<?xml version="1.0" encoding="UTF-8" standalone="no"?><rss xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/" xmlns:georss="http://www.georss.org/georss" xmlns:itunes="http://www.itunes.com/dtds/podcast-1.0.dtd" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" xmlns:podcast="https://podcastindex.org/namespace/1.0" xmlns:rawvoice="https://blubrry.com/developer/rawvoice-rss/" xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/" xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/" xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/" version="2.0">

<channel>
	<title>Global Voices Aymarata</title>
	<atom:link href="https://aym.globalvoices.org/feed/" rel="self" type="application/rss+xml"/>
	<link>https://aym.globalvoices.org</link>
	<description>Global Voices Aymarata, es un sitio donde se encuentra posts traducidos al idioma aymara.</description>
	<lastBuildDate>Mon, 10 Feb 2025 18:54:37 +0000</lastBuildDate>
	<language>es</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.8.3</generator>
	<atom:link href="https://pubsubhubbub.appspot.com/" rel="hub"/>
	<itunes:summary>Global Voices Aymarata, es un sitio donde se encuentra posts traducidos al idioma aymara.</itunes:summary>
	<itunes:author>Global Voices Aymarata</itunes:author>
	<itunes:explicit>no</itunes:explicit>
	<itunes:image href="https://globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/02/gv-podcast-logo-2022-icon-square-2400-GREEN.png"/>
	<itunes:owner>
		<itunes:name>Global Voices Aymarata</itunes:name>
	</itunes:owner>
	<podcast:medium>podcast</podcast:medium>
	<itunes:subtitle>Global Voices Aymarata, es un sitio donde se encuentra posts traducidos al idioma aymara.</itunes:subtitle>
	<image>
		<title>Global Voices Aymarata</title>
		<url>https://globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/02/gv-podcast-logo-2022-icon-square-2400-GREEN.png</url>
		<link>https://aym.globalvoices.org</link>
	</image>
	<podcast:podping usesPodping="true"/>
	<item>
		<title>Bielorrusonkir Lukashenkox «chhijllawinx» chimpuntanak juk'aptayawayi «jilïr jilapar» jan atipkipañataki</title>
		<link>https://aym.globalvoices.org/2025/02/9526/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Victoria Tinta Quispe]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 10 Feb 2025 18:54:17 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Bielorrusia]]></category>
		<category><![CDATA[Citizen Media]]></category>
		<category><![CDATA[Destacado]]></category>
		<category><![CDATA[Elecciones]]></category>
		<category><![CDATA[Enlace]]></category>
		<category><![CDATA[Europa Central y del Este]]></category>
		<category><![CDATA[Governance]]></category>
		<category><![CDATA[Human Rights]]></category>
		<category><![CDATA[Inglés]]></category>
		<category><![CDATA[Libertad de Expresión]]></category>
		<category><![CDATA[Migration & Immigration]]></category>
		<category><![CDATA[Política]]></category>
		<category><![CDATA[Protesta]]></category>
		<category><![CDATA[Rusia]]></category>
		<category><![CDATA[Weblog]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://aym.globalvoices.org/?p=9526</guid>

					<description><![CDATA["Jilïr jilaparux atipawayañx janiw atiwaykiti, ukampirus jakthapiwinakaparux jak'achawayarakiwa: qhipa yatiyarjamax Vladímir Putinax 87,28% chimpuntampiw  2024n maran chhijlläwinx atipawayi.".]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><big class='tagline'><em>Según el sondeo de salida, obtuvo el 87,6%, y según la Comisión Electoral Central, el 86,8% de los votos.</em></big></p><div id="attachment_828166" style="width: 800px" class="wp-caption aligncenter"><img fetchpriority="high" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-828166" class="wp-image-828166 size-large" src="https://globalvoices.org/wp-content/uploads/2025/01/Vladimir_Putin_14_May_2002-8-800x493.jpg" alt="" width="800" height="493" /><p id="caption-attachment-828166" class="wp-caption-text">Lukashenko ukat Putin jupanakax walja maranakaw uñt&#39;asipxi. Aleksandr Lukashenkomp <a href="https://es.wikipedia.org/wiki/Vlad%C3%ADmir_Putin">Vladímir Putinampiw</a> 2002n maran yatiyaw yatiyirinaktuqin jikxatasipxäna. <a href="https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=5333541">Jamuqa</a> yatiyanak uñt&#39;ayañ utana, <a href="https://commons.wikimedia.org/">Wikimedia Commons</a> (<a href="https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/">CC BY 4.0</a>).</p></div>
<p><a href="https://es.wikipedia.org/wiki/Aleksandr_Lukashenko">Aleksandr Lukashenko</a>  <a href="https://www.nytimes.com/2025/01/26/world/europe/belarus-lukashenko-re-election.html">Bielorrusia markan jichha chhijllawin</a> sapa patakat 86,82% chimpuntampiw «atipawayi», Electoral Central Kumisyunaw 27n uru chinuqa phaxsin 2025n maran yatiyawayi. 85,7% ukhats chikanchasirix jilakipawayiwa.</p>
<p>Lukashenkox akax paqallqür marka irpxaruwipawa, Bielorrusia  niya  <a href="https://es.wikipedia.org/wiki/Aleksandr_Lukashenko">30 mara jilaw irpxaruwayi</a>. Ukampirusa, Unión Europea ukanx <a href="https://www.euronews.com/my-europe/2025/01/27/i-dont-give-a-damn-about-the-west-says-lukashenko-as-the-eu-threatens-sanctions">janis chhijllatalasp ukham uñt&#39;apxi</a>.</p>
<p>Bielorrusia markan chhijllawitx Asuntos Exteriores ukat Política de Seguridad ukharux Comisión Europea ukan sullkïr irpirimpi, Kaja Kallas, comisaria de Ampliación, Marta Kos ukanakax <a href="https://www.eeas.europa.eu/eeas/statement-high-representative-vice-president-kaja-kallas-and-commissioner-enlargement-marta-kos-sham_en?channel=eeas_press_alerts&amp;date=2025-01-26&amp;newsid=0&amp;langid=en&amp;source=mail">mä uñacht&#39;aw apapxi</a>:</p>
<blockquote><p>Today’s sham election in Belarus has been neither free, nor fair. The people of Belarus deserve a real say in who governs their country. The relentless and unprecedented repression of human rights, restrictions to political participation and access to independent media in Belarus, have deprived the electoral process of any legitimacy.</p></blockquote>
<blockquote class="translation"><p>Bielorrusia markan chhijllaw apasiwayk janiw ina pampakiti. Bielorrusox khithis markap apnaqan  ukar chhijllañatakix amuyunipxiwa. Derechos Humanos ukar yäqañas utjañapawa, janiw jark&#39;äwinakax utjañapakiti.</p></blockquote>
<p>Kunjamas <a href="https://news.zerkalo.io/economics/89622.html?c">Zerkalo</a> ukax  <a href="https://news.zerkalo.io/economics/89622.html?c">qillqi</a>, ciencias políticas ukanx Comisión Electoral Central Bielorrusia markatx Lukashenko jupatx jakhunakax pisiqtanakaw uñjata. Jisqhatanakan qhananchanakaparjamax Lukashenkox sapa patakatx 87,6%, ukha jakhu jikxatarakitayna ukatx Comisión Electoral Central ukarjamax sapa patakatx  86,8% chimpu jikxatarakitayna.</p>
<p>Janiw iyawapkt siri yatiri <a href="https://ru.belsat.eu/84716527/rekord-lukashenko-na-vyborakh-nazvali-kompensatsiey-za-psikhologicheskuyu-travmu-2020-goda"> Belsat, Polonia markan irnaqiristi</a>, Vladímir Putin jupan chimpunta jakhunakampix janiw walja atipaw utjkiti, Comisión Electoral Central rusa ukarjamax sapa patakatx 87,28% chimpuntampiw 2024 marnn chhijllaw apask ukanx atiparakitayna, ukhamat Rusia markanx atipawinak uñt&#39;ayatayna.</p>
<blockquote><p>[Alexander] Lukashenko’s record result is compensation for the psychological trauma of 2020, when, according to an unofficial alternative count, he was surpassed thanks to a powerful protest vote by then housewife Svetlana Tikhanovskaya.</p></blockquote>
<blockquote class="translation"><p>(Alexander) Lukashenko jupan atipatapax 2020 maranx mä jan armakayawa, jakthapiwix suyt&#39;ayatawa, ukamñirus jilakiparakiwa, Svetlana Tikhanovskaya jupan chimpunt arsusiwiankapampi.</p></blockquote>
<p>Agencia Pozirk ukankir Alexander Klaskovsk jupax chhijllawtuqitx <a href="https://pozirk.online/ru/longreads/123597/">amuyt&#39;arakiwa</a>.</p>
<p>«&#8216;Jilïr jilaparuxa&#8217; janiw atipkiti, ukampirus jak&#39;achasiwa: yatiyarjamaxa, Vladímir Putinax sapa patakatx 87,28% ukhwa 2024n mara chhijlläwinx atipatayana», ukham <a href="https://ru.belsat.eu/84716527/rekord-lukashenko-na-vyborakh-nazvali-kompensatsiey-za-psikhologicheskuyu-travmu-2020-goda">Klaskovsky</a> jupax qhananchi.</p>
<p>Bielorrusianan <a href="https://news.zerkalo.io/life/89563.html">chhijllaw urux</a> janiw unxtasiwinakax utjkänti, 2020 maranx utjarakiniwa, ukampirus uka pachanakanx unxtasiwinakax utjarakirïnwa.</p>
<p>Bielorrusian jark&#39;aqirinakapax  26n uru chinuqa phaxsin chhijllaw urux yaqha markanakanx unxtasiwinkirinakax 365niruw <a href="https://ru.belsat.eu/84723262/sk-zayavil-chto-znaet-uchastnikov-akcij-za-rubezhom-i-ugrozhaet-izyat-imushestvo-u-blizkih"> jikxatapxatayna</a>, Bielorrusia markan Comité de Investigación ukankirinakaw uñjapxi. utanakap thaqsuñampiw asxarayapxatayna.</p>
<p>«Arsusiwinak utjapataxa, 365n narkachiriw may may markanakan jikthaptapxatayna, (581 makachiri): Breslavia &#8211; 11, Varsovia &#8211; 203, Bialystok &#8211; 18, Vilnius &#8211; 29, Nueva York &#8211; 39, Praga &#8211; 11 ukat yaqhanakampi»,<a href="https://ru.belsat.eu/84723262/sk-zayavil-chto-znaet-uchastnikov-akcij-za-rubezhom-i-ugrozhaet-izyat-imushestvo-u-blizkih">Sergei Kabakovich jupaw yatiyi</a>, Bielorrusian central del Comité yatxatawtuqinkir irpirirakiwa.</p>
<p>Fuerzas de seguridad ukanakar yatiyirinakarux utanakap thaqsuwinak <a href="https://ru.belsat.eu/84723262/sk-zayavil-chto-znaet-uchastnikov-akcij-za-rubezhom-i-ugrozhaet-izyat-imushestvo-u-blizkih">amta uñt&#39;ayapxi</a>.</p>
<p>«Bielorrusia ukanx utanakaniti, ukhamarak yaqhanakan sutinakapar uskutach ukanakaw uñjatäsk sasin <a href="https://ru.belsat.eu/84723262/sk-zayavil-chto-znaet-uchastnikov-akcij-za-rubezhom-i-ugrozhaet-izyat-imushestvo-u-blizkih"> Kabakovich jupax arsu</a>.</p>
<p>Nayrjaxa, Lukashenko  <a href="https://www.belarus.by/ru/government/events/esli-vy-duraki-idite-lukashenko-rasskazal-kak-beglye-gotovili-nedomiting-v-varshave-v-den-vyborov_i_0000184544.html">khithinakatï unxtasipkan jupanakarux asxarayataynawa</a> yaqha markan unxtasipxanix Bielorrusiankir masinakaparux jan walt&#39;ayataniw <a href="https://www.belarus.by/ru/government/events/esli-vy-duraki-idite-lukashenko-rasskazal-kak-beglye-gotovili-nedomiting-v-varshave-v-den-vyborov_i_0000184544.html">sataynawa</a>.</p>
<p>Bielorrusianx pulitiku uksan janiw arsusiwinakax utjaskakiwa. Centro de derechos humanos Vyasna ukanx markpachanx jichhürux <a href="https://ru.belsat.eu/84724770/repressii-bez-granic-sredi-politzaklyuchennyh-belarusi-36-chelovek-inostrancy">1245 pulitikunak katuntatax utji</a>.</p>
<div class='gv-rss-footer'><strong><div class='text-credits-container'><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>Written (English) by</span> <a href='https://globalvoices.org/author/daria-dergacheva/' class='user-link'>Daria Dergacheva</a></div><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>(Español) ukan jaqukipiri	</span> <a href='https://es.globalvoices.org/author/karen-lopez/' class='user-link'>Karen Lopez</a></div><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>(Aymara) ukan jaqukipiri	</span> <a href='https://aym.globalvoices.org/author/victoria-tinta/' class='user-link'>Victoria Tinta Quispe</a></div></div><span class='source-link'><a href='https://globalvoices.org/2025/01/29/belarussian-leader-lukashenka-reduced-his-total-votes-in-the-elections-to-not-surpass-the-big-brother/'>Urijinal qillqat uñjam (English)</a></span></strong></div>]]></content:encoded>
					
		
		
		<media:content height="202" medium="image" url="https://globalvoices.org/wp-content/uploads/2025/01/Vladimir_Putin_14_May_2002-8-400x300.jpg" width="270"/>	</item>
		<item>
		<title>Markanakan sarnaqaw jakäwipxata,  Le quil kuxlejal</title>
		<link>https://aym.globalvoices.org/2024/11/9514/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Victoria Tinta Quispe]]></dc:creator>
		<pubDate>Sat, 30 Nov 2024 03:13:36 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Citizen Media]]></category>
		<category><![CDATA[Digital Activism]]></category>
		<category><![CDATA[Indígenas]]></category>
		<category><![CDATA[Juventud]]></category>
		<category><![CDATA[México]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://aym.globalvoices.org/?p=9514</guid>

