Nyt se sitten alkoi, nimittäin “ihmiskoe”. Päätin tänään kirjautua ulos Facebookista! En vielä uskaltanut sulkea tiliäni siellä, mutta kirjauduin ulos tuosta “helvetinkoneesta” kaikilla laitteillani. Myös FB Messengeristä. Jäin kuitenkin roikkumaan vielä Twitteriin ja Instagramiin (mammari, kun olen). Tarkoituksenani on testata, miten asiat sujuvat ilman tätä nykyistä “internetin ilmentymää”. Tämä jahkailu internetin ja Facebookin välillä ei suinkaan ole uutta. Tätä teemaahan täällä blogissa on puitu “vuosikausia” ja moneen kertaan (mm. tässä kategoriassa). Nyt se sitten materialisoitui tällä tavalla. Saapa nähdä, kauanko tätä (pää) kestää.

Facebookista irtautuminen on siis pyörinyt mielessäni jo pitkään. Palvelun uutisvirran päämäärätön skrollailu, siihen kuluva, ja pääsääntöisesti täysin hukkaan menevä, aika sekä palvelun algoritmien silmille suoltaman sisällön “laatu” ja siitä gneroituva kumulatiivinen “pseudo-ahdistus” on tylsää. Kuten aiemminkin olen todennut, tylsää on myös se, että internetistä on tullut Facebook. Muun muassa näistä syistä on mielenkiintoista testata, muuttuuko elämä jotenkin, saako (erilaista) informaatiota tai ärsyttääkö vähemmän, kun ei jatkuvasti ja päämäärättömästi selaile Facebookin kuplaa. Pystyykö pysymään kärryllä vai jääkö kaiken ulkopuolelle (tuskin). Miten tämä kaikki vaikuttaa ajankäyttöön, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja henkiseen vireyteen. Ei sillä, että henkisessä vireydessä sanottavampaa hankaluutta olisi, mutta en pidä siitä, että palvelu ja sen käyttö on niin kokonaisvaltaista -kaikkialla kaikkien kanssa, kaiken aikaa läsnäoleva…hmm..Elisa anyone? (Jonnet ei muista).

No katotaan, sano rengit päissään. Eikä ne sitten paljo muuta puhuneetkaan. Voihan se olla, että “maitojuna” kutsuu hyvinkin nopeasti. Taistelen kyllä vastaan. Wish me luck.

Avasin vähän keskustelua tänään Facebookissa tästä Wanhasta Internentistä. Siitä paikasta, jossa nyt olet. Säikähditkö muuten, kun tänne putkahti päivitys? Eihän edellisestä päivityksestä olekkaan kuin …mitä … parisen vuotta. Jessus. Huomasitko muuten äskeisessä lauseessa jotain? Nii’in. Täällä oli ennen vanhaan tapana linkittää tekstissä siihen, mistä puhuu. Sepä ei olekkaan mahdollista kovin kätevästi siellä nykyinternentissä. Nykyinternentti ollen Facebook.

On jotenkin tylsää, kun internet on surkastunut Facebookiksi. Oho. Nyt tein kyllä sellaisen yleistyksen, että kohta saan puristeilta flamea ja hatea. Anteeksi. Mutta siltä se ainakin tuntuu. Ja tylsää on semmoinen. Vai mitä olet mieltä? Kommentoi, jos osaat ja tänne löysit

Peace!

Ps. Ei blogiin tarvitse aina kirjoittaa pitkästi ja hartaasti. Taidan alkaa bloggaamaan. Taas. Ehkä. No katotaan.

Ps2. Kun tuli tänne kirjoittamaan tätä, jouduin 1) päivittämään blogialustan, 2) päivittämään toistakymmentä plugaria ja 3) selvittämään yhden päivityksestä aiheutuneen bugi-tilanteen, kun koko systeemi lakkasi toimimasta. Nyt kirjoitus kuitenkin taas luonnistuu. Semmosta oli internet ennenvanhaan. Ja näyttää olevan nytkin.

Taannoin oli puhetta, että sähköpyörän kanssa oli hieman hankaluuksia. Nuo ongelmat ovat nyt taakse jäänyttä elämää ja otsikon mukaisesti: pyörät pyörivät. Ongelma kulminoitui mitä ilmeisemmin lopulta siihen kaasuvipuun. Epävarmaksi asian tekee se, että muutaman päivän kuivateltuaan pyörä rupesi lopulta toimimaan vanhoillakin osilla. Osiahan koitettiin vaihtaa aivosta kaasuvipuun ja kaikkea siltä väliltä. Viimeisimmissä viilauksissa saattoi myös käydä niin, että sain jotenkin resetoitua virheilmoituksen kytkemällä laitteet oikeassa järjestyksessä ja tekemällä muita manöövereita, kuten painamalla jarrukahvaa (jossa moottorin tehon katkaisu, sillä nimittäin on vaikutusta virheen kuittaukseen..huomasin). En siis pysty valitettavasti antamaan eksaktia ratkaisua tähän ongelmaan, mutta pääasia on että pyörä toimii.

Ensimmäinen täysi viikko työmatkailua on takana. Vähän alle 200km näyttäisi tulevan viikkotasolla kilometreja työmatkasta ja muusta satunnaisesta kruisailusta. Työmatkan pyöräily pysyy sähköavustuksen ansiosta peruskestävyyden sykealueella, mikä on oikein mainio homma. Näin myös Polar -mittarin mittaama kumulatiivinen harjoitusrasitus pysyi koko viikon “tasapainossa” -alueella. Oikeammin alueen ylärajalla, mennen välillä rasittuneen puolelle, mutta palautuen aina ennen seuraavaa ajoa tasapainoon. Oikein hyvää “läskinpoltto” lenkkiä siis tuo sähköpyöräily. Vastoin yleistä käsitystä, pyörällä pääsee helposti myös kovemmille sykealueille, niin halutessaan. Oma tavoitteeni on ajaa mahdollisimman paljon ja ennenkaikkea pitää rasitus kurissa. Myöhemmin ohjelmaan voi lisätä myös rankempia lenkkejä, mutta kerätään nyt ensin volyymia tuolle PK -alueelle. Perustukselle ne talotkin rakennetaan.

Paitsi hyvää liikuntaa, on tämä pyöräilyharjoitus osoittautunut myös erinomaiseksi ratkaisuksi perheen arjen liikkumis- ja aikatauluhaasteisiin. Kun molemmilla vanhemmilla on pyörät, on “asynkroninen”, eriaikaan tapahtuva, liikkuminen paikasta toiseen huomattavan paljon helpompaa. Tämä taasen avaa täysin uusia mahdollisuuksia arjen askareiden toteuttamiseen. Säästyyhän tässä myös rahaa kun auto ei kulu, eikä myöskään polttoaine. Sähköä menee matkoilla sen verran vähän, että sitä lienee turha edes laskea. Niin ja maailma pelastuu, kun ei tule kaasuteltua peltilehmällä! Sähkömme on tuotettu vesivoimalla tällä hetkellä.

Homma siis tuntuu toimivalta. Nyt sitten punnitaan se, miten pää kestää edestakaista päivittäistä saman matkan junttaamista päivästä ja kuukaudesta toiseen. Toinen mielenkiintoinen haaste voi olla syksyn / talven synkeät kelit. Niitä odotellessa, ei muuta kuin aurinkoon huristelemaan! Sähköpyörä rules ok!

Hep, valmis!! Tai no.. Valmistahan tässä on ollut jo jonkin aikaa. Pyöristä tuli hienot ja nopeet, kuin mitkä. Muutamia lenkkejä on tullut ajeltua (itseasiassa kerkisin kiertää jo reippaat 100km) ja mukavaa on ollut. Niin mukavaa, että yhden lenkin ajoin jopa kaatosateessa. Tai no kaatosade yllätti lenkillä, mutta se ei haitannut… tai niin luulin. Tai mistäs minä tiedän. Tämä vaatii hieman avautumista. Vielä on sanottava kärkeen, että se vaimon pyörä, se se vaan toimii moitteetta edelleen.

Niin, mutta se lenkki.. Sateeseen osittain osuneen lenkin jälkeen pyöräni teki tenän seuraavana päivänä: Ensin pyörä lähti itsestään pyörimään täysillä lenkille lähtiessä. Ajattelin, että kaasukahvassa on vettä. Sain kuin sainkin pyörän kuitenkin aisoihin ja pääsimme lähtemään matkaan. Pyörä muuten vääntää aika pirun väkevästi, kun yrität pidellä pyörää paikallaan ja täydet 500w ryntäävät takarenkaaseen. Etenkin kun se sattuu täysin yllättäen (ja lapsi on tietenkin jo kyydissä jne). Huh!

Kaikki meni siis alun härdellistä huolimatta hyvin, kunnes.. Noin 20km jälkeen, liikennevaloista lähtiessä, pyörä ilmoitti LCD näytössä “01 INFO” ja moottori ei reagoinut enään mihinkään (eikä myöskään pyörinyt, mitä se hetkeä ennen oli vielä tehnyt). Sen verran olin manuaalia (vahingossa) silmäillyt, että tiesin tuon olevan jokin virhe järjestelmästä. Kännykän iBooks kirjahyllystä löytyi LCD -näytön “Kiinalaisittain kirjoitettu” manuaali, josta pääsin tarkistamaan, että kyseessä on “throtthle abnormality”. Kaasukahvan vika siis..luulin..ja luulisi moni muukin :-). Paluumatka kuluikin mukavasti kauramoottorilla ja toimimatonta kaasukahvaa “kliksutellessa”, ikäänkuin varmuuden vuoksi. Vaimo ampaisi omalla pyörällään jo etukäteen kotiin. Siinä huomasin kouriin (tai reisiin) tuntuvasti kuinka iso ero kaura- ja sähkömoottorissa oikein onkaan. Etenkin kun kyydissä on vielä 4v taapero omassa istuimessaan (mikä on siis normaali asiaintila myös muilla pyörälenkeillä, että ensikertaa ei olla pappia..tai siis taaperoa kyydissä, mutta tässä sähköhommassa kontrasti kauran ja sähkön välillä vaan on niin käsittämätön). Lenkin profiilin ollen 90% ylämäkeä ero vielä korostuu. Mikä siinä muuten onkaan, että täällä keskeisessä Suomessa on aina ylämäki joka suuntaan?

Sen koommin ei pyöräni olekkaan sitten toiminut. Sain tänään debugattua tai oikeammin toistettua tuon virhetilanteen. Saan tilanteen aina aikaiseksi kun vähän aikaa heiluttelen pyörää, ikään kuin liikkeellelähtöä simuloiden. Olen raportoinut kaikki tiedot Greencyclelle ja he ovatkin jo auliisti toimittaneet minulle uuden LCD -yksikön. Josko siitä olisi apua. Siitä ei ollut apua, kokelin tänään. Uusi “aivo” eli pyörän ohjainyksikkö on myös tulossa tännepäin. Sen vaihto on debuggauksen seuraava vaihe. Ongelmani on kuulema ainutlaatuinen, johon ei ole aiemmin vielä törmätty. Kuinka ollakkaan saan aikaiseksi tälläistä! Jatkan siis harjoitusa, kunhan saan sen uuden aivon…pyörään.

Pyörä muuten menee aina sekaisin tuon episodin jälkeen. LCD jää vain vilkuttamaan 01 info -virhettä, eikä siitä pääse ohi. Jonkin aikaa “levättyään” pyörän saa jälleen käyntiin, mutta vain päätyäkseen samaan automaattikäynnistykseen tai hyytymiseen matkanpäällä. Tästä syystä debuggaus on aika hidasta, kun pitää aina odotella, että fillari tokenee.

Niin se kaasukahva.. Siinä ei ainakaan testeissäni ollut mitään havaittavaa vikaa. Pyöräni kaasukahva toimi vaimon pyörässä ja vaimon pyörän kaasukahva minun pyörässäni, paitsi tuon virheilmoituksen jälkeen. Sen jälkeen mikään ei toimi. Kaasukahvan vaihtelu tai kahvan poistaminen järjestelmästä ei myöskään korjannut mitään, vaikka manuaalissa sanotaan virheilmoituksen poistuvan kun virhe on poistettu järjestemästä (öö..no jotain sellaista, Kiinalaisittain juu sii).

Että mielenkiintoisia ovat sähköiset tiet. Toivotaan, että tämä alkukankeus tästä oikenee ja pääsen jälleen rullailemaan tien päälle. On se nimittäin sen verran hienoa! Siis aivan hemmetin hienoa, jos sallitte tälläisen ilmauksen 🙂

Apple Music julkaistiin eilen noin sadassa maassa ympäri maailman. Ohjelma, palvelu..miksi sitä haluaakaan kutsua, on osa iTunes musiikkisoitinta (iOS laitteissa nimellä Musiikki, tietokoneella iTunes). Softa tulee Applen politiikan mukaisesti “osana käyttöjärjestelmää” iOS -laitteissa (iPhone, iPad), joten siksi musiikkisoittimen asennus vaatii myös käyttöjärjestelmän päivityksen. Päivityksessä tuli mukana myös monenlaisia muita parannuksia ja päivityksiä, mutta keskityn tässä vain Apple Music / iTunes päivitykseen.

Cult Of Mac, HessunKahvila ja muutamat muut “tech horny”- saitit hehkuttivat aiemmin, että Apple Music tekee musiikin suorajakelusta (streaming) jokapäiväistä (mainstream). Se, käykö niin, jää nähtäväksi. Ainakin tällä puolella palloa Spotify on hyvin pitkälti ollut jo jokapäiväistä leipää. Voiko Apple tehdä sitten jotain omalaatuista ja erottua kilpailusta (Spotify, Rdio, Pandora…)?

Miltä Apple Music tuntuu ensimmäisten tuntien kokemusten jälkeen? Tässä listaa omista tunnelmista:

1.) Asennus: Onnistui nopeasti kolmeen eri laitteeseen vaikka tein sen pahimpaan ruuhka-aikaan. Jakelu alkoi suomessa kello 18 jälkeen. Ensimmäinen laite oli asennettu ja toiminnassa jo 18:30 paikkeilla

2.) Käyttöliittymä: Musiikki -sovellus/ iTunes menetti merkityksensä minulle vuosia sitten. Tarkalleen ottaen silloin, kun Spotify aloitti toimintansa. Lopetin musiikin hamstraamisen ja siirryin striimaamiseen, kuten varmaan muistat. Spotifyn käyttöliitytmä oli aina mielestäni aika hyvä. Applen musasoitin on ollut vähän torso, mutta uusimmassa päivityksessä tapahtui jotain. Jotain muutakin kuin Apple Music. Mielestäni käyttöliittymä on hieno. Musa tulee esiin hienosti. Tietokoneella vanha kunnon iTunes miniplayer on jällen pop!

3.) Sisältö: Se tärkein! Musiikkisoittimessa oma ripattu tai ostettu mp3 tjms. musa sekoittuu hienosti striimiin, radioihin, suosituksiin ja musavideoihin ym. Myös suositukset toimivat aika hyvin. Tätä pitää vielä testailla enemmän. Suosituksethan perustuvat dataan, jossa kerrot mistä musasta tykkäät, mutta ilmeisesti myös Genius -tyyliin vanhaan kirjastoosi. Artistien seuraaminen on ihan mielenkiintoinen lisäfiitsöri. En ole juurikaan seurannut artisteja muualla verkossa (poislukien Xibit Instagramissa), mutta tässäpä tämäkin on samassa paketissa. Beats1 -radio soittaa hyvää musaa ja meiniki on muutenkin aika messevä. Kyynikot sanovat tässä vaiheessa tietenkin, että onhan näitä nettiradioita.. Da! Onhan niitä, believe me I know, mutta tässä on mun mielestä potentiaalia “kollektiiviseen kuuntelukokemukseen”, jos tälläinen ilmaus sallitaan. Tämä siksi, että jakelukanava on hallussa. Homma toimii, kun kaikilla on device jo valmiiksi ja kanava on siellä tyrkyllä, kärkipäässä. Tässä toimii sama analogia, kuin siinä jossa Steve Jobs yksinkertaisti Applen tarjoomaa vähentämällä tuotteita. Sen lisäksi nimi DJ:en juontama 24/7 maailmanlaajuinen, monipuolisesti hyvää musaa soittava Beats1 on aikamoinen konsepti! Applella on massia siihen. Entäs ladattava/striimattava sisältö? No tällä hetkellä tuntuu, että vähintään yhtä hyvä kuin Spotifyssä. Jotkut “marginaalin” ystävät ovat kyllä valitelleet jotain puutteita. Toivottavasti sekin asia korjantuu. Musan striimauspalvelu on yhtä hyvä kuin sen sisältö.

Massista puheen ollen, Applella on vaikutusvaltaista porukkaa mukana tässä hankkeesa. Henkilöillä on kontakteja ja se johtaa väistämättä hyviin exclusiivisiin diileihin striimauksessa. Näin ainakin uskoisin. Sisällön kiinnostavuutta lisää tietenkin se, että palvelussa on jotain mitä muualla ei ole.

Lopuksi vielä kaksi tärkeää sanaa: iPod integraatio! Tällä tarkoitan lähinnä tänäpäivänä iPhone integraatiota. Spotifyllä oli jo aika hyvä setti laitteita ja systeemeitä, joiden kautta musiikkia SPotifystä voi soittaa, mutta toisaalta..niin on Applellakin. Omassa autossa on VW MDI -systeemi, jonka pitäisi osata puhua iPodille (ja toivottavasti myös iPhonelle) piuhan kautta. Tähän mennessä olen striimannut musiikkia bluetoothilla (erillinen Belkinin moduli) autostereoon. Toimii ok, mutta..ei voi vaihtaa biisiä radion kosketusnäytöstä, eikä näe soivaa kappaletta jne. Toivon / kuvittelen, että Apple Musicin ja iPhonen kanssa tämäkin integraatio olisi ikäänkuin “sisään leivottu”. Mahdollistaahan Apple Music musiikin tallentamisen offline kuuntelua varten puhelimeen. Että jos fyysinen tiedosto pitää olla, jotta radio sen osaa näyttää, niin ehkä se onnistuu. Ehkä. Toivon.

Tässä editoimattomat, säätämättömät ja rehelliset ekat fiilikset Apple Musiikista. Mitä itse ajattelet?

Akun asennus onnistui helposti. Iso akku mahtuu siis vaimonkin pyörään. Pitää ilmoittaa tieto Greencyclelle ja näin saadaan kapasiteetti kuntoon molempiin pyöriin. Tosin eipä se aiottu pienempikään akku mikään huisan pieni ollut: 12Ah/36V. Tähän jää vielä yksi mutta: onko isompia akkuja lisää varastossa. Puuh. Vaikeaa.

Vaikeasta puheen ollen. Kovin triviaaliksi ei osoittautunut myöskään takavannemoottorin asennus. Pyörän drop-outteja piti tietysti hieman viilata, että isompi akseli mahtuu, se on selvä, mutta.. Tämä vaatii pienen sivuhaaran tarinaan. Se menee näin: Greencyclen verkkokaupassa oletusvalinta takamoottorille on joko 8- tai 7 -lehtinen takapakka. Vaimon Tunturi Kayapossa on vuosien takainen 9 -lehtinen kasettipakka. Tämä aiheuttaa tietysti huojuntaa ja hämmennystä siihen, minkälainen konstruktio sähkömoottorivanteelle pitää valita. Mikäli vaihtaa pakan ysistä kasiin, menee vaihtaja uusiksi jne. koska ..no se nyt vaan on erilainen (nousu yms). Se taas aiheuttaa myös ketjun vaihdon ym. Homma eskaloituu.

Eskaloitumisen välttämiseksi valitsin toimitukseen Greencyclen varastosta (kuin taikaiskusta) löytyneen 9 lehtisen takapakan. Noh. Ilmeisesti näissäkin on sitten eroja. Nimittäin pari tuntia ihmeteltyäni, vesi nenän päästä tippuen (mikä siinä onkin, että ei vaan usko heti) totesin, että vanne jää liikaa haarukan oikeaan reunaan, kun sen saa väkivalloin vängättyä paikalleen runkoon. Ei hyvä. Pakan on siis oltava liian leveä.

