Katiska

Katiskatweet 2010-07-30

Jagster — Fri, 30 Jul 2010 15:00:00 +0000

Dog Training and the Myth of Alpha-Male Dominance http://tinyurl.com/2wqw2ko #

Asiaankiin liittyvät

Katiskatweet 2010-07-29

Jagster — Thu, 29 Jul 2010 15:00:00 +0000

Natural Toxins for Use in Pest Management, review http://tinyurl.com/2ve6s3u #

Nämäkin luettiin:

Asiaankiin liittyvät

Katiskatweet 2010-07-28

Jagster — Wed, 28 Jul 2010 15:00:00 +0000

AUS-treenari kärähti nandrolonista http://tinyurl.com/2uh3jjo / Idiootti, näkyy ikuisuuksia, mutta eiköhän ollut pitänyt nartun kiimattomana #
Manninen: L-arginiini ei lisää kasvuhormonin määrää. Rasitus lisää. http://tinyurl.com/37s5m98 #

Asiaankiin liittyvät

Katiskatweet 2010-07-27

Jagster — Tue, 27 Jul 2010 15:00:00 +0000

Manninen: L-arginiini ei toimi ihmisillä typpi-boosterina http://tinyurl.com/3xceye6 #

Asiaankiin liittyvät

Adoptio on hieno asia, osa 2

Jagster — Tue, 27 Jul 2010 07:46:10 +0000

Somen maailma, Katiska mukaanlukien, huuteli uutta kotia nelivuotilaalle greyhoundurokselle. Se oli joutunut kehnoon tilanteeseen omistajansa menetettyä otteensa reaalimaailmaan (minun tulkintani) ja mopon karattua käsistä oikein kunnolla – ainakin lemmikkien hoidon suhteen. Veikka haettiin poliisin ja virkaeläinlääkärin voimin, ja saapui erinäisten mutkien – helppojen sellaisten – jälkeen kasvattajan hoteisiin. Muutaman vuoden projekti oli saatu päätökseen. Valitettavasti ei vain sillä tavalla, kuin olisi alunperin haluttu, mutta ilo pitkästä itkusta ja lopussa kiitos seisoo; vai miten nuo vanhat sananlaskut menivätkään. Sana kiersi Veikan tilanteesta, yhteydenottoja tuli ja loppujen lopuksi Veikka löysi oman sohvan, oman kodin ja elämänsä ensimmäiset ihan aidot omistajat.

Katiskaa hieman pöyhimällä löytää alkuperäisen postauksen, lähes samalla otsikolla. Otetaan kertaukseksi Veikan tarinan loppuhuipentumat. Naapurien useampien yhteydenottojen jälkeen poliisi meni eläinlääkärin kanssa asuntoon. Huoneisto oli siivottomassa kunnossa, eikä enää millään mittarilla ihmisasuttavassa kunnossa. Jäljellä oli kaksi koiraa ja niille oli tehty umpihäkki kakkoskakkosesta ja kanaverkosta olohuoneeseen. Jätöksiä ei oltu siivottu, ja nekin, jotka jossain vaiheessa oli lumilapiolla lattialta siivottu, oli jätetty viemättä roskikseen. Niitä ei oltu sidottu lämpöpattereihin kiinni, kuten alkuperäinen juoru kertoi. Koirat olivat laihoja, mutta eivät nälkiintyneitä. Omistaja oli käynyt arviolta kerran viikossa heittämässä säkin ruokaa koirien eteen, ja ainakin jossain vaiheessa yrittänyt siivota hiukan. Koiria ei oltu hakattu, ja ne olivat muutoin terveitä – likaisia kylläkin.

