Energy in Finland

Venäjä ja kaasuase

2022-10-30T11:42:00.001+02:00

Vuodesta 2006 vuoteen 2017 oli 24 kvarttaalia ja kyllähän siinä unohtuu, että alan yhtiöt ovat Venäjällä kärsineet.

https://www.hs.fi/talous/art-2000009164956.html

https://www.theguardian.com/world/2006/dec/12/business.oil

Vantaan Elinkeinopäivillä ministeri Tuppurainen toi esille oikeusvaltion tärkeyden. Fortumin (ja koko Venäjän kaasun) kohdalla sitä voisi kuunnella myös siten, että olisi syytä huomioida riskit kun on liiketoimissa valtion kanssa joka ei ole oikeusvaltion. Niiden kanssa toimimiseen valitettavasti kuuluu, että asiat menevät hyvin ja sitten yhtäkkiä ne menevätkin huonosti.

Rinnakkaiset sähköverkot tulevat

2019-08-13T17:25:00.001+03:00

Maakaapelin aikana sähköyhtiön verkkomonopolilla on yhtä vähän perusteita kuin on vaatia teleyhtiöitä palaamaan monopoliin joka oli 40 vuotta sitten. 10 vuotta ja näemme suuria muutoksia. Kuka on ensimmäinen rohkea ja lähtee ajamaan asiaa?

https://yle.fi/uutiset/3-10880262

Kiristysohjelma iski sähköyhtiöön

2019-08-13T17:19:00.001+03:00

Tässä tapauksessa ongelmat olivat sangen pieniä

BBC News - Ransomware hits Johannesburg electricity supply https://www.bbc.co.uk/news/technology-49125853

Kun sähköverkko tuhoutui

2016-05-15T23:29:00.001+03:00

Kannattaa lukea jos katastrofivalmius kuuluu työlistalle.

Lainaus: Advance planning is needed to ensure that technical responders and their families are kept safe and supplied with water, food, shelter, and emotional support. Comprehensive support
enables responders to work safely and turn in the best possible performance.

https://openknowledge.worldbank.org/handle/10986/23634?CID=EAE_TT_Energy_EN_EXT

Mammutit natisevat

2016-05-13T23:45:00.001+03:00

Energiateollisuus: tuulivoiman tukeminen uhkaa koko energiatuotantoa
#uutisvahti

http://yle.fi/uutiset/energiateollisuus_tuulivoiman_tukeminen_uhkaa_koko_energiatuotantoa

Ja sitten mitä tuosta pitäisi ajatella, vaihda vain auringon tilalle tuuli :

https://www.weforum.org/agenda/2016/05/this-is-how-africa-can-lead-the-global-energy-revolution/?utm_content=buffera6f85&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer

Kun sähkö katkeaa

2016-05-13T23:01:00.001+03:00

Kokemusta Iso-Britanniasta

Mietittävää, ja paljon.

Käyttöveden lämmityksestä ilmalämpöpumpulla

2014-05-03T15:42:00.001+03:00

Heinolalainen Erpico kehittää ilmalämpöpumpun lisälaitetta jolla voi tuottaa lämmintä käyttövettä.

http://rakennusmaailma.fi/artikkelit/kayttoveden-lammitys-ilmalampopumpulla

Asiasta kirjoitti TM Rakennusmaailma 3/2014

Vaikuttaa mielenkiintoiselta - toivottavasti tuosta tuote syntyy.

Sähkön kysyntäjoustoa

2014-05-02T19:50:00.001+03:00

Kesän asuntomessuilla Jyväskylässä on pilottikohde jossa kehitetään lämmön ja sähkön käytön ohjausta omakotitalossa.

Asiasta kirjoitti Tv Rakennusmaailma numerossa 3/2014.

Fortum on jo kaupallistanut kysynnän ohjausta Fiksu tuotteessaan http://www.fortum.com/countries/fi/yksityisasiakkaat/energiansaasto/fortum-fiksu/Pages/default.aspx

Siinä on paljon hyvää mietitty ensimmäiseksi tuotteeksi markkinoilla. Suurimpana ongelmana täysi sitovuus Fortumin omaan sähköön. Myös kiinteä maksu on melko kova, kuten myös lisälaitteiden hinta jotka ovat moninkertaisesti sen mitä avoimen standardin laitteet.

Mutta molemmat tapaukset kertovat, että kulutuksen ohjaus tulee myös omakotitaloihin - kaivataan vain kehittäjille avoin rajapinta pörssisähkön hintaan ja avointa tietoa hyödyntäviä palveluja jotka ohjaavat standardeja, jo markkinoilla olevia laitteita. Esim Nexan http://www.nexa.se/ ja Tellduksen http://www.telldus.se/ tuotteilla ohjaa jo vaikka mitä kunhan ohjaustietoa on saatavilla

Tehokkaammin aurinkolämpöä

2014-05-02T19:03:00.001+03:00

Suomalainen Solixi on lähtenyt kehittämään aurinkolämmön keräystä ja varastointia ajatuksella, että talven heikosta säteilystä on saatava täysi hyöty talteen.

Nykyisten lämpöä tuottavien aurinkokeräinten haaste on ollut, että lämpöä tulee silloin kun sitä ei tarvita enää paljon lämmitykseen. Solixi etsii ratkaisua tähän haasteeseen.

http://www.solixi.com

Sivusto on ehdottomasti tutustumisen arvoinen.

Uusi lähestyminen lämmityksen ohjaukseen

2014-04-17T10:10:00.001+03:00

http://tori.tekes.fi/2014/04/15/huonetermostaatti-nappaa-web-yhteyden-ja-saastaa-energiaa/

Ohjaus tabletin tai puhelimen suoralla yhteydellä on mielenkiintoinen - vaikka on siinäkin haasteensa.

