kotokutoista

Kohta vaalenee keittiömme katto

2015-01-05T16:02:00.002+02:00

Meillä on tällä hetkellä tuollainen tummahkon ruskea valeponttikatto keittiössä. Olen kuusi vuotta taistellut, että katto saataisiin valkoiseksi. Vihdoinkin insinöörikin ymmärsi yskän ja lähti viimeisen lomapäivän kunniaksi remonttitarvikeostoksille. Kohta pääsen esittelemään teille vaalentuneen keittiömme.

Elämäämme voi seurailla myös instagramissa #kotokutoista! Instagramiin kuvia tulee laitettua lähes päivittäin, joskin tänne blogin puolellekin tänä vuonna hiukan aktiivisemmin kuin aikaisemmin, jos vaikka alkuun kerran viikossa.

Hyvää alkanutta vuotta 2015!

Aatoksia piharakennuksista ja pihan toimintojen sijoittelusta.

2014-12-09T16:19:00.001+02:00

Suunnitelmakuvat tulostettu: www.talopakki.fi

Asumme vuonna 1952 valmistyneessa purueristeisessä rintamamiestalossa, jossa autotalli sijaitsee kellarissa. Tila on ihan kätevä tavaran säilytykselle, mutta eihän sinne enää nykyautot mahdu sisälle. Lisäksi kellariin menevä luiska on sadevesien suhteen aika riskirakenne.

Olemme siis alkaneet aina välillä miettimään piharakennusta, jossa olisi varastotilaa, tilaa polttopuille ja autokatos auto(i)lle. Välillä olemme miettineet erillistä varastoa ja puuvajaa ja ja ja. Sitten totesin, että ei en halua pihaa täyteen pieniä tönöjä, vaan kaiken mahdollisen yhden katon alle.

Näistä talopakin suunnitelmista lähdin miettimään, että jotain tällaista meillekin olisi hyvä saada. Lisätoiveena olisi vielä tilat kahdelle autolle. Siitä se ajatus sitten lähti ja aloin piirrellä käsin jonkinlaista pohjaratkaisua, joka olisi meille sopiva. Roskakatosta me ei voida autotallin yhteyteen sijoittaa, sillä se tulisi liian kauaksi tiestä (yli 5m). Pyykkinarujen sijoitus rimoituksen taakse suojaan katseilta ja auringon paahteelta, tuntui myös hyvältä ajatukselta. Sijoittuisihan tuleva piharakennus vanhan pyykkitelineen paikalle.

Samalla muuttuisi sisäänajo tontillemme toisen kadun puolelle ja tuo toinen tonttiliittymä (oikeanpuoleisessa kuvassa alareunassa) täytyisi sulkea. Toiminnallisesti tämä ratkaisu olisi selkeämpi ja pihasta tulisi yhtenäinen ilman, että pihatie jakaa oleskelupihan kahteen osaan. Tonttiliittymän muuttamisesta olemme jo alustavasti kaupungilta kysyneet, mutta muuten projekti on vielä täysin suunnitteluasteella. Sitten täytyisi vielä miettiä rahoitustakin.

Vinkkejä hyvistä suunnittelijoista ja rakentajista Pirkanmaan alueelta saa vinkata, jos vaikka jossain vaiheessa projekti lähtisi oikein todella käyntiin. Budjettiahan ei voi tietää ennen kuin suunnitelmat ovat valmiita.

Tulkoon koleus ja sateet, meillä on uusi uuni olohuoneessa.

2014-09-22T10:51:00.000+03:00

Ennen (kuva otettu talon ostamisen aikaan)

Tila purkamisen jälkeen

Neljä ja puoli vuotta siihen meni, ennenkuin teimme päätöksen, että rumankaunis Möykyksikin kutsuttu, takkamme saisi lähteä ja tilalle tulisi perinteinen pönttöuuni, vaikkakin lasiluukulla perinteisestä poiketen. Keväällä toukokuussa mieheni, veljeni ja ystävämme purkivat rumiluksen pois ja kesän ajan tuojottelimme tyhjää koloa olohuoneen nurkassa. Uuden uunin tekijää hetken etsittyämme päädyimme Risto Holmaan Ylöjärveltä (www.tulimuuri.fi). Ensiksikin häneltä saimme asialliset tarjoukset ja yhteydenotot, toiseksi hän muuraisi uunin kokonaan tulitiilistä, eikä käyttäisi valmiita elementtejä, kuten kilpailijat.