					<description><![CDATA['Sarnaqäwinak saräwinak llikatuq yatiyas uñt'ayañax mä  jach'a amta  nayarar sarantayañamp kikipaw' sasinaw Juan Vázquez Méndez jilatax qhananchi.]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><big class='tagline'><em>El periodismo comunitario para fortalecer la lengua tseltal</em></big></p><p><img decoding="async" class="alignleft wp-image-447456 size-medium" src="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/10/LogoAdlm-400x166.png" alt="" width="400" height="166" /></p>
<p>#Saranak. México markan Mayanses aru llikatuqi ch’amanchi sarayirinakaru uñt’apxañani. </p>
<h3></h3>
<div id="attachment_448308" style="width: 800px" class="wp-caption aligncenter"><img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-448308" class="size-large wp-image-448308" src="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/11/Diseno-sin-titulo-19-800x450.png" alt="" width="800" height="450" /><p id="caption-attachment-448308" class="wp-caption-text">Juan Vázquez Méndezan jamuqata, iyawsatampi uñt’ayata.</p></div>
<p><strong><em>Sarnaqäwinakxata uñt’apxañani <a href="https://rising.globalvoices.org/lenguas/">Mayaneses aruna Activismo Digital uksatuqi</a> 2024, ukasti Rising Voices ukampi ch’amanchatawa. Markanakanx kuna saranakasa utji ukwa qillqt’asin llikatuqix qillqirix uñt’ayi. </em></strong></p>
<h3><b>Saräwisamp arusamp ch’amanchasa </b></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">Sutijax Juan Vázquez Méndezawa,  Xunté ukham sutimpiw jilpachax uñt’apxitu. Nayax </span><a href="https://es.wikipedia.org/wiki/Municipio_de_San_Juan_Cancuc"><span style="font-weight: 400;">San Juan Cancuc</span></a><span style="font-weight: 400;"> markankirïtwa  </span><a href="https://es.wikipedia.org/wiki/Idioma_tseltal"><span style="font-weight: 400;">tseltal</span></a><span style="font-weight: 400;"> aru arst’asiriraki.  35n maranïtwa</span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">San Juan Cancuc </span><a href="https://es.wikipedia.org/wiki/Pueblo_tseltal"><span style="font-weight: 400;">maya tselta saraw taypinkiri wali askiwa</span></a><span style="font-weight: 400;">.  Markajan tayka aru jichhakam arst’asipk ukaw nayatak aski, kunatï sawuñanakas utjki ukanaka. Nayatakix tseltal arux aski uñanchanakaniwa,  San Juan Cancuc markanx sapa patakatx 90 ukhaniw uka aru arst’asisipkta. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">16 maranïkayat ukhatpachaw jaquqipt’irit sarantaniwayta, kullakankar yanqhaw utjki uksatuqinakata. Jichhasti, tzeltales waynanakaruw kawknïrinakas markanakan derechonakapaxa uka yatichasaw irnaqaskta. Markaj pachpan derechos humanos arxatawtuqit nayarar kunkanachayasaw sarayaskta.</span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Walja maranak irnaqawaykasin </span><a href="https://rising.globalvoices.org/lenguas/"><span style="font-weight: 400;">Activismos Digital ukaruw chikanchasiwayta Mayenses aruna</span></a><span style="font-weight: 400;">. Aka wakichäwina chikanchaskasax markajan kunsa irnaqtxa, ukhmaraki arujan markanakan derechona yatichtkt ukaruw ch’amanchitu.</span></p>
<h3><b>Tseltal aru markan yatiyañataki</b></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">San Juan Cancuc  markanx kunatï markachirinakan jan walt’äwipaki  ukhamaraki pachana jan walt’äwinakapar thurkatawayatak ukxat janiw anqäxar yatiyatakiti. Markanx janiw yatiy yatiyirinakax utjkiti. Ukatwa, “programa activismo digital” uksax kunakankasa markanx mäkipaski, kuna yatiñanakasas utjaski saraw sarnaqäwinakxat uñt’ayä. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Amta wakichamp sarantkasax Iwiltic markankir wayna tawaqunakar yatiqirinkaruw jawillt’ta,  tzeltal aruna jupanakax yatintapxañapataki ukax San Juan Cancuc markan periodismo digital comunitario uksatuqi phuqhapxañapataki. Aka yatichäwinakax wayna tawaqunakan markanakapan yatiñanakap qillqas uñt’ayapxañapatakiwa.</span></p>
<div id="attachment_448309" style="width: 489px" class="wp-caption aligncenter"><img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-448309" class="size-large wp-image-448309" src="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/11/photo_2024-11-20_00-39-16-e1732084817552-489x600.jpg" alt="" width="489" height="600" /><p id="caption-attachment-448309" class="wp-caption-text">Kiltik Periodismon jamuqapa, iyawsatamp uñt’ayata.</p></div>
<p><span style="font-weight: 400;">Llikatuq yatiñanakas saranakas uñt’ayañax mä aski phauqhaw amtanïñawa, ukataw nayarar sarantayañ ch’amanchañ amtampix sarantayata. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Amta wakichatax markankirinakan chikanchasiñanakaparuw ch’amanchi, ukax wayna tawaqunakan irnaqäwipax mä jathar uñtat ch’amanchañakaspas ukhamawa. Wayna tawaqunakan chikanchasiwipax wali askiwa, jupa markan markachirinakpura wawanakpura yäqasiw utjañapawaruw ch’amanchapxi. San Juan Cancuc markan wayna tawaqunakax derechos humanos ukanak askin jach’anchayiripxasp ukaw munata.</span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Wayna tawaqunakaruw jawillt’ta jupanakax markanakan kuna saräwinakas utji ukanak uñt’ayas nayarar jach’anchayañ amtanak phuqhayañ amuyunakanïpxañapataki. </span></p>
<div class="factbox">
<h4 style="text-align: center;"> <a href="https://www.facebook.com/share/9gBV6j85X2UpDpeH/?mibextid=LQQJ4d">Kiltik periodismo amtar arktanïpxam</a></h4>
</div>
<div class='gv-rss-footer'><strong><div class='text-credits-container'><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>Written (Español) by</span> <a href='https://es.globalvoices.org/author/juan-vazquez-mendez/' class='user-link'>Juan Vázquez Méndez</a></div><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>(Aymara) ukan jaqukipiri	</span> <a href='https://aym.globalvoices.org/author/victoria-tinta/' class='user-link'>Victoria Tinta Quispe</a></div></div><span class='source-link'><a href='https://es.globalvoices.org/2024/11/27/la-buena-vida-desde-los-pueblos-originarios-le-quil-kuxlejal/'>Urijinal qillqat uñjam (Español)</a></span></strong></div>]]></content:encoded>
					
		
		
		<media:content height="202" medium="image" url="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/11/5-400x300.png" width="270"/>	</item>
		<item>
		<title>CHIQAKIW MISTUNI 27 uru lakan phaxsina:  Europa markan arunakapxat qhananchaw yatichañaw utjani</title>
		<link>https://aym.globalvoices.org/2024/08/9502/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Victoria Tinta Quispe]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 27 Aug 2024 00:58:32 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Citizen Media]]></category>
		<category><![CDATA[Irlanda]]></category>
		<category><![CDATA[Lenguaje]]></category>
		<category><![CDATA[Media & Journalism]]></category>
		<category><![CDATA[Netherlands]]></category>
		<category><![CDATA[Spain]]></category>
		<category><![CDATA[Weblog]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://aym.globalvoices.org/?p=9502</guid>

					<description><![CDATA[27n uru lakan phaxsit aka 2024 maranx YouTube uka kanalasar chikancht'asim ukanx "alfabetización mediática"  ukat yatiyawtuqit Europa markan yaqhip "comunidades lingüísticas" ukanakat aruskipatäni.]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><big class='tagline'><em>Perspectivas sobre las comunidades lingüísticas vasca, frisona e irlandesa. </em></big></p><p><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-818625" src="https://globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/08/Roundtable-Media-Literacy-in-Europes-Regional-Languages.png" alt="" width="1200" height="675" /></p>
<p> <a href="https://www.youtube.com/@GlobalvoicesonlineOrg/streams">YouTube ukanx chiqakiw mistutaskan</a>  <strong>27n uru llumpaqa phaxsin 2024 marana</strong> ukatsti <strong>11 a.m. UTC pacharu</strong>  ukaruw chikancht’asinipxasma, ukanx Europa uksan comunidades lingüísticas uksatx yatiytuqinakat alfabetización aruskipatäni. </p>
<p>Europa markan may may arunak arst’asirnakarux llikax ch’amanchawayi arunakap llikan utjirinaktuqin arunak uñt’ayapxañapataki.</p>
<p>Ukampirusa, yaqhipanakax aka arunakax inapampakaspas ukham amuyapxi ukatx <a href="https://www.unesco.org/es/media-information-literacy">alfabetización mediática ukat yatiykipañax</a> janiw aka arunakanx jikxataskiti. Taqi uka yatichaw qhananchanakax wali askiw uñt’ayaña ukhamat chikanchasirinakax  uka sarayanakxat yatipxañapataki.<br />
Markpachatx wakichawtuqitx waliw arsuwinakax utji. Global Insights uka wakichawin amtapax yatiytaypinakax kunjamas sarantat uksat uñt’ayatäni, <a href="https://es.wikipedia.org/wiki/Idioma_fris%C3%B3n_occidental">frisón</a>, <a href="https://es.wikipedia.org/wiki/Euskera">vasco</a> jan ukax <a href="https://es.wikipedia.org/wiki/Idioma_irland%C3%A9s">irlandés</a>, uka arunakana, arst’irinaka ukat yatxatatanakax kunjams arunakax kunjams sarantayata  taqi ukanak qhananchapxarakini. </p>
<p>Wakichawir chikanchasiñax inakiw jan kuna payllawini ukampirus taqinitakiwa. Amtayawtï katuqañ munstax akar qillqantayasim:</p>
<p style="text-align: center;"><a class="donatebutton" href="https://www.eventbrite.com.au/e/media-literacy-in-europes-regional-languages-insights-f[…]-and-irish-language-tickets-995183138557?aff=oddtdtcreator"> Eventbrite ukar inak qillqantayasiwi</a></p>
<p>Wakicht’ax <a href="https://es.globalvoices.org/special/observatory/">Observatorio de Medios Cívicos</a>  Global Voices  ukat <a href="https://rising.globalvoices.org/">Rising Voices</a> ukanakan wakt’ayatawa, <a href="https://globalvoices.org/author/giovana-fleck/#">Giovana Fleck</a> (líder de Observatorio de Medios Cívicos) jupaw sarayani, aknïrinakaw  qhananchapxani:</p>
<ul>
<li style="list-style-type: none;">
<ul>
<li>Mirjam Vellinga, <a href="https://afuk.frl/">Afûk</a></li>
<li>TBD, <a href="https://wikimedia.ie/">comunidad Wikimedia de Ireland</a></li>
<li>Urtzi Urrutikoetxea, <a href="https://www.garabide.eus/">Garabide</a></li>
</ul>
</li>
</ul>
<p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=jFes4fVDyfg">Chikancht’asiñam/a> suyt’asipkä <strong>27 uru llumpaqa phaxsina</strong> <strong> 11 a.m. UTC</strong>  pacharu (<a href="https://www.timeanddate.com/worldclock/fixedtime.html?msg=LIVE+on+August+27%3A+Media+Literacy+in+Europe%27s+Regional+Languages&amp;iso=20240827T11&amp;p1=1440&amp;ah=1">akar</a> limt’am markaman pachapar tukuyañataki.</p>
<div class='gv-rss-footer'><strong><div class='text-credits-container'><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>Written (English) by</span> <a href='https://globalvoices.org/author/risingvoices/' class='user-link'>Rising Voices</a>, <a href='https://globalvoices.org/author/giovana-fleck/' class='user-link'>Giovana Fleck</a></div><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>(Español) ukan jaqukipiri	</span> <a href='https://es.globalvoices.org/author/alitzel-hernandez-san-juan/' class='user-link'>Alitzel Hernández San Juan</a></div><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>(Aymara) ukan jaqukipiri	</span> <a href='https://aym.globalvoices.org/author/victoria-tinta/' class='user-link'>Victoria Tinta Quispe</a></div></div><span class='source-link'><a href='https://globalvoices.org/2024/08/15/live-on-august-27-media-and-information-literacy-in-europes-regional-languages/'>Urijinal qillqat uñjam (English)</a></span></strong></div>]]></content:encoded>
					
		
		
		<media:content height="202" medium="image" url="https://globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/08/Roundtable-Media-Literacy-in-Europes-Regional-Languages-400x300.png" width="270"/>	</item>
		<item>
		<title>Jamuqanakana: Cuba markan kallinkir anunak qhisphiyirinakar uñt'apxañani</title>
		<link>https://aym.globalvoices.org/2024/06/9495/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Victoria Tinta Quispe]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 02 Jun 2024 23:40:16 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Citizen Media]]></category>
		<category><![CDATA[Cuba]]></category>
		<category><![CDATA[Destacado]]></category>
		<category><![CDATA[Fotografía]]></category>
		<category><![CDATA[Latin America]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://aym.globalvoices.org/?p=9495</guid>