Yhteenvetoa Aurinkotuulia-talosta

2013-05-12T12:06:00.000+03:00

Jälleen kerran TM-rakennusmaailma (1/2012) on esitellyt energiatehokasta rakentamista ansiokkaasti sekä artikkeleissaan ja myös pääkirjoituksessaan. Tässä yhteenvetoa Tampereen messutalonakin olleen Aurinkotuuliatalon ratkaisuista:

Hyvä eristystaso ja pieni ilmanvuotoluku on tämäntyyppisessä rakentamisessa itsestäänselvyys. Se on toteutettu kuitenkin sangen ohuella rakenteella: 150 mm uretaanilevyä ja 100 mm villaa. Uretaanilevyn käyttö helpottaakin pientä ilmanvuotolukua.
Laatta on eristty maaperästä yhtenäisellä uretaanilevykerroksella
Tyhjiöputkiperiaatteella toimivat aurinkokeräimet lämmöntuotantoon: käyttövesi, kylpypalju
Aurinkokennot sähköntuotantoon
Led-valaistus
Poistoilmapumppu
Maalämpöpiiri tuloilman esilämmitykseen ja kesäajan jäähdytykseen. Erilliset piirit pihassa ja talon pohjan täytön sisässä.
Lämmöntalteenotto veteen takasta ja saunankiukaasta
Ikkunoiden sijoittelu vanhan perinteen mukaisesti eli vähmmän ikkunoita pohjoisen puolelle

Kesäajan ylimääräistä lämpöäkin joudutaan hallitsemaan:

pidempi kattoräystäs eteläpuolella
etelän puolen ikkunoiden ulkopuoliset sälekaihtimet

Miltei kaikki nykyisin tarjolla oleva on tähän taloon mahdutettu. Muutama kommentti tulee mieleen:

toivottavasti maalämpöpiiriä käyttävä jäähdytys on toteutettu riittävän tehokkaasti tai kesällä saattaa olla todella lämmin
aktiivisen jäähdytyksen lisäksi kannattaisi harkita myös passiivisia keinoja: automaattiset markiisit, automaattiset sälekaihtimet (toimivat myös lämmönkulutuksen vähentäjinä). Passiisiset mutta ohjattavat keinot ovat yleensä parempia kuin jatkuvan moottoritehon tarvitsevat ratkaisut
toivottavasti ilmanvaihto ja automatiikka on toteutettu siten että ikkunoita voi pitää auki kesällä silloin kun haluaa - se lienee omakotitaloasujan oikeus jota minkään tekniikan ei pitäisi tuhota. Linnunlaulukaan ei tule läpi yöhön ja aamuun jos ikkuna on pidettävä suljettuna.
maajäähdytys käyttää artikkelin mukaan vain pihaan asennettua maalämpöpiiriä. Ehkä olisi harkittavaa, että maajäähdytys käyttäisi myös talon alla olevaa piiriä - talostahan ei valu käytänössä mitään lämpöä maahan joten maajähdytyspiirin käyttö talon alla (ja lähellä) olevan maan lämmitykseen saattaisi olla järkevää - tällä vähennettäisiin routisen riskiä ja taltioisiin lämpöä talon alla olevaan massaan
toivottavasti routimiseen on muutenkin kiinnitetty huomiota - materiaaliin talon alla ja varsinkin routaeristykseen talon ympärillä jotta kylmä ei pääse talon alle

Tällainen talo tuottaa - tai sen on mahdollista tuottaa - erittäin paljon tietoa uusien ratkaisujen toimivuudesta. Toivottasti taloon asennetun anturoinnin tiedot olisivat mahdollisimman vapaasti saatavilla ja toivottavasti niitä myös tutkittaisiin esimerkiksi opinnäytetöissä.

Mielenkiintoista olisi saada tästä seuranta-artikkeli vuoden 2015 tienoilla.

Rossipohjan maaperä lämpövarastona

2013-05-04T21:57:00.000+03:00

TM Rakennusmaailman numerossa 3/2012 on juttua LVI-suunnittelija Matti Puikkosen 2009 Nastolan Villähteelle valmistuneesta talosta jossa on keskitytty aurinkoenergia hyväksikäyttöön lämmityksessä.

Suuren, noin 40 m2, lämmönkeräimen teho siirretään talon alapohjaan ilman välityksellä. Etuina rakentaja on pitänyt yksinkertaista rakennetta ja varmuutta kun rakenne ei sisällä ilmaa. Jopa 80 asteiseksi lämpiävää ilmaa kierrätetään talon rossipohjaan jossa se luovuttaa lämpöään ja palaa keräimille. Lämmönsiirtoa ohjataan lämpötilaerolla.

Rakennusmaailman jutussa kerrotaan rossipohjan ilman lämpiävän aina 35 asteeseen korkeimmillaan ja maaperän 23 asteeseen, anturointi metrin ja kahden syvyydessä. Talven aikana lämpötila rossipohjassa ja maassa laskee 10 asteen tienoille.

Lämpöä ei siirretä aktiivisesti rossipohjasta sisälle taloon vaan se siirtyy vain lämpötilaeron mukana alapohjan läpi.

Koneellisen ilmanvaihdon tuloilmakanava kulkee saman aurinkokeräimen läpi jolloin se esilämmittää tuloilmaa - näin toki vain lämmityskaudella - muulloin tuloilma tulee suoraan ulkoa.

Kun ulkolämpötila on plussan puolella kierrätetään keräimessä myös käyttöveden esilämmitykseen käytettävää vettä, talviajaksi tuo kierto tyhjennetään.

Lämmityskulut on saatu järjestelmällä todella pieniksi - noin neljäsosaan verrattuna normitaloon.

