<?xml version='1.0' encoding='UTF-8'?><?xml-stylesheet href="http://www.blogger.com/styles/atom.css" type="text/css"?><feed xmlns='http://www.w3.org/2005/Atom' xmlns:openSearch='http://a9.com/-/spec/opensearchrss/1.0/' xmlns:blogger='http://schemas.google.com/blogger/2008' xmlns:georss='http://www.georss.org/georss' xmlns:gd="http://schemas.google.com/g/2005" xmlns:thr='http://purl.org/syndication/thread/1.0'><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345</id><updated>2026-10-10T12:11:58.610+03:00</updated><title type='text'>Kipu.net</title><subtitle type='html'>Asiallista tietoa erikoislääkäriltä. Kysymyksiä ja lääkärin vastauksia eri alueiden kivuista ja niiden syistä. UUTTA! tekoäly &lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2025/01/kipubot.html&quot;&gt;Kipu.bot&lt;/a&gt;</subtitle><link rel='http://schemas.google.com/g/2005#feed' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/posts/default'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default?redirect=false'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/'/><link rel='hub' href='http://pubsubhubbub.appspot.com/'/><link rel='next' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default?start-index=26&amp;max-results=25&amp;redirect=false'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><generator version='7.00' uri='http://www.blogger.com'>Blogger</generator><openSearch:totalResults>34</openSearch:totalResults><openSearch:startIndex>1</openSearch:startIndex><openSearch:itemsPerPage>25</openSearch:itemsPerPage><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-9208890066995219760</id><published>2026-07-25T23:45:00.000+03:00</published><updated>2026-08-21T13:44:11.047+03:00</updated><title type='text'>Kipu</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkh84BCZdYaPz1Lf9k0UKoF-DXqItUmj3pTejUmFIXQgO6CKwaqHAR1-YEYJai6b48Wy5M-miijeIblkJvLngCk2d1l2HIXY2Q8acBrK3cnsLofW6UyPnibt6jXTBP_WnYEKbyHCAM2vb9NyP5Fqd5JL-LphB36QdKxFTG4gTPQWJnE3JTKXXK7NRYVj-h/s488/yleiskipu22.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;472&quot; data-original-width=&quot;488&quot; height=&quot;310&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkh84BCZdYaPz1Lf9k0UKoF-DXqItUmj3pTejUmFIXQgO6CKwaqHAR1-YEYJai6b48Wy5M-miijeIblkJvLngCk2d1l2HIXY2Q8acBrK3cnsLofW6UyPnibt6jXTBP_WnYEKbyHCAM2vb9NyP5Fqd5JL-LphB36QdKxFTG4gTPQWJnE3JTKXXK7NRYVj-h/s320/yleiskipu22.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2025/09/kaikki-kivut.html&quot;&gt;Kaikki kivut&lt;/a&gt; sivulla on tutustumistiedot sisällöstä. Sisällysluettelosta voit valita kipualueen.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2025/08/milloin-paivystykseen-tai-laakariin.html&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/a&gt; neuvot ovat omalla sivullaan. &lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2025/11/kaikki-kivut-itsehoito.html&quot;&gt;Itsehoito&lt;/a&gt; vinkit samoin.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;Oikeasta alakulmasta avautuu tekoäly Kipu.bot. Sen vastauksia kysymyksiin ei julkaista missään.&lt;div&gt;Lähetä kommentti linkistä sivun alalaidassa. Voit kertoa omista kipukokemuksistasi tai jakaa hyvän kivun itsehoito vinkin. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Anna palautetta tai ehdotuksia info@kipu.fi&lt;/div&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2025/09/kaikki-kivut.html&quot;&gt;➤ Siirry Kaikki kivut sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; style=&quot;clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSyCxholtYXD7hifujtZ8nL00SGLJr3hvpONNjivYlG9HiPGrnLh25wboN6PxgwmaUkOUJnrTgnyq37jAVrjBzkx7vaBV9Gah9awomnFhrC65xU5aWG0bt-psKcN8hRi59YMdOF2lNRbkdFR_X5R1ezKA-llZTBsjy_fI6_YC-_2RnKmVbwJRci_CI7B5X/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/9208890066995219760/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/9208890066995219760' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/9208890066995219760'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/9208890066995219760'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2025/01/kipubot.html' title='Kipu'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkh84BCZdYaPz1Lf9k0UKoF-DXqItUmj3pTejUmFIXQgO6CKwaqHAR1-YEYJai6b48Wy5M-miijeIblkJvLngCk2d1l2HIXY2Q8acBrK3cnsLofW6UyPnibt6jXTBP_WnYEKbyHCAM2vb9NyP5Fqd5JL-LphB36QdKxFTG4gTPQWJnE3JTKXXK7NRYVj-h/s72-c/yleiskipu22.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-3352230157215913237</id><published>2026-07-25T23:09:00.000+03:00</published><updated>2026-07-29T08:37:48.653+03:00</updated><title type='text'>Kaikki kivut</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;!--=========================
     Kaikkien kipujen koontisivu
=========================--&gt;

&lt;h2&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsdvvWy-4bNNp3V_Ma173NHs8QVNrda-Hx1nesRpJCahb1m-Ht5_Ax4pqXI2OBtaf5Pnfqsm__4hNcYjl2VPI-sZT06j6YR1sosTyJ7hjuC-_2MOirFKfOnuCC7JaT8dEM8F4PuNXvl3lPxkpPOCaY5X21ywRxEHDqr3BU5kqbXdiZ56Y8JTrPuqUpEg1w/s214/tennis11.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;214&quot; data-original-width=&quot;195&quot; height=&quot;214&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsdvvWy-4bNNp3V_Ma173NHs8QVNrda-Hx1nesRpJCahb1m-Ht5_Ax4pqXI2OBtaf5Pnfqsm__4hNcYjl2VPI-sZT06j6YR1sosTyJ7hjuC-_2MOirFKfOnuCC7JaT8dEM8F4PuNXvl3lPxkpPOCaY5X21ywRxEHDqr3BU5kqbXdiZ56Y8JTrPuqUpEg1w/s1600/tennis11.jpg&quot; width=&quot;195&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;Kaikkien kipujen yleisimmät syyt ja yleisyys.&lt;br /&gt;&lt;/h2&gt;

&lt;!--Sisällysluettelo--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Sisällysluettelo tälle sivulle:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#paakipu&quot;&gt;Päänsärky&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#silmakipu&quot;&gt;Silmäkipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#kasvokipu&quot;&gt;Kasvokipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#korvakipu&quot;&gt;Korvakipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#leukakipu&quot;&gt;Leukakipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#suukipu&quot;&gt;Suukipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#kaulakipu&quot;&gt;Kaulakipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#niskakipu&quot;&gt;Niskakipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#olkakipu&quot;&gt;Olkakipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#kyynarpakipu&quot;&gt;Kyynärpääkipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#kasikivut&quot;&gt;Käsikipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#rintakipu&quot;&gt;Rintakipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vatsakipu&quot;&gt;Vatsakipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sukuelinkipu&quot;&gt;Sukuelinkipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#selkakipu&quot;&gt;Selkäkipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#lonkkakipu&quot;&gt;Lonkkakipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#polvikipu&quot;&gt;Polvikipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#jalka&quot;&gt;Pohje-, nilkka- ja jalkakipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#laaja&quot;&gt;Laaja-alainen kipu&lt;/a&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;div .table-kipu=&quot;&quot; 0=&quot;&quot; 10px=&quot;&quot; 12px=&quot;&quot; align-items:start=&quot;&quot; background:=&quot;&quot; border-radius:10px=&quot;&quot; border:1px=&quot;&quot; border:none=&quot;&quot; class=&quot;kipu-content &amp;lt;style&amp;gt; .table-kipu{ border-collapse: collapse; width:100%; max-width:900px; font-family: system-ui, -apple-system, Segoe UI, Roboto, Arial, sans-serif; font-size:15px; line-height:1.45; margin:1.5em 0; } .table-kipu th,.table-kipu td{ text-align:left; padding:8px 10px; vertical-align:top; } .table-kipu thead{ background:#f8f8f8; border-bottom:2px solid #ddd; } .table-kipu tbody tr{ border-bottom:1px solid #eee; } .table-kipu tbody tr:last-child{ border-bottom:none; } .table-kipu caption.mobile-head{ display:none; } .tooltip{ position:relative; cursor:help; } .tooltip::after{ content: attr(data-info); position:absolute; left:0; top:100%; background:#333; color:#fff; padding:6px 10px; border-radius:6px; font-size:13px; line-height:1.4; width:260px; max-width:80vw; opacity:0; pointer-events:none; transition:opacity .2s; z-index:9999; } .tooltip:hover::after{ opacity:1; } /* mobiili: 2-sarakkeinen grid */ @media (max-width: 640px){ .table-kipu{ font-size:16px; } .table-kipu thead{ display:none; } .table-kipu caption.mobile-head{ display:block; font-weight:700; padding:10px; margin-bottom:8px; background:#f8f8f8; border:1px solid #eee; border-radius:10px; text-align:left; } .table-kipu tbody tr{ display:grid; grid-template-columns: 1fr 1.2fr; grid-template-areas:&quot; eee=&quot;&quot; fff=&quot;&quot; font-weight:600=&quot;&quot; gap:6px=&quot;&quot; grid-area:=&quot;&quot; huom=&quot;&quot; line-height:1.45=&quot;&quot; margin-top:4px=&quot;&quot; margin:0=&quot;&quot; padding:0=&quot;&quot; padding:12px=&quot;&quot; solid=&quot;&quot; syy=&quot;&quot; tbody=&quot;&quot; td:nth-child=&quot;&quot; td=&quot;&quot; yleisyys=&quot;&quot;&gt;

&lt;!--============ PÄÄKIPU ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;paakipu&quot;&gt;Päänsäryn yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
&lt;thead&gt;&lt;tr&gt;&lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;&lt;/tr&gt;&lt;/thead&gt;
&lt;tbody&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Jo vuosia esiintynyt, jokapäiväinen, puristava, pantamainen päänsärky. Usein stressin, lihasjännityksen tai huonon ergonomian yhteydessä.&quot;&gt;Jännityspäänsärky&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;30–80 % elämän aikana&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Yleisin päänsäryn muoto, liittyy usein niska-hartiaseudun jännitykseen.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kohtauksittainen, usein toispuoleinen, jyskyttävä kipu. Alkuoireina voi olla valoilmiöitä. Voi päättyä oksennuksiin. Perinnöllinen.&quot;&gt;Migreeni&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;12–15 %&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Usein perinnöllinen taipumus. Voi laukaista esim. stressi, uni, hormonit, tietyt ruoka-aineet.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Pitkäaikainen lääkkeiden, esim. kipulääkkeiden käyttö tai käytön lopetus voi johtaa jatkuvaan päänsärkyyn. Usein aamuisin, tylppä koko pään kipu kun lääkkeen vaikutus loppuu.&quot;&gt;Lääkepäänsärky&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;1–2 %&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Syntyy, jos särkylääkkeitä käytetään liian usein.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Äkillisiä, erittäin voimakkaita kipukohtauksia silmän seudussa toistuvasti saman päivän aikana. Usein saman puolen silmän punoitusta ja kyynelvuotoa tai vuotoa sieraimesta.&quot;&gt;Sarjoittainen päänsärky (Hortonin oireyhtymä, cluster headache)&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;0,1 %&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Harvinainen mutta erittäin kivulias. Usein miehillä. Kohtaukset toistuvat jaksoittain.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Yleensä flunssan yhteydessä. Nenän tukkoisuus, liman valuminen ja poskipäiden, otsan tai silmien seudun kipu&quot;&gt;Poskiontelotulehdus&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Kipu pahenee eteen kumartuessa. Usein nuha ja tukkoisuus mukana.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Yli 50-vuotiailla. Jatkuva päänsärky pahiten yöllä, päänahan kosketusarkuus, näköhäiriöt, kuume ja yleiskunnon heikentyminen, leuan väsyminen pureskellessa.&quot;&gt; Jättisoluvaltimotulehdus (Ohimovaltimotulehdus, temporaaliarteriitti)&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Vaatii välittömän hoidon. Voi aiheuttaa pysyviä näkövaurioita, jopa sokeutumisen.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Tuntien tai päivien kuluessa paheneva päänsärky, niskajäykkyys ja kuumeilu, viittaa aivokalvontulehdukseen (meningiitti). Jos lisäksi sekavuutta ja tajunnan tason laskua, aivotulehdukseen. (enkefaliitti).&quot;&gt;Aivokalvontulehdus / aivotulehdus&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Hätätilanne, vaatii sairaalahoitoa.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Äkillinen, räjähtävä, hellittämätön päänsärky. Usein pahoinvointia ja oksentelua, niskajäykkyyttä. Voi esiintyä kouristeluja ja tajuttomuutta. Aivoverenvuodossa päänsärkyä esiintyy usein, mutta ei aina&quot;&gt;Lukinkalvon alainen verenvuoto (SAV)/ Aivoverenvuoto&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Aivoverenvuodossa kehittyviä halvausoireita.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Päänsärky pahiten aamuisin, myös pahoinvointia. Näkö voi heiketä, valoilmiöitä , näkökenttäputoksia ja korvien soimista.&quot;&gt;Kohonnut kallonsisäinen paine&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Voi johtua vammasta, aivokasvaimesta, verenvuodosta tai hydrokefaliasta.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voi esiintyä käytöksen muutosta, väsymistä ja hidastumista. Tyypillistä oiretta ei ole. Aikuisten yleisin oire on epileptinen kohtaus. Päänsärky on harvoin ensioire aikuisilla, lasten aivokasvaimissa sen sijaan tavallinen.&quot;&gt;Aivokasvain&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Aluksi oireita, jota voivat tulla monista muista sairauksista.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voimakas äkillinen silmäkipu, nopea näön muutos, pahoinvointi ja oksentelu, valorenkaiden näkeminen valojen ympärillä, pääkipu ja silmän punerrrus. Päivystyshoitoa vaativa tila.&quot;&gt;Akuutti ahdaskulmaglaukooma&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Silmätautien päivystysaihe.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Pako- tai palokaasuille altistumisen yhteydessä päänsärky, huimaus, oksentelu, korvien soiminen, näköhäiriöt, heikotus tai levottomuus.&quot;&gt;Häkämyrkytys (hiilimonoksidimyrkytys)&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Voi johtaa hengenvaaralliseen myrkytykseen.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/paakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Pääkipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;!--=======================--&gt;
&lt;!--TÄHÄN JATKUU: SILMÄKIPU, KASVOKIPU, KORVAKIPU, jne...--&gt;
&lt;!--=======================--&gt;
&lt;!--============ SILMÄKIPU ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;silmakipu&quot;&gt;Silmäkivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Silmien kuivuutta, kirvelyä ja roskantunnetta. Pahenee usein iän myötä ja ruutu- tai lähityössä.&quot;&gt;Kuivasilmäisyys&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein krooninen vaiva, pahenee kuivassa ilmassa ja näytön ääressä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Punoitus, vetistys ja rähmiminen. Taustalla voi olla bakteeri, virus tai allergia.&quot;&gt;Silmän sidekalvotulehdus&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Useimmiten ohimenevä, tarttuva bakteeri- ja virusmuodoissa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Silmän valkoinen osa on kauttaaltaan punainen varsinkin mustuaisen vieressä. Silmässä on särkyä ja valo lisää kipua, näkö sumenee ja kipeän silmän mustuainen voi olla pienentynyt. Silmässä ei ole rähmimistä.&quot;&gt;Silmän värikalvotulehdus (iriitti)&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii silmälääkärin hoitoa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Näön heikkeneminen tuntien tai päivien aikana, kipu silmän takana ja liikkeissä. Värit voivat vaikuttaa haalistuneilta. Näkö voi huonontua väliaikaisesti rasituksessa tai kuumuudessa.&quot;&gt;Näköhermotulehdus (optikusneuriitti)&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Silmälääkärin tutkimuksiin&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Äkillinen kipu, vetistys ja roskantunne. Useimmiten ohimenevä ja vaaraton.&quot;&gt;Roska silmässä&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tavallinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleensä poistuu itsestään tai huuhtelulla&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voimakas kipu, valonarkuus ja näön hämärtyminen. Usein yhteydessä piilolinssien käyttöön.&quot;&gt;Sarveiskalvon haavauma&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii nopean hoidon&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voimakas äkillinen silmäkipu, nopea näön muutos, pahoinvointi ja oksentelu, valorenkaiden näkeminen valojen ympärillä, pääkipu ja silmän punerrrus. Päivystyshoitoa vaativa tila.&quot;&gt;Akuutti ahdaskulmaglaukooma&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Silmätautien päivystys&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kivulias rakkulainen ihottuma silmän ja otsan alueella. Hoidon aloitus nopeasti estää komplikaatiot.&quot;&gt;Silmän seudun vyöruusu&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinaisempi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tarvitsee lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Näköhäiriöitä ja ohimenevää näön heikkenemistä. Yhteydessä päänsärkyyn.&quot;&gt;Verkkokalvoperäinen migreeni ja muut silmäkivut&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein nuorilla, yhteydessä migreeniin&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/silmakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Silmäkipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
  
&lt;h3 id=&quot;kasvokipu&quot;&gt;Kasvokivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;


&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kasvojen paineen tunne ja särky poskissa tai otsalla, nuha ja tukkoisuus, hajuaistin heikkeneminen. Kipu voi tuntua myös yläleuan hampaissa.&quot;&gt;Sivuontelotulehdus&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein flunssan jälkitila; pitkittyessä lääkärin arvio&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Äkilliset, sähköiskumaiset kivut toisen puolen kasvoissa, posken yläleuanalueella. Voi laueta: kevyt kosketus, hampaiden harjaus, kylmä ilma.&quot;&gt;Kolmoishermosärky&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin ja tarvittaessa neurologin arvio&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Esioireina voi olla kipua, kirvelyä ja kosketusarkuutta. Kivulias rakkulainen ihottuma tuntohermon hermotusalueella kasvoissa. Tulehdus voi vaikuttaa silmään.&quot;&gt;Vyöruusu&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Silmäoireissa päivystykseen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Verisuonitulehdus yli 50-vuotiailla. Usein toispuoleinen uusi, voimakas ohimopäänsärky ja päänahan arkuus. Kampaaminen tai silmälasien käyttö kivuliasta. Toispuoleinen, ohimenevä näön hämärtyminen, näkökenttäpuutokset tai kaksoiskuvat. Yleisoireita ja lihaskipuja.&quot;&gt;Jättisoluvaltimotulehdus&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärinhoito tarpeen nopeasti.&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Leukanivelen ja purentalihasten kipu, naksunta/rahina, aamuarkuus, suun avauksen rajoitus.&quot;&gt;Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Purentakisko, fysioterapia, kipulääkitys; stressinhallinta&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Jomottava/tykyttävä kipu hampaassa, puruarkuus, turvotus; mahdollisesti lämpöilyä.&quot;&gt;Hammasperäiset infektiot&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hammaslääkärille&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Puristava rintakipu, joka voi säteillä leukaan, kaulaan, hartioihin; hengenahdistus, pahoinvointi.&quot;&gt;Sydänperäinen säteilykipu&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinaisempi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hätätilanteen mahdollisuus. Puristus rinnassa, usein alkaa rasituksessa ja helpottaa levossa.&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipu ja turvotus korvan edessä tai leuan alla, usein pahenee ruokailun yhteydessä.&quot;&gt;Sylkirauhasten tulehdus&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Taustalla usein kivi tai tulehdus&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Pitkittynyt, vaikeasti paikannettava kasvojen kipu ilman selvää kudosvauriota; voi liittyä kipuherkistymiseen.&quot;&gt;Epätyypillisen kasvokipu&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kokonaisvaltainen hoito&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;


&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2025/10/kasvokivut.html&quot;&gt;➤ Siirry Kasvokipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;!--============ KORVAKIPU ============--&gt;


&lt;h3 id=&quot;korvakipu&quot;&gt;Korvakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;

&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Korvakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Korvakäytävän tulehdus syntyy useimmiten uimisen tai ihovaurion jälkeen. Oireina kipu, punoitus, turvotus ja joskus vuoto.&quot;&gt;Korvan ulkoiset tulehdukset&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein uimisen tai ihotulehduksen jälkeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Vahatulppa voi tukkia korvakäytävän. Oireina kuulon heikkeneminen, tukkoisuus ja joskus huimaus.&quot;&gt;Korvakäytävän vahatulppa&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hyvin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi aiheuttaa tukkoisuuden ja kuulon heikkenemisen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Välikorvan tulehdus on erityisesti lasten sairaus. Oireina kipu korvassa, kuume ja kuulon lasku.&quot;&gt;Välikorvan tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen lapsilla&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Joskus vaatii lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Syntyy useimmiten pitkittyneestä välikorvantulehduksesta. Oireina kipu, turvotus, punerrus ja kosketuarkuus toisen korvan takana.&quot;&gt;Kartiolisäkkeen tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi vaatia sairaalahoitoa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Herpes zoster oticus aiheuttaa kipua korvassa ja sen ympärillä, rakkuloita ja samalla puolella kasvolihasten heikkoutta.&quot;&gt;Korvan vyöruusu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Painevamma johtuu paine-eroista elimistön sisäisen ja ulkoisen paineen välillä lentäessä tai sukeltaessa. Oireena äkillinen kipu ja kuulon heikkeneminen.&quot;&gt;Korvan paineongelmat ja -vammat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein liittyy lentämiseen tai sukeltamiseen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Leukanivelen (TMJ) toimintahäiriö voi tuntua kipuna korvassa. Oireina leukanivelen naksuminen ja arkuus.&quot;&gt;Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein purentavirhe tai yöllinen hampaiden narskuttelu&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Korvaan voi säteillä kipua esimerkiksi nielun tulehduksista, hampaista tai kaulan alueen vaivoista.&quot;&gt;Korvaan säteilevä kipu ja muut korvakivut&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaihtelee&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kivun lähde usein muualla kuin itse korvassa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;



&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/korvakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Korvakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;!--============ LEUKAKIPU ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;leukakipu&quot;&gt;Leukakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;

&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Leukakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Leukanivelen ja purentalihasten toimintahäiriöt, aiheuttaa kipua, naksumista ja suun liikerajoituksia.&quot; id=&quot;tmj&quot;&gt;Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Leukojen liikehäiriöt, kipu, naksuminen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Hampaiden virheasennot, narskuttelu tai purentavirheet kuormittavat leukarakenteita.&quot; id=&quot;purentahairiot&quot;&gt;Purentahäiriöt&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Päänsärky, hampaiden arkuus, leukanivelen oireet&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Hampaan juuren tai ikenen tulehdus voi levitä leukaan aiheuttaen kipua ja turvotusta.&quot; id=&quot;hammas&quot;&gt;Hammasperäiset infektiot&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Pulpiitti, hammasjuuren paise&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Sepelvaltimotauti tai sydäninfarkti voi tuntua säteilevänä kipuna leukaan.&quot; id=&quot;sydan&quot;&gt;Sydänperäinen säteilykipu leukaan&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinaisempi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein rasitukseen liittyvää, vaarallinen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipu ja turvotus korvan edessä tai leuan alla, usein pahenee ruokailun yhteydessä.&quot; id=&quot;sylkirauhas&quot;&gt;Sylkirauhasten tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Taustalla usein kivi tai tulehdus.&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kolmoishermon ärsytys tai vaurio aiheuttaa voimakkaita, sähköiskumaisia kipuja kasvojen ja leuan alueella.&quot; id=&quot;kolmoishermo&quot;&gt;Kolmoishermosärky&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hyvin voimakasta, kohtauksittaista kipua&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Leuan sijoiltaanmeno voi johtua tapaturmasta tai äkillisestä liikkeestä, jolloin suu ei sulkeudu normaalisti.&quot; id=&quot;sijoiltaan&quot;&gt;Leuan sijoiltaanmeno&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Suu jää auki, vaatii lääkärin hoitoa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/leukakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Leukakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;!--============ SUUKIPU ============--&gt;
  
&lt;h3 id=&quot;suukipu&quot;&gt;Suukivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;

&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Suukivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;

   &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;
        &lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Tykyttävä kipu, puruarkuus, turvotus.&quot;&gt;Hammasperäiset infektiot&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hammaslääkärin hoito&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;
        &lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Virus- tai bakteeriperäinen nielutulehdus; nielemiskipu, kuume, säteily korvaan tai leukaan.&quot;&gt;Nielun tulehdukset&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi vaatia hoitoarvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;
        &lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Äänen käheys, kipeys puhuessa, jälkitauti flunssan jälkeen; limakalvojen ärsytys.&quot;&gt;Äänihuulten tulehdus&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Äänen lepuutus, höyry, tarvittaessa hoitoarvio pitkittyessä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;
        &lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;B12-, raudan tai folaatin puute: kipeä tai polttava kieli, suupielten haavaumat, uupumus.&quot;&gt;Ravitsemukselliset puutokset ja suu&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin tutkimus ja puutoksen korjaus.&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;
        &lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Krooninen polttelu suussa ilman näkyvää syytä; voi liittyä hermoston toimintaan tai hormonaalisiin tekijöihin.&quot;&gt;Polttava suu -oireyhtymä&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinaisempi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Oireenmukainen hoito, taustatekijöiden kartoitus&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;
        &lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Trauman jälkeen, aftat, karttakieli, hermoperäinen kipu: arkuus tai polttelu kielen alueella.&quot;&gt;Kielen kivut&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Syyn mukainen hoito; ärsykkeiden välttäminen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;
        &lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Aftat, lichen planus, kandidiaasi, herpes: haavaumat, peitteet, kirvely.&quot;&gt;Suun ja huulten limakalvojen muutokset&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Diagnoosi ulkonäön ja testien perusteella; hoito syyn mukaan&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;
        &lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Lääkkeet, sairaudet → syljen väheneminen: kuivuus, nielemisvaikeus, reikiintyminen, arkuus.&quot;&gt;Suun kuivuminen ja lääkkeiden vaikutukset suuhun&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkityksen tarkistus; sylkeä lisäävät valmisteet ja hyvä suuhygienia&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/suukipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Suukipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
  

&lt;!--============ KAULAKIPU ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;kaulakipu&quot;&gt;Kaulakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;&lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;&lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Äkillinen, usein toispuoleinen, poikkeava päänsärky ja kipu kaulalla. Toisen silmän mustuainen voi olla pienempi ja silmäluomi roikkua. Jos kehittyy aivojen hapenpuutetta, voi olla toisen puolen raajojen heikkoutta ja puhevaikeuksia.&quot;&gt;Kaulavaltimon dissekoituma, seinämän kerrosten välinen repeämä&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tavallisin nuorten ja keski-ikäisten yksittäinen aivoinfarktin syy.&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kilpirauhasen tulehdukset tai muut sairaudet voivat aiheuttaa kaulakipua ja nielemisvaikeuksia kilpirauhasen suurentuessa.&quot;&gt;Kilpirauhasen vaivat&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu etukaulalla, voi liittyä yleisoireita&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Solisluun murtumat, nivelrikko tai tulehdus tai lihasperäiset vaivat voivat säteillä kipua kaulalle.&quot;&gt;Solisluun kiputila&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein vamman jälkeen, paikallinen arkuus&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Nielutulehdukset kuten angiina tai peritonsillaarinen absessi voivat säteillä kipua kaulalle.&quot;&gt;Nielun tulehdukset&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu nielemisessä, kuume, kurkkukipu&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kierokaula eli torticollis on tila, jossa niska kääntyy pakonomaisesti yhteen suuntaan.&quot;&gt;Kierokaula&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tilapäinen, ohimenevä on melko tavallinen niskavaivojen yhteydessä, pysyvämpi harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Äkillinen pään virheasento, lihaskipu&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/kaulakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Kaulakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h3 id=&quot;niskakipu&quot;&gt;Niskakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;

&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;&lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;&lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Pitkäaikainen lihasjännitys niskan alueella, usein stressiin tai työasentoihin liittyvä.&quot;&gt;Jännitysniska&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hyvin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tyypillinen niska-hartiaseudun kipu ja jäykkyys&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Ikääntymiseen liittyvä kuluminen niskan fasettinivelissä ja välilevyissä.&quot;&gt;Kaularangan rappeutuma&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Krooninen kipu, liikerajoitus&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Välilevyn pullistuma voi painaa hermojuurta ja aiheuttaa säteilykipua käsivarteen.&quot;&gt;Kaularangan välilevytyrä&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Säteilevä kipu käteen, tunnottomuus, lihasheikkous&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Piiskanisku tyyppinen vamma aiheuttaa niskan lihas- ja nivelkipua onnettomuuden jälkeen.&quot;&gt;Niskan retkahdusvammat&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tapaturman jälkeen, kipu voi jatkua pitkään&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;TOS-oireyhtymä: kaularangan hermojen ja verisuonten puristus rintakehän yläaukeamassa.&quot;&gt;TOS-syndrooma&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Käden puutuminen, heikkous, kylmeneminen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Ikääntyvillä esiintyvä tulehduksellinen lihaskipu, erityisesti niskassa ja hartioissa.&quot;&gt;Polymyalgia rheumatica&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Aamujäykkyys, voimakas kipu hartioissa ja niskassa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Lapsilla niskakivun taustalla voi olla lihasjännitys, tulehdus tai harvemmin vakavampi syy.&quot;&gt;Niskakivut lapsilla&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Syytä selvittää tarkemmin, jos pitkittyy&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Raskauden aikana hormonaaliset ja mekaaniset tekijät voivat lisätä niskakipuja.&quot;&gt;Niskakipu ja raskaus&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein ohimenevä, ergonomia ja liikunta auttavat&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;


&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/niskakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Niskakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;!--============ OLKAKIPU ============--&gt;
  
  
  &lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
    &lt;h3 id=&quot;olkakipu&quot;&gt;Olkakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Olkakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-kiertajakalvosin&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipua olkapään ulkosyrjällä, joka pahenee sivunostossa vaakatasossa tai sen yläpuolella. Kyljellä nukkuminen voi olla kivuliasta.&quot;&gt;Kiertäjäkalvosimen osittainen repeämä tai tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleisin olkapään kiputila&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Olkapään kipu, joka voimistuu käden sivunostossa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-hauis&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipua olan etupuolella. Pahenee olan rasituksessa tai kyynärpään koukistusliikkeissä.&quot;&gt;Hauislihaksen pitkän pään jänteen vaivat, osittainen repeämästä tai tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu olkapään etuosassa, joskus napsahtava tunne&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-limapussi&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipua olan ulkosyrjällä ja särkyä sekä paikallista arkuutta.&quot;&gt;Limapussin tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu levossa ja liikkeessä, joskus turvotusta ja voimakasta paikallista arkuutta&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-nivelrikko&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Olkapään rasituksessa paheneva särky, aamujäykkyys, pienenevä liikelaajuus ja rutina nivelen liikkeissä, tavallisempi iäkkäillä.&quot;&gt;Olkanivelen nivelrikko&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Jäykkyys ja kipu; oireet etenevät hitaasti&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-tulehdukset&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Nivelen voimakas kipu, nivelen kuumotus ja lämmön nousu. Olkanivelen bakteeritulehdus tai reumaan liittyvä tulehdus.&quot;&gt;Olkanivelen tulehdukset&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Äkillinen kipu, turvotus ja kuume. Vaatii hoitoa päivystysluonteisesti&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-ac&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipu olan päällä, pahenee kun käsi viedään toiselle olkapäälle. Olalla nukkuminen kivuliasta.&quot;&gt;Akromioklavikulaarinivelen vaivat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu erityisesti käsivarren nostoissa ja kantaessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-jaatynyt&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Olan kipu ja lisääntyvä liikerajoitus.&quot;&gt;Jäätynyt olkanivel&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu ja vähitellen paheneva liikerajoitus; paranee hitaasti&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-sijoiltaan&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Olkanivel voi mennä sijoiltaan vamman seurauksena; usein nuorilla urheilijoilla.&quot;&gt;Olkapään sijoiltaan meno&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Äkillinen kipu ja virheasento; vaatii lääkärin hoitoa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-vammat&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Olkapään murtumat ja ruhjeet ovat tavallisia kaatumisissa ja urheiluvammoissa.&quot;&gt;Olkapään vammat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu, turvotus ja liikerajoitus; voi vaatia lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-lapaluun-siirrotus&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Selkäpuolella lapaluun reuna nousee selvästi irti rintakehästä. Käden noston vaikeutta.&quot;&gt;Lapaluun siirrotus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lapaluun liike epäsymmetrinen; voima heikentynyt&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-lapaluun-rahina&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Lapaluun liikkeisiin liittyvä rahina tai kipu; usein vaaraton.&quot;&gt;Lapaluun rahina ja muut olkakivut&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Rahiseva ääni tai kipu liikkeessä; tavallisesti lievä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;
  

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/olkakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Olkakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;!--============ KYYNÄRPÄÄKIPU ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;kyynarpakipu&quot;&gt;Kyynärpääkivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipu ja paineluarkuus kyynärpään ulkosivulla. Työ- ja urheiluperäinen ranteen ojentajien toistorasituksen jälkeen.&quot;&gt;Tenniskyynärpää&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu kyynärpään ulkosivulla; pahenee puristuksessa ja ranteen ojennuksessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipu ja paineluarkuus kyynärpään sisäsivulla. Työ- ja urheiluperäinen ranteen koukistajien toistorasituksen jälkeen.&quot;&gt;Golfkyynärpää&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu kyynärpään sisäsivulla; pahenee puristuksessa ja ranteen koukistuksessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Puutuminen ja pistely 4. ja 5. sormessa ja käden ulkosyrjällä sekä kyynärpään kipu. Käden heikkoutta ja kömpelyyttä.&quot;&gt;Kyynärhermon pinne&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yöoireita pahentuen kyynärpään koukistusasennossa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Jomotus kyynärpään ulkosivulla, mahdollisesti käden voimattomuutta.&quot;&gt;Värttinähermon pinne&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Jomotus ulkosivulla ja väsymisen tunne&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Vähitelleen lisääntyvää kivuliaisuutta ja aamujäykkyyttä nivelessä.&quot;&gt;Kyynärpään nivelrikko&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Jäykkyys, kivut ääriasennoissa, luinen rahina&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Usein tulee ojennetulle kädelle kaatumisen yhteydessä.&quot;&gt;Kyynärpään murtumat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Äkillinen kipu vamman jälkeen, turvotus, liikerajoitus; voi vaatia lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Hauislihas voi repeytyä pitkän pään jänteestä olkanivelen seudussa tai alaosasta kiinnityskohdasta kyynärnivelen seudussa. &quot;&gt;Hauislihaksen jänteen repeämä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Äkillinen napsahdus, yläosan repeämä: hauiksen pullistuma; alaosan: kyynärpään koukistuksen heikkoutta.&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Pullistuma kyynärpään takaosassa ja kipuja.&quot;&gt;Limapussin tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Pehmeä turvotus kyynärpään takana&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/kyynarpaakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Kyynärpääkipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;!--============ KYYNÄRVARSI- JA KÄSIKIPU ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;kasikivut&quot;&gt;Käsikivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Käsikivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Keskihermon pinne ranteessa; puutuminen peukalon, etu- ja keskisormen alueella.&quot;&gt;Rannekanavaoireyhtymä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Pahenee öisin; usein työperäinen, lievissä tukilasta ja lepo&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Ulnarishermon pinne Guyonin kanavassa. Puutuminen pikkusormessa ja puolessa nimetöntä.&quot;&gt;Kyynärhermon pinne ranteessa&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Puutuminen ja heikkous sormien loitonnuksessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Sormien ja peukalon tyvinivelten kulumasairaus; yleinen iäkkäillä ja käsityöläisillä.&quot;&gt;Käden nivelrikko&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Turvotus, jäykkyys ja kipu tyvinivelissä etenkin aamuisin&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Krooninen tulehdussairaus, joka voi vaurioittaa useita käden niveliä.&quot;&gt;Nivelreuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Aamujäykkyys, molemminpuoliset oireet; reumalääkitys tärkeä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Ranteen tai sormien luunmurtuma, yleensä kaatumisen tai iskun seurauksena.&quot;&gt;Ranteen ja sormien murtumat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Turvotus, kipu, virheasento; voi vaatia lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kolmiorustokompleksin (TFCC) vamma – aiheuttaa kipua ranteen ulkosyrjälle.&quot;&gt;Kolmioruston vamma (TFCC)&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu ja napsuminen kämmenen käännössä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Peukalon jännetupen tulehdus (De Quervainin tauti), aiheuttaa kipua peukalon tyveen ja ranteeseen peukalon puolelle.&quot;&gt;Peukalon jännetuppitulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu ja turvotus peukalon tyvessä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Sormien jännetupen tulehdus; liikekipua, jänne napsahtaa tai lukkiutuu liikkeessä.&quot;&gt;Jännetupen tulehdus ja napsusormi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Sormi napsahtaa mennessään koukkuun&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kämmenen jännekalvon paksuuntuminen, sormet koukistuvat pysyvästi.&quot;&gt;Dupuytrenin kontraktuura&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hitaasti etenevä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Toistotyö tai urheilu voi aiheuttaa rasituskipuja käden lihaksiin ja jänteisiin.&quot;&gt;Käden rasitusvammat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Sopiva työn rasitus ja harjoittelu on tärkeää&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kylmäherkkyys, sormet menevät valkeaksi kylmässä– Raynaud’n ilmiö. Samalla kipuja.&quot;&gt;Valkosormisuus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi liittyä tärinätyöhön tai verisuonten poikkeukselliseen supistumiseen kylmässä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Verenkierron tukos käden verisuonessa, äkillinen käden voimakas kipu, viileys ja kalpeus. Pulssi ei tunnu.&quot;&gt;Käden valtimotukos&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Päivystystilanne, heti hoitoon&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Hyvänlaatuinen nesteen täyttämä patti (ganglion), tavallisin ranteessa.&quot;&gt;Käden ganglion&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleensä vaaraton; joskus kipua tai liikerajoitus&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/kasikipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Käsikipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;!--============ RINTAKIPU ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;rintakipu&quot;&gt;Rintakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Rintakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Yleisiä virusten tai bakteerien aiheuttamia infektioita, kipu liittyy usein yskään tai hengitykseen.&quot;&gt;Hengitysteiden tulehdukset&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleensä lieviä; lepo ja kipulääke auttavat&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Keuhkokuume ja pleuriitti voivat aiheuttaa hengitykseen liittyvää pistävää kipua rintakehällä.&quot;&gt;Keuhkokuume ja keuhkopussintulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu pahenee syvään hengittäessä; lääkärin arvio voi olla tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Sepelvaltimoiden ahtautuminen aiheuttaa hapenpuutetta sydänlihaksessa ja sen seurauksena rintakipuja.&quot;&gt;Sepelvaltimotauti&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Puristava kipu rasituksessa; levossa helpottaa, nitro helpottaa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Sydänpussin tulehdus aiheuttaa pistävää kipua, joka pahenee makuulla ja helpottaa etukumaraan nojatessa.&quot;&gt;Sydänpussin tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein infektion jälkitila&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Aortan seinämän repeämä, hengenvaarallinen tila. Äkillinen, repivä kipu selkään säteilevänä, huimaus tai tajunnan menetys.&quot;&gt;Aortan dissekaatio&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Välitön päivystys&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Sydänkipuun liittyviä tuntemuksia ilman todettavaa sepelvaltimotautia.&quot;&gt;Toiminnalliset sydänvaivat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu epäsäännöllistä, ei liity rasitukseen; hyväennusteinen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Äkillisesti alkanut hengenahdistus, rintakipu sekä nopea pulssi. Kipu pahenee hengittäessä. Voi olla tajunnan menetys.&quot;&gt;Keuhkoveritulppa&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Välitön hoito; liittyy usein alaraajojen laskimotukokseen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Ilman kertyminen keuhkopussiin painaen keuhkoa kasaan, aiheuttaa äkillisen pistävän kivun ja hengenahdistuksen.&quot;&gt;Ilmarinta (pneumothorax)&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi vaatia ilman poistoa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Rakkulainen ihottuma, kipu ja kosketusarkuus rintakehän yhdellä puolella.&quot;&gt;Vyöruusu (herpes zoster)&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu edeltää ihottumaa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Polttava tunne rintalastan takana, ylävatsakipu. Mahan sisällön nousu suuhun.&quot;&gt;Refluksitauti, esofagiitti ja ruokatorven spasmi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Polttelu pahenee makuulla ja aterioiden jälkeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Rintarauhaskudoksen kasvaimet voivat aiheuttaa paikallista kipua tai arkuutta.&quot;&gt;Rintojen kasvaimet&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kivulias harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kivuton kyhmy tavallisempi.&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Yhden rinnan voimakas punoitus ja aristus, nopeasti nouseva korkea kuume, sekä yleisoireet. Tavallisesti imetyksen aikana.&quot;&gt;Rintatulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kuume, kipu ja punoitus&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Toispuolinen kylkiluun ja rintalastan liitoskohdan kipu ja painoarkuus. Pahenee syvään hengittäessä ja liikkeissä.&quot;&gt;Rintaruston kiputila (Tietzen oireyhtymä)&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kosketusarkuus rintalastan vieressä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/rintakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Rintakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;!--============ VATSAKIPU ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;vatsakipu&quot;&gt;Vatsakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Vatsakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Virusten aiheuttama vatsatauti, johon liittyy usein oksentelua ja ripulia.&quot;&gt;Vatsaflunssa&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Itse rajoittuva; tärkeää juoda riittävästi nesteitä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Happojen nousu ruokatorveen aiheuttaa kirvelyä ja ylävatsakipua.&quot;&gt;Ruokatorven tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Pahenee makuulla ja aterioiden jälkeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Keskellä ylävatsaa tuntuva kipu, voi säteillä selkään tai hartiaan. Syöminen saattaa helpottaa.&quot;&gt;Maha- ja pohjukaissuolihaava&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi olla pahoinvointia ja ruokahalun heikkenemistä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Sappikivet voivat tukkia sappitiehyen ja aiheuttaa voimakkaan ylävatsakivun säteillen selkään.&quot;&gt;Sappikivet ja sappirakon tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin arvio voi olla tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voimakas, jatkuva, vyömainen ylävatsakipu ja pahoinvointi.&quot;&gt;Haimatulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein alkoholin tai sappikivien yhteydessä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Aluksi navan seudun epämääräinen, sitten oikealle alavatsalle paikallistuva kipu.&quot;&gt;Umpilisäketulehdus&lt;/td&gt;
         &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Suolen tukkeutuminen, joka estää suolen sisällön etenemisen. Aluksi aaltomaista kipua, joka muuttuu kovaksi ja jatkuvaksi.&quot;&gt;Suolitukos&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voi ilmetä mustina ulosteina tai verisenä oksenteluna.&quot;&gt;Ruoansulatuskanavan verenvuoto&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Vatsakivut, turvotus ja suolen toiminnan häiriöt, kuten ripuli tai ummetus&quot;&gt;Ärtyvän suolen oireyhtymä ja IBD&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Toistuva kipu, vaiteleva ripuli tai ummetus&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Suolen umpipussin tulehdus, kipu ja arkuus vasemmalla alavatsalla sekä kuume.&quot;&gt;Divertikuliitti&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kuume ja paikallinen kipu; antibioottihoito tai lepo&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Ilmavaivat voivat aiheuttaa turvotusta ja kouristavaa kipua, lisääntynyttä kaasujen poistumista.&quot;&gt;Ilmavaivat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Liikunta ja ruokavalio voi vaikuttaa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Hidas suolen toiminta aiheuttaa kipua ja paineen tunnetta vatsalla, ulosteen kovettumaa ja ponnistuksen vaikeutta.&quot;&gt;Ummetus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ruokavalio ja liikunta voi vaikuttaa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Virtsateihin muodostuu kiviä. Erittäin kova kylki- tai alavatsakipu,mahdollisesti verta virtsassa ja virtsaoireita.&quot;&gt;Munuaiskivet&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Äkillinen, aaltoileva kipu kyljessä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Virtsarakon ja munuaisten tulehdus voi aiheuttaa voimakasta kylki- tai selkäkipua yhdellä puolella, kuumetta ja virtsaoireita.&quot;&gt;Virtsarakkotulehdus ja munuaisallastulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Rakkovaivoissa kirvely virtsatessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Aluksi ihon polttavaa kipua, sitten yhdellä puolella vatsaa rakkulaista ihottumaa.&quot;&gt;Vyöruusu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu hermojuuren alueella&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voi olla oireeton. Syvää kipua ja pullistuma voi olla tunnettavissa vatsassa.&quot;&gt;Aortan laajentuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin arvioinnin&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Paikallista kipua ja pullotusta nivusessa.&quot;&gt;Nivustyrä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi pahentua rasituksessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/vatsakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Vatsakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;!--============ SUKUELINKIPU (NAINEN &amp; MIES) ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;sukuelinkipu&quot;&gt;Sukuelinkipujen yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Sukuelinkivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    
          &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Yleisin sukuelinkivun syy naisilla, alavatsakipu, särky alaselässä ja väsymys liittyy kuukautiskiertoon.&quot;&gt;Kuukautiskivut&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yksilöllistä vaihtelua oireiden vaikeudessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kohdun limakalvon kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella. Kipuoireita kuukautisiin liittyen riippuen paikasta. Virtsaamis- ja ulostamisvaivoja.&quot;&gt;Endometrioosi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Säännöllisesti toistuva kipu, usein paheneva&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Alavatsakipu, epätavallinen valkovuoto ja kuume.&quot;&gt;Synnytyselinten tulehdukset&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Alavatsakivut, kirvely virtsatessa, vuoto sekä ihon ja limakalvojen muutokset.&quot;&gt;Sukupuolitaudit&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tärkeää hoitaa ajoissa ja ehkäistä leviämistä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Oireet riippuvat kasvaimen sijainnista. Epätavallinen vuoto, vatsan turvotus ja ihon tai limakalvojen muutokset.&quot;&gt;Synnytyselinten kasvaimet&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin tutkimuksen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kiertymä voi aiheuttaa toispuoleisen, äkillisen, voimakkaan kivun ja arkuuden alavatsalle.&quot;&gt;Munasarjakysta ja munasarjan kierähdys&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein myös pahoinvointia; vaatii lääkärin tutkimuksen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Synnyttäneillä naisilla painon tunnetta ja kipua lantiolla ja emättimessä, virtsaamisen ja suolen toiminnan häiriöitä.&quot;&gt;Synnytyselinten laskeuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Oireet pahenevat päivän mittaan, helpottavat makuulla&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Alkio kiinnittyy kohtuun ulkopuolelle. Toispuoleinen alavatsakipu, verinen vuoto sekä raskausoireita.&quot;&gt;Kohdunulkoinen raskaus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Alkaa yleensä raskauden 5.-9. viikolla; kiireellinen hoito&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Krooninen kiputila, jossa kipua ulkosynnyttimissä ilman näkyvää syytä.&quot;&gt;Vulvodynia (naisen sukuelinten kipu)&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ei takana vaikeita sairaustiloja&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Virtsatessa kirvely ja alavatsakipu; bakteeriperäinen tulehdus.&quot;&gt;Virtsatulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hoitoarvio tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Krooninen virtsarakon kiputila ilman todettavaa tulehdusta.&quot;&gt;Virtsarakon kipuoireyhtymä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ei takana vaikeita sairaustiloja&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kiveksen kiertyminen verisuonten ympärille, aiheuttaa äkillisen, voimakkaan kivun, arkuuden ja turvotuksen kiveksessä.&quot;&gt;Kiveksen kiertymä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin arvio tarpeen pikaisesti; voi johtaa kiveksen menetykseen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kiveksen toispuolinen kipu, turvotus sekä kuume.&quot;&gt;Miesten sukuelinten tulehdukset&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin arvio tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voi olla akuutti tai krooninen. Kipu alavatsassa, kirvely virtsatessa sekä tihentynyt virtsaamistarve.&quot;&gt;Eturauhastulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Jos kuumetta tai yleisoireita, lääkärin arvio tarpeen.&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Eturauhasen syöpä on usein kivuton, mutta voi aiheuttaa eturauhastulehduksen tapaisia oireita.&quot;&gt;Eturauhassyöpä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Oireet voivat edetä nopeammin kuin eturauhastulehduksessa. Laboratoriokokeiden seuranta tärkeää&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipu kivespussin alueella ilman selvää tulehdusta tai kiertymää.&quot;&gt;Kiveskipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ei takana vaikeita sairaustiloja&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kivespussin alueen kasvaimet, usein kivuttomia, mutta voivat tuntua kyhmynä,painon tunteena taikiveksen suurenemisena.&quot;&gt;Kivespussin kasvaimet&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tarvitsee lääkärin tutkimuksen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/sukuelinkipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Sukuelinkipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;!--============ SELKÄKIPU ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;selkakipu&quot;&gt;Selkäkivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Selkäkivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Yleisin kipu aikuisilla, voi liittyä lihasjännitykseen ja huonoihin työasentoihin.&quot;&gt;Alaselän kipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein ohimenevää; tärkeintä on pysyä liikkeessä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Äkillinen alaselän kipukohtaus, usein lihasperäinen.&quot;&gt;Noidannuoli&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleensä lievittyy muutamassa viikossa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Lihasvoiman epätasapaino ja heikkous lisää kuormitusta selkärangassa.&quot;&gt;Lihasten heikkous&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ennaltaehkäistävä vaiva&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kuvantamisessa näkyvä rappeuma ei aina ole kivun syy.&quot;&gt;Röntgenkuvien muutokset&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ikääntymisen normaali ilmiö&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Selkärangan pienten nivelten ärsytys voi antaa paikallista kipua toisella puolella rankaa. Selässä voi olla jäykkyyttä ja kipua taaksetaivutuksessa.&quot;&gt;Fasettinivelkipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ei säteile jalkaan saakka&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Lantion ja selkärangan liitoksen kiputila voi antaa toispuoleista kipua alaselässä tai pakarassa. Voi säteillä reiteen.&quot;&gt;SI-nivelkipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Pakarakipu pahenee seisoessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Tulehduksellinen reumasairaus, jossa alaselkäkipuilu alkaa vähitellen, mukaan tulee aamujäykkyyttä ja yökipuja.&quot;&gt;Selkärankareuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Nuorilla aikuisilla, harvemmin sairastuminen yli 40-vuotiaana&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Iskiashermon puristuksen seurauksena selkäkipu säteillen toiseen jalkaan, jalan tunnon muutoksia ja mahdollisesti lihasvoiman heikkeneminen.&quot;&gt;Iskias&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Selästä säteilevä kipu jalassa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Selkäytimen hermopuristus, joka aiheuttaa alaraajojen ja virtsarakon toimintahäiriöitä, ratsupaikan tuntohäiriöitä ja kovan iskiaskivun.&quot;&gt;Cauda equina -oireyhtymä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Välitön lääkärin arvio tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Nikamankaaren höltymä ja siirtymä, joka voi aiheuttaa selkäkipuja taakse taivutettaessa ja fyysisessä rasituksessa.&quot;&gt;Spondylolyysi ja spondylolisteesi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi olla myös oireeton&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Selkäydinkanavan kaventuma rappeutuman pohjalta. Aiheuttaa katkokävelyä ja kipua. Jalat väsyvät niin että on pakko pysähtyä.&quot;&gt;Selkäydinkanavan ahtautuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu helpottuu istuessa; yleinen yli 60-vuotiailla&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Välilevyn tulehdus voi aiheuttaa voimakasta paikallista kipua ja kuumetta.&quot;&gt;Välilevyn tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin tutkimuksen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Luukato on pitkään oireeton, myöhemmin ranne, lonkka voi murtua ja selkänikamat voivat painua kasaan mikä antaa kipuja.&quot;&gt;Osteoporoosi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen iäkkäillä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ennalta ehkäistävissä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Syövän etäispesäkkeet voivat levitä selkärankaan. Yöllinen kipu ja laihtuminen voivat olla ensimmäinen oire&quot;&gt;Etäispesäkkeet&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin arvio tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Toistuva kipu, joka ei liity selkärangan rakenteelliseen sairauteen.&quot;&gt;Pitkittyneet selkävaivat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii monialaista kuntoutusta ja liikuntaa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Pakaran syvien lihasten kireys voi ärsyttää iskiashermoa ja säteillä pohkeeseen.&quot;&gt;Piriformis-syndrooma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi jäljitellä iskiasoiretta. Ei varsinaista hermon puristusta&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Häntäluun alueen kipu istuessa, usein esim. kaatumisen jälkeen.&quot;&gt;Häntäluun kipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hyvälaatuinen vaiva&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Munuaissairaudet voivat antaa kylki- tai selkäkipuja. Yleensä muut oireet ovat enemmän esillä.&quot;&gt;Munuaistaudit ja selkäkipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu syvemmällä jatkuvana&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Peräsuolen laskimolaajentumat voivat tuntua kipuna ja paineen tunteena varsinkin istuessa ja ulostaessa.&quot;&gt;Peräpukamat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tyypillinen istumatyössä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/selkakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Selkäkipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;!--============ LONKKAKIPU ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;lonkkakipu&quot;&gt;Lonkkakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Lonkkakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kivut kehittyvät hitaasti ajan kuluessa pakarassa, reidessä tai nivusessa, lonkan liikeet jäykistyvät, on aamukankeutta ja kivut pahenevat rasituksessa.&quot;&gt;Lonkan nivelrikko&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleistä iäkkäillä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipu ja paikallinen arkuus lonkan ulkosyrjällä, usein poikkeuksellisen rasituksen jälkeen.&quot;&gt;Lonkan limapussin tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu pahenee kävellessä ja kyljellä maatessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Vamman jälkeen kipu, turvotus ja poikkeava ulkomuoto.&quot;&gt;Lonkan vammat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi vaatia lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Lonkkamaljaa ympäröivän rustorenkaan repeämä aiheuttaa kipua syvällä nivusessa, napsumista ja mahdollisesti liikerajoitusta.&quot;&gt;Rustorenkaan vauriot&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi vaatia lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Reisiluun pään verenkierron häiriö antaa kipua, kävelyn huonenmista ja lonkan liikkeen rajoitusta.&quot;&gt;Reisiluun pään nekroosi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin tutkimuksen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Hermon puristuminen nivustaipeessa aiheuttaa pistävää kipua nivusessa ja säteilyä sekä puutumista etureidessä.&quot;&gt;Nivustaipeen hermopinne&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Pahenee istuessa tai lonkkaa koukistaessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;   
      &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Pakaran syvien lihasten kireys voi ärsyttää iskiashermoa ja säteillä pohkeeseen.&quot;&gt;Piriformis-syndrooma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi jäljitellä iskiasoiretta. Ei varsinaista hermon puristusta&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
   &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Lonkkaa tukevan lihaksen jänteen vaiva antaa kipua lonkan ulkosyrjällä. Vaivaa kyljellä nukkuessa ja portaissa kuljettaessa &quot;&gt;Gluteus medius -oireyhtymä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleistä naisilla&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Reiden takaosan jänteiden istuinkyhmyn kiinnityskohdan ärtyminen antaa kipua pakarassa ja reiden takaosassa.&quot;&gt;Hamstring-oireyhtymä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi alkaa vamman tai rasituksen jälkeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Selkäperäiset säteilykivut, erityisesti iskias, voivat tuntua lonkan alueella.&quot;&gt;Säteilykivut selästä ja muut lonkkakivut&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Selän vaivat voivat säteillä alaspäin&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/lonkkakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Lonkkakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;!--============ POLVIKIPU ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;polvikipu&quot;&gt;Polvikivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Polvikivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Tapaturman jälkeinen kipu, värimuutokset, turvotus ja ulkoiset muodon muutokset.&quot;&gt;Polven murtumat ja sijoiltaan meno&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin arvio tarvitaan&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kierukan repeämä voi aiheuttaa polven turvotusta, kipua ja arkuutta nivelraon seudussa. Polvessa voi olla lukkiutumisen tai pettämisen tunnetta.&quot;&gt;Kierukkavaivat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein urheiluun liittyvä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voivat vamman yhteydessä antaa naksahduksen ja voimakkaan kivun. Turvotus ja varaamisen vaikeus voi kehittyä nopeasti.&quot;&gt;Ristiside- ja nivelsidevaivat&lt;/td&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin arvioi voi olla tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Polvilumpion jänteen rasitusvamma antaa kipua ja arkuutta lumpion alapuolella.&quot;&gt;Hyppääjän polvi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu tuntuu hyppiessä ja portaissa. Useimmiten lajeissa joissa hypitään.td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Polvilumpion takaosan ruston pehmentyminen antaa kipua polven etuosasssa. Rasituksessa, kyykyssä tai portaissa kipu voi pahentua.&quot;&gt;Polvilumpion rustovauriot&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Portaita laskeutuessa kipua&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Polvitaipeen takana usein lievästi kivulias pullistuma, joka voi antaa kireyden ja jäykkyyden tunnetta.&quot;&gt;Bakerin kysta&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleensä vaaraton&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Aluksi lisääntyviä kipuja rasituksessa, aamujäykkyyttä ja turvottelua. Oireet lisääntyvät ajan mittaan.&quot;&gt;Polven nivelrikko&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Enemmän iäkkäillä ja ylipainoisilla&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Bakteerin aiheuttama niveltulehdus tai reumaattinen tulehdus voi turvottaa polvea. Se voi olla levossakin kivulias, se voi punertaa ja olla lämmin.&quot;&gt;Polven tulehdukset&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Rustopinnalta irronneet palat voivat aiheuttaa äkillistä kipua ja lukkiintumisen oireita.&quot;&gt;Polven irtokappaleet&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Pitkittyessä voi vaatia lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/02/polven-tulehdukset-bakerin-kysta-ja.html&quot;&gt;➤ Siirry Polvikipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;!--============ POHJE, NILKKA, JALKA ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;jalka&quot;&gt;Pohje-, nilkka- ja jalkakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Pohje-, nilkka- ja jalkakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Rasitus, reähtymä tai lihaskramppit voivat antaa kipuja pohkeiden lihaksissa.&quot;&gt;Lihaskivut pohkeessa&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tavallisin pohjekivun syy&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Säären lihasten ja luukalvon liiallinen rasitus voi antaa säären etuosassa kipuja ja paikallista arkuutta varsinkin liiikkuessa.&quot;&gt;Penikkatauti&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ei yleensä vaikeampaa sairastilaa syynä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Alaraajojen verisuonten ahtautuma aiheuttaa jalkakipua kävellessä joka pakottaa pysähtymään. Oire helpottaa levossa.&quot;&gt;Katkokävely&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Riskitekijöinä mm. tupakointi ja diabetes&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Epämiellyttävää liikuttamistarvetta ja tuntemuksia jaloissa. Pahenee levossa ja ovat öisin pahimmillaan&quot;&gt;Levottomat jalat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Liikuttamistarvetta on vaikea vastustaa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipuja, puutumista ja pistelyä alkaen jalkateristä.&quot;&gt;Alaraajojen hermovauriot&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleisempi esim. diabetesta sairastavilla&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Laskimoläppien vajaatoiminta alaraajoissa aiheuttaa turvotusta ja painon tunnetta. Ulkoisesti näkyy muhkuraisia pullistumia.&quot;&gt;Suonikohjut&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi syntyä pinnallisia veritulppia tai haavautumia&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Syvä laskimotukos aiheuttaa turvotusta, leposärkyä ja kipua kävellessä pohkeessa tai koko jalassa.&quot;&gt;Veritulppa&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii välitöntä lääkärin arviota&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Pohjehermon puristus tai vamma aiheuttaa jalkaterän läpsymistä kävelessä tai roikkumista.&quot;&gt;Pohjehermohalvaus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Nilkan nivelsiteiden venähdys tai repeämä nilkan vääntyessä aiheuttaa nilkkaan kipua, mustelmia ja turvotusta.&quot;&gt;Nilkan nyrjähdys&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;&quot;Yleisin nilkkavamma, kuntoutus ehkäisee uusimista&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipua ja turvotusta nilkan ulkosivulla usein vamman jälkeen.&quot;&gt;Peroneus-jännevammat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Nilkan ulkosivulla voi kuulua napsumista&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Tulehdus tai repeämä voi aiheuttaa kipua ja arkuutta kantapään yläpuolella, jänteen paksuuntumista ja liikkeissä kuuluvaa narinaa.&quot;&gt;Akillesjänteen vaivat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Jos jänne on mennyt poikki, varpaille nousu ei onnistu&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Jalkapohjan, nilkan sisäreunan tai varpaiden puutumista, pistelyä ja polttavaa kipua pahentuen rasituksessa.&quot;&gt;Nilkan hermopinne&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tavallisesti vamman jälkeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Vähitellen lisääntyvää jäykkyyttä, turvolttelua ja kipua nilkan rasituksessa.&quot;&gt;Nilkan nivelrikko&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein seurausta vanhoista vammoista&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Reumaattinen tulehdus voi jäykistää ja turvottaa jalan niveliä, antaa kipua ja aamujäykkyyttä.&quot;&gt;Nivelreuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin arvio voi olla tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Diabeettinen hermovaurio voi aiheuttaa äkillisen jalkaterän voimakkaan turvotuksen ja kuumotuksen. Kivuliaisuus voi olla vähäistä. Seurauksena voi olla jalkaterän romahtaminen ja epämuotoisuus.&quot;&gt;Charcot-jalka&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Diabeetikoilla vakava komplikaatio. Vaatii lääkärin arvion.&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipu kantapään alla, usein rasituksen tai vamman vuoksi. Voi näkyä luupiikki kuvissa.&quot;&gt;Kipu kantapään alla&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hyvät kengät tarpeen jatkossa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Jalkapohjan jännekalvon tulehdus aiheuttaa viiltävää kipua erityisesti päivän ensiaskelissa. Kantpään etupuolella tai jalkapohjassa paikallista arkuutta.&quot;&gt;Jalkapohjan kalvojänteen tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hyvät kengät tarpeen jatkossa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voi aiheuttaa etujalkapohjan kipua ja varpaiden puutumista.&quot;&gt;Poikittaisholvin madaltuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kivi kengässä tunne&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Päkiän hermopinne voi aiheuttaa päkiän polttavaa kipua ja varpaiden puutumista.&quot;&gt;Mortonin tauti&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Pahenee kapeakärkisillä kengillä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Toistuvan askeltamisen seurauksena syntynyt rasitusmurtuma aiheuttaa vähitellen pahenevaa rasituskipua ja paikallista kosketuarkuutta esim. jalkapöydän luussa.&quot;&gt;Jalkaterän marssimurtuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lepo voi aluksi helpottaa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Aiheuttaa rasituskipua, jäykkyyttä ja nivelen paksuuntumista.&quot;&gt;Isovarpaan tyvinivelen nivelrikko&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Leveälestiset kengät voivat olla tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Virtsahapon kertyminen voi aiheuttaa isovarpaassa äkillisen voimakkaan kivun, turvotuksen, kuumotuksen ja punoituksen.&quot;&gt;Kihti&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu alkaa usein isovarpaan tyvestä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Varpaiden virheasennot näkyvät ulkoisina muutoksina ja aiheuttavat kipua ja mahdollisesti hankaumia.&quot;&gt;Vaivaisenluu ja vasaravarvas&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kenkien valinta olennaista&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kasvuiässä esiintyvä ohimenevä kipu alaraajoissa ilman sairautta.&quot;&gt;Lasten kasvukivut&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hyvänlaatuinen, yleensä itsestään ohimenevä vaiva.&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/jalkakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Pohje-, nilkka- ja jalkakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;!--============ LAAJA-ALAINEN KIPU ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;laaja&quot;&gt;&lt;br /&gt;Laaja-alaisen kivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Laaja-alaisen kivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Nivelten turvotus ja aristus, pitkä aamujäykkyys, symmetrinen alku molempien raajojen samoista nivelistä samanaikaisesti&quot;&gt;Nivelreuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Varhainen hoito ehkäisee vaurioita; reumalääkärin seuranta&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;SLE: moninaisia aaltoilevia nivelten ja lihasten oireita, valkosormisuutta, yleisoireita ja kasvojen perhosihottuma ; Sjögren: silmien ja suun kuivuminen ja nivel- ja lihaskivut.&quot;&gt;SLE ja Sjögrenin oireyhtymä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinaisempi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Monimuotoiset oireet&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Nopeasti alkanut niska-, olka- ja lonkkaseudun kipu ja jäykkyys molemmin puolin kehoa. Korkea tulehdusarvo laboratoriokokeissa.&quot;&gt;Polymyalgia rheumatica, lihasreuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvoin alle 50-vuotiailla&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Myosiitit: autoimmuuni tulehdus. Hitaasti kehittyvä lihasten heikkous reisissä ja hartioissa, arkuus ja yleisoireet lämpöilyn ja väsymisen muodossa.&quot;&gt;Tulehdukselliset lihastaudit&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin arvio tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Virus- tai bakteeritulehdusten jälkeen pitkittyviä tai palaavia nivel- ja lihaskipuja.&quot;&gt;Tulehdusten jälkeiset niveloireet&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein itsestään rauhoittuva ajan kanssa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Nivelten ja lihasten vaihtelevia kipuoireita voi tulla jopa kuukausien kuluttua punkin puremasta. Lisäksi voi olla repiviä kipua usein pahiten öisin, uupumista ja väsymystä.&quot;&gt;Borrelioosi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen riskialueilla&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Punkin pureman jälkeisen ihottuman tunnistaminen ja hoito on tärkeää&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kilpirauhasen seudussa voi olla paikallisia kipuja ja arkuutta samoin voi olla turvotusta tai puristuksen tunnetta.&quot;&gt;Kilpirauhasen häiriöt ja kipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu harvemmin voimakasta&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;  
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Pitkäaikaisissa puutostiloissa voi olla lihaskipuja ja heikkoutta, pistelyä, puutumista ja särkyä raajoissa samoin yleisoireita uupumisen ja heikkouden muodossa.&quot;&gt;B12- ja raudanpuute ja kipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ennaltaehkäistävä vaiva&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Laaja-alainen, paikkaa vaihtava, pitkäaikainen kipu ja arkuus pehmytosissa, voimakas uupuminen ja unihäiriö ilman todettavia kudosvaurioita.&quot;&gt;Fibromyalgia&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipukuntoutus saattaa olla tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Opioidit, triptaanit, kofeiini ym. voivat aiheuttaa vieroitusoireita lihas- ja vatsakivun kouristusten yms muodossa.&quot;&gt;Lääkitys- ja vieroituskipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen pitkäaikaiskäyttäjillä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ei äkkinäisiä lopetuksia ilman ohjeita&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Akuutin vamman jälkeen kipu voi pitkittyä ja yleistyä keskushermoston herkistymisen vuoksi.&quot;&gt;Traumat ja kipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kivun hyvä hoito vamman yhteydessä tärkeää&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Univaje lisää kipuherkkyyttä ja helposti ylläpitää kipukierrettä.&quot;&gt;Unihäiriöt ja kipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Unirytmi olisi hyvä pitää mahdollisimman normaalina&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Mielialatekijät voimistavat kivun kokemusta ja pitkittymistä.&quot;&gt;Masennus, ahdistus ja kipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Joskus tarvitaan masennuksen hoitotoimia&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Infektion jälkitila: lihas- ja nivelkivut, rasitusherkkyys ja unihäiriöt.&quot;&gt;Pitkittynyt koronatauti ja kipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen sairastaneilla&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Asteittainen kuormituksen lisäys&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Keskushermoston herkistyminen voimistaa kipua vaikka vaurio olisi alunperin pieni tai se olisi jo parantunut.&quot;&gt;Kipuhermoradan herkistymiseen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen pitkittyneessä kivussa&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipukuntoutus voi olla tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Ikääntymiseen liittyvä lihasmassan ja -voiman lasku voi aiheuttaa kipuja ja kuormittuneisuutta normaalissa arkielämässä.&quot;&gt;Ikäihmisen lihasongelmat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen iäkkäillä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voimaharjoittelu ja yleiskunnon ylläpito arkiliikunnalla hyödyllistä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/laaja-alainen-kipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Laaja-alainen kipu - sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;br /&gt;

Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2025/08/milloin-paivystykseen-tai-laakariin.html
&quot;&gt;➤ Siirry Milloin päivystykseen, milloin lääkäriin sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/3352230157215913237/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/3352230157215913237' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/3352230157215913237'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/3352230157215913237'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2025/09/kaikki-kivut.html' title='Kaikki kivut'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsdvvWy-4bNNp3V_Ma173NHs8QVNrda-Hx1nesRpJCahb1m-Ht5_Ax4pqXI2OBtaf5Pnfqsm__4hNcYjl2VPI-sZT06j6YR1sosTyJ7hjuC-_2MOirFKfOnuCC7JaT8dEM8F4PuNXvl3lPxkpPOCaY5X21ywRxEHDqr3BU5kqbXdiZ56Y8JTrPuqUpEg1w/s72-c/tennis11.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-1336117594900024893</id><published>2026-07-25T23:05:00.000+03:00</published><updated>2026-07-29T08:38:18.702+03:00</updated><title type='text'>Milloin päivystykseen, milloin lääkäriin</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;&lt;!--Sisällysluettelo--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Sisällysluettelo tälle sivulle:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#mp-paakipu&quot;&gt;Pääkipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mp-silmakipu&quot;&gt;Silmäkipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mp-kaskipu&quot;&gt;Kasvokipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mp-korkipu&quot;&gt;Korvakipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mp-lkakipu&quot;&gt;Leukakipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mp-suukipu&quot;&gt;Suukipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mp-kaulakipu&quot;&gt;Kaulakipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mp-niskakipu&quot;&gt;Niskakipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mp-olkakipu&quot;&gt;Olkakipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mp-kyynarpakipu&quot;&gt;Kyynärpääkipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mp-kasikivut&quot;&gt;Käsikipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mp-rintakipu&quot;&gt;Rintakipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mp-vatsakipu&quot;&gt;Vatsakipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mp-sukuelinkipu&quot;&gt;Naisten sukuelinkipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mp-misukuelinkipu&quot;&gt;Miesten sukuelinkipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mp-selkakipu&quot;&gt;Selkäkipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mp-lonkkakipu&quot;&gt;Lonkkakipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mp-polvikipu&quot;&gt;Polvikipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mp-jalka&quot;&gt;Pohje-, nilkka- ja jalkakipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mp-laaja&quot;&gt;Laaja-alainen kipu&lt;/a&gt; |
&lt;/div&gt;


&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;

 &lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-paakipu&quot;&gt;Milloin päivystykseen pääkipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;

&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkDl2b8ApOLlNKrvM0fuE2Er-5uizBGyHS_XnLqeDPBjfyto_Bxpjp2WqziZeYUrGFegaTDXkLU8Jb0K_RPYIr6u6UwMqcOoh6BqTtrMtMwzTlsqINi-pMrDsCVcUugqFr11GBaW0FzguP/s1600/OsaPaa.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; height=&quot;200&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637692098223773778&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkDl2b8ApOLlNKrvM0fuE2Er-5uizBGyHS_XnLqeDPBjfyto_Bxpjp2WqziZeYUrGFegaTDXkLU8Jb0K_RPYIr6u6UwMqcOoh6BqTtrMtMwzTlsqINi-pMrDsCVcUugqFr11GBaW0FzguP/s200/OsaPaa.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 190px;&quot; width=&quot;190&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;div&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos pääkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen, hyvin voimakas tai räjähtävä päänsärky&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen elämän kovin päänsärky&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Päänsärky ja kova kuume&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Päänsärky ja yleistilan heikkeneminen&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskan jäykkyyttä eli leukaa ei pysty viemään rintaan&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Päänsärky ja oksentelu. Ei jos on todettu migreeni tai ollut ennen tätä alkoholin käyttöä&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Päänsärky ja tajuttomuus, voimakas uneliaisuus, kouristelu, toispuolinen halvausoire, kaksoiskuvat, voimakas huimaus, suupielen roikkuminen, puheen tuoton vaikeus tai uudentyyppinen särky, joka alkaa aina rasituksessa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Päävamman jälkeen voimakkuudeltaan lisääntyvä ja laajeneva päänsärky&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin pääkipu&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos pääkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos äkillisesti alkanut päänsärky on kestänyt yhtäjaksoisesti yli vuorokauden&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos päänsärky on uusi ja poikkeaa aiemmasta päänsärystä&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos migreenikohtaus kestää yli kaksi vuorokautta&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos päänsärky on jatkuvaa tai lähes päivittäistä&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Päänsärky, joka vaatii jatkuvaa lähes päivittäistä lääkkeiden käyttöä&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos päänsärkyyn liittyy pahoinvointia tai päänsärkykohtaukset tihenevät&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos päänsärky joka päivä voimistuu tai muuttuu pahemmaksi&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Päänsärky, joka estää työnteon, nukkumisen tai muita normaaleja päivittäisiä toimia&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Raskauden tai imetyksen aikana alkanut uusi ja voimakas päänsärky&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Naisten hormonitasapainon vaihteluihin liittyvät päänsäryt&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos päänsärkyä edeltää pään vamma&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos käytössä on verenohennus tai sytostaatti- eli solunsalpaajalääkitys&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse pääkipu&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ohimenevät pääkivut virustulehdusten ja flunssien yhteydessä.&lt;br /&gt;Ohimenevät pääkivut, jotka liittyvät väsymykseen tai ylirasittuneisuuteen.&lt;br /&gt;Pääkipu krapulassa.&lt;br /&gt;Perusteellisesti tutkittu, mutta samanlaisena pysyvä päänsärky.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div&gt;Yleensä päänsärkyä voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;
  
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/paakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Pääkipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
  
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-silmakipu&quot;&gt;Milloin päivystykseen silmäkipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;
  
  &lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSNhdPAvktFUbrj-SYJ14Y88Lk0LIFHPwjKGj2u4GKVu3XX_nVEWPU0I1yW9m9-Wu8KTN1owsZT80N-2372n5bcTGItfVcoqfboa4dLDFie03ovIxXodySVu3sXZZNhfihaHf7suYSnpBa/s1600/OsaSilma1.tif&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637823651438873890&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSNhdPAvktFUbrj-SYJ14Y88Lk0LIFHPwjKGj2u4GKVu3XX_nVEWPU0I1yW9m9-Wu8KTN1owsZT80N-2372n5bcTGItfVcoqfboa4dLDFie03ovIxXodySVu3sXZZNhfihaHf7suYSnpBa/s200/OsaSilma1.tif&quot; style=&quot;float: left; height: 170px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 105px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos silmäkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaikki äkillisesti alkaneet voimakkaammat kipuoireet silmässä, varsinkin jos niihin liittyy näön huononeminen tai pahoinvointia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen näönmenetys tai selvä huononeminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Silmän voimakas punoitus ja kipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Silmän valonarkuus ja kipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Silmään kohdistunut isku tai kiinni jäänyt vierasesine silmässä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kemiallista ainetta silmässä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&amp;nbsp;&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;silmäkipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos silmäkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittyneet silmän punoitus ilman kipua, mikä ei kotihoidolla asetu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Silmätulehdus missä on rähmimistä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Silmäluomen turvotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Hidas näön heikkeneminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Silmien väsyminen ja kuivuminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ajoittaiset valonvälähdykset ilman muita oireita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos olet verenohennuslääkityksellä ja silmässä on sidekalvon alainen verenvuoto.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Toistuvat silmien tulehdus- ja ärtyneisyysoireet tai silmäsärky.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&amp;nbsp;&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;silmäkipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Lievät silmäoireet virustulehdusten ja flunssien yhteydessä.&lt;br /&gt;Lievät silmien ärtymiset esim. kloorivedessä uimisen jälkeen.&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Lievä silmän punoitus ilman kipua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vähäinen rähmiminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä psilmäkipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_A8Yp1uVh5oPPklUMo27pQYq1MBUk7NjB0aDMp5uP2Y7P5nfGbw8foRe7k_Ywusgr8OTEocB8d-2oA5xwFF30O6v-R3GpjLNrgSKb-MggzbHyv6WGGV3_Yj3fy_8CNZd_-y3EhfMeAz93/s1600/OsaKasvo.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637822815840543538&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_A8Yp1uVh5oPPklUMo27pQYq1MBUk7NjB0aDMp5uP2Y7P5nfGbw8foRe7k_Ywusgr8OTEocB8d-2oA5xwFF30O6v-R3GpjLNrgSKb-MggzbHyv6WGGV3_Yj3fy_8CNZd_-y3EhfMeAz93/s200/OsaKasvo.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 175px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
  
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/silmakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Silmäkipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt; 
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-kaskipu&quot;&gt;Milloin päivystykseen kasvokipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;
  
  Hakeudu päivystykseen jos kasvokivussa on seuraavia oireita: Kasvokivun yhteydessä on mahdollisesti&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&amp;nbsp;aivohalvaukseen viittaavia oireita, kuten pistelyä, tunnottomuutta, lihasheikkoutta tai liikehäiriöitä.&lt;br /&gt;Kasvokivun yhteydessä on mahdollisesti sydänkohtaukseen viittaavia oireita, kuten kipua käsivarressa, rinnassa, olkapäässä tai kaulalla.&lt;br /&gt;Kasvojen alueelle on kohdistunut voimakas isku.&lt;br /&gt;Kasvojen iskun jälkeen kasvojen kipu ja turvotus ovat voimakkaita.&lt;br /&gt;Kasvojen iskun jälkeen on sekavuutta tai yleistilan alentumaa.&lt;br /&gt;Kasvojen alueen kipu tai turvotus on alkanut äkillisesti ilman selvää syytä.&lt;br /&gt;Kasvojen alueen kivun lisäksi on kasvojen turvotusta ja kuumetta.&lt;br /&gt;Kasvojen alueen turvotus vaikeuttaa hengitystä.&lt;br /&gt;Suu ei aukea tai nieleminen on vaikeaa.&lt;br /&gt;Kasvojen alueelle on tullut vuotava haava tai on tehty hampaan poisto, jonka verenvuoto ei pysähdy omin keinoin.&lt;br /&gt;Hampaisiin liittyvä kipu ei asetu kipulääkkeillä.&lt;br /&gt;
  
&lt;b&gt;&lt;p&gt;Milloin lääkäriin kasvokipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;

  
Hakeudu lääkärille jos kasvokivussa on seuraavia oireita:&lt;br /&gt;Kasvokipu on sietämätöntä tai kipulääkkeet eivät auta.&lt;br /&gt;Kasvokipu ja turvotus on vain yhdellä puolella kasvoja.&lt;br /&gt;Hammassäryn lisäksi suun avaaminen, pään kääntäminen tai nieleminen on vaikeaa.&lt;br /&gt;Kasvokivun lisäksi on kaulalle ilmestynyt patti.&lt;br /&gt;&lt;b&gt;&lt;p&gt;Yleensä voi hoitaa itse kasvokipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;Hammassärkyä voi hoitaa itse kipulääkkeillä kunnes saa ajan hammaslääkärille.&lt;br /&gt;Pienistä vammoista johtuvaa kasvokipua voi hoitaa itse.&lt;br /&gt;Sikotauti.&lt;br /&gt;Nuhan ja flunssan yhteydessä lievät, ohimenevät kipuoireet poskionteloiden seudussa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;kok-paivu&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhNPVbn928ZwUGEwqUb42Ig-7YE-htqsEnRpz3rG2nd2nsVbjPhYHOY3XVSRjHbdZ2Be7Z0TB4D_VxoKfhEwclOGV3UEuWo79_P7DrwwuPTyYTRG4gXKvb0qRqvLaxB0wcbyh8za0vKUZ5/s1600/OsaKorva.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637823226672915602&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhNPVbn928ZwUGEwqUb42Ig-7YE-htqsEnRpz3rG2nd2nsVbjPhYHOY3XVSRjHbdZ2Be7Z0TB4D_VxoKfhEwclOGV3UEuWo79_P7DrwwuPTyYTRG4gXKvb0qRqvLaxB0wcbyh8za0vKUZ5/s200/OsaKorva.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 135px;&quot; /&gt;  &lt;/a&gt;
&lt;/b&gt;
  
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2025/10/kasvokivut.html&quot;&gt;➤ Siirry Kasvokipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
  
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-korkipu&quot;&gt;Milloin päivystykseen korvakipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;  
  
  &lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos korvakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvaan tai pään alueelle on osunut iskuvamma ja tajunta on heikentynyt.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvan lehti on revennyt pahasti tai se on kokonaan irti.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu on erittäin voimakasta tai on alkanut nopeasti.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvasta vuotaa eritettä tai verta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kovaan korvakipuun liittyy korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvakipuun liittyy voimakas päänsärky.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvakipuun liittyy niskajäykkyys.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvan takana on tuntuva turvotus ja punoitus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipuun liittyy huimausta, tasapainohäiriöitä tai pahoinvointia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos leikkauksen jälkeen on äkillistä, uutta korvakipua&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin k&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;orvakipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos korvakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvakipu pitkittyy yli kolmen päivän.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kuume nousee korkeaksi tai jatkuu pitkään.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvakivun yhteydessä kuulo on äkillisesti huonontunut.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Särkylääke ei auta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;On toistuvia korvakipuja.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvan lehdessä tai korvan ympärillä on punoitusta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvakivun lisäksi oireena on kuumetta tai huimausta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvassa tai korvanlehdessä on haava tai ruhje.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvaan on osunut voimakas isku.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Nenästä kiinni pitäminen hengityksen aikana aiheuttaa ilman virtaamista ulos korvasta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyseessä on alle 2-vuotias lapsi.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkilöllä on perussairauksia tai immuunipuolustus on heikentynyt.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse k&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;orvakipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vähäiset korvaoireet flunssan yhteydessä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievät ärsytysoireet esim. tuulisen päivän tai uinnin jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvan seudun lihaskivut.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä korvakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSIjsuyB12l_QG9gcuykT8kHEfiHCw1q04L9Dd3j8UrJZHD4PiAqs3LlIH67ehQp92YADPxxlPzJGV8R6ayIL-uglyzX9Gdm6NqU0gT3RD88kSxdsO-dkJTALkm-eGG_wy1QeoIynqX_CW/s1600/OsaLeuka1.tif&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637822368029823858&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSIjsuyB12l_QG9gcuykT8kHEfiHCw1q04L9Dd3j8UrJZHD4PiAqs3LlIH67ehQp92YADPxxlPzJGV8R6ayIL-uglyzX9Gdm6NqU0gT3RD88kSxdsO-dkJTALkm-eGG_wy1QeoIynqX_CW/s200/OsaLeuka1.tif&quot; style=&quot;float: left; height: 144px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 200px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/korvakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Korvakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt; 
&lt;div&gt;
 &lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-lkakipu&quot;&gt;Milloin päivystykseen leukakipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt; 
  
  Hakeudu päivystykseen jos leukakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Leuan murtuma.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakipuna alkanut kipua siirtyy leukaan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Leukakipuun liittyy kuumetta, pään ja kaulan alueen turvotusta, nielemis- tai hengitysvaikeutta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Suu ei aukea tai ei mene kiinni.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&amp;nbsp;&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;leukakipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos leukakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Leukakipu pitkittyy ja pahenee.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kuume nousee korkeaksi tai jatkuu pitkään.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Särkylääke ei auta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;On toistuvia leukakipuja.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Leukaan on osunut voimakas isku ennen kivun alkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Milloin hammaslääkäriin&amp;nbsp;&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;leukakipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Hampaiden tarkastus tai hoito on tarpeen..&lt;br /&gt;Hampaiden paikkauksen jälkeen alkaneet leukanivelvaivat.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&amp;nbsp;&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;leukakipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Lievät, ajoittaiset leukanivelvaivat.&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Leukanivelen naksuminen tai rahina.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Hampaiden narskuttelu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä leukakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrlxj9eV5IjWLPC8qu0O2XNYjfzAPgfcka6w6jt4VbBZq-sc8r2wMJisH1w3kPccVGaMAsQcO1zptBQx3Ir_GxnAzmsXgN-Co5tGyEy0WodXUXYsz1_LR3RZ8Kq2xPMFKv6H3TtdMtfWS6/s1600/OsaSuu1.tif&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637821719503727922&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrlxj9eV5IjWLPC8qu0O2XNYjfzAPgfcka6w6jt4VbBZq-sc8r2wMJisH1w3kPccVGaMAsQcO1zptBQx3Ir_GxnAzmsXgN-Co5tGyEy0WodXUXYsz1_LR3RZ8Kq2xPMFKv6H3TtdMtfWS6/s200/OsaSuu1.tif&quot; style=&quot;float: left; height: 161px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 200px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
  
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/leukakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Leukakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
  
  &lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-suukipu&quot;&gt;Milloin päivystykseen suukipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;  
  &lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos suukivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Suussa tai nielussa on vierasesine, jota ei ole saatu pois&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Suussa on runsasta verenvuoto&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Suu ei aukea tai ei mene kiinni.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Suukipuun liittyy kuumetta, pään ja kaulan alueen turvotusta, nielemis- tai hengitysvaikeutta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkärille&amp;nbsp;&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;suukipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos suukivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittynyt nielutulehdus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Suun limakalvoilla on näkyvä muutos, joka ei häviä parissa viikossa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kielen haavauma ei parane.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kielen sivussa on valkeita laikkuja.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kieli tuntuu paksulta.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipeä suu haittaa syömistä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Suun kipu haittaa kotona selviytymistä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Suukipu on jatkuvaa tai toistuu usein.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&amp;nbsp;&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;suukipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievä suun kipu&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievästi kuiva suu&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä suukipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0BS9qMTXcoQ7ohgZgX1ULYYalS-zMzUY1T2yILlSjBu9J4zvZxdM0sgCQyXLwsMVJHxU_BN3gFBX0a11-e6JESAfKN8vRjpFTlwOEVU4-z5uF8IGb76CzBv8qTOv3zdWOUUdpiyAw0802/s1600/OsaKaula1.tif&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637821209789471218&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0BS9qMTXcoQ7ohgZgX1ULYYalS-zMzUY1T2yILlSjBu9J4zvZxdM0sgCQyXLwsMVJHxU_BN3gFBX0a11-e6JESAfKN8vRjpFTlwOEVU4-z5uF8IGb76CzBv8qTOv3zdWOUUdpiyAw0802/s200/OsaKaula1.tif&quot; style=&quot;float: left; height: 143px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 200px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
  
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/suukipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Suukipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
  
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-kaulakipu&quot;&gt;Milloin päivystykseen kaulakipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;  
  &lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos kaulakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulakipu on alkanut äkillisesti, se on voimakasta ja siihen liittyy korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulakipu on alkanut kolarin tai vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulakipu johon liittyy pääkipua, pahoinvointia, oksentelua tai valoherkkyyttä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulakipu, jonka yhteydessä on vaikeuksia liikuttaa käsiä tai sormia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulakipu, jonka yhteydessä on tasapaino-ongelmia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulakipu, jonka yhteydessä on virtsan tai ulosteen pidätysvaikeuksia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&amp;nbsp;&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;kaulakipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Hakeudu lääkärille jos kaulakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pullistuma tai tuntemukset rintalastan yläpuolella.&lt;br /&gt;Solisluun ja rintalastan välisen nivelen turvotukset.&lt;br /&gt;Kaulan lihasten kiputilat, jos ei itsehoito auta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;div&gt;Kaulan patti tai kyhmy.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulan alueen turvotusta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulan kipu haittaa kotona selviytymistä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulakipu on jatkuvaa tai toistuu usein.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&amp;nbsp;&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;kaulakipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Lievä kaulakipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulan lihasten kiputilat.&lt;br /&gt;Kiputilat hengitystietulehdusten yhteydessä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä suukipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiMpHr381521_IZhlLO0RZTZtkm5CfZH4YaRi8nhobuIFf6dgNR1GVX84cA23tcKQea6Z57dJbMydmBmDNrGymeoch-PBRIOMt4lp0sFKm0NMf0nVDCSnPH_8RkP0HehyphenhyphenCTkHVPTxUdOGh/s1600/OsaKaularanka.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637692628873832946&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiMpHr381521_IZhlLO0RZTZtkm5CfZH4YaRi8nhobuIFf6dgNR1GVX84cA23tcKQea6Z57dJbMydmBmDNrGymeoch-PBRIOMt4lp0sFKm0NMf0nVDCSnPH_8RkP0HehyphenhyphenCTkHVPTxUdOGh/s200/OsaKaularanka.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 156px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/kaulakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Kaulakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
  

&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-niskakipu&quot;&gt;Milloin päivystykseen niskakipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;  
  &lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos niskakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipuun liittyy korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskan voimakas suora iskuvamma, retkahdusvamma ja välitön kipeytyminen esim. auto-onnettomuudessa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipu, jonka yhteydessä on pääkipua, pahoinvointia, oksentelua tai rintakipua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipu, jonka yhteydessä on vaikeuksia liikuttaa käsiä tai sormia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipu, jonka yhteydessä on alaraajojen heikkoutta tai ylä- ja alaraajojen liikkeiden hallinnan huononemista.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipu, jonka yhteydessä on tasapaino-ongelmia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipu, jonka yhteydessä on pistelyä tai tunnottomuutta käsissä, olissa tai alaraajoissa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipu, jonka yhteydessä on niskajäykkyyttä ja kuumetta, sekä mahdollisesti oksentelua ja valonakuutta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipu, jonka yhteydessä on virtsaumpi, virtsan tai ulosteen pidätyskyvyn vaikeutta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen niskakipu, jonka yhteydessä on kaikkien raajojen puutumista, heikkoutta tai halvausoireita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipu, johon liittyy tajunnanmenetys tai pyörtyminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;&amp;nbsp;niskakipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Käteen säteilevä kipuoire.&lt;br /&gt;Käden halvaus- tai heikkousoireet.&lt;br /&gt;Pitkäaikainen niskavaiva, joka ei kotihoidoin rauhoitu.&lt;br /&gt;Niskan pitkittynyt vino asento tai lihasten tahdottomat pakkoliikkeet.&lt;br /&gt;Niskakipu, johon liittyy pahempaa huimausta tai tasapainovaikeuksia.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;&amp;nbsp;niskakipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Lievä niskakipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievät niskaoireet flunssan yhteydessä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievät niskavaivat, jotka liittyvät päätetyöskentelyyn ja vastaaviin töihin.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaularangan iän mukana lisääntyvä kankeus ja lievät kipuoireet.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä niskakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0rRo36C-eCLJiFALq2n9-1u88d42z10OCs3jBPLnu3q_sRc0xLoq_4GCeI8JXEL0cZnZ4kpcE9_vi5QIpZ_IeYDxYZ7Tu3sQ4EXD7w_HzaW86vn8wv7-GrrvQLDhf7eVW6KoVeTPE6UqR/s1600/Olkap%25C3%25A4%25C3%25A4.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637693788005321906&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0rRo36C-eCLJiFALq2n9-1u88d42z10OCs3jBPLnu3q_sRc0xLoq_4GCeI8JXEL0cZnZ4kpcE9_vi5QIpZ_IeYDxYZ7Tu3sQ4EXD7w_HzaW86vn8wv7-GrrvQLDhf7eVW6KoVeTPE6UqR/s200/Olkap%25C3%25A4%25C3%25A4.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 175px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 200px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/niskakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Niskakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;  

&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-olkakipu&quot;&gt;Milloin päivystykseen olkakipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;  
  &lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos olkakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkapään sijoiltaan meno.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkapään voimakas kipu suoran vamman tai esim. olalle kaatumisen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkapää tai käsi on turvonnut tai siinä näkyy olan normaalin muodon muutos.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen olkakipu, jonka yhteydessä käsi ei liiku normaalisti.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vasemman olkapään kipu, joka liittyy rintalastan takaiseen kipuun.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkakipuun liittyy korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkakipu säteilee voimakkaasti rintaan tai kaulaan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkapään tai käden alueella on tuntomuutoksia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&amp;nbsp;&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;olkakipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos olkakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittynyt olkapään kiputila, joka haittaa työskentelyä tai muuta elämää.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Paheneva kipu olkapään leikkauksen jälkeen ja kohonnut lämpö.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkapään kipu ja kuumotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkapään merkittävä liikerajoitus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkakipu vaivaa yöllä ja häiritsee unta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkakipu ei helpota levossa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkakipu on jatkuvaa tai toistuu usein.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käsikaupan kipulääkkeet eivät auta kipuun.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lapaluun siirrotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&amp;nbsp;&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;olkakipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Lievä olkakipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkakivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rutiseva lapaluu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä olkakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcVtos-XVBmQZatqZqsgvTbHAD-JjRaVh0GmKkAyIbUt5BbeGHmcQA-jNkRA73-W1vUkhqYzFjtl3ZhliAT45kryEiT7Umk2aZgoweZeOyvXjTWg20sejWHUR4KEdsGacvCLBnYFXBYRTB/s1600/OsaKyynar.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637694105114381090&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcVtos-XVBmQZatqZqsgvTbHAD-JjRaVh0GmKkAyIbUt5BbeGHmcQA-jNkRA73-W1vUkhqYzFjtl3ZhliAT45kryEiT7Umk2aZgoweZeOyvXjTWg20sejWHUR4KEdsGacvCLBnYFXBYRTB/s200/OsaKyynar.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 139px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
  
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/olkakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Olkakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;


&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-kyynarpakipu&quot;&gt;Milloin päivystykseen kyynärpääkipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;
  
  &lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos kyynärpääkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpään voimakas kipu suoran iskuvamman tai esim. kyynärpään päälle kaatumisen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpään kipu ja ulkoisen muodon muuttuminen vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Suuri vuotava haava.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;kyynärpääkipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos kyynärpääkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpään kivulias liikerajoitus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpään kipu, jos siihen liittyy käden heikkoutta tai halvausoiretta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpäästä sormiin päin säteilevä kipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpääkipu, jonka yhteydessä on pistelyä tai tunnottomuutta käsissä tai sormissa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpääkipu, jonka yhteydessä on vaikeuksia liikuttaa käsiä tai sormia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpään lisääntyvä kipu ja korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkäaikainen kipu, joka ei mene parempaan ja lämpö.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpään kipu ja pidempiaikainen turvotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpään kipu, joka ei anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpään kipu, jos se häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittyneet kiputilat, jos tilanne ei itsehoidolla rauhoitu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käsikaupan kipulääkkeet eivät helpota kipua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpääkipu on jatkuvaa tai toistuu usein.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpääleikkauksen jälkeen lisääntyvä kipu ja lämpö.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;kyynärpääkipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Lievä kyynärpääkipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpääkivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärseudun pinnallinen haava.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä kyynärpääkipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDB333RjIsSY5e3YrVpi1naOfkxUMur94DrcRBj2yqOP7g7zrSvloqLt-8G8h6bkWiAsh_4C2xRxM7CheodkxGdVpN7s3Sz0BvvHSBD3CU6uviCeUktzLRnFJU5CDx4RoZrn87xjf4Hdiz/s1600/OsaKasi2.jpg.tif&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637738608926807682&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDB333RjIsSY5e3YrVpi1naOfkxUMur94DrcRBj2yqOP7g7zrSvloqLt-8G8h6bkWiAsh_4C2xRxM7CheodkxGdVpN7s3Sz0BvvHSBD3CU6uviCeUktzLRnFJU5CDx4RoZrn87xjf4Hdiz/s200/OsaKasi2.jpg.tif&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 136px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/kyynarpaakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Kyynärpääkipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;  
  
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-kasikivut&quot;&gt;Milloin päivystykseen käsikipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;  
  
  &lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos käsikivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Voimakas kipu yläraajassa, käden kalpeneminen ja pulssin häviäminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu yläraajassa ja käden turvotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käden voimakas kipu suoran iskuvamman tai esim. käden päälle kaatumisen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käden kipu ja ulkoisen muodon muuttuminen vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käsikipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käsikivun lisäksi on korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käsikivun lisäksi on rintakipua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;&amp;nbsp;käsikipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos käsikivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ranteen tai sormien nivelten kivulias liikerajoitus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sormien tyvinivelten pidempiaikaiset turvotukset.Sormien tyvinivelten pidempiaikaiset turvotukset.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ranteen kipu, jos siihen liittyy käteen säteilyoiretta, heikkoutta, tunnottomuutta tai pistelyä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käden leikkauksen jälkeen lisääntyvä kipu ja lämpö.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käden kipu ja pidempiaikainen turvotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käden kipu, joka se ei anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käden kipu, joka häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Muut käden pidempiaikaiset kiputilat, jotka eivät rauhoitu kotihoidolla.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kädessä on kivun lisäksi käden tai sormien puutumista tai pistelyä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käsi on kivun lisäksi kylmä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu ei tule paremmaksi viikon seurannassa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käsikaupan kipulääkkeet eivät auta kipuun.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käsikipu on jatkuvaa tai toistuu usein.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;&amp;nbsp;käsikipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Lievät ja ohimenevät kiputilat, jotka liittyvät rasitukseen.&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Lievä käsikipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käsikivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä käsikipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBEH5kxzBpX1fieGhNY4tkfEY9f_E9u55km48rqSbBuHlgAC5XAnb2RMaPNDGYfxeDlTWBGzFAkizZDZQtqeYmwir8HQbSF23tfRbldQqCzgBR5l0f2T-g-G2ooikuQe9t0KaMBGOLZxI_/s1600/osaRinta1.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: medium;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637738212613207282&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBEH5kxzBpX1fieGhNY4tkfEY9f_E9u55km48rqSbBuHlgAC5XAnb2RMaPNDGYfxeDlTWBGzFAkizZDZQtqeYmwir8HQbSF23tfRbldQqCzgBR5l0f2T-g-G2ooikuQe9t0KaMBGOLZxI_/s200/osaRinta1.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 176px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 200px;&quot; /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
  &lt;b&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;  
&lt;/b&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/kasikipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Käsikipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
  
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-rintakipu&quot;&gt;Milloin päivystykseen rintakipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;  
  
  &lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos rintakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakipu alkaa levossa ilman vammaa tai rintakehän fyysistä rasitusta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Alkaa äkillisesti, tuntuu puristavana, ahdistavana, närästävänä, voimakkaana kipuna tai ahtaana tai repivänä tunteena rintalastan takana.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakipuun liittyy hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakipuun liittyy pahoinvointia tai kylmää hikoilua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakipu säteilee olkavarteen, leukaan tai selkään.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakipua ei pysty osoittamaan tarkasti yhteen paikkaan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakipu tuntuu äkillisenä uutena närästyksenä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Aiempi rintakipu pahenee ja ilmenee vähäisessä rasituksessa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos rintakipukohtaus kestää yli 5 minuuttia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakivun yhteydessä on ollut tajunnan menetys.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos nitro ei helpota entiseen tapaan rintakipua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakipu ja korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vamman jälkeinen pistävä rintakipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;b&gt;&amp;nbsp;rintakipu&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Toistuvat rintakivut rasituksessa.&lt;br /&gt;Ajoittaiset rintakivut, jotka eivät kotihoidolla asetu.&lt;br /&gt;Rintojen kiputilat ja muutokset rintarauhasissa niitä tunnusteltaessa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;b&gt;&amp;nbsp;rintakipu&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Rintatuntemukset lievien flunssien ja hengitystietulehdusten yhteydessä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kylkiluiden ja kylkivälilihasten kiputilat.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Toiminnalliset sydänvaivat&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Tutkittu rintakipu, joka pysyy samanlaisena.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakehän paikallinen kiputila fyysisen rasituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievän vamman jälkeinen rintakehän kiputila.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä rintakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQf6P0l9TK0jlNOUPWPJXSToOap9yq5pVGNIORExewvyhbA1O4XP0vILtxHSWAlf4m_RygvXO9OaskWc65a1QEq0v_CGUIbqfu5YddyIynbx4MR-kk-5yk1mqLjsZqdBBBax3s8mw81IKy/s1600/OsaVatsa1.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637737822557232082&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQf6P0l9TK0jlNOUPWPJXSToOap9yq5pVGNIORExewvyhbA1O4XP0vILtxHSWAlf4m_RygvXO9OaskWc65a1QEq0v_CGUIbqfu5YddyIynbx4MR-kk-5yk1mqLjsZqdBBBax3s8mw81IKy/s200/OsaVatsa1.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 192px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 200px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/rintakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Rintakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;    

&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-vatsakipu&quot;&gt;Milloin päivystykseen vatsakipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;    
    
    &lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos vatsakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, joka on niin voimakas että on mahdotonta olla paikallaan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, joka on niin voimakas, että pakottaa kumartumaan kippuraan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Voimakas, koko ajan paheneva vatsakipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, joka pahenee yskäisystä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, jossa vatsa on voimakkaan arka kaikelle kosketukselle.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipuun liittyy korkea kuume, voimakas pahoinvointi tai oksentelu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipuun liittyy hengenahdistusta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipuun liittyy yleistilan heikkeneminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ylävatsakipu, johon liittyy veristä oksentelua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen vatsakipu, johon liittyy verinen ripuli&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen vatsakipu, johon liittyy verinen virtsa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen vatsakipu, johon liittyy verenvuotoa emättimestä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Alkoholin käytön jälkeinen kipu syvällä vatsalla säteillen vyömäisesti selkään.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu ja aiemmin makuuasennossa poistuneen nivuspullistuman jääminen esiin makuullakin.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, johon liittyy ihon tai silmän valkuaisten kellertämistä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen vatsakipu raskauden aikana.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen kipu ylävatsalla pahentuen rasituksessa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;&amp;nbsp;vatsakipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos vatsakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakivut, joihin liittyy ulosteen värin muuttumista vaaleaksi tai aivan mustaksi.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakivut, joihin liittyy virtsaoireita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu ja pullistuma tai kyhmy jossain vatsan alueella.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ylävatsakivut, joihin liittyy nielemisvaikeutta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ilman syytä toistuvat lievät vatsakivut.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ajoittaiset vatsakivut, jotka eivät kotihoidolla asetu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipuun liittyy jatkuvaa kuumeilua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipuun liittyy jatkuvaa pahoinvointia tai oksentelua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipuun liittyy turvotusta ja kosketusarkuutta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakivut ja ulosteessa verta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakivut ja ihon tai silmien keltaisuus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakivussa on vähitellen alkanutta närästystä tai polttelua rintalastan takana rasituksessa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, joka se ei anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, joka häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittynyt ripuli.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;&amp;nbsp;vatsakipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Äkillinen ripuli tai vatsatauti joka asettuu muutamassa päivässä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ohimenevät vatsavaivat ylensyönnin yhteydessä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ummetus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ilmavaivat.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä vatsakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;div&gt;
      
p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/vatsakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Vatsakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
      
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-sukuelinkipu&quot;&gt;Milloin päivystykseen naisten sukuelinkipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;      
      
      &lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos naisten sukuelinkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen vatsakipu raskauden aikana.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu ja verinen vuoto mahdollisessa raskaudessa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, johon liittyy verenvuotoa emättimestä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, joka on niin voimakas että on mahdotonta olla paikallaan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, joka on niin voimakas, että pakottaa kumartumaan kippuraan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Voimakas, koko ajan paheneva vatsakipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Voimakas kipu sukuelimissä suoran vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Haava sukuelimissä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, joka pahenee yskäisystä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, jossa vatsa on voimakkaan arka kaikelle kosketukselle.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, johon liittyy vatsan turpoaminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, johon liittyy korkea kuume, voimakas pahoinvointi tai oksentelu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, johon liittyy hengenahdistusta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, johon liittyy yleistilan heikkeneminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&amp;nbsp;&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;naisten sukuelinkipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos sukuelinkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Alavatsakivut, joihin liittyy virtsaoireita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Alavatsakivut, joihin liittyy lämpöä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lisääntynyt vuoto emättimestä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Verinen vuoto emättimestä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pahanhajuinen vuoto emättimestä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vuoto virtsaputkesta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kirvely virtsatessa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinten ihottuma tai haavautumat.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinten oireettomat näppylät.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu ja pullistuma tai kyhmy alavatsalla.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinkipu joka estää yhdynnän.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinkipu, joka se ei anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinkipu, joka häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&amp;nbsp;&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;naisten sukuelinkipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tavalliset kuukautiskivut&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä sukuelinkipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;
        
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-misukuelinkipu&quot;&gt;Milloin päivystykseen miesten sukuelinkipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;        
        
        &lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos miesten sukuelinkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen kivesten seudun voimakas kipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Voimakas kipu sukuelimissä suoran vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Haava sukuelimissä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos esinahka jää kiristykseen ja terskan ja esinahan alueella on voimakas turvotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Nopeasti suureneva muodostelma kivespussissa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos et pysty lainkaan virtsaamaan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, johon liittyy verinen virtsa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu ja aiemmin makuuasennossa poistuneen nivuspullistuman jääminen esiin makuullakin.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&amp;nbsp;&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;miesten sukuelinkipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos sukuelinkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kova kyhmy kiveksessä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Alavatsakivut, joihin liittyy virtsaoireita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Alavatsakivut, joihin liittyy lämpöä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vuoto virtsaputkesta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kirvely virtsatessa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Hidastunut tai vaikeutunut virtsaaminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu ja pullistuma tai kyhmy alavatsalla.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinkipu joka estää yhdynnän.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittynyt sukuelinkipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinten ihottuma tai haavautumat.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinten oireettomat näppylät.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinkipu, joka se ei anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinkipu, joka häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;div&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&amp;nbsp;&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;miesten sukuelinkipu&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinten lievät oireet pienten vammojen tai rasituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä sukuelinkipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5UHBtgnhcYmbV7N0l8xhqxk27zoRdjHMRpVi0TVn4C_ZaUHLq5idH4yvZDOEtYZ40FqBCVtT45gKxWIIxOckwZXOjX3yof7ZtHgA3TgRfe3iTJMTwiHElBJO3EgAxfneqmDNGDlRDhEsp/s1600/lanneranka.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637694702936686402&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5UHBtgnhcYmbV7N0l8xhqxk27zoRdjHMRpVi0TVn4C_ZaUHLq5idH4yvZDOEtYZ40FqBCVtT45gKxWIIxOckwZXOjX3yof7ZtHgA3TgRfe3iTJMTwiHElBJO3EgAxfneqmDNGDlRDhEsp/s200/lanneranka.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 180px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
          
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/sukuelinkipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Sukuelinkipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
          
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-selkakipu&quot;&gt;Milloin päivystykseen selkäkipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;          
          
          &lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos selkäkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, johon liittyy alaraajan etenevä halvausoire.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, johon liittyy virtsan tai ulosteen pidätysvaikeutta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, johon liittyy poikkeuksellinen istuma-alueen tunnon heikkeneminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, johon liittyy molempien alaraajojen heikkous tai halvausoire.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Leikkauksen jälkeen selkäkivun paheneminen ja lämmön nousu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkä- ja vatsakipu ja vatsassa mahdollisesti poikkeuksellista sykkimisen tunnetta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Voimakas selkäkipu kaatumisen tai muun suoran selkävamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipuun liittyy korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, jonka yhteydessä on tasapaino-ongelmia, huimausta tai pyörtyminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;selkäkipu&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos selkäkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, johon liittyy jalkaan säteilevää kipuoiretta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittynyt selkäkipu, johon liittyy kävelykyvyn huononemista.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, jonka yhteydessä on pistelyä tai tunnottomuutta alaraajoissa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, johon liittyy yleiskunnon huononemista tai painon lasku.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, johon liittyy lämpöä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, joka liittyy vatsakipuun.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, joka alkoi merkittävän tapaturman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, johon liittyy virtsaamisen tai ulostamisen oireita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, joka ei vähene levon myötä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, jos aiemmin on ollut pahanlaatuisia kasvaimia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittynyt selkäkipu nuorella ihmisellä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, johon eivät käsikauppalääkkeet auta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, joka vaivaa yöllä eikä anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, joka pysyy samana levossa ja liikkeessä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, jonka vuoksi ei pysty liikkumaan normaalisti.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipuun liittyy kuumetta ja selittämätöntä laihtumista.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selän kipu haittaa kotona selviytymistä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu on jatkuvaa tai toistuu usein.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu jos on immuunipuutteisuutta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;&amp;nbsp;selkäkipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Lyhyet ohimenevät selkäkivut.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selän väliaikainen kipeytyminen poikkeuksellisen rasituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievä selkäkipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selän heikkous.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä selkäkipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZCGA4Cii91MJ2c8XgUprcHTAHa3lmdjVShbb_qfHeyMjLynk8B9LHhLZxH6z8dSEqp93cfEbt32rkS6ty7ybYVKGzZW2-Y2sep3eBLbfxTnUoT6A2qmW6SixqmtqpZWmW_CRr9vekqUhc/s1600/OsaLonkka1.jpg.tif&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637736920500275634&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZCGA4Cii91MJ2c8XgUprcHTAHa3lmdjVShbb_qfHeyMjLynk8B9LHhLZxH6z8dSEqp93cfEbt32rkS6ty7ybYVKGzZW2-Y2sep3eBLbfxTnUoT6A2qmW6SixqmtqpZWmW_CRr9vekqUhc/s200/OsaLonkka1.jpg.tif&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 180px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
            
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/selkakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Selkäkipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;            
            
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-lonkkakipu&quot;&gt;Milloin päivystykseen lonkkakipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;            
            
            &lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos lonkkakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkan voimakas kipu kaatumisen tai muun suuremman vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkan kipu ja jalan päälle varauksen mahdottomuus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu ja lonkan ulkonäkö on muuttunut.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Leikkauksen jälkeen lonkkakivun paheneminen ja lämmön nousu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipuun liittyy korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipuun liittyy kipualueen turvotusta ja punoitusta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu, jonka yhteydessä on tasapaino-ongelmia, huimausta tai pyörtyminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lasten lonkkakipu varsinkin jos siihen liittyy kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;&amp;nbsp;lonkkakipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos lonkkakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkan kivulias liikerajoitus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkan kipu, jos siihen liittyy säteilyoiretta, heikkoutta, tunnottomuutta tai pistelyä jalkaan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkan leikkauksen jälkeinen lisääntyvä kipu ja lämpö.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkan kipu ja pidempiaikainen alaraajan turvotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkan kipu, jos se ei anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkan kipu, jos se häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittyneet lonkan kiputilat, jos tilanne ei itsehoidolla rauhoitu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu, johon liittyy yleiskunnon huononemista tai painon lasku.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu, joka ei vähene levon ja ajan myötä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittynyt lonkkakipu nuorella ihmisellä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu, jos aiemmin on ollut pahanlaatuisia kasvaimia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu, johon eivät käsikauppalääkkeet auta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu, joka vaivaa yöllä eikä anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu, joka pysyy samana levossa ja liikkeessä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu, jonka vuoksi ei pysty liikkumaan normaalisti.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu, joka haittaa kotona selviytymistä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu on jatkuvaa tai toistuu usein.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu jos on immuunipuutteisuutta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;&amp;nbsp;lonkkakipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Lievät rasituskivut lonkan seudussa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievä lonkkakipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä lonkkakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLIazrWwwvwYDlIvOHGkGkYapLwc68Euz2FCAKQV3J7wGFZt1hs1wNy9NarvICgNCeU2aJAazvhrWnznjoV_EqPG7UhFe7ZDdgEyd4FC2aRh1fLKUZYibTUpaPYyeRm_9k6UgGbgVY6P0y/s1600/OsaPolvi1.jpg.tif&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637736195544096082&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLIazrWwwvwYDlIvOHGkGkYapLwc68Euz2FCAKQV3J7wGFZt1hs1wNy9NarvICgNCeU2aJAazvhrWnznjoV_EqPG7UhFe7ZDdgEyd4FC2aRh1fLKUZYibTUpaPYyeRm_9k6UgGbgVY6P0y/s200/OsaPolvi1.jpg.tif&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 168px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
              
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/lonkkakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Lonkkakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;              
              
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-polvikipu&quot;&gt;Milloin päivystykseen polvikipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;              
              
              &lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos polvikivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polvivamma, jonka jälkeen kävely on mahdotonta tai hyvin kivuliasta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven kipu ja ulkoisesti poikkeava muoto tai asento vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polvikipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven äkillinen, voimakas kipu, turvotus ja lämpö.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polvikipuun liittyy korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven sijoiltaanmeno.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven jääminen lukkiintuneeseen asentoon tai pettäminen alta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Leikkauksen jälkeen polvikivun paheneminen ja lämmön nousu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;&amp;nbsp;polvikipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos polvikivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven kivulias liikerajoitus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven kipu, jos siihen liittyy säteilyoiretta, heikkoutta, tunnottomuutta tai pistelyä jalkaan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven kipu ja pidempiaikainen alaraajan turvotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven kipu ja selvä punoitus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven kipu ja lämpö.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven kipu, jos se ei anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polvikipu, johon eivät käsikauppalääkkeet auta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven kipu, jos se häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Toistuvat kipuoireet ja polven lukkiutuminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polvikipu, johon liittyy yleiskunnon huononemista tai painon laskua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polvikipu, joka ei vähene levon ja ajan myötä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittynyt polvikipu nuorella ihmisellä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polvikipu, jos aiemmin on ollut pahanlaatuisia kasvaimia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polvikipu, joka on jatkuvaa tai toistuu usein.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lapsen ilman vammaa syntynyt polvikipu, joka häiritsee arkitoimia ja liikuntaa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;&amp;nbsp;polvikipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Lievät iän mukana tulevat kipuoireet.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievä polvikipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polvikivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä polvikipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjows3RNvIl4ajZRCiQHTCbSFFRwWY8krXfx5bFoQCRbLHdVh-rGNAh4XxflHv1OhDZOUYku7hgAhil4RPvLeOYVHWltbROJzH4BIsEvPk-L7DtPg41p0l2bmz3f3zrrCvMLRNYBMK_Xw7l/s1600/OsaJalka.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637735680765103938&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjows3RNvIl4ajZRCiQHTCbSFFRwWY8krXfx5bFoQCRbLHdVh-rGNAh4XxflHv1OhDZOUYku7hgAhil4RPvLeOYVHWltbROJzH4BIsEvPk-L7DtPg41p0l2bmz3f3zrrCvMLRNYBMK_Xw7l/s200/OsaJalka.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 174px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 200px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
                
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/02/polven-tulehdukset-bakerin-kysta-ja.html&quot;&gt;➤ Siirry Polvikipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;                
                
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-jalka&quot;&gt;Milloin päivystykseen pohje-, nilkka- ja jalkakipu&lt;&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;                
                
                &lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos pohje- nilkka- ja jalkakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jalkakipu ja pohkeen turvotus, leposärky ja arkuus sekä kävellessä tuntuva kipu tai vain yksi näistä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Nilkan voimakas kipu kaatumisen tai muun suuremman vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Nilkan kipu ja ulkoisesti poikkeava muoto tai asento vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Nilkan kipu ja jalan päälle varauksen mahdottomuus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Voimakas kipu urheilusuorituksen jälkeen kantapään yläpuolella ja varpailla kävelyn mahdottomuus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pohkeen ja jalan voimakas kipu, vaaleneminen ja pulssin häviäminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pohje- nilkka- ja jalkakipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen, voimakas kipu, turvotus ja lämpö.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipuun liittyy korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Leikkauksen jälkeen kivun paheneminen ja lämmön nousu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai so&lt;/div&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;&amp;nbsp;pohje- nilkka- ja jalkakipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos Pohje- nilkka- ja jalkakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pysähtymään pakottavat jalkakivut.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Nilkan kivulias liikerajoitus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu, jos siihen liittyy kipusäteilyä, tunnottomuutta tai pistelyä jalkaan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu ja pidempiaikainen turvotus, selvä punoitus tai lämpö.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu, jos se häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu, jos se ei anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jalkapohjan polttavat kivut.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Isonvarpaan tai varpaiden kivuliaat poikkeukselliset asennot.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Isonvarpaan turvotus ja kipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittyneet kivut, jotka eivät itsehoidolla asetu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu, johon eivät käsikauppalääkkeet auta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu, johon liittyy yleiskunnon huononemista tai painon laskua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu, joka ei vähene levon ja ajan myötä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittynyt pohje- nilkka- tai jalkakipu nuorella ihmisellä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pohje- nilkka- ja jalkakipu, jos aiemmin on ollut pahanlaatuisia kasvaimia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos on diabetes, kipu ja punoitus, turvotus tai lämpö kipualueella.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;&amp;nbsp;pohje- nilkka- ja jalkakipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Lievät iän mukana tulevat kipuoireet.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jalan lievät ja ohimenevät rasitusvaivat.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievä pohje- nilkka- tai jalkakipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pohje- nilkka- tai jalkakivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jalkaholvien madaltuma.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä pohje- nilkka- ja jalkakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX0l2XicPh_TeHuHw9O-Q0ZpWWIFU2ckG_kfrH3LRPXvszlss5AtnmeKDctHs3g8psGmJ-sCW4qKrLlo_C_cvQr6ERsGdsSrjdxyeUzFadb7Gk58iG7WEph579rPZtrrgbyhlnzxhFznjd/s1600/LaajaAla.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637735257208250242&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX0l2XicPh_TeHuHw9O-Q0ZpWWIFU2ckG_kfrH3LRPXvszlss5AtnmeKDctHs3g8psGmJ-sCW4qKrLlo_C_cvQr6ERsGdsSrjdxyeUzFadb7Gk58iG7WEph579rPZtrrgbyhlnzxhFznjd/s200/LaajaAla.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 129px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
                  
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/jalkakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Pohje-, nilkka- ja jalkakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;                  
                  
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;mp-laaja&quot;&gt;Milloin päivystykseen laaja-alainen kipu&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;                  
                  
                  &lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos laaja-alaisessa kivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu on alkanut äkillisesti, se on voimakas ja siihen liittyy turvotuksia ja lämpöä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipuun liittyy korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Leikkauksen jälkeinen laaja-alainen kipu ja lämmön nousu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu, johon liittyy hengenahdistusta, halvausoireita tai tajunnan tason laskua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu on alkanut merkittävän vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu ja itsemurha-ajatukset tai vakavat harha-aistimukset.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;laaja-alainen kipu&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos laaja-alaisessa kivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu ja nivelen tai nivelten selvä turvotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu ja aiempi punkin purema.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu, johon liittyy yleiskunnon huononemista tai painon lasku.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu, johon liittyy lämpöä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu, joka ei vähene levon myötä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu, jos aiemmin on ollut pahanlaatuisia kasvaimia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu, johon eivät käsikauppalääkkeet auta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu, joka ei anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu, johon liittyy uupumus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu ja yleiskunnon huononeminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu, joka estää tai haittaa työntekoa tai normaalia päivittäistä elämää.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaikki pitkittyneet, tutkimattomat laaja-alaiset kiputilat.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Itseä huolestuttava, tutkimaton laaja-alainen kipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lapsen laaja-alaiset kivut.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: 700;&quot;&gt;&amp;nbsp;laaja-alainen kipu&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Tulehdusten jälkeiset lievät ja asettuvat kiputilat.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievät, iän mukana tulevat kipuoireet.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alaiset kivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä laaja-alaista kipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/laaja-alainen-kipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Laaja-alainen kipu - sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2025/11/kaikki-kivut-itsehoito.html&quot;&gt;➤ Siirry Kaikki kivut itsehoito - sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/1336117594900024893/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/1336117594900024893' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/1336117594900024893'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/1336117594900024893'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2025/08/milloin-paivystykseen-tai-laakariin.html' title='Milloin päivystykseen, milloin lääkäriin'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkDl2b8ApOLlNKrvM0fuE2Er-5uizBGyHS_XnLqeDPBjfyto_Bxpjp2WqziZeYUrGFegaTDXkLU8Jb0K_RPYIr6u6UwMqcOoh6BqTtrMtMwzTlsqINi-pMrDsCVcUugqFr11GBaW0FzguP/s72-c/OsaPaa.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-3129900983837746441</id><published>2026-07-25T23:02:00.000+03:00</published><updated>2026-07-29T08:38:42.996+03:00</updated><title type='text'>Kaikki kivut itsehoito</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;&lt;!--Sisällysluettelo--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Sisällysluettelo tälle sivulle:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
 &lt;a href=&quot;#paakipu&quot;&gt;Pääkipu&lt;/a&gt; |
 &lt;a href=&quot;#silmakipu&quot;&gt;Silmäkipu&lt;/a&gt; |
 &lt;a href=&quot;#korvakipu&quot;&gt;Korvakipu&lt;/a&gt; |
 &lt;a href=&quot;#leuka-suu&quot;&gt;Leukakipu ja suukipu&lt;/a&gt; |
 &lt;a href=&quot;#kaulakipu&quot;&gt;Kaulakipu&lt;/a&gt; |
 &lt;a href=&quot;#niskakipu&quot;&gt;Niskakipu&lt;/a&gt; |
 &lt;a href=&quot;#olkakipu&quot;&gt;Olkakipu&lt;/a&gt; |
 &lt;a href=&quot;#kyynarpaakipu&quot;&gt;Kyynärpääkipu&lt;/a&gt; |
 &lt;a href=&quot;#kasikipu&quot;&gt;Käsikipu&lt;/a&gt; |
 &lt;a href=&quot;#rintakipu&quot;&gt;Rintakipu&lt;/a&gt; |
 &lt;a href=&quot;#vatsakipu&quot;&gt;Vatsakipu&lt;/a&gt; |
 &lt;a href=&quot;#sukuelin-naiset&quot;&gt;Naisten sukuelinkipu&lt;/a&gt; |
 &lt;a href=&quot;#sukuelin-miehet&quot;&gt;Miesten sukuelinkipu&lt;/a&gt; |
 &lt;a href=&quot;#selkakipu&quot;&gt;Selkäkipu&lt;/a&gt; |
 &lt;a href=&quot;#lonkkakipu&quot;&gt;Lonkkakipu&lt;/a&gt; |
 &lt;a href=&quot;#polvikipu&quot;&gt;Polvikipu&lt;/a&gt; |
 &lt;a href=&quot;#jalka&quot;&gt;Pohje–nilkka–jalkakipu&lt;/a&gt; |
 &lt;a href=&quot;#laaja&quot;&gt;Laaja-alainen kipu&lt;/a&gt; |&lt;/div&gt;

&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvQ3-Eh5hcTv3vXShyphenhyphenXz4U45XQGLV079nfcRuuC5NigFZORl7seRNd1Nbr0ALRpB_3YdhC4hnr95BllCvZgeRmZvZGO2Q4TeKMpVEacRJLnd2P5D7XMK0HFYE5kq-jYhsHpW8aMrSxCxMq-ucJZElOUAmiiSw5_V9QQ8XEhp2mrFuUtm2pKLDYJT9Bcskk/s264/vihta2.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;160&quot; data-original-width=&quot;264&quot; height=&quot;160&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvQ3-Eh5hcTv3vXShyphenhyphenXz4U45XQGLV079nfcRuuC5NigFZORl7seRNd1Nbr0ALRpB_3YdhC4hnr95BllCvZgeRmZvZGO2Q4TeKMpVEacRJLnd2P5D7XMK0HFYE5kq-jYhsHpW8aMrSxCxMq-ucJZElOUAmiiSw5_V9QQ8XEhp2mrFuUtm2pKLDYJT9Bcskk/s1600/vihta2.jpg&quot; width=&quot;264&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
Tälle sivulle on koottu lyhyet itsehoito-ohjeet eri kipualueille, pidemmät löytyvät alueiden kipusivuilla. 

Ohjeet on tarkoitettu lievien, ennestään tuttujen ja turvallisten kiputilojen omahoitoon.

Jos kipu on voimakas, uusi, nopeasti paheneva tai siihen liittyy huolestuttavia oireita,

noudata aina sivujen &lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2025/08/milloin-paivystykseen-tai-laakariin.html&quot;&gt;Milloin päivystyksen, milloin lääkäriin&lt;/a&gt; -ohjeita.