					<description><![CDATA[Kallinkir anu uywanakar qhisphiyir tama.]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><big class='tagline'><em>Por los que no tienen voz, pero sí amor para dar</em></big></p><div id="attachment_439541" style="width: 800px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-439541" class="wp-image-439541 size-featured_image_large" src="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/05/Foto-4-926x600-1-800x450.jpg" alt="" width="800" height="450" /><p id="caption-attachment-439541" class="wp-caption-text">Qhisphiyirinakax uywa qullirinaka ukaruw anump purintasipki. (Landy Rodríguez Acosta jupan jamuqata, iyawsatamp apnaqata)</p></div>
<p><em>Aka qillqatax Landy Rodríguez Acosta jupan qillqatawa, <a href="https://periodismodebarrio.org/2024/04/por-los-que-no-tienen-voz-pero-si-amor-para-dar/">Periodismo de Barrio</a> ukataki, ukatx yatiyäwinkirinakan amtaparjamawa Global Voices uksax wasitamp uñt&#39;ayata.</em></p>
<p>Cuba markana, Artemisa uksanx lapaka phaxsin 2019 maranx  WhatsApp uksanx mä tamaw utt&#39;asiwayi ukasti kallinkir anunakan jakäwinkapa askin uñjañataki. Janiw sutinïkanti ukatx jamuqanax mä sarayirin jamuqapanïnwa, luräwinakax janiw wali uñt&#39;atatäkanti. Janiw sapa kutinjam tantasipkänti ukatx wakisirirjamaw mayacht&#39;asipxänxa.  2020 mara tukuyanx San Antonio de los Baños, Artemisa uksanx <a href="https://www.facebook.com/p/EPA-Equipo-de-Protecci%C3%B3n-Animal-100063690655399/">Uywanakar Jark&#39;aqir Tama </a> (UJT) ukham uñt&#39;atäxanwa. Janiw kuna ch&#39;amanchäwinaks katuqapkänti. Qullqituqinx jupanakkamaw  riphanaka, qhathunaka  wakit&#39;ayapxäna ukat uywanakat llakt&#39;asir markanachirinakat yanapanakapampiw ch&#39;amanchasipxänxa. </p>
<p>UJT ukax qhisphiyaña irnaqañampiw sarantapxi. Uka tamankiirtx mayniw jank&#39;ak puriñatakix k&#39;añaskuni. Uywanakarux uywa qullirinakampis yanapt&#39;apxarakiwa apapxaraki, yaqhippachanakax manq&#39;añanak churapxi, utaruw katuqapxi ukan k&#39;umaraptañapkamaw uñjapxaraki, k&#39;umarakixapxi ukhatw anu uywasir munirinakarux churapxaraki. </p>
<p>UJT ukankirinakax <a href="https://www.fao.org/faolex/results/details/es/c/LEX-FAOC210905/"> Uywanakatak askin uñjañ kamach phuqhayañaruw ch&#39;amacnhapxi</a>. Kunawsatï uywar yanqhachir uñjapk ukhax  Estación de Policía ukaruw yatiyapxaraki, ukampins yaqhippachanakakiw yanqhachirinakarux kuna payllaws jakhuyapxaraki.  </p>
<div id="attachment_439544" style="width: 800px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-439544" class="wp-image-439544 size-large" src="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/05/Foto-1-926x600-1-800x518.jpg" alt="" width="800" height="518" /><p id="caption-attachment-439544" class="wp-caption-text">Qhisphiyirinakan tantachasiwipa (Landy Rodríguez Acosta jupan jamuqata, iyawsatamp apnaqata)</p></div>
<div id="attachment_439543" style="width: 800px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-439543" class="wp-image-439543 size-large" src="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/05/Foto-2-926x600-1-800x518.jpg" alt="" width="800" height="518" /><p id="caption-attachment-439543" class="wp-caption-text">Uywa qulliri thiyanuk usut anunakan sarapxañapatak qillqat qhananchanaka. Aka tamax EPA chimpumpiw uñt&#39;ayata (Landy Rodríguez Acosta jupan jamuwata, iyawsatamp apnaqata)</p></div>
<div id="attachment_439542" style="width: 800px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-439542" class="wp-image-439542 size-large" src="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/05/Foto-3-926x600-1-800x518.jpg" alt="" width="800" height="518" /><p id="caption-attachment-439542" class="wp-caption-text">Mayni qhisphiyirin uywapar munasiñap uñt&#39;ayatapa (Landy Rodríguez Acosta jupan jamuqata, iyawsatamp apnaqata)</p></div>
<div id="attachment_439541" style="width: 800px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-439541" class="wp-image-439541 size-large" src="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/05/Foto-4-926x600-1-800x518.jpg" alt="" width="800" height="518" /><p id="caption-attachment-439541" class="wp-caption-text">Qhisphiyiirnakax usut uywampiw uywa qulliri ukar purisipki (Landy Rodríguez Acosta jupan jamuqata, iyawsatamp apnaqata)</p></div>
<div id="attachment_439540" style="width: 800px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-439540" class="wp-image-439540 size-featured_image_large" src="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/05/Foto-5-926x600-1-800x450.jpg" alt="" width="800" height="450" /><p id="caption-attachment-439540" class="wp-caption-text">Anux yatxatatan amparapnkiwa, asxarayasiwa, yanqhachäwinak katuqasin wali asxarayasi. (Landy Rodríguez Acosta jupan jamuqata, iyawsatamp apnaqata)</p></div>
<div id="attachment_439539" style="width: 800px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-439539" class="wp-image-439539 size-large" src="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/05/Foto-6-926x600-1-800x518.jpg" alt="" width="800" height="518" /><p id="caption-attachment-439539" class="wp-caption-text">Suyañ utan jikxatasipxi (Landy Rodríguez Acosta jupan jamuqata, iyawsatamp apnaqata)</p></div>
<div id="attachment_439538" style="width: 800px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-439538" class="wp-image-439538 size-large" src="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/05/Foto-7-926x600-1-800x518.jpg" alt="" width="800" height="518" /><p id="caption-attachment-439538" class="wp-caption-text">Jani suma manq&#39;asitapat usutax qullanak walja phaxsinak katuqaski Rescatistas con un paciente que lleva meses en tratamiento por desnutrición (Landy Rodríguez Acosta jupan jamuqata, iyawsatamp apnaqata)</p></div>
<div id="attachment_439537" style="width: 800px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-439537" class="wp-image-439537 size-featured_image_large" src="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/05/Foto-8-926x600-1-800x450.jpg" alt="" width="800" height="450" /><p id="caption-attachment-439537" class="wp-caption-text">Qhisphiyirinakax usut uywanakax kunjams qullqanak katuqasinx k&#39;umarachasipx ukanakt jamuqanak apsupxi (Landy Rodríguez Acosta jupan jamuqata, iyawsatamp apnaqata)</p></div>
<div id="attachment_439536" style="width: 800px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-439536" class="wp-image-439536 size-featured_image_large" src="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/05/Foto-9-926x600-1-800x450.jpg" alt="" width="800" height="450" /><p id="caption-attachment-439536" class="wp-caption-text">Qullirix jark&#39;aqasiñatak wakichasitawa, yaqhippachax anunakax achjapxarakispawa (Landy Rodríguez Acosta jupan jamuqata, iyawsatamp apnaqata)</p></div>
<div id="attachment_439535" style="width: 800px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-439535" class="wp-image-439535 size-large" src="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/05/Foto-10-926x600-1-800x518.jpg" alt="" width="800" height="518" /><p id="caption-attachment-439535" class="wp-caption-text">Yänakamp winatuqi uchañ qullanakampi (Landy Rodríguez Acosta jupan jamuqata, iyawsatamp apnaqata)</p></div>
<div id="attachment_439534" style="width: 800px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-439534" class="wp-image-439534 size-large" src="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/05/Foto-11-926x600-1-800x518.jpg" alt="" width="800" height="518" /><p id="caption-attachment-439534" class="wp-caption-text">Jallallt&#39;a uñtamp llakt&#39;asimpi  (Landy Rodríguez Acosta jupan jamuqata, iyawsatamp apnaqata)</p></div>
<div id="attachment_439533" style="width: 926px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-439533" class="wp-image-439533 size-full" src="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/05/Foto-12-926x600-1.jpg" alt="" width="926" height="600" /><p id="caption-attachment-439533" class="wp-caption-text">Iyawsaw yant&#39;a. Qhisphiyat uywa (Landy Rodríguez Acosta jupan jamuqata, iyawsatamp apnaqata)</p></div>
<div class='gv-rss-footer'><strong><div class='text-credits-container'><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>Written (Español) by</span> <a href='https://es.globalvoices.org/author/periodismo-de-barrio/' class='user-link'>Periodismo de Barrio</a></div><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>(Aymara) ukan jaqukipiri	</span> <a href='https://aym.globalvoices.org/author/victoria-tinta/' class='user-link'>Victoria Tinta Quispe</a></div></div><span class='source-link'><a href='https://es.globalvoices.org/2024/05/30/en-fotos-conozca-a-los-rescatistas-de-animales-callejeros-en-cuba/'>Urijinal qillqat uñjam (Español)</a></span></strong></div>]]></content:encoded>
					
		
		
		<media:content height="202" medium="image" url="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/05/Foto-4-926x600-1-400x300.jpg" width="270"/>	</item>
		<item>
		<title>Kenia markanx kunats warminakar jiwayañax jilxatpacha?</title>
		<link>https://aym.globalvoices.org/2024/02/9484/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Victoria Tinta Quispe]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 21 Feb 2024 02:35:04 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[África Subsahariana]]></category>
		<category><![CDATA[Citizen Media]]></category>
		<category><![CDATA[Human Rights]]></category>
		<category><![CDATA[Inglés]]></category>
		<category><![CDATA[Kenia]]></category>
		<category><![CDATA[Protesta]]></category>
		<category><![CDATA[Weblog]]></category>
		<category><![CDATA[Women & Gender]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://aym.globalvoices.org/?p=9484</guid>