Koitin irroittaa pakan, jotta voisin mitata sen paksuuden mauserilla (=työntömitta). Sekään ei onnistunut. Kayapon oman vanteen kasettipakka kyllä irtosi pajastani löytyvillä (Parktool..nam) työkaluilla, mutta tämä uusi ei. Pakan spoorit näyttää kyllä ihan samoilta, kuin vanhassa, mutta jotain eroa niisä on. Mystische!

Tästä sukeutuikin varsinainen monivalintatehtävä. Vaimo kyllä etukäteen jo epäili, että osaankohan asentaa setupin ja minä tietysti suureen ääneen kerroin ehdottomasti homman osaavani. Keh. No osaanhan minä, mutta pakka vaan on väärä…tai no…katsotaan. Huomenna pitää mennä senseiden pajalle ride.fi -kauppaan vähän kyselemään takavanteen ja -pakan sielunelämästä lisää. Uskottava se on. Vai meniskö vielä talliin ähräämään…no ehkä ei.

Muutoin sarja näytti ihan siltä miltä pitikin. Akku ja vanne ovat jämeriä. Sähkökaapelit ovat kiinalaisen oloisia, mutta nehän voi vaihtaa kunnon ‘touvviin’ jahka ehtii ja jos osoittautuvat kepuleiksi. Akun laturi on..öö..kiinalainen. Se on ihmeen kevyt. Noh..näihin Kiinan ihmeisiin on tullut ennenkin tutustuttua tuolla radioamatööripuolella. Ne on aina semmosia. Toivottavasti latauselektroniikka on edes jotenkin säädyllistä sen muovitoosan sisällä. LiPo -akut kun ovat vähän volatiileja.

Peli siis jatkuu. Pysy kuulolla. Kyllä tässä vielä sähköpyöriä aikaan saadaan

Sähköpyöräily on siis kiehtonut mieltäni jo pidemmän aikaa. Näin on asiain laita ollut ehkä paristakin syystä: 1) Haluan tietää, olisiko sähköpyörästä ‘kakkosauton’ korvikkeeksi, helpottamaan perheen logistiikkaa ja aikatauluja (siksi muuten kaksi sähköpyörää; vaimolle kans). Lisäksi 2) kuntoilu- ja retkeilymielessä harrastetun pyöräilyn kehon kuormituksen säätely kiinnostaa. Haluan lisätä hyöty- ja kuntopyöräilyn määrää, kuitenkaan palautumista unohtamatta. Kuten tunnettua keskeisen suomen maastot eivät ole niitä tasaisimpia ja kokoiseni ison ukkelin pyöräily täällä on aika kuormittavaa (dataa tästä on). Etenkin kun kyseessä on paroksymaalisesta flimmeristä kärsivä kuntoilija.

Mielenkiinnolla odotan pyörien konversiopakettien saapumista ja uuden sähköisen pyöräilyaikakauden aloitusta. Teknisinä yksityiskohtina mainittakoon, siitä kiinnostuneille, että kyseessä on 500w moottorit (takavanne) ja 12Ah sekä 15Ah putkiakut (kiinnitys juomapullotelineen kohdalle). Erikokoiset akut siksi, että toinen pyöristä on sen verran pieni rungoltaan, että siihen ei tuo isompi akku kokonsa puolesta mahtuisi. Moottorien huippunopeus ja teho on säädettävissä ohjainyksiköistä tieliikennelain sallimaan maksimiin, joten sekin asia on hoidossa. Konvertoitavat pyörät ovat TREK FX 7.3 Disc (28″) ja Tunturi Kayapo (26″). Tallista löytyy sähköpyörien lisäksi edelleen myös 2 kpl sähköttömiä maantiepyöriä, joten kauramoottoripuristienkaan ei tarvitse olla huolissaan kanssapyöräilijäin veltostumisesta.

Vuosi 2014 oli monellaviisii mielenkiintoinen vuosi. Edellisvuonna alkanut tulehduskierre päätyi lopulta poskionteloiden FESS -leikkaukseen keväällä 2014. Siitä kesällä alkanut parantuminen lisäsi treeni-intoa, joka näkyy hieman myös käppyröissä. Mitäpä olisivatkaan luvut olleet, jos olisin päässyt täydellä innolla ja terveenä harjoittelemaan. Noh..hyvä näinkin. Onneksi ei mitään sen pahempaa kuitenkaan. Perus pumpun säädöt (paroksymaalinen flimmeri) olivat mukana myös vuoden 2014 aikana. Loppuvuodesta siihekin tuli parannusta, uusien lääkkeiden muodossa. Terve mies siis, mutta kuulostaa vaan sairaalta.

Vuosi 2014 oli myös ensimmäinen, jonka aikana roikotin Polar -merkkistä aktiivisuusmittaria koko vuoden mukanani 24/7 (edellisvuosi menikin JawboneUP -rannekkeen kanssa, kunnes se hajosi). Ensin ranteessa keikkui Polar Loop alkuvuoden ja kevät-kesän kynnyksellä laite vaihtui Polar V800 -malliin. Niistäkin piti kirjoittamani enemmän tänne blogiin, mutta enpäs sitten niin tehnytkään. Puhuin niistä kyllä muutamaan otteeseen Podcastissani – HessunKahvilassa.

Oheinen taulukko ja siitä piirretty kuvaaja kertovat ehkä enenmmän kuin tuhat sanaa. Siinä on vuoden datat eriteltynä kuukausitasolla sekä yhteen summattuna / keskiarvoiksi laskettuna, niiltäosin kuin se on järkevää. Mitatun perusteella näyttäisi siltä, että olen toilaillut päivätasolla noin 10.000 askeleen verran keskimäärin. Mitään millintarkkaa avaruustiedettähän tämä homma ei ole (mittari perustuu 3d kiihtyvyysanturiin, for god sake..), mutta päivittäisen aktiivisuuden tuomat kilometrit ja kalorit ovat silti erittäin mielenkiintoisia: Vuoden aikana teppailusta on koitunut noin 2300 kilometriä! Ja kaloreita kokonaista 1.234.149 Kcal!! Elintason ylläpitämiseksi on pitänyt siis syödä reippaat 200 voipakettia (kilossa 60% voita noin 5500Kcal) päivittäisen aktiivisuuden aiheuttaman vajeen kumoamiseksi …HUH! Laskinkohan oikein? No joka tapauksessa se on paljon. Ja itseasiassa olen syönyt enemmän, koska urheilutkin pitää huomioida ja elintaso (paino) on pysynyt koko vuoden yhtä suurena. Tähän sopineekin hyvin se vanha tuttu sanonta: “läski on rahalla hankittua, lihakset saa treenaamalla”. Myöskin toteamus siitä, että liikkumalla ei laihdu, pitänee siis paikkansa. Ruokailutottumukset ratkaisevat. BTW: Tuossa kcal -kulutuksen lukemassa on mukana tiettävästi BMR eli Basal Metabolic Rate, eli ihan pelkkää liikkeen tuomaa kulutusta se ei ole, mutta iso luku kuitenkin. Isoja ovat päivittäisen aktiivisuuden luvut myös, kun niitä vertaa esittämiini “harjoittelun” kilometri- ja kulutusmääriin. Omana johtopäätöksenäni tämä antaa osviittaa siitä, miten merkityksellistä mikäkin on – isossa kuvassa. Taitavat asiantuntijatkin olla sitä samaa mieltä.

Näistä kuvista ja tunnelmista on hyvä ponnistaa uuteen vuoteen 2015! Kiikarissa siellä (tai täällä, nythän on jo 2015) siintävät ainakin Serlahölkkä, Pirkan Pyöräily ehkä joku sprintti triathlon kesällä ja vielä syksyn Finlandia Kymppi. Väliin mahtuu paljon liikunnasta nauttimista, kunnon kohoamista, hiihtoa keväthangilla, retkiluistelua, retkeilyä perheen kanssa, nurmikon leikkuuta, lumitöitä, pullan syöntiä, pizzaa, hampp…hetkinen, seis.. Nyt lenkille! Moi!

Disclaimer: Tämä ei ole lupaus osallistua kaikkin edellä mainittuihin tapahtumiin, mutta kiikaroidahan niitä aina saa

I just this feature! My #V800 keeps me posted (to move) eventhough I have already reached my daily goal (102% so far). #enrgyunwrapped #polar #v800

Kuva, jonka Hessu Järvinen (@hessuj) julkaisi Marras 11, 2014 at 1:00 PST

Kävinpäs sitten skannauttamassa jalkani. Paikallinen Intersport ilmoitteli, että olivat saaneet Jyväskylään kiertueelle Asics Foot ID -skannerin pariksi päiväksi. Noh. Ensimmäisenä päivänä skanneri ei toiminut, mutta sitkeä odotus palkittiin ja toisena päivänä sain jalkani skannattua. Tulos oli jotakuinkin odotetun lainen. Lättäjalkani on aikojen saatossa parantunut ja pärjään neutraaleilla kengillä. Ehkä tätä ovat edistäneet vuodet paljasjalkakengillä ja sitä kautta vahvistuneet jalkojen lihakset. Aiemmin olen aina ostanut vahvasti pronaatiotuetut kengät ja tämä lienee myös syynä (ainakin osaltaan) jokusen vuotta sitten kärsimääni plantaari faskiittiin.

Siispä skannauksen tuloksena ajattelin hankkia uudet tossut. Neutraalit, mutta kiertojäykät ja kohtalaisen hyvin tuetut. Läskistä saa siis kärsiä myös tässä suhteessa. Painavan paarustajan on ostettava parhaat (lue kalleimmat) tossut, koska muut murenevat alla ja aiheuttanevat ongelmia. Näin ainakin kauppiaan näkökulmasta ja varmasti ihan käytännössäkin Paljasjalkakengilä lenkkeillessä vaivoja ei tosin ole viime vuosina pahemmin ollut, mutta halusin jaloille vähän vaihtelua perinteisemmistä lenkkarieista. Jatkuva läpsyttely “avojaloin” asfaltilla ei ole oikein omiaan sekään. Siispä hankin Asics Gel Nimbus 15 -tohvelit. Ah, mitkä sohvat! Erittäin mukavat jalassa ja ensimmäisen lenkin jälkeen homma tuntuu toimivalta. Kenkä tuntuu myös sellaiselta, että sillä voi askeltaa päkiällä/jalan keskiosalla (keskijalalla..hihi). Yritän siis tietoisesti edelleen välttää heel strike -meininkiä, johon normaalit lenkkarit aina ohjaavat. Eli so far, so good. Eilisellä iltalenkillä tuli myös uusi keskinopeus ennätys (6km/h). Taitavat olla siis aika nopeat myös nämät Asicset. Watch me!

Ps. Kuten aiemmin tuli mainittua, myin jo kaikki käytössäni olleet Polarin mittarit tässä taannoin. Odottelen innolla edelleen sitä Polar V800:sta. Siitä saamieni tietojen mukaan toimitukset alkavat toukokuussa, mutta kauppaan niitä tullee vasta toukokuun lopulla :-/ No hyvää ei odottele koskaan liian kauaa, right! Sillä välin otin käyttööni Loopin lisäksi nyt lenkkikäyttöön Polar Flow -softan. Onhan se toki ollut käytössä aiemminkin, mutta nyt siis ainoana mittarina. Vaikuttaa oikein hyvältä ulkoilukäytössä. Uintihommiinhan siitä ei edelleenkään ole jo pelkästään siksi, että se on puhelinsovellus ja toisekseen siksi, että sykelähetin toimii sen kanssa vain Bluetoothilla (joka ei toimi vedessä). Eli uintihommien tallennukseen päästään jälleen vasta V800:n kanssa. Sitä odotellessa!

Maaliskuussa aloin päästä pikkuhiljaa sairastelujen jälkeen taas normaaliin 3 x viikossa tahtiin. “Pieni” viikon mittainen sairasloma osui tähänkin kuukauteen, mutta silti loppusaldo näytti kuntoilun mielessä kokolailla positiiviselta. Talvikauden sitkeä flunssakierre, joka sittemmin katkesi vasta FESS leikkaukseen (poskionteloiden tähystysleikkaus) vei kuukausia kestäessään vähäisenkin peruskunnon ennennäkemättömiin pohjalukemiin. Se on näkynyt paitsi varovaisena kuntoilun aloittamisena, myös kuntotestien tuloksissa huhtikuulla (LIKES ja Polar). Noh, mutta hyvää tilanteessa on se, että vaivat ovat pikkuhiljaa takana päin ja suunta on vain ylöspäin (paitsi painossa, jossa se on toivottavasti alaspäin…).

Maaliskuu meni siis näissä merkeissä. Merkillinen talvikausi 2013-2014 oli siis monella tapaa merkillinen: oliko talvea ensinnäkään ollenkaan? En ainakaan hiihtänyt metriäkään (pääosin lumen puutteesta johtuen). Kerran kävin retkiluistimilla. Kävelypainotteiseksi meni homma. Maaliskuussa taisin käydä ensimmäisiä kertoja pyörän kyydissä. Myös uintilenkkejä ja etenkin tekniikkaharjoituksia tuli tehtyä jo maaliskuulla.

Koko kevättä (vai oliko se talvea) on siivittänyt myös huima Polar V800 mittarin odotus. Tämä huipentui tässä huhtikuun puolessa välissä kun myydä pätkäisin kaikki sykemittarini (RS800CX ja RCX5) lisävarusteineen uutta odotellessa. Tätä kirjoittaessa olen siis vain Loopin ja H7:n varassa. Hyvä peli sekin, mutta eittämättä liian alkeellinen harjoittelun aikaiseen seurantaan ja ohjaukseen (ainakin minulle, joka olen tottunut suurempaan detail määrään ja analyysiin…jo yli 20v Polarin huippumalleja käyttäneenä gotlettina).

Sormi kipeänä jatkan siis Polarin sivujen selaamista ja re-freshausta (F5 takomista :-)). Siinä välissä sitten kiihtyvällä tahdilla treeniä. Ostoslistan kärkipäässä Polar V800:n kanssa kimaltelee muuten myös haave uintiin sopivasta märkäpuvusta. Avovesikausi kun on jo Päijänteelläkin alkanut. Yay!

Palataan asiaan.

Tämän päivän ohjelmassa oli pyöräilyä. Vastatuuli mennen tullen, kuten myös ylämäki. No ehkä se vain toiseen suuntaan. Maksimit 47,4 Km/h alamäessä 40 km/h alueella. Gulp! No maan vetovoiman kiihtyvyys rankaisi sitten toiseen suuntaan mennessä. Sitä kun ponnistaa täältä järven tasolta, on jokainen treeni mäkitreeni Alla syke- ja korkeuskäppyrä. Pystyviivan kohdalla kääntöpaikka.. “vuoren” huipulla.

Lisäksi vielä harjoitusvaikutus ja sykealueet. Hyvin sain pidäteltyä hevosta. Koitin pysyä moderate -alueella.

Näin paljasjalkaisissa tunnelmissa alkaa uusi vuosi Hessun Treeniblogissa. Tervetuloa takaisin armas lukija! Johan siitä onkin hetki vierähtänyt. Aika paljon on ehtinyt tapahtua sitten kun viimeksi blogattiin. Paino on palannut lähtölukemiin (se kävi jo melkein 100kg tuntumassa silloin). Juoksukunto on kadonnut jälleen olemattomiin jne. Eli se perus kaava, mutta ei lannistuta. Treenimenetelmät tai lähinnä apuvälineet ovat hypänneet myös aimoharppauksen siitä, kun treenasin innoissani Sportstrackerin ja uuden BT -vyön kanssa. Toisaalta, paradoksaalista kyllä, ollaan menty tavallaan siinäkin kehityksen myötä taakse päin. Olen näet palannut käyttämään jälleen Polarin sykemittareita. Mittareita monikossa siksi, että käytän yhtä aikaa sekä Polar Loop -aktiivisuusranneketta, että Polar RCX5 sykemittaria. Miksikö? No se on pitkä juttu ja siitä toisella kertaa lisää. Ehkä kuitenkin sen verran, että odotan innolla uuden Polar V800 mittarin julkistusta ja sen mukanaan tuomaa asioiden yhdistelyä (aktiivisuusmittaus + sykemittaus). Mutta palataan siihen.

Olen nyt kohta vuoden verran seuraillut aktiivisuuttani ensin Jawbone UP -mittarilla ja Polarin julkistettua oman Loop -mittarinsa, sittemmin sillä. Aktiivisuus on kehittynyt hyvää vauhtia ja pääsen aika usein päivittäiseen tavoitteeseeni ja joskus jopa reippaasti ylikin. Treenausaktiivisuus on ollut jotakuinkin noin 3 kertaa viikossa kävelyä, uintia tai pyöräilyä. Juoksusta on vielä turha haaveilla. Liikunta siis sujuu terveysvaikutteisesti, mutta pulla maistuu vielä liikaa. En usko dieettaukseen, joten pitäisi keksiä elämänmuutos, joka kestää. Teoria on hallussa, vain käytäntö uupuu. Mutta sitä harjoitellessa on hyvä taas blogata. Saapa nähdä, miten tämä touhu taas ottaa tuulta. Teen tätä lähinnä huvikseni ja itselleni, joten katsotaan miten nappaa.

Ensi torstaina olis muuten kuntotesti. Varasin sen itse itselleni lähtötasotestiksi Likesiltä. Epäsuora ergometri testi ja kehon koostumus mittaus. Olen käynyt siinä muutaman kerran ennenkin (viimeksi 10 vuotta sitten). Jännä nähdä, mitä on tapahtunut kymmenessä vuodessa. No arvaahan (tietäähän) sen. Alaspäin on menty, joten suunta ollen ylöspäin tästä eteenpäin. Polarin sykemittarin sykevälivaihteluun yms. lähtötietoihin perustuvan kuntotestin mukainen VOMax arvoni (OwnIndex) on nyt 28 (yhden mittauksen jälkeen). Jännä nähdä korreloiko se epäsuoran ergometritestin kanssa. Viimeksi se teki kyllä niin. Alla vielä taulukko OwnIndex arvoista ikään suhteutettuna

Näillä spekseillä siis startataan. Tervetuloa mukaan matkalle!

Ps. Kuvan kengät ovat muuten Vivobarefootin Neo Trailit

Niinpä. Eli IFTTT (if this then that) on palvelu, johon (ihme kyllä) törmäsin vasta nyt. Kenenkäs muunkaan, kuin Robert Scoblen fiidejä seuraamalla. Se äijä kyllä suoltaa sellaista matskua ja sillä taagilla (oliks toi oikee ilmaus?) että huh! Kannattaa seurata. Mutta se palvelu: Kyseessä on vähän saman tyyppinen if-then-goto10 -palvelu, kuin Yahoo! Pipes oli aikoinaan (Ja on vieläkin. Toim. Huom.).

Lyhyesti: Homma menee niin, että rekisteröidyt palveluun (juu..vaikka FB tunnuksilla) ja sen jälkeen voit tehdä erilaisia “reseptejä” – eli asioiden syy ja seuraus suhteita. Esimerkki: Tein itse palveluun säännön päivittäisen kävelytavoitteeni (10000 askelta) ylittymisen seurantaan. Kun Jawbone Up -rannekkeeni (olen puhunut siitä mm. HessunKahvilassa) rekisteröi tamppausta yli 10000 askeleen verran päivässä, IFTTT postaa puolestani tästä tiedon Twitteriin ja Facebookkin. Kuntoilun läpivalaisu lisääntyy, itse motivoituu lisää ja ehkä siinä joku kanssatamppaajakin voi innostua. Win-win ja win sanois Amerikkalainen. Kansa kuntoutuu ja maailma pelastuu.

Samanlaisia sääntöjä voi tehdä vaikka mitä. Tai no ei ihan vaikka mitä, vaan liittyen niihin kanaviin (channels), joita IFTTT tuntee. Niitä on toki viljalti. Ajattelin tehdä seuraavaksi jonkun fiidien stalkkaus -säännön. Eli esim. jun joihinkin tiettyihin RSS-syötteisiin ilmestyy uutisia, joissa on tiettyjä avainsanoja, postaa IFTTT minulle sen artikkelin vaikka Instapaperiin myöhemmin luettavaksi.