&lt;p&gt;&lt;/p&gt;



&lt;h2 id=&quot;paakipu&quot;&gt;Pääkipu – itsehoito&lt;/h2&gt;

&lt;ul&gt;

  &lt;li&gt;Säännöllinen uni, riittävä nesteytys ja tasainen ateriarytmi.&lt;br /&gt;&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Kevyt–kohtuullinen liikunta useita kertoja viikossa.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Lihasjännityksen hoito: niskan ja hartioiden kevyet venytykset, lämpö.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Migreenissä lepo pimeässä, kylmäpakkaus otsalle/ohimoille.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Itsehoitolääkkeet (parasetamoli, tulehduskipulääkkeet) ohjeen mukaan,

      lyhytaikaisesti; lääkepäänsäryn riski, jos käyttö on tiheää.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Päänsärkypäiväkirja toistuviin särkyihin.&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/paakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Pääkipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;silmakipu&quot;&gt;Silmäkipu – itsehoito&lt;/h2&gt;

&lt;ul&gt;

  &lt;li&gt;Näyttötyössä tauot (20–20–20-sääntö) ja tarvittaessa dokumenttituki silmien tasolle.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Kostutustipat kuivasilmäisyyteen ja lievään ärsytykseen.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Lämmin silmähaude näärännäppyyn 5–10 min, 3–4 kertaa päivässä

      – ei meikkiä tai piilareita oirevaiheessa.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Allergisissa oireissa siitepölyn välttely, aurinkolasit, tarvittaessa allergiatippoja ohjeen mukaan.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Lievässä silmänympärysruhjevammassa kylmäpakkaus pyyhkeen läpi, lyhyinä jaksoina.&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/silmakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Silmäkipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;korvakipu&quot;&gt;Korvakipu – itsehoito&lt;/h2&gt;

&lt;ul&gt;

  &lt;li&gt;Lämmin haude korvalle lievässä flunssaan liittyvässä kivussa.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Nenä tukkoisena: suolavesitipat/huuhtelu ja höyryhengitys.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Lentokipu: purukumin pureskelu, nieleskely ja haukottelu paineen tasaamiseksi.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Nukkuma-asento: kipeä korva ylöspäin, ylävartalo koholla.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Uinnin jälkeen korvakäytävän suuaukon varovainen kuivaus, ei pumpulipuikkoa syvälle.&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/korvakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Korvakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;leuka-suu&quot;&gt;Leukakipu ja suukipu – itsehoito&lt;/h2&gt;

&lt;ul&gt;

  &lt;li&gt;Lämmin pyyhe tai lämpötyyny leukalihaksille 10–20 min.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Pehmeä ruokavalio oirevaiheessa, vältä kovaa pureskelua ja suuria haukkuja.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;“Huulet yhdessä, hampaat kevyesti erillään” – vältä jatkuvaa hampaiden puremista.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Leuan kevyet liikkuvuusharjoitteet ja lihasten hellä hieronta.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Hyvä ryhti ja näyttötyöergonomia vähentävät kuormitusta.&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/leukakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Leukakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/suukipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Suukipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;kaulakipu&quot;&gt;Kaulakipu – itsehoito&lt;/h2&gt;

&lt;ul&gt;

  &lt;li&gt;Lievissä flunssaan liittyvissä kivuissa lepo, nesteytys ja kevyt liikunta oman jaksamisen mukaan.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Lämmin suihku tai lämpötyyny lihasperäiseen kiristykseen.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Työasennon ja nukkuma-asennon tarkistus (tyyny, näytön korkeus).&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/kaulakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Kaulakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;niskakipu&quot;&gt;Niskakipu – itsehoito&lt;/h2&gt;

&lt;ul&gt;

  &lt;li&gt;Lämpö niska–hartia-alueelle ja kevyet liikkuvuusharjoitukset.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Näyttötyön tauotus, document holder, headset puhelimessa.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Ergonomia: näytön yläreuna silmien tasolla, hartiat rennosti.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Nukkuma-asento: selin tai kylkiasento, sopiva tyynyn korkeus, vältä vatsamakuuta.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Kevyt lihaskuntoharjoittelu (lapaluiden aktivointi) pitkäkestoisessa jännityksessä.&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/niskakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Niskakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;olkakipu&quot;&gt;Olkakipu – itsehoito&lt;/h2&gt;

&lt;ul&gt;

  &lt;li&gt;Kylmä akuuttiin ärsytykseen, lämpö lihasjännitykseen.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Vältä pitkäaikaista käsien pitämistä pään yläpuolella.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Älä kanna laukkuja aina samalla olkapäällä.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Kevyet liikeharjoitteet (heiluriliike, seinäliuku, sahausliike) kivun sallimissa rajoissa.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Nuku selin tai terveellä kyljellä, tue kipeä käsi tyynyllä.&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/olkakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Olkakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;kyynarpaakipu&quot;&gt;Kyynärpääkipu – itsehoito&lt;/h2&gt;

&lt;ul&gt;

  &lt;li&gt;Kylmä akuutissa rasituskivussa tai venähdyksessä lyhyinä jaksoina.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Kuormituksen keventäminen (vältä toistuvaa puristusta ja raskaita nostoja).&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Kyynärvarren venytykset (ranteen koukistus/ojennus) ja kevyet vahvistukset.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Työergonomia (hiiri, näppäimistö, työkalujen kahvat).&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/kyynarpaakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Kyynärpääkipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;kasikipu&quot;&gt;Käsikipu – itsehoito&lt;/h2&gt;

&lt;ul&gt;

  &lt;li&gt;Kylmä akuutissa venähdyksessä, kuormituksen keventäminen.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Sormien ja ranteen liikkuvuusharjoitukset, kevyt vahvistus kuminauhalla.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Lyhytaikainen rannetuki voi helpottaa yö- tai rasituskipua (ammattilaisen ohjaus suositeltavaa).&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Pidä ranne mahdollisimman neutraalissa asennossa, vältä äärikoukistuksia.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Pidä kädet lämpiminä, harkitse apuvälineitä (paksummat kahvat, kevyet työkalut) nivelsairauksissa.&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/kasikipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Käsikipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;rintakipu&quot;&gt;Rintakipu – itsehoito&lt;/h2&gt;

&lt;ul&gt;

  &lt;li&gt;Vain selvästi lihas-/kylkiväliperäinen, ennestään tuttu kipu sopii itsehoitoon.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Lämpö ja kevyet rintarangan liikeharjoitukset voivat helpottaa lihaskipua.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Kevyt liike (kävely) on parempi kuin pitkä vuodelepo lihasperäisessä kivussa.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Kaikki puristava, ahdistava tai säteilevä kipu → seuraa triage-ohjeita, ei pelkkää itsehoitoa.&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/rintakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Rintakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;vatsakipu&quot;&gt;Vatsakipu – itsehoito&lt;/h2&gt;

&lt;ul&gt;

  &lt;li&gt;Vatsataudissa lepo ja nesteytys, kevyt ja helposti sulava ruoka.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Ummetukseen kuitu, neste, liikunta ja tarvittaessa käsikauppavalmisteet ohjeen mukaan.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Ilmavaivoihin kevyt liikkuminen, vatsan hellä hieronta ja lempeät venytys-/jooga-asennot.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Verinen uloste, korkea kuume, voimakas tai paheneva kipu → ei itsehoitoa, seuraa triage-ohjeita.&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/vatsakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Vatsakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;sukuelin-naiset&quot;&gt;Sukuelinkipu – naiset&lt;/h2&gt;

&lt;ul&gt;

  &lt;li&gt;Lievään ihoärsytykseen miedot pesuaineet, perusvoide iholle ja ilmakylvyt.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Limakalvojen kuivuuteen intiimialueelle sopiva kosteusgeeli.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Väljä, hengittävä pukeutuminen ja tauko yhdynnästä oirevaiheessa.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Pahanhajuinen vuoto, verinen vuoto, virtsa-kipu tai kuume → lääkärin arvio.&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;



&lt;h2 id=&quot;sukuelin-miehet&quot;&gt;Sukuelinkipu – miehet&lt;/h2&gt;

&lt;ul&gt;

  &lt;li&gt;Lievä esinahan tai ihon ärsytys: pesu, kuivaus, perusvoide iholle, väljä pukeutuminen.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Vältä voimakasta hankausta ja tiukkoja vaatteita.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Äkillinen kiveskipu, turvotus tai virtsaamisvaikeus → päivystys- tai lääkäriohjeiden mukaan.&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/sukuelinkipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Sukuelinkipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;selkakipu&quot;&gt;Selkäkipu – itsehoito&lt;/h2&gt;

&lt;ul&gt;

  &lt;li&gt;Kevyt kävely ja liike, vältä pitkäaikaista vuodelepoa.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Lämpö ja kevyet liikeharjoitteet (esim. “kissa–kameli”) lihasjännityksessä.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Nukkuma-asento: kylkiasento tyyny polvien välissä tai selinmakuu tyyny polvien alla.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Painavien taakkojen nosto polvet koukussa ja lähellä kehoa.&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/selkakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Selkäkipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;lonkkakipu&quot;&gt;Lonkkakipu – itsehoito&lt;/h2&gt;

&lt;ul&gt;

  &lt;li&gt;Lievissä rasituskivuissa kuormituksen keventäminen muutamaksi päiväksi.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Lämpö lihaskireyteen, kylmä äkilliseen ärsytykseen.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Lonkan liikkuvuuden ja pakaralihasten hellä aktivointi.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Hyvät, tukevat kengät ja tarvittaessa painonhallinta vähentävät kuormitusta.&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/lonkkakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Lonkkakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;polvikipu&quot;&gt;Polvikipu – itsehoito&lt;/h2&gt;

&lt;ul&gt;

  &lt;li&gt;Kylmäpakkaus ja tarvittaessa kevyt kompressiotuki.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Lyhyet kävelyt ja kevyt pyöräily, vältä hyppyjä ja jyrkkiä kyykkyjä.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Turvotuksessa jalka ylös (tyyny polvien alla) levon ajaksi.&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/02/polven-tulehdukset-bakerin-kysta-ja.html&quot;&gt;➤ Siirry Polvikipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;jalka&quot;&gt;Pohje–nilkka–jalkakipu – itsehoito&lt;/h2&gt;

&lt;ul&gt;

  &lt;li&gt;Lievissä lihaskivuissa kevyt liike, venytykset ja lämpö.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Nilkan lievässä venähdyksessä kylmä, kohoasento ja varovainen liike.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Pyri säilyttämään mahdollisimman normaali kanta–päkiä–varvas -askellus.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Alkuvaiheessa vältä epätasaisia pintoja; panosta tukeviiin kenkiin.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Jalkapohjan kivuissa pehmusteet ja tarvittaessa jalkapohjamassaasi voivat helpottaa.&lt;/li&gt;

&lt;/ul&gt;

&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/jalkakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Pohje-, nilkka- ja jalkakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;laaja&quot;&gt;Laaja-alainen kipu – itsehoito&lt;/h2&gt;

&lt;ul&gt;

  &lt;li&gt;Säännöllinen unirytmi ja iltarutiinit, jotka rauhoittavat kehoa.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Pacing: tasainen tahti tekemisessä, ei ylikuormitusta “hyvinä päivinä”.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Kevyt liikunta (kävely, vesiliikunta, lempeä venyttely) useita kertoja viikossa, yksilöllisesti sovitettuna.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Lämpö, hellät venytykset ja hengitysharjoitukset lihasjännityksen helpottamiseksi.&lt;/li&gt;

  &lt;li&gt;Mukavuuden lisääminen arjessa: sopivat vaatteet, tyynyt, apuvälineet ja ergonomia.&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/laaja-alainen-kipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Laaja-alainen kipu - sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2014/05/etusivu.html&quot;&gt;➤ Siirry Kipu uutisia - sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/3129900983837746441/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/3129900983837746441' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/3129900983837746441'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/3129900983837746441'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2025/11/kaikki-kivut-itsehoito.html' title='Kaikki kivut itsehoito'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvQ3-Eh5hcTv3vXShyphenhyphenXz4U45XQGLV079nfcRuuC5NigFZORl7seRNd1Nbr0ALRpB_3YdhC4hnr95BllCvZgeRmZvZGO2Q4TeKMpVEacRJLnd2P5D7XMK0HFYE5kq-jYhsHpW8aMrSxCxMq-ucJZElOUAmiiSw5_V9QQ8XEhp2mrFuUtm2pKLDYJT9Bcskk/s72-c/vihta2.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-6332616295739191761</id><published>2026-07-25T23:00:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T09:59:38.814+03:00</updated><title type='text'>Kipu uutisia</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;&lt;span style=&quot;clear: right; float: right; font-family: inherit; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; height=&quot;295&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjz8JxM57oq5-uXp26RAbYhdjeYbf0XZfSvUWAneIIi58tC8JhEkC82UuU2xQ5dGwd2MqvQJw9f1QqqQlZkpiLug5NBC1oyEPNPWqRiRPtfDGPVOLErfaTirfz3ztR5-6qs8_Hrg1GyjEFP/s320/niska1.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;

&lt;h4 style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;b&gt;Lonkan tekonivelet ovat hyvin kestäviä pitkässä käytössä&lt;/b&gt;&lt;/h4&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit; font-size: medium;&quot;&gt;Lancetissa julkaistun tutkimuksen mukaan nykyaikaisten lonkan
tekonivelten kestävyys käytössä on erinomaista.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit; font-size: medium;&quot;&gt;Tutkimuksen aineistona käytettiin tietoja yhteensä 1,9
miljoonasta lonkan tekonivelleikkauksesta. Niistä yli 97 tuhatta oli tehty
Suomessa. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit; font-size: medium;&quot;&gt;

&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit; font-size: medium;&quot;&gt;Keinonivelten materiaalien ominaisuudet ovat parantuneet
merkittävästi. Sen seurauksena on uusintaleikkausten määrä pudonnut. Tekonivelten
pysyvyys 20 vuoden käytössä oli 93,6 prosenttia. Tästä arvioituna 25 vuoden
kestävyys olisi 92,8 ja 30 vuoden 92,1 prosenttia.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;a href=&quot; https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(25)02305-0/abstract&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lue lisää »&lt;/a&gt;&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;
  
  &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/div&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;b style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Lantiolaskimoiden vajaatoiminta voi olla merkittävä syy synnyttäneiden
naisten lantion kroonisiin kiputiloihin&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimin katsausartikkelissa
arvioidaan, että naisten lantion alueen pitkäaikaisista kiputiloista yhdestä
kahteen kolmasosaan johtuisi Lantiolaskimoiden vajaatoiminnasta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Oireina vajaatoiminnassa on seisoessa tuntuva lantionpohjan
kipu tai paineen tunne. Yhdyntäkivut ovat tavallisia. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Emättimen kautta tehdyssä ultraäänitutkimuksessa todetaan laskimoissa
vajaatoiminnan merkkejä. Diagnoosia vaikeuttaa se, että yleisesti myös
oireettomilla synnyttäneillä naisille todetaan laskimoiden muutoksia. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Mikäli diagnoosista aiheutuu runsaasti oireita, voidaan
hoitona käyttää oireita aiheuttavien laskimoiden sulkemista suonen sisäisillä
menetelmillä.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/a&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGkMJtkedykw8sGSfbkbSvbHzxvvmiJf-HobA1t598p6Dd6ZdDv15pyfVvWK4uA0k8YpY8JjbIdZgJkUeAx141Mae_b0p7aT6p3UQ18wyd3PmKipZJgd-AUPYy_TKjv95tbTEloBJwyXaiV0HFuwIEaY_i8kyjQSoAqhlwG6N5rN4MgYL3xdE2CpoxfuGa/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit; font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo19149&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lue lisää »&lt;/a&gt;&amp;nbsp;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit; font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Vähentynyt istumisaika voi olla yhtenä tekijänä kunnon paranemisessa&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;/span&gt;&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: justify;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;&lt;div class=&quot;news-section&quot;&gt;
  &lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span&gt;On havaittu, että runsaasti istuvilla on keskimäärin
heikompi sydämen- ja verisuoniston terveyden tila kuin vähemmän
istuvilla. Istumisen ja terveyden välinen syy–seuraussuhde on kuitenkin
epäselvä.&amp;nbsp;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;Turun yliopistossa TtM Jooa Norhan väitöstutkimuksessa pyrittiin
selvittämään, vaikuttaako pelkkä istumisen vähentäminen ilman muiden
elintapojen muuttamista sydämen ja verenkiertoelimistön kuntoon ja yleisimmin terveyteen.&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;Tutkimusryhmälle annettiin tavoitteeksi vähentää
päivittäistä istumistaan tunnilla tavanomaiseen verrattuna. Tämän toteutuminen
varmistettiin liikemittareilla. Puolen vuoden jälkeen toteutunut vähentäminen
oli noin 40 minuuttia päivässä.&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;Kuntotestin tuloksissa ja sydämen ja verenkiertoelinten
toiminnassa ei havaittu eroja verrokkiryhmään. Pelkkä istumisen vähentäminen ei
ollut riittävää muutosten aikaansaamisiksi.&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;Kun aineistoa tutkittiin lisää, havaittiin, että yhdessä lisääntynyt
arkiliikunta ja istumisen vähentäminen olivat yhteydessä parantuneeseen
kestävyyskuntoon, matalampaan verenpaineeseen liikunnan aikana sekä parempaan
sydämen toimintaan liikkuessa.&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt; Omaan terveyteen on mahdollista saada aikaan muutoksia ilman
raskaampaa treeniä, jos vähentää istumista ja korvaa sen arkiliikunnalla.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;p&gt;

&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/vaitos-kliininen-fysiologia-ja-isotooppilaaketiede-ttm-jooa-norha&quot; style=&quot;font-weight: bold;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;span&gt;Lue lisää »&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
  &lt;div style=&quot;font-weight: bold; text-align: left;&quot;&gt;Uusi lääkekohde kroonisen kivun hoitoon&lt;/div&gt;
  &lt;p&gt;Oxfordin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet lupaavan lääkekohteen kroonisen kivun hoidossa. 
  Löytö voi johtaa uusien ja tehokkaampien lääkkeiden kehittämiseen kipupotilaiden avuksi tulevaisuudessa.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Monissa kiputiloissa syntyy yliaktiivisuutta niissä hermosoluissa,
jotka aistivat kudosvaurioita. Sen seurauksena ne voivat alkaa lähettää suhteettoman
paljon viestej,ä kivusta keskushermostoon. Tämä puolestaan aiheuttaa tavallista
enemmän rasitusta elimistölle.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Näiden viestien säätelyä ei täysin ymmärretä. Jotkut
tutkimukset viittaavat siihen, että elimistön polyamiinit voisivat olla mukana
siinä. Ajan kuluessa polyamiinien korkeamman pitoisuuden arvellaan herkistävän
hermorakenteita ja saavan aikaan pitkäaikaisia vaurioita johtaen lopulta
krooniseen kipuun. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tutkimuksissa havaittiin, että tietyn geenin muunnoksen omaavat
ihmiset kertoivat kokevansa muita ryhmiä todennäköisemmin korkeita kiputasoja.
Sama havaittiin myös muissa aineistoissa. Tätä geeniä löydettiin korkeina
pitoisuuksina takajuuren hermosolmussa. Tämän alueen hermosolut saavat tietoja
ihon ja lihaksiston tilasta ja lähettävät edelleen viestejä keskushermostoon.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;









&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Havainnon jälkeen voidaan geeniä ja sen vaikutusta alkaa
tutkia entistä tarkemmin. Kun kivun mekanismeja ymmärretään paremmin, luo se
pohjaa uusien kipulääkkeiden ja muiden hoitomuotojen kehittämiselle kivun hoitoon.&amp;nbsp;&lt;a href=&quot;https://wellcome.org/news/chronic-pain-research-breakthrough-identifies-promising-drug-target&quot; style=&quot;font-weight: bold;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lue lisää »&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

  &lt;div style=&quot;font-weight: bold; text-align: left;&quot;&gt;FDA hyväksyi uuden ei-opioidisen kipulääkkeen&lt;/div&gt;
  &lt;p&gt;Yhdysvaltain lääkevirasto FDA on hyväksynyt Vertexin kehittämän suzetrigiini-nimisen lääkkeen kohtalaisen ja vaikean akuutin kivun hoitoon. 
  Uutuus tarjoaa vaihtoehdon opioideille ja voi vähentää riippuvuuden riskiä.&lt;span style=&quot;font-weight: bold;&quot;&gt;  
  &lt;a href=&quot;https://www.fda.gov/news-events/press-announcements/fda-approves-novel-non-opioid-treatment-moderate-severe-acute-pain&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lue lisää »&lt;/a&gt;&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;

  &lt;div style=&quot;font-weight: bold; text-align: left;&quot;&gt;Uusi langaton implantti kroonisen kivun hoitoon&lt;/div&gt;
  &lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;USC:n tutkijat ovat kehittäneet langattoman implantin, joka
voi tarjota yksilöllisesti säädettävää kivunlievitystä kroonista kipua
poteville. Laite voisi parantaa kivunhoitoa tulevaisuudessa vähentämällä
lääkityksen tarvetta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Erona nykyisiin elimistöön istutettaviin sähköisiin stimulaattoreihin
on se, että virtalähdettä ei ole tarpeen sijoittaa elimistöön. Laite toimii ulkoisen
ulträänilähettimen voimalla. Laite muuntaa ultraäänen mekaanisten energian
sähköksi, jolla stimulaatio elimistössä toteutetaan. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Elimistöön istutettava laite on pieni ja taipuisa. Se voi
myötäillä elimistön liikkeitä. Kun patteri on ulkopuolella, leikkausalue on
pienempi ja toistuvia leikkauksien tarve vähenee tai loppuu.&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&amp;nbsp;&lt;/b&gt;&lt;a href=&quot;https://viterbischool.usc.edu/news/2025/06/a-game-changing-wireless-implant-for-personalized-chronic-pain-relief/&quot; style=&quot;font-weight: bold;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lue lisää »&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;

&lt;/div&gt;

&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
  
&lt;b&gt;Omasta verihyytymästä apua polven nivelrikkoon&lt;/b&gt;&lt;b&gt;?&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Wisconsin–Madison
yliopiston tutkijat, professori William Murphyn johdolla, ovat kehittäneet
uuden lupaavan tekniikan nivelrikon hoitoon käyttäen hoidollisia verihyytymiä
jotka aktivoidaan lähetti-RNA:n avulla.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Perustana toimii
aiempi työ lähetti-RNA rokotteiden parissa. Siinä oli kehitetty mineraaleilla
päällystettyjä mikrohiukkasia, jotka toimittavat perille lähetti-RNA:ta, joka
koodaa ruston muodostusta tukevan proteiinin tuotantoa.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Menetelmässä
otetaan potilaan luuydintä ja verta. Niistä yhdessä mikrohiukkasten kanssa
muodostetaan verihyytymä. Lähetti-RNA aktivoituna tämä sitten toimitetaan
rustovaurion alueelle. Kaikki tehdään samassa toimenpiteessä ja siinä käytetään
potilaan omaa luuydintä ja verta.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Kaneilla
tehdyissä kokeissa on nähty positiivisia tuloksia. Seuraavaksi edetään
kokeisiin suurempi kokoisissa eläimissä. Samalla tutkitaan myös mahdollisuuksia
lihasten ja luiden muiden vaivojen hoidossa.

  
  
  &amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;&lt;b&gt;Nieltävä
kapseli mahalaukun tähystyksen sijaan?&lt;/b&gt;&amp;nbsp;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Mahalaukun ja
ruoansulatuskanavan yläosan vaivojen tutkimuksissa käytetään laajasti tähystys
toimenpiteitä. Ne suoritetaan viemällä ohut, notkea tähystin suun kautta
mahalaukkuun ja edemmäs. Tutkimus ei ole kivulias mutta voi olla epämiellyttävä
nielun ärsytyksen aiheuttaman yökkäily-reflexin johdosta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Vaihtoehtona on
ollut mahdollisuus käyttää video-kapselia. Se on helposti nieltävä ja siinä
mielessä mukavampi. Se pystyy samoin lähettämään kuvaa kulkiessaan mahalaukussa
ja suolistossa. Menetelmän puute on ollut se, että kapselin kulkua ei ole ollut
mahdollista ohjata. Se on kulkenut omia aikojaan muun sisällön mukana.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;George
Washingtonin yliopistossa on kehitetty kapseli, jota voidaan ohjata haluttuihin
kohtiin. Tämä on toteutettu ulkoisten magneettien avulla ja liikkumista
ohjataan videopeleissä käytettävän tapaisella sauvaohjaimella eli
joystickillä.&amp;nbsp;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Järjestelmän
käyttäminen vaatii aikaa ja koulutusta. Kehitteillä on tietokoneohjelma, joka
ohjaisi kapselin oikeisiin paikkoihin tarvitsematta lääkäriä ohjaamaan sitä.
Tämän jälkeen olisi mahdollista käyttää järjestelmää myös seulontatutkimuksiin.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Varsinkin
avohoidon päivystystilanteissa ajatellaan olevan mahdollista käyttää tätä
kevyempää menetelmää nopeampaan diagnoosiin pääsemisessä tilanteissa, joissa
perinteistä tähystystä ei ole saatavissa tai sen käyttö on lääketieteellisistä
syistä riskialtista.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;80 % potilaista
piti menetelmää miellyttävämpänä kuin perinteistä tähystystä. Tutkimuksen
aikana ei ole mahdollisuutta ottaa kudosnäytteitä. Tässä video-kapseli häviää
tähystykselle.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Kipu voi olla muutakin kuin vain
haitallinen oire.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Kivulla on suuri merkitys
suojajärjestelmänä, joka varoittaa kun joku asia elimistössä on väärin ja
vaatii mahdollisesti toimenpiteitä. Sillä on kuitenkin todettu olevan myös
muulla tavalla elimistöä suojaavaa, suoraa vaikutusta.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Harvard Medical Schoolissa tehdyssä
tutkimuksessa on todettu, että kipua välittävät hermot voivat suoraan vaikuttaa
limaa sisältäviin suoliston soluihin. Ne voivat keskustella suolistoa
peittävien epiteelisolujen kanssa ja lisäämällä liman eritystä turvata
suoliston antaman rajapinnan toimintaa tulehduksellisessa tilanteessa&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;&lt;b&gt;Apua kipuihin aivojen sähköiseen
toimintaan vaikuttamalla?&lt;/b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Aalto-yliopiston&amp;nbsp;neurotieteen
ja lääketieteellisen tekniikan laitoksessa tutkitaan Euroopan tutkimusneuvoston
rahoituksen turvin aivojen sähköisen toiminnan säätelyä magneettikenttäpulssien
avulla. Tämä TMS-hoito (transkraniaalinen magneettistimulaatio)&amp;nbsp;suoritetaan
laitteiston avulla, jolla pään ulkoista magneettikenttää muuttamalla voidaan
aivojen hermosoljen aktiivisuutta nopeuttaa tai hidastaa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Tähän ajatukseen perustavia hoitoja
on toteutettu 1980-luvulta alkaen. Teknisesti se on ollut toistaiseksi hankalaa
ja vienyt paljon aikaa. Aalto-yliopiston tutkimuksissa pyritään mm. kehittämään
monipuolisempi ja helppokäyttöisempi laitteisto ja siihen tarvittavia
ohjelmistoja.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Hoitoyhdistelmään on liitetty
aivosähkökayrätoiminto (EEG). Sen avulla voidaan hoidon aikana seurata syntyviä
muutoksia aivojen sähköisessä toiminnassa. Nyt pystytään myös vaikuttamaan
useampaan aivojen alueeseen samanaikaisesti mitä ei aiemmin ole pystytty
tekemään. Hoitoalueen ja hoidossa käytettävien impulssien keston, voimakkuuden
ja suunnan muuttaminen on myös oleellisesti helpompaa ja nopeampaa, jolloin
voidaan kehittää kokonaan uusia hoitokaavioita&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Hoitoa on toteutettu mm. vaikeista
kivuista kärsiville potilaille, esim. monimuotoisessa paikallisessa
kipuoireyhtymässä. Myös erilaisten aivo- ja hermostosairauksien hoidossa
nähdään lupaavia mahdollisuuksia.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;&lt;b&gt;Onko asentotunnon huononemisella
yhteyttä selkäkipuihin?&lt;/b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Japanilaiset tutkijat yrittivät
selvittää asentotunnon huononemisen ja sen aiheuttaman häiriintyneen
paikallisen liikkuvuuden roolia selkävaivoissa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Ihminen säätelee tiedottomasti ja
ilman omaa ponnistelua omaa asentoaan mm.&amp;nbsp; paikallisten lihasten
venytykseen reagoivien aistinsolujen avulla. On esitetty, että ikäihmisten
asentotunnon huononeminen voisi olla yhteydessä selkävaivoihin ja että sen parantamisella
voisi olla positiivista vaikutusta selkäkipuihin.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Japanilaiset tutkijat arvioivat
kuudella, selkävaivoista kärsivällä koehenkilöllä heidän seisomatasapainoaan
tasapainolaudalla. Sen jälkeen he yrittivät parantaa henkilön asentotuntoa
käyttäen eri taajuuksilla värähteleviä tärinä-ärsykkeitä, jotka annettiin
alaraajoihin ja molemmin puolin vartaloa. Kolmen kuukauden jakson jälkeen he
analysoivat kunkin yksilön tasapainon ylläpidon keinoja ennen jaksoa ja sen
jälkeen.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Korkeilla taajuuksilla toteutettu
ärsytys paransi kolmen koehenkilön asentotunnon kontrollia ja viittasi siihen,
että selkäkipuja voitaisiin lievittää käytetyn ohjelman mukaisilla
värinä-ärsykkeillä. &amp;nbsp;Suunnitelmissa on kolmen vuoden laajempi tutkimus
missä tätä on tarkoitus selvittää.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;&lt;b&gt;Tutkimuksen mukaan naisten
kipuja aliarvioidaan.&amp;nbsp;&lt;/b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Naiset kokevat usein, että heidän
kipujaan ei oteta tosissaan. Tutkimuksissa ajatus saa vahvistusta. Tämä ei ole
pelkästään miesten ongelma, sillä sekä naiset että miehet arvioivat naisten
kipuoireita samalla tavalla.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Tuoreessa tutkimuksessa näytettiin
tutkimusryhmälle lyhyitä videoita, joissa oikeille potilaille, miehille ja
naisille, tehtiin kivuliaita normaaliin hoitoon liittyviä tutkimuksia.
Videoiden katselun jälkeen kirjattiin potilaan sukupuoli ja tutkimusryhmän
jäsenet antoivat numeroarvon heidän arvionsa mukaan koetun kivun määrästä ja
kivun ilmaisun herkkyydestä. Näitä verrattiin potilaiden omiin arvioihin.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Tulosten mukaan ryhmän miehet ja
naiset arvioivat naisten kivun pienemmäksi ja miesten kivun suuremmaksi kuin
mitä videoissa esiintyvien potilaiden omat arviot olivat. Sukupuoliset
ennakkoluulot vahvensivat tätä suuntausta. Miesten kivut arvioivat suuremmaksi
ne, jotka uskoivat, että tyypillinen mies kestää kipua paremmin kuin nainen.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;&lt;b&gt;Kipupotilaiden tila on
huonontanut covid-19 pandemian aikana.&lt;/b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Kataloniassa tehdyn tutkimuksen
mukaan kipupotilaiden tila on huonontanut pandemian aikana. Uuden tyyppiset
huolet työn loppumisesta, tulevaisuudesta, läheisten tai omasta sairastumisesta
tai kuolemasta saattoivat olla yhteydessä kipuoireiden pahenemiseen. Uusia
kivun laukaisijoita olivat mm. huono yöuni, kielteiset ajatukset, yksinäisyys
ja vähentynyt fyysinen aktiivisuus.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Pandemia oli myös muuttanut
ihmisten käyttämiä kivusta selviytymiskeinoja. Suurin osa käytti lepoa ja
lääkeannosten nostoa selviämiskeinona. Lähes puolet oli lisännyt
keinovalikoimaan venyttelytyyppistä harjoittelua.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Pandemia luo lisää haasteita
kipupotilaiden hoitoon. Hoitomahdollisuudet ovat rajalliset verrattuna
normaaliaikaan ja käytännöllisiä ja edullisia hoitokokonaisuuksia
kaivattaisiin.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;&lt;b&gt;Kantasolututkimus polven
nivelrikossa&lt;/b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Kalifornialainen kantasoluja
tutkiva yritys on ilmoittanut myönteisistä tuloksista 39 potilaan aineistossa
polven nivelrikon kantasoluterapiassa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Henkilöille annettiin yksi pistos
kantasoluja, jotka olivat peräisin heidän omista rasvasoluistaan. Menetelmän
turvallisuuden tutkiminen oli ensisijainen tavoite. Yhtiön mukaan vakavia
haittatapahtumia ei todettu.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Arvioitiin myös hoidon tehokkuutta.
Se tehtiin kysymällä potilailta heidän kipujensa voimakkuuden, polvien
toiminnallisen tilan ja elämänlaadun muuttumista. Lähes neljällä viidestä
osallistujista tilanne parani enemmän kuin pienin merkittävä muutos (MIC).
Keskimääräinen parannus lähtötasoon verrattuna oli 2,2 kertaa MIC. Pienin
merkittävä muutos eli MIC tarkoittaa pienintä muutosta, jonka joko tutkittava
tai asiantuntija kokee tärkeäksi. Yhtiö toivoo saavansa viranomaisten luvan
suuremmalle, satunnaistetulle tutkimukselle.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Toistaiseksi USA:n
lääkintäviranomaiset ei ole hyväksynyt yhtään kantasolutuotetta
tukielinvaivojen hoitoon. Tästä huolimatta eri klinikat ovat tarjonneet näitä
hoitoja potilaille ja eläinlääkärit ovat käyttäneet niitä eläimillä.
Kantasoluhoidoista on tutkimuksia menossa ainakin
hengitysvaikeusoireyhtymässä-19-potilailla ja tapaturmien seurauksena
syntyneissä aivovaurioissa.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;&lt;b&gt;Kipu taiteena&lt;/b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;&lt;o:p&gt;&amp;nbsp;&lt;/o:p&gt;Deborah Padfield yhdessä professori
Joanna Zakrzewskan ja lontoolaisten potilaiden kanssa ovat tuottaneet
kasvokivun kokemuksista kertovan näyttelyn&amp;nbsp;&lt;a href=&quot;https://www.blogger.com/blog/post/edit/1406321962238279345/6332616295739191761&quot;&gt;MASK:MIRROR:MEMBRANE.&lt;/a&gt;&amp;nbsp;Se
pyrkii antamaan kärsivien kokemukselle äänen ja tarkastelmaan&amp;nbsp;&lt;a href=&quot;https://www.blogger.com/blog/post/edit/1406321962238279345/6332616295739191761&quot;&gt;kipua
taiteena.&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Myös muut ovat pyrkineet
kuvittamaan kokemustaan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Tuotteita&amp;nbsp;&lt;a href=&quot;https://www.blogger.com/blog/post/edit/1406321962238279345/6332616295739191761&quot;&gt;kipu
aiheesta.&lt;/a&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;&lt;o:p&gt;&amp;nbsp;&lt;/o:p&gt;&lt;b&gt;Antibiooteistako apua
selkäkipuun?&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;&lt;o:p&gt;&amp;nbsp;&lt;/o:p&gt;European Spine Journal lehdessä on
julkaistu tutkimus missä todettiin välilevyleikkauksessa 43 %:lla potilaista
anaerobinen bakteeri välilevyssä. Naapurinikamien päätelevyn niin sanottuja
Modic 1 muutoksia kehittyi 80 %:ssa jos välilevyssä oli kyseisiä bakteereja.
Bakteerien löytyminen voi selittyä leikkauksen aikaisella joutumisella näytteen
joukkoon, vaikka tutkijat pitävätkin sitä epätodennäköisenä.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Toisessa tutkimuksessa saatiin yli
puoli vuotta selkäkivusta kärsineellä ja Modic 1 muutoksia omaavalla
potilasryhmällä pitkällä, 100 päivän antibioottikuurilla vuoden seurannassa
merkittävästi parempi toimintakyky kuin lume hoitoa saaneella ryhmällä. Tutkimukset
vievät ajatuksia siihen suuntaan, että osassa välilevyongelmia voisi takana
olla pitkäaikainen matala-aktiivinen tulehdus.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Kenenkään ei kannata alkaa omin
päin hoitaa selkäkipuaan tähän tapaan koska näin pitkällä antibioottikuurilla
on vaikeitakin sivuvaikutuksia. On myös epäselvää mille potilasryhmälle
hoidosta voisi mahdollisesti olla hyötyä. Kaikille selkäkipupotilaille tuskin
uusi hoitoajatus tuo parannusta lisätutkimusten jälkeenkään.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Yksi kipulääke ei auta kaikkia&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;&lt;o:p&gt;&amp;nbsp;&lt;/o:p&gt;Cochrane-tutkijaverkosto on käynyt
läpi yhteensä 350 tutkimusta kipulääkkeiden tehokkuudesta ja vaikutuksen
kestosta viisaudenhampaan poiston tai vastaavan kirurgisen toimenpiteen
jälkeisissä kivuissa. Mikään lääke ei saanut aikaan hyvää kivun lievitystä
kaikille potilaille. Parhaimmat lääkkeet tehosivat 70 prosenttiin ja heikoimmat
vain 30 prosenttiin saajista.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Hyvin lievitti kipua mm. 400 mg
ibuprofeenia, 50 mg diklofenaakkia, 500 mg naprokseenia, 120 mg etorikoksibia,
400 mg selekoksibia ja 1 000 mg parasetamolin ja 60 mg kodeiinin
yhdistelmälääke. Pidempiaikainen kivun lievitys onnistui naprokseenilla, etorikoksibilla
ja selekoksibilla. Tänä pidettiin yli 8 tunnin helpotusta.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;line-height: 150%; text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;Jos ensimmäinen lääke ei tehoa,
niin kannattaa kokeilla seuraavaa. Ei ole vielä valitettavasti tarjolla keinoja
joilla voitaisiin ennustaa mikä kipulääke antaa kullekin yksilölle parhaan
vaikutuksen. Toistaiseksi joudutaan kulkemaan yrityksen ja joskus uudelleen
kokeilunkin kautta.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;/span&gt;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/paakipu.html&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;➤ Siirry Pääkipu - sivulle&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/6332616295739191761/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/6332616295739191761' title='4 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/6332616295739191761'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/6332616295739191761'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2014/05/etusivu.html' title='Kipu uutisia'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjz8JxM57oq5-uXp26RAbYhdjeYbf0XZfSvUWAneIIi58tC8JhEkC82UuU2xQ5dGwd2MqvQJw9f1QqqQlZkpiLug5NBC1oyEPNPWqRiRPtfDGPVOLErfaTirfz3ztR5-6qs8_Hrg1GyjEFP/s72-c/niska1.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>4</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-7862465264290663142</id><published>2026-07-25T22:50:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T12:55:19.289+03:00</updated><title type='text'>Pääkipu</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
&lt;!--Sisällysluettelo (Pääkipu-sivu)--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Sisällysluettelo tälle sivulle:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#jannityspaanarky&quot;&gt;Jännityspäänsärky&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#migreeni&quot;&gt;Migreeni&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#laakepaanarky&quot;&gt;Lääkepäänsärky&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sarjoittainen&quot;&gt;Sarjoittainen päänsärky&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#poskiontelo&quot;&gt;Poskiontelotulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#jattisolu&quot;&gt;Jättisoluvaltimotulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#aivokalvontulehdus&quot;&gt;Aivokalvontulehdus / aivotulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sav&quot;&gt;Lukinkalvonalainen verenvuoto&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#aivoverenvuoto&quot;&gt;Aivoverenvuoto&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#kallonsisainen&quot;&gt;Kohonnut kallonsisäinen paine&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#aivokasvain&quot;&gt;Aivokasvain&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#glaukooma&quot;&gt;Akuutti ahdaskulmaglaukooma&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#haka&quot;&gt;Häkämyrkytys ja muut pääkivut&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#pk-paivustus&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pk-itseho&quot;&gt;Itsehoito&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#pk-lisatie&quot;&gt;Lisätietoa pääkivuista&lt;/a&gt; |  
&lt;/div&gt;


&lt;style&gt;
.toc-inline{
  margin:12px 0 18px;
  font-size:15px;
  line-height:1.6;
}
.toc-inline a{
  color:#0645ad;
  text-decoration:none;
}
.toc-inline a:hover{
  text-decoration:underline;
}
&lt;/style&gt;
&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;

&lt;!--============ PÄÄKIPU ============--&gt;
  
&lt;h3 id=&quot;paakipu&quot;&gt;Päänsäryn yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
&lt;thead&gt;&lt;tr&gt;&lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;&lt;/tr&gt;&lt;/thead&gt;
&lt;tbody&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Jo vuosia esiintynyt, jokapäiväinen, puristava, pantamainen päänsärky. Usein stressin, lihasjännityksen tai huonon ergonomian yhteydessä.&quot;&gt;Jännityspäänsärky&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;30–80 % elämän aikana&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Yleisin päänsäryn muoto, liittyy usein niska-hartiaseudun jännitykseen.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kohtauksittainen, usein toispuoleinen, jyskyttävä kipu. Alkuoireina voi olla valoilmiöitä. Voi päättyä oksennuksiin. Perinnöllinen.&quot;&gt;Migreeni&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;12–15 %&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Usein perinnöllinen taipumus. Voi laukaista esim. stressi, uni, hormonit, tietyt ruoka-aineet.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Pitkäaikainen lääkkeiden, esim. kipulääkkeiden käyttö tai käytön lopetus voi johtaa jatkuvaan päänsärkyyn. Usein aamuisin, tylppä koko pään kipu kun lääkkeen vaikutus loppuu.&quot;&gt;Lääkepäänsärky&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;1–2 %&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Syntyy, jos särkylääkkeitä käytetään liian usein.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Äkillisiä, erittäin voimakkaita kipukohtauksia silmän seudussa toistuvasti saman päivän aikana. Usein saman puolen silmän punoitusta ja kyynelvuotoa tai vuotoa sieraimesta.&quot;&gt;Sarjoittainen päänsärky (Hortonin oireyhtymä, cluster headache)&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;0,1 %&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Harvinainen mutta erittäin kivulias. Usein miehillä. Kohtaukset toistuvat jaksoittain.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Yleensä flunssan yhteydessä. Nenän tukkoisuus, liman valuminen ja poskipäiden, otsan tai silmien seudun kipu&quot;&gt;Poskiontelotulehdus&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Kipu pahenee eteen kumartuessa. Usein nuha ja tukkoisuus mukana.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Yli 50-vuotiailla. Jatkuva päänsärky pahiten yöllä, päänahan kosketusarkuus, näköhäiriöt, kuume ja yleiskunnon heikentyminen, leuan väsyminen pureskellessa.&quot;&gt; Jättisoluvaltimotulehdus (Ohimovaltimotulehdus, temporaaliarteriitti)&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Vaatii välittömän hoidon. Voi aiheuttaa pysyviä näkövaurioita, jopa sokeutumisen.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Tuntien tai päivien kuluessa paheneva päänsärky, niskajäykkyys ja kuumeilu, viittaa aivokalvontulehdukseen (meningiitti). Jos lisäksi sekavuutta ja tajunnan tason laskua, aivotulehdukseen. (enkefaliitti).&quot;&gt;Aivokalvontulehdus / aivotulehdus&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Hätätilanne, vaatii sairaalahoitoa.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Äkillinen, räjähtävä, hellittämätön päänsärky. Usein pahoinvointia ja oksentelua, niskajäykkyyttä. Voi esiintyä kouristeluja ja tajuttomuutta. Aivoverenvuodossa päänsärkyä esiintyy usein, mutta ei aina&quot;&gt;Lukinkalvon alainen verenvuoto (SAV)/ Aivoverenvuoto&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Aivoverenvuodossa kehittyviä halvausoireita.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Päänsärky pahiten aamuisin, myös pahoinvointia. Näkö voi heiketä, valoilmiöitä , näkökenttäputoksia ja korvien soimista.&quot;&gt;Kohonnut kallonsisäinen paine&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Voi johtua vammasta, aivokasvaimesta, verenvuodosta tai hydrokefaliasta.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voi esiintyä käytöksen muutosta, väsymistä ja hidastumista. Tyypillistä oiretta ei ole. Aikuisten yleisin oire on epileptinen kohtaus. Päänsärky on harvoin ensioire aikuisilla, lasten aivokasvaimissa sen sijaan tavallinen.&quot;&gt;Aivokasvain&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Aluksi oireita, jota voivat tulla monista muista sairauksista.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voimakas äkillinen silmäkipu, nopea näön muutos, pahoinvointi ja oksentelu, valorenkaiden näkeminen valojen ympärillä, pääkipu ja silmän punerrrus. Päivystyshoitoa vaativa tila.&quot;&gt;Akuutti ahdaskulmaglaukooma&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Silmätautien päivystysaihe.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Pako- tai palokaasuille altistumisen yhteydessä päänsärky, huimaus, oksentelu, korvien soiminen, näköhäiriöt, heikotus tai levottomuus.&quot;&gt;Häkämyrkytys (hiilimonoksidimyrkytys)&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
  &lt;td&gt;Voi johtaa hengenvaaralliseen myrkytykseen.&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;
  

&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPx-n7dqvl8LWrq2uJCy0dI_yl1sXJn0k-GOEx68SWL67ELD0l-haJlC9ggJQbUgIN0IrE9K-XlJGuA91CEUCYx-4WYif26mWTGu8sP764N3BhY5d-EEUHzuT-nZO76ydlBbHUy9a-CHvc/s1600/p%25C3%25A4%25C3%25A4kipu5.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; height=&quot;320&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPx-n7dqvl8LWrq2uJCy0dI_yl1sXJn0k-GOEx68SWL67ELD0l-haJlC9ggJQbUgIN0IrE9K-XlJGuA91CEUCYx-4WYif26mWTGu8sP764N3BhY5d-EEUHzuT-nZO76ydlBbHUy9a-CHvc/s320/p%25C3%25A4%25C3%25A4kipu5.jpg&quot; width=&quot;212&quot; /&gt;&lt;/a&gt;



&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;


&lt;h3 style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;
  &lt;h2 span=&quot;&quot;&gt;Pääkipu on harvoin vaarallista,mutta usein pelottava&lt;/h2&gt;&lt;/span&gt;&lt;/h3&gt;&lt;/div&gt;
  
  &lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
Päänsärky on hyvin yleinen oire. Yli 80 prosenttia ihmisistä arvioidaan ajoittain kärsivän päänsärystä. Se ei ole läheskään aina merkki sairaudesta, vaan pää voi olla kipeä vaikkapa flunssan, liiallisen juhlimisen, ylirasittuneisuuden tai ratkaisemattomien ongelmien seurauksena.&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;
&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;

  &lt;h2 id=&quot;jannityspaanarky&quot;&gt;Jännityspäänsärky vaivaa joka kolmatta&lt;/h2&gt;
  &lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;  
 
  &lt;/span&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;



&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;
  &lt;/span&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
Erittäin harvoin päänsäryn takaa löydetään henkeä uhkaavaa sairautta. Lääkärin tutkimus on kuitenkin tarpeen, jos vaiva haittaa elämistä tai muuttaa muotoaan. Uusi äkillinen ja voimakas päänsärkyoire on aina selvitettävä pikaisesti. Päänsärkyyn on tehokkaita hoitokeinoja, joten yksin ei särkyään kannata jäädä murehtimaan.&lt;/p&gt;&lt;div&gt;&lt;div&gt;
  
&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
Lihasjännityspäänsärystä kärsii noin kolmannes suomalaisista aikuisista. Aiemmin sen ajateltiin johtuvan liiallisesta jännityksestä pää- ja niskalihaksissa, jossa verenkierron huononeminen aiheuttaa kipuja. Tarkkaa syntymekanismia ei kuitenkaan tunneta. Jännityspäänsärky voi johtua keskushermostoperäisestä syystä. Selitykseksi on tarjottu mm. toimintahäiriötä aivojen osien välisissä yhteyksissä.&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
Jännityspäänsärkypotilaat ovat monasti herkkiä reagoimaan kipuun. Heillä on myös ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta tavallista useammin. Jännityspäänsärystä kärsivien väitetään olevan tavallista tunnollisempia ja täydellisiin suorituksiin pyrkiviä luonteita. Perinnöllisyydellä on todennäköisemmin merkitystä. Erään tutkimuksen mukaan jännityspäänsärystä kärsivän lähiomaisella on yli kolminkertainen riski saada itsekin sama vaiva.&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
Jännityspäänsärystä johtuvaa kipua kuvaillaan useimmiten puristavana pannan tunteena pään ympärillä, kiristyksenä, repimisenä, viiltoina tai jäykkyytenä lihaksissa. Päänahkakin voi olla arka. Tuntemukset ovat yleensä molemmin puoleisia, mutta ne voivat vaikuttaa vain toisella puolella päätä. Kipu ja päänsärky tuntuu usein eniten takaraivolla, otsalla ja ohimoilla tai päälaella. Tavallisimmin särky pahenee iltapäivällä.&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
Eroten migreenistä jännityspäänsärkyyn ei yleensä liity näköoireita kuten sokeita pisteitä  tai vilkkuvia valoja, oksennusta tai vatsakipuja, toispuoleisia tuntemuksia tai puhehäiriöitä. Migreenissä fyysinen rasitus yleensä lisää pääkipu, näin ei välttämättä ole asia jännityspäänsäryssä.&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt; 
Jännityspäänsärky voidaan jakaa jaksottaiseen ja krooniseen tyyppiin. Jaksottaiset kohtaukset kestävät vain joitakin päivä. Jos päätä särkee yli puolet kuukauden päivistä, kyseessä on krooninen jännityspäänsärky. Jaksottainen tyyppi voi myös muuttua krooniseksi.&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
Yleensä esioireita ei esiinny. Särky ei ole erityisen voimakasta, mutta se voi tuntua päiviä ja viikkoja, joskus vieläkin pidempään. Särky on yleensä jatkuvatyyppistä eikä se niinkään esiinny kohtauksittain.&lt;br /&gt;
Stressi ja kiire voi pahentaa tai saattaa laukaista vaivan. Varsinkin tietokoneella työskennellessä, autolla ajaessa tai muissa vastaavissa toiminnoissa, oireet voivat lisääntyä. Joskus vaivaan liittyy epämiellyttävää huimauksen tai epävarmuuden tunnetta. Myös pahoinvointia voi esiintyä. Yleensä ulkoilu ja liikunta helpottavat särkyoireita. Vapaa-aikana oireet useimmiten lieventyvät.&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
Tutkittaessa havaitaan, että lihakset ovat usein arat sekä niskan että pään alueella. Sen sijaan mitään merkkejä hermotoimintojen häiriöistä ei ole. Jos takaraivossa on kipuja, niin usein tutkittuna niskarusetin eli yläniskan lisäksi niskalihakset ovat laajemminkin arat. Ohimoissa voi myös olla kipuja kuten muissakin pään alueen lihaksissa. Se missä kipu tuntuu kulloinkin pahiten, voi vaihdella.&lt;br /&gt;
Koneellisissa lisätutkimuksissakaan ei yleensä löydetä poikkeavaa. Kaularangan röntgenkuvassa oikoryhti voi olla merkkinä kohonneesta lihasjännityksestä.&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
Hoitona käytetään yleensä tulehduskipulääkkeitä, lihaksia rentouttavia lääkkeitä, masennuslääkkeitä, fysikaalista hoitoa ja akupunktiota. Ongelmallisimmissa tilanteissa myös hypnoosi tai biofeedback-hoito saattaa olla käyttökelpoinen tapa oman rentoutumiskyvyn hallitsemisen parantamiseksi.&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;
Fysikaalisessa hoidossa on tärkeää aluksi saada lihakset rentoutumaan. Jos hyvin jännittyneillä lihaksilla ryhdytään raskaampaan voimailuun, kuten kuntosaliharjoiteluun suurilla painoilla, se voi johtaa oireiden pahenemiseen. Lievemmissä tapauksissa hoito voidaan aloittaa suoraan voimistelullakin. Itsehoitona voi lihasjännityspäänsäryssä käyttää ensiapuna tulehduskipulääkkeitä pakkauksessa olevien ohjeiden mukaan.&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
Työpaikan ja kotitöiden oikeista työasennoista kannattaa huolehtia. Päivän mittaan on syytä pitää useita lyhyitä taukoja. Niiden aikana voi tehdä kevyitä voimisteluliikkeitä niskan ja hartian seuduilla.&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
Päätetyötä tehtäessä on hyvä tarkistaa, että näppäimistön edessä on tilaa, jolle voi laskea käsien painon. Näyttö ei myöskään saa olla liian korkealla. Vinossa asennossa työskentelyä on vältettävä. Monitoriin ei saa tulla haittaavia heijastuksia valoista. Tarvittaessa on hankittava päätetyöskentelyyn sopivat lasit.&lt;br /&gt;
Pitkiä yhtäjaksoisia työrupeamia on vältettävä. Joka tunti olisi pidettävä muutama vaikka lyhytkin tauko. Autolla ajettaessa kannattaa pitää ratista alhaalta kiinni. Hartioita on syytä rentouttaa aina kun se vain on mahdollista.&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
Työskennellessä on hyvä välillä tarkistaa, ovatko lihakset turhan jännittyneet ja rentouttaa niitä. Jos ihmisellä on taipumusta työntää päätä eteenpäin päätetyötä tehdessä, hänen pitää tarkkailla tilannetta ja korjata asentoaan useita kertoja päivän aikana.&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
Nukkuessa niska ei saa olla vinossa. Tähän voi yrittää päästä muokkaamalla tyynyä niin, että uniasennossa tyyny ei nosta päätä vinoon. Kyljellä maatessa tarvitaan pään alle korkeampi tuki kuin selällään oltaessa, jolloin voi riittää pieni tuki kaularangan alle. Tarjolla on myös erikoistyynyjä, joita voi kokeilla. Jos vaihtaa usein nukkuessaan asentoa, vaikeata on löytää sopivaa tyynyratkaisua.&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
On hyvä hankkia sellainen liikuntaharrastus, jossa lihakset kestojännityksen vastapainoksi vuorotellen supistuvat ja rentoutuvat. Myös yleiskunnosta on syytä pitää huolta.&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
Lihasjännitystä aiheuttavia harrastuksia kannattaa välttää. Sellaisia ovat esimerkiksi virkkaus, kutominen ja lukeminen makuulla. Urheilussa kannattaa saada aikaan monipuolista rasitusta lihaksille. Uidessa on hyvä opetella eri tyylejä; vuorotellen vaikkapa kroolia ja selkäuintia. Rintauintia on syytä uida kilpailutyylillä niin, että pää on välillä suorana veden alla. Jos ei halua kastella tukkaa tai silmiä, voi käyttää uimalakkia ja uimalaseja.&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;/p&gt;&lt;br /&gt;
Riittävästä rentoutumisesta on huolehdittava. Säännölliset elämäntavat vähentävät vaivoja. Valvomista tulisi välttää.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-kJjbDtoEHEoPRW9BQzBy-xu36xgtGI6yj1QqL7IaTuXX36-jdXuqP0FM30F9dFo_hyjrIMqfdDYgmYnaEm9EaxTjsMRGSTnLD40ZRP0Ff6glrUUjj65WaN1eZg3eqfz5H0Vomn-z0Y6K9BO8f6u_uoeQ8OSZhk2RqXBVtiqpkx2HIjdPJuSTgYXtGzVt/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;
 
 &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;
  
 
  &lt;h2 id=&quot;migreeni&quot;&gt;Migreeni vaivaa useammin naisia&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;br /&gt;&lt;/h2&gt;
  &lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt; 
  &lt;/span&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;


Migreeni on tyypillisimmässä tapauksessa helposti erotettavissa jännityspäänsärystä. Valitettavasti molemmat vaivat voivat joskus esiintyä samanaikaisestikin ikään kuin ruokkien toinen toistaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ennen varsinaista migreenikohtausta henkilöllä voi olla ennakoivia oireita, kuten näkö-, tunto-, puhe- tai liikehäiriöitä. Tämä ns. auravaihe voi kestää useita minuutteja. Näköhäiriöitä voi olla molemmissa silmissä. Ne voivat tulla näön sumentumisen, siksak kuvioiden, sokean pisteen, tunnelinäön, vilkkuvien valojen, tähtien tai silmäkipujen muodossa. Aura yleensä ilmaantuu 10-15 minuuttia ennen varsinaista migreenikipua. Kaikilla ei kuitenkaan esiinny auraa.  Aura yleensä poistuu varsinaisen kohtauksen alettua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Migreenikipu voi olla voimakas. Se usein alkaa aina samalla puolella päätä ja on voimakkaampi tietyllä puolella. Klassisessa migreenissä kipu on luonteeltaan toispuoleinen ja sykkivä tai hakkaava ja sen kera voi esiintyä pahoinvointia ja oksentelua, lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta, ripulia, tärinäoireita, vilunväristyksiä, hikoilua, heikkouden tunnetta tai ruokahaluttomuutta, sydänoireita, verenpaineen muutoksia tai sanojen löytämisen vaikeutta jaksottaisesti. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Migreenin kipuvaiheen aikana ihmisen toimintakyky voi täysin lamaantua. Kuitenkin kohtausten välinen aika on yleensä täysin oireetonta. Nukkuminen, kylmä ja pimeys helpottavat, mutta fyysinen rasitus pahentaa kipuja. Kohtauksen aikana valo ja voimakkaat äänet häiritsevät, sillä kaikki aistit ovat herkistyneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Joillain voi esiintyä kohtauksen jälkeen krapulan tyyppinen olotila jolloin unen tarve on lisääntynyt ja ajattelu ei kulje selkeästi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Taudin synnyssä on perimällä suuri merkitys. Migreeniä esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. Useimmiten oireet alkavat ennen 35 ikävuotta, mutta voivat puhjeta vasta vaihdevuosi-iässäkin. Migreeniä sairastavan äidin tytär saa vaivan 50 prosentin todennäköisyydellä. Tauti voi periytyä parinkin oireettoman sukupolven yli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jotkut ravintoaineet saattavat laukaista migreenikohtauksen. Tällaisia ovat suklaa, punaviini tai juusto. Migreeniä voivat aiheuttaa myös ruoan lisäaineet, esim. nitraatit, natriumglutamaatti ja aspartamaatti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Marinoidut ruoat ja etikkasäilykkeet sekä ruoat, joiden valmistuksessa tapahtuu käymistä, voivat laukaista migreenikivun. Pähkinät, pizza, hyvin kylmät ruoat ja juomat on myös yhdistetty kohtauksen alkamiseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki nämä ravintoaineet aiheuttavat yhdellä ihmisellä päänsärkyä. Kyseessä voi olla vain yksi aine, jolloin muita ruokia voi syödä normaalisti. Jos ravintoaine aiheuttaa migreeniä, se yleensä aiheuttaa päänsäryn jokaisella nauttimiskerralla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Melu tai voimakas valoärsyke, lämpötilan muutokset (saunominen), hajut (tupakansavu), stressi tai sen loppuminen voivat aikaansaada kohtauksen.&lt;br /&gt;
Migreenin ja muiden verisuoniperäisten päänsärkyjen syy on ilmeisesti pään verisuonien supistuminen kohtauksen alkuvaiheessa. Myöhemmässä vaiheessa verisuonet laajenevat. Tässä yhteydessä vapautuu paikallisesti aktiivisia aineita, jotka saavat aikaan tulehdustyyppisiä muutoksia ja kipuja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Miksi näin tapahtuu, on edelleen epäselvää. Ilmeisesti migreeniä sairastavien ihmisten aivojen verisuonet reagoivat muita herkemmin ärsykkeille. Migreeni on naisilla riskitekijä aivoverenkierron häiriöille. Riski tulee merkittävästi suuremmaksi, jos henkilö käyttää ehkäisypillereitä tai tupakoi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Migreeniä epäiltäessä on tärkein tutkimusmenetelmä oireiden kartoitus ja lääkärin tekemä huolellinen tutkimus. Nykyisin tietokonetomografialla tai magneettikuvauksella voidaan helposti varmistaa, ettei päänsärkyä aiheuta aivokasvain tai jokin muu vaarallinen syy.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Päänsärkypäiväkirja on hyvä tapa seurata päänsärkyoiretta, muistaa kivun kesto ja voimakkuus sekä kipualue, otetut lääkkeet ja niiden vaikutus ja mahdolliset ulkopuoliset laukaisevat tekijät. Sen avulla lääkärisi on helpompaa löytää parempia hoitokeinoja vaivaasi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tärkeintä kohtausten hoidossa ovat lepo ja lääkehoito. Kylmä kääre helpottaa myös oloa. Usein suositellaan tunnin lepoa, vaikka oireet lääkityksellä rauhoittuisivatkin. Nykyisin on monia tehokkaita valmisteita, joista lääkärin vastaanotolla voi etsiä kullekin sopivimman kohtauslääkkeen. Joskus tarvitaan jatkuvaa estohoitoa, mikäli kohtauksia tulee kovin usein. Neurologian erikoislääkärit ovat migreenin ja sen lääkehoidon parhaita asiantuntijoita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kohtauslääkkeinä käytetään tulehduskipulääkkeitä, triptaaneja tai ergotamiinia sisältäviä valmisteita. Kipulääkkeeseen voidaan yhdistää myös pahoinvointia hillitsevää lääkitystä. Tarvittaessa voidaan lääkitystä antaa peräpuikoina.Ennalta ehkäisevää lääkitystä voidaan myös käyttää. Yleensä tällöin lääkitys on jatkuva ja tarkoituksena on estää kohtaukset, vähentää niiden esiintymistiheyttä ja voimakkuutta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
On parasta ottaa kipulääke heti kivun ensimmäisten merkkien ilmaantuessa, Parhaaseen ja nopeimpaan mahdolliseen kivun lievitykseen pääsemiseksi on hyvä levätä, jos mahdollista niin pimeässä huoneessa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ennaltaehkäisevää lääkitystä voidaan myös käyttää. Tällöin sitä otetaan säännöllisesti jotta voitaisiin ehkäistä kohtauksia tai tehdä niitä lievimmiksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Akupunktiohoito voi joskus olla dramaattisen tehokasta migreenissä. Biofeedback tyyppisestä rentoutushoidosta voi olla hyötyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos migreenin laukaisee jokin aine, ärsyke, kiire, niskaa rasittava työ tai stressi, sitä pitäisi tietysti pyrkiä jo ennalta välttämään. Käytännössä tämä on usein vaikeaa muiden kuin ravintoaineiden ja saunomisen osalta. Varsinkin stressitilanteita ja työn paineita on hankala saada kokonaan loppumaan. Oikeita työasentoja voi kuitenkin aina pyrkiä noudattamaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Joka tapauksessa laukaisevia tekijöitä kannattaa välttää niin paljon kuin mahdollista. Jotkut ihmiset saattavat saada migreenin asettumaan jättämällä ravinnostaan pois kipua aiheuttavat ruoat ja juomat. Ne selviävät monasti omakohtaisella kokeilulla. Laukaisevia tekijöitä voi myös kartoittaa pitämällä päänsärkypäiväkirjaa, johon merkitään kohtaukset, niihin johtaneet tilanteet sekä nautitut ruoat ja juomat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitoon pitäisi kuulua sopivasta unirytmistä huolehtiminen. Unta pitäisi saada riittävästi mutta ei kuitenkaan liikaa. Lihasrentoutusharjoituksia voi myös kokeilla omahoitona. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Migreeni voidaan joskus pitää kurissa estämällä verensokerin liiallinen laskeminen. Tällöin syödään päivän mittaan useammin, mutta pienempiä annoksia, jotta veren tasainen sokeritaso pysyy yllä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Migreenipotilaan kannattaa lopettaa tupakointi ja runsas kahvin juonti, koska se voi pahentaa päänsärkyoiretta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jännityspäänsärky ja migreeni esiintyvät usein samalla henkilöllä. Tällöin taudit voivat pahentaa toistensa oireita. Migreenissä lihakset jännittyvät, mikä taas saattaa helpommin laukaista kohtauksen. Tässä tilanteessa molempia vaivoja pitää hoitaa samanaikaisesti.&lt;br /&gt;


 
  &lt;h2 id=&quot;laakepaanarky&quot;&gt;Lääkepäänsärky vieroitusoireena, kahvi ja lääkkeet monesti syinä&lt;/h2&gt;
  
  Migreenin ja muidenkin kiputilojen hoidossa on otettava huomioon, että osalla ihmisistä voi myös liiallinen lääkkeiden käyttö aiheuttaa päänsärkyä. Tämä koskee niin aiemmin runsaasti käytettyä ergotamiinia kuin myös kaikkia muita särkylääkkeitä - mukaan lukien uudet migreenilääkkeet. Kun ihminen tottuu lääkkeeseen, se kyllä auttaa pääkipuun. Kuitenkin jonkin ajan kuluttua lääkepitoisuuden vähentyminen voi aiheuttaa vieroitustyyppistä päänsärkyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Päänsärkyä voi aiheuttaa jonkin aineen sekä käyttö että myös käytön lopetus, myös lääkkeiden liikakäyttö voi saada aikaan päänsärkyä. Tavallisimmat vieroituspäänsärkyä aiheuttavat aineet ovat kofeiini, estrogeeni ja opioidit. Myös nitraatit, kipulääkkeet. ehkäisypillerit, kortisonilääkkeet, trisykliset masennuslääkkeet ja monet muut lääkeaineet voivat aiheuttaa tätä ongelmaa.  Vieroituspäänsäryn diagnoosi voidaan vahvistaa vasta kun muut syyt on poissuljettu ja jos päänsärky häviää tai vähenee kun aineen käyttö on lopetettu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oireena on tavallisesti jatkuva lievä päänsärky joka on pahinta aamuisin ja joka helpottuu nopeasti kipulääkkeen oton jälkeen. Muina oireina voi olla pahoinvointi, ahdistuneisuus, huomio- ja keskittymiskyvyn alentuminen, vähäenergisyys ja muistiongelmat. Pääkipu tuntuu tylppänä jomotuksena pään molemmilla puolilla otsalla, ohimoilla ja niskassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ergotamiinilla riippuvuuden kehittymiseen riittää joka toinen päivä otettu lääkeannos. Käsitys tulehduskipulääkkeiden riskirajoista vaihtelee. Jo 20 lääkeannosta kuukaudessa voi aiheuttaa vieroitustyyppistä oiretta. Ainakin sata lääkeannosta kuussa käyttävällä on selvä riski saada tämän tyyppisiä ongelmia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tässä tilanteessa lääkärin kanssa kannattaa muuttaa lääkitystä. Valtaosa ihmisistä pääsee liiallisesta lääkkeiden käytöstä eroon, jolloin myös päänsäryt vähenevät.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Runsaasti kahvia juovilla ihmisillä voi olla aamupäänsärkyä, kun veressä ei vielä ole totuttua määrää kofeiinia. Samoin heillä saattaa olla päivän aikana päänsärkyä, joka johtuu samasta syystä. Jo kolme kuppia päivässä aiheuttaa riippuvuutta kofeiinista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
On osoitettu että kun kahvin päivittäinen käyttö lopetetaan, se muuttaa aivojen verenkiertoa. Tämä on todennäköisesti vieroituspäänsäryn syynä. Aivofilmissä on myös todettu samaan aikaan muutoksia joiden uskotaan liittyvän heikkouden tunteeseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tällöin henkilön kannattaa lopettaa kokonaan kahvin käyttö. Vieroitusoireita voi ilmaantua, mutta kun ne menevät ohi, niin päänsärytkin vähentyvät. Jos kahvi on kovin rakasta, muutaman viikon päästä voi taas sitä nauttia, mutta korkeintaan kupin päivässä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  &lt;/p&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;
  
 

  &lt;h2 id=&quot;sarjoittainen&quot;&gt;Sarjoittainen päänsärky (Hortonin oireyhtymä, cluster headache)&lt;/h2&gt;

  
  &lt;/span&gt;&lt;/div&gt;
  &lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Sarjoittainen päänsärky on harvinainen, mutta erittäin kivulias
päänsärkysairaus. Se esiintyy usein jaksoittain (&quot;sarjoina&quot;), jolloin
kohtauksia voi tulla useita viikossa tai jopa useita kertoja vuorokaudessa.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Tarkkaa syytä ei tunneta, mutta sen arvellaan liittyvän hypotalamuksen
toiminnan häiriöön sekä verisuonten ja hermoston säätelyn poikkeavuuksiin.
Alkoholi ja tietyt lääkkeet voivat laukaista kohtauksia.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kipu on yleensä toispuoleista ja erittäin voimakasta, polttavaa
tai repivää yleensä silmän ja ohimon alueella. Samanaikaisesti on kyynelvuotoa
silmän seudussa. Silmä voi punoittaa ja vuotaa, luomi turvota, nenä tukkeutua.
Sierain voi mennä tukkoon ja kohtauksia saattaa olla useita päivän aikana. Yksi
kohtaus kestää 15 minuutista 3 tuntiin, Kohtaukset toistuvat usein samaan
aikaan vuorokaudesta. Särkyjakso kestää viikoista kuukausiin. Sen jälkeen
seuraa useimmiten oireeton vaihe kuukausien tai jopa vuosien ajan. Joskus
vaivat voivat kroonistua.&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Diagnoosi perustuu pääosin oireisiin. Tosinaan kohtauksen
aikana silmän mustuainen supistuu, silmäluomi laskeutuu ja sidekalvo punoittaa.
Kohtaus voi alkaa nukkumisen, saunomisen tai alkoholin nauttimisen jälkeen.
Säryn aikana ei lepo helpota oloa, kuten migreenissä yleensä, vaan makuulla olo
saattaa jopa pahentua.&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoito voidaan aloittaa tulehduskipulääkkeillä. Jos niillä ei
saada riittävän hyvää tehoa aikaan, uudempia migreenilääkkeitä kannattaa
kokeilla. Nopeasti vaikuttavat triptaanit (esim. sumatriptaani)&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Puhtaan hapen hengittäminen auttaa myös usein, mutta sen
järjestäminen käytännössä on hankalaa. Särkyjakson katkaisussa on käytetty myös
kortisonikuuria.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Happihoito akuutin kohtauksen aikana, Puhtaan hapen
hengittäminen auttaa myös usein, mutta sen järjestäminen käytännössä on
hankalaa. Särkyjakson katkaisussa on käytetty myös kortisonikuuria.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Alkoholin ja mahdollisten laukaisevien tekijöiden välttäminen. Säännöllinen
hoito lääkärin ohjauksessa on tärkein ehkäisymuoto.&lt;/p&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;
  

  &lt;h2 id=&quot;poskiontelo&quot;&gt;Kasvokipu ja pääkipu, sivuonteloita on usein syytä epäillä&lt;/h2&gt;

  
  &lt;/span&gt;&lt;/div&gt; 
  &lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Melkoinen osa pääkivun takia hoitoon hakeutuvista kärsii sivuonteloiden
tulehduksista. Ne ovat tavallisia kasvojen alueen kipujen aiheuttajia. Sivuontelot
ovat kallon luiden sisässä. Tulehtuessa niiden limakalvot turpoavat ja
onteloihin voi kertyä eritteitä. Poskionteloista ulos johtavat aukot saattavat
myös tukkeutua, jolloin tulehduseritteen lisääntyminen synnyttää painetta. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Poskiontelotulehdusten riski on suurempi, jos ihmisellä on
taipumusta allergiaan tai hän tupakoi. Edesauttavina anatomisina tekijöinä
voivat olla nenän väliseinän väärä asento tai nenäpolyypit. Vieras esine
nenässä, uiminen tai painevamma voi myös vaikuttaa asiaan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tavallisimmin oireilevat poskiontelot, mutta myös otsa-,
seulaluu-, ja kitaluuontelot voivat tulehtua. Usein niitä tulee nuhan jälkeen.
Allergiset tekijät saattavat turvottaa limakalvoja ja edesauttaa tulehdusten
syntymistä. Myös hampaiden tulehdukset voivat hoitamattomina levitä
poskionteloihin ja aiheuttaa kasvojen särkyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yleisin on poskiontelon tulehdus. Tavallisesti sitä edeltää yleensä noin viikon
nuhakuume. Jos tämän jälkeen ilmenee märkäistä nuhaa, liman valumista nieluun,
ylähampaiden tai kasvojen paineen tunnetta tai kipua, niin
poskiontelotulehdusta on perusteet epäillä. Joskus vaivaan liittyy haju- ja
makuaistin turtumista. Öiset yskänpuuskat ovat toisinaan ainoa yksittäinen
merkki ajoittain poskionteloista valuvasta eritteestä nieluun ja siitä
alaspäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillisesti päänsärky alkaa, kun ihminen on vilustunut ja tai nopeasti sen
jälkeen. Poskiontelotulehduksen oireisiin voi kuulua päänsäryn lisäksi painon
tunnetta poskissa tai silmien takan. Voi olla myös kipua poskissa tai hampaissa
tärinän tai äkkiliikkeiden yhteydessä. Kipua voivat lisätä pään taivutteleminen
eteenpäin ja koputtelu poskipäihin. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Nenä voi olla tukkoinen ja keltaista tai vihreää eritettä
voi valua myös nieluun. Koska eritettyä kertyy yön aikana onteloihin, kipu voi
olla pahempaa aamuisin. Lämpötilan vaihtelut, kuten siirtymineen kylmään
ulkoilmaan, voivat pahentaa kipua. Nenän limakalvot voivat olla turvonneet ja
muita tulehduksen merkkejä voi olla yleisen heikkouden, huonovointisuuden ja
lievän lämmön muodossa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Diagnoosi voidaan tarvittaessa varmistaa röntgen- tai
ultraäänitutkimuksella tai tekemällä poskiontelon punktio. Tällöin on myös mahdollista
ottaa näyte bakteerien antibioottiherkkyyttä varten.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;br /&gt;
Tulehdus voi olla myös otsa- tai seulalokeristossa. Otsaontelon tulehduksessa
on usein kipua otsalla. Nämäkin kivut hoidetaan yleensä antibiooteilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona voi käyttää nenän limakalvoja supistavia reseptivapaita
nenätippoja. Ne kannattaa laittaa selällään maaten. Kun lääke on tiputettu
vasempaan sieraimeen, hyvä on odottaa hetkinen ja kääntyä sitten samalle
kyljelle, jotta lääke tunkeutuisi poskionteloon. Oikeaan sieraimeen
tiputtamisen jälkeen käännytään vastaavasti oikealle. Nenätippoja ei saa
käyttää pitkää aikaa yhtäjaksoisesti, koska ne voivat itse aiheuttaa
nuhaoiretta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huoneilma kannattaa pitää kosteana. Höyryä voi hengittää joko kuumassa
suihkussa tai astiasta, jossa on kuumaa vettä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lämmintä käärettä voi kokeilla poskionteloiden päällä kipuja helpottamaan.
Nenän kannuhuuteluita voidaan käyttää. Suihkussa voi purskutella lämmintä vettä
nenän kautta, ensin sisään ja sitten ulos. Joidenkin mausteiden väitetään
olevan hyväksi limakalvoille. Valkosipulilla tai cayennenpippurilla
voimakkaasti maustettuja ruokia voi kokeilla.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Itsehoitona voi käyttää reseptivapaita nenätippoja, jotka
supistavat nenän limakalvoja. Tipat on hyvä panna nenään selällään maaten. Kun
lääke on tiputettu vasempaan sieraimeen, on syytä odottaa hetkinen ja kääntyä
sitten vasemmalle kyljelle. Näin lääke pääsee tunkeutumaan poskionteloon.
Vastaavasti oikean sieraimen tiputuksen jälkeen käännytään oikealle.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Nuhatippoja ei saa käyttää pitkää aikaa yhtäjaksoisesti, koska ne voivat
silloin itse aiheuttaa nuhaoiretta. Ainakaan yli viikkoa ei kannata niitä
käyttää yhteen menoon ilman keskustelua lääkärin kanssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huoneilma on hyvä pitää kosteana. Höyryä on hyvä hengittää nenän kautta joko
kuumassa suihkussa tai kuumaa vettä sisältävästä astiasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos omin keinoin ei pärjätä niin hoidoksi usein riittävät antibioottikuuri,
limakalvoja supistavat nenätipat ja tarvittaessa kipulääkkeet. Lääkärin
harkinnan mukaan voidaan nenäsuihkeina annettavaa kortisonia käyttää
limakalvoturvotuksen vähentämiseen. Tukkoisuutta on koetettu lievittää
allergialääkkeillä mutta niiden tehoon epävarma. Jos kipuoire on voimakas tai
pelkkä antibiootti ei ole rauhoittanut tilannetta, niin poskiontelon punktio voi
olla tarpeen. Kroonistuneissa vaivoissa käytetään myös poskionteloiden
leikkaushoitoja tilanteen saamiseksi rauhoittumaan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  &lt;/p&gt;


  &lt;h2 id=&quot;jattisolu&quot;&gt;Jättisoluvaltimotulehdus (Ohimovaltimotulehdus, temporaaliarteriitti)&lt;/h2&gt;

  
  &lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Harvinainen verisuonten tulehdussairaus, jota esiintyy yleensä yli
50-vuotiailla. Tulehdus kohdistuu suuriin ja keskisuuriin valtimoihin,
erityisesti ohimovaltimoihin. Siinä valtimoiden seinät paksuuntuvat ja
verenkierto voi paikallisesti huonontua.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Tarkkaa syytä ei tunneta. Autoimmuunimekanismit ja ikääntymisen myötä
tapahtuvat muutokset verisuonissa vaikuttavat. Joskus puhkeaa tavallisen hengitystietulehduksen
jälkeen.&lt;b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tyypillinen oire on jatkuva,
jomottava päänsärky ohimon alueella. Kipu voi olla öisin pahimmillaan. Se on
usein poikkeavaa verrattuna ihmisen aiemmin kokemiin päänsärkyihin.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireisiin voi kuulua päänahan arkuus, kun sitä kosketellaan.
Leuka saattaa väsyä ja kipuilla syödessä. Joskus voi myös olla kipua kielessä
ja äänen käheyttä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Usein on mukana tulehdustyyppisiä yleisoireita kuten kuume, väsymys
ja laihtuminen. Lihaksissa voi olla jäykkyyttä ja nivelissä kankeutta. Aamuisin
voi olla vaikeuksia päästä liikkeelle.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Jos tauti huonontaa silmän ja näköhermon verenkiertoa, voi
oireina olla näkökenttäpuutoksia tai jopa täydellinen näön menetys. Hoitamaton
jättisoluvaltimotulehdus&amp;nbsp;on yksi yleisimmistä sokeutumisen aiheuttajista.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Glukokortikoidilääkitys (kortisoni) aloitetaan heti epäilyn herätessä näön
menetyksen estämiseksi.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;


   
  &lt;/p&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt; 
  
  
  &lt;h2 id=&quot;aivokalvontulehdus&quot;&gt;Aivokalvontulehdus / aivotulehdus&lt;/h2&gt;

  
  &lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
  &lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Aivokalvontulehdus (meningiitti) ja aivotulehdus
(enkefaliitti) ovat vakavia infektioita, jotka voivat olla hengenvaarallisia.
Aiheuttajina ovat yleensä virukset tai bakteerit. Virusten aiheuttamat ovat
lievempiä ja useimmiten paranevat ilman hoitoa. Bakteeritulehdukset voivat
olla hengenvaarallisia ja ne olisi hoidettava antibiooteilla viipymättä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Bakteeritulehduksen oireita ovat korkea kuume, päänsärky,
niskajäykkyys ja sekavuus tai tajunnan muutokset. Valoherkkyyttä voi esiintyä. Pahoinvointi on tavallista.
Yleinen toimintakyky huononee nopeasti. Meningokokkibakteerin aiheuttamassa
tulehduksessa voi olla punapilkullista ihottumaa, joka ei vaalene, jos sitä
painetaan lasilla. Kuolleisuus on suurta ja monille jää kuulon tai näön
haittoja sairastetun taudin jälkeen. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Virustulehduksessa oireet ovat lievempiä. Tajunnan
alenemista ei yleensä ilmene. Jos tautiin liittyy aivotulehdus, voi olla
levottomuutta ja tajunnan huononemista. Yleiskunto on koko ajan hyvä ja tauti
paranee yleensä muutamassa viikossa. päänsärkyoiretta voi jäädä jälkihaittana.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Bakteerien aiheuttamassa taudissa antibioottihoito
aloitetaan viiveettä sairaalassa. Virusinfektioissa usein oireenmukainen hoito
riittää.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Ei ole itsehoitoa. Rokotukset (esim. meningokokki-, pneumokokki-, influenssa-
ja TBE-rokote) voivat ehkäistä osaa tapauksista.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  &lt;/p&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;
    
 
  &lt;h2 id=&quot;sav&quot;&gt;Lukinkalvonalainen verenvuoto (SAV)&lt;/h2&gt;
  
    &lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;SAV on äkillinen, hengenvaarallinen aivoverenvuoto, jossa veri pääsee
lukinkalvonalaiseen tilaan, joka ympäröi aivokudosta. Yleensä
lukinkalvonalainen tila on täyttynyt aivoselkäydinnesteellä. Taustalla on usein
aivovaltimopullistuman eli aneurysman puhkeaminen, harvemmin vamma. Tilanteesta
käytetään lyhennystä SAV, joka tulee sanasta subaraknoidaalivuoto.&lt;b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireena on äkillinen, erittäin voimakas päänsärky
(&quot;elämän pahin päänsärky&quot;) Niska voi tuntua jäykältä ja olla
valoarkuutta. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Usein mukana on pahoinvointia
ja oksentelua. Tajunnantaso voi olla laskenut ja esiintyä kouristuksia. Syvä
tajuttomuus voi tulla nopeasti.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tilanne vaatii välitöntä
sairaalahoitoa.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Ei ole itsehoitoa. Riskitekijöiden hallinta (kohonnut verenpaine, tupakointi)
voi pienentää aneurysman riskiä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  
  &lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;aivoverenvuoto&quot;&gt;Aivoverenvuoto&lt;/h2&gt;

  
  &lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
    Aivoverenvuodossa aivokudokseen tai muualla kallon sisään
vuotaa verta aivoverisuonesta. Tämä kohottaa kallonsisäistä painetta ja tuhoaa
aivokudosta.&lt;/div&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Taustalla syynä yleisin on kohonnut
verenpaine. Muita voivat olla vammat verisuonirakenteiden poikkeavuudet tai verenohennuslääkkeet.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireisiin vaikuttaa vuodon
laajuus ja sijainti. Oirekuva muistuttaa usein aivoveritulpan aiheuttamaa
oireistoa. Vuodon alkuvaiheessa voi olla äkillistä kovaa päänsärkyä. Muita oireita
voivat olla toisen puolen halvausoireet, puolierot, raajojen heikkous tai
tunnottomuus. Liikkuminen voi olla vaikeutunutta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Puheen tuottaminen voi hankaloitua, puhe voi puuroutua tai sanat
eivät löydy. Kaksoiskuvia, huimausta ja pahoinvointia voi esiintyä. Tajunnan
taso voi laskea.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tilanne vaatii sairaalahoitoa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Itsehoitona ja ehkäisynä on verenpaineen hyvä hoito,
tupakoinnin ja runsaan alkoholin välttäminen.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
 &lt;/p&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;
   
  

  &lt;h2 id=&quot;kallonsisainen&quot;&gt;Kohonnut kallonsisäinen paine&lt;/h2&gt;

  
   &lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Aivoja ympäröi neste. Jos sen ja aivokudoksen paine nousee normaalia
suuremmaksi luisen kallon sisällä, puhutaan kohonneesta kallonsisäisestä
paineesta. Tila on hengenvaarallinen koska se voi vahingoittaa aivoja ja
selkäydintä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tilanteen syntymisen syynä voi olla aivovamma, aivokasvain,
aivoverenvuoto, muut aivoverenkiertohäiriöt tai aivoturvotus.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
&lt;!--[endif]--&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on voimakas päänsärky,
joka esiintyy usein aamuisin ennen ylösnousua. Esiintyy myös pahoinvointia ja
oksentelua, näköhäiriöitä kuten kaksoiskuvia tai näön hämärtymistä. Tajunnantaso
voi laskea.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tilanne vaatii sairaalahoitoa,
jossa pyritään poistamaan aiheuttanut syy.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;

&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ei itsehoitoa. Riskitekijöiden hallinta (verenpaine, pään
vammat) voi pienentää riskiä.&lt;/p&gt;


  &lt;h2 id=&quot;aivokasvain&quot;&gt;Aivokasvain, päänsärky aikuisella harvoin merkki kasvaimesta&lt;/h2&gt;


Päänsäryn yhteydessä pelätään usein aivokasvaimen mahdollisuutta. Se on kuitenkin erittäin harvinaista yksinomaan päänsärystä kärsivien henkilöiden keskuudessa. Vain noin 8%:lla on päänsärky ensimmäisenä aivokasvaimen oireena.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Aikuisilla aivokasvaimen ensimmäinen oire aikuisella on tavallisesti epileptinen kohtaus, johon ei liity aivovammaa tai alkoholin käyttöä. Useimmiten aivokasvainpotilailla on myös muita oireita kuten persoonallisuuden muutoksia, näköhäiriöitä ja lihasheikkouksia tai halvausoireita, eikä yksinomaan päänsärkyä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Aivokasvainpotilaalla esiintyvä päänsärky on perinteisesti ajateltu tulevan useimmiten aamulla ennen ylösnousua ja loppuvan muutamassa tunnissa. Tyypillisenä on pidetty kivun ilmaantumista nukkuessa tai makuuasennossa. Sitä on kuvailtu tylppänä laadultaan ja siihen liittyy pahoinvointia ja oksentelua. Usein se pahenee seurannassa tullen entistä useammin ja vaikeampana, muuttuen joskus jopa pysyväksi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Uusi päänsärkyoire tai muutokset päänsäryn rytmissä, luonteessa, paikassa tai voimakkuudessa voi olla huolestuttavaa. Samoin uusi rasituspäänsärky joka kehittyy fyysisen rasituksen kuten raskaamman ponnistelun, juoksemisen tai yskimisen jälkeen, olisi hyvä tarkastaa.&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  &lt;/p&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;
    
 
&lt;h2 id=&quot;glaukooma&quot;&gt;Akuutti ahdaskulmaglaukooma&lt;/h2&gt;

  
    &lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Akuutti ahdaskulmaglaukooma on silmänpainetauti, jossa
silmän nesteen kierto tukkeutuu äkillisesti ja sen seurauksena silmänpaine
nousee vaarallisen korkeaksi. Sarveiskalvo turpoaa ja himmenee, minkä johdosta
näkö heikkenee.&lt;b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tärkein syy on silmän anatominen rakenne, joka altistaa
kammiokulman sulkeutumiselle. Mustuaista laajentavat lääkkeet tai kirkas valo
voivat laukaista tilanteen, jos ihmisellä on vaivaan herkkyyttä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on äkillinen silmäkipu tai päänsärky, pahoinvointi
ja oksentelu. Silmä punoittaa ja on toista kovempi koskettaessa. Valon
ympärillä voi näkyä värillisiä renkaita. Näkö heikkenee nopeasti, sarveiskalvo
on himmeä ja mustuainen on laaja ja reagoi heikosti valoon. Mitattaessa
silmänpaine on kohonnut.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona on välitön silmälääkärin hoito. Lääkehoidolla
pyritään silmänpainetta alentamaan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;

&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ei itsehoitoa. Riskiryhmien silmätarkastukset ovat tärkeitä.
Silmänpaineet pitäisi 40 ikävuoden jälkeen kontrolloida säännöllisesti, sillä
silmänpaine voi kohota aiheuttamatta mitään oireita.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  &lt;/p&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;
    
    

  &lt;h2 id=&quot;haka&quot;&gt;Häkämyrkytys ja muut pääkivut&lt;/h2&gt;
  
    &lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Häkä on hajuton ja väritön kaasu, joka syntyy
epätäydellisessä palamisessa. Se sitoutuu vereen happea tehokkaammin ja estää
hapen kuljetuksen. Veressä punasolujen kyky sitoa happea alenee ja elimistöön
syntyy puutetta hapesta, jolloin syntyy oireita. Aiheuttaa alkoholin ja
lääkkeiden ohella eniten kemikaalin aiheuttamia myrkytyskuolemia vielä
tänäänkin.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Aiheuttajina ovat huonosti toimivat tulisijat, savupiiput,
kaasulaitteet ja polttomottorikäyttöiset autot suljetussa tilassa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina ilmaantuu häkäaltistuksessa
päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia, heikotusta, sekavuutta, korvien soimista,
näköhäiriöitä tai levottomuutta. Hengitys kiihtyy ja pulssi nousee. Iho ja
limakalvot voivat tulla punaisemmiksi. Vaikeassa tilanteessa tajunnantaso
huononee, voi tulla kourituksia, hengitysvaikeuksia ja pulssi hidastuu.
Hengenahdistusta tulee herkemmin sydän- tai keuhkosairauksista kärsivillä.
Huonoin lopputulos voi olla kuolema.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona on syytä toteuttaa välitön
siirto raittiiseen ilmaan&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Sairaalassa voidaan antaa happihoitoa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;


&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Itsehoitona ja ehkäisynä
kannattaa kotona käyttää häkävaroittimia ja huoltaa niitä säännöllisesti. Samoin
kuin välttää polttomoottorin käyttöä suljetussa tilassa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

  &lt;h1 style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
    &lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;
      
      &lt;h2&gt;Muut verisuoniperäiset päänsäryt, naisilla usein kuukautisten aikaan&lt;/h2&gt;
      
      &lt;/span&gt;
  
  &lt;/h1&gt;
Aiemmin ajateltiin että ns. verisuoniperäisissä päänsäryissä olisi pääasiallinen kivun syy aivojen verisuonten laajeneminen.  Tähän ryhmään kuuluvat migreenin lisäksi harvinaisemmat ns. cluster-päänsärky, sarjoittainen päänsärky, ja toksinen päänsärky. Niiden perussyytä ei tunneta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keskushermoston, erityisesti hypotalamus-alueen säätelyhäiriön arvellaan olevan tekijänä cluster-päänsäryn käynnistymisessä. Siinä kipu on yleensä toispuoleista ja erittäin voimakasta. Samanaikaisesti on kyynelvuotoa silmän seudussa. Sierain voi mennä tukkoon ja kohtauksia saattaa olla useita päivän aikana. Särkyjakso kestää viikoista kuukausiin. Sen jälkeen seuraa useimmiten oireeton vaihe kuukausien tai jopa vuosien ajan. Joskus vaivat voivat kroonistua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Diagnoosi perustuu pääosin oireisiin. Tosinaan kohtauksen aikana silmän mustuainen supistuu, silmäluomi laskeutuu ja sidekalvo punoittaa. Kohtaus voi alkaa nukkumisen, saunomisen tai alkoholin nauttimisen jälkeen. Säryn aikana ei lepo helpota oloa, kuten migreenissä yleensä, vaan makuulla olo saattaa jopa pahentua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoito voidaan aloittaa tulehduskipulääkkeillä. Jos niillä ei saada riittävän hyvää tehoa aikaan, uudempia migreenilääkkeitä kannattaa kokeilla. Puhtaan hapen hengittäminen auttaa myös usein, mutta sen järjestäminen käytännössä on hankalaa. Särkyjakson katkaisussa on käytetty myös kortisonikuuria.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Naisilla on usein päänsärkyä kuukautisten aikoihin. Raskauden aikana nämä vaivat voivat jäädä pois. Myös migreeni yleensä helpottaa raskauden alettua, mutta joillain henkilöillä voivat oireet pahentuakin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensimmäinen migreenikohtaus ilmaantuu 15 prosentilla naisista odotusaikana. Joskus ehkäisypillerit pahentavat migreenioireistoa, mutta pienellä osalla naisista oireet rauhoittuvat pillerien käytön aikana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Joillakin ihmisillä esiintyy voimakasta, lyhytaikaista päänsärkyä fyysisen rasituksen yhteydessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Miehillä voi olla yhdynnässä ennen siemensyöksyä tämäntyyppistä vaivaa. Sen uskotaan olevan verisuoniperäistä. Perusteelliset tutkimukset on järkevää tehdä, jotta oireiden harmittomuudesta voidaan saada varmuus.&lt;br /&gt;



   &lt;h2 id=&quot;rasitus&quot;&gt;Rasituspäänsärky&lt;/h2&gt;

  
  

Jotkut saavat voimakasta lyhytaikaista päänsärkyä fyysisen rasituksen jälkeen. Uskotaan että tämä olisi verisuoniperäistä. Tätä on kolmea eri tyyppiä ja sitä esiintyy noin 1 % ihmisistä fyysisen rasituksen, yskän tai seksuaalisen aktiivisuuden yhteydessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kipu alkaa tyypillisesti hyvin nopeasti laukaisevan rasitustekijän alun jälkeen. Kipu on yleensä hyvin voimakasta ja sitä kuvaillaan päätä halkaisevaksi tai räjähtäväksi. Suurimmalla osalla kipu on molemmilla puolilla päätä mutta se voi olla paikallistakin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suurin osa rasituspäänsärystä on hyvälaatuista mutta jos tämän tyyppinen vaikea päänsärky kehittyy ihmiselle, on syytä käydä tilannetta näyttämässä asiantuntijalle koska joissain tapauksissa voi kallon sisäinen syy tai muu neurologinen ongelma olla oireen takana.&lt;br /&gt;

   &lt;h2 id=&quot;masennus&quot;&gt;Psyykkiset syyt, masennus usein vaikuttaa asiaan&lt;/h2&gt;

Psyykkiset sairaudet voivat vaikuttaa päänsärkyihin, mutta psykiatriset sairaudet ovat kuitenkin harvoin päänsäryn pääasiallisena aiheuttajana. Suurin osa päänsäryistä, jotka ovat yhteydessä psyykkisiin vaivoihin, ovat vain olemassa samaan aikaan toisistaan riippumatta. Jotta päänsärkyä voisi pitää psyykkisen sairauden aiheuttamana, pitäisi sitä esiintyä vain samaan aikaan kuin psykiatrinen vaiva ilmenee. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Psyykkiset tekijät voivat vaikuttaa pääkipuihin erilaisten keskushermoston mekanismien ja reittien kautta. Hermoston välittäjäaineilla voi olla rooli tässä yhteydessä. Vaikutus näyttää olevan molemman suuntainen. Ihmiset joilla on kroonista päänsärkyä, ovat suuremmassa riskissä sairastua masennukseen ja ne joilla on depressio kärsivät muita useammin päänsäryistä. Migreeniä sairastavilla sotilailla todettiin kaksi kertaa suurempi riski kärsiä masennuksesta, ahdistuksesta ja trauman jälkeisestä stressistä kuin niillä sotilailla, joilla ei ollut migreeniä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Masennuksen yhteydessä päänsärky on usein luonteelta tylsä ja koko pään alueella, ei kuitenkaan kovin voimakas. Se voi kestää vuosia tai läpi koko elämän. Masennuspäänsäryt tyypillisesti voivat tulla samaan aikaan päivää tai viikkoa, esimerkiksi aina viikonloppuisin tai loman ensimmäisenä päivänä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yli 84 prosenttia masentuneista kärsii myös päänsärystä. Kun masennus on pahimmillaan, niin on usein myös päänsärky hankalin. Kun masennus helpottaa, niin päänsärkykin voi haitata vähemmän. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos pääkipu on yhteydessä masennukseen tai johonkin muuhun psyykkiseen ongelmaan, ei kannata tukeutua pelkästään kipulääkkeisiin vaan järkevämpää on pyrkiä hoitamaan psyykkiset vaivat samaan aikaan asianmukaisesti. Joskus on sekä vaivasta kärsivän, että hoitavan lääkärin vaikea huomata masennusta alkuvaiheessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lyhytaikaiset masentuneisuuden tunteet kuuluvat normaaliin elämään. Vakavasti masentunut ihminen huomaa usein itse mielialansa muuttuneen. Joskus voivat monimuotoiset fyysiset ja psyykkiset oireet, saamattomuus, muistin huononeminen tai lisääntynyt ärtyneisyys olla ensimmäisiä merkkejä masennuksesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli ihmisellä on masentunut mieliala suurimman osan aikaa lähes joka päivä vähintään kahden viikon ajan ja lisäksi muita oireita kuten kiinnostuksen tai mielihyvän tunteen menetystä, vähentynyttä toimintatarmoa tai lisääntynyttä väsymystä, itseluottamuksen tai itsetunnon menetystä, asiaankuulumatonta syyllisyyttä, toistuvia kuolemaan tai itsetuhoon liittyviä ajatuksia, tunnetta heikentyneestä keskittymis- tai ajattelukyvystä, kiihtyneisyyttä tai lamaantumista, unihäiriötä, ruokahalun vähentymistä tai lisääntymistä niin, että se vaikuttaa painoon, voi ihminen kärsiä vakavasta masennuksesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Masennuksen diagnoosi vaatii kuitenkin lääkärin arvion. Psykiatrit ovat tällä alueella parhaita asiantuntijoita. Masennuksen lääketieteelliset hoitomahdollisuudet ovat koko ajan parantuneet. Keskusteluhoidoilla on tärkeä rooli masennuksen hoidossa. Uudet lääkkeet ovat entistä tehokkaampia ja antavat vähemmän sivuvaikutuksia. Koko yhteiskunta on joutunut huomioimaan henkiset ongelmat uudella tasolla. Valitettavasti käytännössä kaikki masennuksesta kärsivät eivät saa riittävää hoitoa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun ihminen kokee olevansa jännittynyt ja pelokas ilman järkevää syytä sanotaan hänellä olevan ahdistuneisuutta. Se alentaa stressinsietokykyä ja voi lisätä stressihormonien eritystä sekä laukaista päänsärkyä. Arvioidaan että ahdistuneisuudesta kärsivillä on kohonnut riski saada kroonisia päänsärkyoireita. Naisilla on korkeampi riski sairastua niin ahdistuneisuuteen kuin myös päänsärkyihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;h2&gt;Pääkipu raskauden aikana&lt;/h2&gt;


Pääkipu on tavallinen vaiva raskauden aikana. Se voi ilmaantua missä tahansa raskauden vaiheessa. Alkuvaiheen aikana sitä voi aiheuttaa lisääntynyt hormonitaso. Tietysti myös huono nukkuminen, stressi ja huonot asennot jotka aiheuttavat lihasjännitystä, voivat olla syyllisiä missä tahansa raskauden vaiheessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Joskus migreeni voi helpottua raskauden aikana, näin ei aina kuitenkaan tapahdu. Joskus oireet voivat jopa pahentua. Jos raskaus on mahdollinen, on tärkeää tarkistaa migreenilääkitys, jotta voidaan olla varmoja ettei siitä ole haittaa lapselle. Raskauden loppupuolella päänsärky voi olla oire kohonneesta verenpaineesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Monilla naisilla on päänsärkyä kuukautisten aikaan. Tämä voi loppua raskauden ajaksi. Jotkut ehkäisyvalmisteet voivat pahentaa migreeniä, pienellä osalla voivat ehkäisypillerit päinvastoin lieventää päänsärkyä.&lt;br /&gt;
&lt;h2&gt;Muut syyt&lt;/h2&gt;
&lt;br /&gt;
Hampaiden ja muiden suualueen tulehdukset, purentaongelma kuten myös silmäongelmat, leukanivelen toimintahäiriöt ja kolmoishermosärky voivat myös aiheuttaa päänsärkyä. Katso sivut Leukakipu ja Kasvokipu.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;

&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;pk-paivustus&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;

&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkDl2b8ApOLlNKrvM0fuE2Er-5uizBGyHS_XnLqeDPBjfyto_Bxpjp2WqziZeYUrGFegaTDXkLU8Jb0K_RPYIr6u6UwMqcOoh6BqTtrMtMwzTlsqINi-pMrDsCVcUugqFr11GBaW0FzguP/s1600/OsaPaa.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; height=&quot;200&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637692098223773778&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkDl2b8ApOLlNKrvM0fuE2Er-5uizBGyHS_XnLqeDPBjfyto_Bxpjp2WqziZeYUrGFegaTDXkLU8Jb0K_RPYIr6u6UwMqcOoh6BqTtrMtMwzTlsqINi-pMrDsCVcUugqFr11GBaW0FzguP/s200/OsaPaa.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 190px;&quot; width=&quot;190&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos pääkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen, hyvin voimakas tai räjähtävä päänsärky&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen elämän kovin päänsärky&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Päänsärky ja kova kuume&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Päänsärky ja yleistilan heikkeneminen&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskan jäykkyyttä eli leukaa ei pysty viemään rintaan&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Päänsärky ja oksentelu. Ei jos on todettu migreeni tai ollut ennen tätä alkoholin käyttöä&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Päänsärky ja tajuttomuus, voimakas uneliaisuus, kouristelu, toispuolinen halvausoire, kaksoiskuvat, voimakas huimaus, suupielen roikkuminen, puheen tuoton vaikeus tai uudentyyppinen särky, joka alkaa aina rasituksessa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Päävamman jälkeen voimakkuudeltaan lisääntyvä ja laajeneva päänsärky&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos pääkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos äkillisesti alkanut päänsärky on kestänyt yhtäjaksoisesti yli vuorokauden&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos päänsärky on uusi ja poikkeaa aiemmasta päänsärystä&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos migreenikohtaus kestää yli kaksi vuorokautta&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos päänsärky on jatkuvaa tai lähes päivittäistä&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Päänsärky, joka vaatii jatkuvaa lähes päivittäistä lääkkeiden käyttöä&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos päänsärkyyn liittyy pahoinvointia tai päänsärkykohtaukset tihenevät&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos päänsärky joka päivä voimistuu tai muuttuu pahemmaksi&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Päänsärky, joka estää työnteon, nukkumisen tai muita normaaleja päivittäisiä toimia&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Raskauden tai imetyksen aikana alkanut uusi ja voimakas päänsärky&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Naisten hormonitasapainon vaihteluihin liittyvät päänsäryt&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos päänsärkyä edeltää pään vamma&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos käytössä on verenohennus tai sytostaatti- eli solunsalpaajalääkitys&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ohimenevät pääkivut virustulehdusten ja flunssien yhteydessä.&lt;br /&gt;
Ohimenevät pääkivut, jotka liittyvät väsymykseen tai ylirasittuneisuuteen.&lt;br /&gt;
Pääkipu krapulassa.&lt;br /&gt;
Perusteellisesti tutkittu, mutta samanlaisena pysyvä päänsärky.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä päänsärkyä voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;
  

      

   &lt;h3 id=&quot;pk-itseho&quot;&gt;Itsehoito&lt;/h3&gt;
  
&lt;p data-end=&quot;782&quot; data-start=&quot;430&quot;&gt;Itsehoito ei korvaa lääkärin arviota, mutta lievissä ja ennestään tutun kaltaisissa päänsäryissä voi usein kokeilla turvallisia koti­keinoja. Jos päänsärky on poikkeuksellisen voimakas, pitkään jatkuva, muuttuu selvästi aiemmasta tai siihen liittyy hälyttäviä oireita, noudata aina sivun ohjeita kohdissa &lt;em data-end=&quot;758&quot; data-start=&quot;735&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/em&gt; ja &lt;em data-end=&quot;781&quot; data-start=&quot;762&quot;&gt;Milloin lääkäriin&lt;/em&gt;.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;895&quot; data-start=&quot;784&quot;&gt;Alla on koottu keinoja, joista voi olla apua erityisesti jännitysperäiseen päänsärkyyn ja osin myös migreeniin.&lt;/p&gt;
&lt;h4 data-end=&quot;934&quot; data-start=&quot;902&quot;&gt;1. Arjen perusasiat kuntoon&lt;/h4&gt;
&lt;p data-end=&quot;962&quot; data-start=&quot;936&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;962&quot; data-start=&quot;936&quot;&gt;Uni ja vuorokausirytmi&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;962&quot; data-start=&quot;936&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;962&quot; data-start=&quot;936&quot;&gt;– &lt;/strong&gt;Tavoittele 7–9 tunnin yöunta ja mahdollisimman säännöllistä unirytmiä.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;962&quot; data-start=&quot;936&quot;&gt;– Pyri rauhoittamaan iltaa vähintään tunti ennen nukkumaanmenoa (vähemmän ruutuja, kirkkaita valoja ja kuormittavaa työtä).&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;962&quot; data-start=&quot;936&quot;&gt;– Sekä univaje että “ylipitkät” rytminvaihtelut voivat joillakin laukaista päänsärkyä.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1276&quot; data-start=&quot;1253&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;1276&quot; data-start=&quot;1253&quot;&gt;Nesteet ja ruokailu&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;1276&quot; data-start=&quot;1253&quot;&gt;– Juo vettä tasaisesti pitkin päivää. Tummankeltainen virtsa tai jatkuva jano voivat olla merkki liian vähäisestä juomisesta.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;1276&quot; data-start=&quot;1253&quot;&gt;– Syö säännöllisesti 3–5 ateriaa päivässä. Pitkä paasto tai verensokerin heilahtelu voi provosoida päänsärkyä.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1530&quot; data-start=&quot;1518&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;1530&quot; data-start=&quot;1518&quot;&gt;Liikunta&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;1530&quot; data-start=&quot;1518&quot;&gt;– Kevyt–kohtuullinen liikunta (kävely, pyöräily, uinti) 3–5 kertaa viikossa voi vähentää jännitysperäistä päänsärkyä ja osalla myös migreenikohtauksia.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;1530&quot; data-start=&quot;1518&quot;&gt;– Liikunta lisää kehon omia “kipua vaimentavia” välittäjäaineita ja auttaa hallitsemaan stressiä.&lt;/p&gt;
&lt;h4 data-end=&quot;1825&quot; data-start=&quot;1790&quot;&gt;2. Niska, hartiat ja ergonomia&lt;/h4&gt;
&lt;p data-end=&quot;1854&quot; data-start=&quot;1827&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;1854&quot; data-start=&quot;1827&quot;&gt;Nukkuma-asento ja tyyny&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;1854&quot; data-start=&quot;1827&quot;&gt;– Tyynyn tehtävä on tukea kaularankaa niin, että niska on mahdollisimman suorassa.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;1854&quot; data-start=&quot;1827&quot;&gt;– Liian korkea tyyny tai usean tyynyn käyttö voi lisätä niska-hartialihasten jännitystä ja altistaa päänsärylle.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;1854&quot; data-start=&quot;1827&quot;&gt;– Voit kokeilla matalampaa tyynyä tai niskan tukityynyä ja seurata, vaikuttaako se päänsärkyyn.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2193&quot; data-start=&quot;2153&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;2193&quot; data-start=&quot;2153&quot;&gt;Työasento ja näytön ääressä oleminen&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;2193&quot; data-start=&quot;2153&quot;&gt;– Säädä näyttö niin, että sen yläreuna on suunnilleen silmien tasolla.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;2193&quot; data-start=&quot;2153&quot;&gt;– Istu niin, että jalat yltävät tukevasti lattialle ja selkä saa tuen.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;2193&quot; data-start=&quot;2153&quot;&gt;– Pidä näppäimistö ja hiiri lähellä, jotta hartiat voivat olla rennosti.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;2193&quot; data-start=&quot;2153&quot;&gt;– Pidä 3–5 minuutin tauko vähintään puolen tunnin välein: nosta katse näytöstä, pyörittele hartioita ja liikuta niskaa kevyesti.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2576&quot; data-start=&quot;2546&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;2576&quot; data-start=&quot;2546&quot;&gt;Kevyet venytykset ja liike&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;2576&quot; data-start=&quot;2546&quot;&gt;– Niskan sivutaivutukset, pään kevyt kierto, hartioiden pyöritys ja lapaluiden “puristus” yhteen voivat helpottaa jännitystä.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;2576&quot; data-start=&quot;2546&quot;&gt;– Lyhyt 5–10 minuutin “taukojumppa” useamman kerran päivässä on usein parempi kuin yksittäinen pitkä venyttelykerta.&lt;/p&gt;
&lt;h4 data-end=&quot;2875&quot; data-start=&quot;2829&quot;&gt;3. Lääkkeettömät keinot kohtauksen aikana&lt;/h4&gt;
&lt;p data-end=&quot;2896&quot; data-start=&quot;2877&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;2896&quot; data-start=&quot;2877&quot;&gt;Kylmä tai lämpö&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;2896&quot; data-start=&quot;2877&quot;&gt;– Migreenissä kylmä pakkaus tai viileä, kostea pyyhe otsalla tai ohimoilla voi lievittää oloa.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;2896&quot; data-start=&quot;2877&quot;&gt;– Niska-hartialihasten jännitykseen voi kokeilla lämmintä suihkua tai lämpötyynyä niska-hartia-alueelle 10–15 minuutiksi kerrallaan.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3173&quot; data-start=&quot;3131&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3173&quot; data-start=&quot;3131&quot;&gt;Lepo pimeässä ja hiljaisessa huoneessa&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;3173&quot; data-start=&quot;3131&quot;&gt;– Erityisesti migreenissä valo ja ääni pahentavat usein särkyä.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;3173&quot; data-start=&quot;3131&quot;&gt;– Lepää pimeässä, hiljaisessa huoneessa, sulje silmät ja pyri rentouttamaan hartiat ja kasvojen lihakset.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3366&quot; data-start=&quot;3348&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3366&quot; data-start=&quot;3348&quot;&gt;Kevyt hieronta&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;3366&quot; data-start=&quot;3348&quot;&gt;– Kevyt, varovainen hieronta ohimoille, niskalle ja hartioille voi lievittää lihasjännitystä.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;3366&quot; data-start=&quot;3348&quot;&gt;– Voit kokeilla sormenpäillä tehtäviä pieniä, pyöriviä liikkeitä ilman voimakasta painamista.&lt;/p&gt;
&lt;h4 data-end=&quot;3589&quot; data-start=&quot;3564&quot;&gt;4. Itsehoitolääkkeet&lt;/h4&gt;
&lt;p data-end=&quot;3682&quot; data-start=&quot;3591&quot;&gt;Itsehoitolääkkeitä voi käyttää satunnaisiin päänsärkyihin, jos niille ei ole vasta-aiheita.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;3682&quot; data-start=&quot;3591&quot;&gt;&lt;span data-end=&quot;3702&quot; data-start=&quot;3686&quot;&gt;– Parasetamoli&lt;/span&gt;: sopii monille, kun annostus on ohjeen mukainen eikä ole maksasairautta tai runsasta alkoholin käyttöä.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;3682&quot; data-start=&quot;3591&quot;&gt;&lt;span data-end=&quot;3835&quot; data-start=&quot;3811&quot;&gt;– Tulehduskipulääkkeet&lt;/span&gt; (esim. ibuprofeeni, ketoprofeeni, naprokseeni): voivat helpottaa kipua ja tulehdusta, mutta eivät sovi kaikille. Erityistä varovaisuutta vaativat mm. tietyt vatsan, sydämen, verenkierron ja munuaisten sairaudet, sekä raskauden loppuvaihe.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4090&quot; data-start=&quot;4078&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;4090&quot; data-start=&quot;4078&quot;&gt;Tärkeää:&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;ul data-end=&quot;4384&quot; data-start=&quot;4092&quot;&gt;
&lt;li data-end=&quot;4139&quot; data-start=&quot;4092&quot;&gt;
&lt;p data-end=&quot;4139&quot; data-start=&quot;4094&quot;&gt;Noudata aina pakkausselosteen annosohjeita.&lt;/p&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li data-end=&quot;4199&quot; data-start=&quot;4140&quot;&gt;
&lt;p data-end=&quot;4199&quot; data-start=&quot;4142&quot;&gt;Älä käytä useita tulehduskipulääkkeitä samanaikaisesti.&lt;/p&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li data-end=&quot;4384&quot; data-start=&quot;4200&quot;&gt;
&lt;p data-end=&quot;4384&quot; data-start=&quot;4202&quot;&gt;Pitkittynyt, lähes päivittäinen särkylääkkeiden käyttö voi itsessään aiheuttaa ns. lääkepäänsärkyä. Jos tarvitset kipulääkettä yli 10 päivänä kuukaudessa, keskustele lääkärin kanssa.&lt;/p&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;
&lt;h4 data-end=&quot;4439&quot; data-start=&quot;4391&quot;&gt;5. Seuranta ja laukaisijoiden tunnistaminen&lt;/h4&gt;
&lt;p data-end=&quot;4464&quot; data-start=&quot;4441&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;4464&quot; data-start=&quot;4441&quot;&gt;Päänsärkypäiväkirja&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&lt;ul data-end=&quot;4776&quot; data-start=&quot;4466&quot;&gt;
&lt;li data-end=&quot;4534&quot; data-start=&quot;4466&quot;&gt;
&lt;p data-end=&quot;4534&quot; data-start=&quot;4468&quot;&gt;Toistuvissa päänsäryissä voi olla hyötyä päänsärkypäiväkirjasta.&lt;/p&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li data-end=&quot;4776&quot; data-start=&quot;4535&quot;&gt;
&lt;p data-end=&quot;4563&quot; data-start=&quot;4537&quot;&gt;Kirjaa ylös esimerkiksi:&lt;/p&gt;
&lt;ul data-end=&quot;4776&quot; data-start=&quot;4566&quot;&gt;
&lt;li data-end=&quot;4599&quot; data-start=&quot;4566&quot;&gt;
&lt;p data-end=&quot;4599&quot; data-start=&quot;4568&quot;&gt;milloin särky alkoi ja loppui&lt;/p&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li data-end=&quot;4660&quot; data-start=&quot;4602&quot;&gt;
&lt;p data-end=&quot;4660&quot; data-start=&quot;4604&quot;&gt;missä kohtaa päätä särki ja kuinka voimakkaasti (0–10)&lt;/p&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li data-end=&quot;4734&quot; data-start=&quot;4663&quot;&gt;
&lt;p data-end=&quot;4734&quot; data-start=&quot;4665&quot;&gt;mitä tapahtui ennen kipua (uni, stressi, ruoka, päihteet, hormonit)&lt;/p&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li data-end=&quot;4776&quot; data-start=&quot;4737&quot;&gt;
&lt;p data-end=&quot;4776&quot; data-start=&quot;4739&quot;&gt;mitä lääkkeitä otit ja mikä auttoi.&lt;/p&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;&lt;p data-end=&quot;4854&quot; data-start=&quot;4778&quot;&gt;Päiväkirjasta voi olla apua sekä omalle itsehoidolle että lääkärin arviolle.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;4888&quot; data-start=&quot;4856&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;4888&quot; data-start=&quot;4856&quot;&gt;Laukaisijoiden tunnistaminen&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&lt;ul data-end=&quot;5141&quot; data-start=&quot;4890&quot;&gt;
&lt;li data-end=&quot;5141&quot; data-start=&quot;4890&quot;&gt;
&lt;p data-end=&quot;4954&quot; data-start=&quot;4892&quot;&gt;Osalla päänsärkyä laukaisee jokin selvä tekijä, esimerkiksi:&lt;/p&gt;
&lt;ul data-end=&quot;5141&quot; data-start=&quot;4957&quot;&gt;
&lt;li data-end=&quot;4997&quot; data-start=&quot;4957&quot;&gt;
&lt;p data-end=&quot;4997&quot; data-start=&quot;4959&quot;&gt;univaje tai rytmin voimakas vaihtelu&lt;/p&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li data-end=&quot;5065&quot; data-start=&quot;5000&quot;&gt;
&lt;p data-end=&quot;5065&quot; data-start=&quot;5002&quot;&gt;stressi ja sen äkillinen laukeaminen (“vapaapäivän migreeni”)&lt;/p&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li data-end=&quot;5095&quot; data-start=&quot;5068&quot;&gt;
&lt;p data-end=&quot;5095&quot; data-start=&quot;5070&quot;&gt;tietyt ruoat tai juomat&lt;/p&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li data-end=&quot;5141&quot; data-start=&quot;5098&quot;&gt;
&lt;p data-end=&quot;5141&quot; data-start=&quot;5100&quot;&gt;kirkas valo, melu tai voimakkaat hajut.&lt;/p&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;&lt;p data-end=&quot;4464&quot; data-start=&quot;4441&quot;&gt;




&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;5268&quot; data-start=&quot;5143&quot;&gt;Kun huomaat toistuvan yhteyden jonkin tekijän ja kivun välillä, voit yrittää muokata arkea niin, että altistusta vähennetään.&lt;/p&gt;
&lt;h4 data-end=&quot;5310&quot; data-start=&quot;5275&quot;&gt;6. Milloin itsehoito ei riitä?&lt;/h4&gt;
&lt;p data-end=&quot;5493&quot; data-start=&quot;5312&quot;&gt;Itsehoito sopii lieviin, ennestään tuttuihin ja tilapäisiin särkyihin. Hakeudu lääkärin arvioon tai noudata sivun &lt;em data-end=&quot;5449&quot; data-start=&quot;5426&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/em&gt; / &lt;em data-end=&quot;5471&quot; data-start=&quot;5452&quot;&gt;Milloin lääkäriin&lt;/em&gt; -kohdan ohjeita, jos:&lt;/p&gt;
&lt;ul data-end=&quot;5863&quot; data-start=&quot;5495&quot;&gt;
&lt;li data-end=&quot;5543&quot; data-start=&quot;5495&quot;&gt;
&lt;p data-end=&quot;5543&quot; data-start=&quot;5497&quot;&gt;särky on uusi ja poikkeaa selvästi aiemmasta&lt;/p&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li data-end=&quot;5592&quot; data-start=&quot;5544&quot;&gt;
&lt;p data-end=&quot;5592&quot; data-start=&quot;5546&quot;&gt;särky on hyvin voimakas tai pahenee nopeasti&lt;/p&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li data-end=&quot;5657&quot; data-start=&quot;5593&quot;&gt;
&lt;p data-end=&quot;5657&quot; data-start=&quot;5595&quot;&gt;särky on pitkittynyt tai toistuu usein, ja itsehoito ei auta&lt;/p&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li data-end=&quot;5863&quot; data-start=&quot;5658&quot;&gt;
&lt;p data-end=&quot;5863&quot; data-start=&quot;5660&quot;&gt;päänsärkyyn liittyy muita huolestuttavia oireita (kuten kuume, niskan jäykkyys, halvausoireita, puhevaikeus, sekavuus, tajunnan tason muutoksia, voimakkaita näköhäiriöitä, tapaturma tai muu selvä syy).&lt;/p&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;
&lt;p data-end=&quot;6064&quot; data-start=&quot;5865&quot;&gt;Kiireellisissä, mutta ei-henkeä uhkaavissa tilanteissa voit soittaa maksuttomaan Päivystysapuun &lt;span data-end=&quot;5971&quot; data-start=&quot;5961&quot;&gt;116117&lt;/span&gt;.&lt;br data-end=&quot;5975&quot; data-start=&quot;5972&quot; /&gt;
Jos kyseessä on henkeä uhkaava tai muuten vakava hätätilanne, soita hätänumeroon &lt;span data-end=&quot;6063&quot; data-start=&quot;6056&quot;&gt;112&lt;/span&gt;.&lt;/p&gt;

&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;pk-lisatie&quot;&gt;Lisätietoa pääkivuista&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;
  
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00322&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;päänsärystä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00024&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;jännityspäänsärystä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00047&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;migreenistä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Käypähoito suositus &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00047&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;migreenistä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00431&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sarjoittainen päänsärky&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00568&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lääkepäänsärky&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://migreeni.org/tietoa/paansarkysairaudet/laakepaansarky/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lääkepäänsärky&lt;/a&gt; Migreeni.org.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00932&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ohimovaltimotulehdus (temporaaliarteriitti)&lt;/a&gt;
Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00559&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Aivotulehdus (enkefaliitti)&lt;/a&gt;
Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00558&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Aivokalvotulehdus (meningiitti)&lt;/a&gt;
Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mehilainen.fi/neurologiset-sairaudet/aivoverenvuoto&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Aivoverenvuoto.&lt;/a&gt;
Mehiläinen.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.kaypahoito.fi/hoi50051&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Aivoinfarkti ja TIA.&lt;/a&gt;
Käypä hoito.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00641&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Aivotärähdys ja pään vammat aikuiset&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mehilainen.fi/yleiset-sairaudet/aivotarahdys&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Aivotärähdys&lt;/a&gt; oireet ja hoito Mehiläinen.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/glaukooma&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Glaukooma – oireet ja hoito.&lt;/a&gt;
Terveystalo.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00759&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Häkämyrkytys.&lt;/a&gt;
Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.apollohospitals.com/fi/diseases-and-conditions/increased-intracranial-pressure-icp-symptoms-causes-and-treatment&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lisääntynyt kallonsisäinen paine (ICP): oireet, syyt ja hoito.&lt;/a&gt;
Apollo Hospitals potilasohje.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/aivokasvaimet/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Aivokasvaimet – oireet, ennuste ja hoito.&lt;/a&gt;
Syöpäjärjestöjen sivusto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00319&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sivuontelotulehdus (poskiontelotulehdus).&lt;/a&gt;
Terveyskirjaston artikkeli. Oireet, virustulehdukset ja bakteeritulehdus.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mehilainen.fi/keuhkosairaudet/poskiontelotulehdus&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Akuutti poskiontelotulehdus.&lt;/a&gt;
Mehiläisen potilassivut.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://www.vapaaksituntemalla.fi/stressin-kohtaaminen-joogan-ja-hengitysharjoitusten-avulla/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Helpot keinot stressin kohtaamiseen.&lt;/a&gt;
Rentoutustekniikoita ja itsehoitokeinoja krooniseen lihasjännitykseen ja päänsärkyyn.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;
Lisätietoa pääkivuista englanniksi:
&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/tension-headache/in-depth/headaches/art-20047631&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tension‑type headaches&lt;/a&gt;: Self‑care measures for relief 
Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
Medline Plus &lt;a href=&quot;http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/ency/article/000797.htm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;jännityspäänsärystä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Wikipedia &lt;a href=&quot;http://en.wikipedia.org/wiki/Migraine#Migraine_Hypotheses&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;migreenistä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
WebMD diaesitys. Visuaalisesti  &lt;a href=&quot;https://www.webmd.com/migraines-headaches/ss/slideshow-migraine-overview&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;migreenistä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Medline Plus &lt;a href=&quot;http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/ency/article/000709.htm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;migreenistä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.nhs.uk/conditions/retinal-migraine/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Silmämigreeni (Retinal/ocular migraine).&lt;/a&gt;
NHS ohjeet.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://patient.info/brain-nerves/migraine-leaflet&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ocular migraine.&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/medication-overuse-headache/symptoms-causes/syc-20377083&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Medication Overuse Headache&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://americanmigrainefoundation.org/resource-library/medication-overuse-headache/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Medication Overuse Headache&lt;/a&gt; American Migraine Foundation.&lt;br /&gt;

Medicinenet.com &lt;a href=&quot;http://www.medicinenet.com/cluster_headaches/article.htm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;cluster päänsärky.&lt;/a&gt; &lt;br /&gt;
Mayo klinikan sivut cluster &lt;a href=&quot;http://www.mayoclinic.com/health/cluster-headache/DS00487&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;päänsäryt.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/15671-trigeminal-neuralgia-tn&quot;&gt;Trigeminal Neuralgia&lt;/a&gt; Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
Mayo klinikan sivut &lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/giant-cell-arteritis/symptoms-causes/syc-20372758&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;jättisolu arteriitista.&lt;/a&gt;
.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/encephalitis/symptoms-causes/syc-20356136&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Encephaliitti&lt;/a&gt;
Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/stroke/symptoms-causes/syc-20350113&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Iskeeminen aivoinfarkti.&lt;/a&gt;
Mayo Clinic.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.stroke.org/en/about-stroke/types-of-stroke/tia-transient-ischemic-attack&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Transient Ischemic Attack (TIA)&lt;/a&gt;
American Stroke Associationin sivut.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/concussion/symptoms-causes/syc-20355594&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Concussion&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/traumatic-brain-injury/symptoms-causes/syc-20378557&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Traumatic Brain Injury&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/angle-closure-glaucoma&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Äkillinen silmänpainekohtaus (akuutti sulkukulmaglaukooma).&lt;/a&gt;
Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/carbon-monoxide/symptoms-causes/syc-20370642&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Häkämyrkytys.&lt;/a&gt;
Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/21968-idiopathic-intracranial-hypertension&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lisääntynyt kallonsisäinen paine.&lt;/a&gt;
Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/brain-tumor/symptoms-causes/syc-20350084&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Aivokasvaimet, oireet ja taustat.&lt;/a&gt;
Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
Mayo klinikan sivut &lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/exercise-headaches/symptoms-causes/syc-20372276&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;päänsäryistä rasituksen jälkeen.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Mayo klinikan sivut poskiontelotulehdusten oireista mukana myös &lt;a href=&quot;http://www.mayoclinic.com/health/acute-sinusitis/DS00170/DSECTION=symptoms&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;päänsärky.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Wikipedia punaviini &lt;a href=&quot;http://en.wikipedia.org/wiki/Red_wine_headache&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;päänsärystä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Mayo klinikan sivut &lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/exercise-headaches/symptoms-causes/syc-20372276&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;päänsäryistä rasituksen jälkeen.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/14600-meningitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Meningiitti&lt;/a&gt;
Cleveland Clinicin käytännönläheistä tietoa oireista ja hoidon tärkeydestä.&lt;br /&gt;
Patient.co.uk &lt;a href=&quot;http://www.patient.co.uk/doctor/Headache-due-to-Substance-or-its-Withdrawal.htm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;vierotuspäänsäryistä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Healthline päänsärystä ja &lt;a href=&quot;https://www.healthline.com/health/headache/depression-headaches&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;masennuksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
WebMD  migreeni ja  &lt;a href=&quot;http://www.webmd.com/migraines-headaches/migraine-headaches-and-pregnancy&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;raskaus.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
theBrainTumorCharity.org &lt;a href=&quot;https://www.thebraintumourcharity.org/brain-tumour-signs-symptoms/adult-brain-tumour-symptoms/headaches/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;päänsäryistä ja aivokasvaimista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
eMedicine &lt;a href=&quot;http://emedicine.medscape.com/article/1163977-overview&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;aivoverenvuodosta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
eMedicineHealth syistä &lt;a href=&quot;http://www.emedicinehealth.com/hematoma/article_em.htm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;verenpurkautumiin.&lt;/a&gt; &lt;br /&gt;
Meningitis Research Foundation ohjeet &lt;a href=&quot;http://www.meningitis.org/symptoms&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;aivokalvontulehdus ja verenmyrkytys.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/silmakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Silmäkipu - sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;  
  
  
&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;

&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;

&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.blogger.com/null&quot; name=&quot;End&quot;&gt;&lt;/a&gt; 
 &lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/7862465264290663142/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/7862465264290663142' title='28 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/7862465264290663142'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/7862465264290663142'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2010/04/paakipu.html' title='Pääkipu'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPx-n7dqvl8LWrq2uJCy0dI_yl1sXJn0k-GOEx68SWL67ELD0l-haJlC9ggJQbUgIN0IrE9K-XlJGuA91CEUCYx-4WYif26mWTGu8sP764N3BhY5d-EEUHzuT-nZO76ydlBbHUy9a-CHvc/s72-c/p%25C3%25A4%25C3%25A4kipu5.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>28</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-8480870959899343769</id><published>2026-07-25T22:45:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T13:00:00.813+03:00</updated><title type='text'>Silmäkipu</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
&lt;!--Sisällysluettelo--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Sisällysluettelo tälle sivulle:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#kuivasilmaisyys&quot;&gt;Kuivasilmäisyys&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sidekalvotulehdus&quot;&gt;Silmän sidekalvotulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#iritti&quot;&gt;Silmän värikalvotulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#optikusneuriitti&quot;&gt;Näköhermotulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#roska&quot;&gt;Roska silmässä&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sarveiskalvo&quot;&gt;Sarveiskalvon haavauma&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#glaukooma&quot;&gt;Akuutti ahdaskulmaglaukooma&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vyoruusu&quot;&gt;Silmän seudun vyöruusu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#migreeni&quot;&gt;Verkkokalvoperäinen migreeni ja muut silmäkivut&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#sk-paivustus&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-itsehoit&quot;&gt;Itsehoito&lt;/a&gt; |  
  &lt;a href=&quot;#sk-lisatie&quot;&gt;Lisätietoa silmäkivuista&lt;/a&gt; |
&lt;/div&gt;


&lt;br /&gt;
&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
&lt;h3 id=&quot;silmakipu&quot;&gt;Silmäkivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Silmien kuivuutta, kirvelyä ja roskantunnetta. Pahenee usein iän myötä ja ruutu- tai lähityössä.&quot;&gt;Kuivasilmäisyys&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein krooninen vaiva, pahenee kuivassa ilmassa ja näytön ääressä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Punoitus, vetistys ja rähmiminen. Taustalla voi olla bakteeri, virus tai allergia.&quot;&gt;Silmän sidekalvotulehdus&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Useimmiten ohimenevä, tarttuva bakteeri- ja virusmuodoissa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Silmän valkoinen osa on kauttaaltaan punainen varsinkin mustuaisen vieressä. Silmässä on särkyä ja valo lisää kipua, näkö sumenee ja kipeän silmän mustuainen voi olla pienentynyt. Silmässä ei ole rähmimistä.&quot;&gt;Silmän värikalvotulehdus (iriitti)&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii silmälääkärin hoitoa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Näön heikkeneminen tuntien tai päivien aikana, kipu silmän takana ja liikkeissä. Värit voivat vaikuttaa haalistuneilta. Näkö voi huonontua väliaikaisesti rasituksessa tai kuumuudessa.&quot;&gt;Näköhermotulehdus (optikusneuriitti)&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Silmälääkärin tutkimuksiin&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Äkillinen kipu, vetistys ja roskantunne. Useimmiten ohimenevä ja vaaraton.&quot;&gt;Roska silmässä&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tavallinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleensä poistuu itsestään tai huuhtelulla&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voimakas kipu, valonarkuus ja näön hämärtyminen. Usein yhteydessä piilolinssien käyttöön.&quot;&gt;Sarveiskalvon haavauma&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii nopean hoidon&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voimakas äkillinen silmäkipu, nopea näön muutos, pahoinvointi ja oksentelu, valorenkaiden näkeminen valojen ympärillä, pääkipu ja silmän punerrrus. Päivystyshoitoa vaativa tila.&quot;&gt;Akuutti ahdaskulmaglaukooma&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Silmätautien päivystys&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kivulias rakkulainen ihottuma silmän ja otsan alueella. Hoidon aloitus nopeasti estää komplikaatiot.&quot;&gt;Silmän seudun vyöruusu&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinaisempi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tarvitsee lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Näköhäiriöitä ja ohimenevää näön heikkenemistä. Yhteydessä päänsärkyyn.&quot;&gt;Verkkokalvoperäinen migreeni ja muut silmäkivut&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein nuorilla, yhteydessä migreeniin&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;  
  

&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  &lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;kuivasilmaisyys&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkjL-cjBywnmsvkqIGlD_lNGti-1pbeUOYR8031HJXQeXX_ffj2bXv_RnrNQhVbE1AgamJV5MckeV3kOahw98DMCIeGx6g3D98myHMSAeYDFFfMtE-rHKN3H1G9ltwFL1C3XyXaXYPtc7N/s1600/silm%25C3%25A4kipu31.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;219&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;213&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkjL-cjBywnmsvkqIGlD_lNGti-1pbeUOYR8031HJXQeXX_ffj2bXv_RnrNQhVbE1AgamJV5MckeV3kOahw98DMCIeGx6g3D98myHMSAeYDFFfMtE-rHKN3H1G9ltwFL1C3XyXaXYPtc7N/s320/silm%25C3%25A4kipu31.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;Kuivasilmäisyys&lt;/h2&gt;

&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kuivasilmäisyys lienee yleisin silmäsairaus. Vaivan takana
on joko kyynelnesteen erityksen riittämättömyys tai sen liiallinen haihtuminen. Haihtuminen on yleisin syy. Kumpikin aiheuttaa kyynelnesteen koostumuksen vahventumisen
mistä seuraa silmän pinnan tulehdusärsytystä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Riskitekijöinä on ikääntyminen, naissukupuoli, ulkoiset
tekijät, kuten ilmastointi ja kuiva sisäilma sekä näyttöpäätetyö. Jotkut yleis-
ja silmäsairaudet sekä lääkkeet lisäävät myös riskiä tähän vaivaan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;Oireina on silmien kirvely ja tunne niiden kuivuudesta tai
roskasta silmässä. Ajoittain voi olla silmien vetistämistä, silmät voivat väsyä
helposti ja näöntarkkuus voi tuntua vaihtelevan ja silmät voivat olla valonarat.&lt;/div&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona käytetään kosteuttavia silmätippoja, joskus geeliä
tsilmäluomen reunan&amp;nbsp;rauhaset ovat tukkeutuneet, on hyvä aloittaa luomen reunan haudutteluhoito.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Itsehoitona ja ehkäisynä voi välttää kuivaa huoneilmaa, pitää
taukoja ruudun ääressä ja käyttää tarvittaessa kostutustippoja säännöllisesti.&lt;/p&gt;&lt;div&gt;
  
  
  &lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;
    
    &lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;
&lt;h2 id=&quot;sidekalvotulehdus&quot;&gt;Silmän sidekalvotulehdus (konjunktiviitti)&lt;/h2&gt;
&lt;div&gt;&lt;br /&gt;
Tavallisimpia silmän kipuja aiheuttavia syitä ovat erilaiset tulehdukset. Nuhakuumeisiin liittyy usein silmän sidekalvon tulehdusoireita. Tällöin silmässä on ärsytyksen tunnetta ja sidekalvossa todetaan punerrusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sidekalvo on normaalisti läpinäkyvä, silmämunan peittävä pinnallisin kalvo. Sen tulehdukset voivat olla allergisia ja virusten tai bakteerien aiheuttamia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Bakteeritulehdukset alkavat usein toisesta silmästä ja siirtyvät sitten myös toiseen silmään. Niihin liittyy monasti silmän rähmimistä ja punerrusta. Jos bakteeritulehdusta ei todeta, hoitona riittävät oireita lievittävät, limakalvoja supistavat silmätipat. Paikallisesti annettu antibioottihoito tehoaa tavallisesti bakteeritulehduksen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös luomissa esiintyy usein tulehduksia. Punerruksena esiintyvä luomen reunan tulehdus on helposti huomattavissa. Henkilön on itse vaikeampi havaita muutoksia luomen alla. Vaivat rauhoittuvat yleensä silmän hoitoon tarkoitetulla antibioottisalvalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona silmän sidekalvon tulehduksissa voi käyttää ärsytystä vähentäviä silmätippoja. Kuivia silmiä varten reseptivapaasti saa silmien kostuttamiseen tarkoitettuja valmisteita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ärtyneitä silmiä voi hautoa kastamalla pehmeä kangaspala lämpimään veteen ja asettamalla se suljettujen silmien päälle noin kymmeneksi minuutiksi 3-4 kertaa päivässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rähmä on hyvä puhdistaa ulkoisesti luomesta, alueen ihosta ja silmäripsistä vedellä tai hyvin mietoon shampooliuokseen ja veteen kostutetulla pumpulitukolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Silmämeikkejä ei kannata käyttää liian pitkään, koska ne voivat toimia bakteerien kasvualustana. Silmätulehduksen puhjettua pitää vaihtaa kaikki silmän kanssa kosketuksiin joutuneet aineet ja välineet.&lt;br /&gt;


&lt;br /&gt;
Tupakan savua, käryjä ja muita ärsyttäviä aineita on syytä välttää. Tuulisella ilmalla on hyvä käyttää laseja ja uidessa suojalaseja.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcSkRzltbdXX_FGN-bSec_D5I8sBbXinhPq9d3Pf9eD9SE1-6BJkhQbf20kFOdtAWUlBsYjhXp8y-3DCCCaG5UeFF03eniNwrl0ylQXdBv-SeFh4Ub-6oWNq1BupG0XWaMYk7YLlppNjwNW6i7FM0utB_774Rp7tApN179nwEQUlXDizpyAUjmHHnL6J_G/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;h2 id=&quot;iritti&quot;&gt;Silmän värikalvotulehdus (iriitti, anteriorinen uveiitti tai silmän etuosauveiitti)&lt;/h2&gt;
  
  &lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Iriitti eli värikalvotulehdus on silmän sisäisen rakenteen, värikalvon, tulehdus. &amp;nbsp;Värikalvo on silmän värillinen osa. Värikalvo säätelee
silmän sisään pääsevän valon määrää kameran himmentimen tapaan. Pimeässä
mustuaisaukko laajenee, valoisassa pienenee värikalvon ansiosta.&amp;nbsp;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Värikalvotulehdus esiintyy tavallisesti 20-50 vuotiailla. Usein syy jää
tuntemattomaksi, mutta se voi liittyä autoimmuunitauteihin (esim.
selkärankareuma, psoriaasi), joihinkin pitkäaikaisiin tulehduksiin, HLA-B27-tekijään
tai silmävammoihin. Elimistön vastustuskyky on jostain syystä alentunut
värikalvontulehduksen aikana. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on äkillinen silmäkipu ja punoitus ja valonarkuus. Kirkkaat
valot voivat aiheuttaa kipua, kun tulehtuneeseen värikalvoon tulee liikettä. Mustuainen
voi olla pienempi kuin oireettomassa silmässä. Näöntarkkuus usein alenee
väliaikaisesti. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Taudin diagnoosi vaatii silmälääkärin tutkimusta.
Mikroskoopissa kirkkaassa valossa nähdään silmän etukammiossa lumihiutaleita
muistuttavia tulehdussoluja. Tutkimuksessa voidaan samalla arvioida tulehduksen vaikeusastetta
ja sitä miten syvälle silmään tulehdus ulottuu.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona on lääkärin määräämät tulehdusta hillitsevät kortisoni
silmätipat pitkänä kuurina. Hoitoa on jatkettava riittävä aika, jotta estetään
uusiintuminen. Alkuvaiheessa annetaan myös laajentavia tippoja.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Itsehoitoa ei käytännössä ole. Oireiden ilmaantuessa tulee hakeutua
silmälääkärille nopeasti. Uusiintuvan vaivan yhteydessä, kun oireet ovat tutut,
joskus annetaan varalle kortisonitippoja, jotka voi itse aloittaa oireiden ilmaantuessa.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  &lt;/p&gt;
  
  &lt;h2 id=&quot;optikusneuriitti&quot;&gt;Näköhermotulehdus (optikusneuriitti)&lt;/h2&gt;
  
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Näköhermotulehdus on sairaus, joka voi sumentaa näkökykyä vähitellen päivien ja
viikkojen kuluessa. Immunologiset tekijät aiheuttavat tulehdusreaktion, joka
saa aikaan näköhermon myeliinirakenteiden vaurion. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Yleisimmin tautia esiintyy nuorilla naisilla. Syntymekanismi
on samantapainen kuin MS-taudissa. Siksi sen mahdollisuutta tutkitaan herkästi
näköhermotulehduksen ilmaantuessa. Näköhermotulehdukseen voi kuitenkin sairastua
ilman sitäkin. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;MS-tautia sairastavalla on suurempi riski saada myös
näköhermotulehdus. Lapsuudessa sairastetut tulehdukset, pitkäaikainen
poskiontelotulehdus, silmän sisäiset tulehdukset samoin kuin jotkut krooniset
sairaudet ja borrelioosi voivat altistaa näköhermotulehdukselle. Neljäsosalla tauti
uusiutuu. Silmä voi olla myös toinen.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on nopeasti kehittyvä näön heikkeneminen toisessa
silmässä. Värinäkö voi heikentyä joksikin aikaa ja värien näkeminen on usein
poikkeavaa. Sitä voi testata katsomalla hyvässä valaistuksessa punaista vertaillen
silmiä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kipu voi tuntua silmän takana, erityisesti liikuttaessa. Tauti
voi olla myös kivuton. Fyysinen rasitus pahentaa oireita.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Näköhermotulehduksella on hyvä taipumus parantua ilman
hoitoa 3-6 kuukauden kuluessa.&lt;br /&gt;
Kortisonihoitoa voidaan harkita näön palautumisen nopeuttamiseksi.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Itsehoitoa ei ole. Ehkäisyä ei tunneta,. Hoidon alkuvaiheessa on hyvä välttää suurempia henkisiä ja
ruumiillisia rasituksia. Myös saunominen on hyvä aluksi jättää väliin koska
kuumuus voi&amp;nbsp; pahentaa oireita.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;roska&quot;&gt;Roska silmässä on harvoin vaarallinen&lt;/h2&gt;


Silmään voi mennä vierasesine. Jos se ei itsestään poistu kyynelnesteen mukana, se voi aiheuttaa kipuoiretta. Tavallisesti ihminen huomaa, jos silmään menee jotain. Hän itse tai joku paikallaolija voi tarkastella silmää diagnoosin varmistamiseksi. Aina vierasesine ei kuitenkaan näy paljaalla silmällä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Roskaa voi koettaa huuhdella pois räpyttelemällä silmää veden alla. Joskus se on niin tiukassa, ettei se poistu ilman lääkärin apua. Tällöin voi lääkäri ottaa vierasesineen pois puudutuksen jälkeen. Luomen alle taipunut ripsi saattaa irrota, kun ihminen nostaa ripsistä kiinni pitäen yläluomen irti silmämunasta ja räpyttelee silmää.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  &lt;/p&gt;
 
  &lt;h2 id=&quot;sarveiskalvo&quot;&gt;Sarveiskalvon haavauma&lt;/h2&gt;
  
  
  &lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Sarveiskalvo on silmän uloin läpinäkyvä osa. Haavauma siinä on
hyvin tavallinen vaiva, joka aiheutuu usein jonkin vamman yhteydessä tulleesta silmän
pinnan vauriosta. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vaivalle altistavat esim. palloilulajit ja ilman suojalaseja
työskentely tehtävissä missä voi olla vaarana silmään lentävät hiukkaset tms.
Myös piilolasien käyttö voi altistaa haavauman syntymiselle.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireena on kipu, arkuus räpyttelyssä, kyynelvuoto ja silmän valonarkuus.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Joskus herpestulehdus voi muistuttaa oirekuvaltaan
haavaumaa. Lääkäri voi todeta haavauman värjäyksellä, jolla on mahdollista
erottaa vammakohta terveestä sarveiskalvosta. Samoin herpeksen erottaminen
haavaumasta voi onnistua. Ilman värjäystä se on vaikeaa &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Silmälääkärin määräämät antibiootti- tai viruslääkkeet toimivat
hoitona. Aluksi voidaan käyttää lyhytaikaisesti silmää peittävää sidosta.
Hoidon aikana kannattaa välttää saunomista, silmän hieromista ja pölyisissä
tiloissa oleskelua.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Itsehoitona ja ehkäisynä toimii suojalasien käyttö
tarvittaessa ja piilolinssien huolellinen hygienia&lt;/p&gt;
&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  &lt;/p&gt;
  
  
  &lt;h2 id=&quot;glaukooma&quot;&gt;Akuutti ahdaskulmaglaukooma&lt;/h2&gt;
  
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Akuutti ahdaskulmaglaukooma on silmänpainetauti, jossa
silmän nesteen kierto tukkeutuu äkillisesti ja sen seurauksena silmänpaine
nousee vaarallisen korkeaksi. Sarveiskalvo turpoaa ja himmenee, minkä johdosta
näkö heikkenee.&lt;b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tärkein syy on silmän anatominen rakenne, joka altistaa
kammiokulman sulkeutumiselle. Mustuaista laajentavat lääkkeet tai kirkas valo
voivat laukaista tilanteen, jos ihmisellä on vaivaan herkkyyttä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on äkillinen silmäkipu tai päänsärky, pahoinvointi
ja oksentelu. Silmä punoittaa ja on toista kovempi koskettaessa. Valon
ympärillä voi näkyä värillisiä renkaita. Näkö heikkenee nopeasti, sarveiskalvo
on himmeä ja mustuainen on laaja ja reagoi heikosti valoon. Mitattaessa
silmänpaine on kohonnut.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona on välitön silmälääkärin hoito. Lääkehoidolla
pyritään silmänpainetta alentamaan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ei itsehoitoa. Riskiryhmien silmätarkastukset ovat tärkeitä.
Silmänpaineet pitäisi 40 ikävuoden jälkeen kontrolloida säännöllisesti, sillä
silmänpaine voi kohota aiheuttamatta mitään oireita.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
 &lt;/p&gt;
  
 
  &lt;h2 id=&quot;vyoruusu&quot;&gt;Silmän seudun vyöruusu (Herpes zoster ophthalmicus)&lt;/h2&gt;
  