Heinäkuun loppuun sovimme takaseinän ja uunin alusta tasoituksen, hormin paikan muuttamisen takanurkkaan sekä uunin muurauksen. Kaikkine töineen hommaan meni kahdelta mieheltä kaksi työpäivää ja täytyy sanoa, että siitä tuli aivan upea. Nyt meidän kelpaa aloittaa sateinen syksy ja lämmittää varovaisesti omaa uunia. Voi tätä iloa, sillä vanha takkamme, Möykky, oli käyttökiellossa romahtaneen palotilan vuoksi, nyt saamme nauttia tulen loimotuksesta ja ihanasta lämmöstä.

Uunin takaseinän käsittelimme Belle Artin Marmorino-laastilla. Laasti on kauniin vaalean harmaa ja pinta on mukavan eläväinen. Nyt kun olohuoneemme "kruununjalokivi" on saaatu paikalleen, alkoikin kaikki näyttää kovin vanhalta ja virttyneeltä. Nyt meillä on suuret suunnitelmat muiden pintojen uusimiseen. Emmehän olleet tehnyt olohuoneen pinnoille mitään muutettuamme taloon, paitsi puulattian maalasimme valkoiseksi. Lattia on tosin kulunut pahasti koirien kynsistä, joten lattian uusintamaalauskin on taas edessä.

Kesäasuntounelmia

2014-06-30T09:00:00.000+03:00

Voimamiehen päiväuniaikaan olen yhä useammin ja useammin alkanut surffailemaan netin syövereissä, etsien mielenkiintoisia taloja Pirkanmaan alueelta, jotka soveltuisivat meidän perheen kesäasunnoksi tai -mökiksi. Kriteereinä ovat vanha (ennen vuotta 1950 valmistunut), tontin koko vähintään noin 5000 m2 ja aika alkuperäiskuntoinen. Matka Tampereelta max 80 km. Järvenrantakin olisi oikein kiva, mutta useimmiten tällaiset kohteet pompsahtavat hinnoiltaa tavallisen kuolevaisen ulottumattomiin, joten olen katsellut myös kuivanmaan mökkejä.

Yksi ihastelemistani ja kuolaamistani on Pihlajalahden vanha koulu Ruovedellä. Itseasiassa samalla saisi kaksi koulurakennusta 1906 valamistuneen vanhan koulun, jossa opettajan asunto, ruokasali, opuetuskeittiö ja kaksi suurta luokkahuonetta ja joskus 1950-luvulla valmistuneen uudemman koulun, jossa kaksi asuntoa ja kaksi luokkahuonetta. Myynti-ilmoitus koululle löytyy täältä.

Silmissäni jo näen tuon uudemman koulurakennuksen maalattuna tumman harmaaksi valkoisilla ikkunanpuitteilla ja vanhan koulun maalattuna helmen harmaaksi. OIH ja VOIH! Josko pian nappaisi ja Loton pääpotti osuisi meille. Tämä rouva lähtisi koulukaupoille, jos vaan sellainen onni potkaisisi.

Toinen kohde, mitä olen ihaillut, on tämä Urajalassa sijaitseva vanha suojeluskuntatalo. Tässä talossa olisi ihanaa luonnetta ja sopisi loistavasti kesäkodiksi ja suurten kesäjuhlien pitopaikaksi. Voisin sieluni silmin nähdä juhannuskoivut ovenpielissä ja suuret pidot ja hauskat pienet näytelmät ja musiikkiesitykset salissa.

Jonakin päivänä minulla on tällainen talo kesäasuntona tai jopa kotina, mutta sitä odotellessa on ihana haaveilla ja suunnitella sisustuksia. Näitä haaveita ja ideoita on myös kerättynä Pinterestiin, jotta sitten kun asia on ajankohtainen ei tarvitse alkaa tyhjästä keksimään ideoita.

Luopumisen tuskaa

2014-06-29T15:49:00.002+03:00

Minulla on ollut vanhoja huonekaluja varastoituna useamman vuoden ajatuksella, sitten joskus kun meillä on suuri talo ja paljon tilaa, niin sitten nämä vanhat perintöhuonekalut tulevat sinne. No nyt tuli eteen, että niitä huonekaluja on varastoitu kohta 10 vuotta ja olemme siinä välissä muuttaneet huonekaluja useampaan kertaan, eikä niille ole lähiaikoina mitään mahdollisuutta päästä meidän kotiamme kunnostettuina kaunistamaan, vaan raskain mielin päätin laittaa huonekalut myyntiin.

Sohva ja nojatuoli ovat pappani perintöä ja muistan ne lapsuudestani. Kalusto on tukeva ja jousitukseltaan hyväkuntoinen. Jos kangas miellyttäisi voisi kaluston ottaa suoraan käyttöön pesun ja puunauksen jälkeen, mutta minua tuo ruskea sametti ei millään tavalla miellytä, eikä oikein sovi tämän nykyisen kodin sisustukseen. ~~Kalusto on myynnisstä täällä.~~ MYYTY!