Palvelu tuntee myös käyttämäni Evernoten, Instagramin, Dropboxin ja monia monia muita. Kun tarkemmin ajattelee, niin palveluiden kasa muodostaa sellaisen läjän rakennuspalikoista, joista loihtii vaikka mitä säännöstöjä. Niin Yahoo! Putkista tämä eroaa siinä, että tämä on ihmisaivoilla käsitettävän yksinkertainen sääntökone. Suosittelen äimistelemään. Mitä sääntöjä loit? Kerro kommenteissa.

Sarja päättyy. Viimeisessä jaksossa tarkastellaan tilannetta ja todetaan lopputulos. Asian äimistely jatkuu puheohjelmassa varmasti myös jatkossa. Suunnistaos siis osoitteeseen hessunkahvila.com tai tilaa podcast iTunesista soittimeesi. Kuulemisiin!

Ohjelmassa mainittua:
6Tag (Instagram for Windowsphone)
4th & Mayor
TILE
Jawbone UP
Youtube ongelmasta
Facebook Beta

Reilu vuosi siinä vierähti, kun viimeksi tässä Lumiasta tarinaa iskettiin. Silloin väri oli syaani ja mallinumero 800. Nyt väri on kirkas keltainen(SE ON HIANO) ja mallinumero on vaihtunut 920:aan. Tässä siis jälleen kerran hieman tajunnanvirt(s)aa puhelintestin tiimoilta…

Luuri kolahti postiloosteriin perjantaina. Kiitos kuuluu jälleen HessunKahvilan pitkäaikaiselle ja kovakorvaiselle ystävälle, eli Nokialle. Siellä tarkemmin CandyMan Jyrkille tälläerää. Kiitos! Saa nähdä, miten paatuneen Nokian ystävän (ja omistajan :-)), mutta Applen laitteita käyttävän teknohörhön tässä vielä käy..

Design ja näyttö
On se vaan kaunis! Ei siitä pääse yli eikä ympäri. Kiiltävän keltaisena luuri toi kerta laakista kevään tullessaan Kahvilaan. On se myös hervottoman iso ja kohtalaisen painavakin. Minua tuo ei tosin haittaa, sillä iso puhelin = iso ruutu ja sehän ei ole huono asia. Näytöstä puheen ollen…se on KIRKAS. En ole vielä ehtinyt oikeen kunnon paisteessa sitä tiiraileen, kun olen mörköillyt täällä sisätiloissa sen verran taajaan, mutta luulisin näytön olevan erinomaisen näyttävän myös auringossa..niin ja sitähän voi muuten hiplata hanskatkin käsissä. Mikäs sen mukavampaa näin keväthangilla hiihdellessä.

Käyttöönotto
Luurin käyttöönotto oli sulavaa ja kohtuu mutkatonta. Aikavyöhyke meni jotenkin väärin ensialkuun, mutta korjaantui verkon tiedoista ekan puhelun aikana. Muutoin laitteen käyttöönotto oli paketoinnista (pahviloota) lähtien Applesta totuttua kovaa tasoa. Jopa sim-kortin kehdon avausvehje oli kuin Applen laatikosta otettu (ja toimi muuten hienosti iPhone 4S sim-kortin poistossa, tikku on yhtä paksu). Käyttöönottoavustaja kytki olennaiset palvelut mennessään käyntiin. Palautin aiempia juttuja automaattisesti SkyDrivesta, joten kun eka bootti oli tehty niin Twitter ja sähköposti rullasivat. Jostain syystä Facebook ei ollut synkkauksessa mukana, joten sen jouduin aktivoimaan erikseen.

Uusi homescreen ja WP8
Kuten tunnettua, paitsi rautapuolella, on luuri uusi myös softan suhteen. Uusi WP8 on lukratiivinen tuttavuus ja liikkuu salaman lailla. Tosin sitä oli myös edeltäjänsä WP7. Vauhdissa ei ole koskaan ollut huomauttamista WinPho kanssa. Uusi työpöytä toi erikokoiset livetiilet, mikä oli mielenkiintoinen tuttavuus. Ylipäätään livetiilet ja niistä rakentuva käyttökokemus on se, mitä olen erityisesti WinPhonesta kaivannut. Se vaan on kätevä homma.

Softa
Softa ja ekosysteemin keskeneräisyys on mun kohdalla ollut aina se kompastuskivi WinPhonelle. Ilokseni saatoin nyt jo heti huomata, että mm. Kindle Reader, Netflix jne löytyvät windowsphonelle. Toimiiko Smart BT sykepanta jo SportsTrackerin kanssa, miten soitan videopuhelut (Skype muuten toimii taustalla, jos tekee siitä Live Tiilen työpöydälle) jne jutut on vielä selvitykseni alla. Perus jutut löytyvät kuitenkin kaikki + vähän enemmän. Nyt jo voi siis sanoa, että 90% jutuista vois tehdä tällä luurilla. Selvää kuitenkin on, että viimeisimpiä cutting-edge hörhötyksiä saa kuitenkin odotella vielä viimeisten joukossa (Missä ihmeessä viipyy Instagram WP:lle!!!?? entä Pinterest!? Jne..). Mahti navigointi, city lens, kameran toiminnot (sekä itse kamera) antavat kuitenkin balsamicoa haavoihin.

Kaiken kaikkiaan ensimmäisten päivien jälkeen tunnelmat ovat odottavan positiivisen sekavan ristiriitaiset. Jatkan siis testiä ja kerron lisää. Pysy kuulolla ja blogissa. Luuri vaikuttaa tosiaan hienolta kapistukselta. Minä kun vaan olen niin kovin infrastruktuuriin päin kallellaan (kyse ei siis ole pelkästään luurista mun tapauksessa vaan kaikests muusta oikeestaan..icloud, iphoto, appletv, ichat, softamarketti…) joten jännä nähdä miten hommat hoituu ja löytyykö korvaavia toimintoja / voisko jostain luopua…vai miten menetellä. Nyt tuntuu siltä, että Winphone ei ole tietokone (vielä) siinä laajuudessa, mitä esim Android ja iOS ovat / yrittävät olla. Ehkä ontuva ja vailinainen vertaus vielä, mutta ehkä tämänkin ajatuksennsisältö selviää (minullekin) myöhemmin

Peace ja kuullaan. Pistä kommenttia lotaan, jos siltä tuntuu

Lähetetty iPadista (pahoitelut mahdollisista kirjotusvirheistä siis…)

Polar Beat

Hieno softa, selkeä käyttöliittymä. Polarilla on pitkä ja merkittävä historia sykemittauksen ja sykeperustaisen harjoittelun uran uurtajana. Tämä osaaminen näkyy myös iPhonelle tehdyssä ohjelmistossa. Softa on omiaan laiskanpulskealle perusliikkujalle, kuten allekirjoittanut. Se kertoo monia hyviä tietoja mm. treenin vaikutuksista jne. Softa kertoo myös korvaan treenin aikana miten sillä kertaa menee (viimeisen kilometrin tiedot, tuttuja mm. Sports Trackerin Android –versiosta).

Kaiken kaikkiaan onnistunut softa, jota voi vielä parantaa parin euron (ja rapiat) softan sisäisellä ostoksella. Sen myötä ohjelma kertoo enemmän tietoja harjoituksen vaikuttavuudesta jne.

Kun harjoitus on tehty, siirtyvät tiedot Polarin polarpersonaltrainer.com verkkopalveluun, joka on oikein hyvä palvelu kuntoilijalle. Samaan palveluun voi siirtää myös harjoitustietoja Polarin sykemittareista. Näin harjoittelun seuranta ei siis rajoitu vain puhelimeen, vaan esim. pyöräilyintoilija voi edelleen käyttää Polarin monipuolisia pyöräilytietokoneita ja niihin saatavia hienoja antureita harjoittelussaan..mutta esim työmatkalla voi sitten treenailla puhelimen avulla…tjms.

Shiiiiit! Eipäs siirrykkään? Onkohan tässä nyt joku bugi, vai enkö vaan tajua? Softa kysyy polarpersnoaltrainer.com tunnukset, mutta puhelimella tehtyjä harjoituksia ei näy palvelussa. What an earth siinä on ideaa?? Tämä pitää selvittää. Meanwhile olkoon yllä oleva yliviivattuna outouden merkiksi. Why..oh why!

Endomondo

Endomondo on hieno monen alustan (Android, WP7, iPhone…) harjoittelusofta. Minullakin on siellä tili, mutta en ole käyttänyt sitä aikoihin (näitä softia ja yhteisöjä alkaa olla jo vähän liikaa). Mutta sitten se kiinnostava tieto: Kyllä, Polar H7 toimii Endomondon kanssa.

Sports Tracker

On palvelu, jonka jäsenenä olen ollut kauan (kuten toki myös kaikkien muidenkin..hih). Ongelmana on ollut iPhonessa ja WP7ssa sykemittauksen puute. Androidissa ja Symbianissa (mikäseon) tämä ominaisuus sensijaan on ollut jo pitkään. Eli palvelu on hyvä, mutta erilailla hyvä eri alustoille. Polar H7 ei tuo muutosta (vielä) tähän iPhonen osalta. Sports Trackerin tyypit ovat kuitenkin hereillä (mutta hitaita) ja lupaavat tuoda sykemittauksen myös omille iPhone käyttäjilleen lähiaikoina. Toimiiko H7 vai vaatiiko se oman Sports Tracker –brändätyn version anturista, siitä minulla ei ole tietoa. Toivotaan, että ei vaadi.

Update 12.11.2012: Eilen tekemäni testin mukaan Polar H7 toimii uusimman SportsTracker version kanssa. Jess! Sportstrackerin omasta kaupasta  löytyy myös 2 anturia omalla brändillä, jotka molemmat tukevat iPhonea. Lisätietoja kaupasta.

Uusin Sports Tracker versio tuo sykemittauksen idean näkyville iPhone käyttäjille…jos eivät siitä muuten ole kuulleet (pun intended). Nyt iPhone käyttäjät nimittäin voivat pällistellä muiden käyttäjien (Android) syketietoja, jos näitä löytyy kaveripiiristä. Kätevää. Pitäähän se konsepti jotenkin oppia..hihi. No ehkä tämä on kosmeettinen väliversio, jolla kansa pidetään hetken hiljaisena, kun varsinaista ominaisuutta työstetään. Hieno softa, keep up the good work.

Run Keeper

No se on run keeper. Kovasti suosittu softa maailmalla. Itse en ole oikein innostunut koskaan (kun näitä on niiiiin paljon ja idea on ollut se yhteisöllisyys)… Monet tykkää ja monet käyttää. Polar H7 toimii, käy ja kukkuu. Mikäli olet siis Runkeeper –juoksija, niin kauppaan mars!

Eilen ne sitten tulivat – nuo Applen vuosien suunnittelutyön hedelmät – uudet EarPod -kuulokkeet. Kuulokkeiden pitäisi olla paremmin korviin istuvat kuin entiset ja tarjota parempaa äänentoistoa. Noh, kuinkas sitten kävikään?

Hyvää:

Äänenlaatu on parempi kuin aiemmin. Basso potkii ja diskatti kihisee mukavasti. Basso on ehkä jossain asennossa jopa aavistuksen liian hallitseva / kumiseva. Soundi on kuitenkin erottelevampi kuin aiemmin. Äänimaailma ei kuitenkaan ole huippu-hihi-tasoa, mutta yllättävän hyvää, kun kysymyksessä ovat kuitenkin puhelimen / laitteen mukana tulevat / halvalla erikseenkin saatavat (29e) nappulat. Kuten lukuisista tätä ennen kirjoitetuista katselmuksista ympäri webbiä on voitu lukea, on kuulokkeissa muitakin hyviä ominaisuuksia, kuten helppo puhdistettavuus, parempi veden/hien kestävyys jne. Kaiken kaikkiaan aiemmin luurien / iPodien mukana tulleet ja pöytälaatikoihin pölyttymään jääneet surkeahkot nappulat ovat saaneet nyt kunnon seuraajan. Seuraajan, joka sopii useimpiin korviin, kuten Johnny Iven hieno mainosfilmi kertoo (alla).

Niin.. Ja näissä pitäisi olla myös parempi mikrofoni, kuin aiemmin. Se jää nähtäväksi (kuultavaksi) esim. seuraavassa HessunKahjolassa.

Kehnoa:

Ei niin hyvää, jottei jotain huonoakin. Kuten Ive videossa sanoo, kaikkien korvaan sopivien in-ear -luurien teko on lähes mahdotonta. Niin on myös näidenkin nappuloiden kanssa. Omat korvani ovat sopivasti eri kokoiset (ainakin röörin kohdalta), joten vasempaan korvaan nappi istuu kuin valettu, mutta oikeasta se putoaa kun päätä heiluttelee (mitä tulee tehtyä musiikkia kuunnellessa). Normaalissa käyttötapauksessa, kuten liikkeessä ollessa, piuhan kiskoessa luuri putoaa vielä herkemmin oikeasta korvasta. Ärsytävää, mutta minkäs teet.

Käyttö muissa luureissa: Pikatestini rakkaan Vaimoni N8 -luurilla osoitti, että kuulokkeina toimivat, mutta ei muuta. Sama muuten pätee aina myös toisin päin esim. Windows luurin ohjausnapit ei toimi iPhonessa. Ärsytävää myöskin, mutta minkäs teet. Same-same-but-different.

Arvosana: 7+

Heippa Spotify – ainakin toistaiseksi (lievennys). Siis mitä?!!?1

Nokun jotenkin vaan olen kyllästynyt tässä viimeaikoina tilausmusan ajatukseen. Haluaisin ennemminkin palata ostamaan musiikkia ja päätyä myös omistamaan sitä sen kautta. En tiedä, kauanko tämä ajatus kestää ja onko siinä ideaa, mutta nyt se tuntuu järkevältä. Niin monet kuukaudet ehdin jo Spotify premiumia maksaa, sitä kuitenkin lähes kuuntelematta (ainakaan koko rahalla), että nyt tuli stoppi.

9e/kk siitä mahdollisuudesta, että kaikki musa on saatavilla rupesi tuntumaan turhalta. Se on kuitenkin 108e vuodessa. Sillähän saa jo n. 100 kappaletta tai rapiat 5 levyä iTunesista..ja ne jää myös olemaan. Spotify loppuu, kun hana suljetaan. Eikä siellä sitä paitsi edes ole Pink Floydia

Monet kerrathan tuota palvelua on tullut hehkutettua, mutta josko nyt kuitenkin tämä olisi tässä. Saapa nähdä kauanko hermo kestää paluuta download-meininkiin. Saapa nähdä. Vai onkohan tässä joku uusi trendi alkamassa? Heikko signaali. Vähän niinkuin paluu vinyyleihin?

Pitkähkön pohdinnan jälkeen tein sitten viimein tilauksen… Tilasin Kindlen uusimman, eli Paper Whiten. Ihan vaan sen Wifi -version ja vieläpä mainoksilla subventoidun mallin. Aikani äimäiltyäni, tulin siihen tulokseen, että Kindle sen olla pitää ja vieläpä tämä uusin “paperin valkoinen” -malli. Tässähän on Amazonin mainostama “uusi ja mullistava” kuituoptiikka valo. Kirjaa voi siis lukea nyt myös pimeässä ilman lisälamppuja. Kyseessä ei kuitenkaan ole perinteinen led-näyttöä vastaava taustavalo, vaan lukijasta kirjaanpäin (mutta läpinäkyvän näytön “lasin” sisällä) paistava lukulamppu. Jännä nähdä miten tuo homma käytännössä toimii.

Kindleistä tuttu e-ink on siis edelleen näyttönä ja patterin pitäisi kestää maksimissaan huimat 8 viikkoa. Eli ihan kätevä peli kirjojen lukemiseen pitäisi olla kyseessä. Kotimaiset ostetut e-kirjat (esim. Elisakirjan ePub) pitäisi saada laitteeseen Calibrella (älkää varastako, supportoikaa kirjailijoita!). Tästä on kirjoitettu yhdessä jos toisessa paikassa jo aiemmin.

Itse tilauksen hoidin BorderLinxin kautta (kiitos vinkistä Karille!). Tilausoptioita miettiessäni löysin myös Suomalaisen Rahtiputki.fi -palvelun. Sama idea, kuin Borderlinxillä mutta suomeksi ja Suomalainen. Oli kuitenkin vähän kalliimpi, niin päädyin käyttämään Borderlinxiä (joka on vakaa vanha toimija..knok knok..koputtaa puuta). Olisi ehkä pitänyt suosia Suomalaista..silly me.

Ai miksikö tälläinen järjestely? No kun Amazon ei toimita Paper Whitea Suomeen. Siksi. Borderlinx ja Rahtiputki tarjoavat asiakkailleen USA osoitteen (tai UK), johon Amazon sitten toimittaa tavaran. Ko. firma hoitaa sitten toimituksen siitä eteenpäin. Kyseessä EI ole mikään hämärähomma, eikä veronkiertoa (ALV ja Tulli maksetaan normaalisti…paitsi että tietkoneista ei mene tullia). Tämä toimintamalli lienee monille tämänkin blogin lukijoille tuttua hommaa (vaikka minulle olikin uusi tuttavuus), joten ei tästä sen enempää. Em. firmojen FAQ-sivut ovat hyvin itseään selittäviä, joten lukekaa sieltä…

Toimitus Amazonilta Borderille pitäisi tapahtua joskus Lokakuun 25-29 päivä (kyseessä oli hurjan kysytty tuote ja sen pre-order). Siitä menee sitten oma aikansa ennenkuin tavara on täällä. Eli jo ehkä ennen joulua… Maksu kyllä huolittiin heti. Toivotaanpas siis, että pääsen lueskelemaan kirjoja kirkkaan näytön säestämänä mahd. pian. Myöhemmin sitten lisää siitä, minkälainen pagaasi sieltä tuli ja minkälainen laite on kyseessä.

Update 26.9.2012: Typojen korjailua ja linkkien lisäilyä

Eilen se sitten vihdoinkin tuli…iOS6 päivitys! Kuumeisen puhelimen vilkuilun jälkeen päivitys tuli saataville 19.9. kello 20:00. Ja eikun lataamaan…Tässä vähän ensitunnelmia päivityksen jälkeen. Listaan seuraavassa ne ominaisuudet, joihin olen ehtinyt tutustua (ja jotka sitä kautta ovat minulle olennaisimpia tässä päivityksessä)

Päivitys
Päivitys itsessään sujui odotusten mukaisesti, eli ilman ongelmia. Hieman hitaalla kävivät Applen serverit (mikä ei ollut yllätys) jo heti päivityksen julkaisun jälkeen. Vajaan tunnin latauksen jälkeen iOS6 oli latautunut suoraan puhelimeeni (Over The Air) ja päivitys alkoi. Parin boottaus kierroksen jälkeen päivitys oli myös asentanut itsensä. Ilman mitään käyttäjän interventiota ja ilman mitään ongelmia oli puhelimessani uusi iOS6! Aikamoisen mallikas suoritus jälleen kerran. Puhelinta ei myöskään tyhjennetty päivityksen aikana, mikä sekin oli hauska yllätys.

Kartat ja navigointi
Itselleni varmasti tärkein ominaisuus, joka iOS6 mukana tuli on kartat ja niissä etenkin navigointi. Tämä ominaisuus, jonka mm. Nokia on hallinnut hienosti jo pitkään, saatiin nyt siis vihdoinkin toimivana pakettina myös Applen luuriin. Kartat sinällään ovat perus matskua (by TomTom), mutta kyllähän puhelimessa navigointi pitää olla..herran jestas sentään. Googlen kartoilla kun tätä ominaisuutta ei Suomessa koskaan ollut (ei ollut, älä väitä, ei se ollut navigointi :-)). Googlen kartoista jäin ehkä kaipaamaan street view -ominaisuutta, mutta muuten vaikuttaa ihan ookoolta.

