Kaupunkifillari

Mihin kaupunkipyörien asemat, osa 2

2012-05-11T15:12:33Z

Kirjoitin aiemmin Kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelmista liittyen uusien kaupunkipyörien telineiden paikkoihin. Palautetta ja hyviä kehitysideoita tuli paljon. Lisäksi Martti Tulenheimo European Cyclists’ Federationista ryhtyi keräämään yhteenvetoa Euroopan kaupunkien julkisten pyörien järjestelmistä.

Vastauksia ei vielä ole kaikista kaupungeista, mutta tähän mennessä on selvinnyt ainakin, että lähes kaikki menestyneet järjestelmät ovat auki 24h. Firmoista ainoastaan ClearChannel sulkee järjestelmiä yöksi, kaikkien muiden systeemit ovat auki läpi vuorokauden. Tähän täytyy mennä Helsingissäkin.

Palautteen ja kertyneen kokemuksen perusteella KSV:ssä on nyt tehty uusi ehdotus pyöräasemien sijoittelusta. Edellisen tapaan se on nyt Kaupunkifillarissa kommentoitavana. Suunnitelma löytyy alla olevan kuvan lisäksi PDF:nä tästä

Kaupunkipyörien asemat, luonnos 27.4.2012

Ensimmäiseen versioon nähden suurin muutos on, että asemat ovat suuremmalla alueella ja jakautuvat tasaisemmin. Aivan kuten palautteessa toivottiinkin. Erityisesti Kallio ja Töölö ovat päässeet mukaan, joskin melko harvalla asemaverkolla. Ruoholahti ja Jätkänsaari sen sijaan ovat vielä laajalti ulkopuolella.

Tämäkin suunnitelma on siis tehty 500 pyörän mukaan. Siksi asemia ei kerta kaikkiaan riitä kaikkialle. Tavoitteeksi pitää ottaa 1500 pyörän järjestelmä mahdollisimman nopeasti. Jos ei heti, niin välittömästi seuraavana kesänä laajentaen.

Aikataulun puolesta pyörät ovat tulossa käyttöön keväällä 2013. Jotta asemat ehditään valmistella kunnolla, niiden paikat päätetään kuitenkin jo parin viikon kuluttua. Siksi nyt on oikea aika puhua niistä.

Pyöräilijäaamiainen oli menestys

2012-05-10T06:18:58Z

8.5. oli pyörällä töihin päivä. Sen kunniaksi HePo, Oranssi, Luonto-liitto ja Reilun kaupan edistämisyhdistys jakoivat aamupalaa työmatkapyöräilijöille Sörnäisten rantatien varressa.

600-700 pyöräilijää haki sämpylää, kahvia ja sen sellaista aamun mittaan- Lisäksi noin sadan pyörän kumeihin pumpattiin lisää ilmaa ja ketjujakin rasvattiin melkoinen määrä.

Tapahtuma pääsi tuoreeltaan Hufvudstadsbladetin nettiin ja keskiviikkona lehden kanteen (itse artikkeli tässä). Lisäksi ainakin Radio Helsinki raportoi paikan päältä suorana. Suuri osa tulijoista oli Sörnäisten rantatien normaaleja aamupyöräilijöitä, mutta osa myös koukkasi varta vasten aamiaisen kautta. Facebookissakin tapahtumaan ilmoittautui lähes 400 henkeä.

Alla muutama kuva Suvilahdesta.

Aamupalan hakijoita riitti jonoksi asti heti seitsemästä yhdeksään asti

Kahvia keitettiin kahvila Vedyssä kadun toisella puolella, mutta autoliikenteen takia pyöräilijät saivat kahveja välillä hetken odottaa.

Pyörän perushuollollekin oli kysyntää

Pyöräilyilta 12.5.

2012-05-10T19:15:46Z

Tervetuloa taas pyöräilyiltaan!

Lauantai 12.5. kello 18, Kupoli (Uusi Ylioppilastalo Mannerheimintie 5 B, 7. krs.)
Tarkoitus on saada pyöräilymieliset kokoon ja keskustella ajankohtaisista asioista ja miksei myös verkostoitua. Illan aihe on »vuorovaikutus«, eli vuorovaikutus kansalaisten, poliitikkojen ja virastojen välillä – aika paljon sitä, mitä käsiteltiin tässä tammikuisessa tilaisuudessa. Aiheesta tulee lyhyesti alustamaan Helsingin kaupungin pyöräilyvastaava Marek Salermo.

Haluatko mukaan pyöräilyillan tiedotuslistalle, tai onko sinulla kysymyksiä? Drop me a line! niklas . woltjen <ett> helsinki.fi

Tässä historia menneistä pyöräilyilloista.

UUTUUS! NYHET! Pyöräilyillan facebook-sivut

Mukavasti pyöräilykaupungin näköinen kohta Pitäjänmäen juna-asemalla

Sokos – pyöräilyn musta aukko

2012-05-05T20:17:50Z

Helsingin keskustan pyörätie- ja pyöräkaista-verkosto laajenee jatkuvasti; tänä kesänä otetaan käyttöön sekä pyöräkaista Stockmannin nurkalta Kaivokadulle että Töölön- ja Ruoholahden yhdistävä superväylä Baana.

Verkoston perusongelma on kuitenkin se että se ei ole yhtenäinen eikä johdonmukainen. Paraatiesimerkkinä voisi pitää Sokoksen korttelia; sen kohdalla kaikki pyöräväylät joko katoavat tai tekevät järjettömän mutkan.

Jos Sokosta lähestyy Rautatieaseman suunnasta tarkoituksena mennä vaikkapa Foorumille tai Kampin suuntaan, tekee “virallinen” pyöräreitti aivan järjettömän mutkan Postitalon kautta. Pyörätieltä ei ole edes kunnollista poistumisreittiä autokaistalle.

Jos taas pyöräilee Kolmen sepän suunnasta, loppuu upea pyöräkaista kuin seinään: Sokoksen edessä on yhä jopa kadunvarsipysäköintipaikkoja vaikka maan alla riittäisi tilaa.