Nämäkin tuolit ovat pappani jäämistöä, isäni kotoa, mutta pakko näistäkin on luopua, sillä meille on kertynyt puutuoleja jos jonkinlaista vuosien varrella myös mieheni puolelta, joten nämäkin laitettiin myyntiin. Tuoleja on siis kaksi kappaletta ja ovat oikein kauniit ja tukevat puutuoli. ~~Näiden myynti-ilmoitus löytyy täältä.~~ MYYTY!

Näille puutuoleille kävi sama kohtalo kuin edellä oleville huonekaluille, eli myyntiin tänne.

Vaikka näistä ihanista vanhoista huonekaluista on vaikea ja haikea luopua, toivon niiden löytävän hyvän ja hellän kodin, jossa ne pääsevät arvoiselleen paikalle ja saavat mahdollisesti uutta maalia pintaan ja kauniit uudet verhoilut. Olen myös sitä mieltä, että harva tavara on korvaamaton, joten nyt oli oikea hetki tehdä päätös ja luopua jostakin.

Remonttisuunnitelmia voimamiehen huoneeseen

2014-04-08T16:34:00.001+03:00

1. 2+3-tapetti Pihgren & Ritola 2. Keltainen pallotapetti Ellos 3. musta-valkoinen pallotapetti Ellos
4. Halfmoon-tapetti Fermliving 5. tammilaminaatti Bygmax 6. vihreä-valkoinen Lokki-kangas Marimekko

Huomaan, että on kevät, sillä minua kiinnostaa taas pitkästä aikaa sisustaminen. Nyt olisi vuorossa Voimamiehen, 2-vuotiaan poikani, huone. Huoneeseen ei tehdä tällä kertaa kovin mittavaa remonttia, vaan lähinnä uusitaan pintoja, jotta huoneesta saadaan hyvännäköinen ja toimiva. Jossain vaiheessa sitten tehdään perusteellisempi remppa ja uusitaan sähköt ja puhkaistaan seinään aukko sivuvintin puolelle.

Tällä kertaa olisi tarkoitus tapetoida seinien ylöosat. Alaosassa on tällä hetkellä vaaleansininen puolipaneeli, joka maalataan valkoiseksi. Punaisen muovimaton tilalle asennetaan halpaa tammilaminaattia. En vain osaa päättää, millä tapetilla seinän yläosa tapetoitaisiin. Vaihtoehtoja on siis 4 kpl (kuvat 1. - 4.). Verhoksi, vihreä-valkoisen Lokki-kankaan, ostin Marimekon ystävämyynnistä viime viikolla ja mattokin minulla on valmiina (keltainen nukkamatto). Musta-valkoinen tapetti lienee tässä tapauksessa turvallisin vaihtoehto. Auttakaahan minua ja kertokaa mielipiteenne. Huonekalut tulevat olemaan vanhoja puisia ja mustaksi, valkoiseksi tai tumman harmaaksi maalattuja, mutta niistä myöhemmin. Reipasta ja raikasta oli tarkoitus tulla pienelle pojalle.

Hetki hiljaisuutta

2014-03-18T16:08:00.000+02:00

Blogihiljaisuutta on kestänyt jonkin aikaa. Nyt päätin palata ja tehdä postauksia vähintään kerran viikossa. Elämä kaksivuotiaan kannsa on sen verran hektistä, että ei meillä ole oikein mitään tapahtunutkaan kuin perusarjen pyöritystä, mutta josko kevät ja valo tekisi taikojansa ja vireystaso nousisi sen verran, että jaksan tehdä jotain muutakin kuin vaan pakollisen.

Olen nyt myös instagramissa. Profiilini pääsee tuolta sivupalkista, mutta nyt ulkoilemaan kameran ja lapsen kanssa.

Minut löytää myös Pinterestistä!

2013-07-10T14:20:00.000+03:00

Kuvat: Pinterest

Olen hurahtanut jo jokin aika sitten Pinterestiin. Käytän palvelua sähköisenä leikekirjana, josta sinäkin voit käydä katsomassa, millaisista asisoista pidän ja inspiroidun.
Pinterest

Jotain valmista

2013-07-09T12:09:00.001+03:00

Kesäläisellä ei ole paljoa päivitettävää. Jotain kuitenkin, huppari T: lle. Kaava uusimmasta ottobresta, Stardust-huppari. Harmaa svetarineulos, resori ja vetoketju HH-kankaasta sekä pallotrikoo Eurokankaasta.