Testasin navigointia aamun työmatkalla ja hyvinhän se toimi. Silmiinpistävänä / korvinkuultavana ominaisuutena havaitsin sen, että navigoija mielellään kertoo asiat ääneen sen sijaan, että informaatiota tulisi liian kanssa puhelimen ruutuun. Muutoinkin navigoinnin käyttöliittymä on hyvin pelkistetty. Informaatio esitetään kun sille on tarvetta. Tämä on hyvä liikenteessä, mutta voi myös hämätä käyttäjää kun ominaisuudet ovat “piilossa”. Ruudulla ei ole “place holdereita” osoittamassa, että tähän lootikkoon tulee sitten liikennetiedot ja tänne toiseen lootikkoon joku muu tieto. Yksinkertainen on kaunista.

Liikennetietoja siis pitäisi varmastikin näkyä jossain. Jostain myös luin, että jopa “crowd sourcattua” liikenne dataa pitäis olla saatavilla (eli kanssamatkustajien kirjaamia tietoja tilanteista). Missä ja miten..sitä en tiedä (vrt. edellä esitetty featureiden piilottaminen). Navi ei myöskään osaa näyttää nopeutta tai huomauttaa kameroista, mikä olisi tietysti mukava ominaisuus. Jos navigointi ei ole päällä (määränpäätä ei ole asetettu) on karttapohjan rullailu “Google -tasoa” eli autonavigaattoreista tuttu tapa esittää kulkusuunta ylöspäin puuttuu. Voi olla, että tämänkin voi jotenkin säätää, mutta säätö ei ainakaan kertonut itsestään mitään.

Eli ihan Nokia navigoinnin tasolla tai erillisen Tompan tasolla ei siis olla. Tämä on varmasti myös lisenssiteknistä hapatusta. Myisikö Tomppa Applelle koko liiketoimintansa myymällä kaikki featuret…ehkä ei. Ehkä myivät vain kartat. Niin tai näin, Pena Peruskäyttäjän tarpeisiin navigointi on ihan jees. Offline kartat ja muut hienoudet löytyvät sitten Nokialta tai iPhoneen Appstoresta löytyvistä TomTomin tai muiden valmistajien navi-softista (joiden hinta lähentelee satasta per softa)…

Don’t disturb – älä häiritse
Vihdoinkin jo good ol’ Symbianista tuttu profiili -ajatus on implementoitu iOSiin..ainakin osittain. Nyt puhelimen voi mykistää joko manuaalisesti tai aikaperusteisesti, mutta siten että tietyt puhelut (favourites ryhmäläisten) pääsevät läpi. Myöskin 2-3 kertaa perä perää rimputtelevilla soittajilla arvellaan olevan tähdellistä asiaa ja hekin pääsevät läpi, jos niin halutaan. Kätevä feature, jota olen toivonut jo pitkään (myös Androidiin, kuin Windows Phoneenkin) ja joka tosiaan oli jo “kaheksankytluvulla..no ehkä yheksänkyt..Nokian Symppareissa). Eli kehitys kehittyy…

Yksi juttu tässä ominaisuudessa kuitenkin on, jonka logiikkaa en tajua täysin: Jos “älä häiritse” on päällä, niin puhelin häiritsee silti äänellä, jos räpläät sitä. Puhelin on mykkänä vain jos ruutu on lukittuna. Eli iltaisin puhelintaan räpläävät perheelliset joutuvat siis kuitenkin mykistämään puhelimensa vielä erikseen (sillä vivulla puhelimen sivussa), mikäli mielivät että facebook hälytykset tai muut kilahdukset eivät pirise eetteriin. Eikö silent ole silent ole silent? Ei ilmeisesti. Väärin käytetty sanois Steve.

Puheluiden kuittaaminen tekstiviestillä
Kaheksankytluvun Symbian featuret jatkuvat… Tätä(kin) olen odotellut näihin “älypuhelimiin” kuin kuuta nousevaa. Nyt se vihdoinkin on täällä. Voin kuitata kesken palaverin pärisevän puhelimeni tekstarilla “Olen varattu, soitan kohta”. Tämä tosiaan oli jo siinä Taskulaskinta muistuttavassa E61 ja monissa sitäkin edeltäneissä malleissa Nokialla jo aikoja sitten. Kätevä feature, kiva että teitte sen Apple!

Hienona lisäominaisuutena Apple on kehittänyt tähän myös muistutuksen. Voin muistuttaa itseäni soittamaan tälle torjutulle soittajalle, kun esim. lähden palaverihuoneesta (lokaatioon perustuva muistutus) tai tietyn ajan kuluttua. Toivotaan, että tämä toimii hienosti (vrt. GPS sisätiloissa). Vaikkakin soitan hyvin vähän puhelimella nykyään (sillä tehdään muita asioita ja kommunikoidaan ihan eri tavoilla) niin tämä on varmasti oiva ominaisuus.

Uusi Safari
Koko näytön selaus! Jess! Toimii nopsasti. Ei muuta! Jess.

Panoraamakuvaus
Mediatuotanto on lähellä sydäntäni. Käytän TODELLA paljon puhelimen kameraa, joten tämä kaheksankyt… no joo.. tämä feature on kätevä. En ole kokeillut, mutta Jess!

Passbook
Ehkä amerikassa, muuten aika sama.

Yleinen fiilis
Kaiken kaikkiaan päivitys onnistui kivuttomasti, puhelin tuntuu toimivan ehkä hieman rivakammin kuin ennen, which is nice. Navigointi on kiva, mutta muuten ihan perus huttua. Facebookin integrointi iOS on kiva lisä. Unohdinkohan jotain…varmasti, mutta ehkä ne ei sitten ole niin tärkeitä ominaisuuksia (minulle).

Mitäs itse ajattelet tästä kaikesta? Ikävöitkö Googlen Streetviewiä tai ryskyykö ja paukkuuko puhelimesi päivityksen jälkeen. Itse sain muuten luurin kaatumaan (mikä on tosi harvinaista, oikeesti) päivityksen jälkeen. Yritin siirtää PassBookkia pois ensimmäiseltä työpöydältä (kun sillä ei tee mitään) niin puhelin heitti täydellisen voltini ja boottasi itsensä. Bootin jälkeen ruudun kirkkaus oli himmeä. Himmeä homma siis, mutta muuten toimii kuin Buikki.

Nokia julkaisi muutama päivä sitten uudet Lumia -mallit melkoisen kohun saattelemina. Suuri osa julkistuksista kuulemistani kommenteista oli jotakuinkin negatiivisia tyyliin.. “eihän tässä ole mitään uutta”. Kun video- ja kuvademotkin olivat vielä “huijauksia” syveni kanssageekkien alakulo entisestään. Toki riveistä löytyi myös valonpilkahduksia ja PureView kamerasta innostuneita kansalaismeedioita. Yhtäkaikki tunnelma oli aika vaisu, mutta värikäs.

Kuten erinäisissä keskusteluissa on käynyt ilmi, omasta mielestäni Nokian uudistukset olivat askel oikeaan suuntaan. Haluaisin korostaa, että mielestäni kyseessä on siis ASKEL, ei kokonaisvaltainen kaikenmuuttava mullistus! Siksi olenkin tavannut itseni usein miettimässä, että mitähän ihmettä Nokialta oikein odotettiin? Ehkäpä juurikin sitä ihmettä. Siihen olisi vaadittu pukumiesten sijasta joku pitkätukkainen kaapuun pukeutunut herra, joka osaa muuttaa veden viiniksi. Sitäkään kun tuskin koskaan tapahtui, niin se sitten siitä.

Tämä teknologiajulkaisuiden pettymys-kuvio alkaa olemaan jo de-facto niin Applen kuin muidenkin kohdalla. WWOWOWOWO-efektin luominen kansalle on entistä vaikeampaa (se on ollut aika vaikeaa Applellekin 1. iPhonen jälkeen). Erityisesti Nokian kohdalla se on hyvin vaikeaa, koska takamatka on päässyt liian suureksi ja asiakkaiden ilahduttaminen featureilla on ollut aika vaisua.

Mutta entäpä jos mietimme Nokia 920 tai 820 puhelimia sekä Windows 8 ekosysteemiä hieman etäämmältä ja eh..objektiivisemmin (mitäseon?): Luulikohan kansa (ja analyytikot) oikeasti, että Nokia voi esim. muuttaa Microsoftin tekemän käyttöjärjestelmän toimintaparadigmoja kesken juoksun (live tiles ja ylös alas scrolli sivusuunnan sijaan) tai keksiä jotain aivan käsittämätöntä (kuten teleporttauksen tai videoprojektorin puhelimeen) ja tehdä kaiken tämän vain yhden puhelinmalli-rotaation välissä? No eikai sentään. Videoprojektori ehkä, mutta ei teleporttausta.

Miksi julkistus ei sitten ollut riittävä tai hyvä? Olisiko pitänyt vaihtaa käyttöjärjestelmä Androidiin? iOS:ia Nokia tuskin olisi voinut ostaa ja Linuxilla (Meego) on kehittymässä jo oma hieno “Feenix-lintu nousee tuhkasta” -tyyppinen sankaritarina toisaalla. Niin, että mitä sitten olisi pitänyt tehdä?

Aina on helppo “bashata” ja aina on helppo huudella kulman takaa, mutta minusta(kin) olisi mielenkiintoisempaa kuulla jokin parempi, vaihtoehtoinen, lähestymistapa ja aidosti kiinnostavampi ratkaisu, joka jäi tekemättä. Faktahan on kuitenkin se, että yksi tykkää iOSista ja toinen Androidista, mutta löytyy myös niitä, jotka pitävät Windows Phonesta. Nämä ovat aika pitkälle meneviä ja syvään juurtuneita juttuja, joita on vaikea muuttaa. Ajan kanssa se ehkä onnistuu, mutta turha siksi on valittaa, että ihan paska julkistus, ei kannata, ei onnistu, ääää…. Ei ole pakko tykätä. Ei.

Mutta jospa nyt pyyhimme hieman hikeä ja annamme punan lasehtia kasvoiltamme ja mietimme, että mitä sieltä tuutista oikein tulikaan. No sieltähän tuli HIENOn värisiä puhelimia, joissa on melkomoisen hyvä näyttö, erittäin nopea prosessori ja ennen kaikkea hemmetin hyvä kamera (ollakseen puhelin kamera). Lisäinnovaationa luurissa on NFC (tuleekohan siitä jotain joskus) ja LANGATON LATAUS! Aikamoinen läjä hienoja innovaatioita yhdistettynä kansainvälisen tason designiin. Puhumattakaan Nokia Navigoinnista, joka tulee ilmaiseksi mukana sekä kasvavasta kirjosta hienoja lisälaitteita (kuten nuo kuvassa olevat Purity kuulokkeet). NAM. Niin ja PureView ei muuten sitten tarkoita pelkästään sitä whatever-42 Mpix-monsterkennoa, vaan ihan jotain muuta. Se on enemmänkin kokonaisuus hyvään kuvaan johtavia teknologioita läjässä.

Olen ollut huomaavinani, että myös Windows Market Placen tarjonta on kasvamaan päin. Viimeaikaiset huhut ovat myllyttäneet, että jopa Instagram olisi kohta tulossa Windows Phonelle. Muuvit ovat pieniä, mutta oikean suuntaisia, sillä Design, käytettävyys ja EKOSYSTEEMI ovat homman kulmakiviä. Rautaa saa kaupasta ja sitähän näissä luureissa on nyt enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Uskoisin, että softaa Lumiaan saa jo enemmän kuin keskiverto käyttäjä haluaa ja tuolla raudalla homma toimii kuin rasvattu.

Älkäämme siis TURHAAN dissatko ja bashatko. Kaikkien ei ole pakko tykätä, mutta minusta nämät ovat oikeinkin hienoja ja hyviä uudistuksia. Kaikkien ei ole myöskään pakko tykätä vain iPhonesta tai Androidista

Ja sitten … TOTUUDEN HETKI: Vaihdanko siis itse iPhoneni Noksuun lähiaikoina? Rehellisyyden nimissä pitää sanoa: se jää nähtäväksi. Potentiaalia uudessa Lumiassa alkaa olemaan. Oma ongelmani tässä on ollut appsien (sovellusten) puute ja osittain Applen ekosysteemiin köyttäytyminen (kuten todettua EKOsysteemi on tärkeä juttu, siitä joskus lisää). Mieli kyllä tekisi!!!1!

Pidän kovasti Nokian futuristisen tyylikkäästä designista ja WP8 käyttöliittymästä. Puhumattakaan Monsterin ja Nokian yhteistyön hedelmistä Purity kuulokkeissa (yms. hienoista lisälaitteista JBL jne…)!! Toivoisin puhelimeeni myös kunnollista navigaattoria sekä parempaa kameraa.

Löytyykö Lumiaan sitten podcast -tuotantoihini soveltuvvia softia, hassuja kamerajuttuja (vrt. Instagram), hassuja pierusoftia tai Radioamatööri juttuja? Näkemykseni on ollut, että ei vielä riittävästi. Perus SOME yms. jututhan siinä on jo sisään rakennettuna ja jos tehokkaampi prosessori tuo moniajon niin myös Skypen käyttö yms taustaprosessit muodostuvat järkeviksi. Eli kun Ekosysteemi tarjoaa myös Über -hörhölle riittävästi, olen valmis siirtymään. Tai sitten jo aiemmin. Mistä näitä tietää!

Peace!

Heti alkuun pitää sanoa, että olen käynyt kyllä lenkilläkin enkä vain kirjoittanut siitä. Noh, enemmänkin olis varmaan voinut, mutta käyty on. Reippaat 500km on tullut leivottua pyörällä tässä kevään mittaan ja kävelyäkin kohtuullisesti. Se disclaimereista ja sitten asiaan:

Kuten varmasti HessunKahvilasta (#171) on käynyt ilmi, hankin itselleni iPhone 4s -telefoonin tässä tovi sitten. Kuten tuosta samaisesta ohjelmasta olet varmasti kuullut, käytän liikuntasuoritteissani eräänä olennaisena apurina Suomalaista SportsTracker -sovellusta. Tämä on sitten kuitenkin ollut valintani, vaikka joskus inisin jotain muuta. Tähän sivuhuomautuksena: Yksi syy Polarin käyttämättä jättämiseen on se, että jos puen päälleni urheiluun tarkoitetun keinokuituvaatteen, menee Polarin State-Of-The-Art WIND -teknologian sykemittaussignaali sekaisin! Tätä ei tapahdu vanhalla Polarilla eikä myöskään Bluetoothilla (lue SportsTrackerin kanssa). Nuf said.

Noh. Treenaus on ollut auvoisaa ja sykkeet ovat tallentuneet siis jo pidemmän aikaa… Kunnes vaihdoin puhelinta. Tiedän toki että BT -sykepannat eivät toimi iPhonen ja Windowsphonen kanssa… TÖÖÖT VÄÄRIN! Pienen googlettelun jälkeen (piti muuten vähän penkoa, että löytyi) törmäsin ensin Wahoo Blue HR -sykevyöhön, joka toimii natiivisti (ilman mitään “donglea”) iPhone 4S kanssa (HUOM! VAIN 4S, ei 4 tai 3gs jne). Melkeen jo painoin order nappulaa, kunnes vielä varmistin, että eihän Polarilla olis mitään… JA OLIHAN SIELLÄ! POLAR H7 -anturi toimii myös iPhone 4s kanssa. What! Missä ihmeen tynnyrissä olen oikein taas ollut, kun ei kukaan näistä ole kertonut!

Että se sitten siitä “ei toimi iPhonen kanssa” -jutusta. Nyt puuttuu enään vain se, että loistava kotimainen SportsTracker herää ja implementoi tämän featuren omaan hienoon tuotteeseensa. Nythän tämä “smart bluetooth tai BT 4.0 toimii tiettävästi vain Endomondon kanssa. Ilmeisesti Runkeeperin kanssa on jotain säätöä, mutta kikkailemalla se on saatu toimiin sielläkin. Eli miten on SportsTracker? Koska päästään träkkäämään sykettä?

Lisätietoa: Bluetooth Smart Devices

Update: Hyvä blogiartikkeli Polar H7 kanssa toimivista iPhone sovelluksista.

Miksiköhän mobiilimaksaminen ei sen kummemmin ole lyönyt itseään läpi sittemmin? Vaikka olimme “book of knowledgen” mukaan mobiilimaksamisen eturintamassa tuolloin, niin eipä siitä niin kauaa ole, kun pääsimme eroon kauppiaiden manuaalisissta “korttimankeleista” ja hullaannuimme mobiilidatapäätelaitteista, joilla sirukorttejamme on höylätty jo jonkin aikaa.

Kohta kortteihin tulee pikkumaksuja varten NFC -tunnistus (jee! :-)). Muutamia vuosia sitten Diggnation Podcastin Kevin Rose puhui Ameriikan ihmemaassa keksitystä i-laitteeseen liitetystä maksupäätteestä. Taisipa olla jopa huonetta tai sukua sen keksijälle..ei voi muistaa. No niin tai näin, nyt tuo maksamiseen liittyvä virkistävä innovaatio on saapunut tänne peräpohjolaankin! iZettle on iOS -laitteeseen liitettävä pieni korttihöylä, jolla maksaminen hoituu kätevästi. Erittäin mielenkiintoinen uutuus ja vaatii ehkä lähempää tutustumista. Pitää selvittää, miten raha tuossa liikkuu ja paljonko ovat transaktiopohjaiset kulut. Tämä on kuitenkin mielenkiintoinen veto ja esimerkki nykytekniikan vanhoja rakenteita (jälleen kerran) murtavasta vaikutuksesta.

Satuin kuulemaan radiosta jonkun Luottokunnan johtajan haastattelun aiheesta taannoin. Haastateltava kertoi, että seuraavat tilannetta, mutta ei pitänyt tätä vielä kovinkaan merkittävänä juttuna. Toivottavasti ei kopsahda omaan nilkkaimeen. Jos itse olisin kyseisen putiikin johdossa, niin ajattelisin että “nyt on muuten vähän hel**in kiire!”…no mutta ehkä ihan hyvä etten ole sillä mitäs minä siitä tiedän. Turhaa hätäilyä tulee välttää

Paranoidit ja muut fiksut ihmiset tietysti näkevät tässä läjän tietoturvaan liittyviä uhkakuvia ja varmasti ihan aiheesta. Ehkä se Luottokunnan / pankkien yms. kallis korttipääte takaa luotettavamman transaktiovirran ja valikoidun käyttäjäkunnan. Itse näkisin tässä mieluusti kuitenkin mahtavan mahdollisuuden. Mietin vaan, että miks en itse keksinyt tuota…prk.

Nooh..eihän tämä kehitys tietenkään tähän(kään) vielä lopu. Maksamisesta pitää tulla vielä helpompaa. Miten? Koitan keksiä..palataan asiaan Mutta aika hieno systeemi tämä on kuitenkin.

Niin muuten…HeKa tuotanto on 100% luomu-mobile nykyään. Aivan käsittämättömän hienoa, mutta se on itse kuultava (jollei jopa läpi…ehh) joten ei siitä enempää tässä. Mutta mobiili on myös blogi! Kyllä kelpaa nyt kesäkedoilta julkaista huttua kaikelle kansalle. Tämäkin on kirjoitettu mobiililla päätelaitteella ja julkaistu sitten suoraan sieltä tänne. Ah tätä julkaisemisen sietämätöntä keveyttä … Jälleen.

Mutta eipä ihmeempiä tälläerää. Saattaapi siis olla että tämäkin blogi herää hiatuksestaan uusien setuppi myötä. Ans kattoo ny.

Hienoja laitteita! Cool as hell!

Joskus taannoin kerroin innoissani siitä, kuinka kaikki muuttuu ja niin myös HessunBlogi osoitteeseen posteorus.com. Kuinka turhaa se olikaan. Aivan turhaa, poikamaista hätäilyä. Siksi onkin jälleen aika tarkistaa kytkennät ja siirtyä itse hostattuun wordpress -installaatioon. Vanhaan tuttuun, jo vuosia toimineeseen, blog.hessujarvinen.com osoitteeseen.

Kaikkehan on koitettava (teknologiassa) ja niinpä tuli tämäkin testattua. Luulin, että posterous auttaisi julkaisemaan tehokkaammin. Pyh. Ei mitään apua. Siispä takaisin omiin systeemeihin. WordPress on kehittynyt muuten huimasti tässä väliajalla. Pitääkin mennä tästä tutustumaan taas sen saloihin. Löysin kätevän plugarin, jolla muuten sain imuroitua kaikki postaukset ja kommentit täältä Posterousista takaisin WordPressiin (ainakin omaan, ei siihen pilveen).