					<description><![CDATA[«Kamachinak thakhinakas utjkchixa, aktiwistanakax sistema judicial ukax wali k'achakiw sari sapxiwa, ukampirus qullqi mayiwinakakiw utjaski, juchaninakar taripayaw phuqhayañanakax janiw utjkit sapxarakiwa».]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><big class='tagline'><em>La sociedad y justicia contribuyen al aumento de mujeres asesinadas</em></big></p><div id="attachment_805930" style="width: 800px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-805930" class="wp-image-805930 size-featured_image_large" src="https://globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/01/Kenya-Femicide-800x450.png" alt="" width="800" height="450" /><p id="caption-attachment-805930" class="wp-caption-text">YouTube uñtañat waruqata, «<a href="https://www.youtube.com/watch?v=6MtgAh6nXqk"> chachanaka, jan jiwayxapxistati!  10 000 ukhats jila warminakaw Nairobi markan kallinakapanx warminakar jan jiwayapxañapatak mayipxi</a>» aka jamuqax  <a href="https://www.youtube.com/@jalangotv1447">Jalango TV</a>, 2024n maran chinuqa phaxsin uñt&#39;ayatawa.</p></div>
<p>Kenia markanx 27 uru chinuqa phaxsitx kullakanakaw <a href="https://www.theeastafrican.co.ke/tea/news/east-africa/women-across-kenya-hold-march-against-femicide-4505148#:~:text=In%202019%2C%20alarmed%20by%20the,online%20under%20the%20hashtag%20%23TotalShutdownKe">kallituqin unxtasipxi</a>,<a href="https://www.theguardian.com/global-development/2024/jan/18/femicide-in-kenya-a-national-crisis-say-rights-groups">kullakanakax waljaniw jiwayat jikxatasipxi</a> jiwayirinakan juchanchatañap mayipxi.</p>
<p><a href="https://www.theeastafrican.co.ke/tea/news/east-africa/women-across-kenya-hold-march-against-femicide-4505148">The EastAfrican</a> uksatuqix kullakanakan unxtasiwipax  tunka mayan chiqawjan utji:: Nairobi, Mombasa, Kisumu, Eldoret, Homabay, Turkana, Kilifi, Machakos, Kisii ukat Nyeri,  <a href="https://www.opendemocracy.net/en/5050/kenya-femicides-women-demand-end-deaths/">10 000 ukhat jilaw unxtasiwin chikanachasipxi</a><strong>.</strong></p>
<p><a href="https://www.theguardian.com/global-development/2024/jan/18/femicide-in-kenya-a-national-crisis-say-rights-groups">Cobertura de UK Guardian</a>, Femicide Count Kenya, ONG ukax phisqha maranx kullakanakan 152 ukjwa jakthapi, África Uncensored ukat África Data Hub ukax 2017 marat 2024 markamax 500 kenianas ukhaw jiwayatapxi sasin uñt&#39;ayi.  </p>
<blockquote class="twitter-tweet" data-media-max-width="560">
<p dir="ltr" lang="en">2 weeks into 2024, headlines tell of women killed by men close to them. The cases only scratch the surface, countless deaths go unrecognized.</p>
<p>This Friday, with <a href="https://twitter.com/AfUncensored?ref_src=twsrc%5Etfw">@AfUncensored</a> &amp; <a href="https://twitter.com/Africa_DataHub?ref_src=twsrc%5Etfw">@Africa_DataHub</a>, we launch «<a href="https://twitter.com/hashtag/SilencingWomen?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#SilencingWomen</a>«: a database of femicide cases since 2016. <a href="https://twitter.com/hashtag/EndFemicideKE?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#EndFemicideKE</a> <a href="https://t.co/kalubrYM0t">pic.twitter.com/kalubrYM0t</a></p>
<p>— VybeCast (@VybeCast) <a href="https://twitter.com/VybeCast/status/1747238792442814731?ref_src=twsrc%5Etfw">January 16, 2024</a></p></blockquote>
<blockquote class="translation"><p>2024n nayrïr pä simananx kullakanakan jiwayatapxataptuqit yatiyäwinakax uñt&#39;ayi. Kullakanakax jiwayatax jikxatasisipkakiwa. </p>
<p>Jichha ururür urux Africa Uncensored ukat Africa DataHub ukampix «Warminakar amukt&#39;ayañat» uñt&#39;ayatäni, 2016 jall ukhatpachaw kullakanakar jiwayatatx uñt&#39;ayatäni.</p></blockquote>
<p>Kenia markanx 55 waranq waranq markachiriw utji, chikatans chikatapaw kullakanakax utjapxi, Banco Mundial uksatx kullakanakar jiwayawipax sintiw jilxataraki.  </p>
<p><a href="https://www.the-star.co.ke/news/2024-01-06-socialite-starlet-wahu-26-found-brutally-murdered-in-airbnb-in-south-b/">Starlet Wahu</a> ukat <a href="https://www.bbc.com/news/world-africa-68002939">Rita Waeni</a> jupanakar jiwayatax redes sosciales <span class="r-18u37iz"><a class="css-1qaijid r-bcqeeo r-qvutc0 r-poiln3 r-b88u0q r-1loqt21" dir="ltr" role="link" href="https://twitter.com/hashtag/EndFemicideKE?src=hashtag_click">#EndFemicideKE</a> [Kenianx kullakar jiwayawix janiw utjañapaxiti] </span>y <span class="r-18u37iz"><a class="css-1qaijid r-bcqeeo r-qvutc0 r-poiln3 r-1loqt21" dir="ltr" role="link" href="https://twitter.com/search?q=%23TotalShutDownKE&amp;src=hashtag_click">#TotalShutDownKE</a> [Kenianx suyt&#39;ayatañapawa] uksatuqix phiñasiwinak uñt&#39;ayapxi.</span></p>
<p><a href="https://www.theguardian.com/global-development/2024/jan/18/femicide-in-kenya-a-national-crisis-say-rights-groups">The Guardian ukax</a> 2022n maranx kimsa warmitx mayniw yanqhachatax sarakiwa, maysatx <a href="https://www.theeastafrican.co.ke/tea/news/east-africa/women-across-kenya-hold-march-against-femicide-4505148#:~:text=In%202019%2C%20alarmed%20by%20the,online%20under%20the%20hashtag%20%23TotalShutdownKe">The EastAfrican ukax yatiyarakiwa</a> Naciones Unidas, África kullakanakaw jiwayatax jikxatasipxi niyapuniw 20 000 ukhan jiwayatapx saw yatxatäwix uñt&#39;ayi.  </p>
<p>Kenia markanx warminakan imill wawanakan derechonakapax <a href="https://www.klrc.go.ke/index.php/constitution-of-kenya/112-chapter-four-the-bill-of-rights/part-2-rights-and-fundamental-freedoms/193-27-equality-and-freedom-from-discrimination">Constitución ukanx artículo 27</a> ukamp jark&#39;aqatawa, ukhamaraki <a href="https://www.ielrc.org/content/w0001.pdf">Código Penal ukas yanqhachäwit jark&#39;aqi</a>. Keniankir pulisiyax chacha warmi uksatx mä uta thaqhañ aruskipt&#39;i <a href="https://www.aljazeera.com/news/2024/1/27/femicide-in-kenya-whats-causing-the-frequent-murders-of-women">Jazeera</a> ukaruw uñt&#39;ayi. Ukampirusa, Kenianx <a href="https://www.aljazeera.com/news/2024/1/27/femicide-in-kenya-whats-causing-the-frequent-murders-of-women">kullakanakar jan yanqhachapañap mayipxi</a>, ukhamarakiw jisk&#39;achasiwis jan utjañapaxit sapxarakiwa. </p>
<p>Yanqhachisiw jark&#39;aqir kamachinakas utjkichix <a href="https://www.aljazeera.com/news/2024/1/27/femicide-in-kenya-whats-causing-the-frequent-murders-of-women">aktiwistanakax amuyt&#39;apxarakiwa</a> kamachinakax janiw phuqhayirjakiti ukatx judicial uksanx sinti k&#39;achawa, ukhamarak qullqi mayiwikiw utji, juchaninakax janiw taripayatapkisa saw maynix uñt&#39;ayaraki: </p>
<blockquote class="twitter-tweet" data-media-max-width="560">
<p dir="ltr" lang="en">Our sister Sarah was murdered on 14th Feb 2021 by someone known to her <img src="https://s.w.org/images/core/emoji/16.0.1/72x72/1f494.png" alt="💔" class="wp-smiley" style="height: 1em; max-height: 1em;" /><br />
He stabbed her severally &amp; set her ablaze in her home. He still roams freely <img src="https://s.w.org/images/core/emoji/16.0.1/72x72/1f62a.png" alt="😪" class="wp-smiley" style="height: 1em; max-height: 1em;" /><img src="https://s.w.org/images/core/emoji/16.0.1/72x72/1f614.png" alt="😔" class="wp-smiley" style="height: 1em; max-height: 1em;" /><a href="https://twitter.com/DCI_Kenya?ref_src=twsrc%5Etfw">@DCI_Kenya</a> did not investigate.<br />
I marched today for her &amp; for all those who&#39;ve been killed.<a href="https://twitter.com/hashtag/EndFemicideKE?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#EndFemicideKE</a><a href="https://twitter.com/hashtag/TotalShutDownKE?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#TotalShutDownKE</a> <a href="https://t.co/1D4bt0p2pq">https://t.co/1D4bt0p2pq</a></p>
<p>— Carol M. Nyaga. <img src="https://s.w.org/images/core/emoji/16.0.1/72x72/1f1f0-1f1ea.png" alt="🇰🇪" class="wp-smiley" style="height: 1em; max-height: 1em;" /><img src="https://s.w.org/images/core/emoji/16.0.1/72x72/1f1f0-1f1ea.png" alt="🇰🇪" class="wp-smiley" style="height: 1em; max-height: 1em;" /> #IStandWithPalestine <img src="https://s.w.org/images/core/emoji/16.0.1/72x72/1f1f5-1f1f8.png" alt="🇵🇸" class="wp-smiley" style="height: 1em; max-height: 1em;" /> (@CarolmNyaga) <a href="https://twitter.com/CarolmNyaga/status/1751299117316268260?ref_src=twsrc%5Etfw">January 27, 2024</a></p></blockquote>
<blockquote class="translation"><p><em>Sarah kullakar jiwayataw jikxatasi</em>.<br />
<img src="https://s.w.org/images/core/emoji/16.0.1/72x72/1f494.png" alt="💔" class="wp-smiley" style="height: 1em; max-height: 1em;" /><img src="https://s.w.org/images/core/emoji/16.0.1/72x72/1f494.png" alt="💔" class="wp-smiley" style="height: 1em; max-height: 1em;" /><img src="https://s.w.org/images/core/emoji/16.0.1/72x72/1f494.png" alt="💔" class="wp-smiley" style="height: 1em; max-height: 1em;" /><br />
&#8212;&#8212;&#8212;&#8211;<br />
Sarah kullakasarux 14 uru anata phaxsin 2024 khitis uñt&#39;apxäna.<br />
<img src="https://s.w.org/images/core/emoji/16.0.1/72x72/1f494.png" alt="💔" class="wp-smiley" style="height: 1em; max-height: 1em;" /></p>
<p>Yanqhachasaw jiwayapxi. Jichakamax janiw juchanchatakiti.<br />
<img src="https://s.w.org/images/core/emoji/16.0.1/72x72/1f62a.png" alt="😪" class="wp-smiley" style="height: 1em; max-height: 1em;" /><img src="https://s.w.org/images/core/emoji/16.0.1/72x72/1f614.png" alt="😔" class="wp-smiley" style="height: 1em; max-height: 1em;" /><br />
Yanqhachäwinakat yatxatirix janiw yatxatañamp sarantkiti.</p>
<p>Jichürunx taqi jiwayat kullakanakat arxatañatakiw unxtasta.</p></blockquote>
<p>Maysatauqitxa,  <a href="https://theconversation.com/why-attitudes-towards-sexual-violence-in-kenya-need-a-major-refresh-100033">The Conversation</a> qillqatanx phiskasiw yanqhachasiñtuqit uñt&#39;ayaraki. </p>
<p>Kullakanakax kunatï qillqatas utjki ukar phuqhayatañap yanqhachirinakatak taripayañanak utjañap mayipxi. </p>
<p>Kenia markanx yanqhachat jikxatasirinakax justicia mayisax janikiw jank&#39;as jaysatapkiti.  </p>
<p>The Conversation qillqatanx uka jan walt&#39;awinakat arusñatakix machaq kamachinakaw utjañapa, kullakanakax Gobierno uksanx irnaqapxañapa, phiskasituqitx yatichäwinakaw utjañapa. </p>
<p>The Conversation uksanx yatichawinakaw utjañap jan mayni pachpa asxarayasiñ utjañapatak sarakiwa. </p>
<p>Ukampirusa, Kenia markanx kawknïrinakatï phiskasit jikxatasiwayapk jupanakatakix janiw qullañ utans jank&#39;ak uñjapkiti, janiw jank&#39;as yatxatawis sarantkiti qullqi mayiwikiw utjaski. </p>
<p>Harriet Chiggai, keniano irpirin amuyt&#39;ayiripawa, aka maran jiwat utjirinakatx <a href="https://www.aljazeera.com/news/2024/1/27/femicide-in-kenya-whats-causing-the-frequent-murders-of-women">juchancharakiwa</a> Mohamed Amin jupax jan wat&#39;awinakat yatxatir irpirirakiwa, <a href="https://www.opendemocracy.net/en/5050/kenya-femicides-women-demand-end-deaths/">kullakanakan jiwayat jikxatasipatx mä amuyt&#39;ayañ uta jist&#39;araraki</a>. </p>
<div class='gv-rss-footer'><strong><div class='text-credits-container'><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>Written (English) by</span> <a href='https://globalvoices.org/author/zita-zage/' class='user-link'>Zita Zage</a></div><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>(Español) ukan jaqukipiri	</span> <a href='https://es.globalvoices.org/author/valeria-malavolta/' class='user-link'>Valeria Malavolta</a></div><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>(Aymara) ukan jaqukipiri	</span> <a href='https://aym.globalvoices.org/author/victoria-tinta/' class='user-link'>Victoria Tinta Quispe</a></div></div><span class='source-link'><a href='https://globalvoices.org/2024/02/05/why-is-kenya-grappling-with-an-increase-in-femicides/'>Urijinal qillqat uñjam (English)</a></span></strong></div>]]></content:encoded>
					
		
		
		<media:content height="202" medium="image" url="https://globalvoices.org/wp-content/uploads/2024/01/Kenya-Femicide-400x300.png" width="270"/>	<enclosure length="460191" type="application/pdf" url="https://www.ielrc.org/content/w0001.pdf"/><itunes:explicit/><itunes:subtitle>«Kamachinak thakhinakas utjkchixa, aktiwistanakax sistema judicial ukax wali k'achakiw sari sapxiwa, ukampirus qullqi mayiwinakakiw utjaski, juchaninakar taripayaw phuqhayañanakax janiw utjkit sapxarakiwa».</itunes:subtitle><itunes:summary>«Kamachinak thakhinakas utjkchixa, aktiwistanakax sistema judicial ukax wali k'achakiw sari sapxiwa, ukampirus qullqi mayiwinakakiw utjaski, juchaninakar taripayaw phuqhayañanakax janiw utjkit sapxarakiwa».</itunes:summary><itunes:keywords>África Subsahariana, Citizen Media, Human Rights, Inglés, Kenia, Protesta, Weblog, Women &amp; Gender</itunes:keywords></item>
		<item>
		<title>Vanuatu markanx política jan walt’äwix nayrar sartäwiparuw qhipartayi</title>
		<link>https://aym.globalvoices.org/2023/11/9476/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Victoria Tinta Quispe]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 01 Dec 2023 02:53:23 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Citizen Media]]></category>
		<category><![CDATA[Destacado]]></category>
		<category><![CDATA[Inglés]]></category>
		<category><![CDATA[Oceanía]]></category>
		<category><![CDATA[Política]]></category>
		<category><![CDATA[Vanuatu]]></category>
		<category><![CDATA[Weblog]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://aym.globalvoices.org/?p=9476</guid>