Tonttikartta tai asemapiirros suunnitelman pohjaksi

2013-06-20T23:02:00.000+03:00

Ennen kuin suunnitelmaa päästään piirtämään tarvitaan suunnittelun pohjaksi asemapiirros tai tonttikartta, jokin sellainen kuva, jossa näkyy tontin rajat ja olemassa olevat rakennukset paikoillaan.

Otan usein useamman kopion tonttikartasta, sillä ennen varsinaisen suunnitelman piirtämistä aloitan käsin luonnostelemaan tonttikartan päälle pihan toimintoja ja muotoja. Toisinaan nämä luonnokset ovat todellla sotkuisia, mutta oikeastaan mielestäni niitä kaikkein hienoimpia. Pyhekuvia tässä vaiheessa ei käytetä lainkaan, vaan kynän annetaan sauhuta ja jäljen tummentua, kunnes luonnos alkaa miellyttämään silmää.

Taas nuo työt haittaavat oman pihan laittoa ja bloggaamista eli täytyy vielä käydä muiden pihojen kimppuun. Hyvää juhannusta ja nauttikaa pihoista ja puutarhoista, missä ikinä olettekin.

Toiveiden ja tarpeiden kartoitus

2013-06-17T13:08:00.000+03:00

Nykytilan kartoituksen jälkeen on hyvä istahtaa alas, selata puutarha- ja sisustuslehtiä, katsella puutarhaohjelmia, selata kirjoja ja imeä ideoita ja vaikutteita itseensä. Haaveilla ja ideoida, miettiä, mitä sitä oikein haluaa pihaltaan.

Onko ruusutarha vai kenties minimalistinen japanilainen puutarha se juttu, joka kolahtaa? Tarvitseeko lapset oman leikkipaikan? Onko pihaan tulossa uudisrakennuksia, joille mahdollisesti tarvitsee varata tilaa? Missä pyykit kuivataan ja matot tomutetaan? Halutaanko pihaan lipputanko, entä kasvimaa tai kasvihuone? Millaisista väreistä pidät? Tarvitaanko pihaan näkösuojaa tai näkymää jonnekin suuntaan? Haluatko viettää vapaa-aikaasi puutarhaa hoitaen?

Yleensä suunnitelmista kannattaisi keskustella perheen muiden jäsenten kanssa, mutta koska minä pidän itseäni alan asiantuntijana, jätin keskustelun väliin ja listasin minun pihaunelmiani.

KASVIHUONE
Päärynäpuu
Sisääntulon kivetys
Autotalli ja varasto
Autotallin ovet umpeen ja luiskan täyttö
Kesäkeittiö, jossa savustuspönttö
Kukkia, kukkia, kukkia!
Hevoskastanja
Pergola
Suuri kaksitasoinen terassi
Hyvin hoidettu nurmikko
Keittiöpuutarha
Mahdollisesti palju
Lapsille maja
Koirille oma aidattu alue
Kunnon kompostit 3 vuoden kierrolla

LÄHTÖTILANNE

2013-06-12T13:06:00.000+03:00

Vanha leikkaamaton omenapuun latvus hipoo taivaita.

Autotalli, jonne ei nykyautot enää mahdu. Luiskaan keräänt lähinnä kaatopaikalle menevää tavaraa.

Pulut sähkölangalla. Onneksi sähköjohto on tarkoitus kaivaa maahan vielä tämän kuun aikana.

Yrttejä kasvamassa lavakauluksissa.

Siirtoa odottava raparperi. Isompi raparperi saa jäädä paikalleen. Tämä odottaa uutta kotia jonkun tutun puutarhasta.

Uusin kukkapenkki hätäisesti toteutettuna.

Sisääntulo

Oleskelupihaa ja kamalaakin kamalammat "piharakennukset", pressukatos ja puuliiteri. Entisten omistajien rakennelmia, joita ei olla ehditty vielä uusimaan.

Naapurin kanssa yhteinen rengaskaivo.

Kompostori ja puutarhavaja

"Hyötytarha"

Tontin reunaa. Takana lehtikomposti ja etualalla epäonnistunut kasvilava.

Punaherukoita "hedelmätarhan" puolella

Puutarhavaja

Talo portilta päin

Keskeltä nurmikkoa nousevia narsisseja.

Oleskelupihaa portilta päin katsottuna.

Pihasuunnitteluprojekti alkaa aina nykytilanteen kartoituksella. Ensin täytyy siis tietää, mikä tilanne pihassa on tällä hetkellä, jonka jälkeen voi lähteä suunnittelemaan uutta. Kuvissa on esitetty pihamme tila sellaisenaan kun se on yhtään kaunistelematta ja kuvakulmia suunnittelematta ja kuvia käsittelemättä tai rajaamatta. Siellä on multasäkit ja lelut pitkin pihaa, ilman että olisin käynyt niitä ennen kuvaamista siistimässä. Kuvat ovat muutaman viikon takaa illalta jolloin päätin ryhtyä projektiin.

