Aluksi otteita kirjan esipuheesta:

Tämän teoksen tavoitteena on johdattaa lukijansa tarkastelemaan sosiaalisen median opetuskäyttöä oppimisen näkökulmasta.

Kansallisella tasolla aiheesta ei ole kirjoitettu vahvasti oppimisen tutkimukseen pohjautuvaa teosta, jossa tuodaan uusin tutkimustieto oppimisesta jokaisen käytännön opetustyötä tekevän saataville ja arvioimaan näin sosiaalisen median opetuskäyttöä teoreettisista lähtökohdista käsin.

Julkaisu on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet hyödyntämään opetuksessaan sosiaalista mediaa pedagogisesti perustelluilla tavoilla.

Erityinen kiitos kuuluu opettajille, jotka halusivat uudistaa ja kehittää opetustaan uusissa oppimisympäristöissä. Opetuksen kehittäminen vie aikaa ja edellyttää sitoutumista. Samalla se on palkitsevaa! Lämmin kiitos ajastanne ja siitä, että toitte ideanne ja kokemuksenne meidän kaikkien luettavaksi!

Julkaisuun pääset tästä linkistä (klikkaa sivulta Full text (PDF, 2 MB) -linkkiä).

Kirjan sisältö lyhyesti:

• Yhteisöllinen oppiminen ja opettajuus
• Sosiaalinen media oppimisympäristönä
• Esimerkkejä sosiaalisen median opetuskäytöstä
• Ohjeita sosiaalisen median käyttöönottoon ja pedagogisen käytön arviointiin

Ja näin se loppuu:

Sosiaalisen median opetuskäyttö merkitsee ennen kaikkea toimintakulttuurin muutosta. Sosiaalisen median ympäristöt tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia sekä opiskelijoiden ja opettajien väliseen kommunikaatioon että opettajien ja muiden asiantuntijoiden välisten verkostojen ja yhteisöjen luomiseen. Sen mukanaan tuoma avoimuus, julkisuus ja yhteisöllisyys ovat asioita, jotka eivät ole tyypillisesti kuuluneet opetustyöhön. Emme voi taistella tätä muutosta vastaan, vaan meidän tulee löytää oppimisen kannalta mielekkäät tavat toimia uusissa oppimisen yhteisöissä.

Lopuksi haluamme haastaa kaikki opetuksen kehittäjät löytämään yhdessä tulevaisuuden toimintamalleja. Alla esitämme erään vision, jonka soisimme pian olevan arkea useimmille opettajille. Otattehan haasteen vastaan!

Loput – mukaan lukien tulevaisuuden visio – pitää lukea julkaisusta itsestään.

Julkaisua alettiin alunperin kirjoittamaan vuonna 2009 Oulun yliopiston silloisessa DevelOPE-hankkeessa. Olin tuolloin itse mukana hankkeen suunnittelijana ja kouluttajana. (Siitä sai alkunsa kouluttajan urani.) Kyse oli todellisesta pilottihankkeesta, sillä vuosina 2008-2009 sosiaalisen median käyttö oli vielä vähäistä ja asioita tehtiin vasta ensimmäistä kertaa. Kirjassa kuvataan tarkemmin seitsemän sosiaalisen median opetustoteutusta opettajien itsensä kertomina.

Toisaalta tekstissä näkyy tuoreemmatkin kokemukset sekä uudempi tutkimus sosiaalisesta mediasta. Näkemys aiheesta on kypsynyt, mutta vieläkin some on monelle uusi asia, ja kirjan esimerkkejä voi pitää yhä tuoreina. Voi hyvällä syyllä sanoa, että tässä opuksessa tiivistyy neljän vuoden kokemukset ja näkemykset sosiaalisesta mediasta. Pyrkimyksenä on kokonaisesitys siitä, mitä sosiaalisen median opetuskäyttö on tällä hetkellä. Lopuksi tähyillään myös tulevaisuuteen.

Olen henkilökohtaisesti erittäin tyytyväinen lopputulokseen! Omalta osaltani kirjassa tiivistyy paljon siitä, mitä olen viimeisen kolmen vuoden aikana eri koulutuksissa ja kirjoituksissa aiheesta kertonut.

Kiitokset kaikille kirjoittajille ja tietysti myös lukijoille!

Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet eriyttämisen tukena on tunnettu jo pidemmän aikaa. Erilaiset tietotekniset välineet, monipuoliset oppimateriaalit ja sovellukset sekä oppilaiden osallisuutta ja toiminnallisuutta edistävät opetusmenetelmät ja käytännöt tarjoavat hyvät edellytykset erilaisten oppijoiden tarpeisiin ja lähtökohtiin. Verkkopohjaisessa työskentelyssä voitaisiin kuitenkin tunnistaa ja tukea entistä paremmin erilaisten oppilaiden oppimistyylejä ja niille ominaisia oppimisympäristöjä. Tämä onnistuu joustavilla opetusjärjestelyillä, oppiainerajat ylittävillä opetuskokeiluilla ja opettajien yhteistyöllä.

Havukosken koulussa kartoitettiin keväällä ja syksyllä 2011 kaikkien 6.- ja 7.-luokkalaisten oppimistyylit. Kartoituksessa hyödynnettiin Päivi Ikosen oppimistyylien analysoinnissa käyttämää kyselyä, jonka avulla selvitetään oppijoiden temperamenttia, kognitiivisia tyylejä, oppimistyylejä ja oppimisstrategioita. Havukosken oppilaiden oppimistyylit on jaoteltu neljään ryhmään: käy-tännön toteuttajat (40 %), harkitsevat tarkkailijat (35 %), aktiiviset osallistujat (15 %) ja päättelijät (10 %). Tavoitteena on tukea erilaisten oppijoiden tarpeita sekä tarjota kullekin so-veltuvia välineitä, materiaaleja ja menetelmiä. Tällä tavoin voidaan etsiä oppilaan vahvat piirteet ja kyvyt sekä antaa apua motivointiin, oppimisvaikeuksiin ja mahdollisiin käyttäytymisongelmiin.

Erilaiset oppimistyylit huomioidaan eri tavoin oppimistilanteessa. Oppilaita ryhmitellään jousta-vasti luokkarajojen yli ja opetuksessa panostetaan yhteistoiminnalliseen oppimiseen ja yhdessä tekemiseen. Oppilaiden auditiivisia, visuaalisia, taktiilisia ja kinesteettisiä aisteja aktivoidaan oppimistyylistä riippuen ja lisäksi kiinnitetään erityistä huomioita siihen, miten lähiympäristö ja sen eri ominaisuudet vaikuttavat oppimiseen. Opetusta siirretään yhä enemmän luokkahuoneen ulkopuolelle ja lähiympäristöä käytetään oppilaiden luonnollisena oppimisympäristönä. Samalla pohditaan koulurakenteiden uudistamista ja uudelleen jäsentelyä.

Tieto- ja viestintätekniikalla on merkittävä rooli eriyttämisessä ja oppimisen tukemisessa. Kouluun on hankittu perusvarustuksen lisäksi 60 miniläppäriä, joita hyödynnetään joustavasti ilmiöpohjaisen ja elämyksellisen oppimisen tukena. Opetuksessa käytetään verkkopohjaista ma-teriaalia eri oppiaineissa ja samalla pohditaan perinteisten oppikirjojen roolin vähentämistä. Erilaisille oppijoille tarjotaan erilaista oppimateriaalia ja verkkoympäristön mahdollisuuksia eri vaiheissa oppimisprosessia. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö tukee myös oppilaiden osallisuutta ja aktiivista tiedonrakentelua.

Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden luontaista tapaa oppia käsiteltäviä asioita. Käsiteltäviä asioita jäsennellään laajemmiksi asiakokonaisuuksiksi, joissa korostuu eri oppiaineiden yhdis-täminen ja taitojen soveltaminen teoriasta käytäntöön. Havukosken koululla on pitkät perinteet oppiaineintegraatioon ja kansainvälisiin projekteihin, jotka saavat uutta lisäsävyä monipuolisemman laitekannan myötä. Yhteistyö eurooppalaisten koulujen kanssa toimii luontevana tapana työskennellä verkossa yhdessä suunnitellen ja tehden. Oppilailta on tullut kokeilusta erittäin positiivista ja innokasta palautetta. Esityksessä kuvataan tarkemmin, miten oppilaiden erilaisia oppimistyylejä on tunnistettu ja miten tieto- ja viestintätekniikkaa on käytetty oppimisen tukena oppimisprosessin eri vaiheissa.