					<description><![CDATA["Vanuatu markanx marka apnaqirinakan jan walt’äwinkatapax markan nayrar sartäwiparuw qhipaqtayi".]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><big class='tagline'><em>El país ha tenido tres primeros ministros en tres meses</em></big></p><div id="attachment_801233" style="width: 799px" class="wp-caption aligncenter"><a href="https://www.flickr.com/photos/flissphil/1014925647"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-801233" class="size-featured_image_large wp-image-801233" src="https://globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/11/Vanuatu-Parliament-799x450.jpg" alt="Vanuatu Parliament" width="799" height="450" /></a><p id="caption-attachment-801233" class="wp-caption-text">Vanuatu Parlamento. Flickr  Phillip Capper (<a href="https://creativecommons.org/licenses/by/2.0/">CC BY 2.0 DEED</a>) ukan <a href="https://www.flickr.com/photos/flissphil/1014925647">jamuqapa</a></p></div>
<p>2023 maranxa, Vanuatu Pacífico uksanx kimsa <a href="https://reliefweb.int/report/vanuatu/vanuatu-national-disaster-management-office-neoc-situation-report-13-tc-lola-13-november-2023">ch’aman wayraw</a> mäkipasin jan walt’ayawayi,  ukampirusa askichayañatakix <a href="https://www.rnz.co.nz/international/pacific-news/502108/vanuatu-council-of-ministers-requests-president-to-dissolve-parliament"><span data-mce-type="bookmark" style="display: inline-block; width: 0px; overflow: hidden; line-height: 0;" class="mce_SELRES_start"></span>política</a> uksan jan walt’äwinak utjipanx janiw jank’ak sarantkiti. Llumpaqa phaxsin Parlamento uksatx kimsa ministrur utt’ayi ukatxa mayni ministrumpiw 9 uru lapaka phaxsinx ut’ayataraki uksatx walja k’umiwinakaw utjawayi.</p>
<p>Ishmael Kalsakau jupax nayrïr ministrurakiwa jupasti llätunka phaxsiw sarantayawayaraki, Sato Kilman jupax  34 ururaki ukatx Charlot Salwai jupax 31 uruw marka irpirxaruwayi, marka irpiriruw <a href="https://www.dailypost.vu/news/29-signatories-on-motion/article_937ea015-6399-54bd-822c-71254adcd44d.html">amuyunak</a> uñt’ayawayi Parlamento ukar  <a href="https://apnews.com/article/vanuatu-politics-instability-us-china-b3bfb188d8c111a7ee0c2dd776a07f9e">jan walt’ayañataki</a>. Legisladoranakasti marka yanqhachat jikxatasipanx <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Cyclones_Judy_and_Kevin"> suma kutikiptayañatakix </a> amuyunak uñt’ayapxäna.  </p>
<p>  <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Cyclones_Judy_and_Kevin">Judy ukat Kevin</a> wayranakax markarux achuqa phaxsin yanqhachawayi,  servicios públicos de electricidad ukat uma ukanakan jan walt’ayawayi. <a href="https://reliefweb.int/report/vanuatu/vanuatu-national-disaster-management-office-neoc-situation-report-13-tc-lola-13-november-2023">Lola</a> ch’aman wayrax lapaka phaxsin juk’amp aynacht’ayawayi. </p>
<p> Daily Post ukax marka apnaqañxat jan walt’aw utjki ukxat  <a href="https://www.dailypost.vu/news/new-government-or-dissolution/article_3e920556-57b4-5b9c-b0c3-ad0832171436.html">juk’a arunakan</a> uñt’ayawayi:</p>
<blockquote><p>Vanuatu is continuing its political crisis rollercoaster ride as the balance of power in Parliament threatens to shift with another motion of no confidence, this time with 29 signatories.</p>
<p>The whole nation is now wondering, with good reason, if a new government can bring stability or if Parliament might be dissolved again.</p></blockquote>
<blockquote class="translation"><p>Vanuatu ukax pachpakiskiwa, parlamento uksatx 29 rixuntatanakampiw mayjt’ayañ amtapxi. </p>
<p>Markapachanw jiskt’asipxi, machaq irpirix askinak apanispati jan ukax parlamento ukach jan walt’awinak askichaspa.</p></blockquote>
<p>Parlamento ukan askinkatapax2024 maratak qullqituqit machaq kamach <a href="https://www.rnz.co.nz/international/pacific-news/502001/vanuatu-mps-file-no-confidence-motion-against-charlot-salwai">jaysañatakiw jark’awayi</a>.</p>
<p>Yaqhip markachirinakax <a href="https://twitter.com/AliaunePhilip/status/1723259909905776648">medida</a> públicas destinadas a pedir a los líderes prioricen los asuntos sociales urgentes. Los votantes preocupados de Vanuatu publicaron una <a href="https://www.change.org/p/a-call-to-stop-political-instability?utm_content=cl_sharecopy_37737560_en-AU%3A8&amp;recruiter=652985183&amp;recruited_by_id=a1289120-c34c-11e6-8d7e-1fd98b9a1cea&amp;utm_source=share_petition&amp;utm_medium=copylink&amp;utm_campaign=psf_combo_share_initial&amp;share_bandit_exp=initial-37737560-en-AU">llikatuqiw</a>  marka apnaqañxat jan walt’awinak suyt’ayañ mayipxi. </p>
<blockquote><p>Political instability is disrupting Vanuatu’s development and service delivery to our communities across all islands. It fuels policy inconsistencies, interrupts development projects, hinders economic development and planning, discourages foreign investment, affects employment opportunities, and wastes the Vanuatu Government’s limited funds.</p>
<p>Political instability reduces confidence in national leadership, divides communities and diverts resources away from essential services: healthcare, education, infrastructure, social welfare and emergency relief efforts. Political instability harms Vanuatu’s international reputation and credibility.</p></blockquote>
<blockquote class="translation"><p>Marka apnaqañxat jan walt’äwinkatapax Vanuatu markan nayrar sarantañap qhipartayi. Qullqichäwina, amtanaka sarantayañs qhipartayiwa, irnaqañakas ajniw utxiti.<br />
Marka p’iqinchirinakarus kipkarakiw jan walt’ayi, ayllunak t’aqxtayi, wakiskirinakax maysarauw saranukuyi: k’umar jakawi, yatichäwi. Yanapas janiw utxiti Vanuatu markaruw sinti jan walt’ayi marka apnaqañ jan walt’awixa..</p></blockquote>
<p>Radio New Zealand, Cathy Solomon ukax markachirin  <a href="https://asiapacificreport.nz/2023/08/28/people-suffering-from-lingering-Vanuatu-political-impasse/">amuyup</a> uñt’ayi:</p>
<blockquote><p>The rural people are still waiting for help. The people are suffering in terms of development.</p>
<p>How do the people of this nation benefit from our independence? How do the children, the women, disability and disadvantaged people get their needs met?</p>
<p>These politicians are too busy fighting for power, fighting for their money, fighting for their own benefit, fighting for their happiness.</p></blockquote>
<blockquote class="translation"><p>Patan jakasirinakax yanap suyasipkakiwa. Nayrar saratañatx markaw t’aqisi. </p>
<p>¿Markasan jakasirinakax kunjams ch’amanchasipxi ? ¿Wawanakana, warminakana, janchit usutanakana ukat jan yäqatanakarus kunjamsa yanapt’apxi?</p>
<p>Aka pulitikunakax poder ukar puriñatakiw ch’axwasipki, qullqinïñ munapxi, jupanakatakikiw wakiskirinaka jikxatañ munapxi.</p></blockquote>
<p>Vanuatu markatx Gloria Julia King jupa sapa parlamentariakiw llumpaqa phaxsinx markan pisin jikxatasipatatx phiñasit  <a href="https://www.rnz.co.nz/international/pacific-news/496394/vanuatu-mp-hopes-political-impasse-can-be-resolved-to-kick-start-recovery">arst’awayi</a> «pandemaitx jichhakiw mistusktana, pä ch’amamp wayranakamp aynacht’ayataw jikxatastana, jichhax kutikipstañankapxañasawa”.</p>
<p>Mayni yatiyaw yatiyirix markan jan walt’añankatapat amuykipi:</p>
<blockquote class="twitter-tweet">
<p dir="ltr" lang="en">Coalition politics in any parliamentary system are bound to be fractious and unstable. Vanuatu politicians, however, have a knack for focusing on coalition-building—and breaking—at the expense of virtually every other priority.</p>
<p>Voters aren&#39;t impressed.</p>
<p>— Dan McGarry (@dailypostdan) <a href="https://twitter.com/dailypostdan/status/1722390928567234924?ref_src=twsrc%5Etfw">November 8, 2023</a></p></blockquote>
<blockquote class="translation"><p><em>¿Uraqpach nayrankañanktanti?</em><br />
<em>Vanuatux akat 10 simanarux pusïr nayrïr ministrunispawa, wasayp’u arumax  Charlot Salwai ukaruw janiw sawapxi.</em><br />
<em>Port Vila uksan yatiyirinakax markachirinakax llakitaw sapxiwa. Waljaniw yanap munapxi.</em>.</p>
<p><em> Ishmael Kalsakau jupax janiw kamskisa,  gabinetex kipkaraki. Mayni veterano juparuw jiskt’a, jaysawipax  &#8216;Oh, markan apnaqañxat jan walt ’añax jan tukuskit ukat ukhamakiskieso&#8217;</em>.<br />
&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;<br />
Vanuatu uksan marka apnawtuqinkirinakax markapatak janiw askinak utjayañ amtanipkiti. </p>
<p>Chimpuntirinakax janiw sallqayasiñ munapkiti.</p></blockquote>
<p>Transparencia Internacional Vanuatu ukankir Willie Tokon jupax irpirinakaruw <a href="https://www.dailypost.vu/news/appeal-for-common-sense-integrity-transparency-and-end-to-hypocrisy/article_3e4a262f-01c6-5d55-9b98-c3b65f118b47.html">aka jiskhiwinakar jaysapxañapatak mayi</a>:</p>
<blockquote><p>Is what I am doing going towards benefitting the average citizen of Vanuatu?</p>
<p>Is what I am doing going towards maximum beneficial and effective use of the people’s funds?</p>
<p>Is what I am doing contributing towards Tropical Cyclone (TC) Judy, TC Kevin and TC Lola recovery?</p>
<p>Is what I am doing contributing towards building national togetherness or is it causing division and civil anger?</p></blockquote>
<blockquote class="translation"><p>¿Kuntï lurktxa ukax Vanuatu markarux yanappachati?</p>
<p>¿Markan qullqipx askikti apnaqaspachaxa?</p>
<p>¿Kuntï lurktxa ukax Judy, Kevin ukat Lola ch’amamp yanqhachatapat kutsuañatakix yanappachati?</p>
<p>¿Kuntï lurktxa ukax markar mayachañar yanappachati jan ukaxa t’aqxtawcha utjayi?</p></blockquote>
<p>Parlamento ukatï aynacht’ani ukhax yaqha chhijllaw utjañapkamax yaqhakit marka irpirjam sarxaruyanï.  </p>
<div class='gv-rss-footer'><strong><div class='text-credits-container'><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>Written (English) by</span> <a href='https://globalvoices.org/author/mong/' class='user-link'>Mong Palatino</a></div><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>(Español) ukan jaqukipiri	</span> <a href='https://es.globalvoices.org/author/gabriela-garcia-calderon-orbe/' class='user-link'>Gabriela García Calderón Orbe</a></div><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>(Aymara) ukan jaqukipiri	</span> <a href='https://aym.globalvoices.org/author/victoria-tinta/' class='user-link'>Victoria Tinta Quispe</a></div></div><span class='source-link'><a href='https://globalvoices.org/2023/11/14/vanuatus-political-instability-hampers-development-and-cyclone-recovery-efforts/'>Urijinal qillqat uñjam (English)</a></span></strong></div>]]></content:encoded>
					
		
		
		<media:content height="202" medium="image" url="https://globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/11/Vanuatu-Parliament-400x300.jpg" width="270"/>	</item>
		<item>
		<title>Ignacio Tomichá Chuvé:  Bésiro  aru llikan jach'anchayiri</title>
		<link>https://aym.globalvoices.org/2023/10/9469/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Victoria Tinta Quispe]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 05 Oct 2023 03:30:16 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Bolivia]]></category>
		<category><![CDATA[Citizen Media]]></category>
		<category><![CDATA[Destacado]]></category>
		<category><![CDATA[Digital Activism]]></category>
		<category><![CDATA[Indígenas]]></category>
		<category><![CDATA[Weblog]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://aym.globalvoices.org/?p=9469</guid>

