Asiakasuskollisuusjohtaja

Tämä ei ole maailman arvokkain brändi

2012-02-13T15:51:00.003+02:00

Brändistä on jauhettu kyllästymiseen asti. Se on mennyt jopa henkilökohtaisuuksiin: näin brändäät itsesi. Puhutaan brändiarvoista ja brändin arvoista. Ja brändiuskollisuudesta. On jaksettu pohtia brändinhallintaa.

Milttonin strategiajohtaja Fredrik Heinonen esitti mielenkiintoisen kaavion. Sen keskeinen sisältö oli, että tähän asti viestinnässä on korostunut muoto ja kontrolli. Nyt tärkeäksi on noussut sisältö ja aktivointi.

On mietitty onko logo hyvin ja välittyykö viesti juuri oikeassa äänensävyssä. Onko tukka hyvin, näkyykö kello? Tästä brändien kohdalla on ollut kyse.

Brändi ei kuitenkaan ole kaunis merkki täydellisesti orkestroidussa markkinointiharjoituksessa.

Tämä ei ole maailman arvokkain brändi. Logo ilman sisältöä on arvoton.

Brändi on vain tarra. Se on polttomerkki tuotteen kyljessä. Ei asiakas ole uskollinen brändille.

Tämä sen sijaan on. Se on fantastinen tuote.

Asiakas on uskollinen tuotteille.

Asiakas on uskollinen fantastisille tuotteille joita brändi tuottaa. Ne hän erottaa muista tuotteista juuri tuosta merkistä. Merkki siis helpottaa kuluttajaa tunnistamaan fantastiset tuotteet ei-fantastisista. Brändi ei tee tuotteista fantastisia. Ei millään markkinoinnilla.

Asiakas on uskollinen brändille, koska se tunnetusti ja hänen kokemuksensa mukaan tuottaa fantastisia tuotteita. Mikäpä siinä on uskollinen olla?

Brändiarvo syntyy organisaation kyvystä tehdä fantastisia tuotteita yhä uudestaan ja uudestaan. Niitä yhdistävät samat asiat, samat arvot. Silti ne voivat olla hyvinkin erilaisia. Niissä on jatkuvuutta, omaleimaisuutta ja kiinnostavuutta. Jatkuvuus kasvattaa uskollisten asiakkaiden määrää, ja tuotteita saadaan kaupaksi enemmän, vähemmin kuluin ja paremmalla hinnalla. Vuosi vuodelta brändin arvo kasvaa.

Mutta se katoaa hetkessä, jos tuotteet eivät enää olekaan fantastisia. Ajattele Nokiaa.

Brändiarvo mittaa asenteita brändin tuotteita kohtaan. Asiakasarvo tai asiakaspääoma kuvaa asiakkaiden käyttäytymisen pohjalta arvioitujen tulevien ostojen nykyarvoa.

Veikkaus vaarantaa asiakkaidensa turvallisuuden

2012-02-11T20:48:00.003+02:00

Lotossa on tänään 10,3 miljoonan euron jättipotti. Päätin siis kokeilla lottorivin ostamista veikkaus.fi -palvelussa. Kaikki meni loistavasti. Hienosti toteutettu palvelu. Paitsi kun salasanaani ei hyväksyttykään. Ainahan vähintään 20 merkkinen salasana menee läpi! Paitsi täällä.

Veikkaus sallii vain 4-8 merkkiä pitkät salasanat. Mitähän tietoturvaosaston päässä liikkuu?

Veikkaus vaarantaa asiakkaidensa tietoturvan estämällä vahvojen salasanojen käytön. Ficoran mukaan 8 on aivan liian vähän!

Minimivaatimuksena 4 merkkiä on aivan naurettava. Maksimipituutena 8 on niinikään naurettava. Käytän itse vähintään 20 merkkisiä salasanoja. Skandinaavisten merkkien kiellon ymmärtää jenkeiltä, muttei suomalaisilta.

Tässä kohtaan onkin hyvä perehtyä mitä mieltä Viestintävirasto, eli Ficora on asiasta on: "8 merkkiä on aivan liian vähän, 15 merkkiä on sopiva lähtökohta".

Miksi asiakas ei vaihda

2012-01-17T13:02:00.001+02:00

Kypsillä markkinoilla asiakas on otettava kilpailijoilta. Mutta miten? Kuulen usein valituksia, ettei mitkään panostukset auta. Ei auta merkittävästi parempi tuote, selvät säästöt eikä miljoonaluokan markkinointikaan. Ei edes yhdessä. Ovipumppu ei laula, mitä nyt hiljaa nitisee satunnaisista tallaajista.

Mitä ihmettä tarvitaan, että asiakkaat vaihtaisivat joukolla teille?

Jos asiakkaalla on jo vastaava tuote käytössä ja haluat korvata sen omallasi, on tilanne aina hankala.

Asiakas tietää jo tuotteen hyödyt. Tuotteen vaihtaminen ei paranna merkittävästi asiakkaan elämää, jos hän on nykyiseen tuotteeseen tai palveluun edes jossain määrin tyytyväinen.

Olet asiakkaalle tuntematon. Asiakas ei tiedä voiko sanaasi luottaa, tai miten palvelusi ongelmatilanteissa toimii. Hänellä on vain sinun sanasi. Nykyisen tuotteen osalta asiakas tietää mitä saa. On se sitten maan huonointa palvelua, niin ainakin hän osaa siihen varautua.

Päätöksenteko on raskasta. Tarjoukseen tutustuminen vaatii energiaa. Markkinoita pitää kartoittaa. Pientä pränttiä lukea. Ja etsiä sitä piilossa olevaa koukkua. Päätöksenteko on aina raskasta, sillä siinä voi tehdä virheen.

Ostaminen ei tapahdu itsestään, vaan sitä varten on nostettava takapuolta ja liikutettava itseään johonkin suuntaan: kauppaan, puhelimeen, nettiin, lähimmälle postilaatikolle...

Edellisestä tuotteesta tai palvelusta on päästävä eroon. Annattava jollekin, kierrätettävä, irtisanottava. Työtä, vaivaa, epävarmuutta.

Tuotteen käyttöönotto vie sekin aikaa ja vaivaa. Paketteja pitää avata, tunnuksia vaihtaa, suoraveloituksia muuttaa. Tutustua materiaaliin, ehtoihin, asiakaspalvelun sijaintiin ja aukioloaikoihin. Lisäksi on varmistuttava, että tuote on todella se mitä sen kuuluikin olla. Liian usein se ei sitä ole.

Pyydät asiakasta vaihtamaan tutun ja turvallisen, tuntemattomaan ja turvattomaan vain muutaman lantin tähden. 20% parempi tuote 20% halvemmalla ei vielä riitä. Kun asiakas on huomioinut riskin ja vaivan, näyttää investointiehdotuksesi kovasti negatiivista tuottoa sijoitetulle ajalle. Kauppoja ei synny.

Saat toki asiakkaita. Nimittäin sellaisia, jotka ovat jo päättäneet luopua nykyisestä tuotteesta tai palvelusta, heidän tarpeensa on muuttunut tai heillä ei vielä ole tuotetta. Nämä asiakkaat eivät kunnianhimoiselle johtajalle riitä. Pallo ei ole sinulla, vaan voittaaksesi kilpailijasi on mokattava tai asiakkaan tilanteen muututtava. Et siis voi juuri kiihdyttää menestystäsi.

Päätin lopulta vaihtaa perheeni vakuutusyhtiötä. Pohjola oli unohtanut meidät. Valitin Tapiolan kuluttajapuolen myyntijohtajalle vakuutusyhtiöitä ja hän haastoi parhaan myyjänsä kimppuuni. Hyvin kartoittikin ja ymmärsi tarpeemme. Myyjä kävi läpi nykyisten ja uusien erot, lupasi hoitaa vakuutusten irtisanomiset ja kun hintalappukin oli selvästi edullisempi, päätin vaihtaa yhtiötä. Harkitsin tässä välissä kuitenkin pitkään. Miksikö?

