Ilmalämpöpumppujen käyttöönottomittauksissa olen huomannut merkittäviä eroja puhallusilman lämpötiloissa eri pumppumallien välillä. Periaatteessa laitteen käyntivirta jo kertoo, kuinka paljon ilmalämpöpumppu voi antaa lämpöä.

Esimerkiksi Panasonicin NE9JKE (LKE) Nordic -mallin käyntivirta on 5 ampeeria ja Mitsubishin FD-25:ssä käyntivirran vastaava luku on 7. Puhalluslämpötilassa ero tarkoittaa suurimmillaan jopa 10 astetta. Panasonicille olen mitannut noin 60 astetta ja Mitsubishille parhaimmillaan jopa 71,2 asteen puhalluslämpötilan.

En osaa sanoa, mistä ero varsinaisesti johtuu sillä Panasonicissa (CS-HE9LKE) mainostetaan olevan korkea lämpökerroin, eli COP-arvo. Sen COP on  5,22. Mitsubishin lämpökerroin on pikkuisen parempi 5,33 (FD-25VABH).

Puhalluslämpötilojen ero vaikuttaa siihen, kun mietitään millaisen alan ilmalämpöpumpun pitäisi jaksaa lämmittää. Ääriolosuhteissa, kuten Suomen kovissa pakkasissa puhalluslämpötilalla on todella merkitystä.

Ilmalämpöpumpun lämpötila-asetukset on hyvä säätää pari astetta korkeammiksi kuin muun lämmityksen. Tai oikeastaan toisin päin. Muu lämmitys säädetään pari astetta alhaisemmaksi kuin ilmaläpöpumpun säädöt. Ilmalämpöpumpun asteluku määrittelee silloin oikean huonelämpötilan.

Jos keskuslämmitys on säädetty antamaan saman tai korkeamman lämpötilan kuin ilmalämpöpumppu, pumppu ei lämmitä silloin ollenkaan. Jos ilmalämpöpumppu on sen lisäksi automaattiasennossa pumppu jopa jäähdyttää ilmaa, vaikka ulkona olisi pakkasta.

Ilmalämpöpumpun käyttäjän on hyvä tietää perusasiat lämmityksen säätämisestä, mutta asukkaalta ei voi vaatia kovin laajaa LVI-alan tuntemusta. Epävarmoissa tilanteissa on hyvä kysyä asentajalta ohjeita ja neuvoja – ellei asentaja itse ymmärrä niitä antaa. Varmista asentajalta, että voit kysyä myöhemmin myös vinkkejä lämmitykseesi. Kaikki asiat eivät kuitenkaan jää kerralla mieleen.

Perisuomalaisen tavan vastaisesti laitteen käyttöohjeisiin on myös syytä tutustua jo ennen kuin tulee hätätilanne.

Laitteen huollon yhteydessä kannattaa myös pyytää asentajaa tarkistamaan sekä keskuslämmityksen että ilmalämpöpumpun säädöt.

Muun muassa takka ja lattialämmitys tuovat omat mausteensa lämpötilojen säätämiseen. Optimiasetukset löytyy lopulta vain kokeilemalla.

Mikä on oikea lämpötila?

Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen mukaan hyvä asumislämpötila on 21 astetta. Tällöin 21 astetta voisi olla ilmalämpöpumpun asetus. Asumislämpötila ei saisi olla vähempää kuin 18 astetta, joten muun lämmityksen voisi säätää noin 18 – 19 asteeseen.

Huoneilman lämpötilan ei pitäisi kohota korkeammaksi kuin 26 astetta, ellei kohoaminen johdu ulkoilman lämpötilasta. Mikäli näin käy, kannattaa ottaa ilmalämpöpumppu avuksi.

Lämmityskaudella huonelämpötilan ei tulisi ylittää 23 – 24 astetta.

Ilmalämpöpumpun COP-arvo kertoo sen hyötysuhteesta, eli siitä, miten monta kilowattia lämpöä saadaan tuotettua yhdellä kilowatilla sähköä. Edullisimpien mallien arvot liikkuvat vähän päälle 3:ssa parhaiden päästessä jopa kertoimeen 5,5. Kilowatti sähköä tuottaa siis parhaimmillaan noin 5,5 kilowattia lämpöä.