					<description><![CDATA[Ignacio Tomichá Chuvé jupat amt'asita: activista digital boliviano, chiquitaro aru ch'amanchiri.  Llikatuqin arupa saräwip uñt'ayawix wiñayatakiw jakarakini.]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><big class='tagline'><em>El activista digital del lenguaje murió en septiembre de 2023</em></big></p><div id="attachment_797823" style="width: 1200px" class="wp-caption alignnone"><a href="https://www.facebook.com/living.tongues/photos/t.1551575959/552363868145131/?type=3"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-797823" class="wp-image-797823 size-huge" src="https://globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/09/ignaciotomicha-1200x873.png" alt="" width="1200" height="873" /></a><p id="caption-attachment-797823" class="wp-caption-text">Ignacio Tomiché Chuvén jamuqapa, Anna Luisa Daigneault jupan Living Tongues Institute for Endangered Languages ukatak jamuq apsutapa. Iyawsatamp apnaqata.</p></div>
<p><em>Qillqata: aka qillqatax  Ignacio Tomichá Chuve jupar amtt’añatakiwa, juapax 6 uru sata qallta phaxsin khä pacha markar sarxaraki. </em></p>
<p> <a href="https://es.globalvoices.org/category/sites/rising-voices/">Rising Voices</a> ukax  Cochabamba markan «Conectándonos»  wakichäw wakiyawayi, ukasti 2011 maranarakïnwa. May may wakichäwinakaw utjawayarakïnxa <a href="https://jaqi-aru.org" target="_blank" rel="noopener">Jaqi Aru</a> tamanakirinakax llikatuqinx kunjamatas aymarax jach’anchayataspa ukatx akat jutïr wawanakas aymara arun walja qillqatanak jikxatapxarakïspa uksat uñt’ayawayi. </p>
<p>Uka aruskipaw uñt’ayaw Ignacio Tomichá Chuvé  jilatax uñjawayi,  <a href="https://es.wikipedia.org/wiki/Idioma_chiquitano">bésɨro</a> aru arst’asirirakiwa. Jupan lup’iwinakapatx janiw khithis amuykänti, kunjamas llikan apnaqäwinakaptuqix arupx ch’amanchaspa.  Santa Cruz  markar utapar puris ukspachaw <a href="https://es.globalvoicesonline.org/2012/04/28/lenguajes-los-sonidos-digitales-del-besiro-chiquitano/" target="_blank" rel="noopener">may may tuqinakatx waruqt’asitayna ukatx Soundcloud ukaruw apkatarakitäna</a>,  ukansti jayllintäwinaka ukatx kunjamas aruntasiñ ukat yaqhanakampiw utjarakïna. Kunatï yatiqäwinakapat machaq amuy uñt’ayatanakapax jupan jan akan jikxatasitapatx llikatuqinx jakaskakiniwa ukhamat sullkawirinakas uñjapxarakini. Jupan yaqha irnaqatanakapax  <a href="https://www.facebook.com/MonkoxBesiro" target="_blank" rel="noopener">Facebook</a>, <a href="https://www.youtube.com/@LenguaChiquitana" target="_blank" rel="noopener"> YouTube</a> ukat <a href="https://www.twitter.com/monkoxbesiro" target="_blank" rel="noopener">Twitter kuñtapans</a> jikxatasirakiwa.</p>
<p><iframe loading="lazy" src="https://w.soundcloud.com/player/?url=https%3A//api.soundcloud.com/tracks/36541150&amp;color=%23ff5500&amp;auto_play=false&amp;hide_related=false&amp;show_comments=true&amp;show_user=true&amp;show_reposts=false&amp;show_teaser=true" width="100%" height="166" frameborder="no" scrolling="no"></iframe></p>
<div style="font-size: 10px; color: #cccccc; line-break: anywhere; word-break: normal; overflow: hidden; white-space: nowrap; text-overflow: ellipsis; font-family: Interstate,Lucida Grande,Lucida Sans Unicode,Lucida Sans,Garuda,Verdana,Tahoma,sans-serif; font-weight: 100;"><a style="color: #cccccc; text-decoration: none;" title="Monkox Besiro" href="https://soundcloud.com/monkox-besiro" target="_blank" rel="noopener">Bésiro monkox</a> · <a style="color: #cccccc; text-decoration: none;" title="saludos en chiquitano Besiro Monkox" href="https://soundcloud.com/monkox-besiro/saludos-en-chiquitano-besiro" target="_blank" rel="noopener">Bésɨro arun aruntasiwi monkox</a></div>
<p>Ignaciox Naranjito markan yuririwa, Concepción aynachawtuqina,  Santa Cruz – Bolivia markana. Ukmapinsa, Ignaciox  Monte Verde markan jilasirirakitaynawa. Yatiqañatak irnaqañatakix Santa Cruz jach’a markaruw sarxarakitayna. </p>
<p>Mä <a href="https://rising.globalvoices.org/lenguas/2019/12/09/presentamos-a-ignacio-tomicha-chuve-anfitrion-de-la-semana-9-15-de-diciembre-para-actlenguas/" target="_blank" rel="noopener">arukipäwinxa</a> Netza López jupaw  Rising Voices uksatx jiskt’arakitäna  Twitter @ActLengus ukataki,  uksan luräwinakapat uñt’ayaraki: </p>
<blockquote><p>Kunawsatï yatiqañ utana jach’a yatiqañ utankt ukhax patat jutirinakarux jisk’achasiw uñjawayta, ukatx Besiro arunx juk’a qillqatanakakiw llikatuqinx uñjasiraki ukatw llika apnaqäwinaktuqi MONKOX uka uñt’ayañataki sarantayta.</p></blockquote>
<p>Markapar turkakiptayañatakiw mä tama utt’ayawayi. Santa Cruz markan jaya markanakan jakasirinakax waljaniw <a href="https://www.facebook.com/VocesIndigenasUrbanas" target="_blank" rel="noopener">Voces Indígenas Urbanas</a> uka tamarux chikanchasiwapxi, uksatx  redes sociales, blog  ukatx siman tukusinakax rayrunx mä wakichawtuqiw misturakïnxa. José Chuvé jupan tama utt’ayatapanx mayni arkiriax  Rising Voices uksatuqitakix akham arst’i:</p>
<blockquote><p>TICs ukxa jupa nayrapuniw apnaqañ qalltatayna, bésɨro  aru uñt’ayañataki, waljaniruw purirakitayna. Voces Indígenas Urbanas uka wakichäwin mä rayru ukanx mayni masir uñt’awaytxa,  jupax bésiro arunw jayllinaka ukat siwsawinaka uñt’ayirïnxa, Monkox chiquitana uka arump jach’anchayari.</p></blockquote>
<p>Kunawsatï aka jakañ uraqit sarawayxi, Voces Indígenas Urbanas mä tributo wakichaw uñt’ayawayi.</p>
<div id="fb-root"></div>
<p><script async="1" defer="1" crossorigin="anonymous" src="https://connect.facebook.net/ru_RU/sdk.js#xfbml=1&amp;version=v21.0"></script></p>
<div class="fb-video" data-href="https://www.facebook.com/VocesIndigenasUrbanas/videos/845506556989366" data-width="650">
<blockquote cite="https://www.facebook.com/VocesIndigenasUrbanas/videos/845506556989366/" class="fb-xfbml-parse-ignore"><p><a href="https://www.facebook.com/VocesIndigenasUrbanas/videos/845506556989366/">Programa radial Voces Indígenas Urbanas &#8211; VIU                                            Programa Especial  A la memoria del educador, investigador, hablante del idioma besiro y radialista IGNACIO TOMICHÁ CHUVÉ</a></p>
<p>Programa Especial A la memoria del educador, investigador, hablante del idioma besiro y radialista IGNACIO TOMICHÁ CHUVÉ</p>
<p>Posted by <a href="https://www.facebook.com/VocesIndigenasUrbanas">Voces Indigenas Urbanas</a> on Saturday, September 9, 2023</p></blockquote>
</div>
<p>Mayni arktir utt’ayiri VIU, Isapi Rúa guaraní uksankirix Ignacion irnaqäwipat uñt’ayi:</p>
<blockquote><p>Ignacio Tomichá  jupax tayka arunaka jach’anchayawayi, janiw yatxatäwik lurawaykiti jan ukax rayrutuqix aru jach’anchayarakiwa. Ignaciompix Voces Indígenas Urbanas wakichaw uñstayawayapxta, tunka mara, chikanchasitapax wali askipuniwa, yatiñanakapx walja markachir masinakaruw uñt’ayawayi.</p></blockquote>
<div id="attachment_797836" style="width: 756px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-797836" class="wp-image-797836 size-full" src="https://globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/09/374653313_705644704938877_3254453768275541442_n.jpg" alt="" width="756" height="530" /><p id="caption-attachment-797836" class="wp-caption-text">Ignacio Tomichá Chuvé, Voces Indígenas Urbanas wakichäwin sarayatapa. Voces Indígenas Urbanas uksan jamuqapa. Iyawsatamp apnaqata.</p></div>
<p>Qullasuypacharux irnaqatapax ch’iqintawayi, <a href="https://livingtongues.wordpress.com/voces-duraderas/" target="_blank" rel="noopener">Voces Duraderas: Latinoamérica uksatx llikatuq yatichawina</a> chikanchasiwayi,  Proyecto Voces Duraderas (Living Tongues Institute + National Geographic Society) ukan wakichata,  Ignacio jilatax bésiro arun aru pirwa wakichtawayaraki.<br />
Anna Luisa Daigneault, del Living Tongues Institute ukax mä tributo  <a href="https://www.facebook.com/anna.lazuli/posts/pfbid0WA22BRCWEr5TzecggABw5WDhb1W7Gy2kbbYdT32adPhkGBVF6sGDyDTyeGK6sGv5l" target="_blank" rel="noopener">Facebook kuñtapanx</a> qillqawayi, aknïr arunakaw utjaraki:</p>
<blockquote><p>Today, I mourn my Bolivian colleague, Ignacio Tomicha Chuve (1985–2023). A kind, inquisitive, helpful and driven person, he possessed all the qualities of a great leader. And indeed, as one of the first-ever Indigenous Bésɨro linguists, he invested himself into the documentation and revitalization of his native tongue with great dedication.</p>
<p>This past year, I had the great honor of helping him edit and upload over 900 new words and phrases in his language into an online dictionary that he had authored, the <a href="https://livingdictionaries.app/monkox-besiro-chiquitano/entries/list" target="_blank" rel="noopener">Monkox Bésɨro (Chiquitano) Living Dictionary</a>, which we had started back in 2013 at the Voces Duraderas workshop in Chile. We had plans for uploading hundreds more entries this year alone. His unexpected passing leaves a great sadness in me. I send my sincere condolences to his family and loved ones in Bolivia.</p></blockquote>
<blockquote class="translation"><p> Ignacio Tomicha Chuve (1985–2023) jupan jiwawipat llakitaw jikxatastäna. Wali munasiri, yanapt’asiri marka nayrar sarantayir amtani ukhamarakïnwa. lingüistas indígena bésɨro uksatx nayïrir lingüista ukhamarakïnwa, jupax arup nayararuw sarantayarakïnxa. </p>
<p>Maymarax juparux 900  arunakats jilaw llikatuqir apkatañax yanapawayata, <a href="https://livingdictionaries.app/monkox-besiro-chiquitano/entries/list" target="_blank" rel="noopener">Living Dictionary de bésiro monkox</a> uka pajinaru, 2013 maranaw Voces Duraderas yatichäwin Chile markan yatichawayata. Wlaja arunakaw apkatañatakix amtatänxa. Aka jakañ uraqit wiñay markar sarxatapax ina ch’usak jaytawayitu. Wila masinakaparux  chuymachasiw apatytxa.</p></blockquote>
<div id="attachment_797819" style="width: 800px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-797819" class="wp-image-797819 size-featured_image_large" src="https://globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/09/santiagoworkshop-800x450.jpeg" alt="" width="800" height="450" /><p id="caption-attachment-797819" class="wp-caption-text">Voces Duraderas yatichawin tantachäwipa.  Rising Voices ukan jamuqata. Iyawsatamp apnaqata.</p></div>
<p>Brittany Hause, jupax Universidad de Oxford uksan yatiqiriwa,jupax Ignaciorux llika aruskipawtuqiw uñt&#39;awayaraki <a href="https://www.cairnsinstitute.jcu.edu.au/bobik-xh-an-international-online-conference-on-the-indigenous-languages-of-the-chiquitania/" target="_blank" rel="noopener">Bobikíxh</a> jall uksana, jupax Chiquitana uksanx yatxatatanakaruw tanthapiwayi sasin Britannyx uñt&#39;ayi:</p>
<blockquote><p>Ignacio/Ñasio was convinced that the language of his parents and grandparents was something to be valued, rejoiced in, and cultivated by its speakers now and for generations to come. He didn&#39;t view Bésɨro as an intriguing relic of the past, but as an integral, non-negotiable feature of his daily existence. The myriad ways he lived this conviction as father, son, researcher, writer, teacher, translator, and public speaker compelled his relations, neighbors, friends, and colleagues to share his view of Bésɨro as a communal asset to be nourished and cherished rather than as a dying force to be prematurely mourned. For those who knew him in life, that influence remains strong, and the books, recordings, and other materials Ignacio/Ñasio&#39;s years of dedicated work have left behind will continue to inspire and encourage the same perspective even in those, young or old, who never had the chance to meet him.</p></blockquote>
<blockquote class="translation"><p>Ignacio/Ñasiox awkinakapan arupax yäqatañap chuymanipunïnwa, arup arst’asirinakax  nayarar jach’anachayapxaspa ukax kusisiyarakïnwa. Mä akjama, yuqjama, yatxatatjama, qillqirjama, yatichirjama, jaqukipirjama masinakapatx wali munata yäqatarakinawa, ukhamatax jupanakax ch’iqiyapxarakïna Ignacio/Ñasio jupan jaytat luratanakaparux juk’ampx sarantayasipkakiniwa, janis uñt’awaypkchixa arkatasipkakiniwa.</p></blockquote>
<div class='gv-rss-footer'><strong><div class='text-credits-container'><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>Written (English) by</span> <a href='https://globalvoices.org/author/eduardo-avila/' class='user-link'>Eduardo Avila</a></div><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>(Español) ukan jaqukipiri	</span> <a href='https://es.globalvoices.org/author/valeria-malavolta/' class='user-link'>Valeria Malavolta</a></div><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>(Aymara) ukan jaqukipiri	</span> <a href='https://aym.globalvoices.org/author/victoria-tinta/' class='user-link'>Victoria Tinta Quispe</a></div></div><span class='source-link'><a href='https://globalvoices.org/2023/09/27/the-lasting-legacy-of-ignacio-tomicha-chuve-revitalizing-the-besiro-language-on-the-internet/'>Urijinal qillqat uñjam (English)</a></span></strong></div>]]></content:encoded>
					
		
		
		<media:content height="202" medium="image" url="https://globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/09/ignaciotomicha-400x300.png" width="270"/>	</item>
		<item>
		<title>Pirwa markankir Dina Boluarte: chacha/warmi irpiris janiw aski lurawinaks uñstaykiti</title>
		<link>https://aym.globalvoices.org/2023/05/9454/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Victoria Tinta Quispe]]></dc:creator>
		<pubDate>Sat, 13 May 2023 02:19:56 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Citizen Media]]></category>
		<category><![CDATA[Destacado]]></category>
		<category><![CDATA[Governance]]></category>
		<category><![CDATA[Latin America]]></category>
		<category><![CDATA[Perú]]></category>
		<category><![CDATA[Política]]></category>
		<category><![CDATA[Protesta]]></category>
		<category><![CDATA[Women & Gender]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://aym.globalvoices.org/?p=9454</guid>

