Made by Amone

Projekti 333

2014-04-20T11:42:00.000+03:00

Pieniä elonmerkkejä tännekin pitkän tauon jälkeen. Siviilipuolella on menossa kaikenlaisia projekteja, joten tähän kirjoitteluun jää niukasti aikaa.

Käsityöpuolella talven aikana sain yhdet (1) sukat valmiiksi ja siinä taitaa olla kaikki saavutukset sillä saralla. Toiset samanlaiset ovat työn alla, valmistunevat joskus syksymmällä :)

Kovasti hinkuisin tehdä iso iso huivi, mutta tällä tahdilla siihen saa varata ainakin kymmenen vuotta.

Sitten siihen projektiin. Alkuvuodesta luin Rinna Saramäen kirjan joka avasi silmäni monessakin mielessä. Ensinnä vaatteiden laatu. Minä joka en koskaan katso vaatteiden materiaaleja, heräsin siihen että minunkin vaatekaappini on pullollaan akryylipaitoja, joiden elinkaari on masentavan lyhyt. Jotkut kalliimmat hankinnat sen sijaan selvisivät katsastuksen lähes puhtain paperein. Yksi ongelma on sitten eettisessä ja ekologisessa mielessä tuo puuvillavaatteiden määrä. Mitä tästä opimme: Osta harkiten.

Kirjassa on lyhyt esittely projektista 333, joka tarkoittaa että 3 kuukautta pärjätään 33 vaatekappaleella. Tällekin löytyy omat sivustonsa: Project 333 Eipä muuta kuin tuumasta toimeen. Siivosin kaapistani kaikki väärän kauden vaatteet, liian pienet vaatteet, epämiellyttävät vaatteet yms laatikkoihin, ja jäljelle jäi kourallinen vaatteita joilla olen hyvin pärjännyt helmikuun puolivälistä tähän saakka. Ohjeiden mukaan mitään ei tietenkään heitetty pois, vaan laatikkoihin odottamaan seuraavaa kautta. Ensimmäinen pätkä ei ihan kolmea kuukautta tule, koska kausi vaihtuu ja on aika kaivaa keväisempiä vaatteita esille. Haastavaa on miettiä olemassa olevista vaatteista sopivia asukokonaisuuksia, niin että kaikki palaset sopivat yhteen. Minulle helppoja yhdistelmiä ovat farkut + lyhythihainen paita + pitkä villatakki, asusteeksi fiiliksen mukaan huivi tms. Ystäville kun olen hehkuttanut tämän helpoutta, ensimmäinen ajatus tuntuu olevan se että kyseessä on kurjisteluprojekti, mutta itse asiassa asia on päinvastoin. Vaatekomeron siisteys on vapauttavaa. Vapauttavaa on myös se, että "inventaario" on lyhyempi. Tiedän tarkkaan mitä kaapissani on ja että kaikkiin tilanteisiin löytyy asu. Lisäksi vaatteiden huolto on tuhat kertaa helpompaa ja mielekkäämpää kun vaatteita on siedettävä määrä. Ehkä kaikkein suurin asia on se, että minun ei tarvitse mennä vaatekauppaan pyörimään. Tässä olen kyllä säästänyt paljon rahaa ja hermoja. Seuraavan kauden vaatteita hankkiessa täytyy taas miettiä asukokonaisuudet, ja jos sieltä yhden tai kahden vaatteen lisäyksellä jälleen löytyy kaikki tarvittavat asukokonaisuudet, olen taas säästänyt pitkän pennin. Idea on siis, että hankitaan vaatteita jotka sopivat muuhun asukokonaisuuteen, eikä kauppaan sännätä suin päin ja napata mikä ensinnä tuntuu miellyttävältä.

Suosittelen lämpimästi kyseisen kirjan lukemista. Paitsi että vaateteollisuuden eettiset ja ekologiset kysymykset on hyvä tiedostaa, kirjasta saa kullan arvoisia vinkkejä oman vaatekaapin ja (vaate)talouden hallintaan.

Kevätkiireitä

2013-05-27T10:20:00.001+03:00

Lumen sulettua olemme tutkiskelleet uutta puutarhaa ja odotusten mukaan, eipä siellä juuri mitään kasva. Ja nekin mitä kasvaa, vaativat pientä asettelua kasvaakseen kunnolla. Ainoa oikeasti iloinen asia on rehevästi kasvava raparperi, josta olemme jo ensimmäiset mansikka - raparperikiisselit keittäneet.