Ajatuksia:

sen jälkeen kun rossipohjan lämpötila laskee alle talon sisälämpötilan ei rossipohja enää toki lämmitä taloa mutta pienentää toki alapohjasta johtuvaa lämpöhäviötä
vertailu normitalon kulutukseen ei anna oikeaa kuvaa talon energiatehokkuudesta. Tällaisen talon rakentanut ja siinä asua käyttäisi todennäköisesti normitalossakin energiaa vähemmän kuin normitalon normiasukas. Eli osa pienestä kulutuksesta johtunee elintavoista.
ilman käyttö energiansiirtoon on mielenkiintoinen idea - kuten jutussa todetaan antaa se mahdollisuuden toteuttaa järjestelmän erittäin edullisesti - eivätkä esimerkiksi lämpötilaeroista johtuvat vuodot kerääjissä aiheuta kuin hyötysuhteen pientä huonontumista, ei vesivahinkoja.
myös lämmityspiirin käyttö vedellä sulan aikana on mielenkiintoinen idea - yksinkertainen rakenne ja toisaalta veden siirtokapasiteetti on parempi kuin vesi-glykoliseoksen.
hyvä idea on myös tuloilman esilämmitys aurinkokeräimessä - paitsi, että pienentää energiankulutusta tuloilman lämmityksessä niin myös ehkäisee ilmanvaihtokoneiden jäätymisongelmia
voisiko rossipohjan lämpöä hyödyntää tuloilman esilämmityksessä silloin kun rossipohja on lämpimämpi kuin aurinkokeräin? Putkisto toki pitenisi ja pitäisi myös varmistaa, että rossipohjasta ei poistettaisi liikaa lämpöä.
voisiko tämän ratkaisun yhdistää ideaan jossa ilmalämpöpumpun ulko-osa on sijoitettu rossipohjaan?
voisiko rossipohjaan tuoda lämpöä talon ulkopuolisesta maalämpökentästä, vaikkapa ilmakiertoisesta, jos rossipohjan lämpötila laskee liian alas tilanteessa jossa sieltä siirretään pois lämpöä tuloilman esikämmitykseeen tai ilmalämpöpumpulla? Toki tällöin tuo keräyskenttä pitäisi olla routarajan alla ja silloinkin lämpötila olisi vaatimaton.
kokonaisuutena järjestelmä on mielestäni mielenkiintoinen ja askel oikeaan suuntaan - aurinkokeräinten kesällä tuottaman, käytöstä ylijäävän, lämmön varastointi talven kaamosajan tarpeeseen.

Maan lämmitystä, maan viilennystä, talon lämmitystä ja talon viilennystä - miten niillä voisi säästää?

2013-05-03T17:51:00.001+03:00

TM Rakennusmaailmassa 8/2011 oli passiivitaloartikkelin sisällä mielenkiintoinen juttu Nikolas Salomaan taloonsa toteuttamasta tuloilman esilämmitys- ja jäähdytysjärjestelmästä.

"Salomaan talossa lämmönvaihtoa tehostaa omintakeinen järjestelä, joka hyödyntää maaperän lämpötilaa sekä lämmityksessä että jäähdytyksessä. Rakennusvaiheen aikana talon vieressä oli suurehko monttu, mihin asennettiin 200 metriä tavallista 40 mm:n vesijohtoputkea. Putken sisällä kiertävän glykoliveden lämpötila hakeutuu kohti maassa ympärivuotisesti oevaa, noin neljän asteen lämpötilaa.

Talon ollessa viilennyksen tarpeessa maassa jäähtynyt neste jäähdyttää sisälle otettavan ilman Salomaan mukaan pahimmillakin helteillä noin kahteenkymmeneen asteeseen. Talvella sama järjestelmä esilämmittää sisänotettavan pakkasilman nollan vaiheelle.

Korvausilman jäähdytys/lämmitys tehdään vesikiertoisessa esilämmityspatterissa, joka toimii 2,4 kW:n teholla. Nesteen kierrätyksestä huolehtii 25W:n pumppu.

Salomaan omien kokemusten pohjalta on käynnistynyt myös tuotekehitysprojekti.

"Tavoitteena on kehittää järjestelmä, joka säilöö maaperään kesän liikalämmön ja hyödyntää tätä talvella".

Näyttöä tämän mahdollisuudesta on Salomaan mukaan saatu omista kokemuksista.

"Lämpimän kesän jälkeen maapiirin lämpö nosti vielä marraskuun pakkasilla korvausilman nollan sijasta kahdeksaan asteeseen. Korkeat lukemat johtuivat ilmeisesti talon viilennyksesä maahan varastoituneesta lämmöstä."

Varmaa näyttöä siitä, missä määrin tämä johtui talosta kulkeutuneesta lämmöstä, ei kuitenkaan vielä ole."