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Noin joka kolmas sairastuu elinaikanaan vyöruusuun ja isolla
osalla tauti ilmenee silmän alueella. Silmän seudun vyöruusu (Herpes zoster
ophthalmicus) on vyöruusun muoto, joka vaikuttaa silmään ja sen ympäristöön.
Silmän osista sarveiskalvossa olevat muutokset ovat eniten näköön vaikuttavia.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Aiheuttaja on Varicella zoster -virus (vesirokkovirus), joka
on aiempaa sairautta seuranneen lepotilan jälkeen aktivoitunut uudelleen
hermostossa. Silmän jokainen osa voi tulehtua. Sarveiskalvon arpeutumisen
seurauksena osalla näöntarkkuus huononee merkittävästi ja pysyvästi.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vyöruusu ilmenee vain toisella puolella kasvoja, joten
toisen puolen silmä ei sairastu.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireet alkavat usein ihon kihelmöintinä, päänsärkynä tai
silmä seudun kipuna. Muutaman päivän kuluttua ilmaantuu rakkuloita otsalle,
silmän ja nenän seutuun. Ne erittävät yleensä ainakin muutaman päivän ajan.
Erite voi tartuttaa vesirokon ihmiseen, joka ei ole sitä aiemmin sairastanut.
Iho on tänä aikana kivulias. Rakkuloiden kuivumisen jälkeen noin joka
kolmannelle kehittyy jälkioireena kivulias, kutiseva ja poltteleva hermosärky samalle
alueelle.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Sairauden aikana silmä voi punoittaa ja vuotaa, luomi voi
turvota. Näkö voi heikentyä, silmä voi olla kipeä liikutellessa ja voi esiintyä
kaksoiskuvia sekä valonarkuutta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Viruslääkitys suun kautta pyritään aloittamaan nopeasti).
Silmälääkärin tutkimus on tarpeen, koska tauti voi vaurioittaa silmää
pysyvästi.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Vyöruusurokote voi ehkäistä taudin. Itsehoitoon kuuluu kivun lievitys
lääkkeillä lääkärin ohjeen mukaan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
 
  &lt;/p&gt;
  
  
  &lt;h2 id=&quot;migreeni&quot;&gt;Verkkokalvoperäinen migreeni (retinaalinen migreeni, silmämigreeni)&lt;/h2&gt;
  
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Verkkokalvoperäinen migreeni aiheuttaa tilapäisiä
näköhäiriöitä yhdessä silmässä ja joskus päänsärkyä.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Uskotaan että vaivassa on sama mekanismi kuin migreenissä: aivoverisuonten
epänormaali supistuminen ja laajentuminen sekä näköaistimukseen vaikuttavien hermoimpulssien
toiminnan väliaikainen häiriö.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Riskitekijöitä sairaudelle ovat naissukupuoli ja nuori aikuisikä.
Migreeni suvussa lisää myös riskiä verkkokalvoperäiseen migreeniin. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Laukaisevia tekijöitä voivat olla stressi, suuret
säämuutokset, kirkkaat valot, kuukautiskierron vaiheet ja raskaus sekä tietyt
ruoat, kuten suklaa ja juusto.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on tilapäisiä näköhäiriöitä yhdessä silmässä. Ne
voivat olla sahalaitakuvioita, väriseviä alueita, näkökenttäpuutoksia, välkkyviä kuvioita tai tähtiä. Näköhäiriöt kestävät yleensä alle tunnin. Samalla
saattaa olla päänsärkyä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona käytetään migreenilääkkeitä tarvittaessa, muuten
oireet menevät yleensä ohi itsestään.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;



&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Itsehoitona ja ehkäisynä kannattaa välttää omia
laukaisutekijöitä kuten esim. valvomista, stressiä, ja kohtauksia aiheuttavia ruoka-aineita.
Säännöllinen unirytmi ja riittävä unen määrä voi myös auttaa oireettoman
pysymisessä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;h2 style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;Säteilykivut silmässä, perussyy voi olla niskassa&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/h2&gt;
Joskus yläkaularangan ongelmat voivat antaa silmän alueelle kipua ja särkyä. Useimmiten tämä ilmenee tuntuvana kipuna silmän takana, jolloin myös niskassa on yleensä vaivoja. Kipujen paheneminen liittyy silmäoireisiin. Hoito täytyy suunnata perussyyhyn.&lt;/div&gt;&lt;h2 style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;b style=&quot;font-size: x-large;&quot;&gt;Silmävammat&lt;/b&gt;&lt;/h2&gt;&lt;div&gt;Lievässä silmänympärysruhjevammassa (mustelmassa silmän ympärillä) voit käyttää kylmäpakkausta 15–20 minuuttia kerrallaan, 1–2 tunnin välein ensimmäisen vuorokauden aikana. Älä laita jäätä suoraan iholle, vaan ohuen pyyhkeen läpi. Jos näkö sumentuu, silmässä näkyy verta tai silmää on vaikea liikuttaa – hakeudu heti lääkärin arvioon.&lt;/div&gt;&lt;h2 style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;Näärännäppy&lt;/span&gt;&lt;/h2&gt;&lt;div&gt;Näärännäppyyn (hordeolum) on ylä- tai alaluomen talirauhasen tulehdus. Luomeen tai sen reunaan ilmaantuu turvonnut kohta, joka punoittaa ja siitä voi myös valua märkää.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Siihen voi auttaa lämmin, kostea pyyhe suljettujen luomien päällä 5–10 minuuttia kerrallaan, 3–4 kertaa päivässä noin viikon ajan. Älä meikkaa tai käytä piilolinssejä oireen aikana, äläkä yritä puristaa rakkulaa itse. Jos kyhmy kasvaa, on hyvin kivulias tai ei helpotu viikossa, hakeudu arvioon.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;sk-paivustus&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;

&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSNhdPAvktFUbrj-SYJ14Y88Lk0LIFHPwjKGj2u4GKVu3XX_nVEWPU0I1yW9m9-Wu8KTN1owsZT80N-2372n5bcTGItfVcoqfboa4dLDFie03ovIxXodySVu3sXZZNhfihaHf7suYSnpBa/s1600/OsaSilma1.tif&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637823651438873890&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSNhdPAvktFUbrj-SYJ14Y88Lk0LIFHPwjKGj2u4GKVu3XX_nVEWPU0I1yW9m9-Wu8KTN1owsZT80N-2372n5bcTGItfVcoqfboa4dLDFie03ovIxXodySVu3sXZZNhfihaHf7suYSnpBa/s200/OsaSilma1.tif&quot; style=&quot;float: left; height: 170px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 105px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos silmäkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaikki äkillisesti alkaneet voimakkaammat kipuoireet silmässä, varsinkin jos niihin liittyy näön huononeminen tai pahoinvointia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen näönmenetys tai selvä huononeminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Silmän voimakas punoitus ja kipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Silmän valonarkuus ja kipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Silmään kohdistunut isku tai kiinni jäänyt vierasesine silmässä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kemiallista ainetta silmässä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos silmäkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittyneet silmän punoitus ilman kipua, mikä ei kotihoidolla asetu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Silmätulehdus missä on rähmimistä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Silmäluomen turvotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Hidas näön heikkeneminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Silmien väsyminen ja kuivuminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ajoittaiset valonvälähdykset ilman muita oireita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos olet verenohennuslääkityksellä ja silmässä on sidekalvon alainen verenvuoto.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Toistuvat silmien tulehdus- ja ärtyneisyysoireet tai silmäsärky.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lievät silmäoireet virustulehdusten ja flunssien yhteydessä.&lt;br /&gt;
Lievät silmien ärtymiset esim. kloorivedessä uimisen jälkeen.&lt;br /&gt;
&lt;div&gt;Lievä silmän punoitus ilman kipua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vähäinen rähmiminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä silmäkipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;
  
 &lt;h4 id=&quot;sk-itsehoit&quot;&gt;Itsehoito&lt;/h4&gt;&lt;p data-end=&quot;950&quot; data-start=&quot;644&quot;&gt;Silmäkipu voi johtua monista syistä, kuten kuivasilmäisyydestä, ärsytyksestä, roskaantumisesta, silmän pinnan tulehduksesta, näön kuormittumisesta, allergiasta tai silmäluomen toimintahäiriöstä. Alla olevat itsehoitokeinot sopivat erityisesti lieviin, ärsytyksen tai kuivasilmäisyyden tyyppisiin oireisiin.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1190&quot; data-start=&quot;952&quot;&gt;Jos kipu on voimakas, uusi, toispuoleinen, siihen liittyy näköhäiriöitä, punoitus lisääntyy nopeasti, valoarkuutta on paljon tai sinulla on silmävamman mahdollisuus, noudata “Milloin päivystykseen” ja “Milloin lääkäriin” -kohtien ohjeita.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;1190&quot; data-start=&quot;952&quot;&gt;&lt;b&gt;Allerginen silmäoire&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;1190&quot; data-start=&quot;952&quot;&gt;Allergisissa silmäoireissa voi helpottaa oirekautena siitepölyn välttely (esimerkiksi aurinkolasit ulkona, ikkunoiden pitäminen kiinni pahimpina aikoina) ja apteekista saatavat kostutustipat. Lievissä oireissa voi käyttää myös ilman reseptiä saatavia allergiasilmätippoja, jos lääkäri tai farmaseutti on ne sopiviksi arvioinut.&lt;/p&gt;
&lt;h4 data-end=&quot;1262&quot; data-start=&quot;1212&quot;&gt;1. Tauota katselua ja rasituksen vähentäminen&lt;/h4&gt;
&lt;p data-end=&quot;1484&quot; data-start=&quot;1263&quot;&gt;– Pidä näyttöpäätetyössä &lt;span data-end=&quot;1308&quot; data-start=&quot;1288&quot;&gt;20–20–20-sääntöä&lt;/span&gt;: 20 minuutin välein 20 sekunnin tauko, katso 20 jalan (6 m) päähän.&lt;br data-end=&quot;1379&quot; data-start=&quot;1376&quot; /&gt;
– Vältä pitkää tuijottamista ilman räpsyttelyä.&lt;br data-end=&quot;1429&quot; data-start=&quot;1426&quot; /&gt;
– Pudota näyttöjen kirkkaus ja varmista häikäisyn esto.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;1484&quot; data-start=&quot;1263&quot;&gt;– Jos luet paljon paperilta näytön ääressä, voit käyttää dokumenttitukea. Aseta se niin, ettei katse ja niska joudu jatkuvasti liikkumaan ylös–alas – näin vähennät sekä silmien rasitusta että niskan kuormitusta.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1632&quot; data-start=&quot;1486&quot;&gt;&lt;span data-end=&quot;1504&quot; data-start=&quot;1486&quot;&gt;Kenelle sopii:&lt;/span&gt; Näön rasituksesta, kuivuudesta tai näyttötyöstä johtuva silmäkipu.&lt;br data-end=&quot;1574&quot; data-start=&quot;1571&quot; /&gt;
&lt;span data-end=&quot;1587&quot; data-start=&quot;1574&quot;&gt;Perustuu:&lt;/span&gt; Kansainväliset optometrian suositukset (EN).&lt;/p&gt;
&lt;h4 data-end=&quot;1681&quot; data-start=&quot;1639&quot;&gt;2. Kostutustipat eli “keinokyyneleet”&lt;/h4&gt;
&lt;p data-end=&quot;1831&quot; data-start=&quot;1682&quot;&gt;– Apteekista saatavat säilöntäaineettomat kostutustipat voivat helpottaa kuivuutta ja pientä ärsytystä.&lt;br data-end=&quot;1788&quot; data-start=&quot;1785&quot; /&gt;
– Käytä 1–4 kertaa päivässä tarpeen mukaan.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1982&quot; data-start=&quot;1833&quot;&gt;&lt;span data-end=&quot;1851&quot; data-start=&quot;1833&quot;&gt;Kenelle sopii:&lt;/span&gt; Kuivasilmäisyys, kevyt ärsytys, ilmastoinnin kuivattavuus.&lt;br data-end=&quot;1913&quot; data-start=&quot;1910&quot; /&gt;
&lt;span data-end=&quot;1926&quot; data-start=&quot;1913&quot;&gt;Perustuu:&lt;/span&gt; Silmätautien ja optometrian ohjeistuksiin (Suomi + EN).&lt;/p&gt;
&lt;h4 data-end=&quot;2039&quot; data-start=&quot;1989&quot;&gt;3. Lämmin silmähaude (luomien reunan hoitoon)&lt;/h4&gt;
&lt;p data-end=&quot;2176&quot; data-start=&quot;2040&quot;&gt;– Kostuta puhdas pyyhe lämpimällä (ei kuumalla) vedellä ja aseta silmäluomille 5–10 minuutiksi.&lt;br data-end=&quot;2138&quot; data-start=&quot;2135&quot; /&gt;
– Voidaan toistaa 1–2 kertaa päivässä.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2329&quot; data-start=&quot;2178&quot;&gt;&lt;span data-end=&quot;2196&quot; data-start=&quot;2178&quot;&gt;Kenelle sopii:&lt;/span&gt; Luomirauhasen toimintahäiriö, luomien reunan tulehtuneisuus (blefariitti), kuivuus.&lt;br data-end=&quot;2283&quot; data-start=&quot;2280&quot; /&gt;
&lt;span data-end=&quot;2296&quot; data-start=&quot;2283&quot;&gt;Perustuu:&lt;/span&gt; Silmälääkäreiden yleisohje (EN).&lt;/p&gt;
&lt;h4 data-end=&quot;2366&quot; data-start=&quot;2336&quot;&gt;4. Silmäluomien puhdistus&lt;/h4&gt;
&lt;p data-end=&quot;2484&quot; data-start=&quot;2367&quot;&gt;– Puhdista luomien reunat hellävaraisesti lämpimällä vedellä tai apteekin puhdistuspyyhkeillä.&lt;br data-end=&quot;2464&quot; data-start=&quot;2461&quot; /&gt;
– Vältä hankaamista.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2567&quot; data-start=&quot;2486&quot;&gt;&lt;span data-end=&quot;2504&quot; data-start=&quot;2486&quot;&gt;Kenelle sopii:&lt;/span&gt; Blefariitti, luomien ärsytys.&lt;br data-end=&quot;2537&quot; data-start=&quot;2534&quot; /&gt;
&lt;span data-end=&quot;2550&quot; data-start=&quot;2537&quot;&gt;Perustuu:&lt;/span&gt; Ammattilaisohje.&lt;/p&gt;
&lt;h4 data-end=&quot;2628&quot; data-start=&quot;2574&quot;&gt;5. Kylmähaude ärsytyksen tai allergian yhteydessä&lt;/h4&gt;
&lt;p data-end=&quot;2741&quot; data-start=&quot;2629&quot;&gt;– Kylmä kostea pyyhe silmille 2–5 minuutiksi voi lievittää kutinaa ja punoitusta.&lt;br data-end=&quot;2713&quot; data-start=&quot;2710&quot; /&gt;
– Vältä voimakasta painetta.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2845&quot; data-start=&quot;2743&quot;&gt;&lt;span data-end=&quot;2761&quot; data-start=&quot;2743&quot;&gt;Kenelle sopii:&lt;/span&gt; Allerginen silmäoire, ärsytys, lievä punoitus.&lt;br data-end=&quot;2811&quot; data-start=&quot;2808&quot; /&gt;
&lt;span data-end=&quot;2824&quot; data-start=&quot;2811&quot;&gt;Perustuu:&lt;/span&gt; Allergiaohjeet (EN).&lt;/p&gt;
&lt;h4 data-end=&quot;2885&quot; data-start=&quot;2852&quot;&gt;6. Lääkkeetön oireenlievitys&lt;/h4&gt;
&lt;p data-end=&quot;2983&quot; data-start=&quot;2886&quot;&gt;– Vältä piilolinssien käyttöä oireiden aikana.&lt;br data-end=&quot;2935&quot; data-start=&quot;2932&quot; /&gt;
– Huolehdi käsihygieniasta silmiä kosketellessa.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3041&quot; data-start=&quot;2985&quot;&gt;&lt;span data-end=&quot;3003&quot; data-start=&quot;2985&quot;&gt;Kenelle sopii:&lt;/span&gt; Lievät, ärsytykseen liittyvät oireet.&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;sk-lisatie&quot;&gt;Lisätietoa silmäkivuista&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01218&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kuivasilmäisyys.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Duodecimin lehden artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo97991&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kuivasilmäisyys - lisääntyvä vaiva.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Wikipedian artikkeli sidekalvon &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Sidekalvon_tulehdus&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tulehduksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli sidekalvon &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01069/silman-sidekalvotulehdus-konjunktiviitti?q=allerginen%20ja%20sidekalvotulehdus&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tulehduksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli sarveiskalvon &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00325&amp;amp;p_haku=silm%E4tulehdus&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tulehduksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli rikasta &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00925&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;silmässä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli värikalvon &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01063&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tulehduksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/iriitti&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Iriitti eli värikalvotulehdus.&lt;/a&gt;
Terveystalon sivu.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.apollohospitals.com/fi/diseases-and-conditions/uveitis-types-causes-symptoms-diagnosis-and-treatment&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Uveiitti.&lt;/a&gt;
Apollo Hospitals sivulla kerrotaan tyypit ja oireet.&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=poskiontelotulehdus&amp;amp;p_artikkeli=dlk00283&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;poskiontelotulehduksista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Poskiontelotulehduksen käypä hoito &lt;a href=&quot;http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00024&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;suositus.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Potilaan lääkärilehti &lt;a href=&quot;https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/retinaalisen-migreenin-syyt-ja-riskitekijat/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;retinaalisesta migreenistä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/glaukooma&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Glaukooma – oireet ja hoito.&lt;/a&gt; Terveystalon sivu.&lt;br /&gt;


Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00452&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;silmänpainetaudista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00931&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Näköhermotulehdus (optikusneuroniitti).&lt;/a&gt;
Terveyskirjaston potilasversio oireista ja paranemismahdollisuuksia.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00922&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Silmänpohjan ikärappeuma.&lt;/a&gt;
Terveyskirjaston artikkeli muodoista ja hoidosta.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/khp00059&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Diabeettinen retinopatia.&lt;/a&gt;
Käypähoito katsaus.&lt;br /&gt;

Suomen migreeniyhdistyksen sivujen artikkeli &lt;a href=&quot;https://migreeni.org/tietoa/kolmoishermosarky/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kolmoishermosärystä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00311&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Näärännäppy.&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00922&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Silmänpohjan ikärappeuma.&lt;/a&gt;
Terveyskirjaston artikkeli muodoista ja hoidosta.&lt;br /&gt;


&lt;br /&gt;&lt;b&gt;
Lisätietoa silmäkivuista englanniksi&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/dry-eyes/symptoms-causes/syc-20371863&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kuivat silmät.&lt;/a&gt;
Mayo Clinic oireista ja syistä.
&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/angle-closure-glaucoma&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Äkillinen silmänpainekohtaus (akuutti sulkukulmaglaukooma).&lt;/a&gt;
Cleveland Clinicin sivu. Käsittelee oireita ja hoitovaihtoehtoja.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/uveitis/symptoms-causes/syc-20378734&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Uveitis.&lt;/a&gt;
Mayo Clinic oireista ja siitä, että tulehdus voi nopeasti johtaa näköhäiriöön ilman hoitoa.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/iritis/symptoms-causes/syc-20354961&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Iritis (Anterior Uveitis).&lt;/a&gt;
Mayo Clinicin sivu iriitistä ja kiireellisen hoidon tärkeydestä.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/optic-neuritis/symptoms-causes/syc-20354953&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Optic Neuritis.&lt;/a&gt;
Mayo Clinic opticusneuriitin oireista ja hoidosta.&lt;br /&gt;

Wikipedian englanninkielinen artikkeli poskionteloiden &lt;a href=&quot;http://en.wikipedia.org/wiki/Sinusitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tulehduksista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Teachmeanatomy.info englanninkielinen esitys poskionteloiden &lt;a href=&quot;https://teachmeanatomy.info/head/organs/the-nose/paranasal-sinuses/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;anatomiasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.nhs.uk/conditions/retinal-migraine/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Silmämigreeni (Retinal/ocular migraine).&lt;/a&gt;
NHS kuvaa silmämigreeniä (retinal migraine) näön oireina yhdessä silmässä ja korostaa, että uusia tai poikkeavia näköhäiriöitä tulee arvioida nopeasti.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://patient.info/brain-nerves/migraine-leaflet&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ocular migraine.&lt;/a&gt;
Patient.info sivu, missä mainitaan myös ocular migraine sivun loppupuolella. On migreenin muoto, jossa oireet esiintyvät yhdessä silmässä ja voivat ilmetä ilman päänsärkyä. Muistutetaan lääkärin arvioinnin tärkeydestä, jos näkömuutokset ovat odottamattomia.&lt;br /&gt;

Northwest Eye Clinic Silmävyöruusu. &lt;a href=&quot;https://www.nweyeclinic.com/herpes-zoster-ophthalmicus-symptoms-causes-and-treatment-insights/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Herpes zoster ophthalmicus&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Moorfields Eye Hospital (NHS) sivut.
&lt;a href=&quot;https://www.moorfields.nhs.uk/for-patients/information-hub/ocular-shingles&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Herpes Zoster Ophthalmicus.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.nhs.uk/conditions/age-related-macular-degeneration-amd/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Age-related macular degeneration.&lt;/a&gt;
NHS katsaus silmänpohjan ikärappeumaan, oireisiin ja hoitokäytännöihin.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.nhs.uk/conditions/diabetic-retinopathy/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Diabetic retinopathy.&lt;/a&gt;
NHS katsaus diabeettiseen retinopatiaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2025/10/kasvokivut.html&quot;&gt;➤ Siirry Kasvokipu - sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.blogger.com/null&quot; name=&quot;End&quot;&gt;&lt;/a&gt; 
 

&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/8480870959899343769/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/8480870959899343769' title='82 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/8480870959899343769'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/8480870959899343769'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2010/04/silmakipu.html' title='Silmäkipu'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkjL-cjBywnmsvkqIGlD_lNGti-1pbeUOYR8031HJXQeXX_ffj2bXv_RnrNQhVbE1AgamJV5MckeV3kOahw98DMCIeGx6g3D98myHMSAeYDFFfMtE-rHKN3H1G9ltwFL1C3XyXaXYPtc7N/s72-c/silm%25C3%25A4kipu31.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>82</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-2052403570050449239</id><published>2026-07-25T22:40:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T12:59:12.054+03:00</updated><title type='text'>Kasvokivut</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;

&lt;!--Sisällysluettelo (Kasvokipu)--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Sisällysluettelo tälle sivulle:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#sivuontelotulehdus&quot;&gt;Sivuontelotulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#kolmoishermosarky&quot;&gt;Kolmoishermosärky&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vyoruusu&quot;&gt;Vyöruusu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#jattisoluvaltimotulehdus&quot;&gt;Jättisoluvaltimotulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#purentaelimistokipu&quot;&gt;Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#hammasinfektiot&quot;&gt;Hammasperäiset infektiot&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sydanperainen-sateily&quot;&gt;Sydänperäinen säteilykipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sylkirauhaset&quot;&gt;Sylkirauhasten tulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#epatyypillinen-kasvokipu&quot;&gt;Epätyypillisen kasvokipu&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#kk-paivu&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/a&gt; |   
  &lt;a href=&quot;#kk-lisatt&quot;&gt;Lisätietoa kasvokivuista&lt;/a&gt; |   
  
&lt;/div&gt;

&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
  
&lt;h3 id=&quot;kasvokipu&quot;&gt;Kasvokivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;


&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kasvojen paineen tunne ja särky poskissa tai otsalla, nuha ja tukkoisuus, hajuaistin heikkeneminen. Kipu voi tuntua myös yläleuan hampaissa.&quot;&gt;Sivuontelotulehdus&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein flunssan jälkitila; pitkittyessä lääkärin arvio&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Äkilliset, sähköiskumaiset kivut toisen puolen kasvoissa, posken yläleuanalueella. Voi laueta: kevyt kosketus, hampaiden harjaus, kylmä ilma.&quot;&gt;Kolmoishermosärky&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin ja tarvittaessa neurologin arvio&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Esioireina voi olla kipua, kirvelyä ja kosketusarkuutta. Kivulias rakkulainen ihottuma tuntohermon hermotusalueella kasvoissa. Tulehdus voi vaikuttaa silmään.&quot;&gt;Vyöruusu&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Silmäoireissa päivystykseen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Verisuonitulehdus yli 50-vuotiailla. Usein toispuoleinen uusi, voimakas ohimopäänsärky ja päänahan arkuus. Kampaaminen tai silmälasien käyttö kivuliasta. Toispuoleinen, ohimenevä näön hämärtyminen, näkökenttäpuutokset tai kaksoiskuvat. Yleisoireita ja lihaskipuja.&quot;&gt;Jättisoluvaltimotulehdus&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärinhoito tarpeen nopeasti.&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Leukanivelen ja purentalihasten kipu, naksunta/rahina, aamuarkuus, suun avauksen rajoitus.&quot;&gt;Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Purentakisko, fysioterapia, kipulääkitys; stressinhallinta&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Jomottava/tykyttävä kipu hampaassa, puruarkuus, turvotus; mahdollisesti lämpöilyä.&quot;&gt;Hammasperäiset infektiot&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hammaslääkärille&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Puristava rintakipu, joka voi säteillä leukaan, kaulaan, hartioihin; hengenahdistus, pahoinvointi.&quot;&gt;Sydänperäinen säteilykipu&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinaisempi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hätätilanteen mahdollisuus. Puristus rinnassa, usein alkaa rasituksessa ja helpottaa levossa.&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipu ja turvotus korvan edessä tai leuan alla, usein pahenee ruokailun yhteydessä.&quot;&gt;Sylkirauhasten tulehdus&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Taustalla usein kivi tai tulehdus&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Pitkittynyt, vaikeasti paikannettava kasvojen kipu ilman selvää kudosvauriota; voi liittyä kipuherkistymiseen.&quot;&gt;Epätyypillisen kasvokipu&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kokonaisvaltainen hoito&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;


&lt;h2 id=&quot;sivuontelotulehdus&quot;&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;
&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFQkMvyrtwAWPjHVkYqHivABfWlsn-Oc4ncn42HW6l9u38d0i8RI8FtDT3ej-hNkcnki_H4KpHlFFYgyOWg9eQFIeWqjPa-0mtJ-GyHkVQY13wmrH6JgnDRDeXSkaBpjM5QyLKD05LxXDa/s1600/Kasvo22.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;216&quot; data-original-width=&quot;235&quot; height=&quot;292&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFQkMvyrtwAWPjHVkYqHivABfWlsn-Oc4ncn42HW6l9u38d0i8RI8FtDT3ej-hNkcnki_H4KpHlFFYgyOWg9eQFIeWqjPa-0mtJ-GyHkVQY13wmrH6JgnDRDeXSkaBpjM5QyLKD05LxXDa/s320/Kasvo22.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;Kasvokipu ja pääkipu, sivuonteloita on usein syytä epäillä&lt;/h2&gt;

&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;  
&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Melkoinen osa pääkivun takia hoitoon hakeutuvista kärsii sivuonteloiden
tulehduksista. Ne ovat tavallisia kasvojen alueen kipujen aiheuttajia. Sivuontelot
ovat kallon luiden sisässä. Tulehtuessa niiden limakalvot turpoavat ja
onteloihin voi kertyä eritteitä. Poskionteloista ulos johtavat aukot saattavat
myös tukkeutua, jolloin tulehduseritteen lisääntyminen synnyttää painetta. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Poskiontelotulehdusten riski on suurempi, jos ihmisellä on
taipumusta allergiaan tai hän tupakoi. Edesauttavina anatomisina tekijöinä
voivat olla nenän väliseinän väärä asento tai nenäpolyypit. Vieras esine
nenässä, uiminen tai painevamma voi myös vaikuttaa asiaan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tavallisimmin oireilevat poskiontelot, mutta myös otsa-,
seulaluu-, ja kitaluuontelot voivat tulehtua. Usein niitä tulee nuhan jälkeen.
Allergiset tekijät saattavat turvottaa limakalvoja ja edesauttaa tulehdusten
syntymistä. Myös hampaiden tulehdukset voivat hoitamattomina levitä
poskionteloihin ja aiheuttaa kasvojen särkyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yleisin on poskiontelon tulehdus. Tavallisesti sitä edeltää yleensä noin viikon
nuhakuume. Jos tämän jälkeen ilmenee märkäistä nuhaa, liman valumista nieluun,
ylähampaiden tai kasvojen paineen tunnetta tai kipua, niin
poskiontelotulehdusta on perusteet epäillä. Joskus vaivaan liittyy haju- ja
makuaistin turtumista. Öiset yskänpuuskat ovat toisinaan ainoa yksittäinen
merkki ajoittain poskionteloista valuvasta eritteestä nieluun ja siitä
alaspäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillisesti päänsärky alkaa, kun ihminen on vilustunut ja tai nopeasti sen
jälkeen. Poskiontelotulehduksen oireisiin voi kuulua päänsäryn lisäksi painon
tunnetta poskissa tai silmien takan. Voi olla myös kipua poskissa tai hampaissa
tärinän tai äkkiliikkeiden yhteydessä. Kipua voivat lisätä pään taivutteleminen
eteenpäin ja koputtelu poskipäihin. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Nenä voi olla tukkoinen ja keltaista tai vihreää eritettä
voi valua myös nieluun. Koska eritettyä kertyy yön aikana onteloihin, kipu voi
olla pahempaa aamuisin. Lämpötilan vaihtelut, kuten siirtymineen kylmään
ulkoilmaan, voivat pahentaa kipua. Nenän limakalvot voivat olla turvonneet ja
muita tulehduksen merkkejä voi olla yleisen heikkouden, huonovointisuuden ja
lievän lämmön muodossa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Diagnoosi voidaan tarvittaessa varmistaa röntgen- tai
ultraäänitutkimuksella tai tekemällä poskiontelon punktio. Tällöin on myös mahdollista
ottaa näyte bakteerien antibioottiherkkyyttä varten.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Tulehdus voi olla myös otsa- tai seulalokeristossa. Otsaontelon tulehduksessa
on usein kipua otsalla. Nämäkin kivut hoidetaan yleensä antibiooteilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona voi käyttää nenän limakalvoja supistavia reseptivapaita
nenätippoja. Ne kannattaa laittaa selällään maaten. Kun lääke on tiputettu
vasempaan sieraimeen, hyvä on odottaa hetkinen ja kääntyä sitten samalle
kyljelle, jotta lääke tunkeutuisi poskionteloon. Oikeaan sieraimeen
tiputtamisen jälkeen käännytään vastaavasti oikealle. Nenätippoja ei saa
käyttää pitkää aikaa yhtäjaksoisesti, koska ne voivat itse aiheuttaa
nuhaoiretta. Ainakaan yli viikkoa ei kannata niitä käyttää yhteen menoon ilman keskustelua lääkärin kanssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huoneilma kannattaa pitää kosteana. Höyryä voi hengittää joko kuumassa
suihkussa tai astiasta, jossa on kuumaa vettä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lämmintä käärettä voi kokeilla poskionteloiden päällä kipuja helpottamaan.
Nenän kannuhuuteluita voidaan käyttää. Suihkussa voi purskutella lämmintä vettä
nenän kautta, ensin sisään ja sitten ulos. Joidenkin mausteiden väitetään
olevan hyväksi limakalvoille. Valkosipulilla tai cayennenpippurilla
voimakkaasti maustettuja ruokia voi kokeilla.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Jos omin keinoin ei pärjätä niin hoidoksi usein riittävät antibioottikuuri,
limakalvoja supistavat nenätipat ja tarvittaessa kipulääkkeet. Lääkärin
harkinnan mukaan voidaan nenäsuihkeina annettavaa kortisonia käyttää
limakalvoturvotuksen vähentämiseen. Tukkoisuutta on koetettu lievittää
allergialääkkeillä mutta niiden tehoon epävarma.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Jos kipuoire on voimakas tai
pelkkä antibiootti ei ole rauhoittanut tilannetta, niin poskiontelon punktio voi
olla tarpeen. Kroonistuneissa vaivoissa käytetään myös poskionteloiden
leikkaushoitoja tilanteen saamiseksi rauhoittumaan.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRj6hNIXQA8PDy7BrMwtD7Las4hsNveJyPUKz8q-w8GdMMArek_FimFcmkm3T5kFGuiV1wRwwDUdZzjoo943jA9tzNvoYM6QeyUwgWJpNzErxX9FJ5-s-A3_c5c83q2dqlMYoj_7wbp86tT44PssXIQge5a-xMtZfihQUnB77bxSFcYLb7a1k5sdHA_uGe/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;&lt;h2 id=&quot;kolmoishermosarky&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;Kolmoishermosärky on useimmiten ikäihmisten tauti&lt;/span&gt;&lt;/h2&gt; 
  &lt;/span&gt;&lt;/div&gt;
&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  Kolmoishermosärky aiheuttaa useimmiten yksipuolisen ylä- tai
alaleuan alueen voimakkaan sähköiskumaisen kivun. Tauti vaivaa yleensä
iäkkäämpiä ihmisiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Syy jää useimmin tuntemattomaksi. Hermon puristusoiretta aiheuttava poikkeava
verisuoni on kuvattu. Eräät sairaudet voivat aiheuttaa kolmoishermoon
tulehduspesäkkeen. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&amp;nbsp;Jotkut toiminnat,
kuten alueen kosketus, hampaiden pesu, puhuminen tai voimakas purenta,
saattavat laukaista kipukohtauksen. Kipuvaihe voi kestää päivästä kuukausiin,
useimmiten viikkoja. Kipujakso voi uusitua muutaman kerran vuodessa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tutkittaessa ei poikkeavia löydöksiä yleensä ole. Lääkärin
tutkimus on kuitenkin tarpeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona käytetään useimmiten lääkehoitoa, sähkökipuhoitoja tai akupunktiota.
Harvemmin tarvitaan kirurgisia toimenpiteitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kolmoishermosäryssä kannattaa välttää kasvojen alueen ärsyttämistä. Talvella
kasvot on hyvä pitää lämpimänä esimerkiksi liinan avulla.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;vyoruusu&quot; style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;Silmän ja kasvon seudun vyöruusu (Herpes zoster
ophthalmicus)&lt;/span&gt;&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Noin joka kolmas sairastuu elinaikanaan vyöruusuun ja isolla
osalla tauti ilmenee kasvojen ja silmän alueella. Silmän seudun vyöruusu
(Herpes zoster ophthalmicus) on vyöruusun muoto, joka vaikuttaa silmään ja sen
ympäristöön. Silmän osista sarveiskalvossa olevat muutokset ovat eniten näköön
vaikuttavia.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Aiheuttaja on Varicella zoster -virus (vesirokkovirus), joka
on aiempaa sairautta seuranneen lepotilan jälkeen aktivoitunut uudelleen
hermostossa. Silmän jokainen osa voi tulehtua. Sarveiskalvon arpeutumisen
seurauksena osalla näöntarkkuus huononee merkittävästi ja pysyvästi.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vyöruusu ilmenee vain yhdellä puolella kasvoja, joten toisen
puolen silmä ei sairastu. Itse virus oleilee selkäytimessä, mutta aiheuttaa
yhden tuntohermon alueelle rakkulaista ja kivuliasta ihottumaa. Se ei
kuitenkaan ylitä kasvojen keskiviivaa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireet alkavat usein ihon kihelmöintinä, päänsärkynä tai
silmä seudun kipuna. Muutaman päivän kuluttua ilmaantuu rakkuloita otsalle,
silmän ja nenän seutuun. Ne erittävät yleensä ainakin muutaman päivän ajan.
Erite voi tartuttaa vesirokon ihmiseen, joka ei ole sitä aiemmin sairastanut.
Iho on tänä aikana kivulias. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Sairauden aikana silmä voi punoittaa ja vuotaa, luomi voi
turvota. Näkö voi heikentyä, silmä voi olla kipeä liikutellessa ja voi esiintyä
kaksoiskuvia sekä valonarkuutta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Rakkuloiden kuivumisen jälkeen noin joka kolmannelle
kehittyy jälkioireena kivulias, kutiseva ja poltteleva hermosärky samalle
alueelle. Kun ihottuma paranee, sen alueelle voi jäädä arpia. Useimmiten alle
50-vuotiailla ja alkuvaiheessa vähän kivuliailla ihmisillä on vain pieni riski
saada jälkisärkyjä. Myös niillä, joilla taudin alussa vähän rakkuloita, on
suhteellisen pieni todennäköisyys saada vaikeita jälkikipuja.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Lääkitys pyritään aloittamaan nopeasti). Silmälääkärin
tutkimus on tarpeen, koska tauti voi vaurioittaa silmää pysyvästi. Hoitona
voidaan käyttää viruksiin vaikuttavia lääkeaineita ja joskus myös kortisonia.
Sillä hoidetaan niitä henkilöitä, joilla on suuri todennäköisyys saada
jälkikipuja.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vyöruusurokote voi ehkäistä taudin.&amp;nbsp;&lt;span face=&quot;Aptos, sans-serif&quot; style=&quot;font-size: 12pt; line-height: 115%;&quot;&gt;Itsehoitoon
kuuluu ihoalueen pitäminen puhtaana ja rakkuloiden rikkomisen välttäminen.&lt;/span&gt;&lt;span style=&quot;background: rgb(246, 246, 246); color: #212322; font-family: TerveystaloSans, serif; font-size: 12pt; letter-spacing: 0.1pt; line-height: 115%;&quot;&gt; &lt;/span&gt;&lt;span face=&quot;Aptos, sans-serif&quot; style=&quot;font-size: 12pt; line-height: 115%;&quot;&gt;Viileä suihku tai kylmäpakkaus voi lievittää kutinaa.
Rakkulakohdan päälle voi tarvittaessa laittaa kuivan steriilin lapun. Vaatteina
on hyvä käyttää löysiä ja joustavia vaatteita.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;jattisoluvaltimotulehdus&quot;&gt;Jättisoluvaltimotulehdus (Ohimovaltimotulehdus,
temporaaliarteriitti)&lt;/h2&gt;


&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Harvinainen verisuonten tulehdussairaus, jota esiintyy
yleensä yli 50-vuotiailla. Tulehdus kohdistuu suuriin ja keskisuuriin
valtimoihin, erityisesti ohimovaltimoihin. Siinä valtimoiden seinät
paksuuntuvat ja verenkierto voi paikallisesti huonontua.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tarkkaa syytä ei tunneta. Autoimmuunimekanismit ja
ikääntymisen myötä tapahtuvat muutokset verisuonissa vaikuttavat. Joskus
puhkeaa tavallisen hengitystietulehduksen jälkeen.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tyypillinen oire on jatkuva, jomottava päänsärky ohimon
alueella. Kipu voi olla öisin pahimmillaan. Se on usein poikkeavaa verrattuna
ihmisen aiemmin kokemiin päänsärkyihin.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireisiin voi kuulua päänahan ja ohimoiden arkuus, kun sitä
kosketellaan. Leuka saattaa väsyä ja purressa ja niellessä voi olla kipuja.
Joskus saattaa mukana olla kipua kielessä ja äänen käheyttä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Usein on mukana tulehdustyyppisiä yleisoireita kuten kuume,
väsymys ja laihtuminen. Lihaksissa voi olla jäykkyyttä ja nivelissä kankeutta.
Aamuisin voi olla vaikeuksia päästä liikkeelle.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Jos tauti huonontaa silmän ja näköhermon verenkiertoa, voi
oireina olla näkökenttäpuutoksia tai jopa täydellinen näön menetys. Hoitamaton
jättisoluvaltimotulehdus&amp;nbsp;on yksi yleisimmistä sokeutumisen aiheuttajista.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Laboratoriokokeissa on lasko selkeästi koholla. Jos
diagnoosi jää vielä epäselväksi, se voidaan varmistaa ohimosuonesta otetun
koepalan avulla.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Glukokortikoidilääkitys (kortisoni) aloitetaan heti epäilyn
herätessä näön menetyksen estämiseksi. Hoito on aloitettava pikaisesti. Se on
tärkeää tapauksissa, joihin kehittyy näköhäiriöitä, sillä näön huononeminen voi
jäädä pysyväksi. Kortisonihoito yleensä rauhoittaa tilanteen nopeasti.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
&lt;/p&gt;
&lt;h2 id=&quot;purentaelimistokipu&quot;&gt;Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD temporomandibular
disorders)&lt;/h2&gt;


  &lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Leukanivelkipu on naisilla tavallinen vaiva. Leukanivel on
elimistön eniten käytetty nivel. Se aukeaa ja sulkeutuu jopa 2000 kertaa
vuorokauden aikana puhumisen, syömisen, juomisen ja kuorsauksen yhteydessä.
Leukanivelvaivoja on enemmän naisilla kuin miehillä. Naisten vilkkaammasta
keskusteluperinteestä tuskin kuitenkaan löytyy tälle selitystä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suun avautuessa alaleuan pää kiertyy nivelkuopassa, ja sen jälkeen leukanivel
liukuu eteenpäin. Nivelen välilevy helpottaa näiden liikkeiden suorittamista.
Välilevy vaurioituu helposti, esim. voimakkaan purennan tai suoran vamman
seurauksena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leukasärky voi johtua häiriintyneestä purennasta. Jos hampaat eivät purressa
kosketa toisiaan symmetrisesti, syntyy leukaniveliin epätasaista rasitusta.
Ajan mittaan se saattaa aiheuttaa leukojen vaivoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yhtenä leukanivelongelmien syynä voi olla hampaiden liian voimakas purenta
yöllä. Tätä tottumusta henkilö ei itse edes välttämättä tiedä, jos hän asuu
yksin tai asuinkumppani ei hienotunteisesti ole huomauttanut öisestä hampaiden
narskuttelusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leukanivelen toimintahäiriössä oireina saattaa olla kipu leukanivelen alueella
tai ympäristössä sekä myös rutina tai naksuminen. Häiriöistä voi seurata
päänsärkyä ja kipuja etenkin kaulan purennan ja nielemisen lihaksissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tutkittaessa havaitaan usein, että leuka sulkeutuu epäsymmetrisesti. Asiaa voi
itsekin tutkia peilistä tarkkailemalla suun avautumista ja sulkeutumista sekä
seuraamalla etuhampaiden keskimmäisiä välejä. Niiden pitäisi ihannetapauksessa
liikkua suoraviivaisesti koko liikkeen ajan, jotta ne osuvat lopuksi
vastakkain.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leukanivelissä havaitaan usein kipua ja ylimääräisiä ääniä. Alaleuan
liikelaajuuksissa saattaa olla rajoituksia tai epäsymmetriaa.
Röntgentutkimuksella voidaan kuvata leukanivelen luuosat. Jos on tarvetta
välilevyn kuvantamiseen, niin se onnistuu magneettitutkimuksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitotoimenpiteistä on ensisijalla purennan tarkistus ja kuntoon saattaminen
hammaslääkärin vastaanotolla. Yöpurennan rasituksen keventämiseksi käytetään
pehmeää purentakiskoa ja harkinnan mukaan lihasjännitystä laukaisevaa
lääkitystä. Kipua ja ärsytystä voidaan vähentää kiputulehduslääkkeillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Fysikaalisessa hoidossa rentoutetaan purentaan osallistuvat lihakset
hieronnalla ja lämpöhoidolla. Tämä voi yksistäänkin olla riittävä hoito. Joskus
joudutaan leukaniveltä käsittelemään normaalien liikelaajuuksien
palauttamiseksi. Akupunktiohoidolla on myös saatu hyviä tuloksia kivun
lievityksessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos ylenmääräinen lihasjännitys on leukojen säryn takana oleva perusongelma,
sitä voidaan yrittää lievittää esim. biofeedback- tai hypnoosihoidolla. Joskus
saatetaan harkita kortisonipistoksia. Leikkaustoimenpiteitä ei jouduta
käyttämään kovinkaan usein.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leukanivelen toiminta liittyy läheisesti yläniskan toimintaan. Niinpä
leukanivelen toimintahäiriössä kannattaa tarkistaa yläniskan tilanne ja
asentotottumukset sekä vastaavasti leukanivelen toiminta niskavaivoissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pahimmassa kipuvaiheessa kannattaa syödä ruokaa, joka ei vaadi kovin voimakasta
puremista. Tarvittaessa henkilö voi nauttia vain soseita tai nestemäistä ravintoa.
Purukumin jauhaminen kannattaa lopettaa. Puhumista ei yleensä tarvitse
rajoittaa. Jotkut lääkärit neuvovat keskittymään puheessa jonkin aikaa määrän
sijasta laatuun.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Leukanivelvaivojen itsehoidossa voi käyttää ensiapuna reseptivapaita
tulehduskipulääkkeitä lyhyenä kuurina.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kivun alkuvaiheessa on hyvä kokeilla kylmähoitoa. Jos se ärsyttää,
lämpöpullolla tai sähkötyynyllä voi lämmittää varovaisesti leukanivelen
kipualuetta ja hieroa kevyesti nivelen ympäristön lihaksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leuan ääriasentoja pitää välttää. Tällaisia ovat leukaan nojaaminen, puhelimen
puristaminen leualla olkaa vasten ja lukemista selällään maaten pää
voimakkaasti etukenossa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leukaa kannatta pitää sellaisessa asennossa, että hampaat eivät kosketa
toisiaan. Jos henkilöllä on taipumusta öiseen hampaiden narskutteluun, hänen
kannattaa yrittää rentoutua illalla ennen nukkumaanmenoa, vaikkapa lämpimässä
kylvyssä. Hammaslääkäri voi valmistaa muovikiskot, jotka pehmentävät yöaikaista
purentaa ja vähentävät leukanivelen rasitusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leukaniveltä voi varovasti rentouttaa jumpaten siten, että hampaat ovat
rennosti erossa toisistaan. Alaleukaa voi työntää eteenpäin, vetää taaksepäin
ja liu’uttaa sivusuunnassa. Suuta ei saa väkisin vääntää auki tai purra
voimakkaasti hampaita yhteen.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  
 &lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;hammasinfektiot&quot;&gt;Hammasperäiset infektiot / paiseet&lt;/h2&gt;

  &lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hammasperäiset tulehdukset aiheutuvat suun omien bakteerien
aiheuttamista tulehduksista. Suussa on oma bakteeriyhteisö, joka elää
sopusoinnussa isäntänsä kanssa. Jos joku tulehduksia aiheuttava bakteerikanta
saa ylivallan, voi seurauksena olla erilaisia tulehdusmuutoksia suun
rakenteissa.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Hampaan juuren tai ikenen tulehduksesta voi muodostua paise, joka aiheuttaa
kovaa kipua kasvojen ja suun alueella.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Yleensä paiseen syynä on hoitamaton reikä, ikenien sairaus tai aiemmin tehty
hammashoito, jonka seurauksena bakteerit pääsevät leviämään kudoksiin.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on särkevä, jomottava kipu hampaassa tai kasvoissa,
usein toispuoleisesti. Voi olla turvotusta, arkuutta purressa, joskus kuumetta
ja yleisoireita.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;

&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Lääkäri tai hammaslääkäri tyhjentää paiseen, jos se on
tarpeellista ja aloittaa antibioottihoidon. Tulehtunut hammas joudutaan hoitamaan
ja tarvittaessa juurihoitamaan tai poistamaan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  
&lt;/p&gt;
 
&lt;h2 id=&quot;sydanperainen-sateily&quot;&gt;Sydänperäinen säteilykipu kasvoihin tai leukaan&lt;/h2&gt;
 
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Sepelvaltimotauti johtuu sydänlihasvaltimoiden seinämien kovettumisesta ja
ahtautumisesta. Kivun syynä on sydämen hapenpuute sepelvaltimoiden ahtauman tai
tukoksen takia. Sydänveritulpan (infarktin) kohdalla suoni tukkeutuu
äkillisesti, jolloin oireet voivat tulla levossa ja olla pitkäkestoisempia.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tyypillinen oire on keskellä rintaa tuntuva, samanlaisena
toistuva, puristava, ahdistava tai painava kipu rintakehällä (angina pectoris).
Se voi aluksi tulla vain rasituksessa ja laueta levossa. Kipu voi säteillä
rintakehästä leukaan, kasvojen alueelle, hartioihin tai käsivarsiin. Tämä voi
hämätä ja johtaa virhediagnooseihin.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Kyseessä on hätätilanne. Tuoreen sydänveritulpan hoito annetaan sairaalassa lääkityksen
tai hoitotoimenpiteiden muodossa. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;

&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;On hyvä hallita omia riskitekijöitään kuten verenpainetta, kohonnutta
kolesterolia, tupakointia, sokeritautia, liikunnan puutetta ja ylipainoa.
Itsehoito kiputilanteessa ei ole turvallista, vaan on hakeuduttava hoitoon.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;sylkirauhaset&quot;&gt;Sylkirauhasten tulehdus ja sikotauti voi tulla aikuisellekin&lt;/h2&gt;

Sylkirauhasten tulehdukset voivat aiheuttaa kipuoireita. Tavallisin on sikotaudin aiheuttama alaleuan sylkirauhasen turvotus. Samalla voi olla kuumetta ja tulehduksen aiheuttamia yleisoireita. Sikotauti esiintyy yleensä lapsilla, mutta se voi tulla aikuisellekin, jos henkilö on lapsuudessa siltä säästynyt.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sikotauti asettuu ilman lääkehoitoa. Muissa sylkirauhasen tulehduksissa on antibioottikuuri tarpeen. Sylkirauhasen tulehduksissa vaivan voi aiheuttaa tiehyen sulkeva kivi, joka on poistettava.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sikotaudissa tulehduskipulääkkeitä voi käyttää oireiden lievitykseen. Riittävästä juomisesta ja levosta on myös huolehdittava.&lt;div&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
&lt;/p&gt;

  
  &lt;h2 id=&quot;epatyypillinen-kasvokipu&quot;&gt;Epätyypillisen kasvokipu (Atyyppinen kasvokipu)&lt;/h2&gt;
 &lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Atyyppinen kasvokipu on krooninen, vaikeasti määriteltävä
kiputila kasvojen alueella. Kipu ei sovi tarkasti mihinkään tunnettuihin hermo-
tai tulehdusperäisiin kipuoireyhtymiin. Silloin kun mikään tavanomainen syy ei
selitä pitkittynyttä kasvokipua, puhutaan epätyypillisestä kasvokivusta. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kyseisessä tilanteessa kasvojen rakenteissa tai toiminnassa
ei perusteellisissa tutkimuksissa todeta mitään vaiva selittäviä poikkeavuuksia.
Joskus jälkikäteen on kuitenkin voitu todeta kivulle selkeä syy.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kipu voi liittyä tai sitä voi pahentaa hermoston
kipuherkistyminen ja masennus.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina voi esiintyä jatkuva, polttava, jomottava, jäytävä
tai pistävä kipu kasvojen toisella tai molemmilla puolilla. Mukana voi olla
puutumisen ja kasvojen tunnon muutoksia. Oireet voivat pahentua stressissä ja
levossa.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Hoidossa käytetään usein hermoperäiseen kipuun vaikuttavia lääkkeitä pieninä
annoksina. Myös psykososiaalinen tuki ja kivunhallintamenetelmät ovat
keskeisiä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Säännöllinen uni, stressinhallinta ja kipupäiväkirjan
pitäminen voivat auttaa oireiden hallinnassa. Täydellistä ehkäisyä ei tunneta.&lt;/p&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_A8Yp1uVh5oPPklUMo27pQYq1MBUk7NjB0aDMp5uP2Y7P5nfGbw8foRe7k_Ywusgr8OTEocB8d-2oA5xwFF30O6v-R3GpjLNrgSKb-MggzbHyv6WGGV3_Yj3fy_8CNZd_-y3EhfMeAz93/s1600/OsaKasvo.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637822815840543538&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_A8Yp1uVh5oPPklUMo27pQYq1MBUk7NjB0aDMp5uP2Y7P5nfGbw8foRe7k_Ywusgr8OTEocB8d-2oA5xwFF30O6v-R3GpjLNrgSKb-MggzbHyv6WGGV3_Yj3fy_8CNZd_-y3EhfMeAz93/s200/OsaKasvo.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 175px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;

&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;kk-paivu&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;

Hakeudu päivystykseen jos kasvokivussa on seuraavia oireita:
Kasvokivun yhteydessä on mahdollisesti aivohalvaukseen viittaavia oireita, kuten pistelyä, tunnottomuutta, lihasheikkoutta tai liikehäiriöitä.&lt;br /&gt;
Kasvokivun yhteydessä on mahdollisesti sydänkohtaukseen viittaavia oireita, kuten kipua käsivarressa, rinnassa, olkapäässä tai kaulalla.&lt;br /&gt;
Kasvojen alueelle on kohdistunut voimakas isku.&lt;br /&gt;
Kasvojen iskun jälkeen kasvojen kipu ja turvotus ovat voimakkaita.&lt;br /&gt;
Kasvojen iskun jälkeen on sekavuutta tai yleistilan alentumaa.&lt;br /&gt;
Kasvojen alueen kipu tai turvotus on alkanut äkillisesti ilman selvää syytä.&lt;br /&gt;
Kasvojen alueen kivun lisäksi on kasvojen turvotusta ja kuumetta.&lt;br /&gt;
Kasvojen alueen turvotus vaikeuttaa hengitystä.&lt;br /&gt;
Suu ei aukea tai nieleminen on vaikeaa.&lt;br /&gt;
Kasvojen alueelle on tullut vuotava haava tai on tehty hampaan poisto, jonka verenvuoto ei pysähdy omin keinoin.&lt;br /&gt;
Hampaisiin liittyvä kipu ei asetu kipulääkkeillä.&lt;br /&gt;  
  
&lt;b&gt;&lt;p&gt;Milloin lääkäriin&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;
Hakeudu lääkärille jos kasvokivussa on seuraavia oireita:&lt;br /&gt;
Kasvokipu on sietämätöntä tai kipulääkkeet eivät auta.&lt;br /&gt;
Kasvokipu ja turvotus on vain yhdellä puolella kasvoja.&lt;br /&gt;
Hammassäryn lisäksi suun avaaminen, pään kääntäminen tai nieleminen on vaikeaa.&lt;br /&gt;
Kasvokivun lisäksi on kaulalle ilmestynyt patti.

&lt;br /&gt;
&lt;b&gt;&lt;p&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;
Hammassärkyä voi hoitaa itse kipulääkkeillä kunnes saa ajan hammaslääkärille.&lt;br /&gt;
Pienistä vammoista johtuvaa kasvokipua voi hoitaa itse.&lt;br /&gt;
Sikotauti.&lt;br /&gt;
Nuhan ja flunssan yhteydessä lievät, ohimenevät kipuoireet poskionteloiden seudussa.&lt;br /&gt;

&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;kk-lisatt&quot;&gt;Lisätietoa kasvokivuista&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=poskiontelotulehdus&amp;amp;p_artikkeli=dlk00283&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;poskiontelotulehduksista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Poskiontelotulehduksen käypä hoito &lt;a href=&quot;http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00024&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;suositus.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.kaypahoito.fi/khp00102&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet&lt;/a&gt; Käypä hoito.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00265&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Hammasperäiset eli odontogeeniset infektiot&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;

Suomen migreeniyhdistyksen sivujen artikkeli &lt;a href=&quot;https://migreeni.org/tietoa/kolmoishermosarky/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kolmoishermosärystä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00554?p_artikkeli=dlk00554&amp;amp;p_haku=Vy%F6ruusu%20(Herpes%20zoster)&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;vyöruususta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00431&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sarjoittainen päänsärky&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli ohimovaltimon &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&amp;amp;p_teos=dlk&amp;amp;p_artikkeli=dlk00932&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tulehduksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli sylkirauhasen &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00332&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;sairauksista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00119&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;leukanivelvaivoista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Purentaelimistön toimintahäiriöiden käypä hoito &lt;a href=&quot;http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00069&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;suositus.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://migreeni.org/tietoa/paansarkysairaudet/epatyypillinen-kasvokipu/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Epätyypillinen kasvokipu.&lt;/a&gt;
migreeni.org sivulla kerrotaan, että  kun mitään selittävää syytä ei löydy, kyseessä saattaa olla epätyypillinen kasvokipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;
&lt;b&gt;
Lisätietoa kasvokivuista englanniksi:
&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Wikipedian englanninkielinen artikkeli poskionteloiden &lt;a href=&quot;http://en.wikipedia.org/wiki/Sinusitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tulehduksista.&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;
Teachmeanatomy.info englanninkielinen esitys poskionteloiden &lt;a href=&quot;https://teachmeanatomy.info/head/organs/the-nose/paranasal-sinuses/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;anatomiasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Medicinenet.comin kuvasarja &lt;a href=&quot;http://www.medicinenet.com/shingles_picture_slideshow/article.htm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;vyöruususta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Medicinenet.com &lt;a href=&quot;http://www.medicinenet.com/cluster_headaches/article.htm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;cluster päänsärky.&lt;/a&gt; &lt;br /&gt;
Mayo klinikan sivut cluster &lt;a href=&quot;http://www.mayoclinic.com/health/cluster-headache/DS00487&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;päänsäryt.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/15671-trigeminal-neuralgia-tn&quot;&gt;Trigeminal Neuralgia&lt;/a&gt; Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.patient.info/oral-dental-care/toothache&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Toothache&lt;/a&gt; causes, symptoms, and treatment Patient.info.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://myhealth.alberta.ca/Health/aftercareinformation/pages/conditions.aspx?hwid=uh3737&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tooth and Gum Pain&lt;/a&gt; care instructions MyHealth Alberta.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.nhs.uk/conditions/dental-abscess/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Dental abscess.&lt;/a&gt; NHS-sivu hammasperäisestä paiseesta.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/tooth-abscess/symptoms-causes/syc-20350901?utm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tooth abscess.&lt;/a&gt;
Mayo Clinican sivu samasta aiheesta.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/symptoms/facial-pain&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Facial Pain.&lt;/a&gt;
Cleveland Clinicin potilassivu käsittelee myös atypical facial pain (epätyypillinen kasvokipu) aihetta.&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/korvakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Korvakipu - sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/2052403570050449239/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/2052403570050449239' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/2052403570050449239'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/2052403570050449239'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2025/10/kasvokivut.html' title='Kasvokivut'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFQkMvyrtwAWPjHVkYqHivABfWlsn-Oc4ncn42HW6l9u38d0i8RI8FtDT3ej-hNkcnki_H4KpHlFFYgyOWg9eQFIeWqjPa-0mtJ-GyHkVQY13wmrH6JgnDRDeXSkaBpjM5QyLKD05LxXDa/s72-c/Kasvo22.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-2177487918767962111</id><published>2026-07-25T22:30:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T13:01:39.759+03:00</updated><title type='text'>Korvakipu</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
&lt;!--Sisällysluettelo--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Sisällysluettelo tälle sivulle:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#ulkoiset&quot;&gt;Korvan ulkoiset tulehdukset&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vahatulppa&quot;&gt;Korvakäytävän vahatulppa&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#valikorva&quot;&gt;Välikorvan tulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#mastoidiitti&quot;&gt;Kartiolisäkkeen tulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vyoruusu&quot;&gt;Korvan vyöruusu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#barotrauma&quot;&gt;Korvan paineongelmat ja -vammat&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#tmj&quot;&gt;Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sateily&quot;&gt;Korvaan säteilevä kipu ja muut korvakivut&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#kok-paivu&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#kok-itseh&quot;&gt;Itsehoito&lt;/a&gt; |   
  &lt;a href=&quot;#kok-lisatt&quot;&gt;Lisätietoa korvakivuista&lt;/a&gt; | 
&lt;/div&gt;

&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;

&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
  
&lt;h3 id=&quot;korvakipu&quot;&gt;Korvakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;

&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Korvakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Korvakäytävän tulehdus syntyy useimmiten uimisen tai ihovaurion jälkeen. Oireina kipu, punoitus, turvotus ja joskus vuoto.&quot;&gt;Korvan ulkoiset tulehdukset&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein uimisen tai ihotulehduksen jälkeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Vahatulppa voi tukkia korvakäytävän. Oireina kuulon heikkeneminen, tukkoisuus ja joskus huimaus.&quot;&gt;Korvakäytävän vahatulppa&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hyvin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi aiheuttaa tukkoisuuden ja kuulon heikkenemisen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Välikorvan tulehdus on erityisesti lasten sairaus. Oireina kipu korvassa, kuume ja kuulon lasku.&quot;&gt;Välikorvan tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen lapsilla&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Joskus vaatii lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Syntyy useimmiten pitkittyneestä välikorvantulehduksesta. Oireina kipu, turvotus, punerrus ja kosketuarkuus toisen korvan takana.&quot;&gt;Kartiolisäkkeen tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi vaatia sairaalahoitoa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Herpes zoster oticus aiheuttaa kipua korvassa ja sen ympärillä, rakkuloita ja samalla puolella kasvolihasten heikkoutta.&quot;&gt;Korvan vyöruusu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Painevamma johtuu paine-eroista elimistön sisäisen ja ulkoisen paineen välillä lentäessä tai sukeltaessa. Oireena äkillinen kipu ja kuulon heikkeneminen.&quot;&gt;Korvan paineongelmat ja -vammat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein liittyy lentämiseen tai sukeltamiseen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Leukanivelen (TMJ) toimintahäiriö voi tuntua kipuna korvassa. Oireina leukanivelen naksuminen ja arkuus.&quot;&gt;Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein purentavirhe tai yöllinen hampaiden narskuttelu&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Korvaan voi säteillä kipua esimerkiksi nielun tulehduksista, hampaista tai kaulan alueen vaivoista.&quot;&gt;Korvaan säteilevä kipu ja muut korvakivut&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaihtelee&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kivun lähde usein muualla kuin itse korvassa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;

  
  &lt;b&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
   &lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;
     &lt;h2 id=&quot;ulkoiset&quot;&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;
&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgk5Tt9Mt-khsk3nXZRtktd8INqkq_J9B0dn80Pch8QI3mOUDBAEXW9i6jGgvAjRcSYdTrxpjho-Zc8hyphenhyphenwejXbpEDQGcvzY7w1EuppUf3MtzuagNzEq9QEpt5ouJO2mWM_x2bdRXF8rgPLq/s1600/lapsi1.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;301&quot; data-original-width=&quot;356&quot; height=&quot;271&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgk5Tt9Mt-khsk3nXZRtktd8INqkq_J9B0dn80Pch8QI3mOUDBAEXW9i6jGgvAjRcSYdTrxpjho-Zc8hyphenhyphenwejXbpEDQGcvzY7w1EuppUf3MtzuagNzEq9QEpt5ouJO2mWM_x2bdRXF8rgPLq/s320/lapsi1.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;Korvan ulkoiset tulehdukset,&amp;nbsp; ulkokorva voi ärtyä uinnista&lt;/h2&gt;
    
     &lt;/span&gt;&lt;/div&gt; 
    
  
&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
Korvanlehden tulehdukset voivat aiheuttaa kipuoireita. Nämä ovat tavallisesti helposti nähtävissä paikallisena punerruksena ja kuumotuksena. Hoitona käytetään yleensä antibioottikuuria&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
Korvakäytävä voi tulehtua tai siihen muodostuu paise. Ulkokorvan tulehduksessa ärsytystä pahentaa tuuli tai vaikkapa uiminen. Korvakäytävän tulehdus alkaa usein kutinana ja se voi myöhemmin muuttua kivuliaaksi. Tällöin tutkimuksessa havaitaan tulehdusmuutoksia ulkoisessa korvakäytävässä.&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona käytetään erilaisia bakteereihin vaikuttavia tippoja ja voiteita. Joskus voidaan korvakäytävää joutua toistuvasti puhdistamaan huuhtelemalla, mikä nopeuttaa paranemista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona voi lievissä ärsytysoireissa käyttää reseptivapaita korvatippoja, jotka vaikuttavat ehkäisevästi bakteerien kasvuun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lämpöä voi käyttää kipuhoitona esim. lämpövesipullon tai lämpötyynyn avulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Uidessa ja tuulisella ilmalla on hyvä käyttää korvatulppia. Korvakäytävät voi kuivata vaikkapa hiustenkuivaajan miedolla teholla uimisen jälkeen. Likaisessa vedessä ei kannata uida.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Korvaa ei saa kaivella - varsinkaan terävillä esineillä.&amp;nbsp;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9dO9M5u0zc9kGwk4U7DWnTm9jY5N71fHxSTKmgPcbahvZH_ZbxzOWfbpFB4nMJs0DNGXgaEx4gXD0wgqx2VMn6S7JWOFPeuOxAuA0oelymE-hIlQuk-KP166zRpYYz1eU5whnay41ppp1TX4VnuCu-pNj6uu8BaklWL6bOXcPo_sY1Ephp3sb7Tog26FR/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;&lt;h2 id=&quot;vahatulppa&quot;&gt;Korvakäytävän vahatulppa&lt;/h2&gt;  
  &lt;/span&gt;&lt;/div&gt;
  &lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Korvakäytävän vahatulppa tarkoittaa korvakäytävään kertyneen korvavaikun
kovettumista ja tukkeutumista. Ikäihmisillä talirauhasten eritys vähenee ja vaikku
muuttuu kuivemmaksi.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Syynä on tavallisesti runsas korvavaikun eritys tai sen huono poistuminen. Vaikun
määrä ja kulkeutuminen pois korvasta on yksilöllistä. Anatomiset syyt kuten
esimerkiksi kapea korvakäytävä tai korvakäytävän runsas karvoitu voi altistaa
vaivalle. Vanhetessa vaha kuivuu ja kovettuu helpommin.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina voi olla korvan tukkoisuuden tunne, kuulon
heikkeneminen, joskus humina tai rutina korvassa. Soimista tai lievää kipua voi
esiintyä, harvemmin huimausta.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Apteekista saatavat korvatipat voivat pehmittää vaikkua. Vahatulppa poistetaan
tarvittaessa terveydenhuollossa yleensä korvahuuhtelemalla tai jos se ei
onnistu, imulla ja työhön sopivilla instrumenteilla. Pumpulipuikkoja ei pidä
käyttää, sillä ne vain painavat vahaa syvemmälle ja voivat rikkoa korvakäytävän
ohuen ihon.&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;valikorva&quot;&gt;Välikorvan tulehdus, tulehduskierre voi olla ongelma lapsilla&lt;/h2&gt;
&lt;br /&gt;
Äkillinen välikorvan tulehdus aiheuttaa yleensä korvan alueen kipua ja särkyä. Lapsilla tämä on yleinen tauti. Korvatulehdusta edeltää useimmiten nuha tai muita hengitysteiden tulehdusoireita. Jos niiden jälkeen ilmaantuu korvakipua tai korvasärky, on syytä epäillä välikorvan tulehdusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pienet lapset eivät pysty ilmaisemaan kipua. Se voi ilmetä yleisenä ärtyneisyytenä tai jatkuvana itkuna, jolle ei löydy muuta syytä. Joskus lapset harovat korviaan. Tietysti itkuun voi olla monia muitakin syitä kuin korvatulehdus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tutkiessaan asiaa lääkäri näkee tärykalvon punertavan ja mahdollisesti pullottavan. Jos tärykalvo puhkeaa ja korvasta ilmaantuu vuotoa. Tällöin kipuoire usein lievittyy, ainakin väliaikaisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Äkillisessä välikorvan tulehduksessa ilman tärykalvon puhkeamista, hoitona voidaan käyttää lievissä tapauksissa puuduttavia korvatippoja ja kipulääkettä. Seuranta on kuitenkin järjestettävä. Monasti lääkäri määrää antibiootteja. Pahemmassa kipuoireessa ja tarvittaessa tehdään tärykalvopisto, jonka avulla saadaan märkä päästettyä pois välikorvasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pitkittyneissä ja toistuvissa tulehduksissa välikorvaan saattaa kehittyä niin sanottu liimakorva. Tällöin usein poistetaan nielu ja kitarisat. Putket asetetaan tärykalvoon, jotta välikorvan ilmastointi tehostuisi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä voi käyttää ensiapuna kivun lievitykseen ohjeiden mukaisesti. Jos perheessä on toistuvia korvatulehduksia, kotona kannattaa pitää varalla puuduttavia korvatippoja ensiapuun.&lt;div&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
 &lt;/p&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;
 
 &lt;h2 id=&quot;mastoidiitti&quot;&gt;Kartiolisäkkeen tulehdus (mastoidiitti)&lt;/h2&gt; 
  &lt;/span&gt;&lt;/div&gt; 

  &lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Mastoidiitti on harvinainen, mutta vakava korvan takana sijaitsevan ohimoluun kartio-
eli mastoidilisäkkeen ilmalokeroston tulehdus.&amp;nbsp;
Mastoidilisäke on korvan takana sijaitseva luinen kohouma. Tauti syntyy
usein hoitamattoman tai pitkittyneen välikorvatulehduksen seurauksena.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Välikorvasta on suora yhteys mastoidilokerostoon, ja niitä
verhoaa yhtenäinen limakalvo. Välikorvatulehduksessa tulehduserite voi työntyä
mastoidilokerostoon, ja tulehduksen edetessä paine siellä kasvaa. Tämä voi
aiheuttaa koko sisustan yhdistymisen märkäonteloksi. Tulehdus voi myös levitä
ympäröiviin rakenteisiin. Jos yhteys välikorvaan turpoaa umpeen,
tulehdusprosessi voi jatkua mastoidilokerostossa, vaikka välikorvan tilanne jo
rauhoittuisi&lt;b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on kova kipu ja arkuus korvan takana. Samalla on kuumetta
ja muita yleisiä sairauden merkkejä. Korva voi punoittaa ja olla turvonnut.
Kuulo heikkenee vaivan yhteydessä.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Kyseessä on päivystyksellinen tilanne. Hoito vaatii sairaalassa tehokasta hoitoa
antibiooteilla ja joskus kirurgisen toimenpiteen.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Itsehoitoa ei ole. Paras ehkäisy on hakeutua ajoissa lääkäriin, jos
välikorvatulehduksen oireet pitkittyvät.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  
&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;vyoruusu&quot;&gt;Korvan vyöruusu (Herpes zoster oticus, Ramsay Hunt
-oireyhtymä)&lt;/h2&gt; 

  
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vyöruusussa on kyse aikaisemmin taudin sairastaneen potilaan
hermosolmussa lepotilassa olevan varicella-zosterviruksen aktivoitumisesta. Korvan
vyöruusussa on kyseessä vyöruusun muoto, jossa vesirokkovirus aktivoituu korvan
alueella. Noin viidennes kaikista vyöruusu tautitapauksista esiintyy
aivohermoissa, näistä yli 90&amp;nbsp;% kolmoishermossa ja noin 5&amp;nbsp;% korvan
seudussa. Kyseisessä muodossa rakkulat sijaitsevat korvakäytävässä ja
korvalehdessä.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Syynä on viruksen uudelleen aktivoituminen, usein iän tai heikentyneen
immuniteetin seurauksena. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on voimakas kipu korvassa, rakkulainen ihottuma
korvakäytävässä tai korvalehdessä. Kuulo heikkenee äkillisesti yhdessä korvassa,
on korvien soimista, huimausta ja saman puolen kasvohermohalvaus oiretta. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Lääkärin hoidossa viruslääkitys ja kortisoni yleensä aloitetaan
nopeasti. Varhainen hoito parantaa ennustetta.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Itsehoitoa ei ole. Vyöruusurokotus vähentää sairastumisriskiä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
 
 &lt;/p&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;
  

&lt;h2 id=&quot;barotrauma&quot;&gt;Korvan paineongelmat ja -vammat&lt;/h2&gt;  
  &lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt; 


Välikorva on korvatorven avulla yhteydessä nieluun. Normaalitilanteessa
kyseisen putken kautta tapahtuu välikorvan paineen tasaus. Jos nuha tai
allergia turvottaa limakalvoja, tämä putki menee tukkoon. Kun paine ei pääse
tasaantumaan ympäröivän ilmanpaineen kanssa, se aiheuttaa korvakipua ja korvan
lukkiintumisen tunnetta. Tämä on tavallista lievässäkin nuhassa lentomatkojen
yhteydessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona käytetään nenän limakalvojen turvotusta vähentäviä tippoja ja
allergialääkkeitä, jotka supistavat limakalvoja. Ennen lentomatkaa on hyvä
ottaa ehkäisymielessä lääkitystä, jos henkilöllä on ollut tämän tyyppistä
ongelmaa. Nieleskelemällä, jauhamalla purukumia ja haukottelemalla voi yrittää
saada korvatorven aukeamaan. Seuraavalla keinollakin voi yrittää avata yhteyttä
välikorviin. Purista nenää pitämällä siitä kiinni. Samanaikaisesti kun suu on
myös kiinni, paina &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Korvan paineen tasausongelmat voivat olla suurempia esimerkiksi.
sukeltamisen, nopean korkeuden vaihtelun, vammojen tai suurten ulkoisten paineenvaihtelujen
yhteydessä. Silloin voi syntyä paineen aiheuttama paine- eli barotrauma korvan
rakenteisiin. Tavallisimmin painevauriot syntyvät paineen noustessa, eli esim.
sukeltaessa syvyyden kasvaessa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Se syntyy, kun välikorvan ilmanpaine ei pääse tasaantumaan
ulkoilman kanssa. Ongelmia voi syntyä jo uima-allassyvyyksissä. Tukkoisuus
flunssan aikana altistaa vaivalle. Oireina on äkillinen viiltävä kipu korvassa,
korvien lukkoisuus ja soiminen.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Jos painetta ei saada tasattua, on seurauksena välikorvan
vaurio ja mahdollisesti myös tärykalvon repeäminen. &lt;br /&gt;
Usein lievä oire lievittyy itsestään. Vakavissa tapauksissa tarvitaan lääkärin
arvio, joskus tärykalvon korjaustoimenpiteitä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Itsehoitona ja ehkäisynä ei kannata lentää tai sukeltaa
flunssaisena.&lt;b&gt; &lt;/b&gt;Lentomatkoilla on hyvä käyttää purukumia, nieleskellä tai
käyttää erityisiä nenäsuihkeita. Sukeltamisen aikana noustaan ja laskeudutaan
hitaasti.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span&gt;
  &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;
  &lt;h2 id=&quot;tmj&quot;&gt;Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD temporomandibular disorders)&lt;/h2&gt;
  
  &lt;span&gt;

  &lt;/span&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Leukanivelkipu on naisilla tavallinen vaiva. Leukanivel on elimistön eniten käytetty nivel. Se aukeaa ja sulkeutuu jopa 2000 kertaa vuorokauden aikana puhumisen, syömisen, juomisen ja kuorsauksen yhteydessä. Leukanivelvaivoja on enemmän naisilla kuin miehillä. Naisten vilkkaammasta keskusteluperinteestä tuskin kuitenkaan löytyy tälle selitystä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Suun avautuessa alaleuan pää kiertyy nivelkuopassa, ja sen jälkeen leukanivel liukuu eteenpäin. Nivelen välilevy helpottaa näiden liikkeiden suorittamista. Välilevy vaurioituu helposti, esim. voimakkaan purennan tai suoran vamman seurauksena.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Leukasärky voi johtua häiriintyneestä purennasta. Jos hampaat eivät purressa kosketa toisiaan symmetrisesti, syntyy leukaniveliin epätasaista rasitusta. Ajan mittaan se saattaa aiheuttaa leukojen vaivoja.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Yhtenä leukanivelongelmien syynä voi olla hampaiden liian voimakas purenta yöllä. Tätä tottumusta henkilö ei itse edes välttämättä tiedä, jos hän asuu yksin tai asuinkumppani ei hienotunteisesti ole huomauttanut öisestä hampaiden narskuttelusta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Leukanivelen toimintahäiriössä oireina saattaa olla kipu leukanivelen alueella tai ympäristössä sekä myös rutina tai naksuminen. Häiriöistä voi seurata päänsärkyä ja kipuja etenkin kaulan purennan ja nielemisen lihaksissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tutkittaessa havaitaan usein, että leuka sulkeutuu epäsymmetrisesti. Asiaa voi itsekin tutkia peilistä tarkkailemalla suun avautumista ja sulkeutumista sekä seuraamalla etuhampaiden keskimmäisiä välejä. Niiden pitäisi ihannetapauksessa liikkua suoraviivaisesti koko liikkeen ajan, jotta ne osuvat lopuksi vastakkain.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Leukanivelissä havaitaan usein kipua ja ylimääräisiä ääniä. Alaleuan liikelaajuuksissa saattaa olla rajoituksia tai epäsymmetriaa. Röntgentutkimuksella voidaan kuvata leukanivelen luuosat. Jos on tarvetta välilevyn kuvantamiseen, niin se onnistuu magneettitutkimuksella.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Hoitotoimenpiteistä on ensisijalla purennan tarkistus ja kuntoon saattaminen hammaslääkärin vastaanotolla. Yöpurennan rasituksen keventämiseksi käytetään pehmeää purentakiskoa ja harkinnan mukaan lihasjännitystä laukaisevaa lääkitystä. Kipua ja ärsytystä voidaan vähentää kiputulehduslääkkeillä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Fysikaalisessa hoidossa rentoutetaan purentaan osallistuvat lihakset hieronnalla ja lämpöhoidolla. Tämä voi yksistäänkin olla riittävä hoito. Joskus joudutaan leukaniveltä käsittelemään normaalien liikelaajuuksien palauttamiseksi. Akupunktiohoidolla on myös saatu hyviä tuloksia kivun lievityksessä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Jos ylenmääräinen lihasjännitys on leukojen säryn takana oleva perusongelma, sitä voidaan yrittää lievittää esim. biofeedback- tai hypnoosihoidolla. Joskus saatetaan harkita kortisonipistoksia. Leikkaustoimenpiteitä ei jouduta käyttämään kovinkaan usein.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Leukanivelen toiminta liittyy läheisesti yläniskan toimintaan. Niinpä leukanivelen toimintahäiriössä kannattaa tarkistaa yläniskan tilanne ja asentotottumukset sekä vastaavasti leukanivelen toiminta niskavaivoissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Pahimmassa kipuvaiheessa kannattaa syödä ruokaa, joka ei vaadi kovin voimakasta puremista. Tarvittaessa henkilö voi nauttia vain soseita tai nestemäistä ravintoa. Purukumin jauhaminen kannattaa lopettaa. Puhumista ei yleensä tarvitse rajoittaa. Jotkut lääkärit neuvovat keskittymään puheessa jonkin aikaa määrän sijasta laatuun.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Leukanivelvaivojen itsehoidossa voi käyttää ensiapuna reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä lyhyenä kuurina.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kivun alkuvaiheessa on hyvä kokeilla kylmähoitoa. Jos se ärsyttää, lämpöpullolla tai sähkötyynyllä voi lämmittää varovaisesti leukanivelen kipualuetta ja hieroa kevyesti nivelen ympäristön lihaksia.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Leuan ääriasentoja pitää välttää. Tällaisia ovat leukaan nojaaminen, puhelimen puristaminen leualla olkaa vasten ja lukemista selällään maaten pää voimakkaasti etukenossa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Leukaa kannatta pitää sellaisessa asennossa, että hampaat eivät kosketa toisiaan. Jos henkilöllä on taipumusta öiseen hampaiden narskutteluun, hänen kannattaa yrittää rentoutua illalla ennen nukkumaanmenoa, vaikkapa lämpimässä kylvyssä. Hammaslääkäri voi valmistaa muovikiskot, jotka pehmentävät yöaikaista purentaa ja vähentävät leukanivelen rasitusta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Leukaniveltä voi varovasti rentouttaa jumpaten siten, että hampaat ovat rennosti erossa toisistaan. Alaleukaa voi työntää eteenpäin, vetää taaksepäin ja liu’uttaa sivusuunnassa. Suuta ei saa väkisin vääntää auki tai purra voimakkaasti hampaita yhteen.&lt;/p&gt;&lt;div&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;

&lt;/p&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;
  

&lt;h2 id=&quot;sateily&quot;&gt;Korvaan säteilevä kipu ja muut korvakivut&lt;/h2&gt;  
  &lt;/span&gt;&lt;/div&gt;  
  &lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Korvassa tuntuva kipu voi olla heijastekipua, joka ei johdu itse korvasta vaan säteilee muualta pään ja kaulan alueelta.&lt;b&gt;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina voi olla erilaisia kiputuntemuksia korvan seudussa. Lisäksi saattaa olla nielemisvaikeuksia, leukakipua tai hammasarkuutta. Tutkimuksissa ei itse korvasta löydy syytä kipuiluun vaan syys lähiympäristössä voi paljastua.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tavallisia syitä ovat nielun tulehdukset, hampaiden kivut tai juuritulehdus ja purentaelimistön (TMJ) toimintahäiriöt&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoito riippuu taustasyystä. Tulehduksia voidaan hoitaa hammaslääkärin toimenpitein, tulehduksia antibiooteilla, purentaelinten ärtymisiä lääkityksellä jne.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hampaiden hyvä hoito, kurkkutulehdusten oikea-aikainen hoito ja purentalihasten rentouttaminen vähentävät riskiä saada säteileviä kipu korvan seutuun.&lt;/p&gt;
  

    &lt;h2&gt;Korvan seudun lihaskivuissa voi rentoutus auttaa&lt;/h2&gt;
   
    
Korvan taakse kallon pohjaan kiinnittyy niskalihaksia. Nämä kohdat voivat kipeytyä ja säteillä pettävästi korvan seutuun. Mikäli korvan tutkimuksessa ei löydy poikkeavaa, mutta lihasten kiinnittymiskohdassa on kipuja, tämä vaiva on todennäköisesti kyseessä. Hoitona ovat lihasten rentoutumiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten lääkehoito ja fysikaaliset hoidot.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Itsehoitona voi venytellä ja hieroa lihaksia varovasti. Myös reseptivapaita salvoja on mahdollista käyttää. Tuoreeseen kipuun kannattaa kokeilla kylmähoitoa.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;kok-paivu&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhNPVbn928ZwUGEwqUb42Ig-7YE-htqsEnRpz3rG2nd2nsVbjPhYHOY3XVSRjHbdZ2Be7Z0TB4D_VxoKfhEwclOGV3UEuWo79_P7DrwwuPTyYTRG4gXKvb0qRqvLaxB0wcbyh8za0vKUZ5/s1600/OsaKorva.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637823226672915602&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhNPVbn928ZwUGEwqUb42Ig-7YE-htqsEnRpz3rG2nd2nsVbjPhYHOY3XVSRjHbdZ2Be7Z0TB4D_VxoKfhEwclOGV3UEuWo79_P7DrwwuPTyYTRG4gXKvb0qRqvLaxB0wcbyh8za0vKUZ5/s200/OsaKorva.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 135px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;Milloin päivystykseen&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos korvakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvaan tai pään alueelle on osunut iskuvamma ja tajunta on heikentynyt.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvan lehti on revennyt pahasti tai se on kokonaan irti.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu on erittäin voimakasta tai on alkanut nopeasti.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvasta vuotaa eritettä tai verta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kovaan korvakipuun liittyy korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvakipuun liittyy voimakas päänsärky.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvakipuun liittyy niskajäykkyys.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvan takana on tuntuva turvotus ja punoitus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipuun liittyy huimausta, tasapainohäiriöitä tai pahoinvointia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos leikkauksen jälkeen on äkillistä, uutta korvakipua&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos korvakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvakipu pitkittyy yli kolmen päivän.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kuume nousee korkeaksi tai jatkuu pitkään.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvakivun yhteydessä kuulo on äkillisesti huonontunut.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Särkylääke ei auta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;On toistuvia korvakipuja.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvan lehdessä tai korvan ympärillä on punoitusta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvakivun lisäksi oireena on kuumetta tai huimausta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvassa tai korvanlehdessä on haava tai ruhje.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvaan on osunut voimakas isku.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Nenästä kiinni pitäminen hengityksen aikana aiheuttaa ilman virtaamista ulos korvasta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyseessä on alle 2-vuotias lapsi.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkilöllä on perussairauksia tai immuunipuolustus on heikentynyt.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vähäiset korvaoireet flunssan yhteydessä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievät ärsytysoireet esim. tuulisen päivän tai uinnin jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvan seudun lihaskivut.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä korvakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;
 &lt;h4 id=&quot;kok-itseh&quot;&gt;Itsehoito&lt;/h4&gt;

&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Korvakipu voi johtua esimerkiksi korvavaikusta, korvakäytävän lievästä ärsytyksestä, nielun tai leuan alueen säteilykivusta, flunssasta, lentämisestä tai pureskelulihasten kireydestä. Alla olevat keinot sopivat lieviin ja tuttuihin vaivoihin.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;
&lt;p data-end=&quot;3553&quot; data-start=&quot;3344&quot;&gt;Jos korva vuotaa, kuume nousee, kipu on voimakasta, kyseessä on lapsi jolla on yleisvointi heikko, näköhermosta tulee oireita, kuulon alenemaa tai tasapainovaikeuksia, noudata “Milloin päivystykseen” -ohjeita.&lt;/p&gt;
&lt;h4 data-end=&quot;3609&quot; data-start=&quot;3575&quot;&gt;1. Lämmin haude korvan päälle&lt;/h4&gt;
&lt;p data-end=&quot;3705&quot; data-start=&quot;3610&quot;&gt;– Lämmin, ei kuuma pyyhe korvan päällä 10–15 min.&lt;br data-end=&quot;3662&quot; data-start=&quot;3659&quot; /&gt;
– Voidaan toistaa muutaman kerran päivässä.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3839&quot; data-start=&quot;3707&quot;&gt;&lt;span data-end=&quot;3725&quot; data-start=&quot;3707&quot;&gt;Kenelle sopii:&lt;/span&gt; Lievä korvakipu flunssan tai tukkoisuuden yhteydessä.&lt;br data-end=&quot;3782&quot; data-start=&quot;3779&quot; /&gt;
&lt;span data-end=&quot;3795&quot; data-start=&quot;3782&quot;&gt;Perustuu:&lt;/span&gt; Apteekkien ja ENT-ammattilaisten yleisohje.&lt;/p&gt;
&lt;h4 data-end=&quot;3886&quot; data-start=&quot;3846&quot;&gt;2. Höyryhengitys ja nenän avaaminen&lt;/h4&gt;
&lt;p data-end=&quot;4029&quot; data-start=&quot;3887&quot;&gt;– Nenän suolahuuhde, apteekin keittosuolatipat tai höyryhengitys voivat helpottaa tilannetta, jos korvakivun taustalla on nuha tai tukkoisuus.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4148&quot; data-start=&quot;4031&quot;&gt;&lt;span data-end=&quot;4049&quot; data-start=&quot;4031&quot;&gt;Kenelle sopii:&lt;/span&gt; Flunssaan liittyvä korvakipu, välikorvan paineen tunne.&lt;br data-end=&quot;4108&quot; data-start=&quot;4105&quot; /&gt;
&lt;span data-end=&quot;4121&quot; data-start=&quot;4108&quot;&gt;Perustuu:&lt;/span&gt; Lääkärikirja &amp;amp; ENT-ohjeet.&lt;/p&gt;
&lt;h4 data-end=&quot;4221&quot; data-start=&quot;4155&quot;&gt;3. Purukumin pureskelu tai leukojen kevyt liike lentomatkalla&lt;/h4&gt;
&lt;p data-end=&quot;4304&quot; data-start=&quot;4222&quot;&gt;– Nieleminen, haukottelu ja purukumin pureskelu voivat tasata välikorvan painetta.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4415&quot; data-start=&quot;4306&quot;&gt;&lt;span data-end=&quot;4324&quot; data-start=&quot;4306&quot;&gt;Kenelle sopii:&lt;/span&gt; Lentokipu, korkeuserot, paineen tunne korvissa.&lt;br data-end=&quot;4375&quot; data-start=&quot;4372&quot; /&gt;
&lt;span data-end=&quot;4388&quot; data-start=&quot;4375&quot;&gt;Perustuu:&lt;/span&gt; Kansainväliset ENT-ohjeet.&lt;/p&gt;
&lt;h4 data-end=&quot;4469&quot; data-start=&quot;4422&quot;&gt;4. Korvakäytävän kuivaus (uimisen jälkeen)&lt;/h4&gt;
&lt;p data-end=&quot;4685&quot; data-start=&quot;4470&quot;&gt;– Uimisen jälkeen: kuivaa korvakäytävän suuaukko varovasti pyyhkeellä.Voit tarvittaessa käyttää hiustenkuivaajaa viileällä/haalealla puhalluksella noin 20–30 cm päästä, jotta korva kuivuu – älä työnnä mitään korvakäytävään.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;4685&quot; data-start=&quot;4470&quot;&gt;– Älä koskaan työnnä pumpulipuikkoa syvälle korvaan (vaurioriski).&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;4685&quot; data-start=&quot;4470&quot;&gt;
– Harkitse alkoholipitoisten aineiden käyttöä vain, jos terveydenhuollon ammattilainen on suositellut.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4807&quot; data-start=&quot;4687&quot;&gt;&lt;span data-end=&quot;4705&quot; data-start=&quot;4687&quot;&gt;Kenelle sopii:&lt;/span&gt; “Uimarin korva” -tyyppinen ärsytys, jos ei ole tulehduksen merkkejä.&lt;br data-end=&quot;4777&quot; data-start=&quot;4774&quot; /&gt;
&lt;span data-end=&quot;4790&quot; data-start=&quot;4777&quot;&gt;Perustuu:&lt;/span&gt; ENT-ohjeet (EN).&lt;/p&gt;
&lt;h4 data-end=&quot;4854&quot; data-start=&quot;4814&quot;&gt;5. Lievän korvavaikkukertymän hoito&lt;/h4&gt;
&lt;p data-end=&quot;4950&quot; data-start=&quot;4855&quot;&gt;– Apteekin vaikupehmittäviä tippoja voi käyttää ohjeen mukaan.&lt;br data-end=&quot;4920&quot; data-start=&quot;4917&quot; /&gt;
– Älä työnnä korvaan esineitä.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5063&quot; data-start=&quot;4952&quot;&gt;&lt;span data-end=&quot;4970&quot; data-start=&quot;4952&quot;&gt;Kenelle sopii:&lt;/span&gt; Tuttu tukkoisuuden tunne korvakäytävässä.&lt;br data-end=&quot;5015&quot; data-start=&quot;5012&quot; /&gt;
&lt;span data-end=&quot;5028&quot; data-start=&quot;5015&quot;&gt;Perustuu:&lt;/span&gt; Apteekkiohjeet ja ENT-suositukset.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;5063&quot; data-start=&quot;4952&quot;&gt;&lt;b&gt;6.&amp;nbsp;Nukkuma-asento&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;5063&quot; data-start=&quot;4952&quot;&gt;– Kokeile nukkua niin, että kipeä korva on ylöspäin (ei tyynyä vasten). Voit myös kohottaa ylävartaloa lisätyynyllä, mikä voi helpottaa painetunnetta.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;5063&quot; data-start=&quot;4952&quot;&gt;&lt;b&gt;7. Lentokipu ja korkeuserot&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;5063&quot; data-start=&quot;4952&quot;&gt;Lentokipu ja korkeuserot: purukumin pureskelu, nieleskely ja haukottelu voivat auttaa tasaamaan painetta välikorvassa.&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;

&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;kok-lisatt&quot;&gt;Lisätietoa korvakivuista:&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli korvakäytävän &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00578&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tulehduksista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.kaypahoito.fi/khp00001?utm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;korvatulehduksesta lapsella.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://personal.fimnet.fi/laaketiede/kaisu.tapiovaara/korva-sukellus.htm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Korvalääkäri sukelluksesta.&lt;/a&gt; Kertoo myös korvan painevammasta.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo11470&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lasten akuutti mastoidiitti (kartiolisäkkeen tulehdus).&lt;/a&gt;
Duodecimlehden sivu harvinaisesta mutta vakavasta korvatulehduksen komplikaatiosta.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.apollohospitals.com/fi/diseases-and-conditions/mastoiditis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Mastoidiitti.&lt;/a&gt;
Apollo Hospital sivu.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo20331&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tapausselostus korvan vyöruusu&lt;/a&gt; Duodecim.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://oda-oirearvioiden-kuvaukset.webflow.io/korvakipu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Korvakipu, myös säteilevä.&lt;/a&gt;
Vaikka korva olisi terve, siihen voi säteillä kipua muualta.

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli korvien &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00280&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;lukkintumisesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli korvakäytävän &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&amp;amp;p_teos=dlk&amp;amp;p_artikkeli=dlk00278&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;vahatulpasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/Korvavaha-farmaseuttimme-itsehoito-ohjeet&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Korvakäytävän vahatulppa.&lt;/a&gt;
Yliopistonverkkoapteekin ohjeet.
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;b&gt;
Lisätietoa korvakivuista englanniksi:
&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/8381-swimmers-ear-otitis-externa&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Swimmer’s Ear (Otitis Externa).&lt;/a&gt;
Cleveland Clinicin sivu ulkokorvantulehduksesta eli uimarin korvasta. &lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/symptoms/earache-ear-pain&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ear Pain.&lt;/a&gt;
Cleveland Clinic jakaa korvakivun kahteen tyyppiin: primaarinen (kipu johtuu korvasta itsestään) ja sekundaarinen (korvan ulkopuolinen syy.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/8613-ear-infection-otitis-media&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ear Infection.&lt;/a&gt;
Cleveland Clinicin sivut välikorvatulehduksesta.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/24469-mastoiditis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Mastoidiitti.&lt;/a&gt;
Cleveland Clinicin sivu harvinaisesta mutta vakavasta korvatulehthduksen komplikaatiosta.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.ninds.nih.gov/health-information/disorders/herpes-zoster-oticus&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Herpes Zoster Oticus.&lt;/a&gt;
NINDS:n yleiskatsaus Ramsay Hunt -oireyhtymästä (Herpes Zoster Oticus).&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.merckmanuals.com/professional/ear-nose-and-throat-disorders/inner-ear-disorders/herpes-zoster-oticus&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Herpes Zoster Oticus – Merck Manual&lt;/a&gt;
Merckmanuals.com sivu samasta aiheesta.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://www.mountsinai.org/health-library/diseases-conditions/ear-barotrauma&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ear Barotrauma.&lt;/a&gt;
Mount Sinain aineistossa kerrotaan syyt ja oireet korvan painevammasta.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/22071-barotrauma&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Barotrauma.&lt;/a&gt;
Cleveland Clinicin potilassivut korvien painevammasta.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.nhs.uk/conditions/earwax-build-up/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Earwax build‑up.&lt;/a&gt;
NHS aineisto. Vahatulpan oireet ja itsehoito-ohjeita.&lt;br /&gt;

Wikihown neuvoja englanniksi korvien &lt;a href=&quot;http://www.wikihow.com/Unplug-Ears&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;lukkiintumiseen.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/leukakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Leukakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/2177487918767962111/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/2177487918767962111' title='3 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/2177487918767962111'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/2177487918767962111'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2010/04/korvakipu.html' title='Korvakipu'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgk5Tt9Mt-khsk3nXZRtktd8INqkq_J9B0dn80Pch8QI3mOUDBAEXW9i6jGgvAjRcSYdTrxpjho-Zc8hyphenhyphenwejXbpEDQGcvzY7w1EuppUf3MtzuagNzEq9QEpt5ouJO2mWM_x2bdRXF8rgPLq/s72-c/lapsi1.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>3</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-6569914803531962907</id><published>2026-07-25T22:25:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T13:03:14.094+03:00</updated><title type='text'>Leukakipu</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
   
&lt;!--Sisällysluettelo--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Tämän sivun sisällysluettelo:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#lk-tmj&quot;&gt;Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#lk-purentahairiot&quot;&gt;Purentahäiriöt&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#lk-hammas&quot;&gt;Hammasperäiset infektiot&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#lk-sydan&quot;&gt;Sydänperäinen säteilykipu leukaan&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#lk-sylkirauhas&quot;&gt;Sylkirauhasten tulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#lk-kolmoishermo&quot;&gt;Kolmoishermosärky&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#lk-sijoiltaan&quot;&gt;Leuan sijoiltaanmeno&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#lk-paivustus&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#lk-itseho&quot;&gt;Itsehoito&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#lk-lisat&quot;&gt;Lisätietoa leukakivuista&lt;/a&gt; |  
&lt;/div&gt;



&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
  
&lt;h3 id=&quot;leukakipu&quot;&gt;Leukakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;

&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Leukakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Leukanivelen ja purentalihasten toimintahäiriöt, aiheuttaa kipua, naksumista ja suun liikerajoituksia.&quot; id=&quot;tmj&quot;&gt;Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Leukojen liikehäiriöt, kipu, naksuminen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Hampaiden virheasennot, narskuttelu tai purentavirheet kuormittavat leukarakenteita.&quot; id=&quot;purentahairiot&quot;&gt;Purentahäiriöt&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Päänsärky, hampaiden arkuus, leukanivelen oireet&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Hampaan juuren tai ikenen tulehdus voi levitä leukaan aiheuttaen kipua ja turvotusta.&quot; id=&quot;hammas&quot;&gt;Hammasperäiset infektiot&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Pulpiitti, hammasjuuren paise&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Sepelvaltimotauti tai sydäninfarkti voi tuntua säteilevänä kipuna leukaan.&quot; id=&quot;sydan&quot;&gt;Sydänperäinen säteilykipu leukaan&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinaisempi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein rasitukseen liittyvää, vaarallinen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipu ja turvotus korvan edessä tai leuan alla, usein pahenee ruokailun yhteydessä.&quot; id=&quot;sylkirauhas&quot;&gt;Sylkirauhasten tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Taustalla usein kivi tai tulehdus&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kolmoishermon ärsytys tai vaurio aiheuttaa voimakkaita, sähköiskumaisia kipuja kasvojen ja leuan alueella.&quot; id=&quot;kolmoishermo&quot;&gt;Kolmoishermosärky&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hyvin voimakasta, kohtauksittaista kipua&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Leuan sijoiltaanmeno voi johtua tapaturmasta tai äkillisestä liikkeestä, jolloin suu ei sulkeudu normaalisti.&quot; id=&quot;sijoiltaan&quot;&gt;Leuan sijoiltaanmeno&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Suu jää auki, vaatii lääkärin hoitoa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;


&lt;b&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijeYHSwu5vXxXN9Ba4g8gwAn003beglwMNhzmxNe6HqerUkTmKfbcz94DZEWJR-xYLCWHfIDn8WPRSYRMaHNgGCZOULLktkjDlIsobqS7pnCSAIYhtB8-EKsG4-G_kbi0JcgQGGocse806/s1600/leuka2.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; height=&quot;320&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijeYHSwu5vXxXN9Ba4g8gwAn003beglwMNhzmxNe6HqerUkTmKfbcz94DZEWJR-xYLCWHfIDn8WPRSYRMaHNgGCZOULLktkjDlIsobqS7pnCSAIYhtB8-EKsG4-G_kbi0JcgQGGocse806/s320/leuka2.jpg&quot; width=&quot;212&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;

  
&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;lk-tmj&quot;&gt;Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD temporomandibular
disorders)&lt;/h2&gt;
  
  &lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Leukanivelkipu on naisilla tavallinen vaiva. Leukanivel on
elimistön eniten käytetty nivel. Se aukeaa ja sulkeutuu jopa 2000 kertaa
vuorokauden aikana puhumisen, syömisen, juomisen ja kuorsauksen yhteydessä.
Leukanivelvaivoja on enemmän naisilla kuin miehillä. Naisten vilkkaammasta
keskusteluperinteestä tuskin kuitenkaan löytyy tälle selitystä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suun avautuessa alaleuan pää kiertyy nivelkuopassa, ja sen jälkeen leukanivel
liukuu eteenpäin. Nivelen välilevy helpottaa näiden liikkeiden suorittamista.
Välilevy vaurioituu helposti, esim. voimakkaan purennan tai suoran vamman
seurauksena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leukasärky voi johtua häiriintyneestä purennasta. Jos hampaat eivät purressa
kosketa toisiaan symmetrisesti, syntyy leukaniveliin epätasaista rasitusta.
Ajan mittaan se saattaa aiheuttaa leukojen vaivoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yhtenä leukanivelongelmien syynä voi olla hampaiden liian voimakas purenta
yöllä. Tätä tottumusta henkilö ei itse edes välttämättä tiedä, jos hän asuu
yksin tai asuinkumppani ei hienotunteisesti ole huomauttanut öisestä hampaiden
narskuttelusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leukanivelen toimintahäiriössä oireina saattaa olla kipu leukanivelen alueella
tai ympäristössä sekä myös rutina tai naksuminen. Häiriöistä voi seurata
päänsärkyä ja kipuja etenkin kaulan purennan ja nielemisen lihaksissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tutkittaessa havaitaan usein, että leuka sulkeutuu epäsymmetrisesti. Asiaa voi
itsekin tutkia peilistä tarkkailemalla suun avautumista ja sulkeutumista sekä
seuraamalla etuhampaiden keskimmäisiä välejä. Niiden pitäisi ihannetapauksessa
liikkua suoraviivaisesti koko liikkeen ajan, jotta ne osuvat lopuksi
vastakkain.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leukanivelissä havaitaan usein kipua ja ylimääräisiä ääniä. Alaleuan
liikelaajuuksissa saattaa olla rajoituksia tai epäsymmetriaa.
Röntgentutkimuksella voidaan kuvata leukanivelen luuosat. Jos on tarvetta
välilevyn kuvantamiseen, niin se onnistuu magneettitutkimuksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitotoimenpiteistä on ensisijalla purennan tarkistus ja kuntoon saattaminen
hammaslääkärin vastaanotolla. Yöpurennan rasituksen keventämiseksi käytetään
pehmeää purentakiskoa ja harkinnan mukaan lihasjännitystä laukaisevaa
lääkitystä. Kipua ja ärsytystä voidaan vähentää kiputulehduslääkkeillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Fysikaalisessa hoidossa rentoutetaan purentaan osallistuvat lihakset
hieronnalla ja lämpöhoidolla. Tämä voi yksistäänkin olla riittävä hoito. Joskus
joudutaan leukaniveltä käsittelemään normaalien liikelaajuuksien
palauttamiseksi. Akupunktiohoidolla on myös saatu hyviä tuloksia kivun
lievityksessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos ylenmääräinen lihasjännitys on leukojen säryn takana oleva perusongelma,
sitä voidaan yrittää lievittää esim. biofeedback- tai hypnoosihoidolla. Joskus
saatetaan harkita kortisonipistoksia. Leikkaustoimenpiteitä ei jouduta
käyttämään kovinkaan usein.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leukanivelen toiminta liittyy läheisesti yläniskan toimintaan. Niinpä
leukanivelen toimintahäiriössä kannattaa tarkistaa yläniskan tilanne ja
asentotottumukset sekä vastaavasti leukanivelen toiminta niskavaivoissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pahimmassa kipuvaiheessa kannattaa syödä ruokaa, joka ei vaadi kovin voimakasta
puremista. Tarvittaessa henkilö voi nauttia vain soseita tai nestemäistä ravintoa.
Purukumin jauhaminen kannattaa lopettaa. Puhumista ei yleensä tarvitse
rajoittaa. Jotkut lääkärit neuvovat keskittymään puheessa jonkin aikaa määrän
sijasta laatuun.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Leukanivelvaivojen itsehoidossa voi käyttää ensiapuna reseptivapaita
tulehduskipulääkkeitä lyhyenä kuurina.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kivun alkuvaiheessa on hyvä kokeilla kylmähoitoa. Jos se ärsyttää,
lämpöpullolla tai sähkötyynyllä voi lämmittää varovaisesti leukanivelen
kipualuetta ja hieroa kevyesti nivelen ympäristön lihaksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leuan ääriasentoja pitää välttää. Tällaisia ovat leukaan nojaaminen, puhelimen
puristaminen leualla olkaa vasten ja lukemista selällään maaten pää
voimakkaasti etukenossa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leukaa kannatta pitää sellaisessa asennossa, että hampaat eivät kosketa
toisiaan. Jos henkilöllä on taipumusta öiseen hampaiden narskutteluun, hänen
kannattaa yrittää rentoutua illalla ennen nukkumaanmenoa, vaikkapa lämpimässä
kylvyssä. Hammaslääkäri voi valmistaa muovikiskot, jotka pehmentävät yöaikaista
purentaa ja vähentävät leukanivelen rasitusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leukaniveltä voi varovasti rentouttaa jumpaten siten, että hampaat ovat
rennosti erossa toisistaan. Alaleukaa voi työntää eteenpäin, vetää taaksepäin
ja liu’uttaa sivusuunnassa. Suuta ei saa väkisin vääntää auki tai purra
voimakkaasti hampaita yhteen.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuVztrbBXu_D0hDXlh5xm8fKGCVDq6S9JwpfsI_7mzwdUGHi7KgNUiKjAJz3bhpC627zwiLZxsMuNxarAthTUK6yBlK49YHzzmIhmPwCwG6uZGowvzxt0fK3JIa5QgjAtoNJ2zKZA87Q_Hyk5QIdGnoGSq5xQ9jxtQd_UzeUtivvyXXadZWKohuL02L00_/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;lk-purentahairiot&quot;&gt;Purentahäiriöt&lt;/h2&gt;

&lt;p&gt;Purentahäiriö tarkoittaa tilannetta, jossa ylä- ja alahampaiden välinen purenta ei toimi normaalisti. Se voi liittyä hampaiden asentovirheisiin, leukojen rakenteellisiin eroihin tai leukanivelen toimintaan.&lt;/p&gt;

&lt;p&gt;Yleisimmät syyt ovat hampaiden virheasennot, hampaiden kuluminen, purentavirheet, hampaiden puuttuminen sekä purentalihasten ylikuormitus. Stressi ja hampaiden narskuttelu (bruksismi) voivat pahentaa oireita.&lt;/p&gt;

&lt;p&gt;Tyypillisiä oireita ovat leukakipu, päänsärky, hampaiden arkuus, leukanivelen naksuminen tai rahina sekä suun rajoittunut avautuminen.&lt;/p&gt;

&lt;p&gt;Hoito riippuu taustasyystä. Hammashoidossa voidaan käyttää purentakiskoja, korjata purentavirheitä oikomishoidolla tai tehdä proteettisia ratkaisuja. Fysioterapia ja rentoutusharjoitukset voivat helpottaa oireita.&lt;/p&gt;

&lt;p&gt;Voi auttaa jos oppii välttämään hampaiden narskuttelua, vähentämään stressiä, käyttämään purentakiskoa sekä välttämään kovien ruokien pureskelua. Rentouttavat harjoitteet ja lämpöhoito voivat lievittää lihaskipuja.&lt;/p&gt;
  
  
  &lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
    
&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;&lt;b&gt;Hammasperäiset infektiot ja paise&lt;/b&gt;&lt;/h2&gt;&lt;h2 id=&quot;lk-hammas&quot;&gt;&lt;div style=&quot;font-size: medium; font-weight: 400;&quot;&gt;Suussa on oma bakteeriyhteisö, joka elää sopusoinnussa isäntänsä kanssa. Jos joku tulehduksia aiheuttava bakteerikanta saa ylivallan, voi seurauksena olla erilaisia tulehdusmuutoksia suun rakenteissa.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-size: medium; font-weight: 400;&quot;&gt;&lt;br /&gt;Karieksessa hammas reikiintyy.&lt;b&gt;&amp;nbsp;&lt;/b&gt;Hampaan juurikanava, ydin, ien ja hampaan kiinnityskudokset voivat tulehtua. Kaikki nämä ovat yleisiä suun kivun syitä. Alkuoireena voi olla makean vihlominen hampaassa. Reiän suuretessa kuvaan tulevat mukaan kylmän ja lämpimän aikaansaamat vihlaisut. Jos kylmästä tai kuumasta seuraa pidempikestoista särkyä suussa, hampaan ydin voi jo olla tulehtunut.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-size: medium; font-weight: 400;&quot;&gt;&lt;br /&gt;Hammasperäisen tulehduksen merkki on särkevä, jomottava kipu hampaassa tai kasvoissa, usein toispuoleisesti. Voi olla turvotusta, arkuutta purressa, joskus kuumetta ja yleisoireita.&lt;br /&gt;Hammaskipu voi säteillä yläleuasta ohimoseutuun ja alaleuasta korvan alueelle. Tällöin hammas on arka koputukselle. Diagnoosi varmistuu hammaslääkärin tutkimuksessa ja tarvittaessa röntgenkuvauksessa.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-size: medium; font-weight: 400;&quot;&gt;&lt;br /&gt;Hampaan kipuja voi aiheuttaa myös ientulehdus, joka usein johtuu huonosta suunhoidosta, hammaskivestä, huonosti sopivasta proteesista ja paikkojen reunoista. Jos taudin annetaan edetä, se saattaa johtaa syvempien kudosten tulehtumiseen.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-size: medium; font-weight: 400;&quot;&gt;&lt;br /&gt;Lievissä tapauksissa hoitona riittää usein suuhygienian parantaminen ja paikallisten ärsyttävien tekijöiden poistaminen. Itsehoitona on hampaiden huolellinen harjaus ja niiden välien puhdistaminen hammastikulla tai hammaslangalla. Ärhäkkäämmässä tilanteessa voidaan käyttää bakteereja tuhoavia paikallishoitoja ja joskus antibioottejakin.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-size: medium; font-weight: 400;&quot;&gt;&lt;br /&gt;Hampaan ytimen tulehduksessa kipu on voimakasta ja sykkivää. Se pahenee kuumasta ja kylmästä. Hampaiden kiinnityskudoksen tulehduksessa on usein ienverenvuotoa, hampaiden heilumista ja pahanhajuista hengitystä.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-size: medium; font-weight: 400;&quot;&gt;&lt;br /&gt;Toisinaan muodostuu selkeärajainen paise. Sen tulehdus on useimmiten peräisin hampaan juuren pään tulehduksesta tai syvästä ientaskusta. Paise aiheuttaa kovaa kipua kasvojen ja suun alueella.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-size: medium; font-weight: 400;&quot;&gt;&lt;br /&gt;Paikallinen tulehdus voi levitä ympäristöön. Tällöin bakteerit pääsevät muihin kudoksiin kuten ihon tai kielen alle. Tällaiset tulehdukset ovat vaikeita hoitaa.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-size: medium; font-weight: 400;&quot;&gt;&lt;br /&gt;Hoitona lääkäri tai hammaslääkäri tyhjentää paiseen, jos se on tarpeellista ja aloittaa antibioottihoidon. Hammaslääkärin hoito on välttämätön. Hoitoon voi kuulua juurihoito, hampaan puhdistus, antibiootti infektion leviämisen estämiseksi tai hampaan poisto.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-size: medium; font-weight: 400;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;span face=&quot;&amp;quot;Aptos&amp;quot;,sans-serif&quot; style=&quot;font-size: 12pt; line-height: 18.4px; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: &amp;quot;Times New Roman&amp;quot;; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Aptos; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;&quot;&gt;Hyvä suuhygienia, hampaiden harjaus fluorihammastahnalla ja hammasvälien puhdistus toimii ennaltaehkäisynä.&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;/h2&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  
&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;lk-sydan&quot;&gt;Sydänperäinen säteilykipu kasvoihin tai leukaan&lt;/h2&gt;

&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Sepelvaltimotauti johtuu sydänlihasvaltimoiden seinämien
kovettumisesta ja ahtautumisesta. Kivun syynä on sydämen hapenpuute
sepelvaltimoiden ahtauman tai tukoksen takia. Sydänveritulpan (infarktin)
kohdalla suoni tukkeutuu äkillisesti, jolloin oireet voivat tulla levossa ja
olla pitkäkestoisempia.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tyypillinen oire on keskellä rintaa tuntuva, samanlaisena
toistuva, puristava, ahdistava tai painava kipu rintakehällä (angina pectoris).
Se voi aluksi tulla vain rasituksessa ja laueta levossa. Kipu voi säteillä
rintakehästä leukaan, kasvojen alueelle, hartioihin tai käsivarsiin. Tämä voi
hämätä ja johtaa virhediagnooseihin.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kyseessä on hätätilanne. Tuoreen sydänveritulpan hoito
annetaan sairaalassa lääkityksen tai hoitotoimenpiteiden muodossa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;On hyvä hallita omia riskitekijöitään kuten verenpainetta,
kohonnutta kolesterolia, tupakointia, sokeritautia, liikunnan puutetta ja
ylipainoa. Itsehoito kiputilanteessa ei ole turvallista, vaan on hakeuduttava
hoitoon.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  


&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;lk-sylkirauhas&quot;&gt;Sylkirauhasten tulehdus ja sikotauti voi tulla aikuisellekin&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Sylkirauhasten tulehdukset voivat aiheuttaa kipuoireita.
Tavallisin on sikotaudin aiheuttama alaleuan sylkirauhasen turvotus. Samalla
voi olla kuumetta ja tulehduksen aiheuttamia yleisoireita. Sikotauti esiintyy
yleensä lapsilla, mutta se voi tulla aikuisellekin, jos henkilö on lapsuudessa
siltä säästynyt.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sikotauti asettuu ilman lääkehoitoa. Muissa sylkirauhasen tulehduksissa on
antibioottikuuri tarpeen. Sylkirauhasen tulehduksissa vaivan voi aiheuttaa
tiehyen sulkeva kivi, joka on poistettava.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sikotaudissa tulehduskipulääkkeitä voi käyttää oireiden lievitykseen.
Riittävästä juomisesta ja levosta on myös huolehdittava.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  
&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;lk-kolmoishermo&quot;&gt;Kolmoishermosärky on useimmiten ikäihmisten tauti&lt;/h2&gt;

&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kolmoishermosärky aiheuttaa useimmiten yksipuolisen ylä- tai
alaleuan alueen voimakkaan sähköiskumaisen kivun. Tauti vaivaa yleensä
iäkkäämpiä ihmisiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Syy jää useimmin tuntemattomaksi. Hermon puristusoiretta aiheuttava poikkeava
verisuoni on kuvattu. Eräät sairaudet voivat aiheuttaa kolmoishermoon
tulehduspesäkkeen.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&amp;nbsp;Jotkut toiminnat, kuten alueen kosketus, hampaiden
pesu, puhuminen tai voimakas purenta, saattavat laukaista kipukohtauksen.
Kipuvaihe voi kestää päivästä kuukausiin, useimmiten viikkoja. Kipujakso voi
uusitua muutaman kerran vuodessa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;


&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tutkittaessa ei poikkeavia löydöksiä yleensä ole. Lääkärin
tutkimus on kuitenkin tarpeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona käytetään useimmiten lääkehoitoa, sähkökipuhoitoja tai akupunktiota.
Harvemmin tarvitaan kirurgisia toimenpiteitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kolmoishermosäryssä kannattaa välttää kasvojen alueen ärsyttämistä. Talvella
kasvot on hyvä pitää lämpimänä esimerkiksi liinan avulla.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;lk-sijoiltaan&quot;&gt;Leuan sijoiltaanmeno, haukottelukin voi olla riski&lt;/h2&gt;
Leuka voi mennä sijoiltaan voimakkaasti haukotellessa, oksennuksen yhteydessä tai lyönnin seurauksena suun ollessa auki. Jos leuka ei mene itsestään paikalleen lääkäri saattaa vetää sen paikalleen painaen leukaa alaspäin. Tällöin lääkärin on järkevää suojata peukalonsa potilaan tahattoman puraisun varalta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSIjsuyB12l_QG9gcuykT8kHEfiHCw1q04L9Dd3j8UrJZHD4PiAqs3LlIH67ehQp92YADPxxlPzJGV8R6ayIL-uglyzX9Gdm6NqU0gT3RD88kSxdsO-dkJTALkm-eGG_wy1QeoIynqX_CW/s1600/OsaLeuka1.tif&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637822368029823858&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSIjsuyB12l_QG9gcuykT8kHEfiHCw1q04L9Dd3j8UrJZHD4PiAqs3LlIH67ehQp92YADPxxlPzJGV8R6ayIL-uglyzX9Gdm6NqU0gT3RD88kSxdsO-dkJTALkm-eGG_wy1QeoIynqX_CW/s200/OsaLeuka1.tif&quot; style=&quot;float: left; height: 144px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 200px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;lk-paivustus&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos leukakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Leuan murtuma.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakipuna alkanut kipua siirtyy leukaan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Leukakipuun liittyy kuumetta, pään ja kaulan alueen turvotusta, nielemis- tai hengitysvaikeutta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Suu ei aukea tai ei mene kiinni.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos leukakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Leukakipu pitkittyy ja pahenee.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kuume nousee korkeaksi tai jatkuu pitkään.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Särkylääke ei auta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;On toistuvia leukakipuja.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Leukaan on osunut voimakas isku ennen kivun alkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Milloin hammaslääkäriin&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hampaiden tarkastus tai hoito on tarpeen..&lt;br /&gt;
Hampaiden paikkauksen jälkeen alkaneet leukanivelvaivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lievät, ajoittaiset leukanivelvaivat.&lt;br /&gt;
&lt;div&gt;Leukanivelen naksuminen tai rahina.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Hampaiden narskuttelu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä leukakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;
    
&lt;b&gt;&lt;h4 id=&quot;lk-itseho&quot;&gt;Itsehoito&lt;/h4&gt;&lt;/b&gt;  
&lt;p data-end=&quot;5365&quot; data-start=&quot;5130&quot;&gt;Leuan ja suun alueen kipu on usein peräisin leukanivelen (TMJ), purentalihasten jännityksen, hampaiden narskuttelun, purentaongelmien tai lihasperäisten syiden vuoksi. Alla olevat itsehoitokeinot sopivat lieviin ja tuttuihin oireisiin.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5559&quot; data-start=&quot;5367&quot;&gt;Jos kipuun liittyy suun avauksen selvä rajoittuminen, leuka “lukkiutuu”, suusta tulee pahaa hajua, kuumetta, kasvojen turvotusta, hampaan- tai korvakipua, noudata päivystys- ja lääkäriohjeita.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5617&quot; data-start=&quot;5581&quot;&gt;&lt;strong&gt;1. Lämpöhoito purentalihaksille&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5695&quot; data-start=&quot;5618&quot;&gt;– Lämmin pyyhe poskille ja ohimoille 10–15 min.&lt;br data-end=&quot;5668&quot; data-start=&quot;5665&quot; /&gt; – Toistetaan 2–3× päivässä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kenelle sopii: Purentalihasten jännitys, stressiperäinen kipu.&lt;br data-end=&quot;5766&quot; data-start=&quot;5763&quot; /&gt; Perustuu: Hammaslääkäriliiton ohjeet &amp;amp; TMJ-hoito-ohjeet (EN).&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5889&quot; data-start=&quot;5838&quot;&gt;&lt;strong&gt;2. Kevyet leuka- ja purentalihasten venytykset&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6013&quot; data-start=&quot;5890&quot;&gt;– Avaa ja sulje suu rauhallisesti.&lt;br data-end=&quot;5927&quot; data-start=&quot;5924&quot; /&gt; – Tee leuan sivuttaisliikkeitä kevyesti (ilman kipua).&lt;br data-end=&quot;5984&quot; data-start=&quot;5981&quot; /&gt; – 5–10 toistoa 1–2× päivässä.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6128&quot; data-start=&quot;6015&quot;&gt;Kenelle sopii: Lihasperäinen leuka-/kasvo­kipu.&lt;br data-end=&quot;6069&quot; data-start=&quot;6066&quot; /&gt; Perustuu: Kansainväliset TMJ-fysioterapian ohjeet (EN).&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6195&quot; data-start=&quot;6135&quot;&gt;&lt;strong&gt;3. Stressinhallinta ja purentakuormituksen vähentäminen&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6333&quot; data-start=&quot;6196&quot;&gt;– Vältä pitkittynyttä hampaiden yhteen puremista.&lt;br data-end=&quot;6248&quot; data-start=&quot;6245&quot; /&gt; – Pyri tietoiseen rentoutukseen (kieli ylhäällä, huulet yhdessä, hampaat erillään).&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6474&quot; data-start=&quot;6335&quot;&gt;Kenelle sopii: Purentalihasten jännitys, yöllinen narskuttelu.&lt;br data-end=&quot;6404&quot; data-start=&quot;6401&quot; /&gt; Perustuu: Fysioterapeuttinen ja hammaslääketieteellinen ohjeistus.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6522&quot; data-start=&quot;6481&quot;&gt;&lt;strong&gt;4. Leuan kuormituksen vähentäminen arjessa&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6675&quot; data-start=&quot;6523&quot;&gt;– Vältä purukumin jauhamista, kynsien pureskelua ja muuta turhaa purentaa.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;6675&quot; data-start=&quot;6523&quot;&gt;– Pidä mielessä ajatus: huulet yhdessä, hampaat kevyesti erillään. Tavoitteena on, ettei leuka ole jatkuvasti puristuksessa.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;6675&quot; data-start=&quot;6523&quot;&gt;– Suosi pehmeää ruokaa oirevaiheessa ja vältä kovia, rouskuvia ruokia (pähkinät, kovakuoriset vihannekset, kova leipä). Leikkaa ruoka pieniksi suupaloiksi, jotta suuta ei tarvitse avata äärimmilleen.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;6675&quot; data-start=&quot;6523&quot;&gt;– Vältä nukkumista vatsallasi tai suoraan kipeän leuan puolen päällä. Selin- tai vastakkaisella kyljellä nukkuminen voi vähentää painetta leukaniveleen.&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;6675&quot; data-start=&quot;6523&quot;&gt;– Kiinnitä huomiota ryhtiin, erityisesti näyttöpäätetyössä: pää mahdollisimman ‘hartioiden päällä’ eikä edessä.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6775&quot; data-start=&quot;6677&quot;&gt;Kenelle sopii: Leukanivelen ärsytys, äkillinen kipuvaihe.&lt;br data-end=&quot;6741&quot; data-start=&quot;6738&quot; /&gt; Perustuu: TMJ-hoito-ohje (EN).&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6810&quot; data-start=&quot;6782&quot;&gt;&lt;strong&gt;5. Lääkkeettömät keinot&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6925&quot; data-start=&quot;6811&quot;&gt;– Kevyt hieronta ohimoille ja purentalihaksiin.&lt;br data-end=&quot;6861&quot; data-start=&quot;6858&quot; /&gt; – Kylmäposkipakkaus akuutissa kipuvaiheessa, lämpö jännitykseen.&lt;/p&gt;&lt;p id=&quot;lk-lisat&quot; style=&quot;font-weight: bold;&quot;&gt;Lisätietoa leukakivuista:&lt;/p&gt;
  
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00119&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;leukanivelvaivoista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Purentaelimistön toimintahäiriöiden käypä hoito &lt;a href=&quot;http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00069&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;suositus.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00332&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sylkirauhasten sairaudet&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/sylkirauhasen-tulehdus&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sylkirauhasen tulehdus&lt;/a&gt; Terveystalo.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00951&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sylkikivet&lt;/a&gt; Terveyskirjaston artikkeli oireista, itsehoidosta ja hoitotoimenpiteistä.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00684&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kolmoishermosärky (trigeminusneuralgia).&lt;/a&gt;
Duodecimin potilasversio.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00265&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Hampaistoon liittyvät infektiot.&lt;/a&gt;
Terveyskirjaston potilasversio tulehduksista. &lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00324&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Rintakipu.&lt;/a&gt;
Terveyskirjasto sydänperäisestä kivusta, joka voi säteillä myös leukaperiin.&lt;br /&gt;



&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00356&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Bruksismi.&lt;/a&gt;
Terveyskirjaston artikkeli hampaiden narskuttelusta - bruksismista. &lt;br /&gt;


&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;
Lisätietoa leukakivuista englanniksi:
&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;


Washingtonin yliopiston englanninkielinen esitys leukanivelen anatomiasta ja &lt;a href=&quot;http://uwmsk.org/tmj/anatomy.html&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;toiminnasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/15066-temporomandibular-disorders-tmd-overview&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;TMD.&lt;/a&gt;
Cleveland Clinicin selkeä potilasversio aiheesta Temporomandibular Joint Disorder.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.nidcr.nih.gov/health-info/tmd&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;TMD: Causes, Symptoms &amp;amp; Treatment.&lt;/a&gt;
NIDCR purentaelimistön toimintahäiriöistä.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.nhs.uk/conditions/dental-abscess/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Dental abscess.&lt;/a&gt;
NHS-sivu hammasperäisestä paiseesta.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/tooth-abscess/symptoms-causes/syc-20350901?utm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tooth abscess.&lt;/a&gt;
Mayo Clinican sivu samasta aiheesta.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://patient.info/ears-nose-throat-mouth/salivary-gland-disorders-leaflet/salivary-gland-stones-salivary-calculi&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Salivary gland stones.&lt;/a&gt;
Patient.info artikkelissa sylkikivistä ja itsehoitostrategioista.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/24344-sialolithiasis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Salivary Stones (Sialolithiasis)&lt;/a&gt;
Cleveland Clinican sivut samasta aiheesta.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/trigeminal-neuralgia/symptoms-causes/syc-20353344&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Trigeminal neuralgia.&lt;/a&gt;
Mayo Clinic kolmoishermosärky.