Laitteen kulutus kilowatteina kertaa COP-arvo = kuinka monta kilowattia lämpöä tuotetaan yhdellä kilowatilla sähköä.

Jos sähkön hinta on 8 senttiä kilowattitunnilta ja laitteen COP-arvo 4,5 (Esim. Mitsubishi Electric GE 25), kahdeksalla sentillä saat lämpöä  36 sentin edestä verrattuna suorasähkölämmitykseen.

Sähkönhinta (senttiä / kilowattitunti) kertaa COP-arvo = laitteen rahallinen hyöty.

Mielenkiintoinen aihe on sitten arvioida lämmityksen osuus omassa sähkönkulutuksessa. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää sitä, että puolet sähkönkäytöstä kuluu lämmitykseen. Toinen huomioitava asia on se, että ilmalämpöpumpulla ei yleensä pystytä lämmittämään koko taloa kerrallaan. Pohjaratkaisusta riippumatta kaksikerroksisessa talossa yhdellä ilmalämpöpumpulla lämmitetään korkeintaan yksi kerros. Jos yksi kerros on noin puolet lämmitettävästä asuinpinta-alasta, ilmalämpöpumpun säästö täytyy laskea vain siitä osasta lämmityssähköä, jota se todella vähentää. Toisin sanoen säästö kohdistuu puoleen koko sähkönkulutuksesta. Eli, jos sähkönkulutuksesi on 20 000 kilowattia vuodessa, puolet siitä menee lämmitykseen (10 000 kw) ja ilmalämpöpumppu lämmittää puolet kämpästä (5000 kw), on sähkönsäästösi n. 3990 kilowattia vuodessa.

Sähkönkulutus jaetaan neljällä ja jäännös jaetaan COP-arvolla ja jäännös vähennetään sähkönkulutuksen neljänneksestä = sähkönsäästösi kilowatteina.

Rahana se tarkoittaisi seuraavanlaista säästöä:

3990 kwh x 0,08 €/kwh = 320 €

Säästö olisi noin 40 prosenttia koko 800 euron lämmityssähkönkulutuksesta. Mitä korkeammat lämmityskulut ovat, sitä suurempi säästö saavutetaan ja sitä nopeammin laitteen hinta on kuoletettu.

Lisätietoa hankintapäätöksen tekemiseen:

• Halpa vai tehokas?
• Sähkökulutuksen ja energian säästön laskeminen
• Säästääkö ilmalämpöpumppu rahaa?
• Ilmalämpöpumpun luontoystävällisyys ja ekologisuus

Näin käytät sähkönkilpailuttajaa:

1. Klikkaa etusivulta “Sähkön kilpailutus”
2. Valitse “Sähköä kotiin”
3. Valitse asumismuoto ja lämmitystapa sekä nykyiset sähkötoimittajasi
4. Valitse nykyinen sopimustyyppisi ja käyttämäsi sulakekoot
5. Ilmoita nykyinen sähkönkulutuksesi tai tee siitä arvio klikkaamalla “Avaa kulutuslaskuri” (merkitse asunnon pinta-ala ja asukkaiden lukumäärä sekä käytetäänkö sähkökiuasta)
6. Nyt saat säästölaskelman, mutta kokeile vaihtoehdoista vielä, kuinka paljon ekoenergian tai tuulisähkön käyttö vaikuttaa hintaan.

Riippuen sopimuksen kestosta, sinulle saatetaan tarjota eri yhtiöiden palveluja.

Mielenkiintoista minusta on se, että ekosähkö ei ollut juuri kalliimpaa kuin nykyinen sähköni: Yleisähkönhinta oli hieman huokeampi, perusmaksu hieman korkeampi, mutta kokonaisarvio on vain yhden (1) euron enemmän vuositasolla kuin nykyinen sähkölaskuni.