Kasvimaa piti tokikin heti perustaa, kasvatuslaatikkoon, kun ei pihan lopullinen muoto vielä ole selvillä.

Edelliset asukkaat ovat laittaneet naapurin vastaiselle rajalle marja-aroniaa, mutta niin viistoon maahan, että epäilenpä näinköhän ne siinä viihtyvät. Lisäksi puutarha on hirvittävän kostea aina sateen jälkeen, ja lumien sulettua, että jonkinlainen salaojitus täytyy hoitaa heti alkuun.

Oma piha on kuitenkin aina oma piha ja ihana sellainen. Vaikka nyt vielä vaatiikin vähän työtä ennenkuin siitä pääsee toden teolla nauttimaan.

Nyt siis katsellaan ja pohditaan mitä kaikkea puutarhassa täytyy tehdä. Tiukkaa priorisointia myös siitä mitä missäkin vaiheessa tehdään. Sen verran paljon tehtävää on, että kaikkea ei samana kesänä ennätä tehdä.

Taas kerran sitä ihmettelee miten sitkeä kasvi voikukka onkaan. Vaikka maa on miten savinen ja hiekkainen, silti se vain puskee ylös. Selvästikin tuollainen selviytyjäkasvi täytyisi pystyä hyödyntämään paremmin. Nyt se on vain riesa jota kaikin keinoin yritetään karkoittaa pihamaalta.

Flux

2013-04-25T14:55:00.000+03:00

Nopea mainos heille jotka käyttävät Windows8 puhelinta.

Storesta löytyy Flux -niminen blogien, twiittien yms lukuohjelma. Voisiko näppärämpää olla? Blogit tulee luettua hetimiten ja onnistuu myös reissun päällä, autossa tai odotellessa lasta harrastuksista.

Kerää luettavat blogit ja twiitit bloggerin lukulistalta, joten uusia listojaan ei tarvitse tehdä.

Tykkään. :)

Kyllä kirpputori vaan on hieno keksintö

2013-03-31T15:57:00.000+03:00

Olen hurahtanut kirpputoreihin, en ostajana, vaan myyjänä. Nurkkiin kerääntyy kaikenlaista ihan käyttökelpoista tavaraa, jolle meillä ei enää ole käyttöä. Sen verran ekologinen yritän olla, että en käyttökelpoista tavaraa heitä suoraan roskikseen, vaan ainakin tarjoan sitä muille. Nykyään kertakäyttökulttuuri ei ehkä enää ole niin rajua ja on ihan trendikästäkin ostaa tavaroita kirpparilta. Kuitenkin valtavasti hyvää tavaraa menee edelleen roskikseen.

Kirpputori on ihan ihmeellinen. Sinne kun vie laatikollisen tavaraa, seuraavana päivänä se on jo kadonnut. Myyn tavarat sillä periaatteella, että pöytävuokran haluan hinnalla kattaa ja kaikki sen yli on plussaa. Ja iso plussa on myös se vapaa säilytystila joita tarvaroiden häviämisen jälkeen tulee.

Muutossa meillä jäi paljon verhoja, rullaverhoja ja kattolamppuja käyttämättä, ja muutakin roinaa on ihan tarpeeksi. Vielä riittää urakkaa ennenkuin kaikki tavara on selvitetty. Ja sen jälkeen voikin taas aloittaa homman alusta :)

Tuskin olen ainutlaatuinen, mutta tuntuu että minulla on päässäni jonkinlainen inventaario jossa pidän kirjaa kaikista tavaroista. Mitä vähemmän tavaraa, sitä pienempi inventaario. Ja se onkin hirmuisen vapauttavaa. Kuten vanha kansa sanoo: Tavara on riesa.

Jämälankojen hävitys

2013-03-29T14:03:00.001+02:00

Pääsiäissiivoja tehdessäni huomasin, että ennen pullisteleva jämälankapurkkini oli huvennut puolilleen. Meillä ei kuitenkaan ole hiiriä, vaan äidin luvalla lapsoset ovat käyttäneet langat ties mihin projekteihin. Niistä on kudottu lasten kangaspuilla peittoja leluille, virkattu leluille vaatteita, tehty icord nauhasta häntiä sekä valmistettu tupsuja.