&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.cdc.gov/heart-disease/about/heart-attack.html&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Heart Attack Symptoms.&lt;/a&gt;
CDC sydänkohtauksen oireina rintakipua,joka voi säteillä mm. leukaan.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.heart.org/en/health-topics/heart-attack/angina-chest-pain&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Angina (Chest Pain).&lt;/a&gt;
American Heart Association samasta aiheesta.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/10955-teeth-grinding-bruxism&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Bruxism.&lt;/a&gt;
Cleveland Clinican sivu bruksismista.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.  
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/suukipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Suukipu - sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;  
&lt;a href=&quot;https://www.blogger.com/null&quot; name=&quot;End&quot;&gt;&lt;/a&gt; &lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;

&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/6569914803531962907/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/6569914803531962907' title='128 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/6569914803531962907'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/6569914803531962907'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2010/04/leukakipu.html' title='Leukakipu'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijeYHSwu5vXxXN9Ba4g8gwAn003beglwMNhzmxNe6HqerUkTmKfbcz94DZEWJR-xYLCWHfIDn8WPRSYRMaHNgGCZOULLktkjDlIsobqS7pnCSAIYhtB8-EKsG4-G_kbi0JcgQGGocse806/s72-c/leuka2.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>128</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-8711742027946267807</id><published>2026-07-25T22:20:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T13:04:58.164+03:00</updated><title type='text'>Suukipu</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
  
&lt;!--Sisällysluettelo (Suukipu)--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Tämän sivun sisällysluettelo:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#sk-hammasinfektiot&quot;&gt;Hammasperäiset infektiot&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-nielu&quot;&gt;Nielun tulehdukset&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-aanihuulet&quot;&gt;Äänihuulten tulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-puutokset&quot;&gt;Ravitsemukselliset puutokset ja suu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-bms&quot;&gt;Polttava suu -oireyhtymä&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-kieli&quot;&gt;Kielen kivut&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-limakalvot&quot;&gt;Suun ja huulten limakalvojen muutokset&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-kuivuus&quot;&gt;Suun kuivuminen ja lääkkeiden vaikutukset suuhun&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#sk-paivu&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-itsehoit&quot;&gt;Itsehoito&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-lisatti&quot;&gt;Lisätietoa suukivuista&lt;/a&gt; |
  
&lt;/div&gt;

&lt;br /&gt;
&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
  
&lt;h3 id=&quot;suukipu&quot;&gt;Suukivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;

&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Suukivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;

   &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;
        &lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Tykyttävä kipu, puruarkuus, turvotus.&quot;&gt;Hammasperäiset infektiot&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hammaslääkärin hoito, juurihoito tai poisto, tarv. antibiootti&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;
        &lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Virus- tai bakteeriperäinen nielutulehdus; nielemiskipu, kuume, säteily korvaan tai leukaan.&quot;&gt;Nielun tulehdukset&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi vaatia hoitoarvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;
        &lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Äänen käheys, kipeys puhuessa, jälkitauti flunssan jälkeen; limakalvojen ärsytys.&quot;&gt;Äänihuulten tulehdus&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Äänen lepuutus, höyry, tarvittaessa hoitoarvio pitkittyessä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;
        &lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;B12-, raudan tai folaatin puute: kipeä tai polttava kieli, suupielten haavaumat, uupumus.&quot;&gt;Ravitsemukselliset puutokset ja suu&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin tutkimus ja puutoksen korjaus.&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;
        &lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Krooninen polttelu suussa ilman näkyvää syytä; voi liittyä hermoston toimintaan tai hormonaalisiin tekijöihin.&quot;&gt;Polttava suu -oireyhtymä&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinaisempi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Oireenmukainen hoito, taustatekijöiden kartoitus&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;
        &lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Trauman jälkeen, aftat, karttakieli, hermoperäinen kipu: arkuus tai polttelu kielen alueella.&quot;&gt;Kielen kivut&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Syyn mukainen hoito; ärsykkeiden välttäminen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;
        &lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Aftat, lichen planus, kandidiaasi, herpes: haavaumat, peitteet, kirvely.&quot;&gt;Suun ja huulten limakalvojen muutokset&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Diagnoosi ulkonäön ja testien perusteella; hoito syyn mukaan&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;
        &lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Lääkkeet, sairaudet → syljen väheneminen: kuivuus, nielemisvaikeus, reikiintyminen, arkuus.&quot;&gt;Suun kuivuminen ja lääkkeiden vaikutukset suuhun&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkityksen tarkistus; sylkeä lisäävät valmisteet ja hyvä suuhygienia&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;

  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;


&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfIrUDnVfrOs0PDCkvv1ulVC-MS8ygDaQjJGcXcuu2HyVcuoRRxYhTg637UJLumhpr5GKefwP3EMp02nVntN3-yw3sbyAugQCUZ7Xb9qs_CTCBwPVLJrxKDheFga76uM41bpbDpexpc3zW/s1600/herpes1.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; height=&quot;273&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfIrUDnVfrOs0PDCkvv1ulVC-MS8ygDaQjJGcXcuu2HyVcuoRRxYhTg637UJLumhpr5GKefwP3EMp02nVntN3-yw3sbyAugQCUZ7Xb9qs_CTCBwPVLJrxKDheFga76uM41bpbDpexpc3zW/s320/herpes1.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
 
  &lt;h2 id=&quot;sk-hammasinfektiot&quot;&gt;Hammasperäiset infektiot ja paise&lt;/h2&gt;

&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;Suussa on oma bakteeriyhteisö, joka elää sopusoinnussa
isäntänsä kanssa. Jos joku tulehduksia aiheuttava bakteerikanta saa ylivallan,
voi seurauksena olla erilaisia tulehdusmuutoksia suun rakenteissa.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;Karieksessa hammas reikiintyy.&lt;b&gt; &lt;/b&gt;Hampaan juurikanava, ydin,
ien ja hampaan kiinnityskudokset voivat tulehtua. Kaikki nämä ovat yleisiä suun
kivun syitä. Alkuoireena voi olla makean vihlominen hampaassa. Reiän suuretessa
kuvaan tulevat mukaan kylmän ja lämpimän aikaansaamat vihlaisut. Jos kylmästä
tai kuumasta seuraa pidempikestoista särkyä suussa, hampaan ydin voi jo olla
tulehtunut.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;Hammasperäisen tulehduksen merkki on särkevä, jomottava kipu
hampaassa tai kasvoissa, usein toispuoleisesti. Voi olla turvotusta, arkuutta
purressa, joskus kuumetta ja yleisoireita.&lt;br /&gt;Hammaskipu voi säteillä yläleuasta ohimoseutuun ja
alaleuasta korvan alueelle. Tällöin hammas on arka koputukselle. Diagnoosi
varmistuu hammaslääkärin tutkimuksessa ja tarvittaessa röntgenkuvauksessa.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;Hampaan kipuja voi aiheuttaa myös ientulehdus, joka usein
johtuu huonosta suunhoidosta, hammaskivestä, huonosti sopivasta proteesista ja
paikkojen reunoista. Jos taudin annetaan edetä, se saattaa johtaa syvempien
kudosten tulehtumiseen.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;
Lievissä tapauksissa hoitona riittää usein suuhygienian parantaminen ja
paikallisten ärsyttävien tekijöiden poistaminen. Itsehoitona on hampaiden
huolellinen harjaus ja niiden välien puhdistaminen hammastikulla tai
hammaslangalla. Ärhäkkäämmässä tilanteessa voidaan käyttää bakteereja tuhoavia
paikallishoitoja ja joskus antibioottejakin.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;Hampaan ytimen tulehduksessa kipu on voimakasta ja sykkivää.
Se pahenee kuumasta ja kylmästä. Hampaiden kiinnityskudoksen tulehduksessa on
usein ienverenvuotoa, hampaiden heilumista ja pahanhajuista hengitystä.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;Toisinaan muodostuu selkeärajainen paise. Sen tulehdus on useimmiten
peräisin hampaan juuren pään tulehduksesta tai syvästä ientaskusta. Paise
aiheuttaa kovaa kipua kasvojen ja suun alueella.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;Paikallinen tulehdus voi levitä ympäristöön. Tällöin bakteerit
pääsevät muihin kudoksiin kuten ihon tai kielen alle. Tällaiset tulehdukset
ovat vaikeita hoitaa.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;Hoitona lääkäri tai hammaslääkäri tyhjentää paiseen, jos se
on tarpeellista ja aloittaa antibioottihoidon. Hammaslääkärin hoito on
välttämätön. Hoitoon voi kuulua juurihoito, hampaan puhdistus, antibiootti
infektion leviämisen estämiseksi tai hampaan poisto.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;span face=&quot;&amp;quot;Aptos&amp;quot;,sans-serif&quot; style=&quot;font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: &amp;quot;Times New Roman&amp;quot;; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Aptos; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;&quot;&gt;Hyvä suuhygienia, hampaiden harjaus
fluorihammastahnalla ja hammasvälien puhdistus toimii ennaltaehkäisynä.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiY5hvEqnzpySaQ1scF6RqFPRPDVqDfm8VsAUlEa4KnVJ9-xqip9KcjK4N03HnrEEvBggcRjTPtwM5luQw-jrRUrJ9JJH3tBW7jeF82VjnPlqaGLRH4GE69IVebC-vg5_9QLgga0QDZ5_IqUqwwD8vCSXusXZQsLbfqafcCen9JbBzEyXiIG583nFyT7kAI/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
&lt;!--[if !supportLineBreakNewLine]--&gt;
&lt;!--[endif]--&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;span face=&quot;&amp;quot;Aptos&amp;quot;,sans-serif&quot; style=&quot;font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: &amp;quot;Times New Roman&amp;quot;; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Aptos; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;&quot;&gt;
&lt;!--[endif]--&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;/p&gt;
 
  &lt;h2 id=&quot;sk-nielu&quot;&gt;Nielun tulehdukset&lt;/h2&gt;
  
Nielun tulehdukset ovat tavallisia. Ne voivat olla virusten tai bakteerien
aiheuttamia. Kun kurkkukipuun liittyy nuhaa ja yskää, aiheuttajaksi voi hyvällä
syyllä epäillä virusta. Usein virustulehduksiin liittyy myös lihasten särkyä.
Yleensä kurkkukipu ei silloin ole kovinkaan voimakasta, mutta kuume ei nouse
korkealle ja yleisvointi pysyy siedettävänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lapsilla tavallisimpia virustulehduksia ovat adenovirukset. Nuorisolla esiintyy
suutelemisen välityksellä leviävää mononukloosia eli rauhaskuumetta. Siinä
kaulan imusolmukkeet suurenevat. Joskus se voi aiheuttaa hyvinkin voimakkaita
kipuja, jopa nielemisvaikeuksia. Virustulehduksiin ei ole parantavaa
lääkehoitoa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kurkkukipu pitkittyy ilman muita ylähengitysteiden oireita, syytä on tutkia
beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttaman nielutulehduksen mahdollisuus.
Tällöin nielurisat turpoavat, ja niihin ilmaantuu usein valkeita peitteitä.
Kuume voi nousta hyvinkin korkeaksi. Streptokokin aiheuttamat nielurisojen
tulehdukset on syytä hoitaa jälkivaivojen ehkäisemiseksi. Muuten voi seurata
sydämen, munuaisten ja nivelten tulehduksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Diagnoosin varmistaminen sujuu nielunäytteellä. Näin voidaan myös välttää
tarpeettomia antibioottikuureja. Pelkästään tutkimuksen perusteella on
mahdotonta erottaa varmuudella bakteeri- ja virustulehdusta. Yleensä
bakteeritulehdusta hoidetaan penisilliinikuurilla.Jos antibioottia ei tarvita, hoidoksi riittää yleensä lepo ja kurlaaminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;
Aamulla esiintyvä kurkkukipu ilman muita oireita johtuu usein suurentuneista
kita- tai nielurisoista. Koska hengittäminen nenän kautta on rajoittunut,
nukutaan suu auki. Se kuivattaa limakalvoja ja seurauksena on kipuja. Ensiapuna
voi juoda jotain lämmintä, mikä usein rauhoittaa kipua. Myös kuorsaajilla voi
esiintyä aamuista kurkkukipua samalla mekanismilla.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;span face=&quot;&amp;quot;Aptos&amp;quot;,sans-serif&quot; style=&quot;font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: &amp;quot;Times New Roman&amp;quot;; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Aptos; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;&quot;&gt;Nielun
tulehdusten yhteydessä voivat kaulan imusolmukkeet suureta. Joskus tämä
huomataan vasta myöhemmin, kun aluetta kosketellaan jonkin muun syyn vuoksi.
Useimmiten nämä vaivat eivät vaadi toimenpiteitä. Jos ne kasvavat, kivut
vaivaavat tai alkaa esiintyä kaulan särkyä, niin niitä on hyvä käydä
näyttämässä lääkärille.&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;span face=&quot;&amp;quot;Aptos&amp;quot;,sans-serif&quot; style=&quot;font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: &amp;quot;Times New Roman&amp;quot;; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Aptos; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;&quot;&gt;&lt;br /&gt;
Kivut hengitystulehdusten yhteydessä, hoito ei useinkaan ole välttämätöntä. Usein ylempien hengitysteiden tulehduksissa kaulan alueella tuntuu kipuja ja
ärsytystä. Nämä menevät yleensä ohi taudin rauhoittuessa.&lt;br /&gt;
&lt;!--[endif]--&gt;&lt;/span&gt;
&lt;br /&gt;
Nielun tulehduksissa on tärkeää nauttia runsaasti nesteitä ja levätä
riittävästi. Tarvittaessa voi käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä tai
flunssan hoitoon tarkoitettuja lääkeyhdistelmiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nielua voi kurlata esim. seoksella, jossa on lusikallinen suolaa tai
ruokasoodaa sekoitettuna lasilliseen vettä. Tämä helpottaa kipua. Myös joitain
yskänlääkkeitä voi käyttää kurlaamiseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Apteekista saatavia reseptivapaita kurkkutabletteja tai -pastilleja voi käyttää
väliaikaisesti lievittämään kipuoireita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Monet uskovat runsaan C-vitamiinin nopeuttavan paranemista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Joskus nielun yläosaan voi kehittyä paise. Tällöin oireena on yleensä
toispuoleinen nielukipu, joka voi säteillä korvan seutuun. Leukaa voi olla
hankala avata ja puhekin saattaa sujua vaivalloisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Usein vaiva ilmaantuu tavallisen nielutulehduksen jälkeen. Jos kipuun on
määrätty antibioottia, niin oireet voivat väliaikaisesti rauhoittua.
Katsottaessa nähdään toispuoleinen pullotus paiseen alueella. Hoitona on
paiseen avaus kirurgisesti.&amp;nbsp;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;/p&gt;
  

&lt;h2 id=&quot;sk-aanihuulet&quot;&gt;Äänihuulten ja kurkunkannen tulehduksessa on puhetauko tarpeen&lt;/h2&gt;  
  
  &lt;span face=&quot;&amp;quot;Aptos&amp;quot;,sans-serif&quot; style=&quot;font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: &amp;quot;Times New Roman&amp;quot;; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Aptos; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;&quot;&gt;
Jos kurkkukivun lisäksi oireena on äänen käheys ja mahdollisesti yskä, oireet
saattavat johtua äänihuulten tulehduksesta. Se hoidetaan useimmiten
antibioottikuurilla. Lääkäri voi varmistaa diagnoosin tähystämällä äänihuulia
peilillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tulehduksessa on tärkeää säästää äänihuulia rasitukselta ja puhua vain
välttämättömät asiat. Kuiskaaminen on tavallista puhetta suurempi rasitus
äänihuulille eikä sitä saisi lainkaan tehdä. Pahimman vaiheen aikana kannattaa
kirjoittamalla pitää yhteyttä.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;span face=&quot;&amp;quot;Aptos&amp;quot;,sans-serif&quot; style=&quot;font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: &amp;quot;Times New Roman&amp;quot;; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Aptos; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;&quot;&gt;Kun vointi huonontuu nopeasti, ilmaantuu syljen
nielemisvaikeuksia ja olo helpottuu etukumarassa. Tällöin on syytä hakeutua
päivystykseen. Lääkäri voi tarkastaa kurkunkannen tulehduksen peilin avulla.
Jos siinä on nähtävissä tulehdusmuutoksia, niin sairaalahoito voi olla tarpeen.
Antibioottihoidolla tilanne yleensä rauhoittuu.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;
  

&lt;h2 id=&quot;sk-puutokset&quot;&gt;Ravitsemukselliset puutokset ja suu (B12, rauta)&lt;/h2&gt;  
  
  &lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Suun ja limakalvojen kivut voivat johtua myös
ravintoaineiden puutoksista, erityisesti B12-vitamiinin tai raudan puutteesta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Puutosten kehittymiseen voi vaikuttaa niiden vähäinen saanti
ravinnosta, imeytymishäiriöt, esimerkiksi keliakia tai runsas verenvuoto.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina voi olla suun polttelua, kipeä kieli, suupielten
haavaumia, yleistä uupumusta ja kalpeutta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona toimii puutoksen korjaaminen lääkärin ohjeen mukaan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;span face=&quot;&amp;quot;Aptos&amp;quot;,sans-serif&quot; style=&quot;font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: &amp;quot;Times New Roman&amp;quot;; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Aptos; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;&quot;&gt;


&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Itsehoito ja ehkäisynä voi käyttää monipuolista ruokavaliota,
tarvittaessa vitamiini- ja rautavalmisteita lääkärin ohjeen mukaisesti.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;
  

&lt;h2 id=&quot;sk-bms&quot;&gt;Polttava suu oireyhtymä (BMS)&lt;/h2&gt;  
  &lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Polttava suu -oireyhtymä (Burning Mouth Syndrome, BMS) on krooninen kiputila, jossa suussa tuntuu jatkuvaa polttelua ilman näkyvää syytä. Useimmin sitä esiintyy kielen kärjessä ja huulissa. Kipu voi olla voimakkuudeltaan kovaa.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Syytä ei täysin tunneta, mutta mahdollisia tekijöitä ovat eräät sairaudet, hermoston toimintahäiriöt, hormonaaliset muutokset, vaihdevuodet, psyykkiset tekijät sekä ravitsemukselliset puutokset.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Polttelu kielen, kitalaen tai koko suun alueella, usein pahenee päivän mittaan. Muita oireita voivat olla suun kuivuuden tunne tai makuaistin muutokset.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Varsinaista parantavaa hoitoa ei ole. Hoito tähtää oireiden hallintaan ja mahdollisten taustatekijöiden kuten puutostilat, haitallinen lääkitys ja masennus tunnistamiseen ja hoitamiseen.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Itsehoitona ja ehkäisynä voi vältää suuta ärsyttäviä aineita&amp;nbsp;&amp;nbsp;kuten tupakka, alkoholi ja tuliset ruoat. Säännöllinen suun kostutus ja syljeneritystä edistävät tuotteet voivat helpottaa oireita.&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;
  

&lt;h2 id=&quot;sk-kieli&quot;&gt;Kielen kivut voivat johtua sienitulehduksesta&lt;/h2&gt; 
  
  &lt;span face=&quot;&amp;quot;Aptos&amp;quot;,sans-serif&quot; style=&quot;font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: &amp;quot;Times New Roman&amp;quot;; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Aptos; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;&quot;&gt;
Kielen kipu voi olla sienen aiheuttama. Suussa löytyy hiivasientä jopa puolelta
täysin oireettomistakin ihmisistä. Syinä ovat mm. sokeritauti, B12-vitamiinin
tai raudan puute, huonosti istuva proteesi ja antibioottikuuri. Suun huono
hoito voi myös altistaa sienitulehdukselle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Syljen erityksen vähäisyys saattaa olla edesauttavana tekijä. Nivelreuma,
Sjögrenin syndrooma tai LED voivat aiheuttaa syljen vähenemistä. Myös eräät
verenpainelääkkeet, masennuslääkkeet, rauhoittavat ja allergialääkkeet saavat
aikaan samanlaisen vaikutuksen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuivuutta voi hoitaa suuvesillä, salvoilla tai imeskelytableteilla. Ruokaöljyä
voi myös kokeilla paikallisesti. Alkoholipohjaisia suuvesiä kannattaa välttää,
koska ne voivat lisätä limakalvojen kuivuutta, samoin kuin happamat ja
voimakkaasti maustetut tuotteet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sienitulehdus voi ilmetä punaisena limakalvona ja kiiltävänä kielenä tai
vaaleina peitteinä kielellä ja limakalvoilla. Tulehduksen hoitoon käytetään
sieniin vaikuttavia aineita, yleensä paikallisesti annosteltuna. Sienitulehdukselle
altistavat tekijät pitäisi pyrkiä poistamaan. Niiden uusiintuminen on kuitenkin
tavallista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kielen kipu voi aiheutua B12-vitamiinin puutteesta. Anemiassa esiintyy
suuoireita joka kolmannella ihmisellä. Suolistosairaudet, laihduttaminen tai
liiallinen alkoholin käyttö saattavat saada aikaan kielen kipeytymisen.
Sjögrenin syndroomassa voi limakalvojen kuivuus aiheuttaa kipuja ilman
hiivatulehdustakin.&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;span face=&quot;&amp;quot;Aptos&amp;quot;,sans-serif&quot; style=&quot;line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: &amp;quot;Times New Roman&amp;quot;; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Aptos; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;&quot;&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;/p&gt;
  

&lt;h2 id=&quot;sk-limakalvot&quot;&gt;Suun ja huulten limakalvojen muutokset kannattaa
pitkittyessä tutkia&lt;/h2&gt;  
  
&lt;span style=&quot;font-size: 12pt;&quot;&gt;Suun limakalvoihin voi tulla erilaisia muutoksia. Väri muuttuu ja rakkuloita
sekä haavautumia tulee tulehdusten ja huonon suuhygienian vuoksi. Joskus suun
limakalvo voi vaurioitua liian kuuman ruoan takia. Tämä vaiva yleensä paranee
muutamassa päivässä.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;span style=&quot;font-size: 12pt;&quot;&gt;
Allergisen pitkäaikaisen nuhan yhteydessä voi esiintyä suun limakalvojen
kuivumista, johon eivät normaalit kuivan suun hoitoon tarkoitetut tuotteet
auta. Syynä voi olla nenän tukkiintumisesta johtuva suun kautta hengittäminen,
joka luonnollisesti kuivattaa limakalvoja. Tällöin paremman tehon voi antaa
allergiaoireiden, varsinkin nenän limakalvoturvotuksen, kuriin saattaminen.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;span style=&quot;font-size: 12pt;&quot;&gt;
Suun limakalvoilla esiintyy myös virustulehduksia, joita tavallisesti aiheuttaa
herpes-virus. Ensimmäinen tulehdus sairastetaan yleensä lapsuudessa. Herpeksen
voivat aktivoida mm. vilustuminen, stressi, vammat, hampaan poisto ja
kuukautiset.&lt;/span&gt;&lt;o:p style=&quot;font-size: 12pt;&quot;&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;font-size: 12pt;&quot;&gt;Herpes Simplex tyyppi 1 -virus aiheuttaa tulehduksia suussa.
Yleensä oireet alkavat kutinana ja polttavan kipuna huulessa. Sen jälkeen
kehittyy pieniä rakkuloita, joihin muodostuu rupi noin viikossa. Usein mukaan
liittyy bakteeritulehdus, mikä voi pitkittää vaivaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona käytetään paikallisia herpes-virukseen vaikuttavia lääkeaineita.
Lääkkeen teho on sitä parempi, mitä aikaisemmassa vaiheessa hoito päästään
alkamaan. Jos mukaan on liittynyt bakteeritulehdus, antibioottisalvat ovat myös
tarpeen.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot; style=&quot;font-size: 12pt;&quot;&gt;
Myös monet muut virukset saattavat antavat suun alueella oireita. Useat
ihosairaudet, esim. punajäkälä, aiheuttavat muutoksia suun limakalvoilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suun limakalvomuutosten hoitaminen on hankalaa, koska lääkeaineet pysyvät
huonosti paikallaan. Bakteereja tappavia purskutteluaineita on hyvä kokeilla.
Suun limakalvojen haavaumien hoidossa voidaan käyttää myös kostutettua
teepussia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvaimia esiintyy myös suussa. Siihen viittavien oireiden jatkuessa pidempään,
potilaan täytyy käydä lääkärillä arvioittamassa tilanne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ärsyttäviä ja liian kuumia tai maustettuja ruokia kannattaa välttää.
Maitotuotteiden säännöllinen käyttö helpottaa joidenkin ihmisten oloa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;


 &lt;h2 id=&quot;sk-kuivuus&quot;&gt;Suun kuivuminen ja lääkkeiden vaikutukset suuhun&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Monet lääkkeet voivat aiheuttaa suun kuivuutta, limakalvojen
muutoksia, läikkiä tai haavaumia, tulehduksia ja verenvuotoja. &amp;nbsp;Nämä voivat edesauttaa suun kipujen ja tulehdusten
syntymiselle. Kyseessä voi olla syljenerityksen vähenemiseen tai sen tunne,
vaikka syljeneritys toimisikin. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vaikutus voi tulla, kun lääkeaine joutuu suoraan kosketuksen
suun limakalvon kanssa tai verenkierron kautta sen jälkeen, kun se on imeytynyt.
Muutokset voivat liittyä myös suun mikrobien elinolosuhteisiin tai suun puolustusjärjestelmän
muuttumiseen. Useamman lääkkeiden samanaikainen käyttö vähentää enemmän syljen
eritystä kuin yksittäinen lääke ja monisairailla voi suun kuivuus olla iso
ongelma.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vaihdevuosi-iässä suun kuivuminen ja kivulias tai polttava
kipu suussa on tavallinen oire. Kuivumista esiintyy noin parillakymmenellä
prosentilla ja kipua kahdeksalla prosentilla. Sen arvioidaan liittyvän
vaihdevuosiin. Hormonien käytöllä tai käyttämättömyydellä ei ollut vaikutusta
oireiden esiintymiseen&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Yleisiä aiheuttajia ovat verenpainelääkkeet, masennuslääkkeet, diureetit ja
antihistamiinit. Jotkut lääkkeet voivat aiheuttaa suun kipuoiretta, toiset
pahanhajuista hengitystä. Lääkkeissä käytettävät apuaineet voivat osaltaan
vaikuttaa suun terveyteen. Esimerkiksi sokerilla makeutetut edesauttavat hampaiden
reikiintymistä.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Oireina on suun kuivuuden tunnetta, nielemisvaikeuksia, makuaistin muutoksia,
lisääntynyttä hampaiden reikiintymistä ja limakalvojen arkuutta. Puhekyky voi vaikeutua,
kun kieli tuntuu tarttuvan kitalakeen. Suussa voi tuntua pahaa makua ja huulet
voivat rohtua.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona voidaan toteuttaa mahdollisuuksien mukaan
lääkityksen tarkistus lääkärin kanssa. Syljeneritystä lisäävät valmisteet ja
säännöllinen nesteiden nauttiminen voivat helpottaa. Pieni määrä &amp;nbsp;ruokaöljyä kielellä levitettynä suuhun voi
helpottaa oloa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Itsehoitona ja ehkäisynä voi käyttää vettä ja
ksylitolipastilleja lisäämään syljen eritystä. Hyvä suuhygienia on tärkeää
reikiintymisen ehkäisemiseksi. Alkoholia ja kofeiinia kannattaa välttää, koska
ne kuivattavat suuta.&lt;/p&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;
&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrlxj9eV5IjWLPC8qu0O2XNYjfzAPgfcka6w6jt4VbBZq-sc8r2wMJisH1w3kPccVGaMAsQcO1zptBQx3Ir_GxnAzmsXgN-Co5tGyEy0WodXUXYsz1_LR3RZ8Kq2xPMFKv6H3TtdMtfWS6/s1600/OsaSuu1.tif&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637821719503727922&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrlxj9eV5IjWLPC8qu0O2XNYjfzAPgfcka6w6jt4VbBZq-sc8r2wMJisH1w3kPccVGaMAsQcO1zptBQx3Ir_GxnAzmsXgN-Co5tGyEy0WodXUXYsz1_LR3RZ8Kq2xPMFKv6H3TtdMtfWS6/s200/OsaSuu1.tif&quot; style=&quot;float: left; height: 161px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 200px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
  &lt;b&gt;&lt;p id=&quot;sk-paivu&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;
  &lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos suukivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Suussa tai nielussa on vierasesine, jota ei ole saatu pois&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Suussa on runsasta verenvuoto&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Suu ei aukea tai ei mene kiinni.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Suukipuun liittyy kuumetta, pään ja kaulan alueen turvotusta, nielemis- tai hengitysvaikeutta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;b&gt;Milloin lääkärille&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos suukivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittynyt nielutulehdus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Suun limakalvoilla on näkyvä muutos, joka ei häviä parissa viikossa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kielen haavauma ei parane.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kielen sivussa on valkeita laikkuja.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kieli tuntuu paksulta.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipeä suu haittaa syömistä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Suun kipu haittaa kotona selviytymistä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Suukipu on jatkuvaa tai toistuu usein.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievä suun kipu&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievästi kuiva suu&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä suukipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
  &lt;h4 id=&quot;sk-itsehoit&quot;&gt;Itsehoito&lt;/h4&gt;
  

&lt;p data-end=&quot;5365&quot; data-start=&quot;5130&quot;&gt;Leuan ja suun alueen kipu on usein peräisin leukanivelen (TMJ), purentalihasten jännityksen, hampaiden narskuttelun, purentaongelmien tai lihasperäisten syiden vuoksi. Alla olevat itsehoitokeinot sopivat lieviin ja tuttuihin oireisiin.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5559&quot; data-start=&quot;5367&quot;&gt;Jos kipuun liittyy suun avauksen selvä rajoittuminen, leuka “lukkiutuu”, suusta tulee pahaa hajua, kuumetta, kasvojen turvotusta, hampaan- tai korvakipua, noudata päivystys- ja lääkäriohjeita.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5617&quot; data-start=&quot;5581&quot;&gt;&lt;strong&gt;1. Lämpöhoito purentalihaksille&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5695&quot; data-start=&quot;5618&quot;&gt;– Lämmin pyyhe poskille ja ohimoille 10–15 min.&lt;br data-end=&quot;5668&quot; data-start=&quot;5665&quot; /&gt; – Toistetaan 2–3× päivässä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kenelle sopii: Purentalihasten jännitys, stressiperäinen kipu.&lt;br data-end=&quot;5766&quot; data-start=&quot;5763&quot; /&gt; Perustuu: Hammaslääkäriliiton ohjeet &amp;amp; TMJ-hoito-ohjeet (EN).&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5889&quot; data-start=&quot;5838&quot;&gt;&lt;strong&gt;2. Kevyet leuka- ja purentalihasten venytykset&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6013&quot; data-start=&quot;5890&quot;&gt;– Avaa ja sulje suu rauhallisesti.&lt;br data-end=&quot;5927&quot; data-start=&quot;5924&quot; /&gt; – Tee leuan sivuttaisliikkeitä kevyesti (ilman kipua).&lt;br data-end=&quot;5984&quot; data-start=&quot;5981&quot; /&gt; – 5–10 toistoa 1–2× päivässä.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6128&quot; data-start=&quot;6015&quot;&gt;Kenelle sopii: Lihasperäinen leuka-/kasvo­kipu.&lt;br data-end=&quot;6069&quot; data-start=&quot;6066&quot; /&gt; Perustuu: Kansainväliset TMJ-fysioterapian ohjeet (EN).&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6195&quot; data-start=&quot;6135&quot;&gt;&lt;strong&gt;3. Stressinhallinta ja purentakuormituksen vähentäminen&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6333&quot; data-start=&quot;6196&quot;&gt;– Vältä pitkittynyttä hampaiden yhteen puremista.&lt;br data-end=&quot;6248&quot; data-start=&quot;6245&quot; /&gt; – Pyri tietoiseen rentoutukseen (kieli ylhäällä, huulet yhdessä, hampaat erillään).&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6474&quot; data-start=&quot;6335&quot;&gt;Kenelle sopii: Purentalihasten jännitys, yöllinen narskuttelu.&lt;br data-end=&quot;6404&quot; data-start=&quot;6401&quot; /&gt; Perustuu: Fysioterapeuttinen ja hammaslääketieteellinen ohjeistus.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6522&quot; data-start=&quot;6481&quot;&gt;&lt;strong&gt;4. Pehmeä ruoka ärsytyskauden aikana&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6675&quot; data-start=&quot;6523&quot;&gt;– Jos avaus on kivuliasta, syö väliaikaisesti pehmeämpiä ruokia, vältä kovaa pureskelua ja suurta suun avausta (purukumi, pähkinät, kovakuoriset ruoat).&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6775&quot; data-start=&quot;6677&quot;&gt;Kenelle sopii: Leukanivelen ärsytys, äkillinen kipuvaihe.&lt;br data-end=&quot;6741&quot; data-start=&quot;6738&quot; /&gt; Perustuu: TMJ-hoito-ohje (EN).&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6810&quot; data-start=&quot;6782&quot;&gt;&lt;strong&gt;5. Lääkkeettömät keinot&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6925&quot; data-start=&quot;6811&quot;&gt;– Kevyt hieronta ohimoille ja purentalihaksiin.&lt;br data-end=&quot;6861&quot; data-start=&quot;6858&quot; /&gt; – Kylmäposkipakkaus akuutissa kipuvaiheessa, lämpö jännitykseen.&lt;/p&gt;
  

 &lt;b&gt;&lt;p id=&quot;sk-lisatti&quot;&gt; Lisätietoa suukivuista&lt;/p&gt;&lt;/b&gt; 
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00217&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt; herpes simplex tulehduksesta eli yskänrokosta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00265&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Hampaistoon liittyvät infektiot.&lt;/a&gt; Terveyskirjaston potilasversio tulehduksista. &lt;br /&gt;
Hammaslääkäriliiton sivut suun ja &lt;a href=&quot;https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/yleistietoa-suunterveydesta/suu-ja-yleisterveys&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;yleisten sairauksien yhteyksistä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00309/nielutulehdus?q=nielutulehdus&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nielutulehduksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lastenlaakari.comin artikkeli lasten &lt;a href=&quot;http://www.lastenlaakari.com/10.htm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nielutulehduksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli nielun &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00420&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;paiseesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/trv00108&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Suun sienitulehdus.&lt;/a&gt;
Terveyskirjaston artikkeli.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suun-sairaudet-ja-tapaturmat/hampaiden-ja-suun-sairaudet/suun-sieni-infektio&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Suun sienitulehdus.&lt;/a&gt;
Hammaslääkäriliiton sivusto.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/trv02007&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Aftat – potilasohje (Terve suu).&lt;/a&gt;
Terveyskirjaston artikkeli selittää aftojen yleisimmät oireet ja itsehoitokeinot.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suun-sairaudet-ja-tapaturmat/hampaiden-ja-suun-sairaudet/suupolte&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Suupolte&lt;/a&gt; Hammaslääkäriliitto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.apollohospitals.com/fi/diseases-and-conditions/burning-mouth-syndrome&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Polttavan suun oireyhtymä&lt;/a&gt; Apollo Hospitals.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/trv00126&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lääkkeiden vaikutukset suun terveyteen.&lt;/a&gt;
Duodecim Terveyskirjasto suun kuivuus on hyvin yleinen lääkehaittavaikutus.&lt;br /&gt;  

&lt;a href=&quot;https://www.superlehti.fi/hyvinvointi/terveys/laakkeilla-voi-olla-yllattavia-vaikutuksia-suuhun-ikenet-kasvaa-ja-kieli-kuivuu/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Suun kuivuus voi johtua lääkityksestä.&lt;/a&gt; Superlehti.fi listaa yleisesti suuta kuivattavia lääkeryhmiä.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/trv00142&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Anemia ja suun terveys&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://researchportal.helsinki.fi/files/245630809/Luonsi_Covid_19_ja_suun_limakalvomuutokset.pdf&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;COVID-19 ja suun limakalvomuutokset&lt;/a&gt; Helsingin yliopisto&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://suomenterveysravinto.fi/blogi/ikenien-terveyteen-voi-vaikuttaa-ruokavaliolla/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ikenien terveyteen voi vaikuttaa ruokavaliolla.&lt;/a&gt;
Suomen terveysravinto blogikirjoitus.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;b&gt;Lisätietoa suukivuista englanniksi&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;br /&gt;WebMd.com englanninkielinen kuvasivu suun ja kielen &lt;a href=&quot;https://www.webmd.com/oral-health/ss/slideshow-mouth-problems&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tulehduksista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/oral-thrush/symptoms-causes/syc-20353533&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Oral thrush.&lt;/a&gt;
Mayo Clinican sivulla kuvataan suun sienitulehduksen oireet.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://patient.info/infections/oral-thrush-yeast-infection&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Oral thrush.&lt;/a&gt;
patient.info suun hiivainfektiosta.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/10945-canker-sores&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Canker Sores&lt;/a&gt; Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://patient.info/cancer/mouth-cancer-oral-cancer&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Mouth cancer.&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/10902-dry-mouth-xerostomia&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Dry mouth – Symptoms &amp;amp; Causes.&lt;/a&gt;
Cleveland Clinican artikkeli suukuivuuden yleisyydestä, oireista ja seurauksista.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.verywellhealth.com/dry-mouth-causes-11738147&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Dry mouth causes &amp;amp; risks.&lt;/a&gt;
Verywell Healthin kirjoitus suukuivuuden syistä.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/burning-mouth-syndrome/symptoms-causes/syc-20350911&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Burning Mouth Syndrome&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/14463-burning-mouth-syndrome&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Burning Mouth Syndrome&lt;/a&gt; overview &amp;amp; management Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;!--Englanniksi--&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC11254220/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Oral manifestations of vitamin B12 deficiency&lt;/a&gt; PMC.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://actamedica.lfhk.cuni.cz/media/pdf/am_2020063030095.pdf&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Oral Manifestations of Nutritional Deficiencies (Iron, B12, Folic Acid)&lt;/a&gt; Acta Medica.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/22831-vitamin-b12-deficiency&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Vitamin B12 Deficiency&lt;/a&gt; Symptoms &amp;amp; Mouth Pain Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://www.ada.org/resources/ada-library/oral-health-topics/nutrition-and-oral-health&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Nutrition and Oral Health.&lt;/a&gt;
American Dental Associatio ravitsemuksen ja suun terveyden kaksisuuntaisesta yhteyksestä.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://integrativedentalarts.com/how-nutritional-deficiencies-show-up-in-your-oral-health/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;How Nutritional Deficiencies Show Up in Your Oral Health.&lt;/a&gt;
Integrative Dental Arts ravitsemuspuutosten vaikutuksesta suun terveyteen.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9339924/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Long COVID Oral Cavity Symptoms&lt;/a&gt; PMC.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/rmv.70057&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Oral manifestations in the Post COVID-19 Condition&lt;/a&gt; Wiley.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/kaulakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Kaulakipu - sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/8711742027946267807/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/8711742027946267807' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/8711742027946267807'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/8711742027946267807'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2010/04/suukipu.html' title='Suukipu'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfIrUDnVfrOs0PDCkvv1ulVC-MS8ygDaQjJGcXcuu2HyVcuoRRxYhTg637UJLumhpr5GKefwP3EMp02nVntN3-yw3sbyAugQCUZ7Xb9qs_CTCBwPVLJrxKDheFga76uM41bpbDpexpc3zW/s72-c/herpes1.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-8546116779618370497</id><published>2026-07-25T22:15:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T13:06:30.137+03:00</updated><title type='text'>Kaulakipu</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
&lt;!--Sisällysluettelo (Kaulakipu)--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Sisällysluettelo tälle sivulle:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#kk-dissek&quot;&gt;Kaulavaltimon dissekoituma&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#kk-kilpirauhanen&quot;&gt;Kilpirauhasen vaivat&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#kk-solisluu&quot;&gt;Solisluun kiputila&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#kk-nielu&quot;&gt;Nielun tulehdukset&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#kk-kierokaula&quot;&gt;Kierokaula&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#kk-paivust&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#kk-lisatie&quot;&gt;Lisätietoja kaulakivusta&lt;/a&gt; |
  
&lt;/div&gt;
  
&lt;br /&gt;
&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
  
&lt;h3 id=&quot;kaulakipu&quot;&gt;Kaulakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;&lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;&lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Äkillinen, usein toispuoleinen, poikkeava päänsärky ja kipu kaulalla. Toisen silmän mustuainen voi olla pienempi ja silmäluomi roikkua. Jos kehittyy aivojen hapenpuutetta, voi olla toisen puolen raajojen heikkoutta ja puhevaikeuksia.&quot;&gt;Kaulavaltimon dissekoituma, seinämän kerrosten välinen repeämä&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tavallisin nuorten ja keski-ikäisten yksittäinen aivoinfarktin syy.&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kilpirauhasen tulehdukset tai muut sairaudet voivat aiheuttaa kaulakipua ja nielemisvaikeuksia kilpirauhasen suurentuessa.&quot;&gt;Kilpirauhasen vaivat&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu etukaulalla, voi liittyä yleisoireita&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Solisluun murtumat, nivelrikko tai tulehdus tai lihasperäiset vaivat voivat säteillä kipua kaulalle.&quot;&gt;Solisluun kiputila&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein vamman jälkeen, paikallinen arkuus&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Nielutulehdukset kuten angiina tai peritonsillaarinen absessi voivat säteillä kipua kaulalle.&quot;&gt;Nielun tulehdukset&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu nielemisessä, kuume, kurkkukipu&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kierokaula eli torticollis on tila, jossa niska kääntyy pakonomaisesti yhteen suuntaan.&quot;&gt;Kierokaula&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tilapäinen, ohimenevä on melko tavallinen niskavaivojen yhteydessä, pysyvämpi harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Äkillinen pään virheasento, lihaskipu&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;

&lt;b&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVOL7DzQUP9ia1JWtODuYzWdBYkRkWw0aiDA9NFszur2pKy7PRuXFxD48yacmDQd4Jk0CA2FUDVhK7YA-0eC6V49912J1sBT1HmJu7R-2NEgkyhrzDxjQnsVYXIrE_eYzkgtUpApTOxMLI/s1600/niska21.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; height=&quot;227&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVOL7DzQUP9ia1JWtODuYzWdBYkRkWw0aiDA9NFszur2pKy7PRuXFxD48yacmDQd4Jk0CA2FUDVhK7YA-0eC6V49912J1sBT1HmJu7R-2NEgkyhrzDxjQnsVYXIrE_eYzkgtUpApTOxMLI/s320/niska21.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;h2 style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;b&gt;Kaulan alueen lihas-, ranka- ja hermoärsytysvaivat ovat Niskakipu
osuudessa.&lt;/b&gt;&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/niskakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Niskakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;


  
  &lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;kk-dissek&quot;&gt;Kaulavaltimon dissekoituma&lt;/h2&gt;     
Kaulavaltimon dissekoituma on harvinainen mutta vakava tila, jossa
kaulavaltimon seinämä repeää ja veri pääsee suonen seinämän sisään. Seurauksena
voi olla suonen ahtautuminen, tukkiintuminen tai valtimonpullistuman muodostuminen
repeämän seutuun. Aivojen verenkierto häiriintyy ja voi syntyä aivoveritulppa. Neljä
viidestä repeämän saaneesta saa aivojen ohimenevän hapenpuutteen tai aivoinfarktin.&lt;b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kaikista aivoinfarkteista vain pieni osa syntyy tällä mekanismilla.
Nuorissa se on tavanomaisin syy.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Aiheuttajana voi olla vamma esimerkiksi
suoran iskun tai kaulan vääntymisen seurauksena. Tyypillistä niissä on
pitkäkestoinen tai äkillinen pään kääntöliike.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Joillakin sidekudossairauksilla saattaa olla riskiä lisäävä
vaikutus valtimoseinän rakenteellisen heikkouden seurauksena. Verenpainetauti voi
jäykistää valtimon seinää tehden siitä herkemmän repeämälle. Tulehdustaudit
voivat aiheuttaa väliaikaista suonen seinän heikkenemistä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on äkillinen niska-, kaula- tai päänsärky joko
repeämän puolella tai molemmin puolin.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Mahdolliset aivoverenkierron häiriintymisen oireet kehittyvät
samanaikaisesti tai paikallisten oireiden jälkeen. Niitä voi olla näköhäiriöiden,
raajojen heikkouden tai puhehäiriön muodossa. Ne alkavat äkillisesti ja
saattavat mennä myös ohi. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona on välitön sairaalahoito missä infarkti voidaan liuottaa,
jos se on mahdollista. Lääkehoidolla pyritään estämään uuden verenkiertohäiriön
mahdollisuus.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vaivaan ei ole itsehoitoa.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgI2-WBU3musYJl7bhBxBkxMjMfDdDKqHfz5CisH2MNuUXJE9XW2_kEct-pQUOp_t96hmlo-9FDntqx3ilIP8BfM_SQkUEGZzTgIcyr4SvN-1COV_y_XRXvQi3ZVhG-AfkgFpr3oBciRak9-UeLQrpTlCEycf9bA1kdalbPz7b4tVxVXEcBGr1a_L0B4Ej5/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;kk-kilpirauhanen&quot;&gt;Kilpirauhasen vaivoissa lääkärille näyttämään&lt;/h2&gt;  
Alempana kaulalla rintalastan yläpuolella voi olla kiputuntemuksia tai pientä
kaulasärkyä kilpirauhasen vaivojen vuoksi. Kilpirauhanen voi antaa tuntemuksia,
jos se suurenee esim. jodin puutteen vuoksi tai kasvainten yhteydessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Joskus kilpirauhanen voi tulehtua. Tulehduksia on kahdenlaisia. Kilpirauhasen ns.
autoimmuunitulehdus ei yleensä anna mitään oireita paikallisesti. Ellei se
aiheuta kilpirauhasen vajaatoimintaa sitä ei tarvitse hoitaa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Niin sanottu subakuutti kilpirauhasen tulehdus aiheuttaa kilpirauhasen
suurentumista, kipua ja arkuutta. Sairastuessa voi olla myös pitkäkestoista
kuumetta. Hoitona käytetään kortisonivalmisteita.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ei ole itsehoitoa tai ehkäisyä.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
&lt;/p&gt;
&lt;h2 id=&quot;kk-solisluu&quot;&gt;Solisluun kiputila on joskus reuman oire&lt;/h2&gt;  
&lt;br /&gt;
Solisluun kiinnittämiskohdat rintalastaan voivat joskus tulehtua. Silloin
ilmaantuu turvotusta niveliin, jonkin asteista kipuakin voi tuntua. Reuman
ensimmäisen tulehdusoire on joskus ilmaantunut näihin niveliin, joten
reumatutkimuksia voidaan harkita.&lt;p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;kk-nielu&quot;&gt;Nielun tulehdukset&lt;/h2&gt;
&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Nielun tulehdukset ovat tavallisia. Ne voivat olla virusten
tai bakteerien aiheuttamia. Kun kurkkukipuun liittyy nuhaa ja yskää,
aiheuttajaksi voi hyvällä syyllä epäillä virusta. Usein virustulehduksiin
liittyy myös lihasten särkyä. Yleensä kurkkukipu ei silloin ole kovinkaan
voimakasta, mutta kuume ei nouse korkealle ja yleisvointi pysyy siedettävänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lapsilla tavallisimpia virustulehduksia ovat adenovirukset. Nuorisolla esiintyy
suutelemisen välityksellä leviävää mononukloosia eli rauhaskuumetta. Siinä kaulan
imusolmukkeet suurenevat. Joskus se voi aiheuttaa hyvinkin voimakkaita kipuja,
jopa nielemisvaikeuksia. Virustulehduksiin ei ole parantavaa lääkehoitoa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kurkkukipu pitkittyy ilman muita ylähengitysteiden oireita, syytä on tutkia
beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttaman nielutulehduksen mahdollisuus.
Tällöin nielurisat turpoavat, ja niihin ilmaantuu usein valkeita peitteitä.
Kuume voi nousta hyvinkin korkeaksi. Streptokokin aiheuttamat nielurisojen
tulehdukset on syytä hoitaa jälkivaivojen ehkäisemiseksi. Muuten voi seurata
sydämen, munuaisten ja nivelten tulehduksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Diagnoosin varmistaminen sujuu nielunäytteellä. Näin voidaan myös välttää
tarpeettomia antibioottikuureja. Pelkästään tutkimuksen perusteella on
mahdotonta erottaa varmuudella bakteeri- ja virustulehdusta. Yleensä
bakteeritulehdusta hoidetaan penisilliinikuurilla.Jos antibioottia ei tarvita,
hoidoksi riittää yleensä lepo ja kurlaaminen.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Aamulla esiintyvä kurkkukipu ilman muita oireita johtuu usein suurentuneista
kita- tai nielurisoista. Koska hengittäminen nenän kautta on rajoittunut,
nukutaan suu auki. Se kuivattaa limakalvoja ja seurauksena on kipuja. Ensiapuna
voi juoda jotain lämmintä, mikä usein rauhoittaa kipua. Myös kuorsaajilla voi
esiintyä aamuista kurkkukipua samalla mekanismilla.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Nielun tulehdusten yhteydessä voivat kaulan imusolmukkeet suureta. Joskus tämä
huomataan vasta myöhemmin, kun aluetta kosketellaan jonkin muun syyn vuoksi.
Useimmiten nämä vaivat eivät vaadi toimenpiteitä. Jos ne kasvavat, kivut
vaivaavat tai alkaa esiintyä kaulan särkyä, niin niitä on hyvä käydä
näyttämässä lääkärille.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Kivut hengitystulehdusten yhteydessä, hoito ei useinkaan ole välttämätöntä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Usein ylempien hengitysteiden tulehduksissa kaulan alueella tuntuu kipuja ja
ärsytystä. Nämä menevät yleensä ohi taudin rauhoittuessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nielun tulehduksissa on tärkeää nauttia runsaasti nesteitä ja levätä
riittävästi. Tarvittaessa voi käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä tai
flunssan hoitoon tarkoitettuja lääkeyhdistelmiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nielua voi kurlata esim. seoksella, jossa on lusikallinen suolaa tai
ruokasoodaa sekoitettuna lasilliseen vettä. Tämä helpottaa kipua. Myös joitain
yskänlääkkeitä voi käyttää kurlaamiseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Apteekista saatavia reseptivapaita kurkkutabletteja tai -pastilleja voi käyttää
väliaikaisesti lievittämään kipuoireita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Monet uskovat runsaan C-vitamiinin nopeuttavan paranemista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Joskus nielun yläosaan voi kehittyä paise. Tällöin oireena on yleensä
toispuoleinen nielukipu, joka voi säteillä korvan seutuun. Leukaa voi olla
hankala avata ja puhekin saattaa sujua vaivalloisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Usein vaiva ilmaantuu tavallisen nielutulehduksen jälkeen. Jos kipuun on
määrätty antibioottia, niin oireet voivat väliaikaisesti rauhoittua.
Katsottaessa nähdään toispuoleinen pullotus paiseen alueella. Hoitona on
paiseen avaus kirurgisesti.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
  
&lt;h2 id=&quot;kk-kierokaula&quot;&gt;Kierokaula (Servikaalinen dystonia, torticollis)&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kierokaula, servikaalinen dystonia eli torticollis tarkoittaa tilannetta, jossa
pää tekee toistuvia pakonomaisesti nykiviä liikkeitä. Liikkeen suunta riippuu
siitä, mitkä lihakset ovat mukana häiriintyneessä toiminnassa. Liike voi tapahtua
kierto- ja sivusuuntaan erilaisin yhdistelminä. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Taudin syy on tuntematon. Saman tapaista pään virheasentoa tavataan
myös muiden sairauksien yhteydessä. On tärkeää, että muut mahdolliset syyt pään
virheasennolle suljetaan pois tarvittavin tutkimuksin koska j&lt;span face=&quot;Aptos, sans-serif&quot; style=&quot;font-size: 12pt;&quot;&gt;oskus
muut sairaudet voivat johtaa torticolliksen tyyppiseen tilanteeseen. Näin voi käydä
aivovammojen tai kasvainten, verisuonisairauksien tai aivojen tulehdusten ja
myrkkyjen tai huumeiden yhteydessä. Jos ei muuta syytä oireeseen ole olemassa,
torticollista pidetään primaarisena.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;span face=&quot;&amp;quot;Aptos&amp;quot;,sans-serif&quot; style=&quot;font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: &amp;quot;Times New Roman&amp;quot;; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Aptos; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;&quot;&gt;
Kierokaula voi olla syntyessä. Tällöin ei yleensä ole kipuja, mutta pää on
kääntyneenä toiselle puolelle. Syy ei ole selvä, vaivan uskotaan johtuvan
vammasta ennen synnytystä tai sen aikana. Tutkiminen ja hoito kuuluu alan
asiantuntijoille.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Aluksi pää on virheasennossa vain ajoittain ja tapahtuu
toistuvasti liikkeitä virheasennon suuntaan. Liikkeet voimistuvat, kun tehdään muita
tahdonalaisia liikkeitä. Unen aikana oireet ovat helpompia. Sairauden edetessä pään
virheasento saattaa muuttua pysyväksi ja lihasten pysyvä supistus voi estää
liikkeet vastakkaiseen suuntaan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Naisilla on vaiva kaksi kertaa tavallisempi kuin miehillä.
Se alkaa yleisimmin 40 vuoden iän seudussa mutta voi alkaa nuoruudessa tai
varttuneessa iässä. Oireet yleisimmin lisääntyvät viiden vuoden ajan
sairastumisesta. Tämän jälkeen niissä voi tapahtua lievenemistä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Niskakipuja sairauden alkuvaiheessa esiintyy vain vähemmistöllä.
Vuosien kuluessa tilanne muuttuu niin että jo kolmella neljästä on niitä.
Kipuja esiintyy myös pakonomaisia liikkeitä vastustavissa lihaksissa.&amp;nbsp; Pään vapina on tavallinen ilmiö
sairastuneilla. On epäilty, että hyvänlaatuisella asentovapinalla ja
kierokaulalla olisi sairauden kehittymisessä yhtäläisyyksiä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoidossa käytettävien lääkkeiden teho on heikko ja tulos
riippuu yksilöstä. Kirurgisesta hoidosta on saatu lyhytaikaisia tuloksia. Botuliinihoito
on lupaavin hoitomenetelmä. Sillä saadaan oireita lievitettyä muutaman
kuukauden ajan ja hoito voidaan toistaa. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Itsehoitona voi pitää lihakset toimintakuntoisina
mahdollisuuksien rajoissa omalla liikehoidolla ja ohjatuilla harjoitteilla.&lt;/p&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0BS9qMTXcoQ7ohgZgX1ULYYalS-zMzUY1T2yILlSjBu9J4zvZxdM0sgCQyXLwsMVJHxU_BN3gFBX0a11-e6JESAfKN8vRjpFTlwOEVU4-z5uF8IGb76CzBv8qTOv3zdWOUUdpiyAw0802/s1600/OsaKaula1.tif&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637821209789471218&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0BS9qMTXcoQ7ohgZgX1ULYYalS-zMzUY1T2yILlSjBu9J4zvZxdM0sgCQyXLwsMVJHxU_BN3gFBX0a11-e6JESAfKN8vRjpFTlwOEVU4-z5uF8IGb76CzBv8qTOv3zdWOUUdpiyAw0802/s200/OsaKaula1.tif&quot; style=&quot;float: left; height: 143px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 200px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
  
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;kk-paivust&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos kaulakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulakipu on alkanut äkillisesti, se on voimakasta ja siihen liittyy korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulakipu on alkanut kolarin tai vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulakipu johon liittyy pääkipua, pahoinvointia, oksentelua tai valoherkkyyttä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulakipu, jonka yhteydessä on vaikeuksia liikuttaa käsiä tai sormia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulakipu, jonka yhteydessä on tasapaino-ongelmia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulakipu, jonka yhteydessä on virtsan tai ulosteen pidätysvaikeuksia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;  


&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;Hakeudu lääkärille jos kaulakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;
Pullistuma tai tuntemukset rintalastan yläpuolella.&lt;br /&gt;
Solisluun ja rintalastan välisen nivelen turvotukset.&lt;br /&gt;
Kaulan lihasten kiputilat, jos ei itsehoito auta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;div&gt;Kaulan patti tai kyhmy.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulan alueen turvotusta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulan kipu haittaa kotona selviytymistä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulakipu on jatkuvaa tai toistuu usein.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Lievä kaulakipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaulan lihasten kiputilat.&lt;br /&gt;Kiputilat hengitystietulehdusten yhteydessä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä suukipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;


&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;kk-lisatie&quot;&gt;Lisätietoa kaulakivuista:&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;
Duodecimin Terveyskirjasto artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00310&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Niskakipu.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/fasettilukko&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Fasettilukko – oireet ja hoito.&lt;/a&gt; Terveystalon artikkeli.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00272&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kaularangan sairaudet&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo60095&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Torticollis&lt;/a&gt; Duodecimlehti.&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli kilpirauhasen &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00033&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;sairauksista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00666&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Subakuutti kilpirauhastulehdus.&lt;/a&gt; Terveyskirjasto / Duodecim oireet ja hoito.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.kaypahoito.fi/khp00020&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Nielutulehdus paranee yleensä itsestään.&lt;/a&gt; Käypä hoito potilasohje.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00924&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kyhmy kaulalla tai kaulapatti&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00420&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Nielupaise.&lt;/a&gt; Terveyskirjaston artikkeli.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/kaulavaltimon-dissekoituma/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kaulavaltimon dissekoituma.&lt;/a&gt; Potilaan lääkärilehti artikkeli oireet ja hoito.&lt;br /&gt;




&lt;br /&gt;&lt;b&gt;
Lisätietoa kaulakivuista englanniksi:
&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/symptoms/21179-neck-pain&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Neck Pain.&lt;/a&gt;
Cleveland Clinic kaulakivusta.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.medicalnewstoday.com/articles/327205&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Neck tension.&lt;/a&gt;
Medical News Today kaulan lihasjännityksestä.&lt;br /&gt;




&lt;a href=&quot;https://www.resolvepain.com.au/patient-information/cervical-facet-joint-pain&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Cervical Facet Joint Pain.&lt;/a&gt; Resolve Pain sivu.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.complete-physio.co.uk/cervical-facet-joint-pain/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Cervical Facet Joint Pain.&lt;/a&gt; Complete Physio artikkeli.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/22639-cervical-radiculopathy-pinched-nerve&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Cervical Radiculopathy (Pinched Nerve in the Neck).&lt;/a&gt; Cleveland Clinic sivusto. &lt;br /&gt;






&lt;a href=&quot;https://www.hss.edu/health-library/conditions-and-treatments/cervical-radiculopathy&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Cervical Radiculopathy.&lt;/a&gt; HSS Health Library.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/22430-torticollis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Torticollis &lt;/a&gt; Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;

Orthoinfo.aaos.org englanninkielinen artikkeli solisluun ja rintalastan välisen nivelen &lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/diseases--conditions/sternoclavicular-sc-joint-disorders/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;ongelmista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/15455-thyroiditis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Subacute (De Quervain’s) Thyroiditis.&lt;/a&gt; Katsaus Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.pennmedicine.org/conditions/thyroiditis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Subacute Thyroiditis.&lt;/a&gt; Penn Medicine potilasohje.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/8274-sore-throat-pharyngitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sore Throat (Pharyngitis)&lt;/a&gt; Cleveland Clinic syyt ja hoito.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://patient.info/ears-nose-throat-mouth/sore-throat-2&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sore Throat.&lt;/a&gt; Patient.info sivut.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/22817-peritonsillar-abscess-quinsy&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peritonsillar Abscess (Quinsy).&lt;/a&gt; Cleveland Clinic oireet ja hoito.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.verywellhealth.com/peritonsillar-abscess-3958291&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Understanding Peritonsillar Abscess.&lt;/a&gt; Verywell Health artikkeli.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/16857-cervical-carotid-or-vertebral-artery-dissection&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Cervical Artery Dissection.&lt;/a&gt; Cleveland Clinic; symptoms &amp;amp; Causes.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.bupa.co.uk/health-information/heart-blood-circulation/cervical-artery-dissection&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Cervical Artery Dissection.&lt;/a&gt; Bupa.uk artikkeli.
&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/niskakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Niskakipu - sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/8546116779618370497/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/8546116779618370497' title='23 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/8546116779618370497'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/8546116779618370497'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2010/04/kaulakipu.html' title='Kaulakipu'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVOL7DzQUP9ia1JWtODuYzWdBYkRkWw0aiDA9NFszur2pKy7PRuXFxD48yacmDQd4Jk0CA2FUDVhK7YA-0eC6V49912J1sBT1HmJu7R-2NEgkyhrzDxjQnsVYXIrE_eYzkgtUpApTOxMLI/s72-c/niska21.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>23</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-209423710827161805</id><published>2026-07-25T22:10:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T13:08:13.801+03:00</updated><title type='text'>Niskakipu</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
&lt;!--Sisällysluettelo (Niskakipu)--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Sisällysluettelo tälle sivulle:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#nk-jannitys&quot;&gt;Jännitysniska&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#nk-rappeuma&quot;&gt;Kaularangan rappeutuma&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#nk-tyra&quot;&gt;Kaularangan välilevytyrä&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#nk-whiplash&quot;&gt;Niskan retkahdusvammat&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#nk-tos&quot;&gt;TOS-syndrooma&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#nk-pmr&quot;&gt;Polymyalgia rheumatica&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#nk-lapset&quot;&gt;Niskakivut lapsilla&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#nk-raskaus&quot;&gt;Niskakipu ja raskaus&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#nk-paivu&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#nk-itsos&quot;&gt;Itsehoito&lt;/a&gt; |   
  &lt;a href=&quot;#nk-lisatiett&quot;&gt;Lisätietoa niskakivuista&lt;/a&gt; |
  
&lt;/div&gt;



&lt;br /&gt;
&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;


&lt;h3 class=&quot;kipu-heading&quot;&gt;Niskakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;

&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;&lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;&lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Pitkäaikainen lihasjännitys niskan alueella, usein stressiin tai työasentoihin liittyvä.&quot;&gt;Jännitysniska&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hyvin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tyypillinen niska-hartiaseudun kipu ja jäykkyys&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Ikääntymiseen liittyvä kuluminen niskan fasettinivelissä ja välilevyissä.&quot;&gt;Kaularangan rappeutuma&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Krooninen kipu, liikerajoitus&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Välilevyn pullistuma voi painaa hermojuurta ja aiheuttaa säteilykipua käsivarteen.&quot;&gt;Kaularangan välilevytyrä&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Säteilevä kipu käteen, tunnottomuus, lihasheikkous&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Whiplash-tyyppinen vamma aiheuttaa niskan lihas- ja nivelkipua onnettomuuden jälkeen.&quot;&gt;Niskan retkahdusvammat&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tapaturman jälkeen, kipu voi jatkua pitkään&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;TOS-oireyhtymä: kaularangan hermojen ja verisuonten puristus rintakehän yläaukeamassa.&quot;&gt;TOS-syndrooma&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Käden puutuminen, heikkous, kylmeneminen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Ikääntyvillä esiintyvä tulehduksellinen lihaskipu, erityisesti niskassa ja hartioissa.&quot;&gt;Polymyalgia rheumatica&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Aamujäykkyys, voimakas kipu hartioissa ja niskassa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Lapsilla niskakivun taustalla voi olla lihasjännitys, tulehdus tai harvemmin vakavampi syy.&quot;&gt;Niskakivut lapsilla&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Syytä selvittää tarkemmin, jos pitkittyy&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td&gt;&lt;span class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Raskauden aikana hormonaaliset ja mekaaniset tekijät voivat lisätä niskakipuja.&quot;&gt;Niskakipu ja raskaus&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein ohimenevä, ergonomia ja liikunta auttavat&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;



&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2 style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;span style=&quot;font-size: large;&quot;&gt;&lt;h3&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvIGgawo4J8dgapxbJ4BoxuEjNGR2mT_P7r_sFZGPLSwYM-DAgVDdWyfILZym3K7AVhvp0M8mE4m4K0QAfJ8YB4-k3BXx27ruCAWIMnWgkOy3rb1RoMy-Ott-89jztqbngDqiVhyphenhyphen0qDKkI/s1600/hoito.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;298&quot; data-original-width=&quot;365&quot; height=&quot;260&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvIGgawo4J8dgapxbJ4BoxuEjNGR2mT_P7r_sFZGPLSwYM-DAgVDdWyfILZym3K7AVhvp0M8mE4m4K0QAfJ8YB4-k3BXx27ruCAWIMnWgkOy3rb1RoMy-Ott-89jztqbngDqiVhyphenhyphen0qDKkI/s320/hoito.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/h3&gt;Niskakipu on päätetyöläisten tauti&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/h2&gt;
&lt;br /&gt;
Niskavaivat ovat nykyajan kansantauti, varsinkin toimistotyöntekijöillä. Jos
päätteen ääressä ahertavilta kysytään, on sellainen ihminen poikkeus, jonka
niskoissa ei ikinä ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Sitä useammmin niskan
kipua tuntuu olevan, mitä kiireisempi ja stressaavampi työ on.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Niskalihakset on alunperin suunniteltu töihin, missä lihakset supistuvat ja
sitten rentoutuvat. Tällaista on esim. halonhakkuu. Hämmästyttävää on, miten
hyvin niska sietää varsinkin harjaantumisen jälkeen tämän tyyppistä toimintaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sen sijaan esim. päätetyöskentelyssä niskalihakset joutuvat kannattamaan käsien
ja pään lisäksi korkeintaan paperiarkin painon. Niskaan ilmaantuu kuitenkin
usein oireita. Tämä johtuu siitä, että lihakset joutuvat olemaan tällaisessa
työssä jatkuvassa kestojännityksessä, mitä ne sietävät huonosti.&amp;nbsp;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjL7-j3v-KUj5Ky8CaUo0U__1E41-vE5TWT71hB6TjZGvL8O0pfeoCWSqpBTQRUY0FxC_yT_j8KXhcrG9sEF_DHCIps_BfXe3X2Nkds_0kxpfbpR-dE0Ft0N1jF9OT3dQJimgbOEdSLW-WzCn3SmTujMs1jCvizs48iL8LycZLVnZS6lYDbP1GW1-aEJHJE/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;h2 id=&quot;nk-jannitys&quot;&gt;Jännitysniska on yleinen kansantauti&lt;/h2&gt;
&lt;br /&gt;
Tavallisin niskakipujen aiheuttaja on jännitysniska. Siinä niskan lihaksissa
tuntuu väsymystä, jäykkyyttä, puutumista, kipua ja särkyä. Niskavaivat yleensä
pahenevat töissä, joissa lihakset joutuvat olemaan supistuneina, varsinkin jos
työhön liittyy kiirettä ja stressiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oireina voi olla lisäksi pannan tai kiristyksen tunnetta pään ympärillä,
paineen tai puristuksen tunnetta, huimausta, epävarmuuden tunnetta ja myös pään
alueen kipuja. Vedossa tai kylmillä ilmoilla niskasärky voi pahentua.
Useimmiten niskan vaivat pahenevat päivän mittaan. Myös huonossa asennossa tai
sopimattomalla tyynyllä nukuttu yö voi pahentaa oireita. Huonontunutta
yleisvointia, kuumetta tai oksentelua ei jännitysniska selitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tutkittaessa todetaan kaularangan liikkuvan hyvin, mutta niskalihakset yleensä
aristavat. Röntgentutkimuksessa ei yleensä todeta muuta poikkeavaa kuin
korkeintaan lisääntyneeseen lihasjännitykseen liittyvä kaularangan ryhdin
oikeneminen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensiapuna käytetään tulehduskipulääkkeitä. Niskan särky saadaan tavallisesti
hyvin rauhoittumaan lämpöhoidolla, hieronnalla ja rentouttavalla
lääkintävoimistelulla. Lieviä oireita voi koettaa itse helpottaa
voimistelemalla niskaa ja hartioita sekä käyttämällä paikallisesti kylmä- tai
lämpöpakkauksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos oireet ovat kovat, lihaksia vahvistavan voimistelun aloittaminen voi
pahentaa niitä. Lihasten voimistaminen ja yleiskunnosta huolehtiminen on
pitkällä tähtäimellä tärkeää. Kuntoutus kannattaa aloittaa vasta, kun niskan
kipuoireet ovat lieventyneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perusteellisempaa tilanteen analyysia tarvitaan, jos kipuja ei saada
normaalihoidolla asettumaan. Tällöin kannattaa käydä läpi työasennot sekä muut
ns. ergonomiset tekijät, elämäntilanteen stressit, lihaskunnon tilanne,
harrastukset ja tyynyasiat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaksiteholaseja käytettäessä joudutaan tekemään toistuvia nyökkäämisliikkeitä,
mikä voi myös osaltaan kipeyttää niskaa. Silmälääkärin kanssa voi keskustella
lasiongelmista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Usein jännitysniskasta kärsivät ovat tavallista tunnollisimpia työntekijöitä,
jotka pyrkivät täydellisiin suorituksiin. Luonnettaan ei hevin voi muuttaa,
mutta usein itsensä huomioiminen voi pidemmän päälle olla hyödyllistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos jännitysniskaan liittyy yleistä jännitystaipumusta, voidaan harkita
lääkitystä, hypnoosihoitoa tai pyrkiä opettamaan ns. biofeedbackin avulla
lihasten rentoutusta. Tällä menetelmällä havainnoidaan, miten lihakset omassa
työssä jännittyvät ja millä toimenpiteillä sitä voi vähentää. Yleensähän
päätetyön työpöytien ja tuolien säätelymahdollisuudet ovat kohtuullisen hyvät.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jännitysniskasta kärsivillä saattaa olla asiaa rasittavia harrastuksia.
Kutominen tuntuu olevan kovin suosittua, mutta se ei ole paras valinta, vaikka
hyödyllistä toimintaa onkin. Kutoessa on järkevää pitää lyhyitä taukoja, tukea
kyynärvarret ja pitää käsitöiden määrä kohtuullisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Uintiharrastus pelkästään sammakkotyylillä ja tukka kuivana saattaa myös olla
huono kuntoilumuoto niskavaivaiselle. Henkilön kannattaa opetella rintauintia
kilpatyylillä eli niin, että kasvot ovat välillä veden alla ja niska tällöin
suorana ja rentona. Eri tyylejä pitää vaihdella sekä opetella uimaan sekaisin
kroolia ja selkäuintia. Uintirupeaman jälkeen on hyvä venytellä niskalihaksista
pois ylimääräinen jännitys.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos yöaikaan tai aamulla herättyä on pahoja niskaongelmia, tyyny on syytä
tarkistaa. Vatsallaan maatessa kaularanka usein jumiutuu ja voi näin antaa
kipuja. Nukkuipa ihminen missä asennossa tahansa, niin ihannetilanne niskan
kannalta olisi, että hänen kaularankansa olisi suorana ja tuettuna. Jotta tähän
päästäisiin, markkinoilla on erilaisia tyynyjä. Ne eivät valitettavasti tuo
aina ratkaisua asiaan. Ongelma on siinä, että yön aikana ihminen saattaa
vaihtaa asentoa useamman kerran. Tällöin ei haluttua asento välttämättä säily.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensiavun itsehoitona voi käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä muutaman
päivän kuurina niskavaivoissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lihasvaivoissa voi käyttää myös reseptivapaita salvoja. Kivun ollessa tuore ja
voimakas, kylmällä hautominen on usein tehokasta. Muutaman päivän päästä
saattaa lämpö sopia paremmin lievittämään kipua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jännitysniskassa on hyvä kevyesti voimistella hartioita ja niskaa esim.
pyörittelemällä hartioita ja työntämällä päätä vuorotellen eteen ja taakse sekä
jännittämällä sitä. Sen jälkeen pitää rentouttaa kaikki niskan ja hartiaseudun
lihakset.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Niskan voimakkaampaa harjoittelua kannattaa lykätä, kunnes kipuoireet ovat
asettuneet. Sen jälkeen kuntosali tai muu lihasvoimaa ja kestävyyttä lisäävä
harjoittelu on yleensä hyödyllistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jännitysniskassa on välttämätöntä huolehtia työpaikan ja kotitöiden oikeista
työasennoista. Päivän mittaan on hyvä pitää useita lyhyitä taukoja, joiden
aikana voi kevyesti voimistella niskojen ja hartioiden seutua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Päätetyötä tehtäessä kannattaa tarkistaa, että näppäimistön edessä on tilaa,
jolle voi laskea käsien painon. Näyttö ei saa olla liian korkealla eikä
työskentelyasento vino. Ristiselkä täytyy myöskin tukea hyvin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pitkiä tauottomia työrupeamia täytyy välttää, kuten myös pidempiaikaista
yhtäjaksoista autolla ajoa. Ajaessa on hyvä pitää ratista alhaalta kiinni aina
kun se on mahdollista ja samalla hartiat rentotuvat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Työtä tehtäessä kannattaa välillä tarkistaa, ovatko lihakset turhaan
jännittyneet ja rentouttaa ne. Jos henkilöllö on taipumusta työntää päätä
eteenpäin, asento pitää korjata useasti päivän aikana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nukkuessa niska ei saa olla vinossa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kannattaa hankkia sellainen liikuntaharrastus, jossa lihakset kestojännityksen
vastapainoksi vuorotellen sekä supistuvat että rentoutuvat. Yleiskunnosta ja
riittävästä rentoutumisesta on myös huolehdittava.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;

  &lt;h2 id=&quot;nk-rappeuma&quot;&gt;Kaularangan rappeutuma tulee iän mukana&lt;/h2&gt;
&lt;br /&gt;
Iän mukana ihmisen kaularankaan ilmaantuu kulumamuutoksia, kuten välilevyjen
madaltumista ja luupiikkejä. Jos kättä hermottavien hermojen ulostuloaukot
ahtautuvat, ns. kaularankasyndrooma voi syntyä. Se on iäkkäämpien ihmisten
tavallinen niskavaivojen aiheuttaja. Rappeutuma aiheuttaa kipuoireita niskaan,
varsinkin kaularankaa liikutellessa. Vaivaan voi liittyä myös huimausta,
yläraajaan säteilevää kipua ja puutumista, joka on pahimmillaan öiseen aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tutkittaessa havaitaan kaularangan liikelaajuudet rajoittuneiksi ja koetellessa
kivuliaaksi. Joskus onnistutaan käteen saamaan säteileviä oireita. Vaivan
diagnostisoimiseksi voidaan tehfä röntgentutkimus, jossa löydetään
kulumamuutoksia ja juuriaukkojen ahtautumaa. Magneettitutkimuksella selvitetään
hermoratojen tilaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona voidaan kokeilla kaularangan venytyshoitoa. Ennen varsinaista venytystä
lihakset täytyy rentouttaa lämpöhoidolla ja hieronnalla. Hyvin äkäisissä
vaivoissa saatetaan aluksi joutua esihoitona käyttämään kylmää. Venytystä
voidaan antaa sekä käsin että koneellisesti. Hoitojen välillä saatetaan käyttää
tukikaulusta, jonka tarkoituksena on rajoittaa kaularangan liikkeitä. Tätä
kautta hermoärsytys vähenee.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos vetohoidolla ei saada riittävää tulosta aikaan tai sitä ei voida antaa,
saatetaan kokeilla sähkökipuhoitoja tai akupunktiota. Hoitoon reagoimattomilla
potilailla saadaan joskus aikaan hyviä tuloksia niin tässä vaivassa kuin
jännitysniskassakin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaularanka on hyvä pitää pahimman vaiheen aikana mahdollisimman lähellä
keskiasentoa. Apuna voi käyttää pehmeää kauluria.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;

  &lt;h2 id=&quot;nk-tyra&quot;&gt;Kaularangan välilevytyrä tuntuu joskus kädessäkin&lt;/h2&gt;
&lt;br /&gt;
Joskus voi käteen säteilevän kipuoireen takana olla kaularangan iskiastyyppinen
vaiva, kun välilevyn pullistuma painaa hermojuurta. Oire alkavat
tyypillisimmällään hyvin äkillisesti, esim. kipeytymällä yön aikana.
Välilevytyrä voi olla nuorellakin ihmisellä. Diagnoosin tarkistamiseksi tehdään
usein magneettitutkimus, myös hermoratatutkimuksesta (ENMG) saa hyödyllistä
tietoa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona voi kokeilla venytystä ja rangan pitämistä lähellä keskiasentoa. Joskus
joudutaan turvautumaan leikkaushoitoon, jos vaiva ei ala kohtuullisessa ajassa
rauhoittua ja kivut ovat sietämättömiä. Yläraajoissa voi myös olla
lihasheikkouksia, jotka eivät osoita palautumisen merkkejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Välilevytyrässäkin on hyvä pitää pahimman vaiheen aikana kaularanka
mahdollisimman lähellä keskiasentoa, tarvittaessa pehmeän kaulurin avulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;nk-whiplash&quot;&gt;Niskan retkahdusvammat paranevat yleensä pian&lt;/h2&gt;
  &lt;br /&gt;
Auto-onnettomuuksissa syntyy niskan retkahdusvammoja, joista suurin osa asettuu
nopeasti, mutta osa voi olla ongelmallisia. Näitä vammoja ei yleensä pystytä
osoittamaan tavallisessa röntgenkuvassa. Seurauksena ihmiselle saattaa jäädä
tunne, että heitä syytetään turhan valittamisesta. Magneettitutkimus on
parantanut kuvantamisen mahdollisuuksia, mutta valitettavasti sekään ei pysty
osoittamaan kaikkia retkahdusvammojen aiheuttamia anatomisia muutoksia.
Hermorata- ja SEP-tutkimuksessa on joskus mahdollista saada viitteitä hermoston
vauriosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Retkahdusvamman jälkeisinä oireina voi olla kipuja niskassa. Ne voivat säteillä
yläraajoihin ja rajoittaa merkittävästikin kaularangan liikkuvuutta. Joskus
vähäinenkin kaularangan liikuttelu voi kipeyttää voimakkaasti. Ilmeisesti
kaularangan nikamien väliset nivelsiteet saattavat vaurioitua retkahduksen
yhteydessä. Tämä aiheuttaa liikkeeseen toimintahäiriöitä ja kipuoireita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoidossa on tärkeää antaa vaivalle riittävästi aikaa parantua. Oikea-
aikaisesti on käynnistettävä liikeharjoitukset ja muut hoitotoimenpiteet.
Tavallisimmin kaularangan liikuttelun aloitusta pitkitetään turhaan. Yleensä
näillä vaivoilla on pitkällä tähtäimellä hyvä paranemistaipumus, mutta osalla
potilaista vaivat voivat kiusata pitkiäkin aikoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona on hyvä mahdollisimman nopeasti alkaa käyttää kaularankaa
normaalisti, elleivät lääkärit ole asettaneet rajoituksia sen käytölle. Yleensä
kauluri on tarpeen vain poikkeustapauksissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;

  &lt;h2 id=&quot;nk-tos&quot;&gt;TOS-syndroomassa ovat suonet ja hermot ahtaalla&lt;/h2&gt;
&lt;br /&gt;
Thoracic outlet eli TOS-syndroomalla tarkoitetaan tilaa, jossa jokin
ulkopuolinen rakenne painaa kaularangasta rintakehän yläaukeaman kautta käteen
kulkevia hermoja ja verisuonia. Tämä aiheuttaa ajoittaisia tai pysyviä
ärsytysoireita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Voidaan erotella kolmea eri TOS tyyppiä sen mukaan mikä rakenne kärsii eniten.
Lähes kaikissa tapauksissa hermoärsytys on tärkein oireiden aiheuttaja. Tätä
kutsutaan neurogeeniseksi TOS oireeksi. Muutamassa prosentissa voi oireen
takana olla laskimoveritulppa, jolloin on myös turvotusta käsivarressa.
Harvinaisin muoto on valtimoverenkierron huononemisesta johtuva TOS. Tällöin on
kipujen lisäksi käsi kylmä ja kalpea.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaivan syntymistä edesauttavina tekijöinä voivat olla epätavallinen
lihasrakenne kaulan alueella, ylimääräinen kylkiluu, vamma tälle alueelle,
tiukka jännejuoste tai liian suuret lihakset. Myös pitkä kaula ja hartioiden
eteenpäin lysähtänyt asento saattaa lisätä sairauden riskiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaivoina saattaa olla epämääräisiä niskan, hartiaseudun ja yläraajan kipua sekä
väsymistä ja puutumista. Usein ihmisellä on oireita myös yöllä, kun käsi on
koholla. Jos henkilöllä on myös verisuoniperäisiä vaivoja, yläraaja voi olla
kömpelö, heikko ja väri muuttuu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tutkittaessa todetaan usein arkuutta soliskuopassa. Erilaisilla käden
asennoilla voidaan yrittää keinotekoisesti saada aikaan puristusta. TOS on
todennäköinen vaiva, jos käden pulssi muuttuu tai stetoskoopista kuuluu suhinaa
pulssin hävitessä. Käsien puristelu nyrkkiin sivulla olkavarret vaakatasossa on
usein tehokkain keino aikaansaada oireita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona käytetään fysikaalista hoitoa, jossa tavoitteena on saada aikaan
hermoille ja verisuonille mahdollisimman vapaa kulkureitti. Tähän pyritään
korjaamalla ryhtiä ja virheellisiä asentotottumuksia: Hieronnalla ja
venytyksillä rentoutetaan kiristäviä lihaksia. Jos puristusoireen takana on
pysyvästi kiristävä juoste tai vamma, leikkaushoitoa voidaan harkita.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;nk-pmr&quot;&gt;Polymyalgia rheumatica (Lihasreuma)&lt;/h2&gt;
&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Polymyalgia rheumatica (Lihasreuma) on yli 50-vuotiaiden
tulehduksellinen reumasairaus, joka aiheuttaa symmetrisesti lihaskipuja ja
jäykkyyttä erityisesti hartioissa ja niskassa sekä ylä- ja alaraajojen suurissa
lihasryhmissä. Tavallisesti tautiin sairastuneet ovat noin 70-vuotiaita. Naisia
heistä on kaksi kolmasosaa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Aiheuttajaa ja syytä ei tiedetä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireet alkavat yleensä nopeasti. Joskus alku voi olla
hitaampaa kestäen muutaman viikon tai kuukauden. Symmetrinen kipu ja jäykkyys ilmenee
hartioissa, niskassa ja lantiolla. Aamujäykkyys voi olla mittavaa ja ihminen
voi jopa tarvita apua kotona selviämisekseen. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Viidenneksellä tautiin voi liittyä suurten valtimoiden
tulehdus eli ns. jättisoluarteriitti. Sen oireina on päänsärky ja leukojen
väsyminen syödessä. päänahan arkuus, käsien väsyminen ja näköhäiriöt. Silmien
verisuonten tulehdus voi heikentää näköä ja johtaa jopa sokeuteen, jos ei
tautia todeta ja hoideta ajoissa&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Mukana on sairauden leisoireita kuten väsymystä, laihtumista.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Laboratoriokokeissa ovat tulehdusarvot koholla, lisänä voi
olla lievää anemiaa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tutkittuna olissa ja lonkissa on kivuliaisuutta ja
liikerajoitusta. Suurissa lihasryhmissä on paineluarkuutta. Ultraäänitutkimuksessa
voi näkyä pehmytosien tulehdusmuutoksia.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona käytetään pitkäaikaista&lt;b&gt; &lt;/b&gt;glukortikoidi lääkitystä.
Sen aikana on huolehdittava, ettei pääse syntymään osteoporoosia.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Polymyalgia rheumatican syitä ei tunneta eikä sen ehkäisy
ole mahdollista. Lääkitys poistaa oireet käytännössä kaikilta potilailta.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;

  &lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;nk-lapset&quot;&gt;Niskakivut lapsilla&lt;/h2&gt;
Lasten niskakivut johtuvat useimmiten samantyyppisistä syistä kuin
aikuisillakin. Pitkäkestoinen, epämukava, eteenpäin taipunut niskan asento on
tavallinen syy niskakipuihin lapsilla. Myös lapsilla voi liiallinen stressi
heijastua niskaoireina.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lapsen niska voi joutua liian kovalle rasitukselle ja tulla kipeäksi painavien
olkalaukkujen raahaamisesta, huonosta asennosta tietokoneen tai pelien
käytössä, yksipuolisesta rasituksesta, pitkästä television tuijottelusta
huonossa asennossa ja pikku vammoista urheilun tai leikkien yhteydessä.
Varsinkin rajummissa leikeissä tai kontaktiurheilun parissa vammoja syntyy
helposti. Vaikeampia vammoja on hyvä käydä näyttämässä lääkärille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kyseessä on joku yleissairaus, niin yleensä on mukana muitakin oireita kuin
vain niskavaivat. Lapsen pääkivun ja kuumeen yhteydessä on syytä käydä
lääkärillä tilannetta näyttämässä ainakin, jos niska on niin jäykkä, ettei
leuka taivu koskettamaan rintaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Reumasairaudet voivat myös antaa niskaoireita ja lämpöilyä lapsille. Tällöin on
usein myös mukana yleisoireita ja muita nivelvaivoja esim. nivelturvotuksen
muodossa.&lt;br /&gt;

  &lt;h2 id=&quot;nk-raskaus&quot;&gt;Niskakipu ja raskaus&lt;/h2&gt;
Raskauden aikana voivat niskavaivat joillakin naisilla pahentua. Joillain taas
aiemmat vaivat voivat hellittää. Lisääntymisen takana voi ajatella olevan
hormonitasapainon muutos. Kun elimistö valmistautuu tekemään synnytystä varten
rakenteet venyvimmiksi, niin tämä voi antaa helpommin pohjaa rankavaivoille. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Myös painon lisääntyminen ja vartalon painopisteen muutos
kohdistaa rasitusta uudella tavalla rankaan ja lihaksiin mikä voi saada aikaan
vaivoja. Raskauden aikana, kuten muulloinkaan, ei kannata nukkua kovin monella
tyynyllä. Polvien alla tai välissä voi kokeilla pitää tyynyä. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Jää tai kylmähoitoa voi käyttää useamman kerran päivässä,
hierontaan ei yleensä ole esteitä ja niskan rentoutuksesta ja venyttelystä
kannattaa luonnollisesti huolehtia raskauden aikanakin. Mahdollinen lääkehoito
kannattaa neuvotella raskauden aikana lääkärin kanssa yhteistoiminnassa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiMpHr381521_IZhlLO0RZTZtkm5CfZH4YaRi8nhobuIFf6dgNR1GVX84cA23tcKQea6Z57dJbMydmBmDNrGymeoch-PBRIOMt4lp0sFKm0NMf0nVDCSnPH_8RkP0HehyphenhyphenCTkHVPTxUdOGh/s1600/OsaKaularanka.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637692628873832946&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiMpHr381521_IZhlLO0RZTZtkm5CfZH4YaRi8nhobuIFf6dgNR1GVX84cA23tcKQea6Z57dJbMydmBmDNrGymeoch-PBRIOMt4lp0sFKm0NMf0nVDCSnPH_8RkP0HehyphenhyphenCTkHVPTxUdOGh/s200/OsaKaularanka.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 156px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;nk-paivu&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos niskakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipuun liittyy korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskan voimakas suora iskuvamma, retkahdusvamma ja välitön kipeytyminen esim. auto-onnettomuudessa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipu, jonka yhteydessä on pääkipua, pahoinvointia, oksentelua tai rintakipua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipu, jonka yhteydessä on vaikeuksia liikuttaa käsiä tai sormia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipu, jonka yhteydessä on alaraajojen heikkoutta tai ylä- ja alaraajojen liikkeiden hallinnan huononemista.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipu, jonka yhteydessä on tasapaino-ongelmia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipu, jonka yhteydessä on pistelyä tai tunnottomuutta käsissä, olissa tai alaraajoissa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipu, jonka yhteydessä on niskajäykkyyttä ja kuumetta, sekä mahdollisesti oksentelua ja valonakuutta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipu, jonka yhteydessä on virtsaumpi, virtsan tai ulosteen pidätyskyvyn vaikeutta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen niskakipu, jonka yhteydessä on kaikkien raajojen puutumista, heikkoutta tai halvausoireita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakipu, johon liittyy tajunnanmenetys tai pyörtyminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käteen säteilevä kipuoire.&lt;br /&gt;
Käden halvaus- tai heikkousoireet.&lt;br /&gt;
Pitkäaikainen niskavaiva, joka ei kotihoidoin rauhoitu.&lt;br /&gt;
Niskan pitkittynyt vino asento tai lihasten tahdottomat pakkoliikkeet.&lt;br /&gt;
Niskakipu, johon liittyy pahempaa huimausta tai tasapainovaikeuksia. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Lievä niskakipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievät niskaoireet flunssan yhteydessä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Niskakivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievät niskavaivat, jotka liittyvät päätetyöskentelyyn ja vastaaviin töihin.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaularangan iän mukana lisääntyvä kankeus ja lievät kipuoireet.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä niskakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;

&lt;h4 id=&quot;nk-itsos&quot;&gt;Itsehoito&lt;/h4&gt;

&lt;p data-end=&quot;441&quot; data-start=&quot;210&quot;&gt;Niskakipu on hyvin yleinen vaiva, ja useimmiten sen taustalla on lihasjännitys, pitkäkestoinen staattinen asento, näyttöpäätetyö, kuormitus tai lievä venähdys. Niskakipu paranee usein muutamassa päivässä–viikossa itsehoidon avulla.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;672&quot; data-start=&quot;443&quot;&gt;Jos kipuun liittyy voimakas säteilykipu käsivarteen, tunnon muutoksia, selvä voimien heikkeneminen, kuume, tapaturma tai muita huolestuttavia oireita, noudata sivun ohjeita kohdissa &lt;em data-end=&quot;648&quot; data-start=&quot;625&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/em&gt; ja &lt;em data-end=&quot;671&quot; data-start=&quot;652&quot;&gt;Milloin lääkäriin&lt;/em&gt;.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;729&quot; data-start=&quot;679&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;729&quot; data-start=&quot;682&quot;&gt;1. Lämpö ja liike lievään lihasjännitykseen&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong data-end=&quot;745&quot; data-start=&quot;731&quot;&gt;Lämpöhoito&lt;/strong&gt;&lt;br data-end=&quot;748&quot; data-start=&quot;745&quot; /&gt; – Lämmin suihku tai lämmitettävä kaurapussi niska–hartia-alueelle 10–20 minuutiksi.&lt;br data-end=&quot;834&quot; data-start=&quot;831&quot; /&gt; – Toistetaan 1–2 kertaa päivässä.&lt;br data-end=&quot;870&quot; data-start=&quot;867&quot; /&gt; &lt;strong data-end=&quot;880&quot; data-start=&quot;870&quot;&gt;Sopii:&lt;/strong&gt; Lihasjännitys, stressiperäinen kipu.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong data-end=&quot;952&quot; data-start=&quot;919&quot;&gt;Kevyet liikkuvuusharjoitukset&lt;/strong&gt;&lt;br data-end=&quot;955&quot; data-start=&quot;952&quot; /&gt; Tee rauhallisesti ilman kivun provosoitumista:&lt;br data-end=&quot;1004&quot; data-start=&quot;1001&quot; /&gt; – Leuan kevyet sisäänvedot (“tupla-leuka”).&lt;br data-end=&quot;1050&quot; data-start=&quot;1047&quot; /&gt; – Pään hitaat kierrot ja kallistukset.&lt;br data-end=&quot;1091&quot; data-start=&quot;1088&quot; /&gt; – Hartioiden pyöritys.&lt;br data-end=&quot;1116&quot; data-start=&quot;1113&quot; /&gt; Toista 5–10 kertaa, 2–3× päivässä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong data-end=&quot;1212&quot; data-start=&quot;1160&quot;&gt;2. Työasennon ja arjen kuormituksen vähentäminen&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
  &lt;p&gt;– Säädä näyttö niin, että sen yläreuna on silmien tasolla.&lt;br /&gt;– Pidä hiiri ja näppäimistö lähellä kehoa, hartiat rentoina.&lt;br /&gt;– Ota 30–60 minuutin välein lyhyt 30 sek tauko ja liikuttele niskaa ja hartioita.&lt;br /&gt;– Jos käytät paljon puhelinta tai teet puhelintyötä, käytä kuulokkeita sen sijaan, että puristat luuria olkapään ja korvan väliin.&lt;br /&gt;– Lue tai kirjoita mieluusti asiakirjatuen avulla silmien tasolla – jatkuva alas katsominen kuormittaa niskaa.&lt;br /&gt;– Pitkissä ajomatkoissa pidä taukoja vähintään tunnin välein ja käy muutama minuutti kävelemässä, ennen kuin nostat tai kannat mitään raskaampaa.&lt;br /&gt;– Rentouttavat liikuntamuodot (esim. jooga, tai chi, rauhallinen venyttely) ja hieronta voivat lievittää niska-hartiajännitystä osalla potilaista.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1521&quot; data-start=&quot;1471&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;1521&quot; data-start=&quot;1474&quot;&gt;3. Lihaskunnon tukeminen (kroonisempi kipu)&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1668&quot; data-start=&quot;1523&quot;&gt;– Lapaluiden lähennys (“puristus yhteen”).&lt;br data-end=&quot;1568&quot; data-start=&quot;1565&quot; /&gt; – Kuminauhalla kevyet ulkorotaatiot.&lt;br data-end=&quot;1607&quot; data-start=&quot;1604&quot; /&gt; – Soutuliike kevyellä vastuksella.&lt;br data-end=&quot;1644&quot; data-start=&quot;1641&quot; /&gt; Tee 2–3 kertaa viikossa.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1713&quot; data-start=&quot;1670&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;1680&quot; data-start=&quot;1670&quot;&gt;Sopii:&lt;/strong&gt; Pitkittyvä niska–hartiajännitys.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1765&quot; data-start=&quot;1720&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;1765&quot; data-start=&quot;1723&quot;&gt;4. Kylmäpakkaus akuuttiin venähdykseen&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1883&quot; data-start=&quot;1767&quot;&gt;– 10–15 min kerrallaan, 1–2 kertaa päivässä&lt;br data-end=&quot;1813&quot; data-start=&quot;1810&quot; /&gt; &lt;strong data-end=&quot;1823&quot; data-start=&quot;1813&quot;&gt;Sopii:&lt;/strong&gt; Äkilliseen lievään venähdykseen tai tulehduksen tunteeseen.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1936&quot; data-start=&quot;1890&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;1936&quot; data-start=&quot;1893&quot;&gt;5. Nukkuma-asento ja tyyny niskakivussa&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2072&quot; data-start=&quot;1938&quot;&gt;Hyvä nukkuma-asento vähentää niskan kuormitusta ja voi auttaa sekä uuden kivun ehkäisyssä että jo olemassa olevan kivun lievityksessä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong data-end=&quot;2088&quot; data-start=&quot;2074&quot;&gt;Selinmakuu&lt;/strong&gt;&lt;br data-end=&quot;2091&quot; data-start=&quot;2088&quot; /&gt; – Käytä matalaa tyynyä tai pientä kaularullaa.&lt;br data-end=&quot;2140&quot; data-start=&quot;2137&quot; /&gt; – Tavoitteena neutraali niskan asento (ei liiallista eteenpäin taipumista).&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong data-end=&quot;2232&quot; data-start=&quot;2217&quot;&gt;Kylkiasento&lt;/strong&gt;&lt;br data-end=&quot;2235&quot; data-start=&quot;2232&quot; /&gt; – Valitse tyyny, joka täyttää olkapään ja pään välisen etäisyyden, jotta niska pysyy suorassa.&lt;br data-end=&quot;2332&quot; data-start=&quot;2329&quot; /&gt; – Liian matala → pää kallistuu alas.&lt;br data-end=&quot;2371&quot; data-start=&quot;2368&quot; /&gt; – Liian korkea → niska taipuu ylös.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong data-end=&quot;2439&quot; data-start=&quot;2408&quot;&gt;Vältä vatsallaan nukkumista&lt;/strong&gt;&lt;br data-end=&quot;2442&quot; data-start=&quot;2439&quot; /&gt; – Pään kiertyminen sivulle pitkiksi ajoiksi rasittaa niskaa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong data-end=&quot;2520&quot; data-start=&quot;2504&quot;&gt;Lisävinkkejä&lt;/strong&gt;&lt;br data-end=&quot;2523&quot; data-start=&quot;2520&quot; /&gt; – Selinmakuu: pieni tyyny polvien alla voi vähentää selän ja niskan jännitystä.&lt;br data-end=&quot;2605&quot; data-start=&quot;2602&quot; /&gt; – Kylkiasento: tyyny polvien välissä tasaa selkärankaa.&lt;br data-end=&quot;2663&quot; data-start=&quot;2660&quot; /&gt; – Tarkista tyynyn kunto: painunut tai liian korkea tyyny usein pahentaa niskakipua.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2815&quot; data-start=&quot;2753&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;2815&quot; data-start=&quot;2756&quot;&gt;6. Milloin itsehoito on hyödyllistä ja milloin ei riitä&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3152&quot; data-start=&quot;2817&quot;&gt;Itsehoito sopii lieviin ja tuttuihin niskakivun vaiheisiin. Jos kipu pahenee, muuttuu selvästi aiemmasta, on pitkäkestoinen tai siihen liittyy käsivarteen säteilyä, tunnon muutoksia, voimien heikkenemistä tai muita huolestuttavia oireita, hakeudu arvioon tai seuraa sivun ohjeita kohdissa &lt;em data-end=&quot;3129&quot; data-start=&quot;3106&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/em&gt; / &lt;em data-end=&quot;3151&quot; data-start=&quot;3132&quot;&gt;Milloin lääkäriin&lt;/em&gt;.&lt;/p&gt;  

&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;nk-lisatiett&quot;&gt;Lisätietoa niskakivuista:&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;

Käypähoito suositus &lt;a href=&quot;http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00021&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;niskavaivoista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Duodecimin Terveyskirjasto artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00310&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Niskakipu.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Duodecim-lehden artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo80190&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;huimaukseen liittyvästä jännitysniskasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/kaularangan-valilevyn-pullistuma&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kaularangan välilevyn pullistuma&lt;/a&gt; Terveystalo.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo50477&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kaularangan diskusprolapsi&lt;/a&gt; Duodecim.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.orton.fi/mika-on-spinaalistenoosi-ja-miten-sita-hoidetaan/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Selkäydinkanavan ahtauma&lt;/a&gt; Orton.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00327&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Selkäydinkanavan ahtauma (spinaalistenoosi)&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo16815&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kaularangan luisen juuriaukkoahtauman kirurginen hoito&lt;/a&gt; Duodecimlehti.&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli niskan &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00850&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;retkahdusvammasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00558&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Aivokalvotulehdus.&lt;/a&gt; Terveyskirjasto meningiitti – oireet ja hoito. &lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00060&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Polymyalgia rheumatica.&lt;/a&gt; Terveyskirjasto lihasreumasta.&lt;br /&gt;

&lt;br /&gt;&lt;b&gt;
Lisätietoa niskakivuista englanniksi:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikä nukkuma-asento olisi paras &lt;a href=&quot;https://www.healthline.com/health/best-sleeping-position#takeaway&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;niska- ja selkävaivojen&lt;/a&gt; kannalta.&lt;br /&gt;
MedlinePlus &lt;a href=&quot;http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/ency/article/003025.htm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;niskakivusta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Mayo klinikan sivut &lt;a href=&quot;http://www.mayoclinic.com/health/neck-pain/ds00542&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;niskakivusta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Familydoctor.org niskakivun erotusdiagnoosi &lt;a href=&quot;https://familydoctor.org/symptom/neck-pain/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kaavio.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Emedicine niskan alueen &lt;a href=&quot;http://emedicine.medscape.com/article/305937-overview&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;lihas- ja jännekivuista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Necksolutions.com &lt;a href=&quot;https://www.necksolutions.com/neck-pain/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;niskan kotihoidosta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
webMD.com  niskakivusta ja &lt;a href=&quot;https://www.webmd.com/pain-management/neck-injuries&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;urheiluvammoista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Spine-health.com niskakivusta ja &lt;a href=&quot;https://www.spine-health.com/conditions/neck-pain/how-poor-posture-causes-neck-pain&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;asennosta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Emedicinehealth.com sivut &lt;a href=&quot;http://www.emedicinehealth.com/whiplash/article_em.htm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;retkahdusvammasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Spine-health.com &lt;a href=&quot;https://www.spine-health.com/conditions/degenerative-disc-disease/cervical-degenerative-disc-disease&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kaularangan rappeutumasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Mayo klinikan sivut &lt;a href=&quot;http://www.mayoclinic.com/health/cervical-spondylosis/DS00697&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kaularangan rappeutumasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.nhs.uk/conditions/cervical-spondylosis/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Cervical spondylosis.&lt;/a&gt; Wear and tear in the neck– NHS.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/17685-cervical-spondylosis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Cervical Spondylosis.&lt;/a&gt; Symptoms &amp;amp; Treatment – Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;


The North American Spine Society &lt;a href=&quot;http://www.knowyourback.org/Pages/SpinalConditions/DegenerativeConditions/HerniatedCervicalDisc.aspx&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;välilevytyrästä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Mayfieldclinic.com välilevy pullistumasta myös &lt;a href=&quot;https://mayfieldclinic.com/pe-hcdisc.htm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kuvina.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
webMD.com kaularangan välilevyvaivojen &lt;a href=&quot;http://www.webmd.com/pain-management/managing-neck-pain-home&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kotihoidosta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Hopkinsmedicine.org kaularangan välilevyongelmista ja &lt;a href=&quot;https://www.hopkinsmedicine.org/health/conditions-and-diseases/cervical-myelopathy&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;selkäytimen muutoksista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
The North American Spine Society &lt;a href=&quot;https://www.spine.org/KnowYourBack/Conditions/Degenerative-Conditions/Cervical-Stenosis-Myelopathy-and-Radiculopathy&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kaularangan ahtaumasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.physio-pedia.com/Cervical_Instability&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Cervical Instability.&lt;/a&gt; Physio-Pedia kaularangan istabiliteetin oireista ja tunnusmerkeistä.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://alleviatepainclinic.com/blog/symptoms-of-cervical-instability-understanding-underlying-mechanisms/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Cervical Instability.&lt;/a&gt; Syyt, oireet ja hoito - AlleviatePainClinic.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/14600-meningitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Meningitis.&lt;/a&gt; Cleveland Clinic, katsaus syihin, oireisiin ja hoitoon.&lt;br /&gt;

Healthline sivut kaularangan &lt;a href=&quot;https://www.healthline.com/health/neck-surgery&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;leikkauksista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Mayo klinikan sivut &lt;a href=&quot;http://www.mayoclinic.com/health/spasmodic-torticollis/DS00836&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kierokaulasta eli torticolliksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Wikipedia &lt;a href=&quot;http://en.wikipedia.org/wiki/Spasmodic_torticollis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;torticolliksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
MedicineNet &lt;a href=&quot;http://www.medicinenet.com/thoracic_outlet_syndrome/article.htm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tos eli yläaukeaman oireyhtymästä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Wikipedia  &lt;a href=&quot;http://en.wikipedia.org/wiki/Thoracic_outlet_syndrome&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tos oireyhtymästä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/bones-joints-muscles/polymyalgia-rheumatica-leaflet&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Polymyalgia Rheumatica.&lt;/a&gt; Patient.info symptoms &amp;amp; treatment.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.nhs.uk/conditions/polymyalgia-rheumatica/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Polymyalgia rheumatica.&lt;/a&gt; NHS katsaus.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/25215-polymyalgia-rheumatica&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Polymyalgia Rheumatica.&lt;/a&gt; Cleveland Clinic – symptoms &amp;amp; treatment.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.blogger.com/null&quot; name=&quot;End&quot;&gt;&lt;/a&gt; &lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/olkakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Olkakipu - sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/209423710827161805/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/209423710827161805' title='16 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/209423710827161805'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/209423710827161805'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2010/04/niskakipu.html' title='Niskakipu'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvIGgawo4J8dgapxbJ4BoxuEjNGR2mT_P7r_sFZGPLSwYM-DAgVDdWyfILZym3K7AVhvp0M8mE4m4K0QAfJ8YB4-k3BXx27ruCAWIMnWgkOy3rb1RoMy-Ott-89jztqbngDqiVhyphenhyphen0qDKkI/s72-c/hoito.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>16</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-4085618321927972813</id><published>2026-07-25T22:05:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T13:10:16.302+03:00</updated><title type='text'>Olkakipu</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;&lt;!--Sisällysluettelo--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
 &lt;strong&gt;Tämän sivun sisällysluettelo:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#ok-kiertaja&quot;&gt;Kiertäjäkalvosimen repeämä ja tulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ok-hauis&quot;&gt;Hauislihaksen pitkän pään vaivat&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ok-limapussi&quot;&gt;Limapussin tulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ok-nivelrikko&quot;&gt;Olkanivelen nivelrikko&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ok-tulehdus&quot;&gt;Olkanivelen tulehdukset&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ok-acnivelen&quot;&gt;Akromioklavikulaarinivelen vaivat&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ok-jaatynyt&quot;&gt;Jäätynyt olkanivel&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ok-sijoiltaan&quot;&gt;Olkapään sijoiltaan meno&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ok-vamma&quot;&gt;Olkapään vammat&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ok-lapaluunsiirto&quot;&gt;Lapaluun siirrotus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ok-rahina&quot;&gt;Lapaluun rahina ja muut olkakivut&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#ok-paivustu&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ok-itsosi&quot;&gt;Itsehoito&lt;/a&gt; |   
  &lt;a href=&quot;#ok-lisatiett&quot;&gt;Lisätietoa olkakivuista&lt;/a&gt; | 
&lt;/div&gt;

 &lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;

&lt;h3&gt;Olkakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;

&lt;!--Olkakivun taulukko--&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Olkakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-kiertajakalvosin&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipua olkapään ulkosyrjällä, joka pahenee sivunostossa vaakatasossa tai sen yläpuolella. Kyljellä nukkuminen voi olla kivuliasta.&quot;&gt;Kiertäjäkalvosimen osittainen repeämä tai tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleisin olkapään kiputila&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Olkapään kipu, joka voimistuu käden sivunostossa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-hauis&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipua olan etupuolella. Pahenee olan rasituksessa tai kyynärpään koukistusliikkeissä.&quot;&gt;Hauislihaksen pitkän pään jänteen vaivat, osittainen repeämästä tai tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu olkapään etuosassa, joskus napsahtava tunne&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-limapussi&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipua olan ulkosyrjällä ja särkyä sekä paikallista arkuutta.&quot;&gt;Limapussin tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu levossa ja liikkeessä, joskus turvotusta ja voimakasta paikallista arkuutta&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-nivelrikko&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Olkapään rasituksessa paheneva särky, aamujäykkyys, pienenevä liikelaajuus ja rutina nivelen liikkeissä, tavallisempi iäkkäillä.&quot;&gt;Olkanivelen nivelrikko&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Jäykkyys ja kipu; oireet etenevät hitaasti&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-tulehdukset&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Nivelen voimakas kipu, nivelen kuumotus ja lämmön nousu. Olkanivelen bakteeritulehdus tai reumaan liittyvä tulehdus.&quot;&gt;Olkanivelen tulehdukset&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Äkillinen kipu, turvotus ja kuume. Vaatii hoitoa päivystysluonteisesti&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-ac&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipu olan päällä, pahenee kun käsi viedään toiselle olkapäälle. Olalla nukkuminen kivuliasta.&quot;&gt;Akromioklavikulaarinivelen vaivat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu erityisesti käsivarren nostoissa ja kantaessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-jaatynyt&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Olan kipu ja lisääntyvä liikerajoitus.&quot;&gt;Jäätynyt olkanivel&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu ja vähitellen paheneva liikerajoitus; paranee hitaasti&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-sijoiltaan&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Olkanivel voi mennä sijoiltaan vamman seurauksena; usein nuorilla urheilijoilla.&quot;&gt;Olkapään sijoiltaan meno&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Äkillinen kipu ja virheasento; vaatii lääkärin hoitoa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-vammat&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Olkapään murtumat ja ruhjeet ovat tavallisia kaatumisissa ja urheiluvammoissa.&quot;&gt;Olkapään vammat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu, turvotus ja liikerajoitus; voi vaatia lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-lapaluun-siirrotus&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Selkäpuolella lapaluun reuna nousee selvästi irti rintakehästä. Käden noston vaikeutta.&quot;&gt;Lapaluun siirrotus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lapaluun liike epäsymmetrinen; voima heikentynyt&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr id=&quot;olkakipu-lapaluun-rahina&quot;&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Lapaluun liikkeisiin liittyvä rahina tai kipu; usein vaaraton.&quot;&gt;Lapaluun rahina ja muut olkakivut&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Rahiseva ääni tai kipu liikkeessä; tavallisesti lievä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;
  
&lt;h2 b=&quot;&quot;&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0r5JuE2-ZGL2Cuml48iQRimiUP533OwRssceBTAAdr1oxJWzd55pxtH-L2mGDEKsLR0iq11lYwqeckgfeiNOMyTFj-u73yQJmkBlLIuLQX_LRtdwpF5VUCTHedg2U7YQ_uyF-XW_dcm1BaXcE6y3I0YnUDYZmLz17ZBmPSC_L8ApN56uxwia1ptBRPvFn/s217/olkap%C3%A4%C3%A46.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;217&quot; data-original-width=&quot;200&quot; height=&quot;217&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0r5JuE2-ZGL2Cuml48iQRimiUP533OwRssceBTAAdr1oxJWzd55pxtH-L2mGDEKsLR0iq11lYwqeckgfeiNOMyTFj-u73yQJmkBlLIuLQX_LRtdwpF5VUCTHedg2U7YQ_uyF-XW_dcm1BaXcE6y3I0YnUDYZmLz17ZBmPSC_L8ApN56uxwia1ptBRPvFn/s1600/olkap%C3%A4%C3%A46.jpg&quot; width=&quot;200&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;Olkapään kivussa ovat jänteet kovilla&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/h2&gt;

&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;Olkapää on ihmisen liikkuvin nivel. Nivelontelo on laaja, nivelkapseli väljä
sekä lapaluussa oleva nivelkuoppa pieni ja laakea verrattuna olkaluun päähän.
Seurauksena nivelliikkeet ovat laajat. Tämä aiheuttaa olkapäänivelen huonon
tukevuuden, ympäristökudosten helpon vaurioituvuuden ja tämän seurauksena voi
syntyä olkapääkipuja erilaisista syistä.&lt;/div&gt;


&lt;h2 id=&quot;ok-kiertaja&quot;&gt;Kiertäjäkalvosimen repeämä ja tulehdus&lt;/h2&gt;
 Olkanivel muodostuu pallomaisesta olkaluun päästä ja lapaluun laakeasta
nivelkuopasta. Kuoppa on matala, ja vain pieni osa palloa on kosketuksessa sen
kanssa kerralla. Tämä mahdollistaa käsivarren vapaan liikkeen moneen suuntaan,
mutta nivel ei ole kovin tukeva ja vaatii hyvää ja koordinoitua toiminnasta
vastaavien lihasten toimintaa. Olan ja hartiarenkaan toimintaan osallistuu myös
solis- ja lapaluun välinen nivel, lapaluun ja rintakehän välinen toiminnallinen
nivel sekä solisluun ja rintalastan välinen nivel.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikissa näissä osissa sekä niihin liittyvissä lihaksissa ja jänteissä
tarvitaan hyvää ja koordinoitua toimintaa jotta saadaan aikaan kivuttomat
liikkeet yläraajoihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Olkapään rakennetta, joka useimmiten on vaivojen takana, kutsutaan
kiertäjäkalvosimeksi eli rotator cuffiksi. Sillä tarkoitetaan olkavartta
sivulle nostavien ja kiertävien lihasten jänteitä. Se sijaitsee olkaluun pään
ja lapaluun olkalisäkkeen eli acromionin välillä. Olkalisäke muodostaa yhdessä
siihen kiinnittyvien nivelsiteiden kanssa eräänlaisin katon, jonka alla on
nestetäytteinen limapussi, eli bursa, Se mahdollistaa helpon liukumisen luu-,
lihas- ja jännerakenteiden välillä. Pussin alla on olkaseudun lihasryhmän ja
jänteiden muodostamaa kokonaisuus, jota kutsutaan kiertäjäkalvosimeksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Painovoima rasittaa jänteitä, kun käsi roikkuu vapaana. Jänteet joutuvat kättä
sivukautta ylös nostettaessa vaakatasossa hankaukseen luisen räystään alla.
Hankauskohdassa jänteiden verenkierto on huonoa, ja ne usein rappeutuvat iän
mukana. Tästä ei onneksi aina välttämättä aiheudu olan vaivoja, kuten ei
röntgenkuvissa näkyvistä jänteiden kalkkeutumistakaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiertäjäkalvosin alkaa rappeutua kauan ennen kuin olkapäässä tuntuu mitään
oireita. Viimeistään viisikymmenisinä on ihmisillä usein jänteiden ohenemista,
myöhemmin jotkut pienet repeämät niissä eivät ole epätavallisia. Ikääntymiseen
myötä hartioiden asento muuttuu enemmän tai vähemmän eteenpäin lysähtäneeksi.
Tällöin kiertäjäkalvosin jää helpommin puristukseen tai siihen kohdistuu
enemmän hankausta, kun käsi nostetaan eteenpäin tai sivulle. Huono asento
olkien kannalta voi nopeuttaa jänteiden rappeutumista ja sen seurauksen myös
repeytymiä syntyy helpommin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Olkavaivojen vaikeusasteet vaihtelevat lievästä tulehduksesta tai lihasten
rasituksesta, jotka paranevat ilman hoitoa muutamassa päivässä, aina jänteiden
täydelliseen repeämään, joka vaatii kirurgista korjausta. Useimmat olkakivut
johtuvat jänteiden ongelmista. Tavallisesti syynä voi olla jänteiden rappeutuma
tai kalkkeutumat. Myös limapussin tulehdus voi antaa hyvin samanlaisia oireita
kuin jännevaivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käden nosto sivulle vaatii tarkkaa, tasapainoista ja yhteen sovitettua
toimintaa kaikkien osallistujien osalta ja jopa pieni häiriö lihasten
toiminnassa tai nivelten liikkeissä saattaa häiritä sujuvaa liikettä ja antaa
rasitusta tai ärsytystä jänteille. Myös ulkopuoliset rasitustekijät voi saada
aikaan samanlaista ongelmaa. Sitä voi syntyä, jos on liiallista rasitusta
normaalisti toimiviin rakenteisiin, normaalia rasitusta jo valmiiksi
vaurioituneeseen olkaan tai normaalia rasitusta normaaliin mutta
valmistautumattomaan olkapäähän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jännetulehdus alkaa yleensä lähellä aluetta, jossa jänteet kiinnittyvät luuhun.
Verenkierto on täällä huono, ja pienikin ärsytys tai trauma voi kestää kauan
parantua. Tämä voi pitkittyessä aiheuttaa lisää ärsytystä ja jotkut
jännesäikeet voivat tuhoutua. Toistuva päivittäinen käyttö ja vääränlainen
rasitus aiheuttavat painetta jänteisiin, ja ne voivat turvota tai kalkkeutua.
Alussa voi olla, että mitään kipuja tai muita oireita ei ilmaannu. Jänteiden
paksuuntuminen lisää paineita kiertäjäkalvosimeen ja tätä kautta voi olla
seurauksen noidankehä. Yhdessä jänteiden kanssa myös niiden kanssa yhteydessä
oleva limapussi voi ärsyyntyä, ja limapussin tulehdus eli bursiitti voi
edelleen antaa lisää ärsytystä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lepo tai hoito voi pysäyttää prosessin ja tulehdus voi rauhoittua. Jos tilanne
jatkuu niin jänne voi edelleen paksuuntua johtuen lisääntyvästä rappeutumasta,
pienistä repeämistä, kalkkeutumista tai limapussin turpoamisesta. Kaikki nämä
tekijät voivat pahentaa tilannetta, sillä mikä tahansa syy, joka antaa
jänteiden liikkeeseen lisähankausta, kiihdyttää entisestään noidankehää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kipu on yleensä ensimmäinen oire kiertäjäkalvosimen jännetulehduksesta. Se voi
tuntua syvänä särkynä hartiaseudussa tai olkavarren ulkosyrjällä. Kipu voi olla
vaikeampaa yöllä kuin päivällä. Yleensä tuntuu myös koetellessa aristusta
ärtyneellä alueella. Kipu lisääntyy tyypillisesti vähitellen ja pahenee, kun
olkavartta nostetaan sivulle. Kipuun voi liittyä olkapään liikkeiden
rajoittumista. Varsinkin sivulle nosto on usein rajoittunut. Liikkeet
vaakatason yläpuolella voivat olla mahdottomia ja esimerkiksi tennis, uinti,
katon maalaus tai esineiden nosto ylähyllyiltä ei välttämättä onnistu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onnettomuudessa voi täysin rappeutumatonkin kiertäjäkalvosin repeytyä. Vammoja
syntyy sitä helpommin, mitä heikompi jänne sekä mitä suurempi voima kohdistuu
jänteisiin. Jos jänteet repeävät täysin, olkapään kipu on yleensä voimakas.
Tällöin käden kannattaminen sivulla on mahdotonta ja ihminen voi tarvita
leikkaushoitoa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun kiertäjäkalvosin on rappeutuman heikentämä, voi pienikin vamma tai rasitus
helposti aiheuttaa osittaisen tai täydellisen jännerepeämän. Alue missä tämä
tapahtuu, on yleensä acromionin ja olkaluun välissä oleva kiertäjäkalvosimen
etuosa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Aiheuttava vamma tai rasitus voi olla hyvinkin vähäinen. Jännerepeämä voi
sattua jonkin ruumiillisen työn, urheilun tai muun käsien kohoasentoa vaativan
toiminnan yhteydessä. Joskus ei ole ollut mitään erityistä rasitusta tai vammaa
ennen repeämää. Oireena on yleensä äkkinäinen, vaikea, repivä kipu, jonka
jälkeen voi seurata jakso ilman kipuja. Usein kipu sitten palaa vähitellen
kestäen muutamia päiviä tai viikkoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Useimmiten repeämät ovat osittaisia. Olkapääkipua ilmaantuu tällöin kipua
vaakatasossa, kun käsi viedään sivukautta ylös. Tyypillisessä tapauksessa se on
pahempi, jos henkilö nostaa kättä kämmen ylöspäin. Usein myös kättä etukautta
ylös viedessä loppunosto on kivuliasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tutkittaessa havaitaan arkuutta olan ulkosivulla luisen räystään alapuolella.
Jänteiden ärtyneisyyttä testataan nostamalla käsi suorana sivulle. Sitten sitä
kierretään ulospäin kyynärpää koukistettuna vastusta vastaan. Näin usein
saadaan olan kipuja aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Samantapaisia oireita voi olla myös tilanteissa, joissa kiertäjäkalvosimen
jänteet tai olkaseudun limapussit tulehtuvat. Näitä tiloja on usein mahdotonta
varmuudella erottaa toisistaan pelkästään lääkärin tutkimuksen perusteella.
Usein sillä ei ole niin suurta merkitystäkään, koska hoito on kaikissa näissä
vaivoissa samantapaista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Joskus kiertäjäkalvosimen jänteessä olevan kalkin puhkeaminen ulos jänteestä
voi aikaansaada erittäin voimakkaan olkapääkivun. Tällöin jänteen aiemmin
näkynyt kalkkeutuma voi häipyä tai tulla röntgenkuvassa epätarkemmaksi. Hoitona
voidaan kokeilla kortisonipistoksia ja riittävän vahvoja kipulääkkeitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Olkapäävaivojen tutkimuksessa tärkeätä on potilaan huolellinen haastattelu.
Tarvittaessa voidaan röntgentutkimuksella kuvantaa luuosia. Valitettavan usein
tämä ei tuo merkittävää apua diagnoosissa, koska olkasäryn syynä ovat harvoin
luustomuutokset.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ultraäänitutkimus on asiaan perehtyneen röntgenlääkärin käsissä joskus enemmän
tietoa antava. Siinä voidaan nähdä olkaseudun tulehtuneet limapussit,
repeytyneet jänteet ja hauislihaksen pitkän pään liikkuminen pois paikoiltaan.
Joskus joudutaan turvautumaan nivelen varjoainetutkimukseen, jolla löydetään
jäätynyt olkanivel sekä usein myös kiertäjäkalvosimen repeämät.
Magneettitutkimus on tällä hetkellä eniten tietoa antava tutkimusmenetelmä
olkavaivoja selvitellessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Usein kortisonipistokset ovat olan kiputiloissa tehokkaista. Ne saattavat
rauhoittaa kivuliaankin tilanteen nopeasti. Tärkeää on vaivan aiheuttavan
rakenteen tunnistaminen, jotta pistos voidaan suunnata oikeaan paikkaan.
Tarkimmin se käy, jos pistos tehdään ultraääniohjauksessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaikeimmissa tilanteissa voidaan joutua harkitsemaan leikkaushoitoa.
Repeytyneet jänteet pyritään korjaamaan, tekemään lisää tilaa
kiertäjäkalvosimelle tai kiinnittämään huonosti paikallaan pysyvä hauislihaksen
pitkän pään jänne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täydellinen repeämä pitäisi leikata muutaman kuukauden kuluessa, viimeistään
puolessa vuodessa, koska se pyrkii ajan kuluessa suurenemaan ja jänteet
surkastumaan, arpeutumaan ja vetäytymään kauemmaksi toisistaan, jolloin
leikkaus on entistä vaikeampi, ompeleet pitävät huonommin ja tulokset ovat
vastaavasti huonompia. Jännesiirrettä joudutaan käyttämään useammin ja käsi
voidaan joutua leikkauksen jälkeen pitämään lastoitettuna sivulle viikkojen ajan,
jotta parannettaisiin korjauksen pidon todennäköisyyttä. Ikä sinänsä ei ole
este leikkaukselle, jos se on tarpeen. 2-3 kuukauden sisällä leikattujen
repeämien hoitotulokset ovat hyviä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona olkapääkivun rauhoittamiseen voi reseptivapaita
tulehduskipulääkkeitä käyttää muutaman päivän kuurina. Samoin reseptivapaita
salvoja on hyvä hieroa olan seutuun. Kylmähoito usean kerran päivässä yleensä
rauhoittaa ärtyneisyyttä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kipuvaiheessa ei ole hyväksi kantaa mitään kipeällä kädellä. Muutakin rasitusta
pitäisi välttää. Varsinkin käden kohoasennot ja sivunosto vaakatasoon ovat
sopimattomia. Yöllä kannattaisi välttää nukkumista kipeän olan päällä. Muutaman
päivän lepo on hyvä kivuliaassa vaiheessa. Olkapää pitää kuitenkin olla
liikkeestä, muuten se jäykistyy nopeasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kivuliaimmassakin vaiheessa kättä voi roikottaa reunan yli maatessa korkealla
sängyllä tai nojatessa etukumarassa pöydän päällä. Tässä asennossa voi kättä
varovasti pyöritellä ja samalla antaa painovoiman vetää kättä alaspäin. Jos
tämä tuntuu hyvältä, käteen voi ottaa lisäpainoksi silitysraudan tai vastaavan
esineen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Olan liikelaajuuksia voi pitää yllä myös nostamalla terveellä kädellä kipeää
kättä etukautta ylös. Sivulle nostoa ei kannata tehdä, jos se on kivuliasta.
Kättä voi myös kävelyttää sormilla seinää pitkin ylös. Yleensä olkapää pitää
liikkeestä, joten pitkiä paikallaan lepuutuksia ei käytetä kuin murtumien
hoidossa. Kuitenkaan olkaa ei saisi liikuttaa kipuja vastaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun olkapään särky lievittyy, voi itse alkaa voimistella. Olan etukautta nosto
on yleensä turvallinen suunta. Sivulle nostoa ei kannata harjoitella ennen kuin
sitä sietää kivutta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Töissä on hyvä välttää työskentelyä kädet koholla. Myös kirjoituspöydän ääressä
tehtävissä töissä kannattaa pitää kyynärpäät mahdollisimman lähellä vartaloa.
Mitä korkeammalla sivulla olkavarret ovat, sitä enemmän kiertäjäkalvosimeen
tulee ärsytystä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Olan jänteisiin voi jäädä rasitusherkkyyttä, jota ei millään
hoitotoimenpiteillä ole mahdollista saada korjattua. Tällöin olkaniveliin
kohdistettava rasitus on pidettävä siedettävissä puitteissa.
Kuntosaliharjoittelua voi kokeilla hitaasti harjoituksia tehostaen, jotta
ihminen kehittäisi mahdollisimman hyvän rasituskestävyyden.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJxqn2qJbkjI9lhHBzjkW1AI1iSPws9Z9SvkjdxYd8JBbyUWxLYGb1UblX_eIhGsn9zfhjQzEAM3-k8v9Z3PXBwbF09PCbo-fpsehnqoVj6Sxw_lYij9KxQmRp_evGy-3hRKHuDSgeny5dwp97tCCnVOADRCSsilWgtJvhWLYylqsbTcmMAaY2LqD9pVrl/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;h2 id=&quot;ok-hauis&quot;&gt;Hauislihaksen pitkän pään vaivat, Kippari-Kallen hauis&lt;/h2&gt;
Hauislihaksen jänteet rappeutuvat samaan tapaan iän mukana kuin
kiertäjäkalvosimenkin rakenteet. Kalkkeutumat eivät ole niin yleisiä, mutta
repeämiä syntyy yhtä helposti. Joskus hauislihaksen pitkän osan jänne
olkanivelen etupuolella ärtyy tai ei pysy paikallaan. Tällöin on kipua olkapään
etupuolella. Se lisääntyy kyynärpäätä koukistettaessa vastusta vasten. Kun
jänne liikkuu pois paikaltaan, voi kuulua myös napsumista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hauislihaksen pitkän pään jänne saattaa myös repeytyä. Näin käy helposti
iäkkäämmillä ihmisillä. Tällöin olkavarteen muodostuu ns. Kippari-Kallen lihas
eli hauiksen selvästi erottuva pullistuma lihaksen vetäytyessä kasaan. Vaiva ei
yleensä vaadi leikkaushoitoa, koska toimintakyky ei merkittävästi huonone. Muut olkaseudun lihakset pystyvät riittävän hyvin suorittamaan katkenneenkin
lihaksen osan tehtävät.&lt;br /&gt;


&lt;h2 id=&quot;ok-limapussi&quot;&gt;Limapussin tulehdus&lt;/h2&gt;
Kiertäjäkalvosimen ja lapaluun olkalisäkkeen välissä on jänteiden liukumista
helpottamaan normaalistikin limapussi. Se voi joskus ärtyä ja tulehtua
aiheuttaen olan kipua ja särkyä. Tällöin puhutaan olan limapussin tulehduksesta
eli subakromiaali bursiitista. Tauti voi alkaa voimakkainkin olkapään
kipuoirein. Käden sivunosto on yleensä kivun vuoksi rajoittunut vaikka
autettuna se onnistuukin. Olassa voi olla etu- tai sivupuolella turvotusta ja
arkuus voi olla voimakasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Limapussin tulehdus kuten kiertäjäkalvosinongelmatkin voivat vaivata eniten
yöllä. Olan kipu yöllä selittyy sillä, että kun päivällä pystyasennossa
painovoima vetää kivuliaita rakenteita erilleen, niin yöllä ne painuvat
toisiaan vasten aiheuttaen siten enemmän ärsytystä ja kipua. Yöllä voikin
asettaa kivuliaan käden jalkojen väliin ja yrittää saada sen jälkeen hieman
rankaa suoristamalla pientä vetoa aikaan olkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona voidaan käyttää kylmällä hautomista vähintään 15 minuuttia kerralla ja
käsikaupan tulehduskipulääkkeitä. Kohotyöt ja muu olan rasitus kannattaa
siirtää tuonnemmaksi. Lääkäri voi pistää kortisonia. Joskus pitkittyneissä
tilanteissä leikkauksessa ongelman syyksi voi paljastua limapussi, jolloin
vaivan aiheuttaja voidaan poistaa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;
&lt;h2 id=&quot;ok-nivelrikko&quot;&gt;Olkanivelen nivelrikko&lt;/h2&gt;
&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt; 

Olkapäähän kivun takana voi olla nivelrikko. Nivelrikko, rappeutuma eli
artroosi on yleinen, mutta myös muiden sairauden aiheuttama tulehdus on
mahdollinen.&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Vuosien kuluessa nivelten rustopinta kaikkialla rappeutuu tai kuluu. Kun tauti
etenee, ohenee rusto edelleen ja jos se kuluu kokonaan pois, paljastuu esiin
paljas luupinta. Tämän seurauksena nivelen aiemmin liukkaiden pintojen
liukumisominaisuudet huononevat, liike huononee ja tulee kivuliaaksi. Usein
nivelrikolle altistaa joku aiempi vamma, kuten olkaseudun murtuma tai
sijoiltaan meno. Nivelrikon katsotaan kulkevan myös suvuittain.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nivelrikon oireet yleensä alkavat kivulla fyysisessä rasituksessa tai olan
liikkeissä, joskus voi myös olla turvotusta havaittavissa. Myös rasituksen
jälkeen tai jopa yöllä voi olla kipuja. On tavallista, että olassa on jonkin
verran jäykkyyttä liikkeissä ja lisäksi voi liikkeissä kuulua rutinaa tai muita
ääniä. Myöhemmin myös olan liikelaajuudet rajoittuvat.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Tyypillinen sairaushistoria, lääkärin tutkimus ja olkapään röntgenkuvaus
riittävät yleensä nivelrikkodiagnoosin tekemiseen. Joskus tarvitaan lisätestejä
ja kuvantamista, jos on tarpeen sulkea muita mahdollisia ongelmia pois.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Itsehoitona voidaan käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä tulehduksen ja
kivun lievittämiseksi. Akuutissa vaiheessa kylmällä hautominen voi auttaa,
myöhemmin lämpö voi lievittää oireita paremmin. Fyysinen aktiivisuus ja
ärtyneen raajan käyttö olisi rajoitettava sopivalle tasolle. Akuutissa
tilanteessa muutaman päivän täydellinen lepuutus saattaa olla tarpeen. Olisi
kuitenkin tärkeää tehdä harjoituksia, joilla pidetään liikelaajuuksia auki,
niin ettei olkapää jäykisty. Jos tämä on vaikeaa ilman ohjaajaa,
fysioterapeutti voi auttaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos reseptivapaat lääkkeet eivät riitä, voi lääkäri määrätä vahvempaa
lääkitystä, ja myös kortisoni-injektioita käytetään. Jos tämäkään ei auta
tarpeeksi, on myös kirurgisia hoitoja olemassa. Näitä ovat mm.
puhdistusleikkaukset, tilaa tekevät leikkaukset ja tekonivelleikkaukset. Niillä
voi olla parantavaa vaikutusta elämänlaatuun. Reumaattisten sairauksien hoidossa
on perustaudin lääkehoidolla keskeinen asema.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;ok-tulehdus&quot;&gt;Olkanivelen tulehdukset&lt;/h2&gt;
&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;/p&gt; 
Olkanivelen tulehdukset voivat olla joko bakteerin aiheuttamia kuten märkäinen niveltulehdus
(septinen artriitti) tai kroonisen tulehduksellisen taudin, kuten reuman
aiheuttamia niveltulehduksia. Tulehdus on harvinaisempi kuin esimerkiksi
olkapään jännevaivat, mutta se on tärkeä tunnistaa, koska se voi aiheuttaa
pysyvää vahinkoa nivelessä.

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Septinen artriitti johtuu bakteerin pääsystä olkaniveleen
esimerkiksi verenkierron, pistosten tai vamman kautta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Krooniset tulehdukset liittyvät useimmiten reumasairauksiin kuten
nivelreumaan, psoriasiksen tai kihdin aiheuttamaan tulehdukseen. Olkapää ei
kuitenkaan ole yleensä ensimmäinen ja ainoa nivel missä tämän tapaiset
tulehdukset ilmenevät. Reumaattisissa sairauksissa on yleensä aina oireita ja
muutoksia myös muissa nivelissä.&lt;br /&gt;
&lt;!--[endif]--&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tulehdus aiheuttaa kipua olkapäässä, joka voi pahentua
nopeasti ja olla jatkuvaa. Olkapäässä on turvotusta, kuumotusta ja sen liike on
rajoittunut.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Bakteeritulehduksen yhteydessä erityisesti voi olla kuumetta
ja muita sairauden yleisoireita. Kroonisissa tulehduksissa oireet kehittyvät
hitaammin, Ne voivat ilmentyä enemmän jäykkyytenä, kipuna ja liikerajoituksina.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Septinen artriitti vaatii päivystyksellistä hoitoa.
Esimerkiksi antibioottia ja tarvittaessa kirurginen huuhtelun. Reumaperäiset
tulehdukset hoidetaan reumalääkkeillä ja tulehduskipulääkkeillä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Fysioterapia auttaa ylläpitämään liikkuvuutta ja yleistä
toimintakykyä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Akuuttia bakteeritulehdusta ei voi itse hoitaa. Kannattaa hakeudu
heti hoitoon, jos olkapäässä on äkillinen, kuumottava kipu.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Reumatauteihin liittyvien tulehdusten ehkäisyssä on tärkeää
säännöllinen lääkäriseuranta ja reumalääkkeiden käyttö ohjeiden mukaan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Omatoimisesti voi tukea olkapään terveyttä ylläpitämällä
lihaskuntoa ja nivelten liikkuvuutta sekä välttämällä turhia olkapäävammoja.&lt;br /&gt;
  
  &lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;ok-acnivelen&quot;&gt;Akromioklavikulaarinivelen vaivat tulevat joskus vamman jälkeen&lt;/h2&gt;

&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;Myös solisluun ja lapaluun välinen ns. akromioklavikulaarinivel voi aiheuttaa
kipuja. Tällöin kipuoire saattaa tulla esiin, kun kättä viedään vastakkaiselle
olkapäälle. Tyypillisimmillään kättä sivukautta ylös vietäessä kipuoire on
vaakatason yläpuolella eli ylempänä kuin kiertäjäkalvosimen vaivoissa. Jos on
kyse tämän nivelen vaivoista, se on yleensä tunnustellessa arka.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Monenlaiset vammat tällä alueella voivat aiheuttaa kipuja. Lievemmät vammat
kuten pienet ylirasitusvaivat, lihasvenähdykset ja -revähdykset rauhoittuvat
yleensä muutamassa päivässä. Murtumat vaativat asianmukaisen hoidon luutumisen
varmistamiseksi. Niiden yhteydessä voidaan huomata alueen muodon muuttumista ja
luonnollisesti tällöin kipu on vamman jälkeen merkittävää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nivelsiteet voivat revetä nivelen ympäriltä vamman yhteydessä. Jos repeämä on
täydellinen, solisluun pää kohoaa ylöspäin. Tämä on helppo huomata, kun
verrattaan tilannetta toisen puolen olkaan. Yleensä olkapään toimintakyky
säilyy kuitenkin tyydyttävänä, joten sen kummempia hoitotoimenpiteitä ei
välttämättä tarvita. Jos olkapään toiminta häiriintyy merkittävästi, leikkausta
voidaan harkita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Akuutissa vaiheessa reseptivapaita kipulääkkeitä voidaan käyttää muutaman
päivän ajan. Lepo ja kylmä pakkauksella hautominen useamman kerran päivässä 20
minuutin ajan voi olla hyödyllistä. Tuoreessa kipuvaiheessa, kannattaa välttää
raskaampia kantamuksia ja muuta olan rasitusta. Jos ongelma häiritsee toimintaa
pidempään, on hyvä asia kerran selvittää kunnolla ja käydä läpi
hoitovaihtoehdot.&lt;br /&gt;
 
&lt;h2 id=&quot;ok-jaatynyt&quot;&gt;Jäätynyt olkanivel on pitkäaikainen vaiv&lt;/h2&gt;
Adhesiivinen kapsuliitti eli jäätynyt olkanivel on omituinen vaiva. Olkanivelen
kapselin tilavuus alkaa pienentyä, ja olkapää ensin kipeytyy voimakkaasti sekä
jäykistyy. Vaiva on pitkäaikainen ja kestää yleensä vuoden verran, yli kaksi
vuotta, jos ihmisellä on sokeritauti. Noin 15 % prosentilla sairastuneista
vaiva ilmenee ensin toisessa olkanivelessä ja sen rauhoituttua sairastuu toinen
olka.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarkkaa syytä sairauteen ei tunneta, mutta joskus vamma voi luultavasti olla
laukaisevana tekijänä. On ajateltu, että kyseessä voi olla autoimmuunisairaus,
joka jostain syystä hyökkää omaa nivelkapselia vastaan. Vaivan kuluessa
kapselista tulee paksu ja tiukka, nivelnesteen määrä pienenee ja nivelen
voitelu kärsii. Sen seurauksen liikkeistä tulee vaikeita ja kivuliaita.
Riskitekijöitä voivat olla sokeritauti, aivohalvaus, reumasairaudet ja vaikeat
keuhko- ja sydänsairaudet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaivassa voi erottaa kolme eri vaihetta. Se alkaa tavallisesti ilman selvempää
laukaiseva tekijää tai syytä. Alussa olka on erittäin kivulias, ja jonkin ajan
kuluttua liikkeet alkavat vähitellen rajoittua, nivelen sanotaan jäätyvän. Kipu
on yleensä pahempi öisin ja kylmällä säällä. Se on lähes jatkuvaa ja pienetkin
äkilliset liikkeet voivat olla erittäin tuskallisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tutkittaessa havaitaan olka alkuvaiheessa hyvin kipeäksi. Tällöin voi
diagnoosiin pääseminen olla hankalaa, koska tilanne voi muistuttaa
kiertäjäkalvosimen vaivoja. Kun jäykkyys myöhemmin tulee mukaan, diagnoosiin
voi olla helpompi päästä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun jäykkyys alkaa, olan kierto ulospäin on yleensä ensimmäinen suunta mihin
liike rajoittuu. Kun kipu pahenee, niin liikelaajuus pienenee edelleen. Tämä
vaihe useimmiten kestää viikoista kuukausiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toisessa vaiheessa kipu yleensä vähenee, mutta jäykkyys jatkuu edelleen. Jos
rajoitus on vaikea, jopa pienten päivittäisten tehtävien suorittaminen voi olla
vaikeaa tai mahdotonta. Tämä jäätynyt vaihe kestää yleensä kuukausia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kolmannessa vaiheessa palautuvat liikelaajuudet hitaasti. Vaiva paranee
useimmiten lähes jälkiä jättämättä. Tähän voi kuitenkin kulua pitkä aika,
pahimmillaan jopa 2-3 vuotta. Joskus vaiva voi rauhoittua merkittävästi
nopeammin muta yleensä kesto on parhaimmillaankin useita kuukausia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oikeaan diagnoosiin kannattaa pyrkiä mahdollisimman varhain taudin pitkän
keston vuoksi. Se onnistuu useimmiten olkanivelen varjoainetutkimuksella, jos
pelkän kliinisen kuvan perusteella ei pystytä saamaan riittävää varmuutta
asiasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäätyneessä olkanivelessä kannattaa alkuvaiheessa välttää fysikaalisia hoitoja,
lukuun ottamatta kylmää, koska olkapään kipu saattaa niistä pahentua. Siinä vaiheessa,
kun jäykkyys alkaa vähentyä, hoitojakso voi liikelaajuuden lisäämiseksi olla
paikallaan. Tärkeää on itse pitää liikelaajuudet auki niissä rajoissa kuin se
vain on mahdollista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos jäykkyys aiheuttaa suurta toiminnallista haittaa, voidaan harkita
liikelaajuuksien vapauttamista nukutuksessa. Tämänkin toimenpiteen jälkeen on
aktiivisesti huolehdittava liikelaajuuksien ylläpidosta, voimistelemalla olkaa
mieluummin ohjatusti.

&lt;h2 id=&quot;ok-sijoiltaan&quot;&gt;Olkapään sijoiltaan meno, usein yliliikkuvuutta nivelessä&lt;/h2&gt;
&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt; 
Joillain ihmisillä olkapää voi mennä helposti pois paikoiltaan, jos olkanivelen
anatomia sen sallii ja pehmytkudokset joustavat. Vammassa olkanivel voi mennä
sijoiltaan keneltä tahansa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tällöin olka yleensä menee epänormaaliin asentoon ja olkapään tavanomainen
ulkomuoto muuttuu kulmikkaaksi. Käden liikuttelu on rajoittunutta ja
kivuliasta. Diagnoosi varmistuu lääkärin tutkimuksella ja röntgenkuvauksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Olan paikalleen laittoa voi yrittää roikottamalla kättä sängyn reunan yli
vatsallaan maaten ja rentouttamalla hartia. Usein jonkin ajan kuluttua olka
palautuu paikoilleen. Jos näin ei käy, niin lääkärin avulla olka yleensä
saadaan sijoilleen.&lt;br /&gt;
Joskus olkapäästä voi tulla toistuvien sijoiltaanmenon vuoksi niin helposti
paikoiltaan menevä, että sen tukevoittamiseksi tarvitaan leikkaus.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;ok-vamma&quot;&gt;Olkapään vammat&lt;/h2&gt;
Useimmiten pienet kolhut paranevat itsestään nopeasti. Sijoiltaan menon lisäksi
olkapään seudun luut, olkaluu, lapapuu ja solisluu voivat murtua suurempien
vammojen yhteydessä. Murtumien havaitsemisessa voi röntgentutkimus olla
tarpeen. Ellei murtumaa voida hoitaa levolla ja sidoksella, voidaan tarvita
leikkaushoitoa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Solisluun ja lapaluun välinen nivel voi myös vaurioitua vammassa ja sen
nivelsiteet voivat revetä. Usein myös rappeutunut kiertäjäkalvosin tai jo
valmiiksi revennyt olan seudun jänne voi helposti kipeytyä tai tulehtua vamman
jälkeen. Tällöin voi syntyä tapaturmavakuutuksen ottajan ja vakuutusyhtiön
välille erimielisyyttä siitä onko kyseessä tapaturma, joka pitäisi korvata
vakuutuksen perusteella vai sairaus eli rappeutuma, jonka seurauksen jänne on
sitten pettänyt tilanteessa missä terve jänne kestäisi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jänteiden tilaa voidaan arvioida parhaiten magneettitutkimuksella.
Jännerepeämät eivät kasva yhteen itsestään mutta kaikkia ei kuitenkaan ole
tarpeen leikata. Jos leikkaus on tarpeen, niin yleensä jännevaivat pystytään
hoitamaan tähystysleikkauksessa, jolloin leikkaushaava on pienempi, se paranee
nopeammin ja kuntoutuminen on yleensä nopeampaa. Paraneminen vaatii
luonnollisesti tähystyksenkin jälkeen oman aikansa. Riippuen hoidetun vamman
luonteesta ja laajuudesta hoitava lääkäri ohjeistaa rasituksen lisäämiseen
sopivan aikataulun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Olkapään kuntoutuksessa on syytä edetä leikkauksen jälkeen, kuten muutenkin,
asteittain. Usein asiaan perehtynyt fysioterapeutti voi olla hyvä tukihenkilö
sen kuluessa.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;ok-lapaluunsiirto&quot;&gt;Lapaluun siirrotus tulee joskus leikkauksen jälkeen&lt;/h2&gt;

Lapaluun keskiviivan puoleinen reuna voi nousta koholle, jos sitä rintakehässä
kiinni pitävät lihakset halvaantuvat. Näin voi tapahtua, kun rintakehällä
kulkeva thoracis longus hermo vaurioituu esim. leikkauksen, vamman tai
tulehduksen takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Riskitekijöitä ovat yläraajan suurempi rasitus ja rajut urheilusuoritukset
kuten harjoittelu suurilla painoilla. Myös suora ulkopuolinen vamma tai
puristus hermon kulkureitillä voi olla edesauttavana tekijänä. Serratus-lihas
normaalisti pitää lapaluun kiinni rintakehässä, kun kättä nostetaan eteenpäin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oireina ilmaantuu yleensä kipuja ja olan heikkoutta. Punnertaessa, nojatessa
käsiä seinään vasten tai nostaessa käsiä etukautta ylös vastusta vasten, lavan
sisäreunus voi kohota ulospäin toiseen puoleen verrattuna. Ihminen on aina
hieman epäsymmetrinen, joten pienillä eroilla ei ole välttämättä merkitystä.
Diagnoosi voidaan varmistaa hermoratatutkimuksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona käytetään seurantaa. B-vitamiinikuuria voidaan harkita. Jos
toiminnallinen tilanne on kovin huono, voidaan kokeilla lastaa, joka painaa
lapaluuta rintakehää vasten. Usein vaiva lievenee alkuvaiheen pahimmasta
tilanteesta ja korjaantuu keskimäärin yhdeksän kuukauden aikana. Joskus harvoin
myös kirurgista hoitoa voidaan harkita, jos yläraajan optimaalinen toiminta on
poikkeuksellisen tärkeää, kuten esimerkiksi huipputason urheilussa. Kuitenkin
käden saattaa heikentyä ja kipuja jää pysyvästikin. Tällöin työn rasitus täytyy
saattaa tasolle, jonka käsi kohtuudella kestää.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;ok-rahina&quot;&gt;Lapaluun rahina, hoida lakkaamalla kuuntelemasta&lt;/h2&gt;
Joskus lapaluun liikkeissä tuntuu ja kuuluu rutinaa. Tämä voi johtua luisesta
kohoumasta tai limapussin tulehduksesta, joka aiheuttaa karheutta lapaluun
liikkuessa pitkin rintakehää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oire ei yleensä vaadi hoitotoimenpiteitä. Kirurgista vaivan aiheuttajan poistoa
voidaan joskus harvoin harkita.&lt;br /&gt;
&lt;h2 b=&quot;&quot;&gt;Muualta säteilevät kivut&lt;/h2&gt; Olkapäässä tuntuvat kivut saattavat myös heijastua muualta. Yleisin syy tällöin
on kaularangassa, jonka kulumien aiheuttamat ärsytykset saattavat säteillä olan
seutuun. Sappivaivat voivat säteillä oikeaan ja sydämen ongelmat vasempaan
olkaseutuun. Tällöin täytyy tutkimukset ja hoito kohdistaa varsinaiseen syyhyn
eikä syyttää ongelmista viatonta olkapääparkaa.&lt;div&gt;
&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0rRo36C-eCLJiFALq2n9-1u88d42z10OCs3jBPLnu3q_sRc0xLoq_4GCeI8JXEL0cZnZ4kpcE9_vi5QIpZ_IeYDxYZ7Tu3sQ4EXD7w_HzaW86vn8wv7-GrrvQLDhf7eVW6KoVeTPE6UqR/s1600/Olkap%25C3%25A4%25C3%25A4.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637693788005321906&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0rRo36C-eCLJiFALq2n9-1u88d42z10OCs3jBPLnu3q_sRc0xLoq_4GCeI8JXEL0cZnZ4kpcE9_vi5QIpZ_IeYDxYZ7Tu3sQ4EXD7w_HzaW86vn8wv7-GrrvQLDhf7eVW6KoVeTPE6UqR/s200/Olkap%25C3%25A4%25C3%25A4.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 175px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 200px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;ok-paivustu&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos olkakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkapään sijoiltaan meno.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkapään voimakas kipu suoran vamman tai esim. olalle kaatumisen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkapää tai käsi on turvonnut tai siinä näkyy olan normaalin muodon muutos.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen olkakipu, jonka yhteydessä käsi ei liiku normaalisti.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vasemman olkapään kipu, joka liittyy rintalastan takaiseen kipuun.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkakipuun liittyy korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkakipu säteilee voimakkaasti rintaan tai kaulaan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkapään tai käden alueella on tuntomuutoksia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos olkakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittynyt olkapään kiputila, joka haittaa työskentelyä tai muuta elämää.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Paheneva kipu olkapään leikkauksen jälkeen ja kohonnut lämpö.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkapään kipu ja kuumotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkapään merkittävä liikerajoitus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkakipu vaivaa yöllä ja häiritsee unta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkakipu ei helpota levossa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkakipu on jatkuvaa tai toistuu usein.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käsikaupan kipulääkkeet eivät auta kipuun.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lapaluun siirrotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Lievä olkakipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olkakivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rutiseva lapaluu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä olkakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;
&lt;h4 id=&quot;ok-itsosi&quot;&gt;Itsehoito&lt;/h4&gt; 

&lt;p&gt;Olkakipu liittyy usein jänteiden ärsytykseen, lihasjännitykseen, kiertäjäkalvosimen lievään tulehdukseen, yli- tai alikuormitukseen tai nivelten jäykkyyteen. Alla olevat keinot sopivat&amp;nbsp;&lt;strong data-end=&quot;2881&quot; data-start=&quot;2824&quot;&gt;lievään, ilman vammaa ilmaantuneeseen olkapään kipuun&lt;/strong&gt;.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2927&quot; data-start=&quot;2884&quot;&gt;Vakavat oireet on kuvattu sivun triageissa.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3011&quot; data-start=&quot;2948&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3011&quot; data-start=&quot;2952&quot;&gt;1. Vältä kivun pahentavaa liikettä muutaman päivän ajan&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Erityisesti kipua aiheuttava pään yläpuolelle nostaminen.&lt;br /&gt;– Säilytä kuitenkin kevyt liikkuvuus: älä pidä olkapäätä koko ajan liikkumattomana.&lt;br /&gt;– Vältä kassin tai käsilaukun kantamista aina samalla olkapäällä – vaihtele puolta tai käytä selkäreppua.&lt;br /&gt;– Pyri pitämään hartiat alhaalla ja rennosti niin istuessa kuin seistessä. Voit tukea alaselkää pienellä tyynyllä istuessa.&lt;br /&gt;– Vältä pitkäkestoista työskentelyä kädet korkealla pään yläpuolella. Jos joudut tekemään tällaista työtä, pidä taukoja ja käytä mahdollisuuksien – mukaan jakkaraa tai tikkaita tuomaan työ lähemmäs.&lt;br /&gt;– Nuku mieluiten selin tai kyljellä, joka ei ole kipeä. Voit tukea kipeää kättä tyynyllä vatsan päällä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong data-end=&quot;3160&quot; data-start=&quot;3147&quot;&gt;Perustuu:&lt;/strong&gt;&amp;nbsp;Ortopedien ja fysioterapeuttien ohjeet.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3255&quot; data-start=&quot;3207&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3255&quot; data-start=&quot;3211&quot;&gt;2. Kylmäpakkaus akuuttiin kipuvaiheeseen&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3318&quot; data-start=&quot;3256&quot;&gt;– 10–15 minuuttia, 1–3 kertaa päivässä ensimmäiset 1–3 päivää.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong data-end=&quot;3338&quot; data-start=&quot;3320&quot;&gt;Kenelle sopii:&lt;/strong&gt;&amp;nbsp;Lievä ärsytys, venähdys, rasitusvamma.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3448&quot; data-start=&quot;3384&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3448&quot; data-start=&quot;3388&quot;&gt;3. Lämmin suihku tai lämpöhoito jännitysperäiseen kipuun&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3488&quot; data-start=&quot;3449&quot;&gt;– 10–20 min hartia- ja lapaluualueelle.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3546&quot; data-start=&quot;3495&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3546&quot; data-start=&quot;3499&quot;&gt;4. Liikkuvuusharjoitukset (kun kipu sallii)&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3725&quot; data-start=&quot;3547&quot;&gt;–&amp;nbsp;&lt;strong data-end=&quot;3564&quot; data-start=&quot;3549&quot;&gt;Sahausliike&lt;/strong&gt;&amp;nbsp;(kyynärpää vartalon lähellä).&lt;br data-end=&quot;3597&quot; data-start=&quot;3594&quot; /&gt;–&amp;nbsp;&lt;strong data-end=&quot;3613&quot; data-start=&quot;3599&quot;&gt;Seinäliuku&lt;/strong&gt;&amp;nbsp;(kädet seinää vasten ylös/alas).&lt;br data-end=&quot;3649&quot; data-start=&quot;3646&quot; /&gt;–&amp;nbsp;&lt;strong data-end=&quot;3671&quot; data-start=&quot;3651&quot;&gt;Pendel-harjoitus&lt;/strong&gt;&amp;nbsp;(heiluri): nojaa pöytään, anna käden kevyesti keinua.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3761&quot; data-start=&quot;3727&quot;&gt;Toista 10–15 kertaa 1–2× päivässä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong data-end=&quot;3781&quot; data-start=&quot;3763&quot;&gt;Kenelle sopii:&lt;/strong&gt;&amp;nbsp;Kiertäjäkalvosimen lievät oireet.&lt;br data-end=&quot;3818&quot; data-start=&quot;3815&quot; /&gt;&lt;strong data-end=&quot;3831&quot; data-start=&quot;3818&quot;&gt;Perustuu:&lt;/strong&gt;&amp;nbsp;Ortopedia- ja fysioterapiaohjeisiin (EN).&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3946&quot; data-start=&quot;3880&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3946&quot; data-start=&quot;3884&quot;&gt;5. Hartiarenkaan lihasten vahvistaminen (kroonisempi kipu)&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4031&quot; data-start=&quot;3947&quot;&gt;– Kuminauhasoutu.&lt;br data-end=&quot;3967&quot; data-start=&quot;3964&quot; /&gt;– Ulkorotaatiot kuminauhalla kyljen vieressä.&lt;br data-end=&quot;4015&quot; data-start=&quot;4012&quot; /&gt;– 2–3× viikossa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong data-end=&quot;4046&quot; data-start=&quot;4033&quot;&gt;Perustuu:&lt;/strong&gt;&amp;nbsp;Fysioterapian tutkimusnäyttö yhteistyössä ortopedian kanssa.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4149&quot; data-start=&quot;4114&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;4149&quot; data-start=&quot;4118&quot;&gt;6. Nukkumisen helpottaminen&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4224&quot; data-start=&quot;4150&quot;&gt;– Vältä nukkumista kipupuolen päällä.&lt;br data-end=&quot;4190&quot; data-start=&quot;4187&quot; /&gt;– Tue käsi tyynyllä vatsan edessä.&lt;/p&gt;  

&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;ok-lisatiett&quot;&gt;Lisätietoa olkakivuista:&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli kipeästä &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=olkap%C3%A4%C3%A4&amp;amp;p_artikkeli=dlk01041&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;olkapäästä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.kaypahoito.fi/hoi50099&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kiertäjäkalvosimen jännevaivat.&lt;/a&gt; Käypä hoito – oireet ja hoito.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00296&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Limapussin tulehdus (bursiitti)&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;

Potilaan laakarilehti artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/olkanivelrikon-hoito/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;olkapään nivelrikosta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.apollohospitals.com/fi/diseases-and-conditions/shoulder-arthritis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Olkanivelen nivelrikko&lt;/a&gt; Apollo Hospitals.&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/urheilijan-olkapaa-nain-hoidan-tyypilliset-vammat/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Urheilijan olkapää, mm. ac nivelen vaivat&lt;/a&gt; Lääkärilehti.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://coxa.fi/hoitoon-hakeutuminen/tekonivelleikkaus/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Eri nivelten tekonivelleikkaukset&lt;/a&gt; Coxa.&lt;br /&gt;
  
  &lt;a href=&quot;https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/kaularangan-valilevyn-pullistuma&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kaularangan välilevyn pullistuma&lt;/a&gt; Terveystalo.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo50477&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kaularangan diskusprolapsi&lt;/a&gt; Duodecim.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.orton.fi/mika-on-spinaalistenoosi-ja-miten-sita-hoidetaan/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Selkäydinkanavan ahtauma&lt;/a&gt; Orton.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00327&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Selkäydinkanavan ahtauma (spinaalistenoosi)&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo16815&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kaularangan luisen juuriaukkoahtauman kirurginen hoito&lt;/a&gt; Duodecimlehti.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00589&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Septinen niveltulehdus.&lt;/a&gt; Terveyskirjasto – oireet ja hoito.&lt;br /&gt;


Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli jäätyneestä &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00698&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;olkapäästä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli olan &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00651&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;sijoiltaanmenosta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;



Olkakirurgi.fi &lt;a href=&quot;https://www.olkakirurgi.fi/olkavaivat&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;olkapään vaivoista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;br /&gt;&lt;b&gt;
Lisätietoa olkakivuista englanniksi:
&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Clevelandclinic.orgin englanninkieliset sivut olan &lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/body/24780-shoulder-joint&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;anatomiasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Mayo klinikan englanninkieliset sivut kiertäjäkalvosimen &lt;a href=&quot;http://www.mayoclinic.com/health/rotator-cuff-injury/DS00192&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;vaivoista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/8291-rotator-cuff-tear&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Rotator Cuff Tear.&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; treatment - Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;



&lt;a href=&quot;https://patient.info/bones-joints-muscles/rotator-cuff-disorders&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Rotator cuff injuries and disorders.&lt;/a&gt; – Patient.info katsaus.&lt;br /&gt;


Orthoinfon englanninkieliset sivut kiertäjäkalvosin &lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/diseases--conditions/rotator-cuff-tears/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;repeämistä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://www.orthoinfo.org/en/diseases--conditions/biceps-tendon-tear-at-the-shoulder&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Biceps tendon tear at the shoulder&lt;/a&gt; by orthoinfo.org.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.resurgens.com/shoulder/conditions/acromioclavicular-ac-joint-arthritis?utm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Acromioclavicular Joint Arthritis.&lt;/a&gt; – symptoms &amp;amp; treatment Resurgens Orthopepics.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.hopkinsmedicine.org/health/conditions-and-diseases/shoulder-labrum-tear&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Shoulder Labrum Tear&lt;/a&gt; Hopkins Medicine.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.arthritis.org/diseases/more-about/osteoarthritis-of-the-shoulder&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Osteoarthritis of the Shoulder&lt;/a&gt; Arthritis Foundation.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://nyulangone.org/conditions/osteoarthritis-of-the-shoulder&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Osteoarthritis of the Shoulder&lt;/a&gt; NYU Langone.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.thesteadmanclinic.com/patient-education/shoulder/glenohumeral-arthritis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Glenohumeral Arthritis&lt;/a&gt; The Steadman Clinic.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/frozen-shoulder-adhesive-capsulitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Frozen shoulder&lt;/a&gt; Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/22418-septic-arthritis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Septic Arthritis.&lt;/a&gt; Cleveland Clinic – causes, symptoms &amp;amp; prognosis.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://patient.info/bones-joints-muscles/arthritis/septic-arthritis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Septic arthritis.&lt;/a&gt; Patient.info – symptoms, tests &amp;amp; treatment.&lt;br /&gt;



&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/21530-bursitis-in-shoulder&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Subacromial Bursitis.&lt;/a&gt; Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;


Healthline.com olan englanninkieliset sivut limapussin &lt;a href=&quot;https://www.healthline.com/health/bursitis-shoulder&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tulehduksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/treatment/rotator-cuff-tears-surgical-treatment-options/?utm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Rotator Cuff Tears,&lt;/a&gt; surgical treatment options - AAOS/OrthoInfo.&lt;br /&gt;
&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;

Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/kyynarpaakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Kyynärpääkipu - sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/4085618321927972813/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/4085618321927972813' title='15 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/4085618321927972813'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/4085618321927972813'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2010/04/olkakipu.html' title='Olkakipu'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0r5JuE2-ZGL2Cuml48iQRimiUP533OwRssceBTAAdr1oxJWzd55pxtH-L2mGDEKsLR0iq11lYwqeckgfeiNOMyTFj-u73yQJmkBlLIuLQX_LRtdwpF5VUCTHedg2U7YQ_uyF-XW_dcm1BaXcE6y3I0YnUDYZmLz17ZBmPSC_L8ApN56uxwia1ptBRPvFn/s72-c/olkap%C3%A4%C3%A46.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>15</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-2499504654646630116</id><published>2026-07-25T22:00:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T13:11:47.627+03:00</updated><title type='text'>Kyynärpääkipu</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
&lt;!--Sisällysluettelo--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Tämän sivun sisällysluettelo:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#ky-tennis&quot;&gt;Tenniskyynärpää&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ky-golf&quot;&gt;Golfkyynärpää&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ky-ulnar&quot;&gt;Kyynärhermon pinne&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ky-radial&quot;&gt;Värttinähermon pinne&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ky-nivelrikko&quot;&gt;Kyynärpään nivelrikko&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ky-murtuma&quot;&gt;Kyynärpään murtumat&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ky-biceps&quot;&gt;Hauislihaksen jänteen repeämä&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ky-bursiitti&quot;&gt;Limapussin tulehdus&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#ky-paivus&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#ky-ithoit&quot;&gt;Itsehoito&lt;/a&gt; |  
  &lt;a href=&quot;#ky-lisatietoa&quot;&gt;Lisätietoa kyynärkivuista&lt;/a&gt; |
&lt;/div&gt;
&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
  
&lt;h3 id=&quot;kyynarpakipu&quot;&gt;Kyynärpääkivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipu ja paineluarkuus kyynärpään ulkosivulla. Työ- ja urheiluperäinen ranteen ojentajien toistorasituksen jälkeen.&quot;&gt;Tenniskyynärpää&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu kyynärpään ulkosivulla; pahenee puristuksessa ja ranteen ojennuksessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipu ja paineluarkuus kyynärpään sisäsivulla. Työ- ja urheiluperäinen ranteen koukistajien toistorasituksen jälkeen.&quot;&gt;Golfkyynärpää&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu kyynärpään sisäsivulla; pahenee puristuksessa ja ranteen koukistuksessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Puutuminen ja pistely 4. ja 5. sormessa ja käden ulkosyrjällä sekä kyynärpään kipu. Käden heikkoutta ja kömpelyyttä.&quot;&gt;Kyynärhermon pinne&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yöoireita pahentuen kyynärpään koukistusasennossa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Jomotus kyynärpään ulkosivulla, mahdollisesti käden voimattomuutta.&quot;&gt;Värttinähermon pinne&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Jomotus ulkosivulla ja väsymisen tunne&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Vähitelleen lisääntyvää kivuliaisuutta ja aamujäykkyyttä nivelessä.&quot;&gt;Kyynärpään nivelrikko&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Jäykkyys, kivut ääriasennoissa, luinen rahina&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Usein tulee ojennetulle kädelle kaatumisen yhteydessä.&quot;&gt;Kyynärpään murtumat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Äkillinen kipu vamman jälkeen, turvotus, liikerajoitus; voi vaatia lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Hauislihas voi repeytyä pitkän pään jänteestä olkanivelen seudussa tai alaosasta kiinnityskohdasta kyynärnivelen seudussa. &quot;&gt;Hauislihaksen jänteen repeämä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Äkillinen napsahdus, yläosan repeämä: hauiksen pullistuma; alaosan: kyynärpään koukistuksen heikkoutta.&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Pullistuma kyynärpään takaosassa ja kipuja.&quot;&gt;Limapussin tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Pehmeä turvotus kyynärpään takana&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;
  
  


&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2 style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdQC2-AZLUWLzG2VwtcpLAfI41HrmyD0YVUCtzMwaVE0WWviaOYR-ZbyJrQsSpbIkFDqcWgWSY4gOr-7GyMsgBGervP4HR_dTEmshCTlNwo_pHqhn1C3LYN4qfFYRoburyouz16wuvPhR0/s1600/tennis2.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; height=&quot;320&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdQC2-AZLUWLzG2VwtcpLAfI41HrmyD0YVUCtzMwaVE0WWviaOYR-ZbyJrQsSpbIkFDqcWgWSY4gOr-7GyMsgBGervP4HR_dTEmshCTlNwo_pHqhn1C3LYN4qfFYRoburyouz16wuvPhR0/s320/tennis2.jpg&quot; width=&quot;212&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
  
&lt;/h2&gt;&lt;h2&gt;Kyynärpään vaivat ovat yleisiä toimistotyöntekijöillä&lt;/h2&gt; 
  Päätetyöskentelyssä
kyynärseudun lihasten kiinnittymiskohdat ärtyvät helposti varsinkin, jos
työasennoissa ja -tottumuksissa ei ole huomioitu kyynärpään vaatimuksia. Samai
paikka voi kipeytyä vamman tai äkillisen poikkeuksellisen rasituksen
seurauksena.&lt;br /&gt;

&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;ky-tennis&quot;&gt;Tenniskyynärpään voi saada, vaikkei pelaisikaan tennistä&lt;/h2&gt;
Tavallisin kyynärkivun aiheuttaja on tenniskyynärpää (olkaluun ulkosivunastan
tulehdus, lateraalinen epikondyliitti). Kutsumanimi on tullut siitä, että kipu
esiintyy suhteellisen usein tenniksen pelaajilla. Sillä tarkoitetaan kyynärpään
ulkosivulla olkaluun ulomman nivelnastan lihasten kiinnittymiskohdan ärtymistä
ja tulehdusta. Kyynärkipu voi alkaa poikkeuksellisen rasituksen yhteydessä tai
jos henkilö on tottumattomana tehnyt voimaa vaativia toistoliikkeitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kyynärpääseudun jänteisiin kehittyy rappeutumamuutoksia ikääntymisen myötä
samalla tavalla kuin muuallekin elimistöön. Jatkuvat käden samanlaiset
toistoliikkeet ja liiallinen rasitus kuten esimerkiksi runsas tennispallojen
lyöminen mailalla, jatkuva samanlainen toistotyö, esimerkiksi ylenmääräinen
tietokoneen hiiren käyttö, voi aiheuttaa ärsytystä tai pieniä repeämiä
jänteeseen ja sen kiinnityskohtaan kyynärpäässä pohjustaen tietä
tenniskyynärpäävaivalle. Ongelma voi osittain johtua suorasta vammasta,
äkillisestä venytyksestä tai kyynärvarren liiallisesta ojennuksesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kipu voi alkaa, kun rasitukseen tottumaton henkilö tekee toistuvasti liikkeitä,
jotka vaativat paljon voimaa tai samalla yliojennusta. Yleensä kipu tuntuu
kyynärpään ulkoreunalla, aluksi rasituksen aikana, mutta myöhemmin myös
jatkuvana ja mahdollisesti yölläkin. Jos vaivan aiheuttanut rasitus jatkuu,
niin ongelma pahenee.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kyynärpäässä voi olla kipua, kun nostaa kättä ylös tai ojentaa kyynärpäätä.
Yleensä myös raskaammissa rasituksissa on vaivoja, kuten esim. painojen
nostelussa tai heittoliikkeissä. Oireina voi kivun lisäksi olla paikallista
arkuutta kyynärpään ulkosyrjällä. Aamuisin voi olla jäykkyyttä ja käden
puristusote saattaa olla heikko ja kivulias.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Olkaluun ulompaan nivelnastaan kiinnittyy lihasryhmä, joka koukistaa rannetta
kämmenselän suuntaan. Uusiintuvien pikkuvammojen tai toistorasituksen
seurauksena kiinnittymiskohta voi ärtyä tai siihen saattaa tulla pieniä
repeämiä. Ärsytyksen jatkuessa koko kyynärpääalue voi tulehtua ja kyynärseudun
särkyä voi olla laajemmallakin alueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kyynärpäätä tutkittaessa tuntuu nivelnastan kohdalla arkuutta. Kipua pahentaa
vastustettu ranteen taivutus rystyssuuntaan. Kyynärpään liikelaajuudet ovat yleensä
normaalit. Diagnoosi tehdään lääkärin tutkimuksessa tyypillisten oireiden ja
löydösten perusteella. Useimmiten ei laboratoriokokeita tai kuvantamista
tarvita. Joskus röntgen-, ultraääni- tai magneettikuvaus tarvitaan. Myös ENMG
tutkimusta voidaan käyttää sulkemaan pois muita mahdollisia kivun syitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Useimmiten ei tarvita monimutkaisempia selvityksiä, vaan hoidot voidaan
aloittaa lääkärintutkimuksen jälkeen. Yleensä käytetään aluksi lääkehoitoa
tulehduskipulääkkeillä, kylmähoitoa ja lepuutusta. Ärsyyntymisen syy on
pyrittävä keksimään ja poistettava, jos se vain mahdollista. Joskus on
välttämätöntä tehdä muutoksia työpaikalla tai työtavoissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lääkärin antama kortisonipistos tai fysikaalisen hoidon keinot saattavat olla
tarpeen, jos lääkehoidolla ja levolla ei saada tilannetta rauhoittumaan.
Leikkaushoitoa joudutaan joskus harkitsemaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun kipu on rauhoittunut, tärkeää on lisätä käden rasituskestävyyttä.
Rasituskestävyyttä on mahdollista saada aikaan pikkuhiljaa tehostuvalla
lihasten harjoituksilla. Olennaista on edetä ammattitaitoisessa ohjauksessa
riittävän rauhallisesti, mutta määrätietoisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona voi reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä ja salvoja käyttää
samanaikaisesti muutaman päivän kuurina ja antaa kylmähoitoa useamman kerran
päivässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tenniskyynärpäässä kannattaa venytellä mieluusti kylmähoidon jälkeen
seuraavasti. Ensin koukistetaan kyynärpäätä ja pidetään samalla toisella
kädellä rannetta taivutettuna kämmensuuntaan. Sen jälkeen oikaistaan kyynärpää
pitäen ranne koko ajan koukussa toisella kädellä, jolloin kyynärpäähän
kiinnittyvät lihakset venyvät. Tässä asennossa käsi pidetään 20- 30 sekuntia.
Sama toistetaan useamman kerran päivän aikana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitoon ja ehkäisyyn on tarjolla erilaisia kyynärpään ja muiden alueiden tukia.
Kipuvaiheessa voidaan käyttää rannelastaa estämään ranteen toistoliikkeet. Näin
vähennetään lihasten kiinnittymiskohdan ärtymistä kyynärpäässä. Myöhemmässä
vaiheessa saattaa olla hyötyä kyynärvarren aluetta puristavasta tenniskyynärpäätuesta,
jolla myös pyritään vähentämään kiinnittymiskohtaan kohdistuvia voimia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Töitä ja harrastuksia, missä tehdään kämmenen puristusta vaativia
toistoliikkeitä, on hyvä välttää. Jos henkilö on käyttänyt hiirtä kipeytyneellä
kädellä, sitä kannattaa opetella hallitsemaan myös toisella kädellä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lyhyitä taukoja on hyvä pitää useasti päivän mittaan varsinkin päätetyössä.
Kipeää kättä voi nostaa ylös ja jännittää kaikkia lihaksia. Sen jälkeen
kannattaa rentouttaa ja ravistella kättä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
On tarkistettava, että tietokoneen edessä on näppäimistölle riittävästi tilaa,
johon voi laskea kädet. Kirjoittaessa näppäimistön eteen on myös syytä hankkia
pehmeä rannetuki.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tennistä pelatessa mailan varren pitää olla sopivan kokoinen. Lyönti tehdään
ranne suorana. Pehmeämmät jänteet ja suuremmpi mailan lapa voivat myös keventää
iskun aiheuttamaa tärähdystä. Kahden käden rystylyöntiä suositellaan. Siinä
pitäisi kiertää riittävästi ja pyrkiä lyömään edempänä, jotta vältyttäisiin
ranteen voimakas koukistus lyönnin osumahetkellä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun kipu on saatu rauhoittumaan onnistuneen hoidon jälkeen, niin on tärkeää
estää samat ongelmat tulevaisuudessa. Peleissä ja muussa toistuvia liikkeitä
sisältävissä rasituksissa pitäisi käden käyttö rajoittaa tasolle, joka voidaan
sietää ilman ärsytystä. Yleiskunto pitäisi pitää hyvänä ja pyrkiä vähitellen
vahvistamaan kyynärvarren lihaksia ja myös muita yläraajojen lihaksia.
Fysioterapeutti tai henkilökohtainen valmentaja voi tehdä harjoitteluohjelman,
jolla käden toimintakykyä pyritään parantamaan ja näin ennaltaehkäisemään myös
kipujen uusiintumista. Lihasvoimia vahvistetaan nousujohtoisesti.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKixHOxvbF_LXov3HbBRf3xRWH2MnB0IxB3apLi5gzJ-FYUORq2LRjN5TZ9xFPfcWAO1mIDwfo4sLbaIv8haddtrzgBAyuQddTbxvQHz0OQ-w619xpRxVXbYkmPpagFRMVGBmZFLyr-s6xcaVAQb9jiAOgcyJcpmYu0PYBSkFrrzmYEydtzHd_mldsbd6J/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;h2 id=&quot;ky-golf&quot;&gt;Golfkyynärpää, ei yksin golfista&lt;/h2&gt;
  &lt;p&gt;&lt;/p&gt;Kyynärpään sisäsyrjällä tuntuva vastaavanlainen kiputila on nimitetty
golfkyynärpääksi (mediaalinen epikondyliitti). Jokainen varmaan arvaa miksi. Olkaluun sisempään nivelnastaan
kyynärpäässä kiinnittyy lihasryhmä, joka koukistaa rannetta kämmenen suuntaan.
Muuten tila on pitkälle samantapainen kuin tenniskyynärpääkin, paitsi että
kipuoireet ovat nyt kyynärpään sisäsivulla, kun taas ne tenniskyynärpäässä ovat
ulkoreunalla. Säteily alas kyynärvarren on kummassakin tilanteessa yleistä.&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
&lt;br /&gt;
Molemmat kiusat johtuvat kyynärvarren lihasten ja jänteiden liiallisesta
rasituksesta tai vähäisistä vaurioista, jotka aiheuttavat tulehdusta ja
ärtyneisyyttä jänteissä ja kipuja niiden kiinnittymiskohdassa kyynärpään
seutuun. Jos jänteissä on rappeutumaa entuudestaan, niin ärsytys voi syntyä
helpommin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tämä sisäsivun kiinnittymiskohta rasittuu esimerkiksi golflyöntien ja monen
muun urheilulajin ja fyysisen rasituksen yhteydessä. Ärtyminen syntyy helpommin
golfkauden alussa. Vaiva voi alkaa yhdestä voimakkaasta ponnistuksesta tai
toistuvasta rasituksesta, jossa vaaditaan ranteen ja sormien käyttöä aiempaan
rasituksen tasoon verrattuna epätavallisen suurilla voimilla. Tämä voi olla
esimerkiksi viikonlopun remonttimaalaus tai kirvesmiestyöt kesälomalla.
Liiallinen tekstinkäsittely saattaa aiheuttaa vaivoja, samoin urheilussa
heittolajit, voimaharjoittelu ja muu vastaavaa toimintaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kivun ja paikallisen arkuuden lisäksi saattaa muina oireina olla jäykkyyttä,
puutumista, pistelyä ja käden tai sormien voimien heikkoutta. Vaivat alkavat
useimmiten vähitellen. Jos sama rasitus jatkuu ilman korjaavia toimia, niin
ongelma pahenee.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yleensä diagnoosiin päästään lääkärin tutkimuksessa missä tyypillisesti
todetaan kipuja voimakkaimmillaan paikallisesti kyynärpään sisäreunalla ja
testauksessa saadaan aikaan kipua tällä samalla seudulla, kun vastustetaan
ranteen koukistusta kämmenen suuntaan. Joskus röntgen- tai MRI-tutkimus voi
olla tarpeen, jos on välttämätöntä sulkea pois muita mahdollisia kivun syitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoidossa on oikea-aikainen lepo tärkeää alkuvaiheessa. Kaikki toistuvia ja
voimakkaita liikkeitä kivuliaassa kädessä tulee välttää, kunnes kipu häviää.
Kylmäpakkauksilla hautomista voidaan tehdä kivuliaalle alueella useita kertoja
päivässä 15 minuuttia kerralla tai pidempään. Reseptivapaita kipulääkkeitä ja
venyttelyä voidaan käyttää itsehoitona tuoreessa kipuvaiheessa. Fysioterapiasta
on usein apua vaivan pitkittyessä. Myös kortisonipistoksia voidaan käyttää. Jos
kipua ei muilla keinoin saada kuriin, on mahdollista keskustella leikkaushoidon
tarpeesta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tennistä pelatessa on hyvä tarkistaa samat asiat. Mailan ja
kahvan koko, jänteiden liiallinen kireys. Kämmenlyönti pitäisi lyödä vartalon
etupuolella eikä ranne saisi lyönnin osuessa olla enää rystysuuntaan
taipuneena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun kipu on saatu rauhoittumaan, voi palata vähitellen normaaliin elämään.
Rasitusta on syytä nostaa asteittain. Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä
kohdennetut harjoitukset lihasvoiman ja kestävyyden lisäämiseksi kuntosalilla
tai kotona ovat hyödyllisiä. Henkilökohtainen valmentaja tai fysioterapeutti
voi laatia ohjelman tätä varten. Golfissa ja muissa urheilulajeissa on syytä
tarkistaa suorituksen tekniiikka ja välineiden sopivuus mm. tarttumisotteen
osalta.&lt;br /&gt;

 &lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;ky-ulnar&quot;&gt;Kyynärhermon pinne (sulcus nervi ulnaris -oireyhtymä), joskus nojaamisestakin&lt;/h2&gt; 
  Joskus kyynärseudussa esiintyy hermojen pinnetiloja. Tavallisin on
kyynärhermossa, joka kulkee urassa sidekudossäikeiden alla hyvin pinnallisena
kyynärpään alta, läheltä sisempää reunaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hermo on huonosti suojattu ulkoisilta vaurioilta ja saattaa ärsyyntyä suoran
vamman tai pidemmän puristuksen tai paineen seurauksena. Se voi joutua ahtaalle
kyynärpään äärikoukistuksen yhteydessä. Suora isku, pitkittynyt paine tälle
alueelle, kuten jopa vain nojaaminen, voi aiheuttaa ongelman. Myös anatomiset
muutokset, kuten luupiikit, kasvaimet jne. voivat ärsyttää hermoa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kivun lisäksi oireina ilmaantuu puutumista ja tunnon alenemista 4. ja 5.
sormessa. Hankalissa tapauksissa voi kädessä olla lihasheikkoutta ja
lihaskatoa. Vaikeimmissa ongelmissa voi tuloksena olla 4. ja 5. sormien
virheasento koukistukseen, joka muistuttaa linnun raatelujalkaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lääkärin tutkimus tarvitaan, jotta voidaan sulkea pois muut mahdolliset syyt
kosketustunnon alenemiseen 4. ja 5. sormissa. Samantyyppisiä oireita voi
aiheutua kaularangan rappeutumasta ja hermoärsytyksestä ranteen tasolla.
Diagnoosi voidaan varmistaa tarvittaessa hermorata- eli EMG-tutkimuksella.
Siinä todetaan alentunut hermoimpulssin johtumisnopeus kohdassa missä hermo on
puristuksessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kipuja helpottamaan itsehoitona voidaan käyttää reseptivapaita
tulehduskipulääkkeitä. Kyynärpään äärikoukistuksia on syytä välttää, samoin
suoraa painetta tai nojaamista kyynärpäälle. Joskus on tarpeen vapauttaa hermo kirurgisesti,
jos ei vaiva muuten rauhoitu.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;ky-radial&quot;&gt;Värttinähermon pinne (Frohsen oireyhtymä)&lt;/h2&gt;
Värttinähermo voi joutua ahtaalle kyynärpään alueella. Se on harvinaisempaa
kuin kyynärhermon pinnetila. Puristusta voi syntyä värttinäluun murtuman
yhteydessä. Tällöin oireina on voimakas kipu ja käden käytön vaikeus tai
mahdottomuus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi hermo voi ärsyyntyä töissä missä vaaditaan kyynärvarren lihasten
toistuvaa, voimakasta ponnistelua. Esimerkiksi ruuvimeisselillä vääntäminen tai
raskaan vasaran heiluttelu, varsinkin tottumattomalla, voi ärsyttää hermoja sen
reitillä ja antaa vaivoja. Lihasten jännitys voi myös levitä samoihin
lihaksiin, jotka ovat mukana lihas ja jänneärsytyksessä
tenniskyynärpäävaivoissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oireina on ulommassa osassa kyynärpäätä paikallista kipua, joka voi muistuttaa
tenniskyynärpäätä. Diagnoosi tehdään lääkärin tutkimuksessa tyypillisen
oirekuvan, tutkimuksessa todettavan paikallisen arkuuden ja kipu testauksen
avulla. Siinä yritetään saada aikaan kipua, kun kyynärpää suorana vastustetaan
ranteen ja keskisormen ojennusta. Värttinähermon puristus ei aiheuta
tuntomuutoksia kädessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yleensä levolla ja ärsyttävien liikkeiden välttämisellä saadaan oireet
rauhoittumaan. Tulehduskipulääkkeitä ja kylmähautelua voidaan käyttää
itsehoitona. Joskus harvoin leikkaus voi olla tarpeen.&lt;b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
 &lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;ky-nivelrikko&quot;&gt;Kyynärpään nivelrikko, harvoin nuorilla&lt;/h2&gt;
Kyynärseutuun sattuu kohtuullisen usein erilaisia vammoja, joiden seurauksena
nivelrusto saattaa vaurioitua jo nuorellakin ihmisellä. Iän mukana kaikilla
ilmaantuu niveliin eriasteisia kuluma- ja rappeutumamuutoksia. Kyynärpään
oireita aiheuttava nivelrikko ei ole onneksi kovin tavallinen koska nivel on
tukeva, ei kanna päällään painoa, eikä useinkaan joudu jatkuvan suuremman
rasituksen kohteeksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kyynärpäähän nivelrikon oireina ovat kivut ja liikelaajuuksien supistuminen.
Aluksi kipua ilmaantuu varsinkin rasituksessa. Se tuntuu tyypillisesti nivelen
sisällä. Mukana voi olla myös turvotusta ja rutinaa tai muita ylimääräisiä
ääniä niveltä liikuteltaessa. Joskus voi esiintyä nivelen lukkiintumisen
tunnetta. Taudin edetessä voi mukaan tulla liikelaajuuksien supistumista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Röntgentutkimus on usein tarpeen diagnoosin varmistamiseksi. Itsehoitona
voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä ja kylmähautelua ärsytysvaiheessa. Myös
lämmöstä voi olla helpotusta oireisiin saatavissa. Fyysinen rasitus pitäisi
rajoittaa tasolle, jonka nivel hyvin sietää. Fysikaalista hoitoa on käytetty
kipuvaiheissa. Leikkaustoimina voidaan tähystystä tai keinonivelleikkausta
harkita jos ei muuten tilanteen kanssa selvitä.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;ky-murtuma&quot;&gt;Kyynärpään murtumat&lt;/h2&gt;
Kyynärpään seudun luut voivat murtua vammojen yhteydessä. Tavallisin murtuma on
kyynärlisäkkeessä, joka useimmiten syntyy, kun kaadutaan kyynärpään päälle.
Diagnoosi varmistuu röntgenkuvauksella. Suurempien vammojen ja pitkittyneen
voimakkaan kyynärpään säryn tai liikerajoituksen jatkuessa on hyvä käydä kättä
näyttämässä lääkärille. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Onnettomuuksien yhteydessä voi nivel myös mennä sijoiltaan,
onneksi tätä tapahtuu harvemmin. Sekin vaatii välittömiä hoitotoimia.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kyynärseudun murtumissa rikkoutuu jokin kyynärnivelen
muodostavista luista, olkaluu, värttinäluu tai kyynärluu. Ne voivat olla
seurausta kaatumisesta ojennetun käden varaan, suoraan osumasta tai vääntövammasta.
Murtumat voivat vaihdella pienestä hiusmurtumasta laajaan nivelpintaan
ulottuvaan vaurioon.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Tavallisin syy on kaatuminen tai isku, jossa käsi on ojennettuna ja voima
kohdistuu kyynärpäähän. Myös liikenne- ja urheiluvammat, etenkin kontakti- ja
kamppailulajeissa voivat aiheuttaa murtuman. Iäkkäillä ihmisillä mahdollinen osteoporoosi
lisää murtumariskiä.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Murtuman oireita ovat äkillinen kipu kyynärpään alueella, turvotus, mustelma,
liikerajoitus ja usein kyvyttömyys ojentaa tai taivuttaa kättä. Murtumakohdassa
voi tuntua arkuutta ja joskus näkyä virheasento. Usein käden käyttö on hyvin
kivuliasta tai mahdotonta.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Hoito riippuu murtuman tyypistä ja siirtymästä. Pienet, hyväasentoiset murtumat
hoidetaan usein kipsillä tai lastalla. Jos luu on siirtynyt tai nivelpinta
vaurioitunut, tarvitaan usein kirurginen hoito. Fysioterapia aloitetaan
mahdollisimman varhain liikeratojen palauttamiseksi.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Itse voi murtumaa hoitaa tuoreessa vaiheessa kylmähoidolla.
Käden kohoasento vähentää turvotusta. Jos murtuma on vaatinut lasta- tai
kipsihoitoa, on sen jälkeen tärkeää aloittaa oikea-aikaisesti liikuttelu ja
myöhemmin lihasharjoittelu jäykkyyden estämiseksi.&lt;br /&gt;
Ehkäisyssä korostuu kaatumisten esto tasapaino- ja lihasharjoittelun avulla
sekä suojainten käyttö riskialttiissa urheilulajissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pienempien vammojen yhteydessä voi tulla nivelside-, jänne- tai lihasvaivoja.
Pehmytkudoksiin voi tulla verenpurkaumia tai ruhjeita. Pienemmän kolhut
paranevat useimmiten itsestään suhteellisen nopeasti. Itsehoitona voi käyttää
tulehduskipulääkkeitä ja kylmää. Tilanteen pitkittyessä voi lääkärillä käydä
arviossa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  
  
&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;ky-biceps&quot;&gt;Hauislihaksen jänteen repeämä kyynärseudussa&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kyynärtaipeen puoleinen hauislihaksen (m. biceps brachii)
jänne voi revetä kiinnityskohdastaan värttinäluusta. Tämä on harvinaisempi kuin
olkapään puoleinen repeämä, mutta aiheuttaa huomattavan voimanmenetyksen
käsivarren koukistuksessa ja kämmenen käännössä ylöspäin.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vamma aiheutuu tyypillisesti äkkinäisessä, voimakkaassa vedossatai
painon nostossa, jossa lihas supistuu samalla kun se venyy eli niin sanotussa eksentrisessä
kuormituksessa. Riskiä vamman syntymiseen lisää tupakointi, ikääntyminen ja jotkut
lääkkeet kuten kortisoni.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Repeämä tuntuu usein poksahduksena kyynärtaipeessa. Samanaikaisesti tulee
äkillinen kipu ja seurauksena syntyy alueelle turvotus ja mustelma.
Hauislihaksen muoto muuttuu. Lihas nousee ylemmäs ja syntyy Kippari-Kallen lihas.
Käsivarren voima heikkenee. Varsinkin kämmenen kääntö ylöspäin on heikko ja kivulias.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Nuorilla ja aktiivisilla potilailla voidaan suorittaa leikkaus,
jossa jänne kiinnitetään takaisin luuhun. Iäkkäämmillä ja vähemmän
kuormittavassa työssä olevilla konservatiivinen hoito &amp;nbsp;eli fysioterapia, voima- ja
liikkuvuusharjoittelu, voi riittää.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Alkuvaiheessa kylmä ja lepo lievittävät kipua. Leikkauksen jälkeen noudatetaan
fysioterapeutin ohjaamaa kuntoutusohjelmaa.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Ehkäisyssä tärkeintä on lämmittely ennen voimaharjoittelua ja äkillisten,
liiallisten painojen välttäminen.&lt;br /&gt;

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;ky-bursiitti&quot;&gt;Limapussin tulehdus eli bursiitti, pullistuma joskus suuri&lt;/h2&gt;  
  Kyynärpään limapussi voi turvota vammojen tai rasituksen seurauksena. Yleensä
suurempia kipuja ei esiinny, vaan ihminen itse huomaa kyynärpään seudussa
pehmeän pullistuman. Hoitona voidaan käyttää pussin tyhjentämistä nesteestä ja
kortisonipistosta. Jos limapussi on huomattavasti suurentunut, se voidaan
joutua poistamaan leikkauksella.&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;div&gt;
&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcVtos-XVBmQZatqZqsgvTbHAD-JjRaVh0GmKkAyIbUt5BbeGHmcQA-jNkRA73-W1vUkhqYzFjtl3ZhliAT45kryEiT7Umk2aZgoweZeOyvXjTWg20sejWHUR4KEdsGacvCLBnYFXBYRTB/s1600/OsaKyynar.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637694105114381090&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcVtos-XVBmQZatqZqsgvTbHAD-JjRaVh0GmKkAyIbUt5BbeGHmcQA-jNkRA73-W1vUkhqYzFjtl3ZhliAT45kryEiT7Umk2aZgoweZeOyvXjTWg20sejWHUR4KEdsGacvCLBnYFXBYRTB/s200/OsaKyynar.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 139px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;ky-paivus&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos kyynärpääkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpään voimakas kipu suoran iskuvamman tai esim. kyynärpään päälle kaatumisen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpään kipu ja ulkoisen muodon muuttuminen vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Suuri vuotava haava.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos kyynärpääkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpään kivulias liikerajoitus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpään kipu, jos siihen liittyy käden heikkoutta tai halvausoiretta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpäästä sormiin päin säteilevä kipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpääkipu, jonka yhteydessä on pistelyä tai tunnottomuutta käsissä tai sormissa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpääkipu, jonka yhteydessä on vaikeuksia liikuttaa käsiä tai sormia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpään lisääntyvä kipu ja korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkäaikainen kipu, joka ei mene parempaan ja lämpö.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpään kipu ja pidempiaikainen turvotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpään kipu, joka ei anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpään kipu, jos se häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittyneet kiputilat, jos tilanne ei itsehoidolla rauhoitu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käsikaupan kipulääkkeet eivät helpota kipua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpääkipu on jatkuvaa tai toistuu usein.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpääleikkauksen jälkeen lisääntyvä kipu ja lämpö.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Lievä kyynärpääkipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärpääkivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kyynärseudun pinnallinen haava.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä kyynärpääkipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
  

&lt;h4 id=&quot;ky-ithoit&quot;&gt;Itsehoito&lt;/h4&gt;
  
&lt;p data-end=&quot;4483&quot; data-start=&quot;4287&quot;&gt;Kyynärpään kipu liittyy usein jänteiden ärsytykseen (tenniskyynärpää, golfkyynärpää), toistokuormitukseen, heikkouteen, puristusvoiman ylikuormitukseen tai tietokonehiiren pitkäaikaiseen käyttöön.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Alla olevat keinot sopivat &lt;strong data-end=&quot;4550&quot; data-start=&quot;4512&quot;&gt;lievään ja tuttuun kyynärpääkipuun&lt;/strong&gt;, jossa ei ole vammaa, voimakasta turvotusta tai hermo-oireita.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4667&quot; data-start=&quot;4634&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;4667&quot; data-start=&quot;4638&quot;&gt;1. Kylmä akuuttiin kipuun&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4733&quot; data-start=&quot;4668&quot;&gt;– 10–15 minuuttia, jopa 2–3 kertaa päivässä ensimmäisinä päivinä.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4799&quot; data-start=&quot;4740&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;4799&quot; data-start=&quot;4744&quot;&gt;2. Vältä kipua provosoivia liikkeitä väliaikaisesti&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4919&quot; data-start=&quot;4800&quot;&gt;– Esimerkiksi painavat nostot, puristusvoimaa vaativat tehtävät.&lt;br data-end=&quot;4867&quot; data-start=&quot;4864&quot; /&gt; – Salli kuitenkin kevyt liike kivuttomalla alueella.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4969&quot; data-start=&quot;4926&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;4969&quot; data-start=&quot;4930&quot;&gt;3. Kyynärvarren lihasten venytykset&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Tee 20–30 sekuntia, 2–3 kertaa päivässä:&lt;br /&gt; – &lt;strong data-end=&quot;5044&quot; data-start=&quot;5013&quot;&gt;Ranteen ojentajien venytys:&lt;/strong&gt; Ojenna kyynärpää suoraksi, paina kättä kevyesti alaspäin.&lt;br data-end=&quot;5105&quot; data-start=&quot;5102&quot; /&gt; – &lt;strong data-end=&quot;5140&quot; data-start=&quot;5107&quot;&gt;Ranteen koukistajien venytys:&lt;/strong&gt; Tee päinvastainen liike.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong data-end=&quot;5180&quot; data-start=&quot;5167&quot;&gt;Perustuu:&lt;/strong&gt; Fysioterapian perusohjeet.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5270&quot; data-start=&quot;5214&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;5270&quot; data-start=&quot;5218&quot;&gt;4. Kyynärvarren vahvistaminen (kroonisempi kipu)&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5436&quot; data-start=&quot;5271&quot;&gt;– Kuminauhan kanssa ranteen ojennus/koukistus erittäin kevyellä vastuksella.&lt;br data-end=&quot;5350&quot; data-start=&quot;5347&quot; /&gt; – Eksentrinen treeni (hidas alaslasku) voi auttaa tenniskyynärpäässä.&lt;br data-end=&quot;5422&quot; data-start=&quot;5419&quot; /&gt; – 3× viikossa.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5518&quot; data-start=&quot;5438&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;5451&quot; data-start=&quot;5438&quot;&gt;Perustuu:&lt;/strong&gt; Tutkimusnäyttö (EN): eksentrinen harjoittelu auttaa jännekivuissa.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5560&quot; data-start=&quot;5525&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;5560&quot; data-start=&quot;5529&quot;&gt;5. Työn ja ergonomian säätö&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5685&quot; data-start=&quot;5561&quot;&gt;– Pidä rannetta neutraalissa asennossa hiirtä käyttäessä.&lt;br data-end=&quot;5621&quot; data-start=&quot;5618&quot; /&gt; – Vaihtele työasentoja.&lt;br data-end=&quot;5647&quot; data-start=&quot;5644&quot; /&gt; – Harkitse pystihiirtä tai rannetukea.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5736&quot; data-start=&quot;5692&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;5736&quot; data-start=&quot;5696&quot;&gt;6. Tukiside tai tenniskyynärpää-tuki&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5815&quot; data-start=&quot;5737&quot;&gt;– Voi helpottaa kuormitusta lyhyellä aikavälillä.&lt;br data-end=&quot;5789&quot; data-start=&quot;5786&quot; /&gt; – Käytä vain tarvittaessa.&lt;/p&gt;  
    &lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;h2 data-end=&quot;4632&quot; data-start=&quot;4620&quot;&gt;&lt;/h2&gt;&lt;/div&gt;

&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;ky-lisatietoa&quot;&gt; Lisätietoa kyynärpääkivuista&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=tenniskyyn%C3%A4rp%C3%A4%C3%A4&amp;amp;p_artikkeli=dlk00335&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tenniskyynärpäästä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Terveystalon sivu &lt;a href=&quot;https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/golfkyynarpaa&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;golfkyynärpäästä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli käden ja kyynärpään &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00065&amp;amp;p_haku=kyyn%C3%A4rp%C3%A4%C3%A4&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;rasitussairauksista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo99008&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kipeä kyynärpää&lt;/a&gt; Duodecimlehti.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00349&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Yläraajan vammat&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://trinitas.fi/wp-content/uploads/2022/09/Hauisvammat.pdf&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Hauisvammat&lt;/a&gt; Trinitas Lääkäritalo.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo14108&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Yläraajan yleisimmät hermopinteet&lt;/a&gt; Duodecimlehti.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00296&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Limapussin tulehdus (bursiitti),&lt;/a&gt; oireet ja hoito - Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;

&lt;br /&gt;&lt;b&gt;
Lisätietoa kyynärpääkivuista englanniksi:
&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Clevelandclinic.org englanninkieliset sivut kyynärpään &lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/body/elbow-joint&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;anatomiasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/bones-joints-muscles/tendinopathy-and-tenosynovitis-tendinosis/tennis-elbow&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tennis elbow,&lt;/a&gt; causes &amp;amp; treatment - Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/21711-golfers-elbow-medial-epicondylitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Golfer’s elbow,&lt;/a&gt; medial epicondylitis – Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.orthoinfo.org/en/diseases--conditions/biceps-tendon-tear-at-the-elbow/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Biceps Tendon Tear at the Elbow,&lt;/a&gt; by AAOS/OrthoInfo.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/22553-elbow-olecranon-bursitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Elbow Olecranon Bursitis.&lt;/a&gt; overview by Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/diseases--conditions/elbow-olecranon-bursitis/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Elbow Olecranon Bursitis,&lt;/a&gt; patient information AAOS/OrthoInfo.&lt;br /&gt;

Arthritis.org englanninkieliset sivut kyynärpään &lt;a href=&quot;https://www.arthritis.org/health-wellness/treatment/joint-surgery/preplanning/elbow-surgery-options&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;leikkaushoidoista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/22272-ulnar-nerve-entrapment&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ulnar Nerve Entrapment.&lt;/a&gt; – causes, symptoms &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/doctor/neurology/ulnar-nerve-disorders&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ulnar Nerve Disorders,&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.hss.edu/health-library/conditions-and-treatments/list/ulnar-nerve-entrapment&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ulnar Nerve Entrapment.&lt;/a&gt; – HSS Health Library.&lt;br /&gt;


Yläraajojen lihasvoimaa parantava &lt;a href=&quot;http://www.eatonhand.com/hw/nirschl.htm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;jumppaohjelma.&lt;/a&gt;
  &lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/kasikipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Käsikipu - sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/2499504654646630116/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/2499504654646630116' title='8 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/2499504654646630116'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/2499504654646630116'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2010/04/kyynarpaakipu.html' title='Kyynärpääkipu'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdQC2-AZLUWLzG2VwtcpLAfI41HrmyD0YVUCtzMwaVE0WWviaOYR-ZbyJrQsSpbIkFDqcWgWSY4gOr-7GyMsgBGervP4HR_dTEmshCTlNwo_pHqhn1C3LYN4qfFYRoburyouz16wuvPhR0/s72-c/tennis2.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>8</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-6643862695812313969</id><published>2026-07-25T21:55:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T13:13:10.762+03:00</updated><title type='text'>Käsikipu</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
&lt;!--Sisällysluettelo--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Tämän sivun sisällysluettelo:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#ka-rannekanava&quot;&gt;Rannekanavaoireyhtymä&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ka-ulnar-ranne&quot;&gt;Kyynärhermon pinne ranteessa&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ka-nivelrikko&quot;&gt;Käden nivelrikko&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ka-reuma&quot;&gt;Nivelreuma&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ka-murtumat&quot;&gt;Ranteen ja sormien murtumat&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ka-tfcc&quot;&gt;Kolmioruston vamma (TFCC)&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ka-dequervain&quot;&gt;Peukalon jännetuppitulehdus (De Quervain)&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ka-trigger&quot;&gt;Jännetupen tulehdus ja napsusormi&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ka-dupuytren&quot;&gt;Dupuytrenin kontraktuura&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ka-rasitus&quot;&gt;Käden rasitusvammat&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ka-valkosormisuus&quot;&gt;Valkosormisuus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ka-veritulppa&quot;&gt;Veritulppa&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ka-ganglio&quot;&gt;Käden ganglion&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#ka-pais&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#ka-iittho&quot;&gt;Itsehoito&lt;/a&gt; |   
  &lt;a href=&quot;#ka-liso&quot;&gt;Lisätietoa käsikivuista&lt;/a&gt; | 
&lt;/div&gt;


&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
  
&lt;!--============ KYYNÄRVARSI- JA KÄSIKIPU ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;kasikivut&quot;&gt;Käsikivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Käsikivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Keskihermon pinne ranteessa; puutuminen peukalon, etu- ja keskisormen alueella.&quot;&gt;Rannekanavaoireyhtymä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Pahenee öisin; usein työperäinen, lievissä tukilasta ja lepo&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Ulnarishermon pinne Guyonin kanavassa. Puutuminen pikkusormessa ja puolessa nimetöntä.&quot;&gt;Kyynärhermon pinne ranteessa&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Puutuminen ja heikkous sormien loitonnuksessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Sormien ja peukalon tyvinivelten kulumasairaus; yleinen iäkkäillä ja käsityöläisillä.&quot;&gt;Käden nivelrikko&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Turvotus, jäykkyys ja kipu tyvinivelissä etenkin aamuisin&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Krooninen tulehdussairaus, joka voi vaurioittaa useita käden niveliä.&quot;&gt;Nivelreuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Aamujäykkyys, molemminpuoliset oireet; reumalääkitys tärkeä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Ranteen tai sormien luunmurtuma, yleensä kaatumisen tai iskun seurauksena.&quot;&gt;Ranteen ja sormien murtumat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Turvotus, kipu, virheasento; voi vaatia lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kolmiorustokompleksin (TFCC) vamma – aiheuttaa kipua ranteen ulkosyrjälle.&quot;&gt;Kolmioruston vamma (TFCC)&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu ja napsuminen kämmenen käännössä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Peukalon jännetupen tulehdus (De Quervainin tauti), aiheuttaa kipua peukalon tyveen ja ranteeseen peukalon puolelle.&quot;&gt;Peukalon jännetuppitulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu ja turvotus peukalon tyvessä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Sormien jännetupen tulehdus; liikekipua, jänne napsahtaa tai lukkiutuu liikkeessä.&quot;&gt;Jännetupen tulehdus ja napsusormi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Sormi napsahtaa mennessään koukkuun&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kämmenen jännekalvon paksuuntuminen, sormet koukistuvat pysyvästi.&quot;&gt;Dupuytrenin kontraktuura&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hitaasti etenevä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Toistotyö tai urheilu voi aiheuttaa rasituskipuja käden lihaksiin ja jänteisiin.&quot;&gt;Käden rasitusvammat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Sopiva työn rasitus ja harjoittelu on tärkeää&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kylmäherkkyys, sormet menevät valkeaksi kylmässä– Raynaud’n ilmiö. Samalla kipuja.&quot;&gt;Valkosormisuus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi liittyä tärinätyöhön tai verisuonten poikkeukselliseen supistumiseen kylmässä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Verenkierron tukos käden verisuonessa, äkillinen käden voimakas kipu, viileys ja kalpeus. Pulssi ei tunnu.&quot;&gt;Käden valtimotukos&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Päivystystilanne, heti hoitoon&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Hyvänlaatuinen nesteen täyttämä patti (ganglion), tavallisin ranteessa.&quot;&gt;Käden ganglion&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleensä vaaraton; joskus kipua tai liikerajoitus&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMPgEMoufyfp0r-2sYz5ZyH8LITnaAXcdCvJSb9sWKwlNciTMx-OBKEVA98YoocxiRHikC2DQkK8xkZ4S4rBFlK7WHmrSJBiUZ9uj16P1cXfEJN9kny6nZll1V8jEorIALqPHz4Tr1wcTH/s1600/k%25C3%25A4si1.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; height=&quot;212&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMPgEMoufyfp0r-2sYz5ZyH8LITnaAXcdCvJSb9sWKwlNciTMx-OBKEVA98YoocxiRHikC2DQkK8xkZ4S4rBFlK7WHmrSJBiUZ9uj16P1cXfEJN9kny6nZll1V8jEorIALqPHz4Tr1wcTH/s320/k%25C3%25A4si1.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;Käsikivussa ranteen hermot voivat olla ahtaalla&lt;/h2&gt;
Käsi on hyvin monipuolinen työkalu. Siinä on voimaa. Käsi pystyy tuntemaan
hyvinkin pieniä esineitä ja tekemään suurta tarkkuutta vaativia toimintoja.
Luonnossa ei liene muualla yhtä hienoa monitoimilaitetta. Usein vasta kun siinä
ilmenee häiriöitä, ihminen oppii ymmärtämään ja arvostamaan sen jokapäiväistä
toimintaa.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;ka-rannekanava&quot;&gt;Rannekanavaoireyhtymä (karpaalitunnelisyndrooma), ranteessa hermot ahtaalla&lt;/h2&gt;  
  
Käden tavallisimpiin vaivoihin kuuluu keskihermon, nervus medianus, joutuminen
ahtaalle rannekanavassa. Tätä esiintyy varsinkin päätetyöntekijöillä sekä
muilla, joilla ranne joutuu rasitukselle alttiiksi. Tiettyjä instrumentteja
soittavilla muusikoilla, täriseviä työkaluja käyttävillä ja koko päivän yläraajojen
toistotyötä tekevillä, vaivaa esiintyy muita useammin. Myös tautitilat, joiden
seurauksena rannekanava tulee ahtaammaksi, voivat edesauttaa vaivan syntymistä.
Näin voi käydä esim. sokeritaudissa, kilpirauhasen vajaatoiminnassa, munuaisten
vajaatoiminnassa, alueen tulehduksissa ja vammoissa, vaihdevuosissa, raskauden
aikana, alkoholin liikakäytön yhteydessä ja reumapotilailla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keskihermo hermottaa kämmenen peukalon puoleista aluetta. Hermon vaurioissa
sekä tunto että lihastoiminta voivat kärsiä. Oireet alkavat yleensä puutumisen
tai polttelun tunteena kolmessa ensimmäisessä sormessa. Tämä on usein pahinta
yöaikaan, jolloin potilas voi joutua heräilemään toistuvasti. Käden ravistelu
tai kohoasento voi auttaa. Käden heikko puristusote voi tulla esiin vaikeuden
tunteena laukkuja kannettaessa. Mikäli käsisärky ei rauhoitu, saattaa myöhemmin
peukalon puolelle ilmaantua myös kämmenlihasten heikkoutta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tutkimuksessa havaitaan arkuutta ja sähköttelyn tunnetta rannekanavaa
painettaessa ja tunnon heikkenemistä 1.-3. sormien alueella kämmenpuolella.
Lisäksi ranteen taivuttelussa ääriasentoihin voidaan saada aikaan pistelyä ja
heikkoutta kädessä. Diagnoosi varmistetaan hermoratatutkimuksella (ENMG), jossa
hermon johtumisnopeus rannekanavassa on alentunut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lievissä tapauksissa hoitona käytetään lastaa pitämään rannekanavaa
keskiasennossa. Tällöin on hermoilla mahdollisimman paljon kulkutilaa.
Rannelastaa voi käyttää myös yöllä. Jos oireet eivät muuten rauhoitu, on
mahdollista pienellä leikkaustoimenpiteellä vapauttaa hermon kulkurata. Kovin
kauan vaivaa ei kannata seurailla, koska tällöin saattaa oikeasta hoidosta
huolimatta jäädä jälkioireita, joihin on hankala vaikuttaa.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieDJlFPbLTRYUDikBlz2xvWDLcUxRFsdznv8AsYNAjVFyKz7nCyoJHs6P3s4QfMVrQrxB8s9Cpeeu1wlcBSbdIJyw5btl4XMt-But4XWrbTWkdJnN2roBYE33QMM6u-t6F8Pw2oKoggurP2mhPN1Xhiyi-9qsWer3hrta2FuM71jPR1X34iNBRIACLitXJ/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;h2 id=&quot;ka-ulnar-ranne&quot;&gt;Kyynärhermon pinne ranteessa (kyynärkanavaoireyhtymä, Guoynin oireyhtymä),
hermoärsytystä pikkusormen puolella&lt;/h2&gt;

Myös kyynärhermo, nervus ulnaris, voi jäädä ranteen alueella pinteeseen.
Tällöin oireet ovat samantapaisia kuin keskihermon ärsytyksessä, mutta ne ovat
4. ja 5. sormissa. Arkuus ranteessa on pikkusormen puoleisella reunalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillinen syntymätapa on suora paine hermon alueelle ranteessa. Tämä voi
syntyä esim. polkupyöräilyssä, jos nojataan rannetta ohjaustankoon tai
tietokonetyössä jos ranteeseen tulee puristusta sen painaessa työpöytää vasten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaivaa aiheuttavan puristustilanteen, ranteen ääriasentojen ja muun suuremman
rasituksen välttäminen sekä työssä että vapaa-aikana useimmiten riittää
hoidoksi. Lastahoitoa voidaan käyttää. Jos ei vaiva muuten asetu leikkaushoidon
mahdollisuuskin on käytettävissä.&lt;br /&gt;&lt;h2 id=&quot;ka-nivelrikko&quot;&gt;Käden nivelrikko vaivaa iän lisääntyessä&lt;/h2&gt;

Nivelrikosta johtuvat vaivat ovat käsien tavallisin ongelma iäkkäillä
ihmisillä. Nivelrikko on kulumistyyppien häiriö nivelissä. Se voi ilmaantua
yhteen niveleen tai olla samaan aikaan useammassa. Sairaudessa nivelen sileä
rusto muuttuu aluksia epätasaiseksi ja vaivan edetessä se voi kulua kokonaan
pois, jolloin alta paljastuu karkeampi suojaamaton luupinta. Kun vaurioituneet
rustot tai luupinnat liikkuvat toisiaan vasten, on liukuminen ja liike
nivelessä jäykempää ja usein ainakin jossain määrin kivuliasta. Sairauden
synnyssä perimällä, toistuvilla vammoilla tai rasittavalla työllä saattaa olla
merkitystä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nivelrikko vaurioittaa tavallisesti sorminivelistä kärki- ja keskiniveliä.
Niihin saattaa tulla kyhmyisyyttä, rutinaa tai muita ylimääräisiä ääniä ja
myöhemmin virheasentojakin. Ärsyyntymisvaiheessa voi olla lievää turpeutta.
Käden kipu ja särky on suurin haittaava tekijä. Se lisääntyy varsinkin
rasittavimmissa toimissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nivelrikkomuutoksia tulee myös peukalon tyviniveleen, joka on usein ensimmäinen
käden nivel, mihin nivelrikkovaivat ilmaantuvat. Tällöin siellä on paikallista
kipua, rutinaa ja joskus lievää turvotusta. Ranteen nivelrikko ei ole kovin
tavallinen. Nivelrikon diagnoosin voi varmistaa röntgen- tai MRI
-tutkimuksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valitettavasti ei nivelrikkovaivoihin ole parantavaa hoitoa tarjolla.
Tavallisesti hoidossa joudutaan käyttämään kipulääkkeitä, joskus
pitkäaikaisestikin. Lastahoitoa voidaan käyttää rauhoittamaan tulehtunutta
niveltä. Fysikaalisista hoidoista saattaa olla hyötyä esim. parafiinihoidosta
tai ultraäänihoidosta vedessä. Olennaista on käsien toimintakyvyn ylläpito
voimistelemalla. Jos kipuoireet ovat vaikeat, se onnistuu helpoiten vedessä.
Kortisonipistoksia voidaan antaa pahasti ärtyneisiin niveliin. Leikkaushoitoja
on myös tarjolla jos muilla keinoin ei selvitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käden nivelrikkovaivoissa kannattaa välttää töitä ja harrastuksia, joissa tulee
äkillistä tai voimakasta rasitusta. Peukalon tyvinivelen vaivoissa on järkevää
tarkistaa, onko työssä tapana tehdä peukalolla jotain suurempaa sormivoimaa
vaativaa suoritusta. Jos näin on, niin se kannattaa lopettaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarvittaessa on syytä käyttää voiman tarvetta vähentäviä apuvälineitä. Purkit
on helpompaa avata kostutetun liinan avulla, ja tiukkojen pullojen
aukaisemiseen on tehty apuvälineitä. Apuna voidaan käyttää myös tavallisia
hohtimia ja muita työkaluja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sormia voi olla helppoa ja miellyttävää voimistella lämpimässä vedessä.
Kannattaa hankkia pehmeä, sormien puristeluun tarkoitettu tyyny, jonka avulla
voi pitää käden lihasvoimat miellyttävällä harjoittelulla kunnossa.&lt;br /&gt;&lt;h2 id=&quot;ka-reuma&quot;&gt;Nivelreuma alkaa usein käsistä&lt;/h2&gt;

Käsissä esiintyy tulehduksellisia nivelvaivoja mm. nivelreuman, kihdin ja
nivelpsoriasiksen seurauksena. Nivelreuma on koko elimistön sairaus, joka
tuhoaa luita ja niveliä. Kun sen seurauksena nivel tulehtuu ja turpoaa, niin
sen tukevuus häiriintyy ja aiheutuu ruston ja luun vaurioitumista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oireina on kipua ja paikallista turvotusta itse nivelissä. Usein myös
liikelaajuudet ovat rajoittuneet joiltain osin ja esineisiin tarttuminen voi
olla vaikeutunut. Taudin myöhemmissä vaiheissa voi syntyä käden poikkeavaa
ulkonäköä sorminivelten sijoiltaan menon ja virheasentojen seurauksena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nivelreuma voi alkaa käsien nivelten tulehduksella, jolloin tyypillisesti
sormien tyvinivelet tulehtuvat. Myös ranne ja sormien keskinivelet voivat olla
ärsyyntyneet. Niveltulehdus on yleensä molemmissa käsissä samaan aikaan.
Turvotus on selkeämpää kuin nivelrikkovaivoissa. Reuma tai taudin epäily kuuluu
lääkärin selvitettäviin asioihin. Tauti varmistuu lääkärintutkimuksen
löydösten, sairaushistorian, laboratoriokokeiden ja röntgentutkimusten ja
tarvittaessa muiden kuvantamistutkimusten löydösten perusteella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mitä nopeammin hoitoon pääsee, sitä parempi. Hoito perustuu tehokkaaseen
lääkitykseen taudin aktiivisuuden saattamiseksi kuriin ja jatkossa sen
pitämiseen rauhallisena. Varhaisessa vaiheessa aloitetun nykyaikaisen
lääkehoidon tulokset ovat pääosin hyviä. Jos tauti on päässyt aiheuttamaan
palautumattomia niveltuhoja, niin leikkaushoitoja on myös tarjolla. Niillä
pystytään usein helpottamaan kipuja ja saamaan aikaan toimintakyvyn
paranemista.&lt;br /&gt;
&lt;h2 id=&quot;ka-murtumat&quot;&gt;Ranteen ja sormien murtumat&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Ranteen ja sormien murtumat ovat yleisiä etenkin kaatumisten seurauksena.
Tavallisin on värttinäluun alaosan murtuma, mutta myös pienemmät ranneluut tai
sormien luut voivat murtua.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Useimmiten murtuman aiheuttaa kaatuminen ojennetun käden varaan tai suora isku
käteen. Iäkkäillä ihmisillä osteoporoosi lisää riskiä. Nuorilla murtumat
liittyvät usein urheiluun.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Murtuman oireina on vamman jälkeinen äkillinen kipu,
turvotus, virheasento, liikerajoitus ja joskus selvä murtumaan sopiva ääni
tapaturmahetkellä. Sormien murtumissa voi niiden liike olla kivuliasta tai
mahdotonta.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Hyväasentoiset murtumat hoidetaan lastalla tai kipsillä riittävän ajan.
Siirtyneet murtumat voivat vaatia murtuman asennon korjauksen tai leikkauksen.
Toipumisen jälkeen aloitetaan fysioterapia ja käsien voima- ja
liikkuvuusharjoitukset.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Heti vamman jälkeen voi käyttää kylmäpakkausta ja pitää
raajaa kohoasennossa. Toipilasvaiheessa on hyvä tehdä sormien ja ranteen
liikkeitä päivittäin jäykkyyden ehkäisemiseksi. Kaatumisten ehkäisy ja
suojakäsineet urheilussa vähentävät riskiä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;ka-tfcc&quot;&gt;Kolmioruston (triangular fibrocartilage complex, TFCC) vamma (TFCC)&lt;/h2&gt;  
  &lt;span lang=&quot;EN-GB&quot;&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/span&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ranteen kolmiorusto on pieni kolmikulmainen rustolevy ranteen
pikkusormipuolella. Se vakauttaa kyynärluun ja ranteen välistä niveltä ja
toimii liukupintana. Kolmioruston vamma tarkoittaa tämän rakenteen repeämää tai
kulumaa.&lt;b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tyypillisesti vamma syntyy ranteen kiertoliikkeessä tai kaatumisen yhteydessä,
kun ranne on taivutettuna. Se syntyy usein rannemurtuman yhteydessä. Myös
pitkäaikainen ylikuormitus tai voimakas puristusote esimerkiksi mailapelien yhteydessä
voi aiheuttaa repeämän.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Oireina voi olla kipu ranteen pikkusormipuolella, napsuminen, heikentynyt
puristusvoima ja kipu erityisesti kiertoliikkeissä. Ranne voi tuntua
epävakaalta ja liikkeet voivat antaa muljahduksen tunteen.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Lievät vammat hoidetaan levolla, lastalla ja fysioterapialla. Jos repeämä aiheuttaa
ranteen tukevuuden huonontumisen, se voidaan leikata. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Itsehoitona ja ehkäisynä kannattaa välttää toistuvia
kiertoliikkeitä ja ylikuormitusta. Tukisidos tai rannetuki voi auttaa
paranemisen aikana. Lihashuolto ja oikea urheilun parissa ehkäisevät
uusiutumista.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;h2 id=&quot;ka-dequervain&quot;&gt;Peukalon jännetuppitulehdus (De Quervain)&lt;/h2&gt;


&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;De Quervainin tendinopatia eli peukalon jännetuppitulehdus on ranteen
peukalonpuoleisten jänteiden tulehduksellinen rasitusvaiva. Se aiheutuu
peukalon ojentaja- ja loitontajajänteiden hankauksesta jännetupessa. Sairautta
kutsutaan joskus äitipeukaloksi, tekstaajan tai pelaajan peukaloksi, koska se
liittyy toistuviin käsiliikkeisiin, kuten pelaamiseen tai peukalolla kirjoittamiseen
puhelimella, vauvan nosteluun.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Toistuvat peukalon ja ranteen liikkeet, kuten puristaminen, nostaminen ja
kiertoliikkeet, ärsyttävät jännetuppea. Jännettä ympäröivä liukumisen mahdollistava
kudos tulehtuu, siihen kertyy pieniä hyytymiä ja valkuaiskuituja. Tila
jännetupissa tulee vähitellen ahtaammaksi.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&amp;nbsp;Ylikuormituksessa
syntyy kipua, narinaa ja turvotusta. Altistavia tekijöitä voivat olla fyysinen
rasitus, hormonaaliset muutokset ja joskus reumasairaudet.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Peukalon tyven ja ranteen peukalonpuoleinen alue on arka, turvonnut ja kipu
pahenee, kun peukaloa liikutetaan tai rannetta taivutetaan sivulle. Tyypillinen
on positiivinen Finkelsteinin testi. Siinä kipu voimistuu, kun peukalo
puristetaan nyrkin sisään ja ranne taivutetaan poispäin peukalosta.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Ensisijainen hoito on lepo ja tulehduksen rauhoittaminen. Rannetta tukevaa ja
paikalaan pitävää lastaa voidaan käyttää muutama viikko. Tarvittaessa voidaan
antaa jännetuppeen pistää kortisonia. Harvoin tarvitaan leikkausta jännetupen
avaamiseksi.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Itse kannattaa välttää toistoliikkeitä ja puristavaa otetta.
Kylmähoito ja tulehduskipulääke auttavat, jos vaiva ärsyyntyy. Pelatessa ja
tekstiviestien kirjoittamisessa olisi hyvä käyttää kaikkia sormia
tasapuolisemmin. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;h2 id=&quot;ka-trigger&quot;&gt;Jännetupen tulehdus (tenosynoviitti) ja napsusormi (trigger
finger)&lt;/h2&gt;


&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tenosynoviitti on jännetupen tulehdus. Trigger sormi on
erityinen tenosynoviitin muoto, jossa sormen koukistajajänne paksuuntuu ja
juuttuu jännetuppeen aiheuttaen napsahtavan liikkeen.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Syynä voi olla toistuvat puristusliikkeet, käden vammat, raskas
käsityö. Sokeritauti ja reumasairaudet altistavat vaivalle. Jännettä ympäröivä liukumisen
mahdollistava kudos tulehtuu, siihen kertyy pieniä hyytymiä ja valkuaiskuituja.
Sen seurauksena jänne liukuu huonommin jännetupessa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on kipu ja turvotus sormen tyvessä, usein peukalossa
tai keskisormessa. Vaiva voi esiintyä kaikissa sormissa tai useammassa sormessa
samaan aikaan. Sormi voi jäädä koukkuun ja napsahtaa ojennettaessa. Pitkälle
edenneessä vaiheessa sormi voi lukittua koukkuasentoon.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitoon kuuluu lepo, tulehduskipulääkkeet ja tarvittaessa
kortisonipistos jännetuppeen. Jos vaiva pitkittyy, voidaan tehdä leikkaus,
jossa jännetuppi avataan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kannattaa välttää sormien ylikuormitusta ja toistuvaa
puristusliikettä. Kylmähoito ja venyttely voivat helpottaa oireita
alkuvaiheessa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;h2 id=&quot;ka-dupuytren&quot;&gt;Dupuytrenin kontraktuura vetää sormet koukkuun&lt;/h2&gt;

Kämmenen kalvorakenne ihon alla voi alkaa paksuuntua tuntemattomasta
perussyystä. Sen seurauksena pikkusormen puoleiset sormet alkavat vetäytyä
koukkuun pikkusormesta lähtien. Tätä kutsutaan Dupuytren kontraktuuraksi eli
käden pinnallisen peitinkalvon paksuuntumaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yleensä tauti kehittyy hitaasti vuosien kuluessa. Vaikeimmissa tapauksissa
saattaa kehittyä sorminivelten vaikea jäykistymä. Kun sormet eivät enää täysin
oikene, voi tämä aiheuttaa merkittävää haittaa tavallisissa päivittäisissä
toimissa. Jopa normaali kättely tai hansikkaiden laitto käteen voi olla
vaikeaa. Yleensä kuitenkaan vaiva ei onneksi aiheuta merkittäviä kipuoireita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Taudin aiheuttaja on tuntematon. On arveltu autoimmuuni mekanismeilla olevan
joku rooli synnyssä. Eli mahdollisesti elimistö hyökkää omia kudoksiaan vastaan
määrittelemättömän häiriön vuoksi. Riskitekijöinä on miessukupuoli, korkeampi
ikä, sokeritauti, alkoholin käyttö, tupakointi ja sukurasitus taudille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Muista kuin leikkaustoimenpiteistä ei yleensä ole apua. Vaiva voi uusiutua
leikkauksen jälkeenkin.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;
&lt;h2 id=&quot;ka-rasitus&quot;&gt;Käden rasitusvammat syntyvät yksipuolisesta työstä&lt;/h2&gt;
&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
Kyynärvarren ja ranteen alueella esiintyy suhteellisen usein erilaisia
rasitusvaivoja. Näitä aiheuttavat useimmiten yksipuolisesti rasittava työ tai
muu toistoliikkeitä sisältävä askartelu. Jos kipuoireeseen liittyy rahinaa,
kyseessä usein on jännetuppitulehdus. Silloin kannattaa ottaa pikaisesti
yhteyttä lääkäriin. Muuten yleensä rasituksen vähentäminen ja työasentojen
optimointi korjaa tilannetta.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;Itsehoitona voi käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä ja salvoja
muutaman päivän kuurina. Kivun rauhoittamiseksi kylmähoitoa sormien alueelle ei
kannata antaa liian pitkään yhtäjaksoisesti.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;Kyynärvarren lihasten
rasitusvaivoissa käsiä kannattaa venytellä pitämällä kyynärpäätä suorana. Rannetta
voi venyttää sekä kämmenen että kämmenselän suuntaan.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;
Käden suurempaa rasitusta täytyy välttää työssä ja vapaa-aikana. Ranteen
vaivoissa ei ole hyväksi tehdä töitä ja harrasteita, joissa tulee ranteen
toistuvia ääriasentoja ja toistoliikkeitä. Jos tietokoneen hiirtä on käytetty
kipeytyneellä kädellä, henkilön kannattaa opetella hallitsemaan sitä toisella
kädellä.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;
Varsinkin päätetyössä on hyvä pitää lyhyitä taukoja työskentelyn välissä. Kättä
voi nostaa ylös ja kaikkia lihaksia jännittää. Sen jälkeen voi rentouttaa ja
ravistella kättä.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;
Tietokoneella työskennellessä on hyvä tarkistaa, että näppäimistön edessä on
riittävästi tilaa, johon voi kätensä laskea. Kannattaa myös hankkia pehmeä
rannetuki näppäimistön eteen ja kirjoittaessa opetella laskemaan kädet sille.&lt;/div&gt;
&lt;!--[endif]--&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;/p&gt;
&lt;h2 id=&quot;ka-valkosormisuus&quot; style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;Valkosormisuus (Raynaud’n ilmiö)&lt;/h2&gt;

&lt;p&gt;
&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Joillain ihmisillä on taipumusta reagoida kylmyyteen käsien
poikkeuksellisen voimakkaalla sormien vaalenemisella ja viilenemisellä. Kun palataan
lämpimään ympäristöön, sormet tulevat poikkeavan sinertäväksi ja punertaviksi
ja ovat kipeitä. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Käsien joutuessa kylmään, oireena ilmenee yhden tai useamman
sormen muuttuminen vitivalkoiseksi. Tämä johtuu verisuonten poikkeuksellisen voimakkaasta
supistumisesta. Kohtaus kestää yleensä alle puoli tuntia. Myös kylmän
koskettaminen tai tuuli voi laukaista tilanteen. Lämpötila, joka aiheuttaa
oireen, vaihtelee paljon.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Sormien tai varpaiden valkoisuuteen voi liittyä pistelyä ja
kömpelyyttä. Kun raajat taas lämpenevät, ne muuttuvat ensin sinertäväksi ja
sitten punoittaviksi. Tähän liittyy samanaikaista kovaa kipua. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ilmiö voi esiintyä yksistään tai liittyä muihin sairauksiin.
Jos vaiva on alkanut jo teini-iässä eikä muita oireita ole, ei välttämättä
tarvita lisätutkimuksia. Mikäli oire ilmenee varttuneemmalla iällä ja siihen
liittyy nivel ja- ja lihasoireita, ihottumia, suun ja silmien kuivuutta ja
sydän tai keuhko-oireita, voivat lisätutkimukset olla tarpeen reumaattisten
sidekudostautien poissulkemiseksi.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Itsehoitona on lämpimät käsineet kaikilla säillä ja
muutenkin lämpimästi pukeutuminen. Tämän päivän tekstiiliteollisuus tarjoaa
erilaisia lämpimiä ratkaisuja vaatetukseen.&lt;/p&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Lääkehoitoa voidaan käyttää hankalammissa tilanteissa.&lt;/p&gt;
&lt;h2 id=&quot;ka-veritulppa&quot;&gt;Veritulppa iskee harvoin yläraajaan&lt;/h2&gt;
&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
Käden puutuminen ja pistely yöllä on suhteellisen tavallinen ilmiö. Jos se
menee nopeasti ohi asennonmuutoksen tai ylösnousun jälkeen, on yleensä kyseessä
käden huonosta asennosta tai lievästä puristuksesta johtunut ohimenevä käden
verenkiertohäiriö. Sitä ei tarvitse yleensä hoitaa tai tutkia sen erikoisemmin.
Jos käden puutuminen ja tikkuilu muuttuu pitkäaikaiseksi, voi sitä käydä
näyttämässä lääkärille.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;
Valtimoverenkiertoon päässyt irrallinen veritulppa voi äkillisesti tukkia
yläraajan verenkierron. Veritulppa on yleensä peräisin sydämestä, aortasta tai
tullut sydämen väliseinän aukon kautta laskimoverenkierron puolelta.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;
Oireena on äkillinen voimakas kipu yläraajassa. Raaja muuttuu väriltään
normaalia vaaleammaksi, kylmäksi ja tunnottomaksi. Tutkittuna pulssit
puuttuvat. Raaja on kylmä, tunnoton ja vaalea. Iho voi olla marmoroituneen
näköinen.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;
Tilanne vaatii päivystysluonteisesti verisuonikirurgisia toimenpiteitä, koska
raaja sietää verenkierron puuttumista vain lyhytaikaisesti. Hoitoina käytetään
suonen sisäisiä toimenpiteitä ja liuotushoitoja perinteisten leikkausten
ohella.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;
Yläraajoissa on laskimoveritulppa harvinainen. Tällöin voi raajassa olla kipua,
turvotusta ja kuumotusta. Diagnoosi selviää ultraääni- tai
varjoainetutkimuksella. Laskimopuolenkin veritulppaa epäiltäessä, täytyy lääkäriin
ottaa yhteyttä.&lt;/div&gt;&lt;b&gt;&amp;nbsp;&lt;/b&gt;
&lt;h2 id=&quot;ka-ganglio&quot; style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;Käden ganglion, pullistuma ranteessa&lt;/h2&gt;
&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
Ranteen rystyspuolella saattaa esiintyä ganglionmuodostelmia. Ne ovat
luonteeltaan hyvänlaatuisia kasvaimia, jotka ovat hyytelömäisen aineen
täyttämiä. Oireita voi olla myös kämmenpuolella.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;
Useimmiten kasvaimet ovat kivuttomia ja muodostavat vain ulkonäöllisen haitan,
esim. pienen yksittäisen pehmeän pullistuman. Joskus ne voivat kuitenkin
aiheuttaa kipuja, jos kasvaimet ovat syvemmällä ja jäävät liikkeissä jänteiden
väliin puristuksiin.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;br /&gt;
Jos ganglion on syvemmällä, ultraäänitutkimusta voidaan tarvita diagnoosin
varmistamiseen. Hoitona on tyhjentäminen ja kortisonin pistäminen. Jos tämä ei
onnistu tai vaiva uusiintuu, leikkausta voidaan harkita. Ennen vanhaan
käytettiin napakkaa iskua perheraamatulla tai muulla paksummalla teoksella,
joka hajotti muodostelman ja usein poisti ongelman.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDB333RjIsSY5e3YrVpi1naOfkxUMur94DrcRBj2yqOP7g7zrSvloqLt-8G8h6bkWiAsh_4C2xRxM7CheodkxGdVpN7s3Sz0BvvHSBD3CU6uviCeUktzLRnFJU5CDx4RoZrn87xjf4Hdiz/s1600/OsaKasi2.jpg.tif&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637738608926807682&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDB333RjIsSY5e3YrVpi1naOfkxUMur94DrcRBj2yqOP7g7zrSvloqLt-8G8h6bkWiAsh_4C2xRxM7CheodkxGdVpN7s3Sz0BvvHSBD3CU6uviCeUktzLRnFJU5CDx4RoZrn87xjf4Hdiz/s200/OsaKasi2.jpg.tif&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 136px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;ka-pais&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos käsikivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Voimakas kipu yläraajassa, käden kalpeneminen ja pulssin häviäminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu yläraajassa ja käden turvotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käden voimakas kipu suoran iskuvamman tai esim. käden päälle kaatumisen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käden kipu ja ulkoisen muodon muuttuminen vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käsikipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käsikivun lisäksi on korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käsikivun lisäksi on rintakipua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos käsikivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ranteen tai sormien nivelten kivulias liikerajoitus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sormien tyvinivelten pidempiaikaiset turvotukset.Sormien tyvinivelten pidempiaikaiset turvotukset.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ranteen kipu, jos siihen liittyy käteen säteilyoiretta, heikkoutta, tunnottomuutta tai pistelyä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käden leikkauksen jälkeen lisääntyvä kipu ja lämpö.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käden kipu ja pidempiaikainen turvotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käden kipu, joka se ei anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käden kipu, joka häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Muut käden pidempiaikaiset kiputilat, jotka eivät rauhoitu kotihoidolla.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kädessä on kivun lisäksi käden tai sormien puutumista tai pistelyä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käsi on kivun lisäksi kylmä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu ei tule paremmaksi viikon seurannassa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käsikaupan kipulääkkeet eivät auta kipuun.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käsikipu on jatkuvaa tai toistuu usein.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lievät ja ohimenevät kiputilat, jotka liittyvät rasitukseen.&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Lievä käsikipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käsikivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä käsikipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
  
&lt;h4 id=&quot;ka-iittho&quot;&gt;Itsehoito&lt;/h4&gt;
  
&lt;p data-end=&quot;6219&quot; data-start=&quot;5873&quot;&gt;Käsikipu voi liittyä luisen rakenteen kuormitukseen, jännekireyteen, rasitusperäisiin oireisiin, lieviin venähdyksiin tai hermon pinnetiloihin (kuten lievä rannekanavan oireilu). Alla olevat ohjeet soveltuvat &lt;strong data-end=&quot;6125&quot; data-start=&quot;6082&quot;&gt;lieviin ja tuttuihin käden kiputiloihin&lt;/strong&gt;, joissa ei ole turvotusta, voimakasta rajoittumista, tunnon heikkenemistä tai selkeää vammaa.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6261&quot; data-start=&quot;6221&quot;&gt;Vakavat merkit löytyvät milloin päivystykseen osiosta.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6320&quot; data-start=&quot;6282&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;6320&quot; data-start=&quot;6286&quot;&gt;1. Kylmäpakkaus (akuutti kipu)&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6422&quot; data-start=&quot;6321&quot;&gt;– 10–15 minuuttia, 1–2× päivässä.– Käytä erityisesti lievän venähdyksen tai rasituspiikin jälkeen.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6465&quot; data-start=&quot;6429&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;6465&quot; data-start=&quot;6433&quot;&gt;2. Kuormituksen keventäminen&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6607&quot; data-start=&quot;6466&quot;&gt;– Vältä kipua aiheuttavia puristusliikkeitä, työkalujen käyttöä ja raskaita nostoja muutamaksi päiväksi.&lt;br data-end=&quot;6573&quot; data-start=&quot;6570&quot; /&gt; – Jatka kuitenkin kevyttä käyttöä.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6665&quot; data-start=&quot;6614&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;6665&quot; data-start=&quot;6618&quot;&gt;3. Käsien ja sormien liikkuvuusharjoitukset&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6778&quot; data-start=&quot;6666&quot;&gt;– Sormien nyrkistys ja ojennus.&lt;br data-end=&quot;6700&quot; data-start=&quot;6697&quot; /&gt; – “Hämähäkkiliike” seinää vasten.&lt;br data-end=&quot;6736&quot; data-start=&quot;6733&quot; /&gt; – Sormenpäiden painaminen toisiaan vasten.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6812&quot; data-start=&quot;6780&quot;&gt;Tee 10–15 toistoa 1–2× päivässä.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6876&quot; data-start=&quot;6819&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;6876&quot; data-start=&quot;6823&quot;&gt;4. Kyynärvarren venytykset ja kevyet vahvistukset&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;7046&quot; data-start=&quot;6877&quot;&gt;Useat käsivaivat johtuvat kyynärvarren lihaskireydestä:&lt;br /&gt; – Ranteen koukistajien ja ojentajien kevyet venytykset (20–30 sek).&lt;br data-end=&quot;7003&quot; data-start=&quot;7000&quot; /&gt; – Kuminauhalla kevyet ranteen vahvistukset.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;7091&quot; data-start=&quot;7053&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;7091&quot; data-start=&quot;7057&quot;&gt;5. Nukkuma-asennon korjaaminen&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;7208&quot; data-start=&quot;7092&quot;&gt;– Vältä ranteiden yliojentumista (tyypillistä rannekanavaoireessa).&lt;br data-end=&quot;7162&quot; data-start=&quot;7159&quot; /&gt; – Pehmeä tuki ranteelle yöllä voi olla avuksi.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;7250&quot; data-start=&quot;7215&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;7250&quot; data-start=&quot;7219&quot;&gt;6. Työergonomia ja kodin arjen optimointi&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
  
&lt;p&gt;– Pidä hiiri ja näppäimistö lähellä kehoa.&lt;br /&gt;– Vaihtele työskentelyasentoa.&lt;br /&gt;– Pidä taukoja säännöllisesti.&lt;br /&gt;– Lyhytaikainen pehmeä rannetuki tai lasta voi helpottaa rasituskipua tai yöaikaista kipuilua. Käyttöön kannattaa pyytää ohje terveydenhuollosta, jos kipu on pitkittynyttä.&lt;br /&gt;– Pienissä venähdyksissä voit tukea rannetta joustavalla tukisiteellä. Älä kiristä liikaa – jos sormet tuntuvat kylmiltä tai puutuvat, side on liian tiukka.&lt;br /&gt;– Pyri pitämään ranne mahdollisimman suorana, vältä äärikoukistuksia ja -ojennuksia erityisesti toistotyössä (hiiri, käsityöt, työkalut).&lt;br /&gt;– Käsien lämpimänä pitäminen (esim. ohuet sormettomat hanskat) voi vähentää jäykkyyttä ja kipua osalla nivelsairauksista kärsivistä.&lt;br /&gt;– Arjen apuvälineet – paksummat kahvat, avaajat, kevyet työkalut, liukuesteet – voivat vähentää yksittäisten nivelten kuormitusta, erityisesti pitkäaikaisessa nivelsairaudessa.&lt;br /&gt;– Joissain nivelsairauksissa voi olla hyötyä paikallisesti iholle levitettävistä kipugeeleistä – näistä kannattaa keskustella lääkärin tai farmaseutin kanssa.&lt;/p&gt;  
&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;
  &lt;h4 id=&quot;ka-liso&quot;&gt;Lisätietoa käsikivuista &lt;/h4&gt;

Käypä hoito suositus &lt;a href=&quot;https://www.kaypahoito.fi/hoi50055#s2&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;käden ja kyynärvarren rasitussairaudet.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Käypähoito suositus &lt;a href=&quot;http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50055#s14&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tennis- ja golfkyynärpäästä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo14108&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Yläraajan yleisimmät hermopinteet.&lt;/a&gt; – oireet ja eteneminen Duodecim.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00213&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Hyytelörakkula&lt;/a&gt; eli ganglio, oireet ja hoito Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;



Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00051&amp;amp;p_haku=nivelreuma&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nivelreumasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Duodecim &lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo15687&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;käden nivelrikosta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo10088&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peukalon tyven ja sormien nivelrikko,&lt;/a&gt; Duodecim.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.apollohospitals.com/fi/diseases-and-conditions/de-quervains-tenosynovitis-symptoms-causes-treatment-prevention&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;De Quervainin tenosynoviitti&lt;/a&gt; Apollo Hospitals.
&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00303&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Napsusormi,&lt;/a&gt; Duodecim Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.kaypahoito.fi/khp00122&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Rannemurtuma (värttinäluun alaosan murtuma)&lt;/a&gt; Käypä hoito.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo13247&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sormimurtumien hoito&lt;/a&gt; Duodecim.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00296&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Limapussin tulehdus,&lt;/a&gt; bursiitti – oireet ja hoito Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.kaypahoito.fi/khp00122&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Rannemurtuma&lt;/a&gt; käypä hoito.&lt;br /&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli kämmenen &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&amp;amp;p_teos=dlk&amp;amp;p_artikkeli=dlk00208&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kalvokutistumasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00542&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;valkosormisuudesta.&lt;/a&gt;

&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;
Lisätietoa käsikivuista englanniksi:
&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.aafp.org/pubs/afp/issues/2021/0301/p275.html&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peripheral Nerve Entrapment in the Upper Extremity,&lt;/a&gt; American Academy of Family Physicians.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/22272-ulnar-nerve-entrapment&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ulnar Nerve Entrapment&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.arthritis.org/diseases/more-about/osteoarthritis-of-the-hands&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Osteoarthritis of the Hands.&lt;/a&gt; Arthritis Foundation.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.arthritis-uk.org/information-and-support/understanding-arthritis/conditions/osteoarthritis-of-the-hand-and-wrist/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Osteoarthritis of the Hand and Wrist.&lt;/a&gt; Arthritis UK&lt;br /&gt;



USAn  ortopediakatemian englanninkielinen esitys käden &lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/diseases--conditions/arthritis-of-the-hand/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nivelrikosta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/10915-de-quervains-tendinosis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;De Quervain&#39;s Tendinosis&lt;/a&gt; Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/bones-joints-muscles/tendinopathy-and-tenosynovitis-tendinosis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tendinopathy and tenosynovitis&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/7080-trigger-finger&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Trigger Finger&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/diseases--conditions/trigger-finger/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Trigger Finger&lt;/a&gt; AAOS / OrthoInfo.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/21832-triangular-fibrocartilage-complex-tear-tfcc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;TFCC Tear&lt;/a&gt;  overview by Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.physio-pedia.com/Triangular_Fibrocartilage_Complex_Injuries&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;TFCC Injuries&lt;/a&gt; Physio-Pedia.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://patient.info/bones-joints-muscles/ganglion-leaflet&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Wrist Ganglion Cyst.&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/ganglion-cyst&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ganglion Cyst&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/rintakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Rintakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/6643862695812313969/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/6643862695812313969' title='24 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/6643862695812313969'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/6643862695812313969'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2010/04/kasikipu.html' title='Käsikipu'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMPgEMoufyfp0r-2sYz5ZyH8LITnaAXcdCvJSb9sWKwlNciTMx-OBKEVA98YoocxiRHikC2DQkK8xkZ4S4rBFlK7WHmrSJBiUZ9uj16P1cXfEJN9kny6nZll1V8jEorIALqPHz4Tr1wcTH/s72-c/k%25C3%25A4si1.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>24</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-546880795907569187</id><published>2026-07-25T21:45:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T13:14:35.418+03:00</updated><title type='text'>Rintakipu</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
  
&lt;!--Sisällysluettelo--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Tämän sivun sisällysluettelo:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#rk-hengitys&quot;&gt;Hengitysteiden tulehdukset&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#rk-keuhkokuume&quot;&gt;Keuhkokuume ja keuhkopussintulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#rk-sepel&quot;&gt;Sepelvaltimotauti&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#rk-perikardiitti&quot;&gt;Sydänpussin tulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#rk-aortta&quot;&gt;Aortan sisäkalvon repeämä (aortan dissekaatio)&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#rk-toiminnalliset&quot;&gt;Toiminnalliset sydänvaivat&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#rk-keuhkoveritulppa&quot;&gt;Keuhkoveritulppa&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#rk-ilmarinta&quot;&gt;Ilmarinta (pneumothorax)&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#rk-vyor&quot;&gt;Vyöruusu (herpes zoster)&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#rk-refluksi&quot;&gt;Refluksitauti, esofagiitti ja ruokatorven spasmi&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#rk-rintakasvain&quot;&gt;Rintojen kasvaimet&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#rk-rintatulehdus&quot;&gt;Rintatulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#rk-tietze&quot;&gt;Rintaruston kiputila (Tietzen oireyhtymä)&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#rk-paivust&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#rk-itthoito&quot;&gt;Itsehoito&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#rk-lisatti&quot;&gt;Lisätietoa rintakivuista&lt;/a&gt; |
&lt;/div&gt;

&lt;p&gt;&lt;br /&gt;

&lt;/p&gt;
&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
  
&lt;!--============ RINTAKIPU ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;rintakipu&quot;&gt;Rintakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Rintakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Yleisiä virusten tai bakteerien aiheuttamia infektioita, kipu liittyy usein yskään tai hengitykseen.&quot;&gt;Hengitysteiden tulehdukset&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleensä lieviä; lepo ja kipulääke auttavat&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Keuhkokuume ja pleuriitti voivat aiheuttaa hengitykseen liittyvää pistävää kipua rintakehällä.&quot;&gt;Keuhkokuume ja keuhkopussintulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu pahenee syvään hengittäessä; lääkärin arvio voi olla tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Sepelvaltimoiden ahtautuminen aiheuttaa hapenpuutetta sydänlihaksessa ja sen seurauksena rintakipuja.&quot;&gt;Sepelvaltimotauti&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Puristava kipu rasituksessa; levossa helpottaa, nitro helpottaa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Sydänpussin tulehdus aiheuttaa pistävää kipua, joka pahenee makuulla ja helpottaa etukumaraan nojatessa.&quot;&gt;Sydänpussin tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein infektion jälkitila&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Aortan seinämän repeämä, hengenvaarallinen tila. Äkillinen, repivä kipu selkään säteilevänä, huimaus tai tajunnan menetys.&quot;&gt;Aortan dissekaatio&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Välitön päivystys&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Sydänkipuun liittyviä tuntemuksia ilman todettavaa sepelvaltimotautia.&quot;&gt;Toiminnalliset sydänvaivat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu epäsäännöllistä, ei liity rasitukseen; hyväennusteinen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Äkillisesti alkanut hengenahdistus, rintakipu sekä nopea pulssi. Kipu pahenee hengittäessä. Voi olla tajunnan menetys.&quot;&gt;Keuhkoveritulppa&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Välitön hoito; liittyy usein alaraajojen laskimotukokseen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Ilman kertyminen keuhkopussiin painaen keuhkoa kasaan, aiheuttaa äkillisen pistävän kivun ja hengenahdistuksen.&quot;&gt;Ilmarinta (pneumothorax)&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi vaatia ilman poistoa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Rakkulainen ihottuma, kipu ja kosketusarkuus rintakehän yhdellä puolella.&quot;&gt;Vyöruusu (herpes zoster)&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu edeltää ihottumaa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Polttava tunne rintalastan takana, ylävatsakipu. Mahan sisällön nousu suuhun.&quot;&gt;Refluksitauti, esofagiitti ja ruokatorven spasmi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Polttelu pahenee makuulla ja aterioiden jälkeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Rintarauhaskudoksen kasvaimet voivat aiheuttaa paikallista kipua tai arkuutta.&quot;&gt;Rintojen kasvaimet&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kivulias harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kivuton kyhmy tavallisempi.&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Yhden rinnan voimakas punoitus ja aristus, nopeasti nouseva korkea kuume, sekä yleisoireet. Tavallisesti imetyksen aikana.&quot;&gt;Rintatulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kuume, kipu ja punoitus&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Toispuolinen kylkiluun ja rintalastan liitoskohdan kipu ja painoarkuus. Pahenee syvään hengittäessä ja liikkeissä.&quot;&gt;Rintaruston kiputila (Tietzen oireyhtymä)&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kosketusarkuus rintalastan vieressä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;

&lt;h2 id=&quot;rk-hengitys&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhit60_81o41gHZzqrwYCj7Q0RNeWo882n_A5-w99RYK3zSAeymrgxj_eu_xo_STjSNmntBTlDYRQp7ZH1vFAc4u20h988ryapDubXzKO62gz80oj-2Zu4V_l4JxNRPlcC80_1avazQAvVy/s1600/rinta4.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; height=&quot;320&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhit60_81o41gHZzqrwYCj7Q0RNeWo882n_A5-w99RYK3zSAeymrgxj_eu_xo_STjSNmntBTlDYRQp7ZH1vFAc4u20h988ryapDubXzKO62gz80oj-2Zu4V_l4JxNRPlcC80_1avazQAvVy/s320/rinta4.jpg&quot; width=&quot;212&quot; /&gt;&lt;/a&gt;Hengitysteiden tulehdukset tuntuvat usein rintakehällä&lt;/h2&gt;  
 

Useiden hengityselinten tulehdusten yhteydessä voi olla lievää kipua rinnassa
tai kyljessä rintakehällä. Yskimisen seurauksena rintaan voi tulla
lihaskramppeja, joskus jopa kylkiluiden murtumia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tulehdusten yhteydessä ilmaantuu pidempiaikaista kipua rinnassa, tilanne on
hyvä selvittää, jotta lääkäri voisi sulkea pois keuhkokuumeen, keuhkopussin
tulehduksen ja muut hoitotoimenpiteitä vaativat sairaudet. Tilanne selkenee
yleensä keuhkojen röntgenkuvauksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itse voi käyttää tavanomaista flunssahoitoa. Tärkeätä on saada riittävästi
juotavaa ja lepoa. Oireiden lievitykseen voi käyttää reseptivapaita
tulehduskipulääkkeitä tai flunssan lievitykseen tarkoitettuja valmisteita.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/div&gt;


&lt;h2 id=&quot;rk-keuhkokuume&quot;&gt;Keuhkokuume ja keuhkopussintulehdus&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Pneumonia on keuhkokuume eli keuhkokudoksen tulehdus. Se on yleensä bakteerin
aiheuttama. Yleisin aiheuttaja on pneumokokki, seuraavana on mykoplasma.&lt;b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Keuhkokuumeen oireina on kuume, yskä, märkäisiä ysköksiä, hengenahdistus
ja pistävä kipu rintakehän toisella puolella. Se pahenee hengittäessä tai
yskiessä. Hengitys voi olla pinnallista kivun vuoksi. Yleiskunto on usein
keuhkokuumeessa heikentynyt.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Pleuriitti tarkoittaa keuhkopussin tulehdusta. Yleisin syy
on bakteeri- tai virusinfektio. Pleuriitti liittyy usein keuhkokuumeeseen mutta
syitä voi olla muitakin. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Keuhkojen ulkopinta ja rintakehän sisäpinta on peitetty
kalvolla. Tämä välitila on keuhkopussi. Siinä on normaalisti vähän nestettä. Joskus
keuhkopussintulehdus voi pahentua tai jostain muusta syystä voi keuhkopussiin
alkaa kertyä ylimääräistä nestettä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tällöin ilmaantuu hengenahdistusta tai painon tunnetta
rinnassa. Vähäisessä nestekertymässä voi hengenahdistus tuntua vain rasituksessa.
Rintakehällä on pistävää kipu ja se pahenee, kun hengittää sisään.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Bakteeriperäinen pneumonia hoidetaan antibiooteilla. Pleuriitti vaatii
tulehduksen hoitoa ja tarvittaessa kivunlievitystä. Joskus keuhkopussin
nestettä joudutaan poistamaan neulalla tai poistoputkella. Vakavissa
tapauksissa tarvitaan sairaalahoitoa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Omahoitona on riittävä lepo, runsas juominen ja tarvittaessa
kuumetta alentavat lääkkeet. Tupakoinnin lopettaminen ja influenssarokote
pienentävät riskiä sairastua keuhkokuumeeseen.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbbUoEBRhgyFvyvcZB_M3CgLXy2ktNMjm43oQXqLd5RLYwUYvmHvBH1v0Kkj25XDDpv7raoVJh1XznZSTCU2GrAftKK6gOFWXdQjSStKcCEu3f3P_P3Y_wCvvzhFNS5F4aQo8uIX9rjX8Upock99ulu7Z3rceEMIMZyhG-h7EjBGxvw1938nIe36Q1iOyj/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;rk-sepel&quot;&gt;Sepelvaltimotauti, miehen ja naisen vaarallinen seuralainen&lt;/h2&gt;


Tärkeä rintakipujen syy ovat sydänperäiset vaivat. Yleisin kipuja aiheuttava
sydänsairaus on sepelvaltimotauti. Siinä sydämen verisuonet eivät pysty
toimittamaan valtimonkovettumataudin aiheuttaman sepelvaltimon ahtauden vuoksi
riittävästi verta sydänlihakseen. Tämä saa aikaan hapenpuutetta ja seurauksena
on kipu rinnassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Se tuntuu useimmiten rintalastan takana tai rintakehällä. Kipu on luonteeltaan
tavallisesti puristavaa ja voimakasta. Tyypillisesti kivut ilmaantuvat
rasituksen yhteydessä. Ne kestävät vain lyhyen aikaa rasituksen jälkeen.
Pidempään kuin 15-20 minuuttia kestävä kipu voi olla merkki sydänveritulpasta.
Tullessaan kipu rinnassa yleensä pysäyttää ihmisen liikkumisen mutta levossa se
voi mennä nopeasti ohi. Kivut voivat säteillä vasempaan olkaan tai käteen,
selkään, ylävatsalle tai kurkkuun. Oireet saattavat olla voimakkuudeltaan
heikkoja tai vahvoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Usein, varsinkin naisilla, sepelvaltimotauti voi olla myös täysin oireeton.
Kipujen sijaan voi tauti ilmetä ahdistuksen tunteena, uupumisena,
huonovointisuutena tai pahoinvointina ruumiillisen rasituksen yhteydessä.
Ylävatsan vaivat ovat joskus vaikeita erottaa sydänperäisistä vaivoista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kipu tulee vain levossa, on terävää luonteeltaan, liittyy hengityksen
liikkeisiin ja asentoon tai jatkuu päiväkausia, on syy usein jokin muu kuin
sepelvaltimotauti. Tällöinkin tilanne voi olla hyvä selvittää lääkärissä.
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Sen mukaan tuntuuko rintakipu oikealla vai vasemmalla, tuleeko se aamulla vai
illalla ei voi tehdä mitään ehdottomia päätelmiä sen vaarallisuudesta tai
vaarattomuudesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sepelvaltimotaudin tyyppiset rintakivut vaativat lääkärin selvittelyä. Jo
henkilö epäilee sydänveritulppaa, hänen kannattaa hakeutua päivystykseen.
Tarvittaessa voidaan tehdä rasituskoe. Siinä seurataan sydänfilmiä ja
samanaikaisesti poljetaan ja lisätään asteittain rasitusta. Sydänfilmissä
voidaan havaita verenkierron huononemisen muutoksia. Jos tilanne jää
epäselväksi, diagnoosi voidaan varmistaa lisätutkimuksilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona käytetään lääkkeitä, jotka eri mekanismeilla tekevät sydämen
verenkiertoa taloudellisemmaksi ja vähentävät veritulpan riskiä. Usein oireet
saadaan rauhoittumaan nykyaikaisilla lääkkeillä. Jos ne eivät saa aikaan
riittävän hyvää toimintakykyä, voidaan harkita leikkaustoimia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona kannattaa pyrkiä normaaliin painoon. Ruokavalio on hyödyllistä
käydä konkreettisesti läpi ja tehdä tarvittavat kevennykset. On hyvä vähentää
rasvoja, varsinkin eläinperäisiä, syödä enemmän kasviksia ja hedelmiä sekä
vähentää suolan käyttöä. Kun syö vähemmän kuin kuluttaa, paino väistämättä
putoaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos tehdään rasituskoe, potilas voi keskustella sen tehneen lääkärin kanssa,
minkälaisella pulssitasolla liikuntaa voi harrastaa. Kannattaa opetella
mittaamaan pulssia tai käyttämään pulssimittaria sekä rasittaa itseään
säännöllisesti, mutta sopivalla tasolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järkevää on lopettaa tupakointi ja kahvin juonti sekä muiden piristävien
aineiden käyttö. Niitä ovat kolajuomat, tee ja laihdutuslääkkeet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
  &lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;rk-perikardiitti&quot;&gt;Sydänpussin tulehdus vaikeuttaa hengitystä&lt;/h2&gt;

Äkillinen sydänpussin tulehdus eli perikardiitti voi aiheuttaa oirekuvaltaan
sydänveritulppaa muistuttavan kivun. Erotuksena sydäninfarktista tämä kipu voi
helpottua istuttaessa etukumarassa. Hengityksen vaihe ja ihmisen asento
vaikuttaa kipuun. Sydänpussin tulehdusta voi edeltää hengitysteiden tulehdus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tulehduksessa nestettä voi kertyä sydänpussiin. Tämä voi lisääntyä nopeastikin
ja johtaa sydämen täyttymisen estymiseen. Seurauksena on kuolema, ellei
hoitotoimia päästä toteuttamaan nopeasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lääkärin tutkimuksessa stetoskoopilla voidaan kuulla tulehduksen aiheuttama
hankausääni tai sydänäänten heikkeneminen. Laboratoriokokeissa on yleensä
lasko- ja valkosolujen määrä kohonnut. Sydänfilmissä nähdään tähän vaivaan
sopivia muutoksia ja röntgenkuvassa voi sydän näyttää suurentuneelta sydänpussiin
kertyneen nesteen ansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikainen hakeutuminen päivystykseen on välttämätöntä, koska hoito tapahtuu
sairaalassa. Siinä pyritään aluksi kivun lievitykseen ja vaivan aiheuttajan
löytämiseen. Tulehduksen syynä voi olla mm. tuberkuloosi, reuma, sydäninfarkti
tai märkäinen tulehdus. Perustauti on luonnollisesti hoidettava.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;rk-aortta&quot;&gt;Aortan sisäkalvon repeämä (aortan dissekaatio)&lt;/h2&gt;


&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Aortan dissekaatio on vakava ja harvinainen tila, jossa kehon suurimman
valtimon, aortan, sisempi kerros repeää. Veri pääsee virtaamaan suonen seinämän
sisään ja erottaa sen kerroksia toisistaan. Tämä tila voi esiintyä missä
tahansa aortan osassa, mutta se on yleisin nousevassa aortassa. Se on aortan
osa, joka lähtee ylöspäin sydämestä.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Tärkein riskitekijä on hoitamaton korkea verenpaine. Muita altistavia tekijöitä
ovat seinämän rakenneheikkous jonkin sairauden johdosta, rintakehän vammat ja
aortan laajentuma (aneurysma). Useimmin ongelma esiintyy yli 60-vuotiailla.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on&lt;b&gt; &lt;/b&gt;äkillinen, repivä tai viiltävä rintakipu,
joka säteilee usein selkään lapaluiden väliin. Se voi vaihtaa paikkaa sen mukaan,
kun dissekaatio etenee. Kipu on pahinta alkuvaiheessa. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Samalla on hengenahdistusta, heikkoutta ja raajojen kylmyyttä
tai tunnottomuutta. Potilas voi olla kalpea, hikoileva ja verenpaine voi olla
eri käsissä erilainen. Tajunnan alenemista ja halvausoireita voi esiintyä.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Kyseessä on hengenvaarallinen tila missä kuolleisuus on suurta. &amp;nbsp;potilas on vietävä välittömästi sairaalaan.
Hoito on yleensä kirurginen. Verenpaineen nopea alentaminen on tärkeää ennen
leikkausta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Aortan dissekaatiota ei voi itse hoitaa. Tärkein
ehkäisykeino on korkean verenpaineen tehokas hoito ja tupakoinnin välttäminen.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;rk-toiminnalliset&quot;&gt;Toiminnalliset sydänvaivat haittaavat yöunia&lt;/h2&gt;

Joskus rintakipuja tutkittaessa ei löydy sepelvaltimotautia tai muuta vaivaa
selittävää sairautta, vaikka kipuoire saattaa olla hyvinkin haittaava. Tällöin
kyseessä voivat olla toiminnalliset sydänvaivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tämän tyyppiset kivut ovat usein lyhytaikaisia ja toistuvia, luonteeltaan
viiltäviä tai kouraisevia. Niitä esiintyy usein illalla raskaan päivän jälkeen
ja ne voivat haitata uneen pääsyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaivoihin voi liittyä jännittyneisyyttä ja väsymystä sekä erilaisia
ruoansulatuskanavan oireita. Usein vaivoista kärsivät sietävät huonosti
saunomista, alkoholia, kahvia ja tupakkaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näissäkin vaivoissa on perusteellinen tutkimus tärkeää. Kun vaivat on kunnolla
selvitetty, ei tarvitse pelätä henkeä uhkaavaa sairautta. Se yksistään voi olla
suuri helpotus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona voidaan käyttää erilaisia lääkkeitä oirekuvasta riippuen. Usein on
hyödyllistä jättää pois kahvi, tupakka, kolajuomat ja tee sekä liiallinen
alkoholi. Kannattaa myös pyrkiä normaaliin painoon. Toiminnallisissa
sydänvaivoissa ei ole mitään estettä kovallekaan rasitukselle, jos siihen
ryhdytään asteittain. Usein näiden vaivojen oireet helpottavat, kun fyysinen
kunto kohenee.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;rk-keuhkoveritulppa&quot;&gt;Keuhkoveritulppa (keuhkoembolia) lähtee alaraajoista&lt;/h2&gt;

Keuhkoihin kulkeutuu veritulppa useimmiten alaraajan tai lantion
laskimotukoksista. Oireena esiintyy äkillistä hengenahdistusta ja rintakipua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pahimmillaan voi tauti olla nopeasti kuolemaan johtava. Lievimmillään pieni
embolus on lähes oireeton ja saattaa aiheuttaa ainoastaan lyhytaikaisen
hengenahdistuksen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keuhkoembolia ja sen epäily vaatii aina käyntiä sairaalan päivystyksessä.&amp;nbsp;


&lt;h2 id=&quot;rk-ilmarinta&quot;&gt;Ilmarinta (pneumothorax)&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Keuhkopussissa ei normaalisti ole tyhjää tilaa vaan keuhkojen ja rintakehän
väliset kalvot ovat toisissaan kiinni. Ilmarinta tarkoittaa ilman kertymistä
keuhkopussiin. Tällöin keuhko menetetyn tiiviyden johdosta painuu osittain tai
kokonaan kasaan. Ilmarinta voi syntyä spontaanisti tai vamman seurauksena.&lt;b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ilman selvää syytä vaivaa todetaan useimmin nuorilla ja
hoikilla miehillä. Keuhkosairaudet, kuten keuhkoahtaumatauti, voivat altistaa
ilmarinnan syntymiselle. Pienen keuhkoputken tai keuhkorakkulan seinämä voi
rikkoutua ja ilma pääse keuhkoputkesta sisäkautta keuhkopussiin. Tylpät tai
pistävät rintakehävammat voivat suoraan aiheuttaa ilmarinnan ulkoista kautta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on äkillinen, pistävä rintakipu ja hengenahdistus,
joka on usein toispuoleinen. Hengitysäänet voivat heikentyä ja rintakehä tuntua
kevyeltä toiselta puolelta. Onneksi ihminen pärjää levossa yhdellä keuhkolla.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Vamman aiheuttamassa ilmarinnassa pyritään välittömästi saamaan suljettua syntynyt
yhteys ulkoa rintaonteloon. Lääkärin tutkimus on aina paikallaan. Lievät
tapaukset voivat parantua itsestään seurannassa. Laajemmissa ilmarinnoissa ilma
poistetaan neulalla tai asetetaan keuhkopussiin pieni dreeni eli poistoputki.
Toistuvat ilmarinnat voivat vaatia kirurgista hoitoa.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Ilmarintaan ei ole itsehoitoa. Tupakoinnin lopettaminen on tärkein
ehkäisykeino, koska tupakointi lisää ilmarinnan riskiä merkittävästi.


&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;rk-vyor&quot;&gt;Vyöruusu (herpes zoster)&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Noin joka kolmas sairastuu elinaikanaan vyöruusuun ja isolla
osalla tauti ilmenee rintakehän alueella.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Aiheuttaja on Varicella zoster -virus (vesirokkovirus), joka
on aiempaa sairautta seuranneen lepotilan jälkeen aktivoitunut uudelleen
hermostossa&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vyöruusu ilmenee vain yhdellä puolella kehoa. Itse virus
oleilee selkäytimessä, mutta aiheuttaa rakkulaista ja kivuliasta ihottumaa. Se
ei kuitenkaan ylitä keskiviivaa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireet alkavat usein ihon kihelmöintinä, kipuna ja
kosketusherkkyytenä yhdellä puolella rintakehää. Muutaman päivän kuluttua
ilmaantuu rakkuloita. Ne erittävät yleensä ainakin muutaman päivän ajan. Erite
voi tartuttaa vesirokon ihmiseen, joka ei ole sitä aiemmin sairastanut. Iho on
tänä aikana kivulias.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Rakkuloiden kuivumisen jälkeen noin joka kolmannelle
kehittyy jälkioireena kivulias, kutiseva ja poltteleva hermosärky samalle
alueelle. Kun ihottuma paranee, sen alueelle voi jäädä arpia. Useimmiten alle
50-vuotiailla ja alkuvaiheessa vähän kivuliailla ihmisillä on vain pieni riski
saada jälkisärkyjä. Myös niillä, joilla taudin alussa vähän rakkuloita, on
suhteellisen pieni todennäköisyys saada vaikeita jälkikipuja.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Lääkitys pyritään aloittamaan nopeasti koska se tehoaa
silloin paremmin. Hoitona voidaan käyttää viruksiin vaikuttavia lääkeaineita ja
joskus myös kortisonia. Sillä hoidetaan niitä henkilöitä, joilla on suuri
todennäköisyys saada jälkikipuja.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vyöruusurokote voi ehkäistä taudin. Itsehoitoon kuuluu ihoalueen
pitäminen puhtaana ja rakkuloiden rikkomisen välttäminen rakkulavaiheen aikana.&lt;span style=&quot;background: rgb(246, 246, 246); color: #212322; font-family: &amp;quot;TerveystaloSans&amp;quot;,serif; letter-spacing: 0.1pt;&quot;&gt; &lt;/span&gt;Viileä suihku tai kylmäpakkaus voi lievittää kutinaa.
Rakkulakohdan päälle voi tarvittaessa laittaa kuivan steriilin lapun. Vaatteina
on hyvä käyttää löysiä ja joustavia vaatteita.


&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;rk-refluksi&quot;&gt;Refluksitauti (mahansisällön nousu ruokatorveen), esofagiitti ja ruokatorven spasmi&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Relluxitaudin tavallisimmat oireet ovat polte rinnanalusessa
ja rintalastan takana sekä mahan sisällön nousu suuhun. Vaiva pahenee makuulla.
Kipu voi muistuttaa sydänperäistä kipua ja voi säteillä. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Usein raskas ruoka, suklaa ja kahvi, alkoholi ja happamet
ruoka-aineet lisäävät kipuoiretta. Kumartelu ja kiristävä vyö voi tuntua
epämiellyttävältä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ruokatorvi on putki, joka kuljettaa ruokaa ja nesteitä
suusta mahalaukkuun. Ruokatorven alaosan sulkijalihas toimii vaivassa huonosti
ja päästää mahan hapanta sisältöä väärään suuntaan eli takaisin ruokatorveen. Ruokatorvi
kestää huonosti happamuutta päinvastoin kuin mahan limakalvo. Seurauksena voi
olla ruokatorven lisävaivoja ja ärtyneisyyttä. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vaivalle altistavat ylipaino, tupakointi ja raskaus. &amp;nbsp;Palleatyrä voi häiritä sulkijalihaksen
toimintaa. Tauti on hyvin yleinen. Oireita esiintyy jopa 30 prosentilla
länsimaissa. Vaivan pitkittyessä voi aiheutua ruokatorven kurouma tai haavauma.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ruokatorven tulehdusta eli esofagiittia voivat aiheuttaa
myös muut syyt, kuten sieni-, virus- tai bakteeri-infektiot. On myös olemassa
ruokatorven tulehdus, joka voi olla perinnöllinen, liittyä allergioihin ja
kehittyä immuunivälitteisesti. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ruokatorven lihaskouristus eli spasmi aiheuttaa saman
tapaisia oireita ja se on myös yksi mahdollinen rintakivun syy.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona käytetään mahalaukun happamuutta alentavia lääkkeitä.
Hyvä itsehoito on onnistuneen hoitotuloksen olennainen osa. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Omahoitona on lievissä tapauksissa elämäntapamuutokset. &amp;nbsp;Painonhallinta on tärkeää kaikille. &amp;nbsp;Makuuasennossa kannattaa pääpuolta korottaa. Happamuutta
lisääviä ruoka-aineita ja runsaita aterioita on hyvä välttää. Lääkkeinä
käytetään happosalpaajia. Vaikeissa tapauksissa harkitaan joskus kirurgista
hoitoa.

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;rk-rintakasvain&quot;&gt;Rintojen kasvaimet, naisten yleisin syöpä&lt;/h2&gt;

Rinnoissa voi olla ohimeneviä kiputiloja, jotka liittyvät hormonitasapainon
vaihteluun. Jokaisen naisen on tärkeää opetella itse tutkimaan rintansa ja
tehdä se säännöllisesti, on niissä oireita tai ei. Rintojen ikäryhmäkuvauksiin
kannattaa osallistua. Nykyisin suositellaan säännöllisesti tehtäviä
mammografiatutkimuksia, vaikka mitään vaivoja ei olisikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos rintoihin ilmaantuu kyhmyjä, jatkuvaa kipua, ihomuutoksia, nännin
sisäiänvetäytymistä tai niistä tulee veristä eritettä, tutkimukset ovat
paikallaan. Rintojen kudosten tila voidaan helposti tutkia mammografialla ja
ultraäänellä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rintasyöpä on naisten tavallisin syöpä. Mitä nopeammin se löydetään ja
hoidetaan, sitä paremmat ovat hoitotulokset. Valtaosa kasvaimista löydetään
naisen itsensä suorittaman tunnustelun perusteella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;rk-rintatulehdus&quot;&gt;Rintatulehdus voi syntyä imettäessä&lt;/h2&gt;

Imettämisen yhteydessä syntyy melko usein rinnan tulehduksia. Tällöin yleensä
imettäessä huomataan aristava alue rinnassa, lämmönnousua ja mahdollisesti myös
imusolmukkeiden turpoamista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tulehduksen aiheuttaja tulee yleensä ulkoa päin iholta, hoitohenkilökunnasta
tai lapsen suusta. Tulehdus leviää rintarauhasen tiehyitä pitkin. Maito on
ihanteellinen kasvualusta bakteereille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona käytetään antibiootteja. Terveen rinnan puolelta voi imettämistä
jatkaa, sairastuneen puolen voi tyhjentää pumpun avulla. Jos nännissä on haava,
pitäisi se hoitaa bakteereja tuhoavalla salvalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;rk-tietze&quot;&gt;Rintaruston kiputila (Tietzen oireyhtymä), syytä kipuun ei tunneta&lt;/h2&gt;

Joskus rintakehän etupuolelle ilmaantuu ilman erityisempää syytä kiputila
kylkiluun ja sen rintalastaan kiinnittyvän jatkeen, kylkiruston liitosalueelle.
Tarkkaa syytä tähän Tietzen oireyhtymäksi nimettyyn ilmiöön ei tunneta, mutta
se voi liittyä mekaaniseen rasitukseen, voimakkaaseen yskimiseen, liikuntaan
tai pieniin rintakehän vammoihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Diagnoosi perustuu kipualueiden paikallistamiseen tunnustelemalla.
Röntgentutkimuksessa ei yleensä todeta mitään poikkeavaa. Oireena on pistävä
tai puristava kipu rintalastan vieressä, joka pahenee hengittäessä, yskiessä
tai painettaessa. Toisinaan näkyy tai tuntuu pieni turvotus kipukohdassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitotoimenpiteinä voidaan käyttää kipulääkitystä. Fysikaalisista hoidoista tai
kortisonipistoksista ei useimmiten ole merkittävää hyötyä. Yleensä vaiva ajan
mittaan rauhoittuu, vaikka se voi kestää pitkänkin aikaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona voi käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä ja salvoja.
Kannattaa myös kokeilla kipualueen hautomista kylmällä. Jos se tuntuu
ärsyttävältä, mahdollista on kokeilla lämpöpulloa tai tyynyä. Alkuvaiheessa on
hyvä välttää rintakehää rasittavia liikkeitä.&lt;br /&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;div&gt;Rintalastan alaspäin suuntautuva alaosa, processus xiphoideus, voi joskus
tuntemattomastakin syystä ärtyä. Tällöin oireena on rintalastan kipu ja arkuus
paikallisesti rintalastan alaosassa. Hoitona voidaan käyttää samanlaisia toimia
kuin rintaruston kiputiloissa.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBEH5kxzBpX1fieGhNY4tkfEY9f_E9u55km48rqSbBuHlgAC5XAnb2RMaPNDGYfxeDlTWBGzFAkizZDZQtqeYmwir8HQbSF23tfRbldQqCzgBR5l0f2T-g-G2ooikuQe9t0KaMBGOLZxI_/s1600/osaRinta1.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-size: medium;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: inherit;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637738212613207282&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBEH5kxzBpX1fieGhNY4tkfEY9f_E9u55km48rqSbBuHlgAC5XAnb2RMaPNDGYfxeDlTWBGzFAkizZDZQtqeYmwir8HQbSF23tfRbldQqCzgBR5l0f2T-g-G2ooikuQe9t0KaMBGOLZxI_/s200/osaRinta1.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 176px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 200px;&quot; /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;
  
&lt;b&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p id=&quot;rk-paivust&quot;&gt;&lt;b&gt;Milloin päivystykseen&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos rintakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakipu alkaa levossa ilman vammaa tai rintakehän fyysistä rasitusta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Alkaa äkillisesti, tuntuu puristavana, ahdistavana, närästävänä, voimakkaana kipuna tai ahtaana tai repivänä tunteena rintalastan takana.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakipuun liittyy hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakipuun liittyy pahoinvointia tai kylmää hikoilua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakipu säteilee olkavarteen, leukaan tai selkään.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakipua ei pysty osoittamaan tarkasti yhteen paikkaan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakipu tuntuu äkillisenä uutena närästyksenä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Aiempi rintakipu pahenee ja ilmenee vähäisessä rasituksessa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos rintakipukohtaus kestää yli 5 minuuttia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakivun yhteydessä on ollut tajunnan menetys.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos nitro ei helpota entiseen tapaan rintakipua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakipu ja korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vamman jälkeinen pistävä rintakipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toistuvat rintakivut rasituksessa.&lt;br /&gt;
Ajoittaiset rintakivut, jotka eivät kotihoidolla asetu.&lt;br /&gt;
Rintojen kiputilat ja muutokset rintarauhasissa niitä tunnusteltaessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Rintatuntemukset lievien flunssien ja hengitystietulehdusten yhteydessä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kylkiluiden ja kylkivälilihasten kiputilat.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Toiminnalliset sydänvaivat&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Tutkittu rintakipu, joka pysyy samanlaisena.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rintakehän paikallinen kiputila fyysisen rasituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievän vamman jälkeinen rintakehän kiputila.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä rintakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;
  
&lt;h4 id=&quot;rk-itthoito&quot;&gt;Itsehoito&lt;/h4&gt;
&lt;p data-end=&quot;719&quot; data-start=&quot;351&quot;&gt;Rintakipu voi johtua monesta syystä. Monet niistä ovat harmittomia, mutta osa voi olla vakavia.&lt;br data-end=&quot;449&quot; data-start=&quot;446&quot; /&gt; Itsehoitoa voi käyttää &lt;strong data-end=&quot;480&quot; data-start=&quot;472&quot;&gt;vain&lt;/strong&gt;, jos rintakipu on &lt;strong data-end=&quot;569&quot; data-start=&quot;499&quot;&gt;lievää, tuttua ja selvästi lihas- tai liikuntaelimistöstä johtuvaa&lt;/strong&gt;, eikä siihen liity hengenahdistusta, huimausta, pahoinvointia, säteilyä käsivarteen/leukaan/selkään, rytmihäiriöitä tai muita huolestuttavia oireita.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;835&quot; data-start=&quot;721&quot;&gt;Jos kipu on uusi, poikkeava tai epäilyttävä, noudata sivun &lt;em data-end=&quot;803&quot; data-start=&quot;780&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/em&gt; / &lt;em data-end=&quot;825&quot; data-start=&quot;806&quot;&gt;Milloin lääkäriin&lt;/em&gt; -ohjeita.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;907&quot; data-start=&quot;842&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;907&quot; data-start=&quot;845&quot;&gt;Yleiset itsehoitokeinot rintakehän lihasperäisiin kipuihin&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;h3 data-end=&quot;974&quot; data-start=&quot;909&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;974&quot; data-start=&quot;913&quot;&gt;1. Lihasjännityksen ja rintarangan lukkojen helpottaminen&lt;/strong&gt;&lt;/h3&gt;
&lt;p data-end=&quot;1296&quot; data-start=&quot;975&quot;&gt;Lievään lihasjännitykseen:&lt;br data-end=&quot;1004&quot; data-start=&quot;1001&quot; /&gt; – Lämpö (lämmin suihku tai lämmitettävä tyyny 10–20 min).&lt;br data-end=&quot;1064&quot; data-start=&quot;1061&quot; /&gt; – Lapojen rentoutus: hartioiden rullaukset, lapaluiden puristukset, kevyt venyttely.&lt;br data-end=&quot;1151&quot; data-start=&quot;1148&quot; /&gt; – Rintarangan liikkuvuus:&lt;br data-end=&quot;1179&quot; data-start=&quot;1176&quot; /&gt; – “Avaukset” kylkiasennossa (käden kierto ylävartalon yli).&lt;br data-end=&quot;1243&quot; data-start=&quot;1240&quot; /&gt; – Selinmakuulla rullan päällä rintarangan avaukset.&lt;/p&gt;
&lt;h3 data-end=&quot;1342&quot; data-start=&quot;1298&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;1342&quot; data-start=&quot;1302&quot;&gt;2. Rintakehän ja yläselän venytykset&lt;/strong&gt;&lt;/h3&gt;
&lt;p data-end=&quot;1479&quot; data-start=&quot;1343&quot;&gt;– Rintalihasvenytys ovenpielessä.&lt;br data-end=&quot;1379&quot; data-start=&quot;1376&quot; /&gt; – Lapaluiden alueen venytykset (“kyyristys – avaus”).&lt;br data-end=&quot;1435&quot; data-start=&quot;1432&quot; /&gt; – Niskan ja hartioiden kevyet mobilisaatiot.&lt;/p&gt;
&lt;h3 data-end=&quot;1523&quot; data-start=&quot;1481&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;1523&quot; data-start=&quot;1485&quot;&gt;3. Liikkeen jatkaminen normaalisti&lt;/strong&gt;&lt;/h3&gt;
&lt;p data-end=&quot;1708&quot; data-start=&quot;1524&quot;&gt;Sopii erityisesti:&lt;br data-end=&quot;1545&quot; data-start=&quot;1542&quot; /&gt; – lihasperäiseen kipuun&lt;br data-end=&quot;1571&quot; data-start=&quot;1568&quot; /&gt; – rasituksen jälkeiseen kipuun&lt;br data-end=&quot;1604&quot; data-start=&quot;1601&quot; /&gt; – kylkiväli- ja rintalihaksiston ärsytystilanteisiin.&lt;br data-end=&quot;1660&quot; data-start=&quot;1657&quot; /&gt; Vältä vain selvästi kipua provosoivia liikkeitä.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1803&quot; data-start=&quot;1715&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;1803&quot; data-start=&quot;1718&quot;&gt;Itsehoito ei sovi, jos rintakipu voi olla sydän-, keuhko- tai verenkiertoperäinen&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2131&quot; data-start=&quot;1804&quot;&gt;Itsehoitoa &lt;strong data-end=&quot;1834&quot; data-start=&quot;1815&quot;&gt;ei pidä käyttää&lt;/strong&gt;, jos oireisiin liittyy:&lt;br data-end=&quot;1861&quot; data-start=&quot;1858&quot; /&gt; – puristava, ahdistava tai repivä kipu&lt;br data-end=&quot;1902&quot; data-start=&quot;1899&quot; /&gt; – hengenahdistus, rytmihäiriö, voimakas heikkous&lt;br data-end=&quot;1953&quot; data-start=&quot;1950&quot; /&gt; – kipu säteilee käsivarteen, kaulaan, leukaan tai selkään&lt;br data-end=&quot;2013&quot; data-start=&quot;2010&quot; /&gt; – selittämätön kylmähiki, pahoinvointi&lt;br data-end=&quot;2054&quot; data-start=&quot;2051&quot; /&gt; – kuume + rintakehän kipu&lt;br data-end=&quot;2082&quot; data-start=&quot;2079&quot; /&gt; – kipu alkaa levossa tai pienessä rasituksessa.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2201&quot; data-start=&quot;2133&quot;&gt;→ Ohjaa Päivystysapuun 116117.&lt;br data-end=&quot;2166&quot; data-start=&quot;2163&quot; /&gt; Henkeä uhkaavissa tilanteissa: 112.&lt;/p&gt;  

&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;rk-lisatti&quot;&gt;Lisätietoa rintakivuista:&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;

Terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00617&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;keuhkoputkitulehduksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt; 

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00273&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;keuhkokuumeesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00077&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;sepelvaltimotaudista.&lt;/a&gt;
&lt;br /&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00086&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;sydäninfarktista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
  
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli sydänpussin &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01201&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tulehduksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00635&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;sydänlihastulehduksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00843&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;keuhkoveritulpasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.kaypahoito.fi/hoi50022&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia&lt;/a&gt; Duodecim käypä hoito.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00816&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ilmarinta (pneumothorax)&lt;/a&gt; oireet ja hoito Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00030&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Keuhkopussin nestekertymä, keuhkopussin tulehdus, pleuriitti&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/tietoa/aortan-sairaudet/aortan-dissekaatio-eli-sisakalvon-repeama&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Aortan dissekaatio eli sisäkalvon repeämä&lt;/a&gt; Terveyskylä.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo15491&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Aortan dissekoitumisen taudinkulku, diagnosointi ja hoitosuuntaukset&lt;/a&gt; Duodecim.&lt;br /&gt;
Käypähoito suositus &lt;a href=&quot;https://www.kaypahoito.fi/khp00012&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;keuhkoahtaumataudista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00072&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Refluksitauti&lt;/a&gt; oireet ja hoito Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
 
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01203&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tietzen oireyhtymä&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
  
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00554/vyoruusu?q=vy%C3%B6ruusu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Vyöruusu.&lt;/a&gt; Esioireina voi olla kipu toisella puolella rintakehää. Terveyskirjasto..&lt;br /&gt;  

Rintasyöpäyhdistyksen sivut &lt;a href=&quot;https://www.europadonna.fi/rintasyopa/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;rintasyövästä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
  
Terveyskirjasto &lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo13055&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;miesten rintasyövästä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Imetyksen tuki ry &lt;a href=&quot;https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/tiehyttukos-ja-rintatulehdus/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tiehyttukoksesta ja rintatulehduksesta.&lt;/a&gt;
&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;
Lisätietoa rintakivuista englanniksi:
&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/heart-health/heart-attack-myocardial-infarction-leaflet/acute-coronary-syndrome&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Acute Coronary Syndrome&lt;/a&gt; angina, heart attack Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.heart.org/en/health-topics/heart-attack/angina-chest-pain&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Angina – chest pain from the heart.&lt;/a&gt; American Heart Association.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/22233-nstemi-heart-attack&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;NSTEMI (Non-ST-Elevation Myocardial Infarction)&lt;/a&gt; Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/signs-symptoms/breathlessness-and-breathing-difficulties-dyspnoea/pulmonary-embolism&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pulmonary Embolism&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/17400-pulmonary-embolism&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pulmonary Embolism&lt;/a&gt; causes, symptoms &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/signs-symptoms/chest-pain-leaflet/pneumothorax&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pneumothorax (collapsed lung)&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/15304-collapsed-lung-pneumothorax&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pneumothorax&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
  
  
&lt;a href=&quot;https://patient.info/signs-symptoms/chest-pain-leaflet/pleurisy&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pleurisy&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/21172-pleurisy&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pleurisy&lt;/a&gt; overview Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/16743-aortic-dissection&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Aortic Dissection&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://en.wikipedia.org/wiki/Aortic_dissection&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Aortic dissection&lt;/a&gt; Wikipedia.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/doctor/gastroenterology/gastro-oesophageal-reflux-disease&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Reflux disease&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/15575-esophageal-spasms&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Esophageal Spasms&lt;/a&gt; Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/23565-tietze-syndrome&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tietze Syndrome&lt;/a&gt; overview Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/doctor/orthopaedics/costochondritis-and-tietzes-syndrome&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Costochondritis &amp;amp; Tietze’s Syndrome&lt;/a&gt; Patient.info professional review.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://en.wikipedia.org/wiki/Tietze_syndrome&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tietze syndrome&lt;/a&gt; Wikipedia overview.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/skin-conditions/shingles-herpes-zoster-leaflet&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Shingles – early pain before rash.&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;



  
  
Orthoinfo.aaos.org englanninkielinen artikkeli solisluun ja rintalastan välisen nivelen &lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/diseases--conditions/sternoclavicular-sc-joint-disorders/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;ongelmista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Wikipedia &lt;a href=&quot;https://en.wikipedia.org/wiki/Xiphoid_process&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;processus xiphoideuksesta.&lt;/a&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/vatsakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Vatsakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/546880795907569187/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/546880795907569187' title='71 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/546880795907569187'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/546880795907569187'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2010/04/rintakipu.html' title='Rintakipu'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhit60_81o41gHZzqrwYCj7Q0RNeWo882n_A5-w99RYK3zSAeymrgxj_eu_xo_STjSNmntBTlDYRQp7ZH1vFAc4u20h988ryapDubXzKO62gz80oj-2Zu4V_l4JxNRPlcC80_1avazQAvVy/s72-c/rinta4.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>71</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-4017207661506399731</id><published>2026-07-25T21:40:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T13:15:52.703+03:00</updated><title type='text'>Vatsakipu</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
&lt;!--Sisällysluettelo--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Tämän sivun sisällysluettelo:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#vk-flunssa&quot;&gt;Vatsaflunssa&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vk-ruokatorvi&quot;&gt;Ruokatorven tulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vk-mahahaava&quot;&gt;Maha- ja pohjukaissuolihaava&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vk-sappikivet&quot;&gt;Sappikivet ja sappirakon tulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vk-haima&quot;&gt;Haimatulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vk-umpilisake&quot;&gt;Umpilisäketulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vk-suolitukos&quot;&gt;Suolitukos&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vk-verenvuoto&quot;&gt;Ruoansulatuskanavan verenvuoto&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vk-ibs&quot;&gt;Ärtyvän suolen oireyhtymä ja tulehdukselliset suolistosairaudet&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vk-divert&quot;&gt;Divertikuliitti&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vk-ilmavaivat&quot;&gt;Ilmavaivat&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vk-ummetus&quot;&gt;Ummetus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vk-munuaiskivet&quot;&gt;Munuaiskivet&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vk-virtsa&quot;&gt;Virtsarakkotulehdus ja munuaisallastulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vk-vyor&quot;&gt;Vyöruusu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vk-aortta&quot;&gt;Aortan laajentuma&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vk-nivustyra&quot;&gt;Nivustyrä&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#vk-paivust&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vk-hoitoit&quot;&gt;Itsehoito&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#vk-lissat&quot;&gt;Lisätietoa vatsakivuista&lt;/a&gt; |  
&lt;/div&gt;

&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
  
&lt;!--============ VATSAKIPU ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;vatsakipu&quot;&gt;Vatsakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Vatsakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Virusten aiheuttama vatsatauti, johon liittyy usein oksentelua ja ripulia.&quot;&gt;Vatsaflunssa&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Itse rajoittuva; tärkeää juoda riittävästi nesteitä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Happojen nousu ruokatorveen aiheuttaa kirvelyä ja ylävatsakipua.&quot;&gt;Ruokatorven tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Pahenee makuulla ja aterioiden jälkeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Keskellä ylävatsaa tuntuva kipu, voi säteillä selkään tai hartiaan. Syöminen saattaa helpottaa.&quot;&gt;Maha- ja pohjukaissuolihaava&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi olla pahoinvointia ja ruokahalun heikkenemistä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Sappikivet voivat tukkia sappitiehyen ja aiheuttaa voimakkaan ylävatsakivun säteillen selkään.&quot;&gt;Sappikivet ja sappirakon tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin arvio voi olla tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voimakas, jatkuva, vyömainen ylävatsakipu ja pahoinvointi.&quot;&gt;Haimatulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein alkoholin tai sappikivien yhteydessä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Aluksi navan seudun epämääräinen, sitten oikealle alavatsalle paikallistuva kipu.&quot;&gt;Umpilisäketulehdus&lt;/td&gt;
         &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Suolen tukkeutuminen, joka estää suolen sisällön etenemisen. Aluksi aaltomaista kipua, joka muuttuu kovaksi ja jatkuvaksi.&quot;&gt;Suolitukos&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voi ilmetä mustina ulosteina tai verisenä oksenteluna.&quot;&gt;Ruoansulatuskanavan verenvuoto&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Vatsakivut, turvotus ja suolen toiminnan häiriöt, kuten ripuli tai ummetus&quot;&gt;Ärtyvän suolen oireyhtymä ja IBD&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Toistuva kipu, vaiteleva ripuli tai ummetus&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Suolen umpipussin tulehdus, kipu ja arkuus vasemmalla alavatsalla sekä kuume.&quot;&gt;Divertikuliitti&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kuume ja paikallinen kipu; antibioottihoito tai lepo&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Ilmavaivat voivat aiheuttaa turvotusta ja kouristavaa kipua, lisääntynyttä kaasujen poistumista.&quot;&gt;Ilmavaivat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Liikunta ja ruokavalio voi vaikuttaa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Hidas suolen toiminta aiheuttaa kipua ja paineen tunnetta vatsalla, ulosteen kovettumaa ja ponnistuksen vaikeutta.&quot;&gt;Ummetus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ruokavalio ja liikunta voi vaikuttaa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Virtsateihin muodostuu kiviä. Erittäin kova kylki- tai alavatsakipu,mahdollisesti verta virtsassa ja virtsaoireita.&quot;&gt;Munuaiskivet&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Äkillinen, aaltoileva kipu kyljessä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Virtsarakon ja munuaisten tulehdus voi aiheuttaa voimakasta kylki- tai selkäkipua yhdellä puolella, kuumetta ja virtsaoireita.&quot;&gt;Virtsarakkotulehdus ja munuaisallastulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Rakkovaivoissa kirvely virtsatessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Aluksi ihon polttavaa kipua, sitten yhdellä puolella vatsaa rakkulaista ihottumaa.&quot;&gt;Vyöruusu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu hermojuuren alueella&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voi olla oireeton. Syvää kipua ja pullistuma voi olla tunnettavissa vatsassa.&quot;&gt;Aortan laajentuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin arvioinnin&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Paikallista kipua ja pullotusta nivusessa.&quot;&gt;Nivustyrä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi pahentua rasituksessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;


&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7q5uRx5a23GRWr477VHUWrd8SEEmFHtGCiwKL3GMj4YOZV30zYs22Wnho6m-RBseau9YC1C9rslvZPGflq1vWYD1HNnbvUG27RLL3BIM5GJ2KalmmhnXLUmi_yn0wKhtPddSsAGCJG6PU/s1600/yleiskipu2.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; height=&quot;320&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7q5uRx5a23GRWr477VHUWrd8SEEmFHtGCiwKL3GMj4YOZV30zYs22Wnho6m-RBseau9YC1C9rslvZPGflq1vWYD1HNnbvUG27RLL3BIM5GJ2KalmmhnXLUmi_yn0wKhtPddSsAGCJG6PU/s320/yleiskipu2.jpg&quot; width=&quot;212&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
  
&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Jos muuta vikaa ei löydy, stressiä on syytä vähentää&lt;/h2&gt;
&lt;br /&gt;
Vatsaontelossa on suuri joukko elimiä ja niissä monia mahdollisia tauteja,
jotka voivat aiheuttaa kipuoireita. Yleensä diagnoosia ei voida asettaa ilman
lääkärintutkimusta, tarvittavia kuvauksia ja laboratoriokokeita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ruoansulatuselimistön kivut ovat usein jollain tavalla yhteydessä ruokailuun.
Mitä lähempänä oireileva alue on ruoansulatuskanavan alkupäätä, sitä nopeammin
vatsakivut yleensä ilmaantuvat ruokailun jälkeen. Kipu alavatsassa voi olla
myös sukuelinten tai virtsateiden vaivojen aiheuttama oire.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;vk-flunssa&quot;&gt;Vatsaflunssa, sopimaton ruoka voi ärsyttää&lt;/h2&gt;
  
Erilaiset bakteerit, virukset ja monet aineet, kuten sopimaton ruoka tai
lääkkeet voivat aiheuttaa äkillisen vatsataudin. Tällöin sairaus yleensä
kehittyy nopeasti. Lyhytaikaista kuumetta voi esiintyä oksentelun ja ripulin
yhteydessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yleensä taudin aiheuttaja poistuu nopeasti luonnollista reittiä. Itsehoitona on
tärkeää riittävä nesteiden nauttiminen ja lepo. Suolisto pääsee vähemmällä, jos
sen ei tarvitse sulattaa ravintoa, joten lyhytaikainen paasto voi auttaa
rauhoittamaan tilannetta.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVK7KYJG5f1N-JRlrfsK9Lno5WLr3NdwuCoOxNj74_yUmCepIir_SwSHrrL_1EfDZ1WtWciNRfmrRB7-6V0T1INYyUu6ZvXFqSjo1ZL3w7LcKZAUMw8knprCJzh3m8KGpF3oNa_pOy7_QQ4iOVzbppwAlObWewFIXbJn6J0v7OryHOboziaaUKmrk3JOB3/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;h2 id=&quot;vk-ruokatorvi&quot;&gt;Ruokatorven tulehdus, ole pystyssä syönnin jälkeen&lt;/h2&gt;
Ruokatorven alaosan kivut voivat johtua siitä, että hapanta vatsalaukun
sisältöä kulkeutuu väärään suuntaan ja se ärsyttää ruokatorvea. Yleisin
vaivalle altistava tekijä on ruokatorven alaosan sulkijalihaksen huonontunut
toiminta tai palleatyrä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaivat tuntuvat rintalastan takana polttona ja närästyksenä, helpommin
makuuasennossa heti ruokailun jälkeen. Hapan mahan sisältö voi tuntua aina
suussa asti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Diagnoosia varten tehdään tarvittaessa vatsalaukun tähystys. Hoitona käytetään
mm. eri mekanismeilla vatsalaukun happopitoisuutta alentavaa lääkitystä ja
tarvittaessa todetun helikobakteerin häätöä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
On tarpeen pysyä pystyasennossa ruokailun jälkeen. Tärkeätä olisi myös syödä
pieniä annoksia mieluummin useamman kerran päivän aikana ja välttää
makuuasentoa ruokailun jälkeen. Ylipainon pudottaminen voi olla paikallaan.
Iltasyöntiä ja raskaita aterioita kannattaa välttää. Yöllä on hyvä nukkua
pääpuoli noin 15-20 cm korotettuna. Tämän voi tehdä tilaamalla puusepältä
tarvittava korotus sänkyyn.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;vk-mahahaava&quot;&gt;Maha- ja pohjukaissuolihaava voi tulla stressistä tai särkylääkkeistä&lt;/h2&gt;

Mahalaukun ja pohjukaissuolen sairaudet saattavat antaa ylävatsavaivoja
nopeasti ruokailun jälkeen tai tyhjällä vatsalla. Oireina voi esiintyä kipuja,
närästystä, happamia röyhtäyksiä ja ylävatsan turvottelua. Syöminen voi
helpottaa kipuja. Kivut tuntuvat useimmiten keskellä ylävatsalla tai jonkin
verran oikealla.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPId5F5Zpf1GXadg_S7qK74effhQ6fX34u7x_m9SXMBofbkkB-72_teMeyUPxIEj0YmbhUx_kapX_4_o9ep866LnVochJ9iGiZpftf_KzbjCWEjNVQmlj0N1mkBsGFOBVn79jFrdoccTcg/s1600-h/vatsa_lapsi1.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5443598925218864914&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPId5F5Zpf1GXadg_S7qK74effhQ6fX34u7x_m9SXMBofbkkB-72_teMeyUPxIEj0YmbhUx_kapX_4_o9ep866LnVochJ9iGiZpftf_KzbjCWEjNVQmlj0N1mkBsGFOBVn79jFrdoccTcg/s320/vatsa_lapsi1.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 225px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 150px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Mahalaukun limakalvon limakerroksen suojaava ominaisuus voi
vaurioitua helikobakteerin tai kipulääkkeiden käytön johdosta ja syntyä
mahalaukun tulehdus (gastriitti). Se nostaa riskiä sairastua mahahaavaan eli syvempään
vaurioon mahalaukussa&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Mahahaava eli peptinen ulkustauti on limakalvon vaurio. Jos haava
puhkeaa suolen seinämän läpi, se voi aiheuttaa äkillisen
vatsakalvontulehduksen. Tällöin kipu muuttuu äkillisesti voimakkaaksi ja
vatsalihakset jännittyvät.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Diagnoosi selviää tähystyksessä. Jos helikobakteeri
löydetään, se on hoidettava. Muu hoito koostuu useimmiten haponeritystä
vähentävästä lääkityksestä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Riski sairastua vatsahaavaan kohoaa miehillä yli kolminkertaiseksi stressin
vuoksi. Naisilla stressillä ei näyttäisi olevan tällaista vaikutusta, vaan
tärkein riskitekijä heillä on runsas särkylääkkeiden käyttö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Iäkkäillä ihmisillä on mahahaavassa harvoin tyypillisiä kipuoireita. Ainoat
ilmentymät taudista ovat joskus väsyminen ja huonovointisuus. Oikeaan
taudinmääritykseen voidaan päästä alhaisen hemoglobiinin tai ulosteen tummuuden
vuoksi käynnistetyissä tutkimuksissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vatsalaukussa esiintyy myös muita limakalvon muutoksia ja kasvaimia.
Ylävatsavaivojen pitkittyessä voi tähystys olla paikallaan diagnoosin
selvittämiseksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona kannattaa tarkkailla, mitkä ruoka- aineet aiheuttavat ärsytystä ja
jättää ne nauttimatta. Vatsa- ja pohjukaissuolen haavassa kannattaa syödä
useampia pieniä aterioita päivän mittaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Happopitoisuutta alentavia reseptivapaita lääkeaineita voi ottaa
lyhytaikaisesti ylävatsavaivoissa. Tulehduskipulääkkeitä ei kannata käyttää
ylävatsakivun hoitoon. Jos niitä nautitaan johonkin muuhun tautiin, lääkärin
kanssa on hyvä keskustella niiden käytön välttämättömyydestä tai suojalääkkeen
tarpeesta.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tupakoiminen nostaa vatsahaavaan sairastumisriskiä yli kaksinkertaiseksi, joten
se on syytä lopettaa.&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;vk-sappikivet&quot;&gt;Sappikivet ja sappirakon tulehdus (kolekystiitti)&lt;/h2&gt;

Maksa tuottaa sappea ja se varastoituu sappirakkoon. Sappirakon sisältämät
entsyymit osallistuvat ruoansulatukseen, varsinkin rasvaisten aineiden
pilkontaan. Sappivaivojen aiheuttamat kivut eivät tule yleensä heti ruokailun
jälkeen, vaan vasta jonkin ajan kuluttua. Rasvainen ruoka aiheuttaa niitä
helpommin.&lt;b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Sappikivet muodostuvat, kun sapen kolesteroli ja muut aineet
kiteytyvät sappirakossa. Kivet voivat tukkia sappitiehyen ja aiheuttaa sappirakkotulehduksen
eli kolekystiitin. Vaiva on yleinen erityisesti keski-ikäisillä ja
ylipainoisilla naisilla. Vanhuksilla on äkillisessä vatsakivussa sappikivitauti
tavallisin syy,&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Jos ravinnossa on ylimäärin kolesterolia, se muuttaa sapen koostumusta.
Sen seurauksena sappikivien muodostuminen helpottuu. Myös sappirakon
vajaatoiminta ja korkeat estrogeenitasot altistavat kivien muodostumiselle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kivut tuntuvat ylävatsalla usein oikealla. Ne voivat säteillä selkään oikean lapaluun
seutuun tai tuntua sydämen alueella. Sappikivuissa voi oksettaa ja ulosteen
väri voi muuttua vaaleaksi. Joskus voi ilmaantua ihon ja silmän valkuaisten
keltaisuutta. Kipu voi alkaa rasvaisen aterian jälkeen ja siihen voi liittyä
pahoinvointia, oksentelua ja kuumetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Diagnoosiin päästään usein ultraääni- tai varjoainetutkimuksella ja
laboratoriokokeilla. Hoitona käytetään ruokavaliota, lääke- ja leikkaushoitoa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona kannattaa jättää rasvaiset ja ärsyttävät ruoka-aineet pois
aterioista. Alkoholin käyttöä pitää välttää. Säännöllinen liikunta ja
terveellinen ruokavalio vähentävät kivien riskiä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;vk-haima&quot;&gt;Haimatulehdus liittyy sappikivitautiin ja alkoholii&lt;/h2&gt;
  
Myös haima voi aiheuttaa vatsakipuja. Äkillisessä haimatulehduksessa ne ovat
usein voimakkaita. Kipu tuntuu yleensä syvällä ylävatsalla useimmiten keskellä.
Se säteilee monesti vyömäisesti selkään samalle korkeudelle. Mukana voi olla pahoinvointia
ja oksentelua. Taudin edetessä esiintyy kuumetta, hengityksen vaikeutumista
sekä virtsantulon vähenemistä. Joskus voi tulla haimaan kuolio ja sen
yhteydessä bakteeritulehdus. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Usein haimatulehdus liittyy naisilla sappikivitautiin ja miehillä alkoholin
käyttöön. Tupakointi ja ylipaino lisäävät sairastamisen riskiä. Samoin tekevät
jotkin rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ja lääkkeet.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Haimatulehdus aiheuttaa kudoksissa tulehduksen välittäjäaineiden
kautta eikä ole bakteerien tai virusten aiheuttama. Diagnoosi perustuu
taudinkuvaan ja laboratoriokokeisiin. Äkillinen haimatulehdus tai sen epäily
edellyttää sairaalaselvittelyjä. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Jos taudissa on toistuvia uusiintumisia, voivat haiman kudokset
korvaantua arpikudoksella. Ajan kuluessa voi kehittyä haiman vajaatoiminta ja diabetes
sen seurauksena. Kroonisessa tulehduksessa on oireina toistuvia ylävatsakipuja.
Välillä voi olla kipujen jaksottaisia pahenemisvaiheita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona haimatulehduksen jälkeen kannattaa alkoholin ja tupakan käyttö lopettaa
ikiajoiksi.&lt;br /&gt;

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;vk-umpilisake&quot;&gt;Umpilisäketulehdus (appendisiitti) kuuluu sairaalaan&lt;/h2&gt;
  
Umpisuolen tulehduksen aiheuttama kipu voi alkaa navan ympäriltä ja
ylävatsalta. Jonkin ajan kuluttua se siirtyy alavatsalle oikealle tuntuen
paikallisena ja pahentuen esim. yskittäessä. Varsinkin lapsilla taudinkuva voi
olla vaihteleva. Umpisuolen tulehdus tai sen epäily kuuluu päivystysluonteisena
sairaalaseurantaan.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;vk-suolitukos&quot;&gt;Suolitukos&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Suolitukos tarkoittaa tilannetta, jossa suolen sisältö ei pääse eteenpäin normaalia
reittiään suolistossa. Tukos voi olla mekaanisen esteen aiheuttama. Suoliston
lama, esimerkiksi joskus leikkauksen jälkeen tai lääkkeiden vaikutuksesta, voi
antaa samantapaisia oireita.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Yleisimmät mekaaniset syyt ovat leikkauksen jälkeiset tai muuten muodostuneet kiinnikkeet,
suoliston sisäiset tyräportit, kuroutuneet tyrät, kasvaimet ja tulehdukset. Supisteleva
ja venyvä suoli voi jäädä puristuksiin kiinnikkeiden kohtiin.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on aluksi aaltoileva kipu, joka voi muuttua
jatkuvaksi. Tilanteen kehittyessä vatsakipu voimistuu. Vatsa turpoaa, voi olla
oksentelua, ulostetta eikä kaasuja pääse ulos.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Usein tarvitaan sairaalahoitoa, suonensisäistä nesteytystä ja nenä-mahaletkua
paineen helpottamiseksi. Mekaaninen tukos korjataan leikkauksella, jos se ei
aukea itsestään.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Ei ole varsinaista itsehoitoa, mutta riittävä kuitujen saanti ja säännöllinen
suolen toiminta ehkäisevät tukoksia.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;vk-verenvuoto&quot;&gt;Ruoansulatuskanavan verenvuoto (GI-verenvuoto)&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ruoansulatuskanavan verenvuotoa voi tapahtua joko kanavan yläosassa
mikä tarkoittaa ruokatorvessa, mahassa tai pohjukaissuolessa tai sitten alaosassa
eli ohutsuolessa, paksusuolessa tai peräsuolessa. Se on aina oire, joka vaatii
selvitystä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vuodon voi aiheuttaa mahahaava, tulehdukset, kasvaimet,
peräpukamat tai verisuonien epämuodostumat. Tulehduskipulääkkeet ja
verenohennuslääkkeet lisäävät riskiä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina voi olla&lt;b&gt; &lt;/b&gt;ruoansulatuskanavan yläosan vuodossa
punaista verta tai kahvinporoja muistuttavaa ainetta oksennuksessa, mustia tai
tervamaisia ulosteita.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ruoansulatuskanavan alaosan vuodossa voi näkyä tummanpunaista
tai veristä ulostetta. Heikotus ja huimaus voivat olla oireita verenhukasta,
vaikka niillä voi olla monia muitakin syitä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vuodon lähde pitää paikallistaa. Siinä ja hoidossa voidaan
käyttää tähystystä ja erilaisia kuvantamismenetelmiä tarpeen mukaan lääkehoidon
ohella. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Omahoitona ja ehkäisynä voi &lt;b&gt;v&lt;/b&gt;älttää
tulehduskipulääkkeitä ja seurata lääkärin ohjeita verenohennuslääkkeiden
käytöstä. Terveellinen ruokavalio ja alkoholin kohtuukäyttö tukevat suoliston
terveyttä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;vk-ibs&quot;&gt;Ärtyvän suolen oireyhtymä (Irritable bowel syndrome IBS) ja tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD)&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Suolistossa voivat erilaiset tulehdukset aiheuttaa
pitkäaikaisia kipuoireita. Ohutsuolen loppuosan tulehdus antaa oireita oikealla
alavatsalla, paksusuolen tulehdus ja ärtyneisyysoireet yleensä vasemmalla
vatsan puoliskolla.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen suolistovaiva.
Sitä esiintyy yli 10 prosentilla suomalaisista. Naisilla on vaiva kaksi kertaa
yleisempi kuin miehillä. Tutkimuksissa ei todeta rakenteellista sairautta. Suolen
mikrobikannassa on eroavuutta terveisiin. Ajatellaan että keskushermoston ja
suolen vuorovaikutus olisi häiriintynyt.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on sijainniltaan vaihtelevia vatsakipuja, iltaa
kohti pahenevaa turvotusta ja ilmavaivoja. Ulosteen muutokset vaihtelevat
kovuudesta löysyyteen. Oireet voivat välillä olla poissa ja helpottavat yleensä
ajan myötä. Vaivasta ei kehity pahanlaatuisia muutoksia suolistoon.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona tärkeässä osassa ovat omat hoitotoimet. Liikunnasta
on hyötyä, sopiva ruokavalio helpottaa oireita. Ulosteen kiinteysastetta voi
säädellä omin toimin. Stressinhallinnasta on hyötyä. Joskus käytetään suoliston
toimintaa rauhoittavia lääkkeitä.&lt;br /&gt;
&lt;!--[endif]--&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Jatkotutkimukset voivat olla tarpeen, jos on yleisempiä
sairausoireita kuten laihtumista ja kuumeilua, ulosteessa on verta, oireet ovat
alkaneet yli 50-vuotiaalla tai ulkomaanmatkan tai antibioottikuurin jälkeen&lt;b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tulehduksellisia suolistosairauksia ovat Crohnin tauti ja
haavainen paksusuolentulehdus eli colitis ulcerosa . Ne eivät ole tarttuvia,
eikä niiden syytä vielä tunneta. On esitetty, että alttius sairastumiseen liittyisi
geneettisiin ominaisuuksiin.&amp;nbsp;Myös perinnöllisillä tekijöillä on ilmeisesti
vaikutusta. Ympäristötekijöiden vaikutus on myös mahdollista. Tautitapausten
määrä on ollut merkittävässä kasvusta. Puhutaan jopa uudesta kansantaudista.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Sairauden taustalla epäillään olevan suoliston limakalvon
immuunijärjestelmän poikkeavuuksia ja suoliston läpäisevyyden lisääntyminen.
Nämä johtaisivat epänormaaliin reaktioon suolen tavallisia mikrobeja kohtaan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Crohnin tauti voi esiintyä missä tahansa ruoansulatuskanavan
alueella. Yleisimmin kuitenkin ohutsuolen loppuosassa ja paksusuolessa. &amp;nbsp;Oireina
on vatsakipuja, ripulia, veriulostetta, kuumeilua ja laihtumista.&lt;br /&gt;
Haavainen paksusuolentulehdus (colitis ulcerosa) sijaitsee tavallisesti sekä
paksusuolen että peräsuolen alueella. Oireina on veriulostetta, ripulia ja
vatsakipuja. Diagnoosiin päästään paksunsuolen tähystyksessä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona käytetään tulehdusta hillitseviä lääkkeitä,
kortisonia ja biologisia lääkkeitä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;vk-divert&quot;&gt;Divertikuliitti&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Divertikuliitti on paksusuolen seinämään syntyneen umpipussin (divertikkelin)
tulehdus. Se on yleinen yli 50-vuotiailla ja liittyy usein vähäkuituiseen
ruokavalioon.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Paksusuolen kohonnut paine ja ulosteen jääminen umpipussiin johtavat
tulehdukseen ja bakteerien lisääntymiseen.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on alavatsakipu yleensä vasemmalla, kuume ja muut
tulehduksen yleisoireet. Tilanne voi muistuttaa umpilisäkkeen tulehdusta, mutta
eron on se, että se esiintyy toisella puolella.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Lievät tapaukset voidaan hoitaa antibiooteilla ja ruokavalion keventämisellä.
Vakavissa tai toistuvissa tulehduksissa tarvitaan joskus leikkaus.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Omahoitona runsaskuituinen ruokavalio, riittävä juominen ja
säännöllinen suolen toiminta vähentävät riskiä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;vk-ilmavaivat&quot;&gt;Ilmavaivat voivat johtua kaalista ja sipulista&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ilmavaivat voivat aiheuttaa vatsakipuja. Samanaikaisesti on
usein joko ripulia tai ummetusta. Kaasun aiheuttama suoliston seinän venytys
saa aikaan lisääntynyttä suoliston toimintaa ja lihasten kramppeja, jotka
tuntuvat kipuna.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kivut voivat tuntua kyljissä tai pallean alla. Tällöin niitä
voidaan luulla sydämen aiheuttamiksi vaivoiksi.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Diagnoosi on yleensä helposti ihmisen itsensä tehtävissä,
jos vaiva poistuu samalla kuin aiheuttajansakin.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ongelman takana voi olla ilman liiallinen nieleminen,
runsaasti hiilihydraatteja sisältävän ruoan käymisen yhteydessä syntyvä kaasun
muodostus tai ummetuksesta aiheutuva kaasujen hidastunut poistuminen.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Itsehoitona kannattaa kokeilla runsaasti hiilihydraatteja
sisältävien ruoka- aineiden vähentämistä. Tällaisia ovat mm. kaali, sipuli,
pavut ja banaanit. Vaikka kuitujen lisääminen ravintoon onkin yleensä
hyödyllistä, siitä on tässä vaivassa haittaa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kannattaa huolehtia myös riittävästä liikunnasta, välttää
kiristäviä vaatteita ja vöitä. Maidon käytön voi lopettaa tai vaihtaa
hapanmaitotuotteisiin. Hiilitabletteja voi kokeilla suolistokaasun sitomiseen.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;vk-ummetus&quot;&gt;Ummetuksessa voi lisätä kuituja ja liikunta&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ummetus voi aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia alavatsan
vasemmalla puolella. Myös ulostamisen yhteydessä voi olla kipuja.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Perinteisiä ulostuslääkkeitä ei kannata käyttää kovin
herkästi. Sen sijaan suoliston sisällön määrää lisäävät valmisteet ovat yleensä
käyttökelpoisia.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Itsehoitona on riittävän kuitupitoinen dieetti hyväksi.
Tarvittaessa voi ravintoon lisätä kuitua sisältäviä reseptivapaita valmisteita.
Ulostamisen tarvetta ei saa tukahduttaa. Se pitäisi yrittää totutella tekemään
samaan aikaan päivästä, mieluummin aamusta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Jos joudutaan vuodelepoon jonkin sairauden takia, niin
pitäisi pyrkiä liikkeelle mahdollisimman nopeasti.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ummetuksessa voi alavatsaa vasemmalla varovasti itse
syvähieroa poikittaissuunnassa. Tämä on helpommin tehtävissä, kun henkilö makaa
polvet sekä lonkat koukussa ja pitää vatsalihakset rentona.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;vk-munuaiskivet&quot;&gt;Munuaiskivet, lääkärissä käynti tarpeen&lt;/h2&gt;
&lt;br /&gt;
Munuaisten ja virtsateiden taudit voivat antaa kipuja useimmin selkäpuolella
alimpien kylkiluiden kohdalla ja siitä alaspäin. Kipu voi säteillä alaspäin,
etupuolella nivustaipeeseen. Jos kivi aiheuttaa virtsakivitaudissa tukkeutuman,
kipu voi olla erittäin voimakasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Munuaiskiviä epäiltäessä on lääkärissä käynti tarpeen. Tilannetta voidaan
selvittää virtsa- ja laboratoriokokein sekä varjoainetutkimuksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona käytetään runsaiden nesteiden nauttimisen ohella virtsateitä rentouttavaa
lääkitystä. Jos tällä ei saada kiviä poistumaan, kivet voidaan joutua
murskaamaan ultraäänienergialla tai poistamaan leikkauksella.&lt;br /&gt;
&lt;!--[endif]--&gt;&lt;b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;vk-virtsa&quot;&gt;Virtsarakkotulehdus (kystiitti) ja munuaisallastulehdus (pyelonefriitti)&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Virtsatietulehdukset ovat yleisiä erityisesti naisilla.
Kystiitti tarkoittaa virtsarakkotulehdusta, pyelonefriitti on tulehdus munuaisaltaassa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tulehdus tavallisimmin syntyy, kun virtsarakon ja peräaukon
välisellä alueen bakteerit pääsevät virtsaputken kautta nousemaan ylöspäin
rakkoon. Naisten virtsaputki on lyhyempi kuin miesten. Yleisin aiheuttaja on E.
coli-bakteeri. Virtsarakkotulehdus ei ole sukupuolitauti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alempien virtsateiden ja virtsarakon vaivojen seurauksen voi olla kipu
alavatsassa häpyluiden seudussa, nivustaipeissa tai sukuelimissä. Useimmiten on
muitakin virtsaamiseen liittyviä oireita, kuten tihentynyttä
virtsaamistarvetta, kirvelyä tai virtsaamisvaikeuksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirvely virtsatessa voi johtua virtsarakon, eturauhasen tai virtsaputken
ongelmasta. Virtsaamisen alkuvaiheessa tuntuva kipu liittyy usein virtsaputken
vaivoihin ja syntyy kun virtsa alkaa virrata kipeälle alueelle. Lopun kipu
aiheutuu usein tulehtuneen virtsarakon kokoon painumisesta tyhjentymisen
yhteydessä. Virtsaputkitulehduksessa syynä voi olla myös sukupuolitauti.&amp;nbsp; Tavallisimmin klamydia, harvemmin tippuri. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Virtsatietulehduksen diagnoosi selviää virtsanäytteestä. Hoitona käytetään
yleensä antibiootteja. Myös tippuri, klamydia ja eräät lääkeaineet voivat
aiheuttaa kirvelyä virtsatessa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Munuaisallastulehduksessa oireina on kuumetta ja selän ja
kylkien kipuja. Virtsaamisvaivat ovat harvoin esillä mikä voi tehdä oikeaan
diagnoosiin pääsemisestä haastavan. Iäkkäillä ja huonokuntoisilla voi taudin
paheneminen näkyä yksinomaan yleiskunnon äkillisenä huononemisena.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kystiitti hoidetaan yleensä lyhyellä antibioottikuurilla.
Pyelonefriitti vaatii pidemmän kuurin ja joskus sairaalahoitoa.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Itsehoitona täytyy huolehtia nesteiden riittävästä nauttimisesta. Tämä
edesauttaa bakteerien poistumista elimistöstä. Virtsaa hapattavia aineita voi
käyttää estämään bakteerikasvua. C-vitamiinia ja puolukka- ja tyrnimehua on
suositeltu tähän tarkoitukseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ennaltaehkäisynä kannattaa rakko tyhjentää ennen yhdyntää ja yhdynnän jälkeen.
Pyyhkiminen ulostamisen jälkeen on hyvä suorittaa edestä taakse päin, jotta
bakteerit eivät leviäisi ulosteesta virtsateihin.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;vk-vyor&quot;&gt;Vyöruusu (herpes zoster)&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Noin joka kolmas sairastuu elinaikanaan vyöruusuun ja tauti
voi ilmetä myös vatsan alueella.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Aiheuttaja on Varicella zoster -virus (vesirokkovirus), joka
on aiempaa sairautta seuranneen lepotilan jälkeen aktivoitunut uudelleen
hermostossa&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vyöruusu ilmenee vain yhdellä puolella kehoa. Itse virus
oleilee selkäytimessä, mutta aiheuttaa rakkulaista ja kivuliasta ihottumaa. Se
ei kuitenkaan ylitä keskiviivaa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireet alkavat usein ihon kihelmöintinä, kipuna ja
kosketusherkkyytenä yhdellä puolella rintakehää. Muutaman päivän kuluttua
ilmaantuu rakkuloita. Ne erittävät yleensä ainakin muutaman päivän ajan. Erite
voi tartuttaa vesirokon ihmiseen, joka ei ole sitä aiemmin sairastanut. Iho on
tänä aikana kivulias.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Rakkuloiden kuivumisen jälkeen noin joka kolmannelle
kehittyy jälkioireena kivulias, kutiseva ja poltteleva hermosärky samalle
alueelle. Kun ihottuma paranee, sen alueelle voi jäädä arpia. Useimmiten alle
50-vuotiailla ja alkuvaiheessa vähän kivuliailla ihmisillä on vain pieni riski
saada jälkisärkyjä. Myös niillä, joilla taudin alussa vähän rakkuloita, on
suhteellisen pieni todennäköisyys saada vaikeita jälkikipuja.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Lääkitys pyritään aloittamaan nopeasti koska se tehoaa
silloin paremmin. Hoitona voidaan käyttää viruksiin vaikuttavia lääkeaineita ja
joskus myös kortisonia. Sillä hoidetaan niitä henkilöitä, joilla on suuri
todennäköisyys saada jälkikipuja.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vyöruusurokote voi ehkäistä taudin. Itsehoitoon kuuluu ihoalueen
pitäminen puhtaana ja rakkuloiden rikkomisen välttäminen rakkulavaiheen aikana.&lt;span style=&quot;background: rgb(246, 246, 246); color: #212322; font-family: &amp;quot;TerveystaloSans&amp;quot;,serif; letter-spacing: 0.1pt;&quot;&gt; &lt;/span&gt;Viileä suihku tai kylmäpakkaus voi lievittää kutinaa.
Rakkulakohdan päälle voi tarvittaessa laittaa kuivan steriilin lapun. Vaatteina
on hyvä käyttää löysiä ja joustavia vaatteita.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;vk-aortta&quot;&gt;Aortan laajentuma (aneurysma)&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Aorta on iso valtimo, josta muut valtimot haarautuvat.
Joskus sen seinämä on heikentynyt ja siihen voi syntyä laajentuma.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vatsan alueella tavallisin laajentuma on pullistuma
ulospäin. Harvinaisempi on suonen sisäkalvon repeämä, minkä seurauksena verta
pääsee suonen seinämän kerrosten väliin.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Valtimonkovettumatauti on suurin syyllinen laajentuman
syntymiseen. Sen riskitekijöinä toimivat verenpainetauti ja kohonneet LDL kolesterolin
arvot. Eräissä sairauksissa aortan seinämä voi olla synnynnäisesti heikentynyt.
&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Aortan laajentuma ei välttämättä anna mitään oireita. Jos se
vähitellen suurenee, voi joskus ilmaantua selkäkipua. Usein laajentuma todetaan
sattumalta jonkun muun vaivat takia tehdyn kuvantamistutkimuksen yhteydessä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Sisäkalvon repeämässä tuntuu äkillinen voimaksa kipu rinnan
ja selän alueella. Mikäli laajentuma puhkeaa, seurauksena on yleensä kuolema.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Laajentuma voidaan todeta ultraäänitutkimuksella. Tietokonekerroskuvauksella
päästään tarkempaan diagnoosiin.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona on verenpaineen ja muiden riskitekijöiden hoito. Jos
muutos ei ole suuri eikä laajene, sitä voidaan seurata ultraäänitutkimuksilla.
Tarvittaessa voidaan seinämää vahvistaa suonensisäisellä menetelmällä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;vk-nivustyra&quot;&gt;Nivustyrä, pullistuma nivusissa&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Nivustyrä voi aiheuttaa kipuoiretta nivustaipeessa. Se
syntyy, kun synnynnäisen heikkouden vuoksi osa vatsaontelon sisällöstä
tunkeutuu ihon alle. Ihmisen ollessa pystyasennossa yleensä huomataan
paikallinen pullistuma, joka häviää makuulla. Sormella koetettaessa voi olla
tunnettavissa tyrän kulkuaukko.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Koska joskus tyrä saattaa kuroutua ja aiheuttaa suoliston
osan kuolion, tyrän kulkureitti pyritään tavallisesti sulkemaan leikkauksella.
Näin ehkäistään vakavien tilanteiden syntyminen.&lt;/p&gt;&lt;div&gt;
&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQf6P0l9TK0jlNOUPWPJXSToOap9yq5pVGNIORExewvyhbA1O4XP0vILtxHSWAlf4m_RygvXO9OaskWc65a1QEq0v_CGUIbqfu5YddyIynbx4MR-kk-5yk1mqLjsZqdBBBax3s8mw81IKy/s1600/OsaVatsa1.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637737822557232082&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQf6P0l9TK0jlNOUPWPJXSToOap9yq5pVGNIORExewvyhbA1O4XP0vILtxHSWAlf4m_RygvXO9OaskWc65a1QEq0v_CGUIbqfu5YddyIynbx4MR-kk-5yk1mqLjsZqdBBBax3s8mw81IKy/s200/OsaVatsa1.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 192px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 200px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;vk-paivust&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos vatsakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, joka on niin voimakas että on mahdotonta olla paikallaan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, joka on niin voimakas, että pakottaa kumartumaan kippuraan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Voimakas, koko ajan paheneva vatsakipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, joka pahenee yskäisystä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, jossa vatsa on voimakkaan arka kaikelle kosketukselle.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipuun liittyy korkea kuume, voimakas pahoinvointi tai oksentelu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipuun liittyy hengenahdistusta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipuun liittyy yleistilan heikkeneminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ylävatsakipu, johon liittyy veristä oksentelua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen vatsakipu, johon liittyy verinen ripuli&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen vatsakipu, johon liittyy verinen virtsa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen vatsakipu, johon liittyy verenvuotoa emättimestä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Alkoholin käytön jälkeinen kipu syvällä vatsalla säteillen vyömäisesti selkään.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu ja aiemmin makuuasennossa poistuneen nivuspullistuman jääminen esiin makuullakin.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, johon liittyy ihon tai silmän valkuaisten kellertämistä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen vatsakipu raskauden aikana.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen kipu ylävatsalla pahentuen rasituksessa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos vatsakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakivut, joihin liittyy ulosteen värin muuttumista vaaleaksi tai aivan mustaksi.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakivut, joihin liittyy virtsaoireita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu ja pullistuma tai kyhmy jossain vatsan alueella.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ylävatsakivut, joihin liittyy nielemisvaikeutta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ilman syytä toistuvat lievät vatsakivut.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ajoittaiset vatsakivut, jotka eivät kotihoidolla asetu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipuun liittyy jatkuvaa kuumeilua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipuun liittyy jatkuvaa pahoinvointia tai oksentelua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipuun liittyy turvotusta ja kosketusarkuutta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakivut ja ulosteessa verta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakivut ja ihon tai silmien keltaisuus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakivussa on vähitellen alkanutta närästystä tai polttelua rintalastan takana rasituksessa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, joka se ei anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, joka häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittynyt ripuli.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Äkillinen ripuli tai vatsatauti joka asettuu muutamassa päivässä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ohimenevät vatsavaivat ylensyönnin yhteydessä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ummetus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Ilmavaivat.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä vatsakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;
  
&lt;h4 id=&quot;vk-hoitoit&quot;&gt;Itsehoito&lt;/h4&gt;

&lt;p data-end=&quot;2535&quot; data-start=&quot;2307&quot;&gt;Vatsakivun taustalla voi olla hyvin monenlaisia syitä.&lt;br data-end=&quot;2364&quot; data-start=&quot;2361&quot; /&gt; Itsehoitoa voi käyttää, kun oire sopii &lt;strong data-end=&quot;2454&quot; data-start=&quot;2403&quot;&gt;lievään, selkeästi hyvänlaatuiseen tilanteeseen&lt;/strong&gt;, kuten flunssan jälkeinen vatsan arkuus, lievä ummetus, vatsatauti tai turvotus.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2785&quot; data-start=&quot;2537&quot;&gt;Jos kipu on voimakasta, jatkuvaa, uutta tai oireisiin liittyy huolestuttavia merkkejä (verenvuoto, oksentelu, kuume, keltainen iho, raskauteen liittyvä kipu, kova kosketusarkuus), noudata sivun ohjeita &lt;em data-end=&quot;2762&quot; data-start=&quot;2739&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/em&gt; / &lt;em data-end=&quot;2784&quot; data-start=&quot;2765&quot;&gt;Milloin lääkäriin&lt;/em&gt;.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2845&quot; data-start=&quot;2792&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;2845&quot; data-start=&quot;2795&quot;&gt;1. Yleiset itsehoitokeinot lievään vatsakipuun&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2864&quot; data-start=&quot;2847&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;2864&quot; data-start=&quot;2851&quot;&gt;Nesteytys&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3022&quot; data-start=&quot;2865&quot;&gt;Sopii: vatsatauti, kuumeilu, ripuli, oksentelu.&lt;br data-end=&quot;2915&quot; data-start=&quot;2912&quot; /&gt; – Pieniä määriä nestettä tasaisesti.&lt;br data-end=&quot;2954&quot; data-start=&quot;2951&quot; /&gt; – Vältä sokerisia juomia.&lt;br data-end=&quot;2982&quot; data-start=&quot;2979&quot; /&gt; – Tarvittaessa apteekin nesteytysjuomat.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3060&quot; data-start=&quot;3024&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3060&quot; data-start=&quot;3028&quot;&gt;Kevyt, helposti sulava ruoka&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3181&quot; data-start=&quot;3061&quot;&gt;– Keitetty riisi, peruna, banaani, kevyt keitto.&lt;br data-end=&quot;3112&quot; data-start=&quot;3109&quot; /&gt; – Vältä raskaita, rasvaisia ja mausteisia ruokia, kunnes olo kohenee.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3218&quot; data-start=&quot;3188&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3218&quot; data-start=&quot;3191&quot;&gt;2. Ummetuksen itsehoito&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3242&quot; data-start=&quot;3220&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3242&quot; data-start=&quot;3224&quot;&gt;Kuitu ja neste&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3312&quot; data-start=&quot;3243&quot;&gt;– Kaurapuuro, kasvikset, marjat, hedelmät.&lt;br data-end=&quot;3288&quot; data-start=&quot;3285&quot; /&gt; – Runsas nesteen juonti.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3330&quot; data-start=&quot;3314&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3330&quot; data-start=&quot;3318&quot;&gt;Liikunta&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3385&quot; data-start=&quot;3331&quot;&gt;– Kävely, kevyt liikunta.&lt;br data-end=&quot;3359&quot; data-start=&quot;3356&quot; /&gt; – Auttaa suolen toimintaa.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3424&quot; data-start=&quot;3387&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3424&quot; data-start=&quot;3391&quot;&gt;Apteekin käsikauppavalmisteet&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3492&quot; data-start=&quot;3425&quot;&gt;– Laktuloosi&lt;br data-end=&quot;3440&quot; data-start=&quot;3437&quot; /&gt; – Polyetyleeniglykoli (PEG)&lt;br data-end=&quot;3470&quot; data-start=&quot;3467&quot; /&gt; – Ispaghula (psyllium)&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3552&quot; data-start=&quot;3494&quot;&gt;Sopii: &lt;strong data-end=&quot;3551&quot; data-start=&quot;3501&quot;&gt;tilapäiseen ummetukseen ilman punaisia lippuja&lt;/strong&gt;.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3604&quot; data-start=&quot;3559&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3604&quot; data-start=&quot;3562&quot;&gt;3. Vatsatauti ja virusperäinen oireilu&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3633&quot; data-start=&quot;3606&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3631&quot; data-start=&quot;3610&quot;&gt;Lepo ja nesteytys&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3654&quot; data-start=&quot;3634&quot;&gt;Pääasiallinen hoito.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3693&quot; data-start=&quot;3656&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3691&quot; data-start=&quot;3660&quot;&gt;Tarvittaessa ripulilääkkeet&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3733&quot; data-start=&quot;3694&quot;&gt;Lyhytaikaiseen käyttöön, ei jatkuvasti.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3793&quot; data-start=&quot;3740&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3793&quot; data-start=&quot;3743&quot;&gt;4. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) – itsehoito&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Sopii vain käyttäjille, joilla on &lt;strong data-end=&quot;3852&quot; data-start=&quot;3829&quot;&gt;aiemmin todettu IBS&lt;/strong&gt;.&lt;br data-end=&quot;3856&quot; data-start=&quot;3853&quot; /&gt; – Säännöllinen ateriarytmi.&lt;br data-end=&quot;3886&quot; data-start=&quot;3883&quot; /&gt; – Riittävä kuitu (tai tarvittaessa vähäfodiineinen ruokavalio, jos aiemmin ohjeistettu).&lt;br data-end=&quot;3977&quot; data-start=&quot;3974&quot; /&gt; – Stressin hallinta, kevyt liikunta.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4056&quot; data-start=&quot;4020&quot;&gt;&lt;span data-end=&quot;4056&quot; p=&quot;&quot;&gt;Ilmavaivojen helpottaminen&lt;br /&gt;– Kevyt liikkuminen (kävely) voi auttaa suolta liikkumaan ja vähentää turvotusta.&lt;br /&gt;– Voit kokeilla vatsan kevyttä, myötäpäiväistä hierontaa, esimerkiksi aloittamalla oikealta alavatsalta ja jatkamalla kaarena ylös, poikki ja alas vasemmalle – näin hieronta kulkee suolen suuntaan.&lt;br /&gt;– Joissakin tilanteissa lempeät jooga- tai venyttelyasennot (esimerkiksi polvet rintaan -asento selinmakuulla) voivat helpottaa jumiutunutta kaasua.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;b&gt;                                             
                                           5. Milloin itsehoito ei riitä&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong data-end=&quot;4079&quot; data-start=&quot;4058&quot;&gt;Itsehoito ei sovi&lt;/strong&gt;, jos vatsakivun kanssa esiintyy:&lt;br data-end=&quot;4115&quot; data-start=&quot;4112&quot; /&gt; – korkea kuume&lt;br data-end=&quot;4132&quot; data-start=&quot;4129&quot; /&gt; – jatkuva voimakas kipu&lt;br data-end=&quot;4158&quot; data-start=&quot;4155&quot; /&gt; – verinen oksennus tai ripuli&lt;br data-end=&quot;4190&quot; data-start=&quot;4187&quot; /&gt; – verinen virtsa&lt;br data-end=&quot;4209&quot; data-start=&quot;4206&quot; /&gt; – keltainen iho&lt;br data-end=&quot;4227&quot; data-start=&quot;4224&quot; /&gt; – raskauteen liittyvä kipu tai verinen vuoto&lt;br data-end=&quot;4274&quot; data-start=&quot;4271&quot; /&gt; – oksentelun takia nesteet eivät pysy sisällä&lt;br data-end=&quot;4322&quot; data-start=&quot;4319&quot; /&gt; – kova kosketusarkuus&lt;br data-end=&quot;4346&quot; data-start=&quot;4343&quot; /&gt; – kipu pahenee nopeasti.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4440&quot; data-start=&quot;4372&quot;&gt;→ Ohjaa Päivystysapuun 116117.&lt;br data-end=&quot;4405&quot; data-start=&quot;4402&quot; /&gt; Henkeä uhkaavissa tilanteissa: 112.&lt;/p&gt;
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;vk-lissat&quot;&gt;Lisätietoa vatsakivuista&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;
  
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00776&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;vatsakivuista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00067/akillinen-vatsakipu-akuutti-vatsa&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Äkillinen vatsakipu (akuutti vatsa)&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli mahan sisällön noususta &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00072&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;ruokatorveen.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00043&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;mahahaavasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Gastrolabin kuvasarja &lt;a href=&quot;https://www.gastrolab.net/gall421.htm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;mahahaavasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Gastrolabin kuvasarja &lt;a href=&quot;https://www.gastrolab.net/gall306.htm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;pohjukaissuolihaavasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00074&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;sappikivistä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo12087&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Akuutin kolekystiitin hoito&lt;/a&gt; Duodecim.&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00017&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;haimatulehduksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00330&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Suolitukos (suolen tukkeuma)&lt;/a&gt; oireet ja hoito Terveyskirjasto / Duodecim.&lt;br /&gt;

Wikipedia &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Virtsakivitauti&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;virtsakivitaudista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli umpilisäkkeen &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00093&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tulehduksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Potilaan Lääkärilehti &lt;a href=&quot;https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/tulehdukselliset-suolistosairaudet-ibd-ja-niiden-hoito/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;suolistotulehduksista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.lapha.fi/divertikuloosi-ensitieto&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Divertikuliitti&lt;/a&gt; ensitieto Lapha.fi.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo14355&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ruoansulatuskanavan alaosan verenvuoto&lt;/a&gt; Duodecim.&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00068&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ärtyvän suolen oireyhtymästä IBS.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01110&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Crohnin taudista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Terveyskirjasto &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00142&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kohdunulkoisesta raskaudesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01087&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;suolistosyövästä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00092&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;ummetuksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Gastrokirurgi Kyhälän artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.xn--leakyhl-bxab.fi/nivustyr%C3%A4/index&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nivustyristä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00615&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;virtsatietulehduksista.&lt;/a&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.kaypahoito.fi/khp00038&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Virtsatietulehdukset&lt;/a&gt; virtsatieinfektiot &amp;amp; munuaistason tulehdus (pyelonefriitti), oireet ja hoito Käypä hoito.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;
Lisätietoa vatsakivuista englanniksi:
&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/digestive-health/appendicitis-leaflet&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Appendicitis&lt;/a&gt; causes, symptoms &amp;amp; treatment Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/8095-appendicitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Appendicitis&lt;/a&gt; overview Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://en.wikipedia.org/wiki/Appendicitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Appendicitis&lt;/a&gt; Wikipedia overview.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/bowel-obstruction&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Bowel Obstruction&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/doctor/gastroenterology/intestinal-obstruction-and-ileus&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Intestinal Obstruction &amp;amp; Ileus&lt;/a&gt; overview Patient.info.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://patient.info/digestive-health/gallstones-and-bile/cholecystitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Cholecystitis (gall bladder inflammation)&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/7313-gallstones&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Gallstones (Cholelithiasis)&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/digestive-health/gallstones-and-bile/acute-pancreatitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pancreatitis&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/8103-pancreatitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pancreatitis&lt;/a&gt;  overview Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.nhs.uk/conditions/pancreatitis/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pancreatitis&lt;/a&gt; NHS Choices.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/10352-diverticulitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Diverticulitis&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/digestive-health/diverticula-diverticulosis-diverticular-disease-diverticulitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Diverticular Disease &amp;amp; Diverticulitis&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/features/digestive-health/whats-the-difference-between-ibs-and-ibd&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;What&#39;s the difference between IBS and IBD&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.crohnscolitisfoundation.org/patientsandcaregivers/what-is-ibd/ibs-vs-ibd&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;IBS vs IBD&lt;/a&gt; Crohn’s &amp;amp; Colitis Foundation.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/10350-peptic-ulcer-disease&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peptic Ulcer Disease&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/digestive-health/dyspepsia-indigestion/stomach-ulcer-gastric-ulcer&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Stomach Ulcer (Gastric Ulcer)&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/23391-gastrointestinal-gi-bleeding&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Gastrointestinal (GI) Bleeding&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/gastrointestinal-bleeding/symptoms-causes/syc-20372729&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;GI Bleeding&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/9687-ectopic-pregnancy&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ectopic Pregnancy&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.nhs.uk/conditions/ectopic-pregnancy/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ectopic Pregnancy&lt;/a&gt; NHS.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/ovarian-torsion&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ovarian Torsion&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.isuog.org/clinical-resources/patient-information-series/patient-information-gynecological-conditions/ovarian-torsion.html&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ovarian Torsion&lt;/a&gt; Patient Information ISUOG.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/kidney-urinary-tract/kidney-infection-pyelonephritis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kidney Infection (Pyelonephritis)&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/15456-kidney-infection-pyelonephritis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kidney Infection (Pyelonephritis)&lt;/a&gt; overview Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/heart-health/abdominal-aortic-aneurysm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Abdominal Aortic Aneurysm&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/abdominal-aortic-aneurysm/symptoms-causes/syc-20350688&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Abdominal Aortic Aneurysm&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/sukuelinkipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Sukuelinkipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/4017207661506399731/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/4017207661506399731' title='152 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/4017207661506399731'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/4017207661506399731'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2010/04/vatsakipu.html' title='Vatsakipu'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7q5uRx5a23GRWr477VHUWrd8SEEmFHtGCiwKL3GMj4YOZV30zYs22Wnho6m-RBseau9YC1C9rslvZPGflq1vWYD1HNnbvUG27RLL3BIM5GJ2KalmmhnXLUmi_yn0wKhtPddSsAGCJG6PU/s72-c/yleiskipu2.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>152</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-1498147214891966801</id><published>2026-07-25T21:35:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T13:39:19.365+03:00</updated><title type='text'>Sukuelinkipu</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;&lt;br /&gt;
  
                             &lt;!--Sisällysluettelo--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Tämän sivun sisällysluettelo:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#sk-kuukautiskipu&quot;&gt;Kuukautiskivut&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-endo&quot;&gt;Endometrioosi&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-pid&quot;&gt;Synnytyselinten tulehdukset&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-sti&quot;&gt;Sukupuolitaudit&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-kasvaimet&quot;&gt;Synnytyselinten kasvaimet&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-munasarja&quot;&gt;Munasarjakysta ja munasarjan kierähdys&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-laskeuma&quot;&gt;Synnytyselinten laskeuma&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-ektopinen&quot;&gt;Kohdunulkoinen raskaus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-vulvodynia&quot;&gt;Vulvodynia (naisen sukuelinten kipu)&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#sk-paivuss&quot;&gt;Milloin naisten sukuelinkivussa päivystykseen&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-lissati&quot;&gt;Lisätietoa naisten sukuelinkivuista&lt;/a&gt; |  
  &lt;a href=&quot;#sk-virtsa&quot;&gt;Virtsatulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-rakko&quot;&gt;Virtsarakon kipuoireyhtymä&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-kiveskiert&quot;&gt;Kivesten kiertymä&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-miestulehdus&quot;&gt;Miesten sukuelinten tulehdukset&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-prosta&quot;&gt;Eturauhastulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-prostaca&quot;&gt;Eturauhassyöpä&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-orkiitti&quot;&gt;Kivestulehdus ja lisäkivestulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-kiveskipu&quot;&gt;Kiveskipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-kiveskasvain&quot;&gt;Kivespussin kasvaimet&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#sk-paivusmi&quot;&gt;Milloin miesten sukuelinkivussa päivystykseen&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#sk-nmitses&quot;&gt;Naisten ja miesten itsehoito&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-lissatimi&quot;&gt;Lisätietoa miesten sukuelinkivuista&lt;/a&gt; |  
&lt;/div&gt;
&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;&lt;br /&gt;
  
&lt;!--============ SUKUELINKIPU (NAINEN &amp; MIES) ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;sukuelinkipu&quot;&gt;Sukuelinkipujen yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Sukuelinkivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    
          &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Yleisin sukuelinkivun syy naisilla, alavatsakipu, särky alaselässä ja väsymys liittyy kuukautiskiertoon.&quot;&gt;Kuukautiskivut&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yksilöllistä vaihtelua oireiden vaikeudessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kohdun limakalvon kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella. Kipuoireita kuukautisiin liittyen riippuen paikasta. Virtsaamis- ja ulostamisvaivoja.&quot;&gt;Endometrioosi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Säännöllisesti toistuva kipu, usein paheneva&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Alavatsakipu, epätavallinen valkovuoto ja kuume.&quot;&gt;Synnytyselinten tulehdukset&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Alavatsakivut, kirvely virtsatessa, vuoto sekä ihon ja limakalvojen muutokset.&quot;&gt;Sukupuolitaudit&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tärkeää hoitaa ajoissa ja ehkäistä leviämistä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Oireet riippuvat kasvaimen sijainnista. Epätavallinen vuoto, vatsan turvotus ja ihon tai limakalvojen muutokset.&quot;&gt;Synnytyselinten kasvaimet&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin tutkimuksen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kiertymä voi aiheuttaa toispuoleisen, äkillisen, voimakkaan kivun ja arkuuden alavatsalle.&quot;&gt;Munasarjakysta ja munasarjan kierähdys&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein myös pahoinvointia; vaatii lääkärin tutkimuksen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Synnyttäneillä naisilla painon tunnetta ja kipua lantiolla ja emättimessä, virtsaamisen ja suolen toiminnan häiriöitä.&quot;&gt;Synnytyselinten laskeuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Oireet pahenevat päivän mittaan, helpottavat makuulla&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Alkio kiinnittyy kohtuun ulkopuolelle. Toispuoleinen alavatsakipu, verinen vuoto sekä raskausoireita.&quot;&gt;Kohdunulkoinen raskaus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Alkaa yleensä raskauden 5.-9. viikolla; kiireellinen hoito&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Krooninen kiputila, jossa kipua ulkosynnyttimissä ilman näkyvää syytä.&quot;&gt;Vulvodynia (naisen sukuelinten kipu)&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ei takana vaikeita sairaustiloja&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Virtsatessa kirvely ja alavatsakipu; bakteeriperäinen tulehdus.&quot;&gt;Virtsatulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hoitoarvio tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Krooninen virtsarakon kiputila ilman todettavaa tulehdusta.&quot;&gt;Virtsarakon kipuoireyhtymä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ei takana vaikeita sairaustiloja&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kiveksen kiertyminen verisuonten ympärille, aiheuttaa äkillisen, voimakkaan kivun, arkuuden ja turvotuksen kiveksessä.&quot;&gt;Kiveksen kiertymä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin arvio tarpeen pikaisesti; voi johtaa kiveksen menetykseen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kiveksen toispuolinen kipu, turvotus sekä kuume.&quot;&gt;Miesten sukuelinten tulehdukset&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin arvio tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voi olla akuutti tai krooninen. Kipu alavatsassa, kirvely virtsatessa sekä tihentynyt virtsaamistarve.&quot;&gt;Eturauhastulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Jos kuumetta tai yleisoireita, lääkärin arvio tarpeen.&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Eturauhasen syöpä on usein kivuton, mutta voi aiheuttaa eturauhastulehduksen tapaisia oireita.&quot;&gt;Eturauhassyöpä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Oireet voivat edetä nopeammin kuin eturauhastulehduksessa. Laboratoriokokeiden seuranta tärkeää&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipu kivespussin alueella ilman selvää tulehdusta tai kiertymää.&quot;&gt;Kiveskipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ei takana vaikeita sairaustiloja&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kivespussin alueen kasvaimet, usein kivuttomia, mutta voivat tuntua kyhmynä,painon tunteena taikiveksen suurenemisena.&quot;&gt;Kivespussin kasvaimet&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tarvitsee lääkärin tutkimuksen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;

&lt;b&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7kGbGKdqF3yPvbverO6mhEwZXMS5cgIIKLKTn9MYtaa71U5FPKts63fFQRy4z7bhFU24LEUkxUoIWj8mmtu98kTmIrmD9wGA15v_wVU1aHoth4ZqviclE9t3sduzkdaZs0Xg4vEieDdhx/s1600/sukuelinkipu11.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; height=&quot;203&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7kGbGKdqF3yPvbverO6mhEwZXMS5cgIIKLKTn9MYtaa71U5FPKts63fFQRy4z7bhFU24LEUkxUoIWj8mmtu98kTmIrmD9wGA15v_wVU1aHoth4ZqviclE9t3sduzkdaZs0Xg4vEieDdhx/s320/sukuelinkipu11.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Naisten sukuelinkipu&lt;/h2&gt;&lt;h2 id=&quot;sk-kuukautiskipu&quot;&gt;Kuukautiskivut eivät yleensä ole merkkejä sairaudesta&lt;/h2&gt;

Kuukautisten yhteydessä esiintyy usein samanlaisena toistuva kipu alavatsassa.
Kivut voivat tulla ennen kuukautisia, niiden aikana tai jälkeen. Luonteeltaan
kipu on useimmiten tylppää ja jomottavaa. Se tuntuu tyypillisesti alavatsalla,
mahdollisesti myös ristiselässä. Kipu on useimmiten harmitonta eikä johdu
mistään sairaudesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oireen suhteen voi käydä lääkärillä tarkistuksessa, jotta voidaan sulkea pois
sairaudet. Useimmiten kuukautiskipuja nainen voi itse hoitaa
tulehduskipulääkkeillä. Yleensä viimeistään lasten saanti rauhoittaa vaivoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuukautisten yhteydessä esiintyvää kipua voivat aiheuttaa myös erilaiset
sairaudet. Näitä voivat olla mm. kohdun kehityshäiriöt, endometrioosi, kohdun
taaksepäin kallistuma, munasarjojen tulehduksen jälkitilat, kohdun myoomat ja
synnytysten yhteydessä tulleet vauriot. Yleensä näistä saa vihjettä lääkärin
tekemässä tutkimuksessa.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyh0JtnktdOnyDkflEFXxYqV_yMsvM1Qw8-QAIsETV4hyphenhyphen5n8_p8DUj9zO6Qk45dkE_41KJyY4m8yHMcsNbiRLkvmJUhVglwGlc72PpciV3e7cmKKyxLWkJLBnINdOZZUgbAiKFQLtXX0jDRNlJZoofKFgPEg5WN8uX1R_4pwLGv-bwoOZa_iRqE-gDcspF/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;h2 id=&quot;sk-endo&quot;&gt;Endometrioosi, limakalvoa väärissä paikoissa&lt;/h2&gt;

Kun kohdun limakalvoa muistuttavaa kudosta tavataan kohdun ulkopuolella, se voi
antaa kipuoireita kuukautiskierron eri vaiheissa. Vaivojen yhteydessä esiintyy
lapsettomuutta. Kivut voivat olla luonteeltaan jomottavia tai pistäviä.
Vatsalla saattaa olla niiden yhteydessä turvotusta. Kipu voi pahentua tärinän
yhteydessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kudosta on suoliston tai virtsaelinten läheisyydessä ripulia tai
virtsaoireita voi esiintyä. Usein kuukautiset muuttuvat tavallista niukemmiksi
ja lämpö saattaa kohota muutaman päivän ajaksi ennen kuukautisten alkamista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä. Lääkäri voi puolestaan
harkita hormoni- ja leikkaushoitoa.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;sk-pid&quot;&gt;Synnytyselinten tulehdukset, oireina usein vuotoa ja kipuja&lt;/h2&gt;
  
Synnytyselinten tulehdus nousee yleensä kohdun kaulan kautta ylöspäin itse
kohtuun ja sieltä munasarjoihin. Munasarjoista voi tulehdus levitä
vatsaonteloon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tavallisimmin munasarjan tulehduksen oireina on kipu alavatsassa ja
lämmönnousu. Lääkäri havaitsee tutkimuksessaan arkuutta tulehtuneella alueella
ja laboratoriokokeissa on merkkejä tulehduksesta. Hoitona on yleensä
antibiootti. Joskus joudutaan turvautumaan leikkaushoitoonkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös emättimessä esiintyy tulehduksia. Niiden tavallisimmat oireet ovat lisääntynyt,
joskus pahanhajuinen valkovuoto emättimestä, kivut ja virtsaoireet.
Tavallisimmat aiheuttajat ovat trichomonas, hiivasienet, gonokokki ja muut
bakteerit. Diagnoosiin päästään ainakin viljelytulosten jälkeen. Hoitona on
kunkin aiheuttajan mukainen lääkitys.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;sk-sti&quot;&gt;Sukupuolitaudit eivät tartu lauteista&lt;/h2&gt;

Miehen sairastuminen tippuriin aiheuttaa lähes aina oireita. Naisilla se on
usein vähäoireinen. Miehellä alkavat vaivat 2-5 vuorokauden kuluttua
sukupuoliyhdynnässä tapahtuvasta tartunnasta. Ensimmäisenä oireena voi olla
tahraava vuoto virtsaputkesta. Virtsatessa esiintyy usein kutinaa ja kirvelyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Naisilla oireet ilmaantuvat kahden ensimmäisen viikon aikana. Ne voivat
esiintyä alavatsakipuina, valkovuotona ja virtsan kirvelynä. Mikäli tautia ei
hoideta alkuvaiheessa, on mahdollista moniniveltulehduksen ja muidenkin
myöhäisvaivojen kehittyminen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Diagnoosi voidaan tehdä värjäyksellä tai viljelyllä tulehduseritteestä. Hoito
toteutetaan antibiooteilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liikkeellä on myös muiden bakteerien aiheuttamaa virtsaputken tulehdusta.
Tällöin ei tutkimuksissa löydy gonokokkia. Hoitona käytetään yleensä myöskin
antibioottikuuria.&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;sk-kasvaimet&quot;&gt;Synnytyselinten kasvaimet, seulonnoissa kannattaa käydä&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kohdun hyvänlaatuiset lihaskasvaimet eli myoomat ovat hyvin
tavallinen ilmiö. Pienet myoomat eivät aiheuta kipuja. Kasvun yhteydessä syntyy
kipuja jos hermorakenteet painuvat tässä yhteydessä. Myös virtsaamisoireita,
ummetusta tai selkäkipuja voi esiintyä, jos rakkoon tai suolistoon kohdistuu
painetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suurten kasvainten yhteydessä joskus esiintyy virtsaumpea ja alaraajojen
turvotusta. Jos kohdun kaula ahtautuu tai syntyy kuolio tai verenpurkautuma,
myoomaan voi ilmaantua äkillisiä voimakkaita kipuja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kohdunkaulan syöpä on tavallisin kasvain naisten synnytyselimistössä. Sitä
esiintyy eniten 45-50 -vuotiailla. Alkuvaiheessa oireet ovat yleensä vähäiset
ja tulevat valkovuodon muodossa, joka voi olla ajoittain verensekaista tai
ruskeaa. Kipuja ei yleensä esiinny alkuvaiheessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kohdun runko-osan syöpää esiintyy eniten 55-60 -vuotiailla. Suurin osa
sairastumisista tapahtuu menopaussin jälkeen. Oireena on useimmiten
verensekainen vuoto. Kivut tulevat mukaan vasta myöhäisvaiheessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Munasarjojen kasvaimet eivät yleensä anna alkuvaiheessa mitään oireita. Vasta
kun kasvain suurenee oireita voi ilmaantua. Usein ne löytyvät
rutiinitarkastusten yhteydessä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;sk-munasarja&quot;&gt;Munasarjakysta ja munasarjan kierähdys&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Munasarjoihin voi kehittyä munarakkulasta tai keltarauhasesta
nesterakkuloita eli kystia. Ne syntyvät ja muuttuvat kooltaan kuukautiskierron
mukana.&lt;b&gt; &lt;/b&gt;Niistä suurin osa on hyvänlaatuisia. Iän mukana
pahanlaatuisuuden mahdollisuus lisääntyy.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Pienet kystat ovat oireettomia. Suuretessaan se voi aiheuttaa alavatsakipua,
turvotusta ja painontunnetta alavatsalla. Mukana voi olla myös tihentynyttä virtsaamistarvetta
tai kipuja yhdynnässä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Toiminnallinen kysta häviää tavallisesti seuraavan
kuukautiskierron aikana. Joskus kysta voi kasvaa suureksi tai kiertää vartensa
ympäri. Silloin syntyy niin sanottu munasarjan kierähdys missä munasarjan
verenkierto häiriintyy. Tästä aiheutuu voimakasta alavatsakipua kystan puolelle.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Joskus kysta voi puhjeta ja vuotaa. Tällöin syntyy kova kipu
ja tarvitaan päivystyksellisiä toimia.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Kystia ei voi varsinaisesti ehkäistä. Säännöllinen gynekologinen seuranta ja
kivun muutoksiin reagoiminen ajoissa ovat tärkeitä.&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;sk-laskeuma&quot;&gt;Synnytyselinten laskeuma, raskaudet suuri rasitus&lt;/h2&gt;

Toistuvat tai raskaat synnytykset voivat aiheuttaa repeämiä ja lihasten
venymistä. Tämän seurauksena synnytyselimet voivat laskeutua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nivelsiteiden kiristyminen voi saada aikaan selkäkipuja. Virtsaputken kulkuun
voi tulla mutka, jolloin esiintyy virtsaoireita. Samoin saattaa olla
ulostamisvaikeuksia ja verenvuotoa emättimestä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona voidaan käyttää leikkaustoimenpiteitä.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;sk-ektopinen&quot;&gt;Kohdunulkoinen raskaus on heti hoidettava&lt;/h2&gt;

Hedelmöittynyt munasolu voi kiinnittyä kohdunontelon ulkopuolelle ja kehittyä
siellä jonkin aikaa. Tavallisin paikka on munatorvissa. Se voi harvoin jatkaa
kasvamistaan yli raskauden puolivälin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tavallisesti kuukautiset ovat kohdun ulkoisen raskauden ilmaantuessa myöhässä.
Joskus oireet saattavat ilmaantua jo ennen ensimmäisten kuukautisten
poisjääntiä. Yleensä ne ovat kuitenkin esillä tavalliset raskauden
tunnusmerkit. Kivut voivat ilmaantua äkillisesti ja voimakkaina alavatsalla.
Samassa yhteydessä voi usein esiintyä verenvuotoa kohdusta. Verenvuoto voi
aiheuttaa nopean yleiskunnon heikkenemisen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoito on välitön leikkaushoito. Epäiltäessä kohdun ulkoista raskautta on aina
syytä hakeutua välittömästi päivystykseen.&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;sk-vulvodynia&quot;&gt;Vulvodynia (naisen sukuelinten kipu)&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vulvodynia tarkoittaa kroonista ulkosynnyttimien kipua, jolle ei löydy fyysistä
syytä. Se voi olla paikallista, esimerkiksi vain emättimen suulla tai
laaja-alaista. Kipu voi kestää kuukausia tai jopa vuosia.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Tarkkaa syytä kivun aiheuttajasta ei ole. Ajatellaan, että vaivan takana voivat
olla hermorakenteiden poikkeuksellinen herkistyminen, tulehdusten jättämä
jälkitila, muuttuneet hormonaaliset tekijät, lantionpohjan lihasjännitys tai
psykologiset tekijät.&lt;b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on polttava, kirvelevä tai pistävä kipu emättimen
suulla tai laajemmin, erityisesti kosketuksessa, yhdynnässä tai tiukkoja
vaatteita käytettäessä. Anatomisesti ei alueella todeta poikkeavaa.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Hoito toteutetaan yksilöllisesti. Käytössä ovat erilaiset lääkkeet, puudutteet,
paikalliset estrogeenivalmisteet ja fysioterapiassa lantionpohjan rentoutus. Psykoterapia
voi olla hyödyllistä kivun hallinnassa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Omahoitona kannattaa välttää ärsyttäviä pesuaineita ja
tiukkoja vaatteita. On hyvä käyttää hajusteettomia tuotteita ja pitää iho
kosteutettuna. Stressinhallinta ja rentoutus voivat lievittää oireita.&lt;/p&gt;&lt;div&gt;

&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;sk-paivuss&quot;&gt;Milloin naisten sukuelinkivussa päivystykseen&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos naisten sukuelinkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen vatsakipu raskauden aikana.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu ja verinen vuoto mahdollisessa raskaudessa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, johon liittyy verenvuotoa emättimestä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, joka on niin voimakas että on mahdotonta olla paikallaan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, joka on niin voimakas, että pakottaa kumartumaan kippuraan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Voimakas, koko ajan paheneva vatsakipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Voimakas kipu sukuelimissä suoran vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Haava sukuelimissä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, joka pahenee yskäisystä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, jossa vatsa on voimakkaan arka kaikelle kosketukselle.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, johon liittyy vatsan turpoaminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, johon liittyy korkea kuume, voimakas pahoinvointi tai oksentelu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, johon liittyy hengenahdistusta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, johon liittyy yleistilan heikkeneminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos sukuelinkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Alavatsakivut, joihin liittyy virtsaoireita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Alavatsakivut, joihin liittyy lämpöä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lisääntynyt vuoto emättimestä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Verinen vuoto emättimestä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pahanhajuinen vuoto emättimestä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vuoto virtsaputkesta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kirvely virtsatessa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinten ihottuma tai haavautumat.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinten oireettomat näppylät.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu ja pullistuma tai kyhmy alavatsalla.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinkipu joka estää yhdynnän.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinkipu, joka se ei anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinkipu, joka häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tavalliset kuukautiskivut&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä sukuelinkipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;br /&gt;

&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;sk-lissati&quot;&gt;Lisätietoa naisten sukuelinkivuista:&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;  

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00147&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kuukautiskivuista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00119&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;endometrioosista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://korento.fi/tietoa/endometrioosi/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Endometrioosi&lt;/a&gt; Korento ry.&lt;br /&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli ulkosynnyttimien &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01169&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kutinasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli sisäsynnyttimien &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00746&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tulehduksista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Syöpäjärjestöjen sivujen artikkeli kohdunkaulan &lt;a href=&quot;https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/kohdunkaulan-syopa/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;syövästä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Syöpäjärjestöjen sivujen artikkeli kohdunrungon &lt;a href=&quot;https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/kohdunrungon-syopa/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;syövästä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli kohdun &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00140&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;laskeutumasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Terveyskirjasto &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00142&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kohdunulkoisesta raskaudesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Terveyskylän sivut &lt;a href=&quot;https://www.terveyskyla.fi/ihotautitalo/seksitaudit&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;seksitaudeista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston materiaali &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00497&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;sukupuolitaudeista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00615&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;virtsatietulehduksista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00650&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Vulvodynia (naisen sukuelinten kipu).&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00727&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Virtsarakon kipuoireyhtymä (interstitiaalinen virtsarakkotulehdus).&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;b&gt;
Lisätietoa naisten sukuelinkivuista englanniksi&lt;/b&gt;:
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/9687-ectopic-pregnancy&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ectopic Pregnancy&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.nhs.uk/conditions/ectopic-pregnancy/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ectopic Pregnancy&lt;/a&gt; NHS.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/ovarian-torsion&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ovarian Torsion&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.isuog.org/clinical-resources/patient-information-series/patient-information-gynecological-conditions/ovarian-torsion.html&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ovarian Torsion&lt;/a&gt; Patient Information ISUOG.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/9129-pelvic-inflammatory-disease-pid&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pelvic Inflammatory Disease (PID))&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/womens-health/pelvic-pain-in-women/pelvic-inflammatory-disease&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pelvic Inflammatory Disease (PID)&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/10857-endometriosis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Endometriosis&lt;/a&gt; causes, symptoms &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/vulvodynia/symptoms-causes/syc-20353423&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Vulvodynia&lt;/a&gt; Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.nhs.uk/conditions/vulvodynia/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Vulvodynia&lt;/a&gt; NHS.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/kidney-urinary-tract/painful-bladder-syndrome-interstitial-cystitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Interstitial cystitis Painful bladder syndrome&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/interstitial-cystitis/symptoms-causes/syc-20354357&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Interstitial cystitis&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/4023-chlamydia&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Chlamydia&lt;/a&gt; symptoms, treatment &amp;amp; complications Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.patient.info/sexual-health/sexually-transmitted-infections-leaflet&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sexually Transmitted Infections&lt;/a&gt; STIs Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;h2&gt;Naisten ja miesten sukuelinkipu&lt;/h2&gt;


&lt;h2 id=&quot;sk-virtsa&quot;&gt;Virtsatulehdus, happamista mehuista voi olla apua&lt;/h2&gt;
  
Alempien virtsateiden ja virtsarakon kivut tuntuvat yleensä alavatsalla
häpyluiden seudussa, nivustaipeissa tai sukuelimissä. Useimmiten on muitakin
virtsaamiseen liittyviä oireita, kuten tihentynyttä virtsaamistarvetta,
kirvelyä tai virtsaamisvaikeuksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirvely virtsatessa voi johtua virtsarakon, eturauhasen tai virtsaputken
ongelmasta. Virtsaamisen alkuvaiheessa tuntuva kipu liittyy usein virtsaputken
vaivoihin. Se syntyy, kun virtsa alkaa virrata kipeälle alueelle. Lopun kipu
aiheutuu usein tulehtuneen virtsarakon kokoonpainumisesta tyhjentymisen
yhteydessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tavallisin vaiva on virtsatietulehdus, jonka diagnoosi selviää
virtsanäytteestä. Hoitona käytetään yleensä antibiootteja. Myös mm. tippuri,
klamydia ja eräät lääkeaineet, kuten tolfenaamihappo, voivat aiheuttaa kirvelyä
virtsatessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona täytyy huolehtia nesteiden riittävästä nauttimisesta. Tämä
edesauttaa bakteerien poistumista elimistöstä. Virtsaa hapattavia aineita voi
käyttää estämään bakteerikasvua. C-vitamiinia ja puolukka- ja tyrnimehua on
suositeltu tähän tarkoitukseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ennaltaehkäisynä kannattaa rakko tyhjentää ennen yhdyntää ja yhdynnän jälkeen.
Pyyhkiminen ulostamisen jälkeen kannattaa suorittaa edestä taakse päin, jotta
bakteerit eivät leviäisi ulosteesta virtsateihin.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/div&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;sk-rakko&quot;&gt;Virtsarakon kipuoireyhtymä (interstitiaalinen virtsarakkotulehdus)&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Virtsarakon kipuoireyhtymä&lt;b&gt; &lt;/b&gt;on krooninen virtsarakon
kiputila ilman todettavaa infektiota. Se aiheuttaa kipua ja virtsaamistarvetta,
mutta virtsaviljelyissä ei löydy bakteereja.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Aiheuttaja ei ole täysin selvä. Epäillään, että virtsarakon limakalvo olisi
jollain tavalla vaurioitunut, jolloin virtsa saattaisi ärsyttää rakon seinämää.
Hermoston poikkeuksellinen herkistyminen ja immuunijärjestelmän muutokset
voivat olla mukana osatekijöinä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on alavatsakipua ja virtsarakon seudun paineen tunnetta
mikä helpottuu virtsaamisen jälkeen. Virtsaamistarve voi olla tihentynyt myös
öisin. Oireiden voimakkuus voi aaltoilla.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoidossa käytetään virtsarakkoa suojaavia lääkkeitä,
tulehdusta hillitseviä valmisteita ja joskus hermokipulääkkeitä. Fysioterapia
ja stressinhallinta voivat auttaa. Vaikeissa tapauksissa voidaan harkita rakon
laajennushoitoa tai hermostimulaatiota.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kannattaa välttää ärsyttäviä ruoka-aineita kuten kahvia,
sitrushedelmiä ja alkoholia. Oirepäiväkirja pahentavista tekijöistä voi selventää
tilannetta. Rentoutus ja lämpö voivat helpottaa oireita.&lt;/p&gt;&lt;b&gt;
Lisätietoa naisten ja miesten sukuelinkivuista:&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00615&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;virtsatietulehduksista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;h2&gt;Miesten sukuelinkipu&lt;/h2&gt;


&lt;h2 id=&quot;sk-kiveskiert&quot;&gt;Kivesten kiertymä, vammatta kova turvotus&lt;/h2&gt;
  
Kivesten kiertymistä esiintyy pääosin lapsilla tai nuorilla aikuisilla. Oireena
on kiveksen äkillinen kipu ja turpoaminen. Tutkittuna havaitaan kiveksen
nousseen ylemmäs tavallisesta paikastaan ja kivespussissa turvotusta.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;sk-miestulehdus&quot;&gt;Miesten sukuelinten tulehdukset, pelkkä pesu ei riitä&lt;/h2&gt;

Terska ja esinahka voivat tulehtua. Sille altistaa synnynnäinen tai myöhemmin
tullut esinahan ahtaus. Hoitona voidaan käyttää kylvettelyjä. Jos on
mahdollista vetää esinahka taakse, tulehtunut alue voidaan puhdistaa ja hoitaa
bakteereja tuhoavilla salvoilla tai liuoksilla. Myöhemmässä vaiheessa kannattaa
harkita ympärileikkausta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Miehen sairastuminen tippuriin aiheuttaa lähes aina oireita.
Naisilla se on usein vähäoireinen. Miehellä alkavat vaivat 2-5 vuorokauden
kuluttua sukupuoliyhdynnässä tapahtuvasta tartunnasta. Ensimmäisenä oireena voi
olla tahraava vuoto virtsaputkesta. Virtsatessa esiintyy usein kutinaa ja
kirvelyä.&lt;br /&gt;
&lt;!--[endif]--&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Herpes-tulehdus saattaa aiheuttaa pienirakkulaista ihottumaa
terskan alueelle&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäkives voi tulehtua bakteeritulehduksen, tippurin tai tuberkuloosin
seurauksena. Oireena on kiveksen turvotus ja kipuoireet. Hoitona käytetään
kivespussin tukemista ja antibioottihoitoa..&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;sk-prosta&quot;&gt;Eturauhastulehdus (prostatiitti)&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Eturauhanen sijaitsee virtsarakon alapuolella ja ympäröi
virtsaputken tyveä.&lt;br /&gt;
Eturauhastulehdus on miehillä esiintyvä tila, jossa eturauhanen tulehtuu. Se
voi olla äkillinen bakteeritulehdus tai krooninen kiputila ilman selvää
infektiota.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Akuutti eturauhastulehdus johtuu useimmiten bakteereista, jotka kulkeutuvat
virtsaputken kautta eturauhaseen. Eturauhasen liikakasvu kasvattaa sairastumisen
riskiä. Bakteeri voi olla iholta tullut bakteeri tai sukupuoliyhdynnästä saatu
klamydia tai tippuri. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Bakteeritulehduksen oireet voivat kehittyä nopeasti. Niissä
voi olla kovaakin alavatsakipua, virtsaamistarpeen lisääntymistä, pakkoa
virtsata sekä yleisoireita kuten pahoinvointia.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kroonisessa muodossa bakteerien aiheuttama tulehdus on lievempi
mutta oireet voivat olla monimuotoisempia. Ne voivat olla alavatsakipuja,
virtsaamisen ja siemensyöksyn ongelmia. Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu
saattaa antaa samantapaisia oireita.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Eturauhanen voi ärsyyntyä tai tulehtua myös muista syistä
kuin bakteeritulehduksen seurauksena. Kylmettyminen ja viileä ilmanala on
yleinen syy. Oireina voi olla vaihtelevasti pitkäaikaisia alavatsan ja
sukuelinten jomotusta, haluttomuutta ja erektio-ongelmia.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Akuutti prostatiitti hoidetaan antibioottihoidolla. Kroonisessa muodossa
hoitona käytetään tarvittaessa pidempiä antibioottikuureja, tulehduskipulääkkeitä
ja eturauhasen kokoon vaikuttavia lääkkeitä. Eturauhasen hyvänlaatuisen
liikakasvu ollessa mukana kuvassa, voidaan yrittää eturauhasen hoitotoimilla,
esimerkiksi höyläysleikkauksella, helpottaa oirekuvan kokonaisuutta.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Riittävä juominen ja säännöllinen virtsaaminen parantavat virtsateiden
toimintaa. Lämpöhoito, istumakylvyt ja istumisen vähentäminen voivat lievittää
oireita. Talvisin lämmin pukeutuminen on olennaista myös raajojen osalta. Seksuaalinen
aktiivisuus auttaa eturauhasen tyhjentymistä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;sk-prostaca&quot;&gt;Eturauhassyöpä&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Eturauhasen syöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Sitä
esiintyy pääasiassa vanhemmilla miehillä. Keski-ikä taudin havaitsemishetkellä
on noin 70 vuotta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Se on usein aluksi oireeton ja alkuvaiheen mahdolliset
oireet ovat samantapaisia kuin eturauhasen liikakasvussa. Tyypillistä on
virtsaamisen aloittamisen vaikeus, heikko ja epätarkka virtaus ja pitkään
kestävä virtsaaminen.&amp;nbsp;Syöpä voi esiintyä yhtä aikaa eturauhasen
liikakasvun kanssa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Selvempiä oireita ilmaantuu vasta myöhäisemmässä vaiheessa.
Silloin voi olla etäpesäkkeiden aiheuttamaa kipua alaselässä, lantion tai
lonkkien alueella. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Usein nykyisin löytyvät poikkeavat PSA arvot terveystarkastuksen
yhteydessä. Jatkotutkimuksessa voi löytyä vähäisiä muutoksia, joista ei ehkä
kehity pahanlaatuisuutta. Niiden arviointi on vaikeaa. Seulontaan yksistään
laboratorio tutkimuksia ei käytetä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Itse suosittelen säännöllisesti tarkistamaan prostataspesifisen
antigeenin (PSA) vapaan ja kokonais-PSA:n suhde laboratoriossa. Se on mielestäni
ikääntyvän miehen parhaita sijoituksia omaan terveyteen.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;sk-orkiitti&quot;&gt;Kivestulehdus (orkiitti) ja lisäkivestulehdus (epididymiitti)&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kivestulehdus (orkiitti) on suhteellisen harvinainen sairaus. Sen aiheuttavat
siemenjohdinta pitkin kivekseen päässeet bakteerit. Nykyisin kivestulehdus
todetaan useimmiten samaan aikaan kuin lisäkivestulehdus. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on äkillinen
kipu ja turvotus toisessa kiveksessä, arkuus ja punoitus. Kuume ja yleinen huonovointisuus
voi olla mukana oirekuvassa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Sikotauti on nykyisin rokotusten johdosta harvinainen. Se
voi kuitenkin murrosiän jälkeen sairastettuna aiheuttaa jälkitautina
kivestulehduksen.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Lisäkiveksen tulehdus (epididymiitti) on paljon yleisempi. Nykyisin
klamydia on tavallisin aiheuttaja.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Lisäkivestulehduksen oireena on toispuoleinen kivespussiturvotus,
punoitus ja kipu. Alkuvaiheessa voi koetellessa erottua kiveksen yläpuolella aristava
ja turvonnut lisäkives. Virtsaoireita voi myös esiintyä. Kuume ja yleinen
sairaudentunne ovat tavallisia.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Nuorilla aikuisilla syynä on usein sukupuolitauti esimerkiksi
klamydia tai tippuri. Iäkkäämmillä miehillä aiheuttajana voi olla virtsateistä
levinnyt bakteeri.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Bakteeritulehdus hoidetaan antibiooteilla. Kivunlievitykseen käytetään
tulehduskipulääkkeitä ja kiveksiä tukevia alusvaatteita. Virusperäisissä
tapauksissa hoito on oireenmukaista.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Omahoitona ja ehkäisynä kannattaa&lt;b&gt; s&lt;/b&gt;uojata
seksuaaliset kontaktit kondomilla ja hoitaa virtsatieinfektiot ajoissa. Lepo ja
kivespussin tukeminen helpottavat kipua.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;


  
  &lt;h2 id=&quot;sk-kiveskipu&quot;&gt;Kiveskipu&lt;/h2&gt;

Kipuun kiveksissä voi olla paikallinen syy, kipu voi säteillä sinne muualta tai
syy voi jäädä tuntemattomaksi. Miesten sterilisaatioleikkauksen jälkeen kipuja
esiintyy 1-15 %. Lisäkiveksen tulehdus voi myös olla kivun syynä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Krooninen eturauhastulehdus voi ilmetä kiveskipuna. Tällöin yleensä lääkärin
suorittamassa eturauhasen tutkimuksessa se on arka. Paikalliset kasvaimet,
virtsakivi tai lantionpohjan lihasten yliaktiivisuus voi antaa kipuja
kiveksiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Joskus ei löydy selkeää sairautta kivun syyksi. Tällöin kannattaa kokeilla
ärsyttävien tekijöiden kuten esim. pyöräilyn ja ratsastuksen välttämistä, jos
niitä on harrastanut. Fysioterapiasta voi olla apua, jos oireen takana on
lantionpohjan lihasten liiallinen jännitys. Käsikaupan kipulääkkeistä voi olla
apua ja lääkärin kanssa voi keskustella muista lääkehoidon mahdollisuuksista.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;sk-kiveskasvain&quot;&gt;Kivespussin kasvaimet, kyhmy aina tarkistettava&lt;/h2&gt;
  
Kivespussin pahanlaatuinen kasvain esiintyy useimmiten nuorilla miehillä.
Oireina voi olla kova kyhmy kiveksessä tai nopeasti suureneva kasvain
kivespussissa. Leikkaushoito on pikaisesti tarpeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyvänlaatuinen ilmiö on hydroseele eli nestekertymä kivespussissa. Se on
läpinäkyvä ja voidaan saada esille valaisemalla taskulampulla. Jos muodostuma
on suuri, se voidaan poistaa leikkauksessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kivespussin suonikohjut voivat myös saada aikaan vaikutelman suurentuneista
kivespusseista. Suonikohjut ovat yleinen ilmiö. Makuulla suonikohjut
tyhjenevät. Niistä voi syntyä iltaa kohti kipua, painon tunnetta ja kuumotusta.
Ne voivat nostaa kiveksen lämpötilaa, mikä voi vaikuttaa kiveksen toimintaan. Tarvittaessa
tilanne hoidetaan leikkaustoimenpitein.&lt;div&gt;

&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;sk-paivusmi&quot;&gt;Milloin miesten sukuelinkivussa päivystykseen&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos miesten sukuelinkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen kivesten seudun voimakas kipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Voimakas kipu sukuelimissä suoran vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Haava sukuelimissä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos esinahka jää kiristykseen ja terskan ja esinahan alueella on voimakas turvotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Nopeasti suureneva muodostelma kivespussissa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos et pysty lainkaan virtsaamaan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu, johon liittyy verinen virtsa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu ja aiemmin makuuasennossa poistuneen nivuspullistuman jääminen esiin makuullakin.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos sukuelinkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kova kyhmy kiveksessä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Alavatsakivut, joihin liittyy virtsaoireita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Alavatsakivut, joihin liittyy lämpöä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vuoto virtsaputkesta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kirvely virtsatessa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Hidastunut tai vaikeutunut virtsaaminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Vatsakipu ja pullistuma tai kyhmy alavatsalla.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinkipu joka estää yhdynnän.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittynyt sukuelinkipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinten ihottuma tai haavautumat.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinten oireettomat näppylät.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinkipu, joka se ei anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinkipu, joka häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;div&gt;&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Sukuelinten lievät oireet pienten vammojen tai rasituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä sukuelinkipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;
  
&lt;h4 id=&quot;sk-nmitses&quot;&gt;Naisten ja miesten itsehoito&lt;/h4&gt;

&lt;p&gt;Koska aihe on herkkä ja osa tilanteista voi olla vakavia, itsehoito-osio rajataan &lt;strong data-end=&quot;4693&quot; data-start=&quot;4648&quot;&gt;vain lieviin, selväsävyisiin tilanteisiin&lt;/strong&gt;, kuten lievä ärsytys, pieni hiertymä, lievä ihottuma tai tuttujen oireiden lievä pahentuminen.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4858&quot; data-start=&quot;4790&quot;&gt;Vakavissa tai epäselvissä tilanteissa ohjaus 116117 on ensisijainen.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5120&quot; data-start=&quot;4882&quot;&gt;Sukuelinkipu voi johtua ihoärsytyksestä, kosteudesta, hiertymästä, intiimialueen lihasjännityksestä tai muista harmittomista syistä. Alla olevat itsehoidon keinot sopivat &lt;strong data-end=&quot;5061&quot; data-start=&quot;5053&quot;&gt;vain&lt;/strong&gt;, jos oireet ovat lieviä, tuttuja tai selvästi pinnallisia.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5345&quot; data-start=&quot;5122&quot;&gt;Jos kipuun liittyy turvotusta, kuumotusta, kuumetta, eritteitä, virtsaamisvaikeuksia, verenvuotoa, raskauteen liittyvää oireilua tai äkillistä kovaa kipua, noudata sivun &lt;em data-end=&quot;5335&quot; data-start=&quot;5292&quot;&gt;Milloin päivystykseen / Milloin lääkäriin&lt;/em&gt; -ohjeita.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5405&quot; data-start=&quot;5352&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;5405&quot; data-start=&quot;5355&quot;&gt;1. Yleinen ihon ja limakalvojen rauhoittaminen&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5431&quot; data-start=&quot;5407&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;5431&quot; data-start=&quot;5411&quot;&gt;Pesu – lempeästi&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5587&quot; data-start=&quot;5432&quot;&gt;– Käytä mietoja, hajusteettomia tuotteita.&lt;br data-end=&quot;5477&quot; data-start=&quot;5474&quot; /&gt; – Vältä voimakasta hankausta.&lt;br data-end=&quot;5509&quot; data-start=&quot;5506&quot; /&gt; – Älä käytä saippuaa limakalvoille.&lt;br data-end=&quot;5547&quot; data-start=&quot;5544&quot; /&gt; – Kuivaa taputtelemalla, älä hieromalla.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5607&quot; data-start=&quot;5589&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;5607&quot; data-start=&quot;5593&quot;&gt;Ilmakylvyt&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5690&quot; data-start=&quot;5608&quot;&gt;– Anna alueen kuivua rauhassa.&lt;br data-end=&quot;5641&quot; data-start=&quot;5638&quot; /&gt; – Pukeutuminen väljiin, hengittäviin vaatteisiin.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5726&quot; data-start=&quot;5697&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;5726&quot; data-start=&quot;5700&quot;&gt;2. Ärsytyksen lievitys&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5774&quot; data-start=&quot;5728&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;5774&quot; data-start=&quot;5732&quot;&gt;Kosteuttavat tuotteet (hajusteettomat)&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5868&quot; data-start=&quot;5775&quot;&gt;– Apteekin perusvoiteet&lt;br data-end=&quot;5801&quot; data-start=&quot;5798&quot; /&gt; – Mahdollisesti apteekkitasoiset intiimialueelle tarkoitetut geelit&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5917&quot; data-start=&quot;5870&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;5917&quot; data-start=&quot;5874&quot;&gt;Kortisonivoide (mieto, lyhytaikaisesti)&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6017&quot; data-start=&quot;5918&quot;&gt;– Atooppinen tai ärtynyt iho&lt;br data-end=&quot;5949&quot; data-start=&quot;5946&quot; /&gt; – Älä käytä limakalvoille ellei terveysammattilainen ole ohjeistanut&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6085&quot; data-start=&quot;6024&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;6085&quot; data-start=&quot;6027&quot;&gt;3. Lihasjännityksen ja lantionpohjan kireyden helpotus&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6295&quot; data-start=&quot;6086&quot;&gt;Sopii: jännityskipu, stressiperäinen kipu, yhdynnän jälkeinen voimakas kireys.&lt;br data-end=&quot;6167&quot; data-start=&quot;6164&quot; /&gt; – Syvä hengitys&lt;br data-end=&quot;6185&quot; data-start=&quot;6182&quot; /&gt; – Lantionpohjan rentoutusharjoitukset (ei voimakkaita jännityksiä)&lt;br data-end=&quot;6254&quot; data-start=&quot;6251&quot; /&gt; – Lämmin suihku alavatsa–lantion alueelle&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6347&quot; data-start=&quot;6302&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;6347&quot; data-start=&quot;6305&quot;&gt;4. Lievät tulehduksen kaltaiset oireet&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6597&quot; data-start=&quot;6348&quot;&gt;Jos oireet ovat &lt;strong data-end=&quot;6374&quot; data-start=&quot;6364&quot;&gt;lieviä&lt;/strong&gt; ja ilman eritteitä tai kuumetta:&lt;br data-end=&quot;6410&quot; data-start=&quot;6407&quot; /&gt; – paikallinen pesu + ilmakylpy&lt;br data-end=&quot;6443&quot; data-start=&quot;6440&quot; /&gt; – välilyönti ärsyttävistä tekijöistä (hankaavat vaatteet, hajuvoiteet, yhdynnät 2–3 päivää)&lt;br data-end=&quot;6537&quot; data-start=&quot;6534&quot; /&gt; – tarvittaessa mieto kortisonivoide iholle, ei limakalvoille&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6682&quot; data-start=&quot;6599&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;6682&quot; data-start=&quot;6599&quot;&gt;Jos eritteitä, pahanhajuista vuotoa, virtsa-kipua tai kuumetta → ei itsehoitoa.&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6720&quot; data-start=&quot;6689&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;6720&quot; data-start=&quot;6692&quot;&gt;5. Miesten lievät oireet&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6827&quot; data-start=&quot;6721&quot;&gt;Sopii vain tilanteisiin kuten:&lt;br data-end=&quot;6754&quot; data-start=&quot;6751&quot; /&gt; – lievä esinahan ärsytys&lt;br data-end=&quot;6781&quot; data-start=&quot;6778&quot; /&gt; – hiertymä&lt;br data-end=&quot;6794&quot; data-start=&quot;6791&quot; /&gt; – lievä punoitus ilman turvotusta&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6956&quot; data-start=&quot;6829&quot;&gt;Itsehoito:&lt;br data-end=&quot;6842&quot; data-start=&quot;6839&quot; /&gt; – pesu &amp;amp; kuivaus&lt;br data-end=&quot;6861&quot; data-start=&quot;6858&quot; /&gt; – perusvoide iholle&lt;br data-end=&quot;6883&quot; data-start=&quot;6880&quot; /&gt; – liiallinen hankaus/kitka tauolle muutamaksi päiväksi&lt;br data-end=&quot;6940&quot; data-start=&quot;6937&quot; /&gt; – väljä vaatetus&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;7062&quot; data-start=&quot;6958&quot;&gt;Jos esinahka kiristyy, kivespussi turpoaa, on voimakasta kipua tai virtsaamisvaikeuksia → ei itsehoitoa.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;7100&quot; data-start=&quot;7069&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;7100&quot; data-start=&quot;7072&quot;&gt;6. Naisten lievät oireet&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;7204&quot; data-start=&quot;7101&quot;&gt;Sopii:&lt;br data-end=&quot;7110&quot; data-start=&quot;7107&quot; /&gt; – lievä limakalvoärsytys&lt;br data-end=&quot;7137&quot; data-start=&quot;7134&quot; /&gt; – intiimialueen kuivuus&lt;br data-end=&quot;7163&quot; data-start=&quot;7160&quot; /&gt; – lievä ihoärsytys esimerkiksi hikoilusta&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;7395&quot; data-start=&quot;7206&quot;&gt;Itsehoito:&lt;br data-end=&quot;7219&quot; data-start=&quot;7216&quot; /&gt; – miedot pesutuotteet&lt;br data-end=&quot;7243&quot; data-start=&quot;7240&quot; /&gt; – perusvoide iholle, tarvittaessa intiimigeeli limakalvoille&lt;br data-end=&quot;7306&quot; data-start=&quot;7303&quot; /&gt; – välttää kiristäviä vaatteita ja hajusteita&lt;br data-end=&quot;7353&quot; data-start=&quot;7350&quot; /&gt; – tarvittaessa tauko yhdynnästä 1–3 päivää&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;7487&quot; data-start=&quot;7397&quot;&gt;Jos pahanhajuinen vuoto, verinen vuoto, virtsa-oireita, kuumetta, raskaus → ei itsehoitoa.&lt;/p&gt;

&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;sk-lissatimi&quot;&gt;Lisätietoa miesten sukuelinkivuista:&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;
  
Helsingin kaupungin sivut &lt;a href=&quot;https://nuorten.hel.fi/terveys-ja-hyvinvointi/keho-ja-hyva-olo/ehkaisy-ja-seksuaalisuus/seksitaudit/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;seksitaudeista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston materiaali &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00497&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;sukupuolitaudeista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli kivesten &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00276&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kivuista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli poikien esinahan &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00122&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;ongelmista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
YTHS:n artikkeli terskan ja esinahan &lt;a href=&quot;https://www.yths.fi/terveystietopankki/terskan-ja-esinahan-infektiot/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tulehduksista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00429#s3&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kiveksen kiertymisestä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskyla.fi/miestalo/sukupuolielinten-sairaudet/kivespussin-kipu-ja-tulehdukset/kiveksen-kiertyma&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kiveksen kiertymä&lt;/a&gt; Terveyskylä.&lt;br /&gt;

Syöpäjärjestöjen sivut &lt;a href=&quot;https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/kivessyopa/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kivessyövästä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00747&amp;amp;p_haku=vasektomia#s2&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;sterilisaatiosta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00275&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kives- ja lisäkivestulehduksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskyla.fi/miestalo/sukupuolielinten-sairaudet/kivespussin-kipu-ja-tulehdukset/lisakives-ja-kivestulehdus&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lisäkives- ja kivestulehdus&lt;/a&gt; epididymiitti orkiitti Terveyskylä.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00211&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Eturauhastulehdus&lt;/a&gt; oireet ja hoito Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.puhti.fi/tietopaketit/eturauhastulehdus/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Eturauhastulehdus&lt;/a&gt; Puhti.&lt;br /&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00345&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;virtsakivitaudista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00727&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Virtsarakon kipuoireyhtymä (interstitiaalinen virtsarakkotulehdus).&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Duodecim-lehti virtsakivitaudista ja ruokavalion mahdollisuuksista &lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo93236&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;hoidossa.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;
Lisätietoa miesten sukuelinkivuista englanniksi:
&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/15382-testicular-torsion&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Testicular Torsion&lt;/a&gt; – symptoms &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/mens-health/scrotal-lumps-pain-and-swelling/torsion-of-the-testis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Torsion of the Testis&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/mens-health/scrotal-lumps-pain-and-swelling/epididymo-orchitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Epididymo-orchitis&lt;/a&gt; causes, symptoms &amp;amp; treatment Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/epididymitis/symptoms-causes/syc-20363853&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Epididymitis&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/15319-prostatitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Prostatitis&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/kidney-urinary-tract/painful-bladder-syndrome-interstitial-cystitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Interstitial cystitis Painful bladder syndrome&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/interstitial-cystitis/symptoms-causes/syc-20354357&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Interstitial cystitis&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/4023-chlamydia&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Chlamydia&lt;/a&gt; symptoms, treatment &amp;amp; complications Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.patient.info/sexual-health/sexually-transmitted-infections-leaflet&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sexually Transmitted Infections&lt;/a&gt; STIs Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/selkakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Selkäkipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/1498147214891966801/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/1498147214891966801' title='13 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/1498147214891966801'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/1498147214891966801'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2010/04/sukuelinkipu.html' title='Sukuelinkipu'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7kGbGKdqF3yPvbverO6mhEwZXMS5cgIIKLKTn9MYtaa71U5FPKts63fFQRy4z7bhFU24LEUkxUoIWj8mmtu98kTmIrmD9wGA15v_wVU1aHoth4ZqviclE9t3sduzkdaZs0Xg4vEieDdhx/s72-c/sukuelinkipu11.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>13</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-7297953151226958047</id><published>2026-07-25T21:30:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T13:18:38.884+03:00</updated><title type='text'>Selkäkipu</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;

&lt;br /&gt;
&lt;!--Sisällysluettelo--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Tämän sivun sisällysluettelo:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#sk-alaselkakipu&quot;&gt;Alaselän kipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-noidannuoli&quot;&gt;Noidannuoli&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-lihasheikkous&quot;&gt;Lihasten heikkous&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-rontgen&quot;&gt;Röntgenkuvien muutokset&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-fasetti&quot;&gt;Fasettinivelkipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-si&quot;&gt;SI-nivelkipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-reuma&quot;&gt;Selkärankareuma&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-iskias&quot;&gt;Iskias&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-cauda&quot;&gt;Cauda equina -oireyhtymä&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-spondylo&quot;&gt;Spondylolyysi ja spondylolisteesi&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-ahtauma&quot;&gt;Selkäydinkanavan ahtautuma&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-valilevy&quot;&gt;Välilevyn tulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-osteoporoosi&quot;&gt;Osteoporoosi ja etäispesäkkeet&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-etaipesake&quot;&gt;Etäispesäkkeet&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-pitkittynyt&quot;&gt;Pitkittyneet selkävaivat&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-piriformis&quot;&gt;Piriformis-syndrooma&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-hantaluukipu&quot;&gt;Häntäluun kipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-munuainen&quot;&gt;Munuaistaudit ja selkäkipu&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#sk-perapukamat&quot;&gt;Peräpukamat&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#sk-pivustu&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#selkakit&quot;&gt;Itsehoito&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#sk-lisattt&quot;&gt;Lisätietoa selkäkivuista&lt;/a&gt; |
&lt;/div&gt;

&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
  
  &lt;!--============ SELKÄKIPU ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;selkakipu&quot;&gt;Selkäkivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Selkäkivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Yleisin kipu aikuisilla, voi liittyä lihasjännitykseen ja huonoihin työasentoihin.&quot;&gt;Alaselän kipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein ohimenevää; tärkeintä on pysyä liikkeessä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Äkillinen alaselän kipukohtaus, usein lihasperäinen.&quot;&gt;Noidannuoli&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleensä lievittyy muutamassa viikossa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Lihasvoiman epätasapaino ja heikkous lisää kuormitusta selkärangassa.&quot;&gt;Lihasten heikkous&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ennaltaehkäistävä vaiva&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kuvantamisessa näkyvä rappeuma ei aina ole kivun syy.&quot;&gt;Röntgenkuvien muutokset&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ikääntymisen normaali ilmiö&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Selkärangan pienten nivelten ärsytys voi antaa paikallista kipua toisella puolella rankaa. Selässä voi olla jäykkyyttä ja kipua taaksetaivutuksessa.&quot;&gt;Fasettinivelkipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ei säteile jalkaan saakka&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Lantion ja selkärangan liitoksen kiputila voi antaa toispuoleista kipua alaselässä tai pakarassa. Voi säteillä reiteen.&quot;&gt;SI-nivelkipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Pakarakipu pahenee seisoessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Tulehduksellinen reumasairaus, jossa alaselkäkipuilu alkaa vähitellen, mukaan tulee aamujäykkyyttä ja yökipuja.&quot;&gt;Selkärankareuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Nuorilla aikuisilla, harvemmin sairastuminen yli 40-vuotiaana&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Iskiashermon puristuksen seurauksena selkäkipu säteillen toiseen jalkaan, jalan tunnon muutoksia ja mahdollisesti lihasvoiman heikkeneminen.&quot;&gt;Iskias&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Selästä säteilevä kipu jalassa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Selkäytimen hermopuristus, joka aiheuttaa alaraajojen ja virtsarakon toimintahäiriöitä, ratsupaikan tuntohäiriöitä ja kovan iskiaskivun.&quot;&gt;Cauda equina -oireyhtymä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Välitön lääkärin arvio tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Nikamankaaren höltymä ja siirtymä, joka voi aiheuttaa selkäkipuja taakse taivutettaessa ja fyysisessä rasituksessa.&quot;&gt;Spondylolyysi ja spondylolisteesi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi olla myös oireeton&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Selkäydinkanavan kaventuma rappeutuman pohjalta. Aiheuttaa katkokävelyä ja kipua. Jalat väsyvät niin että on pakko pysähtyä.&quot;&gt;Selkäydinkanavan ahtautuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu helpottuu istuessa; yleinen yli 60-vuotiailla&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Välilevyn tulehdus voi aiheuttaa voimakasta paikallista kipua ja kuumetta.&quot;&gt;Välilevyn tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin tutkimuksen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Luukato on pitkään oireeton, myöhemmin ranne, lonkka voi murtua ja selkänikamat voivat painua kasaan mikä antaa kipuja.&quot;&gt;Osteoporoosi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen iäkkäillä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ennalta ehkäistävissä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Syövän etäispesäkkeet voivat levitä selkärankaan. Yöllinen kipu ja laihtuminen voivat olla ensimmäinen oire&quot;&gt;Etäispesäkkeet&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin arvio tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Toistuva kipu, joka ei liity selkärangan rakenteelliseen sairauteen.&quot;&gt;Pitkittyneet selkävaivat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii monialaista kuntoutusta ja liikuntaa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Pakaran syvien lihasten kireys voi ärsyttää iskiashermoa ja säteillä pohkeeseen.&quot;&gt;Piriformis-syndrooma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ei varsinaista hermon puristusta&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Häntäluun alueen kipu istuessa, usein esim. kaatumisen jälkeen.&quot;&gt;Häntäluun kipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hyvälaatuinen vaiva&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Munuaissairaudet voivat antaa kylki- tai selkäkipuja. Yleensä muut oireet ovat enemmän esillä.&quot;&gt;Munuaistaudit ja selkäkipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu syvemmällä jatkuvana&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Peräsuolen laskimolaajentumat voivat tuntua kipuna ja paineen tunteena varsinkin istuessa ja ulostaessa.&quot;&gt;Peräpukamat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tyypillinen istumatyössä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;
  

&lt;h2 id=&quot;sk-alaselkakipu&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnOHbpVsJgQxi271v4BsDtJzrl5fqdLVq2tdiN0Cix3P2FLbNsXRhbGaB-GmKqf2U8vVswzb_pms3fKKKhmHMHR5p-CgiOOK5rl7C9EcblsLBe7D8BM_7gApQu46O-rE7yvakLiiH2TTKQ/s1600/polvi1.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; height=&quot;212&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5614663741925148962&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnOHbpVsJgQxi271v4BsDtJzrl5fqdLVq2tdiN0Cix3P2FLbNsXRhbGaB-GmKqf2U8vVswzb_pms3fKKKhmHMHR5p-CgiOOK5rl7C9EcblsLBe7D8BM_7gApQu46O-rE7yvakLiiH2TTKQ/s320/polvi1.jpg&quot; style=&quot;float: left; margin: 0px 10px 10px 0px;&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;Alaselän kipu on tavallista ja voi iskeä metsätöissä tai
metsäradiota kuunnellessa&lt;/h2&gt;
  
Selkävaivat ovat hyvin tavallisia. Ihmistä, jolla ei ole koskaan elämänsä
aikana ollut minkäänlaista selän kipua, täytyy pitää poikkeuksellisen
onnekkaana. Suurin osa selkävaivoista on onneksi lyhytkestoisia ja asettuu
nopeasti ilman erityisiä hoitotoimenpiteitä. Toisaalta pieni osa selkävaivoista
on hyvin hankalia ja saattaa aiheuttaa alenevaa toimintakykyä ja pitkiä
sairaslomia.&lt;br /&gt;
Lanneranka on teknisesti epätyydyttävä ratkaisu. Valitettavasti sillä ei ole
palautus- tai vaihto- oikeutta, vaan oman rangan kanssa joudutaan tulemaan
toimeen koko loppuelämä. Rangan luiset osat eli nikamat sijaitsevat päällekkäin
muodostaen s-muotoisen luisen selkärangan. Se jaotellaan kaula-, rinta- ja
lannerankaan. Rangan alin osuus koostuu risti- ja häntäluusta. Nikamat kiinnittyvät
toisiinsa nivelsiteillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nikamien etupuolisten runko-osien väleissä on joustavat välilevyt. Nikamien
takaosat muodostavat kaaren, jonka sisällä kulkee selkäydin. Nikamien takaosat
liittyvät niin sanottujen fasettinivelten avulla naapurinikamiin. Nämä osaltaan
rajoittavat rangan mahdollisia liikkumissuuntia eri alueilla. Lihakset
kiinnittyvät nikamien takaosiin. Nikamien välisistä juuriaukoista kulkevat
hermot ytimestä muualle elimistöön.&lt;/div&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Useimmiten luisten nikamien välissä olevat joustavammat välilevyt ja niiden
rappeutuma ovat selkäkivun perussyy. Ne muodostuvat sisemmästä pehmeämmästä, hyytelömäisestä
osasta, nimeltään nucleus pulposus, ja ulommasta kiinteämmästä, säikeisestä,
rengastyyppisestä, suojelevasta muodostelmasta. Sisin osa ei ole herkkä kivulle
mutta ulommassa osassa on hermopäätteitä. Nikamien runko-osat ja niihin
kiinnittyvät nivelsiteet voivat myös olla kivun lähteinä. Samoin
selkäydinkanavassa ja juuriaukoissa olevat hermorakenteet pystyvät
ärsyyntyessään aikaansaamaan kipua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rappeutuman riskitekijöinä ovat tupakan poltto, raskas ruumiillinen työ ja
ylipaino. Kun välilevyt rappeutuvat iän mukana alenee niiden nestepitoisuus ja
ulompaan osaan voi helposti syntyä repeämiä. Tällöin keskiosan koostumukseltaan
löysemmästä osasta repeämään voi purskahtaa hapanta ja ärsyttävää massaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun repeämä on välilevyn sisäinen, syntyy noidannuolityyppinen oirekuva. Jos
massaa pääsee leviämään välilevyn ulkopuolelle, se voi painaa jalkaan kulkevia
hermojuuria. Tämän seurauksena ilmaantuu alaselän kivun lisäksi säteilyoireita
jalkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Iän mukana myös muut selän rakenteet rappeutuvat. Jos välilevy rappeutuu
edelleen, tulee siitä aina ohuempi ja vähemmän joustava. Nikamien välinen
etäisyys pienenee ja rangan tukevuus vähenee. Elimistö yrittää tukevoittaa
tilannetta kasvattamalla lisää luuta yliliikkuvalle alueelle luupiikkien
muodossa. Nämä voivat kaventaa ydinkanavaa ja juuriaukkoja ja jos niistä tulee
riittävän suuria, voivat ne painaa selkäydintä tai hermojuuria.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSdw-fZ2PE7nugTRKVeWnSbkMfd9gJB4I3JKSmlrMIja8fY4WRa3EPXj1AOiq5bCaOAlkTdvWHKRKENXY7-9PMIRJjc7Tz72TbtwYQZol4D-CoCr8g8DqNVUWc9ew8ScUSyxCeOCTwviEbkC68EbknKWmeF52cCBmz3cJ395v0DedEq_NtWsoxqJ1xPHT3/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;sk-noidannuoli&quot;&gt;Noidannuoli asettuu nopeasti&lt;/h2&gt;

Tavallisin lyhytaikaisen selkäkivun syy on noidannuoli eli lumbago. Taudille on
tyypillistä paikallinen kipu kyljessä tai alaselässä ilman kipusäteilyä
jalkoihin. Kivun syntymistä on saattanut edeltää selän voimakkaampi rasitus,
huono asento tai kylmettyminen. Oire asettuu yleensä muutamassa päivässä
levolla ja kipulääkityksellä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Levolla tarkoitetaan raskaimpien toimien välttämistä. Vuodelepoa pitäisi
välttää, mutta normaaleja kotiaskareita on hyvä tehdä minkä kivuilta
kohtuudella pystyy. Kipuun voi kokeilla myös kylmällä hautomista tai
vaihtoehtoisesti lämpötyynyä, jos kylmä ei tunnu miellyttävältä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;sk-lihasheikkous&quot;&gt;Lihasten heikkous on korjattava vika&lt;/h2&gt;

Jos selkä- ja vatsalihakset ovat kovin heikot, siitä voi aiheutua oireita.
Vaivat eivät välttämättä tunnu keskellä selkää vaan kipu kyljessä voi olla
pahin vaiva. Lihasperäiset vaivat voivat tulla helpommin esiin
pitkäkasvuisilla. Lihasvoimia voi testata fysioterapeutin vastaanotolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitotoimenpiteenä on luonnollisesti lihasvoimien vahvistaminen. Mikäli voimat
ja liikelaajuudet on testattu, on helpompi laatia ohjelma, jonka avulla
pyritään parantamaan heikoimman osan suorituskykyä. Jos aletaan harjoitella
ilman tutkimuksia, voi käydä niin, että heikoimman osan harjoittaminen jää
vähäisemmäksi, koska sen käyttö sujuu huonoiten.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;


&lt;h2 id=&quot;sk-rontgen&quot;&gt;Röntgenkuvien muutokset, kulumaa tulee kaikille&lt;/h2&gt;

Usein selän röntgenkuvauksessa nähdään eriasteisia rappeutumamuutoksia ja
erilaisia poikkeavuuksia. Ihmisellä voi olla neljä tai kuusi lannenikamaa
tavallisen viiden asemasta. Alin nikama voi olla poikkihaarakkeista kasvanut
kiinni lantioon, nikamien takakaari voi olla jäänyt avoimeksi jne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näillä ei useimmiten ole suurempaa merkitystä selkävaivojen synnyssä. Tällaisia
muutoksia löytyy runsaasti myös ihmisiltä, joilla ei ikinä ole ollut
selkävaivoja. Nikaman kaaren höltymä ja siirtymä on merkittävä muutos
selkäkivun kannalta, muiden merkitys on epäselvempi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rangan röntgenkuvissa näkyvät rappeutumamuutokset ovat ikään liittyvä ilmiö,
joita voi tulla kaikille iän mukana. Niilläkään ei välttämättä ole mitään
tekemistä sen hetkisen kiputilan kanssa. Runsaammat rappeutumamuutokset
jäykistävät iän mukana rankaa.&lt;br /&gt;
&lt;!--[endif]--&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;


&lt;h2 id=&quot;sk-fasetti&quot;&gt;Fasettinivelkipu&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Selkärangan nikamat liittyvät toisiinsa fasettinivelillä. Tämä tuo selälle
vakautta. Ihmisen vanhetessa myös näihin niveliin tulee muutoksia. Aiemmin
sileät ja hyvin liikkuvat nivelpinnat voivat jäykistyä ja jopa väliaikaisesti
lukkiintua ja joskus niihin syntyy rasituksessa tulehdusärtymystä. Nikamien
välisten välilevyjen madaltuminen rappeutuman seurauksena, voi lisätä rasitusta
näille nivelille. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Katsotaan että osa selkäkivuista voi liittyä näihin rakenteisiin.
Oireina olisi paikallinen, usein toispuoleinen, taaksetaivutuksessa paheneva
kipu ja liikerajoitus lanneselässä. Säteilykipuja ei näihin liity.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona käytetään liikehoitoa tai nikamankäsittelyn
tyyppistä hoitoa liikelaajuuksien vapauttamiseksi. Normaalit lääkkeet ja
puudutukset ovat käytössä harkinnan mukaan. Säännöllinen keskivartalon
lihaskuntoharjoittelu ja oikea nostotekniikka on hyödyllistä hallita varsinkin
selän kannalta rasittavammissa tehtävissä.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  
&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;sk-si&quot;&gt;SI-nivelkipu&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Toinen rakenne, jota melko usein syytetään selkäkipujen aiheuttajaksi,
on risti-suoliluunivel (sakroiliakaali- eli SI-nivel). Kehon paino välittyy
ristiluun ja SI-nivelten kautta alaraajoihin. Liike SI-nivelessä on hyvin
vähäistä.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Nivelen kipu voi johtua lantiota tukevan nivelen ärsytyksestä tai
tulehduksesta.&lt;br /&gt;
Kivun syntymisen edesauttajana voi olla asennon tai ryhdin virheet, raskauden
aiheuttama tavallisuudesta poikkeava kuormitus ja tulehdukselliset
reumasairaudet.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Oireina voi olla särkyä pakaran ja alaselän alueella, joskus kipu voi säteillä
reiteen.&lt;br /&gt;
Hoitona käytetään &lt;b&gt;f&lt;/b&gt;ysioterapiaa, nikamankäsittelyhoitoja, tulehduskipulääkkeitä
ja tarvittaessa kortisonipistoksia. Hoitotulokset jättävät toivomisen varaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Omahoitona kannattaa välttää pitkää seisomista, harjoituttaa tasapainoa ja
lantion sekä lanneselän hallintaa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;sk-reuma&quot;&gt;Selkärankareuma voi antaa kipuja makuullakin&lt;/h2&gt;

Nuorella ihmisellä voi pitkittyneen alaselän kivun takana olla selkärankareuma.
Sitä kutsutaan myös Bechterewin taudiksi ja aksiaaliseksi &amp;nbsp;spondylartriitiksi.
Ennen sitä pidettiin lähes yksinomaan miesten vaivana, mutta tämä on
osoittautunut vääräksi luuloksi. Kuitenkin miesten sairaus on usein vaikeampi
kuin naisten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Se kuuluu tulehduksellisten reumatautien ryhmään ja on nivelreuman jälkeen
seuraavaksi yleisin reumasairaus. Taudin syytä ei tunneta. Taudin syntymiseen
on perimällä suuri merkitys. Sairastuneilla on useimmiten löydettävissä
verikokeessa HLA-B27 antigeeni, mitä pidetään riskitekijänä. Niveltulehduksia
on selkärangassa, ristiluun ja lantion välisissä nivelissä ja myös
alaraajoissa. Jänteiden kiinnittymiskohdissa voi olla ärsytystiloja. Sydän ja
verisuonimuutoksia esiintyy, mutta harvoin. Silmän värikalvontulehdus ilmaantuu
noin joka kolmannelle jossain vaiheessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mahdollinen selkärankareuma täytyy pitää mielessä, jos alle neljänkymmenen ikää
vähitellen alkanut, mahdollisesti paikkaa vaihtava selkäkipu on jatkunut yli
kolme kuukautta, aamulla on yli tunnin ajan jäykkyyttä selässä ja paikallaan
olo pahentaa kipua. Kipusäteilyä alaraajoihin iskiastyyppisesti polvitaipeen
alapuolelle ei taudinkuvaan kuulu. Tavallisena oireena on selkäkipu ja kankeus
nukkumisen tai pitkän istumisen jälkeen. Selkärankareumassa nämä tyypillisesti
poistuvat kevyellä jumpalla. Aluksi selän liikkuvuus on hyvä mutta taudin hitaasti
edetessä voi ranka jäykistyä liikkumattomaksi ja asento muuttua etukumaraksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Selkärankareumassa voi ristiluun ja lantion luiden välisissä
risti-suoliluunivelissä, eli niin sanotuissa SI- tai sakroiliakaali-nivelissä,
olla tyypillisiä tulehduksen merkkejä kuvantamistutkimuksissa. Nämä varmistavat
diagnoosin. Muutokset tulevat kuitenkin hitaasti useiden vuosien kuluessa. Ne
voivat näkyä röntgenkuvassa ja jo aiemmin tietokone- tai magneettikuvauksessa.
Pidemmällä edetessään sairaudessa syntyy luusiltoja nikamien välille ja lopuksi
röntgenkuvassa voi näkyä bambua muistuttava täysin luutunut ns. bamburanka.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Joskus myös tavallisimmat laboratoriokokeet on syytä katsoa. Selkärankareumassa
voivat tulehduskokeet kuten esim. lasko ja CRP olla koholla. Ne voivat olla
kuitenkin myös täysin normaalit.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tautiin ei tunnetta parantavaa hoitoa tai ennaltaehkäisyä. Oireita voidaan
lievittää lääkkeillä ja fysioterapialla. Oma aktiivisuus ja harjoittelu
mahdollistavat useimmiten toimintakyvyn pitämisen kohtuullisen hyvänä
sairaudesta huolimatta. . Kun sairaus pyrkii jäykistämään selkärankaa
etukumaraan, niin ryhdin ja liikkuvuuden, varsinkin rangan ojennuksen
harjoituksilla on olennainen merkitys.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;sk-iskias&quot;&gt;Iskias eli välilevytyrä antaa kipusäteilyä jalkaan&lt;/h2&gt;

Jos voimakkaaseen selkäkipuun yhdistyy kipusäteily jalkaan, kyseessä saattaa
kyseessä olla iskias eli välilevytyrän aiheuttama hermojuuriärsytys. Jos
tällaiseen tilanteeseen yhdistyy jalan etenevä halvausoireisto tai ulosteen
pidätyksen vaikeuksia, välttämätöntä on heti ottaa yhteyttä lääkäriin, koska leikkaus
saattaa olla päivystysluonteisesti tarpeen. Tällaiset tilanteet ovat onneksi
hyvin harvinaisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tärkeintä tuoreen iskiaksen hoidossa on lepuutus. Tukiliivillä voidaan luoda
ulkoista tukea. Usein sen avulla toimintakykyä saatetaan pitää kohtuullisena
varsinkin tilanteissa, joissa on välttämättä tehtävä joitain asioita kivusta
huolimatta. Iskiaksen lääkehoidossa saatetaan joutua käyttämään voimakkaitakin
kipulääkkeitä. Tuoreessakin iskiasvaivassa voidaan harkita selän venytyshoitoa.
Tavallinen selkävoimistelu ei ole järkevää pahimmassa vaiheessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suurin osa iskiasvaivoista rauhoittuu viikkojen tai muutaman kuukauden
kuluessa. Jos vaiva jatkuu yli kahden kuukauden ajan, leikkaushoidon tarvetta
mietitään usein. Sillä voidaan poistaa välilevyn hermojuurta painava osa.
Tällöin jalkaan säteilevä kipu yleensä asettuu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos etsitään välilevytyrää tai selkäydinkanavan ahtautumaa iskiasoireiden
syynä, voidaan käyttää tietokonetomografia eli viipalekuvausta tai
varjoainetutkimusta eli myelografiaa. Hermojen puristusoiretta selvitetään
hermoratatutkimuksella eli EMG:llä. MRI eli magneettitutkimus on nykyisin
eniten käytössä oleva lisätutkimus selkävaivoissa. Sillä pystytään kuvantamaan
välilevyjen rappeutumamuutokset, välilevytyrät sekä hermojuurten ja selkäytimen
mahdolliset puristustilat.&lt;br /&gt;
&lt;!--[endif]--&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;sk-cauda&quot;&gt;Cauda equina -oireyhtymä&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Joskus välilevypullistuma tai kasvain voi painaa selkäytimen alaosaa. Silloin
syntyy puristusoireisto. Oireina on tunnottomuus haarojen välissä, virtsan ja
ulosteen pidätysvaikeuksia ja alaraajojen oireita kivun, puutumisen tai
lihasheikkouden muodossa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tämä on hätätilanne. Vaivalle ei ole itsehoitoa. On hakeuduttava
päivystykseen.&lt;br /&gt;
&lt;!--[endif]--&gt;&lt;b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;sk-spondylo&quot;&gt;Spondylolyysi ja spondylolisteesi&lt;/h2&gt;

Spondylolyysiä eli nikamankaaren höltymää pidetään eräänlaisena
rasitusmurtumana. Se muodostaa valenivelen nikaman takakaaressa. Syntymäsyy on
kuitenkin epävarma. Arvellaan kasvuiän voimistelun ja muun selkärasituksen,
erityisesti yliojennuksen suuntaan, saattavan olla tekijänä muutoksen synnyssä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun muutos on molemmanpuolinen, se tekee alueen yliliikkuvaksi ja johtaa usein
spondylolisteesiin eli nikamansiirtymään. Nikaman liukuminen tapahtuu yleensä
eteenpäin. Höltymä ilmenee valtaosassa alimmassa lannenikamassa ja siirtymä
kehittyy näistä noin puoleen. Nopean kasvuvaiheen jakso on otollisin aika
siirtymän kehittymiselle. Jos se on suuri, voi seurauksena syntyä
hermorakenteiden puristusta juuriaukoissa tai ydinkanavassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Spondylolyysi voi olla oireeton pitkään tai koko elämän ajan. Joskus se löytyy
kuvantamisessa sattumalöydöksenä. Vaivat, jos ovat yleensä alkaakseen,
ilmenevät yleensä teini-iässä. Niinä voi olla ajoittaista tai jatkuvaa lievää
kipua alaselässä ja kireyttä takareisilihaksissa. Suuremmassa siirtymässä on
todettavissa ryhtimuutosta ja selän jäykkyyttä. Jos siirtymä puristaa hermoja
tai kaventaa selkäydinkanavaa voi oireina olla myös säteilykipua alaraajoihin
ja kävelyvaikeuksia vaikeimmissa tilanteissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Diagnoosi voidaan varmistaa ja röntgenkuvauksella. Se antaa enemmän tietoa, jos
se otetaan pystyasennossa. Tietokone- tai magneettikuvauksella voidaan
tarvittaessa sulkea pois muut mahdolliset oireiden syyt. Usein tilanne selässä
tukevoituu ilman mitään toimenpiteitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona on kipuvaiheessa lepo, kipulääkitys ja ainakin kivun rauhoituttua harjoittelu,
jonka tavoitteena on rakentaa voimakas lihaskorsetti selän tukevuuden ja
toimintakyvyn parantamiseksi. Se useimmiten onnistuu, varsinkin kun hoito
aloitetaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Joskus leikkaushoitoa tarvitaan
tukevoittamaan rankaa, estämään uhkaava lisääntyvä siirtymä tai vapauttamaan
hermorakenteita puristuksesta.&lt;br /&gt;
&lt;!--[endif]--&gt;&lt;b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;

&lt;h2 id=&quot;sk-ahtauma&quot;&gt;Selkäydinkanavan ahtautuma voi antaa jalkaoireita
kävellessä&lt;/h2&gt;

Selkäydinkanavan ahtautuma voi syntyä liittyneenä nikaman siirtymään, selän
synnynnäisiin poikkeavuuksiin tai rappeutumamuutoksiin. Tästä ns.
spinaalistenoosista saattaa seurata varsinkin kävellessä ilmenevää alaraajojen
kipua ja heikkousoiretta. Tämä voi helpottaa etukumara- asennossa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Diagnoosia voidaan epäillä röntgenkuvan perusteella. Se varmistuu tietokone-
tai magneettikuvauksessa. Hermoratatutkimusta käytetään joskus vaivan
selvittelyssä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yleensä tämä on iäkkäämpien ihmisten vaiva. Hoitona on liikkuminen voinnin
mukaan. Kalsitosiinilla voi vähentää alaraajaoireita noin kahdella kolmesta
potilaasta. Muita lääkehoitoja kipulääkityksen lisäksi ei ole tarjolla.
Puudutushoitoja on käytetty. Kävelymatkan lyhennyttyä tai kipujen yllyttyä
kohtuuttomiksi leikkauksella voidaan vapauttaa hermojuuria ja saada täten
tilannetta rauhoittumaan. Yleensä selkä ei tämänkään jälkeen kestä
voimakkaampia rasituksia.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;sk-valilevy&quot;&gt;Välilevyn tulehdus syntyy useimmiten leikkauksen jälkeen&lt;/h2&gt;

Joskus välilevy voi tulehtua. Aiheuttajana on yleensä bakteeri. Aikuisilla
tulehdus alkaa useimmiten leikkauksen tai muun välilevyyn kohdistuneen
toimenpiteen jälkeen.&lt;br /&gt;
Oireina ovat yleiset tulehdusoireet kuten lämmön nousu, kipu ja yleiskunnon
huononeminen. Joskus kipu selässä ei ole erityisen voimakasta ja varsinkin
lapsilla voi oirekuva olla epämääräinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Diagnoosi varmistuu laboratoriotutkimuksin ja magneettikuvauksella. Hoitona
käytetään antibioottihoitoa.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;sk-osteoporoosi&quot;&gt;Osteoporoosi on kipeä vasta, kun murtuu&lt;/h2&gt;

Kalkkikato ei yleensä aiheuta oireita ennen kuin ranka on niin heikko, että
nikamat murtuvat pienessäkin vammassa tai kokonaan ilman vammaa. Tällöin selkä
kipeytyy voimakkaasti ja myös rangan ryhtivirhettä voi ilmaantua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Osteoporoosin riskiryhmään kuuluvat naiset, joiden kuukautiset ovat jääneet
aikaisin pois eikä heille ei ole aloitettu hormonikorvaushoitoa. Riski on
myöskin henkilöillä, joiden lähisukulaisilla on ollut murtumia osteoporoosin
vuoksi, alipainoiset, runsaasti alkoholi ja tupakkaa käyttävät, maitotuotteita
käyttämättömät, reumaatikot ja kortisonihoitoa saavat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Murtuman diagnoosi varmistuu röntgenkuvauksella. Hoidossa yleensä murtuma
luutuu itsestään. Liikkua voi kivun rajoissa. Kalkkikato voidaan todeta ennen
murtumien syntymistä luuston tiheysmittauksilla. Osteoporoosiin kannattaa etsiä
sopiva ehkäisevä lääkehoito mieluummin jo ennen murtuman ilmaantumista.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;sk-etaipesake&quot;&gt;Etäispesäkkeet, syövän jälkeen herkemmin tutkimuksiin&lt;/h2&gt;

Joskus lannerankaan, kuten muuallekin rangan alueelle, voi tulla syövän
etäispesäkkeitä. Tavallisimmin niitä lähettävät eturauhasen ja rinnan
kasvaimet. Oireena on paikallinen kipu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Diagnoosi selviää yleensä röntgenkuvauksessa. Jos ihmisellä on hoidettu jokin
pahanlaatuinen kasvain, rangan kiputilat kannattaa tutkia tavallista nopeammin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Selkäkivun takana on yleensä jokin muu syy kuin kasvain. Tietysti jos syövän
ajatus kaivaa mieltä pitkäaikaisessa selkäkivussa, niin lääkärin kanssa
kannattaa keskustella kuvantamisen järkevyydestä, jotta mieltä painavasta
asiasta olisi mahdollista päästä eroon.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;sk-pitkittynyt&quot;&gt;Pitkittyneet selkävaivat ilman iskiasoiretta ovat joskus hankalahoitoisia&lt;/h2&gt;
Ensimmäisen selkäkipujakson jälkeen uusiintumisriski on suuri. Noin puolella
vaiva uusiintuu seuraavan vuoden sisällä. Ensimmäisen kipujakson asianmukainen
hoito on tärkeää toistuvan ongelman ehkäisyssä. Riittämättömästi hoidettu
tilanne voi jättää hermostoon muistijäljen, joka voi tehdä ihmisen herkemmäksi
seuraaville kipujaksoille. Näin voi syntyä helpommin myös selkäkipujen
pitkäaikainenkin kierre.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pitkittyneissä ja uusiintuvissa alaselän kivuissa, joissa ei ole todettu
leikkausta vaativaa hermopuristusta, voi oireitten takana olla alimpien
välilevyjen tai muun rangan rappeutumamuutokset, mahdollisesti toistuvat
sisäiset repeämät, nikamankaaren höltymä, nikamien välinen siirtymä,
ylimääräinen liikkuvuus tai pienemmät pullistumat välilevyissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pitkittynyt tai usein toistuva selkäsärky kannattaa aina selvittää kerran
riittävän perinpohjaisesti. Tavallisesti aloitetaan röntgentutkimuksesta. Siinä
näkyvät rangan luuosat. Välilevyjen tilaa voidaan arvioida epäsuorasti.
Lisätutkimuksina voidaan käyttää tietokonetomografiaa, magneettitutkimusta ja
hermoratatutkimusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pitkäkestoisten selkävaivojen hoito saattaa olla vaikeaa. Pitkällä tähtäimellä
on tärkeää huolehtia selän toimintakyvystä harjoittamalla selkä liikkuvaksi
sekä lihasvoimaltaan ja kestävyydeltään hyväksi. Tämä voi vaatia erityisesti
suunniteltua selän kuntoutusjaksoa jossain alan laitoksessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valitettavasti tarjolla ei ole sellaista hoitoa, jolla rangan
rappeutumamuutoksia pystyttäisiin parantamaan tai estämään. Ennalta
ehkäisevästi voidaan pitää huolta yleiskunnosta. Myös tupakanpolton
lopettaminen vähentää usein selkäsairauksien riskiä. Haittaa ei myöskään ole
sopivasta painosta ja mukavasti rasittavasta työstä. Selän vammautumisia ja
tärinää kannattaa välttää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Selän kipua ja särkyä voidaan lievittää tulehduskipulääkkeillä. Myös lämmöllä,
sähköhoidolla ja hieronnalla kipuja voidaan yrittää vähentää. Usein niitä
tarvitaan venytys ja itsevenytyshoidon esihoidoiksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nikamankäsittelyhoidoilla saadaan joitain kipuoireita lievenemään. Jos
selkäkipuun liittyy säteilyoiretta polven alapuolelle asti, yleensä ei ole
suositeltavaa käyttää näitä hoitomenetelmiä. Parhaiten on
nikamankäsittelyhoitojen teho näytetty 2-4 viikkoa kestäneissä selkäkivuissa.
Myös akupunktiohoitoja käytetään pitkittyneissä selkävaivoissa kohtalaisin
tuloksin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leikkaushoitoa puolestaan käytetään suhteellisen harvoin muissa tilanteissa
kuin iskiaksessa ja selkäydinkanavan ahtautumassa. Hermorakenteita painavassa
iskiastilanteessa voidaan tehdä välilevyn hermoa painavan osan, tyrän eli
prolapsin poisto. Jos ydinkanava on ahtautunut niin, että selkäydin on
puristuksessa, tehdään sille tilaa avarrusleikkauksella. Luudutusleikkausta
voidaan harkita alaselän mm. kivuliaissa rappeutumissa, hankalissa
ryhtivirheissä tai nikamankaaren siirtymässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Proteesi- eli keinovälilevyleikkaukset kuuluvat nykyiseen hoitoarsenaaliin
tilanteissa missä kivun uskotaan tulevan vain yhdestä vaurioituneesta
välilevystä. Niiden asema on vielä vakiintumaton koska pitkäaikaistuloksista ja
mahdollisista haitoista on toistaiseksi kertynyt niukasti tietoa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kipeälle selälle pitäisi luoda mahdollisimman hyvät olosuhteet sen jälkeen kun
liikkuvuus ja lihaskunto on korjattu. Mahdollisen jalkojen pituuseron voi
korjata pohjallisella tai kantalapulla koron alle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Työn vaatimusten pitäisi olla sopusoinnussa selän toimintakyvyn kanssa.
Selkävaivojen takia voidaan joskus joutua vaihtamaan ammattiakin. Tämä voi olla
aluksi vaikea ajatus useille ihmisille, mutta koska KELA:lta tai
työeläkeyhtiöiltä on mahdollista saada tukea tähän, se on myös poikkeuksellinen
tilaisuus aloittaa uusi ura.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos ammattia joutuu vaihtamaan, tärkeää on, että uusi työ olisi mieleinen.
Kokemuksen mukaan huonolla selällä jaksaa tehdä mielenkiintoisia töitä paremmin
kuin tylsiä. Työasentoihin kannattaa aina kiinnittää huomiota, vaikkei ammattia
vaihtaisikaan. Selkä kipeytyy erityisen helposti töissä, joissa on
etukumaratyöskentelyä, raskaita nostoja, kantamisia tai runsaasti tärinää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myöskään istumatyö, jossa ei pysty päivän mittaan lainkaan nousemaan ylös, ei
ole paras mahdollinen toimenkuva selkävaivaiselle. Tuskin missään työssä on
tarjolla ihanteellisia työasentoja, vaan kompromisseja joudutaan tekemään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Selkä on nykyihmisen heikkoja paikkoja. Kansanperimän mukaan selkä voi mennä
raskaissa metsätöissä tai sitten makuulla metsäradiota kuunnellessa. Sopiva
kohtuullinen rasitus on hyväksi. Liiallinen tai liian vähäinen on haitallista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Selkävaivojen kanssa ei kannata jäädä yksin. Selkäsärkyjä kuunnellessa niillä
on taipumusta lisääntyä. Jos vaivan ei anna haitata liikaa elämää, puolet
taudista on jo voitettu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona voidaan käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä lyhyinä
kuureina tarvittaessa. Jos kipu tuntuu pinnallisena lihaksissa, niin myös
salvoja voidaan hieroa kipualueelle. Kylmähoito useamman kerran päivässä
annettuna on usein tehokasta. Voimakkaammassa kipuvaiheessa voi selkää
lepuuttaa makaamalla selällään ja nostamalla jalat seinää vasten tai tyynyjen
päälle polvet koukkuun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Välilevyyn kohdistuu eniten rasitusta istuma- asennossa, joten pitkään
istumista kannattaa välttää. Kipuvaiheessa etukumaratyöskentely, raskaammat
nostot - ja varsinkin selän kierto taakkaa kannatellen ovat sopimattomia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuodelepoa pitäisi välttää. Normaalia monipuolista puuhailua kannattaa jatkaa.
Kipuvaiheessa voi tukiliiviä käyttää toimintakyvyn parantamiseksi. Se ei
lyhytaikaisessa käytössä heikennä selkälihaksia. Selkää voi taivutella taakse
päin. Muuta voimistelua ei pidä alkuvaiheessa tehdä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos selkä on kipeämpi yön jälkeen, sänkyasiat on hyvä miettiä. Selän asento
pitäisi tarkistaa nukkuma- asennossa. Tavoite on se, ettei selkään tulisi
suurempi vinouksia maatessa. Painon mukaan oikein mitoitettu vaahtomuovipatja
laverilla on hyvä vaihtoehto.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Useat potilaat ovat kertoneet selkävaivojensa lievittyneen vesisängyssä. Ne
eivät tosin ole enää muodissa. Ilmeisesti kivun helpotukseen vaikuttaa
vesipatjan lämpö, jonka seurauksena voivat selkälihakset pysyä rentona.
Pienellä osalla selkäpotilaista vaivat voivat vesisängyssä pahentuakin, joten
se kannattaa hankkia palautusmahdollisuudella, jos sellaista jostain vielä
löytää. On myös muunlaisia sänkyrakenteita, joilla turvataan selän hyvä asento
nukkumisen aikana. Patja voidaan valmistaa jopa mittatilauksena
tietokonepohjaisen analyysin perusteella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Työssä ja autolla ajaessa pitäisi istuimen tukea riittävästi alaselkää.
Käsinojien täytyy olla sellaisella korkeudella mikä turvaa sen, ettei selkä
joudu olemaan vinossa sivulle. Jos tuolia on mahdollista kallistaa taakse päin,
tällä keinoin voi keventää välilevyjen rasitusta. Kun vielä nostaa jalat
pöydälle silloin tällöin niin selkä rentoutuu ja mielikin lepää. Tätä sivua voi
näyttää esimiehelle, jos syntyy epäilyjä laiskuudesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pahimpien kipuoireiden asetuttua selkää voi alkaa käyttää enemmän. Kävellessä
on hyvä liioitella lantion normaaleja liikkeitä. Näin puristellaan kevyesti
alimpia välilevyjä. Uimisen voi aloittaa heti kun se kohtuudella sujuu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paranemisvaiheessa voi yleensä vähitellen aloittaa selän liikunnallisen
harjoittelun. Se on parasta tehdä fysioterapeutin ohjauksessa. Pidemmällä
tähtäimellä kuntosalityyppisellä harjoittelulla on helpointa vahvistaa selän,
vatsan ja alaraajojen lihaksia suunnitelmallisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yleiskunnosta kannattaa huolehtia. Viikoittain pitäisi kolmasti harrastaa
pulssia kohottavaa liikuntaa ainakin 20 minuuttia kerrallaan. Lanneselän
verenkierto pysyy näin kunnossa. Tupakan poltto kannattaa lopettaa. Se on
riskitekijä selkäkivuille, ilmeisesti koska heikentää selän alueen
verenkiertoa.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;sk-piriformis&quot;&gt;Piriformis-syndrooma&lt;/h2&gt;

Hyvin harvoin saattaa hermo jäädä puristukseen pakaran piriformislihaksen
kahden osan väliin, jolloin oireina esiintyy iskiastyyppisiä kipuja.
Hermopuristusta lanneselän alueella ja pakaralihaksessa voi yrittää erottaa
toisistaan hermoratatutkimuksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Fysikaalisella hoidolla pyritään piriformilihaksen rentouttamiseen.
Kortisonipistoksia voidaan kokeilla ja yksittäistapauksissa on hermon
kirurgista vapauttamista käytetty.

&lt;div&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;
  


&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;sk-hantaluukipu&quot;&gt;Häntäluun kipu on joskus hankala hoidettava&lt;/h2&gt;
  
Joskus häntäluu kipeytyy voimakkaasti vamman seurauksena. Tätä esiintyy jostain
syytä enemmän naisilla. Kun aluetta tutkitaan ja kuvataan, niin poikkeavaa ei
yleensä löydy kipua lukuun ottamatta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaiva on kiusallinen, koska se voi olla joskus pitkäkestoinen. Hyviä
hoitokeinoja ei ole tarjolla. Syvälämpöhoitoja voi kokeilla.
Kiputulehduslääkkeitä tai kortisonipistoksia voi käyttää.&lt;br /&gt;
  

&lt;h2 id=&quot;sk-munuainen&quot;&gt;Munuaistaudit ja selkäkipu&lt;/h2&gt;
  
Selkäkipu ei ole munuaissairauden tyypillinen oire. Suuri osa munuaistaudeista
ei anna kipuja ja selkäkipu johtuu useimmiten muista kuin munuaisen ongelmista.
Virtsakivitauti voi aiheuttaa äkillisiä voimakkaita, toistuvia kipukohtauksia
kun virtsakivi jumiutuu virtsajohtimeen. Kipu voi tuntua selässä, kyljessä ja
alavatsalla. Se voi säteillä niin että tarkkaa kipualuetta on hankala sanoa.
Jos virtsakivi on kiilautunut, niin yleensä virtsassa on löydettävissä verta
ainakin laboratoriossa.&lt;br /&gt;


&lt;h2 id=&quot;sk-perapukamat&quot;&gt;Peräpukamat leikkauksella viimeistään kuntoon&lt;/h2&gt;
  
Peräaukon kipujen tavallisin aiheuttaja ovat peräpukamat. Myös peräaukon
halkeama, tulehdukset, peräsuolen esiinluiskahdus ja kasvaimet voivat aiheuttaa
kipuoiretta. Diagnoosi perustuu lääkärin tutkimukseen ja tähystykseen sekä
tarvittaessa varjoainekuvaukseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Peräpukamia voi hautoa istumakylvyssä useamman kerran päivässä. Jos istuminen
on kivuliasta voi käyttää lasten uimarengasta osittain täytettynä istumisen
apuna. Reseptivapaita peräpukamasalvoja ja peräpuikkoja voi käyttää
lyhytaikaisesti.Peräpukamista kärsivän kannattaa pitää uloste pehmeänä ja
pyyhkimisessä noudattaa varovaisuutta. Paperin voi kostuttaa ennen pyyhkimistä
ja käyttää mahdollisimman pehmeää paperia. Tarvittaessa voi käyttää paperia,
johon on laitettu esimerkiksi perusrasvaa. Kivuliasta aluetta ei saa raapia.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;div&gt;
&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5UHBtgnhcYmbV7N0l8xhqxk27zoRdjHMRpVi0TVn4C_ZaUHLq5idH4yvZDOEtYZ40FqBCVtT45gKxWIIxOckwZXOjX3yof7ZtHgA3TgRfe3iTJMTwiHElBJO3EgAxfneqmDNGDlRDhEsp/s1600/lanneranka.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637694702936686402&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5UHBtgnhcYmbV7N0l8xhqxk27zoRdjHMRpVi0TVn4C_ZaUHLq5idH4yvZDOEtYZ40FqBCVtT45gKxWIIxOckwZXOjX3yof7ZtHgA3TgRfe3iTJMTwiHElBJO3EgAxfneqmDNGDlRDhEsp/s200/lanneranka.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 180px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;

&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;sk-pivustu&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos selkäkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, johon liittyy alaraajan etenevä halvausoire.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, johon liittyy virtsan tai ulosteen pidätysvaikeutta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, johon liittyy poikkeuksellinen istuma-alueen tunnon heikkeneminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, johon liittyy molempien alaraajojen heikkous tai halvausoire.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Leikkauksen jälkeen selkäkivun paheneminen ja lämmön nousu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkä- ja vatsakipu ja vatsassa mahdollisesti poikkeuksellista sykkimisen tunnetta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Voimakas selkäkipu kaatumisen tai muun suoran selkävamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipuun liittyy korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, jonka yhteydessä on tasapaino-ongelmia, huimausta tai pyörtyminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;

&lt;b&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos selkäkivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, johon liittyy jalkaan säteilevää kipuoiretta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittynyt selkäkipu, johon liittyy kävelykyvyn huononemista.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, jonka yhteydessä on pistelyä tai tunnottomuutta alaraajoissa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, johon liittyy yleiskunnon huononemista tai painon lasku.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, johon liittyy lämpöä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, joka liittyy vatsakipuun.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, joka alkoi merkittävän tapaturman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, johon liittyy virtsaamisen tai ulostamisen oireita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, joka ei vähene levon myötä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, jos aiemmin on ollut pahanlaatuisia kasvaimia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittynyt selkäkipu nuorella ihmisellä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, johon eivät käsikauppalääkkeet auta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, joka vaivaa yöllä eikä anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, joka pysyy samana levossa ja liikkeessä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu, jonka vuoksi ei pysty liikkumaan normaalisti.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipuun liittyy kuumetta ja selittämätöntä laihtumista.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selän kipu haittaa kotona selviytymistä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu on jatkuvaa tai toistuu usein.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkipu jos on immuunipuutteisuutta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Lyhyet ohimenevät selkäkivut.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selän väliaikainen kipeytyminen poikkeuksellisen rasituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievä selkäkipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selkäkivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Selän heikkous.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä selkäkipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;span style=&quot;font-weight: bold;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;span 5365=&quot;&quot; data-start=&quot;5130&quot; style=&quot;font-weight: &amp;lt;p data-end=;&quot;&gt;&lt;strong&gt;&lt;h4 id=&quot;selkakit&quot;&gt;Itsehoito&lt;/h4&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;
&lt;p data-end=&quot;736&quot; data-start=&quot;427&quot;&gt;Selkäkipu on yleinen vaiva ja useimmiten liittyy lihasjännitykseen, liikkeen puutteeseen, kuormitukseen tai asentoperäisiin tekijöihin. Itsehoito sopii, kun kipu on:&lt;br data-end=&quot;595&quot; data-start=&quot;592&quot; /&gt; – lievää tai kohtalaista&lt;br data-end=&quot;622&quot; data-start=&quot;619&quot; /&gt; – tuttua&lt;br data-end=&quot;633&quot; data-start=&quot;630&quot; /&gt; – ei liity jalkojen voimakkaaseen heikkouteen, tunnottomuuteen, pidätyskyvyn häiriöihin tai kuumeeseen.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;843&quot; data-start=&quot;738&quot;&gt;Vakavissa tai epäselvissä tilanteissa noudata sivun &lt;em data-end=&quot;833&quot; data-start=&quot;790&quot;&gt;Milloin päivystykseen / Milloin lääkäriin&lt;/em&gt; -ohjeita.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;1. Kevyt liike ja kävely&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1033&quot; data-start=&quot;882&quot;&gt;– Päivittäinen kävely (10–30 min) lievittää kipua.&lt;br data-end=&quot;935&quot; data-start=&quot;932&quot; /&gt; – Vältä vain selvästi kipua pahentavia liikkeitä.&lt;br data-end=&quot;987&quot; data-start=&quot;984&quot; /&gt; – Älä jää sänkyyn — lepo hidastaa paranemista.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1055&quot; data-start=&quot;1040&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;1055&quot; data-start=&quot;1043&quot;&gt;2. Lämpö&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1145&quot; data-start=&quot;1056&quot;&gt;– Lämmin suihku tai lämpötyyny 10–20 min&lt;br data-end=&quot;1099&quot; data-start=&quot;1096&quot; /&gt; – Rentouttaa lihaksia ja helpottaa jäykkyyttä.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1182&quot; data-start=&quot;1152&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;1182&quot; data-start=&quot;1155&quot;&gt;3. Kevyet selkäliikkeet&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1388&quot; data-start=&quot;1183&quot;&gt;Sopivat erityisesti äkilliseen tai jännittyneeseen selkäkipuun:&lt;br data-end=&quot;1249&quot; data-start=&quot;1246&quot; /&gt; – “Kissa–kameli” rangan mobilisaatio&lt;br data-end=&quot;1288&quot; data-start=&quot;1285&quot; /&gt; – Polvien kevyet kierrot selinmakuulla&lt;br data-end=&quot;1329&quot; data-start=&quot;1326&quot; /&gt; – Lantion kallistukset&lt;br data-end=&quot;1354&quot; data-start=&quot;1351&quot; /&gt; – Kevyt selän pyöristys ja ojennus&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1423&quot; data-start=&quot;1395&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;1423&quot; data-start=&quot;1398&quot;&gt;4. Asentojen vaihtelu&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1542&quot; data-start=&quot;1424&quot;&gt;– Vaihda asentoa 20–40 min välein.&lt;br data-end=&quot;1461&quot; data-start=&quot;1458&quot; /&gt; – Istumisen tauotus vähentää selkäkuormitusta.&lt;br data-end=&quot;1510&quot; data-start=&quot;1507&quot; /&gt; – Lyhyet kävelytauot työpäivään.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1586&quot; data-start=&quot;1549&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;1586&quot; data-start=&quot;1552&quot;&gt;5. Arki-asentojen keventäminen ja nukkumisasennot&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1678&quot; data-start=&quot;1587&quot;&gt;– Nostoissa polvet koukkuun&lt;br data-end=&quot;1617&quot; data-start=&quot;1614&quot; /&gt; – Painot lähelle kehoa&lt;br data-end=&quot;1642&quot; data-start=&quot;1639&quot; /&gt; – Vältä äkkinäistä kiertoa kumarassa&lt;/p&gt;&lt;p data-end=&quot;1678&quot; data-start=&quot;1587&quot;&gt;&lt;b&gt;Nukkuessa&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1712&quot; data-start=&quot;1685&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;1712&quot; data-start=&quot;1688&quot;&gt;
&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span data-end=&quot;1712&quot; data-start=&quot;1688&quot;&gt;– Kylkiasento: hieman koukistetut polvet ja tyyny polvien välissä auttavat pitämään selkärangan linjassa ja vähentävät kuormitusta.&lt;br /&gt;– Selinmakuu: tyyny polvien alla voi helpottaa alaselän jännitystä ja tukea luonnollista notkoa.&lt;br /&gt;– Vatsallaan nukkumista kannattaa välttää, mutta jos muu ei onnistu, pieni tyyny lantion ja alavatsan alla voi vähentää alaselän kuormitusta.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;strong data-end=&quot;1712&quot; data-start=&quot;1688&quot;&gt;  
  
  6. Lievä iskias-oire&lt;/strong&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1847&quot; data-start=&quot;1713&quot;&gt;Jos kipu säteilee jalkaan, mutta:&lt;br data-end=&quot;1749&quot; data-start=&quot;1746&quot; /&gt; – ei jalkojen voimakasta heikkoutta&lt;br data-end=&quot;1787&quot; data-start=&quot;1784&quot; /&gt; – ei tunnottomuutta&lt;br data-end=&quot;1809&quot; data-start=&quot;1806&quot; /&gt; – ei pidätysongelmia&lt;br data-end=&quot;1832&quot; data-start=&quot;1829&quot; /&gt; → voi kokeilla:&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;1955&quot; data-start=&quot;1849&quot;&gt;– lyhyet kävelyt&lt;br data-end=&quot;1868&quot; data-start=&quot;1865&quot; /&gt; – hellä venyttely pakaran ja takareiden alueelle&lt;br data-end=&quot;1919&quot; data-start=&quot;1916&quot; /&gt; – selän kevyt mobilisointi&lt;br data-end=&quot;1948&quot; data-start=&quot;1945&quot; /&gt; – lämpö&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2012&quot; data-start=&quot;1957&quot;&gt;Jos säteily on voimakasta tai etenevää → ei itsehoitoa.&lt;/p&gt;
  &lt;h4 id=&quot;sk-lisattt&quot;&gt;Lisätietoa selkäkivusta&lt;/h4&gt;  

&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00326&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Selkäkipu – oireet ja itsehoito&lt;/a&gt; Terveyskirjasto Duodecim.&lt;br /&gt;
Käypähoito suositus alaselän &lt;a href=&quot;http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00002&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;sairauksista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli liikunnasta alaselän &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00978&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;vaivoissa.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Wikipedian artikkeli &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Noidannuoli&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;alaselkäkivusta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00236&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;iskiaksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli ydinkanavan &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&amp;amp;p_teos=dlk&amp;amp;p_artikkeli=dlk00327&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;ahtaudesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://selkakanava.fi/selkakipu/mista-selkakipu-johtuu/selkasairauksia-ja-selkakivun-syita/selkaydinkanavan-ahtauma-eli-spinaalistenoosi&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Selkäydinkanavan ahtauma&lt;/a&gt; Selkäkanava.fi.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://nordichealth.fi/selkakipu/fasettinivelperainen-kipu/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Fasettinivelperäinen kipu&lt;/a&gt; Nordic Health.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://selkakanava.fi/selkakipu/mista-selkakipu-johtuu/selkasairauksia-ja-selkakivun-syita/infektiot&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Selän tulehdukset&lt;/a&gt; Selkäkanava.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00554/vyoruusu?q=vy%C3%B6ruusu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Vyöruusu.&lt;/a&gt; Esioireina voi olla kipu toisella puolella kehoa. Terveyskirjasto..&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://selkakanava.fi/selkakipu/mista-selkakipu-johtuu/alaselkakivun-tarkkaa-syyta-ei-aina-tunneta/si-nivelen-kiputilat-voivat-aiheuttaa-alaselkakipua&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;SI-nivelen kipu&lt;/a&gt; SelkäKanava.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00633&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Selän ja selkärangan vammat&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/dekompressiivinen-kirurgia-selkarangan-etapesakkeiden-hoitomuotona/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Selkärangan etäispesäkkeiden hoidosta&lt;/a&gt; Lääkärilehti.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo50475&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Selkäydinkanavan kasvaimet&lt;/a&gt; Duodecim.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://selkakanava.fi/selan-hoito/selkakipu-ja-leikkaushoito/lannerangan-leikkaushoito-pahkinankuoressa&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Selän leikkauksista&lt;/a&gt; SelkäKanava.&lt;br /&gt;


Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli selän &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00836&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;ryhtivioista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.kaypahoito.fi/hoi24065&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Osteoporoosi&lt;/a&gt; Käypä hoito osteoporoosi ja murtumariskit.&lt;br /&gt;




Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00058&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;peräpukamista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Wikipedian artikkeli &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Magneettikuvaus&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;magneettikuvauksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;
Lisätietoa selkäkivuista englanniksi:
&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/bones-joints-muscles/back-and-spine-pain/lower-back-pain&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lower Back Pain&lt;/a&gt; types, causes &amp;amp; treatment Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/symptoms/back-pain&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Back Pain&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/22564-radiculopathy&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Radiculopathy&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/herniated-disk/symptoms-causes/syc-20354095&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Herniated Disk in the Lower Back&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
Wikipedian englanninkielinen artikkeli &lt;a href=&quot;http://en.wikipedia.org/wiki/Spinal_disc_herniation&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;välilevytyrästä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/bones-joints-muscles/back-and-spine-pain/spinal-stenosis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Spinal stenosis&lt;/a&gt; causes, symptoms &amp;amp; treatment Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/17499-spinal-stenosis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Spinal Stenosis&lt;/a&gt; overview Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://sportsmedicine.mayoclinic.org/condition/facet-arthritis/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Facet Arthritis&lt;/a&gt; Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/sacroiliitis/symptoms-causes/syc-20350747&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sacroiliitis&lt;/a&gt; Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/bones-joints-muscles/back-and-spine-pain/cauda-equina-syndrome&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Cauda equina syndrome&lt;/a&gt; symptoms, treatment &amp;amp; recovery Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/22132-cauda-equina-syndrome&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Cauda equina syndrome&lt;/a&gt; overview Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.physio-pedia.com/Spondylodiscitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Spondylodiscitis&lt;/a&gt; Physio-Pedia.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/21950-compression-fractures&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Compression Fractures&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment (leveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/diseases--conditions/osteoporosis-and-spinal-fractures/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Osteoporosis and Spinal Fractures&lt;/a&gt; AAOS / OrthoInfo.&lt;br /&gt;


Wikipedian englanninkielinen artikkeli välilevyn &lt;a href=&quot;http://en.wikipedia.org/wiki/Discitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tulehduksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Emedicinen  englanninkielinen esitys piriformis &lt;a href=&quot;http://emedicine.medscape.com/article/308798-overview&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;syndroomasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Emedicinen  englanninkielinen esitys selän &lt;a href=&quot;http://emedicine.medscape.com/article/1157987-overview&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;etäispesäkkeistä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/skin-conditions/shingles-herpes-zoster-leaflet&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Shingles&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/shingles/symptoms-causes/syc-20353054&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Shingles&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;

Cleveland  Clinicin englanninkieliset sivut häntäluun &lt;a href=&quot;http://my.clevelandclinic.org/disorders/coccydynia/hic_coccydynia_tailbone_pain.aspx&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kiputilasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Mikä nukkuma-asento olisi paras &lt;a href=&quot;https://www.medicalnewstoday.com/articles/320870#the-best-sleeping-positions&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;niska- ja selkävaivojen&lt;/a&gt; kannalta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/lonkkakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Lonkkakipu - sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/7297953151226958047/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/7297953151226958047' title='27 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/7297953151226958047'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/7297953151226958047'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2010/04/selkakipu.html' title='Selkäkipu'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnOHbpVsJgQxi271v4BsDtJzrl5fqdLVq2tdiN0Cix3P2FLbNsXRhbGaB-GmKqf2U8vVswzb_pms3fKKKhmHMHR5p-CgiOOK5rl7C9EcblsLBe7D8BM_7gApQu46O-rE7yvakLiiH2TTKQ/s72-c/polvi1.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>27</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-519089277606038572</id><published>2026-07-25T21:25:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T13:20:31.597+03:00</updated><title type='text'>Lonkkakipu</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
  
&lt;!--Sisällysluettelo--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Tämän sivun sisällysluettelo:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#lk-nivelrikko&quot;&gt;Nivelrikko&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#lk-limapussi&quot;&gt;Lonkan limapussin tulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#lk-vammat&quot;&gt;Lonkan vammat&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#lk-rustorengas&quot;&gt;Rustorenkaan vauriot&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#lk-nekroosi&quot;&gt;Reisiluun pään nekroosi&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#lk-hermopinne&quot;&gt;Nivustaipeen hermopinne&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#lk-piriformis&quot;&gt;Piriformis-oireyhtymä&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#lk-gluteus&quot;&gt;Gluteus medius -oireyhtymä&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#lk-hamstring&quot;&gt;Hamstring-oireyhtymä&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#lk-sateily&quot;&gt;Säteilykivut selästä ja muut lonkkakivut&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#lk-millpai&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#lk-itseshoyy&quot;&gt;Itsehoito&lt;/a&gt; |   
  &lt;a href=&quot;#lk-lisuri&quot;&gt;Lisätietoa lonkkakivuista&lt;/a&gt; |
&lt;/div&gt;


&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
  
&lt;!--============ LONKKAKIPU ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;lonkkakipu&quot;&gt;Lonkkakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Lonkkakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kivut kehittyvät hitaasti ajan kuluessa pakarassa, reidessä tai nivusessa, lonkan liikeet jäykistyvät, on aamukankeutta ja kivut pahenevat rasituksessa.&quot;&gt;Lonkan nivelrikko&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleistä iäkkäillä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipu ja paikallinen arkuus lonkan ulkosyrjällä, usein poikkeuksellisen rasituksen jälkeen.&quot;&gt;Lonkan limapussin tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu pahenee kävellessä ja kyljellä maatessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Vamman jälkeen kipu, turvotus ja poikkeava ulkomuoto.&quot;&gt;Lonkan vammat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi vaatia lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Lonkkamaljaa ympäröivän rustorenkaan repeämä aiheuttaa kipua syvällä nivusessa, napsumista ja mahdollisesti liikerajoitusta.&quot;&gt;Rustorenkaan vauriot&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi vaatia lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Reisiluun pään verenkierron häiriö antaa kipua, kävelyn huonenmista ja lonkan liikkeen rajoitusta.&quot;&gt;Reisiluun pään nekroosi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin tutkimuksen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Hermon puristuminen nivustaipeessa aiheuttaa pistävää kipua nivusessa ja säteilyä sekä puutumista etureidessä.&quot;&gt;Nivustaipeen hermopinne&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Pahenee istuessa tai lonkkaa koukistaessa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;   
      &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Pakaran syvien lihasten kireys voi ärsyttää iskiashermoa ja säteillä pohkeeseen.&quot;&gt;Piriformis-syndrooma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi jäljitellä iskiasoiretta. Ei varsinaista hermon puristusta&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
   &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Lonkkaa tukevan lihaksen jänteen vaiva antaa kipua lonkan ulkosyrjällä. Vaivaa kyljellä nukkuessa ja portaissa kuljettaessa &quot;&gt;Gluteus medius -oireyhtymä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleistä naisilla&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Reiden takaosan jänteiden istuinkyhmyn kiinnityskohdan ärtyminen antaa kipua pakarassa ja reiden takaosassa.&quot;&gt;Hamstring-oireyhtymä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi alkaa vamman tai rasituksen jälkeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Selkäperäiset säteilykivut, erityisesti iskias, voivat tuntua lonkan alueella.&quot;&gt;Säteilykivut selästä ja muut lonkkakivut&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Selän vaivat voivat säteillä alaspäin&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;

&lt;h2 id=&quot;lk-nivelrikko&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-j9jx6kv1F2RW7MqryUdi-4oxuE9-B4gHAlj-IX0qYo8xEizAFXkGVDvHIxijpT1xxeouZuVV7OLnOUx_jAbzUUFmRWm8rLyaDKfrWlh6Mv3wBakrmoB1D_eDFd33Y-11ZFvew9Oc3NVT/s1600/lonkka1.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; height=&quot;212&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-j9jx6kv1F2RW7MqryUdi-4oxuE9-B4gHAlj-IX0qYo8xEizAFXkGVDvHIxijpT1xxeouZuVV7OLnOUx_jAbzUUFmRWm8rLyaDKfrWlh6Mv3wBakrmoB1D_eDFd33Y-11ZFvew9Oc3NVT/s320/lonkka1.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;Nivelrikko usein ikäihmiselläkin proteesilla kivuttomaksi&lt;/h2&gt;
  
Lonkkavaivat ovat yleensä vanhempien ihmisten ongelmia. Niitä saattaa olla
kuitenkin jo lapsuudessa. Tällöin voi syynä olla synnynnäinen lonkan
sijoiltaanmeno, lonkan pään luutumishäiriö tai ohimenevä lonkkatulehdus. Näitä
vaivoja näkevät useimmiten lapsia hoitavat lääkärit.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikilla ihmisillä nivelten rustopinnat rappeutuvat iän mukana ja niihin
kehittyy sen seurauksena epätasaisuutta, pieniä vaurioita ja eriasteista
rappeutumaa tai nivelrikkoa. Nuorella iällä sileät pinnat takaavat hyvät
liukuominaisuudet nivelessä. Kun rusto on karheampaa, niin nivelpintojen
liukuminen toistensa suhteen vaikeutuu. Jos rusto paikoittain kuluu kokonaan
pois, niin paljaat luupinnat joutuvat kosketuksiin toistensa kanssa.
Tällaisessa nivelessä liike on kankeaa ja kivuliasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rustokudoksessa tapahtuu koko ajan hajotusta ja uudelleen rakennusta.
Nivelrikon on katsottu syntyvän, kun normaali korjausmekanismi epäonnistuu
johtuen mekaanisista ja biokemiallisista muutoksista nivelessä. Rustokudoksessa
ei ole verisuonia, joten rustosolujen ravintoaineiden ja hapen saanti on
rajoittunutta ja ne joutuvat kuitenkin pitämään yllä laajaa solujen ulkoista
tukirakennelmaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Varhaisessa vaiheessa kun vauriota yritetään korjata, kertyy rustosoluja
vaurioalueelle ja kasvutekijäpitoisuus tukikudoksessa lisääntyy. Jos tämä
korjausyritys epäonnistuu niin se johtaa kudoksen korjauksen ja purkamisen
tasapainon häiriintymiseen ja hajotus pääsee määräävämpään asemaan. Tämä johtaa
lisääntyneeseen rustosolujen kuolemaan, jolloin syntyy normaalia rasitusta
kestämätöntä kudosta. Koska rustokudoksessa ei ole hermoja, ovat alkuvaiheen
rustomuutokset kivuttomia, eikä oireita ilmene ennen kuin muut kudokset
vaurioituvat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Viime aikoina on todettu myös luulla ja nivelkalvolla olevan oma roolinsa
nivelrikon synnyssä. Nivelkalvon paikallisia tulehdusoireita, kuten turvotusta
ja tulehduksen aiheuttamaa kipua, on usein taudin kulun yhteydessä. Katsotaan
näiden oireiden olevan toissyntyisiä ja ilmenevän kun ruston tukirakenteen
hajoamistuotteet ja välittäjäaineet pääsevät nivelkalvon kanssa kosketukseen.
Tulehdusmuutokset puolestaan vaikuttavat epäsuotuisasti ruston hajotus ja korjaus
tasapainoon, joka entisestään lisää tulehdusmuutoksia nivelkalvossa. Noidankehä
on valmis ja voi paheta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nivelkalvon tulehdusta esiintyy nivelrikossa aivan tautiprosessin alussa kuten
myös myöhemmissä vaiheissa. Asteeltaan se on vähäisempää kuin nivelreuman
yhteydessä, mutta voi olla osatekijänä kierteessä, joka johtaa nivelrikon
pahenemiseen ja muutoksiin ruston alaisessa luussa. Niitä ovat röntgenkuvissa
näkyvät luupiikit, luun uudismuodostus. luukato ja kovettuminen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensimmäisiä nivelrikon oireita ovat rasituksessa ilmenevät kivut. Kipuja voi
tulla aluksi vain juostessa tai kävellessä tai muuten lonkan suuremmassa
rasituksessa. Ne tuntuvat nivusissa tai lonkan ulkosyrjällä ja voivat säteillä
reiteen, joskus jopa polveen asti. Kun tauti etenee, kipuja voi ilmaantua aina
vähäisemmässä rasituksessa ja myös levossa, nivelen liikkeissä voi olla
jäykkyyttä ja kankeuden tunnetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun liikelaajuus lonkassa alkaa supistua niin sisäkierto, eli reiden kierto
nivuseen päin, tyypillisesti rajoittuu ensiksi. Pahimmillaan saattaa kuluma
aiheuttaa voimakkaitakin lonkan kipuja ja särkyjä levossa ja öisin nukkuessa
ilman mitään rasitustakaan. Hyvät ja huonommat kipujaksot voivat vaihdella
ilman mitään erityistä säännöllisyyttä tai loogisuutta. Pienikin rasitus saattaa
yllättäen pahentaa voimakkaasti kipuoiretta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lonkan seudun kivut voivat tietysti tulla myös muista kudoksista kuten
lihaksista ja jännerakenteista. Pitkällinen istuminen tai muut huonot
yksipuoliset asennot voivat kipeyttää lonkan ja pakaran seudun lihaksia.
Tällöin lonkkakipu voi tulla helposti istuessa. Myös selkävaivat säteilevät ja
antavat kiputuntumaa lonkan seutuun kohtuullisen usein.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lääkäri havaitsee tutkiessaan lonkan liikelaajuuden rajoittuneeksi ja liikkeet
kivuliaiksi. Lopullinen diagnoosi varmistuu röntgenkuvauksella. Yleensä tämän
vaivalloisempia tutkimuksia ei tarvitse tehdä, vaan hoidon suunnittelu voidaan
alkaa. On hyvä tietää että noin puolessa tapauksista, jolloin röntgenkuvassa on
nivelrikkomuutoksia, ei ole kuitenkaan mitään oireita. Syytä tähän ei tunneta.
Näin ollen sattumalta kuvissa näkyvät rappeutumamuutokset lonkassa tai muissa
nivelessä, eivät yleensä vaadi mitään toimenpiteitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Parantavaa lääkehoitoa ei valitettavasti ole keksitty, joten joudutaan
tyytymään oireiden lievitykseen. Kannattaa etsiä sopiva kipulääke, jolla
lonkkasärky pysyy kurissa ilman pahempia sivuvaikutuksia. Lääkitystä joudutaan
vaikeimmissa vaivoissa käyttämään jatkuvasti, lievemmissä tapauksissa voidaan
tyytyä tarvittaessa otettavaan lääkitykseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Fysikaalisena hoitona kannattaa vaikeammissa kivuissa kokeilla lonkkanivelen
venytystä. Tämä saattaa pitkäksikin aikaa rauhoittaa vaivoja. Ennen venytystä
täytyy lonkan nivelkapselia käsitellä syvälämmöllä, ja hieronnalla rentouttaa
lihakset jotta venytys voidaan suorittaa. Kipuoireen lievitykseen on myös
käytetty syvältä vaikuttavia sähköhoitoja. Tärkeää on pitää lonkan seudun ja
jalkojen lihakset toimintakykyisinä. Lonkkaa on hyvä käyttää kohtuudella
kipuoireesta huolimatta. Fysioterapeutti tai henkilökohtainen kuntosaliohjaaja
voi tehdä lihaksien voimistavan liike- tai kuntosaliohjelman.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona voi reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä käyttää muutaman päivän
kuurina. Koska yleensä kipuja aiheuttavat rakenteet ovat syvällä, salvojen
käyttö ei ole tarkoituksenmukaista. Alkuvaiheessa kylmähoitoa voi antaa
useamman kerran päivässä alkuvaiheessa ja myöhemmin voi kokeilla lämpöä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tärkeää on ottaa mahdollisimman paljon pois painoa kuluneelta niveleltä. Tämä
voidaan ylipainoisilla saada aikaan laihduttamalla, mikä valitettavasti ei ole
yhtä helposti tehty kuin sanottu. Siihen kannattaa kuitenkin uhrata energiaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kantaminen on syytä rajoittaa minimiin. Kauppamatkoja varten kannattaa hankkia
kassi, jossa on pyörät alla. Kauppiasta voi pyytää toimittamaan tavarat kotiin
tai tilata ne netin kautta.&lt;br /&gt;
Keppi on hyvä ottaa käyttöön. Valitettavasti keppiä pidetään usein merkkinä
siitä, että henkilö on niin huonossa kunnossa, ettei muuten pääse liikkeelle.
Tästähän ei ole kysymys: keppi antaa käyttäjälleen myös aivan uudenlaista
arvokkuutta. Toinen hyvä vaihtoehto ovat urheilulliset sauvakävelysauvat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaikka painoa kannattaa lonkalta vähentää, ei tämä tarkoita sitä, että
liikkuminen pitää lopettaa. Erittäin tärkeää on kivusta huolimatta pitää
voimistelulla lonkan lihaksia kunnossa. Sitä voidaan toteuttaa esim. vedessä,
jolloin lonkkaniveltä rasitetaan vähemmän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leikkaustoimenpiteitä on harkittava, jos kipu ei riittävästi helpotu lääke- ja
liikehoidolla, kun se häiritsee päivittäistä elämää ja yöunta. Useimmiten
kulunut nivel korvataan keinonivelellä. Nämä leikkaukset vähentävät kipua
yleensä erittäin hyvin. Täytyy kuitenkin muistaa että vaikka ovatkin kestäviä,
keinonivel on kuluvaa ainetta, joten rasitusta täytyy annostella tämän mukaan.
Leikkauksen jälkeen on ponnekkaasti huolehdittava lihasten toimintakyvystä ja
kävelyn harjoittelusta, jos siinä on ongelmia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nykyisten keinonivelten uskotaan kestävän 25–30 vuotta. 10 vuotta kestää hyvin
n 95 % lonkan keinonivelistä, 20 vuotta n 80 %. Jos keinonivel joudutaan
asettamaan nuorella iällä, on olemassa vaara, että se irtoaa ennen kuin
elämänkaari on muuten lopussa. Jokainen uusintaleikkaus on aina edellistä
hankalampi. Siksi pyritään ensimmäistä leikkausta lykkäämään nuoremmilla
ihmisillä mahdollisimman pitkälle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leikkauksen jälkeen voi esiintyä ongelmia. Lääkärin kanssa kannattaa asiasta
keskustella jos tekonivelleikkauksen jälkeen esiintyy ongelmia nivus- tai
pakarakivun, paineen tai turvotuksen tunteen, leikkaushaavan tai nivusseudun
pullistuman muodostumisen, lonksumisen, lonkasta kuuluvan narinan tai muiden
äänien muodossa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lonkkanivel voi tulehtua myös nivelreuman ja muiden reumaattisten sairauksien
seurauksena. Reumassa on yleensä monien nivelten tulehduksia ja lonkkanivel on
erittäin harvoin ainoa nivel missä reuma antaa oireita. Nivelreuman diagnoosiin
päästään tyypillisten, useiden nivelten muutosten, laboratoriotutkimusten ja
röntgenkuvien perusteella.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjH7lqYCJNEMQcgGad4lMbtE6uNGiH8SRNHIRrzL3kQiYfYFwgb5D4OSsZJA2vV5iw4KFDGC_sh1Q6lB-9SSlfDoHv8dXOfj8NRJOPiw6NebfRewDdpkn0du5ABw6JA8DQgndpCknDBz73Ql_OHZkktkLkYejFQBTXDFGcc_jfMPbyhSzR6u7qtFgXxfI35/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;h2 id=&quot;lk-limapussi&quot;&gt;Lonkan limapussin tulehduksessa kortisoni usein auttaa&lt;/h2&gt;

  Lonkan seudun limapussi voi tulehtua ja antaa kipuoireen, joka saattaa säteillä
alaspäinkin. Tätä kutsutaan bursiitiksi eli limapussin tulehdukseksi. Vaiva
sekoitetaan joskus iskiakseen. Limapussin tulehduksessa todetaan tutkittaessa
voimakas paikallinen arkuus ja joskus myös pullottava muodostelma lonkan
ulkosyrjällä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ultraääni- tai MRI-kuvausta voidaan käyttää diagnoosin varmistamiseksi ainakin
jos on tarpeen sulkea pois muut mahdolliset syyt. Jos taudinkuva on
tyypillinen, kuvauksia ei välttämättä tarvita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lonkan ulkosyrjällä kiinnittyy reisiluuhun myös jänteitä, jotka saattavat ärtyä
ja antaa samanlaisia oireita kuin bursiitti ilman varsinaista
limapussintulehdusta. Yleensä vaiva asettuu yhdellä kortisonipiikillä, jos
kipulääke ja lepo osoittautuvat riittämättömiksi.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;lk-vammat&quot;&gt;Lonkan vammat&lt;/h2&gt;
  
Lonkan ja reisiluun pienet ja suuremmat vammat voivat aiheuttaa kipuja.
Ikäihmisillä on lonkan murtuma kaatumisen seurauksena tavallinen. Jos vamman
jälkeen lonkka ei kivulta anna varata, on syytä käydä lääkärissä. Muina oireina
voi olla äkillinen kipu, liikkumattomuus ja jalan virheasento. Murtumat voidaan
varmentaa röntgenkuvauksella. Niitä leikataan aktiivisesti ja hoitotulokset
ovat parempia kuin pitkällisellä makuuttamisella mitä aiemmin harrastettiin.
Nopea pystyyn nousu leikkauksen jälkeen ja aktiivinen kuntoutus on olennainen
osa hyvään lopputulokseen johtavalla hoitopolulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lonkkamurtumien kannalta riskiryhmän muodostavat ikäihmiset, joilla joku
liikkumista haittaava tai huimausta ja tasapainon heikkoutta aiheuttava
sairaus. Myös muuten vain vähän liikkeellä olevat, riittämättömästi kalsiumia
ja d-vitamiinia saavat, osteoporoosia eli luukatoa sairastavat, laihtuneet ja
luita haurastuttavia lääkkeitä käyttävät ikäihmiset ovat muita useammin
vaarassa saada lonkkamurtuman. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/div&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ennaltaehkäisynä kunnon ravinto, riittävä liikunta ja muu
toiminnallinen aktiivisuus pitävät riskin pienempänä ja mielikin pysyy paremmin
virkeänä. Kaatumista ehkäisevät toimet kotona esimerkiksi tukikahvoin ja muin toimenpitein,
joilla liikkumista kotona tehdään turvallisemmaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pienemmätkin kolhut esim. urheilussa voivat aiheuttaa ruhjevammoja tai pientä
verenvuotoa ihon alle, lihaksiin tai muihin rakenteisiin. Äkkinäisten tai
suurempien rasitusten jälkeen voivat lihakset ja jänteet ärsyyntyä. Yleensä
pienemmät vaivat asettuvat nopeasti ja eivät aiheuta pidempiaikaisia ongelmia.
Kylmällä hautomista, tulehduskipulääkkeitä ja tarvittaessa fysikaalisia hoitoja
ja hierontaa voidaan käyttää hoidossa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;lk-rustorengas&quot;&gt;Lonkan rustorenkaan (labrum) vauriot&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Lonkkanivelessä lonkkamaljaa ympäröi rustorengas. &amp;nbsp;Se auttaa pitämään lonkan tukevasti
paikallaan.&amp;nbsp; &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Rustorengas voi revetä rasituksessa tai vamman seurauksena.
Ihmisen vanhentuessa ruston ominaisuudet muuttuvat ja vammat syntyvät helpommin.
Anatomiset poikkeavuudet, geneettinen taipumus, naissukupuoli, ylipaino ja
liikkumattomuus tai rajut liikuntaharrastukset voivat altistaa vaivalle. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on tavallisesti kipu syvällä lonkassa tai nivusessa.&amp;nbsp; Lonkka voi tulla tavallista jäykemmäksi ja liikkeiden
suorituksessa ja lonkan rasituksessa voi olla kipuja. Joillain syntyy
napsumiseen tai lukkiintumisen tunnetta lonkkaan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kuvantamistutkimuksista magneettikuvaus antaa parhaiten
tietoa ruston tilanteesta. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona käytetään lepoa ja tulehduskipulääkkeitä.
tarvittaessa voidaan rustorengasta korjata tai poistaa vaurioitunut kohta
tähystysleikkauksella.&lt;br /&gt;
&lt;!--[endif]--&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;lk-nekroosi&quot;&gt;Reisiluun pään avaskulaarinen nekroosi&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Reisiluun pään verenkierto on yksisuuntainen ja tulee yhdestä lähteestä ja on siksi
helposti haavoittuva. Verenkierron häiriön vuoksi sen luukudos voi alkaa
tuhoutua. Aluksi tämä ei anna oireita mutta tilanteen pahetessa alkaa ilmaantua
lonkan kipuja ja sen liikkeen huononemista. Edetessään tämä voi johtaa reisiluun
pään luukudoksen kuolioon. Reisiluun pyöreän pään muoto litistyy ja liikkeet
rajoittuvat entisestään.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Verenkierto voi häiriintyä reisiluun kaulan murtuman tai lonkan
sijoiltaanmenon vuoksi. Nekroosi voi kehittyä kuukausien päästä vammasta. Vaivalle
altistaa kortisonilääkitys, alkoholin liikakäyttö ja muut lonkan seudun vammat.&lt;br /&gt;
Oireina on aluksi kipu rasituksessa. Taudin edetessä ilmaantuu särkyä öisin ja
levossa. &amp;nbsp;Lonkan liikkeet huononevat ja
kävelyyn tulee ontumista.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tauti voidaan todeta kuvantamisessa. Alkuvaiheen muutokset
tulevat esiin magneettikuvassa, röntgenkuvassa myöhemmin.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Hoitona on&lt;b&gt; l&lt;/b&gt;epuuttaminen, kipulääkkeet, vaikeissa tapauksissa tekonivel.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Itsehoitona ja ehkäisynä kannattaa välttää liiallista alkoholia ja
pitkäaikaista kortisonin käyttöä.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;

  &lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;lk-hermopinne&quot;&gt;Nivustaipeen hermopinne aiheuttaa kipua etureidellä&lt;/h2&gt;

Joskus voi reiden etu- sivupintaa hermottava nervus cutaneus femoralis
lateralis -hermo joutua puristuksiin nivustaipeessa. Tätä tilaa kutsutaan
meralgia parestheticaksi. Vaivan synnyssä voivat altistavina tekijöinä olla
vammat, kasvaimet ja hoitotoimenpiteet nivusalueelle, raskaus tai runsas
ylipaino. Jos ihmisellä on yleistä hermorappeutumaa esim. sokeritaudin,
alkoholinkäytön tai lääkeaineiden seurauksena, hermot vaurioituvat helpommin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos pinne on syntynyt, ilmenee reidessä hermotusalueella kipuja. Reiden
kipualue on hyvin tarkka. Ajan mittaan se voi tulla myös puutuneeksi.
Tutkittaessa todetaan tunnon alentumaa tyypillisellä alueella reiden
etu-ulkosyrjällä, ja joskus arkuutta hermon ärsytyskohdassa nivustaipeessa.
Lihastoiminnan puutoksia ei esiinny.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Diagnoosi varmistuu hermoratatutkimuksella (EMG). Jos vaivan syntyyn on
osallisena lonkan virheellinen asentotottumus, lihasjännitys tai -kireys,
hoitona voidaan käyttää lihasvenytyksiä ja asento- ohjausta, jolla pyritään
vähentämään lihasjännitystä ja tätä kautta hermon puristusta.
Kortisonipistoksia on käytetty hoitona. Leikkaushoitoa on mahdollista harkita,
jos muilla keinoin vaivaa ei saada kuriin ja vaiva haittaa merkittävästi
normaalia elämää. Yleensä kuitenkin vaiva asettuu ajan kanssa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;lk-piriformis&quot;&gt;Piriformis-oireyhtymä&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Piriformis-lihas lähtee ristiluun etupinnalta ja kiinnittyy reisiluun
isoon sarvennoiseen&lt;i&gt;&lt;span face=&quot;Lato, sans-serif&quot; style=&quot;background: white;&quot;&gt; &lt;/span&gt;&lt;/i&gt;&lt;span face=&quot;Lato, sans-serif&quot; style=&quot;background: white;&quot;&gt;(&lt;/span&gt;Trochanter major). Se toimii seisottaessa
lonkan ulkokiertäjänä ja koukistetun lonkan loitontajana. Iskiashermo kulkee piriformis-lihaksen
vieressä tai osittain sen sisällä. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Jos lihas on kireä tai liiallisen jännittynyt, se voi
aiheuttaa hermoon ylimääräistä painetta ja hankausta. Hankaus voi saada hermoa
ympäröivän pehmustetun tupen paksuuntumaan ja kovettumaan minkä seurauksena
hermo voi joutua pinteeseen. Urheilussa tapahtuva lihasten kasvaminen voi
entisestään nopeuttaa muutoksia. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vaiva voi kehittyä myös vamman, kasvaimen tai
verisuonipoikkeavuuden pohjalta.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Oireena on pakaran keskiyläosan kipu rasituksessa. Tutkittuna siellä on
tunnetavissa paikallinen arkuus. Kuvantamistutkimuksissa voidaan todeta vaivaan
sopivia muutoksia.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Hoitona käytetään ohjattuja piriformis-lihaksen venytyksiä, fysioterapiaa ja
tarvittaessa tulehduskipulääkkeitä. Lantion ja lonkkien liikkuvuuden optimointi
ja lihasten hallinnan parantaminen kuuluu myös ohjelmaan.&lt;br /&gt;
Itsehoitona ja ehkäisynä voi lonkan seudun lihasten harjoittaminen ja venyttely
olla hyödyllistä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;lk-gluteus&quot;&gt;Gluteus medius-oireyhtymä&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Gluteus medius-lihas lähtee suoliluun sivupinnalta ja
kiinnittyy reisiluun isoon sarvennoiseen&lt;i&gt;&lt;span face=&quot;Lato, sans-serif&quot; style=&quot;background: white;&quot;&gt; &lt;/span&gt;&lt;/i&gt;&lt;span face=&quot;Lato, sans-serif&quot; style=&quot;background: white;&quot;&gt;(&lt;/span&gt;Trochanter major). Se toimii lonkan
loitontajana.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Se voi ärsyyntyä lonkan liiallisissa toistoliikkeissä,
suuremman kertarasituksen tai vamman seurauksena. Lihaksen käyttämättömyys on
ainakin yhtä haitallista. Tämä on yleistä istumatyöntekijällä, joka ei päivän
kuluessa juuri nouse tuolistaan ylös. Lonkkien koukistajat kiristyvät ja
pakaralihakset venyvät. Tämä voi aiheuttaa gluteus medius - lihakseen tulehdusta
ja ärtyneisyyttä. Gluteus medius on pakaran pienimpiä lihaksia ja herkkä tämän
tyyppisille muutoksille.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Lihakseen voi tulla pieniä repeämiä. arpia, kalkkeutumia ja jänteen
paksuntumista. Tämän seurauksena jänne tulehtuu. Vaivojen riskiä lisää
jänteiden joutuminen puristuksiin, ylipaino, liikkumattomuus, lysähtänyt asento
ja lantion tai lonkan epävakaisuus. Jos vaivat jatkuvat pitkään on seurauksena lisäksi
lihaskatoa. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on puutumista ja lievää arkuutta pakarassa pitkän
istumisen jälkeen. Jos tilanne on huonompi, oireina voi olla kivun ja
jäykkyyden säteilyä lonkkiin, alaselkään tai polviin. Jos vaivaa on vain toisella
puolella, sillä kyljellä makuu voi olla kivuliasta. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tilanteesta voi seurata myös lonkan limapussin ärtymistä.
Kävely ja tasapaino voi häiriintyä oireiden seurauksena. Ihminen voi yrittää
muuttaa kävelytyyliään helpottaakseen lonkan ja selän kipuja.&amp;nbsp; Tämä voi lisätä rasitusta polville ja nilkoille,
jotka voivat tämän seurauksena kipeytyä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoito riippuu siitä, onko vaivan takana liikarasitus vai normaalin
rasituksen puute.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Alkuvaiheessa voi hoitona olla lepo, kylmähoito ja
tulehduskipulääkekuuri. Kevyt venyttely ja jumppa on yleensä hyväksi. Hieronnalla
ja lääkintävoimistelulla voidaan lihaksia rentouttaa ja vähitellen alkaa
nousujohtoinen suunnattu harjoittelu.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;lk-hamstring&quot;&gt;Hamstring-oireyhtymä&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hamstring lihakset lähtevät lantion istuinkyhmystä ja kiinnittyvät
sääri- ja pohjeluun yläosaan. Hamstring lihakset voivat ärsyyntyä
toistorasituksessa, venähdysten tai revähtymien jättämien arpeutumisten seurauksena.
Elimistö pyrkii korjaamaan tilannetta kasvattamalla jänteiden kiinnittymiskohtaan
sidekudosta. Tämä voi saada aikaan kiinnikkeitä lähellä kulkevaan hermoon mikä
taas vuorostaan voi rajoittaa hermon liikkuvuutta ja lisätä sen hankausta.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on kipu istuinkyhmyn seudussa istuessa ja jalan
ojennuksessa suoraksi. Juokseminen onnistuu ainoastaan polvi koukistuneena.
Lihasten ollessa rentoina istuinkyhmyn alueella ei tunnu arkuutta. Jalan
suorana ollessa istuinkyhmyn kipu saadaan venytyksessä aikaan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona käytetään lepuutusta ja tulehduskipulääkkeitä. Sen
jälkeen aletaan kestävyystyyppisiä harjoitteita aluksi selvästi tavallista alhaisemmalla
teholla. Perinteinen venyttely voi alkuvaiheessa olla haitallista.
Poikittaishieronnalla on ilmoitettu satavan parempia tuloksia. Kroonistuneissa
tilanteissa on käytetty kokeneen tekijän leikkaushoitoa menestyksellä.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  
&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;lk-sateily&quot;&gt;Säteilykivut selästä ja muut lonkkakivut&lt;/h2&gt;

Selkävaivat ja lonkkavaivat ovat kummatkin tavallisia ja voivat esiintyä
samalla ihmisellä samaan aikaan. Alaselän välilevyrappeutumasta johtuvat
kiputilat saattavat säteillä lonkan seutuun. Samoin saattaa pakaralihasten
aiheuttama hermopuristus aiheuttaa lonkan seudun kipua. Jos tilanne on tämä,
voi olla hyvä käydä lääkärillä. Asiantuntija voi arvioida sen hetkisen ongelman
perussyytä ja kohdistaa hoitotoimet oikeaan paikkaan, jolloin hoidon teho voi
olla parempi.

&lt;h2&gt;Nivelreuma, lonkkakipu harvoin ensimmäinen reuman merkki&lt;/h2&gt;

Myös nivelreuma voi kipeyttää lonkkanivelen. Tällöin myös muissa nivelissä on
usein oireita. Diagnoosi varmistuu laboratoriotutkimusten avulla. Nivelreumassa
on tärkeätä aloittaa asianmukainen lääkehoito diagnoosin jälkeen. Nivelreuman

&lt;h2&gt;Napsuva lonkka on kiusallinen, mutta harmiton&lt;/h2&gt;

Lonkasta kuuluva kivuton napsuminen on harmiton ilmiö. Yleisimmin se johtuu
reiden sivusyrjän lihaksen hyppäämisestä lonkan uloimman kohdan yli.
Hoitotoimenpiteitä ei yleensä tarvita.&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;div&gt;
&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZCGA4Cii91MJ2c8XgUprcHTAHa3lmdjVShbb_qfHeyMjLynk8B9LHhLZxH6z8dSEqp93cfEbt32rkS6ty7ybYVKGzZW2-Y2sep3eBLbfxTnUoT6A2qmW6SixqmtqpZWmW_CRr9vekqUhc/s1600/OsaLonkka1.jpg.tif&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637736920500275634&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZCGA4Cii91MJ2c8XgUprcHTAHa3lmdjVShbb_qfHeyMjLynk8B9LHhLZxH6z8dSEqp93cfEbt32rkS6ty7ybYVKGzZW2-Y2sep3eBLbfxTnUoT6A2qmW6SixqmtqpZWmW_CRr9vekqUhc/s200/OsaLonkka1.jpg.tif&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 180px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;lk-millpai&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos lonkkakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkan voimakas kipu kaatumisen tai muun suuremman vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkan kipu ja jalan päälle varauksen mahdottomuus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu ja lonkan ulkonäkö on muuttunut.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Leikkauksen jälkeen lonkkakivun paheneminen ja lämmön nousu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipuun liittyy korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipuun liittyy kipualueen turvotusta ja punoitusta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu, jonka yhteydessä on tasapaino-ongelmia, huimausta tai pyörtyminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lasten lonkkakipu varsinkin jos siihen liittyy kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos lonkkakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkan kivulias liikerajoitus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkan kipu, jos siihen liittyy säteilyoiretta, heikkoutta, tunnottomuutta tai pistelyä jalkaan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkan leikkauksen jälkeinen lisääntyvä kipu ja lämpö.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkan kipu ja pidempiaikainen alaraajan turvotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkan kipu, jos se ei anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkan kipu, jos se häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittyneet lonkan kiputilat, jos tilanne ei itsehoidolla rauhoitu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu, johon liittyy yleiskunnon huononemista tai painon lasku.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu, joka ei vähene levon ja ajan myötä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittynyt lonkkakipu nuorella ihmisellä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu, jos aiemmin on ollut pahanlaatuisia kasvaimia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu, johon eivät käsikauppalääkkeet auta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu, joka vaivaa yöllä eikä anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu, joka pysyy samana levossa ja liikkeessä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu, jonka vuoksi ei pysty liikkumaan normaalisti.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu, joka haittaa kotona selviytymistä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu on jatkuvaa tai toistuu usein.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakipu jos on immuunipuutteisuutta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Lievät rasituskivut lonkan seudussa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievä lonkkakipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lonkkakivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä lonkkakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;
&lt;h4 id=&quot;lk-itseshoyy&quot;&gt;Itsehoito&lt;/h4&gt;

&lt;p data-end=&quot;2306&quot; data-start=&quot;2097&quot;&gt;Itsehoito sopii tilanteisiin, joissa:&lt;br data-end=&quot;2137&quot; data-start=&quot;2134&quot; /&gt; – kipu liittyy rasitukseen, kävelyyn tai liikkumiseen&lt;br data-end=&quot;2193&quot; data-start=&quot;2190&quot; /&gt; – ei ole kaatumista tai voimakasta vammaa&lt;br data-end=&quot;2237&quot; data-start=&quot;2234&quot; /&gt; – ei ole kuumotusta, voimakasta turvotusta tai kävelykyvyn menetystä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2340&quot; data-start=&quot;2313&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;2340&quot; data-start=&quot;2316&quot;&gt;1. Lievä rasituskipu&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2489&quot; data-start=&quot;2341&quot;&gt;Sopii erityisesti ylikuormitustilanteisiin:&lt;br data-end=&quot;2387&quot; data-start=&quot;2384&quot; /&gt; – kevennä rasitusta 2–5 päivän ajaksi&lt;br data-end=&quot;2427&quot; data-start=&quot;2424&quot; /&gt; – vältä juoksua ja hyppyjä&lt;br data-end=&quot;2456&quot; data-start=&quot;2453&quot; /&gt; – kävely ja vesiliikunta usein ok&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2521&quot; data-start=&quot;2496&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;2521&quot; data-start=&quot;2499&quot;&gt;2. Lämpö tai kylmä&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2617&quot; data-start=&quot;2522&quot;&gt;– Lämpö sopii lihaskireyteen.&lt;br data-end=&quot;2554&quot; data-start=&quot;2551&quot; /&gt; – Kylmä sopii äkilliseen rasituskipuun tai lievään ärsytykseen.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2662&quot; data-start=&quot;2624&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;2662&quot; data-start=&quot;2627&quot;&gt;3. Lonkan liikkuvuuden ylläpito&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2846&quot; data-start=&quot;2663&quot;&gt;Hellät venytykset, esim.:&lt;br data-end=&quot;2691&quot; data-start=&quot;2688&quot; /&gt; – lonkankoukistajan venytys&lt;br data-end=&quot;2721&quot; data-start=&quot;2718&quot; /&gt; – pakaravenytys&lt;br data-end=&quot;2750&quot; data-start=&quot;2747&quot; /&gt; – reiden sisäsivun kevyt venytys&lt;br data-end=&quot;2785&quot; data-start=&quot;2782&quot; /&gt; – rintarangan kiertoliikkeet (lonkan kuormitus usein vähenee)&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2885&quot; data-start=&quot;2853&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;2885&quot; data-start=&quot;2856&quot;&gt;4. Lihaskireyden helpotus&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;2991&quot; data-start=&quot;2886&quot;&gt;– Hierontarulla kevyesti reiden ulkosivulle ja pakaraan&lt;br data-end=&quot;2941&quot; data-start=&quot;2938&quot; /&gt; – Pakaralihasten aktivointi kevyesti (silta-liike)&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3038&quot; data-start=&quot;2998&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3038&quot; data-start=&quot;3001&quot;&gt;5. Arjen pieni kuormituksen säätö&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Askelmäärän keventäminen muutamaksi päiväksi&lt;br /&gt;– Portaiden ylöspäin kävelyn vähentäminen&lt;br /&gt;– Painavan kuorman välttäminen&lt;br /&gt;– Vältä nukkumista kipeän lonkan puolella; tue jalkoja tyynyllä kylkiasennossa.&lt;br /&gt;– Valitse kengät, joissa on hyvä holvituki ja iskunvaimennus – huonot kengät voivat lisätä lonkan ja polven kuormitusta.&lt;br /&gt;– Vältä pitkäaikaista paikallaan istumista ja toistuvia syviä eteenpäin kumarteluja, jos ne selvästi pahentavat kipua.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;b&gt;6. Painonhallinta&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Jokainen ylimääräinen 10 kg voi lisätä lonkkiin merkittävästi kuormitusta – jo pienikin painonpudotus voi vähentää lonkkakipua.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;lk-lisuri&quot;&gt;Lisätietoa lonkkakivuista:&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=nivelrikko&amp;amp;p_artikkeli=dlk00673&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nivelrikosta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Coxan sivu lonkan &lt;a href=&quot;https://www.coxa.fi/hoitoon-hakeutuminen/lonkan-nivelrikko/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nivelrikosta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Käypähoito suositus lonkan ja polven &lt;a href=&quot;http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00064&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nivelrikosta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Reumaliiton sivut &lt;a href=&quot;https://reumaliitto.fi/reuma-aapinen/nivelreuma/?srsltid=AfmBOorcL9JuC1Sp0lRv5CHUO8BlyNzfcQlVANxnEEGLH3WieXcd06Fk&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nivelreumasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.hus.fi/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/tuki-ja-liikuntaelimet/tekonivelpotilaan-hoitopolku&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tekonivelpotilaan-hoitopolku&lt;/a&gt; HUS.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://coxa.fi/hoitoon-hakeutuminen/tekonivelleikkaus/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Eri nivelten tekonivelleikkaukset&lt;/a&gt; Coxa.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://www.mehilainen.fi/ortopedia/lonkan-tekonivelleikkaus&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lonkan tekonivelleikkaus&lt;/a&gt; Mehiläinen.&lt;br /&gt;
Terveyskylä alaraajojen &lt;a href=&quot;https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/tietoa/reumaortopediset-leikkaukset/alaraajan-tekonivelleikkaukset&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tekonivelleikkauksista reumassa.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli lonkan limapussin &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&amp;amp;p_teos=dlk&amp;amp;p_artikkeli=dlk00907&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tulehduksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Terapeuttinenfysiologia.com sivut &lt;a href=&quot;https://www.terapeuttinenfysiologia.com/post/piriformis-syndrooma&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;piriformis syndroomasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Terapeuttinenfysiologia.com sivut &lt;a href=&quot;https://www.terapeuttinenfysiologia.com/post/lonkan-iskiofemoraalinen-pinnetila&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;iskiofemoraalisesta pinnetilasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.hoitohuonevpk.fi/post/gluteus-tendinopatia&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Gluteus tendinopatia&lt;/a&gt; Hoitohuone VPK&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.kaypahoito.fi/khp00055&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lonkkamurtuma&lt;/a&gt; Käypä hoito.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00193&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Alaraajojen murtumat&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo16179&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lonkkamurtumapotilaan kuntoutus&lt;/a&gt; Duodecim.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Avaskulaarinen_nekroosi&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Avaskulaarinen nekroosi&lt;/a&gt; Wikipedia.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.apollohospitals.com/fi/diseases-and-conditions/avascular-necrosis-femoral-head-causes-symptoms-treatment&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Reisiluun pään verisuoninekroosi&lt;/a&gt; syyt, oireet ja hoito Apollo Hospitals.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.apollohospitals.com/fi/diseases-and-conditions/hip-labral-tear&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lonkan rustorenkaan repeämä&lt;/a&gt; Apollo Hospitals.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00076&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Selkärankareuma ja aksiaalinen spondylartriitti&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.apollohospitals.com/fi/diseases-and-conditions/sacroiliitis-symptoms-causes-treatment-home-remedies-exercises&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sakroiliitti&lt;/a&gt; oireet, syyt, hoito Apollo Hospitals.&lt;br br=&quot;&quot; gt=&quot;&quot; /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;
Lisätietoa lonkkakivuista englanniksi:
&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/diseases--conditions/osteoarthritis-of-the-hip/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Hip Osteoarthritis&lt;/a&gt; symptoms, diagnosis &amp;amp; treatments OrthoInfo, AAOS.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/hip-arthritis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Hip Arthritis&lt;/a&gt; overview &amp;amp; management Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.massgeneralbrigham.org/en/about/newsroom/articles/osteoarthritis-of-the-hip&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Osteoarthritis of the Hip.&lt;/a&gt; What You Need to Know Mass General Brigham.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/bones-joints-muscles/hip-problems/hip-replacement&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Hip Replacement&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/tests-procedures/hip-replacement/about/pac-20385042&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Hip Replacement&lt;/a&gt; Mayo Clinic.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://patient.info/bones-joints-muscles/hip-problems/greater-trochanteric-pain-syndrome-trochanteric-bursitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Greater Trochanteric Pain Syndrome (Trochanteric Bursitis)&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/4964-trochanteric-bursitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Trochanteric Bursitis&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/23495-piriformis-syndrome&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Piriformis Syndrome&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.cuh.nhs.uk/patient-information/gluteal-tendinopathy/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Gluteal Tendinopathy (Gluteus medius/minimus)&lt;/a&gt; CUH NHS.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/diseases--conditions/hip-fractures/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Hip Fractures&lt;/a&gt; OrthoInfo (AAOS).&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/17101-hip-fracture&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Hip Fracture&lt;/a&gt; symptoms, risks &amp;amp; recovery Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://mayoclinic.org/diseases-conditions/avascular-necrosis/symptoms-causes/syc-20369859&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Avascular Necrosis (Osteonecrosis)&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.orthoinfo.org/en/diseases--conditions/osteonecrosis-of-the-hip/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Osteonecrosis of the Hip&lt;/a&gt; OrthoInfo AAOS.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/17756-hip-labral-tear&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Hip Labral Tear&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/17736-sacroiliitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sacroiliitis&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://mayoclinic.org/diseases-conditions/sacroiliitis/symptoms-causes/syc-20350747&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sacroiliitis&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;






Wikipedian englanninkielinen artikkeli nivustaipeen &lt;a href=&quot;http://en.wikipedia.org/wiki/Meralgia_paraesthetica&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;hermopinteestä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Webmd.comin  englanninkieliset sivut lonkasta &lt;a href=&quot;https://www.webmd.com/rheumatoid-arthritis/hip-rheumatoid_arthritis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nivelreumassa.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/02/polven-tulehdukset-bakerin-kysta-ja.html&quot;&gt;➤ Siirry Polvikipu - sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;

&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.blogger.com/null&quot; name=&quot;End&quot;&gt;&lt;/a&gt; 
&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/519089277606038572/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/519089277606038572' title='53 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/519089277606038572'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/519089277606038572'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2010/04/lonkkakipu.html' title='Lonkkakipu'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-j9jx6kv1F2RW7MqryUdi-4oxuE9-B4gHAlj-IX0qYo8xEizAFXkGVDvHIxijpT1xxeouZuVV7OLnOUx_jAbzUUFmRWm8rLyaDKfrWlh6Mv3wBakrmoB1D_eDFd33Y-11ZFvew9Oc3NVT/s72-c/lonkka1.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>53</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-5632648699416693232</id><published>2026-07-25T21:20:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T13:40:44.210+03:00</updated><title type='text'>Polvikipu</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;



&lt;!--Sisällysluettelo--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Tämän sivun sisällysluettelo:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#pk-rakenne&quot;&gt;Polven rakenne&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pk-murtumat&quot;&gt;Polven murtumat ja sijoiltaan meno&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pk-kierukka&quot;&gt;Kierukkavaivat&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pk-ristiside&quot;&gt;Ristiside- ja nivelsidevaivat&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pk-hyppaaja&quot;&gt;Hyppääjän polvi&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pk-rusto&quot;&gt;Polvilumpion rustovauriot&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pk-baker&quot;&gt;Bakerin kysta&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pk-nivelrikko&quot;&gt;Polven nivelrikko&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pk-tulehdus&quot;&gt;Polven tulehdukset&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pk-irtokappale&quot;&gt;Polven irtokappaleet&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#pk-pssvi&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pk-itsese&quot;&gt;Itsehoito&lt;/a&gt; |   
  &lt;a href=&quot;#pk-lisset&quot;&gt;Lisätietoa polvikivuista&lt;/a&gt; |
&lt;/div&gt;

&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;  
  
&lt;!--============ POLVIKIPU ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;polvikipu&quot;&gt;Polvikivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Polvikivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Tapaturman jälkeinen kipu, värimuutokset, turvotus ja ulkoiset muodon muutokset.&quot;&gt;Polven murtumat ja sijoiltaan meno&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin arvio tarvitaan&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kierukan repeämä voi aiheuttaa polven turvotusta, kipua ja arkuutta nivelraon seudussa. Polvessa voi olla lukkiutumisen tai pettämisen tunnetta.&quot;&gt;Kierukkavaivat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein urheiluun liittyvä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voivat vamman yhteydessä antaa naksahduksen ja voimakkaan kivun. Turvotus ja varaamisen vaikeus voi kehittyä nopeasti.&quot;&gt;Ristiside- ja nivelsidevaivat&lt;/td&gt;&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin arvioi voi olla tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Polvilumpion jänteen rasitusvamma antaa kipua ja arkuutta lumpion alapuolella.&quot;&gt;Hyppääjän polvi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu tuntuu hyppiessä ja portaissa. Useimmiten lajeissa joissa hypitään.td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Polvilumpion takaosan ruston pehmentyminen antaa kipua polven etuosasssa. Rasituksessa, kyykyssä tai portaissa kipu voi pahentua.&quot;&gt;Polvilumpion rustovauriot&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Portaita laskeutuessa kipua&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Polvitaipeen takana usein lievästi kivulias pullistuma, joka voi antaa kireyden ja jäykkyyden tunnetta.&quot;&gt;Bakerin kysta&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleensä vaaraton&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Aluksi lisääntyviä kipuja rasituksessa, aamujäykkyyttä ja turvottelua. Oireet lisääntyvät ajan mittaan.&quot;&gt;Polven nivelrikko&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Enemmän iäkkäillä ja ylipainoisilla&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Bakteerin aiheuttama niveltulehdus tai reumaattinen tulehdus voi turvottaa polvea. Se voi olla levossakin kivulias, se voi punertaa ja olla lämmin.&quot;&gt;Polven tulehdukset&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Rustopinnalta irronneet palat voivat aiheuttaa äkillistä kipua ja lukkiintumisen oireita.&quot;&gt;Polven irtokappaleet&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Pitkittyessä voi vaatia lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;


&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh808RM8DXZEodgAxvhi5E-hs5jMVZtmmyGAuWFzKaFViRPGsLXnlLNGf2fQ7A4OMarhJDrCrFqVIyOCg5tN0Ll6iBTJih1urpfMAxCNa_rLckotoMo98mCLvs30EwmQTuQj4FaXeFgX_YB/s1600/polvilaastari.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;312&quot; data-original-width=&quot;392&quot; height=&quot;254&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh808RM8DXZEodgAxvhi5E-hs5jMVZtmmyGAuWFzKaFViRPGsLXnlLNGf2fQ7A4OMarhJDrCrFqVIyOCg5tN0Ll6iBTJih1urpfMAxCNa_rLckotoMo98mCLvs30EwmQTuQj4FaXeFgX_YB/s320/polvilaastari.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;

&lt;h2 id=&quot;pk-rakenne&quot;&gt;Polven rakenne mahdollistaa monipuolisen toiminnan&lt;/h2&gt;
  
Polvien toimintakyky on tärkeää kaikille ihmisille, koska ne kantavat ihmisen
painon kävellessä ja juostessa. Polvet joutuvat ottamaan vastaan iskuja, kun
ihminen hyppii tai kantaa raskaita taakkoja. Lisääntynyttä rasitusta niihin
kohdistuu myös kyykistyessä, noustessa ylös istumasta ja portaissa kulkiessa.
Ihmisen elämänpiiri ja toimintakyky voivat huomattavasti rajoittua pahojen
polvivaurioiden takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Polvessa on kolme toiminnallisesti erilaista niveltä. Ensimmäinen on kantava
nivel, jossa yläpintana toimii reisiluun ja alapintana sääriluun nivelpinta.
Toinen on polvilumpion ja reisiluun välillä. Kolmas muodostuu sääri- ja
pohjeluun välille sekä luiden ylä- että alapäissä. Reisiluu ja sääriluu
muodostavat sarananivelen, joka on etupuolelta lumpion suojaama. Kantavan
nivelen sisällä toimivat pehmikkeinä nivelten rustot ja puolikuun muotoiset
sisempi ja ulompi nivelkierukka. Ne ovat rustoisia rakenteista nivelpintojen
välissä, jotka toimivat eräänlaisina iskunvaimentimina vähentäen suurempien,
äkillisten rasitusten vaikutusta nivelrustoihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nivelsiteet pitävät polven tukevana. Kummallakin reunalla on sivusiteet. Ne
pitävät polven tukevana sivusuunnassa. Nivelen sisällä kulkevat etu- ja
takaristiside. Ne huolehtivat polven liikkuvuuden rajoista etu-takasuunnassa.
Lumpio on jännerakenteen sisällä, joka kiinnittää nelipäisen reisilihaksen
sääriluun yläosaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nelipäinen reisilihas reiden etupinnalla on voimakas polven ojentaja. Sen
kiinnittyminen lumpion kautta sääriluuhun antaa sille lisää vipuvoimaa tässä
toiminnassa. Polven koukistuksesta huolehtivat takareiden lihasryhmät.
Lähentämistä ja loitontamista varten on myös omat lihaksensa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvuikäisillä voi polven seudussa esiintyä kasvuruston ja luutumisen
häiriöitä, jotka saattavat vaivata voimakkaamman rasituksen yhteydessä.
Diagnoosi varmistuu röntgenkuvauksella. Hoidoksi yleensä riittää rasituksen
vähentäminen. Oireet asettuvat lähes aina muutaman vuoden kuluessa.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcBF4MdU4Vwalg_H8M_NB0r4ovVyqVzrT0tSK0vhXPOufm97DDvatZ9RPB1nCbQIiAgipSnLempARVYkMaxob8TvGYT41VJ96zY8-h2jSs0dThEis3cZAAnWDRQiE1N3clyAzFJ8ZJ-cGxpvOOZ7LRCGTXvHMmdhbVArnYjjwPz9YrWZnkSGbc9ee4R-8H/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;h2 id=&quot;pk-murtumat&quot;&gt;Polven murtumat ja sijoiltaan meno&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kun alaraajan rasitusta lisätään nopeasti, saattaa syntyä
erilaisia lihasten ja jänteiden kiputiloja. Kun tämäntapaiset vaivat ovat
äkäisimmillään, kylmähoito on usein hyväksi. Pitkittyneissä kiputiloissa
voidaan käyttää fysikaalisia hoitoja, kipulääkitystä ja lääkeainepistoksia.
Varsinkin kortisonipiikein saadaan usein nopeasti tuloksia aikaan, kunhan
vaivan aiheuttava rakenne paikallistetaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nuorilla ihmisillä on usein polvivaivoja liittyen niihin urheilulajeihin,
joissa polvet joutuvat kovaan rasitukseen ja alttiiksi vammoille. Tällaisia
ovat mm. amerikkalainen jalkapallo, pujottelu, jalkapallo ja squash.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Polvilumpio voi mennä sijoiltaan jalan vääntymisen yhteydessä. Tällöin polveen
tulee voimakas kipu ja polvilumpio vääntyy epätavanomaisen näköiseen asentoon.
Usein lumpio palautuu helposti itse paikoilleen. Joskus tarvitaan lääkärin
apua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lääkärissä käynti on joka tapauksessa tarpeen. Leikkaushoitoa voidaan harkita
ehkäisemään tulevia ongelmia. Jos polvilumpio menee usein sijoiltaan, tilanne
pitää selvittää ja miettiä kuntoutus- tai leikkaustoimenpiteitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Polvilumpioon voi tulla murtuma, jos ihminen tipahtaa polvilleen kovalle alustalle.
Silloin lumpio on painoarka ja polven ojennus voi olla vajaa. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Polven seutuun voi tulla minkä tahansa alueen luun murtuma
suorassa voimakkaassa iskussa, kaatumisen tai kompastumisen yhteydessä.
Tavallisesti oireena tällöin on voimakas kipu murtuman seudussa, joka estää tai
pahasti hankaloittaa astumista vaurioituneelle jalalle. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Murtumaepäilyn vuoksi on syystä käydä lääkärissä
varmistamassa luiden eheys. Jos ei tilanne ole selvä pelkästään lääkärin
tutkimuksen perusteella, voidaan röntgenkuvan tai harvemmin muilla
kuvantamismenetelmillä saada diagnoosi aikaan.&lt;br /&gt;

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;pk-kierukka&quot;&gt;Kierukkavaivat&lt;/h2&gt;
  
Polven vammojen yhteydessä saattaa syntyä repeytymiä nivelkierukoihin ja risti-
ja sivusiteisiin. Sisempi nivelkierukka vaurioituu useammin kuin ulkoinen.
Vammamekanismina on usein kierto painon ollessa polven päällä. Tämä voi sattua esimerkiksi,
jos kyykistyy ja samalla polvi kiertyy. Samanaikaisen kierron ja ojennuksen
aikana ei vammoja synny niin usein.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun kierukka vaurioituu, kuuluu joskus samanaikaisesti repeämisen ääni. Kivut
voivat ilmaantua pikkuhiljaa vasta muutaman päivän kuluessa vamman jälkeen.
Tyypillisiä oireita ovat kivun lisäksi rajoittunut liikelaajuus, jäykkyys ja
turpoilu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Joskus pahimmat vaivat asettuvat suhteellisen nopeastikin lepuutuksella, mutta
myöhemmin voi ilmaantua uudestaan oireita, kuten polven lukkiintumisen
tunnetta, lonksumista, turvottelua ja kipua rasituksessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tutkittaessa nivelkierukan vaurioissa todetaan kipua nivelraon tienoossa ja
väännettäessä polvea asentoihin, joissa repeytynyt kohta jää puristuksiin. Jos
on tarvetta lisätutkimuksiin, yleensä käytetään tähystystä tai
magneettitutkimusta, nykyisin enää harvoin varjoainetutkimusta. Tähystyksen
etuna on se, että samalla on mahdollista hoitaa osa vaurioista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona voi riittää lepuutus, kivun hallinta lääkkeillä ja seuranta. Jos vaiva
ei rauhoitu ja haittaa normaalia elämää, voidaan harkita tähystystoimia.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;pk-ristiside&quot;&gt;Ristiside- ja nivelsidevaivat&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Nivelkierukkavamman yhteydessä voi syntyä myös nivelsiteiden
vaurioita. Näin voi käydä vaikkapa, kun polvi yliojentuu voimakkaasti, kun
pudotaan koukussa olevalle polvelle, juoksu pysähtyy äkillisesti tai paino
vaihtuu toiselle jalalle äkkiarvaamatta. Vamman jälkeen on polvessa kipua ja
turvotusta. Yliliikkuvuudesta voi oireena alussa olla löysyyden tunne
nivelessä. Vamman jälkeen on polvessa kipua ja turvotusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eturistisiteen täydellisessä repeämässä häiriintyy polven etu-takasuuntainen
tukevuus. Varsinkin suuremmassa rasituksessa saattaa tällöin ilmaantua
lonksumista tai epävarmuuden tunnetta. Hoidoksi riittää yleensä reiden
lihasvoimien parantaminen ja rasituksen suhteuttaminen polven sietokykyyn.
Leikkaushoidon tarvetta voidaan arvioida jos eivät vaivat asetu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sivusiteiden vaurioissa voi syntyä nivelsiteen osittaisen tai täydellisen
repeämän lisäksi myös niiden kiinnittymiskohtien repeämismurtuma. Siinä nivelsiteen
kiinnittymisalue luussa repeytyy irti. Jos murtuma on kooltaan merkittävä, voi
syntyä sivusuuntaista yliliikkuvuutta, joka voidaan polvea tutkittaessa
havaita. Jos yliliikkuvuutta ei ole syntynyt, todetaan vain kipua nivelsiteen
vaurion alueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona riittää yleensä kipuhoito ja lihasvoiman optimointi alaraajassa ja
polven rasituksen tason rajoitus tasolla, jota polvi hyvin sietää.
Leikkaushoitoja käytetään nivelsidevaivoissa etupäässä urheilijoilla.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;pk-hyppaaja&quot;&gt;Hyppääjän polvi (patellajänteen tendinopatia)&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Polvilumpion alapuolinen jänne välittää etureiden lihasten
voiman polvilumpion kautta sääriluun kyhmyyn. Liiallisessa rasituksessa tai
toistuvien pienten vaurioiden seurauksena, varsinkin jos ne pääsevät huonosti
paranemaan, voi syntyä polvilumpiojänteen rasitusvamma. Samantapainen
rasitusvamma voi syntyä, tosin merkittävästi harvemmin, myös lumpion yläpuolen
jänteeseen.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kasvuiässä esiintyy polvilumpiojänteen kiinnittymiskohdan
kasvutumakkeen rasitusvamma tällä samalla alueella. Siihen yleensä riittää
hoitona liallisen rasituksen vähentäminen.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Mahdolliset poikkeamat polven rakenteessa, esimerkiksi polven
akselivirheet, lihasten epätasapaino tai poikkeavat liikkeiden suunnat voivat
aiheuttaa jänteen tavallista suurempaa kuormitusta ja sitä kautta saada aikaan
rasitusvamman. Vaivaa esiintyy eniten urheilulajeissa missä juostaan tai
hypitään paljon. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;o:p&gt;&amp;nbsp;&lt;/o:p&gt;Oireina on lumpion alapuolella sijaitsevan sääriluun kyhmyn
kipu varsinkin rasituksessa. Aluetta painellessa todetaan paikallista arkuutta.
Magneettikuvalla voidaan diagnoosi varmistaa.&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona voidaan käyttää kipulääkkeitä ja kylmähoitoa. Fysioterapia
antaa saman tasoisen hoitotuloksen kuin kirurgiset hoitotoimet.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Itsehoitona ja ehkäisynä on suoritustekniikan tarkastelu ja
korjaus tarvittaessa. Vääränlainen kuormitus suoritus- ja harjoittelutilanteessa
on hyvä korjata. Lihashuollossa on voima ja tasapaino tärkeää venyttelyjä
unohtamatta.&lt;br /&gt;

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;pk-rusto&quot;&gt;Polvilumpion rustovauriot, rasitus kohtuulliseksi&lt;/h2&gt;

Polvilumpion takapinnan ruston pehmeneminen ja vauriot ovat tavallisia syitä
polvien kiputiloihin. Niitä esiintyy varsinkin urheilijoilla. Syynä voi olla
osittainen lumpion sijoiltaan meno polven liikkeissä, alaraajojen
akselivirheet, lihastasapainon poikkeavuudet, lihaskireydet tai jatkuva liian
suuri rasitus. Nämä voivat aikaansaada polvilumpion takapinnalla olevan ruston
ohenemisen ja pehmenemisen, jolloin syntyy rustonpehmentymä eli chondromalacia.
Myös alueen aiemmat murtumat, niveltulehdus, kasvaimet tai toiminnalliset
häiriöt voivat edesauttaa ongelman syntymisessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Aluksi oireina esiintyy kipua portaita alaspäin kulkiessa tai kyykistyessä.
Usein myös pidempään istuessa polvi alkaa särkeä, jos sitä ei voi välillä
ojentaa suoraksi. Elokuvissa tai lentokoneessa istuminen voi olla tuskaa.
Polvikipu tuntuu lumpion ympärillä ilman tarkkaa yksittäistä paikkaa. Siitä on
vaivaa mm. porraskävelyssä ja kyykistymisessä. Polvessa voi olla lukkiintumisen
tunnetta ajoittain, jäykkyyttä ja turvotusta. Portaita alaspäin kulkiessa
lumpion painuu lujemmin reisiluuta vasten kuin ylöspäin noustessa. Niinpä
alaspäin meno aiheuttaakin yleensä enemmän kärsimystä kuin rappusten nousu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tutkittaessa todetaan arkutta ja rutinaa polvilumpiota painettaessa
polviniveleen päin sekä myös liikutellessa. Röntgen- tai magneettikuvissa
nähdään ruston pehmentymään sopivia muutoksia. Jos laboratoriokokeita
katsotaan, niissä ei yleensä ole tulehdukseen viittaavia arvoja. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona käytetään lihasten vahvistamista. Erityisesti
etureiden nelipäisen reisilihaksen hyvä kunto on olennainen asia vaivan kanssa
selviämiselle. Fysioterapeutti tai kuntosaliohjaaja voi tehdä harjoitteluohjelman,
jolla tämä saadaan huipputerään. Kivun hoidossa normaali lääkehoito ja
tarvittaessa kylmällä hautomiset kipuvaiheissa yleensä riittävät. Hankalimmissa
tapauksissa leikkaushoitoa voidaan harkita. Jotta leikkausta kannattaa miettiä,
on vaivalla oltava syy, johon on mahdollista leikkauksella vaikuttaa. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Sopivan ammatin ja toimenkuvan hankkiminen on olennaisen tärkeää,
jotta rasitustaso voidaan pitää sellaisena minkä polvi. Rasitustaso myös
urheilu- ja askartelutoiminnassa täytyy pitää kohtuullisena.&lt;br /&gt;

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;pk-baker&quot;&gt;Bakerin kysta, pullistuma polven takana&lt;/h2&gt;

Polven takana tavataan pullistumia, jotka voivat aiheuttaa paineen tunnetta ja
kipuoiretta. Yleensä ne ovat yhteydessä polviniveleen ja useimmiten syntyvät
jonkin vamman jälkeen. Jos tällainen kysta puhkeaa pohkeen lihasten väliin, se
voi aiheuttaa pohkeen hyvin voimakkaan kipuoireen ja turvotuksen, jota on
vaikea erottaa laskimotulpasta. Ilman puhkeamista ne eivät aiheuta ainakaan
suurempaa kipua ja voidaan havaita vaikkapa läheisten toimesta tai jonkun muun
asian tutkimisen yhteydessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun polven takapinnalle ilmaantuu aluksi kivuton pullistuma niin diagnoosia
voidaan epäillä tyypillisen kliinisen kuvan perusteella, ja se varmistuu
ultraäänitutkimuksella. Hoitona voidaan samantien tyhjentää pullistuma ja
pistää kortisonia. Jos eivät vaivat näin asetu, leikkaushoitoa voidaan harkita.
On hyvä varmistaa, ettei henkilöllä ole mitään ylläpitävää syytä, kuten
nivelkierukkavauriota, joka estäisi vaivan paranemista.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;pk-nivelrikko&quot;&gt;Polven nivelrikossa voi kepin ottaa käyttöön&lt;/h2&gt;

Iäkkäämpien ihmisten polvivaivojen tärkein syy on nivelrikko eli artroosi.
Siitä aiheutuu oireita yleensä vasta aikaisintaan keski-iän jälkeen tai
vanhempana. Nivelrikko syntyy kun nivelen sileät rustopinnat vähitellen iän
mukana rappeutuvat, niihin tulee pieniä vaurioita ja ne muuttuvat pinnoiltaan
epätasaisemmiksi. Jos rappeutuma etenee niin merkittävästi, että rusto kuluu
paikoittain kokonaan pois, niin luupinnat joutuvat kosketuksiin suoraan
toistensa kanssa. Jo karheammat nivelpinnat tekevät nivelpinnat huonommin
liukuviksi toistensa suhteen, puhumattakaan siitä, jos luu on esillä. Näissä
tilanteissa ymmärrettävästi nivelen liike on kankeampaa ja kivuliasta.
Nivelrikon syntyä voivat edesauttaa aiemmat murtumat, nivelsiteiden tai
kierukoiden vauriot tai muut vammat alueelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensimmäinen merkki vaivasta on yleensä rasitukseen, esim. kävelyyn ja portaiden
nousemiseen, tai pitkään samassa asennossa oloon liittyvä kipu. Myöhemmin
oireisiin saattaa liittyä polven särkyä ilman erityisempää rasitustakin,
rutinaa ja lievää turvottelua pahimmissa vaiheissa. Kipu voi olla pahinta
aamuisin. Ajan kuluessa mukaan voi tulla nivelen lukkiintumisen tunteita ja
heikkoutta. Vaikeissa tapauksissa polveen voi tulla ylimääräistä liikkuvuutta
ja virheasentoa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nivelrikko voidaan todeta röntgentutkimuksessa. Tosin melko vähäisissäkin
kulumamuutoksissa saattaa ihmisellä olla oireita. Toisaalta röntgenologisesti
kulunut nivel voi olla vähäoireinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kulumavikaan ei valitettavasti ole parantavaa hoitoa tarjolla.
Kiputulehduslääkkeitä käytetään kipujen helpotukseen. Lämpöhoidoilla ja
sähkökipuhoidolla voidaan myös saada kipuoiretta asettumaan. Polvikulumisia on
saatu helpotettua nivelen sisäisillä pistoksilla lääkeaineella, joka on alun
perin uutettu kukon heltoista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuluneen nivelen ympäristön lihasten huolto on tärkeää. Lihasvoiman
vahvistaminen on olennaista, ja polvia pitäisi käyttää kohtuullisesti kivuista
huolimatta. Tehokkaimmin voidaan lihaksia vahvistaa kuntosalityyppisillä
harjoituksilla. Polven ympäristön lihasten kiputiloissa voi hieronnasta olla
suurta apua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli polvikuluman kanssa ei muuten pärjää, leikkaushoitoa voidaan harkita.
Tekonivelleikkausten tulokset ovat hyviä. Jälkeenpäin polven toimintakykyä on
kuntoutettava tehokkaasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Polvivaivojen ei kannata antaa tarpeettomasti rajoittaa elämää. Ainakin
vaikeimmissa ongelmissa kannattaa tehdä kerran kunnollinen perusselvitys vaivan
luonteesta. Yleensä on ainakin helpotusta vaivoihin saatavissa erilaisin
toimenpitein.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona voidaan yleensä käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä
lyhyenä kuurina samoin kuin salvoja kipualueelle. Kylmähoito useamman kerran
päivässä annettuna on myös yleensä tehokasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nivelrikon pahimmissa kipuvaiheissa on tärkeää vähentää polveen kohdistuvaa
rasitusta. Tämä voidaan tehdä käyttämällä keppiä, vähentämällä kantamista ja
pudottamalla painoa. Samoin kannattaa välttää konttaamista ja kyykyssäoloa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun noustaan istumasta, käsinojasta kannattaa ottaa tukea ja välttää liian
matalia istuimia. Kotiin on hyvä hankkia korkeampia tuoleja, joista pääsee
helpommin ylös. WC-pyttyynkin on saatavissa korotus. Portaissa on ylöspäin
mentäessä helpompaa kulkea parempi jalka ja alaspäin tultaessa huonompi jalka
edellä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Polvivaivoissa voidaan käyttää myös erilaisia tukia. Pehmeillä tuilla saadaan
aikaan hieman lämpövaikutusta ja muistutetaan siitä, että polvea on syytä
varoa. Tukevuuttakin on mahdollista saada lisättyä, mutta tällöin täytyy tuen
ulottua pidemmälle reiden ja pohkeen alueelle. Se on parasta valmistaa mittojen
mukaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Polvivaivoissa on reiden etuosan lihasten vahvistaminen tärkeää. Pahimmassa
kipuvaiheessa voidaan reisilihasta supistaa voimakkaasti pitäen jalkaa
paikallaan. Supistus voi aluksi jatkua kymmenen sekuntia kerrallaan. Sitä voi
tehdä niin monta kertaa päivässä kuin viitsii.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lähes alusta alkaen voi myös nostaa jalkaa polvi suorana ylöspäin selällään
maaten. Kerran voi kokeilla montako kertaa jaksaa tätä tehdä peräkkäin. Sitten
voi tehdä päivän mittaan useita sarjoja, joissa nostaa noin 2/3 tästä määrästä.
Jos nostojen määrä on kyllästyttävän suuri, kannattaa ostaa 1-2 kilon
nilkkapainot, jotta aikaa jää muuhunkin kuin jalan nosteluun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maatessa pitkällään on samalla hyvä nostella jalkojaan ylös muihinkin suuntiin
ja harjoittaa jalkojen lihaksia monipuolisemmin. Kyljellään voi nostaa jalkaa
sivulle ja vatsallaan taaksepäin. Näissäkin harjoituksissa voi käyttää
nilkkapainoa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Polven ollessa jo paremmassa kunnossa harjoituksiin voi harkita liitettäväksi
polven ojennusta, aluksi ilman painoa ja myöhemmin nilkkapainon kanssa. Tämä
sujuu istuen, jos ihminen kannattelee käsillä reiden alta niin, että jalkaterä
ei ota maahan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun harjoitukset eivät pahemmin kipeytä polvea, jatkossa kannattaa harjoittaa
kuntosalilla reisiin parempi voima kuin niissä on ollut koskaan aiemmin.
Tervepolvisella ei reisilihasvoimalla ole niin suurta merkitystä. Kun polvissa
on vaivoja, reisilihakset täytyy pitää kunnossa.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;pk-tulehdus&quot;&gt;Polven tulehdukset, kuumotusta ja lämpöä&lt;/h2&gt;

Polvissa voi olla reumatyyppisiin sairauksiin liittyviä niveltulehduksia. Syynä
voi olla nivelreuma tai joku muu samaan ryhmään kuuluva yleissairaus. Näissä
tilanteissa on yleensä muissakin nivelissä oireita ja tulehduksellisia
muutoksia todettavissa lääkärin tutkimuksessa, laboratoriokokeissa ja
kuvantamistutkimuksissa. Polvinivel on harvoin ainoa nivel missä oireita
esiintyy tässä sairausryhmässä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Polven nivelrikko voi ärsyyntyä rasituksen tai vamman
seurauksena. Silloin polven kipu lisääntyy ja polvi turpoaa. Ärsyyntymisjaksot
usein rauhoittuvat suhteellisen nopeasti eikä muihin niveliin kehity vastaavia
oireita. Hoitona voi käyttää lepuutusta, tulehduskipulääkkeitä ja kylmähoitoa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kihdissä ja pseudokihdissä nivelen sisään syntyy kiteitä,
jotka aiheuttavat tulehduksen. Hoitona on paikallishoidon lisäksi taudin
asianmukainen hoito.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Bakteerit voivat aiheuttaa polveen märkäisen tulehduksen. Se voi tulla polven
vamman seurauksena, pistoksen yhteydessä tai kulkeutua veriteitse polveen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oireina esiintyy turvotusta, polvisärkyä ja kuumotusta. Tutkittaessa havaitaan
polven turvotus ja mahdollisesti punerrus. Laboratoriokokeissa todetaan
tulehdusarvojen kohoamista ja polvinivelen nivelneste on sameaa ja siinä löytyy
bakteerikasvua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoidossa tarvitaan tehokasta antibioottihoitoa. Tämän vuoksi ihminen joudutaan usein
ottamaan sairaalahoitoon. Polvea voidaan joutua tyhjentämään toistuvasti ja
polvi täytyy pitää levossa. Kunhan tulehdus rauhoittuu, voidaan aloittaa polven
liikunnallinen kuntouttaminen.&lt;br /&gt;

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;pk-irtokappale&quot;&gt;Polven irtokappaleita syytä epäillä lukkiintumisoireissa&lt;/h2&gt;

Polvinivelessä esiintyy irtokappaleita, jotka voivat aiheuttaa polven kipu- ja
lukkiintumisoireita. Jos lukkiintuminen laukeaa, polvi voi tutkittaessa olla
lähes oireeton. Diagnoosi varmistuu röntgenkuvauksella tai tähystyksessä. Sen
aikana irtokappale voidaan samalla poistaa.&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;div&gt;
&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLIazrWwwvwYDlIvOHGkGkYapLwc68Euz2FCAKQV3J7wGFZt1hs1wNy9NarvICgNCeU2aJAazvhrWnznjoV_EqPG7UhFe7ZDdgEyd4FC2aRh1fLKUZYibTUpaPYyeRm_9k6UgGbgVY6P0y/s1600/OsaPolvi1.jpg.tif&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637736195544096082&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLIazrWwwvwYDlIvOHGkGkYapLwc68Euz2FCAKQV3J7wGFZt1hs1wNy9NarvICgNCeU2aJAazvhrWnznjoV_EqPG7UhFe7ZDdgEyd4FC2aRh1fLKUZYibTUpaPYyeRm_9k6UgGbgVY6P0y/s200/OsaPolvi1.jpg.tif&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 168px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;pk-pssvi&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos polvikivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polvivamma, jonka jälkeen kävely on mahdotonta tai hyvin kivuliasta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven kipu ja ulkoisesti poikkeava muoto tai asento vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polvikipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven äkillinen, voimakas kipu, turvotus ja lämpö.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polvikipuun liittyy korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven sijoiltaanmeno.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven jääminen lukkiintuneeseen asentoon tai pettäminen alta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Leikkauksen jälkeen polvikivun paheneminen ja lämmön nousu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos polvikivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven kivulias liikerajoitus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven kipu, jos siihen liittyy säteilyoiretta, heikkoutta, tunnottomuutta tai pistelyä jalkaan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven kipu ja pidempiaikainen alaraajan turvotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven kipu ja selvä punoitus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven kipu ja lämpö.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven kipu, jos se ei anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polvikipu, johon eivät käsikauppalääkkeet auta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polven kipu, jos se häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Toistuvat kipuoireet ja polven lukkiutuminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polvikipu, johon liittyy yleiskunnon huononemista tai painon laskua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polvikipu, joka ei vähene levon ja ajan myötä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittynyt polvikipu nuorella ihmisellä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polvikipu, jos aiemmin on ollut pahanlaatuisia kasvaimia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polvikipu, joka on jatkuvaa tai toistuu usein.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lapsen ilman vammaa syntynyt polvikipu, joka häiritsee arkitoimia ja liikuntaa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Lievät iän mukana tulevat kipuoireet.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievä polvikipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Polvikivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä polvikipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;
&lt;h4 id=&quot;pk-itsese&quot;&gt;Itsehoito&lt;/h4&gt;  

&lt;p data-end=&quot;3432&quot; data-start=&quot;3247&quot;&gt;Itsehoito sopii, kun:&lt;br data-end=&quot;3271&quot; data-start=&quot;3268&quot; /&gt; – kipu on lievää tai kohtalaista&lt;br data-end=&quot;3306&quot; data-start=&quot;3303&quot; /&gt; – ei ole voimakasta turvotusta&lt;br data-end=&quot;3339&quot; data-start=&quot;3336&quot; /&gt; – ei ole selkeää vammaa, johon liittyy kävelyvaikeus&lt;br data-end=&quot;3394&quot; data-start=&quot;3391&quot; /&gt; – polvi ei lukkiudu tai petä selvästi.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3459&quot; data-start=&quot;3439&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3459&quot; data-start=&quot;3442&quot;&gt;1. Kylmähoito&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3553&quot; data-start=&quot;3460&quot;&gt;– Kylmäpakkaus 10–15 min → vähentää ärsytystä ja turvotusta.&lt;br data-end=&quot;3523&quot; data-start=&quot;3520&quot; /&gt; – Ei suoraan paljaalle iholle.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3581&quot; data-start=&quot;3560&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3581&quot; data-start=&quot;3563&quot;&gt;2. Kevyt liike&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3685&quot; data-start=&quot;3582&quot;&gt;– Lyhyet kävelyt&lt;br data-end=&quot;3601&quot; data-start=&quot;3598&quot; /&gt; – Vältä hyppyjä, juoksua ja jyrkkiä portaita.&lt;br data-end=&quot;3649&quot; data-start=&quot;3646&quot; /&gt; – Kevyt kuntopyöräily voi olla hyvä.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3744&quot; data-start=&quot;3692&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3744&quot; data-start=&quot;3695&quot;&gt;3. Ylä- ja alaraajan lihaskireyksien helpotus&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3906&quot; data-start=&quot;3745&quot;&gt;Polven kipu voi liittyä lonkan ja nilkan alueen lihaskireyteen:&lt;br data-end=&quot;3811&quot; data-start=&quot;3808&quot; /&gt; – pakaravenytys&lt;br data-end=&quot;3829&quot; data-start=&quot;3826&quot; /&gt; – lonkankoukistajan venytys&lt;br data-end=&quot;3859&quot; data-start=&quot;3856&quot; /&gt; – takareisien kevyt venytys&lt;br data-end=&quot;3889&quot; data-start=&quot;3886&quot; /&gt; – pohkeen venytys&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;3956&quot; data-start=&quot;3913&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;3956&quot; data-start=&quot;3916&quot;&gt;4. Polven tuki ja kuormituksen säätö&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4063&quot; data-start=&quot;3957&quot;&gt;– Väliaikaisesti voi käyttää polvitukea liikkeessä.&lt;br data-end=&quot;4011&quot; data-start=&quot;4008&quot; /&gt; – Vältä kyykkyjä, joissa polvi menee jyrkästi eteen.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4089&quot; data-start=&quot;4070&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;4089&quot; data-start=&quot;4073&quot;&gt;5. Arkirytmi&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Ylipainoinen kuormitus lisää ärsytystä, pienikin painon pudotus voi helpottaa polvikipuja.&lt;br /&gt;– Tauota seisomista ja istumista&lt;br /&gt;– Kevyt polven puristava sidos (esim. joustava polvituki) voi vähentää turvotusta ja tukea niveltä.&lt;br /&gt;– Korkealle kohotus (polvi tyynyjen päälle selinmakuulla) voi auttaa, jos polvi turpoaa päivän aikana.&lt;/p&gt;
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;pk-lisset&quot;&gt;Lisätietoa polvikivuista:&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00797&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;polvikivuista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01081&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Polven nivelrikko&lt;/a&gt; oireet, itsehoito ja hoitovaihtoehdot Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=nivelrikko&amp;amp;p_artikkeli=dlk00673&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nivelrikosta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Käypähoito suositus lonkan ja polven &lt;a href=&quot;http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00064&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nivelrikosta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mehilainen.fi/ortopedia/polven-nivelrikko&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Polven nivelrikko&lt;/a&gt; Mehiläinen.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.hus.fi/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/tuki-ja-liikuntaelimet/tekonivelpotilaan-hoitopolku&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tekonivelpotilaan-hoitopolku&lt;/a&gt; HUS.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://coxa.fi/hoitoon-hakeutuminen/tekonivelleikkaus/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Eri nivelten tekonivelleikkaukset&lt;/a&gt; Coxa.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.mehilainen.fi/ortopedia/polven-tekonivelleikkaus&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Polven tekonivelleikkaus&lt;/a&gt; Mehiläinen&lt;br /&gt;



Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli polven nivelside ja &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00772&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kierukkavaivoista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Terveyskylän artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/lasten-ja-nuorten-ortopedia/polvi/polven-nivelside-ja-kierukkavammat&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;lasten polven nivelside- ja kierukkavammoista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mehilainen.fi/ortopedia/polven-ristisidevamma&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Polven ristisidevamma&lt;/a&gt; Mehiläinen.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/polven-eturistisidevamma&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Polven eturistisidevamma&lt;/a&gt; Pihlajalinna.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01111&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Polvilumpion kondromalasia&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.jalkaspesialisti.fi/jalkaongelmat/patellofemoraalinen-kipu-kipua-polvilumpion-alueella/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Patellofemoraalinen kipu&lt;/a&gt; JalkaSpesialisti.fi.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.askelklinikkaturku.fi/alaraajaongelma/patellofemoraalinen-kipu-oireet-syyt-ehkaisy-ja-hoito/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Patellofemoraalinen kipuoireyhtymä&lt;/a&gt; oireet, syyt, ehkäisy &amp;amp; hoito Askel Klinikka Turku.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mehilainen.fi/ortopedia/hyppaajan-polvi&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Hyppääjän polvi&lt;/a&gt; oireet ja hoito Mehiläinen.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terve.fi/artikkelit/hyppaajan-polven-kuntoutus&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Hyppääjän polven kuntoutus&lt;/a&gt; Terve.fi.&lt;br /&gt;


Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli polven &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00307&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nesteilystä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli Bakerin &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00906&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kystasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli nivelten &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00589&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tulehduksista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli nivelten &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00032&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kihti.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.apollohospitals.com/fi/diseases-and-conditions/pseudogout&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pseudogout (valekihti)&lt;/a&gt; oireet, syyt ja hoito Apollo Hospitals.&lt;br /&gt;


Reumaliiton artikkeli polven &lt;a href=&quot;https://www.reumaliitto.fi/fi/reuma-aapinen/leikkaukset/polven-tekonivelleikkaus&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tekonivelleikkauksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;
Lisätietoa polvikivuista englanniksi:
&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/21750-osteoarthritis-knee&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Knee Osteoarthritis&lt;/a&gt; overview, symptoms &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.arthritis-uk.org/information-and-support/understanding-arthritis/conditions/osteoarthritis-of-the-knee/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Osteoarthritis of the Knee&lt;/a&gt; Arthritis UK &lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/tests-procedures/knee-replacement/about/pac-20385276&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Knee Replacement&lt;/a&gt; Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/treatments/8512-knee-replacement&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Knee Replacement&lt;/a&gt; surgery details &amp;amp; recovery Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/treatment/total-knee-replacement/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Total Knee Replacement&lt;/a&gt; AAOS / OrthoInfo.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://patient.info/bones-joints-muscles/sports-injuries/meniscal-tears-knee-cartilage-injuries&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Meniscal Tears (Knee Cartilage Injuries)&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/17219-torn-meniscus&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Torn Meniscus&lt;/a&gt; –symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/16576-acl-tear&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;ACL Tear&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.orthoinfo.org/en/diseases--conditions/anterior-cruciate-ligament-acl-injuries/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Anterior Cruciate Ligament (ACL) Injuries&lt;/a&gt; OrthoInfo (AAOS).&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/15183-bakers-cyst&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Baker’s Cyst (Popliteal Cyst&lt;/a&gt; Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/diseases--conditions/bakers-cyst-popliteal-cyst/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Baker’s Cyst (Popliteal Cyst)&lt;/a&gt; OrthoInfo (AAOS).&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/17914-patellofemoral-pain-syndrome-pfps&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Patellofemoral Pain Syndrome (PFPS)&lt;/a&gt; Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.orthoinfo.org/en/diseases--conditions/patellofemoral-pain-syndrome/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Patellofemoral Pain Syndrome&lt;/a&gt; AAOS / OrthoInfo.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/patellofemoral-pain-syndrome/symptoms-causes/syc-20350792&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Patellofemoral Pain Syndrome&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.hopkinsmedicine.org/health/conditions-and-diseases/patellar-tendonitis-jumpers-knee&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Patellar Tendonitis (Jumper&#39;s Knee)&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; treatment Hopkins Medicine.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/patellar-tendonitis-jumpers-knee&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Jumper’s Knee&lt;/a&gt; Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;



Medscapen  englanninkieliset sivut polven &lt;a href=&quot;http://emedicine.medscape.com/article/823589-overview&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;sijoiltaanmenosta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/bone-and-joint-infections/symptoms-causes/syc-20350755&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Septic Arthritis&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/22418-septic-arthritis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Septic Arthritis&lt;/a&gt; overview Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.healthline.com/health/gout-in-knee&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Gout in knee&lt;/a&gt; overview healthline.com.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://patient.info/bones-joints-muscles/calcium-pyrophosphate-deposition-pseudogout&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pseudogout (Calcium Pyrophosphate Deposition) – Patient.info&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/pseudogout/symptoms-causes/syc-20376983&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pseudogout&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.arthritis.org/diseases/more-about/gout-or-pseudogout&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Gout or Pseudogout&lt;/a&gt; Arthritis Foundation&lt;br /&gt;


Medicinenet.comin englanninkielinen artikkeli polven limapussien &lt;a href=&quot;http://www.medicinenet.com/knee_bursitis/article.htm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tulehduksista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Sportsmedinfo.sg englanninkielinen artikkeli polven &lt;a href=&quot;https://sportsmedinfo.sg/condition/loose-bodies-in-the-knee/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;irtokappaleista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Orthoinfon englanninkielinen artikkeli &lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/diseases--conditions/why-do-knees-make-noise/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Miksi polvista kuuluu ääniä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Johns Hopkins Medicine englanninkieliset sivut polven &lt;a href=&quot;https://www.hopkinsmedicine.org/health/treatment-tests-and-therapies/knee-replacement-surgery-procedure&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;tekonivelleikkauksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/jalkakipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Pohje-, nilkka- ja jalkakipu-sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/5632648699416693232/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/5632648699416693232' title='252 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/5632648699416693232'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/5632648699416693232'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2010/02/polven-tulehdukset-bakerin-kysta-ja.html' title='Polvikipu'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh808RM8DXZEodgAxvhi5E-hs5jMVZtmmyGAuWFzKaFViRPGsLXnlLNGf2fQ7A4OMarhJDrCrFqVIyOCg5tN0Ll6iBTJih1urpfMAxCNa_rLckotoMo98mCLvs30EwmQTuQj4FaXeFgX_YB/s72-c/polvilaastari.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>252</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-5242264476318950782</id><published>2026-07-25T21:15:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T13:23:55.549+03:00</updated><title type='text'>Pohje- nilkka- ja jalkakipu</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
&lt;!--Sisällysluettelo--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Tämän sivun sisällysluettelo:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#pj-lihaskipu&quot;&gt;Lihaskivut pohkeessa&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-penikkatauti&quot;&gt;Penikkatauti&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-katkokavely&quot;&gt;Katkokävely&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-levottomat&quot;&gt;Levottomat jalat&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-hermovauriot&quot;&gt;Alaraajojen hermovauriot&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-suonikohjut&quot;&gt;Suonikohjut&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-veritulppa&quot;&gt;Veritulppa&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-pohjehermo&quot;&gt;Pohjehermohalvaus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-nyrjahdys&quot;&gt;Nilkan nyrjähdys&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-peroneus&quot;&gt;Peroneus-jännevammat&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-akilles&quot;&gt;Akillesjänteen vaivat&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-hermopinne&quot;&gt;Nilkan hermopinne&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-nivelrikko&quot;&gt;Nilkan nivelrikko&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-reuma&quot;&gt;Nivelreuma&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-charcot&quot;&gt;Charcot-jalka&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-kantapaa&quot;&gt;Kipu kantapään alla&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-kalvojanne&quot;&gt;Jalkapohjan kalvojänteen tulehdus&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-holvi&quot;&gt;Poikittaisholvin madaltuma&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-morton&quot;&gt;Mortonin tauti&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-marssi&quot;&gt;Jalkaterän marssimurtuma&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-isovarvas&quot;&gt;Isovarpaan tyvinivelen nivelrikko&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-kihti&quot;&gt;Kihti&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-vaivaisenluu&quot;&gt;Vaivaisenluu ja vasaravarvas&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-hoito&quot;&gt;Jalkojen kiputilojen hoito&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-lasten&quot;&gt;Lasten kasvukivut&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#pj-aivus&quot;&gt;Milloin päivystyksen&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-itteess&quot;&gt;Itsehoito&lt;/a&gt; | 
  &lt;a href=&quot;#pj-isatie&quot;&gt;Lisätietoa pohje- nilkka- ja jalkakivuista&lt;/a&gt; |
&lt;/div&gt;

&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
  
&lt;!--============ POHJE, NILKKA, JALKA ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;jalka&quot;&gt;Pohje-, nilkka- ja jalkakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Pohje-, nilkka- ja jalkakivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Rasitus, reähtymä tai lihaskramppit voivat antaa kipuja pohkeiden lihaksissa.&quot;&gt;Lihaskivut pohkeessa&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tavallisin pohjekivun syy&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Säären lihasten ja luukalvon liiallinen rasitus voi antaa säären etuosassa kipuja ja paikallista arkuutta varsinkin liiikkuessa.&quot;&gt;Penikkatauti&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ei yleensä vaikeampaa sairastilaa syynä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Alaraajojen verisuonten ahtautuma aiheuttaa jalkakipua kävellessä joka pakottaa pysähtymään. Oire helpottaa levossa.&quot;&gt;Katkokävely&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Riskitekijöinä mm. tupakointi ja diabetes&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Epämiellyttävää liikuttamistarvetta ja tuntemuksia jaloissa. Pahenee levossa ja ovat öisin pahimmillaan&quot;&gt;Levottomat jalat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Liikuttamistarvetta on vaikea vastustaa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipuja, puutumista ja pistelyä alkaen jalkateristä.&quot;&gt;Alaraajojen hermovauriot&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleisempi esim. diabetesta sairastavilla&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Laskimoläppien vajaatoiminta alaraajoissa aiheuttaa turvotusta ja painon tunnetta. Ulkoisesti näkyy muhkuraisia pullistumia.&quot;&gt;Suonikohjut&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voi syntyä pinnallisia veritulppia tai haavautumia&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Syvä laskimotukos aiheuttaa turvotusta, leposärkyä ja kipua kävellessä pohkeessa tai koko jalassa.&quot;&gt;Veritulppa&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii välitöntä lääkärin arviota&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Pohjehermon puristus tai vamma aiheuttaa jalkaterän läpsymistä kävelessä tai roikkumista.&quot;&gt;Pohjehermohalvaus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Vaatii lääkärin arvion&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Nilkan nivelsiteiden venähdys tai repeämä nilkan vääntyessä aiheuttaa nilkkaan kipua, mustelmia ja turvotusta.&quot;&gt;Nilkan nyrjähdys&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Erittäin yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;&quot;Yleisin nilkkavamma, kuntoutus ehkäisee uusimista&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipua ja turvotusta nilkan ulkosivulla usein vamman jälkeen.&quot;&gt;Peroneus-jännevammat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Nilkan ulkosivulla voi kuulua napsumista&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Tulehdus tai repeämä voi aiheuttaa kipua ja arkuutta kantapään yläpuolella, jänteen paksuuntumista ja liikkeissä kuuluvaa narinaa.&quot;&gt;Akillesjänteen vaivat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Jos jänne on mennyt poikki, varpaille nousu ei onnistu&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Jalkapohjan, nilkan sisäreunan tai varpaiden puutumista, pistelyä ja polttavaa kipua pahentuen rasituksessa.&quot;&gt;Nilkan hermopinne&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Tavallisesti vamman jälkeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Vähitellen lisääntyvää jäykkyyttä, turvolttelua ja kipua nilkan rasituksessa.&quot;&gt;Nilkan nivelrikko&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein seurausta vanhoista vammoista&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Reumaattinen tulehdus voi jäykistää ja turvottaa jalan niveliä, antaa kipua ja aamujäykkyyttä.&quot;&gt;Nivelreuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin arvio voi olla tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Diabeettinen hermovaurio voi aiheuttaa äkillisen jalkaterän voimakkaan turvotuksen ja kuumotuksen. Kivuliaisuus voi olla vähäistä. Seurauksena voi olla jalkaterän romahtaminen ja epämuotoisuus.&quot;&gt;Charcot-jalka&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Diabeetikoilla vakava komplikaatio. Vaatii lääkärin arvion.&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kipu kantapään alla, usein rasituksen tai vamman vuoksi. Voi näkyä luupiikki kuvissa.&quot;&gt;Kipu kantapään alla&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hyvät kengät tarpeen jatkossa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Jalkapohjan jännekalvon tulehdus aiheuttaa viiltävää kipua erityisesti päivän ensiaskelissa. Kantpään etupuolella tai jalkapohjassa paikallista arkuutta.&quot;&gt;Jalkapohjan kalvojänteen tulehdus&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hyvät kengät tarpeen jatkossa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Voi aiheuttaa etujalkapohjan kipua ja varpaiden puutumista.&quot;&gt;Poikittaisholvin madaltuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kivi kengässä tunne&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Päkiän hermopinne voi aiheuttaa päkiän polttavaa kipua ja varpaiden puutumista.&quot;&gt;Mortonin tauti&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Pahenee kapeakärkisillä kengillä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Toistuvan askeltamisen seurauksena syntynyt rasitusmurtuma aiheuttaa vähitellen pahenevaa rasituskipua ja paikallista kosketuarkuutta esim. jalkapöydän luussa.&quot;&gt;Jalkaterän marssimurtuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lepo voi aluksi helpottaa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Aiheuttaa rasituskipua, jäykkyyttä ja nivelen paksuuntumista.&quot;&gt;Isovarpaan tyvinivelen nivelrikko&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Leveälestiset kengät voivat olla tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Virtsahapon kertyminen voi aiheuttaa isovarpaassa äkillisen voimakkaan kivun, turvotuksen, kuumotuksen ja punoituksen.&quot;&gt;Kihti&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu alkaa usein isovarpaan tyvestä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Varpaiden virheasennot näkyvät ulkoisina muutoksina ja aiheuttavat kipua ja mahdollisesti hankaumia.&quot;&gt;Vaivaisenluu ja vasaravarvas&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kenkien valinta olennaista&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kasvuiässä esiintyvä ohimenevä kipu alaraajoissa ilman sairautta.&quot;&gt;Lasten kasvukivut&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Hyvänlaatuinen, yleensä itsestään ohimenevä vaiva.&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;
  
&lt;b&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;&lt;h2&gt;Jalka kannattaa koko ihmistä läpi elämän&lt;/h2&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;
  
  &lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9GM8Tg8iank2kqUyTwzBK73HISGg_K0-ZZgxCFTzibEP_qoQGpARpadQc_KTimzfw84lJqEupF3k9meVpO4RoJr4z1FGteM7hC5amSB3O0zs7sOfq3JD6Tdvk-5Vr1Ci4-OqcKb1gWUJS/s1600/jalka2.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; height=&quot;212&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9GM8Tg8iank2kqUyTwzBK73HISGg_K0-ZZgxCFTzibEP_qoQGpARpadQc_KTimzfw84lJqEupF3k9meVpO4RoJr4z1FGteM7hC5amSB3O0zs7sOfq3JD6Tdvk-5Vr1Ci4-OqcKb1gWUJS/s320/jalka2.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
  
  Alaraaja joutuu jatkuvasti kantamaan koko ihmisen painon, kun nilkka sekä jalka
huolehtivat kontaktista alla olevaan pintaan. Pohkeen tukirakenteen muodostavat
kaksi pitkää luuta, kooltaan suurempi sääriluu eli tibia ja sen viereen
ulkosyrjälle kiinnittyvä pohjeluu eli fibula. Pohkeessa on voimakkaat lihakset,
jotka kiinnittyvät akillesjänteen avulla kantapäähän. Ylemmän nilkkanivelen
muodostaa sääri- ja pohjeluun alapäät, joiden välissä on nilkkaluista telaluu
eli talus. Jalka on hyvin monimutkainen rakenne. Nilkasta alaspäin lukien on
jalassa 26 luuta. Rakenne turvaa liikkumiskyvyn erilaisissa tilanteissa.

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;pj-lihaskipu&quot;&gt;Lihaskivut pohkeessa&lt;/h2&gt;
    
Pohjelihakset voivat kipeytyä liiallisen rasituksen, harjoittelun tai
lihasrentoutuksen puutteen johdosta. Valmistautumattomien pohjelihasten
äkillinen rasitus tai suora isku voi myös aiheuttaa kipuja. Kova
juoksuharjoittelu ylämäkeen on huomattava rasite pohkeille. Lihasten
kipeytyminen runsaamman harjoittelun jälkeen on luonnollisesti normaali ilmiö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos rasituskivut ovat niin voimakkaita, että hoitotoimia tarvitaan, niin
tulokset ovat hyviä ja tulokset saadaan yleensä helposti aikaan. Aluksi on
syytä lepuuttaa ärtyneitä lihaksia, kunnes arkuus häviää. Tähän voi kulua
muutama päivä, viikko tai pari. Kylmäpakkauksien käyttö 15–20 minuutin ajan
kipualueella useamman kerran päivässä alkuvaiheessa on yleensä avuksi.
Myöhemmässä vaiheessa lämpö voi antaa paremman rentoutustehon. Pohjelihaksia on
helppo hieroa itsekin. Se kannattaa tehdä hellästi ilman liiallista voimaa.
Käsikaupan kipulääkkeitä voi myös käyttää, jos on tarvetta.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgilI5L6N0W-n_DJ2DgXWg5pBoxN4i8MAoMTUdmf6icBKQwRhcIckdXYpMLYFdcIBTCYLugbdO9-oubLCllCJ11z_yp1SXEeFRRe9c6eztnBoEb29vdTm5fDcWnIqC8wgpbvK_ajinpC1LlwOf8KacM94gphaSRcVh5GPswn3Xt7GR3hHlZI4zveGHG3WmE/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;h2 id=&quot;pj-penikkatauti&quot;&gt;Penikkatauti&lt;/h2&gt;
  
Penikkataudiksi, eli säären lihasaitio-oireyhtymäksi, kutsutaan kipuoiretta
pohjelihaksissa sääriluun jommallakummalla puolella. Urheilijoilla on usein
ongelmia säärten ja pohkeiden alueella johtuen lihasten kasvusta
harjoittelemisen seurauksena. Kun tämän alueen lihasryhmiä ympäröivät
kalvorakenteet eivät pysty kasvamaan samaa tahtia lihasten kanssa, tämä lisää
painetta lihaksiin, ja voi aiheuttaa kipuja.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Penikkataudin kivun syntyyn
uskotaan myös olevan vaikutusta lihasten liiallisella rasituksella ja toistuvalla
alaraajan jyskytyksellä alustaa vasten urheilu yms. suoritusten yhteydessä.
Tämä rasittaa sääriluuta ja sitä ympäröiviä lihaksia aiheuttaen ärsytystä.
Laskeutuneet jalkaholvit tai huonot juoksujalkineet voivat edesauttaa ongelman
synnyssä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Penikkataudissa kipua voi tuntua aluksi sääriluun sisäsivulla. Tavallisesti
voimakas kipu ei kehity kerralla vaan jonkun suuremman rasitusjakson,
esimerkiksi armeijan tulokkaiden pidemmän marssiharjoituskauden jälkeen. Kun
vaiva pahenee, se tuntuu jokaisen rasituksen jälkeen ja voi kestää tunteja.
Myöhemmin voi myös harjoitusten aikana olla kipuja, estäen joskus kokonaan
suorituksen jatkamisen.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Tutkittaessa ei todeta muuta poikkeavaa kuin
paikallista kipua sääriluun etusisä- tai ulkosivulla. Pohkeen lihakset voivat
myös olla arat, lihakset jännittyneen tuntuiset ja nilkan ojennus alaspäin
saattaa pahentaa kipua. Joskus kipu voi olla niin voimakasta, että röntgen- tai
magneettikuvaus on tarpeen marssimurtuman ja muiden mahdollisten samantapaisia
vaivoja aiheuttavien syiden poissulkemiseksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos vaiva on syntynyt vamman seurauksena nopeasti, on hyvä näyttää sitä
lääkärille kiireellisellä aikataululla. Muuten ensisijaisena hoitona on
harjoittelutauko. Venyttelyä, tulehduskipulääkkeitä ja kipualueen hautomista
kylmäpakkauksilla 15–20 minuuttia kerralla useasti päivän kuluessa voidaan
käyttää itsehoitona.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Valmentajan kanssa on hyvä keskustella, onko
juoksutyylissä korjaamista. Lihaskuntoon ja kireyksiin kannattaa kohdistaa toimenpiteitä,
jos lihastasapainossa on toivomisen varaa tai on kehittynyt kireyksiä. Joskus,
jos ei kiputila asetu muutamassa kuukaudessa, voidaan joutua kirurgien toimesta
harkitsemaan lihasaitioiden avaamista lisätilan saamiseksi lihaksille.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;pj-katkokavely&quot;&gt;Katkokävelyssä kävely on kuitenkin hyväksi&lt;/h2&gt;
  
Katkokävelyllä tarkoitetaan yleensä pohkeissa, harvemmin reisissä tai
pakaroissa ilmenevää pysähtymään pakottavaa kipua, joka tulee aina kun
kävellään. Se johtuu yleensä alaraajojen huonontuneesta verenkierrosta
verisuonten kalkkeutumisen seurauksena. Kävellessä jalan lihakset vaativat
enemmän verta saadakseen riittävästi happea. Kipuoire aiheutuu, kun
kalkkeutuneet suonet eivät kuitenkaan pysty toimittamaan riittävästi verta.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Se
on yksi ilmenemä alaraajojen valtimosairaudesta, yleisestä ongelmasta yli 50-vuotiailla
miehillä. Riskitekijöitä ongelmalle ovat muun muassa kohonnut kolesteroli,
sokeritauti, korkea verenpaine ja tupakointi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kivut saattavat alkaa aluksi vain yhdessä pohkeessa. Ne asettuvat, jos levätään
mutta alkavat uudestaan, kun kävelyä jatketaan. Samalla jalassa voi väsymyksen
ja puutumisen tunnetta ja ne palelevat helpommin. Kun tauti etenee, kipua voi
olla levossakin aina jalkaterissä ja varpaissa asti. Jos verenkierto on
voimakkaasti huonontunut, jalka saattaa olla vaalea. Jos tauti etenee ilman
hoitoa, voi seurauksena olla varpaiden kuolio. Silloin varvas on kylmä,
sinertävä ja hyvin kipeä. Öinen särky ja jalan kylmyys voivat olla merkki
kuolion uhasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lääkärin tutkimuksessa todetaan alaraajojen pulssit heikentyneiksi tai
puuttuviksi. Stetoskoopilla kuuntelu paljastaa suhisevan äänen ahtautuneista
valtimoista. Lisätutkimuksena käytetään nilkkaverenpaineen vertaamista
olkavarren paineeseen. Doppler -ultraäänellä mitataan virtausta valtimoissa.
Jos mietitään leikkaushoitoa, erilaisia varjoaine- ja muita tutkimuksia
käytetään paremman käsityksen saamiseksi valtimoiden tilasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona on riittävä kävely ja muu jalkojen toiminnan kunnossapito.
Tupakanpoltto on lopetettava, jottei se enempää huonontaisi alaraajojen
verenkiertoa. Itsehoitona on hyvä harjoittaa kävelyä vähintään tunti
päivittäin. Kävelyä pitäisi jatkaa niin kauan, että kipu tulee kohtuullisen
kovaksi. Lyhyen tauon jälkeen, kivun asetuttua voi taas lähteä liikkeelle.
Pohjelihaksia kannattaa myös vahvistaa kulkemalla portaissa ja
kuntosaliharjoittelulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alaraajojen verenkierron heikkouden vuoksi niihin syntyy tavallista helpommin
tulehduksia. Niinpä kaikkia pieniäkin alaraajojen ongelmia kuten hiertymiä,
känsiä ja pieniä vammoja on syytä hoitaa huolellisesti. Liian suuria
paikallisia alaraajojen ärsytyksiä ja ainakin voimakasta altistumista kylmälle
tai kuumalle on vältettävä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pientä annosta asetyylisalisyylihappoa suositellaan käytettäväksi,
Kipulääkkeitä voidaan käyttää. Kolesterolia alentavia lääkkeitä määrätään myös
usein ruokavaliohoidon lisäksi. Jos kävelymatkat muuttuvat kovin lyhyiksi,
leikkausmahdollisuutta on harkittava. Leikkauksina käytetään mm.
pallolaajennusta tai ohitusleikkausta siirteellä tai proteesilla.

&lt;h2 id=&quot;pj-levottomat&quot;&gt;Levottomat jalat häiritsevät nukkumista&lt;/h2&gt;
  
Levottomiksi jaloiksi nimitetään vaivoja, joissa alaraajoissa on yöaikaan
epämiellyttäviä värinän, kihelmöinnin, jalkasärkyä tai polttamisen tunteita,
jotka pakottavat nousemaan ylös ja liikuttamaan jalkoja. Unen aikana on tavallista,
että jaloissa on ajoittain nykimistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaivat ovat yleensä molemmissa jaloissa. Jalkojen liikuttaminen tai lyhyt
kävely rauhoittaa oireet. Tutkittaessa ei välttämättä löydetä alaraajoista
mitään poikkeavaa. Joskus harvoin voi oireen takana olla sokeritauti, iskias
tai anemia. Toistuva yöaikainen heräily saattaa johtaa hankalaan yöunen
häiriintymiseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oireen syytä ei tiedetä. On esimerkiksi arveltu sen olevan yhteydessä aivojen
kemiallisiin muutoksiin, hermojen alkavaan rappeutumaan alaraajoissa tai alkaviin
verenkiertohäiriöihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona kannattaa kokeilla kävelyä ennen nukkumaanmenoa. Joskus tämä voi
vähentää yöaikaista oiretta. Joillain ihmisillä nukkuma-asento vaikuttaa
oireisiin, joten kannattaa kokeilla erilaisia asentoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jotkut saavat apua levottomiin jalkoihin viileistä jalkakylvyistä, jotkut
lämmöstä. Jalkoja voi varovasti lämmittää vaikkapa lämpötyynyllä ja pitää ne
lämpiminä yöllä sukkien avulla. Tupakanpoltto, kahvin juonti ja liiallinen
alkoholin käyttö on syytä lopettaa.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;pj-hermovauriot&quot;&gt;Alaraajojen hermovaurioissa on sokeritauti usein perussyy&lt;/h2&gt;

Sokeritauti, alkoholin käyttö, nivelreuma, munuaisten vajaatoiminta ja monet
kemialliset aineet voivat aiheuttaa alaraajojen hermojen vaurioitumista ja sen
kautta kipuoiretta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alaraajojen hermot ovat elimistön pisimmät. Tämän vuoksi yleensä myös
ensimmäiset muutokset hermojen toiminnassa ilmenevät täällä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ääreishermoston muutoksista johtuvan jalkakivun, eli neuropatian, tavallisin
perussyy on sokeritauti. Se pystyy saamaan aikaan hermoston vaurioita koko
elimistön alueella, vahingoittaa hermoihin happea kuljettavia verisuonia ja
edesauttaa hermojen tulehtumista. Sokeritautia sairastavilla tulee usein kipuja
sairauden kestettyä pidempään, mutta niitä voi olla aivan tuoreessakin
sokeritaudissa. Joskus sokeritaudin lääkityksen aloittaminen pahentaa kipuoireita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kipua kuvataan hammaskivun kaltaiseksi, syvällä tuntuvaksi, polttavaksi tai
viiltäväksi. Kipuun voi liittyä erilaisia tuntohäiriöitä, kuten pistelyä ja
puutumista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tutkimuksessa voidaan todeta alaraajojen heijasteiden muutoksia ja värinätunnon
heikkenemistä. Diagnoosi voidaan varmistaa hermoratatutkimuksella (ENMG).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoito on usein hankalaa. Kiputulehduslääkkeitä ja fysikaalista hoitoa voidaan
kokeilla. Alaraajojen sähköhoidot ja akupunktio ovat kokeilemisen arvoisia.
Riittävästä lihasten kunnosta kannattaa huolehtia. Neurologisista lääkkeistä on
joskus apua. Vaikeissa tilanteissa on käytetty puudutustoimenpiteitä ja
selkäytimeen asetettua sähköhoitokonetta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;pj-suonikohjut&quot;&gt;Suonikohjut&lt;/h2&gt;
  
&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ikääntyminen, perinnölliset tekijät, sydämen vajaatoiminta,
alentunut liikkuminen ja ylipaino voivat olla osasyynä alaraajojen laskimoiden
huonontuneeseen toimintaan. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Yleensä veri kiertää laskimoissa yhteen suuntaan eli
jaloista ylöspäin. Jos laskimoiden läpät toimivat huonosti, voi tapahtua
valumista myös toiseen suuntaan painovoiman vaikutuksesta. Sen seurauksena
laskimot venyvät, jalkoihin voi tulla turvotusta ja pahimmillaan jopa
säärihaavoja.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Pintalaskimoiden laajentumat ilmenevät suonten korostumisena
iholla, Laajentuneet pinnalliset laskimot näkyvät sääressä ja joskus
reidessäkin laajentuneina keräyminä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ne voivat antaa paineentunnetta jalassa, särkyä, jalan väsymystä
ja kutinaa&amp;nbsp;sekä myös öisin ilmeneviä jalkojen kramppeja. Ne eivät
merkittävästi lisää syvän laskimotulpan mahdollisuutta alaraajassa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Pinnallisissa laskimoissa voi ilmetä pinnallisia veritulppia
ja pinnallisten laskimoiden tulehdusta. Tällöin pinnallisten laskimoiden koettelussa
ne tuntuvat aroilta ja voivat tuntua kovilta. Paikallisesti voi olla kipua ja
punoitusta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona voidaan käyttää liikuntaa ja tukisukkia. Kirurgisen
hoittooimin voidaan suonikohjuja poistaa.&lt;br /&gt;

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;pj-veritulppa&quot;&gt;Veritulpassa on syytä hakeutua heti hoitoon&lt;/h2&gt;
  
Valtimoverenkiertoon päässyt irrallinen emboli eli veritulppa voi äkillisesti
tukkia alaraajan verenkierron. Verisuonten tukkiintuminen estää kudoksien
verenkierron ja sitä kautta niiden ravinnon ja hapen saannin ja voi johtaa
kudosten kuolemaan. Veritulppa on yleensä peräisin sydämestä, aortasta tai
sydämen väliseinän aukon kautta laskimoverenkierron puolelta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oireena on äkillinen voimakas kipu raajassa. Raaja muuttuu väriltään
vaaleammaksi ja kylmäksi sekä tunnottomaksi. Tutkittuna pulssit puuttuvat, raaja
on kylmä, tunnoton, vaalea ja iho voi olla marmoroitunut.&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tilanne vaatii päivystysluonteisesti verisuonikirurgisia toimenpiteitä, koska
raaja sietää verenkierron puutetta vain lyhytaikaisesti. On käytössä erilaisia
testejä ja kuvastamistekniikoita, joiden avulla on mahdollista todeta
veritulppa, sen sijainti ja lähde.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona voidaan käyttää suonen sisäisiä
toimenpiteitä, kuten liuotushoitoa perinteisten leikkausten lisäksi.
Hoitotulokset riippuvat veritulpan sijaintipaikasta ja hoidon nopeudesta. Valtimoveritulppa
täytyy hoitaa nopeasti, muuten on vaarana jopa joutuminen turvautumaan
amputaatioon.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Alaraajoissa esiintyy myös laskimoveritulppia. Niiden saamisen riski lisääntyy
mm. lentomatkojen aikana. Laskimopuolenkin syvää veritulppaa epäiltäessä on
välittömästi otettava yhteyttä päivystykseen. Jalka pitäisi pitää
mahdollisimman liikkumattomana kuljetuksessa päivystykseen, jotta tulppa ei
lähtisi liikkeelle.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Laskimoista veri palaa sydämeen ja sen mukana myös
veritulppa, jos se on laskimoissa muodostunut. Verenkierto kuljettaa sen
sydämen oikeaan puoliskoon ja sieltä edelleen matka voi jatkua keuhkoihin.
Keuhkoveritulppa on vakava sairaus ja voi johtaa kuolemaan, jos sitä ei todeta
ja hoideta välittömästi päivystysluonteisesti.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Syvän veritulpan yhteydessä raajassa on yleensä leposärkyä,
turvotusta pohkeessa, arkuutta ja kipua kävellessä. Diagnoosi varmistuu
ultraäänitutkimuksella.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ennaltaehkäisynä pitkään paikallanistumisen välttäminen,
tukisukkien käyttö lentomatkoilla. &lt;br /&gt;

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;pj-pohjehermo&quot;&gt;Pohjehermohalvaus (peroneuspareesi)&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Pohjehermo kulkee ulkosivulla polven alapuolella olevan
pohjeluun pään seudussa. Tietyissä asennoissa pitkään olemisen tai runsaan
kiipeämisen jälkeen, se voi joutua puristuksiin, . Puristusta voi syntyä
leikkaustoimien tai jalan kipsihoitojen yhteydessä. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;o:p&gt;&amp;nbsp;&lt;/o:p&gt;Vaivalle voivat altistaa tietyt sairaudet, alipaino ja 2
tyypin diabetes.&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Jos hermopiine on selvä, seuraa siitä jalkaterän lihasvoiman
heikkous ja jalkaterän läpsyminen kävellessä. Kipuja ja puutumista voi olla sääressä
hermon ärsytyksen johdosta. Kipua voi myös syntyä, kun jalka yrittää korvata
halvaantuneiden lihasten toiminnan muilla lihaksilla ja tämä johtaa niiden
ylirasitukseen.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;&lt;o:p&gt;&amp;nbsp;&lt;/o:p&gt;Lyhytaikaisen puristuksen jälkeen voi halvaus parantua ilman
hoitotoimia. Paranemista odotellessa on hyvä käyttää tukea helpomman kävelyn
mahdollistamiseksi. Jos pinne on ollut pidempikestoinen, halvaus ei välttämättä
parane ilman hoitoa. Silloin hoitolinjana on leikkaushoito.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
  
&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;pj-nyrjahdys&quot;&gt;Nilkan nyrjähdys paranee yleensä hyvin&lt;/h2&gt;

Nilkkanivel nyrjähtää helposti. Nilkassa on vähiten tukevuutta, kun se on
ojennettuna. Tavallisimmin nilkka vääntyy sisäänpäin, jolloin nilkan ulommaiset
nivelsiteet vaurioituvat. Niihin voi tulla eriasteisia vaurioita venähdyksestä
alkaen täyteen repeämään. Nivelsiteet ovat jossain määrin elastisia, mutta jos
ne joutuvat venymään joustorajojensa yli, ne venähtävät tai repeytyvät.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Nilkan
vääntyessä ulospäin, syntyy joskus luisia vaurioita, koska sisemmät nivelsiteet
ovat niin tukevia, että murtavat ennemmin luun kuin repeävät itse. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vamman jälkeen nyrjähdyksen oireina voi olla paikallinen arkuus ja turvotus
repeytyneissä nivelsiteissä ja mahdollisesti myös nilkan liikkeiden
rajoittuminen kivun vuoksi. Jos on syntynyt täydellinen nivelsiteiden repeämä
tai murtuma, voi nilkkanivelessä testattaessa olla ylimääräistä liikettä ja
löysyyttä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Diagnoosiin päästään tyypillisen vammamekanismi ja tutkimuslöydöksen
perusteella. Joskus röntgenkuvaus on tarpeen murtuman poissulkemiseksi.
Vaikeammissa vaurioissa joudutaan käyttämään myös magneettitutkimusta parhaan
hoitovaihtoehdon harkinnan tukena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yleensä nilkan nivelsiderevähtymät hoidetaan tuoreessa vaiheessa liimasiteellä.
Lepuuttamista useimmiten tarvitaan ja kävelyä on syytä rajoittaa muutamista
päivistä viikkoihin riippuen vamman vaikeusasteesta. Kylmäpakkauksilla
hautominen, useasti päivän aikana 15–20 minuuttia kerralla, helpottaa usein
kipuja tuoreessa vauriossa.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käsikaupan lääkkeitä voi käyttää kivun pitämiseksi
aisoissa. Jos vamman jälkeen ei toiminta nopeasti palaudu normaaliksi, nilkan
toimintakykyä on tarpeen harjoittaa fysioterapeutin ohjauksessa. Leikkaushoitoa
käytetään harvoin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nilkkojen toimintaa kannattaa parantaa liikehoidon keinoin nyrjähdysten
kipuvaiheen jälkeen. Aluksi voi itse liikutella ja pyöritellä nilkkoja kaikkiin
suuntiin. Sen jälkeen voi alkaa harjoitella varpaille ja kantapäille nousua.
Tätä voi tehdä myös pienellä korokkeella, jos haluaa lisää liikelaajuutta
harjoitukseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myöhemmässä vaiheessa esim. tasapainolauta on kätevä harjoitteluväline nilkan
toimintakyvyn parantamisessa. Kuntosaliharjoittelulla on mahdollista saada
lisää lihasvoimaa. Fysioterapeutti tai kuntosaliohjaaja voi tehdä
harjoitteluohjelman tämän tavoitteen toteuttamiseksi ja nilkan pitämiseksi
ihannekunnossa jatkossa. Yleensä nilkan nyrjähdys paranee hyvin jättämättä
merkittävämpää toimintahäiriötä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;pj-peroneus&quot;&gt;Peroneus-jännevammat&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Nilkan ulkosyrjän jänteet voivat tulehtua toistuvan
rasituksen tai ylikuormituksen seurauksena. Niihin voi tulla jännevenähdyksiä
tai repeämiä. Jänteet voivat mennä pois sijoiltaan, repeytyä osittain tai
kokonaan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Riskitekijöitä ovat urheilulajit, joissa nilkka joutuu
toistuvasti liikkumaan sivulta sivulle. Esimerkiksi koripallo. Korkeakorkoiset
kengät tai urheilulajiin huonosti sopivat jalkineet, lihaskireydet ja huono
lihaskunto voivat olla riskitekijöitä vamman saamiselle.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ne voivat vaurioitua samaan aikaan nilkan nivelsiteiden
vamman tai nyrjähdyksen kanssa. Sen yhteydessä jänteet voivat ylivenyttyä
pyrkiessään palauttamaan nilkkanivel oikeaan asentoonsa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Krooniset tulehdukset ilman yksittäistä merkittävää vammaa
ovat tavallisempia. Silloin muutoksia tapahtuu pikkuhiljaa ilman että niitä
erityisesti panisi merkille.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on paikallinen kipu nilkan ulkosyrjällä, turvotus ja
arkuus. Nilkassa voi olla yliliikkuvuuden tai epävakauden tunnetta kävellessä. &amp;nbsp;Voi olla tunne, että nilkka voisi antaa
periksi.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona käytetään lepoa, kipulääkitystä ja fysioterapiaa. Liikehoidolla
pyritään jalan suorituskyky optimoimaan. Kirurgista hoitoa käytetään
täydellisissä repeämissä ja muuten harkinnan mukaisesti. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hyvä hoidon toteuttaminen on olennaista, jotta nilkkaan ei
syntyisi toistuvia uusia vammoja, nilkan napsumista tai yliliikkuvuutta.
Jatkossa on hyvä käyttää lajikohtaisesti nilkan kannalta hyviä jalkineita.&lt;br /&gt;

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;pj-akilles&quot;&gt;Akillesjänteen vaivat, jännetulehdus ja repeämät, voivat lopettaa urheilijan
uran&lt;/h2&gt;

Pohjelihakset kantapäähän kiinnittävä akillesjänne voi tulehtua tai repeytyä.
Ärsytystä siihen voi aikaansaada liiallinen käyttö, raskaat harjoitukset ja muu
maksimaalinen rasitus. Se on erittäin vahva jänne. Vaaditaan melkoinen voima
tai virheellinen suoritus, jotta jänne saadaan repeämään. Jos näin käy, repeämä
voi olla osittainen tai täydellinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tulehduksessa todetaan jänteen seudussa, kantapään yläpuolella, kipua ja joskus
myös turvotusta. Jänne voi tuntua paksuuntuneelta. Samalla alueella saattaa olla
kipua pidempiä matkoja tai nopeampia pyrähdyksiä juostessa. Aamuisin voivat
liikkeet olla jäykkiä ja niissä joskus voi kuulua rahinaa. Yleensä tulehdus
ilmenee jonkun suuremman rasituksen tai tehokkaamman harjoittelujakson jälkeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jännetulehduksessa käytetään hoitona tulehduskipulääkkeitä, kylmähoitoa esim.
jääpakkauksilla hautomista ja lepoa. Toisinaan tarvitaan kortisonipistos. Jos
ei lääkkeillä ja levolla saavuteta riittävän hyvää toiminnallista tulosta, niin
leikkaushoito saatetaan harkita. Jos ei jännevaivoja hoideta kunnolla, niistä
voi olla vaivaa pitkän aikaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jänteen repeämä voi tulla jänteen nopean, voimakkaan rasituksen, kuten
tottumattoman henkilön tekemän urheilusuorituksen, kompastumisen tai kuoppaan
astumisen yhteydessä. Jos akillesjänne repeää, on kipu yleensä äkillinen ja
voimakas. Joskus voidaan repeämisen ääni kuulla vamman yhteydessä. Voi olla
mahdotonta kävellä varpailla, laittaa painoa jalan päälle tai askeltaa normaalisti,
jos jänne on revennyt.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Diagnoosi voidaan tehdä usein riittävän varmasti tapahtumahistorian ja lääkärin
tutkimuslöydöksen perusteella. Joskus ultraääni- tai magneettitutkimus on
tarpeen tulehduksen ja repeämän erottamiseksi ja repeämän asteen arvioimiseksi.
Osittainen repeämän voidaan hoitaa levolla, kylmähoidolla, kipulääkkeillä ja
sidoksella tai kipsauksella. Täydelliset repeämät voidaan leikata.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Akillesjänteen kiinnittymiskohta kantaluuhun voi ärtyä. Siihen voi muodostua
myös limapussin tulehdus eli bursiitti, jolloin paikalla todetaan arkuuden
lisäksi pullistuma. Tätä esiintyy, kun on käytetty kenkiä, jotka hankaavat tätä
aluetta runsaamman juoksemisen yhteydessä. Ongelma yleensä poistuu vaihtamalla
harjoituksiin paremmin sopivat kengät ja rajoittamalla matkojen pituutta.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;pj-hermopinne&quot;&gt;Nilkan hermopinne, tarsaalitunnelioireyhtymä, voi antaa jalkapohjan kipuja&lt;/h2&gt;

Jalkapohjaa hermotttava Tibialis posterior-hermo voi jäädä pinteeseen nilkan
sisäsivulla sen sisemmän luisen pullistuman alla niin sanotussa
tarsaalitunnelissa. Tämä voi tapahtua alueen jänteiden paksuuntumisen, vamman,
painavan kengän, reumaattisen tulehduksen tai nilkan virheellisen asennon seurauksena.
Vaivaa kutsutaan tarsaalitunnelioireyhtymäksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oireena on jalkapohjan polttava kipu, joka ei ole suoraan yhteydessä
kävelyrasitukseen. Se kuitenkin voi pahentua seisomisen ja kävelemisen
seurauksena. Myös yöllä voi olla särkyä. Kipua ja sähkötyksen tunnetta saadaan
usein aikaan koettelemalla tai koputtelemalla hermon kulkualuetta nilkan
sisäsivun luisen ulokkeen alapuolelta. Nilkan koukistus ylöspäin voi pahentaa
oireita. Varpaiden voimissa on joskus alentumista. EnMG eli
hermoratatutkimuksella pystytään varmistamaan diagnoosi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona käytetään virheasennon tai muun ärsyttävän tekijän poistamista. Jos
nilkassa on asento, joka pitää yllä hermon ärsytystä, voi tämän korjaavasta
tuesta olla apua. Leikkaukseen joudutaan turvautumaan harvoin hermon
vapauttamiseksi. Kipuhoitoa käytetään tarpeen mukaan.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;pj-nivelrikko&quot;&gt;Nilkan nivelrikko, kohtuullinen käyttö hyväksi&lt;/h2&gt;

Nilkkanivelessä esiintyy suhteellisen harvoin haittaavia nivelrikkomuutoksia,
harvemmin kuin lonkissa tai polvissa. Kuitenkin kaikissa nilkan nivelissä,
samoin kuin muissa jalan alueen nivelissä voi olla kulumamuutoksia ja
nivelrikkoa. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kun nivelten sileät rustopinnat tulevat rappeutuman tai
pienten vammojen johdosta epätasaiseksi, ne liukuvat huonommin toisiaan vastaan
ja liike muuttuu kankeammaksi ja mahdollisesti myös kivuliaaksi. Riskitekijöinä
on ikä ja ylipaino. Nilkan nivelrikon synnyn takana on usein tämän seudun
murtumat tai muut toistuvat vammat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nivelrikossa oireina saattaa olla rasituksen siedon alenemisen ja jalkasäryn
lisäksi nilkassa tuntuva rahina, turvotus ja jäykkyys liikutellessa varsinkin
yläsuuntaan. Tämä voi vaikeuttaa portaiden kulkua ylöspäin. Diagnoosi varmistuu
röntgenkuvauksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitotoimina käytetään lihaskunnon ylläpitoa ja kivun hoitoa lääkityksellä.
Leikkaushoitoina on tarjolla puhdistusleikkaus lievemmissä ongelmissa.
Tähystyksessä voidaan myös yrittää hoitaa rustovaurioita. Pidemmälle edenneissä
tilanteissa voidaan käyttää luudutusleikkausta tai keinonivelen asennusta.
Näillä kivut saadaan yleensä aisoihin, jos muut keinot eivät ole riittäviä.&lt;br /&gt;

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;pj-reuma&quot;&gt;Nivelreuma voi antaa oireita nilkassa ja jalassa&lt;/h2&gt;

Nilkkanivelessä tai muualla jalassa voi esiintyä oireina mm. turvotusta, kipua
ja kankeutta johtuen tulehduksellisista nivelsairauksista kuten esimerkiksi
nivelreumasta tai muista saman ryhmän vaivoista. Nämä ovat koko elimistön
sairauksia ja yleensä niitä sairastavilla on myös muita oireita ja kipuja
useissa nivelissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Diagnoosi voidaan varmistaa lääkärin tutkimuksella, laboratoriokokeilla ja
röntgenkuvauksella tai muilla kuvantamisen menetelmillä. Hoitona on perustaudin
hyvä hoito. Paikallista tulehdusta voidaan myös joutua hoitamaan pistoshoidoin
tai leikkaustoimin.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;
Nivelreuma antaa usein varpaiden nivelten tulehduksia. Se alkaa yleensä
alaraajojen osalta päkiäarkuutena ja aamujäykkyytenä. Kun nivelten tulehdus on
ärhäkkä, ne ovat kuumottavia ja turpoavat. Nivelreumassa päkiänivelet ovat
ensimmäisten joukossa, joihin voi tulla pahempia muutoksia taudin kuluessa.
Myöhäisvaikutuksina voi olla nivelten sijoiltaan menoja ja virheasentoja.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;pj-charcot&quot;&gt;Charcot-jalka&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Diabetes aiheuttaa pidemmän päälle hermovaurioita. Hermot kärsivät
ensin siellä minne johtavat hermoradat ovat pisimpiä. Myös jalan tuntohermot
vaurioituvat, tunto heikkenee ja verenkierto muuttuu jalkaterän alueella. &amp;nbsp;Sen jälkeen pieni vamma voi laukaista tilanteen,
jossa luuta hajottavien solujen toiminta tulee aktiivisemmaksi. Tämä voi johtaa
jalkaterän luiden ja nivelten pahoihin vaurioihin.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tuoreessa tilanteessa oireina on nilkan ja jalkapöydän
turvotus, punerrus ja kuumuus. Jalkaterä muuttuu muodoltaan. Tilanne voi olla
saman näköinen kuin rasitusmurtuma, kihti tai ruusu tulehdus. Diagnoosin
varmistamiseksi tarvitaan kuvantamistutkimuksia ja verikokeita muiden
mahdollisuuksien poissulkemiseksi.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Jalan tunto on alentunut ja kivuttomuus tai vähäinen kipu on
tyypillistä Jalka voi silti tuntua epävakaalta ja kävely on vaikeutunut.&amp;nbsp; &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona on lepo ja rasituksen välttäminen sekä pitkäaikainen
kipsihoito missä voi mennä vuosikin. Hoidon aikana ja jatkossa on ihon
haavautumisriski suuri. Erityisjalkineet ja pohjalliset ovat tarpeen.

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;pj-kantapaa&quot;&gt;Kipu kantapään alla, pehmustin voi olla vioittunut&lt;/h2&gt;
  
Kantaluun alla on ihmisellä oma pehmustintyyny, rasvapatja, jonka joustavuus
vähenee iän mukana. Joillain se voi olla huonosti kehittynyt synnynnäisesti.
Tämä alue saattaa ärsyyntyä vamman tai suuremman rasituksen jälkeen ja
seurauksena voi olla pitkäkestoinenkin kantapään kipu. Tutkittaessa todetaan
arkuutta suoraan kantapään alla sen keskikohdan alueella. Muuten ei yleensä
todeta merkittävää poikkeavaa.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;
Hoitona voidaan käyttää riittävän pehmeitä ja joustavapohjaisia kenkiä,
ulkopuolista pehmikettä esim. pehmeän kantalapun muodossa. Voidaan myös käyttää
korotuslappua, jossa kipualueen kohta on ohuempi tai puuttuu. Näin saadaan
painoa pois kipeästä kohdasta, rasituksen kohdistumista muuttumaan vähemmän
ärtyneelle alueelle ja lisäpehmikettä iskuja vaimentamaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kipualueelle voidaan myös harkita annettavaksi puudutinta tai kortisonia.
Kortisonista voi olla joskus enemmän haittaa kuin hyötyä pidemmällä aikavälillä.
Toistuvia pistoksia olisi syytä harkita tarkkaan, ainakin jos ei niillä saada
hyvää tehoa aikaan. Jos henkilöllä on ylipainoa, sen vähentäminen olisi
suotavaa. Kävelyn suoritustapaa voi myös yrittää muuttaa. Pitkittynyt vaiva on
joskus ongelmallinen ammateissa, joissa on paljon seisomaan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tavallisempi syy kantapään kipuun voi olla jalkapohjan
kalvojänteen tulehdus. Sen syynä voi olla poikkeuksellinen rasitus,
rakenteelliset seikat tai muutokset jalan ympäristössä esimerkiksi uudet kengät.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;pj-kalvojanne&quot;&gt;Jalkapohjan kalvojänteen tulehdus ja jalkapohjan luupiikki, holvin
laskeutuma voi olla perusvika&lt;/h2&gt;

Tavallisesti jalan paino on kolmen tukipisteen päällä, jotka ovat kantapää,
isonvarpaan ja pikkuvarpaan tyvi. Nämä kohdat ovat varustautuneet kantamaan
painoa. Isonvarpaan ja pikkuvarpaan tyven välillä on jalkapohjassa
poikittaiskaari ja näiden ja kantapään välillä pitkittäiskaari. Jos tämä
tilanne muuttuu esim. jalkapöydän kaarien laskeutumisena tai jalan kiertymisenä
johonkin suuntaan, seurauksena voi olla jalkapohjan kipu ja erilaisia muita
vaivoja. Altistavina tekijöinä ongelmille voi olla ylipaino ja paljon
seisomista tai kävelyä sisältävä työ.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pitkittäisholvin madaltumisen seurauksena venytetään kävellessä jalkapohjan
vahvaa kalvojännettä mikä aiheuttaa jatkuvia pieniä vammoja ja ärsytystä sen
kiinnittymiskohtaan jalkapohjassa, kantaluun etureunaan. Tämä aiheuttaa
jalkapohjan ja kantapään kipua. Kiinnittymiskohtaan voi kasvaa luupiikki, kun
elimistö pyrkii korjaamaan tilannetta. Tällöin luupiikki on seuraus eikä syy.
Tutkimuksessa todetaan arkuutta kantaluun etuosassa ja jalkapohjassa siitä
eteenpäin paikallisesti, ei juuri suoraan kantaluun alla kuten rasvapatjan
vaivoissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona näissä tilanteissa käytetään hyviä, tukevia kenkiä ja tarvittaessa
pohjallisia. Jalkapohjan kalvorakenteita voidaan venyttää päivittäin muutaman
kerran ja käyttää muutaman kuukauden ajan öisin lastaa, joka tukee nilkan
koukistukseen ylöspäin estäen yöaikaisen kalvojänteen kiristymisen.
Kipulääkitystä käytetään tarpeen mukaan. On käytetty myös paikallisesti
annettua kortisonia vaihtelevalla menestyksellä.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;pj-holvi&quot;&gt;Poikittaisholvin madaltuma voi antaa päkiän kipuja&lt;/h2&gt;

Jalkaterän etuosan poikittaisholvin madaltuman seurauksena voivat 2.-4.
varpaiden tyvikohdat alkavat ottaa liikaa painoa päälleen ja kipeytyvät. Tätä
kutsutaan metatarsalgiaksi. Oireina voi olla terävää kipua ensimmäisen-
neljännen varpaiden kiinnittymiskohtien takana tai tunnetta kuin kävelisi kivi
kengässä. Kipu yleensä pahenee seisoessa, kävellessä tai jalkapöydän
liikkeissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoidoksi voidaan asettaa pehmeä korotus kenkään 2.-3. jalkapöydänluun alle. Ei
kuitenkaan suoraan kipukohdan alle, vaan muutama sentti kantapään suuntaan,
jotta saataisiin paino kipualueelta vähenemään. Näillä keinoin on ajan kanssa
usein mahdollista saada jalkapohjan kipu etuosasta rauhoittumaan.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;pj-morton&quot;&gt;Mortonin taudissa on hermo ahtaalla jalkapöydässä&lt;/h2&gt;

Jalkapöydän luiden välissä kulkevat hermot voivat jäädä puristuksiin 2.-3. ja
3.-4. jalkapöydän luiden välille. Tätä kutsutaan Mortonin taudiksi tai Mortonin
metatarsalgiaksi. Sitä esiintyy useimmiten keski- ikäisillä naisilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oireina voi olla vastaaviin varpaisiin säteilevä, polttava tai sähköiskumainen
kipu seisomaan noustessa ja kävellessä. Myös puutumisen tunteita, pistelyä tai
kihelmöintiä voi ilmetä samalla alueella. Kapeat, jalkapöytää sivulta
puristavat kengät pahentavat oireita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lääkärin tutkimuksessa todetaan kipua painettaessa yhteen jalkapöydän luita
sivuilta ja myös arkuutta paikallisesti jalkapöydän luiden välissä. Joskus
tarvitaan röntgen- ultraääni- tai magneettitutkimus muiden mahdollisten syiden
poissulkemiseksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hoitona voidaan käyttää samanlaista tukea kuin on kuvattu edellisessä vaivassa.
Hyvät riittävän leveälestiset kengät on järkevää ottaa käyttöön.
Kortisonipistos on usein kokeilemisen arvoinen keino. Jos ei muuten selvitä,
leikkaushoitoa voidaan harkita.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;pj-marssi&quot;&gt;Jalkaterän marssimurtumissa on rasitusta vähennettävä&lt;/h2&gt;

Jalkapöydän luissa esiintyy myös marssimurtumia. Vaivaa yleensä edeltää
vähintään kohtuullisen asteinen rasitus. Tutkimuksessa havaitaan arkuutta
marssimurtuman alueella. Muutokset eivät aina näy heti alkuvaiheessa
röntgenkuvissakaan, mutta yleensä seurannassa asia selviää. Hoitona on
rasituksen vähentäminen.

&lt;h2 id=&quot;pj-isovarvas&quot;&gt;Isovarpaan tyvinivel, tavallisin nivelrikon paikka jalassa&lt;/h2&gt;
  
Myös varpaiden nivelissä voi olla kulumamuutoksia ja nivelrikkoa. Kun sileät
rustopinnat iän mukana rappeutuvat ja tulevat karheammiksi liikkeissään
toisiaan vasten, muuttuvat nivelten liikkeet myös kankeiksi, kivuliaiksi ja
vaivan edetessä rajoittuneiksi. Tavallisin nivelrikon ilmenemispaikka on
isovarpaiden tyvinivelet, muissa varpaiden nivelissä tavataan nivelrikkoa
harvemmin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Normaalikävelyssä kääntyy isovarvas joka askelen loppuvaiheessa ylöspäin. Jos
tyvinivelessä on kivulias nivelrikko, tämä voi aiheuttaa kipua ja tehdä kävelyn
hyvin hankalaksi. Hoitona on tuki, jolla estetään isonvarpaan kääntyminen
ylöspäin. Kätevin on ns. keinukenkä, missä kengän pohja on muotoiltu pyöreäksi
kävelyn helpottamiseksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsehoitona voidaan käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä lyhyenä
kuurina ja myös salvoja kipualueelle. Kylmähoito useamman kerran päivässä on
yleensä tehokasta. Kylmää ei saa antaa varpaiden alueelle tai jalkaankaan, jos
sen verenkierto on huono.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pahimmissa kipuvaiheissa on tärkeää pienentää jaloihin kohdistuvaa rasitusta.
Tämä voidaan tehdä käyttämällä keppiä, vähentämällä kantamista ja pudottamalla
painoa.

&lt;h2 id=&quot;pj-kihti&quot;&gt;Kihti, konjakki vähemmälle&lt;/h2&gt;

Isonvarpaan tyvinivelen tulehtuessa täytyy pitää mielessä kihdin mahdollisuus.
Kihti on aineenvaihduntasairaus, jossa virtsahapon suoloja kertyy elimistöön.
Jostain syystä tulehduksen mielipaikka on ison varpaan tyvi. Siinä tauti antaa
ensimmäiset merkkinsä yli puolella potilaista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tulehdus on hyvin kivulias, ja nivel voi olla selvästi turpea ja punertava.
Diagnoosi voidaan varmistaa nivelnesteen tutkimuksella ja laboratoriokokeilla
sekä röntgenkuvauksella. Hoitona on ruokavalion ohella lääkkeet. Tautikohtauksilla
on suuri uusiintumistaipumus ilman pysyviä ravintomuutoksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ruokavaliossa pitäisi rajoittaa ruoka-aineita, joissa on runsaasti
nukleiinihappoja. Tällaisia ovat sisäelimet, mäti, varsinkin pienet kalat,
pavut jne. Perinnetiedon mukaan myös konjakin, portviinin ja samppanjan kanssa
pitäisi pysytellä kohtuulinjalla.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;pj-vaivaisenluu&quot;&gt;Vaivaisenluulle ja vasaravarpaille ovat kunnon kengät tarpeen&lt;/h2&gt;

Vaivaisenluu on jalkaterän etuosan yleinen vaiva. Sen perimmäinen syy lienee
jalan rakenteen synnynnäinen heikkous, mutta sopimattomien kenkien käytöllä voi
vaivaa pahentaa. Tässä tilassa 1. jalkapöydänluu kääntyy sisään päin ja varvas
itse ulospäin. Ajan kuluessa voi isonvarpaan tyviniveleen kehittyä nivelrikko
ja ulkonevimpaan kohtaan tulla kivulias limapussintulehdus. hoitomuotona on
sopivien kenkien valinta ja oikaisulastojen käyttö. Kivuliaissa tilanteissa
voidaan leikkaushoitoa harkita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yleinen synnynnäinen rakenteellisen heikkouden aiheuttama ongelma jaloissa on
myös niin sanottu vasaravarvas. Siinä toisen - neljännen varpaiden tyvi- ja/tai
kärkinivelet koukistuvat niin että varpaiden kärjet osuvat alustaan ja jalka
muistuttaa ulkonäöltään vasaralla. Huonosti sopivat kengät edesauttavat
ongelman syntyä ja pahentavat oireita.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;pj-hoito&quot;&gt;Jalkojen kiputiloissa monipuolinen hoito on tärkeää&lt;/h2&gt;

Jalan kiputiloissa on sopivilla kengillä olennainen merkitys. Juoksukengissä
pitää olla riittävästi iskunvaimennusta. Pidempiä matkoja ei kannata juosta
kovalla alustalla. Lisäksi on hyvä lisätä juoksumatkan pituutta asteittain.
Mitä enemmän harjoitellaan, sitä enemmän pitää myös venytellä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kesäaikaan voi pyrkiä kävelemään paljain jaloin, koska se vahvistaa jalkapöydän
lihaksia. Talviaikaan voi jalkateriä jumpata levittämällä varpaita ja
opettelemalla tarttumaan esineisiin varpailla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos lenkkeily on jaloille liian rasittavaa, kannattaa vaihtaa muihin lajeihin.
Uimalla ja pyöräilyllä pääsee kohottamaan kuntoa yhtä tehokkaasti ja jalat
rasittuvat vähemmän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jalkojen kovettumat ja liikavarpaat kannattaa hoitaa huolellisesti ja iho pitää
ehjänä. Jalkaraspia on järkevää käyttää säännöllisesti samoin rasvata kuivemmat
kohdat, kuten kantapäät.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jalkojen rasitusvaivoissa voi kokeilla lämpimiä jalkakylpyjä ja varovasti
jalkoja hierovia laitteita. Niiden avulla voi jalkojen jännittyneitä lihaksia
saada rentoutumaan.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;pj-lasten&quot;&gt;Lasten kasvukivut&lt;/h2&gt;

Tavallisimmin 3-12 vuoden iässä noin puolella lapsista esiintyy alaraajojen
kipuja, jotka yleensä ilmaantuvat toistuvasti iltaisin nukkumaanmenon
yhteydessä tai unen aikana. Näitä on totuttu kutsumaan kasvukivuksi, vaikka ne
eivät ilmeisesti sinänsä liity kasvamiseen. Niitä ei esiinny pahiten iässä,
jolloin kasvu on voimakkainta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kivut tulevat tyypillisesti samanaikaisesti molemmille puolille, yleensä ne
tuntuvat pahiten säärten etuosissa ja polvien takana. Pohkeissa ja reisissäkin
kipuja voi olla. Usein kivut toistuvat aina samalla alueella. Lapsi voi herätä
yöunesta kivun vuoksi. Kipuja voi tulla useana iltana tai yönä peräkkäin ja
sitten voi olla kivuissa taukoa. Kivut voivat olla lyhytaikaisia tai kestää
useamman tunnin. Niitä saattaa tulla säännöllisesti vuosienkin ajan. Pahiten
kivut vaivaavat 6-10 vuoden iässä kumpaakin sukupuolta tasavertaisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Aamulla kivut ovat kuitenkin menneet ohi ja päivisin kipuja ei esiinny. Lapsen
liikkumisessa ei tässä vaivassa ole ongelmia. Kasvukivut eivät pahene
rasituksessa, eikä nivelten turvotuksia tai kuumotuksia esiinny. Myöskään
yleisoireita väsymyksen, ruokahalun muutosten, kuumeilun, suorituskyvyn laskun
tai laajempialaisten kipujen muodossa ei pitäisi esiintyä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kipujen varsinainen syy on epäselvä, erilaisia teorioita on esitetty. Onneksi
vaiva on hyvälaatuinen ja kivut yleensä loppuvat 9 ikävuoteen mennessä. Joskus
niitä saattaa jatkua tästä eteenpäinkin vielä muutaman vuoden ajan. Hoitona
yleisimmin käytetty keino on hieronta kivun aikana. Siitä on usein apua. Myös
lämpö- ja kylmäpakkauksia on käytetty kivun paikallisessa hoidossa. Alaraajojen
lihasten venyttelystä voi olla hyötyä. Lääkäriin on syytä turvautua ainakin,
jos kipuoireet eivät sovi tyypillisiksi kasvukivuiksi tai jos ilmaantuu oireita,
jotka viittaavat yleisempään sairaustilaan.&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;
&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjows3RNvIl4ajZRCiQHTCbSFFRwWY8krXfx5bFoQCRbLHdVh-rGNAh4XxflHv1OhDZOUYku7hgAhil4RPvLeOYVHWltbROJzH4BIsEvPk-L7DtPg41p0l2bmz3f3zrrCvMLRNYBMK_Xw7l/s1600/OsaJalka.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637735680765103938&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjows3RNvIl4ajZRCiQHTCbSFFRwWY8krXfx5bFoQCRbLHdVh-rGNAh4XxflHv1OhDZOUYku7hgAhil4RPvLeOYVHWltbROJzH4BIsEvPk-L7DtPg41p0l2bmz3f3zrrCvMLRNYBMK_Xw7l/s200/OsaJalka.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 174px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 200px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;

&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;pj-aivus&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos pohje- nilkka- ja jalkakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jalkakipu ja pohkeen turvotus, leposärky ja arkuus sekä kävellessä tuntuva kipu tai vain yksi näistä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Nilkan voimakas kipu kaatumisen tai muun suuremman vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Nilkan kipu ja ulkoisesti poikkeava muoto tai asento vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Nilkan kipu ja jalan päälle varauksen mahdottomuus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Voimakas kipu urheilusuorituksen jälkeen kantapään yläpuolella ja varpailla kävelyn mahdottomuus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pohkeen ja jalan voimakas kipu, vaaleneminen ja pulssin häviäminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pohje- nilkka- ja jalkakipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Äkillinen, voimakas kipu, turvotus ja lämpö.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipuun liittyy korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Leikkauksen jälkeen kivun paheneminen ja lämmön nousu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai so&lt;/div&gt;

&lt;b&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos Pohje- nilkka- ja jalkakivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pysähtymään pakottavat jalkakivut.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Nilkan kivulias liikerajoitus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu, jos siihen liittyy kipusäteilyä, tunnottomuutta tai pistelyä jalkaan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu ja pidempiaikainen turvotus, selvä punoitus tai lämpö.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu, jos se häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu, jos se ei anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jalkapohjan polttavat kivut.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Isonvarpaan tai varpaiden kivuliaat poikkeukselliset asennot.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Isonvarpaan turvotus ja kipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittyneet kivut, jotka eivät itsehoidolla asetu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu, johon eivät käsikauppalääkkeet auta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu, johon liittyy yleiskunnon huononemista tai painon laskua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu, joka ei vähene levon ja ajan myötä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pitkittynyt pohje- nilkka- tai jalkakipu nuorella ihmisellä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pohje- nilkka- ja jalkakipu, jos aiemmin on ollut pahanlaatuisia kasvaimia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jos on diabetes, kipu ja punoitus, turvotus tai lämpö kipualueella.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Lievät iän mukana tulevat kipuoireet.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jalan lievät ja ohimenevät rasitusvaivat.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievä pohje- nilkka- tai jalkakipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pohje- nilkka- tai jalkakivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Jalkaholvien madaltuma.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä pohje- nilkka- ja jalkakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.&lt;/div&gt;
  &lt;strong&gt;&lt;h4 id=&quot;pj-itteess&quot;&gt;Itsehoito&lt;/h4&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;

&lt;p data-end=&quot;4625&quot; data-start=&quot;4291&quot;&gt;Itsehoito sopii lievissä rasitus- ja lihasperäisissä tilanteissa, kun:&lt;br data-end=&quot;4364&quot; data-start=&quot;4361&quot; /&gt; – ei ole pohkeen turvotusta + leposärkyä (laskimotukoksen mahdollisuus → ei itsehoitoa)&lt;br data-end=&quot;4454&quot; data-start=&quot;4451&quot; /&gt; – ei ole nilkan voimakasta vammaa tai muodon muutosta&lt;br data-end=&quot;4510&quot; data-start=&quot;4507&quot; /&gt; – varaus (painon laittaminen jalalle) on mahdollinen&lt;br data-end=&quot;4565&quot; data-start=&quot;4562&quot; /&gt; – ei ole kuumotusta + kuume + punoitus (tulehduksen merkki).&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4678&quot; data-start=&quot;4632&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;4678&quot; data-start=&quot;4635&quot;&gt;1. Rasitus- tai lihasperäinen pohjekipu&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4796&quot; data-start=&quot;4679&quot;&gt;– Kevyt kävely&lt;br data-end=&quot;4696&quot; data-start=&quot;4693&quot; /&gt; – Pohkeen venytys &lt;strong data-end=&quot;4726&quot; data-start=&quot;4714&quot;&gt;hellästi&lt;/strong&gt;&lt;br data-end=&quot;4729&quot; data-start=&quot;4726&quot; /&gt; – Lämpölihaksille (lihasjännitys)&lt;br data-end=&quot;4765&quot; data-start=&quot;4762&quot; /&gt; – Kylmä äkilliseen venähdykseen&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4835&quot; data-start=&quot;4803&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;4835&quot; data-start=&quot;4806&quot;&gt;2. Nilkan lievä nyrjähdys&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;4960&quot; data-start=&quot;4836&quot;&gt;Sopii vain, jos:&lt;br data-end=&quot;4855&quot; data-start=&quot;4852&quot; /&gt; – ei ontumista&lt;br data-end=&quot;4872&quot; data-start=&quot;4869&quot; /&gt; – ei selvää turvotusta&lt;br data-end=&quot;4897&quot; data-start=&quot;4894&quot; /&gt; – nilkan sivusiteet eivät ole voimakkaasti kipeät kosketuksessa&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5068&quot; data-start=&quot;4962&quot;&gt;Itsehoito:&lt;br data-end=&quot;4975&quot; data-start=&quot;4972&quot; /&gt; – kohoasento&lt;br data-end=&quot;4990&quot; data-start=&quot;4987&quot; /&gt; – kylmä 10–15 min&lt;br data-end=&quot;5010&quot; data-start=&quot;5007&quot; /&gt; – kevyt liike (nilkan pyöritys, varvaskävely, kantakävely)&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5102&quot; data-start=&quot;5075&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;5102&quot; data-start=&quot;5078&quot;&gt;3. Jalkapohjan kivut&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5288&quot; data-start=&quot;5103&quot;&gt;Esim. jalkaholvin laskeuma tai jalkapohjan kireys:&lt;br data-end=&quot;5156&quot; data-start=&quot;5153&quot; /&gt; – jalkaterän rullaus pallolla&lt;br data-end=&quot;5188&quot; data-start=&quot;5185&quot; /&gt; – kevyt venytys (varpaiden ojennus/taivutus)&lt;br data-end=&quot;5235&quot; data-start=&quot;5232&quot; /&gt; – pohkeen venytys&lt;br data-end=&quot;5255&quot; data-start=&quot;5252&quot; /&gt; – hyvät kengät ja tukipohjalliset&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5342&quot; data-start=&quot;5295&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;5342&quot; data-start=&quot;5298&quot;&gt;4. Varvasnivelten ja päkiän lievät kivut&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5442&quot; data-start=&quot;5343&quot;&gt;– lepo&lt;br data-end=&quot;5352&quot; data-start=&quot;5349&quot; /&gt; – kylmä&lt;br data-end=&quot;5362&quot; data-start=&quot;5359&quot; /&gt; – tilavat kengät&lt;br data-end=&quot;5381&quot; data-start=&quot;5378&quot; /&gt; – päkiän pehmuste&lt;br data-end=&quot;5401&quot; data-start=&quot;5398&quot; /&gt; – rasituksen kevennys muutamaksi päiväksi&lt;/p&gt;  
&lt;p&gt;&lt;b&gt;5. Pitkittyneet jalkakivut&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;– Porras- ja mäkikävelyssä käytä tarvittaessa kaidetta ja ota portaat rauhallisesti, askel kerrallaan.&lt;br /&gt;– Kun kävelet kivun jälkivaiheessa, pyri mahdollisimman normaaliin kanta–päkiä–varvas -askellukseen, älä kävele jatkuvasti pelkillä varpailla tai jalkaterän ulkoreunalla.&lt;br /&gt;– Vältä alkuvaiheessa pehmeitä, epätasaisia alustoja (hiekka, nurmikko, mukulakivi), jotka lisäävät nyrjähdysriskiä.&lt;br /&gt;– Pitkittyneissä jalkapohjan kivuissa lempeä jalkapohjahieronta (esimerkiksi hieromalla jalkapohjaa pallon avulla) voi helpottaa jännitystä.&lt;/p&gt;

&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;pj-isatie&quot;&gt;Lisätietoa pohje- nilkka- ja jalkakivuista:&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01394/jalkateran-kiputilojen-ehkaisy-ja-itsehoito?q=alaraajat&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Jalkaterän kiputilojen ehkäisy ja itsehoito.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli alaraajojen &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00192&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;vammoista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00004&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;katkokävelystä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00317&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;penikkataudista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00039&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;veritulpasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.kaypahoito.fi/khp00046&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Syvä laskimotukos​ ja keuhkoembolia&lt;/a&gt; Käypä hoito.&lt;br /&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli säären &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&amp;amp;p_teos=dlk&amp;amp;p_artikkeli=dlk00802&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kivuista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli pinnallisesta &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00688&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;laskimotulehduksesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli pinnallisesta &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00331&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;suonikohjuista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01052&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Nilkan nyrjähdys&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/nilkan-nyrjahdys&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Nilkan nyrjähdys&lt;/a&gt; oireet, hoito ja kuntoutus Terveystalo.&lt;br /&gt;
Mehiläisen lääkäriaseman artikkeli nilkan  &lt;a href=&quot;https://www.mehilainen.fi/kipu/nilkkakipu/nilkan-nyrjahdys&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nyrjähdyksestä.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Lasse Lempainen artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.lasselempainen.fi/nilkkavammat/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Nilkan nivelside- ja peroneusvammat.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://bin.yhdistysavain.fi/1607320/UViAYmMGZzjUVNHMllXO0aOUPn/10.pdf&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peroneusjännevammat&lt;/a&gt; PDF-opas.&lt;br /&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli akillesjänteen &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00901&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;vaivoista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/tju00108&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;akillesjänteen vaivojen ehkäisy ja hoito.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Mehiläisen lääkäriaseman artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.mehilainen.fi/ortopedia/akillesjannevammat&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Akillesjännevammat.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00771/rasitusmurtuma-marssimurtuma?q=stressimurtumat&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Rasitusmurtuma ”marssimurtuma”&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01098&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kantapääkipu, ”plantaarifaskiitti”&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/plantaarifaskiitti&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Plantaarifaskiitti&lt;/a&gt; tietopaketti Terveystalo.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/tju00111&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Mortonin neurooma&lt;/a&gt; oireet, diagnoosi ja hoito Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.jalkaspesialisti.fi/jalkaongelmat/pakian-alueen-kipu-metatarsalgia/mortonin-neurooma/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Mortonin neurooma&lt;/a&gt; JalkaSpesialisti.&lt;br /&gt;



Käypä hoito yleiskatsaus &lt;a href=&quot;https://www.kaypahoito.fi/sll21362&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;alaraajan hermopinteet.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Terveyskirjasto &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/tju00112&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tarsaalitunnelioireyhtymän hoito.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/tju00094&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Jäykän isovarpaan hoito&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://lauricollan.fi/isovarpaan-tyvinivelen-kuluma-ja-sen-hoito&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Isovarpaan tyvinivelen kuluma ja sen hoito.&lt;/a&gt; Lauri Collan.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.kaypahoito.fi/khp00087&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Diabeteksen jalkaongelmat ja niiden ehkäisy (Charcot’n jalka)&lt;/a&gt; Käypä hoito.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo15942&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Charcot’n jalan nykyhoito&lt;/a&gt; Duodecimlehti.&lt;br /&gt;



Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00339&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;vaivaisenluusta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00065&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;ruususta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00032&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kihdistä.&lt;/a&gt;
&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;
Lisätietoa jalkakivuista englanniksi:
&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Wikipedian englanninkielinen artikkeli levottomista &lt;a href=&quot;http://en.wikipedia.org/wiki/Restless_legs_syndrome&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;jaloista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
NHS:n englanninkielinen artikkeli ääreishermoston &lt;a href=&quot;https://www.nhs.uk/conditions/peripheral-neuropathy/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;neuropatiasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Orthoinfon englanninkielinen artikkeli nilkan &lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/diseases--conditions/ankle-fractures-broken-ankle/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;murtumista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Orthoinfon englanninkieliset sivut nilkan &lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/diseases--conditions/arthritis-of-the-foot-and-ankle/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nivelrikosta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Amerikan Ortopedisen Kirurgian Akatemian englanninkielinen artikkeli kantapään &lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/diseases--conditions/plantar-fasciitis-and-bone-spurs/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kiputiloista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/diseases--conditions/sprained-ankle/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sprained Ankle&lt;/a&gt; causes, treatment AAOS / OrthoInfo.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.massgeneralbrigham.org/en/patient-care/services-and-specialties/sports-medicine/conditions/foot-ankle/ankle-sprain&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ankle Sprain&lt;/a&gt; Patient Guidance Mass General Brigham.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/22003-peroneal-tendonitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peroneal Tendonitis&lt;/a&gt; pain, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/peroneal-tendon-tear&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peroneal Tendon Tear&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; healing Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.physio-pedia.com/Peroneal_Tendinopathy&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peroneal Tendinopathy&lt;/a&gt; Physio-Pedi.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://patient.info/foot-care/heel-and-foot-pain-plantar-fasciitis/achilles-tendinopathy&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Achilles Tendinopathy&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Patient.info&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/diseases--conditions/achilles-tendon-rupture-tear/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Achilles Tendon Rupture (Tear)&lt;/a&gt; diagnosis &amp;amp; treatment AAOS / OrthoInfo.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.hss.edu/health-library/conditions-and-treatments/achilles-tendon-rupture-surgery&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Achilles Tendon Rupture&lt;/a&gt; surgery, recovery &amp;amp; aftercare (HSS).&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/15841-stress-fractures&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Stress Fractures&lt;/a&gt; symptoms, diagnosis &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/doctor/orthopaedics/stress-fractures&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Foot Stress Fractures / Overuse Injuries&lt;/a&gt; Patient.info.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://patient.info/foot-care/gout-leaflet&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Gout&lt;/a&gt; Patient.info leaflets causes, symptoms &amp;amp; treatment.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/4755-gout&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Gout&lt;/a&gt; Overview: symptoms, causes &amp;amp; management Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.nhs.uk/conditions/gout/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Gout&lt;/a&gt; What it is, symptoms &amp;amp; treatment NHS.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/15836-charcot-foot&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Charcot Foot&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/diseases--conditions/diabetic-charcot-foot/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Diabetic Charcot Foot&lt;/a&gt; (AAOS) OrthoInfo.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://foothealthfacts.org/conditions/charcot-foot&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Charcot Foot&lt;/a&gt; Foot Health Facts.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/22200-tarsal-tunnel-syndrome&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tarsal Tunnel Syndrome&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.physio-pedia.com/Tarsal_Tunnel_Syndrome&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tarsal Tunnel Syndrome&lt;/a&gt; Physio-Pedia.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/doctor/orthopaedics/tarsal-tunnel-syndrome&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tarsal Tunnel Syndrome&lt;/a&gt; Patient.info Doctor version.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://patient.info/foot-care/heel-and-foot-pain-plantar-fasciitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Plantar Fasciitis&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/14709-plantar-fasciitis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Plantar Fasciitis&lt;/a&gt; Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.nhs.uk/conditions/plantar-fasciitis/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Plantar Fasciitis&lt;/a&gt; NHS.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/foot-care/heel-and-foot-pain-plantar-fasciitis/mortons-neuroma&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Morton&#39;s Neuroma&lt;/a&gt; causes, symptoms &amp;amp; treatment Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/mortons-neuroma/symptoms-causes/syc-20351935&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Morton Neuroma&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/24263-peroneal-nerve-injury&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peroneal Nerve Injury&lt;/a&gt; Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/deep-vein-thrombosis/symptoms-causes/syc-20352557&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Deep Vein Thrombosis (DVT)&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.nhs.uk/conditions/deep-vein-thrombosis-dvt/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;DVT (deep vein thrombosis)&lt;/a&gt; NHS causes, symptoms &amp;amp; treatment.&lt;br /&gt;


Amerikan Ortopedisen Kirurgian Akatemian englanninkielinen artikkeli jalkapöydän ja nilkan &lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/diseases--conditions/stress-fractures-of-the-foot-and-ankle/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;rasitusmurtumista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Amerikan Ortopedisen Kirurgian Akatemian englanninkielinen artikkeli kantapään &lt;a href=&quot;https://orthoinfo.aaos.org/en/diseases--conditions/heel-pain/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kivusta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kipu.net/2010/04/laaja-alainen-kipu.html&quot;&gt;➤ Siirry Laaja-alainen kipu - sivulle&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/5242264476318950782/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/5242264476318950782' title='189 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/5242264476318950782'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/5242264476318950782'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2010/04/jalkakipu.html' title='Pohje- nilkka- ja jalkakipu'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9GM8Tg8iank2kqUyTwzBK73HISGg_K0-ZZgxCFTzibEP_qoQGpARpadQc_KTimzfw84lJqEupF3k9meVpO4RoJr4z1FGteM7hC5amSB3O0zs7sOfq3JD6Tdvk-5Vr1Ci4-OqcKb1gWUJS/s72-c/jalka2.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>189</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-459432486398978467</id><published>2026-07-25T21:10:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T13:25:14.359+03:00</updated><title type='text'>Laaja-alainen kipu</title><content type='html'>&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;

&lt;!--Sisällysluettelo--&gt;
&lt;div style=&quot;background: rgb(248, 248, 248); border-radius: 8px; border: 1px solid rgb(221, 221, 221); margin: 20px 0px; padding: 12px;&quot;&gt;
  &lt;strong&gt;Tämän sivun sisällysluettelo:&lt;/strong&gt;&lt;br /&gt;
  &lt;a href=&quot;#laa-nivelreuma&quot;&gt;Nivelreuma&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#laa-sle-sjogren&quot;&gt;SLE ja Sjögrenin oireyhtymä&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#laa-pmr&quot;&gt;Polymyalgia rheumatica&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#laa-myosiitit&quot;&gt;Tulehdukselliset lihastaudit&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#laa-postinfla&quot;&gt;Tulehdusten jälkeiset niveloireet&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#laa-borrelioosi&quot;&gt;Borrelioosi&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#laa-kilpirauhanen&quot;&gt;Kilpirauhasen häiriöt ja kipu&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#laa-b12-rauta&quot;&gt;B12- ja raudanpuute ja kipu&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#laa-fibromyalgia&quot;&gt;Fibromyalgia&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#laa-laake-vieroitus&quot;&gt;Lääkitys- ja vieroituskipu&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#laa-trauma&quot;&gt;Traumat ja kipu&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#laa-uni&quot;&gt;Unihäiriöt ja kipu&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#laa-mieliala&quot;&gt;Masennus, ahdistus ja kipu&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#laa-longcovid&quot;&gt;Pitkittynyt koronatauti ja kipu&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#laa-sensitisaatio&quot;&gt;Kipuhermoradan herkistyminen&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#laa-sarkopenia&quot;&gt;Ikäihmisen lihasongelmat&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#laa-paavist&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/a&gt; |
  &lt;a href=&quot;#laa-piittsee&quot;&gt;Itsehoito&lt;/a&gt; |  
  &lt;a href=&quot;#laa-saatie&quot;&gt;Lisätietoa laaja-alaisesta kivusta&lt;/a&gt; |
&lt;/div&gt;
&lt;div class=&quot;kipu-content&quot;&gt;
&lt;!--============ LAAJA-ALAINEN KIPU ============--&gt;
&lt;h3 id=&quot;laaja&quot;&gt;&lt;br /&gt;Laaja-alaisen kivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/h3&gt;
&lt;table class=&quot;table-kipu&quot;&gt;
  &lt;caption class=&quot;mobile-head&quot;&gt;Laaja-alaisen kivun yleisimmät syyt ja yleisyys&lt;/caption&gt;
  &lt;thead&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;th&gt;Kivun syy&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Yleisyys&lt;/th&gt;
      &lt;th&gt;Huomioitavaa&lt;/th&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/thead&gt;
  &lt;tbody&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Nivelten turvotus ja aristus, pitkä aamujäykkyys, symmetrinen alku molempien raajojen samoista nivelistä samanaikaisesti&quot;&gt;Nivelreuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Varhainen hoito ehkäisee vaurioita; reumalääkärin seuranta&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;SLE: moninaisia aaltoilevia nivelten ja lihasten oireita, valkosormisuutta, yleisoireita ja kasvojen perhosihottuma ; Sjögren: silmien ja suun kuivuminen ja nivel- ja lihaskivut.&quot;&gt;SLE ja Sjögrenin oireyhtymä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinaisempi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Monimuotoiset oireet&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Nopeasti alkanut niska-, olka- ja lonkkaseudun kipu ja jäykkyys molemmin puolin kehoa. Korkea tulehdusarvo laboratoriokokeissa.&quot;&gt;Polymyalgia rheumatica, lihasreuma&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvoin alle 50-vuotiailla&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Myosiitit: autoimmuuni tulehdus. Hitaasti kehittyvä lihasten heikkous reisissä ja hartioissa, arkuus ja yleisoireet lämpöilyn ja väsymisen muodossa.&quot;&gt;Tulehdukselliset lihastaudit&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Harvinainen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Lääkärin arvio tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Virus- tai bakteeritulehdusten jälkeen pitkittyviä tai palaavia nivel- ja lihaskipuja.&quot;&gt;Tulehdusten jälkeiset niveloireet&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Usein itsestään rauhoittuva ajan kanssa&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Nivelten ja lihasten vaihtelevia kipuoireita voi tulla jopa kuukausien kuluttua punkin puremasta. Lisäksi voi olla repiviä kipua usein pahiten öisin, uupumista ja väsymystä.&quot;&gt;Borrelioosi&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen riskialueilla&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Punkin pureman jälkeisen ihottuman tunnistaminen ja hoito on tärkeää&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Kilpirauhasen seudussa voi olla paikallisia kipuja ja arkuutta samoin voi olla turvotusta tai puristuksen tunnetta.&quot;&gt;Kilpirauhasen häiriöt ja kipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipu harvemmin voimakasta&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;  
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Pitkäaikaisissa puutostiloissa voi olla lihaskipuja ja heikkoutta, pistelyä, puutumista ja särkyä raajoissa samoin yleisoireita uupumisen ja heikkouden muodossa.&quot;&gt;B12- ja raudanpuute ja kipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ennaltaehkäistävä vaiva&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Laaja-alainen, paikkaa vaihtava, pitkäaikainen kipu ja arkuus pehmytosissa, voimakas uupuminen ja unihäiriö ilman todettavia kudosvaurioita.&quot;&gt;Fibromyalgia&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipukuntoutus saattaa olla tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Opioidit, triptaanit, kofeiini ym. voivat aiheuttaa vieroitusoireita lihas- ja vatsakivun kouristusten yms muodossa.&quot;&gt;Lääkitys- ja vieroituskipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen pitkäaikaiskäyttäjillä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Ei äkkinäisiä lopetuksia ilman ohjeita&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Akuutin vamman jälkeen kipu voi pitkittyä ja yleistyä keskushermoston herkistymisen vuoksi.&quot;&gt;Traumat ja kipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kivun hyvä hoito vamman yhteydessä tärkeää&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Univaje lisää kipuherkkyyttä ja helposti ylläpitää kipukierrettä.&quot;&gt;Unihäiriöt ja kipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Unirytmi olisi hyvä pitää mahdollisimman normaalina&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Mielialatekijät voimistavat kivun kokemusta ja pitkittymistä.&quot;&gt;Masennus, ahdistus ja kipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Joskus tarvitaan masennuksen hoitotoimia&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Infektion jälkitila: lihas- ja nivelkivut, rasitusherkkyys ja unihäiriöt.&quot;&gt;Pitkittynyt koronatauti ja kipu&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen sairastaneilla&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Asteittainen kuormituksen lisäys&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Keskushermoston herkistyminen voimistaa kipua vaikka vaurio olisi alunperin pieni tai se olisi jo parantunut.&quot;&gt;Kipuhermoradan herkistymiseen&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Melko yleinen pitkittyneessä kivussa&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Kipukuntoutus voi olla tarpeen&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
    &lt;tr&gt;
      &lt;td class=&quot;tooltip&quot; data-info=&quot;Ikääntymiseen liittyvä lihasmassan ja -voiman lasku voi aiheuttaa kipuja ja kuormittuneisuutta normaalissa arkielämässä.&quot;&gt;Ikäihmisen lihasongelmat&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Yleinen iäkkäillä&lt;/td&gt;
      &lt;td&gt;Voimaharjoittelu ja yleiskunnon ylläpito arkiliikunnalla hyödyllistä&lt;/td&gt;
    &lt;/tr&gt;
  &lt;/tbody&gt;
&lt;/table&gt;
  

&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKVe-z5lmZ3Hpind94PMUoXrcvbuc7LTI1ZYG6fTgQ-LX4QdPWhVnEq43sbG3A04E-hD19Z6Ni6YxUqgvxlG_lvQK48TtqEO7rfCBhvDvNfpLkdcMuCHU8ybx3SMXXxRmBZD3xFM9ITB3Z/s1600/yleiskipu11.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; height=&quot;307&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKVe-z5lmZ3Hpind94PMUoXrcvbuc7LTI1ZYG6fTgQ-LX4QdPWhVnEq43sbG3A04E-hD19Z6Ni6YxUqgvxlG_lvQK48TtqEO7rfCBhvDvNfpLkdcMuCHU8ybx3SMXXxRmBZD3xFM9ITB3Z/s320/yleiskipu11.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;laa-nivelreuma&quot;&gt;Nivelreuma on edelleen vaikea tauti&lt;/h2&gt;
&lt;br /&gt;
Jos ihmisellä esiintyy laajalla alueella tai lähes kaikkialla kipua tai särkyä,
niin usein vaivasta kärsijä alkaa epäillä nivelreuman mahdollisuutta. Tästä ei
kuitenkaan yleensä ole kysymys, vaan kyseessä on harmittomampi tilanne.&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Varsinainen nivelreuma alkaa tyypillisesti vähitellen ilmaantuvin niveloirein.
Aamuinen jäykkyys sormissa ja päkiöiden arkuus on tavallisia oireita alussa.
Vaivat tulevat useimmiten ensin sormien tyvi- tai keskiniveliin, varpaiden
tyviniveliin, nilkkoihin, ranteisiin tai polviin. Tyypillistä reumalle on
useiden nivelten turpoaminen, samanaikaisesti sekä oikealla että vasemmalla
puolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tulehtuneet nivelet ovat arkoja kosketellessa, varsinkin aamuisin, ne voivat
turvota, kuumottaa ja niihin voi syntyä liikerajoitusta. Yleensä lepokipua ei
kuitenkaan ole. Niveltulehdusten lisäksi saattaa ilmaantua jänteiden
kiinnittymiskohtien ärsyyntymistiloja ja nivelten läheisten limapussien
tulehduksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ennakoivina oireina voi olla väsymistä, ruokahaluttomuutta, laihtumista,
lämpöilyä ja muidenkin sairauksien yhteydessä tavattavia oireita. Nivelreuman
yhteydessä saattaa esiintyä hyvin erilaisia oireita, koska tauti on
luonteeltaan koko elimistön sidekudoksen sairaus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nivelreuman perussyytä ei edelleenkään varmuudella ymmärretä. Sen katsotaan
olevan ns. autoimmuunisairaus eli elimistön immuunimekanismin häiriö.
Immuunijärjestelmä osallistuu mm. elimistön puolustautumistehtäviin.
Todennäköisesti nivelreuman puhkeamisessa on merkitystä jollain tulehduksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Taudin diagnoosi joudutaan usein tekemään pääosin taudinkuvan perusteella.
Laboratoriokokeissa voidaan havaita reumaan sopivia muutoksia, kuten
esimerkiksi laskon kohoamista. Reumatekijä saattaa olla koholla, mutta näin voi
olla, vaikkei ihmisellä nivelreumaa olisikaan. Röntgenkuvissa havaitaan ainakin
ajan kuluessa monesti reumaan sopivia muutoksia sormien tai varpaiden
nivelissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nivelreumassa on lääkehoidolla keskeinen merkitys. Hoitotulokset ovat sitä
paremmat, mitä aiemmin se päästään aloittamaan. Nykyisillä hoidoilla saadaan
hyviä tuloksia, joten hoitoon hakeutumista ei kannata lykätä. Hoito vaatii
kokemusta, jota on käytössä reumatologian erikoislääkärin vastaanotolla.
Tärkeätä on pitää huolta nivelien toimintakyvystä taudin kuhunkin vaiheeseen
sopivalla nivelten käytöllä.&amp;nbsp; &amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbmal9XxGxVhAvu-_dK33ZHGb81nbC_x50Z9e0mGC9Gzq7-KBFBoIWwSJvsto6iQ7n90frGzsMhGLbcFRuO23SwlxtaqMReBv2_D78r49QDCjNmL3kH4zC7fWKMQRbtptUQ3mHNqW14_3VCAvaMv2IH7vnnbF9Uh-pQuXP6bgSSz8gRWBJGpybNbthkvHW/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;laa-sle-sjogren&quot;&gt;SLE ja Sjögrenin oireyhtymä&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Sidekudoksen sairauksien ryhmään kuuluu reumatautien lisäksi
joukko harvinaisempia sairauksia. Yleistynyt punahukka (systeeminen lupus
erythematosus, SLE) ja Sjögrenin oireyhtymä ovat autoimmuunisairauksia, joissa
elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää omia kudoksia vastaan.&lt;b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;SLE:n syy on tuntematon. Todennäköisesti tarvitaan sekä
perintötekijöiden ja ympäristötekijöiden vuorovaikutusta, jotta tauti
puhkeaisi. Tauti alkaa naisilla sukukypsässä iässä, joten ajatellaan että
sukupuolihormoneilla voi olla vaikutusta sairastumiseen. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;SLE:n riskitekijöiksi on todettu tupakanpoltto,
ultraviolettivalo, yhdistelmäpillereiden käyttö ehkäisyyn ja useat
virusinfektiot. Sulfa ja monet muut lääkeaineet voivat antaa samantapaisia
oireita kuin SLE. Oireet kuitenkin loppuvat, kun lääkeaineen käyttö lopetetaan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Immuunijärjestelmä vaikuttaa lähes kaikkiin elimiin, joten
taudin oirekuva voi olla vaihteleva. Yleensä oireissa on mukana yleisoireita
kuten kuumeilua, laihtumista ja väsymystä. Kaikki elimet voivat sairastua. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Suuhun ilmaantuu haavaumia ja hiustenlähtöä esiintyy. Nivelten
kipuja tulehdusoireita on lähes kaikilla. Nivelet eivät kuitenkaan vaurioidu,
vaikka sormiin voi kehittyä virheasentoja. Sisäelimissä voi olla
tulehdusmuutoksia ja keskushermoston oireita esiintyy myös. Verisuonten
tukokset ovat yleisiä ja verenkuvassa voi olla muutoksia.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ihottumaa on suurella osalla sairastuneista auringonvaloa
saavilla alueilla. Perhosen muotoinen hilseilevä ihottuma kasvoilla on taudille
tyypillinen.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Asianmukaisella lääkityksellä taudin kanssa voi olla
oireettomia jaksoja ja muutenkin taudin kanssa voi selvitä kohtuullisesti.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Omahoitona on riittävä lepo, aurinkosuojan käyttö,
tulehdusta hillitsevä ruokavalio ja säännöllinen lääkäriseuranta tärkeää.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Sjögrenin oireyhtymän keskeisimpiä oireita ovat silmien,
suun ja sukuelinten limakalvojen kuivuminen. Tautiin sairastuneet ovat
valtaosin naisia. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tässä tapauksessa elimistön kehittämät vasta-aineet
suuntaavat toimintaansa erittäviin rauhasiin. Taudin syytä ei tunneta.
Epäillään että sukupuolihormoneilla on vaikutusta sairastumiseen. Oireyhtymä
voi esiintyä itsenäisenä tai liittyen muihin saman tyyppisiin tauteihin.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireisto usein alkaa silmien kirvelynä. Kuiva suu voi
aiheuttaa nielemisvaikeuksia ja hengityselinten limakalvojen kuivuus yskää ja
nenän kuivumista. Muutenkin kuivista limakalvoista aiheutuu haittaa. Yleisoireita
ilmaantuu väsymyksen ja kivuliaisuuden muodossa. Jos ne ovat etusijalla, voi
diagnoosin pääsy olla vaikeaa&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vaivojen selvittelyssä käytetään laboratoriokokeiden ja
näytepalojen oton lisäksi kyynelerityksen mittausta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Parantavaa hoitoa ei ole. Lääkehoidon lisäksi käytetään
esim. keinokyyneleitä ja haihtumista estäviä laseja. Kyynelnesteen poistumista
voidaan yrittää estää hoitotoimin. Hampaiden kunnosta on pidettävä hyvää
huolta. Asianmukaisin hoitotoimin voidaan sen kanssa selvitä kohtuudella.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;


&lt;h2 id=&quot;laa-pmr&quot;&gt;Polymyalgia rheumatica (Lihasreuma)&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Polymyalgia rheumatica (Lihasreuma) on yli 50-vuotiaiden
tulehduksellinen reumasairaus, joka aiheuttaa symmetrisesti lihaskipuja ja
jäykkyyttä erityisesti hartioissa ja niskassa sekä ylä- ja alaraajojen suurissa
lihasryhmissä. Tavallisesti tautiin sairastuneet ovat noin 70-vuotiaita. Naisia
heistä on kaksi kolmasosaa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Aiheuttajaa ja syytä ei tiedetä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireet alkavat yleensä nopeasti. Joskus alku voi olla
hitaampaa kestäen muutaman viikon tai kuukauden. Symmetrinen kipu ja jäykkyys
ilmenee hartioissa, niskassa ja lantiolla. Aamujäykkyys voi olla mittavaa ja
ihminen voi jopa tarvita apua kotona selviämisekseen.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Viidenneksellä tautiin voi liittyä suurten valtimoiden
tulehdus eli ns. jättisoluarteriitti. Sen oireina on päänsärky ja leukojen
väsyminen syödessä. päänahan arkuus, käsien väsyminen ja näköhäiriöt. Silmien
verisuonten tulehdus voi heikentää näköä ja johtaa jopa sokeuteen, jos ei
tautia todeta ja hoideta ajoissa&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Mukana on sairauden yleisoireita kuten väsymystä,
laihtumista.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Laboratoriokokeissa ovat tulehdusarvot koholla, lisänä voi
olla lievää anemiaa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tutkittuna olissa ja lonkissa on kivuliaisuutta ja
liikerajoitusta. Suurissa lihasryhmissä on paineluarkuutta.
Ultraäänitutkimuksessa voi näkyä pehmytosien tulehdusmuutoksia.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona käytetään pitkäaikaista&lt;b&gt;&amp;nbsp;&lt;/b&gt;glukortikoidi
lääkitystä. Sen aikana on huolehdittava, ettei pääse syntymään osteoporoosia.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Polymyalgia rheumatican syitä ei tunneta eikä sen ehkäisy
ole mahdollista. Lääkitys poistaa oireet käytännössä kaikilta potilailta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

  &lt;h2 id=&quot;laa-myosiitit&quot;&gt;Tulehdukselliset lihastaudit (myosiitit)&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tulehdukselliset lihastaudit ovat autoimmuunisairauksia,
joissa elimistö hyökkää omia lihassoluja vastaan. Tauteja on eri tyyppejä esimerkiksi
monilihastulehdus (polymyosiitti) ja iho-lihastulehdus (dermatomyosiitti). Ne
ovat harvinaisia. Sairastuneista on kaksi kolmesta naisia.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Sairauden syy on tuntematon. Se voi liittyä muihin sidekudossairauksiin tai
virusinfektioihin.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina on monilihastulehduksessa hitaasti kehittyvä
raajojen tyviosien lihasheikkous. Siihen voi liittyä kipua, ja väsymystä. Iho-lihastulehdus
alkaa ihon oireilla. Myöhemmin ilmaantuu samantyyppisiä lihasheikkouden
oireita.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Lihasheikkouden vuoksi raajojen toiminta huononee ja kotona
selviäminen vaikeutuu. Tuolista ylösnousu voi olla haastavaa, samoin käsien
nosto ylöspäin. Yleisoireita kuten lievää lämpöä ja laihtumista voi liittyä
oirekuvaan.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Taudin määrittämisessä käytetään laboratoriokokeita,
kuvantamistutkimuksia ja koepalasta tehtyjä tutkimuksia. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona on pitkäaikainen kortisonilääkitys. Omahoidolla,
sopivalla ruokavaliolla ja fysioterapialla on pidettävä fyysistä toimintakykyä
yllä.&lt;br /&gt;

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;laa-postinfla&quot;&gt;Tulehdusten jälkeiset niveloireet asettuvat yleensä itsestään&lt;/h2&gt;
  
Useiden erilaisten tulehdusten jälkeen voi muutaman viikon kuluttua ilmaantua
nivel-, jänne-, tai lihasoireita. Näin tapahtuu varsinkin suoliston ja
virtsateiden tulehdusten yhteydessä. Usein esiintyy jälkeenpäin tautiin sopivia
oireita, joissa ei kuitenkaan varmuudella saada näytettyä yhteyttä
tulehdukseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tulehduksen jälkeisissä niveloireissa ärsyyntyy useimmiten korkeintaan muutama
nivel samanaikaisesti ja yleensä epäsymmetrisesti. Lihas ja jänneoireet voivat
olla hyvinkin vaihtelevia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tämän tyyppiset oireet on pitkittyessä hyvä selvittää lääkärin vastaanotolla.
Suurin osa tulehdusten jälkeisistä oireista ei vaadi erityisempää hoitoa, vaan
ne asettuvat ajan kanssa itsekseen. Osa voi kuitenkin vaatia
hoitotoimenpiteitä.&lt;br /&gt;

&lt;h2 id=&quot;laa-borrelioosi&quot;&gt;Borrelioosi, tarkkaile punkkeja&lt;/h2&gt;
  
Punkkien pureman kautta tarttuva borrelioosi voi aiheuttaa mm. niveloireita. Bakteeri
voi siirtyä punkista ihmiseen, jos puutiainen on ollut pureutuneena ihoon
vähintään vuorokauden. Yli 5 cm:n läpimittainen, seurannassa vaeltava punoitus
yli viikon kuluttua puremasta on varma merkki varhaisvaiheen infektiosta. Jos
punkin pureman jälkeen alueelle ilmaantuu rengasmainen ihottuma, sitä kannattaa
välittömästi käydä näyttämässä lääkärille. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tässä vaiheessa tilanne hoidetaan helposti
antibioottikuurilla, joka tappaa kaikki bakteerit. Jos ihottumaa ei huomata tai
se ei ole ilmaantunut tyypillisesti, tauti voidaan myöhemmin mahdollisesti diagnostisoida
verikokeesta kohonneiden vasta-aineiden perusteella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jatkossa voi ilmaantua lihas- ja nivelvaivoja sekä oireita muissa elimissä.
Mitä myöhemmin tauti diagnostisoidaan, sitä monimutkaisempaa ja tuloksiltaan
epävarmempaa hoito on.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;laa-kilpirauhanen&quot;&gt;Kilpirauhasen häiriöt ja kipu&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Sekä kilpirauhasen vajaatoiminta että liikatoiminta syntyvät
usein autoimmuniteetin pohjalta. Tilanne on sama koskien tulehduksellisia
reumasairauksia. Voi ajatella, että ihminen, jolla on yksi autoimmuunisairaus,
herkemmin sairastuu toiseen.&lt;br /&gt;
Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi)&amp;nbsp;voi aiheuttaa muiden oireiden
lisäksi kipuja lihaksissa. Lihakset ja jänteet voivat tuntua jäykiltä.
Palautuminen urheilusuorituksen jälkeen voi olla hitaampaa. Lihakset supistuvat
ja rentoutuvat tavallista hitaammin. Nivelet voivat kipeytyä ja jäykistyä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Silmien ja soliskuopan seudussa, käsissä ja jaloissa voi
olla turvotusta. Käsissä voi olla puutumista ja heikkouden tunnetta. Paino voi
nousta. Yleisoireena voi olla väsymystä ja aloitekyvyn alentumaa. Kädet ja jalat
sekä rintakehä voivat itsestä tuntua viileiltä. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kilpirauhasen liikatoiminnassa (hypertyreoosi) elimistön
aineenvaihdunta kiihtyy. Kaikkinainen elimistön toiminta muuttuu vilkkaammaksi.
Kunto huononee ja väsymystä ilmaantuu. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kipuoireita ei yleensä ole. Liikatoiminnan yleisimmän syyn,
Basedowin taudin yhteydessä voi silmäoireisiin, kuten silmien pullistumiseen ja
luomien turvotukseen, liittyä myös kipua. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;laa-b12-rauta&quot;&gt;B12- ja raudanpuute ja kipu&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ravitsemukselliset tekijät kuten vitamiini- ja
hivenainepuutokset voivat aiheuttaa lihaskipuja ja hermosto-oireita. Ihmisen
solut tarvitsevat B12 vitamiinia DNA:n valmistamiseen. Sitä saa vain
eläinperäisestä ruoasta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;B12-vitamiinin puutos voi syntyä imeytymisen häiriöstä ja
tai sen riittämättömästä määrästä nautitussa ravinnossa. Ikääntyneillä
ihmisillä takana on yleensä imeytymisen häiriö mahalaukussa esimerkiksi mahakatarrin,
mahalaukun poiston jälkitilan tai joidenkin lääkkeiden tai runsaan alkoholin käytön
johdosta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ravinnossa sitä on maksassa, liha- ja maitotuotteissa. Sitä
on riittävästi sekaravinnossa. Tiukalla vegaanisella ruokavaliolla olevien
kannattaa harkita B12 vitamiinilisää.&lt;br /&gt;
Oireina esiintyy väsymystä, käsien ja jalkojen pistelyä ja tunnottomuutta, käsien
ja jalkojen polttelua ja yleistä heikkoutta. Kieli voi tulehtua ollen punainen,
sileä ja arka.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Seurauksena puutoksesta löytyy verikokeissa anemia, missä punasolujen
tilavuus on tavallista suurempi.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Raudan puutos ravinnossa voi aiheuttaa erilaisia oireita.
Koska ne ilmaantuvat asteittain ja hitaasti, niitä voi olla vaikea yhdistää
raudanpuutokseen. Naisilla on ilmiö miehiä tavallisempaa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina usein kuvataan muiden oireiden lisäksi olevan päänsärkyä,
alavireisyyttä, laaja-alaisia nivel ja lihaskipuja, jotka voivat muistuttaa fibromyalgiaa,
lihasheikkoutta, ihon tuntomuutoksia ja kipukynnyksen alenemista.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Laboratoriokokeissa todetaan anemiaan sopivia verenkuvan
muutoksia ja ferritiinipitoisuus voi olla alentunut. Ferritiini kuvastaa
elimistöön varastoituneen raudan määrää. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona voidaan ruokavalion korjauksella tai lisäämällä
vitamiineja tai rautaa tilanne normalisoida.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;laa-fibromyalgia&quot;&gt;Fibromyalgiassa voivat kaikki paikat olla kipeitä&lt;/h2&gt;

Viime vuosina on entistä enemmän kiinnitetty huomiota oireyhtymään, jota
kutsutaan fibromyalgiaksi. Sillä tarkoitetaan laaja-alaista kipuoiretta, johon
liittyy yleisiä oireita kuten heikkoutta, unihäiriöitä ja aamujäykkyyttä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillisimmillään on kipu laajalla tai usealla alueella epämääräistä särkyä,
kolotusta ja jomotusta. Usein on jokin alue voimakkaammin kivulias. Erään
tutkimuksen mukaan yli puolet potilaista saivat ensimmäiset oireet ranteisiin
ja käsiin. Usein vaivaan liittyvä uupumus on voimakasta. Väsymys voi häiritä
jopa heräämistä. Unihäiriöitä esiintyy usein lähinnä öisinä heräämisinä ja
nukahtaminen uudelleen on vaikeata.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suurella osalla fibromyalgiasta kärsivistä on muita oireyhtymiä, kuten ärtynyt
paksusuoli, jännityspäänsärkyä, kuukautishäiriöitä tai sydäntuntemuksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lääkärin tutkimuksessa havaitaan poikkeuksellisen voimakkaita kipuja monilla
alueilla tyypillisissä kipupisteissä. Lääkärin täytyy sulkea muut pois muut
sairaudet, jotka voisivat aiheuttaa tämäntyyppisiä vaivoja. Vasta sen jälkeen
oireita voidaan pitää fibromyalgiana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Fysikaaliset hoidot saattavat ärsyttää vaivoja. Osalle sopivat kevyet
hierontatyyppiset hoidot, kuten lymfahoito. Myös kylmä voi olla
käyttökelpoinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Unta kannattaa pyrkiä normalisoimaan lääkityksellä. Tässä voidaan käyttää
samantapaisia lääkkeitä kuin masennuksessa, koska niillä on havaittu olevan
paras vaikutus unihäiriöihin. Fibromyalgiassa riittää kuitenkin yleensä
pienempi annostus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Usein hoidolla ei saada oireettomuutta aikaan. Pääasia on, ettei tauti pääse
liikaa haittaamaan jokapäiväistä elämää. Normaali elämä ja kohtuullinen rasitus
on vain hyödyllistä. Huonoin mahdollinen vaihtoehto on jäädä kotiin yksin
makaamaan ja vaivojaan murehtimaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lieviä oireita laaja-alaisesti voi olla monien sairauksien yhteydessä. Jos
vaivat pitkittyvät, tilannetta kannattaa miettiä lääkärin vastaanotolla.&lt;br /&gt;
Itsehoitona voidaan fibomyalgiassa käyttää tarvittaessa reseptivapaita
tulehduskipulääkkeitä ja myös salvoja kipualueelle, jos niistä on selvää apua.
Kylmähoito useamman kerran päivässä on myös yleensä tehokasta. Joskus lämpö
auttaa paremmin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Osalla ihmisistä sauna ärsyttää vaivoja. Tällöin saunomista ei kannata
harrastaa kuin pahimmassa saunan kaipuussa. Riittävän pitkä kylmä suihku löylyn
jälkeen voi vähentää seuraavan yön särkyjä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yleiskunnosta on huolehdittava mahdollisuuksien mukaan. Hyvä kunto pitää
yleensä kipuoireen vähäisempänä. Kolme kertaa viikossa pitäisi harjoittaa
pulssia kohottavaa liikuntaa vähintään 20 minuutin ajan kerrallaan. Sopivia
lajeja ovat mm. uinti, reipas kävely sauvojen kanssa tai ilman, pyöräily,
kuntosaliharjoittelu ja ryhmäliikunnat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Fibromyalgiassa ei pitäisi mennä harjoittelualueelle, jossa lihaksiin syntyy
happivelkaa. Tällöin lihakset kipeytyvät pahemmin kuin muilla ihmisillä.
Muutenkin fibromyalgiassa joudutaan yleensä nostamaan harjoitusten tehoa
tavallista hitaammin, koska lihakset ärtyvät helposti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lämpimistä kylvyistä ja suolakylvyistä on osalle ihmisistä apua kivun
lievityksessä. Porekylvyt ja vastaavat saatavat olla avuksi. Osalla ihmisistä
taas avantouinti pitää kipuoireet hyvin poissa. Hoitokeinona on myös käytetty
lyhytaikaista voimakasta kylmälle altistusta erikoishuoneissa. Perinteisestä
karkaisuhoidosta voi myös olla apua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paastolla on väliaikaisesti helpotettu kipuoireita. Kasvisravinnosta osa
ihmisistä saa apua. Ravinnon vaikutusta kipuoireisiin kannattaa seurata
vaikkapa kipupäiväkirjan avulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lämmin ja kuiva ilmasto vähäisin päivittäisin muutoksin. sopii joillekin
ihmisille Suomen ilmastoa paremmin. Varsinkin kevät ja syksy, jolloin sään
muutokset ovat hyvin nopeatahtisia, ovat suosittuja kausia matkoille
lämpimimpiin maihin.&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;laa-laake-vieroitus&quot;&gt;Lääkitys- ja vieroituskipu&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Pitkäaikaisen kipulääkkeen, erityisesti opioidien mutta myös
tavallisempien kipulääkkeiden, käytön lopettaminen voi aiheuttaa erilaisia tilapäisiä
oireita mukaan lukien vieroituskivut.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;
Keskushermoston tottuu kipulääkkeisiin, kuten muihinkin lääkkeisiin, ja niiden
poistuminen elimistöstä vaikutusajan jälkeen voi alkaa tuntua poikkeavalta
tilana mitä kannattaisi välttää. Jos lääkkeen käyttö on edelleen säännöllistä
tai usein tapahtuvaa, vaikka varinainen sairausperäinen tarve on loppunut, ihminen
kärsii lääkeriippuvuudesta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Fyysinen lääkeriippuvuus kehittyy lähes kaikille ahdistus,
uni ja kipulääkkeiden useamman viikon käytön jälkeen. Tämän johdosta
lopettamisesta aiheutuu erilaisia lopetusoireita. Jo lääkkeiden määräyksen
yhteydessä olisi hyvä keskustella lääkkeiden oikeasta käytöstä. Kun hoidon
tulos on saavutettu, kannattaisi varoittaa käytöstä vain varmuuden vuoksi. Parempi
olisi ottaa hoidon tehottua lääkettä vain, jos tarve siihen ilmenee.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Lääkeriippuvuuden hoito on riippuvuutta aiheuttaneiden lääkkeiden
käytön asteittainen lopettaminen. Jos se ei onnistu omin neuvoin, voidaan se
suorittaa osastohoitona.&lt;i&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/i&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina lopetuksen yhteydessä voivat olla juuri ne oireet,
joiden vuoksi alun perin hoitoa annettiin.&lt;b&gt; &lt;/b&gt;Voi olla esimerkiksi laaja-alaista
särkyä, lihaskipuja, unettomuutta, levottomuutta ja hikoilua. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Liikunta ja hyvä uni tukevat toipumista.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;laa-trauma&quot;&gt;Traumat ja kipu&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Suuremmat tai vaikeammat vammat tai muut traumat ovat
suoraan ja myös monimutkaisemmin vuorovaikutuksessa kipuun. Trauman yhteydessä
aiheutunut fyysinen vamma aiheuttaa suoraan kipua. Vamman parantuessa voi kipu
lievittyä ja poistua tai sitten voi jäädä erilaisia jälkioireita kivun ja
muiden oireiden muodossa. Fyysiset vammat voivat aiheuttaa laaja-alaista kipua
ja herkistää hermoston toimintaa myös pidemmäksi aikaväliksi. Tämä voi olla
uusi stressitekijä ihmiselle.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Trauman yhteydessä syntyy myös psyykkistä rasitusta ja kipua,
kuoleman pelkoa ja keinottomuuden tai toivottomuuden tunteita. Trauman
kokeminen lisää riskiä saada traumaperäinen stressihäiriö. Vaikean ja järkyttävän
tilanteen jälkeen niitä voi esiintyä. Tuen ja keskustelumahdollisuuden ja
muiden palvelujen järjestämisellä heti poikkeuksellisen järkyttävän tapahtuman
jälkeen on merkitystä sen ehkäisyssä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Stressihäiriö voi ilmetä unihäiriöiden ja ahdistuksen
lisäksi myös kipuoireina. Oireyhtymään kuuluu kokemus järkyttävän tapahtuman
toistumisesta takaumien tai painajaisten kautta, pyrkimys välttää tapahtumasta
muistuttavia asioita ja kohonnut vireystila, joka ilmenee ärtyisyyden,
keskittymisvaikeuksien ja unihäiriön muodossa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Trauman jälkeen voi elimistöön jäädä jatkuva jännitystila.
Se itsessään voi aiheuttaa lihaskipuja ja jännitysoireita muissa elinryhmissä,
esimerkiksi ruoansulatuselimistössä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Tilanteen synnyttäjinä voivat toimia erilaiset tapaturmat, suuret
leikkaukset tai toistuvat pienemmät vammat.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Oireina voi olla pitkittynyt kipu vamma-alueella ja hidas
toipuminen. Joskus kipu yleistyy tai muuttaa muuten muotoaan. Hoitona on
vammojen hyvä hoito ja leikkausten järjestäminen niin että vältetään tarpeettomia
huolenaiheita potilaalle. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kipulääkitys on tärkeää pitää riittävällä tasolla hoitoajan.
Psykoterapiaa ja muita hoitomuotoja on mahdollista käyttää tilanteen
myöhemmissä vaiheissa. Interventioita rutiininomaisesti, välittömästi
traumaattisen tapahtuman jälkeen ei suositella.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;laa-uni&quot;&gt;Unihäiriöt ja kipu&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Uni ja kivut ovat tiivisti vuorovaikutuksessa toistensa
kanssa. Unihäiriöt voivat lisätä tulehdusta välittävien aineiden määrää elimistössä
mikä pahentaa kipua.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Unihäiriöt voivat haitata varsinkin niska- ja selkälihasten
rentoutumista.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Huono uni vai alentaa henkistä sietokykyä ja jaksamista,
jolloin kivun hallinta omin keinoin kärsii.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Unen puute ja katkonainen uni alentavat kipukynnystä, lisäävät
kipuherkkyyttä ja heikentävät palautumista. Tällöin kivut tuntuvat
voimakkaampina. Kipu puolestaan häiritsee nukkumista ja vähentää syvän unen
määrää. Helposti muodostuu toisiaan ruokkiva noidankehä.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;On pakko hoitaa molempia ongelmia samanaikaisesti, jotta
pystyttäisiin kääntämään noidankehä positiiviseen suuntaan. Sekin on
mahdollista. Jos saadaan kipua tuntumaan vähemmän, unen laatu paranee. Kun uni
paranee, kivutkin tuntuvat vähemmän. Alun pienetkin muutokset parempaan voivat
ajan kuluessa kertautua monikertaisesti.&lt;b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona voidaan puuttua niihin sairauksiin, joilla uskotaan
olevan haitallista vaikutusta unen laatuun. Esimerkiksi uniapnea ja levottomat
jalat olisi hoidettava mahdollisimman hyvin. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Unen ulkoiset olosuhteet pitäisi saattaa hyvään kuntoon.
Pitäisi poistaa häiritsevät tekijät, mennä nukkumaan aina samaan aikaan, liikkua
riittävästi päivän kuluessa, välttää pitkiä päiväunia ja kofeiinin ja muiden
piristävien aineiden nauttimista iltapäivän jälkeen. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ilta olisi hyvä rauhoittaa ainakin muutama tunti ennen nukkumaanmenoa
järkytyksiltä ja sosiaalisen median houkutuksilta. Makuuhuoneen pimentäminen ja
viilentäminen saattaa helpottaa nukahtamista. Samoin korvatulpista ja
taustaäänistä voi olla apua. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Lääkärin kanssa voi miettiä olisiko nukahtamisen tueksi
hyödyllistä kokeilla esimerkiksi melatoniinia apukeinona.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Pikaratkaisuja on harvoin tarjolla. Pitkäjännitteisellä
toiminnalla pystytään yleensä kuitenkin saamaan kumpaankin ongelmaan
helpotusta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;laa-mieliala&quot;&gt;Masennus, ahdistus ja kipu&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ihmisen mieli on yhteydessä fyysiseen elimistöön.
Yhteydenpito tapahtuu aivojen ja hermoston kautta. Mielialahäiriöihin liittyy
usein ruumiillista kipua ilman selvää vauriota kudoksissa tai elimissä. Hermoston
välittäjäaineet ovat joutuneet epätasapaino ja stressireaktiot ovat aktivoituneet.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Kipu kertoo perusviestinä, että elimistössä on joku kudos
tai elin vaurioitunut tai että sellainen vaara uhkaa. Kivussa ihmisen
puolustusjärjestelmät lisäävät aktiivisuuttaan pyrkiessään ehkäisemään
viestityn vaurion tai sen uhan pahenemista. Miten ihminen sen tekee, riippuu
henkilökohtaisista ominaisuuksista ja ympäristön toimintakulttuurista tällaisessa
tilanteessa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Yksi tapa reagoida kipuun, varsinkin jos kivun aiheuttaja on
epäselvä, on ahdistua. Ahdistus on pelkoa, jolla ei ole selvää kohdetta. Ihminen
voi alkaa vältellä liikkeitä tai tilanteita, jotka aiheuttavat kipua. Joillain
on taipumus olla vakuuttunut kivun viestivät varmuudella huonoimmasta mahdollisesta
syystä, esimerkiksi syövästä. Ihminen voi myös alkaa herkeämättä odottamaan ja kuuntelemaan
jokaista kivun viestiä ja siinä mahdollisesti olevaa muutosta.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Masennus kuuluu normaaliin elämään. Kroonisessa kivussa
masennusoireistoa on huomattavan paljon. Masennuksessa on mukana mielenkiinnon
puutetta ja mielihyvän menetystä tilanteissa, jotka aiemmin ovat tuottavat
iloa. Kannattaa huomata, että masennus voi helpottaa kipuoireen kuntoutuksen
kuluessa. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona käytetään masennuslääkkeitä ja muita valmisteita ja
psykoterapiaa. Liikunta ja säännöllinen vuorokausirytmi ovat yleensä
hyödyllisiä. Sosiaalinen tuki on tärkeää, luonnossa liikkuminen ja
stressinhallinta voi myös parantaa elämänhallintaa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;laa-longcovid&quot;&gt;Pitkittynyt koronatauti ja kipu&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Pitkittynyt koronatauti on koronainfektion jälkitauti, joka kestää vähintään
kaksi kuukautta ja jonka oireet eivät selity millään muulla sairaudella.&lt;b&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Vaivaan liittyen on kuvattu runsaasti erilaisia oireita. Ne
voivat jatkua alkuperäisen sairastumisen jälkeen tai ne voivat ilmaantua
uudestaan alkuperäisestä taudista toipumisen jälkeen. Oireet, joita voi olla
useampi samaan aikaan, voivat vaihdella ja aaltoilla, henkinen ja fyysinen
rasitus voi pahentaa niitä. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Mukana voi olla väsymystä ja rasituksen jälkeistä
huonovointisuutta, univaikeuksia, ahdistuneisuutta, masennusta ja
muistihäiriöitä. Rintakehässä voi olla painon tunnetta tai kipuja; esiintyy kipuja
nivelissä ja lihaksissa, raajojen turvotusta ja kuumeilua.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Long covidiin voi sairastua koronavirustulehduksen jälkeen
myös silloin kun alkuperäinen infektio on ollut oireeton. Vaikea koronatauti on
altistava tekijä long covidin kehittymiselle. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Sairauden syntymekanismia ei tiedetä ja sitä edelleen
selvitetään.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Parantavaa lääkehoitoa ei tunneta. Hoitona käytetään
oireenmukaista hoitoa ja kuntoutustoimia, joilla pyritään parantamaan
nousujohtoisesti fyysistä ja henkistä toimintakykyä. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ei tiedetä miten kauan oireet voivat jatkua. Lievillä
muodoilla on ilmeisesti vahva paranemistaipumus. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;h2 id=&quot;laa-sensitisaatio&quot;&gt;Kipuhermoradan herkistyminen (keskushermoston
sensitisaatio)&lt;/h2&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Pitkäaikainen kipu aiheuttaa keskushermostossa muutoksia, joiden
seurauksena on kipuhermoradan herkistymiseen (sentraalinen sensitisaatio). Se
ilmenee esimerkiksi pienen nipistyksen tuntuminen korostuneen voimakkaana tai
normaalin ihon kosketuksen tuntuminen kivulta. Kipualue voi laajeta
alkuperäisen kudosvaurion viereisille alueille.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Keskushermoston herkistyminen tarkoittaa, että aivot ja
selkäydin tulkitsevat normaaleja ärsykkeitä kivuksi tai kipua voimakkaammaksi
kuin mitä ne normaalisti tekisivät.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Sensitisaatio syntyy siten, että kun keskushermosto saa
jatkuvasti samoja viestejä hermojen kautta, se alkaa herkistyä näille
viesteille ja muut hermoston viestit jäävät vähemmälle huomiolle. Tämä on
elimistön kannalta tarkoituksenmukaista lyhytaikaisessa kivussa, jotta huomio
keskittyisi jatkuvaan, mahdollisesti vaaralliseen kipulähteeseen. Kuitenkin jos
kipuärsyke jatkuu pitkään, voi seurauksena olla edelleen jatkuva kipu, vaikka
alkuperäinen kudosvaurio olisi jo parantunut.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Herkistyminen voi vaikuttaa erilaisiin kiputiloihin kuten
kudosvauriokipuun tai hermoperäiseen kipuun. Sairauksiin liittyvä masennus ja
ahdistuneisuus voi muokata lisää hermoston vastineita pitkäaikaiselle kivulle. &lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Hoitona käytetään lääkehoitoa, kipukuntoutuksen menetelmiä
kivun pelon vähentämiseksi, liikuntaa ja rentoutusharjoituksia.&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;

&lt;/p&gt;&lt;h2 id=&quot;laa-sarkopenia&quot;&gt;Ikäihmisen lihasongelmat&lt;/h2&gt;

Ikääntymisen myötä, oikeastaan jo 40-vuoden iästä alkaen, lihasmassa alkaa
vähentyä ilman mitään sairauksiakin. Tämä asioiden kulku nopeutuu, jos ihminen
ei liiku ja ravintopuolessa on laadun tai määrän suhteen puutteita. Monet
sairaudet vaikuttavat lihaksiin toissijaisesti, lääkeaineet voivat osallistua
kehitykseen ja lisäksi joukko varsinaisia lihassairauksia voi ilmaantua vasta
vanhemmassa iässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
90 vuoden iässä on lihasvoima terveellä pudonnut noin puoleen 20-vuotiaaseen
verrattuna. Normaalien lihasmuutosten erottaminen sairauksista voi olla vaikeaa
ja ei välttämättä onnistu pelkän oirekuvan ja lääkärin tutkimuksen perusteella vaan
tarvitaan mahdollisesti laboratoriokokeilta, kuvantamistutkimuksia ja hermo-lihastoimintatutkimusta
eli ENMG:tä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oireina voi olla kummassakin tapauksessa lihaskipu liikkuessa, kävelyn
hankaloituminen, lihasten voimien aleneminen, lihaskato ja krampit. Jos on
todettavissa laaja-alaista lihaskatoa raajojen tyvi- tai äärialueilla, tämä voi
viitata lihassairauden suuntaan. Tavallisimpia, vaikkakin harvinaisia, löytyviä
sairauksia ovat tuntemattomasta syystä tai verisuonitulehdukseen liittyvä
lihastulehdus. Näitä pystytään hoitamaan, joten diagnoosiin pääseminen on
tärkeää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kilpirauhasen vajaatoiminta ei ole harvinaista ikääntyneilläkään. Se on
tavallisempaa naisilla. Oireina voi olla rasituksen jälkeiset kivut, kankeus ja
lihaskrampit pohkeissa. Raajojen tyvialueilla saattaa olla lihassurkastumaa.
Joskus lihakset voivat antaa päinvastoin paksuuntuneen vaikutelman. Myös muissa
sisäeritysrauhasten sairauksissa voi olla lihasoireita. Osa perinnöllisistä
lihassairauksista antaa selvemmät merkit vasta vanhemman iän myötä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lääkeaineet voivat antaa sivuvaikutuksina lihasvaivoja. Esimerkiksi
kolesterolin alentamiseen käytettävät statiinit voivat antaa niitä lihaskipujen
ja lihasentsyymien kohoamisen muodossa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaiken ikäisillä on tärkeää pitää lihasten kunnosta huolta. Ikäihmisillä se on
oikeastaan vielä tärkeämpää kuin nuorilla. Epämukavuuden tunteen tai pienten
särkyjen ei kannata antaa olla tekosyynä liikkumattomuudelle. Jos sairauden
mahdollisuus huolestuttaa, niin tilannetta voi käydä näyttämässä lääkärille.
Kohtuullisella liikunnalla saadaan erittäin harvoin sairauksissakaan suurta
vahinkoa aikaan, liikkumattomuudella ongelmia syntyy varmasti.&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX0l2XicPh_TeHuHw9O-Q0ZpWWIFU2ckG_kfrH3LRPXvszlss5AtnmeKDctHs3g8psGmJ-sCW4qKrLlo_C_cvQr6ERsGdsSrjdxyeUzFadb7Gk58iG7WEph579rPZtrrgbyhlnzxhFznjd/s1600/LaajaAla.jpg&quot; onblur=&quot;try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; border=&quot;0&quot; id=&quot;BLOGGER_PHOTO_ID_5637735257208250242&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX0l2XicPh_TeHuHw9O-Q0ZpWWIFU2ckG_kfrH3LRPXvszlss5AtnmeKDctHs3g8psGmJ-sCW4qKrLlo_C_cvQr6ERsGdsSrjdxyeUzFadb7Gk58iG7WEph579rPZtrrgbyhlnzxhFznjd/s200/LaajaAla.jpg&quot; style=&quot;float: left; height: 200px; margin: 0px 10px 10px 0px; width: 129px;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;
  
&lt;b&gt;&lt;p id=&quot;laa-paavist&quot;&gt;Milloin päivystykseen&lt;/p&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;Hakeudu päivystykseen jos laaja-alaisessa kivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu on alkanut äkillisesti, se on voimakas ja siihen liittyy turvotuksia ja lämpöä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipuun liittyy korkea kuume.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Leikkauksen jälkeinen laaja-alainen kipu ja lämmön nousu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu, johon liittyy hengenahdistusta, halvausoireita tai tajunnan tason laskua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu on alkanut merkittävän vamman jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu ja itsemurha-ajatukset tai vakavat harha-aistimukset.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;  

&lt;b&gt;Milloin lääkäriin&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;div&gt;Hakeudu lääkärille jos laaja-alaisessa kivussa on seuraavia oireita:&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu ja nivelen tai nivelten selvä turvotus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu ja aiempi punkin purema.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu, johon liittyy yleiskunnon huononemista tai painon lasku.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu, johon liittyy lämpöä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu, joka ei vähene levon myötä.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu, jos aiemmin on ollut pahanlaatuisia kasvaimia.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu, johon eivät käsikauppalääkkeet auta.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu, joka ei anna nukkua.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu, johon liittyy uupumus.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alainen kipu ja yleiskunnon huononeminen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kipu, joka estää tai haittaa työntekoa tai normaalia päivittäistä elämää.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kaikki pitkittyneet, tutkimattomat laaja-alaiset kiputilat.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Itseä huolestuttava, tutkimaton laaja-alainen kipu.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lapsen laaja-alaiset kivut.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.&lt;/div&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;b&gt;Yleensä voi hoitaa itse&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;&lt;div&gt;Tulehdusten jälkeiset lievät ja asettuvat kiputilat.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Lievät, iän mukana tulevat kipuoireet.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Laaja-alaiset kivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Yleensä laaja-alaista kipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
&lt;h4 id=&quot;laa-piittsee&quot;&gt;Itsehoito&lt;/h4&gt;
  

&lt;p data-end=&quot;5854&quot; data-start=&quot;5544&quot;&gt;Laaja-alainen kipu voi liittyä univajeeseen, stressiin, lihasjännitykseen, ylikuormitukseen tai pitkittyneisiin kiputiloihin.&lt;br data-end=&quot;5672&quot; data-start=&quot;5669&quot; /&gt; Itsehoitoa voi käyttää, jos:&lt;br data-end=&quot;5703&quot; data-start=&quot;5700&quot; /&gt; – ei ole kuumetta&lt;br data-end=&quot;5723&quot; data-start=&quot;5720&quot; /&gt; – ei ole äkillistä, nopeasti pahenevaa kipua&lt;br data-end=&quot;5770&quot; data-start=&quot;5767&quot; /&gt; – ei ole voimakasta turvotusta&lt;br data-end=&quot;5803&quot; data-start=&quot;5800&quot; /&gt; – ei ole hengenahdistusta tai neurologisia oireita.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;5890&quot; data-start=&quot;5861&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;5890&quot; data-start=&quot;5864&quot;&gt;1. Uni ja palautuminen&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6030&quot; data-start=&quot;5891&quot;&gt;– Säännöllinen unirytmi&lt;br data-end=&quot;5917&quot; data-start=&quot;5914&quot; /&gt; – Rauhoittuminen illalla&lt;br data-end=&quot;5944&quot; data-start=&quot;5941&quot; /&gt; – Vältä ruutuaikaa 1–2 h ennen nukkumaanmenoa&lt;br data-end=&quot;5992&quot; data-start=&quot;5989&quot; /&gt; – Kevyt iltakävely voi helpottaa kipua&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6061&quot; data-start=&quot;6037&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;6061&quot; data-start=&quot;6040&quot;&gt;2. Kevyt liikunta&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6192&quot; data-start=&quot;6062&quot;&gt;Hyöty perustuu kipujärjestelmän rauhoittumiseen:&lt;br data-end=&quot;6113&quot; data-start=&quot;6110&quot; /&gt; – kävely&lt;br data-end=&quot;6124&quot; data-start=&quot;6121&quot; /&gt; – kevyt pyöräily&lt;br data-end=&quot;6143&quot; data-start=&quot;6140&quot; /&gt; – vesiliikunta&lt;br data-end=&quot;6160&quot; data-start=&quot;6157&quot; /&gt; – jooga, pilates (maltillisesti)&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6250&quot; data-start=&quot;6194&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;6204&quot; data-start=&quot;6194&quot;&gt;Vältä:&lt;/strong&gt; kovatehoista urheilua akuutissa kipupiikissä.&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6292&quot; data-start=&quot;6257&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;6292&quot; data-start=&quot;6260&quot;&gt;3. Lihasjännityksen helpotus&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6447&quot; data-start=&quot;6293&quot;&gt;– Lämpö suihkussa tai lämmitettävä tyyny&lt;br data-end=&quot;6336&quot; data-start=&quot;6333&quot; /&gt; – Hellät venytykset&lt;br data-end=&quot;6358&quot; data-start=&quot;6355&quot; /&gt; – Hengitysharjoitukset&lt;br data-end=&quot;6383&quot; data-start=&quot;6380&quot; /&gt; – Stressiä rauhoittavat tekniikat (esim. palleahengitys 3–5 min)&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6484&quot; data-start=&quot;6454&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;6484&quot; data-start=&quot;6457&quot;&gt;4. Päivän rytmittäminen&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6584&quot; data-start=&quot;6485&quot;&gt;– Tauota istumista (2–5 min liike joka tunti)&lt;br data-end=&quot;6533&quot; data-start=&quot;6530&quot; /&gt; – Lyhyet seisontatauot&lt;br data-end=&quot;6558&quot; data-start=&quot;6555&quot; /&gt; – Kevyt ulkoilu päivittäin&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6611&quot; data-start=&quot;6591&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;6611&quot; data-start=&quot;6594&quot;&gt;5. Ravitsemus&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6695&quot; data-start=&quot;6612&quot;&gt;– Säännöllinen ateriarytmi&lt;br data-end=&quot;6641&quot; data-start=&quot;6638&quot; /&gt; – Riittävä energia ja proteiini&lt;br data-end=&quot;6675&quot; data-start=&quot;6672&quot; /&gt; – Riittävä nesteytys&lt;/p&gt;
&lt;p data-end=&quot;6758&quot; data-start=&quot;6702&quot;&gt;&lt;strong data-end=&quot;6758&quot; data-start=&quot;6705&quot;&gt;6. Pitkittyneen kivun itsehoidolliset periaatteet&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
  
&lt;p&gt;Sopii vain ennalta todettuun pitkittyneeseen kipuun (esim. fibromyalgia):&lt;br /&gt;– maltillinen liikunnan lisäys&lt;br /&gt;– lyhyet kevyet venyttelyt&lt;br /&gt;– rauhallinen hengitys&lt;br /&gt;– stressinhallinnan keinot&lt;br /&gt;– Säännöllinen unirytmi (esimerkiksi pyrkimys nukkumaan suurin piirtein samaan aikaan joka yö) voi vähentää kipuherkkyyttä ja uupumusta.&lt;br /&gt;– Tekemisen rytmittäminen: vältä sekä ylikuormitusta hyvinä päivinä että täydellistä liikkumattomuutta huonoina päivinä. Lyhyet, kevyet tekemisjaksot ja tauot väliin.&lt;br /&gt;– Vältä toistuvia, pitkiä yksittäisiä lihaksia kuormittavia tehtäviä. Vaihda asentoa ja tehtävää säännöllisesti.&lt;br /&gt;– Panosta mukavuuteen: sopivat vaatteet, lämpö, tukityynyt, ergonominen työtuoli ja mahdolliset apuvälineet voivat yhdessä vähentää kipukuormaa.&lt;/p&gt;
  
&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;/div&gt;  
&lt;h4 id=&quot;laa-saatie&quot;&gt;Lisätietoa laaja-alaisesta kivusta:&lt;/h4&gt;  
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00051&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nivelreumasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Suomen reumaliiton sivujen artikkeli &lt;a href=&quot;https://reumaliitto.fi/reuma-aapinen/nivelreuma/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nivelreumasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Käypähoito suositus &lt;a href=&quot;https://www.kaypahoito.fi/khp00022&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nivelreumasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Suomen reumaliiton artikkeli nivelreuman &lt;a href=&quot;https://www.reumaliitto.fi/fi/reuma-aapinen/leikkaukset&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;leikkauksista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;

Terveyskirjasto &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00060&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Polymyalgia rheumatica.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Reumalehti &lt;a href=&quot;https://reumaliitto.fi/reuma-lehti/polymyalgia-rheumaticassa-raajat-jaykistyvat-ja-kipeytyvat/?srsltid=AfmBOoqEheYHQvr4zHxD7UOhE8nySktUf9IBMKjTqpIRt1wY0zOfq2uQ&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Polymyalgia rheumaticassa raajat jäykistyvät ja kipeytyvät.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Duodecin &lt;a href=&quot;https://www.duodecimlehti.fi/duo13807&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Niveltulehdusten diagnostiikka.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00692&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tulehdukselliset lihastaudit (myosiitit)&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/reumasairaudet/systeemiset-reumasairaudet/myosiitit-eli-tulehdukselliset-lihassairaudet/tietoa-myosiiteista-ja-tulehduksellisista-lihassairauksista&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tietoa myosiiteista ja tulehduksellisista lihassairauksista&lt;/a&gt; TerveysKylä.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://hidastaelamaa.fi/2020/02/kipuja-poteva-voi-pohjimmiltaan-karsia-traumaattisesta-stressista/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kipuja poteva voi pohjimmiltaan kärsiä traumaattisesta stressistä&lt;/a&gt; Hidasta Elämää.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://www.puhti.fi/tietopaketit/kilpirauhasen-vajaatoiminta/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kilpirauhasen vajaatoiminta&lt;/a&gt; lihas-ja niveloireet Puhti.&lt;br /&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli tulehduksen jälkeisistä &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00071&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;niveloireista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Suomen reumaliiton sivujen artikkeli samasta &lt;a href=&quot;http://www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen/reumataudit/reaktiivinen-niveltulehdus/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;aiheesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Suomen Lyme Borrelioosi yhdistyksen sivujen artikkeleita  &lt;a href=&quot;https://www.borrelioosi.net/tietopankki/artikkeleita-borrelioosista/yleista/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;borrelioosista.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00016&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;fibromyalgiasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Suomen reumaliiton sivujen artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen/reumataudit/fibromyalgia/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;fibromyalgiasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00696&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Systeeminen lupus erytematosus (SLE)&lt;/a&gt; oireet, hoito ja vaikutukset Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01295&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireet&lt;/a&gt; long COVID ja kipu Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00867&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Raudanpuuteanemia.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
potilaanlaakarilehti.fi &lt;a href=&quot;https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/tunnistatko-raudanpuutteen-oireet/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt; Raudanpuutteen oireita.&lt;/a&gt; &lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.coronaria.fi/uniklinikka/artikkelit/pitkittynyt-kipu-tuo-mukanaan-usein-myos-unihairion/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pitkittynyt kipu ja unihäiriö&lt;/a&gt; Coronaria.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://www.kaypahoito.fi/khp00075&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Unettomuus&lt;/a&gt; Käypä hoito.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://www.mielenterveystalo.fi/fi/masennus/masennuksen-ja-ahdistuksen-fyysiset-oireet&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Masennuksen ja ahdistuksen fyysiset oireet&lt;/a&gt; Mielenterveystalo.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://selkakanava.fi/selkakipu/alaselkakivun-pitkittymisen-syyt-selkakivut-eroavat-toisistaan/ahdistus-ja-masennus-kivussa&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ahdistus ja masennus kivussa&lt;/a&gt; SelkäKanava.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://www.terveyskyla.fi/laaketalo/laakkeiden-kayttaminen/uni-ja-rauhoittavista-laakkeista-vierottautuminen/pitkaaikaisesta-laakityksesta-vierottautuminen&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pitkäaikaisesta lääkityksestä vierottautuminen&lt;/a&gt; TerveysKylä.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00388&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lääkeriippuvuus&lt;/a&gt; Terveyskirjasto.&lt;br /&gt;

Suomen reumaliito &lt;a href=&quot;https://reumaliitto.fi/reuma-aapinen/nivelten-yliliikkuvuus-hypermobiliteetti/?srsltid=AfmBOoqp-R_Pr5-xeK0sLoppBNRshZi4MrSqk0C9KJTUV4A1nhMX8tAu&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;nivelten yliliikkuvuudesta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://mmclinic.fi/toiminnallinen-neurologinen-lahestyminen-pitkaaikaisen-kivun-hoidossa-osa-1/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Toiminnallinen neurologinen lähestyminen pitkittyneen kivun hoidossac&lt;/a&gt; MM Clinic.

&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;b&gt;
Lisätietoa laaja-alaisista kivuista englanniksi:
&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/4832-fibromyalgia&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Fibromyalgia&lt;/a&gt; symptoms, diagnosis &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://helda.helsinki.fi/items/92a09444-78a3-4063-8ec5-b8dee6323aab&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;From symptoms to mechanisms in fibromyalgia&lt;/a&gt; Helsingin yliopisto.&lt;br /&gt;

Healthline.com sivut &lt;a href=&quot;https://www.healthline.com/health/fibromyalgia&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;fibromyalgiasta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
WebMD.com fibromyalgian &lt;a href=&quot;https://www.webmd.com/fibromyalgia/guide/fibromyalgia-treatment-care&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;hoidosta.&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/25215-polymyalgia-rheumatica&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Polymyalgia Rheumatica&lt;/a&gt; symptoms, diagnosis &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/polymyalgia-rheumatica/symptoms-causes/syc-20376539&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Polymyalgia Rheumatica&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.merckmanuals.com/home/bone-joint-and-muscle-disorders/vasculitic-disorders/polymyalgia-rheumatica&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Polymyalgia Rheumatica&lt;/a&gt; Merck Manuals.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://mayoclinic.org/diseases-conditions/lupus/symptoms-causes/syc-20365789&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lupus (SLE)&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://patient.info/allergies-blood-immune/sjogrens-syndrome-leaflet&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Sjögren’s Syndrome&lt;/a&gt; dry mouth, eyes &amp;amp; joint Pain Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/24170-myositis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Myositis&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.hss.edu/health-library/conditions-and-treatments/list/myositis&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Myositis&lt;/a&gt; HSS Hospital for Special Surgery.&lt;br /&gt;

&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/articles/traumatic-injury&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Traumatic Injury&lt;/a&gt; causes, types &amp;amp; symptoms Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.wakemed.org/care-and-services/emergency-care/trauma-centers/trauma-survivors-network/trauma-your-health/trauma-chronic-pain&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Trauma &amp;amp; Chronic Pain&lt;/a&gt; WakeMed.&lt;br /&gt;

&lt;!--Englanniksi--&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/coronavirus/in-depth/coronavirus-long-term-effects/art-20490351&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Long COVID&lt;/a&gt; lasting effects &amp;amp; pain Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;!--Englanniksi--&gt;
&lt;a href=&quot;https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10993502/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Clinical Presentation of Post-COVID Pain and Quality of Life&lt;/a&gt; PMC study.&lt;br /&gt;




&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/hypothyroidism/expert-answers/hypothyroidism/faq-20057789&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Hypothyroidism,&lt;/a&gt; can it cause joint and muscle pain? Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/22831-vitamin-b12-deficiency&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Vitamin B12 Deficiency&lt;/a&gt; symptoms, causes &amp;amp; treatment Cleveland Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/iron-deficiency-anemia/symptoms-causes/syc-20355034&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Iron Deficiency Anemia&lt;/a&gt; symptoms &amp;amp; causes Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.nhs.uk/conditions/iron-deficiency-anaemia/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Iron Deficiency Anaemia&lt;/a&gt; NHS.&lt;br /&gt; 

&lt;a href=&quot;https://patient.info/mental-health/insomnia-poor-sleep&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Insomnia (Poor Sleep)&lt;/a&gt; causes, types, and treatment Patient.info.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.sleepfoundation.org/physical-health/pain-and-sleep&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pain &amp;amp; Sleep&lt;/a&gt; common sleep disturbances &amp;amp; tips Sleep Foundation.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/depression/expert-answers/pain-and-depression/faq-20057823&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pain and Depression&lt;/a&gt; is there a link? Mayo Clinic.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.health.harvard.edu/mind-and-mood/pain-anxiety-and-depression&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pain, Anxiety, and Depression&lt;/a&gt; Harvard Health.&lt;br /&gt;


&lt;a href=&quot;https://www.healthdirect.gov.au/opioid-withdrawal-symptoms&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Opioid Withdrawal&lt;/a&gt; symptoms including pain, stiffness and cramps HealthDirect Australia.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/prescription-drug-abuse/in-depth/tapering-off-opioids-when-and-how/art-20386036&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Tapering Off Opioids&lt;/a&gt; when and how  Mayo Clinic.&lt;br /&gt;




&lt;a href=&quot;https://www.physio-pedia.com/Central_Sensitisation&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Central Sensitisation&lt;/a&gt; Physio-Pedia.&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://www.ccjm.org/content/90/4/245&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Central sensitization, chronic pain, and other symptoms&lt;/a&gt; CCJM.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.

&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/459432486398978467/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/459432486398978467' title='5 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/459432486398978467'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/459432486398978467'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2010/04/laaja-alainen-kipu.html' title='Laaja-alainen kipu'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKVe-z5lmZ3Hpind94PMUoXrcvbuc7LTI1ZYG6fTgQ-LX4QdPWhVnEq43sbG3A04E-hD19Z6Ni6YxUqgvxlG_lvQK48TtqEO7rfCBhvDvNfpLkdcMuCHU8ybx3SMXXxRmBZD3xFM9ITB3Z/s72-c/yleiskipu11.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>5</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1406321962238279345.post-8876530527341643366</id><published>2026-07-25T21:05:00.000+03:00</published><updated>2026-07-31T13:26:41.582+03:00</updated><title type='text'>Vammat</title><content type='html'>Vammat&lt;br /&gt;
&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1FuybL4reg7O1L0bSphupBDScr5FnzY3tS0Nw1gKDWPBtK9WrIDhHJKXsSsTMidBcITx7Tk-He8xz1TeJW9UCholo60vwY2BQWbTdjZbNZHGZI5bu0TNxI_OAc8PO5pYir42j4Hhfvxlx/s1600/jalkapallo2.jpg&quot; style=&quot;clear: right; display: inline; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; height=&quot;225&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1FuybL4reg7O1L0bSphupBDScr5FnzY3tS0Nw1gKDWPBtK9WrIDhHJKXsSsTMidBcITx7Tk-He8xz1TeJW9UCholo60vwY2BQWbTdjZbNZHGZI5bu0TNxI_OAc8PO5pYir42j4Hhfvxlx/s320/jalkapallo2.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;



&lt;br /&gt;
Kaikki elimistön kudokset voivat vaurioitua ulkoisen voiman vaikutuksesta. Mitä suurempi ulkoinen voima kohdistuu vammautuvaan elimeen sitä todennäköisempää on, että merkittäviä kudosvaurioita syntyy.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suorassa iskussa voi kudoksiin tulla ruhjevammoja tai haavoja, lihakset ja jänteet voivat revähtää tai revetä , luihin voi tulla ruhjevammoja tai ne voivat murtua. Samoin voi käydä vääntöjen tai vetämisen seurauksena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;




Haava syntyy helpoiten terävän esineen vaikutuksesta. Lyhyet ja pinnalliset haavat, joissa haavan reunat eivät ole irti toisistaan, paranevat useimmiten ilman suurempi hoitotoimia jos ne eivät pääse tulehtumaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos haavaan on päässyt likaa voi sen yleensä huuhdella pois vaikkapa vesihanan alla. Sen jälkeen voi haavan päälle laittaa laastarin tai steriilin siteen. Jos haavan reunat ovat erillään, haava on likainen tai se on syntynyt puremasta kannattaa sitä käydä näyttämässä lääkärille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos jäykkäkouristusrokotusta ei ole annettu tai sen saamisesta on yli 10 vuotta, on haavan saannin yhteydessä käytävä lääkärillä joka tapauksessa rokotesuojan tarkistamiseksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lihas voi revetä suoran tylpän väkivallan seurauksena tai jos siihen kohdistuu suurempi venyttävä voima kuin mitä se kestää. Näin voi käydä esim. urheilusuorituksen yhteydessä. Tällöin tuntuu repeämän alueella paikallinen voimakas kipu. Pienemmissä vammoissa voi kipu olla voimakkaampaa vasta seuraavana päivänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos repeämä on pinnallisessa lihaksessa, voi olla tunnettavissa kuoppa repeämän kohdalla. Lihaksen supistus on kivulias ja lihasvoima vähentynyt. Diagnoosi voidaan varmistaa ulträäni- tai magneettitutkimuksella, joilla nähdään hyvin myös repeämän aste ja suuruus ja erotetaan se samantapaisesta vaivasta, lihaskrampista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jännevammat syntyvä useimmin lihaksen ja jänteen rajoille tai jänteen kiinnittymiskohdassa luuhun. Itse jänne on niin vahvaa, että harvoin repeää ilman takana olevia rappeutumamuutoksia. Repeämän oireena on kipu liikesuorituksen yhteydessä ja tämän jälkeinen toiminnan huonontuminen liikkeissä, joihin kyseinen jänne ottaa osaa. Diagnoosin voi useimmiten varmistaa ultraäänellä tai magneettitutkimuksella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nivelsiteet voivat revetä varsinkin jos niihin kohdistuva veto ei kohdistu nivelsiteen säikeiden suuntaan. Jos veto tapahtuu säikeiden suunnassa niin nivelside saattaa irrottaa palasen luuta kiinnittymiskohdastaan ennemmin kuin repeää. Nivelsiteet revähtävät yleensä nivelen vääntyessä epätavalliseen asentoon ulkoisen voiman seurauksena. Tavallisin nivelsidevamma on nilkan nyrjähdyksen yhteydessä sattuva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luu vaatii murtuakseen merkittävää väkivaltaa. Voiman suunnalla on myös merkitystä. Murtuman yhteydessä on vamma- alue kivulias, turvonnut ja arka kosketellessa. Jos alue on ulkoisesti epänormaalin muotoinen, on murtuman todennäköisyys suuri. Painaessa luuta kauempaa voi murtumakohdassa tuntuva kipu auttaa diagnoosin teossa. Viimeistään röngenkuvauksella yleensä murtuma löytyy.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://abcdgame.com/universal_opisto.html&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;123&quot; data-original-width=&quot;327&quot; height=&quot;120&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPQkIrAuh91xgsQ8vvU2Ec9C-ZQ2FljbgG8rOaewA7HQIXDuJZ1n7JVym47QUaOsFr2gfsC0Wpv-EoIF_qA5mdK7t2-zPZsouPPLVtBbVs1y6lNinLY6FVY1alGqf_Sk5k7UoDr-v1kvThHMYoUC7OkbgwoMZ16lldSdejoGQE0-mF3RpmEbEg4cfIPRbt/s320/logo2haus.jpg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;
&lt;b&gt;Milloin päivystykseen, milloin lääkäriin.&lt;/b&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Jos vamman yhteydessä on vaaran merkkejä, on hyvä harkita yhteydenottoa päivystykseen. Päivystykseen pitää ottaa yhteyttä äkillisissä ja vakavissa sairastapauksissa, jotka vaativat välitöntä hoitoa. &lt;br /&gt;
Jos ei ole varmaa, onko tilanne päivystysluonteinen, voi soittaa Päivystysapuun numeroon 116 117 ennen päivystykseen menoa. &lt;br /&gt;
Henkeä uhkaavissa tilanteissa tulee soittaa suoraan hätänumeroon 112.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;  


Kaikki merkittävät vammat on hyvä näyttää lääkärille. Ensiapuna vammoissa voi käyttää kolmen koon hoitoa eli kylmähoitoa, kohoasentoa vamma- alueelle ja kompressiota eli puristusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisätietoa vammoista:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli &lt;a href=&quot;http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=spr00008&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;vammoista.&lt;/a&gt;



&lt;a aria-label=&quot;Sivun alkuun&quot; class=&quot;to-top-fab left&quot; href=&quot;#&quot;&gt;▲&lt;/a&gt;
&lt;style&gt;
  :root{
    --kipu-pink:#f44c83; /* kipu.net bannerin väri */
  }
  html{ scroll-behavior:smooth; }

  .to-top-fab{
    position:fixed;
    z-index:99998; /* jää Kipu.botin (999999) alle jos menisikin päälle */
    padding:10px 14px;
    border-radius:999px;
    background:var(--kipu-pink);
    color:#fff;
    text-decoration:none;
    font-weight:700;
    box-shadow:0 10px 28px rgba(0,0,0,.22);
  }
  .to-top-fab:hover{ filter:brightness(.92); }
  @media (max-width:480px){ .to-top-fab{ padding:9px 12px; font-size:14px; } }

  /* Sijoittelut */
  .to-top-fab.left{
    left:max(16px, env(safe-area-inset-left));
    bottom:calc(16px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.offset-bot{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* nosta napin pohjaa ~96px, ettei osu Kipu.bot-napin kanssa */
    bottom:calc(96px + env(safe-area-inset-bottom));
  }
  .to-top-fab.mid{
    right:max(16px, env(safe-area-inset-right));
    /* ruudun puoliväliin (hieman yläpuolelle) */
    bottom:calc(50vh - 24px);
  }
&lt;/style&gt;
</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://www.kipu.net/feeds/8876530527341643366/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1406321962238279345/8876530527341643366' title='9 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/8876530527341643366'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1406321962238279345/posts/default/8876530527341643366'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://www.kipu.net/2010/04/vammat.html' title='Vammat'/><author><name>PP</name><uri>http://www.blogger.com/profile/08885156697020865377</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='25' height='32' src='//blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJDMysB_EGrgDPTQ4qVK0PrTgBCiLOwA9eZB3yx9EruMhaqGPZd7NB0KRj6tTTD7u3W31ZpYfpcIgEwaz0al3vt21PWvd5dS-lbSDstl3D3xasK1xEraYy5fkSPWVazg/s220/pp.bmp'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1FuybL4reg7O1L0bSphupBDScr5FnzY3tS0Nw1gKDWPBtK9WrIDhHJKXsSsTMidBcITx7Tk-He8xz1TeJW9UCholo60vwY2BQWbTdjZbNZHGZI5bu0TNxI_OAc8PO5pYir42j4Hhfvxlx/s72-c/jalkapallo2.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>9</thr:total></entry></feed>