Jos luet blogiani RSS -lukijan kautta (mikä on kätevää), niin mahdatpa ihmetellä että mitä se äijä horisee. Ällös siis välitä. Keep on reading. Tämä on vain tälläistä web-hörhöjen horinaa. RSS löytää tiensä lukijaasi kaikesta tästä huolimatta…jälleen..

Törmäsinpäs erinomaiseen juttuun ja tiivistelmään globaalista internetpöhelöiden kokoontumisajosta, nimittäin South By Southwest -tapahtumasta. Kukas muukaan tälläisen erinomaiset tuotoksen tekisi, kuin Ylen ikioma ja mainio internetpöhelö Tuija! Loistava yhteenveto, mainio slidesetti Slidesharessa. Tsek!

http://tuhatsanaa.net/SXSW2012

Jaa-a melekoista jahkaamista, voisi äkkinäinen todeta tästä mun treenaamisen seuraamisestani. Noh, olennaistahan on treenien seuranta (ei treenaaminen) vois joku toinen tokaista. Niin tai näin, niin olen taas ihastunut polarpersonaltrainer.com -palveluun. Ai miksikö? Enkös juuri taannoin kirjoittanut aiheesta verkkotreenaamisen anatomia, jossa ylistin Sportstrackeria. No kirjoitin toki, mutta ajatuksen siirtymään jälleen takaisin kohti Polaria on parikin syytä. Näitä ovat mm.

1.) Kännyköiden rajallinen akkukesto. Akku on aina lopussa, kun työpäivän jälkeen pitäisi lähteä lenkille.

2.) Kännyköiden rajallinen tuki esim. Polar bt -sykepannalle (ei toimi iPhonessa eikä WP7:ssa).

3.) Sportstrackerin web -käyttöliittymä ei toimi iPadissa ja muutenkin palvelusta puuttuu Polarin touhuun kumuloitunut ote sykemittaukseen perustuvasta treenauksesta. Tämä ei ehkä validia kaikille, mutta minulle on.

4.) Edelliseen liittyen harjoittelun suunnittelu ja kuormituksen seuranta yms. ainakin tälläistä heikkokuntoista kiinnostavat asiat.

Ja niin edelleen ja niin edelleen. Kännykkäseuranta on siis jees edelleen, mutta nyt pitää taas koittaa saada syvempää ulottuvuutta ja analyysiä. Eihän sitä Excel -mies muuten. Niin ja ne arosutta muistuttavat kuivakat juoksija ystäväni, jotka nauravat siellä taas partaansa, että mitähän se läski tuolla taas höpisee, voivat nyt vain hihitellä siellä itsekseen. Koska tää on  iso osa (meinasin muuten kirjoitta iOS osa) koko touhua…minulle. No okei..fiiliksen ja terveyden lisäksi tietenkin. Teknokraatti on sitä myös hiihtoladulla.

Polar on siis onnistunut kehittämään aiemmin parjaamaani web palveluaan niin, että se houkuttaa minua takaisin hunajan lailla. Palvelussa on muuten sharetus Fakebookkiin ja muihin palveluihin. Dataa pystyy siirtämään uusista koneista sinne jopa Macilla jne. Jää nähtäväksi pitääkö treenien suunnitelmia tehdä ja siirtää rannelaitteeseen edelleen Precision Performancella, vai voisiko sitä heittäytyä aivan pilvenveikoksi ja hoitaa koko touhun webissä. Niin toivon ja pelkään samalla, että Polar RS800CX mittarini ei tue kaikkia näitä toiveitani…. Tietysti, jos te siellä Polarilla laitatte mulle tulemaan yhden kappaleensitä  mahtavaa ja kaunista RCX5 -mittaria, niin auttaiskohan se mahdollisesti eteentulevissa ongelmissa…ja saisi treenini luistamaan, niin että siitä kirpoava ilosanoma kaikuu kaikkialla

No jää nähtäväksi, kuuluuko tämä Kempeleessä?

Täältä taas tähän.

Ainiin.. Säde oli kommentoinut ansiokkaasti (puoli vuotta sitten) edellistä kirjoitustani tästä aiheesta. Hän oli tuonut kommentissa tietooni hienon palvelun nimeltä http://www.movescount.com/ Vaikuttaa muuten vallan hienolta systeemiltä: Tukee Suunnon rannetietokoneita, iPhonea jne. Tuossa on ideaa! Harjoituksia voi siis logata millä milloinkin sopii. Tätä pitää tutkia.

Yaahooo! Huusi eräskin suu, kun Lumian tapasi. Nokian loistavat “candy manit” lähettivät minulle ystävällismielisesti käpistelyyn upo-uuden Lumia 800 telefoonin HessunKahvilan ja -Blogin armotonta mutta tiukkaa testiä varten.

Nyt kun olen käpistellyt tuota ah niin mahtavan suloista turkoosia polykarbonaattiunelmaa kaarevine lasipintoineen ja super amoled näyttöineen…NAPS…HERÄTYS.. Niin nyt kun olen siis käpistellyt tuota laitetta noin parisen viikkoa, niin lienee paikallaan listata ensimmäisiä fiiliksiä tästä Nokian uudesta lippulaivasta. Lisähuomiona kerrottakoon vielä, että testin aikana hiplasin myös hoteissani olevaa Nokia N9:ä, joka on siis se Lumian hippiserkku, eli saman näköinen linux puhelin. Tuntuma kenttään on siis sangen laaja.

Siis asiaan:

Plussat

1.) Mahtava design..siis AIVAN MAHTAVA!!

Tämä jos mikä on makuasia, mutta mielestäni Lumian (ja N9:n) hardware design kuvastaa pohjoismaista karaktääriä ja luo freshin ja luokseen kutsuvan meiningin ympärilleen. Laite on äärimmäisen mukava kädessä ja KAUNIS. Melkein voisin syödä sen (ja ehkä syönkin, jotta sitä ei tarvitse palauttaa Nokialle..my precious).

2.) Super responsiivinen ja nopea käyttöliittymä

Vaikka Lumia 800 ei pröystäile ylisuurilla prossutehoilla ja state-of-the-art hardiksella, on käyttöliittymän nopeus jotain aivan käsittämättömän sulavaa. Suomeksi sanottuna: homma tapahtuu silloin kun pitää. Tämä on tuttua varmasti muillekin Windows Phone 7 -puhelimen käyttäjille. Ehkä se moniajon “puute” auttaa. Fiilis on kuin iPhonessa tai iPadissa niiden parhaina päivinä (BTW iPadin “vanha” 1. versio ainakin mulla on alkanut pykimään pahasti iOS 5 myötä…niisk). Tässä kohdassa Lumia muuten antaa lumipesun (eh..puujalka) ainakin mun kokemusten perusteella N9:lle. Eli nopeampi on fiilis.

Muutenkin Windows Phone 7 käyttöliittymä on mielyttävän fresh kokemus. Sen Live Tiles on jotain muuta kuin application gridit tai widgetit, silti ollen kuitenkin jotain samaa kuin ne. Hämmentävän tuore tunnelma sanoisin. Ja Nokia blue väriteema on harmoniassa kauniin turkoosin kuoren kanssa. IhQ People hub ja SOME integraatio on mahtavalla tasolla. Puhumattakaan Outlook, SkyDrive, Office tai muusta M$ maailman kytkennästä. Tämä platformi on SE platformi, joka tarjoaa sulavimman fiiliksen business käyttäjille (huomioiden leisure-käyttäjät toki myös…sillä se on se helpompi juttu nääs…tästä joskus lisää ehkä myöhemmin).

3.) Nokia Maps ja Nokia Navigointi

Tuttu ja turvallinen Nokia Maps ja luotettava Navigointi, internentti ja puhelin. Kaikki yhdessä taideteoksen kauniissa (turkoosissa tai pinkissä..eh) kuoressa! Voiko sitä ihminen enempää toivoa. No sen verran, että kartat vois ladata off-lineen suoraan puhelmiesta. Ohoh..no TÄSSÄHÄN VOI tehdä just niin! Siitä vaan nips-ja-naps ja pian on halutut kartat koneessa. Sitten vaan Roomaan tai New Yorkkiin kartat taskussa ja operaattorien huimat data roaming maksut voi käyttää ravintolan notkuvissa herkkupöydissä (koska sinne myös löytää helposti ja datan voi pitää kiinni…what say you Google Maps?). Tämä feature setti myös erottaa Nokia Lumian edukseen muusta WP7 telefoonien massasta (kuten myös se aivan mahtava design. Pistäppä LG tai mikä tahansa muu WP7 puhelin ja Nokia rinnakkain, niin tiedät mitä tarkoitan..nuf said).

4.) Sovelluskauppa

Mullikkablaadetista, eli Keskarista (joo ihan siitä paperisesta…no äläpä) luin taannoin että Windows Phone Market Placeen tulee noin 300 appista per päivä lisää. Niin tai näin, niin uskon että jotain tälläistä sen täytyy olla sillä: Aatteleppa ite, mikä business vallitsee tällä alustalla (etenkin leisuren puolella). Kaikki idikset voi kopioida Android / iOS puolelta ja implementoida WP7:lle. Sitten vaan katselee, kun 0,99:t tipahtelee tilille. Saat käyttää vapaasti tätä ideaa…kunhan muistat mainita, että mä keksin sen..hih (ja ehkä douneittaat mulle tonnin sit joskus kun oot massiimo). Ostaminen on sulavaa ja mukavaa. Niin ja jotain audio recorder softiakin löytyy jo (vrt podcastaus). Niistä voi synkata audiot jopa suoraan SkyDriveen. Tätä pitää tutkia lisää.

5.) Skydrive

25 gigaa ilmaista tilaa. Tartteekohan sitä muuta ihmisen sanoa. Sinne voi synkata aika paljon kaikkea. Esim. kuvat suoraan kamerasta. Ne näkyy sitten vissiin myös Windows koneella. Macciinkin tais olla joku kytkös (tätä en oo vielä ehtinyt testata kunnolla). Pilvihommia siis. Ring any bells?

Kehityskohteet

Ei niin hyvää, etteikö aina jotain kehitettävääkin.

1.) Soittoäänien ja profiilien hallinta (ja herätyskello)

Soittoääni on joko pääällä tai sitten puhelin vain värisee. Ei ole piippausta, ei profiileita joilla vois säätää kuka pääsee soimaan keskellä yötä. Kaikki vaan värisee tai sitten telefooni huutaa niin kuin päivällä. Sanalla sanoen: puhelimen hallinta, se on kehitysasteella. Aiemmin testaamaani HTC:n Titan puhelimeen verrattuna Nokia on tehnyt cleverin homman herätyskelloon. Ovat ilmeisesti tehneet oman miedosti soivan (voimistuvan?) soittoäänen sitä varten. Sitä kun ei nääs pysty Windows Mobilessa säätämään että sois vaikka voimistuen. Herätyskello huutaa HTC:ssä täysiä heti alkuinahduksesta lähtien. Tämä on siis platformin asia ja toivottavasti kehittyy yhdessä muun puhelimen soundimaailman hallinnan kansa myöhemmin. Nokialla tässä hyvä aloitus kuitenkin!

2.) Sovelluskauppa

Kaikki hörhöimmät softat puuttuu vielä. Kuten esim. mun sääaseman dataa näyttävä softa tai vaikka jotain radioamatöörisoftaa (satelliittiseurantaa jne). Tai sitten vähän “mainstreamimpaa” tähtitaivaan tulkkaus softaa (ala Skywalk tjms.). Kaikki some systeemit yms. perusjutut kyllä löytyy ja paljon tosiaan tulee lisää (ks. kohta 4. hyvältä puolelta)

3.) Suljettu filesystem/muut kummat rajoitukset

Käsittääkseni tämä aiheuttaa mm. sen, että esim. paljon rakastamani Sports Tracker ei tue Polarin Bluetooth -sykepantaa. Liekö sama syy siinä, että samainen softa ei myöskään tue valokuvien liiskomista treenireitille (en tiedä). Puhelin ei myöskään näy tietokoneessa siirrettävänä levynä, joten ainoa accessi on joko Winkkarissa Zunen kautta tai Macissa WP7 Phone connectorin kautta. Tämähän ei eroa mitenkään tietty iPhonesta, joten eipä tämä varsinaisesti ole ongelma. Ongelma (mulle) on toi Bluetooth pannan puute ja kuvien liiskonnan puute.

Nomutta tässäpäs tätä fiilistelyä näin ensihätään. Jatkan koneen käyttöä päivittäisessä HC käytössä ja raportoin lisää. Josko sais vaikka videota aikaiseksi. Noh..ei nyt lupailla liikoja  sentään. HessunKahvilassa tästä varmasti kuitenkin lisää. Pistähän kommentaaria niin jatketaan tarinaa.

Nyt se sitten alkoi virallisesti, nimittäin se työmatkapyöräily. Sain setupit kohdalleen, pyörän valmiiksi ja kelikin oli sopiva. Ei muuta kuin aamu kuudelta pyörän selkään ja menoksi.

Body, sportti ja tsemppi

Kuten tunnettua, vain lahjattomat harjoittelevat. Tästä syystä en ole tietenkään ajanut yhtään lenkkiä pitkään aikaan. Eilen sen verran, että kävin kokeilemassa pyörän säätöjä ja toteamassa ne hyviksi. Eli lähtötilanne oli kondiksessa. Sen kyllä huomasi matkalla. Reidet olivat tukossa jo muutaman ensimmäisen kinkaman jälkeen. Tämä oli erittäin hienoa, etenkin kun 17 kilometrin työmatkastani ensimmäiset 8 kilometriä on ylämäkeä. Puuh.

Mäkimaastosta selvittiin ja alamäki alkoi. Siinä tuli tietenkin kylmä. Oman haasteensa antoi myös jonkin verran upottava pyörätien pinta. Ihme juttu…auton ikkunasta katsottuna ne pyörätiet näyttivät niin hyviltä ja sileiltä. Alamäetkin taitettiin taitaen ja vaikka aina olen mekaanisia levyjarruja epäillyt, osoittautuivat ne erinomaisiksi pysäyttimiksi (suosittelen talvipyöräilyyn).

Pahin EPIC FAIL matkalla oli selkääni pultattu JÄTTIMÄINEN reppu. Tästä pitää ehdottomasti luopua. Syy jättimäiseen tavaranpaljouteen oli ensimmäinen pyöräreissu ja huono ennakkovalmistelu. Olisi pitänyt viedä vaihtovaatteet työmaalle kaappiin jo etukäteen. Edellisen päivän työmatkasta johtuen järkyttävän painoinen Dell -tietokoneeni oli myös mukana. No good. Tämä korjautuu kyllä jatkossa, nyt kun vaihtovaatetusta on saatavilla työmaan päässä. Kaikkea sitä oppii.

Loppumatkasta nenäkin aukesi niistäessä … kirjaimellisesti. Veren suihkutessa klyyvarista hangelle taiteilin nohevaa alamäkeä yhdellä kädellä ja etsiskelin paperia taskusta. Sitä löytyi ja nenässä vallinnut veren Tonavakin tyrehtyi pikkuhiljaa. Note to self: nokka ei näköjään kestä yletöntä “hiihtäjätyylin” niistämistä.

Tekniikka

Jos joku matkalla toimi, se oli tekniikka, lihasten (ja hanurin) huutaessa leipää ja sirkushuveja. Kuten tulikin jo todettua osoitti Trek FX 7.3 Disc erinomaisuutensa talvipyöränä ja toteutti kauan uinuneen toiveeni talvipyöräilystä paremmin kuin hyvin. Tästä mainiosta valinnasta SUURKIITOS Tasselle Rideen. Support your local dealer! -sanoisin tähän. Asiantuntemusta ja apua tarvitaan aina, vaikka miten olis suurvisiiri ja joka asian erikoisasiantuntija. Kiitos!

Pyörääni pulttaamani ajovalo ja takavalo sekä matkamittari pelasivat myös hienosti. Shwablen Marathon Winter (muiistaakseni) nastarenkaat olivat myös erittäin hyvä valinta. Vaikkakin välillä ihmettelin, että miten se lähes 200kg lasti painui hangen läpi…no siten: Siinä ei auta renkaan leveys ei. (Toim. huom. En paina 200kg, vaan 110, mutta kokonaispaino..katsos, kun oli se reppu…tsiisus!)

Vaatetuskin tuntui toimivan. Joku Erätukun kuoritakki, North Facen kuorihousut, Haltin hiihtohanskat ynnä Milletin polartec fleece huppu kypärän alla suojasivat karulta keliltä mainiosti. Hanskat saavat kyllä vaihtua rukkasiin kovemmilla keleillä (jos niillä nyt tulee edes ajettua…einyt sentään hulluksi heittäydytä).

Hihataskussa sytkytti (turkoosi, NAM) Nokia Lumia 800 ja siinä Sports Tracker. Parivaljakko toimi mainiosti parilla huomiolla höystettynä kuitenkin: 1) Sports Trackerin Windows Phone 7 -versio EI tue Polarin Bluetooth sykepantaa (FAIL), 2) Ko. versio EI tue valokuvien liittämistä reitille (FAIL). Muutoin homma sujui mainiosti.

HAM

Kuten arvata saattaa HAMssi ei pyöräile ilman radiota. Näin oli myös tässäkin tapauksessa. Olinhan kytkenyt pyörääni kokeilumielessä Yaesu VX-8DE radion VHF/UHF sekä APRS käyttöä varrten. Radio toimi hienosti (se on muuten IPX7 vesitiivis), mutta vailinainen antennikalusto aiheutti vain pätkittäistä pääsyä toistinasemille. Kaupungin päässä tämäkin korjautui, mutta siihen aikaan ei sitten ollut enään ketään kuulolla. Noh..seuraavalla kerralla sitten. Tähän asiaan tulee muutenkin korjaus kun saan Ridestä pyörääni vielä pikaritsin ja rakennan siihen kunnon antennisetupin. Siitä myöhemmin lisää.

Summary

Hemmetin raskastahan tuo oli, mutta mukavaa. Aikaa meni n. 1,5 tuntia ja kaloreita miltei tuhat (sykemittausta ei ollutkaan tarjolla, joten tämä on joku Sports Trackerin arvio). Reppu oli AIVAN liian painava, joten siihen pitää tulla muutos. Alaselkä onkin nyt aika jumissa ja energiatasot hieman vähissä. Ruokaa pitää siis saada treenin päälle. Nyt juon vain vettä, teetä ja kahvia, mutta eiköhän se tästä.

Kerta viikkoon lienee ihan sopiva tahti näin alkuun. Kun reidet saavat sisältöä itseensä, voi alkaa harkitsemaan paria kertaa viikossa. Kun lumet sulaa, voisin kuvitella ajavani jo 3-5 kertaakin (maantiepyörällä?). Hienoa hommaahan tämä on! Perheellisen on pakko yrittää treenata silloin kuin aika on. Suosittelen kaikille muillekin! Yritän tehdä tästä säännöllistä (ja julkista) katsotaan, miten äijän käy. Tsempatkaatten

Toinen video samasta aiheesta, mutta eri tuote.

http://podcast.hessujarvinen.com/2012/01/10/hessunkahvila-166/

http://www.ksml.fi/erikoissivut/autot/volvo-askarteli-pistokehybridin/985419#.Twpu1ZS5Lyw.mailto

Lähetetty iPadista

Kuten tarkkasilmäisimmät ja kovakorvaisimmat facebook/twitter ystäväni ovatkin jo huomanneet, tupsahti postilodjuuni taannoin Nokia N9 testaustani varten. Ja sitähän sitä  tässä on sitten tehty ja fiiliksiä kuunneltu. Pölisin aiheesta uusimmassa HessunKahvilan TakeAway -jaksossakin (#165). Eli jos aihe kiinnostaa, niin käyppä pyörähtämässä auton kyydissä. Sinne pääset kätevimmin tästä.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen laite. Jossakin totesinkin jo, että Nokia N9 on kerrassaan loistavan näytön omaava ja erittäin kaunis toisinajattelijan puhelin.