Varsinainen tupsuvillitys meille saapui vuodenvaihteessa, kun vanhempi tyttö oli iltapäiväkerhossa opetellut tekemään tupsuja pahvimuotin kanssa. Kotona sitten tarjosin tupsukonetta ja sillä tupsuja onkin sitten syntynyt. Onhan koneella homma paljon helpompaa ja nopeampaa kuin langan pujottelu neulan kanssa.

Ihan hyvä että luovuus kukkii lapsillakin, ja heiltähän ideoita tuntuu aina löytyvän.

Kevätkuulumisia

2013-03-29T11:11:00.000+02:00

Hanko on alkanut muotoutua Sequioiaksi, hitaasti mutta hitaasti. Veikkaan tästä jonkin sortin ikuisuusprojektia ja varmasti matkalle tarvitaan välipalaneuleita.

Parhaillaan tilanne onkin lähes ennätyksellinen vain kahdella keskeneräisellä neuleella. Kämmekkäät sekä tuo liivi. Tai onhan mohairpuserokin vielä sen verran kesken, että noin 10 langanpäätä pitäisi päätellä.

Eilen juuri selailin vanhoja moda lehtiä ja joulunumerossa on lapsen hattu johon löytysi langatkin omista varastoista, Ai miten houkuttaisi aloittaa :).

Annis -huivi myös kovasti houkuttaisi ja siihenkin taitaisi löytyä langat omasta takaa. Sen lisäksi uusimmassa Novitassa oli lapsen liivimekko johon siihenkin omat langat luultavasti riittäisivät.

Oi voi näitä houkutuksia.

Yritän kovasti olla ostamatta uutta lankaa, joten kaikki projektit yritän sovittaa jo varastosta löytyviin lankoihin. Sitten tulee näitä Hanko höyrähdyksiä jotka myöhemmin harmittavat vietävästi.

Onneksi nyt on muutama vapaapäivä niin ehtii siivoamaan ja ehkä käsityötkin vähän edistyvät. Ensi viikolla näyttäisi ennusteitten mukaan olevan kevät hiukan jo lähempänä.

Onnea on... Oma lankakauppias

2013-02-18T20:31:00.000+02:00

Taas on vierähtänyt pitkän pitkä aika edellisestä postauksesta. Hengissä ollaan edelleen, vaikka jonkun sortin influenssan ehdinkin välissä sairastaa.

Valmistakin on tullut, vadelmahuivi oli niin ihanan helppo ja nopea tehdä, ettei siihen kulunut kuin pieni hetki kun oli huivi kaulassa. Valokuvaaminen on vain se vaikein paikka.

TeeTee Lumi -langasta kutomani villapaita oli edennyt jo toisen hihan puoliväliin kun lanka loppui. En ymmärrä miksi lanka loppuu lähes aina kun teen jotain isompaa. Johtuuko se käsialasta, vai onko ohjeissa vain niin paljon virheitä? Joka tapauksessa ihanaisessa Susun kaupassa oli edelleen samaa värierää, eikä tästä tullut ongelmaa.

Vanhempi tyttö on innostunut kutomaan i-cord tekniikalla frillalangasta tuubihuiveja. Joku kun vaan sponsoroisi lisää lankaa :) Tänään ostin lankakaupasta kaksi kerää, ja nyt jo toinen on päätelty ja toinen odottaa päättelyä. Niin se tauti leviää äidilä tyttärelle :)

Aina joskus tekee mieli potkaista itseään nilkkaan. Näin Novitan uusimmassa _Tuubi_ nauhasta tehdyn pallinpäällisen ja sehän olisi pitänyt saada toteuttaa heti. Kun asiaa oli muutenkin Anttilaan, niin eipä muuta kuin lankahylystä langat mukaan samantien. Paitsi että ostamani lanka oli Novita _Hanko_ ja ihan liian ohutta tuohon tarkoitukseen. Värisävy jotenkin harhautti luulemaan että kyse oli (muisti)kuvan langasta. Vähän kyllä tunnustelin että onpas ohutta. Nämä ovat juuri niitä hetkiä jolloin aivot laitetaan siististi narikkaan ja ihmetellään sitten myöhemmin mitä tuli hankittua.