Takavarikoinnin jälkeen hoitokennelissä Veikka pestiin, ilmeisesti pariinkiin otteseen ja ylipitkät kynnet leikattiin. Lisäksi aloitettiin lihotuskuuri. Koska kennelin pitäjällä on omia isoja koiria, niin ruokinta tehtiin niiden malliin ja oli kohtuullisen tehokasta: kahden viikon jälkeen oli saatu ihan mukava ylipaino päälle. Parempi niin, koska se saattoi leikata terän jatkuvan näläntunteen aiheuttamalta yliampuvalta ahneudelta. Sitä käytiin katsomassa, ja se oli lihakseton, liikkumaton, terve, ehjä, iloinen ja sosiaalinen greyhound. Alkoi uuden kodin metsästys ja kahden viikon odotus, että Veikka saatiin takaisin sinne mistä oli lähtenytkin.

Uusi pesu, kynnet vielä lyhyemmiksi ja perusteellisempi tarkastus. Mitään fyysisiä ongelmia ei löytynyt lukuun ottamatta anturoita, jotka olivat kärsineet paskan polkemisesta – eräällä tavalla palaneet. Kohtuullisen pikkujuttu hoidettavaksi. Korvien väli mietitytti. Ja aivan turhaan. Se oli kuin ei olisi koskaan poissa ollutkaan, ja oli sentään lähtenyt pikkupentuna. Ruokaa oli takavarikkoaikana saatu niin paljon, ettei meetvursti kelvannut – ja se on outoa, greyhoundille. Koska koira oli ollut niin pitkään sisällä, niin se laitettiin kolmen hehtaarin tarhaan kaverina vuotinen narttu. Ei ongelmia. Kehno fyysinen kunto toki näkyi jaksamattomuutena, mutta se paranee liikutuksen myötä. Eihän Veikasta kukaan kisakuntoista haluakaan, mutta edes jonkinlainen fyysinen kunto on tae terveemmästä elämästä pidempään.

Kaksi asiaa pisti silmään sen käyttäytymisessä. Ensimmäinen oli sen tarve tarkistaa, että pääseekö ulos. Se kävi huomattavan usein kokeilemassa, että pääseekö pihalle kun pyytää. Ja kyllähän meillä pääsee. Jonkin ajan kuluttua tuokin käyttäytyminen alkoi hiipua. Toinen oli sellainen, ettei sitä suurin osa olisi edes huomannut ja juorusi enemmälti pitkän ajan koiranpidosta, ei viimeisten aikojen ongelmista. Sillä oli kehno koordinaatio. Veikka ei kyennyt hahmottamaan omia mittasuhteitaan ja yritti esimerkiksi kulkea raoista, joista mahtui nenä. Suora seuraus vähäisestä liikuttamisesta.

Se ei reagoinut käden liikkeeseen, osasi perustavat, oli sisäsiisti ja käyttäytyi muiden koirien kanssa kuten kuului. Omiin uroksiimme se reagoi sen verran johtajan elkein, että tipautimme perheistä ne, joilla oli uroksia. Luultavasti kyse ei ollut muusta kuin normaalista toisilleen vieraiden urosten selvittämisestä, että kuka on kenenkin poika – mutta Veikan suhteen ei haluttu ottaa enää mitään riskiä kiertolaiselämästä, joten urosperheet eivät olleet enää vaihtoehto.

Erään perheen pyysimme käymään. Tulivat toimeen Veikan kanssa, ja Veikka heidän kanssaan. Koska vaikuttivat muutenkin täysipäisiltä ja -valtaisilta aikuisilta ihmisiltä, niin Veikka hyppäsi auton takapenkille, vilkutti, käänsi kuononsa menosuuntaan ja muutti jonnekin päin Etelä-Suomea.

Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Sitten omia kokemuksia tästä projektista.