Mika Rahkonen kirjaili Ylen Aikaleima -blogiin ansiokkaan koosteen Euro-kriisin kuvituksesta ja vähän muustakin tsuurnalismin tulevaisuuteen liittyen. Mielenkiintoinen juttu kasaa linkit mukavasti yhteen. Voit käydä tsiigailemassa käteviä mallinuksia mm. siitä kuka on velkaa ja kenelle ja kuinka paljon. Aika heviä.

Aika myräkkä oli viimeyönä. Lunta (lue jalkarättejä) satoi reilusti. Norjassa oli kuulema 12m korkeat aallot ja Ruotsikin meni ihan sekaisin. Meillä ooneksi vain vähän puut katkeilivat. Antennit (lanka ja vertikaali) kuten myös sääaseman anturit olivat aikamoisen kinoksen peittämiä. Mielenkiintoista miten lumi tarttuu lankaan joka roikkuu ilmassa.

Josko se talvi tuli nyt sitten. Sääennustajat kyllä povaa loppuviikolle vesisadetta. Kovahkot tuulet vissiin jatkuvat. Josko ne antennit sulaa siis ja vältymme vielä lumityöskentelyltä. Pimeetähän on kuin siellä minne aurinko ei paista, joten lumi ei kyllä haittais. Niin ja puuliiterin valotkaan ei pelaa kunnolla. Ne kun toimii aurinkoenergialla…jota ei siis nyt ole näkynyt. Pahus.

http://weather.oh6fxl.com

Mielenkiintoinen juttu remoterigi saitista.

Noni. Tätä se nyt sitten on tämä ajankuva fiidi. Eilen yritin postata videonkin tänne blogiin, mutta epäonnistuin kiperästi. Note to self: pakkoko sitä on aina HD:nä kuvata niitä ajankuvia. Ei se upload kaista vaan jaksa…

Note to Jyväskylä: Kalaliike Mäkiseltä (heti siinä Vakiopaineen nurkalla) saa sushia irrtomyynnissä. Siellä myös loistavia California Rolleja (niitä joissa seesamin siemeniä päällä). Niitä ei ole Sokkarin valmiiksi pakatuissa, vaikka muutoin ovatkin samasta pajasta. Nam.

Minä syön nyt lounasta.

Olen joskus aikaisemminkin tuskaillut, että blggaus on jäänyt nopeampien keinojen jalkoihin. Olen myös aina tässä vuosien mittaan äimistellyt Helgen (Visual Radio) bloggausta, joka tuntuu olevan todella randomia ja joskus jopa sivusta katsoen hieman epäselvää. Tänään taasen klikkasin erästä postiaan ja luin blogin sivupalkissa olevan selvityksen. Boom! Sitten tajusin sen, mikä RSS:ää käyttävältä jää huomaamatta. Sehän on todellakin muistikirja itselle ja samalla tietenkin muille. Eikös siinä ole oikeastaan bloggausta miltei parhaimmillaan! Hemmetin hieno idea. Collaboratiivinen muistikirja, sanois Ruotsalainen Miksi tälläinen pitäisi olla mahdollista / normaalia vain jossain mikroblogissa? Miksippä ei blogissa. Nih.

Josko unohdan siis itseänikin vaivaavan liian artikkelimaisuuden ja ryhdyn vaan postaamaan. Josko se iskee kipinää ja kenties hiljaiset signaalit jäävät kiinni…tai sitten sammuvat. No niin tai näin, on se ainakin viisaampaa kuin tyystin kirjottamatta oleminen. Nuf said.

Pitäis saada homma tehtyä, mutta kun ei pysty keskittyyn kun on niin monta hommaa, jotka pitäs saada tehtyä….Tuttu tunne? Kenties tomaatti voisi auttaa? Tulipa tässä taas kerran tämä juttu mieleen. Noin, että mitenkäköhän sais kaikki tehtyä, mitä pitäs. Tuo sosiaalinen-belsebuubi-mediakin kun vie tuota huomiota toisaalle koko ajan ja sitten on vielä ne muutkin työt. Damned, sanoi tietotyöläinen ja hörppäsi kahvia. Kaikkialla pitää olla kaikkien kanssa, kaiken aikaa…

Muistuipa sitten mieleeni taannoinen keskusteluni Jyväskylän 2m toistimella aiheesta Pomodoro Metodi. Verkkokalvoihini kajastui myös aiemmin Antin firman blogista lukemani mainio pläjäys tästä samaisesta tomaattimeiningistä. Kyllä siinä jotain täytyy olla, kun kaikki viisaat siitä puhuvat. Päätin kokeilla, mutta ensin pitää tietysti ladata tätä toimintaa auttava sovellus puhelimeen. Eihän sitä teknokraatti nyt ilman Appsia tästä selviä.

Androidille näyttäisi löytyvän ainakin Pomodroido -niminen softa (niinpä, kaikki on aina jotain *droido -juttuja Droidissa..keh). Se näyttää varsin vakuuttavalta. Ostanpapa siis pois kuleksimasta, josko nyt alkaa suitmaan. Saapa nähdä.

Että jos en vastaa puhelimeen, niin saatanpa hyvinniin olla parahultaisesti just kaameessa pomodorossa. Joten call back soon..sehän ei kestä kuin 25 minuuttia kerrallaan.

Meanwhile…jään mielenkiinnolla itsekin odottamaan mittavia saavutuksiani ajanhallinnan saralla…

Ainiin…Android Market oli päivittynyt just uuteen, huomasin..Hmm..josko jäiskin tutkimaan, mitä kaikkea siellä on..ja sitten mä heräsin. Pomodoro-kello pirisee…jaha välitunti!

Morjensta vaan, pitkästä aikaa myös tämän blogin puolella. Pitäs varmaan taas kirjoitella useammin tännekin (joo joo)

Noh. Eilenhän se oli taas se Apple-uskovaisten messupäivä. Steven perillisethän ne siellä messusivat ja kansa pettyi jälleen kerran. On se hankalaa tuo odotusten hallinta kun on päästänyt homman liian hyväksi. Tästä iPhonen hyvyyden paradoksista puhuin muuten uusimmassa HeKassakin. On se hankalaa.

Ajat ovat muuttuneet. Itse en ehtinyt edes katsomaan koko julkistustilaisuutta livenä, saatika puhumaan siitä livenä..weird times. Noh, oli hieman tuota parempaa tekemistä, kuten vauvan hyssyttelyä Aamulla kuitenkin töihin ajellessani katselin…siis kuuntelin Applen virallisen videon Siristä. Jösses, siinä sen sitten tajusin! Juuri kun pääsin sanomasta, että on hankalaa kun on täydellistä, niin eiköhän Apple tee sen taas: Se kapitalisoi puheohjauksen! Tästähän seuraa sitten se, että toiminto on kohta yhtä de-facto standardi puhelimissa, kuin kamera tai GPS. Kohta Botswanassakaan ei käytetä puhelimia, joissa ei ole ääniohjausta. Sanoppa mun sanoneen sitte. Ensin hävis napit, sitten koko sormet. Niinkin sen vois kai muotoilla.

No nyt joku siellä jo huutaa, että vanha juttu. No NIIN muuten onkin! Keksitty jo ties milloin 1987…ainakin Applella. Ja onhan Googlekin tätä yrittänyt tuoda jo puhelimiin ja vaikka mihin. Näissä hommissa ei olekkaan kyse siitä, kuka yrittää ja keksii vaan siitä kuka sen kaupallistaa ja kertoo/paketoi haluttavalla tavalla. On ne aika epeleitä siellä Infinite loopilla.

Katto ny vaikka itte. Tämmönen video duunattiin jo vuonna 1987:

Via Samikki

Ja tämmönen on iPhone 4s ja Sirin virallinen esittelyvideo, joka duunattiin “eilen”:

Aika heviä! 

Ainiin ja PeeÄss: Se AppleTV tuli Suameen! Jesh!

Kuten blogini pitkäaikaiset ja kovakorvaiset lukijat tietävät, olen innokas satunnainen kuntoliikkuja. Paitsi innokas liikkuja olen myös intomielinen urheilusuoritusdatan kerääjä ja analysoija. Tästä todisteena lukuisat Polarin sykemittarimallit, jotka ovat kuluneet käsissäni vuosien saatossa. Viimeaikoina käytössäni oleva Polarin takavuosien huippu malli RS800CX (+GPS, Cadence, Pyörän nopeus) on joutunut pölyttymään hyllyllä kahdestakin syystä: 1) Polarin analyysisoftasta ei ole Mac -versiota ja 2) Polarin yhteisöllinen web -palvelu (polarpersonaltrainer.com) ei ole yhteisöllinen (puuttuu yhteisö, twitter ja Facebook ja nyt myös Google Plus integraatiot…jne). Muuten kyllä pidän ja symppaan Polaria kympillä. Polar on paras, kun puhutaan liikunnan aikaisen tiedon seurannasta…eli siis liikkuessa. Tuo ykkösongelmakin on ratkaistavissa (Mac) mutta tuo toinen…puuh.

Mutta palataanpa siihen yhteisöllisyyteen. Suomi on Nokia-landia tai on ainakin ollut sitä. Siksi Nokian aikoinaan aloittama ja sittemmin omaksi yhtiökseen siirtynyt Sports Tracker oli aikanaan käänteen tekevä sovellus. Se sai myös tästä syystä valtaisan jalansijan urheilua harrastavien ystävieni keskuudessa. Ohjelma ja sen verkkopalvelu olivat “kerrasta viraaleja”. Yhteisö oli valmis ja laite (puhelin) oli aina lenkillä mukana. Palvelussa oli hienoja featureita jo alun alkujaan (kuvien ottaminen ja laittaminen reitille, kuunneltu musiikki reitillä..tämä oli muuten oma palvelunsa ensin…). Vertaansa vailla oleva sovellus siis.

Noh. Sitten tuli iOS ja Android ja leiri alkoi hajota, kun jokaisella oli erilainen puhelin. Sitten tuli Heiaheia ja monet muut, yhteisöllinen treenaaminen ja tulosten analysointi oli mennyttä, sellaisena kuin me sen tunsimme. Heiaheiassa on paljon hyvää meininkiä, kuten myös Endomondossa ja monissa muissa palveluissa. Itse olen kuitenkin Excel-analyysimiehiä ja siksi esim. Heijaheijan osalta olen kaivannut enemmän analyyttista otetta. Tsemppaus ja peukalointi on ihan kivaa, mutta jotain puuttuu (ehkä eniten se suora upload jostain laitteesta / sovelluksesta). Ymmärrän yskän ja tajuan tilanteen, joten no problem. Olen siksi käyttänyt viimeaikoina Endomondoa. Toimii ja sisältää hauskoja featureita. Tai no…ihan viimeaikoina on ollut treenirintamalla vähän hiljaista, mutta tästä se taas lähtee..ihan kohta..

Mutta sitten jysähti! Sain nimittäin eilen kaverilta linkin, että Sports Tracker on nyt saatavilla Androidille! Eikä siinä vielä kaikki…se on saatavilla myös iOS:lle! Now we are talkin’ Näen jo mielessäni vanhan kunnon Nokia Sports Tracker -köörin jälleen yhdessä treenaamassa kohti huippu suorituksia Tai no ainakin uuden mahdollisuuden tälle hienolle palvelulle. Pitääpä ladata softa telefooniin ja todeta itse, miten homma on kehittynyt viimevuosina. En ole vielä tsekannut, mutta toivon että palvelu tukee myös Zephyrin bluetooth sykepantaa (kuten Endomondo, joka toimii sillä ja Polarilla).

Että eikun aurinkoisia treenejä sitten vaan. Trackerilla tai ilman..niin ja Polarille taas myös terveisiä, että olen käytettävissänne (edelleen) konsultoimaan palveluitanne ja niiden nykyaikaistamista. Ihan vaan sykemittaripalkalla (siis kaikki mallit).

Wohoo!! Nysse sitten alko. Jaa mikäkö? No sen päiväinen Google Plussailu. Olipa muuten miälenkiintoinen tuo tapa, miten se kutsu sieltä ilmeni. Sain nimittäin Samikilta viestin Gmailiin, että Juhuu. Ja siinä viestissä oli nappi, notta katsoppa tätä juttua Google Plussassa. Siellä sitten odotteli mahdollisuus liittyä Google Plussaan. Ilmeisesti Samikki oli siis laittanut paitsi viestin, niin myös kutsun. SUUUURET kiitokset siitä. Tämähän on vallan mahotonta.

Ja ennenkuin ehdit kysymään, niin TOTTAKAI pistän kutsuja tulemaan. Pistä kommenttia tänne blogiin, niin läärätään niitä sitten. Mulla ei vaan ole vielä mitään hajua miten niitä laitetaan ja montako niitä on, mutta kaikki menee mitä tulee. Näinhän se on

Plussailemisiin!

Ps. Muistathan muuten AINA lukea Pinseriä kesällä (ja talvella). Seon hyvä!

Monimutkaista on homma, nimittäin syömishomma, tuolla avaruudessa. Törmäsin tässä päiväkahvia särpiessäni aiheesta kertovaan juttuun Creative Review blogissa. Aatteleppa ite, purkki Cokista painottomuudessa…ja röyh. Vatsanportti kun toimii parhaiten kun ei ole painotonta. Kaikkee siis pitää koittaa, paitsi Cokista avaruudessa…ja oli kai niitä pari muutakin juttua. On muuten mielenkiintoista kun tuotebrändi on noin iso..huh. Noh. Eipä ollut kuulema Pepsikään mitään makoisaa avaruudessa. Lämmintä molemmat. Miksiköhän eivät toivoneet Dr. Pepperiä, se olis varmaan toiminut. Space Coke…cake…coke. No joo.

Kahvilan täti kaatoi kahvikuppini täyteen uutta kahvia. Sain kaksi suklaamakeistakin. Elämä alkoi jälleen hymyilemään. Istuessani pöydässä hapuilin puhelintani, nettiähän tässä. Akku oli lähes loppu. Sadattelin mielessäni: “tämäkin vielä tässä”. Irtosin siis myös normaalista lisätystä todellisuudestani. Katselin ulos ikkunasta. Työmies laittoi asiakaslaskuria kahvilan oven pieleen. Mitäköhän ne silläkin tiedolla tekee? Arvioi oven saranoiden kulumista ja vaihtotarvetta vissiin. Ei ollut sellaista laskuria muuten autossa. Olis ollut hyvä olla. Nyt on vesipumppu rikki tai jotain muuta häsmää. Prkl. Bussin aika tuli. Kävelin pysäkille ja katselin ihmisiä. Aurinko paistoi, oli kuin olisin ollut jossain ihan muualla kuin tunti sitten. 

Kuuntelin kun bussin kuljettaja ajoi liian isolla vaihteella aina ylämäkeen. Miksiköhän? Ehkä sitä ei kiinnosta. Tai josko se on statement automaattivaihteiden puolesta. Onhan siinä oma hommansa vaihtaa aina. Mäkiähän riittää. Bussin jyminässä alkoi yhtäkkiä tehdä mieli kirjoittaa. Ajatuksia vain pulppusi päähän jostakin. Ihan kuin veri olisi lähtenyt kiertämään päässä pienen tauon jälkeen. Hemmetti! Pitäisiköhän istua useamminkin bussiin. Muttakun siitä on niin paljon vaivaa. Teki mieleni kirjoittaa tämä kaikki paperille. Ajattelin, että alan taas bloggaamaan. Enemmän sellaista päiväkirjatyyliä, eikä aina sitä tekniikkaa. Tainno eihän tekniikassa mitään vikaa, mutta että jotenkin uudella tavalla. En tiedä.

Kummallinen oli kokemus. Ei voi muuta sanoa. Niin pieni juttu, mutta niin iso efekti. Olen aina ollut sitä mieltä, että pitäisi hidastaa, mutta kun ei pysty. Nykyistä elämänmuotoa ei pysty harjoittamaan hitaasti. Onko vika siis kanassa vai siinä toisessa? Vai olinko hetken jossain toisessa ulottuvuudessa? Mene ja tiedä. Tämä on ainakin päiväkirja. Erilainen kuin ennen, mutta silti ihan sama. Tajunnan virtaa kaikki tyyni.

Se oli se vesipumppu…water pump…josta muistuukin mieleeni eräskin vitsi. Jääköön se nyt kertomatta kuitenkin. Se on liian pitkä.

http://www.engadget.com/2011/04/20/eye-fi-direct-mode-is-here-turns-tablets-a…

Nonni! Hami paperit tulivat pari päivää sitten. Juuri kun pääsin valittamasta, että odottavan aika on niiiin pitkä Olen nyt sitten virallisesti OH6FXL. Tästä seuraa myös se ennakoitu muutos, että HAM -höpinät siirtyvät täältä blogista uuteen. Perustin nimittäin näitä juttuja varten ihan oman sivuston osoitteeseen oh6fxl.com Uskon että homma on sen verran kokonaisvaltaista, että sille voi pyhittää ihan oman blogin ja jopa oman domainin. Mikäli siis muiden höpinöideni ohella myös HAMi hommat kiinnostavat, niin viritäppä selaimesi em. taajuudelle ja tilaa blogin syöte myös sieltä. Sivuston lisäksi hommaa varten on myös videokanava YouTubessa, joka kannattaa ehkä tsekata myös, jos aihealue on lähellä sydäntä. Touhu täällä blogissa jatkuu tästä huolimatta ja ehkä juuri sen ansiosta ihan ennallaan. Omituisia juttuja satunnaisessa tahdissa. HessunKahvila puolestaan yhdistelee näitä kaikkia avaruuksia eriskummallsten kierrevirtausten avulla, joten se se vasta kannattaakin tsekata. Näihin kuviin ja tunnelmiin… 

Ai että mikäkö tuo otsikko on? Paradigm Shift –> Blogadigm Shift .. sanoisi puujalkavitsien kuningas ja niinhän se sanookin.

Ainiin! Aika on viheltänyt sen sellaista vauhtia, että on jäänyt (taas) eräs tärkeä asia kertomatta teille armaat blogini lukijat. ‘SOME -stalkkerithan’ tämän jo tietävät, mutta heille tässä yhteydessä todettakoon, että elämää on Facebookin ulkopuolellakin. On kuulkaa sellainen juttu kuin internet. Sitten on myös paljon sellaisia blogeja ja kaikenmaailman web-sivuja … HAHA … Olenpas hauskalla päällä! Pahoittelut siitä. Se on tuo kevätaurinko, joka saa minut näin hulvattomalle tuulelle.

Mutta asiaan! Muistat varmasti kun taannoin kerroin radiokipinäni jälleen 20 vuoden tauon jälkeen heränneen. Hommasin sittemmin radioamatööriksi opiskelua varten opiskelupaketin, ilmoittauduin OH6AD kurssille ja niin edes päin. Noh. Itsee kurssihan on vielä menossa, mutta koska minulla oli ‘hyvät pohjat’ aihealueen tietoihin aiemmasta radioaktiivisuudestani johtuen ja lisäksi pieni etukeno kurssia varten tilaamissani opiskelumateriaaleissa, näytti tilanne suotuisalta. Ehdin lukemaan materiaaleja jo hyvän matkaa ennen kurssia. Parin luennon ajan keräsin rohkeutta ja viimein päätin ottaa riskin / luottaa itseeni ja koittaa suorittaa RA tentit etuajassa kurssin aikatauluun nähden. Ensin ajatuksenani oli suorittaa vain K-modulin tentti (liikenne ja määräykset), mutta päätin sittenkin ottaa enemmän näkemystä (ja riskiä) ja suorittaa samalla rytinällä myös T1-modulin tentin (tekniikka).

Sain sovittua tenttipäiväksi Jyrkin (OH6VV) kanssa maanantain 7.2.2011. Otin hurjan loppukirin pänttäyksessä edeltävänä viikonloppuna ja jännityksestä hikisin kourin marssin Jyväskylän Radioamatöörien kerholle tuona helmikuisena maanantai-iltana. Enpä ollutkaan aikoihin päässyt tälläiseen pänttäysfiilikseen. Tuli ihan opiskeluajat mieleen. Frouwakin oli oikein ihmeissään, että minkä sätkyn se ukko on saanut, kun noin oppikirjaa innolla lehteilee ja kalkumalaattoriaan näppäilee. Etenkin tekniikan osioon tutustuin varsin kompressoidussa aikaikkunassa, joka varmasti vaikutti sivullisesta varsin intomieliseltä touhulta. Koska aihealue oli tosiaankin ennestään tuttua ja sanomattakin on selvää, että asia oli myös erittäin mielenkiintoista, tarttui tarinaa turbaaniin purkan lailla. Tentti jännitti silti kuitenkin, mutta minkäs teet.