Nyt olisi sitten melkein villapaidan verran Hankoa jemmassa. Onneksi Ravelrystä löytyi jo potentiaalinen ohje jonka tuosta voi toteuttaa. Toivotaan että tämä järjettömyys kääntyy vielä onneksi :)

Vadelmahuivi

2013-01-05T12:06:00.000+02:00

Uusien töiden aloittaminen on valtavan ihanaa. Kun voisi vaan aloittaa uusia töitä uusista langoista koko ajan :)

Vaikka keskentekoisia töitä riittää yllin kyllin, oli ihan pakko aloittaa Eilen Tein vadelmahuivi. Tarvittiin televisioneule ja tämän hetken keskeneräiset kaikki vaativat keskittymistä ja ohjeen lukua.

Vadelmahuivi on ihanan simppeli ja edistyy nopeasti.

Lankana Dropsin Alpaca sopivasti ärhäkkänä pinkkinä. Huippua!

Tällä hetkellä kesken kirjoneulesukat TicoTicosta, Kirjoneule kämmekät ja villapaita TeeTee Lumesta ja nyt tämä vattu.

Kuvasaldoa

2013-01-01T20:57:00.000+02:00

Vaikka tänään olikin varsinainen löhöilypäivä, jotain sentään sain aikaiseksi. Viimeinkin kuvatus kauan sitten blokatusta kässypussista. Tämä on kiva, ja käytössäkin jo hyvän aikaa.

Miehen sukat valmistuivat ennen muuttoa. Perussukat seiskaveikasta. Näissä käsialani muuttui toisessa sukassa kireämmäksi ja sukka on ainakin kaksi silmukanleveyttä kapeampi. Mies ei kuitenkaan huomannut eroa, vaan oli sukkiin tyytyväinen. Riittävän tavalliset hänen makuunsa, ei mitään ylimääräistä hörhellystä eikä ainakaan pitsiä.

Loppuun pari kuvaa eilisistä raketeista joihin testailin kameran asetuksia. Tässä pari esimerkkiä:

Hapokasta rötväyspäivää

2013-01-01T12:14:00.000+02:00

Nyt on ehtinyt jo seikkailla vähän blogistaniassakin ja lueskella teidän muiden kuulumisia. Eilinen ilta meni mukavasti kotona lasten ja miehen kanssa herkutellessa, pelaillessa ja ihastellessa muiden ampumia raketteja. Liekö sitten se vuoden vaihtumisen kunniaksi korkattu kuohari vai unenpuute, mutta nyt on melko hapokas olo. Mitäpä tällaisena päivänä voisi tehdä kuin webbailla :)

Eri asuntoihin on aikanaan tullut tehtyä paljon verhoja, ja muuton yhteydessä niitä löytyi kokonaiset kaksi laatikollista. Joistain vanhoista verhoista olen jo aikaisemmin tehnyt kauppakasseja, jotka ovatkin varsin hyvin palvelleet. Kassimateriaalia olisi siis yllin kyllin.

Aiemmat kassit tein ihan idealla nelikulmio, sangat erikseen ja kulmiin ompeleet, että kassi saa vähän muotoa. PamPaun blogissa oli ainakin minulle uusi idea kauppakassille ja hyvät ohjeet. Tämä pääsi heti työlistalle kaikkien muiden ihanien ideoiden joukkoon.

Muuttotouhuja

2012-12-30T20:20:00.000+02:00

Viimeinen kuukausi on mennyt tarkkaan muuttotouhuja miettiessä. Neulomukset ovat luonnollisesti saaneet odotella parempia aikoja. Siivoamista, järjestämistä ja inventaariota on tehty nyt sekä ennen, että jälkeen joulun. Hiljalleen alkaa suurin osa tavaroista olla paikoillaan, vaan kaappien siivoamista kyllä riittää edelleen.

Uusi koti on ihana, tilava, avara ja valoisa. So, so happy :)

Huomenna valmistaudumme uuden vuoden vastaanottoon. Olkoot se menestyksekäs myös sinulle.

Loppuun teemakuva:

Onneksi näistä on jo päästy eroon :)

Ruuhkaa

2012-11-10T23:34:00.001+02:00

Tätä se on. Työmatkoja. Asunnon osto- ja myyntitouhuja, muuttoa, lasten harrastuksia, joulujuhlia, harrastusten esityksiä ja kilpailuja, vanhempainiltoja, kehityskeskusteluja, kirpparia, jouluvalmisteluja ja mitä vielä keksinkään. Kaikki samaan aikaan ja saman pään muistettava.