					<description><![CDATA['Jan walt'awinakx janiw askichañ atkiti']]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><big class='tagline'><em>A pesar de ser la primera presidenta del Perú, no generó cambios en la forma de hacer política</em></big></p><div id="attachment_420786" style="width: 990px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-420786" class="wp-image-420786 size-full" src="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/05/Dina-Boluarte-La-Antigona.png" alt="" width="990" height="560" /><p id="caption-attachment-420786" class="wp-caption-text">La Antígona Dina Boluarte Perú markan 2022 ukat 2023 maran unxtasiwinak utjayawi 2022 y 2023.</p></div>
<p><em>Akxa Valeria Delgado-w <a href="https://laantigona.com/dina-boluarte-cuando-el-genero-no-cambia-nada/#.ZFiuPnZBxEYhttps://laantigona.com/dina-boluarte-cuando-el-genero-no-cambia-nada/#.ZFiuPnZBxEY">Antígona</a> ukan Global Voices ukamp mayachasisin qillqi.</em></p>
<p>7 uru jallu qallta phaxsin 2022n marana, Dina Boluarte, Perú markan sullkïr irpirix jilïr irpirjam makhatawayi. Ukürux amtkañ jach’a urünwa nayrïr kutiw mä kullakax jilïr irpirjam utt’asiwayi, ukampins jupatakix <a href="https://es.globalvoices.org/2023/02/20/el-innombrable-racismo-en-las-protestas-del-peru/">unxtasiña</a>, chhijllaw utjañap mayiwi ukat jaytxañap mayiwi ukanak janiw amuykänti.</p>
<p>200 mara jilaw República sutimpix mäkiptxi ukhamat mä kullak irpiriniñataki. Ukhat jichhakamax jupan suyt’añap mayipxaraki.</p>
<p>Angélica Motta Ochoa, antropóloga warminakat arsuri ukhamarak chacha warmituqit yatxatatax Antígona tuqitakix arst’arakiwa “política tuqin kullakanakax chikanchasipxañapax askiwa kunalaykutï taqinitakiw democraciax utji”</p>
<p>“Askiwa, chachanakan política uksan irpxarupxañapax askit sasinx janiw khitis jiskt’askanti” sasin yapxat’i.</p>
<p>Nayrja maranakat pachaw kullakanakax utan lurawinakamp phuqhirikikaspas ukjam uñt’ata, chachanakakiw política uksan chikanchasiñ yatipxi. Perú markanx mä kullakaw irpxaruski.</p>
<figure class="wp-block-image">
<p><div id="attachment_420783" style="width: 800px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-420783" class="wp-image-420783 size-large" src="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/05/image2-800x534.jpg" alt="" width="800" height="534" /><p id="caption-attachment-420783" class="wp-caption-text">Dina Boluartex Pedro Castillon sullkïr irpiripänwa. Jamuqa: Perú markan jilïr irpiripa.</p></div></figure>
<h4 class="wp-block-heading">Sallqantaw amuyu</h4>
<p>Dina Boluartex política uksanx sullkïr irpirïnwa, partido de izquierda uksata <a href="https://es.wikipedia.org/wiki/Pedro_Castillo">Pedro Castillox</a> jilïr irpiriraki. Boluartex <a href="https://es.wikipedia.org/wiki/Departamento_de_%C3%81ncash">ancashina</a> uksankiriwa, qhichwa arut arst’asiri ukhamarakiwa. Áncash markax norte de Perú uksan jikxatasi.</p>
<p>Corrupción luririw saw Castillorux juchanchapxi, ukatx <a href="https://elcomercio.pe/politica/vladimir-cerron-considero-como-oportunismo-que-dina-boluarte-diga-que-no-abraza-el-ideario-de-peru-libre-nndc-noticia/">nayraqataw, Perú Libre</a> ukarux ministrax jaytxäna ukatx Vladimir Cerrón jupax kipkaraki, <a href="https://larepublica.pe/politica/gobierno/2022/11/25/dina-boluarte-he-tomado-la-decision-de-no-continuar-en-el-proximo-gabinete-ministerial-pedro-castillo">ukharux Castillo irpiriw jaytxarakïnxa </a>. T’aqxtawix janiw kuna askikansa, jupax electorado ukarux janiw yäqawaykit saw Motta Ochoax arst’i.</p>
<p>“Dina Boluartex kunti kampañanx arst’awaykan ukarux janiw phuqhawaykiti. Pedro Castillox janirakiw kuna aski lurawinakas uñstayawaykiti. May may lurawinakampiw phuqhapxax sasinw markachirinakarux arxatyt’apxäna, markatak aski jumanakatak aski sasina, taqi ukanakax suyt’ataw jikxatasiway sarakiw antropologax arst’araki.<br />
<a href="https://laantigona.com/crisis-en-peru-protestas-masivas-reportes-de-muertes-y-bloqueos-de-carreteras/">7 uru jallu qallta phaxsinxa</a>, Pedro Castillox Congreso de la República suyt’ayaraki ukatx Boluarte jilïr irpirjamaw utt’asiraki. Ukampirus janiw kuna turkakipaws utjaykit mayni irpirinakat sipans jisk’achasiña yanqhachañanakak utjayi.</p>
<p>“Dina Boluartex jisk’achiri ukhamarakiwa, poderes de las élites económicas ukanakarus arxatarakiwa taqi ukanakaw uñjasiwayaraki <a href="https://laantigona.com/no-cerremos-los-ojos/#.Y_1U43bMK3A">markachirinakax voto ukampis yanapt’apxänwa jupanakarux wila wartawimp yanqhachawimpiw kutiyaraki </a>”, saw Motta Ochoax arsti.</p>
<div id="attachment_420784" style="width: 800px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-420784" class="wp-image-420784 size-featured_image_large" src="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/05/image1-800x450.jpg" alt="" width="800" height="450" /><p id="caption-attachment-420784" class="wp-caption-text">Dina Boluartex Keiko Fujimorimpiw tantasi, Fuerza Popular uksankiri, 15 uru anata phaxsina 2023 marana. Jamuqa: Presidencia de la República del Perú uksata.</p></div>
<figure class="wp-block-image"></figure>
<h4 class="wp-block-heading">Patriarcal ukampir kuwirnux yanqhachawayi</h4>
<p><a href="https://www.facebook.com/watch/?v=453982876933764">jallu qallta phaxsin 2022n marana</a>, juramentación luratapat k’umiwinak utjki uksatx Boluartex “mä jan waliwa, jisk’achawiw warminarux janiw yaqäwix utjkit saw arsu”. Kullakanakax wali kusisitapxañapaw mä jilïr irpir kulak uñjasax sarakïnwa.</p>
<p><a href="https://laantigona.com/crisis-en-peru-protestas-masivas-reportes-de-muertes-y-bloqueos-de-carreteras/#.Y_1VcHbMK3B">Unxtasiwinx</a> uñjasirakiwa <a href="https://elpais.com/internacional/2023-01-31/los-detenidos-en-la-universidad-de-san-marcos-pense-es-mi-fin-nos-van-a-matar.html"> Universidad Nacional Mayor de San Marcos</a>uksan katuntawinakas utjarakiwa,walja pallapallanakaw jach’a yatiqañ utarux mantantapxän ukatx khitinakati markanakat unxtasiwimp phuqhap jupanakar ukhamarak yatiqirinkaruw katuntawayaraki. Maysatx markachirinakax phiskasiñ munapxit saw uñt’ayapxarakïnxa <a href="https://www.infobae.com/peru/2023/01/22/san-marcos-detenidas-habrian-sido-obligadas-a-desnudarse-para-buscar-droga-en-sus-partes-intimas/"> uksatx janiw qhana yatxatawis utjkanti</a>.</p>
<p>Nayrïr jilïr irpiri kullakatakix qallta phaxsinx may mayiwinakaw utjäna, <a href="https://www.oas.org/es/cidh/jsForm/?File=/es/cidh/prensa/comunicados/2023/083.asp">yanqhachawi</a> 60t jilaw jiwatax utjji (58 bombas lacrimógenas ukamp yanqhachata) mä chimpu jaytawiw utji.</p>
<div class='gv-rss-footer'><strong><div class='text-credits-container'><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>Written (Español) by</span> <a href='https://es.globalvoices.org/author/la-antigona/' class='user-link'>La Antígona</a></div><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>(Aymara) ukan jaqukipiri	</span> <a href='https://aym.globalvoices.org/author/victoria-tinta/' class='user-link'>Victoria Tinta Quispe</a></div></div><span class='source-link'><a href='https://es.globalvoices.org/2023/05/09/dina-boluarte-del-peru-cuando-el-genero-no-cambia-nada/'>Urijinal qillqat uñjam (Español)</a></span></strong></div>]]></content:encoded>
					
		
		
		<media:content height="202" medium="image" url="https://es.globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/05/Dina-Boluarte-La-Antigona-400x300.png" width="270"/>	</item>
		<item>
		<title>Níger markanx  uywa uywachirinakax jan jallu puritapatax aynacht’ataw jikxatasipxi</title>
		<link>https://aym.globalvoices.org/2023/04/9442/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Victoria Tinta Quispe]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 26 Apr 2023 16:33:19 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[África Subsahariana]]></category>
		<category><![CDATA[Citizen Media]]></category>
		<category><![CDATA[Fotografía]]></category>
		<category><![CDATA[Media & Journalism]]></category>
		<category><![CDATA[Medio Ambiente]]></category>
		<category><![CDATA[Níger]]></category>
		<category><![CDATA[Viajes]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://aym.globalvoices.org/?p=9442</guid>

					<description><![CDATA[Níger markanx uywa uywachirinakax llakitaw jikxatasipxi, kunalaykutix waña pachanx uywanakatakix janiw manq’añas umas utjakarakit ukhampachas jupanakax nayrar mistuñatakix sarantasipkakiwa.]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><big class='tagline'><em>Los nómadas buscan constantemente mejores lugares para su ganado</em></big></p><div id="attachment_278483" style="width: 737px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-278483" class=" wp-image-278483" src="https://fr.globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0434-400x300.jpeg" alt="" width="737" height="553" /><p id="caption-attachment-278483" class="wp-caption-text">Uywa awatirinakax samarañawjanw samarasipki. Khamed Najim jupan jamuqapa, iyawst’atamp uñt’ayata.</p></div>
<p>Níger markax  <a href="https://es.wikipedia.org/wiki/Anexo:Pa%C3%ADses_por_superficie">Áfricanx phisqhïr jach’a markawa</a> 1 267 000 km² ukch’an jikxatasi. ukampins <a href="https://es.wikipedia.org/wiki/N%C3%ADger#Geograf%C3%ADa"> sapa patakat 80 %  ukja uraqipax</a> Sahara ch’usarawja uraqinkiwa, mä chiqawjakiw ch’uxñawjax jikxatasi. Akax <a href="https://fr.wikipedia.org/wiki/Niger#G%C3%A9ographie">Wikipediatuqiw uñt’ayasi</a>:</p>
<blockquote><p>Le désert progresse de 200 000 hectares chaque année. Les programmes gouvernementaux de reforestation se heurtent aux fréquentes sécheresses et à la demande croissante en bois et en terres agricoles. Depuis 1990, la forêt a perdu un tiers de sa surface et ne couvre plus que 1 % du pays. 8 % seulement du territoire reçoit plus de 400 millimètres de pluie par an qui autorise une agriculture satisfaisante. En 2015, le pays est en situation de pénurie alimentaire structurelle.</p></blockquote>
<blockquote class="translation"><p>Wasarawjax 200 000 “hectáreas” ukch’aw sapa maranx jilxati. 1990 maratxa, Quqanak utjirchiqax  juk’at juk’ataw q’ara uraqir tukuski. Sapa maranx sapa patakatax  8 % ukha uraqirukiw jallux puri. 2015 maranxa, markanx janiw manq’añ achuyawix askikanti.</p></blockquote>
<p>Ukhamataw jallu puriwix jan utjkiti, markachirinakax aynacht’ataw jikxatasipxi, maysatax <a href="https://www.unicef.org/niger/fr/recits/lacc%C3%A8s-%C3%A0-leau-change-la-vie">uma phuch’unakas ukjamarak uma katuqañ chiqanakax utjarakiwa</a> markachirinkax ukjamataw yanapt’atapxaraki. </p>
<p>Juk’ampins khitinakatï uywanakamp maysata maysaru sarapk jupanakaw aynacht’at jikxatasipxi. </p>
<p>Nigerina markanx <a href="https://es.wikipedia.org/wiki/N%C3%ADger#Demograf%C3%ADa">walja kikip sarawin jisk’a markanakaw utji</a> hausas (55,4 %  markachirini), zarmas (18,2 %), tuaregs (11 %), peuhls (6,5 %), kanouris (4,2 %), songhais (4 %) ukat yaqhanakampi. Tuaregs ukat peuls jupanakax uywa uywanakampiw jakasipxaraki. </p>
<div id="attachment_278486" style="width: 744px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-278486" class="wp-image-278486" src="https://fr.globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/04/IMG_20221129_113710-400x180.jpg" alt="" width="744" height="334" /><p id="caption-attachment-278486" class="wp-caption-text">Níger markan “bombeo” chiqawjan mä tama waka uywanaka. Khamed Najim jupan jamuqapa, iyawsatamp uñt’ayata.</p></div>
<p>Aka chiqawjax wasarawja ukhamaw aksanx <a href="https://www.geo.fr/environnement/niger-face-au-changement-climatique-les-nomades-en-fin-de-course-198915">waña pachaw</a> uywachirinakarux  <a href="https://www.lepoint.fr/monde/niger-face-au-changement-climatique-les-nomades-en-fin-de-course-05-12-2019-2351501_24.php">jan walt’ayi.</a> </p>
<div id="attachment_278487" style="width: 740px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-278487" class=" wp-image-278487" src="https://fr.globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/04/FB_IMG_1662037365021-400x272.jpg" alt="" width="740" height="504" /><p id="caption-attachment-278487" class="wp-caption-text">Tuaregs uksan uywa awatirinaka. Khamed Najim jupan jamuqapa, iyawsatamp uñt’ayata.</p></div>
<p>Alayankir Níger tuqinxa, jallux kimsa pusi kutikiw maranx puri, ukhamipnaw  <a href="https://www.francetvinfo.fr/monde/afrique/niger/secheresse-le-niger-provoque-la-pluie-pour-eloigner-le-spectre-dune-grave-crise-alimentaire_5327215.html">waña pachax</a> utjaraki, ukax <a href="https://blogs.worldbank.org/fr/nasikiliza/repondre-plus-rapidement-la-secheresse-grace-aux-satellites-et-une-protection-sociale">sapa maranw uñjasi</a>. Akham jan walt’äwix khitinakatix uywanak uywasipki jupanakarux maysat maysaruw saranukuyi, kawkhanxay jallux purxatchi ukhamat pastunakas ch’uxñtki ukawjanakar uywanak anakiñataki. </p>
<div id="attachment_278489" style="width: 739px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-278489" class=" wp-image-278489" src="https://fr.globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/04/2023-01-04-400x300.jpg" alt="" width="739" height="554" /><p id="caption-attachment-278489" class="wp-caption-text">Kawkhanti pastux ch’uxñtkï ukjanw uywanak awatisipki.  Khamed Najim jupan jamuqapa, iyawsatamp uñt’ayata.</p></div>
<p>Waña pachan jikxatasipxipanx uywanakaw sinti aymacht’at jikxatasipxaraki. Usunakas sartxaraki jall ukhamataw aka yatiyawinx <a href="https://information.tv5monde.com/video/niger-les-eleveurs-peuls-frappes-par-la-secheresse">Tv5Monde</a> peuls uksankir uywa awatirinakatx uñt’ayasi:</p>
<p><iframe loading="lazy" title="Niger : le dur combat des éleveurs peuls contre la sécheresse" width="650" height="366" src="https://www.youtube.com/embed/HXQZRjVanDw?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe></p>
<p> <a style="font-size: 1.25rem;" href="https://www.vern-tiers-monde.org/2018/05/la-periode-de-soudure/">Waña pachankasinxa</a>, kawkhans askin jakasipxasp ukwa thaqhapxi ukhamarakiw jallu purxatañaps suyapxaraki. </p>
<div id="attachment_278490" style="width: 739px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-278490" class=" wp-image-278490" src="https://fr.globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/04/FB_IMG_1675064724341-400x220.jpg" alt="" width="739" height="407" /><p id="caption-attachment-278490" class="wp-caption-text">Tuaregs uksankirinakax kamillunakataw sarapxi. Khamed Najim jupan jamuqapa, iyawsatamp uñt’ayata.</p></div>
<p>Uka waña pachanx kamillu, qala kayu ukat waka uywanakampiw 80t 120 metros  manqhat uma waysuyapxi.<br />
<div id="attachment_278491" style="width: 741px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-278491" class=" wp-image-278491" src="https://fr.globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/04/Ane-2023-01-04-400x400.jpg" alt="" width="741" height="741" /><p id="caption-attachment-278491" class="wp-caption-text">Qala kayux khumnaqiwa. Khamed Najim jupan jamuqapa, iyawsatamp uñt’ayata.</p></div></p>
<p>Llakt’asiñans jikxatasipkchi ukjas kusisitapxarakiwa. Uywanakatakix janiw manq’añas utjkiti ukhamarakiw umas umt’apxañapatak utjkiti, mä qawqha pachatx pastus ch’uxñtkï ukhax uywanakarux sist’ayañkamaw manq’ayapxaraki. Ukampix kunatix phuqhañak uksa phuqhapkasp ukjamaw jikxatasipxaraki. </p>
<div id="attachment_278493" style="width: 739px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-278493" class=" wp-image-278493" src="https://fr.globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/04/FB_IMG_1641324787228-400x400.jpg" alt="" width="739" height="739" /><p id="caption-attachment-278493" class="wp-caption-text">Tama iwijanaka. Khamed Najim jupan jamuqapa, iyawsatamp uñt’ayata.</p></div>
<p>Aka waña pachan yanapt’añatakix nigerino irpirix amtanak yanapt’añ amtaraki, <a href="https://books.openedition.org/irdeditions/2122?lang=en"> OpenEdition</a> uñt’ayawtuqinx markachirinakar yanapt’añtuqitw uñt’ayi <a href="https://books.openedition.org/irdeditions/2122?lang=en">”programa de regeneración natural asistida”</a> ukjam amtampiw nigerino irpirix saranti:</p>
<blockquote><p>Dans ce pays, le processus a commencé dans certaines régions au milieu des années 1980 et est à l&#39;origine du reverdissement dont l&#39;échelle est fournie à au moins cinq (5) millions d&#39;hectares et en particulier dans des régions ayant de fortes densités de population où les paysans ont presque littéralement « intégré » de nouveaux parcs agroforestiers avec des densités, qui varient de 20 à 80 arbres/ha.</p></blockquote>
<blockquote class="translation"><p>Aka markanxa, yaqhip chiqawjanakanx yanapt’añ amtampix 1980 maratpachaw sarantata, niya phisqha waranq waranq iktaryaw ch’uxñatatayata, yaqhip markachirinakax quqanak ayruntapxi mä iktaryanx 20 ukat 80 quqaw utjaraki.</p></blockquote>
<div class='gv-rss-footer'><strong><div class='text-credits-container'><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>Written (Français) by</span> <a href='https://fr.globalvoices.org/author/khamed-najim/' class='user-link'>Khamed Najim</a></div><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>(Español) ukan jaqukipiri	</span> <a href='https://es.globalvoices.org/author/gabriela-garcia-calderon-orbe/' class='user-link'>Gabriela García Calderón Orbe</a></div><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>(Aymara) ukan jaqukipiri	</span> <a href='https://aym.globalvoices.org/author/victoria-tinta/' class='user-link'>Victoria Tinta Quispe</a></div></div><span class='source-link'><a href='https://fr.globalvoices.org/2023/04/19/278478/'>Urijinal qillqat uñjam (Français)</a></span></strong></div>]]></content:encoded>
					