Pyöräilyn suosion kasvulle fillariväylien johdonmukaisuus ja yhtenäisyys ilman odottamattomia katkoja ja kiertolenkkejä on äärimmäisen tärkeää. Ja Sokosta keskeisempää keskustaa saa hakea.

Ratkaisutkaan eivät ole vaikeita tai kalliita. Rautatieaseman eteen täytyy vain rakentaa pyörille luiska ja raivata pyöräkaista Mannerheimintielle saakka, yhteensä noin 50 metriä.

Mannerheimintien puolella taas pitää vain poistaa muutama pysäköintipaikka ja vetää bussipysäkkiä metri sisäänpäin.

Seuraavalla valtuustokaudella polkupyöräväyliä täytyy tarkastella kokonaisuutena. On turha rakentaa 50 metrin pätkiä pyöräkaistoja minne sattuu mahtumaan jos kokonaisnäkemys puuttuu – ilman johdonmukaista, helposti ajettavaa ja turvallista kokonaisuutta pyöräilyn osuus Helsingin liikenteestä ei tule nousemaan tavoitteen mukaiseen 15%:iin.

Pohjois-Haaga päivillä keskustellaan pyöräilystä sekä pyöräillään

2012-05-04T09:41:27Z

Onko oma kaupunginosa helposti pyöräiltävä? Pitäisikö yksityiskohtia
parantaa, mutta miten niistä kertoisi kaupungin virkamiehille? Entä
miten saada lyhyttä matkaa autoilevat pyöräilemään? Voisiko kaupat
jotenkin suosia pyörällä kuljettavia asiointimatkoja? Onko
kansalaisvaikuttaminen ylipäänsä mahdollista?

Pohjois-Haagan liikenneryhmä on asukkaista muodostuva
vapaaehtoisporukka, jonka intressinä on tehdä omasta asuinalueesta
parempi, mukavampi ja turvallisempi paikka asua ja liikkua.
Liikenneryhmä on selvittänyt niitä osa-alueita, mitä
kyselytutkimuksilla ja mielipidekyselyillä ei saada selville. Asioita,
joiden huonoutta ei tiedosteta ennen kuin ne ovat muutettu paremmiksi.
Liikenneryhmän avulla olemme pystyneet tapaamaan sellaisia henkilöitä,
mitä yksittäisinä ihmisinä voisi olla mahdoton tavata. Olemme käyneet
KSV:llä jututtamassa sekä kaupunginosa suunnittelijaa sekä
“pyöräkonttorin” väkeä, Lähiöprojektin ihmisiä, HKR:llä korjauksista ja
katu- ja puistosuunnitelmista vastaavia virkamiehiä ja Staralla katujen
hoidosta sekä aurauksesta vastaavia työnhenkilöitä. Helsingin
Energiassa kyselemässä puistojen valosuunnittelusta, ym. Paljon
kysymyksiä, hyviä vastauksia, paljon pohdittavaa sekä uutta opittua
tietoa.

Pohjois-Haaga päivät 12.5.2012

Pohjois-Haaga päivänä esittelemme toimintaamme ja ajatuksiamme
tulevaisuuden Pohjois-Haagasta liikenteen osalta. Tule kuulemaan,
kysymään tai ehdottamaan asioita meille. Tutustu tuleviin katujen
rakennussuunnitelmiin tai katso kartasta, missä pyöräilyn ja kävylyn
opastusviittojen pitäisi olla jo nyt. Liity mukaan ryhmään, tai
fillaroi kanssamme asiointipyöräretki parannusta vaativien kohteiden
kautta. Liikenneryhmä päivystää ostarilla (Näyttelijäntie 14) klo 10-
15, fillarointiretki starttaa klo 13, kesto n. tunnin. Paikalla myös
pikkufiksaukset suorittava Rengasmies, Helsingin Seuden Liikenne (HSL)
kertomassa kävelyn ja pyöräilyn reittioppaasta, esittelypyöriä: Yuba
pitkäperäpyörä, Bakfiets sähköavusteinen tavarapyörä, Christiania bike,
Triobike, Brompton, Pashley, nojapyörä ja lapsikärryjä, sekä City Car
Club kertomassa yhteiskäyttöautoista.

Nyt on loistava mahdollisuus lähikaupunginosien pyöräaktiivien tutustua
toimintaamme ja nostaa omien kaupunginosien pyöräily ja kävely
lähiasiointikulkumuotona sille kuuluvalle tasolle. Ei enää epäselviä
viittoja, korkeita reunakiviä, huonoja tai puuttuvia pyörätelineitä tai
pätkiviä ja vaarallisia pyöräteitä!!

Lisää liikenneryhmästä:
http://fi-fi.facebook.com/pages/Pohjois-Haagan-liikenneryhm%C3%A4/19407523399…

http://haaganliikenneryhma.blogspot.com/
myös kaupunginosalehti Haagalainen ja KSV pyöräilyprjojekti ovat
sivunneet aihetta.

Liikenneryhmän toiminta ja siitä jätetty hanke on saanut tukea osana
valtakunnallista Liikenneviraston, liikenne- ja viestintäministeriön,
ympäristöministeriön ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelman rahoittamaa
liikkumisen ohjauksen T&K ohjelmaa 2012?2013.

p.s. myös minä [jari] http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2011/08/24/tukholma-vs-helsinki-osa-6/

ja Johanna http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2009/05/22/kevyen-liikenteen-stigma/

olemme paikalla muiden mukavien ryhmäläisten kanssa.

See the full gallery on Posterous

Pyöräily, demokratia ja tasa-arvo

2012-04-23T11:19:14Z

Eilen keskusteltiin Sosiaalifoorumissa aiheesta pyöräily, demokratia ja tasa-arvo. Puhumassa allekirjoittanut, Jari Aho (Tukholma vs. Helsinki), Silvia Modig (vas), Timo Kontio (sdp) ja Marek Salermo.

