JOUKO PELTONEN - ehdokas 2025

Uusi rohkea avaus. Valtuustoaloite by Jouko Peltonen & Jesse Luhtala

2025-11-29T09:33:00.004+02:00

https://docs.google.com/document/d/1BL8szr93JImfcTEyv7uuxq3qagoBFmDp/edit?usp=sharing&ouid=106940783878421778932&rtpof=true&sd=true

Valtuustoaloite ja tiedote.

Marraskuussa 2025. Aloitteen tekijät: Jesse Luhtala ja allekirjoittanut.

Petetyt koulutuslupaukset

2025-02-08T10:19:00.001+02:00

Petetyt koulutuslupaukset

Ammatilliseen koulutukseen kohdistettiin kuluvalle vuodelle – 120 miljoonan euron leikkaus. Valtiontalouden kokonaisuuden perusteella vaarana on, että leikkaukset jatkuvat kevään kehysriihessä. Vaalikentillä annettuja koulutuslupauksia ei pidetty ja ammatillinen koulutus joutui valtion säästökuurille. Kustannustason kasvu huomioiden opetuksen vaatimat resurssit eli lähiopetuksen määrä ja laatu ovat vaarallisessa sivuluisussa. Opettajat toki tekevät parhaansa.

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän (Sedu) tulorahoitus väheni vuodelle 2025 yhteensä noin -3.9 miljoonaa euroa. Viime syksynä Sedussa käytiin koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Inhimillisestä näkökulmasta neuvottelut olivat raskaat ja useiden hyvien työntekijöiden työt päättyivät leikkausten johdosta. Myös koulutustarjontaa jouduttiin supistamaan. Tämä reaktiivinen kierre ei saa jatkua.

Samaan aikaan Sedu katsoo rohkeasti pitkälle tulevaisuuteen ja uudistaa oppimisympäristöjä ympäri maakuntaa. Maakunnallisuus on meille tärkeä arvo. Lähivuosina toteutetut ja toteutuvat investointihankkeet ovat Sedun historian suurimmat. Ähtärin kampus on jo loppusuoralla. Merkittävin kehittäminen sijoittuu Seinäjoelle, jossa investointihankkeet etenevät viimeiseen vaiheeseen. Seinäjoen kolmen kampuksen tavoitesuunnitelmasta kaksi vaihetta on jo maalissa. Kirkkokadun kampus on valmisteluvaiheessa. Valitettavan kalliiksi tulleiden valitusten yms. viivytysten vuoksi kuokka ei ole vielä maassa.

Uudistetuilla oppimisympäristöillä Sedu haluaa varmistaa, että nuorilla ja aikuisilla on mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja työllistyä maakunnan työtehtäviin. Maakunnan avoimista työtehtävistä valtaosa on ammatillista osaamista edellyttävää. Tulevina vuosina pienenevät ikäluokat oppilaitoksissa asettavat pk-yrityksille ja julkiselle sektorille lisäpainetta kovenevassa kilpailussa työvoimasta. Kilpailussa pärjätäkseen työvoiman laadukkaan osaamisen varmistaminen on elintärkeää.

Ammatillinen koulutus kaipaa ennakoivan pitkäjänteistä kehittämistä ja yhteen hiileen puhaltamista. Leikkauksille ei ole enää perusteita. Jos hallituksen leikkauslinja jatkuu, niin perustus jää savijaloille. Vähentyneellä lähiopetuksella emme voi saada ammattilaisia. Uhkana on maakuntamme tulevaisuususkon luisuminen kuplan puolelle.

Jouko Peltonen, FM

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen pj.

Nurmo

Kansanedustajaehdokas Jouko Peltonen - vaalivideo. Facebook, YouTube yms.

2023-02-17T11:17:00.011+02:00

Kansanedustajaehdokas Jouko Peltosen vaalivideo

- Pituus on 58 sekuntia.

Löytyy facebookista.

Kansanedustajaehdokas Jouko Peltosen vaalivideo. Pituus 58 sekuntia. Facebook

Youtuben kanava:

https://youtu.be/jufxkhnLpHk

Kommentit ja evästykset vaalikentille ovat tervetulleita.

😀💪😇

Jouko 88 - äänestä Jouko Peltonen valtuustoon. Keskusta. Se nurmolainen

2021-06-12T20:11:00.004+03:00

Tällä mainoksella Ilkassa 13.6 ja 14.6.

Sillanrakentajat - Jouko Peltosen ja Aki Ylisen vaalilehti 2021

2021-05-21T06:55:00.002+03:00

Klikkaa linkkiä. Tiedosto on melko iso.

Malta odottaa. Ole hyvä.

https://doc-0c-9k-docs.googleusercontent.com/docs/securesc/husaiks8hroo7hhni0i89rl75phhj04k/q4l0bdg50l4i0d8brsfsttjtd1qavmnl/1621568775000/12436609345958959027/12436609345958959027/1idCWmkz8CFkmDddEtNIX1uJFgmOLP6RX?e=download&authuser=0&nonce=rasa55s335cs2&user=12436609345958959027&hash=9l23alplhttsrjenlvk4td2mup9hvj3g Olkaa hyvä. Näköislehden tiedosto on iso. Malta odottaa kun olet klikannut linkkiä.