7.2.2011 koitti ja näkemyksen ottaminen / itseluottamus palkittiin. Suoritin tentin molemmat osiot kirkkaasti (rima ei edes heilunut) ja minusta tuli 20 vuoden epämääräisen haaveilun jälkeen vihdoinkin oikea HAMI, eli Radioamatööri. Koska suoritin T1 ja K -modulit, saan perusluokan pätevyyden ja pääsen 120w lähetystehon voimin kaikille radioamatöörialueille. Mikäli myöhemmin suoritan T2 -modulin (edistyneempi tekniikan osio) ‘upgreidautuu’ lupani yleisluokan pätevyydeksi. Taajuusalueet pysyvät samoina, mutta tehoa saa puuskuttaa taivaalle noin 10 kertaisesti.

Mitä tästä opimme? Minä opin ainakin paljon. Opin / muistutin mieleeni asioita erilaisista opiskelutekniikoista (ja mm. muistiinpanomenetelmistä, niistä joskus lisää). Sain mielenkiintoisen kipinän radiotekniikkaan ja tekniikkaan ylipäätään. No niinkuin sitä ei olisi ollut ennestään…tarkoitan ehkä elektroniikkaa ja sähkötekniikkaa. Ymmärrykseni radiotekniikasta, radiokeleistä ja avaruudesta syventyi. Uskon, että sain tästä kokemuksesta hyvät eväät, erinomaisen kipinän ja lisää potkua elinikäisen oppimisen taipaleelle. Sillä saattaa olla arvaamattomankin suuria vaikutuksia. Oppiminen kun vissiin kannattaa aina.

Elinikäisestä oppimisesta puheenollen… OH6AD:n RA-kurssimme jatkuu. Allekirjoittanut istuu kurssilla edelleen mukana. Haluan syventää ymmärrystäni asioista edelleen. Oppiminen ei siis pääty tentin suoritukseen, vaan jatkuu. Pätevyystodistusta ja radioamatöörilupaa pitää vielä odotella saapuvaksi. Ficora tekee asiassa varmasti parhaansa, mutta yllättävän pitkään (ainakin odottavan mielestä) asia kestää. Noh..nyt on mennyt vasta noin viikko tentistä, joten eipäs nyt liiotella. Josko parin viikon sisään laput putkahtavat luukusta.

Kuulemisiin siis bandilla! Olen muuten suunnitellut omien radioamatööri-websivujen tekemistä, joten nämä Hami-höpinät siirtynevät sittemmin sinne. Tuumailen asiaa ja kuulen toki mielelläni Sinunkin näkemyksiä aiheesta (täällä vai siellä, höpinät). Sivuilla tulisi olemaan tulevia yhteyksiä varten vähän tietoja asemastani ja operaattorista. Lisäksi ehkä aiheeseen liittyvä blogi jne. Palajamme tähän, kun nyt ensin saa sen ‘koolin’ … tulis jo!

73 de Hessu

Kuten tänään kuulimme, Nokia aloittaa strategisen yhteistyön Microsoftin kanssa. Tämä ei lienyt yllätys kenellekään, sillä onhan Eeloppi ex M$ -mies. Kummaa hätäilyä näkyy kuitenkin tästä liikkeestä johtuen mm. pörssissä (jännä nähdä, miten Ameriikan markkinoilla reagoidaan, kun Nasdaq aukeaa..). Nokia on tätä kirjoitettaessa syöksykierteessä OMX:ssä  ja kurssi painuu kohti pohjalukemia. Miksi? Olisiko Eelopin pitänyt sanoa, että “eeikun me panostetaan Symbianiin?” tai että “Meego on tossa valmiina, me ei vaan olla viittitty julkaista sitä…niin ja OVI storekin on täynnä sovelluksia”. Noh, ehkä tuo jälkimmäinen, mutta entä jos se ei ollutkaan mahdollista?

Microsoftin valinta kumppaniksi on mun mielestä monellakin tapaa hyvä asia. Tunnettuusmielessä se takaa ohituskaistan mm. Amerikan markkinoilla. Ei pidä aliarvioida Microsoftin voimaa, tunnettuutta ja mahdollisuuksia, vaikka ei siitä aina niin pitäisikään. Kuka muuten tuntee Nokian Amerikassa, käsi ylös? Mihin se siellä assosioituu…kökkö luureihin. Kuka siellä tietää, että Nokialla on älypuhelimia tarjolla? Entä kuka maailmalla tuntee Microsoftin ja Windows Phone 7:n. Entä kuinka helppoa sovellusten teko onkaan Visual Basicilla / .Netillä? Vain muutamia ajatuksia mainitakseni.

Windowsista ollaan montaa mieltä. Itsekin olen sitä ollut useasti. Etenkin olen ollut negatiivisella kannalla sen suhteen. Windows 7:n myötä asenteeni on alkanut hieman “korjaantumaan”. Ehkä sitäkin enemmän asenteeni on korjaantunut päästessäni itse todistamaan Microsoftin ratkaisujen kätevyyttä ja toimivuutta etenkin suuremman luokan yrityskäytössä. Peräkylän nyrkkipajalle on lopulta ihan sama, mikä platform koneessa on, mutta kun puhutaan tuhansien ihmisten organisaatioista…tai vaikkapa satojen, tulee Erkillekin jo ihan erilainen Twist. Sen enempää yksityiskohtiin menemättä, voin näin Mac käyttäjänä todeta, että Microsoftin tuotteissa ja platformissa on valtava voima ja hyöty kun sen näkee. Se kotona yskivä Windows ja tämä on vähän eri asia. Mä esim. joudun itse tekemään voimisteluliikkeitä aika usein ja aika paljon, koska olen se Mac -käyttäjä Windows verkossa. Jos minulla olisi esim. Windows -puhelin, voisi moni asia olla ehkä helmpommin toteteutettavissa sen kautta ja voisin silti nauttia Macin tarjoamista hyvistä on-demand työkaluista. Noin esimerkkinä mainittakoon…

Miten sitten käy Meegon, se jää nähtäväksi. Uskon, että se jatkaa Maemon viitoittamalla propelli-pipohattu linjalla. Siinä on omat hyvät puolensa ja vahvuutensa viihteen, internetin ja embeddauksen saralla. Windowsin veroiseksi business -puhelinten platformiksi siitä ei mun mielstä ole. Sellaiseksi ei muuten ole myöskään Androidista, eikä iOS:stäkään sen puoleen…jopa BlackBerry saa todennäköisesti väistyä WP7 tieltä, kun Nokia pääsee jyräämään kunnon Hardwarea kehiin.

Noh. Kyllähän hommat voi toki aina tyriä, vaikka speksien valossa kaikki näyttäisikin valoisalta. Näin voi toki käydä tässäkin tapauksessa, mutta mun mielestä kannattaa lähtökohtaisesti välttää asian dissaamista vain siksi, että vastapuolena on Microsoft. Tiedän..pata kattilaa soimaa, sillä olen itse syyllistynyt samaan useasti ja ajoittain olen edelleen sitä mieltä (kun tämä Mac käynnistyykin jo niin paljon nopeemmin…).

Toisaalta olen sitä mieltä, että “työkalu per tarkoitus” ja minusta tuntuu, että sitä tässäkin kombinaatiossa varmasti haetaan. Eli sijansa eri platformeilla, koska niillä on eri fokus. Windowssia bisnekseen, Meegoa tulevaisuuteen. Se, että kannattaako Nokian puuhastella niin monen platformin kanssa näyttää aika. Jos pitäsi veikata, niin jäljelle siellä leirissä jäävät Meego ja WP7. Symbian on..no…Koreassa ne 1e maksavat puhelimet tehdään jollekin alustalle, joten kannattaako siellä heilua kilpasilla?

Tällaisia ajatuksia herättää tämä uutinen. Mitäs oot itte mieltä aiheesta? Niin..ja omia ovat mielipiteeni, kuten aina. En edusta mitään yritystä, enkä instanssia. Pidätän myös vapauden olla erimieltä itseni kanssa.

String™ Augmented Reality Teaser from String on Vimeo

WOW! Mielenkiintoinen ajatus. Printtaa kuva ja liimaa se talon kylkeen. Ohikulkija voi osoittaa kuvaa puhelimellaan ja puhelimessa oleva sovellus laukaisee kuvaan koodatun informaation ilmoille. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia mainostajille / muuten vain hörhöille.

Tässäkö olisi vastaus kaikille muistiinpanojen sähköistämisen kanssa taiteileville luoville ammattilaisille? Erkan blogissa törmäsin moiseen erikoisuuteen. Kuten sir Erkkakin epäilee, saattaa kyseessä olla nitisevä muoviromu tai sitten käänteentekevä muistiinpanojen sähköistin. Niin tai näin, tätä graalin maljaa olen etsinyt. Olen testaillut iPadissa useita muistiinpanosoftia. Osa niistä osaa jopa äänittää samaan aikaan kun niillä raapustaa muistiinpanoja. Siitä huolimatta tämän hetkinen tuomioni on: Joutavia vehkeitä, häiritsevät keskittymistä ja pitäydyn kynässä ja paperissa. Toivoisin, että asia olisi toisin, mutta niin paljon ei sähköisistä muistiinpanoista vielä ole hyötyä, että ne ylittäisivät ne haitat, joita niiden tekemisestä ainakin minulle aiheutuu. 

Aihe on kuuma ja toivon siihen parannusta. Liekö sitten tässä ratkaisu. Speksien valossa ainakin. Mitä olet mieltä?

Photo (CC) by AA7JC

Eilisistä Wired UK:n uutisista osui silmääni mielenkiintoinen uutinen siitä, miksi Radioamatööriys elää ja voi hyvin edelleen, vaikka internetin ‘pimeät’ voimat yrittävätkin viedä ihmisten kaiken huomion nykyisin … ja Skype tarjoaa vähähäiriöiset yhteydet maapallon ympäri – “ilmaiseksi” ja nappia painamalla. Kuten pitkäaikaiset (ja viimeaikaisetkin) sekä kovakorvaiset HessunKahvilan kuulijat ovat huomanneet, olen puhunut ja pohtinut tätä samaa aihetta viimeaikoina myös itse. Päätelmissäni olen tällä hetkellä siinä vaiheessa, että kyseessä on kokonaisvaltaisempi kokemus teknologiasta, globaaleista ja rajoittamattomista yhteyksistä, luonnontieteistä ja 42. Ennen kaikkea kyse on myös ham spiritistä ja kollektiivisuuden koheesiosta. (ns. Järvisen aksiooma / 2011)

Wiredin artikkeli on ihan hyvä, mutta mielestäni siinä on pari seikkaa, jotka tulee huomioida. Ensinnäkin a) kuvituskuvana käytetty QSL -kortti EI ole radioamatöörien käyttämä QSL -kortti, vaan CBC Radio Canadan International Servicen DX-kuuntelijoille suuntaama QSL -kortti. DX-Kuuntelija ei ole radioamatööri, vaan henkilö joka kuuntelee (yleis)radioasemia kaukaa (distant x). Radioamatöörejä kuunteleva ei-radioamatööri taas on nimeltään kuuntelija-amatööri (SWL). Toisekseen b) artikkelissa ei ehkä tuoda riittävästi esiin harrastuksen monimuotoisuuden ilosanomaa (tekniikka, rätinpurenta, kaukoyhteydet, avaruusyhteydet, maailmankaikeuden asioiden liittyminen kaikkeen…ionosfääri…radioaaltojen eteneminen…you name it). Radioamatööriys on siis paljon enemmän kuin lyhenteiden ja slangin latelua radiotaajuuksilla. Toki artikkelin lopussa mainitaan, että radioamatööri ymmärtää langatonta viestintää, eikä vain käytä sitä. Se kyllä kiteyttää paljon, jos tietää mitä se tarkoittaa :-).

Näitä jäin miettimään artikkelin luettuani. Hauskaa huomata, että aihe puhuttaa myös nykymedian aallonharjalla. Lieneekö ham-trendi selvässä nousukiidossa…Johan John C Dvorakkikin suoritti tässä taannoin lisenssin… “in the morning to you and all the hams on the air..” (Viite:No Agenda) ja Kahvilassakin puhutaan tästä alvariinsa. Go HAM go!

Löysin oheisen Wiredin artikkelin muuten #hamradio Dailyä silmäillessäni.

Jaksossa tällä(kin) kertaa paljon radioamatööriasiaa – sitä samaa, josta piti puhumani täällä blogissa. Puhun nyt sitten ohjelmassa, audio kun on. Että kuulolle siitä hus (ja kommentit ovat myös aina tervetulleita).

Jebou! Tänään se sitten putkahti postiluukusta…Hamipaketti. Pagaasin sisällöstä suuri osa on toki luettavissa ilmaiseksi netistä, mutta Tiimissä Hamssiksi kirjaa ei webistä löydy. Kirja käsittää Radioamatööritutkinnon (perusluokka) tekniikkaosion T1-modulin asioita. Ja sitten eikun lukemaan…ihan paperista. Wow Itse OH6AD (paikallinen kerhomme) kurssi alkaa 20.1. Sitä innolla odotellen..palataan asiaan.

No niin no! Mitähähän tähän pitäis sanoa. Jykin fiidistä bongasin, kiitos :-). Aikamoista kansalaisaktiivisuutta moinen. Mietin vaan, että onkohan sillä kevlaria tuolla ampparipuvun alla. Vissiin.

Wow. KPa tyrkkäsi mielenkiintoista linkkiä. Nyt se on vihdoinkin sitten virallisesti totta, mitä olen jo kauan odotellut. Squeezeboxin ja Spotifyn pyhä liitto.

Ai mikäkö on Squeezebox? Sehän on Logitechin tekemä soittopeli, joka liitetään esim. stereoihin. Soittopeli osaa sitten liittyä kotona vallitsevaan langattomaan verkkoon ja sitä kautta internettiin. Sieltähän sitten löytyykin jo Spotify. Toki peli osaa myös löytää kotiverkosta esim. oman musiikkikirjastosi vaikka tietokoneella olevasta iTunesista ja soittaa myös sitä. Puristuslaatikolla (Squeezebox) taittuu muuten kuulema hienosti myös Web-radio, joten striimi.netin kaltaiset helmet ovat helposti ulottuvillasi laitteen avulla.

Squeezeboxista on olemassa useampia versioita. Yksinkertaisimmat ovat vain mustia laatikoita, jotka liitetään stereoihin ja joissa ei ole mitään näyttöä saatika kaiutinta äänilähteenä. Sitten on noita linkin kuvassakin näkyviä “hienompia” malleja, joissa on näytöt ja ämyrit. Stand-alone vehkeitä sanoisi Ameriikkalainen.

Mielenkiintoinen kokonaisuus täytyy myöntää. Vaikkakin itse olen hoidellut tätä samaa hommelia iPadilla ja Applen Airport Express -tukiaseman avulla toimivaa Air Playta hyödyntäen. Squeezebox olisi kuitenkin mielenkiintoinen tuttavuus, koska se mahdollistaisi kiinteämmän asennuksen viihde-elektroniikan olohuoneimplementaatiossa, noin yllyttömässä mielessä

Melko hienoa!

video-2011-01-03-19-46-31.mp4
Watch on Posterous

Hessun HamShackissa tutkaillaan tänään sähkötyksen tulkkausta tietokoneella ja iPadilla ala http://blackcatsystems.com/

Myöhemmin lisää mm. Psk-31 lähetteistä

Edit 4.1.2011: Linkki korjatttu

video-2011-01-01-20-01-22.mp4
Watch on Posterous

Asensin tänään “koneellisen ilmastoinnin” Ulkohuone Studiolle. Jo alkoi ilma virtaamaan

Halusin radioamatööriksi jo yli 20 vuotta sitten. Harrastin tuolloin mm. DX-Kuuntelua, Kuuntelija-amatööri toimintaa, LA-Puhelimia ja muuta sellaista, joista yhä harvemmalla nykynuorella on mitään käsitystä…se on se Internet :-). Niin se Internethän se se silloinkin iski ja vei mennessään. Niin jäi radiot ja antennit unholaan aika pitkäksi ajaksi.

Ilmeisesti ihminen palaa juurilleen 20 vuoden sykleissä. Paitsi Raptori, joka palaa juurilleen / tekee ComeBackin hallitusti 10 vuoden välein. No oma radioaktiivisuuteni on kyllä yrittänyt nostaa päätään varmaankin 10 vuoden välein, joten aika lähellä Raptorin ajatusta ollaan. Oli miten oli: ilmoittauduin tänään Keski-Suomen Radioamatöörit Ry:n järjestämälle radioamatöörikurssille! Tästä se vissiin sitten alkaa. Voit seurata tästä blogista matkaani Internetistä Hamssiksi, eli Radioamatööriksi. Saapa nähdä, miten homma etenee. Tsemppiä sitten vaan…itselleni

73’s de Hessu

Ps. Ainiin! Hyvää Uutta Vuotta!!

http://mashable.com/2010/12/30/kindle-lending-how-to/

Ps. Tämä postaus on samalla testi e-mail postaamisesta blogiin. Kirjoitettu iPadilla, selällään sohvalla. Että sorry kirjotusvirheistä … Oikoluku..mitä se on.

Lähetetty iPadista

T. Hessu Ja Pia

Feliz Navidad sitten vaan!

JibJab_Order_3395360_Movie.mpg
Watch on Posterous

Kaikkien näiden itse hostattujen vuosien jälkeen HessunBlogi ottaa “leap of faith” -tyyppisen askeleen ja hypähtää kohti webin tulevaisuutta, pilvipalveluita…tai jotain. Blogi siirtyy tästä päivästä alkaen uuteen osoitteeseen: hessunblogi.posterous.com RSS-syötteen tilaajat eivät tästä paljon hätkähdä (ainakaan pitäisi), sillä syötteen pitäisi automaattisesti muuttua tähän uuteen osoitteeseen. Kätevää kuin mikä ja jälleen yksi syy tilata näitä syötteitä, eikä luurata siellä web-selainten ääressä…

Eli kaikki muuttuu ja mikään ei muutu. Näinhän se on. Uusi blogi tullee olemaan myös huomattavan paljon aktiivisempi. Näin ainakin toivon. Sitä se tulee olemaan siksi, että em. alusta mahdollistaa mm. kännykästä bloggaamisen, linkkien jakelun ja muiden webissä vaelteluideni tulosten bloggaamisen paljon helpommin. Blogi tullee siis olemaan jonkinlainen life-streamin ja blogin välimaasto. Yksi paikka, sieltä kaikki. Siinäpä se.

Tervetuloa siis kyytiin…tai menoa uuteen osoitteeseen. Tästä se taas lähtee. Jebou!

Kätevä työkalu, joka pöräyttää web-sivun “rautalankamalliksi” nappia painamalla. Aika kätevää. Voi tarkastella (kopioida) muiden sivujen rakenteita ja ideoita ja esitellä niitä ominaan…”tässois tää mun piirtämä rautalankalmalli tästä teidän uudesta saitista…eiks ookini hiano!…ja kallis”….taisiis…

Niinhän siinä sitten kävi, että just kun pääsin sanomasta, niin heti muutin sitten setupit. Eli kuten todettua jo moneen otteeseen: bloggaamiseni on elänyt murrosvaihetta jo pidempään. Blogaus on jäänyt nopeampien tapojen jalkoihin. Siksi nopeammat tavat pitää tuoda bloggaukseen.