Kuulostaa aika kiinostavalta, muutamia ajatuksia

lämmön säilöminen marras-tammikuun ajalle olisi Suomessa tärkeä tavoite - helmikuusta alkaen taas voidaan alkaa käyttää merkittävästi aurinkolämpökeräimiä
vaikka hyötysuhde maahan varastoinnissa olisi huono niin siirtoon tarvittava energia on sangen pieni eli suht suurillakin varastointihäviöillä voidaan saada hyvä kokonaishyötysuhde
lämpövaraston lämmittämiseen voisi käyttää myös mahdollisten aurinkokeräimien tuottamaa hukkalämpöä - kesällähän kohtuukokoisista kennoista tulee lämpöä sen verran että sitä jää hyvinkin ylenmäärin
lämpövarastoa voisi harkita toteuttavaksi myös perustusmonttuun - montun voisi eristää pohjalta ja sivulta ohuella vettäimemättömällä eristeellä - seinämän ei tarvitsisi olla vesitiivis vaan tarkoitus olisi hidastaa lämmön kulkeutumista pois perusmontusta. Lämpöä ladattaisiin perusmonttuun niin paljon kuin sitä on yli ja purettaisiin siihen asti kun lämpötila olisi + 5 C - eli ei alle maaperän peruslämmön. Näin estettäisiin perusmontun routiminen.
voisiko lämmönsiirron toteuttaa ilmalla? Siirtokapasiteetti on pienempi mutta ei välttämättä liian pieni
ilman käyttö väliaineena toisi mahdollisuuden "boostata" lämpötilaa huoneiden lämmitykseen sopivaksi ilmalämpöpumpulla. Jos ilmalämpöpumpun saisi toimimaan nollakelin olosuhteissa olisi hyötysuhde aivan toista luokkaa kuin - 15 C tai saati sitten kylmemmässä. Voisiko ilmalämpöpumpulle siis tehdä ilmakiertoisen lämmönkeräyskentän? Kesällä kenttään voisi työntää vaikka vain lämmittämätöntäkin kesäpäivän lämpöä ja kun ulkolämpötila syksyllä laskee kentän lämpötilaa alemmaksi niin kenttää aletaan purkaa.
Edellisessä ilmalämpöpumppuratkaisussa etuna maalämpöön olisi se, että lämpöä voitaisiin ottaa maasta tai ilmasta sen mukaan kumman lämpötila on korkeampi. Onhan hiukan nurinkurista että keväällä ja syksyllä kun lämpöä ilmassa on yllin kyllin niin maalämpöpumppu imee sitä viileästä maaperästä. (Eri asia on taas että olisiko hyötyllistä maalämpöpiiristä tulevan veden lämpötilaa nostaa pienellä aurinko/ilmalämmitysjärjestelmällä silloin kun niillä on energiaa tarjolla - se on toisen kirjoituksen asia)
Ilmakiertoiseen kenttään lisäkymymyksiä: kannattaisiko purkaminen aloittaa vasta kun ilmalämpöpumpun hyötysuhde laskee liian alas ulkoilmalla? Tämä riippuisi kentän lämmönvarauskyvystä (säilyykö lämpö kentässä talveen vai kannaako purku alkaa heti?), kentän mitoituksesta (kuinka pitkään kentästä riittää lämpöä?) ja kentän kyvystä imeä maaperän lämpöä (sen jälkeen kun varastoitu keinotekoisesti varastoitu lämpö on käytetty). Kaikki valitettavasti maaperästä riippuvia, jokaisessa toteutuksessa muuttuvia, tekijöitä.
Lisäkymyksenä ilmakiertoiseen kenttään tulee mieleen: tarvitseeko putkiston ja onko syytäkään olla tiivis? Toimisiko salaojaputki paremmin lämmönsiirtäjänä? Mitä kosteampaa ilma on sitä enemmän se sisältää ja siirtää energiaa.

Paljon kysymyksiä. Mukava olisi kuulla mielipiteitä lukijoilta.

Tekniikan maailman koluministin näkemyksiä energiapolitiikkaan

2013-04-22T09:39:00.000+03:00

Numerossa 22/2012 Tekniikan Maailman kolumnisti Satunnainen tarkkailija otti kantaa Suomen energiapolitiikkaan:

"Valtion energiapolitiikka tuntuu olevan huolellisesti hukassa. Vesivoimaa ei ole saanut rakentaa lisää enää vuosikymmeniiin. Ydinvoimaluvat tulivat vuosien viivytysten jälkeen, mutta silloinkaan eduskunta ei antanut lupaa valtion omistamalle -Fortumille vaan saksalaiselle E.ONille, joka nyt myöhemin - syytä ilmoittamatta - vetäytyi leikistä aiheuttaen alalle melkoisen pattitilanteen.

Valtio on myös suuri energiavarojen omistaja turpeen muodossa. Tämän lisäksi valtio omistaa turveyhtiö Vapon. Jostain syystä alan toiminta on kuitenkin vaatimatonta.

Asiantuntija-arvoiden mukaan Suomen turvevarat ovat "mittaamattomat". Vain turvesoiden kymmenesosan hyödyntäminen riittäisi tyydyttämään pitkälti maan energiantuontitarpeet. Lisäksi erilaissta jätteistä voitaisiin valmistaa energiaa, jolla korvataan tuontia.

Suomen energiatuonti on kuusinkertainen vaihtotaseen vajeeseen verrattuna. Liäksi maallamme on pysyvät kestävyysvaje, eli emme pysty verovaroillamme kantamaan yhteiskunnan kuluja. Jotain pitäisi siis tehdä ja nopeasti.

Näin maallikkona minä laatisin maalle uuden energiastrategian. Siinä toteaisin aluksi, että yksikään yritys ei saa lähteä maasta kilpailijamaita kalliimman energian vuoksi. Lisäksi toteiaisin, että Suomeen kannattaa tuoda vain se energia, jota ei misään kilpailukykyisessä muodossa pystytä täällä tuottaaman.

Käytännössä strategia tarkoittaisi sitä, että perussähkö tuoteaan vesi-, ydin- ja myös tuulivoimalla. Täydentävä lämmön ja sähkön yhteistuotanto, jota tarvitaan etenkin kaukolämmityksen tarpeisiin, tuotaan turpeen ja roskapuun yhdistelmällä. Lisäksi kaikki tarkoitukseen soveltuvat jätejakeet poltetaan lämmön tuotantokattiloissa. Vain pieni osa palamatonta jätettä viedään kaatopaikoille. Suuri osa liikenteen vaatimasta polttoaineesta tuoteaan kotimaisesta puusta ja biojätteestä.

Voisimme siis voimakkaasti rajoittaa hiilen tuontia, rajata sähkön tuotia huippujen tasaamiseen ja minimoida öljytuotteiden tuontia välttämättömään. Kaupa- ja vaihtotaseet korjautuisivat, kotimaista työtä ja energiaa saataisiin lisää ja huoltovarmuus paranisi. Suunitelma on vapaasti käytettävissä."

Useisiin kohtiin voi nyökytellä päätä mutta sähköntuotannon tuotantojärjestystä muuttaisin tuulivoimaa suosivaksi. Oikealla sijoituksella vaikutukset ympäristöön ovat pääasiallisesti teiden rakentamista. Toki ääntä-, varjoja-, ja tutkavälkettä syntyy mutta ne ovat paikallisia ja niiden haitat ovat oikealla sijoituksella käytännössä olemattomat. Tilaahan voimaloille on, kunhan niitä ei vaan sirotella tehottomasti - asukkaiden haitaksi - joka niemen nokkaan. Tuulivoimatuotannon haitat ovat myös täysin poistuvia kun tuotanto lopetetaan - toisin kuin ydinvoimassa. Vesivoimankin jälkien ennallistaminen on käytännössä hyvin vaikeaa tai mahdotonta.

