Jaggerin blogi

Uusi osoite

2012-01-03T23:38:00.001+02:00

Uudet blogipäivitykset löydät osoitteesta

jaggeriproduction.net

2010 takana

2011-01-10T21:58:00.006+02:00

No niin nyt olis vuosikin jo lähteny kivasti etteenpäin ja ootamme taas uutta jahtikautta. Kyllä voi olla meleko tyytyväinen Jaten syttymiseen, ku tuli muutamia hyviä haukkuja ja viime kuussa vielä 2-viikon avokoe saatiin vietyä loppuun ja ens kautena olisi sitten penikalla eessä voittaja luokka. Eli nyt kait sitä pitää kesällä ruveta opettamaan tuohon pyörän rinnalle juoksuttamaan, niin saapi sit heti alkusyksystä pelittävän koiran kunnon puolesta. :)
Jagellekki saatiin muutamat haukut päälle ja nythän tuon ja saa heti pimiän tultua poiski aika kohtuuella, jotenka kylläpä se ikä näyttää sillekki tulevan. Toki terveenähän tuo on ollu ja muutenki pirstakkana, jotenka eiköhän tuo vielä ainakin ensi syksynä pääse mehtään mukaan. Vaikka sitten tonkimaan jotaki... No mutta kaikille hyvää alkanutta vuotta. :D

Jaggerin marraskuinen haukku

2010-12-27T15:38:00.000+02:00

Jaten 5 haukku

2010-11-16T18:49:00.004+02:00

Lauantain toimintaa wildlifessa.

Jaten 4 hirvityöskentely

2010-11-03T22:02:00.003+02:00

No niin. Nyt mentiin haukussa jo toiselle tunnille. :D

Viikonlopun kommelluksia...

2010-10-31T17:04:00.002+02:00

No niin nyt alakkaa olla viikonlopun loppu hetkiä ja just sain laitettua perunarieskat uuniin. Jateteuksen kanssa olin eilettäin metässä ja kävin parissakin paikkaa, joista toisessa koira vasta lähti oikkein hakemmaan. Se oli semmonen 20 minsan lenkki ja se kävi 420 metrin päässä minusta. No ei sieltä kyllä mitään kuulunu. No sitten oleskelin koiran kanssa kämpillä parisen tuntia ja mukavastihan tuo ossaa sisällä olla. Toki tyynyt saa nyt kyytiä. :)

Olihan se sitten Jaggeriki metässä laukkaamassa lauantaina, mutta eipä siitä kyllä ennää tarvihe mittään mainita. Se on jo näköjjään lunastannu eläkepaperit. Se laukkaa millon tiellä, millon uralla ja metässä se saattaa jonkimoisen lenkin tehä. No mutta saapahan vähä mielenrauhaa sillekki, ku antaa sen juosta metässä.

Tuli eilen makusteltua kavereiden kanssa muutama oluenen ja uutta stouttiakin maistelin. Kyllähän se paahteista on. Velipoika meinas, että suklaista olutta. Eihän se kyllä kypsää vielä oo, mutta tätä kylläkin vois joulupöydässä kiskoa. Toki eihän sitä kyllä paria pulloa enempää pysty juomaan, ku se on niin voimakkaan paahteista, että aivan hiukset noussee pystyyn. :D

Nyt on tuota salibandyä tullunna hakattua sen verran tihiään, että kyllä parin päivän lepo tekkee hyvvää paikoillekki. Meinaa jalat olla meleko kipsissä. Toki kuntohan tuo nyt alakkaa olla jo sen verran kohillaan, että jaksaapi pelaillakki. Ja vielä ku muistaa venytellä illalla, niin eipähän oo selkäkään sitte kipiänä huomenna. :)

PS. Ompa muuten hyvvää rieskaa... :) Nyt vuoden luontoääni; TSUP. :)

Stoutin pullotusta...

2010-10-26T18:37:00.004+03:00

High Voltage Stoutti meni tänään pulloon. Fg oli jymähtänyt 1,016 ja näin ollen oluessa on 5,7 volttia tällä hetkellä. Toki pulloon lisäsin hivenen panimo-ja vanilijasokeria, että saa olueen hivenen vaahtua. Pulloja tuli 25kpl 0,5 ja yksi pikku pullo maistamiseksi. :) Lopuksi nappasin mäskin talteen, niin saapi leipua sitten loppuviikosta stouttileipää. :D Nam. Nam. Nyt vain annetaan oluen rauhassa kypsyä. Ainakin viikonloppuun saakka. :D

Työkentelyt jatkuu

2010-10-25T16:49:00.002+03:00

Isäukko siinä viikonloppuna käytteli parriinkin otteeseen Jatea metsikössä, ku ite olin vähä "maalikylissä" käymässä. :) No kummallaki kerralla koira haukku ja perjantaina penikka pokutti sen puoliska tunnin pimiässä. Sunnuntaina sitten se haukku pariin otteeseen ja seuraili 2,5 km hirviä. Tulikohan koiralle semmoset 12 km yhteensä mittariin sunnuntai-aamun aikana. Toivottavasti se nyt sitten alakkaa syttymmään ja sais vaan palijo hirvikosketuksia, niin eiköhän ne haukutkin ala sieltä pitenemmään. :)

Linnustamassa ekan kerran tänä vuonna...