Laskuri ei ota huomioon takan käyttöä. On lähestulkoon mahdoton laskea takan vaikutusta lämmityssähkön säästöön. Karkea arvio on, että aktiivinen takan käyttäjä, voi laskea kulutuksesta puolet pois.

Ilmalämpöpumppujen säästöistä on hyvin paljon erilaisia kokemuksia. Välillä saa lukea todella kiukkuisia kirjoituksia, miten ilmalämpöpumppu on ollut pelkkä menoerä, eikä asetettuja tavoitteita ole saavutettu. Toisaalta netti on pullollaan kehuja.

“Ilmalämpöpumppu voi säästää suotuisissa olosuhteissa tuhansia kilowattitunteja sähkölämmitteisen talon vuosittaisessa lämmityksessä. Säästöt vaihtelevat kohde- ja laitekohtaisesti ja ne voivat jäädä myös toteutumatta.” (Kuluttaja.fi: Paljonko säästöjä syntyy lämmityskustannuksissa?)

Motiva Oy (ex-Energiansäästön palvelukeskus) on selvittänyt ilmalämpöpumppujen tuomia lämmityskustannusten säästöjä pientaloissa eri puolilla Suomea. Energiansäästöä syntyy, mutta vaihtelua saatavissa hyödyissä on paljon. Parhaalla viidenneksellä energiankäyttö on alentunut jopa viidesosalla (yli 4 000 kWh). Neljäsosalla kohteita säästövaikutus oli pienehkö, alle 2 000 kWh. Yhdessä kymmenestä seurantakohteesta energiankulutus oli jopa hieman kasvanut.

Kirjoitin aiemmin Vuoden energiaperhe -kilpailusta. Reimanin sähköllä lämpiävässä huushollissa ollaan alitettu energiansäästötavoite tässä vaiheessa kisaa. Se saattaa tietysti johtua alkuinnostuksesta, mutta muiksi syiksi on mainittu takka ja ilmalämpöpumppu. Kovat pakkaset ovat innostaneet perhettä lisäämään takan käyttöä. “Ilmalämpöpumpusta saatu hyöty on ollut yksi hienoimpia kokemuksia ja ilmalämpöpumpun käyttö jatkuu kaiken aikaa,” (Asiantuntijan vinkit 30.3.2010)

Oikein asennettuna, säädettynä ja käytettynä ilmalämpöpumppu säästää energiaa – eli silkkaa rahaa. Säästön määrä vaihtelee suuresti. Siksi kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen ilmalämpöpumppuasioissa. Oikea asiantuntija kertoo myös sen, jos ilmalämpöppumppu ei ole oikea ratkaisu sinulle.

Kasvihuonekaasupäästöt per henkilö eri maissa vuonna 2000. Kuva: Vinny Burgoo

Helsingin Sanomien Hiilijalanjälkitesti on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Kokeilin testiä asumisen ja lämmitysratkaisujen kannalta.

Asuminen-osiossa valitsin asuinmuodoksi 120 neliöisen omakotitalon ja neljän henkilön talouden. Vertailin, kuinka paljon lämmitysmuoto vaikuttaa hiilijalanjälkeeni. Sähkölämmitys antoi tulokseksi 2055 kiloa hiilidioksidia vuodessa, kevyellä polttoöljyllä lämmittäessä 2098 kiloa ja puu, maalämpö, ilmalämpöpumppu pudottivat tuloksen 456 kiloon. Sähkönkulutuksessa käytin testin keskiarvoja, eli jätin lämmönkulutuksen ja kulutussähkön merkkaamatta.

“HS.fin hiilijalanjälkitestin tavoitteena on tarjota suuntaa antava arvio vuosittaisen kulutuksenne aiheuttamasta hiilijalanjäljestä sekä kertoa selvästi, mistä hiilijalanjälkemme koostuu”, kerrotaa tekstin info-sivulla.

EU:lla on olemassa oma hiililaskimensa. Hiililaskimessa on hieman erilainen lähestymistapa kuin HS:n testissä. Siinä annetaan käytännönesimerkkejä siitä, miten pienillä muutoksilla hiilijalanjälkeä voi pienentää – säädä, sammuta, kierrätä ja kävele.