Kiirettä pitää. Samat valmistuneet odottavat edelleen kuvaamista, ja uutta toivottavasti valmistuu vielä lähiaikoina. Tästähän saatiin rakennettua oikein blokkaamattomien kässyjen backlogi. WOW.

Järki ja tunteet

2012-10-07T20:08:00.000+03:00

...Eivät taas ihan ole kohdanneet. Järki sanoo että nyt ostolakkoa kunnes lankalaatikossa on tilaa uusille langoille. Tunteet sanovat että nyt pitäis saada jotain uutta ja mielenkiintoista puikoille ja mielellään heti.

Uuden Modan kolahdettua postilaatikkoon, oli vain mentävä Susulle ostamaan puserolangat kansikuvaneuleeseen, vaikka järki sanoisi mitä. Mikäpä sitä olisikaan parempaa syyslohtua kuin unelmankevyt ja pehmeä mohair. TeeTee Lumi on lankana minulle uusi tuttavuus ja aivan ihana lanka. Vähän kyllä hirvittää miten helposti mahtaa nukkaantua sitten valmiina. Kokemuksia?

Nyt on muutenkin erikoinen tilanne, kun valmiina olisi kaksi työtä valokuvaamista vaille. Kamera ei nyt vaan tunnu tarttuvan käteen mitenkään.

Edit: Piti vielä sanomani että Kardemummalla oli aivan ihanat kämmekkäät jotka pääsivät työlistalleni. Parasta on, että nämä voi tehdä Novita Nallesta jota minun varastossani on edelleen ihan liikaa. Linjassa siis myös sen Järjen kanssa ;)

Sataa, sataa ropisee

2012-09-26T22:27:00.000+03:00

Ei ole vielä aurinko, kamera, huivi ja minä sattunut samaan paikkaan yhtä aikaa, joten huivin kuvaaminen siirtyy. Täytynee tyytyä korvikekuviin jos en viikonloppuna saa huivia kuvattua.

Nyt on puikoilla lapaset joista pitäisi jonkin sortin dinosaurukset hahmotella ylläriksi nuoremmalle. Siitä lisää kohta kun alkavat hahmottua.

Mihin sitä sitten tarttuisi...

2012-09-03T17:55:00.000+03:00

Lehmuksen saaminen pois työlistalta avasi pohdinnan. Mitä seuraavaksi? Huivi, kauan kaipaamani hihatin, paita, villatakki vai jokin muu lämmitin. Huivien malleja olen silmäillyt ja vaikka vannoinkin tekeväni seuraavaksi helpon mallin, eivätpäs ne helpot ja yksinkertaiset miellytä silmää lainkaan. Ullasta pari kivaa mallia jo löytyi, mutta edelleen arvonta eri vaihtoehtojen välillä jatkuu.

Vilkaisu lankalaatikkoon taas vinkkaisi siihen suuntaan että sukkia, pipoja ja kaulureita olisi syytä tehdä. Sukkalangat ovat marinoituneet jo vuositolkulla, eivätkä ne tätä vauhtia mihinkään häviä. Lisäksi lankalaatikosta löytyy kummallisia pieniä määriä pehmeää merinoa ja erilaisia pätkävärjättyjä lankoja. Tarpeeksi pipoon tai kauluriin, mutta liian vähän kaulahuiviksi.

Ehkäpä nyt jonkun aikaa täytyy totutella tähän kahden keskeneräisen työn hämmentävään tilanteeseen. Kyllä se seuraava ohje sieltä sitten taas iskee :)

Se on valmis!

2012-09-02T20:29:00.000+03:00

Ikuisuuslehmus nimittäin. Tänään aamupäivällä kudoin viimeiset kierrokset ja päättelin. Lankaa piti satuttaa pariin otteeseen ja vähän jouduin purkamaan että sain langan riittämään.

Nyt huivi odottelee pääteltynä + apulangat kiinnitettyinä kastelua ja pingotusta. Kuvia tiedossa kunhan aurinko taas pilkahtelee.

Lehmus oli kokonaisuudessaan hyvin opettavainen kokemus. Ensimmäinen isompi pitsineule, joka opetti myös purkamaan oikein, täytyi olla tarkkana ettei purkaessa jää jokin nostettu tai kavennettu silmukka palauttamatta.