Kaikesta konsultaatiosta ja tuesta huolimatta epäilin, että diilissä tulee jotain yllättävää. Vähintäänkin meille tärkeiden lapsivakuutusten korvauskäsittely olisi erilaista. Siitäkös näitä hoitava vaimo tykkäisi! Mutta eniten pelkäsin sitä, että hommasta tulee sellaista ylimääräistä vaivaa, jota en osannut huomioida. Ja tulihan siitä.

Tämän kasan tavaraa posti toikin pian sopimuksen tehtyäni. Ei yhdessä erässä, vaan tipotellen. Ei samoilla vakuutusjaksoilla, vaan eri jaksoilla. Laskuja, vakuutuskirjoja, -kortteja, ehtoja... Ja lisää tuli vielä kuvan ottamisen jälkeen. Mistä tiedän, että vakuutukset on laadittu oikein? Tutustu sitten näihin!

Vakuutusyhtiön vaihtaminen johtaa paperisulkeisiin. Tämän paketin sain Tapiolalta tervetuliaisiksi. Arvaa, himoittaako käyttää pari iltaa näiden läpikäyntiin? Vai olisiko sittenkin pitänyt pysyä siinä edellisessä yhtiössä?

Tuotteeseen saa lisää ominaisuuksia rahalla ja hinnan viilaaminen on niin ikään helppoa ja kallista. Mainostoimistot ja mediat ottavat miljoonat vastaan hymyssä suin. Mutta tämä panostus ei lisää markkinaosuuttasi riittävästi.

Asiakasuskollisuusjohtajan on panostettava asiakkaan vaihtokustannusten pienentämiseen. Se ei tapahdu helposti rahalla, vaan vaatii väsymätöntä kehitystyötä. Sinun on mietittävä miten voit vähentää asiakkaan riskiä ja vaivaa. Työ ei ole edellisiin verrattuna kallista, mutta se vie aikaa ja johtajan kaistaa. Lopputuloksena on kuitenkin kilpailuetu, jota on vaikea varastaa ja jonka tuottaminen ei maksa välttämättä euroakaan.

Verkkoasiointi lisääntyy Helsingissä

2012-01-09T14:37:00.002+02:00

Sunnuntain Helsingin Sanomista: Helsingin kaupungin verkkoasiointi jatkaa kasvuaan, 40 uutta sähköistä lomaketta, 221 000 yksittäistä käyttäjää.

Yli 90% vuokra-asuntohakemuksista tehdään sähköisesti. Yli 80% päivähoidon asiakkaista käyttää sähköisiä palveluita.

Aika kovia lukuja. Missä yrityksesi sähköisessä asioinnissa mennään? Mitä jos asiakkaanne hoitaisivat 80% itsepalveluna?

Jenkeistä ei saa jenkkifutiskenkiä

2012-01-09T13:12:00.001+02:00

Jos olet jenkeissä ja aiot ostaa jenkkifutiskenkiä, turha toivo. Ei ole kausi. Niken New Yorkin lippulaivamyymälässä, 5 kerroksisessa Nike Townissa, ei ole ainuitakaan jenkkifutiskenkiä. Niken nettikaupassakin vain pari hajakokoa. Siinä kaikki.

Kolleega olisi halunnut tällaiset tuliaiseksi. Tai ylipäätään jenkkifutiskengät. Turha toivo. Ei ole kausi.

Tällä puolella palloa olet yhtä pulassa, jos heräät vasta nyt ensilumien aikaan talvitakkiostoksille. Ellet sitten ole S-kokoa. Tai XS. Ei ole kausi!

Eikä muuten löytynyt kokoja viime talvena Rukan Kalle Palander Storesta viikkoa ennen huippusesonkia, hiihtolomaa.

Onko kausiajattelu ottanut jo liikaa ennakkoa?

Asiakkuuksien kohdistettu kehittäminen

2011-12-14T08:00:00.000+02:00

Asiakkuusmassasta tunnistetaan kehitysmahdollisuuksia ja asiakkuuksia jalostetaan kohdennetuilla markkinointi- ja palvelutoimenpiteillä. Asiakkaita saatetaan kannustaa ja palkita uskollisuudesta.

Asiakasta lähestytään relevantilla palvelevalla markkinoinnilla perinteisellä ja sähköpostisuoralla, webissä ja asiakaspalvelussa. Asiakkaan elämä helpottuu ja asiakas kokee saavansa suhteesta lisäarvoa. Asiakkuuden kate kasvaa kun asiakkaalle voidaan myydä enemmän, kalliimpaa ja suhde saadaan laajennettua uusiin tuoteryhmiin.

Asiakasmassaan vaikuttaminen

2011-12-13T08:00:00.000+02:00

Koko asiakasmassaan vaikuttaminen

Asiakasuskollisuuden kehittäminen lähtee usein yleisistä, koko asiakasmassaan vaikuttavista toimista. Sähköisillä palvelukanavilla parannetaan asiakkaan palvelua. Yhteydenottojen hallinnalla huolehditaan dialogista ja siitä, että kaikkiin yhteydenottoihin vastataan laadukkaasti ja nopeasti. Asiakaspalvelu- ja markkinointitoimenpiteiden automatisoinnilla parannetaan asiakkaan kokemaan laatua, vapautaan resursseja asiakassuhteen syventämiseen. Tuotetta saatetaan erilaistaa verkkopalveluiden avulla.

Epäonnistumisten vähentyminen pienentää asiakaskatoa. Uudet palvelut tuovat lisäarvoa. Asiakkuuteen ja kommunikaatioon saadaan 360-asteen näkymä, joka mahdollistaa:

Asiakkuuden vaiheet

2011-12-12T08:00:00.000+02:00

Asiakkuuden jalostaminen tapahtuu eri tavoin asiakkuuden eri vaiheissa.

Uskollisuuteen panostaminen alkaa jo uusasiakashankinnasta. Keskittymällä prospekteihin, jotka valitsevat tuotteen tai palvelun sen tuottaman arvon, ei tarjoushinnan perusteella, vältetään tappiollisia lyhytaikaisia asiakkuuksia.

Uusi asiakas toivotetaan tervetulleeksi, perehdytetään asiakkuuden etuihin ja pyritään muuttamaan toistuvaissuhteeksi.

Toistuvasti ostavan asiakkuutta pyritään vahvistamaan ja vakinaistettua suhde.

Suhteen syvennyttyä kanta-asiakkuuteen, voidaan keskittyä osuuden kasvattamiseen asiakkaan lompakosta. Asiakkuutta laajennetaan muihin tuoteryhmiin, kalliimpiin tuotteisiin, lisäpalveluihin ja niin edelleen.

Asiakassuhteen syventyessä ja leventyessä asiakas ymmärtää suhteen erikoislaatuisuuden ja osaa suositella asiakkuutta. Asiakkaasta on tullut myyjä.

Asiakassuhteita seurataan aktiivisesti ja viilenevään suhteeseen pystytään reagoimaan ajoissa. Kaikesta huolimatta päättyneisiin asiakkuuksiin on omat tehokkaat pelastustoimet.

Asiakasuskollisuuden kehittäminen kannattaa

2011-12-10T20:09:00.000+02:00

Asiakkaan kannattavuus paranee dramaattisesti asiakkuuden syvetessä.

Uuden asiakkaan kannattavuutta painavat hankintakulu, korkeammat palvelukulut ja hinnan korostuminen päätöksentekoargumenteissa.