Hiilidioksidi on siitä mielenkiintoinen aine, että ihminenhän tuottaa sitä itse hengittäessäänkin. Kasvit puolestaa käyttävät hiilidioksidia yhteyttääkseen, eli tuottaakseen happea. Hiilijalanjäljen tarkoitus on kuitenkin osoittaa, kuinka paljon erilaiset kulutustottumukset, tuotteet tai lämmitysratkaisut tuottavat kasvihuonekaasuja.

Erilaisilla ratkaisuillamme voimme vaikuttaa hiilijalanjälkeemme. Asuminen on liikenteen ohella yksi suurimpia hiilidioksidin tuottajia. Ei siis ole merkityksetöntä, miten asumme tai lämmitämme asuntomme.

Ilmalämpöpumppu on ekologinen lämmitysmuoto, kun sitä huoltaa oikein ja säännöllisesti. Luonnosta saatu lämpö on selkeä sijoitus ympäristön hyväksi. Se ei rasita luontoa samalla lailla kuin suorasähkö- tai öljylämmitys. Toisaalta se nostaa myös talon arvoa – asunnonostajat ovat vuosi vuodelta ympäristötietoisempia.

Ilmalämpöpumpun hankintakustannukset ovat huomattavan edulliset muihin ekologisiin lämmitysratkaisuihin verrattuna, joten sen avulla voi alentaa lämmityskustannuksia syksyisin ja keväisin -  ja aina kun ulkolämpötila on korkeampi kuin -20 astetta. Ilmalämpöpumpun ekologisuus tulee esiin erityisesti silloin, kun sillä saadaan aikaan sähkön tai öljyn säästöä suorasähkö- tai öljylämmitetyssä talossa.

Lämmityksen luontoystävällisyys ja ekologisuus on tietysti paljon muutakin kuin pelkkä lämmitysratkaisu. Talossa on syytä olla eristykset kunnossa niin seinissä, ikkunoissa kuin katossa – harakoille ja kattohaikaroille ei lämpöä kannata tuhlata.

Kun puhutaan todella ekologisesta ratkaisusta, ilmalämpöpumpun olisi hyvä toimia tuuli- tai aurinkosähköllä. Hiili- tai ydinvoimalla tuotettua sähköä ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua ekologiseksi. Se ei siltikään vähennä ilmalämpöpumpun ekologisuutta. Eikä aina ole mahdollista saavuttaa ihanne olosuhteita, mutta ehkä tulevaisuudessa.

Markkinoilla on paljon erilaisia ilmalämpöpumppuja ja osa niistä ei välttämättä kovilla pakkasilla toimi. Tänä talvena se nähdään, erottuvatko jyvät akanoista, sanoo alan yrityksiä edustavan Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Koivula Helsingin uutisissa.

Höyrystimen rikkoutumisen vaara on olemassa, jos jäätä pääsee kennostoon. Ellei ilmalämpöpumpun sulatusautomatiikka toimi niin laitetta ei ole syytä käyttää lämmittämiseen alle viisi lämpöastetta kylmemmillä ilmoilla. Suomeen tuodaan laitteita, jotka eivät sovellu Suomen oloihin ollenkaan. Ilmalämpöpumppua hankittaessa on syytä varmistaa, että hankittavassa laitteessa on asianmukainen sulatusautomatiikka. Joissain laitteissa on sellaisia vastuskaapelivirityksiä, jotka syövät laitteen säästöt kaapelisulatuksella, eivätkä edes toimi meidän ilmasto-olosuhteissamme.

Miten jäätyneen ilmalämpöpumpun saa taas toimintakuntoon

Hieman jäätynyt ilmalämpöpumppu saadaan sulaamaan

1. sammuttalla pumppu.
2. Jos sulatusta täytyy tehostaa, laitetaan jäähdytys päälle niin kauan kuin jäätä esiintyy.
3. Jos nämä eivät auta, kannattaa paikalle kutsua huoltomies.