Samalla sain myös uskoa siihen että näinkin iso ja haastava työ on mahdollista viedä loppuun. Toki aikaa kului ja hermojakin, mutta vähän kerrassaan työ eteni.

Seuraavaan kolmiohuiviin varaan suosiolla tuplasti enemmän lankaa - vaikka valmiiksi saaminen sitten viekin enemän aikaa - on lopputulos kuitenkin sitten reilunkokoinen huivi. Ja langan väriksi jokin muu kuin vaalea beige.

To-Do -lista

2012-08-26T10:18:00.000+03:00

Kässäpussista innostuneena laitoin seuraavan jo tulille. Kovin olin tyytyväinen kun sain vanhat huopaset pois varastoista, vaan jo piti käydä ostamassa uudet seuraavaa pussia varten. Kovasti mietityttäisi vuorin ompeleminen pussiin jolloin saisi sisätaskua pikkutavaroita varten yms. Näihin jää koukkuun :)

Kudoin kässäpussin siis yksinkertaisesta Huopasesta ja verratessa ohjeen kuvaan, minun pussini oli paljon matalampi. Nyt pohdin millainen pussista tulisikaan jos sen kutoisi kaksinkertaisesta Huopasesta... tai hankkisi jotain muuta lankaa kuin Novitaa.

Tuo matala versio on juuri sopiva "sumpsa" siis käsilaukku jossa pitää lompakkoa yms. ja ihan hauska tuollaisenakin. Seuraavasta yritelmästä teen hieman korkeamman, josko saisin aikaiseksi pussin johon mahtuu myös käsityölehti/ohjeet mukaan.

Viimeisimmässä Modassa oli myös paljon innostavia ohjeita. Vielä en ole kuitenkaan päättänyt mitä niistä toteutan. Päivätyö vie tällä hetkellä ihan liikaa aikaa, joten to-do -lista senkuin vaan kasvaa.

Tällä hetkellä työn alla ovat siis:

Huovutettu kassi
Lehmus huivi
Miehen sukat

Ei varmaankaan tarvitse edes sanoa, että tuo kassi on nyt se mikä on aktiivinen. Niin hauska ja helppo noita on tehdä.

Huovutettu kässäpussi

2012-08-25T18:06:00.002+03:00

Kuluneena kuukautena on tehty aivan liikaa töitä ja aivan liian vähän käsitöitä. Kässäpussi on ollut huovutettuna jo useamman viikon, mutta blokkaaminen on jäänyt. Tässä se nyt tulee:

Ennen huovutusta:

Jälkeen huovutuksen:

Vaikka kassi kudottiin suorakaitaleen muotoiseksi, pohja muotoili kassin niin että se näyttää levenevän ylöspäin. Yllättäen kassi tuntui kutistuvan korkeussuunnassa enemmän kuin leveyssuunnassa.

Tässä kyllä huomasi hyvin huovuttamisen koukuttavuuden. Koskaan et tiedä miltä lopputulos oikeasti näyttää ja lopputulos on aina hieno!

Säilykkeet

2012-07-19T21:45:00.001+03:00

Aikani kuluksi järjestin jämälankalaatikkoni. Keräsin kaikki nyrkkiä pienemmät pallot lasipurkkiin. Nyt pitäisi vain keksiä näille jokin fiksu käyttötapa.

Kassi etenee vauhdilla, ehkäpä jo ensi viikolla pääsen huovuttamaan, kunhan vain iltaisin ehtii kutoa. Työt alkavat taas maanantaina, ja saattaa hyvinkin olla, ettei iltaisin juuri ehdi harrastaa.

Kässäpussi

2012-07-16T19:21:00.000+03:00

Nyt kun yksi työ on saatu työjonosta pois, voikin aloittaa yhden uuden.. Kässäpussinani on toiminut Marimekon unikko -muovikassi jo vuoden tai kaksi ja alkaa olla myös sen näköinen. Uusi kässäpussi tarvis saada, ja tietenkin itse tehty.

Ravelrya selaillessani törmäsin tällaiseen ilmaiseen ohjeeseen, joka näyttäisi kattavan tarpeeni hyvin. Samalla saan varastoistani vanhat Huopaset pois.