Uusi asiakas ei vielä osaa arvostaa lisäpalveluita eikä keskitä ostojaan. Asiakkuuden syventyessä kannattavuus paranee merkittävästi. Asiakas keskittää ostoja, hinta-argumentin vaikutus pienenee, palvelun ja lisäarvon vaikutus kasvaa. Asiakkaan palvelukustannukset pienenevät asiakkaan oppiessa yrityksen toimintatavat. Asiakasuskollisuuden kasvaessa asiakkuus laajenee kalliimpiin tuotteisiin ja muihin tuotekategorioihin sekä maksullisiin lisäpalveluihin. Asiakas suosittelee yrityksen tuotteita tutuilleen ja auttaa näin merkittävästi kasvattamaan liikevaihtoa.

Perinteisin markkinoinnin keinoin välitetty viesti ei usein ota huomioon asiakkuuden vaihetta, ei syvennä asiakassuhdetta eikä jalosta asiakkuutta. Asiakas ei sitoudu suhteeseen eikä asiakasuskollisuus kehity toivotusti.

10 asiakkaan ajanpuutteeseen liittyvää kaupan estettä ja miten ne poistetaan

2011-12-08T22:46:00.001+02:00

Tuntuuko, ettei aika riitä? Niin minullakin. Ajan puute on samalla yksi keskeinen syy miksi kauppa ei käy. Asiakkaalla ei ole aikaa viedä ostamista maaliin, ottaa tuotetta käyttöön tai edes käyttää sitä.

Veljeni totesi kerran: "Kun olin opiskelija, olisi ollut aikaa matkustella ja harrastaa. Muttei ollut rahaa. Nyt on rahaa, muttei aikaa. Ei viitsi vaihtaa puhelinta, koska uuden käyttöönotto vie liikaa aikaa. Ei vaihtaa autoa, ei kodinelektroniikkaa, ei matkustaa, ei kokeilla uusia harrastuksia..."

Mitä sinä voisit tehdä tämän kaupan esteen poistamiseksi?

1. Asiakkaalla ei ole aikaa vertailla tuotteita? Asiakas haluaa aina varmistua, että päätös on oikea. Eikä siitä voi varmistua vertailematta kilpailevia vaihtoehtoja. Sinä voit auttaa asiakasta tekemällä tämän jo valmiiksi. Tee valmis vertailutaulukko pääkilpailijoista. Mieti rehellistä Tekniikan Maailmaa taulukkoa, jossa voitat vain hienoisella erolla, kuin mainosten vertailua, jossa yrität uskotella olevasi kaikessa paras.

2. Asiakas ei ehdi tutustua tuotteesi materiaaleihin? Asiakas on kiinnostunut, muttei ehdi tutustua materiaaleihin tai webbisivuihin. Eikä tule ehtimäänkään, ellet osaa kiteyttää asiaasi helposti lähestyttäväksi, silmäiltäväksi ja lyhyeksi paketiksi. Tutustu uuden ajan Software as a Service- yrityksiin, esim. DropBox, niin näet kuinka vähällä kauppaa pystyy tehokkaimmillaan tekemään.

3. Asiakas ei ehdi tutustua tarjoukseesi? Seuraava pullonkaula. Onkohan diilisi liian monimutkainen? Yksinkertainen hinnoittelu on helppo ymmärtää ja ostaa. Niinpä sen voi esittää helposti nettisivuilla, markkinoinnissa tai tarjouksessa. X € per yksikkö pitäisi riittää. Arvonlisävero, rahoitukset, maksuehdot yms. monimutkaistavat viestiä, niinpä muutaman lauseen lukeminen alkaa tuntua vaikealta, eikä siihen löydy hetkeä paneutua.

4. Seuraavaksi kanittaa sopimuksesta? Sopimus on monen kaupan este. Tiivistä sopimus yhden A4:sen tilauskaavakkeeksi ja loput ehtoihin. Tee ehdoista mahdollisimman ammattimaisen näköiset, eli taita taitto-ohjelmalla ne. Jos pakettisi on Word-dokkarissa, asiakas päättelee, että siihen saa muutoksia. Jos ehtosi taas näyttävät painetulta, asiakas ei ehkä edes lue niitä läpi, koska arvelee jo satojen muiden hyväksyneen ehdosi. Vai milloin olet itse lukenut vaikkapa softien lisenssiehtoja? Voitko ehkä kutsua sopimustasi tarjoukseksi tai tilauskaavakkeeksi? Alentaa kaupan kynnystä uskomattoman paljon.

5. Ehkäpä asiakkaalla ei ole aikaa mennä ostamaan: Monia asioita olisi kiva ostaa. Itse katsoin juuri Blåkladerin työvaatteita mökkiprojektiin. Mutta kun ei ehdi kauppaan. Miksen voi tilata netistä?

6. Asiakas ei halua odottaa kassajonossa? Kassajono käännyttää jo kauppaan ehtineen asiakkaan ulos, ellei sitten ole ihan pakko. Netissä jono taas on kassaprosessin hitaus tai hankaluus. Itse valitsen maksuvälineenkin sen mukaan mikä on nopein: Kortti Koodilla K-marketissa! Keskolta erinomainen veto investoida Pointin supernopeisiin kortinlukijoihin, kun muut pihistävät halvoilla, hitailla ja hankalilla.

7. Tuotteen tai palvelun käyttöönottotyö pelottaa? Uusi laite tai palvelu vaatii tutustumista ja työtä. Ennen Nokialaisen käyttöönotto otti päivän ja paketissa oli paksuja manuaaleja vähän joka kielelle. Niinpä iPhonen muutaman minuutin käyttöönotto ja yksi kuvallinen haitariohje oli iloinen yllätys. Tästä Out of Box Experience:stä löytyy netistä paljon kamaa.

8. Tuotteesta nauttiminen vaatii liikaa valmisteluja: Veneen käytöstä iso osa menee laiturista lähtemiseen ja palaamiseen. Siis pressun yms. kanssa pelaamiseen. Eli turhaan. Voisiko ne poistaa?

9. Omistaminen vie aikaa? Omaisuuden huolto ottaa aikaa: mökki, vene, moottoripyörä... Jokainen vaatii rahaa, mutta ennen kaikkea aikaa. Keväällä, syksyllä, huollon varaus, vienti, odottelu, nouto...

10. Lopulta ajanpuute voi estää edellisestä luopumisen? Monasti uuden hankinnan tiellä on vanhasta luopuminen. Miten sopimuksesta pääsee irti? Mihin vanha vehje kierrätetään? Vaihdoin juuri vakuutusyhtiötä. He irtisanovat edellisen sopimuksen puolestani. Helppoa. Samaa ei tosin voi sanoa vertailu, materiaali- ja tarjouskohdista. Niissä seistiinkin pari kuukautta ja pari myyjä käyntiä. Ei ollut aikaa perehtyä.

Mihin muuhun asiakkaan ajanpuute voi vaikuttaa? Entä miten niitä voisi ratkaista?

20 % asiakkaistasi kertoo sinusta nytkin verkossa. Pelottavaa!

2011-12-08T14:27:00.001+02:00

Markkinointi & Mainonta uutisoi: "Vain viidennes suomalaisista kommentoi brändejä verkossa".

Eikö otsikkoa olisi pitänyt aloittaa mielummin Jo-sanalla?. Kun 20% asiakkaistasi kommentoi yritystäsi tai tuotteitasi verkossa, on kyse pelottavasta asiasta. Kansannoususta lähes.

Tuo palaute ei tule sinulle, sinun tietoosi eikä pysy sinun ja asiakkaasi välisenä. Se on julkista, näkyvää, leviää nopeasti etkä hallitse sitä ollenkaan. Lisäksi se ajaa usein Google-haussa webbisivujesi yli.

Tee siinä sitten markkinointia, jos Google palauttaa ensin 5 "en suosittele" kommenttia verkosta ja vasta sen jälkeen webbisivusi auvoisen tarinan asiakkuutesi onnesta. Kuka siihen enää noiden jälkeen uskoo?