2010-10-11T18:41:00.003+03:00

No joo piti siinä töiden jälkeen käydä yks räme kiertämässä velipojan kanssa ja aika kivastihan siinä kävikin. Eka rämmin rämeen läpi ja lähin jo takas autolle kaartamaan vähä suojasemman metän kohilta. Siinä sitten näin teeren ku se lähti kaukaa lentoon. Kävelin sitten hissukseen sinneppäin uraa pitkin ja näin ku mehto lähti ja tuli kaartaen ja istu männyn oksalle. Siinä se nyt istu 35 metrin päässä minusta. Hivenen siinä oli risukkoa eessä, jotenka aattelin että kokeilempa tussauttaa haulipiipun siihen. No ei vaikutusta, liekkö kuuro ollut homenokka... Sitten nakkasin luotipiipulla siihen ja ei vieläkään mitään vaikutusta. Oksa vaan katkes sen yläpuolelta. No sitten heitin sitä 76 magnumilla ja tipahtihan se piru alas. Vielä piti lopetus laaki sille antaa ku se yritti juosta karkuun ja itelläkään ei sattunu olemaan puukkoa vyötäisillä. No sittempä hymy korvissa rupesin "ukkoa" suolistaan ja lähin täppäilemään autolle päin. Vielä lähti teeri 10 metrin päästä, mutta ku oli jo ase olan päällä, niin en etes yrittäny. Toki kävästiin vielä isontien toisella laidalla ja päästiin molemmat koittamaan teertä, mutta ehyenähän tuo jatko vaan matkan taittamista.

Seuraamisia ja ääntämisiä...

2010-10-10T19:18:00.002+03:00

Lauantaina olin pyynnissä Jaggerin kanssa. Sehän veteli sitten yli 26 kilometriä, jotain jälkiä myöten. Olisko ollu päivän vanha jälki. No menipähän tuo kuitenkin. Alkuun toki laukkas tietä myöten kappaleen matkaa, josta noukin se volkkarin perään. No sitten seuraavaksippa se veteli sitä jälkiä pitkin... Ei sattunu muita hirviä ilmeisesti koiran eteen, ku meni kerta nuinkin pitkästi. No tuleepahan vanha poika kuntoon... :D
Sunnuntaina sitten iskin penikan kanssa mehtään. No kaverin jämpti tuli sitten siihen ja pojat laukkasivat edestakaisin peräjälkeen edessäni. No sain oman koiran pois siitä ja lähin käppäilemään tielle päin. Pari lenkkiä se siinä kävi. Toinen taisi olla 250 metrin päässä pisimmillään. Joitain minuutteja... No sitten kuulin, että pyynti on saatu päätökseen ja käytin koiraa kaajolla. Siinä se sonnia repi ja muutamia haukahuksia anteli sille. Eipä pelänny ainakaan.
No mutta sitten se herkullisin tarina. Kaveri soitti, että siinä olis muutaman sajan metrin päässä hirvet pellolla syömässä. Meetkö? No ei tarvinnu kahesti kysyä ja vetäsin romut niskaan. Hain koiran kotua ja heitin sajekamat päälle. Samassa olinkin jo pellon laitaa kävelemässä hirvien suuntaan. Siinä oli emä ja kaks vasaa+sonni. Piikkejä en kyllä nähäny. No koira sitten huomasi elukat varmaan siinä 150 metrin päässä ja lähti laukaten niiden luo, ku ne katosivat mehtään. Muutama kilijahus kuulu ja koira veti vielä rundin pellon kulmassa ja painu mehtään parin ojan yli haukkumaan. No niin! Siitä se lähti. No eka seisontahaukku kesti about 8 min. Ja koira takas. Vein uuvestaan ja koira lähti elukoiden perään ja rupes 200 metrin päässä pellon kulmasta uuvestaan haukkumaan elukoita. No tätä kesti varmaan joku 10 minuuttia varmaan. Sitten koira kävi hivenen kauempana ja tuli takasin. Ilmeisesti elukat lähtivät ku saivat minusta hajun. No kuitenkin sellaset noin. 25 minuuttia se reissu kesti ja ääntäkin tuli sen varttitunnin verran. Ei paljoa, mutta eteenpäin on menty aika kivasti. :) Täytyypi viikolla hivenen päivystellä, jos vaikka kävisi uuvestaan kahtomassa näitä hirviä koiran kanssa siinä. :)