Jonossa on tällä hetkellä:

Kässäpussi Huopasesta
Lehmus -huivi
Miehen Sukat seiskaveikasta (kärjestä aloitetut)
Kirjoneulesukat itselle TicoTicosta

Jostain syystä olen ylivoimaisesti eniten käyttänyt näitä sukkia. Näin kylmänä kesänä villasukat olivat mökillä todellakin tarpeen ja mökilta tullessa heitin sukat pesuun. Hiukan piti ihmetellä mitä ihmettä nyt laitan jalkaan. Onneksi varastoista löytyi muitakin, vaikka ei välttämättä ihan yhtä mukavia.

Huivitus

2012-07-15T21:35:00.001+03:00

Mökkiloman aikana valmistui Simplicitas ja nyt on tuumaustauon paikka. Huivin malli oli kiva, ja siksi varmasti valmistuikin näin nopeasti. Hyvä ja helppo autoneule. Huivista tuli vain suht pieni, hieman yli 80 senttiä pitkältä sivulta, eli menee just kaulan ympäri solmuun. Ehkä suurin ongelma on lanka, joka tuntuu kaulaa vasten aika karhealta.

Kuvasin huivin jo, vaikka en langanpätkiä ole vielä päätellyt, enkä pingottanut.

Lanka on Trekking hand art, käsinvärjätty sukkalanka 75% Superwash uutta villaa, 25% Polyamidia. 100g = 420m. Väri on Sahara 550.

Täytyy varmaankin vielä kostuttaa ja pingottaa huivi ja katsoa pehmentyykö se lainkaan huuhteluainekylvyssä. Tähän työhön taisin valita myös liian pienet puikot, numeroa suuremmilla puikoilla huivi olisi ollut hieman isompi ja asettunut paremmin.

Joka tapauksessa tämä todistaa sen, että minun on mahdollista saada huiviprojekti valmiiksi. Simplicitas oli niin mukava ohje, että taidan toteuttaa toisenkin jostain oikeasta huivilangasta.

Saatuani Simplicitaksen valmiiksi, jatkoin ikuisuus -lehmuksen työstämistä. Huivissa on nyt yläreunassa 20 ehjää lehteä ja huomasin, että ohjeen melko samanlaisesta langasta toteutetussa huivissa oli 26 lehteä yläreunassa. Melkein ollaan siis jo perillä. Ehkäpä jo tänä kesänä saan päätellä ja pingottaa valmiin huivin. Tai ainakin niin voi toivoa.

Tässä pari kuvaa todisteeksi että kyseinen huivintekele todellakin on olemassa :)

Tuo lehtikuvio on kyllä kiva ja näyttävä, vaikkakin sen verran olen viisastunut että jatkossa valitsen yksinkertaisempia huivimalleja.

Se on niin loma!

2012-07-15T11:52:00.001+03:00

Kolmen viikon lomani on jo yli puolenvälin. Viime viikon vietimme Turun saaristossa mökillä. Saaristolla on minuun ihmeellinen vaikutus. Olo on kevyt ja arkiset huolet tuntuvat niin kovin kaukaisilta.

Lapset olivat toki innoissaan merestä ja uimisesta, vaikka kelit eivät nyt sitä oikein suosineetkaan. Mökkielämässä on sekin puoli - varsinkin vuokramökissä - että tekemistä on vähemmän kuin esimerkiksi kotona ja sitä yhteistä yhdessäoloa tulee enemmän. Sateen vihmoessa ulkona, opetimme nuorimmalle Skippoa ja pelasimme Inkan aarretta. Vielä ei ihan kärsivällisyys riitä Skippoon, mutta ensi kesänä jo varmasti.

Luonto on myös ihan eri tavalla läsnä saaristossa. Ensimmäisenä päivänä viedessämme roskista, näimme naarashirven vasoineen. Souturetkellä rantaheinikossa aterioi kauris. Eräällä parkkipaikalla pienet sammakot olivat piiloutuneet soran joukkoon ja lähtivät askelten alta joukolla karkuun. Iltamyöhällä taas kymmensenttiset ukko-etanat olivat vallanneet huussipolun ja askeleitaan kannatti varoa.

Saari oli punaisenaan metsämansikoista ja sehän lapsia tietenkin myös ilahdutti. Aika paljon keräsimme ja teimme mansikkamaitoa, silti kerättävää jäi vielä seuraavillekkin tulijoille.

Kotiuduimme eilen ja siitä lähtien pesukone on laulanut. Miksi kukaan ei ole pessyt meillä pyykkiä sillä aikaa kun olimme poissa?