Järjestin eilen Ohjelmistoyrittäjien SaaS-yrityksille tilaisuuden aiheesta hakukonemarkkinointi ja -optimointi. Eli SEM ja SEO, meille fingelskaa puhuville.

Riku Seppälä Kwantic Oy:stä kertoi esityksessään, että hakukoneoptimoinnissa kilpaillaan usein sosiaalisen median kriittisen näkyvyyden kanssa. Esimerkiksi monien matkailuyritysten haasteena on ohittaa ja työntää sosiaalisen median tulokset yrityksen omien tulosten alapuolelle ja mielummin seuraavalle sivulle, jossa niistä on vähemmän haittaa.

"En halua sähköpostia" ei ole markkinointikielto

2011-12-05T13:29:00.000+02:00

Martela kuvittelee, että haluan markkinointikiellon

Se, että haluan pois postituslistalta, ei tarkoita, että haluan markkinointikiellon. Se ei tarkoita, ettei yrityksesi kiinnosta minua. Se tarkoittaa vain ja ainoastaan, että haluan pois kyseiseltä postituslistalta. Viestisi ei siis puhuttele tai kanava on väärä. Mitään muuta johtopäätöksiä et voi siitä tehdä.

"Kiitos ja näkemiin" sijaan voisit sanoa "Kiitos, ikävää että poistut listaltamme, ehkä haluat seurata meitä kuitenkin Facebookissa, Twitterissä, Blogissa... tai tutustua uutuuksimme tässä ja nyt."

Tämä sähköpostimainos meni yli hilseen

2011-12-01T12:14:00.001+02:00

Sain juuri seuraavan sähköpostiviestin.

Tässä tuotteeme:

"i4ware - Requirements Diagramming is a Plug-in for Polarion® product that provides a Gliffy API support for the Polarion® ALM™ and Polarion® Requirements™ made by Polarion Software. Gliffy is an Online Service for make different diagrams for software development needs and more. Plug-in is sold by commercial license for small fee per user and per server. Plug-in contains also maintance fee for one year that provides free e-mail support and Plug-in upgrades for maintance agreement period. Plug-in needs also Gliffy Premium Account to work and Access to the its API. Plug-in is made for draw Diagrams for software development requirements on Application Lifecycle Management process."

Katso video:http://www.youtube.com/watch?v=ibTfhVUEK-Y

Hinta:

License: 150 EUR + tax/VAT per user per server
Maintenance: 100 EUR + tax/VAT per user per server (optional after first year)
Lataa tuote: http://www.i4ware.fi/trial/

Terveisin,

Siinä puhutaan softasta ja softakehityksestä, joten samalla toimialalla ollaan. Muuten en kyllä ymmärtänyt mistä siinä puhutaan ja miksi se on minulle lähetetty. Päätin kysyä lähettäjältä sainko viestin kenties vahingossa. Sain seuraavan vastauksen:

En lähettänyt tätä vahingossa. Katsoin vain SWbusiness.fi:stä yrityksiä ja päätin lähettää muutamille mainoksen, jotka katsoin potentiaalisiksi.

...

Meidän tuote ks. tuotteeseen on nk. silta Gliffy Online -palveluun ja Polarion ALM:n välillä, jolla voi piirtää ohjelmistojen suunnitteluun liittyviä toimintakuvauskaavioita.

Just. Mutta mieleen ei sitten tullut, että nuo firmat eivät ole tunnettuja. En ollut kuullut kummastakaan aikaisemmin. Se tarkoittaa, että näiden tuotteet ovat vielä tuntemattomampia. Niinpä silta niiden välillä on jo toooooodella tuntematon.

Jos lähetät potentiaaliselle asiakkaalle markkinointia, huolehdi nyt edes seuraavista:

Aseta konteksti: Viestisi tulee aina puun takaa, joten vie asiakkaasi oikeaan kontekstiin. Tässä puhutaan projektinhallinnasta, jota sai kyllä alkuperäisestä viestistä suurennuslasilla etsiä. Tärkein on sähköpostin otsikko. Käytä siihen 50% energiasta, jonka käytät koko operaatioon.
Tee selväksi, että kysymys on mainoksesta. Tämä viesti oli laadittu siten, että se olisi voinut tulla joltakin tutulta, pyynnöstäni tai keskusteluun viitaten.
Älä oleta, että vastaanottaja tuntee yritystäsi, tuotteitasi, termejä tai muita niihin kuuluvia asioita. Facebookia sinun ei ehkä tarvitse avata, mutta jo FourSquare voi olla monelle SoMe-asiantuntijalle tuntemattomampi.
Avaa siis firmat, tuotenimet ja käsitteet: Polaris on maailman johtava... Requirements Diagramming on nopeasti kasvattanut suosiotaan...
Oikolue, ei siis tuotteeme.
Vältä kielien sekamelskaa.
Muista, että monet toimialat ovat todella fragmentoituneita. Niinpä rappari saattaa puhua aivan eri kieltä kuin muurari. Ei riitä, että osut oikeaan yritykseen, vaan sinun pitää vielä osua oikealle henkilölle. Softayrityksessä toinen projektipäällikkö voi olla tekemisissä aivan eri asiakkaiden, teknologioiden ja menetelmien parissa kuin kaveri naapurihuoneessa. Listasi on siis oltava ultraterävä. Tässä tapauksessa viestillä on merkitystä vain niille, jotka käyttävät sekä Polaris ALM:ää, että Gliffyä. Sellainen lista ei löydy swbusiness.fi:stä, eikä se löydy Fonecta B2B-kohdistamiskoneesta.

Olen nähnyt median tulevaisuuden

2011-12-01T11:00:00.000+02:00

Väitin gradussani 1997, että sanomalehdistön loppupeli on alkanut. Lehdistö näki silloisen tilanteensa suhdannekuoppana, ja siksi se oli vuosituhannen vaihtuessa helppo tulkitakin, kun käyrät näyttivät taas plussaa. Trendi alla oli kuitenkin alaspäin ja syöksy vahvistui vuosi vuodelta. Suomessa sanomalehdistö on nyt keskittynyt ja tehostettu äärimmilleen, kuten loppupelin keskivaiheilla kuuluukin. Isoja ruumiita ei ole nähty. Vielä. Yhdysvalloissa niitä sen sijaan jo syntyy. Saksassa kaatui juuri ManRoland, yksi johtavista painokonevalmistajista.

Pudotus on toistaiseksi ollut hallittua, sillä korvaajaa ei ole löytynyt. Kakkua on syöty suunnasta jos toisesta, mutta killeri on puuttunut. Kunnes nyt.

Sosiaalisista medioista, erityisesti blogeista, on povattu pitkään lehdistön tappajaa. Esimerkiksi Huffington Post ja TechCrunch ovat kasvaneet yhden kirjoittajan operaatioista vakavasti otettaviksi medioiksi. Ja tulleet myydyksi huippuhintaan. Suomessa taas Arctic Startup on kasvanyt vakavasti otettavaksi mediaksi. Sanomalehdistöllä sen sijaan on ollut suuria vaikeuksia tienata sähköisillä palveluillaan.

Suuren yleisön suosikeiksi blogeista ei kuitenkaan ole ollut, sillä niitä on tähän asti luettu tietokoneella. Käyttökokemus ei ole ollut kummoinen. Lisäksi läppäri on hankala aamiaspöydässä tai ruuhkabussissa. iPad avasi tablettimarkkinan, mutta ei sinänsä mullistanut blogien lukemista. Käyttökokemus oli edelleen blogien osalta surkea, kuten oheisesta kuvasta käy ilmi.

Blogien lukeminen Google Readerillä kuten monilla muillakin suosituilla syötteenlukijoilla ei mieltä ylennä.