Viime vaaleissa julkaisimme lehden nimeltä Sanat teot yhtä lehden(2017)

Ja sitä ennemmin julkaisin yksin lehden Lupa luottaa Peltoseen(2013).

Rastaantaipaleen vihkiäispuhe

2021-05-15T13:39:00.001+03:00

Sain kunnian pitää uudistetun Rastaantaipaleen vihkiäispuheen. Vihkiäisjuhla toteutettiin virtuaalisesti huhtikuussa 2021.

https://m.youtube.com/watch?v=-wiEcn8vwv4

Puhe löytyy puolenvälin jälkeen.

Ehdokas Jouko Peltonen youtube-kanavalla

2021-05-05T18:30:00.001+03:00

Klikkaa linkkiä ja tutustu vaaliteemoihin Jouko Peltonen kohti uutta valtuustokautta 2021-2025

Keskitä äänesi Jouko Peltoselle.

Kaupunki pysyköön lestissään

2021-05-05T18:25:00.004+03:00

Tämä mielipidekirjoitus julkaistiin 5.5.2021 Eparissa ja Seinäjoen Sanomissa sekä 6.5. JP-Kunnallissanomissa.

Kaupunki pysyköön lestissään

Seinäjoen kaupungin veroluonteisia maksuja ja veropohjaa ei saa kasvattaa, kuin vain äärimmäisessä hädässä. Kunnalliset palvelut tulee jatkuvasti arvottaa tärkeysjärjestyksessä. Verotus-, maksut ja lainarahoitus tulee kehittyä maltillisesti. Seuraavien sukupolvien käsiä ei saa sitoa liiaksi.

Kaupungin ei pidä itse toteuttaa mammuttimaisia hankkeita rakennus- ja yritystoiminnassa. Jos toteuttaminen ei houkuttele yrittäjiä ja jos markkinamekanismi ei tuota kannattavaa yritystoimintaa, niin kuinka julkinen osaaminen voisi tällä alalla ylittää yksityisen osaamisen? Sopiva läpinäkyvyys myös kaupunkikonsernissa on elinkeinopolitiikan terve perusta, suuruudenhulluus ei tätä ole. Kaupunki pysykööt roolissaan, muuten otetaan turhaa liian suuria riskejä.

Lisäksi nk. raakamaan pakkolunastukset eivät saa kuulua läheskään kaikissa tapauksissa kaupungin kaavoituspolitiikkaan. Pakko on tässä kohtaa väärää sosialismia. Kaavoituksen ja elinkeinopolitiikan nimissä tehdyt lunastukset ovat tuomittavia. Kauppa syntyy, kun hintatarjous ja myyntihalukkuus kohtaavat. Kaavoituksessa maanomistajia tulee kuulla aidosti ja kauppojen tulee olla vapaaehtoisia.

Jouko Peltonen

kuntavaaliehdokas, keskusta

Nurmo, Seinäjoki

Tämä Aaltoselta unohtui - mielipidekirjoitus. Ilkka-Pohjalainen 23.3.2021.

2021-03-23T11:42:00.004+02:00

Tässä lakonisen lyhyt kommentti Markus Aaltosen kirjoitteluun Aaltokeskuksen tulevaisuudesta ja Sedun Kirkkokadun rakentamissuunnitelmista, joita hän ei ehkä arvosta. Viimeksi Aaltosen aihetta koskenut kirjoitus ilmestyi lauantaina 20.3. Päätin reagoida.

Ks. Ilkka-Pohjalaisen linkki 23.3.

https://ilkkapohjalainen.fi/mielipide/yleisolta/lukijoilta-tama-aaltoselta-unohtui-1.12941382

Etelä-Pohjanmaan osuuskaupan edustajiston vaalit

2021-03-07T18:06:00.000+02:00

Äänestysaikaa on 10.3. saakka. Voit äänestää postitse tai sähköisesti.

Ehdokas Jouko Peltonen - Kohti uutta valtuustokautta. Osa 4.

Mitä hyvää alueellamme on?

2021-02-07T20:19:00.003+02:00

Pieni kraapasu ajatuksistani. Osa 2.

Linkki: https://m.youtube.com/watch?v=vxbBl0ObQX8

Jouko Peltonen - kohti uutta valtuustokautta 2021-2025

2021-02-02T19:36:00.005+02:00

Pysy kanavalla.

https://m.youtube.com/watch?v=bi-pX4z4DEQ

Mainosmiehen roolia piti kokeilla - Etelä-Pohjanmaan maakuntapoliitikot framilla

2020-12-19T07:03:00.003+02:00

Keskustan Etelä-Pohjanmaan piiri pyysi maakuntapoliitikkoja esittelemään itseään. Tässä on nopean harkinnan ja kerralla purkkiin tallennuksen lopputulos.

Toivottavasti historia on armollinen. 🤔

https://fb.watch/2tgClcjXXU/

Piru piilee yksityiskohdissa, mutta näkyy kokonaisuudessa

2020-11-11T18:12:00.000+02:00

Tepon alueella kuljetaan kohta kuin Israelin Länsirannalla (Ilkka-Pohjalainen 11.11.2020)

(Alkuperäinen otsikko: Piru piilee yksityiskohdissa, mutta näkyy kokonaisuudessa)

Nurmon kuntaliitoksen junttamiehet lupasivat lisäpalveluita. Tuo lupaus näyttäytyy jälleen kerran irvokkaassa valossa. Tällä kertaa valtuustossa oli framilla Nurmon alueen kaavan käsittely ja siinä yksityiskohtana vt 19:n vaikutus Teppo–Isokoskentien eritasoliittymän vajavainen toteutusmalli. Alkuperäisessä esityksessä nurmolaisille petettyjen lupausten historia ennusti ikävien päätösten listaukseen lisäriviä. Isäinpäivänä tätä kirjoittaessa emme kuitenkaan vielä tiedä valtuuston päätöstä risteysjärjestelyjen osalta.

Yli 14 000 asukkaan Nurmon asuinalue (entisen kunnan alue) on saanut kokea ihan riittävästi ns. Brysselin torjuntavoitosta. Pettymyksistä löytyy muutamia isoja esimerkkejä.

Aikoinaan liitosrahoilla laajennetun Nurmon terveysaseman lähes kaikkien valojen sammuttaminen on suurimpia. Y-talon valmistumisen jälkeen ei ole lääkäriä Nurmossa näkynyt. Mikäli lääkäriin haluaa, on mentävä Seinäjoelle. Vaikka lapsirikkaassa Nurmossa asiakkaita oli aikoinaan jonoksi asti.

Kuvaavaa on, että hiljan kaupunki tarvitsi väliaikaisia hammaslääkäritiloja, ja jostain syystä ei voitu päätyä käyttämään kaupungin vapaita tiloja, joita oli esimerkiksi Nurmossa.

Myös liitoskuntien asukaslautakuntiin ei missään vaiheessa suhtauduttu vakavasti ja myöhemmin ne lakkautettiin turhina. Nyt sitten kaupungilla ihmetellään, miksi alueiden asukasraadit eivät ota tulta.

Vuosien ajan ”voittojen” listaan on siis ehtinyt kertyä ikäviä päätöksiä. Listaa voi liittää Hyllykallion kirjaston lopettamisen ja muita Hyllykallion lähipalveluiden alasajoja. Asukkaat ohjataan tylysti kulkemaan kaupungin loistavia valoja kohti.

Verotustason nostaminen alkoi toki jo ennen liitosta. Samalla päästiin sopivasti kuntaliitosasentoon. Verotusasteen nousu on valitettavasi jatkunut liitosvuosina ja asiantuntijoiden ennusteiden mukaan sitä on pian jatkettava. Myös palvelumaksujen taksat ovat nousseet.

Veroja pitää ilmeisesti rakastaa Nurmon puolella, vaikka sinne sijoitetaan ja investoidaan valitettavan vähän. Pian valmistuva Kertunlaakson koulu on iloinen poikkeus. Kuitenkin Nurmon liikuntahallin yhteydessä olevasta uimahallista emme ilmeisesti voi kuin haaveilla. Voi vain arvailla mitä uhkakuvia liittyy tulevaan kouluverkkoselvitykseen?

Velkaa on otettu enemmän kuin ”laki sallii” ja vaikka olemme väestönkasvualuetta, voi kansantalouden syvä sakkaus johtaa kaupunkitalouden kriisiin. Suuri osa velanotosta on ollut toki kokonaisuuden kannalta tarpeellista, mutta merkittävä menoerä on mennyt ns. ulkonäkökysymyksiin, valtakunnantason profiilinnostoon.

Nurmon alueella siis ollaan puuttumassa liikkumiseen. Valtuusto käsitteli Nurmon kaavaa ja alkuperäisessä esityksessä Teppo–Isokoskentie-eritasoliittymää ei määritellä yksiselitteisesti, vaan toteutus jätetään roikkumaan pitkälle tulevaisuuteen. Jos liittymää ei toteudu kunnolla, niin esimerkiksi Tepon alueen läpi kulkeva edestakainen liikenne pakotetaan kaavaratkaisulla liikkumaan kuten palestiinalaiset Israelin hallitsemalla Länsirannalla.

Jos eritasoliittymäratkaisu jää osittain tulevaisuuteen, huononnetaan samalla palvelutasoa. Todennäköisesti ikuiseksi ajaksi. Rahaa toki aina löytyy, jos on tahtoa. Kaupungin velvollisuus on kuitenkin huolehtia kuntalaisten edusta.

Valtatie 19:n kehityksessä kaksikaistaisuudesta nelikaistaisuuteen ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta jos asia hoidetaan, täytyy se tehdä kunnolla eikä polkea jalkoihin liikkumisen joustavuutta. Muuten kaupungin elinkeinopoliittiset tavoitteet ja strategiat eivät merkitse mitään.