Keskustelua ei videoitu, mutta kyllä sarjakuvitettiin. Aino Sutisen piirroksista saa hyvän yleiskuvan siitä, mistä ja miten seminaarissa puhuttiin.

Liikenneinsinööri Marek Salermo selittää pyöräilyn aseman ongelmia

Aino tiivistää hyvin tapahtuman sisällön; tässä jatkoksi joitakin omia pohdintojani aiheen tiimoilta.

Tukholma on hyvä paikka ottaa oppia monessa asiassa. Ei siksi, että se olisi maailman paras pyöräilykaupunki, vaan koska kaikki uudistus siellä on tapahtunut viimeisen 10v aikana. Käytännön kokemus muutoksen saamisessa aikaiseksi on siis vielä tuoreena muistissa.
Ydinkysymys onkin, miten kaupungin organisaatio saataisiin ottamaan oppia Tukholmasta. Olisiko parasta viedä virkamiehiä sinne tutustumaan paikalliseen pyöräilyn edistämiseen, vai ehkä tuoda Tukholmasta joku guru tänne opettamaan meitä?
Pyöräilyn aktiivinen osallistuminen päätöksentekoon tuottaa oikeasti tuloksia, vaikka muutokset ovatkin joskus hitaita. Laiva on kuitenkin jo kääntymässä. Kuulema virastoissa näkyy selvästi se paine, jota pyöräaktivismi luo, ja se tekee mahdolliseksi muutoksia jotka olisivat muutoin utopiaa.
Autopaikkanormit ja ylipäänsä autoilun vaatima tila ovat yksi merkittävimpiä kaupunkisuunnittelun ongelmakohtia. Kaupunkia olisi paljon helpompi kehittää, jos autoilun edistämiseen ei käytettäisi niin paljon voimavaroja.

Ensi lauantaina (28.4.) muuten on Sellon kirjastossa keskustelu pyöräilyn sujuvuudesta ja kehittämisestä Espoossa. Fillarilla kohti kesää -tapahtumaan kuuluu myös pyöräretkeä ja muutakin ohjelmaa. Jos missasit tämän paneelin, sinne sitten. Mukana pyöräilijöinä ainakin Timo Hast (HePo) ja Mikael Sorri (FIllarit Liikkeelle).

Positiivinen diskriminaatio pelastaisi liikenteessä

2012-04-20T08:28:28Z

Viimeisten viiden vuoden aikana pyöräilyn turvallisuus on parantunut Suomessa huomattavasti. Kun vielä 1990-luvulla liikenteessä kuoli yli 70 pyöräilijää vuodessa, niin viime vuosina enää 20.

Samalla kuitenkin yhä suurempi osa kuolemaan johtavista pyöräonnettomuuksista kohdistuu kahteen muita heikommassa asemassa olevaan ryhmään: lapsiin ja vanhuksiin.

Yli puolet pyöräilijöiden liikennekuolemista tapahtuu yli 65-vuotiaille. Vastaavasti 4-8 % onnettomuuksien uhreista on iältään 10-14. Muutoin onnettomuudet jakautuvat melko tasaisesti.

Kaikista pyöräilijöistä nämä kaksi ikäryhmää hyötyisivät eniten siitä, että liikenneturvallisuustyön ammattilaiset alkaisivat kiinnittää juuri heihin (65+ ja 10-14 -ikäisiin) huomiota erityisryhminä.

Ryhminä he tarvitsevat eniten sellaista huomiota, joka nyt valuu hukkaan, kun pyöräilijöitä iästä riippumatta pidetään yhtenä isona massana.

Tärkeintä olisi, että Liikenneturva ottaisi nämä kaksi ikäryhmää huomioon erityisryhminä, jotka tarvitsevat muita enemmän suojaa liikenteessä. Pyöräilijöiden liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisinta on, että kaikkia pyöräilijöitä varten on vain yksi sapluuna.

Kun kaikilla pyöräilijöillä nähdään olevan yhdenmukaiset tarpeet ja samanlaiset liikennetaidot, nämä kaksi muita heikommassa asemassa olevaa ryhmää jäävät vaille sitä erityishuomiota, jota he tarvitsisivat. Positiivinen diskriminaatio pelastaisi liikenteessä vuosittain arviolta kymmenen pyöräilijän hengen.

Käytännössä tämä tarkoittaa hyvin kohdennettuja kampanjoita, liikennetaitojen vahvistamista sekä mahdollisesti pieniä tarkistuksia tielainsäädäntöön. Kaikille tasaisesti suunnatut toimenpiteet menevät tällä saralla ohi maalin.

Liikenneturva, teidän on aika toimia.

Samasta aihepiiristä:
Ovatko kypärät sittenkään paras keino parantaa pyöräilyn turvallisuutta?
Pyöräilyn vaaroja ei pidä liioitella
Pyöräily on erittäin turvallinen liikennemuoto
Pyöräilystä yhä turvallisempaa
Pyöräkypärät eivät ole taikakypäriä

Hyväksytyt, mutta rakentamattomat pyörätiet pitää arvioida uudelleen

2012-04-16T07:47:09Z

Pyöräilyn edistämisen mittari on Helsingissä ollut kilometri. Määrää on kasvatettu kyseenalaisin perustein ja harvoin todellinen tarve ja toteutettu pyörätie ovat osuneet samaan paikkaan. Kun tarve olisi ollut Mechelininkadulla, toteutus tehtiin Merikannontielle. Lisäksi kantakaupungin pyöräilyolosuhteiden turvallisuusselvitystä ei käsittääkseni ole laadittu. Jos on, niin vinkatkaa, olen äärimmäisen kiinnostunut lukemaan kohdat: Hämeentie, Mäkelänkatu, pala Mannerheimintietä jne. Muun muassa Arkadiankadulle oli jo Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä pyörätiesuunnilelma, mutta oikeasti vaarallisille kaduille ei tapahdu mitään, mikä on mennyt pieleen suunnittelussa!