Syötteenlukijoista on puuttunut selattavuus. Seuraan itse paria sataa blogia (tai RSS-syötettä). Ensin Newsgatorilla, sitten Outlookilla ja nyt Google Readerillä. Kokemus vertautuu roskapostilaatikon läpikäymiseen.

Sitten näin tulevaisuuden.

Olen käyttänyt pari kuukautta Flipboard-sovellusta iPadilla ja se on mullistanut näkemykseni sosiaalisen median kuluttamisesta ja tulevaisuudesta suhteessa perinteisiin medioihin.

Flipboard kytkeytyy Google Reader-tiliini ja taittaa seuraamani blogit sanomalehtimäiseksi käyttökokemukseksi. Se taittaa samaan syssyyn Facebookin, Twitterin ja muut sosiaaliset mediat. Satojen blogien seuraaminen on nyt helppoa, hauskaa ja mukavaa. Rakastan Flipboardia.

Mikä parasta, Flipboard ei vaadi minulta tai blogeilta mitään. Niinpä tulevaisuus on heti käsillä.

Flipboard taittaa seuraamani blogit sanomalehtimäiseksi käyttökokemukseksi.

Nyt viimeistään kannattaa myydä sanomalehtien osakkeita lyhyeksi. Ja tuo ei ollut sitten sijoitusvinkki.

Softayrityksen maailmanvalloituksen kohtalonkysymys

2011-11-30T11:13:00.001+02:00

Kirjoitin Ohjelmistoyrittäjät ry:n blogiin juuri otsikolla: Softayrityksen maailmanvalloituksen kohtalonkysymys.

Juttu kertoo siitä, miten maailmanvalloitus jää suomalaisilla softafirmoilla kiinni yhdestä viattomasta kysymyksestä. Jos tuon kysymyksen esittää yrityksen alkuvaiheessa, kohtaloksi sinetöityy kotimaa tai suppea kansainvälistyminen. Maailmanvalloitus ei enää onnistu. Ikinä.

Lue mikä tuo kysymys on ja miten kolme sanaa voi muuttaa radikaalisti yrityksen tulevaisuuden.

Onko sähköpostimarkkinointisi näkymätöntä?

2011-11-30T08:00:00.000+02:00

Sähköpostimarkkinointi vaatii osaamista niin tekijältä kuin tilaajalta. Viesti, joka näyttää hyvältä omalla ruudulla tai printattuna, ei yleensä toimi vastaanottajalla koska siitä puuttuu kuvat.

Päivän esimerkki tulee Saksasta. Tässä viestissä otsikko: "Alles 2 euro" ja jalkion peru tilaus (auf Deutsch) olivat ainoat tekstit. Mitähän kaikkea 2 eurolla voisikaan saada?

Mitäköhän tässä tarjotaan? Arvaa klikkasinko "näytä kuvat" vai "peru tilaus"?

Suunnittelija on nähnyt paljon vaivaa pilkkomalla kuvat pieniin palasiin. Homma on jäänyt puolitiehen, sillä viestiä rullaamalla löytyy ainoa teksti: "peru tilaus". Sekin olisi kannattanut toteuttaa kuvalla. Arvaa klikkasinko "näytä kuvat" vai "peru tilaus"?

Sähköpostiohjelmat seuraavat sähköpostien avausprosenttia niin sanotulla seurantakuvalla. Sähköpostissa on siis yleensä erittäin pieni tai läpinäkyvä kuva, jolla on jokaiselle vastaanottajalle yksilöity nimi. Kun vastaanottajan sähköpostiohjelma pyytää viestiin kuvat, yksi pyynnöistä kertoo palvelimelle kuka vastaanottaja on. Tämän "vakoilun" pelossa sähköpostiohjelmat eivät yleensä näytä kuvia oletuksena, vaan vastaanottajan pitää se erikseen sallia. Harva viitsii.

Niinpä sähköposti pitää suunnitella tästä realiteetista käsin. Viestin pitää toimia myös ilman kuvia. Vastaanottajan pitää tajuta mitä tarjoat ja vakuuttua, että sähköpostiohjelman "näytä kuvat" -linkkiä kannattaa klikata. Se tarkoittaa, että viestissä pitää olla tekstiä ja kuvien alt-tageihin kannattaa laittaa tekstit, jotka näkyvät niiden paikalla jos kuvat puuttuvat.

Näin teet Poistu postituslistalta-toiminnon oikein

2011-11-29T12:06:00.001+02:00

Sähköposti on nopea ja erittäin edullinen tapa pitää yhteyttä asiakkaisiin. Ja koska se on niin edullinen, saatat kuvitella, ettei sillä niin väliä, että listallasi on tuhatmäärin passiivisia asiakkaita. Asiakkaita, joita viestisi ei voisi vähempää kiinnostaa.

Homma ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Suuri määrä passiivisia vastaanottajia lisää riskiä tulla luokitelluksi roskapostittajaksi vastaanottajan sähköpostipalvelimella: operaattorilla, yrityksessä tai pilvessä. Silloin viestisi eivät tavoita aktiivisiakaan asiakkaita samalla palvelimella. Ei hyvä.

En käy tässä läpi miten passiiviset aktivoidaan tai muuta edelliseen kuuluvaa. Niistä voit lukea Get Elasticin eilisestä blogiartikkelista. Sen sijaan keskityn poistu postituslistalta-toimintoon, koska kokemukseni mukaan homma tulee nilkoille juuri täällä.

Postituslistalta poistuminen on tärkeää hoitaa kunnolla, jotta

passiiviset pääsevät helposti pois eivätkä ilmianna sinua spammaajana. Moni nimittäin ei muista tilanneensa tai antaneensa lupaa ja pitää sinua siten roskapostittajana syyttä.
tilaussuhde voisi alkaa joskus uudestaan oikealla jalalla.
ja tärkeimpänä, ettei asiakassuhde vaarannu. Sillä tilauksen päättäminen ei tarkoita, ettei asiakas halua ostaa sinulta. Se tarkoittaa vain, ettei hän halua sähköpostilla markkinointia.

Lähdetään liikkeelle laadukkaasti toteutetusta mutta huonosta esimerkistä. Siitä vastaa tällä kertaa Spreadshirt:

Linkit hyvin esillä, mutta niitä on aivan liikaa. Best Practice on yksi linkki.

Uutiskirjeen footerissa (okei, siis jalkiossa) on linkkejä reilu puoli tusinaa. Oikean löytäminen vaatii tässä tapauksessa tekstin lukemista. Tarvitaanko kaikki linkkejä täällä?

Parhaat selviävät yhdellä linkillä, mikä on luonnollisesti aika paljon helpompi löytää.

Milläköhän osoitteella uutiskirje tulikaan tilattua? Miltä listalta pitäisi poistua? Kaksi nappia, mitä pitää painaa? Ja miksi tässä on Captcha. Tätä on vaikea tehdä enää hankalammaksi.

Poistu uutiskirjeeltä-sivulla ei pitäisi koskaan olla tällainen. Uutiskirjeessä kaikki linkit on jo valmiiksi koodattu sähköpostiosoitteeseen perustuvalla seurannalla, joten se tieto olisi saatu tännekin. Jos olisi vain haluttu. Minulla on esimerkiksi yli 30 sähköpostiosoitetta. Mikäköhän tässä oli käytössä?

Jos listoja on useita, tietääkö asiakas millä listalla on. Entä onko asiakkaalle selkeää pitääkö rasti laittaa, vai ottaa pois. Tämä kohta on itse asiassa aivan turha. Tiedäthän itse, mille listalle postia lähetit. Siltähän tässä ollaan poistumassa, ja vain siltä.

Kukaan muu ei ole ikinä tarvinnut Captchaa peru tilaus-sivulle. Miksi SpreadShirt?

Onnistuiko vai epäonnistuiko operaatio? Se jää sinisestä väristä ja kahdesta laatikosta johtuen epäselväksi.