Vielä loppuun pakollinen risteilijäbongaus:

Diplomaattisia neuvotteluja

2012-05-27T16:50:00.000+03:00

Nimittäin ompelukoneeni kanssa. Ryökäle yrittää aina sopivan tilaisuuden tullen imaista ompelemani kankaan alalangan syöttöaukkoon ja saa aikaiseksi pahantulista ähinää ja puhinaa. Loppujen lopuksi valmista tuli ja saaja on tottakai onnessaan uudesta mekosta. Liekö hankaluuksien syy ohut trikoo, käyttäjän taitamattomuus vai koneen epäilemättä kovasti kaipaama tekemätön huolto. Viimeisiä ompeleita ommellessä oli diplomaattinen välirauha jo miltei saavutettu. Vähän kuitenkin kaihertaa se uuden koneen hankinta mielessä, vaikka omat oikkunsa on epäilemättä niilläkin - ja huoltoa kaipaavat.

Lopputulos on kuitenkin ihan kiva. Malli on Ottobren kevään lastenmallistosta ja sen tuntuinen että tällä mallilla voisi toisenkin mekon tehdä. Helppo ja nopea olisi tehdä epäilemättä varsinkin jos olisi vähän rutinoituneempi ompelija. Ainoa joka hieman herätti ihmetystä oli kaulus ja kainalot. Mielestäni leikkasin reilut saumavarat ja ompelinkin ne tolkullisen levyisenä, silti ekalla yrittämällä mekko kiristi kainaloista. Toisella yrityksellä ompelin kauluksen niin niukalti kuin osasin ja nyt on ok. Hieman tuo kaulus löpöttää ja on tuollainen "neliö" mutta haitanneeko tuo.

Omenapuut kukkivat täällä täysillä ja ulkona on hirmuisen lämmin. Lapset toki tykkäävät ja viihtyvät ulkona. Itse kyynikkona pelkään että se kesä onkin sitten tässä ja kesä-elokuu vietetään sateen ja viiman merkeissä. Toivottavasti kuitenkaan ei.

Nopea päivitys

2012-05-13T13:32:00.001+03:00

Kevät on tullut ja sen myötä kevätaskareet. Aika kuluu lasten synttäreitä järjestellessä, puutarhassa ja kyllä vain se työkin ottaa omansa.

Pari viikkoa sitten sain ähkyn aloittaa uusi huivi tilaamastani huivilangasta. (Tähän kohtaa täytyy sanoa että jossain viiraa kyllä pahasti kun uusia huiveja aloittelen vaikka edellisestäkin tuli ikuisuushuivi.)

Uuden huivin malli on simplicitas ja lankana keltaruskea käsinvärjätty sukkalanka.

Tällä hetkellä keskeneräisenä on siis:

- Simplicitas -Huivi
- Lehmus -huivi
- Kirjoneulesukka TicoTicosta
- Miehen seiskaveikkasukka (kärjestä aloitettu)

Tuossa simplicitasta kutoessani mieleen tuli ajatus, josko tuon jättäisikin sen verran pieneksi, että sitä voi pitää päässä kesällä. Jälki on mukavan joustavaa, ja reunapitsikään ei näyttäisi vaativan tietyn kokoista huivia ennenkuin natsaa. Meillä tytöt pitävät kovasti huiveista, ja olisihan tuo itsellekkin käyttökelpoinen.

Surrur sanoo ompelukone

2012-04-19T21:41:00.000+03:00

Kolme iltaa siinä meni, mutta valmista tuli. Tunika/mekko pienemmälle tytölle. Ohje on Strawberry Tunika Ottobre 3/2008 110cm koossa.

Ompeleminen oli pitkästä aikaa hauskaa, vaikka kauluksen tekemisessä meinasikin välillä mennä hermot. Kolmannen purun jälkeen alkoi näyttää siltä, että tuo kaarroke osa ei enää kestä uutta purkua, joten tuollainen siitä nyt tuli. Kuitenkin paras kolmesta. Hihansuissa homma sujuikin jo melkein rutiinilla.

Ompelukone myös temppuili, joihinkin sen temppuihin olen jo ratkaisun löytänyt, mutta uuden paljon paremman(ja kalliimman) koneen hankkiminen kyllä houkuttaisi.

Mekon onnellinen omistaja ehti jo mennä nukkumaan ennen mekon valmistumista, joten nyt on tyytyminen vain henkarikuvaan.