ARKADIANKATU VUONNA 2008

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy pyörätiesuunnitelman, joka lisää pyöräilijän turvallisuutta Arkadiankadulla välillä Runeberginkatu – Hietaniemenkatu. Pyörätie tullaan toteuttamaan perinteisenä kaksisuuntaisena pyörätienä vain kadun toisella puolella. Pyörätie yhdistyy lännessä Hietaniemenkatuun, jolloin pyöräverkko täydentyy Runeberginkadun uusilta pyöräkaistoilta Hietakannaksentien kautta Merikannontien pyörätielle. Tämä oli suunnittelijoiden mielestä tarpeellinen ja järkevä hanke.

ARKADIANKATU VUONNA 2010

KSV:n uusi työntekijä tuo muualla jo kauan käytetyt ratkaisut Helsinkiin. Vanha hanke revitään ja tilalle piirretään uusi suunnitelma. Uudessa suunnitelmassa huomioidaan mm. yksisuuntaisuus, jatkuvuus/saavutettavuus ja tarve. Yksikään näistä ei toteutunut vanhassa suunnitelmassa. Uusi aika on alkanut. Muutokseen tarvittiin lukuisia palaverejä, positiivista lobbausta, reilusti valokuvia ja “itsensä tuleen” -heittämistä.

HAAGA VUONNA 2008

Haagan liikenneturvallisuutta oli parannettu suunnitelmallisesti jo v. 2001. Silloin tehdyt toimenpiteet eivät asukaspalautteiden perusteella rauhoittaneet riittävästi asuinalueen liikennettä. Uudessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettiin rakennettavaksi Isonnevantien ja Tunnelitien sekä Ilkantien länsireunalle yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Lisäksi kahteen risteykseen ehdotettiin rakennettavaksi kiertoliittymä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy keväällä 2008 suunnitulmien mukaiset pyörätiet, hankkeen kustannusennuste 1,85 milj. euroa.

HAAGA VUONNA 2012

Palokaivon aukion kiertoliittymä tulee nähtäväksi Rakennusviraston nettisivuille. Liittymän piirrustuksessa ei onneksi ole yhtään yhdistettyä jalkakäytävä-pyörätietä, eli kyseisessä liittymässä pyöräily tapahtuu sekaliikenteessä normaali liikennesäännöin. Hyvä niin. Vieressä muutosalueen ulkopuolella on sitäkin epäselvemmät vanhat yhdistetyt pyörätie, jotka alkavat ja loppuvat vaarallisen ihmeellisesti. Siirtyminen sekaliikenteestä n. 100m pituiselle 2-
suuntaiselle pyörätielle ja sieltä takaisin sekaliikenteeseen tuntuu järjen köyhyydeltä. Kaikilla muilla lähikaduilla ajetaan sekaliikenteessä. Näitä pyöräteitä ei uudessa suunnitelmassa tulla muuttamaan. Miksi? Jäävätkö ne odottamaan KSLK:n hyväksymiä loppuja yhdistettyjä pyöräteitä? Esimerkiksi Isonnevantiellä ajetaan osittain 30km/h nopeutta koko kadun maksiminopeuden ollessa 40km/h. Lisäksi liikennemäärät eivät puolla mitään autoilusta eriytettyjä ratkaisuja, ei edes 1-suuntaisia sellaisia. Onko rakentamisperusteet puhtaasti verkkoperusteista kilometrirakentamista? Vai, kun kerran tilaa on, niin siksi? Nyt viimeistään pitää tarkastaa ja arvioida kaikki jo hyväksytyt rakentamattomat pyöräsuunnitelmat! Huonoja ja epätoimivia ei saa toteuttaa!

Tässä esimerkki vain kahdesta tapauksesta, mutta nämä eivät varmasti ole ainoat.

Kuvia: Arkadiankatu ennen ja jälkeen, Tunnelitien ja Isonnevantien hyväksytyt rakentamattomat suunnitelmat ja Palokaivon aukion osittain toteutuneet (punaisella ongelmakohdat: jatkuvuus, siirtyminen normaaliin katuliikenteeseen yms.)

LINKKEJÄ (kannattaa lukea ainakin Simo Lehtosen asukaspalaute -> Haaga, ylin linkki):

Arkadiankatu:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit…

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Paat…

Haaga:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit…
(HUOM!! asukaspalautteet -> Simo Lehtosen hyvä palaute)

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit…

See the full gallery on Posterous

Kaupunkipyörät osaksi Helsingin seudun joukkoliikennettä

2012-04-07T17:10:48Z

Helsinkiin on tulossa kaupunkipyöriä. Nykytiedon valossa kaupunkipyöräjärjestelmä aloittanee kesällä 2013 ja ajossa tulee olemaan noin 500 pyörää Tähän mennessä ei kuitenkaan ole käyty aktiivista keskustelua siitä, mihin tarkoitukseen ja kenelle kaupunkipyörät tulevat. Sillä on kuitenkin valtava merkitys esimerkiksi arvioituun pyörämäärään ja pyöräparkkien sijoitteluun. Itse näen ainakin kolme potentiaalista käyttäjäryhmää:

Turistit
Koko matkan pyörällä tekevät; kaupungissa asuvat
Joukkoliikenne- tai henkilöautomatkan pyörällä jatkajat

Kaupungissa oli ilmeisesti ajateltu, että pääkäyttö on nimenomaan turisteille. Ainakin pyörien vähäinen määrä ja pyöräilykauden rajoittaminen kesäkauteen viestisi tästä ajattelusta. Kakkoskategorian käyttäjät toisivat sitten vähän lisäkäyttöä turistien lisäksi. Pääasiassa kuitenkin kotoaan pyörällä lähtevät ihmiset hankkinevat oman polkupyörän. Näillä kahdella käytöllä ei vielä kauhean pitkälle pötkitä.