Kiitos-sivulla taas jää epäselväksi onnistuiko operaatio. Vihreä kertoo onnistumisesta, punainen epäonnistumisesta. Käytä niitä. Sinisellä ei ole kumpaakaan merkitystä. Kaksi boksia kertoo jakomielitautisuudesta. Toinen onnistui, toinen epäonnistui. Mutta mitkä? Entäpä mitä tuo email-kenttä ja nappi täällä tekee.

Näiden mutkien jälkeen sain vielä sähköpostilla kuittauksen. Aika paljon mutkia yksinkertaisessa asiassa. Taitaa olla mutkikasta muukin asiointi näiden kanssa. Taidan välttää.

Hyvä poistu postituslista-toiminto

Hyvään poistu postituslistalta-toimintoon ei paljon tarvita. Se on nopea, kivuton ja minimalistinen operaatio, jonka jälkeen asiakaasi saattaa heltyä ja käyttää säästyneen ajan sivuihisi tutustumiseen.

Selkeä jalkio, jossa poistu postituslistalta erottuu selkeästi.
Linkki sisältää tiedon sähköpostiosoitteesta ja listasta, joten niitä ei tarvitse enää kysyä.
Poistu postituslistalta-sivu, jossa selkeä otsikko, vähän tekstiä ja yksi nappi: Poistu postituslistalta. Minimalistinen navigointi, jos sitäkään. Ei mainoksia, ei klutteria.
Kuittaus-sivu, joka kertoo selkeästi operaation onnistumisesta. Vähempi parempi. "Ikävä, että lähdet"-toivotus kertoo, että välität menetyksestä. Kerro, että haluat hänet takaisin milloin tahansa ja tarjoa linkki webbisivuille. Joku kiva kampanjakoodi ei olisi pahitteeksi.

Tässä vaiheessa on hyvä tarjota seuraamisesi myös muita vaihtoehtoja. Kyse voi nimittäin olla kanavasta. Blogi, Facebook ja Twitter saattavat olla asiakkaallesi mieluisempia kuin sähköposti.

UPDATE:

Kokeilin äsken 30 markkinoijan peru tilaus-toimintoa. 70% vaatii oman sähköpostiosoitteen syötön. Vain yksi kiittää ja tarjoaa jatkuluettavaa. Yksikään ei tarjoa muita kanavia. Paria poikkeusta lukuunottamatta peru tilaus johti umpikujaan, eli sivulla ei ollut mitään jatkolinkkejä tai navigaatiota. Ei pidä ollakaan ensimmäisellä sivulla, mutta sen jälkeen kyllä. Viidellä peruminen puuttui kokonaan tai ei toiminut.

UPDATE 2:
50 perumista lisää eikä vieläkään muita kanavia. Perälauta vuotaa.

Kierrättäminen vaatii kiertämistä: 9 pysähdyksen taktiikka

2011-11-28T23:18:00.001+02:00

Olen kerännyt autotallin nurkkaan kierrätykseen vietävää tavaraa. Mitä nyt vuodessa parissa kertyy. Pahvia, lasia, energiansäästölamppuja, maaleja, paristoja, akkuja, kuolleita pieniä sähkölaitteita, vähän kestopuuta, naulaista puutavaraa ja sen semmoista. Jätetyypeittäin lajiteltuna, muovilaatikoissa.

Kierrätykseen niiden kiikuttaminen on kuitenkin aina jäänyt. Oikean osoitteen kaivaminen on jotenkin tuskaista. Eikä aukioloajatkaan näytä aina sopivan perheellisen luppoaikoihin, kuten sunnuntaille. Homma on siis jäänyt, ja vuori kasvanut.

Kunnes törmäsin AppStoressa mahtavaan sovellukseen iPhoneeni. Kierrätys-sovellus kertoo olinpaikkaasi lähimmät kierrätyspisteet eri jätetyypeille. Ei muuta kuin kierrokselle.

Paitsi hetkinen!

Tästähän tulee 9 pysähdyksen taktiikka kattaen jotakuinkin koko itäpuoliskon Helsingistä. Huh. huh.

Niin, ja ne vanhentuneet lääkkeet olisi vielä vietävä apteekkiin. Se tekee 10 osoitetta.

Oletko vetänyt pilveä viime aikoina?

2011-11-25T10:44:00.001+02:00

Kirjoitin pilvipalveluista vuosi sitten Ohjelmistoyrittäjät ry:n blogissa otsikolla: "Oletko vetänyt pilveä viime aikoina?". Nyt kun pilviasiat on siirtymässä IT:n pöydältä jokaisen johtajan päätettäväksi, on syytä julkaista juttu uudestaan tässä ja selvittää vähän termien eroja.

Oletko vetänyt pilveä viime aikoina?

Onkohan osalla porukasta mennyt pilvipalvelut ja kielletyt pilvet pahasti sekaisin, nimittäin viime aikaiset markkinointiviestit ja lehtijutut alkavat erkaantua jo sen verran pahasti maan, tai siis pilvipalveluiden pinnalta.

Tekniikkaa kauppaavien puolelta mikä tahansa vanha pölyttynyt konsepti muuttuu eturivin tuotteeksi kunnon pilvipesun jälkeen. Niinpä vanha tavara menee kaupaksi pilveen hurahtaneille, mutta siitä pihalla oleville ostajille, kuin väärä raha.

Lehdistö, jopa tietotekniikkalehdistö, on yhtä pihalla. Mainosmiesten pilvipesu on sekoittanut pahasti toimittajien pään ja niinpä lehtijutuissa pilvi sotketaan tehokkaasti asioihin, joihin se ei pienimmässäkään määrin kuulu. Tai mitä ajattelet siitä, että virtuaalipalvelimet ovat nyt lehdistön mielestä turvattomia pilvipalveluita. Siis nekin jotka ovat omassa konehuoneessasi. Seuraavaksi varmaan fyysiset palvelimetkin saadaan pilvipesun ihmeitä tekevän vaikutuksen jälkeen kiinnostaviksi pilvipalveluiksi.

Yksinkertaisesti pilvipalvelu on jotain minkä ostat netistä, netin yli. Se voi olla sovellus, alusta tai laskentakapasiteettia. Se voi olla julkisesti tuotettua, eli samasta ympäristöstä palvellaan suurta joukkoa asiakkaita, tai sitten se voi juuri sinulle tuotettua, eli yksityisestä pilvestä tuotettua palvelua. Jos vuokraat virtuaalipalvelimet webbisivujen hostaajalta, et kyllä mielestäni hanki pilvipalvelua. Silloin nimittäin et hanki kapasiteettia verkon yli, vaan tietyn fyysisen tai virtuaalisen vekotuksen, jota vain käytät verkon yli. Pilvipalvelussa ostat outputtia, et inputtia. Ostat siis sitä mitä hanasta tulee, eli vaikkapa litroja, et sitä millä sitä tuotetaan.