		
		
		<media:content height="202" medium="image" url="https://fr.globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0434-400x300.jpeg" width="270"/>	</item>
		<item>
		<title>Ucraniano aru thakhipan jan walt’awipa</title>
		<link>https://aym.globalvoices.org/2023/02/9432/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Victoria Tinta Quispe]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 22 Feb 2023 21:46:46 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Arte y Cultura]]></category>
		<category><![CDATA[Citizen Media]]></category>
		<category><![CDATA[Educación]]></category>
		<category><![CDATA[Europa Central y del Este]]></category>
		<category><![CDATA[Lenguaje]]></category>
		<category><![CDATA[Política]]></category>
		<category><![CDATA[Relaciones Internacionales]]></category>
		<category><![CDATA[Rusia]]></category>
		<category><![CDATA[Ruso]]></category>
		<category><![CDATA[Ucrania]]></category>
		<category><![CDATA[Ucranio]]></category>
		<category><![CDATA[Weblog]]></category>
		<category><![CDATA[Women & Gender]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://aym.globalvoices.org/?p=9432</guid>

					<description><![CDATA[Facebook tuqinx ucraniano arun yatxatatanakan sutinakapxat k’umisiwinakax utji.]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><big class='tagline'><em>Los ucranianos debaten cómo hacer más equitativas las lenguas con género</em></big></p><div id="attachment_780431" style="width: 800px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-780431" class="wp-image-780431 size-featured_image_large" src="https://globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/01/Screen-Shot-2023-02-01-at-1.27.51-PM-800x450.png" alt="" width="800" height="450" /><p id="caption-attachment-780431" class="wp-caption-text">Ucraniano aru thakhipa uñtañ waruqatat jamuqata. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=GxHkwA7HllM">YouTube-tuqi</a>.</p></div>
<p>Yatiyäwirjamax Ucraniax qhipa phaxsinakan ch’axwawipanx Soledar marka niya Bajmut jak’anx  <a href="https://www.reuters.com/world/ukraine-fights-russian-assault-salt-mining-town-along-eastern-front-2023-01-09/">aynacht’irjamataynawa</a>, <a href="https://www.spiegel.de/politik/deutschland/boris-pistorius-und-die-frage-nach-panzern-fuer-die-ukraine-im-jahr-des-leoparden-a-e65a0a95-087d-489e-aa0a-ddfe9bd2e355">Alemania markax  Leopard tankinak  Ucrania markarux janiw churañ munkataynati</a> ukatx ruso markatx ch’axwawinx walja markachiriruw jiwarayatayna ukjamarakiw  <a href="https://www.nytimes.com/2023/01/21/world/europe/dnipro-ukraine-russia-strike-apartment.html">lus qhantayañ jiniraruranak yanqhachatayna</a>, nawirar qhi simanatx ucranianunakax redes sociales tuqiw uñt’ayapxatayna.<br />
Ucranianonx chachatak warmitakix gramática thakhinx mayjt’iwa, saraksnawa,  «vchytel» (вчитель, yatichir jilata) ukatx  «vchytelka» (вчителька ukax yatichir kullakatakiraki). Yatxatatuqitakix  chachatak sañakis ukakiw apnaqataraki, yaqhipanakanw warminakatakix utjaraki pichiri jan ukax qulliri ukanakanx janiw chachatak warmitakix mä aruk apnaqaskiti.<br />
<a href="https://www.facebook.com/100002464282396/posts/pfbid0mpHjw8UcA1athsGMW37KUZfXdynERHFHxsym3HKYGeZZY7UknhsZAf2G6HTpQuaTl/?mibextid=Nif5oz">Facebook uksan</a> Katerina Zinass  psicóloga jupax mä qillqat uñt’ayawayi, uksan sarakiwa  psykhologynia (psicóloga warmi) sutix llakt’asiyituwa ukhamarak “sexista” ukjamaw saw saraki. Zinass jupax sarakiwa mä yatxatat  kullakatakix  «Pani» ukwa apnaqapxañapa. Uñt’ayatax 19 000 «kusawa», 6800 amuy qillqa ukatx  2700 wasitam uñt’ayawinak utjayawayi.</p>
<p>Amuy qillqat tuqinx kunayman amuyunakaw utji, niyakixay markachirinakax may may amuyunakap qillqt’apxanxa. Manqhaxanx amuyunakax uñjasiraki. </p>
<h3><b>Descolonización tuqit may may amuyunaka</b></h3>
<p>Ucranianx nayrjatpachaw <a href="https://es.globalvoices.org/2022/10/03/igualdad-de-genero-en-ucraniano-las-formas-femeninas-de-profesiones-ahora-reciben-completo-reconocimiento/">warmir sañxatx aruskita</a>. Aru pirwanx warminakar sañatakix janiw utjkiti ukakiparakiw yatxatatuqinakatsa. Zastupnytsia (заступниця,  diputado), ministerka (міністерка, warmi ministra), matematykynia (математикиня, warmi matemática).<br />
Descolonización uksat juti: ucraniana arump sarawimpix ruso arump sarawipampitx jayarstiwa.  Nayra sarawitpachaw ipiryu ruso ukjamarak Unión Soviética ukampix pachpa markan arunakapax janiw jach’achayatakiti. Siglo XIX ukanx imperiales irpirinakax  ucraniano aru chhaqtayañatakix walja kutiw yant’apxäna. Soviético uñt’atanakax ucranianox qhiparstatakaspas ukjamuñjapxäna.  </p>
<p>Unión Soviétican aynacht’atap qhipatax Ucraniax Imperio ruso ukar jaqkatataskänwa ukatx ucranianox  pata markan arupakaspas ukjamanawa, ukhakamax jilpach markax ruso arsurikiskanwa.  2022,  <a href="https://es.globalvoices.org/special/russia-invades-ukraine/"> rusa markan  Ucrania uksanx ch’axwawiw utjawayi</a>, ruso chhaqatawayiwaukatx jilpach ucranianonakaw <a href="https://es.globalvoices.org/special/ukrainian-language-arts-culture/">pulitika amta sarakaspas ukham amuyawapxi</a>.</p>
<div id="attachment_780260" style="width: 800px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-780260" class="wp-image-780260 size-large" src="https://globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/01/Screenshot-1-800x184.jpg" alt="" width="800" height="184" /><p id="caption-attachment-780260" class="wp-caption-text">Facebook uksan aruskipat jamuq waruqata.</p></div>
<blockquote class="translation"><p>¡Akax jinchurus usuyituwa! Nayax janiw jichuntañ atkati. Akjam arunakaw kunatas uka uñt’ayañatakix utji «mystkynia» (мисткиня, warmi artista), akax janiw askikiti, jan ukax  «chlenkynia» (членкиня, warmi “miembro”), ¡jiwayasiñ munta! ¡Arur ukjam jan walt’ayañasti!</p></blockquote>
<div id="attachment_780259" style="width: 800px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-780259" class="wp-image-780259 size-large" src="https://globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/01/Screenshot-2-800x328.jpg" alt="" width="800" height="328" /><p id="caption-attachment-780259" class="wp-caption-text">Facebook tuqin amuy arunaka jamuqata.</p></div>
<blockquote class="translation"><p>Jumampix iyawatwa kunalaykutix «chlenkynia, likarka (лікарка, warmi qulliri) sañ muni, psykhologynia» ukat yaqhanakampix janiw walt’aykiti, chiqpachans ukjam arunakax arusarux janiw jach’anchaykiti. Nayatakix «pani yatichiri, pani likar»  ukax askikiwa psykhologynia, medykynia (медикиня,warmi qulliri) uka arunakax janiw askikiti. </p></blockquote>
<div class='gv-rss-footer'><strong><div class='text-credits-container'><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>Written (English) by</span> <a href='https://globalvoices.org/author/yulia-abibok/' class='user-link'>Yulia Abibok</a></div><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>(Español) ukan jaqukipiri	</span> <a href='https://es.globalvoices.org/author/gabriela-garcia-calderon-orbe/' class='user-link'>Gabriela García Calderón Orbe</a></div><div class='text-credits-section'><span class='credit-label'>(Aymara) ukan jaqukipiri	</span> <a href='https://aym.globalvoices.org/author/victoria-tinta/' class='user-link'>Victoria Tinta Quispe</a></div></div><span class='source-link'><a href='https://globalvoices.org/2023/02/01/ukrainian-linguistic-battlefields/'>Urijinal qillqat uñjam (English)</a></span></strong></div>]]></content:encoded>
					
		
		
		<media:content height="202" medium="image" url="https://globalvoices.org/wp-content/uploads/2023/01/Screen-Shot-2023-02-01-at-1.27.51-PM-400x300.png" width="270"/>	</item>
	</channel>
</rss>