Kaupunkipyörien vahvuus onkin nimenomaan siinä, että kaupunkipyörä laajentaa joukkoliikenteen palvelualuetta. Esimerkiksi Helsinginniemi on rautatieasemalta lähes täysin kahden kilometrin säteellä. Kymmenessä minuutissa ajaa rauhallisella vauhdilla 2,5km, joten käytännössä koko niemi on saavutettavissa alle kymmenessä minuutissa rautatieasemalta. Samassa ajassa ratikkaan, bussiin, tai metroon vaihtaja ei välttämättä ehdi edes vaihtamaan kulkuvälinettä.

2km säteellä rautatieasemasta

Kaupunkipyörä on siis parhaimmillaan osana joukkoliikennettä, kun sillä voidaan korvata joukkoliikenteen vaihto kulkuvälineestä toiseen ja polkupyörällä kuljettu matka on suhteellisen lyhyt eli noin 2-5km. Tätä merkittävästi lyhempiä matkoja ei välttämättä kannata pyöräillä, jos matkan pää ei ole suoraan fillariparkin vieressä.

Otetaan esimerkiksi henkilö, joka asuu Kauklahdessa ja työskentelee Meilahdessa. Nykyisellään julkisilla paras vaihtoehto on kulkea junalla Pasilaan, josta vaihto bussiin tai ratikkaan. Matka-aika Reittioppaan mukaan aamuruuhkassa on noin 45 minuuttia. Matka-aika Pasilasta Meilahteen on 15 minuuttia. Pyörällä samaan matkaan kuluu Reittioppaan mukaan 6 minuuttia. Jos matka suuntautuisi Tilkkaan, ero olisi vielä voimakkaammin pyörän eduksi.

Kaupunkipyörien ensisijainen rooli on tehdä olemassaolevasta joukkoliikenteestä kilpailukykyisempää tarjoamalla uusia nopeita vaihtoehtoja matkan määränpäässä. Mitä päätelmiä tästä voidaan tehdä kaupunkipyöräjärjestelmän rakentamisen kannalta?

Ensinnäkin on erityisen tärkeää integroida kaupunkipyörät Reittioppaan kanssa siten, että Reittiopas tarjoaa oletusarvoisesti myös reittejä, joissa kaupunkipyörä on osana reittiä. Jotta tämä palvelu saadaan käyttöön heti, kun kaupunkipyörät tulevat, pitää kaupungin ja HSL:n aloittaa keskustelu Reittioppaan toimittajan kanssa välittömästi. Integrointi Reittioppaan kanssa palvelee myös kaupunkipyörille toista tärkeää tavoitetta, eli näkyvyyttä. On vaikeaa kuvitella mitään parempaa mainosta järjestelmälle kuin se, että Reittioppaan käyttäjä saa reittihaun tehtyään ehdotukseksi reitin, jossa esimerkiksi junasta vaihdetaan kaupunkipyörään – ja kartat, joissa on merkitty kaupunkipyörän nouto- ja jättöpaikka.

Toinen oppimisen arvoinen asia on se, että pyörien asemia on kahdenlaisia: vaihtoasemat ja kohdeasemat. Vaihtoasemat ovat valitussa paikassa siksi, että niiden vieressä on vilkas bussi-, ratikkapysäkki, metroasema tai juna-asema. Kohdeasemat taas ovat valitussa paikassa siksi, että pyörää käyttävät ihmiset ovat matkalla sen lähellä olevaan kohteeseen. Jako ei ole tietenkään täsmällinen, sillä vaihtoasemien ympärillä on paljon kohteita, joihin ihmiset ovat matkalla ja kohdeaseman lähellä voi olla joukkoliikennettä. Erottelu on kuitenkin hyödyllinen, kun mietitään esimerkiksi aseman sijoittelua.

Joukkoliikenteen palvelua laajentavia vaihtoasemia tarvitaan vähintään jokaiselle vilkkaalle joukkoliikenneväylälle; säännöllisin välein ja aina pysäkin yhteyteen. Näillä asemilla on tärkeää, että vaihto joukkoliikenteestä pyörän selkään (ja päinvastoin) on mahdollisimman nopea, helppo, vaivaton ja turvallinen. Vaihtoaseman sijoittelussa tulee miettiä sitä, mihin laitettuna vaihtoasema tarjoaa vaivattomimman mahdollisuuden vaihtaa polkupyörään – ja sitä, minkä pysäkin/pysäkkien yhteyteen sijoitetut vaihtoasemat tarjoavat parhaimmat mahdollisuudet jatkaa reittiä polkupyörällä ulospäin linjalta.

Esimerkiksi nostan Mannerheimintien, jossa luonnollisia vaihtoasemia pitäisi olla ainakin Töölön tullin kohdalla, Nordenskiöldinkadun risteyksessä, Oopperalla ja Lasipalatsilla. Vaihtoasemia sijoiteltaessa kannattaa myös tarkastella sitä tulisiko olemassaolevia bussi- tai raitiovaunupysäkkejä siirtää siten, että yksi vaihtoasema voisi palvella sekä bussilla, että raitiovaunulla kulkevaa ihmistä.

Kohdeasemien tehtävänä on luoda kaupunkipyörien toiminta-alueelle kattava asemaverkosto siten, että pääsääntöisesti pyörällä liikkuvalle lähin kohdeasema on noin 400m säteellä.

Kaupunkipyörä täyttää tavoitteensa, kun joukkoliikenteellä kaupunkipyöräalueelle saapuva voi helposti ja vaivatta jatkaa matkaansa kaupunkipyörällä ja palauttaa pyörän lähellä omaa määränpäätään. Näin toimimalla voidaan laajentaa olemassaolevan joukkoliikenteen palveluetäisyyttä merkittävästi. Kun kävellen liikkuvalle joukkoliikenteen pysäkin palvelualue on noin 400 metrin luokkaa, laajenee tämä kaupunkipyörien avulla muutamaan kilometriin. Tämä palvelutason parannus on ehdottomasti siihen tehtävän investoinnin arvoinen – ja sen arvoinen, että järjestelmä toteutetaan hyvin.