Entäpä sitten SaaS, eli Software as a Service, eli ohjelmisto palveluna. Laveasti ajateltuna mallissa kyse on siitä, että vuokraat ohjelmistoa niin, että sen mukana tulee yleensä myös mm. käyttöpalvelut. SaaS:ia voi siis periaatteessa toimittaa niinikin, että toimittaja asentaa softan sinun koneillesi. Tärkeintä on se, että sinun näkökulmasta ostat palvelua, et softaa, johon joudut itse vielä tuottamaan teknisiä palveluita päälle voidaksesi sitä käyttää. SaaSinkin osalta moni vanha kunnon ASP:aaja teki tuotteelleeen SaaS-pesun ja näin 10 vuotta vanha konsepti näytti taas uuteen malliin hurahtaneelle ostajalle uudelta ja kiinnostavalta. Mutta näillä konsepteilla on eroa kuten autovuokrauksella ja rahoitusyhtiön leasing-sopimuksella. Jos menet Hertziin, saat auton jota käytät sen mitä tarvitset ja maksatkin siitä. Vähän diilistä riippuen. Jos auto menee rikki, Hertz tuo paikalle korvaavan kärryn. Jos taas ostat auton rahoitusyhtiön leasingillä, vastaat autosta ja sen huolloista itse. Olet myös sitoutunut sopimukseen esimerkiksi 36 kuukaudeksi. Johtajana ymmärrät konseptien eron. Sama ero on SaaS:illa ja ASP:lla. SaaS:issa vuokraat ohjelmiston palveluineen ja maksat tarpeesi mukaan. Saatat vaihtaa joustavuutta edullisempaan hintaan, mutta pohjalla on aina idea joustavasta tarpeen mukaisesta diilistä. ASP:ssa periaatteessa liisaat, yleensä 36 kuukaudeksi, kiinteään tarpeeseen. Tuotantomalleissakin on eroja. SaaS:ssa palvelu tuotetaan yleensä julkisena palveluna sovelluksella, joka on alusta lähtien suunniteltu monivuokralaismalliin. Samasta instanssista palvellaan siis kaikkia asiakkaita. Niinpä palvelun tuottaminen on merkittävästi edullisempaa kuin ASP-mallissa, jossa jokaiselle asiakkaalle asennetaan oma softainstanssi, ehkäpä jopa omaan virtuaalipalvelimeen. ASPata voi mitä tahansa softaa, eikä sen tarvitse olla edes omaa.

No miten pilvi ja SaaS istuvat yhteen? SaaS on tapa ostaa, pilvi tapa toimittaa. Puhtaan SaaSin tapauksessa ostat palveluna joka toimitetaan pilvestä. Eli kaksi konseptia, eri dimensio. Busineksestä vastaava johtaja hankkii SaaSia koska tulokset ovat tärkeitä, tekniikasta kiinnostunut IT-ostaja ostaa pilveä koska tyyli ajaa tulosten ohi. Asioista pihalla oleva ostaa mitä vain jota lipevä myyjä pilveksi kutsuu. Siinä voi kyllä käydä kuten sille GLO:n kaverille. Erittäin huonosti.

Jos teet päätöksesi numeroiden perusteella, et ansaitse palkkaasi

2011-11-25T07:00:00.000+02:00

Päätöksentekijän elämä ei ole helppoa.

Moni haluaa päätöksenteon tueksi faktoja: selvityksiä, kyselyitä, laskelmia ja markkinatutkimuksia. Ei siinä mitään. Pohjatyö on hyvä tehdä. Mutta osa päättäjistä siirtää päätöksenteon vastuun numeroille. Ilman aukottomia numeroita päätöksiä ei osata tehdä. Tehdään lisää selvityksiä, odotetaan, ihmetellään tai – kuten julkisella puolella on tapana – nimitetään toimikunta.

Jos syyllistyt tähän itse, oletko päätöksentekijä vai hiiri? Johtaja vai byrokraatti?

Päätöksentekoon numeroiden pohjalta ei tarvita päätöksentekijää, kumileimasin riittää. Niinpä palkkaakaan tällaiselle päätöksentekijälle ei kannata maksaa.

Kun Apple mullisti maailmaa huippusuositulla iPadilla, Steve Jobsilta kysyttiin, tekikö Apple markkinatutkimusta iPadia varten. Hän vastasi: “Ei. Ei ole kuluttajan tehtävä tietää mitä he haluavat. Me mietimme mitä me haluamme.”

Näin seilaat veriselle merelle

2011-11-24T07:00:00.000+02:00

Onnistuimme Loyalisticissa tuhlaamaan vuoden ja 50 000 euroa. Näin sen teimme:

Alku näytti hyvältä. Olimme löytäneet markkinaraon yritysten visuaalisen materiaalin hallinnassa.

Firmathan tuottavat jatkuvasti kuvaa, videota, logoja, infografiikkaa, kaavioita ja diaesityksiä. Niiden hallinta on tolkuttoman vaikeaa. Kuvien alkuperäisversiot katoavat, koska joku tallentaa niiden päälle pienemmän kuvan. Diaesitykset piilottelevat ihmisten omissa hakemistoissa, ja niissä lojuu vanhentunutta tietoa ja kuvaa. Ajantasainen matsku on hukassa, ja kun sopivaa ei löydy, palkataan kallis valokuvaaja tai edetään kuvapankista hankitulla kuluneella materiaalilla.

Tähän ongelmaan on ollut olevinaan ratkaisu, DAM eli Digital Asset Management. DAM-ohjelmistot eli kuvapankkituotteet ovat kuitenkin käyttäjätutkimuksemme mukaan huonoja. Keskimäärin DAM

on vaikea käyttää
vaatii toimintatapamuutoksia
vaatii kurinalaista toimintaa
vaatii suuria ohjelmisto- ja laiteinvestointeja
vaatii raskaan käyttöönottoprojektin konsultointeineen ja koulutuksineen
vaatii vielä suurempaa olemassa olevan aineiston valmistelua
on raskas hallinnoida
on jäykkä taipumaan toiminnan muutoksiin.

Päätimme kehittää itse paremman tuotteen. Oma ohjelmistomme materiaalinhallintaan olisi saatavissa nettipalveluna, joten sitä ei tarvitse asentaa eikä päivittää. Sovellukseen pääsisi mistä tahansa, ja ohjelman pystyisi ottamaan käyttöön vaikka minuutissa.

Tuotteesta tuli loistava. Mutta ensimmäinen mokamme oli, että panostimme myyntiin ja unohdimme markkinoinnin.

Meillä ei ollut markkinointiviestiä mietittynä, joten emme voineet lämmittää potentiaalista asiakasta etukäteen. Myyjien oli soiteltava kylmille asiakkaille, mutta heillä ei ollut keinoja viestiä, kuinka uudenlainen ja kuinka erilainen tuotteemme oli.

Emme osanneet kiteyttää. Emme tienneet kuinka kertoa, että olemme jotain aivan toisenlaista kuin DAM-kategorian tuotteet. Myyjät olivat vaikeuksissa ilman markkinointimateriaalia.

Ensimmäinen moka johti toiseen: annoimme myynnin määritellä markkinoinnin. Myyjät puhuivat puhelimessa asiakkaan termein, jolloin ajauduimme asiakkaan mielikuvissa DAM-kategoriaan. Ja siellä taistelu on rankkaa. Olimme päätyneet sinisen meren strategiasta verentahrimille punaisille vesille.

Kolmas mokamme oli jo tapahtunut. Emme olleet määrittäneet kategoriaamme kirjallisesti tarpeeksi hyvin. Niinpä emme huomanneet ajelehtimista pois kurssilta. Yhtäkkiä huomasimme olevamme DAM-markkinoilla, joita nimenomaan olimme halunneet välttää.

Tähän odysseiaan meni 12 kuukautta ja 50 000 euroa.

Lopuksi maalasimme itsemme nurkkaan oikein kunnolla. Neljäntenä mokana – sisältömarkkinoinnin oppien mukaisesti – tuotimme aiheesta runsaasti blogikirjoituksia ja ensimmäisen yrityksille suunnatun oppaan. Niinpä olimme itse kategorioineet itsemme väärään paikkaan.

Oppirahat on nyt maksettu. Opimme, että ilman markkinointiviestintää ei pidä lähteä myymään yhtään mitään. Jos tuote on laiva, niin viestintä on merikortti. Ilman sitä päätyy upottavaan karikkoon.

Varo valeasiantuntijoita

2011-11-23T07:00:00.000+02:00

Loka Laitinen parjasi aikoinaan päivystäviä dosentteja, noita yliopistojen mielipideautomaatteja. Journalistin onkin syytä kurkistaa päivystävien dosenttien lunttilistaan, jos jutun teko hyytyy.