Bloglovin

2013-05-26T23:26:00.000+03:00

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Projekti: PIHALLA

2013-05-24T22:56:00.000+03:00

Joskus tulee aina sellainen olo, että nyt tarvitsisi tehdä jotain. Ja tänään sellainen tunne minulle tuli katsellessani omaa pihaani ilta-auringon valossa. Katselin surullisena ympärilleni ja huomasin sanonnan, "suutarin lapsella ei ole kenkiä", pitävän enemmän kuin paikkansa. Tämän pihasuunnittelijan piha ei ole kaunis ja kutsuva keidas, vaan sotkuinen, kituva, epätasainen, hoitamaton ja tällä hetkellä paljon työtä vaativa piha.

No ei auta itku ja poru, vaan täytyy ryhtyä toimeen. Hetken mietittyäni ja katseltuani ympärilleni tajusin että minun täytyy tehdä oman pihani kanssa samalla lailla kuin asiakkaitteni pihojen kanssa, eli aloittaa pihasuunnittelun ja -rakentamisen projekti. Samalla päätin dokumentoida projektin kulkua blogiin, jotta totuus ei unohtuisi ja projektista tulee julkinen, jolloin en voi pyörtää sanojani.

Tavallisesti projektille tulee määrittää alku ja loppu. Projekti: PIHALLA alkaa nyt ja päättyy ennemmin tai myöhemmin. Nykyhetken ja ennemmin tai myöhemmin tulevan ajankohdan välinen aika on vaikeasti määriteltävissä, mutta sanotaan nyt vaikka näin, puutarha ei ole koskaan valmis ja se on aina muutoksessa. Projekti tulee olemaan siis pitkä ja loppu häämöttää vielä kaukana tulevaisuudessa. Uskon kuitenkin vakaasti, että muutos pihassamme tulee olemaan valtaisa nykyhetkeen nähden, joten tämän ajatuksen voimalla aion jaksaa eteenpäin.

Vaikka olenkin puutarha-alan ammattilainen, en ole kaikkitietävä ja aina oikeassa. Moni asiaan vihkiytynyt ja innokas harrastelija tietää monesta asiasta enemmän kuin minä, joten kyseenalaistakaa ja kysykää. Tervetuloa seuraamaan PIHALLA-projektiani. Toivottavasti viihdyt ja tulet käymään uudestaankin.

Voimamiehelle vappuhaalari

2013-04-30T13:44:00.000+03:00

Pikku T:tä on aivan pienestä pitäen kutsuttu voimamieheksi ja vapun kunniaksi sain aikaiseksi tehtyä pienelle voimamiehellemme vappuhaalarin. Haalari sopii erinomaisesti äidin ja isän ylioppilaslakkien väritykseen.

Kaavan FB:n OE-ryhmästä M&I haalarikaavalla. Haalarin koko on 86/92 cm. Kangas on Eurokankaasta musta-valkoista raitatrikoota. Trikoo oli pystyraitaista, mutta koska olin saanut päähäni tehdö vaakaraitaisen haalari leikkasin langansuunnan poikittain. Rintaan aplikoin voimamiehen viikset mustasta trikoosta. Minulla ei ole vielä nepparipihtejä, joten neuloin olkapäille nepparit ja peitin ompeljäljet punaisilla napeilla.

Nyt vain laittamaan muuten kaikki vappukuntoon ja kunhan Pikku T herää päikkäreiltä, saa hän tämän uuden haalarin päällensä. Toivottavasti saan vappuna otettua kuvia haalarista omistajansa päällä.

HAUSKAA VAPPUA!

Meidät on valittu testaamaan Duploja

2013-04-24T09:52:00.004+03:00

Kuva: duplo.lego.com

Meidät on Pikku T:n kanssa valittu Buzzaamaan Legon Duploista. Pääsemme siis testaamaan ylläolevien kuvien Duploja.

Buzzauksen ideana on testata tuotteita ilmaiseksi ja kertoa tuotteista ystäville ja tuttaville. Tuotteista voi kertoa facebookissa, blogissa, Twitterissä tai ihan suoraan kasvokkain. Buzzauksessa tuotteen testaaja saa myös tuotteita jaettavaksi tuttavilleen, jotta hekin pääsevät testaamaan tuotetta ja kertomaan kokemuksia. Jos kiinnostuit buzzaamisesta, lähetä sähköpostia Finland ejylha osoitteeseen register@buzzador.com tai seuraa sivupalkissani olevaa linkkiä. Käyttäjätunnukseni on palvelussa on ejylha. Muista ilmoittaa minun käyttäjätunnukseni rekisteröitymisesi yhteydessä.