1. täytyykö kylmäainetta lisätä,
2. samalla paikallistaa mahdollisen vuodon ja
3. pysäyttää vuodon.
4. Ilmalämpöpumppuasentaja tarkistaa myös, onko laitteiston komponentti viallinen
5. tai väärin säädetty.

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö puhaltaa ympäristöönsä kylmää ilmaa, joka saattaa aiheuttaa kylmäherkkien kasvien kuoleman. Ulkoyksikköä ei kannata muutenkaan asentaa keskelle takapihan pajupöheikköä, koska se vaikuttaa lämmöntuottoon. Tämä perustuu siihen, että puusto varjostaa yksikköä ja estää siten suorasta auringonpaisteesta syntyvä lämmön hyödyntämisen. Kuten tunnettua kevättalvella auringolla saattaa olla jopa merkittävä lämmitysvaikutus samaan aikaan kun varjossa on reilusti kylmää. Suoraan aurinkoon päin sijoitettu ulkoyksikkö parantaa koko järjestelmän energiatehokkuutta hyödyntämällä ilman vähäistäkin lämpenemistä ja siten myös syntynyttä energiansäästöä.

Toiseksi ulkoyksikkö tiputtelee vettä, silloin, kun yksikkö sulattaa talteenottokennostoa, joten ulkoyksikkö olisi hyvä sijoittaa siten, ettei putoileva vesi pääse kostuttamaan seinää liian pahasti. Seinän kostumisen seurauksensa saattaa olla pitkän päälle seinän mätäneminen, josta johtuen ulkoseinää kannattaa tarkkailla tavallista huolellisemmin ulkoyksikön alapuolelta (koskee puuverhoiltuja rakennuksia, ei kivitaloja). Ulkoyksikkö kannattaa siis asentaa mahdollisimman alas, mutta ei kuitenkaan niin alas, että se voisi jäädä kunnon lumitalvenakaan lumen peittoon tai vaikeuttaisi olemassaolollaan lumenluontia talon seinustalta. Korkealle asennetun ulkoyksikön huolto vaikeutuu. Ihanteellisimmillaan ulkoyksikkö on sijoitettu korkeudelle, jossa sen huolto on mahdollista jopa ilman portaita.

Kolmanneksi on hyvä muistaa, että vaikka ilmalämpöpumppu onkin varsin äänetön, niin aiheuttaa sen ulkoyksikkö kuitenkin sen verran ääntä, ettei sitä kannata asentaa makuuhuoneen ulkoseinustalle, ellei sitten tavoittele nimenomaisesti kaupunkikeskustalle ominaista äänimaalimaa. Hiljaisuutta arvostava nukkuja saattaa katua katkerasti väärin valittua asennuspaikkaa. Yön hiljaisuudessa, ulkoyksikön mitätön hurina saattaa kuulostaa hermoja raastavalta melulta.

Eli tiivistettynä: mieti vähän, juo vaikka kuppi kahvia ennen kuin päätätä asennuspaikan ja sitten töihin.

Kisassa seurataan kolmen talouden sähkönkäyttöä vuoden ajan. Yleisö voi seurata kilpailun etenemistä, eli sähkönkulutusta reaaliajassa.

Kilpailijat saavat kilpailun aikana energiansäästö neuvontaa. Heille on myös asetettu säästötavoitteet. Tavoitteensa saavuttaneet perheet saavat palkinnoksi vuoden sähköt. Sen lisäksi raadin valitsema voittaja pääsee lomalle lappiin.

Kilpailun raadin muodostavat Vattenfallin energia-asiantuntija Airi Laakkonen, kehitysjohtaja Pentti Teponoja Rakentaja.fi:stä, kehittämispäällikkö Teija Jerkku Marttaliitosta, ekoenergiavastaava Riku Eskelinen Suomen luonnonsuojeluliitosta sekä asiantuntija Irmeli Mikkonen Motivasta.Voittaja selviää tammikuussa 2011. Kilpailun järjestää Vattenfall.