Päivystävistä mielipideautomaateista olemme päässeet jo onneksi eteenpäin, journalismi kehittyy. Nykyisin juttuun kuin juttuun saadaan painoa soittamalla “asiantuntijalle”. Soitetaan alan organisaatioon, haastatellaan ensimmäistä aiheesta jotain tietävää ja esitellään haastateltava asiantuntijana.

Haastateltavalta voidaan myös kysyä referenssejä, joko omia tai organisaation. Jos ne vakuuttavat, voidaan asiantuntija esitellä johtavana asiantuntijana tai jollain muulla superlatiivilla.

Katleenan piinapenkissä

2011-11-22T23:40:00.001+02:00

Sain maanantaina kunnian olla testaamassa pilottina Katleena Kortesuo Tolkku blogiin -kirjoittajakoulutusta.

Olen fanittanut Katleena (Kortesuon) Ei oo totta -blogia jo pari vuotta, mutten ole aikaisemmin tavannut. Syyskuussa Katleena kertoi tuotteistusprojektistaan ja haki koekaniinia testaamaan Tolkku blogiin-kirjoituskoulutusta. Rustasin siltä istumalta ilmoittautumismailin ja yllätyksekseni tulin valittua monien vapaaehtoisten joukosta koeajajaksi.

Olen blogannut tammikuusta 2007, tämä on 177:s postaus. Olikin jo aika saada ammattilaisen apua.

Eilen oli sitten aika istua päivä yhdessä ja saada tolkkua blogiini. Lupasin Katleenalle antaa palautteen tuotteistuksesta. Tässä se tulee. Bloggaajan tyyliin, julkisesti.

Mitä luvattiin?
Katleena lupasi päivän aikana syntyvän 5 valmista postausta, 25 aihetta, 5 korjattavaa kirjoitusmaneeria, 5 aihesammiota, 10 otsikkokikkaa, 30 kielioppiknoppia ja koko joukon muita vinkkejä. Yhteensä 100 erilaista vinkkiä blogin kirjoittamiseen. Täyttyikö tavoite?

Asiakasuskollisuusjohtaja lupaa vähemmän ja toimittaa enemmän.

Katleena tietää tämän ja niinpä laskuri pysähtyi 110 vinkkiin. Erinomaista!

Miten toimittiin?
Istuimme päivän neukkarissa, läppärit savuten, tykki tykittäen, yhteistä dokumenttia työstäen. Päivän kulku oli mietitty tarkkaan. Alustukset oli monilta osin räätälöity minulle. Tai ainakin se tuntui siltä. Yleistä kamaa oli siis niukalti. Niinkuin pitääkin.

Katleena oli perehtynyt blogiini ja kirjoitustyyliini hyvin. Tulipa eteen esimerkkejä, joita en edes muistanut kirjoittaneeni. Monta plussaa, monta miinusta. Kehityskohteita, vahvistettavia piirteitä.

Monet koulutukset lipsuvat aikataulussa kuin juna. Siis VR:n juna. Asiaa on liikaa ja lopussa puolet on käymättä. Tolkku blogiin eteni aikataulussa kuin Sveitsiläinen juna, joka ei muuten koskaan ole yli 2 minuuttia myöhässä. Ei vaikka vuodessa sataa 12 metriä lunta! Revi siitä VR. Asiaosuus päättyi myöhästymisestäni ja häiriöyrityksistänikin huolimatta täysin ajallaan.

Jokainen bloggari tarvitsee apua eri asioissa. Tuttuja perusasioita ei viitsi kovin pitkään kuunnella. Eikä tarvinnutkaan. Homma sopeutui hyvin tarpeisiini. Kävimme paljon keskustelua mm. blogien syöttämisestä muihin sosiaalisiin medioihin, kommentoinnista ja vieraskynäjutuista. Sain siis vinkkejä niissä kohdin kuin erityisesti tarvitsinkin.

Mitkä fiilikset?
Erinomainen setti. Juuri sitä mitä tarvitsin. Boostia kirjoittamiseen. Tyylin vahvistamista, virheiden korjaamista, lisää itsevarmuutta siitä että tietää tekevänsä asioita pääsääntöisesti oikein.

Erityisenä plussana päivän lopuksi tehty aikataulutus kirjoittamiselle aiheineen ensi kesään asti. Nyt ei tarvitse kuin noudattaa sitä. Helppo nakki.

Entäpä kehityskohdat?
Pilotiksi homma toimi kuin kypsä tuote. Hyvää voi aina kehittää ja tässä keskeisimmät ajatukset:

Päivän lopuksi tehtyyn aikataulutukseen omien juttujen lisäksi kommentointi toisissa blogeissa ja vieraskynäkirjoitukset omiksi sarakkeikseen.
Samasta aikataulutuksesta fläppiversion sijaan Google Docs-versio, niin ei tarvitse itse dokumentoida.
Osallistujalle etukäteen valmistelutehtäviä 1/vko esim. 4 viikon ajan. Laittaa bloggaajan miettimään asioita etukäteen ja orientoitumaan tulevaan koulutukseen.
Bloggaajan työvälineistä, analysoinnista, juttujen syöttämisestä automaattisesti twitteriin & facebookiin voisi tehdä annettavan materiaalin. Hyödyllistä, mutta ei kannata ottaa agendaan.
Tähän voisi myydä kuukausi/vuosihintaisen valmennus- eli seurantapalvelun. Maailma ei tule valmiiksi yhdessä koulutuksessa eikä into ja tahti välttämättä säily. Tyyliäkin on hiottava pikku hiljaa. Samoin tavoitteet voisi lyödä kiinni ja niitä voisi seurata ja miettiä mitä kannattaa seuraavaksi painottaa. Tätä ei kannata tehdä kasvotusten, vaan puhelinsessiolla.

Suosittelisinko?

Ilman muuta! Tolkku blogiin sopii niin aloittelevalle kuin kaltaiselleni vuosia kirjoittaneelle business -bloggaajalle. Lisäksi Katleena osaa antaa palautetta nätisti, mutta napakasti. Setti on henkilökohtaisesti räätälöityvä ja siitä jäi paljon konkreettista käteen seuraavaksi 6 kuukaudeksi.

Lue myös Katleenan kommentit koeajosta.

Hyvä kuva, mutta missä se on?

2011-11-22T11:30:00.000+02:00

Maanantain Iltalehdessä oli pokkarikameravertailu. Miinuksia yhdelle ja tähtiä toiselle.

Kameroiden vertailu on kuitenkin täysin turhaa, jos kuvat päätyvät jonnekin kiintolevyn syövereihin, josta niitä ei löydä erkkikään.

Ennen vanhaan kaikilla oli lipastonlaatikko, jossa oli satakunta järjestämätöntä kuvaa. Nykyään jokaisella on tiedostokansio, jossa on kymmeniä tuhansia järjestämättömiä kuvia.

Silti kaikki vakuuttavat, että valokuvat ovat tärkeitä muistoja. Erään tutkimuksen mukaan 64 % amerikkalaisista ei vaihtaisi valokuviaan edes miljoonaan dollariin.

Ja tästä huolimatta kuvat ovat sekaisin ja kateissa.

Aivan kuin rakentaisi valtavan ostoskeskuksen ilman pohjakuvaa ja opaskylttejä. Ja sen jälkeen Iltalehti vertailisi, että mikä puoti on paras, tajuamatta olennaisinta.

TJ, iltapäivälehti ja päätöksenteon keveys

2011-11-21T17:56:00.001+02:00

Saatavien perintää ja tarratulostimia yrityksille.

Jos iltapäivälehti on oikea media tavoittaa yritysten myyntisaatavista tai tarratulostimista vastaavat, niin mitä se kertoo businesspäättäjistä? Mediatoimistoista? Kilpailusta? Mediaostajista?