Sähkön siirtoverkkoja naapurimaihin tulisi vahvistaa, vaikkakin olemme naapureidemme kanssa samoissa säävyöhykkeissä niin sähkön vienti- ja tuontimahdollisuuksien paraneminen vähentää tarvetta maan sisällä varautua kulutuksen ja tuotannon vaihteluihin.

Paljon on tehtävissä - nyt pitäisi vaan olla tuo kolumnistin peränkuuluttama energiastrategia - ja rohkea sellainen. Energiayhtiöt kyllä sen saavat toteutettua kunhan säännöt eivät vaihdu joka neljä vuosi.

TM-rakennusmaailman energiapohdiskeluja - paksun sienäeristeen haasteet

2013-04-06T17:21:00.000+03:00

"Ajatus kaksoisungosta kuitenkin säilytettiin mahdollisimman hyvän vesihöyryntiiveyden varmistamiseksi. Höyrynsulkumuovin sijaitessa sisärungon ulkopinnalla ei höyrynsulkukerrosta rikota kuin ainoastaan muutaman reakennuksen läpi menvän rakenteen osalta. Sähköasennukset, välipohjan kantavat rakenteet sijaitsevat kaikki sisärungossa, joten ylimääräisiä epätiiveyskohtia ei läpimenojen osalta pääse syntymään, ja rakenteiden läpi kulkeutuvan kosteuden määrä on paremmin hallittavissa. Suurissa eristemäärissä piilevät myös omat riskinsä, joita ei välttämättä tule ajatelleeksi. Mitä enemän eristettä on rakenteessa, sitä suurempi merkitys on höyrnsululla ja sen onnistuneella toteutuksella" Lainaus: TM-rakennusmaailma 9/2011, sivu 79:

Tässä tulee mielestäni lyhyesti tehokkaan eristämisen kovimmat haasteet:

paksu eristekerros jonka läpi ei kulkeudu energiaa ei salli ilmassa olevan kosteuden pääsyä eritykseen koska läpimenevä energia ei jaksa kuivattaa eristettä.

kosteussulun pitäisi kestää koko talon ikä - 75-200 vuotta tai jopa enemmän. Sinä aikana ehditään tehdä paljon rakennemuutoksia jotka uhkaavat ilmatiiviyttä eikä kukaan pysty sanomaan miten tiivistyksissä käytetyt teipit pitävät enää vuosikymmenten jälkeen

Toivotaan, että nämä epäilyksen aiheet osoittautuvat turhiksi eikä nykyisistä matalaenergiarakenteista löydy "tyyppivikoja" jotka johtaisivat laajoihin remontteihin kymmennen - kolmenkymmenen vuoden päästä.

2012-11-17T16:08:00.001+02:00

Tätä tuotetta voisi sanoa miltei hauskaksi vaikka onkin vakava tuote:

LVI-YXin maahantuomat lämmönvaihtimet ottavat talteen jäteveden energiaa ja käyttävät sen tuloveden lämmitykseen. Rakennuksesta riippuen asentaminen saattaa saneerauskohteessa olla hankalaa mutta uudisrakennuksessa asian järjestäminen on varmasti helpompaa.

Yksinkertaiselta vaikuttavia laitteita, joka yleensä tarkoittaa myös hyvää toimintavarmuutta.

Toki pari asiaa tulee mieleen epävarmuuspuolella: mahdollisten vuotojen aiheuttamat ongelma - tosin puhdasvesi on onneksi paineellista ja jätevesi paineetonta. Mutta jos vuoto syntyy niin sitä ei kyllä helposti huomaa kun vesi valuu suoraan viemäriin - eli korroosionkestoon on toivottavasti kiinnitetty huomiota. Toinen asia on kasvustot - puolilämmin vesi on ikävän hyvä alusta mahdollisille puhdasvesipuolen kasvustoille.

Mutta tutustumisen arvoinen tuote: energiansäästö.fi -linkin takana.

Asiasta kertoi ensin Lämmöllä-lehti.

Yksiaikasähkö vai yö/päiväsähkö?

2012-04-14T22:36:00.002+03:00

Yksiaikasähkö vai yö/päiväsähkö?

Sähkön hinnoittelu on vapaata, hyvä niin. Tietyissä sähköyhtiöissä se kuitenkin johtaa melko mielenkiintoisiin tilanteisiiin. Joissain verkkoyhtiöissä yö-päiväsähkön perusmaksut ovat moninkertaisia suhteessa yksiaikasähkön perusmaksuihin - sähkön hinnassa annettu alennus otetaan takaisin suurempana perusmaksuna. Verkkoyhtiön puolella lisämaksun voi jotenkin ymmärtääkin koska verkkorakenne kaksiaikamittauksessa on aavistuksen monimutkaisempi. Mutta sähkön myynnin puolella on vaikeaa nähdä miksi perusmaksu on suurempi. Mutta jokainen sähkönmyyjä tekee kauppaa ja katetta on otettava mistä sitä saa.

Sähkön hinnoittelun puolella - ja samoin verkkoyhtiön puolella - on kuitenkin toinen vielä mielenkiintoisempi asia. Tällä hetkellä usein sekä sähkönmyynnin puolella että verkkopuolella näyttää hinnottelussa olevan tilanne, että yö-päiväsähkön päiväsähkö on vain hiukan kalliimpaa kuin yksiaikasähkö. Useimmiten samaan aikaan yösähkö taasen on selkeästi halvempaa kuin yksiaikasähkö.

Milloin on käytössä yösähkö ja milloin päiväsähkö määrittelee verkkoyhtiö, ei sähkömyyjä. Yleensä päiväsähkö on voimassa maanantaista perjantaihin 7-21 ja toisinaan myös lauantaisin esim. 7-18. Muulloin on voimassa yösähkö. Eli yösähkön osuus on merkittävä osa ajasta. Jos sähkönkäyttö on tasaista niin yösähkön, sekä siirto että sähköosuuden, edullisuus suhteessa yksiaikasähköön luo tilanteen että yö-päiväsähkö on edullisempi ratkaisu kuin yksiaikasähkö ja yksiaikasiirto. Tasainen käyttöhän on tyypillistä esimerkiksi lämmityksessä. Mitä isompaa käyttö on sitä pienmmäksi muodostuu myös yö-päiväsähkön sähkönmyyjien ja verkkoyhtiön korkeampien perusmaksujen osuus. Eli tasaisella käytöllä saattaa hyvinkin kannattaa vaihtaa yö-päiväsähköön yksiaikasähkön sijasta!

Jokainen kulutuskohde on kuitenkin erilainen - jos laitteissa, valoissa käytetyn sähkö osuus on merkittävä, kuten vaikkapa puulämmitteisessä tai öljylämmitteisessä tilanteessa - yksiaikasähkö on taasen todennäköisesti edullisempi.

Mistä tietää sitten kumpaa sähköä käyttää? Jos käyttökohteessa on uusi etäluettava sähkömittari on silloin mahdollista saada sähköyhtiöltä tuntikohtaiset kulutusluvut. Sitten vain taulukkolaskennalla laskemaan oman käytön mukainen kustannus yö-päiväsähköhinnoilla ja yksiaikasähkön hinnoilla. Tilasin viime viikolla verkkoyhtiöltämme Vantaan Energialta tunnukset nettiraporttiin - etsittyäni tuntietoja ensin turhaan OnLine palveluista. Jätin kummastelevan viestin kun en löytänyt tuntiraportteja ja paria päivää myöhemmin sain tunnukset ystävällisen asiapalvelun soitettua asiasta. Laskin eilen tammikuun 2012 tilanteen Hakkilan varastomme osalta. Käytin laskentaan todellisia tuntikulutuslaskelmia joissa kulutushuippu osuu kello 15-22 välille - Hakkilan Metallin bändit kun soittelevat pääosin iltapäivisin ja illoin - lämpöjä nostetaan parakeissa ja valot ovat päällä. Hintoina käytin verkkoyhtiömme Vantaan Energian verkkopalveluhintoja ja tuulisähkönsähköntoimittamme Haminan Energian toukokuun alussa voimaan tulevia hintoja.

Lopputulos oli, että jos olisimme yksiaikasähkö sijaan käyttäneet yö-päiväsähköä niin sähkölaskumme olisi käytön ja siirron osalta pienentynyt 7.8%. Perusmaksu olisi kasvanut 5.3 euroa kuukaudessa, eli sangen vähän. Lopputuloksena olisi ollut melkoinen euromääräinen säästö. Sähköä käytetään tosin ympäri vuoden erilailla eli paremman kuvan tilanteesta saa vasta kun täysi vuosi tuntimittausta on tehty. Kesän pieni kulutus tuskin asiaa kuitenkaan merkittävästi muuttaa.

Eli ei muuta kuin tilaamaan tuntikohtaisia kulutuslukemia, sitten laskemaan ja säästämään!

2012-03-24T15:15:00.002+02:00

Miksi energiansäästön pitää olla aina niin kallista?

Tämänpäivän, 24.3.2012, Helsingin Sanomissa on juttu projektista jossa pyritään laskemaan kesämökkien energiannkulutusta. Hyvä juttu tärkeästä aiheesta -aina lämpimien mökkien energiankulutuksen laskeminen on yleensä sangen yksinkertaista. Mutta miksi ratkaisujen pitää aina olla niin kalliita ja monimutkaisia?

Jutussa esimerkkinä käytetyn mökin lämpötilaohjausjärjestelmän hinnaksi mainitaan 1190 euroa. Esimerkin mukaan takaisinmaksuaika on 8 vuotta - tolkuton aika kun puhutaan elektonisen järjestelmän takaisinmaksuajasta. Samaan aikaan gsm-puhelimella ohjattavan pistorasiakytkentäisen ohjauslaitteen saa esimerkiksi Clas Ohlsonilta hintaan 165 euroa - takaisinmaksaika noin vuosi.

Tällä hetkellä edullisia ratkaisuja energiansäästöön on paljon mutta niistä ei kerro kukaan. Ehdottaisin aktiivista roolia esimerkiksi Motivalle - se voisi testauttaa ja poimia toimivia ratkaisuja suosittelusalkkuunsa joita sitten julistaisi kansalle ja yrityksille.

Sinänsä nostan hattua jutussa mainituille kuntapiloteille - siellä varmasti löydetään monia hyviä ratkaisuja jotka vosivat olla hyvä lisä tuonne julkistettavaan ratkaisupalettiin.

Liikenteen energia on taasen asia jossa moni asia on muuttunut niin nopeasti, että vanhat keinot pitäisi tutkia uudelleen, mutta siitä myöhemmin.

Suomesta öljynviejämaa?

2011-01-13T16:36:00.000+02:00

Energian tuotannossa kansakunnan tasolla hyvänä puolena on, että jos energiaa riittää vientiin jonkinlaiseen järkevään hintaan niin ostajia on ovella. Mutta voisiko Suomi olla nettoenergian viejä sähkön osalta tai jopa öljynviejä?