Jälkipyyntiä

2010-10-03T19:44:00.003+03:00

Jälkipyyntiä... Tuli kyllä eilen harrastettua sitäkin lähimmällä asuvan serkun luona. Serkkupoika paisteli maksapihvejä ja Tsekin kaveri paisteli lättyjä. Hyvväähän ne oli. Ja saunottiin. Ja kateltiin pyyntikuvia. Ja kehuttiin koiria. Ja sen sellasta mukavvaa... Aamulla toki ei ollu meikäläisella ihan niin mukavvaa... Tieten nukkunu huonolla tyynyllä, ku meinas hivenen päätä jomottaa. Muuta syytä en siihen niinku keskinny... :D
No mutta lauantaina lährin pyyntiin Jaggerin kanssa. Paikkana oli Mäkelän pisto, johonka varmaan hukkasin juomapulloni?? Siis pullossahan oli äidin tekemää mustaherukka-mehua(ihan vaan tarkennuksena.) No Jaggeri kävi lenkin ja meni Keskisaaren tielle, josta hänet poimin renkaille. Sittemma ajelimma Alankon pistolle pomppusta tietä ja päästin papan irti. Samalla piti roknata isäukon Hunteri pelailemaan... Ja kuulin, että Jagerille oli ammuttu ensimmäinen hirvi. Saakutin HienoA! Bacto Jagge.No, mutta koira kävi lenkin ja tuli takas. Ei mitään. No sitten päästin koiran Kuusistosta ja lähin ekaa kertaa autolta itekki apostolin tarjoamalle kyydille. No, koira kävi lenkin 500 metrin päässä ja tuli takas. Usutin sitten koiran toiselle uralle ja samassa koira otti ilmasta hajua ja veteli mutkan kautta Keskisaaren tien yli kohti Kanasten ahoa. Ite edelleen olin apostolin kyydillä ja täppäilin autolle ja töräytin VW:n keulan Keskisaaren tien risteykseen. Vähä aikaa siinä Sampan kanssa rupateltiin ja lährin Kanasten aholle, mistä koira veti jo yli. Eellä hirvi. Näin jälistä päätelleen. Sitten ajelin Myllylän tien risteykseen, josta koira kohta veti yli ja lähti hipuilemaan Noposen mäkkeen. Kaima-Harri meni passaamaan viimeselle suoralle. Ite hivuttauduin gepsin mukaan perässä. Toki myöhästyin ja hirvi oli kerenny jo tien yli. No,mutta kaima näki sonnin, jonka kintereillä "pappakin" oli. Jaggeri veteli nyt pitkin Kuoppanevaa... Ite kahtelemmaan isolle tielle. Ei tullunna sieltä, vaan meni passimies-Jukalle Myllylän tien alkupuolelle ja Jukka poksautti komian 11-piikkisen sonnin siitä. Tässä vaiheessa koira oli jo melekosen sippi ja tuli kaajollekki vasta 10 minuutin päästä. Toki "papalle" kerty 29,2km päivän aikana matkaa. Harmi vaan ku ei saanunna haukkua, mutta se selviää kohta.
No tänään otin sitten penikan völijyyn ja matkasimma Kanniston kankaalle. Käppäilin 350 metrin päähän penkkatietä ja tekasin tulet. Koira oli muutaman minuutin luona ja lähti jolokuttelemaan autolle ja sieltä tietä myöten 605 metrin päähän minusta. Koira oli välistä tien reunassa metässä ja tiellä. Myöhemmin selevis, että tiellä oli syönnöksiä. No se lenkki oli 23 minuutin mittanen. Kerran koira kävi aamupäivän aikana Savinevan laijassa 350 metrin päässä. Muutempa se ramppas siinä haulikko hollilla. Toki teki se vielä yhen keikan auton luona tien suussa. No, mutta sittempä se sai vähä välämää se aamun 605 metrin lenkki, sillä isäukko toi Jaggerin sinne, joka löysi muutaman sajan metrin päästä siitä emän ja vasan, jota se veteli about 15 km. Sillon tällön se oli kuulemma haukkunukki, mutta kurkussa luultavasti jotakin hämminkiä, ku se ei ollu kuulunu mihinkään ja oli kuulemma ollu sellasta vikinää ja kohinaa. Liekkö flunssa koiraanki tarttunu, mutta lääkekuuri nyt "papalla" päällänsä. Olihan tuo kyllä koirakin meleko puol kuolleen näkönen, että saa nyt levähellä ens viikonloppuun saakka, ennenku kehtaa mehtään sen laskia. Toivottavasti sit sais vähä kuulla sitä haukkuaki.
Viikolla olin muuten vielä istuskelemassa penikan kanssa Murrossa. En kehannu hirveitä sillonkaan kävellä, muttaku muutaman sajan metrin päähän ja tein tulet. Jate kävi sillon ekaksi 21 minuutin lenkin 211 metrin päässä. Toinen lenkki oli 6 minuutin mittanen 235 metrin päässä. Kolmas lenkki oli 319 metrin päässä ja ajaltaan 16 minuuttia. Luulempa, että penikassa on hiven ainestakin, mutta vielä ei ihan rohkeus riitä lähtiä kauemmaksi ajaksi pois. Kuitenkin kelpo lenkkejä se on nyt ruvennu tekemään, ku on vaan ite malttannu pysyä paikallaan.

Tosihommat alko

2010-09-26T19:49:00.002+03:00

"Tosihommat alko." No varsinaisia tosihommia... :D Keli oli kyl meleko märkä lauantaina koko päivän ja itellä hirvittävä yskä ja räkätauti päällä, mut metsään oli mentävä.
No mutta se kauan odotettu hirven pyynti alko ja innollahan sinne mehtään mentiin vaikkakin se hivenen vettä tihkutti lauantai-aamuna. Toki se tihkunta koveni koko ajan. Ite tarttasin turvalliseen tapaan Jaggerin kanssa, joka alotti jo kolmen aikaan yöllä haukkumaan siinä, ku olin kotia menny yöksi. Oli ilmeisesti "papalla" into kohillaan...
Ajelimma sitten "papan" kanssa mutterimajalle ja sieltä sitten aamuturinoiden ja gepsejen tsiikailujen jälkeen lähimme Ojaniityn vanhalle kesänavetalle. Vettähän tuota oli ojissa aivan mahottomasti, että koirakin pääsi kastelemaan useampaankin kertaan ihtesä, ennen ku löysi elukan. Toki sitä huvia ei kerenny luultavastikkaan kukaan kuulemaan, ku se ponkasi jo Tammapuron yli jättäen koiran rannalle riukuttamaan... No sittempä ite tallustelin koiran luo ja "ohjasin" sen uuvestaan hirven perään, mutta sepä sitten veteli vielä Vuohtojoesta yli ja koira joutu kiertämään sillan kautta yli, mutta eihän se enää sitä saavuttanu, jotenka otin koiran kyytille ja ajelin takas Tammapuron varteen, josta vielä kokeilin, mutta muutapa sieltä ei enää koira löytäny, jotenka otin koiran kiinni ja lähin kuivattelemaan kamppeita.
Sunnuntaina sitten otin penikan kyytille ja ajeltiin majalle taas niitä gepsejä värkkäämään. No tuttua hommaa sekin... :D Sieltäpä ku kerittiin pois, niin ajoin Ritomäelle ja kokeilin Jaten kanssa lähtiä sieltä ehtimään nelijalakasia. Koira ei alkuun lähteny mihinkään ennen, ku päästiin aukon toiselle puolen taimikkoon, niin sitten se rupes vähä liikuskelemaan. Ite liikuin hissukseen perässä aina sen verran ku se kaikkosi, niin rupesin istuskelemaan. Välistä kerkes pari mottia kahavia juua, ku koira haisteli ja yritti selvittää elikon jäläkiä. Ei se kyllä kaukana ollu, mutta eipä se isännän kintuissakaan aivan ollu. Jokivarteen ku alettiin päästä, niin koira lähti yhtä-äkkiä ja veteli joen rantaan. Ite ensin aattelin, että jos siitä lähti elukka ja meni joesta yli. Kävin sitten kahtomassa jälet ku koira palas takas, mutta en uusia jälkiä löytäny, jotenka koira vaan kävi lenkin siellä. Siitä käppäiltiin sit Malmikankaaseen ja siellä huomasin, että koira oli vähä väsyny, jotenka palattiin sit takas autolle ja lähettiin katsomaan serkkupojan ampumaa ensimmäistä hirviä, joka oli jo viety vajalle. Näytin vielä pojalle ekaa hirven raatoa, jolle se kyllä murahteli, mutta ei haukkunu. Alkuun se kyllä hivenen tieten aristeli sitä, mutta sittempä se rupes koluamaan sorkkaa, jotenka kaippa se ei nyt aivan pelkänykkään sitä. No mutta sellasta tällä viikolla ja ens viikonlopulla olis pohjosen puoleinen alue käytössä, jotenka sinne siis.

Jateteuksen kanssa näyttelyssä

2010-09-12T19:10:00.002+03:00

No niin tulipahan haettua pojalle näyttelytuloskin. Nyt pääsis kokeisiinkin! :)

Ekan kerran haukulla

2010-09-11T20:19:00.008+03:00

Tulipahan tällekkin syksylle karastua. Eli tuli käytyä hirvihaukulla. Ja annettua karkko. Ja vieläpä ei ollu oma koirakaan kyseessä vaan Kärsämäen kokeissa tuli oltua tuomaroimassa. No mutta kokeisiin.
Tällä kertaa olin piiiiitkästä aikaa pelkkänä palkintotuomarina, mutta mitäpä väliä sillä on, koska itehän ne viivat sinne piirretään ja kirjataan mitenkä on tilanteet nähny.
Kokeet oli järjestetty hyvin ja pääsin peräti Kärsämäkisen harmajan mukaan tuomaroimaan. Täytyy kyllä heti kehua koiraa ja omistajaa, sillä koira oli terävässä kunnossa ja nopiasti se metässä viiletti. Tai no sen verran mitä sitä nähtiin. :)
Vähä tuli videopätkääkin ekalta AT:lta+ karkolta otettua, mutta enpä tuota hirveä tuosta videosta huomannu. Toki silmälläkin vilauksen vain näki, kun se makuulta lähti hipsimään. No mutta tulipahan käytyä ensi kerran haukulla. 30 metrissä ku olin, niin sain AT:n ja hirvi karkkosi menemään. Olihan se kyllä aika heleppo koiran haukkuun hiipiä, ku se kuulu ja peitti meikäläisen rapsinnat todella hyvin. :)
Video haukusta voi tulla jakoon, mutta eipä siinä hirveä näy, mutta toki kuulee kylläkin elikon lähön. No mutta nyt täytynee lähtiä käymään suihkussa, sillä olis aamu-yöstä lähtö Jaten kans näyttelyhommiin Kauhavalle katsatelemaan joskos sille sais jonkin näkösen tuloksen, jos vaikka se rupeis syksyn päälle jo sen vertta pelaamaan, että uskaltuis kokeisiin sen kans. Saapas nähä millanen myllerrys huomisesta tulee. :) Jos vaikka siellä olis nättejä kaks jalakasiakin. :D

Perinteitä kunnioittaen

2010-09-02T19:33:00.002+03:00

Perinteitä tuli kunnioitettua viime viikonlopulla, kun matkasimme Temmekselle Sitkiän kisaan. Kisa oli jälleen kerran hyvin saatu järjesteltyä. Koiria lauantai-aamuna laskettiin mehtään peräti 34, joista valitettavasti 11 jäi pelkille hakupisteille. Toisin sanottuna "tyhjä maasto." Toki joka ikisessä kokeessa tulee "tyhjiä maastoja," johon on paljon niitä kuuluisia selittelyitä. Ei ollut jälkiä, koira oli sairas, no eihän se koira lähteny mihinkään, mutta nämä kuuluu siihen jälkipeli- osioon. :D
Kuitenkin itse olin jälleen kerran ryhmätuomarina ja pääsin pitkästä aikaa Sitkeissä harmajan mukaan. Koira oli 2,5 vuotias uronen ja porukka oli tullut, niinkin kaukaa kuin Pyhätunturilta 450 km päästä. No arvatenkin tietää, että tuommoinen matka ei voi olla vaikuttamatta koiraan kuin koiraankin, jotenka eihän se alkuun tehnytkään kuin muutamasta minuutista 5 minuuttiin olevia lenkkejä. Kuitenkin lenkit pitenivät muutaman lenkin jälkeen.
Maasto meillä oli koepaikka Ristironkkelista 100 km päässä Haukiputtaalla. Alue oli hivenen vaikeahko, sillä maastossa oli paljon leveitä ojia, johon ensimmäiseen palkintotuomarikin tutustui ja kasteli saappaansa. No onneksi ohjaajalla oli varasukat repussa mukana. :) No, mutta kuitenkin hirvi/hirvet löytyivät, mutta löytöhaukku jäi vain muutamaan minuuttiin, sillä elukoilla oli tieto meistä ja asiaa ei helpottanut yhtään marjastajat, beaglen ulkoiluttanut pariskunta, joka nappasi meidän koiran kiinni. Jotenka vaihettiin hivenen paikkaa...
No samassa maastoalueessa oltiin kuitenkin, mutta koira oli sen verran "pottuuntunut" hakemaan "tyhjää" maastoa, jotenka päätimme lopettaa kokeen ja palata takasin koepaikalle.
No eihän siitä reissusta koiralle ykköstä saatu millään taiottua, sillä erä jäi pahasti kesken ja haukkuaikaa ei saatu millään ilveelläkkään taiottua mistään, jotenka hievenen huonoa tuuria oli meidän maastossa tällä kertaa, mutta sellaistahan se on kokeissa, kun on kaksi luonnonkappaletta tekemisissä + muutama muukin "sunnuntai-kulkija, jolla almanakka oli vuorokauden eellä." :D :D :D
Meillä taikka siis isäukolla oli "jokerikortti" mukana eli Jokeri. No sen verran paljastan siitä, että tällä kertaa löytyi, mutta nyt olen koiraa hoitanut tämän viikon, jotenka huono tuuri oli tälläkin kertaa mukana ja lääkekuuri on nyt meneillään. No, mutta koira ainakin nyt näyttää terveeltä ja varmaan pääsee vielä mehtäänkin tämän viikonlopun aikana.
Kisaahan ei voi voittaa, kun yksi koira ja niin tälläkin kertaa. Eikä minusta yllätyksenä tullut, että harmajahan kisan voitti. :) Eli harmaja uros Piku otti voiton selvästi ja jätti taakseen 33 koiraa. Onnea vaan Pikun omistajalle!
Kisat lyhykäisyydessään olivat onnistuneet ja kiinnostivat SHHJ:n foorumissa useamman sivun verran, jotenka ihmetteliää oli paljolti liikkeellä. Itse tulin pois normaalin kisan jälkeen, jotenka aivan lopputunnelmissa asti en ollut, mutta luulempa, että järjestäjät saivat kisan kunnialla vietyä loppuun saakka, jotenka iso kiitos heille. Täytyy kait sitä ensi vuonna perinteitä kunnioittaa ja lähteä kisoihin, toivottavasti Jaten kanssa ja aloittaa samanlainen rumba mitä Jagellakin 10 vuotta sitten. :)

Irtautumisiako??

2010-08-15T21:06:00.002+03:00

Lauantai-iltamana lähettiin Jateteuksen kanssa käväsemään pienellä iltalenkillä. Yritetettiin löytää yks nuolukivi tuosta nevan laitamilta, mutta eipä sitä näkyny. No koira liikkui yllättävän virkusti vaikkakin lämmintä oli sellaset 20-22 astetta. Jopa pari kertaa koira irtaantu meistä 4-5 minuutin lenkille. Toki ei se vielä kauas uskaltanu mennä, mutta näkösältä kuitenkin pois jotakin tutkailemaan. Kuono näyttäisi ainakin pelaavan hyvin ja kylläpä ne hivenen vanhat hirven jäletkin näyttää kiinnostavan aikalailla. No ens viikollahan sitä sitten saa jo vanhaa poikaakin käyttää metässä, joten eiköhän niitä elukoitakin ala toivottavasti löytymään jostakin, niin saa kuvailtua vähä uutta matskuakin näytille. :)

Metsästyskauden alkua

2010-08-12T09:09:00.002+03:00

Se on sitten kyyhkyn alotuskin takanapäin ja pari lintua tuli kylmäkaappiin laitettua roikkumaan. Tiistaina marssin suorilta Kerälän suolle ja hyvinhän tuolla lenteli parin aamutunnin aikana kyyhkysiä. Isoin parvi oli 20 linnun luokkaa ja sitten oli niitä pienempiä muutamia parvia. Illalla sitten ei ollut enää kovinkaan häävi tuuri, sillä jysäytin Golffin kiveen ja öljypohjahan siinä halkes ja luonnollisesti öljyt pihalle. "No eipähän tule tuokaan kyyhkysen liha ilmatteeksi." ;D No se on sellasta välistä.

YA Stoutti pullossa

2010-08-04T23:39:00.002+03:00

Melkeimpä unohtu mainita. Eli stoutti meni pulloon tänään Fg:n ollessa 1,006. Elikkä olueen tuli suunnitellusti 4,4 volttia. Maku oli todella paahteinen ja rikas jo tässä vaiheessa. Toki hivenen terävyyttä oli mukana. Sehän kyllä ajan kanssa pehmenee kuhan kypsyy tarpeeksi. Tämä olisi jo jouluoluena mukavaa juotavaa, mutta tuskinpa se sinne asti kerkiää kypsyä. Aika näyttää... :D Seuraavaa satsia ootellessa...

Suuntima ylöspäin

2010-08-04T00:38:00.000+03:00

Ennen se tais olla, että yks huono asia kuittaa kaks hyvää asiaa... No nyt ja tänään se ainakin oli, että yks hyvä asia kuittaa 2 huonoa asiaa, sillä, kerronpa tämän illan tarinan ja tarina ei ole satua. :D (Skippaan kuitenkin olipa kerran -alun) :)
No niin päätinpä tuossa vähä ennen yheksää, että otampa Jaten ja lähen käppäilemään metsän siimekseen mitäpä siellä näkyy. No Hunterin käynnistin ja heti se oli haluamassa rahhaa. No pakkohan se oli Visaa vinguttaa, että saa taas vuojen seurata. Livenhän olin jo viime viikolla "päivitelly." No sittempä poika kyytille ja vanhus sai taas jäädä vielä toistaseksi tarhaan mykyttämään.
Ajelin sitten mehtäautoteitä pitkin ja tsiikailin, että näkyskö niitä elukoita jo syömässä. No eihän niitä näkyny vaan kurvasin VW:n "yhelle" levikkeelle ja rupesin sitomaan kenkiä jalkaan. Koira laukkasi siinä mielin määrin ja tuntu olevan virtaa ihan kauhiasti, siis koirassa ei tutkassa, jota en oo lataillu, ku oon aatellu, että eipä tuo poika täyttä virtaa pannassa tarvi.
No sitten käppäiltiin ja käppäiltiin. Koira kävi millon eessä, millonka takana ja sivussa. Toki näkösällä tuo oli alkuun. Sittempä lähettiin aukon yli tallaamaan ja koirahan meni koko ajan eessä. Päätin, että aukon jälkeen voitas lähtiä kaartamaan tielle päin ku alkaa jo hämärtää vahvasti. Mentiin joku n.200 metriä tietä kohti, niin sivulta lähti teeri. No koira ei tähän reakoinu, koska se oli toisella puolen minua. No otin pari askelta enempi ja siitä lähti useampi ehkä 5 lintua lentoon. Näihin sitten koirakin reakoi ja lähti kahtomaan perään. En sitten ite viittyny koiraa ruveta ollenkaan kieltämään, koska kerrankin koira lähti riistan perään. No rupesin sitten vahtaamaan "viisareita" ja gepsiä samalla. No tässä vaiheessa sitten se toinen huono homma tuli vastaan. Sillä live rupes heittämään koiraa mihin sattuun.Ei paljon, mutta kuitenkin. No ite siinä "tyynen" rauhallisena oottelin koiraa ja välistä laittelin normi tekstareita, "että missäpä poju oot menossa?" :D Live heitti pari kertaa koiran 673 metrin päähän, jossa koira ei varmasti kyllä käyny. Pääasiassa koira oli 107 metrin päässä. Kerran taisi olla 253 metrin päässä, mutta tämäkin hieman varauksella... No kuitenkin koira oli sen 17 minnuuttia luolta pois, joka on mielestäni tosi hyvin ekaksi käynniksi. Lenkkihän se ei kuitenkaan ollut, vaikka koira ei tullutkaan omia jälkiä pois. No sitten lähettiin likomärän koiran kanssa autolle. Toki vielä yritti kerran lähtiä takasi mistä tuli, mutta fislasin luo. No tästä ku päästiin takas autolle, niin lähin hymyissä suin ajelemaan kotia kohti. No mutta jatkoa seuraa...
Aattelin siinä yhentoista jälkeen, että en kehtaa aivan lyhintä reittiä ajella takas vaan koukkaampa tuolta "toista" kautta, jos vaikka sattuisi näkymään tien varressa elukoita, vaikkakin koira oli jo makoilemassa, mutta aattelin, että olisi mukava edes senkin nähä vähä mitä tulevana syksynä pitäs haukahella. No eipä aikaakaan, ku huomasin yhen sarvipään, (arviolta puolikymmentä piikkiä puolellaan) syömässä aukossa n.50 metrin päässä tiestä. Sittempä tein oikeastaan ns. alottelian virheen eli hidastin elukan kohalle ja käänsin virta-avaimen off-asentoon. No eihän se elukka siitä mitään välittäny, vahtas vaan. Aattelin, että mitähän tässä pitäs tehä. Koira väsyny, kamera repussa, vaikkakaan siitä mitään hyötyä näin pimeässä oo. No kuitenkin aukasin oven ja hiljaa siirryin konttia kohti ja nappasin koiran syliin ja osotin hirveä kohti, joka vielä toljotteli meitä. Koira ei alkuun reakoinu seisovaan "mörköön," mutta sitten rupesi kuono väpättämään. Arvasin, että nyt se haisto sen ja laskin koiran maahan. Samalla hirvi otti kunnon pompun ja lähti aukon/risukon läpi kohti isompaa mehtää. Koirakin virkkos ja posahti kaks kertaa tieltä. Sehän on eka "hirvikosketus," vaikkakin ääntä ei tullut, ku se kaks sanaa. Ite hyppäsin ojan yli ja näytin vähä koiralle, että sinne vois mennä, jos jaksaa. No lähtihän se koira menemään elukan perään, joka oli kyllä jo aika kaukana, mutta perään koira lähti ja melekosella laukalla. Ite kamusin takas autolle paikantamaan koiraa pimeydessä. Oma paikka oli taas hukassa, koska gepsipalikka oli taskussa ja puhelin autossa. No koirasta sen verran sain paikannusta, että näytti olevan n.200 metrin päässä tiestä ja luultavasti sieltä se palasi takasikin. Eihän se hirveästi oo, mutta kylläpä se aika hyvä tuuri sattu, ku eka koira on 17 minuuttia luolta pois ja sitten posahtaa hirvelle pari kertaa ja käy vielä parin sadan metrin päässä perässä. Intoahan tästä itelle tulee hirveesti lisää ja varmaan koirakin oppi jotain uutta tai ainakin näki jotain mielenkiintoista. Toki jalathan ne pitää pittää maassa, sillä tuskin se seuraava reissu antaa yhtä paljon mitä tämä. No mutta aika näyttää. :)

Tutkaan totuttamista

2010-07-31T23:15:00.002+03:00

Tulipa käytyä Jaten kanssa hyttysten seurana Tuohimaassa. Samalla totuttelin koiraa Trackerin pantaan ja hyvinhän se meni, sillä eipä tuota näyttäny tutka paljoa haittaavan.
Nuolukivellä siinä iltalenkki tehtiin ja koira pyöri ja hyöri taas valtavat määrät ilman mitään päämäärää. Tais mennä hajuista/jälistä sekasi. :) No eihän se vielä näkösältä kauas lähteny, mutta eipä tuota isännän värkkäilytkään hirveesti kiinnostanu. Jälistä tuntu olevan kyllä kovasti innostunut, ku maassa turpaa piteli kovasti.
No tulipa tuo uus päivitys testattua ja olihan sinne jotaki uutta taas Trackeri keksinny. Vähä hifistelyä "ehkä". Nyt ootetaan innolla kuhan päästään netissä seuraamaan päivän koitoksia tulevana syksynä ja pitämään niitä kuuluisia "jälkipelejä" näin metästyksen parissakin. Toki onkait nuita taijettu jo pittää... Heh :). Saas nähä millonka nuo liveseurannat tulee sitten koepaikoillekkin asti muun porukan seurattavaksi... No ,mutta pitäähän sitä ajan virrassa mukana pysyä.
Niin, sepä näytti live pelaavan Ojaniityssä makiasti paria katvealuetta lukuunottamatta ja muuten gepsi pelas niinku pitikin. No seuraavia kertoja ootellessa nyt ku kelitkin alkavat suoda lämpötilan puolesta. ;)

Ruokasektio

2010-07-30T21:27:00.002+03:00

Nyt tässä huomasin, että blogiltani puuttuu tyystin ruokasektio, joten sellanenhan piti heti tuumasta rueta tekemään. Vielä kun päivällä tuli tekastua hirvipataa purkkiin menevistä lihoista, niin saipa heti jutun sinne vääntää.

Stoutti in to the pöntössä

2010-07-28T22:39:00.003+03:00

Tänään aattelin siinä samalla, kun hioin nuita koiratarhan putkia enimmistä ruosteista, niin että voisihan tuota olutta keitelle siinä samalla, kun hiopasen taas yhen putken lisää... :) No siitä se ajatus sitten lähtikin ja "kohta" oli olut jo keiteltynä kasaan. No nytpä on sitten ainakin syksylle tummaa paahdetta luvassa kyyhkypaistin kera. :) Toki täytyy seuraavaksi koettaa osua niihin kyyhkysiin... :D

No takaisin olueen... Mäskäys meni muuten ihan hyvin paitsi, että nuo kaupasta hakemani ohrasuurimot laskivat tehokkuuden aika alas,sillä lopulliseksi Og:ksi tuli vain 1,040. Samalla hieman räknäsin humaloinnin vieläkin yksinkertaisemmaksi. Pistin 30g EKG:tä 60 minuutiksi ja 36g 15 minuutiksi,, jotenka olueen tuli katkeroa n.42-43 IBUa.

No mutta maistellessa maku oli kyllä todella hyvää... Jätin pönikän tällä kertaa käymään keitiötason alle, joten se käypi hivenen lämpimämmässä mitä edelliset olueni, jotenka saan tai luultavasti saan olutta käytettyä kuivemmaksi.

Lad's Mildi pullotettu

2010-07-27T17:20:00.003+03:00

Dodii nyt tuli tuossa sateen aikana pullotettua tuo mildi. Og näytti 1,008 jotenka sellasta 4,2 volttista olut oli tässä vaiheessa. Maku oli jo aivan oikean makuista mildiksi. Hentoa humalaa ja maltaista brownia. Vielä antaa viikon pari kypsyä pullossa ja kehittää hivenen hiilihappoja, niin voisi sitten pitää illanistujaiset kavereille ennen metästyskauden alkua. :D

Jockfall 2010

2010-07-26T16:39:00.002+03:00

No niin nyt olis juttua kuvien kera julkaistu tuolla Wildlife osiossa. Ei muutaku kuppi kuumaa kahvia kätöseen ja lukemaan tämän vuoden Jockfalli reissumme.

Livenä tantereelta...

2010-07-24T12:30:00.000+03:00

Tällästä tänään, eli lämmintä.