Normaalit totutut asiointisuunnat rikotaan ja estetään, koulu- ja työmatkaliikennettä kierrätetään pitkiä ja turhia mutkia.

Missä muualla kuin juhlapuheissa on ympäristö- ja ilmastopolitiikka? Missä ovat maatalouden tarpeet? Tarvitaanhan edelleen eläinkuljetuksia, maitoautoja, rehun ja muiden tarvikkeiden ajoa. Ne ajot eivät luontevasti sovi Nurmon kirkon ohitse tehtäväksi.

Missä on alueen palveluyritysten etu? Teppo–Isokoskentien varressahan on mm. Ruuhikosken golf ja eläinlääkäri. Puutavara- ja läpikulkuliikennettä on paljon, eikä myöskään sovi unohtaa kylvö- ja puintiaikoihin sekä lannanajoon liittyvää liikennettä.

Risteysalueen puutteellisen kaavaesityksen vaikutukset ulottuvat laajalle, sekä ajassa että maantieteellisesti. Myös kaavasta annetuissa lausunnoissa viitataan alueen liikenteen tarpeisiin, mutta kaavan alkuperäinen päätösesitys ei sitä tarpeellista askelta ota. Miksi?

Miksi yleensä puuttuu tahto antaa vastiketta verorahoille, edes niin että palvelutaso liikennejärjestelyissä säilyisi? Pitääkö kuplassa jälleen kerran ihmetellä kasvavaa nurmolaisten tyytymättömyyttä?

Piru taitaa edelleen asua yksityiskohdissa.

Jouko Peltonen (kesk.)

Aki Ylinen (kesk.)

valtuutetut Nurmosta

Esitys: Eritasoliittymämerkintä kaavaan.

2020-11-11T18:04:00.005+02:00

Valtuuston kokous 9.11.2020

Yritin puolustaa eritasoliittymää kaavamerkintää.

https://ilkkapohjalainen.fi/tilaajalle/paikalliset/hulevesi-pomppasi-taas-esiin-seinajoen-muuten-yksimielisessa-budjettikasittelyssa-myos-nurmolaisten-risteyshuolet-jatkuvat-1.9484460

Hieman oppivelvollisuuden laajentamisesta ja maksuttomasta toisesta asteesta

2020-10-15T21:01:00.006+03:00

Rahaa on rajallisesti, siksi pohdin peliliikettä, jossa tulos ja panos olisi toisen asteen kannalta paras.

Ammatillisen lähiopetuksen pieni määrä, lukio-opetuksen osalta valtionosuuksien rahoitusvaje, josta johtuva vastuun siirtyminen kunnille. Jo nämä osoittavat, että on hyvin outoa, jos ja kun rahaa voidaan ohjata uusiin asioihin, vaikka perusasiat eivät ole kunnossa.

Lisäksi uudistusten kustannuslaskelmat lienevät vähintäänkin optimistisia.

Ilkka 15.10.2020.

”Panokset perusopetukseen”

https://www.e-pages.dk/ilkkapohjalainen/265/article/1227830/12/1/render/?token=5a6a1d9c2f7ac174b6bb6a0a3147b08d&vl_platform=ios&vl_app_id=fi.ilkkapohjalainen.ereader&vl_app_version=1.2.0

Huoli Teppo-Isokoskentien risteyksen tulevaisuudesta

2020-10-04T21:02:00.002+03:00

Huoli Teppo-Isokoskentien risteyksen tulevaisuudesta.

Haastattelu Seinäjokinen-lehdessä 30.9.2020.

http://www.seinajokinen.fi/media/pdf/Seinajokinen_20200930_netti.pdf

Lue sivut 8-9.

Ilmajoen drive in -lakitusvideot ja uutiset

2020-05-31T21:34:00.001+03:00

Ilmajoen lukio lakitti lauantaina 30.5. ylioppilaansa poikkeuksellisena korona-aikana poikkeuksellisella tavalla.

Kokosin tähän tärkeimmät videot ja koosteen sekä uutiset:
Videolakeus esittää: Ilmajoen lukion etäylioppilasjuhlat ja sen live-lähetyksen tallenne(video).

Etäylioppilasjuhlannohjelma Youtubessa: Ylioppilasjuhlan ohjelma etukäteen ladattuna

Lauantain uutisointi:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-ilmajoen-nokkela-lakitustempaus-heratti-myos-suuttumuksen-kylla-me-suomalaiset-olemmekin-lampaannahkoja/7834172#gs.7o8bep

Seitsemän uutiset mtv-palvelussa: https://www.mtv.fi/sarja/33001008/1250886
ks. myös Kymmenen uutiset. (30.5.)

https://ilkkapohjalainen.fi/tilaajalle/paikalliset/nain-sujui-ainutkertainen-drive-in-lakitus-ilmajoella-katso-upeat-kuvat-tilaisuudesta-joka-sai-ylioppilailta-ja-heidan-perheiltaan-vuolaat-kiitokset-tama-jaa-ikuisesti-mieleen-1.5639283

SeAmkin tulevaisuudesta

2020-05-09T22:32:00.002+03:00

Seinäjokinen-lehti haastatteli 8.5.2020 youtube-kanavalla.
https://m.youtube.com/watch?v=7_u6ypAOdFo&feature=youtu.be

Seamk ja Tampere3 yhteistyön mahdollisuuksista on ollut paljon tietoa.
Kriittisiä näkökulmia ei ole ollut julkisuudessa.

Pohdin tässä tuokiossa muutamaa ongelmaa ja isompaa kuvaa.
Hieman puhuttiin myös muista asioista.

Teppo-Isokoskentien risteysasia valtatie 19 osalta

2020-02-18T06:56:00.001+02:00

17.2. kaupunginvaltuustossa.

Avauduin kaupunginvaltuustossa täydentävällä esityksellä pykälässä 16, joka käsitteli Atrian Nurmon tehtaan kohdassa liikennejärjestelyjä. Esitin myös Teppo-Isokoskentien risteyksen ottamista huomioon jo tässä vaiheessa. Ely ja kaupunki voivat halutessaan ottaa tämä käsittelyyn.

Tulevaisuudessa minun toive on Teppo-Isokoskentien risteyksessä säilyttää tavalla tai toisella oikeus päästä edelleen Lapuan ja Seinäjoen suuntaan.

Toin esiin huoleni liikenneturvallisuudesta ja Nurmon koulukeskuksen alueen kasvavista liikennemääristä mahdollisen valtatien nelikaistaisuuden myötä. Lisäksi nostin maanviljelijöiden tarpeet esim. Paukanevan suuntaan, työmatkaliikenteen vaikeuttamisen, yrittäjien aseman vaikeutumisen ja asukkaiden huolet yhteyksien vaikeutuessa.

Kiitän nurmolaisia valtuutettuja Pertti Mäki-Hakolaa(Kansallinen kokoomus)ja Aki Ylistä(Suomen keskusta) myöteisistä jatkopuheenvuoroista.

Uskon, että nämä parhaat poliittiset voimat, Pertti ja Aki, ottivat kopin tästä haasteesta. Heillä on paremmat poliittiset luottamustehtävät, jossa he halutessaan pystyvät puhumaan järkeä tässä nurmolaisille tärkeässä asiassa.

Toivottavasti myös jollakin alueemme kansanedustajista olisi aikaa ja sydäntä tälle murheelle.

—— —

Puheeni löytyy kaupungin youtube sivuilta. Katso kohdasta 1 tuntia ja 30 minuuttia eteenpäin. Myös Ilkka-Pohjalainen uutisoi lyhyesti aiheesta 18.2.2020.

Paniikki puolueessa - HS 9.2.2020

2020-02-11T22:33:00.001+02:00

Marko Junkkari kyseli minun näkemyksiä Keskusta juurista ja mihin ollaan menossa.
Vastailin monelta eri kantilta. Nämä päätyivät toimittajan kynästä Helsingin Sanomiin 9.2.2020.
Ks. linkki.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006399938.html

Hyvää Joulua 2019

2019-12-25T09:06:00.001+02:00

Ilkka on kuplassa!

2019-04-10T18:53:00.003+03:00

Julkaistu Ilkka-lehdessä 10.4.2019
https://www.ilkka.fi/mielipide/yleisolta/lukijoilta-ilkka-on-kuplassa-1.2929127

Ilkka on kuplassa!

Sunnuntain aamukahvit menivät väärään kurkkuun, kun luimme Ilkasta kolumnista (7.4.), että ”Seinäjoella kuntaliitokset on onneksi tehty ajoissa, oikeaan aikaan. Liitosvastustajatkin näkevät jo, miten Seinäjoki ja sen vetovoima on kasvanut ja hyödyttänyt aluetta”. Ilkka elää yhä edelleen kuplassa, joka löytyi tällä kertaa päätoimittajan näyttöpäätteeltä. Tuntuu siltä, että Ilkka haluaa joko provosoida nurmolaisia tai harjoittaa oudolla tavalla liennytyspolitiikkaa.

Jäimme kaipaamaan edes päätoimittajalta analyysia, miten veronmaksajien piikkiin otettu rajunkokoinen velkamäärä ja sen myötä kasvanut kaupungin vetovoima on hyödyttänyt nurmolaisia? Vetovoima ilman todelliseen vaurastumiseen panostamista on EP:n kannalta liian heikko perusta. Lisäksi kaupunki on edesauttanut asuntokuplan syntymistä ydinkeskustan alueelle. Vaasan seudun perusta on vahva ja pitävä johtuen vahvasta teollisesta pohjasta.

Kriittisyys on kiellettyä. Ilmeisesti pitäisi vain ylistää Ilkan neuvostoliturgiatyylistä ajattelua ja harjoittaa kaupunkitaloutta lisävelanottoon perustuen. Eihän konsernivelka ole kuin vasta kolmin-nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Onko tämä todellakin järkevää ja vastuullista?

Alueellisesti kaupungin palveluinvestoinnit eivät osu erityisestivauraan ja väkirikkaan entisen Nurmon kunnan alueelle, saati sitten Peräseinäjoen tai Ylistaron. Kunnallista rakentamista ja remonttia on pakon edessä tehty, mutta pääsääntöisesti liitosalueilta kerätyt verorahat ovat kelvanneet mitä mahtipontisimpiin keskikaupungin hankkeisiin. Puhumattakaan niiden palveluiden hintalapusta, jotka on keskitetty keskuskaupunkiin. Esimerkkinä voi nostaa Hyllykallion kirjaston lakkautuksen ja laajennetun Nurmon terveysaseman toimintojen alasajon.

Liitosalueiden kannalta vastiketta ei ole saatu paljoa. Kaupungin tonttien hinnoittelu haja-asutusalueilla on sellainen, että vetovoima verrattuna ympäryskuntiin on heikko. Kiinteistöveroaste on kohtuuton verrattuna sekä maakuntaan, että verrokkikaupunkeihin. Kunnallisveroaste on myös kipurajalla.

Kaupungin henkilöstömäärä ei ole kasvanut asukasluvun mukaisessa suhteessa. Henkilöstön kestävyys on jatkuvasti koetuksella tai palvelujen laatua pitää pian tietoisesti heikentää.Luokkakoot ovat paikoin liian isoja.

Talouskriittisyys ja tasa-arvo muistetaan kaupunkikeskustan ulkopuolisilla alueilla. Valtuustossakin äänestettiin, kun Kouran alueen tonttihintaa laskettiin 2 €/m2. Tämä koettiin uhkaksi koko kaupungin tasapuoliselle talouskehitykselle.

Huhtala 10 korvaavien tilojen sijoittaminen keskikaupungille, johon tarvitaan uusien tilojen (24 ME) lisäksi 7,5 ME parkkitalo on kuulemma tärkeää pohjoiskeskustan kehittymiselle. Hajasijoittamalla perhepalvelut ympäri laajan kaupungin olisimme säästäneet investointibudjettia, joka on muutenkin kestämätön.

Lehdistöltä ja kaupungilta olisi reilua laatia laaja maantieteellistaloudellinen selvitys investoinneista uuden kaupungin ajalta. Sillä voitaisiin osoittaa objektiivisesti, kuinka oikeudenmukaisesti eri liitosalueita on kohdeltu esim. verokertymän kautta. Kuinka veroeurot kohtaavat maksajansa ja kuinka palvelujen alueellinen karsinta on kohdentunut?

Me, jotka olemme toimineet jo Nurmon kunnan aikana valtuustossa, olemme tottuneet tekemään vastuullista politiikkaa. Näemme kaupungin nykyisen talouskehityksen uhkana sekä asukkaiden, että kaupungin työntekijöiden kannalta. Uuden kaupungin taloudellinen perusta seisoo valitettavasti savijaloilla.

Kaupunkialueen menestyminen on liitoskuntienkin etu, sen ymmärtää kaikki. Kaipaamme oikeudenmukaisuutta lähipalveluiden suhteen. Ilkan viimeaikainen uutisointi sekä vuosien mittaan tehdyt päätökset eivät ole linjassa.

Kasvavaa tyytymättömyyttä löytyy ja myös perusteet sille. Päätä silittelemällä tämä ei muutu.

Jouko Peltonen, valtuutettu(kesk.), Nurmo

Aki Ylinen, valtuutettu(kesk.), Nurmo

Etelä-Pohjanmaalla toisen asteen koulutus selviää muutoksista

2019-04-07T21:10:00.002+03:00

Etelä-Pohjanmaalla toisen asteen koulutus selviää muutoksista

Sivistys on aina hyvä sijoitus Suomen tulevaisuuteen. Tarvitsemme koulutusta kansallisen kilpailukyvyn ja pohjoismaisen elämänlaadun turvana. Kuitenkin valtion verotuspohjan ja huoltosuhteen jatkuvasti pahenneen vääristymien vuoksi, myös koulutusmenoja on viime vuosina leikattu. Lähinnä taloudellisista syistä oli pakko uudistaa laajasti ammatillinen koulutus (1.1.2018). Samalla uudistettiin koulutuksen toiminta- ja rahoitusperusteet sekä yhdistettiin nuorten ja aikuisten koulutuslainsäädäntö. Sisällöllisen opetuksen lähtökohtana säästöt eivät tietenkään ole paras lähtökohta uudistuksille. Rajuimmin taantumasta johtuvat säästöt ovat osuneet ammatilliseen koulutukseen.

Valtio leikkasi vuosina 2015-2018 esim. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän (Sedu) tulorahoituksesta 11 miljoonaa euroa. Vähennykset ovat toteutettu koulutuspaikkojen ja yksikköhintarahoituksen kautta. Tämä on tarkoittanut yli 20 % vähennystä valtion tulorahoituksesta. Taloussäästöt ovat merkinneet Sedussa toiminnallisia uudistuksia opetuksen sisällössä esim. työssäoppimista on lisättyja lähiopetuksen määrää on rajattu. Yksilölliset opintopolut ovat nykyopiskelun trendisana. Se sopiiko yksilöllinen opintopolku ja vastuu kaikille, on sitten eri asia.

Yksi talouden tehostamistoimenpiteistä on kiinteistöjen lukumäärän vähentäminen. Järjestelyjen jälkeen pitäisi kiinteistömassa kuluineen vähentyä noin 20 %, mutta samalla tilat uudistuvat ja mahdollistavat henkilöstön tehokkaamman käytön ja toisaalta henkilöstön työviihtyvyys mahdollisesti paranee. Rehellisyyden nimissä pitää todeta, että henkilöstökuluja on vuosien aikana luonnollisesti pakon edessä karsittu, koska palkkakulut ovat yli 65 % Sedun vuosittaisesta budjetista. Laajoilta irtisanomisilta ei viime valtuustokaudella vältytty.

Kaiken em. asioiden toteutus suunnitelmallisesti on ollut vaikeaa, koska valtion vuosittaisesta rahoituksesta huomattava osa on ollut jatkuvasti epävarmaa. Anomuksilla saadut lisärahoitusosuudet ovat tulleet vähitellen Sedun kassaan esim. strategiarahoituksen muodossa.

Leikkauksista johtuen eri poliittiset tahot ovat julkisuudessa esittäneet ”yllättäen” huolensa lähiopetuksen määrästä ja laadusta. Samoin useat poliittiset tahot ovat ilmaisseet toiveen toisen asteen maksuttomuuden puolesta.

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat ”tasaantuneet” valtion taloudellisen tilanteen vakiintumisen myötä vuoden 2018 aikana.

Nyt on vuorostaan näkyvissä vakavia merkkejä kuntien huononevasta taloudellisesta tilanteesta. Tämä kääntyy varmasti haasteeksi myös lukiokoulutuksen puolella. Kuitenkin jo pitkään on ollut suurin poliittinen huoli lukiokoulutuksen vetovoimasta ja sen uudistamistarpeesta. Huoli on siis kohdistunut enemmän lukiokoulutuksen kehittämiseen kuin sen rahoituspohjaan. Tämä näkyy siten että 1.8.2019 alkaen on käytössä uusi lukiolaki ja lukioasetus sekä uusi laki ylioppilastutkinnosta.

Uutta tulee lukion toiminnan sisältöihin, ylioppilaskirjoituksiin ja opintojen ohjauksen ja erityisopetukseen. Hieman aikaisemmin lukiot on velvoitettu toteuttamaan rahakas digiopiskeluun siirtyminen, aina ylioppilaskirjoitusten digitalisoitumista myöten. Keväällä 2019 kaikki aineet kirjoitetaan sähköisesti.

Onneksi Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat pitkäjänteisesti kantaneet vastuutaan ja pitäneet yleissivistävän koulutuksen rahoituksen kulurakenteen edellyttämällä tasolla. Myös julkisen sektorin perinteisesti maltilliset palkkaratkaisut ovat helpottaneet kuntataloutta. Toki kuntien voimavaroissa on eroja, mutta esim. Etelä-Pohjanmaan lukioverkko on säilynyt sitkeästi. Tästä kuuluu kiitos viisaille kuntapäättäjille. Lukion merkitystä ei sovi unohtaa kunnan veto- ja pitovoimatekijänä . Lukion tuntien avulla monien perusopetuksen aineenopettajien opetusvelvollisuus saadaan täyttymään.

Opiskelijan ja hänen huoltajien kukkarolla käydään myös. Toisen asteen oppimateriaalien hintataso on noussut hurjaa vauhtia. Tietokoneiden ja oppikirjojen hankintahinnat nousevat koko ajan. Samoin opintomatkat ja muut tapahtumat saattavat maksaa sievoisen euromäärän. Periaatteesta, jonka mukaan pitää itse rahoittaa oppimateriaalit toisen asteella pidetään melko varmasti kiinni. Mutta vähävaraisten perheiden kannalta on erittäin hyvä poliittinen avaus, että 1.8.2019 alkaen Kelalta saa hakea opintorahan oppimateriaalilisää 46,80 euroa/kk.

Eräillä maakuntamme alueilla on satsattu yhteistyössä uuteen kaikesta huolimatta. Esimerkiksi Lapualle valmistuu hyvin pian kaupungin rahoittamana uusi lukio, samalla sinne ”syntyy” Sedun kanssa uusi toisen asteen Kampus. Lähes vastaava otettiin käyttöön Kurikassa vuoden 2019 alussa. Kurikan kampuksen hinta oli yli 32 miljoonaa euroa. Erona Lapuaan on, että se rakennettiin lähes kokonaan uusiksi ja kiinteistön omistaa Sedun ja Kurikan kaupungin yhteinen kiinteistöyhtiö. Tulevaisuudessa tullee ratkaistavaksi Ähtärin koulujen ja Sedun yhteistyömuodot.

Lähitulevaisuuden suuri kysymys on lukioiden yhteistyövelvoite korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Tämän muuttaminen konkreettiseksi ja sen tuleva hinta on vasta työn alla. Yhteistyövelvoite vie erityisesti lukioiden rehtorien huomion, mutta se antaa myös paljon mahdollisuuksia kehittää lukio-opetusta ja samalla esim. ammattikorkeakoulu-opetuksen laatua vetovoimaa. Myös Sedu kehittää jatkuvasti yhteistyötään Seinäjoen ammattikorkeakoulun(SeAmk) kanssa

Suomessa on vahvat perusteet säilyttää toisen asteen opetuksessa duaalimalli eli pitää ammatillinen ja yleissivistävä lukio-opetus erillään. Lienee kuitenkin paikallaan muistuttaa kaikkia lukioiden rehtoreita toisen asteen yhteistyön kehittämisen merkityksestä. Emmehän unohda sitä!

Koulutuspolku on aina kokonaisuus. Mikään koulutaso ei ole mitään ilman toista. Siksi muutokset jollakin kouluasteella vaikuttavat muihin kouluihin. Varhaiskasvatus pohjustaa perusopetusta jonka nivelkohdassa siirrytään luokanopettajien alakouluista aineenopettajien yläkouluun. Seuraava lenkki on toinen aste, jossa vaihtoehdot ovat lukio tai ammatillinen opetus. Molemmista on mahdollista päästä ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Suurin osa opintojen jatkajista tulee lukiotutkinnon tai kaksoistutkinnon kautta, tai jopa kolmoistutkinnon kautta. Tästä kaikesta kannattaa pitää kiinni vaikka ikäluokat pienenevät. Toki järkevyyden rajat pitää tunnistaa ajoissa.

Jouko Peltonen

Koulutuksen ammattilainen vuodesta 1993

lukion rehtori

Sedun hallituksen pj.

SeAmk hallituksen jäsen

yms.

Julkaistu mm. Viestinviejän Sanomissa 3.4.2019

Vanhukset, vammaiset ja lapset poliittisen pelin nappuloina

2019-04-07T14:08:00.006+03:00

Vanhukset, vammaiset ja lapset
poliittisen pelin nappuloina

Suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on koetettu laittaa uuteen asentoon kohta 17 vuoden ajan. Suomen väestön harmaantuminen ja ihmisten palvelutarpeiden kasvu yhdessä niukkenevien eurojen kanssa on ollut pääsyy siihen, miksi eriväriset hallituskoalitiot ja lähes kaikki puolueet aina Paavo Lipposen (sd.) toisen hallituksen vuosista lähtien ovat pyrkineet jollain tavalla muokkaamaan palvelurakennetta. On ollut Kainuun mallia, Paras-hanketta, suurkunta-kuvioita, sosiaali- ja terveyspiirimallia sekä sote- ja maakuntauudistusta.

Jokaisen ”uudistuksen” suunnitteluun ja valmisteluun on käytetty valtion hallinnossa, kuntayhtymissä, kunnissa ja järjestöissä tuhottomasti aikaa ja paperia. Sairaaloissa, hoito- ja hoivakodeissa niin palveluiden tarvitsijat ja heidän läheisensä kuin henkilökuntakin ovat hämmentyneinä ja jännittyneinä odottaneet, mitä muutoksia kaavaillut uudistukset tuovat. Lopputulos on joka kerran kuitenkin ollut se, että uudistukset ovat tavalla tai toisella jääneet puolitiehen tai kaatuneet.

Tällä eduskuntavaalikaudella pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelman kunnianhimoinen päätavoite on ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä maakuntauudistusten toteuttaminen. Toteutus on viipynyt, ei vähiten siksi, että sen toteutukseen on liitetty poliittista peliä julkisen ja yksityisen palvelutuotannon rajankäynnin sekä valinnanvapauden osalta.Lähestyvien eduskuntavaalien myötä perinteinen valtataistelu puolueiden kesken hallitus-oppositio –akselilla on tuonut uudistuksen toteuttamiseen näytelmäkierroksia.

Sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevat lapset, vanhukset, vammaiset ja pitkäaikaissairaat eivät kaipaa poliittista peliä, vaan takeet siitä, että laadukas ja turvallinen hoito ja hoiva ovat mahdollisimman lähellä ja ennestään tutussa ympäristössä saatavilla. Meille tärkeässä pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa ihmisten hoidon ja hoivan tulee jatkossakin perustua ensisijaisesti julkisesti tuotettuihin kohtuullisen hintaisiin palveluihin, joita yksityissektori tarvittaessa ja valvotusti täydentää. Yksityisen sektorin tuotannon ei pidä olla kansainvälisten pääomasijoittajien omistamien kasvottomien jättiyhtiöiden käsissä, vaan järjestelmän täydentäjänä tulisi suosia kotimaisia sopivan pieniä yrityksiä sekä paikallisten yhdistysten ja säätiöiden tarjoamia palveluita. Yksi voimavara tällä saralla ovat evankelisluterilaisen kirkon ja muiden kristillisten yhteisöjen seurakunnat, jotka voisivat olla mukana hoito- ja hoivapalveluiden tuottamisessa sen lisäksi, että ne pystyvät huolehtimaan myös kohderyhmien henkisestä hyvinvoinnista.

Tuomas Koivuniemi
puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Epilepsiayhdistys
Kauhajoki

Jouko Peltonen
Seinäjoen kaupunginvaltuuston jäsen
Nurmo