Kun ilmoitus on, että etsitään kasvattajan kautta etsitään uutta kotia neljävuotiaalle greyhoundurokselle, niin:

on turha ilmoittaa, että haluaisi ottaa mieluummin pienemmän nartun
väri oli alunperin jätetty tarkoituksella pois, koska valinnan perusteena täytyy olla rotu, ei ulkomuoto
jos jäniksiin reagoiminen on omistajalle ongelma, niin miksi vaivautua kyselemään greyhoundia
koti etsitään nimenomaan kasvattajan kautta, ns. välistäveto ei onnistu
sosiaalipornoannoksen voi etsiä muulta

Sähköpostikyselyjä tuli kiitettävästi. Liiankin kiitettävästi. Unohdin ensimmäisessä ilmoituksessa erään perusasian: mailitse on helppo potkia renkaita, mutta ainoastaan edes auttavasti kiinnostuneet soittavat. Vastasin maileihin aina samalla tavalla: annoin puhelinnumeron, ja kehoitin soittamaan, jotta voitaisiin selvittää greyhoundin tyypilliset asiat ja varmistua, että ollaan ylipäätään etsimässä sopivaa koiraa. Maailman parantajia on paljon, vähän turhankin paljon. Yhtä lukuunottamatta soittoa ei koskaan tullut. Niille, jotka kysyivät ainoastaan hoitokennelin yhteystietoja, ilmoitin, että koira sijoitetaan meidän kauttamme ja annoin oman numeromme. Näistä vain yksi soitti meille. Sen sijaan oli aika monta, jotka olivat kohtuullisen helpon salapoliisityön jälkeen selvittäneet, missä koira oli odottamassa kahden viikon täyttymistä, ja yrittivät hoitaa asian sen kennelin kautta. Hoitokennelin kanssa oli sovittu, että koska he eivät tiedä yhtään mitään greyhoundeista, niin he ohjaavat kyselijät meille. Muistini mukaan yksikään niistä ei ottanut yhteyttä meihin.

Ihminen on utelias eläin. Pedot tuppaavat olemaan, sillä perusarkuuden lisäksi uteliaisuus on lajin, suvun ja yksilön elämisen perusehto – paitsi jos olet pakoeläin, jolle kaikki poikkeava on potentiaalinen uhka. Vaikka meillä ei olekaan nopeutta, voimaa, kynsi, hampaita ja joidenkin tulkintojen mukaan myös peukaloetusormiote sekä tulen ja pyörän keksiminen ovat suunnattoman ylimainostettuja asioita, niin silti olemme petoja ja ravintoketjun yläpäässä (tiedän, että jääkarhuilla ja vegaaneilla on poikkeava näkemys asemastamme ravintoketjussa). Ihmisillä on kuitenkin yksi ominaisuus yli muiden petojen (tai pakoeläinten, ihan sama): meillä on kyky harkintaan. Uteliaisuuden voi myös tukahduttaa. Kun meillä on käsissä eläinsuojelullinen ongelma, ja kun pennuistaan stressaava kasvattaja yrittää parhaan mahdollisen kykynsä mukaan järjestää eläimelle nopealla aikataululla niin turvattu loppuelämä kuin mahdollista, niin fiksu tapa ei ole soittaa muuten vain ainoana asiana saada selville mahdollisimman törkyisiä yksityiskohtia. Vaikka olisikin ollut aito halu ottaa koira, niin jos puhelun pääpaino on tapahtumissa, ei koirassa, niin ei meiltä kodinvaihtajaa saa. Valitan, näin on näreet.

Minua alkoi myös mietityttää osan ihmisten aito motivaatio varjujen ja galgojen pelastamisessa. Eläinsuojelu on kannatettavaa työtä (eläinten oikeuksien ajaminen harvemmin), mutta jos ihminen elää puhtaasti tunteella, eikä pysty kontrolloimaan tunteitaan – varsinkin vihaa – niin mikä on hänen kykynsä ylipäätään tehdä rationaalisia päätöksiä; kuten että sopiiko tämä koira minulle, pystynkö tarjomaan tälle sitä mitä se tarvitsee. Suomeksi: meille soitti aika monta sekopäätä, joiden kyvystä huolehtia eläimestä, vaikka haluja oli enemmän kuin yhteensä keskikokoisen eläinsuojelujärjestön aktiiveilta löytyy, minulle jäi melkoiset epäilykset. Kun todellisuudentajunsa menettänyt eläinsuojelutapaus haalii koiria ympärilleen, niin minun on vaikea nähdä suurtakaan käytännön eroa siihen, että todellisuudentajunsa menettänyt eläintenpelastaja haalii koiria ympärilleen – kummassakin tapauksessa koira ei ole enää koira, yksilö, vaan se muuttuu heijastukseksi jostain kuvitellusta ideasta.