Havukosken koulu on mukana Opetushallituksen rahoittamassa TVT opetuksen eriyttämisen tukena -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä opetuskäytäntöjä, jotka tukevat oppijoiden erilaisia oppimistyylejä ja -taitoja.

tuija.lindstrom@eduvantaa.fi

Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen eriyttämisen tukena -kehittämishanke

ITK- päivät 2012 ]]> http://www.avoinvirta.fi/?feed=rss2&p=10405 0 http://www.avoinvirta.fi/?p=10406 http://www.avoinvirta.fi/?p=10406#comments Mon, 14 May 2012 18:26:53 +0000 Syötteet http://laitteetjaohjelmistot.wordpress.com/?p=877 Lue loppuun →

Pääministeri Jyrki Katainen (Katso video)

Ensi syksynä kaikille Suomen lukiolaisille suunnattu Innolukio -hanke julkistettiin 14.5.2012 Etu-Töölön lukiolla. Innolukio -oppimisympäristön keskeisinä tavoitteena on luoda yhteys lukiolaisten, yritysten ja yliopistomaailman välille sekä hyödyntää lukiolaisten luovuutta kansallisena voimavarana. Samalla Innolukio -hanke toimii lukion kehittämisen ja profiilin noston katalysaattorina.

Innolukion syyslukukausi käynnistyy 16.8. valtakunnallisella verkkolähetyksellä ja kestää sen jälkeen kolme kuukautta. Lukukauden aikana Innolukio pyrkii kannustamaan lukiolaisia luovuuteen, toisinajatteluun ja kriittisyyteen sekä tehtävävetoisesti kehittämään heidän ongelmanratkaisutaitoaan ja ryhmätyökykyä.

Innolukion kehittäjäyhteisöön kuuluvat jo Opetushallitus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Suomen Kuntaliitto, Työ- ja elinkeinoministeriö TEM, Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Suomalaisen työn liitto, Viestinnän Keskusliitto, Suomen lukiolaisten liitto ja Nokia Oyj.

Pääministeri Katainen: ”Innolukio –ajattelussa kaikki voittavat”

Julkistamistilaisuuden avannut pääministeri Jyrki Katainen painotti puheenvuorossaan, että yhteiskunnan muutokset tulevat ovista ja ikkunoista sisälle myös lukioihin. Hänen mukaansa lukioissa on tärkeää nähdä kansainvälistymisen ja uusien oppimisympäristöjen kehittämisen tarve.

Innolukio -oppimisympäristössä puututaan hänen mukaansa kokonaisuuksien hallintaan ja luovuuteen, jossa yritykset, korkeakoulumaailma ja lukio tuodaan entistä lähemmäksi toisiaan. ”Tämä on ihan fantastinen esimerkki modernista ajattelutavasta ja siitä, että halutaan aidosti saada lukiolaisten osaaminen ja luovuuspotentiaali parempaan käyttöön. Siinä ei ole mitään väärää, että lukiokoulutus avautuu korkeakoulujen, yritysten ja ylipäätään tähän muuttuvaan maailmaan, jossa Suomessa eletään. Tässä Innolukio –ajattelutavassa kaikki voittavat.”, totesi pääministeri Katainen.

Katainen lupasi myös, että Innolukion ensimmäisen ideointitehtävän tulee lukiolaisille antamaan maan hallitus.

Tilaisuus on nähtävissä tallenteena 15.5. lähtien osoitteessa www.innolukio.fi.

Lisätietoja:
Ari Ervasti
Innolukion projektipäällikkö
044-429 4437, ari.ervasti@ylivieska.fi

Pääministeri Jyrki Kataisen puheenvuoro

Innolukion nettisivut

Kolmatta kertaa toteutunut Sometime-tapahtuma keräsi vajaat sata Suomi-somen vanhempaa ja tuoreempaa aktivistia yhteen. Tällä kertaa koontipisteenä Helsingin Etelä-Espalla Briim-center aivokuntokeskus.

Vekkulia muistella, miten kivenheiton päässä Smolnan edustalla poliisin Karhu-ryhmä vartioi meitä alkuvoimalaisia maalaisaktivisteja 18 vuotta sitten. Eilinen someaktivismi oli kesympää valvovan Iso Veljen kannalta, vaikka epäilen, että sittenkään ei. Nimittäin kookoontuneessa joukossa oli monen tason anarkisteja. Pehmeitä kai, mutta vaikutusvoimaisia. Voimallinen yhteinen nimittäjä oli kulttuurimuutos: ihmisläheisyys, yhteisälyisyys, toisin tekeminen.

Itseäni ilahdutti suuresti se, että väline-tuote-sovellus-rauta-bisnes-brändi-hypen aika oli selvästi ohitettu. On liian suurta sanoa, että ilmassa oli reilun vuosisadan takaista osuustoiminnan, vapaan sivistystyön ja työväen aatteen hengen kaltaista. Tämä aika ei ole (vielä) suurten ideologioitten aikaa. Mutta jotain tuon kansallisen heräämisen aikojen laatuista oli liikkeellä. Mainiosti sitä nimitettiin somesukulaisuudeksi – mistä lie kiittäminen Janne Ruohiston sanaisaa arkkua.

Some ja somesukulaiset jäivät sanoina pyörimään mielessäni. Miksi nämä sanat? Some on toki kätevä sana lyhyydessään, mutta siinä on muutakin. Se hävittää välineen. Sosiaalinen media viittaa mediumeihin, erilaisiin kanaviin, välittäviin välineisiin, teknologioihin, sovelluksiin, palveluihin.

Somen kielioppia kelailtiin Sometu-verkostossa jo 2009 ja mainiosti mukana oli myös Vinkkiverkossa äidin kautta junioriosaston sanaseppo: somettaa, sometus, sometin, sometoida, somettaja, someilla, someilija, sometulainen, sometumainen, somettua, sometuksi. Sittemmin some on saanut sijaa kielenkäytössä niin ihmisten puheessa, printtimediassa kuin nettiteksteissä. Some on jo miltei virallinen sana suomessa.

Niin ITK-päivillä Hämeenlinnassa kuin nyt Sometime 2012 -tapahtumassa keskeistä oli välineellisen ajattelun vähäisyys. Keskiöön nousivat ihmiset, ihmisten yhteinen tekeminen, vuorovaikutus, kommunikaatio, luominen, tuottaminen, työ-, toiminta- ja viestintäkulttuurin muuttuminen, avoimuus, avoimen sisällön ja datan hyödyntäminen, oppiminen hyvin laajalla skaalalla.

Kuppikuntien, yhdistysten ja korporaatioiden Suomi saa kyytiä. Sitä kyytiä antoi Alkuvoima-ryhmämme aikanaan. Veti perinteisen MTK-toiminnan vastaisesti mukaan ihmisiä, joita pidettiin vastapoolin edustajina: kuluttajia ja kaupunkilaisia, ei-maalaisia, ei-maanviljelijöitä. Kuka on paras hehkuttaja ideallesi? Se, joka ei ole sisäpiirissäsi, leimattu jäsenkirjalla varustettu virallinen valtuutettu ja apinan tavoin ylätason julkilausumaa toistava tyyppi. Jos ideasi kestää ja hyödyntää epäilyä, kritiikkiä, vastalauseita, erimielisyyttä, onko ideasi huono? Ei. Se on hyvä ja kehityskelpoinen. Idea, jonka kaikki hyväksyvät, on pelottava.

Sometime 2012 oli pienesti kaaos, hitusen hallitsematon, melkolailla sitä sun tätä ja juuri siksi toivoa herättävä. Erittäin ilahduttavaa oli, että koolle saapuneista moni oli ensikertalainen, yli kolmannes. Untuvikkojen kommentit ovat vahvistaneet hyväksymisen tunnelmaa, sukulaisuutta.

Olemme etsimässä jotakin. Syvällä maaseudulla asuvana suurena muutoksena tunnistan välimatkojen haihtumisen. Kohtaamisia tapahtuu uusissa ajan ja paikan tiloissa. Myös ketterät yli rajojen punoutuvat liittoumat tekevät notkeasti asioita, joita kukaan ei älyä kieltää. Lopputulokset ovat hyödyllisiä. Anarkismi elää. Ehkä se oli paras matkamuistoni Sometime 2012:sta. Samoin se, miten ihmiset tässä seurapiirissä ovat aidosti kiitollisia toisilleen, avuliaita, arvostavat toisiaan ja ovat lähtövalmiita avaruuslennoille.

Tapahtuma jätti aikamoisen nettijalanjäljen. Päivitän tähän myöhemmin lisää linkkilistaa apajista. Sometime2012-tuotoksia netissä:

• Sometime2012 FB-ryhmä
• Sometime2012 FB-tapahtuma
• Sometime2012 wiki
• Sometime2012 blogi
• Näkymättömän oppimisen / muuttuvan koulun työpaja (Twitter #avoinvisio)
• Eija Kallilan muistiinpanoja tapahtumasta
• Jarmo Lahden YouTube-kanavalla useita videoita
• Personal EU Bambuser eli Kurt Linderoosin striimauksia
• Kerro komentoimalla lisää linkkejä, päivitän listaa…

Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Muokkaamaton
BY-SA 3.0: http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi