1)   Kasvimaan laajennus

Päätimme jo talvella laajentaa viljelyksiämme. Miehet tekivät toissaviikolla todellisen miehen työn ja kaivoivat neliökaupalla nurmikkoa maasta. Se lähti irti juurineen hauskoina palasina, mutta valitettavasti palojen alta paljastui mitä ällöttävimpiä ötököitä. Jopa viisisenttiset jalalliset toukat ovat haitallisia saksanturilaisen toukkia, jotka elävät vuosikausia maan alla ja syövät siellä kasvien juuria. Keräsimme monsterit vatiin ja laitoimme ne tarjolle palstan läheisyydessä parveileville linnuille. Ne varmasti iloitsivat proteiinipitoisesta noutopöydästä. Samalla hikiset puolisomme käänsivät maan kahden lapionterän syvyydeltä. Lopuksi he nikkaroivat ympärille kaksi kohopenkkiä. Hyvä, miehet!

2)   Perennapenkin raivaus

Samaan aikaan toisaalla pyllisteltiin rikkaruohojen ja perennojen kimpussa. Tämän kesän kunnianhimoisena tavoitteena on ottaa aimo askel kohti cottage garden -tyyliä. Palstan etuosan kukkapenkeissä on toki ollut tähänkin asti myös kivoja kasveja, mutta valitettavasti aivan sikin sokin ja kovin harvassa. Yritämme nyt saada tilalle rytmiä ja rehevyyttä. Rikkaruohosavotan jälkeen otimme ensi tuntumaa kasvien jakamiseen. Lukaisin “Encyclopedia of Gardeningin” aiheesta antamat ohjeet ja niistä rohkaistuneina tartuimme talikkoon ja lapioon. Nostimme syysleimun ja valtavan asterin maasta, poistimme kuolleet ja kulahtaneet osat, ja palastelimme perennat uusille kasvupaikoille sopivan kokoisina. Tämä muuten kuulostaa helpommalta kuin se olikaan, oikeasti juurakoita sai taistella ylös kahden naisen voimin ja jakamiseen olisi tehnyt mieli ottaa kirves avuksi. Ärräpäitäkin lenteli. Näyttää siltä, että vaiva kannatti, sillä melkein kaikki siirretyt perennat näyttävät toipuneen ensijärkytyksestä. Vain muutama unikko vaikuttaa kuolleen kauhusta.

3)   Kasviostokset

Jossain välissä olemme ehtineet kauppaankin, sillä pitäähän kukkapenkkien aukkopaikat täyttää jollain. Teimme tehoiskun Späthin taimitarhaan Britzin kaupunginosassa ja mukaan tarttui taimia niin paljon kuin auton perään mahtui (ja kyseessä oli sentään sedan-malli). Toinen ostosmatka suuntautui läheisen puutarhakoulun kevätmyyjäisiin. Ihanaisessa puutarhassamme on nyt myös pari tyrniä, mustikkaa, mansikkaa, ties kuinka mones viinimarjapensas ja entistä enemmän mm. kurjenpolvia, ruusuja, malvaa ja salkoruusuja.

Täytyy myöntää, että lopputulos jännittää minua ihan oikeasti. Tulivatko kasvit liian lähekkäin? Tykkäävätkö ne kasvupaikoistaan? Laitoimmeko liikaa hevosenlantaa istutusmullan sekaan? Emme kesällä bloggaa ihan joka kukkasesta, mutta postailemme Big City Ranchin Facebook-sivulle kyllä kuvia. Kannattaa siis tykätä sivusta (ja välillä tykätä niitä kuviakin, jotta postaukset näkyvät Facebook-syötteessä).

4)   Sammakkolammikko

Ranchille tulee myös pieni sammakkolampi. Miehet kaivoivat jo altaan maahan (hyvä, miehet!) ja loppuviikosta aiomme tehdä vielä pienen kauppakeikan hankkiaksemme altaaseen kasveja ja muita tykötarpeita. Siitä raporttia myöhemmin.

Päivän musiikillinen inspiraatio > The Who: Let’s See Action ♫

Kasvimaan laajennus. // Neue Gemüsebeete.

Tässä vielä toisesta suunnasta. Magnoliakin kukkii. // Hier noch aus anderem Winkel – mit Magnolienblüte.

Syysleimu halki, poikki ja uuteen kasvupaikkaan. // Phlox wird geteilt.

Before…

…and after.

Shopping!

Sammakkolampi työn alla. // Es wird ein Froschteich.

Let’s See Action ♫

Die Vorbereitungen für den Gartensommer sind in den letzten paar Wochen wieder so intensiv gewesen, dass wir gar nicht zum Bloggen gekommen sind. Jetzt aber alles auf einmal!

1)   Neue Gemüsebeete

Wir haben uns schon im Winter fürs Anlegen neuer Gemüsebeete entschieden. Wir brauchen nicht so viel Rasen, weil wir dort nie liegen (das können unsere Nachbarn durchaus bestätigen….) und wir wollen noch mehr Gemüse anbauen. Also haben unsere Männer zuerst den Rasen abgestochen und samt Wurzeln ausgehoben. Unter dem Rasen haben wir die ekeligsten Ungeziefer der Welt gefunden! Dort waren ganz viele Engerlinge. Bis 5 cm lang, dick und mit orangefarbenen Füßchen ausgestattet, die Viecher waren mir echt unheimlich. Da sie sich von den Wurzeln ernähren und vieles im Garten zerstören können, haben wir sie als sehr proteinreiches Buffett an die Vögel serviert. Währenddessen gruben unsere (schon stark schwitzenden) Männer weiter und dann haben sie noch die Holzrahmen für die Beete gebastelt. Tolle Männer, nicht wahr!

2)   Schönheits-OP der Staudenbeete

Wir zwei haben gleichzeitig auch nicht gerade gefaulenzt. Unser Ziel für diesen Sommer ist das Aufpimpen der Staudenbeete. Wir wollen einen Schritt in Richtung Cottage Garden -Stil. Natürlich hatten wir schon vorher nette Beete, aber doch langweilig und irgendwie total durcheinander. Wir brauchen Rhythmus und Üppigkeit! Nachdem wir ein vorderes Beet von Unkraut befreit haben, sind wir in eine neue Dimension gestiegen und wir haben Stauden geteilt. Mit den Hinweisen aus dem “Encyclopedia of Gardening” hat es auch geklappt. Wir haben einen Phlox und eine riesige Aster ausgegraben, dann haben wir die leblosen Teile entfernt und den Rest haben wir als kleinere Stücke wieder an einer besseren Stelle eingepflanzt. Klingt einfach, war aber harte Arbeit. Am liebsten hätte ich die Wurzeln mit einem Axt abgeschlagen, so schwer war es, durchzukommen. Es wurde viel (zum Glück auf Finnisch) geflucht. Jetzt, einige Tage später sieht es so aus, als hätte die Arbeit sich gelohnt: alles sieht munter und glücklich aus. Nur der Mohn hat sich anscheinend zu Tode erschreckt.

3)   Pflanzen-Shopping

Ein paar Mal haben wir es auch geschafft, einkaufen zu gehen. Die leeren Stellen sollen doch gefüllt werden. Zuerst haben wir einen Tagesausflug in Späth’sche Baumschule  gemacht. Wir fuhren zurück mit gefülltem Kofferraum (und wir hatten immerhin einen Sedan). Die zweite Einkaufstour führte uns zum Frühlingsverkauf einer Gartenschule. Nun haben wir auch u.a. Sanddorn, Blaubeeren, Erdbeeren und noch eine Johannisbeer-Pflanze sowie  Geranien, Rosen, Malven und Stockrosen auf unserer kleinen Ranch.

Ich muss es zugeben, dass ich schon gespannt auf das Ergebnis bin. Stehen die Pflanzen nun viel zu nah aneinander? Mögen sie die neuen Standorte? Haben wir zu viel Pferdemist beim Einpflanzen verwendet? Wir werden keine Blog-Postings zu jeder Blüte machen, aber wir posten bestimmt oft Bilder auf die Facebook-Seite der Big City Ranch. Es lohnt sich also, die Seite zu “liken” (auch bei den Fotos oder unseren sonstigen Beiträgen wäre es empfehlenswert, ab und zu aufs “Like” bzw. “Gefällt mir” zu klicken, damit die Posts in eurem Facebook-Feed auch weiterhin gezeigt werden.).

4)   Froschteich

Wie werden bald auch einen Froschteich in unserer Parzelle haben. Die Männer haben schon die Erde ausgehoben und die Teichwanne steht schon gerade drin. (Das sind doch ausgesprochen tolle Männer) Noch in dieser Woche wollen wir Teichpflanzen, -körbe und sonstige Utensilien holen. Ein Bericht folgt!

Musikalische Inspiration des Tages > The Who: Let’s See Action ♫

Aina välillä niin onkin.

Takana on työntäyteinen viikonloppu, mutta olo on ehkä rentoutuneempi kuin koskaan.

Päivän musiikillinen inspiraatio > Inner Circle: Sweat (A La La La La Long) ♫

Sweat (A La La La La Long) ♫

Viele denken wahrscheinlich, dass man im Garten immer schwitzt. Mehr oder weniger. Und dass man nach Spatenarbeit oder Ausjäten ständig Muskelkrämpfe hat und alles weh tut. Darüber hinaus hat man noch Sonnenbrand am Stirn. Und Erde hat man nicht nur unter den Nägeln sondern auch in den Ohren und in der Nase.

Wir haben alle ein arbeitreiches Wochenende im Garten hinter uns, aber ich fühle mich vielleicht entspannter denn je.

Musikalische Inspiration des Tages > Inner Circle: Sweat (A La La La La Long) ♫

1) Operation “Pferdemist”

Nachdem wir schon lange Zeit darüber gesprochen haben, wurde an einem Tag vor Ostern Nägel mit Köpfen gemacht. Die Ungeduld meines Mannes wurde für mich unerträglich. Ich teilte ihm mit, den Nachmittag kann ich frei nehmen, es ist Zeit für die Operation Pferdemist. Jetzt oder nie. Ich wette, er hat innerlich gewiehert. Er googelte sofort nach einem Pferdehof unweit der Stadt und fragte dort, ob sie Mist abzugeben hätten (das kann man wohl eine rhetorische Frage nennen). Antwort: So viel Sie wollen. Mit einem Pritschenwagen fuhren wir also zu einer Pferderanch. Dort lud der Mann fünf Schubkarren teils verrottete, teils frische Pferdeäpfel auf, während ich die Tiere streichelte. Das meiste werden wir kompostieren, ein wenig davon benutzen wir vor allem zum Anlegen eines neuen Gemüsebeetes.

Hätte man mir vor drei Jahren gesagt, dass ich einen freien Nachmittag damit verbringe, Dung zu holen, hätte ich laut gelacht. Nun hat das sich fast normal angefühlt.

2) “Klosterlektüre”

Ich hätte auch nicht unbedingt gedacht, dass ich irgendwann Lesestoff aus einem Nonnenkloster bestelle. Dann, an einem Tag fand ich einen von mir aufgehobenen Artikel über den Garten hinter den Klostermauern in Fulda, und diesmal musste ich Internet-Recherche machen. Ich fand das Kloster (natürlich haben auch Kloster heutzutage Webseiten) und bestellte dort ein Buch und mehrere Hefte. Auch über Schnecken. Erst später, als ich meiner Freundin begeistert davon erzählte, merkte ich, wie strange das klingt. Die wichtigsten Tipps habe ich übrigens schon längst markiert ;-)

Musikalische Inspiration des Tages > Iron Maiden: Stranger in a Strange Land ♫

Man & manure

Nonnen & Traktor // Nunnat & traktori

Stranger in a Strange Land ♫

Tässä on pian pakko lopettaa omituisista aikaansaannoksistamme bloggaaminen. Luulen nimittäin, että seuraavan raportin myötä lakipiste on saavutettu.

1) “Operaatio hevosenlanta”

Aiheesta oli jauhettu jo monta monituista kertaa (yritän tässä välttää kaikki nokkelat kielikuvat, vaikka kiusaus on kyllä suuri) ja eräänä päivänä ennen pääsiäistä päässä napsahti. Mies oli kuin lentoon lähdössä ja minä ilmoitin, että voin pitää iltapäivän vapaata, se on nyt tai ei koskaan. Mies googlasi aikansa, soitti pari puhelua ja sopiva ratsutila löytyi. Heillä sattui olemaan ylimääräistä lantaakin, ihan ilmaiseksi saa käydä hakemassa ja niin paljon kuin auto vetää.

Otimme siis jälleen kerran vuokra-auton alle. (Emme hämmästykseksemme ole vieläkään vuokraamoiden mustalla listalla.) Tilalla mies lapioi viisi kottikärryllistä sitä itseään kyytiin ja minä ihailin hevosia. Suurin osa saaliista kompostoidaan tulevia vuosia varten ja osa käytetään pian perustettavaan uuteen kasvimaahan.

Jos joku olisi sanonut minulle kolme vuotta sitten, että käytän vapaan iltapäivän hevosenlanta-asioihin, olisin todennäköisesti hirnunut naurusta. Nyt koko operaatio tuntui melkein normaalilta.

2) Luostarilukemisto

En myöskään olisi aikoinaan välttämättä uskonut tilaavani joskus elämässäni itselleni lukemistoa nunnaluostarista. Sitten elämään tuli puutarha ja aloin kerätä hassuja lehtiartikkeleita. Eräänä päivänä löysin säilyttämäni artikkelin fuldalaisen luostarin puutarhoista ja nunnien julkaisemista oppaista. Etsin paikan verkkosivut (tottakai myös luostarit ovat nykyään online) ja tilasin sieltä kokeeksi muutaman vihkosen. Myös etanoista. Kerroin innoissani ostoksista ystävälleni, jonka naamasta näkyi, että joku omituisuusraja oli taas ylitetty. Eikö se muka ole ihan tavallista, että ihmisellä on eteläsaksalaisesta nunnaluostarista tilattuja painotuotteita etanoista?

Olen muuten jo alleviivannut tärkeimmät vinkit etanaoppaasta ;-)

Päivän musiikillinen inspiraatio > Iron Maiden: Stranger in a Strange Land ♫

Die Rezensionen haben wir in der Sprache geschrieben, in der das Buch gelesen wurde. Unsere Herangehensweise ist subjektiv, die eigenen Vorlieben in Sachen Garten und Büchern haben uns also stark beeindruckt. Einige Bücher haben wir netterweise von Verlagen bekommen, vielen Dank dafür! Sie sind mit einem * markiert worden.

Nach und nach wird das Regal ergänzt – hoffentlich kommen wir noch vor der Hochsaison in der Parzelle dazu. Wir freuen uns auch über gute Lesetipps!

Musikalische Inspiration des Tages > The Yardbirds: You Can’t Judge a Book by Looking at the Cover ♫

Gartenbücher // Puutarhakirjoja

You Can’t Judge a Book by Looking at the Cover ♫

Puutarhavillitys näkyy kotona myös kirjahyllyssä. Parissa vuodessa puutarhakirjoja on kertynyt niin paljon, että toisen BCR-perheistä oli viime muutossa varattava niille oma pahvilaatikkokin. Laitoimme nyt blogin kirjahyllyn uuteen uskoon ja lisäsimme sinne erityisesti tänä talvena lukemiamme kirjoja. Joukosta löytyy lukemista myös omasta puutarhasta vasta haaveileville!

Kirjat on arvioitu sillä kielellä, millä kirja on luettu. Menetelmä on ollut täysin subjektiivinen, eli arviot on tehty omien puutarha- ja kirjamieltymystemme vinkkelistä. Kustantamoilta arvioitaviksi saadut kirjat on merkitty tähdellä.

Opuksia tulee pikkuhiljaa lisää ja yritämme saada mukaan myös suomenkielisiä kirjoja! Meille saa tietysti myös vinkata hyvistä kirjoista.

Päivän musiikillinen inspiraatio > The Yardbirds: You Can’t Judge a Book by Looking at the Cover ♫

Kevät on edennyt niin hitaasti, että epätoivo on välillä hiipinyt pintaan. Eikö se tule ollenkaan? Kauanko tämä vielä voi kestää?

Eilen siirtolapuutarhassa riitti kuitenkin hymyjä ja iloista kuhinaa: kevätkausi saadaan sittenkin alkuun! Kun veden palstoille avaamista on joka vuosi vähän odoteltava (vesimittarit asetetaan paikoilleen yksitellen), on hyvä hetki kevätsiivota. Meillä leikattiin risukoita ja kuihtuneita heiniä, tuuletettiin matot, pestiin ikkunat, imuroitiin ja jynssättiin lattiat. Luuttuamiseen tarvittiin kyllä vielä ystävän lämminhenkistä apua. Siivoushullun elämää selvästi helpottanut lattianpesuvesi saapui paikalle pulloissa (!) ja polkupyöräkyydillä. Mökkiin saakka vettä saadaan nimittäin kuitenkin vasta sitten, kun yöpakkasten riski on kokonaan ohi.

Saapa katsoa, tuleeko se hetki ennen toukokuuta.

Päivän musiikillinen inspiraatio > Van Morrison: Cleaning Windows ♫

Teppiche // Matot

Frühlingsputz draussen // Kevätsiivous ulkona

Frühlingsputz drinnen // Kevätsiivous sisällä

Iris ‘Katharine Hodgkin’

Cleaning Windows ♫

Endlich!

Der Frühling ist so langsam vorwärtsgekommen, dass es schon schwierig wurde, die Hoffnungslosigkeit abzuwehren. Kommt der nie? Wie lange kann es noch dauern?

Gestern gab es in unserem Schrebergarten aber viele glückliche Gesichter und frohes Schaffen. Die Frühlingssaison beginnt doch! Während man darauf wartet, dass das Wasser angestellt wird (die Wasseruhren werden einzeln eingebaut und kontrolliert), hat man eine exzellente Gelegenheit zum Frühlingsputzen. Wir haben gestern die vertrockneten Stauden und Gräser geschnitten, die Teppiche gelüftet, die Fenster geputzt, staubgesaugt und den Fußboden geschrubbt. Für das Wischen hat man jedoch noch die gutwillige Hilfe einer Freundin gebraucht. Sie hat warmes Wasser in Flaschen (!) per Fahrrad mittransportiert und damit das Leben der besonders putzwütigen Gärtnerin erleichtert. Im Gartenhaus gibt es nämlich Wasser erst wenn das Frostrisiko endgültig vorbei ist.

Mal sehen, ob dieser Zeitpunkt vor Mai erreicht wird.

Musikalische Inspiration des Tages > Van Morrison: Cleaning Windows ♫

Einige Samen hätte man schon viel früher aussäen können, aber wir waren über Ostern verreist (eine Woche Sonne satt in Lappland!) und es war mühsam genug, die Chili-Setzlinge zur Tagespflege zu einer Kollegin zu bringen. Sie sind wieder heil zu Hause und nun haben sie Gesellschaft. Wir haben gestern u.a. einige Tomatensorten, Rhizinus, Sommerblumen, Rittersporn und Fingerhut ausgesät.

Nach wie vor bin ich mit manchen Sachen total unsicher. Rittersporn – eine meiner Lieblingsstauden – könnte man zum Beispiel direkt an Ort und Stelle ausgesät werden. Habe ich letztes Jahr gemacht und daraus ist nix geworden. Ich will aber nicht aufgeben und nun habe ich in diversen Internet-Foren ganz unterschiedliche Anleitungen gefunden. Die einen meinen, man soll sie im August oder sogar im Oktober-November aussäen, die anderen empfehlen die “im Frühling ins Beet”-Methode. Die Samen kosten zum Glück fast nichts und so teste ich zuerst den Frühlingsaussaat. Auf lostbeauties.com habe ich eine gute Anleitung gefunden und gelesen, dass Rittersporn ein Dunkelkeimer ist – wieso steht diese Info nicht auf der Samentüte? Soll man das alles wissen?

Heute werden wir noch einige Samen bei der Zier- und Nutzpflanzenspezialistin Monika Gehlsen bestellen. Wir haben ihre Webseite vor zwei Jahren zufällig gefunden und das Saatgut und vor allem die Auswahl hat uns überzeugt. Sogar Tatsoi, Mizuna und Tomatillos hat sie!

Es wird wieder grün. Zumindest auf der Fensterbank.

Musikalische Inspiration des Tages > Elvis Presley: A Little Bit Of Green ♫

Here we go again!

2.4.2013

A Little Bit Of Green ♫

Puutarhakausi alkaa NYT, oli sää mikä hyvänsä. Tässä ei enää odotella, vaan pistetään viljelykset pystyyn. Vaikka vain ikkunalle.

Siemeniä on kertynyt taas pari laatikollista ja osan niistä olisi voinut kylvää jo aikaisemmin. Odotimme kuitenkin huhtikuulle asti, koska olimme viikon reissussa (aurinkolomalla Lapissa!), eikä Berliinin kevätkään nyt vielä erityisen pitkällä ole… Sitä paitsi oli riittävän vaivalloista kuljettaa chilintaimet päivähoitoon työkaverin luo toiselle puolen kaupunkia. Ne pääsivät eilen hyvinvoivina kotiin ja saivat saman tien seuraa. Kylvimme mm. joitakin tomaattilajikkeita, risiiniä (upea kasvi), kesäkukkia, ritarinkannusta ja sormustinkukkaa.

Olen edelleen joissakin puutarha-asioissa ärsyttävän epävarma. Esimerkiksi ritarinkannuksesta sanotaan, että sitä voi kylvää suoraan kasvupaikalle. Kokeilin viime vuonna, ei onnistunut. En kuitenkaan anna periksi, sillä kyseessä on yksi lempiperennoistani ja siemenet ovat niin halpoja, että niiden kanssa testaillessa ei mene montaa euroa hukkaan. Luin vinkkejä erinäisiltä nettifoorumeilta, enkä tullut hullua hurskaammaksi. Joidenkin lähteiden mukaan ritarinkannusta kannattaa kylvää elokuussa tai vasta loka-marraskuussa, toiset taas suosittelevat kylvämistä keväällä suoraan kasvupaikalle. Löysin lopulta hyvät ohjeet (saksankielisiltä) sivuilta lostbeauties.com. Sieltä kävi myös ilmi, että ritarinkannus itää pimeässä – miksi tätä ei mainita pakkauksessa? Pitäisikö tämä kaikki muka tietää?

Tänään tilamme vielä vähän lisää siemeniä. Löysimme toissavuonna netistä saksalaisen nettikaupan (www.monika-gehlsen.de), josta voi tilata jopa tatsoin, mitsunan ja tomatillon siemeniä. Kaikki kasvoivat hyvin, joten ei muuta kuin uutta tilausta postiin!

Pian vihertää. Ainakin ikkunalaudalla.

Päivän musiikillinen inspiraatio > Elvis Presley: A Little Bit Of Green ♫

Sunnuntaina meidän pitäisi saada taas vedet palstalle, mutta viikonlopuksi on luvattu pakkasta jopa 6 – 9 astetta. Saapa nähdä, kuinka käy. Luntakin pitäisi kai tulla lisää viikon puoliväliin asti. Mitäköhän niille kasveille käy, jotka olivat jo aloittaneet kasvun? Paleltuuko tulppaanin lehdistä se 5 cm, joka oli tullut pintaan ennen pakkasia?

Päivän musiikillinen inspiraatio > Foreigner: Cold As Ice ♫

Huomenna on kevätpäiväntasaus. // Morgen ist der Frühlingsanfang.

Cold As Ice ♫

Ich gebe auf. Ich glaube nicht mehr, dass der Winter irgendwann vorbei ist. Wir hatten schon ein paar schöne, sonnige und warme Tage in Berlin und wir sind bei erster Gelegenheit in den Garten gestürmt. Wir haben die Terrassensaison eröffnet und die Parzelle mit Schneckenkorn besorgt. Das war einer der Tipps vom Gartenseminar. Wenn man am ersten schönen Frühlingstag ausgiebig Schneckenkorn streut, sollte man im Sommer Ruhe von den Viechern haben.  Na ja, die Terrassenmöbel sind wieder drinnen im Trockenen und die Schnecken sind entweder TK-Ware oder zurück in die Erde reingekrochen.

Am Wochenende sollte bei uns in der Kolonie das Wasser angestellt werden. Mal sehen, ob das klappt, denn der Wetterbericht sagt minus 6 bis minus 9 Grad voraus. Auch der Schneefall soll bis Mittwoch anhalten. Muss das sein? Was passiert mit den Pflanzen, die schon erwacht waren? Frieren die Sukkulente (also Sempervivums) und die oberen 5 cm der Tulpenblätter einfach ab?

Diesen Zustand nennt man auf Deutsch “Kälteeinbruch im Frühling”. Ich mache einen Vorschlag: Nehmen wir einfach den finnischen Ausdruck “takatalvi” und übersetzen wir dies wortwörtlich in “Hinterwinter”. Passt irgendwie besser. Auch mit der Doppeldeutigkeit.

Musikalische Inspiration des Tages > Foreigner: Cold As Ice ♫

Ihan hyvä, etten ostanut. Sunnuntain ja maanantain aikana saatiin noin 10–15 cm cm uutta lunta. Yölämmöt näyttävät pysyvän tämän viikon noin 8–10 astetta pakkasella. Ei siis aivan esikkokeli.

Ärsyttävää! Maaliskuussa voi olla myös aivan erilaista, kuten oheisesta kuvasta näkyy. Kaksi vuotta sitten ei tarvittu toppatakkia ja palstalla oli päästy jo puutarhapuuhiin. Kevätriemun vallitessa juotiin pienet kuohuviinitkin ja odotettiin jännityksellä mökin purkamista.

Nyt kevään alku tuntuu olevan aivan älyttömän kaukana. En tiedä, onko mahdollista, ettei siirtolapuutarhan vesihanoja avatakaan ennalta ilmoitetusti. Toivottavasti asiat oikeasti etenevät seuraavan kahden viikon aikana pikavilkkaa niin, että tätä ei tarvitse jatkossakaan tietää!

Päivän musiikillinen inspiraatio > The Ronettes: Frosty the Snowman ♫

Frosty the Snowman ♫

In vergangener Woche habe ich beinah Primeln für den Balkon gekauft. So ein kleiner Farbtupfer wäre nach dem langen und grauen Winter mehr als nötig und tagsüber hatten wir schon +10 Grad. Sogar die Pollen haben sich gemeldet.

Zum Glück habe ich die Blumen im Laden gelassen. Am Wochenende und Montag haben wir nämlich 10–15 cm Neuschnee bekommen. Nachts haben wir in dieser Woche 8–10 Grad minus. Nicht gerade ideal für die Primeln.

Mannomann, das ist so nervig! Im März könnte es schon ganz anders aussehen (siehe Foto). Vor zwei Jahren war kein Wintermantel nötig und wir waren fröhlich beim Gärtnern. Es wurde fast feucht-fröhlich – wir haben Sekt getrunken und waren gespannt auf den vorstehenden Abriss der alten Laube.

Jetzt hat man das Gefühl, dass der Frühling einfach nie kommt. Ich weiß nicht, was passiert, wenn es weiterhin so kalt bleibt. Wird der Termin zum Wasser anstellen verschoben? Ich hoffe so sehr, dass sich die Wetterlage in den nächsten zwei Wochen so ändert, dass wir pünktlich Wasser bekommen!

Musikalische Inspiration des Tages > The Ronettes: Frosty the Snowman ♫

Überraschung des Jahres:  Mizuna. Ein japanischer Zupfsalat der durch feinen  Geschmack überzeugt. Sehr pflegeleicht und anspruchslos. Die Ernte war üppig. Ein Must-Have für jedes Jahr!

Aufsteiger des Jahres: Mais. Mit dem Mais wurde gleich ein kleines Experiment gemacht. (Keine Angst, wir haben keine Gen-Mais-Tests unternommen!) Aus Platzmangel konnte leider nur die Hälfte der Maispflanzen einen optimalen Sonnenplatz bekommen, die andere Hälfte musste im Halbschatten/Schatten groß werden. Der Schatten-Mais wurde nur kniehoch und die Maiskolben entsprechend mickrig. Der Sonnen-Mais hingegen gedieh bestens mit 2-3 Kolben an jeder Pflanze. Geschmacklich hat dieser Mais uns umgehauen. Zuckersüß, ganz weich – einfach der beste Mais, den wir je gegessen haben. Nächstes Jahr wird er einen tollen sonnigen Platz am Zaun bekommen.

Enttäuschungen des Jahres: Blumenkohl und Brokkoli. Die kleinen Pflanzen haben wir von einer Gartenschule gekauft und nachdem endlich sehr viel Blattgrün produziert wurde, entwickelten die Pflanzen keine richtigen Köpfe. Vielleicht lag es den falschen Gemüse-Nachbarn (Aubergine und Blumenkohl) oder am Saatgut. Keine Ahnung, irgendwie wurde es einfach nix. Nächstes Mal werden wir sie selbst hochziehen.

BCR All-Star Veggie Team: Zucchini, Bohnen, Fenchel und Treviso Radicchio. Jetzt wissen wir: Eine einzige Zucchini-Pflanze produziert viel. Unglaublich viel. Nebst Zucchini haben wir im Garten so gut wie täglich Bohnen gegessen. Am hübschesten waren die italienischen Borlotti-Bohnen. Der Fenchel hat uns wiederum nicht nur durch seine Frucht, sondern auch durch seine leicht nach Anis schmeckenden Blüten überrascht. Fantastisch sind diese in Salaten und Desserts zu verarbeiten. Last but not least: der leicht bittere Treviso Radicchio, dessen Aroma vielseitig einsetzbar sind. Schmeckt super als einfacher Salat oder kurz in Olivenöl und Knoblauch ansautiert (gebraten) als Pastasoße. Grillen kann man ihn auch. Ist nicht zu vergleichen mit dem runden Radicchio.

Auch die Tomaten sind besser gewachsen und haben geschmacklich überzeugt. Um die Voraussetzungen für 2013 noch zu verbessern, werden wir wahrscheinlich ein kleines Dach bauen und ein schöner sonniger Ort wird angepeilt.

Dieses Jahr haben wir Großes bezüglich Gemüseanbau vor. Mehr dazu bald hier im Blog.

Musikalische Inspiration des Tages > Tina Turner: Simply the Best ♫

Gemüse-Ranch // Vihannes-ranch

“Unsere Gemüsetheke” // “Vihannestiski”

Diesen Anblick kenne ich gut. Der Mann beobachtet. // Tuttu näky mökiltä. Mies tarkkailee.

Mr. Fennel a.k.a. Rock’n'roll Chef

Simply the Best ♫

Tässä kunnon kevättä odotellessa on aika katsoa edelliseen viljelykauteen  ja muistella mikä onnistui ja mikä meni pieleen. Ranchimme keittiömestari listasi teille vihannessuosikkinsa edellisvuodelta. Tässä siis Big City Ranchin vuoden 2012 parhaat purtavat ja katkerat kalkit.

Vuoden yllättäjä:  Mitsuna eli japaninkaali. Helppohoitoinen salaatti, joka vakuutti ainutlaatuisella maullaan. Runsas sato. Ranchin uusin must-have!

Vuoden nousija: Maissi. Teimme ranchilla pienen maissitestin, joka ei tietenkään liity  mitenkään geenimaissiin. Tilanpuutteen vuoksi laitoimme osan taimista puolivarjoon/varjoon ja osa pääsi aurinkoon. Varjossa kasvaneet maissit nousivat vain polven korkeuteen ja tähkät jäivät suolakurkun kokoisiksi.  Valoisalla paraatipaikalla maissit kasvoivat parimetrisiksi ja jokaisesta varresta saimme 2-3 maissintähkää. Maultaan ne olivat jotain suorastaan ihmeellistä. Mahtavan makeita ja rakenteeltaan pehmeitä – liioittelematta parhaat koskaan syömämme maissit! Tänä vuonna istutamme maissit kasvimaan kuumimmalle paikalle aidan viereen.

Vuoden pettymykset: Kukka- ja parsakaali. Ostimme molempien taimet läheiseltä puutarhakoululta. Ne lähtivät mukavasti kasvuun ja tuottivat valtavia lehtiä. Sitten jostain syystä kukinnot (eli ne syötävät osat) jämähtivät kehityksen alkuvaiheeseen, eivätkä kasvaneet syömäkelpoisiksi asti. Ehkä vieressä kasvanut munakoiso pisti kaalten pasmat sekaisin, ehkä taimet olivat huonoja tai niihin iski joku tauti. Tänä vuonna otetaan uusi yritys itse kasvatetuilla taimilla.

BCR All-Star Veggie Team: Kesäkurpitsa, pavut, fenkoli ja salaattisikuri. Nyt tiedämme senkin, että yksi kesäkurpitsa riittää vallan mainosti kahden kotitalouden tarpeisiin. Luin Wikipediasta, että Suomessa kesäkurpitsaa syödään puoli kiloa henkeä kohti vuodessa. Ranchillamme sitä syödään melkein puoli kiloa päivässä. Mökkipäivinä lautaselta löytyy melkein aina myös papuja. Tuntemistamme lajikkeista hauskimman näköinen on italialainen Borlotti. Niistä kun löytäisi vielä korkealle kiipeävän lajikkeen.

Entä sitten fenkoli eli saksankumina? Siitä syödään yleensä se möykkymäinen lehtikantakimppu, mutta keksimme viime kesänä käyttää myös aniksen makuiset kukinnot kokkauksessa. Ne piristävät salaatteja ja antavat lisäpotkua kesäisiin jälkiruokiin.

Last but not least: kepeän kirpeä salaattisikuri (meillä menestyi lajike nimeltään Treviso Radicchio). Sen aromit sopivat monenlaisiin ruokiin. Toimii hyvin yksinkertaisessa salaatissa tai pastakastikkeessa, johon salaatinlehtiä paistetaan nopeasti oliiviöljyssä valkosipulin kanssa. Nesteeksi lorautetaan vain vähän pastan keittovettä ja avot, valmista tuli. Kesän ehkä parasta pikaruokaa. Salaattisikuria voi myös grillata.

Tomaatitkin kasvoivat edellisvuotta paremmin. Tänä vuonna aiomme väsätä niille suojakatoksen ja kokeilla taas uutta, entistä aurinkoisempaa paikkaa.

Muutenkin meillä on kerrassaan suuria suunnitelmia kasvimaan suhteen. Siitä pian lisää täällä blogissa.

Päivän musiikillinen inspiraatio > Tina Turner: Simply the Best ♫

Die hässlichen, riesigen Betonplatten müssen weg, da führt nun wirklich kein Weg mehr vorbei. Zuerst wollten wir eine Holzterrasse bauen. Dann kam der Zweifel: Wird die Holzterrasse im nassen Zustand rutschig und in ein paar Jahren morsch sein? Wir haben uns doch für Stein entschieden. Nun müssen wir uns noch tiefer in die Materie einarbeiten – was für ein Stein? Welche Farbe?

Von einer Garten-DVD mit Geoff Hamilton (ja, so verbringt der eifrige Schrebergärtner die langen Winterabende…) bekamen wir die Idee, alte Backsteine für die Terrasse zu nutzen. Das sieht top aus und natürlich findet man Bezugsquellen auf eBay Kleinanzeigen. Aber was ist, wenn die porös sind und beim ersten Frost platzen? In einer weiteren Folge hat Mr. Hamilton etwas noch schöneres gemacht und hat alle möglichen Steinelemente gemischt. Klingt komisch, sah gut aus (hier ist das einzige Bild, das ich im Internet dazu fand). Was nun? Wir können uns einfach nicht entscheiden. Die Qual der Wahl! Hättet ihr gute Vorschläge für uns?

Musikalische Inspiration des Tages > The Rolling Stones: Rock and a Hard Place ♫

Es kann nur schöner werden // Tästä voi laatoitus vain kaunistua

Rock and a Hard Place ♫

Puutarhapalstamme on uudistunut yllättävän paljon parissa vuodessa. Uusi mökki ja osin uudet aidat miellyttävät esteetikon silmää ja kasvihankinnoilla pläntille on saatu kaivattua väriä ja rehevyyttä. Mutta terassi on vielä ruma kauhistus.

Kamalista, valtavankokoisista betonilaatoista on pakko päästä eroon. Alunperin aioimme laittaa tilalle puuterassin, mutta sitten iski epävarmuus. Entä jos laudoitus on liukas märällä säällä ja laho parissa vuodessa? Päätimme tehdä siis kiviterassin. Nyt pitäisi vielä vähän tarkentaa suunnitelmia – mitä kiveä? Mikä väri? Minkä näköinen kokonaisuus?

Edesmenneen Geoff Hamiltonin puutarha-DVD:ltä (kyllä, yli-innokas siirtolapuutarhuri viettää talvi-iltoja alan tallenteiden ääressä…) saimme idean, tehdä terassin vanhoista tiiliskivistä. Se näytti oikein kivalta ja eBaystä löysimmekin jo pari paikkaa, mistä kiviä voisi hakea (kivien roudaushan on toinen rakas harrastuksemme). Mutta entä jos kivet ovat haperoita ja halkeilevat ensimmäisistä pakkasista?

Sitten hurmaava Mr. Hamilton teki myöhemmässä jaksossa ehkä vielä hauskemman terassin, johon hän yhdisteli eri materiaaleja. Kuulostaa ehkä kummalliselta, mutta näytti hilpeältä (tässä linkki ainoaan netistä löytämääni kuvaan). Voi tätä valinnan valikeutta! Mitähän tässä pitäisi tehdä? Hankkia joku kiva, mutta ehkä vähän tylsä setti Bauhausista vai etsiä erilaisia kiviä ja laattoja sieltä täältä?

Hyviä terassiehdotuksia otetaan ilolla vastaan!

Päivän musiikillinen inspiraatio > The Rolling Stones: Rock and a Hard Place ♫