Me haluamme koiran osaksi perhettä, normaalia elämää. Varsinkaan aikuisen, uudelleen sijoitettavan koiran rooli ei ole tukea kenenkään missiota – propagandavälineensä saa hakea muualta.

Soitto meille muitakin järkeviä, fiksuja ja kahdella jalalla maan päällä tallustelevia ihmisiä kuin he, jotka loppujen lopuksi Veikan veivät mukanaan. Me pyrimme tekemään koiran, uusien omistajien ja meidän kannaltamme järkevimmän ratkaisun – kyseessä ei siis ollut muita “finaalissa” olleita kohtaan mikään epäluottamuslause. Heille minä antaisin yhden vinkin: harkitkaa ihan normaalia, noin viisisuotiasta, tervettä, eläkkeelle siirtynyttä aktiivijuoksijaa. Niiden taustoissa ei tosin ole mitään dramatiikkaa ja ne ovat eläneet normaalia elämää – mutta moiselle keski-ikäiselle koiralle olisi paras palkinto, kun se pääsisi jonkin ihkaikiomaksi koiraksi – eikä sen tarvitsisi enää kilpailla asemastaan laumassa tai kerätä stressiä kun kisavarusteita pakataan autoon, eikä se pääsekään enää mukaan. Noita on saatavilla, mutta niitä täytyy kysellä – ei niitä missään apuloissa kaupitella.

Nämäkin luettiin:

Asiaankiin liittyvät

Katiskatweet 2010-07-26

Jagster — Mon, 26 Jul 2010 15:00:00 +0000

Kellään kokemusta greipinsiemenöljystä hiivan häädössä? @Jagster_ #
Rational Use of Antibiotics in the Treatment of Functional Bowel Disorders http://tinyurl.com/3a5hdek #

Asiaankiin liittyvät

Katiskatweet 2010-07-25

Jagster — Sun, 25 Jul 2010 15:00:00 +0000

GRL: Masters 2010: Notos (kasv. Nordic). OAKS 2010: Lips (kasv. Nordic). @Jagster_ #

Asiaankiin liittyvät

Erään kuivamuonan tulkitseminen

Jagster — Fri, 23 Jul 2010 18:35:34 +0000

Olen ilkeä, ja erittäin huonotapainen. Kopioin eräältä foorumilta oman postaukseni tänne. Periaatteessahan tuo sotii käyttäytymistapoja vastaan – mutta koska nettimaailmassa ei suuremmin ole käytöstapoja, enkä moista kieltoa ole koskaan ymmärtänyt, niin antaa palaa. Omaa tekstiäni se on.

Tähän on yksi syy. Kyseessä on yksi käytännön tapaus aiheesta miten lukea pussinkylkeä. Koska niin monella on vaikeuksia tulkita niitä, niin laitetaan näkyville yksi esimerkki. Toki niistä löytää paljon muutakin, mutta tätä voisi kutsua ns. suppeksi tulkinnaksi.

Katsotaanpa ja kerrataan perusjuttuja samalla, koska ehkä kaikille nämä eivät ole tuttuja asioita.

Eli pussi etupuolella lukee:
60% premium animal ingredients
40% regional fruits & vegetables
0% grain

Tämä on mainos, ja kertoo vain sen, että tuotteessa ei ole viljaa. Jos on huomattavan tärkeää, että ruuassa ei saa olla jotain tai ruuassa täytyy olla jotain, niin näihin ei saa luottaa. Siksi vilkaistaan sinne takapuolelle (tai kyljestä )

Kuivattu lampaanliha (35%), bataatti, tuore lammas, herne, kananmuna, sinimailanen, auringonkukkaöljy, kuha, kurpitsa, hauki, omena, porkkana, nauriin naatti, orgaaniset merikasvit (ruskolevä, rakkolevä, punalevä), katajanmarja, karpalo, marjatuomipihlajan marja, amerikanherukka, väinönputken juuri, sikurijuuri, puna-apila, vadelman lehti, voikukan juuri, piparmintun lehti, kehäkukan kukka, kamomillasaunion kukka, rosmariini Lactobacillus acidophilus (DSM 13241), Enterococcus faecium (NCIMB 10415).

Valmistusainelistassa täytyy ainekset ilmoittaa määrällisesti suuruusjärjestyksessä, ensin eniten ja siitä vähenemään päin. Joten jos joku on listan hännillä, niin ei sitä paljoa ole.

Kuivatun lampaanlihan 35 % ei takaa, että sitä on tuotteesta 35 %, mutta luultavasti on. Kun voi olla myös, että kaikista lihoista 35 % on kuivattua lammasta. Mutta koska listalla ei ole kuin toinen liha, se tuore, niin oletetaan, että se on tuotteesta. Tarkoittaa silloin kahta asiaa: 15 kilon säkistä on 5,25 kg lihaa, loput sitten jotain muuta, ja että jokaista muuta ainesosaa on vähemmän kuin 35 %. Seuraavaksi on bataatti, eli kyseessä on lammas-bataattiruoka, jonka tutumpi nimi meille olisi lammas-peruna Bataatti ei ole perunaa kummallisempi, eikä vieras nimi tee siitä sen parempaa. Tässä tapauksessa oikeastaan päivänvastoin, koska tuo on pelkkää tärkkelystä – eli hiilihydraattia. Sokeria siis.

Ja nyt mennään uskonasioihin, koska emme tiedä.

Tuossa tuotteessa on saman verran bataattia kuin kuivattua lampaanlihaa. Toisin sanoen tuo 35 prosenttia. Tuotantoteknillinen pakkoa, koska pelletti ei pysy muuten kasassa. Tarkoittaa sitä, että kuivatun lihan ja bataatin jälkeen kaikki muut jakavat sen jäljelle jääneen 4,5 kg. Ja nyt tulee homman koukku: tuore lammas. Tuota kun kuivamuonassa ei voi olla sellaista kuin tuore lammas. Sen täytyy olla kuivattua, koska tehdään kuivamuonaa. Eli he ostavat kahta laatua lihaa (mukamas): kuivattua lampaanlihaa ja osan tuoreena, joka kuivataan ennen varsinaista sapuskan tekoa. Ja tässä kohtaa meillä menee laskut sekaisin – tai sitten ei. Okei. Meillä on 5,25 kg kuivattua lampaanlihaa, enintään 5,25 kg bataattia ja vähintään 4,5 kg kaikkea muuta – asia selvä? Kun väh. 4,5 kilosta on tuoretta lammasta ja se on kuivattava ennen prosessia, niin me hukkaamme noin 65 % sen lampaan painosta haihdutettuna vetenä – jonka jälkeen myytävässä säkissä ei enää olekaan 15 kiloa tavaraa. Nyt on tehty joko tai – temppuja molemmat.

Joko osa lampaasta on ilmoitettu märkäpainona siksi, että se on saatu nostettua kolmanneksi listalla ja näyttämään enemmältä ja hienommalta lihalta. Itseasiassa lihaa e ole suuremmin enemmän, ja toiseksi se on ihan samaa kuin se ensimmäinen liha. Tai sitten osa lampaasta on ilmoitettu märkänä siksi, että silloin bataatin suhteellinen osuus tipahtaa, eikä se – ylläripylläri – olekaan enää listan ykkösenä; jos lammas olisi ilmoitettu kaikki kuivana, niin bataatti olisikin ollut ykkönen.

Kananmuna on mukana nostamassa valkuaista, ja auringonkukkaöljy rasvaa. Kun rasvapitoisuus on 17 %, ja osasta muistakin tulee rasvaa, niin suunnilleen saadaan mittakaava: auringonkukkaöljyä voi olla enintään hiukan päälle kaksi kiloa, luultavammin kuitenkin maksimissaan kilo. Jonka jälkeen jokainen voi suhteuttaa mielessään paljonko noita muita hienoja ihmeaineita säkistä löytyy; kourallinen. No, tässä suhteessa valmistaja on outo – se kertoo kuinka paljon (siis vähän) noita löytyy. Siitä plussat.

Glukosamiini 800mg/kg
Kondroitinsulfaatti 500mg/kg

Jos noita tarvitsee, niin nyt kannattaa sitten laskea että saako riittävästi, tai edes sen vertaa, että niiden kannattaa antaa vaikuttaa ostopäätökseen. (ei saa…)

Kasvien osuus:
Katajanmarja 400mg/kg
Väinönputkenjuuri 400mg/kg
Vadelman lehti 350mg/kg
Voikukan juuri 350mg/kg
Piparmintun lehti 300mg/kg
Kehäkukka 300mg/kg

Vau. Oikeasti. vihdoin ja viimein joku kertoo paljonko ruuassa on näitä kokonaisvaltaisen ruokinnan kaninrehuja

Erittäin terveellistä vadelman lehteä säkistä löytyy 5,25 grammaa. Luokkaa ruokalusikallinen siis. Ottakaa ruokalusikallinen vaikkapa sokeria ja katsokaa sitä ja sitten sitä 15 kilon säkkiä. Toistetaan. Ja sitten mietitään, että mitä hyötyä ja merkitystä…

On noilla yksi toinenkin merkitys. Ne nimittäin antavat mittakaavaa valmistusainelistaan. Katajanmarja löytyy listan puolesta välistä ja sitä on kuusi grammaa säkissä…

Energiamäärä:
ME= 4200 kcal/kg (laskennallisesti) tai 450kcal/250ml mitta, jossa 35% energiasta muodostuu valkuaisaineista, 30% hedelmistä ja vihanneksista ja 35% rasvoista.

Tässä on hienohkoa vedätystä, toisin aika viatonta sellaista. He kertovat, että kolmannes laskennallisesta energiasta tulee hedelmistä ja vihanneksista. Se, mitä he yrittävät kertoa, on että kolmannes energiasta tulee bataatin tärkkelyksestä, eli 30 % energiasta on hiilihydraateista.

Nämäkin luettiin:

Asiaankiin liittyvät

Katiskatweet 2010-07-23

Jagster — Fri, 23 Jul 2010 15:00:00 +0000

AUS-treenari kärähti prokaiinista, paikallispuudute. Valvonta toimii. http://bit.ly/90bLNX via @Thedogs_com_au #
Shepparton, Australia – “jänis” ja jänis http://www.ruutu.fi/video?vt=video&vid=90369 @Jagster_ #

Asiaankiin liittyvät

Katiskatweet 2010-07-21

Jagster — Wed, 21 Jul 2010 15:00:00 +0000

Calcium from salmon and cod bone is well absorbed in young healthy men http://tinyurl.com/37ot9fr #
Massachusetts kieltää lemmikkien vaiennusleikkaukset http://tinyurl.com/3xh3y6k @hsfi – alkaa jenkitkin saapua sivistyneelle aikakaudelle. #
Physical and chemical properties of fish and chicken bones as calcium source http://tinyurl.com/372mpl2 #