Kaikkien näiden itse hostattujen vuosien jälkeen HessunBlogi ottaa “leap of faith” -tyyppisen askeleen ja hypähtää kohti webin tulevaisuutta, pilvipalveluita…tai jotain. Blogi siirtyy tästä päivästä alkaen uuteen osoitteeseen: hessunblogi.posterous.com RSS-syötteen tilaajat eivät tästä paljon hätkähdä (ainakaan pitäisi), sillä syötteen pitäisi automaattisesti muuttua tähän uuteen osoitteeseen. Kätevää kuin mikä ja jälleen yksi syy tilata näitä syötteitä, eikä luurata siellä web-selainten ääressä…

Eli kaikki muuttuu ja mikään ei muutu. Näinhän se on. Uusi blogi tullee olemaan myös huomattavan paljon aktiivisempi. Näin ainakin toivon. Sitä se tulee olemaan siksi, että em. alusta mahdollistaa mm. kännykästä bloggaamisen, linkkien jakelun ja muiden webissä vaelteluideni tulosten bloggaamisen paljon helpommin. Blogi tullee siis olemaan jonkinlainen life-streamin ja blogin välimaasto. Yksi paikka, sieltä kaikki. Siinäpä se.

Tervetuloa siis kyytiin…tai menoa uuteen osoitteeseen. Tästä se taas lähtee. Jebou!

video-2010-12-22-10-57-31.mp4
Watch on Posterous

Videobloggaaminen onnistuu tosi kätsästi suoraan kännykästä.

aikaan iltapäivällä hetken hartauteen. Huhumyllyt velloivat pitkään ja hartaasti. Toivottiin iTunesin suoratoistoa (Messiasta Spotify -tyyliin) ja vaikka mitä. Itse odotin muiden Apple-päiden joukossa juurikin niitä samoja, mutta eipä niitä tullut. Sen sijaan tuli Tö Piitles Liperistä…Eikun Beatles. w000t!?

Noh. Symboolistahan se on. Kyllä Steve-boy mielenmuokkauksen tietää. Eipä ole muissa kaupoissa Beatlesia ja saapa nähdä tuleekokaan. Luulis kyllä tulevan, mutta ei varmaan ihan heti. Ovathan Apple Computers ja Apple Corp. (Biitlesin firma) kiistelleet asiasta (EMI mukaan lukien) varmasti pitkään. Vai kiistelivätkö Applet vain nimistään aikanaan. Noh, anyway. Hankalaa oli joka tapauksessa.

Steveähän tämä mahtiteko auttaa taas askeleen lähemmäksi teknojumaluutta..ja busineksen haltijaa. Luulenpa, että se suoratoistokin sieltä joskus tulee, kunhan “nää tärkeemmät asiat” saadaan ensin haltuun. Biitles on rautaa, mutta että ihan näin rautaa… Onhan sitä joskus sanottu että tuo “fab four” teki ihmiskuntamme merkittävintä populäärimusiikkia, joten ehkä herrat ansaitsevat nyt tämänkin jakamattoman huomiomme (pääsispä itse joskus samaan…ja sitten mä heräsin). Hyvää tässä on ainakin se, että tämän tekosen avulla myös tulevat sukupolvet, jotka eivät älpeelevyistä mitään tiedä, voivat kultivoida itseään pitkätukkien tuotannolla, nyt ja iankaikkisesti. Amen.

No älä ny berberiäs revi hyvä miäs…tykkäänhän mää Biitlesistä. Harmittaa vaan, että ei tullu sitä iOS 4.2 päivitystä iPadiin tai ees jotain muuta teknoporkkaa. Peace Man ja Hey Jude vaan sullekin. Tsiigaa mun pulareita!

Jotenkin kaipaan aikaa, jolloin blogi oli se kanava, jossa puhuttiin, tiedotettiin ja keskusteltiin. Asia ei ole haihtunut mihinkään, muoto on vain vaihtunut. Sijan, tilan ja etenkin ajan ovat saaneet kaikenmaailman Twitterit ja etenkin ne pahuksen Facebookit. Tumblreista ja Posterouksista puhumattakaan. Pöh! Oma kontentti, oma lupa. Toisen platformi, heppoinen tupa…tai jotain. Haluan pitää asian omissa hoteissa.

Latasinpa koneelle taas pitkästä aikaa Mars Editin. Josko tällä lähtisi. Vielä kun keksisi kätevän tavan audio- ja videoblogata. Ja tällä tarkoitan nimen omaan blogata…tänne omaan platformiin. Omaan blogiin, ei mihinkään muualle. Tai ehkä korkeintaan täältä kautta muualle, mutta ei suoraan. Lähes kaikkea on silläkin saralla tullut kokeiltua, mutta mikään ei oikein täysin toimi. Johtunee tästä fiksaatiosta omaan platformiin. Onhan tämä tekstibloggaaminen aika passé, joten kuvaa ja ääntä pitää olla. Vai mitä?

Pitää vissiin vaan postailla lyhyempiä juttuja. Linkkejä, ajatuksen puolikkaita ja sen sellaista. Sitähän se bloggaus on. Siitä syntyy ehkä keskustelua. Miksi niiden pitäisi olla jossain muualla..niiden puolikkaiden? Miksei blogissa? Kuka käski tehdä tästä taidetta? Hä?

Ps. Mars Editti pelaa aika hyvin. Pitäisköhän investoida? Vai onko muita hyviä?

Videon alkupuolella puhutaan myös kiinnostavia juttuja ideoiden käsittelystä. Itse aina tuskailen mahdollisimman tehokkaiden muistiinpanotapojen kanssa. Liekö se sittenkin turhaa. Jos esim. en muista jotain viikolla löytämääni juttua enään esim. ohjelmaani tehdessäni, niin ehkä se ei ollut sen arvoista. Tai ehkä tarinasta tulisi parempi, jos kirjoittaisin sen uudestaan hävinneen muistiinpanon takia. Aivot ovat ihmeellinen kone. Niitä vissiin kannattaa käyttää.

Tämä jää nähtäväksi. Hauskaa Steven palvelusta kaikille. Huhumylly vellokoon vielä muutaman tunnin.

Ainiin… BTW tämä on ensimmäinen bloggaukseni iPadin BlogPress -softalla. Kätevä peli…nyt kun tällä viimeisimmän päivityksen jälkeen pystyy tekemään myös linkkejä ja sen sellaista… Vielä kun olis ääkköset ja moniajo iPadissa niin jopas oliskin…

Location:Piippukatu,Jyväskylä,Finland

Update: LIVE -lähetys julkaistaan Applen kehittämän “HTTP-Live Streaming” protokollan avulla. Tästä syystä lähetyksen katseleminen onnistuu ensisijaisesti vain Mac OSX 10.6. (Snow Leopard) käyttöjärjestelmällä valjastetuilla Mac -koneilla, sekä tietysti IOS -laitteilla (IOS versio 3.0 –>). IOS -laitteitahan ovat iPad, iPhone ja iPod. Voit testata laitteesi tuen striimaukselle tästä linkistä. Mikäli näet avautuvalla sivulla soittimen ja painaessasi “play” -kuvaketta näet liikkuvaa testikuvaa, on Stevenpalveluksesi turvattu.

Mikäli et omista IOS -laitetta tai Mac -tietokonetta, mutta haluat katsella lähetystä tulee sinun turvautua Mac Rumorsin antamiin ohjeisiin VLC:n käytöstä.

Kuuntele tämänkertainen viesti klikkaamalla alla näkyvää soitinta, tai lataa viesti itsellesi mp3 -muodossa klikkaamalla tästä

Kuuntele tästä:
[podcast]http://audioboo.fm/boos/167621-esiintyminen-koherenttius-ja-kondenssivesi.mp3[/podcast]

Voit tilata audioblogin merkinnät RSS-syötteenä tästä

Kuuntele tämänkertainen viesti klikkaamalla alla näkyvää soitinta, tai lataa viesti itsellesi mp3 -muodossa klikkaamalla tästä

Kuuntele tästä:
[podcast]http://audioboo.fm/boos/165655-hab-aamuhopinaa-ielectribe-kitara-ja-aika.mp3[/podcast]

Voit tilata audioblogin merkinnät RSS-syötteenä tästä

Kuuntele tai lataa mp3

Kuuntele tai lataa mp3

Kuuntele tai lataa mp3

Kuuntele tai lataa mp3

Olipas se hieno markkinointiponnistus, ei voi muuta sanoa. Käänteentekevä internetti…my ass. Koelabra se oli, sehän se. Niinkuin monet muutkin hankkeet. Ja mikäs siinä, en minä valita. Ilmaista lounasta ei ole. Sykli näissä palveluissa on vain aika nopea nykyään. Jännä sitten joskus nähdä se Jeesuspalvelu, joka näistä kaikista crowdsourcingilla kehitetyistä featureista Googlella lopulta kasataan.

Tulipa sitten asennettua alunperin Leopard -koneena syntynyt MacBook Pro uudestaan. Koneeseen oli hankittu aiemmin myös Snow Leopard -päivitys, joka oli asennettu vanhan Leopard -asennuksen päälle.

Nyt kun tuli uuden asennuksen aika, en halunnut asentaa koneen mukana tullutta käyttöjärjestelmää ja päivittää sitä heti uuteen, vaan halusin tehdä asennuksen mahdollisimman suoraviivaisesti: Suoraan Snow Leopard -levyltä. Applen mukaan tämä on mahdotonta, mutta hetken googleteltuani havaitsin, että eipä olekkaan. Mielestäni tässä menetelmässä ei ole mitään väärää, koska sen toteuttamiseksi asentajalla täytyy olla sekä koneen mukana tulleet (alkuperäiset) Leopard -asennuslevyt, että erikseen ostettu Snow Leopard Upgrade-levy käytössään. Molemmista on tietenkin lisenssimaksut maksettu, kuinkas muutenkaan.

Ns. päivitysasennuksen vastakohtana, tässä asennumallissa koneen kovalevy pyyhkiytyy täysin tyhjäksi!! TÄMÄ EI OLE PÄIVITYS, vaan ylimääsäisestä roskasta vapaa, puhdas Snow Leopard -asennus.

Asennusproseduuri:
1.) Laita Snow Leopard -päivityslevy koneeseen ja buuttaa kone
2.) Paina näppäimistön c-näppäin pohjaan ennen bootti “ääntä” ja pidä se painettuna, kunnes mac -tiimalasi (pyöreä pyörä) alkaa pyöriä.
3). Hetken kuluttua asennusohjelma käynnistyy ja pyytää sinua valitsemaan asennuksen kielen (suomi)
4.) Kun asennusohjelma näyttää isoa X -kirjainta ruudussa ja kertoo, että voit asentaa Snow Leopardin, älä asenna sitä vielä. Ensin formatoidaan levy.
5.) Valitse ruudun yläreunan lisäohjelmat (tjms) valikosta löytyvä levytyökalu ja formatoi levy Mac OSX kirjaava -formaattiin
6.) Kun levy on formatoitu, voit jatkaa Snow Leopardin asennuksen loppuun (formatoinnin jälkeen asennus palaa automaattisesti tähän kohtaan, josta voit jatkaa). Asennuksen aikana voit juoda kupin kahvia ja kuunnella / katsella HessunKahvilan kokonaisen jakson..melkein.

–> ROSKASTA VAPAA SNOW LEOPARD ON ASENNETTU KONEESEESI, ONNEA!

Koska OSX -päivitysmediat (levyt) eivät sisällä iLife -ohjelmistopakettia, tulee se asentaa erikseen koneen mukana tulleelta OSX -asennuslevyltä. Ohjelmat löytyvät “Application Install DVD” -levyltä.

1.) Käynnistä kone ja anna OSX:n käynnistyä
2.) Laita Application Install DVD -levy asemaan ja klikkaa ruutuun ilmestyvää “install bundled software” -asennuspaketin kuvaa.
3.) Juo kuppi kahvia ja katso tai kuuntele noin puoli jaksoa HessunKahvilaa niin ohjelmat ovat asentuneet.

–> NYT SINULLA ON TÄYDELLINEN SNOW LEOPARD ASENNUS ILIFE PAKETTEINEEN, ONNEAAA!!

Hope this helps.

Kesäinen keli vallitsee Jyväskylässä! Lieköhän se syynä MacBook Proon jälleen kerran räjähdysrajoilla pullistelevaan akkukalustoon!?!!? Pitkäaikaiseet blogini lukijat saattavat muistaa, että olen aikoinaan kirjoittanut samasta aiheesta ja kertaalleen jo vaihtanut akun samaan koneeseen, samasta syystä. Vaarallista hommaa tämä tietokoneilu. Niin ja päästihän se muuntajakin kerran savut ulos itsestään tässä männävuosina. Kovan onnen kone tuo mäkbuukki, kerta kaikkiaan.

No eipä siinä vielä kaikki. Sain taas tänään yllätyksekseni huomata, että saman koneen akku paisuu TAAS kuin pullataikina. Tällä kertaa vielä rajummin kuin edellisellä. Mitään erityistä akulle ei ole sattunut, ihan normaalia käyttöä vain. Onneksi satuin huomaamaan tilanteen tänään sillä kone on majaillut itsekseen (ilman latausta) pari viikkoa. Mitähän olisi käynyt, jos olisin unohtanut sen laturiin tuoksi ajaksi. Huoh! Tarkkailkaapa siis akkujanne!!

Tulipa tuosta mieleen, että mitenkähän on laita näiden uusien MacBookkien, jossa ei ole enään itse irroitettavaa akkua?? Niissä pitänee tarkkailla koneiden pohjia…vai räjähtävätköhän ne vain kerrasta, ilman mitään varoittavia pullisteluita. HUH! Toivotaan, että ei!!

Erikoista tässä tosiaan on se, että kyseessä on jo 4 vuotta vanha kone ja kolme vuotta vanha akku. Kuten tuosta vanhasta blogikirjoituksestani voi päätellä, vaihdettiin akku kertaalleen jo vuonna 2007.

Nyt akku rapsahtelee silmin nähtävästi ja korvin kuultavasti kädessä. Pitää jättää se yöksi ulos. Ei sitä uskalla enään sisälle viedä. Vaarallisia nämä tietokoneet!!

Edit 5.8.2010 Akku on nyt majaillut parisen viikkoa grillikatoksessa. 31.7.2010 se näytti tältä:

Videossa mainitaan ja käytetään seuraavia tuotteita:
Polar Pro Trainer 5
Polar RS800CX
Parallels
MacBook Pro 17″ Core2

Arjesta puheenollen, olemme optimoineet viimeaikoina kaupassakäyntiä. Aika hyvin on pärjätty abt. 2 ruokakaupustelukerralla viikossa. Siinä säästää muuten useamman miljardin euroissa…ajansäästöstä puhumattakaan. Huh, mitä tehoajattelua mutta toimii. Ruokailu on muuten jatkunut myös tutuksi tulleella “tehojuomaa aamulla, kasvispainotteista ruokaa päivällä ja illalla” -linjalla. Viikonloppuisin olen herkutellut cashew -pähkinöillä ja loistavilla tummilla suklailla Punnitse ja Säästä -kaupasta. Vain yhtenä päivänä…tai oikeammin yksi levy (pieni) ja pussi pähkinöitä. Nam. Niin ja punaviiniä every now and then. Eräänä lauantaina muuten syötiin (naudan sisäfile)pihvit…ei oikein pudonnut. Kalaa teki mieli. Outoa kuin mikä.

Ainiin ja se faskiitti. Itseoppineena joka alan erikoisasiantuntijana olen tullut omadiagnoosissani siihen tulokseen, että minulla on plantaari faskiitti. Eli kantapäätä kivistää siihen malliin aina levon jälkeen, että on pitänyt ryhtyä erinäisiin toimiin asian tiimoilta. Ensimmäinen toimi on ollut jalkapohjan verryttely/hieronta esim. telkkaria katsoesa näillä. Näyttää oudoilta, tiedän, mutta toimii Toinen toimi, jonka tein juurikin tänään oli uusien tossujen hankinta (kuvassa). Ei siis pitäisi enään olla ainakaan varusteista kiinni Yllättävää muuten, että gadgetit saattavat pelastaa tässäkin tapauksessa. Noh, tiet sulavat ja juoksu (=hölkkä) halut kasvavat, joten nyt ei ehtis oikein lepuuttaan mitään kantapäitä…Onneksi kohta on myös pyöräilykelit. Jess! Se lepuuttaa kaikkia päitä, kun viilettää maantiepyörällä.

Notta tällästä tälläerää. Mites sun treenit? Vaivaako faskiitti, vaiko luistaako suksi? Paa kommenttia lootaan.

Audiotallenne tapahtumasta tulee jakeluun HessunKahvila -podcastin syötteeseen hieman myöhemmin. Nopeimmille kuitenkin ohessa Bambuserin tekemä video-tallenne samasta tilanteesta. Bambuser oli katkaissut lähetyksen loppuvaiheessa jostain syystä. Tästä johtuen osa tarinasta saattaa puuttua näistä videoista (en ole vielä tarkistanut). Kahvilan -sivuille tulevassa audioversiossa lienee kuitenkin koko tarina tallella. Tsekkaaos siis videot ja tule myöhemmin kuulolle kahvilan fiidiin, jos haluat kuulla lisää.

Kommentit ja keskustelu aiheen tiimoilla täällä blogin kommenteissa on erittäin tervetullutta. Postitin ensimmäiseksi kommentiksi Bambuser -kanavan chat -roomin viestit. Pahoittelut, että en ennättänyt mukaan keskusteluun siellä. Note to self: Puhujalla pitää olla avustaja, joka seuraa taustakanavia, jotta nekin saadaan mukaan tilaisuuden keskusteluun, jota muuten olikin tälläkin kertaa oikein mukavasti. Keskustelimme ainakin tunnin esityksen jälkeen. Suurkiitos innokkaasta osanotosta kaikille (myös nettiin)!! Oli tosi mukavaa jutella.

Osa 1

Osa2

Esityksen slideshow:

Tapahtuman taustakanava Twitterissä kulkee nimellä #ketkysome

Oman harjoittelun osalta viikko 8 muotoutui hyötyliikuntapainotteiseksi. Kuten tänä talvena on ollut tapana, riitti tälläkin viikolla reilusti lumitöitä. Tällä kertaa lumityöt vain tehtiin “kattojen yllä”. Hommaa piisasi ja kaloreita kului. Lumitöiden lisäksi tuli nakattua pari kävelylenkkiäkin. Viikon saldoksi kehkeytyi ennätyksellisesti seuraavat datat:

Harjoituksia: 4
Harjoitusaika: 8:19h
Energiankulutus: 5028Kcal

Ruokailun osalta noudatin aiempien viikkojen tyylistä “vähäisemmän hiilihydraatin” menetelmää..tosin vähän vaihtelevasti. Leipää ja pastaa tuli kyllä syötyä jonkin verran, painon ollessa kuitenkin kasviksissa ja kanassa. Arkiaamuisin aamiainen oli edelleen tehojuomaa (resepti joskus myöhemmin) ja päivällä kasvispainotteista ruokaa. Viikonloppuna kasvista, kalaa ja kanaa. Perjantaina cashew pähkinöitä ja vähän orgaanista hippisuklaata. Muutama lasi punaviiniä myös.

Kuten rajusta kalorikulutuksesta voi nähdä, muodostui viikosta aika rankka harjoitusviikko. Ensi viikolla pitää mennä huomattavasti hiljempaa. Säätiedotus on luvannut lunta ja lämpöä, joten lumitöitä (raskaita) on kuitenkin tiedossa. Hiihto voi jäädä ohjelmasta tälläkin viikolla. Saapa nähdä. Jännä nähdä myös maanantaina, onko paino muuttunut mihinkään…josta tuleekin mieleeni että tekisi mieleni päivittää vaaka. Vaikka paino onkin pudonnut huippulukemistaan jo sen 11 kiloa, on matkaa tavoitteeseen vielä viljalti. Matkan tässä vaiheessa olisi mielenkiintoista aloittaa kehon koostumuksen (suuntaa antava) seuranta. Ei siis pelkkää painon seurantaa, vaan myös rasvaprosenttia, lihasten osuutta painosta jne. Vanha totuushan on, että mittanauha ja peili auttavat tässä asiassa, mutta gadgetööri on aina gadgetööri. Silmiini osuikin sopivasti Sokkarin tarjouslehtisestä Omronin BF511 -vaaka, joka vaikuttaisi mielenkiintoiselta ja aiheeseen sopivalta.:-)

Jaahas…mutta hiihdon kuninkuuslajin viimeinen 10km alkaa…palataan asiaan.