Intiankadun alikulku

2012-04-02T13:24:41Z

Rakennusvirastolla on nähtävillä luonnos Kustaa Vaasan tien alikulusta Kumpulassa. Viimeinen kommentointipäivä on tänään, mutta tämä tulee vielä erikseen virallisesti nähtäville, joten myöhemminkin jätetyt kommentit vaikuttavat. Alla Hepon kommenttiluonnos, jota saa kommentoida.

Pohjimmiltaan ongelmana nähdäkseni on, että:

Alikulkuja ei ylipäänsä pitäisi rakentaa kaupubkimaiselle alueelle kuin poikkeustapauksessa. Alikulut luovat moottoritiemäistä ja epäviihtyisää ympäristöä, jossa autoilu korostuu kävelyn ja pyöräilyn kustannuksella. Kauempana kaupungista ne sen sijaan ovat perusteltuja.
Alikulut pitää tehdä hyvin. Tämä paikka on alikululle aivan liian ahdas, eikä siihen saa hyvää alikulkua mitenkään.

Tämän voi nähdä myös mahdollisuutena keskusteluun siitä, millaisia alikulkuja ja millaisiin paikkoihin pitäisi tai ei pitäisi rakentaa. Jos jollain on tutkimusviitteitä liittyen alikulkujen turvallisuuteen, viihtyisyyteen tai käyttöön, niitä saa myös mielellään laittaa kommentteihin.

Ehdotetun alikulun paikka. Kyse ei siis ole nyt Kumpulan kampuksesta, vaan risteyksestä Pub Oljenkorren edessä

KOMMENTTEJA KATUSUUNNITELMALUONNOKSESTA: KUSTAA VAASAN TIEN ALIKULKU INTIANKADUN KOHDALLA

Helsingin Polkupyöräilijät ry. kiittää mahdollisuudesta kommentoida Kustaa Vaasan tien suunnitelmaluonnosta (piirrokset 29893_1 ja 29893_2, päivätty 22.3.2012) jo ennen virallista nähtävilläoloaikaa, ja esittää siitä seuraavat kommentit.

Suunniteltu alikulku heikentää selvästi pyöräilyn sujuvuutta ja turvallisuutta verrattuna nykytilanteeseen. Ehdotamme, että sitä ei rakennettaisi.

Ehdotettu alikulku on melko kapea (4,5m kapeimmillaan) ja mutkittelee. Näkemät ovat tunnelissa huonoja, ja kaarresäde itäpään rampissa alittaa selvästi Tielaitoksen kevyen liikenteen suunnitteluohjeessa säädetyn 5-10m minimikaarresäteen. Länsipään nousukulma vaikuttaisi olevan noin 10% ja ylittää siis samaisen ohjeen tyydyttävälle ratkaisulle asettaman maksimipituuskaltevuuden.

Mutkitteleva ja kapea alikulku on pyöräilijälle epäkäytännöllinen ja heikentää sujuvuutta verrattuna valoristeykseen. Mutkittelun takia se on myös selvästi vaarallisempi.

Lisäksi alikulun rampit heikentävät pyöräilyn sujuvuutta ja turvallisuutta Kustaa Vaasan tien suuntaisilla ja kääntyvillä reiteillä.

Kustaa Vaasan tien itäpuolista rinnakkaiskatua (myös nimeltään Kustaa Vaasan tie) kulkee kohtalaisen käytetty pohjois-eteläsuuntainen pyöräilyreitti. Suunnitellun alikulun itäpää katkaisee reitin ja ohjaa hankalaan kiertelyyn, jossa liikennevirrat kohtaavat suoraan alikulun suulla ja viereisen baarin oven edessä. Tämä heikentää selvästi sujuvuutta ja lisää onnettomuusriskiä nykytilanteeseen verrattuna.

Pohjois-eteläsuuntainen reitti kiertää alikulun suulla hankalasti. Erityisesti talon nurkalla ja alikulun suulla on vaaranpaikka. Kohdalla on myös baarin ovi.

Alikulun länsipää muodostaa kapean ja vaarallisen kujan rampin ja eteläpuolisen Intiankatu 20 talon väliin. Kyseinen reitti on melko liikennöity eikä sen turvallisuutta ole syytä heikentää. Muutos heikentää reitin sujuvuutta ja turvallisuutta.

Lisäksi alikulku luo moottoritiemäistä ympäristöä ja heikentää siten kävely-ympäristön viihtyisyyttä kun nykyiset melko mukavat aukiotilat muutetaan luonteeltaan liikennealueeksi. Se tuskin myöskään parantaa jalankulkijoiden turvallisuutta, koska pyöräonnettomuuksien riski kasvaa.

Alikulun länsipäässä muodostuu kapea ja mutkitteleva kuja, jota pyöräilijät ja kävelijät kulkevat sikin sokin. Punaisella merkitty reitti on melko liikennöity, mahdollisesti merkittävämpi pyöräreitti kuin alikulun palvelema suunta.

Alikulun sijasta ehdotamme, että liikenneturvallisuuden parantamiseksi keskitytään laskemaan autojen nopeuksia suojatien kohdalla esimerkiksi keskikorokkeilla tai kavennuksilla.

Myös tien ylittäminen tulisi tehdä nykyistä sujuvammaksi ja viihtyisämmäksi. Nykyinen pyörätien jatke ja suojatie ovat liian kapeita ja lisäksi jalankulkijoiden korkeat reunakivet ohjaavat työntämään lastenvaunut pyörätien jatketta pitkin. Tämä aiheuttaa vaaratilanteita ja hidastaa tien ylittämistä ja tekee alueella liikkumisesta epämiellyttävää. Pyörätien jatketta ja suojatietä tulee leventää huomattavasti nykyisestä ja autojen pysäytysviivat tulee merkitä kauemmas ylityskohdasta, esimerkiksi noin kymmenen metrin päähän.