Arvonta Mutturalla-blogissa

2013-04-17T13:40:00.001+03:00

Mutturalla-blogissa on arvonta blogin uuden nimen kunniaksi, jossa voi voittaa t-paidan oman väri- ja kuvatoiveen mukaan. Lisäksi arvonnassa on paljon muitakin palkintoja. Käyhän tutustumassa!

Uusi rakas

2013-04-17T12:38:00.000+03:00

Eilen hankin itselleni uuden rakkaan eli tuttavien kesken Sedun. Sedu on vahvarakenteinen ja vähän ajettu vuoden 2010 Pfaff Select 3.0 -ompelukone. Oi että se on ihana verrattuna tuohon ikivanhaan halpiskoneeseen. Illalla kun olin saanut Pikku T:n nukkumaan oli pakko päästä koeajelulle Sedun kanssa ja meno oli aivan ihanaa. Sedu vei vakaasti ja minä vikisin mukana hellästi ohjaillen. Ensimmäisen testauksen tuloksena valmistuivat nämä ihanat keväiset pöllölapaset.

Päällinen on babycord-samettia, kämmenosa keltaista pallotrikoota, jonka vahvistin tukikankaalla. Vuoren tein luonnonvalkoisesta bambucollegesta ja rannekkeet turkoosista resoorista. Kaava Mimi-lapasiin löytyy Ottobren numerosta 6/2010.

Seuraavaksi täytyy tehdä lapasiin sopiva kevätpäähine. Eikun selaamaan lehtiä ja etsimään sopivaa kaavaa.

Lounaaksi pastan tähteitä ja lapselle sormiruokaa

2013-01-31T15:47:00.000+02:00

Eilen tein itselleni ruuaksi Pasta Carbonaraa ja tänään syötiin, mitä eilen jäi jäljelle. Pastaa oli iso kattilallien ja siitähän syötiin myöskin miehen kanssa iltaruuaksi. Pasta Carbonara kuuluu oikeastaan mieheni ruualaittobravuureihin, mutta aineksia oli kaapissa, joten päätin sellaisen eilen itselleni pyöräyttää. Tässä ohje, miten minä pastan teen.

Pasta Carbonara

2 isohkoa sipulia

1 solo valkosipuli tai oman maun mukaan

1 pkt kuutioitua pekonia

1 pkt savukinkkua

2-3 dl kuohukermaa

3 kananmunankeltuaista

Pala Parmesaania tai Pecorinoa

Pastaa sopivasti :)

Pilko sipulit ja valkosipuli pieneksi silpuksi. Kuullota sipulit tilkassa oliiviöljyssä läpikuultaviksi. Lisää joukkoon kuullotettujen sipulien joukkoon pekonit ja hiukan myöhemmin kuutioitu savukinkku.

Keitä pasta runsaassa vedessä. Mausta keitinvesi suolalla. Pastan keitinvesi saa olla aika reilusti suolattua.

Erottele kananmunan keltuaiset. Sekoita keltuaiset ja kerma keskenään. Lisää 2/3 parmesan raasteesta kerma-keltuais seokseen ja mausta seos suolalla (ei välttämätön) ja rouhitulla mustapippurilla. Suolan kanssa saa olla aika varovainen, sillä pekoni ja parmesan ovat jo valmiiksi suolaisia ainesosia.

Pastan ollessa sopivan kypsää kaada keitinvesi pois, mutta muista jättää tilkka keitinvettä pastan joukkoon. Jos kaadat kaiken keitinveden pois pasta imee kastikkeen itseensä ja pastasta tulee kuivaa. Anna pastan seista muutama minuutti enne kuin sekoita kastikkeen pastan joukkoon, jotta kananmuna ei juoksettuisi. Sekoita peko-kinkku-sipuliseos pastaan ja kaada päälle kerma-keltuais-parmesan seos. Sekoita pasta ja tarjoile heti. Raasta vielä parmesania annosten päälle.

Lapsi sai myös pastaa lounaaksi ja jos rakkaus pastaan voi olla geneettistä, niin lapseni on ainakin saanut sen geenin isältään. Molemmat posket täynnä kierrepastaa, lapsi kärkkyi lisää minun lautaseltani, mutta onneksi myös avocado ja tomaatti maistuivat pikkuiselle.