Miten Suomi voisi olla energianviejä? Lähtökohtana on, että tuotamme enemmän energiaa kuin kulutamme ja toisaalta pystymme siirtämään energian pois maasta. Sähkön osalta asia on selkeä - tuulivoimaloita riittävästi ja asia toteutuu itsestään. Vaihtelua on päivien ja vuosien välillä - mutta niin on vesivoimassakin. Säätövoimaa täytyy kehittää ja siirtoverkkoa vahvistaa mutta jos Itämeren pohjaan mahtuu kaasuputki niin kyllä sinne mahtuu suurjännitejohtokin. En väitä, että muutos tulisi aivan helposti tulisi mutta jos mietitään mitä rahamääriä Lähi-idässä on kerätty öljyllä niin ei paha tavoite. Samalla saataisiin melkoinen osaamismäärä ja teollisuus tuulivoiman ympärille. Nykyisinhän tuulivoimateollisuuden tilanne on naurettava - tuotamme maailmanluokan komponentteja ja järjestelmiä (Moventas, Swithch, Vacon, Metso, ABB:n yksiköt, WinWind ymn) mutta tuotannossa olemme peränpitäjiä - ei hyvä.

Öljyn ja maakaasun osalta tilanne on haastellisempi - käytämme lähes täysin tuontiöljyä ja maakaasua. Lähtökohtava olisi järkevää muuttaa ensin mahdollisimman suuri osa öljyn käytöstä tuulisähkön, bioetanolin, biodieselin ja synteettisen maakaasun käytöksi. Raaka-aineina voitaneen käyttää puu- tai kasvipohjaisia biomassoja, biojätevirtoja ja myös muoviperäisiä jätteitä sekä turvetta. Nykyisin paperituotannon raaka-aineeksi tuodaan puuta mutta yhtälailla puuta ja lajiteltua kaasutus-/polttokelpoista energiajätettä voitaisiin tuoda jalostettavaksi - nykyisillä suodatusmenetelmillä niiden jalostus ei ole sen saatuttavampaa kuin raskaan polttoöljynkään. Synteettisen maakaasun, etanolin ja biodieselin tuotannon maksimointi tulisi olla lähtökohta koska ne ovat helposti vietäviä maasta ja niille on selkeä kysyntä maailmanmarkkinoilla. Kuten sähkössä niin tässäkin puolella meillä on hyvää osaamista mm. Nesteellä, StoraEnsolla ja VTT:llä.

Lopputulos? Ensiluokkaista vientikelpoista energiaa, osaamista ja teknologiaa. Joilla kaikilla on kysyntää, hyvään hintaan, maailmalla. On vain myönnettävä, että Suomen vienti ei voi perustua kilpailuun hinnalla vaan meidän on pystyttävä tekemään asioita joita muut eivät vielä osaa. Energiapuolella meillä on paljon tuota osaamista. Uusi energiaosaaminen yhdistäisi suomalaisen osaamista - metsä, bioenergia, metsäteollisuus ja korkeatasoinen konepaja- ja elektroniikkateollisuus.

Suomi todennäköisesti luopuu ydinvoimasta

2010-10-19T20:05:00.000+03:00

Tuulivoiman tuotantokustannukset pienenevät melkoista vauhtia, samalla kun kukaan ei voi esittää trendiä jolla ydinvoiman kustannukset pienenisivät. Arvioisin, että kuudennen ydinvoimalan valmistuessa tuulivoima on viimeistään ohittanut ydinvoiman kustannuskisassa. Sen jälkeen loppu on selvä. Uusia voimaloita ei ole järkeä rakentaa, vanhat voimalat saavat käydä käyttöikänsä loppuun.

Ydinvoimaloiden sijasta tiettyä renesanssia saa todennäköisesti vesivoima, hiilivoima ja kaasu.
- Vesi: vesivoima on erittäin tärkeä tekijä säätövoimana. Voimalaitoksia kannattaa ehkä jopa hiukan ylimitoittaa jotta säätövoimaa voidaan käyttää hyväksi. Lainsäätäjän tulisikin tarkastella uusiksi vesivoimaloiden monestikin kovin tiukat säädökset vedenpinnan vaihteluista. Vuorokautisen vedenpinnan vaihtelun salliman kasvattaminen 5 senttimetristä 10:een senttiin ei käytännössä muuta useimpien vesistöjen luontoa enempää kuin luonnollinen vaihtelu, mutta lisäisi huomattavasti vesivoiman mahdollisuutta toimia säätövoimana. Toki vedenpinnan säädettävyys pitää arvoida tapaus tapaukselta mm. kalakantojen ja linnuston osalta ja jopa vuodenaikojen mukaan.

- Hiili: ei voi sanoa, että hiilivoimala on halpa mutta sen käyttökustannukset ovat pitkälti sidoksissa käyttöön, ei kalenteriaikaan. Nykyistä hiilivoimakapasiteettia pitäisi säästää romutukselta ja pitää käyttövalmiina häiriötilanteita varten. Hiilivoimalat ovat hitaita käynnistää mutta seistessään kustannukset ovat sangen hyvin kurissa. Hiilen varastoitavuus on myös erinomainen, jopa vuosien energiareservit ovat helposti toteutettavissa. Nykyiselle hiilivoimalle ei ole järkevää kohdistaa lisää kohtuuttomia kiinteitä kustannuksia - esim. hiilidioksidin talteenoton vaatimus vanhoille reservivoimaloille ei ole järkevää.

- Kaasu: kaasuturbiinivoiman (puhdas sähköntuotanto) rakentaminen on edullista mutta käyttö suht arvokasta. Se on kuitenkin tärkeää kapasiteettia täydentämään vesivoiman säätöä. Tosin mitä paremmin vesivoimalla voidaan toteuttaa säätöä, sitä pienempi on kaasuvoimaloiden tarve. Huippujen leikkaamisessa kaasuvoima on kuitenkin tärkeä - sen rooli onkin ehkä enemmän sähköverkon toimintavarmuuden toteutuminen kuin tuotanto. Kaasuvoiman käyttöä ja tarvetta pienentää myös mitä useammalla tavalla Suomen verkko on kytketty ulkomaisiin verkkoihin - yhteydet Venäjälle, Viroon, Ruotsiin ja Norjaan pienentävät tätä tarvetta. Ehkä pitäisi myös harkita suoraa yhteyttä Saksaan ja Tanskaan.

Näillä näkyvillä ydinvoiman tulevaisuus ei näytä kovin hyvältä - varsinkin kun kehitysmaiden hinku ydinvomaan tilapäisesti nostaa rekennuskustannuksia - ja lisää riskitasoa.

Energiatutkijoitako painostettaisiin?

2010-09-13T13:07:00.000+03:00

Julkisuudessa on ollut keskustelua VTT:n energiatutkijoiden painostuksesta. Sattumalta keskustelin aiemmasta tekstistäni, jossa kommentoin erään konsulttiyhtiön kantaa siihen, että puuta ei voida rahdata etelä-Suomeen. Keskustelukumppanina oli vuosikymmeniä energia-alan kehitystehtävissä ollut tuttavani - ihmettelin ääneen miten konsulttiyhtiö voi antaa moisia lausuntoja - onko kyseessä ammattitaidottuuus vai mikä. Hän totesi, että konsultti joka tekee lausuntoja vastoin tilaajan odotuksia ei kovin montaa kertaa tilauksia voi odottaa. Se kommentti kertoi paljon niinsanottujen ulkopuolisten konsulttien ja kaupallisella roolilla toimivien tutkimuslaitosten tasosta.

Ei ole poliitikoilla helppoa tehdä tuossa tilanteessa päätöksiä millä tässä energiahösellyksessä mennään eteenpäin. Lopputuloksena pahimmoillaan on kaikkien tappio - jos päätöksien taustatieto muuttuu tilaajan mukaan niin muuttuu lopputuloskin. Ja päätöksien mukaan ohjataan energian verotusta - milloin turvetta, milloin kaasua, hiiltä, tuulta. Ja kaikki olisi hyvin jos energia-alalla ei tarvitsisi tehdä investointipäätöksiä vuosikymmenten päähän - vaarana on, että kuluttajat ja teollisuus maksavat kovan hinnan tempoilevista päätöksistä.

Bioenergia ongelmallista Helsingissä?

2010-03-29T23:24:00.000+03:00

Mikä lienee virallinen kanta, mutta julkisuudessa on väännetty peistä siitä, että pystyykö pääkaupunkiseutua lämmittämään ja sähköistämään bioenergialla. Sama keskustelu pätee muihinkin isoihin kaupunkeihin joissa käytetään kaasua tai hiiltä, vaikkakin keskustelu velloo Helsingin ympärillä. Isoimmat esteet mitä korviini on kuulunut koskevat logistiikkaa: eihän tuota rekkarallia tänne voi ottaa, puu on kaukana jne. Pientä oppia voi hakea Autralian hiilikuljetuksista, Australian Hiiliyhdistyksen teksti Australian hiilikuljetusten tekniikasta antaa hyviä vinkkejä ratkaisuksi. Lyhyet matkat (kilometrejä) kaivokselta radalle (meillä suunta olisi varmaankin radalta voimalaitokselle) hoidetaan hihnakuljettimilla ja pitkät, satojen kilometrien junalla jotka voidaan purkaa pyöräyttämällä vaunu ylösalaisin ilman sen irroittamista junasta. Parin kilometrin letka kuulemma tyhjenee parissa tunnissa - eli nopeus taitaa olla reilusti parempi kuin mitä meillä saadaan laivaa purettua.

Jos taasen innokkaista tekijöistä on puutetta, niin luulisi Stora Enson ja varsikin UPM:n olevan varsin innokkaita biovoimalaitosten rakentajia ja pyörittäjiä... voisi voimalaitoskin valmistua alle viiden vuoden.

Mitä säästää lämpöpumppu?

2010-03-22T11:05:00.000+02:00

Lämpöpumppumainokset lupaavat antaa parhaimmillaan 5-6 kertaisesti antamansa energian, mutta totuus tosi olosuhteissa onkin kuin Tekniikan Maailman ekoautovertailussa. Vai tietääkö tuota kukaan?
Samaan aikaan kuin virallisestikin kehutaan lämpöpumppuja, joutuvat yksittäiset kansalaiset selvittämään laitteiden hyötysuhteita. Missä viipyy mittausten standardointi ja hyötysuhteiden selvittäminen tyyppitalossa ja etelä- ja pohjois-Suomen tyyppivuotena? Herätys VTT ja kumppanit, mittausprojektit käyntiin!
Noita tutkielmia odottaessa seuraamme mielenkiinnolla
tätä sivustoa: http://www.elisanet.fi/sanyoco2log/

Mikrokoon yhdistettyä sähkön-lämmöntuotantoa

2010-03-20T10:46:00.000+02:00

Kiitos Kari vinkistä:

Etkös sä puhunut jostain tämmöisestä?
http://www.gasek.fi/

Tervehdys!

Teknologisesti hyvin kiinnostava sovellus. Jos todellakin ovat saaneet tervaongelman ratkaistua polttoprosessissa niin hyvin mielenkiintoinen.

Kokoluokka mikroluokkaan ok, sähköntuotantosuhde myös tuollaiseksi pieneksi ok.

Haasteeksi ja kyseeksi jää hinta ja huoltokustannukset, huoltokustannuksille kyllä voi tuotekehityksellä tehdä.

Tuo auto oli muuten mielenkiintoinen. Hybridi ja vielä enemmän töpselihybridihän toimisi tuollaisella mikrokokoisella häkäpöntöllä loistavasti, keskiteho on pieni, käyttötunteja vähän ja periaatteessa huoltsikoilla voisi huoletta olla haketta myynnissä. Ei ehkä toteutune, mutta miksei....

Jos rahoitushommia tekisin, niin soittaisin heti.
Pienillekin sopiva syöttötariffi voisi olla näille aika potku. Olisihan tämä paljon järkevämpi kuin kunnalliset haketta lämmöksi polttavat ratkaisut, saataisiin korkeatasoita sähköä. Nythän kaikki, suuria lukuunottamatta, kunnalliset/paikalliset laitokset tuottavat vain lämpöä.

Wärtsilänhän tuo kannattaisi ostaa pois jos tekniikka on hyvä.

tv Pentti