Nykytilannetta voidaan parantaa myös liikennevaloja koskevilla parannuksilla. Vihreän valon tulee palaa pidempään, jotta erityisesti lapset ja vanhukset ehtivät ylittää tien rauhassa. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden odotusaikoja voidaan lyhentää muuttamalla valojen ohjelmointia, ja tämän lisäksi tulisi kehittää myös uusia ideoita tämäntyyppisiin valoristeyksiin. Painonapit voidaan esimerkiksi sijoittaa kauemmas ylityskohdasta, jolloin vihreän valon voi tilata jo valoja lähestyessä. Tällaisen kauas sijoitetun painonapin tilalla voisi olla myös joustava sauva tms., jota heilauttamalla pyöräilijä voi pysähtymättä tilata vihreän valon.

Valojen yhteyteen sijoitettavat painonapit tulee sijoittaa siten, että nappia painaakseen ei tarvitse mennä vain metrin etäisyydelle vilkkaasta autovirrasta. Valoihin tulisi myös asentaa näyttö, josta näkyy odotusaika sekunteina valojen vaihtumiseen ja punaisia päin ajamista tulisi valvoa esimerkiksi kameravalvonnalla.

Nämä toimet ovat huomattavasti halvempia kuin alikulku, ja parantavat sekä liikenneturvallisuutta että ympäristön miellyttävyyttä ja sujuvuutta – sekä kävelijöile että pyöräilijöille.

Mikäli alikulku päätetään kuitenkin rakentaa, tulisi siihen tehdä seuraavat muutokset:

Itäpään ramppi linjataan suoraksi tulemaan ulos Sumatrantien kohdalla tai idempänä.
Samalla mahdollistetaan suora pyöräliikenne Kustaa Vaasan tien itäpuolella alikulun yli.
Länsipään ramppi siirretään kauemmas eteläpuolisesta talosta siten, että kohtalaisen vilkas pyörä- ja kävelyliikenne rampin ja talon välistä mahdollistuu. Samalla yhteys Kustaa Vaasan tien pyörätieltä etelästä Intiankadulle länteen huomioidaan
Suojatietä tulee leventää nyt suunnitellusta ja erottaa lastenvaunuille ja pyörätuoleille tarkoitettu suojatien osuus pyörätien jatkeesta

Pyöräilyn edistämisrahat jaossa kaupunginhallituksessa

2012-03-29T11:47:50Z

Viime syksynä saimme neuvoteltua kaupungin budjettiin puolen miljoonan euron määrärahan pyöräilyn edistämiseen. Tavoitteena oli saada käyntiin pyöräilyn kokonaisvaltainen edistäminen pelkkien pyöräväylien rakentamisen sijaan.

Puoli miljoonaa on pieni raha, jos sitä vertaa monien muiden Euroopan kaupunkien pyöräilypanostuksiin. Tämä on kuitenkin erinomainen alku. Ensi maanantaina kaupunginhallituksessa on hyväksyttävänä suunnitelma rahan käytöstä.

Pyöräilyprojektin johtoryhmä esittää 500 000 euron määrärahaa käytettävän seuraavasti:

1.	Pyöräkeskuksen fyysisten puitteiden hankinta ja ylläpito	150 000 €
2.	Pyöräkeskuksen koordinointi, käyttäjätutkimukset ja jatkosuunnittelu	20 000 – 30 000 €
3.	Pyöräilyaiheinen näyttely Laiturille	30 000 €
4.	Velo-city-2015-haun kulut	15 000 €
5.	Videomateriaalin tuottaminen (www-sivuille, Velo-city-hakuun)	15 000 €
6.	Pyöräilykarttojen lisäpainos	50 000 €
7.	Polkupyörälaskuri Baanalle	20 000 €
8.	Hyvä työpaikka pyöräillä -hanke	20 000 €
9.	Selvitystyö pyöräilyn pääreittien talvikunnossapidon kehittämiseksi	25 000 – 50 000 €
10.	Muut tarpeet: asiantuntijapalvelut, polkupyörien pysäköinnin kehittäminen, kampanjat (alustava varaus)	120 000 – 155 000 €

Koko esitys perusteluineen löytyy täältä: http://bit.ly/GVh2of

Minusta tämäkin lista osoittaa, että tällaiselle rahalle on tarvetta. Jos verrataan pyöräilyn tilannetta vaikka joukkoliikenteeseen, huomataan ero: joukkoliikennettä kehittää keskitetysti ja kokonaisvaltaisesti HSL. Se organisoi liikenteen, hoitaa tiedotuksen, markkinoinnin ja toiminnan kehittämisen. Pyöräilyssä tällaista keskitettyä organisaatiota ei ole, on vain kaupunkisuunnitteluvirasto, joka suunnittelee pyöräväyliä sekä rakennusvirasto, joka rakentaa ja hoitaa niitä. Tämän takia on tärkeää, että olemme saaneet kaupunkiin poikkihallinnollisen pyöräilyprojektin, joka pystyy suuntaamaan tällaisia pieniä määrärahoja laaja-alaisesti pyöräilyn kehittämiseen.

Paras yksityiskohta esityksessä on se, että Helsinki aikoo hakea Velo-city-konferenssin isännyyttä 2015.

Laittakaa mielellään kommentteja esityksestä!

Päivän palautteeni Rakennusvirastolle

2012-03-22T07:14:55Z

Olen ilolla huomannut, että pyöräteiltä on viime päivinä harjattu pois sorakerroksia. Välittäisittekö kiitokseni kaikille asianosaisille hyvästä työstä!

Näin alkukeväästä on selvää, että hiekoitushiekkaa on ympäriinsä, ja pitääkin olla kun luntakin on vielä monin paikoin maassa. Ongelmakohtia ovat ne, joissa paljaalla asfaltilla on sen peittävä sorakerros, joka toimii “laakerointina” ja aiheuttaa vaaratilanteita. Nyt omaksuttu politiikka harjata lumettomilta pyöräteiltä paksuimmat sorakerrokset pois onkin erinomainen.

Tässä muutamia paikkoja lisää, joista lumet ovat lähteneet ja sorat voisi poiketa harjaamassa jossain sopivassa vaiheessa:

Pitkä silta, Hakaniemenranta ja Sörnäisten rantatie
Mannerheimintie Hesperiankadulta Oopperalle
Pohjoinen rautatiekatu Runeberginkadulta Mechelininkadulle

Voi olla, että osassa on jo harjakone käynyt sen jälkeen kun satuin ne huomaamaan.

Otso Kivekäs

Kevät tuo katutyöt Osa 2, Tukholma vs. Helsinki

2012-03-21T08:06:36Z

Jari aka. Kodinihme on talven aikana tuottanut loistavaa kuvallista vertailuaineistoa Helsingin ja Tukholman pyöräilyoloista. Tässä eräs viimeisimmistä, aiempiin voi tutustua Kaupunkifillarin suora linja -blogissa osoitteessa: http://kaupunkifillari.posterous.com

Katutyöt -kirjoituksen ensimmäinen pitkä osa 16 kuvan kanssa luettavissa täältä: http://kaupunkifillari.posterous.com/#!/kevat-tuo-katutyot

Helsinki

Vain kolmen katupysäköintipaikan poisto ja viisteiden asfaltointi suojakankaan päälle olisivat mahdollistaneet hyvän ja turvallisen jalankulusta erotetun pyöräväylän työmaan ajaksi. Mutta miksi sitä ei ole tehty? Ilmeisesti mitään pakkoa ei ole! Katualueita varataan ties mille, työkoneille, rakennustelineille, betoniasemille, työmaakopeille ja vallataan lumelle, mutta pyörätien siirrolle sitä ei osata tehdä. Oli sitten kyseessä yksityinen tai julkinen yritys (Stara, aliurakoitsijat, lämpö- tai sähkölaitos, teleurakointi, taloyhtiön julkisivuremontti ym.), niin käytäntöjä tulee jatkossa muuttaa ja lupaehtoihin pitää lisätä toimivien ja turvallisten tilapäisreittien teko kaupungin (KSV) ohjeiden mukaisesti. Ei pakkopuolenvaihdoille!

Tukholma

Ainoa moite voisi olla, että tavarapyörälle (ainakin kolmipyöräiselle) liian ahdas. Tavispyörälle täydellinen!

See the full gallery on Posterous

Pyörätelineitä parkkiruutuihin

2012-03-19T08:49:52Z

Helsinkiin ollaan hankkimassa ensi kesäksi 5-10 Cyclehoopin auton muotoista pyörätelinettä, kuten Hesarikin tietää tänään kertoa (HS 19.3. A10).

Cyclehoopin pyöräteline Sevillassa velo-city-messuilla. Tälläisiä tulee Helsinkiinkin

Kaupunkifillari kysyy lukijoilta: mihin telineet pitäisi sijoittaa? Ehdotukset toimitetaan kaupunkisuunnitteluviraston tietoon ja ne on luvattu huomioida asiasta päätettäessä.

Telineet ovat siirrettäviä ja tarvitsevat noin yhden auton verran parkkitilaa ja vetävät 10 pyörää. Niitä laitettaisiin aina 1-2 samaan paikkaan. Sopivia paikkoja ovat sellaiset, joissa pysäköidään paljon pyöriä, mutta mitään hyvää ratkaisua ei nykyisellää ole. Ehkä myös paikat, joihin voitaisiin mennä paljon pyörällä, vaikkei nykyään mennä.

Telineet tulevat ajoradalle, eli paikat joissa ajetaan ajoradalla ovat luontevimpia, joskin pääseehän pyörätieltäkin laskeutumaan alas telineelle.

Göteborissa vastaavia irtotelineitä käytetään kokeilemaan eri paikkojen suosiota. Paljon käytettyjen telineiden tilalle rakennetaan sitten kiinteät telineet seuraavaksi kesäksi, ja irtotelineet pääsevät taas uuteen kohteeseen. Saa nähdä jos Helsingissäkin vielä ryhdytään tähän…

Oma ehdotukseni on, että yhden voisi laittaa Rytmin eteen Toiselle linjalle. Perustelu kuvassa alla. Mutta minne muualle? Jonnekin kantakaupungin ulkopuolelle myös? Ehdottakaa paikkoja, joissa on nykyisellään puutetta pyöräpaikoista ja sopivaa kadunvartta tarjolla.

Pyöriä rytmin edessä elokuussa 2011. Tässä olisi telineelle käyttöä. Kuva Hannu Oskala

Kriittinen pyöräretki ti 13.3.

2012-03-12T08:27:25Z

Talvikriittinen 2012 from Eeva Luhtakallio on Vimeo.

Huomenna tiistaina on viimeinen mahdollisuus pyöräillä kriittisesti talvisilla pyöräteillä, ennen kun lumet sulavat ja siirrytään kesäaikaan.

Kokoontuminen huomenna (ti 13.3.) Lasipalatsinaukiolla 17:30, lähtö 18. Ajetaan vajaa tunti ja päädytään johonkin ravitsemusliikkeeseen sisätiloihin.

Retki ajetaan kaupunkiolosuhteissa ja liikennesääntöjä noudattaen. Osa matkaa ajoradalla ja osa pyöräteitä pitkin. Tarkoitus on havainnoida pyöräreittien kunnossapidon tasoa, etsiä siihen parannuskohteita ja ylipäänsä saada talvipyöräily näkymään katukuvassa. Tapahtuma löytyy myös Facebookista.

Lämmön pitäisi nousta plussille, eli kylmä ei tule, mutta kuraista saattaa olla. Toisin kuin helmikuun retkellä, josta oheinen video.

Ja jos pyöräsi ei vielä ole ajokunnossa, pistä kalenteriisi jo valmiiksi tiistai 9.4. Silloin alkaa kesäkauden ajot isommallakin porukalla.