Olemme siirtyneet osittaiseen sormiruokaan lapsen kanssa, sillä taistelu soseiden syömisestä on ollut vaan tässä tilanteessa liikaa. Itse syöden lapsi syö kiltisti, mutta soseet lentävät seinälle tai ne päristellään pihalle suusta. Aina välillä onnistun saamaan sosetta suuhun sormiruokailun ohessa, mutta aika paljon lapsen ruokaa on päätynyt koirille, joten parempi tällä hetkellä näin.

Vielä mainoksena, että Jääkarhumaa-blogissa on arvonta ja osallistumisaikaa on lisätty 4.2.2012 asti. Eli jos siellä on joku lukija, niin käy ihmeessä osallistumassa Mariannen ihanien pussukan ja uimakassin arvontaan.

Työnalla torkkupeitto paloista

2013-01-30T13:46:00.002+02:00

Huomaan talven muuttuvan kevääksi myös käsityörintamalla, sillä mieluummin tartun puuvillalankaan kuin villalankankaan ja mielellään myös keväisenväriseen lankaan. Viikolla käydessäni asioilla Tampereella Lielahden Löytötavaratalossa eteeni osui hauskanväristä puuvillalankaa. Lanka sattui olemaan vielä tarjouksessa, neljä kerää kuusi euroa. Yhdessä kerässä on 100g lankaa. Pitkään olen jo miettinyt jonkinlaisen puuvillapeiton virkkaamista ja lankojakin kyseiseen projektiinkin on hamstrattu useampaan kertaan, mutta inspiraatiota ei vain ole löytynyt. Jostain kumman syystä tuo pätkävärjätty pinkki puuvillalanka puhutteli minua ja nyt on jo 12 kuusikulmaista tilkkua valmiina. Yhdestä kerästä saa sen 12-13 tilkkua. Tilkut ovat virkattu 3 1/2 koukulla. Ohjeen tilkkuihin löysin Iinun ihasta blogista. Ostin sekä pinkkiä että valkoista lankaa, mutta saa nyt nähdä käynkö hamstraamassa lisää tuota pinkkiä vai raikastanko sitä valkoisella. Meidän tyyliin tuollainen pinkki ei sovi lainkaan, mutta ehkä joku kolmesta veljentytöstäni haluaa sen omaan huoneeseensa.

Muita blogejani seuraillessa olen huomannut ihmisten hurahtaneen viiksiin, minä perässä. Tilasimme jopa lapsellemme netistä tutin, jossa on viikset mukana. Nämä sukat ja pieni pillerirasia tarttui mukaan pikavisiitillä kauppakeskus Elossa Ylöjärvellä, jonne myöskin oli rantautunut Tiger. Tampereella myymälöitä on kaksin kappalein, mutta en ikinä olisi arvannut, että ketju tulee tänne peräkylillekin. Sukat ovat aivan ihanaa bambua ja maksoivat vain 3 euroa pari. Olen ostanut Tigeristä itselleni aikaisemminkin bambusukkia raidallisena ja pilkullisena, mutta kyllä nämä viiksisukat ovat aivan mun lempparit. Taidan käydä hankkkimassa vielä muutaman parin samaa kuosia. Seuraavana suunnitelmissa viiksirintamalla on kutsukortti poikani 1-vuotis synttäreille. Viiksikutsuista tarkemmin ja enemmän lähempänä synttäreitä, mutta nyt lounaan kimppuun. Tänään vuorossa Pasta Carbonara.

Pakkaspäivälounas

2013-01-24T12:06:00.002+02:00

Tällaisina ihanina pakkaspäivinä tarvitsen lämmikettä myös sisäisesti. Lounaaksi tänään tein curryllä ja chilillä maustettua kasvissosekeittoa ja päällä nokare feta-persiljaranskankermaa. Kyytipojaksi ihania uunituoreita kaurasämpylöitä. Kyllä näillä taas jaksaa päivän pikkumiehen kanssa.

Kasvissosekeitto

4 perunaa

4 porkkanaa

pala mukulaselleriä

1 sipuli

1/2 keskikokoinen bataatti

1 kasvisliemikuutio

2 tl curryä

kuivattua chiliä oman maun mukaan

1-2 dl kermaa (kookoskerma tai -mairo sopii myös erittäin hyvin)

Keitä kasvikset läpikypsiksi kasvisliemessä. Lisää kiehumisen loppuvaiheessa curry ja chili. Soseuta keitto ja lisää joukkoon kerma. Maista keittoa ja tarkista suola.

Feta-persiljaranskankerma

1prk maustamatonta ranskankermaa

200 g Fetaa

nippu persiljaa

jauhettua mustapippuria

Muussaa feta haarukalla pieneksi murenaksi ja sekoita ranskankerman joukkoon. Silppua persilja pieneksi ja sekoita feta-ranskankerma seokseen. Mausta seos mustapippurilla. Anna seosksen tekeytyä jääkaapissa hyvän aikaa ennen tarjoilua, sillä Fetan suolaisuus leviää ajan kanssa ranskankermaan. Tarjoile kuuman keiton päällä.

Nunnia ja konnia -pipo

2012-11-25T16:02:00.001+02:00

Lauantaina telkkarista tuli pitkästä aikaa Nunnia ja konnia -leffa. Muistan katsoneeni leffan useampaan kertaan joskus teininä ja edelleen muistin laulut ulkoa.

Leffaa seuratessani neuloin yhden pipon talven varalle. Lanka on kädentaidot -messuilta ostamani harmaata alpakka-merinovillaa, jossa on joukossa hopealankaa. Lanka on norjalaisen Raum-kehräämön lankaa. Pipo syntyi yhdestä kerästä ja sitä jäi vielä ylikin. Varastossa on vielä kaksi täyttä kerää, joten enköhän pyöräytä pipolle kaulurin kaveriksi lopuista langoista.

Pitkän odottelun jälkeen

2012-11-01T15:17:00.000+02:00

Jopas aikaa on vierähnäyt sitten viime kirjoituksen. Viimeksi odottelimme pienokaisemme syntymistä ja syntyihän meille pieni poika maaliskuun lopussa, kaksi viikkoa yli lasketun ajan. Synnytyksen käynnistelyiden aikana lapsen sydänäänet romahtivat aika rajusti, joten lääkäri päätyi kiireelliseen sektioon ja hyvä niin, sillä napanuora oli kiertyneenä pojan nilkan ympäri kolme kertaa ja tarjonta oli kasvot edellä. Siitä lähtien olemme opetelleet arkea lapsiperheenä, eikä se aina niin helppoa ole ollut, tosin päivääkään en vaihtaisi pois.

Lapsi on hurmaavin ja ihanin, mitä vanhempi vaan voi toivoa, mutta olen huomannut tarvitsevani jonkun kanavan jonne kertoa ajatuksistani ja mietteistäni, sillä päivät kotona tuntuvat välillä raskailta huonosti nukuttujen öiden tai soseiden seinille heittelyn jälkeen. Oli siis aika palata blogin pariin.

Toivottavasti viihdyt seurassani. Tervetuloa, taas kerran! ;)

"Suutarin lapsella ei ole kenkiä" - Pihasuunnitelmia ensi kesälle...

2012-02-06T18:27:00.000+02:00

... tai ihan mille kesälle vaan.

Olen ammatiltani pihasuunnittelija ja niin kuin ei ole suutarin lapsilla kenkiä, minunkin pihani rehottaa villinä. Jos kuitenkin aloittaisi tänä vuonna suunnitelman tekemisellä omaan pihaan, niin tämä varmasti helpottaisi jatkossa pihan rakentamista ja muokkaamista. Ylhäällä olevassa kollaasissa voi nähdä joitain idoita, joita haluan käyttää pihallani. Oikealla oleva asemapiirros on meidän pihasta ja sen pohjalta suunnitelma tulisi piirtää.

Talomme on 1952 valmistunut puurunkoinen rintamamiestalo ja näin ollen pihammekin on jo 60-vuotias. Haluan käyttää pihassamme luonnollisia ja kierrätettyjä elementtejä, jotta piha sopisi talon vanhahtavaan tyyliin. En suosi sisustuksessa, enkä puutarhassa maalaisromanttista tyyliä, vaan suhteellisen suoraviivaista ja käytännöllistä, jopa funktionaalista tyyliä. Käytännöllisyyttä ja suoraviivaisuutta, maustettuna modernilla muotoilulla ja kierrätetyllä tavaralla tullaan varmasti näkemään myös pihassamme.

Tässä listattuna asioita, joita haluaisin omaan pihaani:

Kasvihuone
Perunamaa
Uusi piharakennus, jossa kunnon varastotilat puutarhatyökaluille
Oleskelualue, jossa oikein iso ruokailuryhmä
Grillikatos
Puuaita pihan pohjoisrajalle
Suljettava portti
Jaloja lehtipuita (tammi, hevoskastanja ja saarni)

Aloitetaan tästä pihan suunnittelu ja koitetaan saada mahdollisimman monta toivettani mahtumaan suunnitelmaan. Laitan suunnitelman sitten näytille, kun se on valmis. Nyt kynäsauhuamaan ja tietokone laulamaan.

Bloglovin

2012-02-06T14:37:00.001+02:00

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla