MARJANPUUHASTELUT

KÄRHÖILLE TUKIKEHIKOT JA LINNUNPÖNTTÖJEN TYHJENNYSTÄ

2025-03-12T17:40:00.005+02:00

Kuvat kärhöistä on viimekesältä, nyt niissä ei vielä ole enemmälti kasvun merkkejä, mutta ovat talvehtineet kellaritiloissa erittäin hyvin.

Kevyt rakenteiset tukikepit ovat liiasta kukkien painosta lahonneet ja vaativat uusimista. Mikä olisi parempi aika rakennella tukikehikot kuin nyt, ovatpa valmiina uusille versoille ja tämäkin askartelu tehtynä kun kevät kiireet pihalla yllättävät.

Kellarissa on heikko valaistus, joten en saanut mieleisiäni kuvia tekeleistäni, riittää kun itse olin lopputuloksiin tyytyväinen

Vuosi sitten hankitut pöntöt olivat helppoja avata ja tyhjennys hanska kädessä suoraan roska-astiaan sujui iisisti, vaikka siivottavia uuttuja olikin 9 kpl. Jokaisessa oli asuttu, pesätarpeet olivat talven jäljeltä kosteita, eikä niissä ollut vielä purku- tai rakennustöitä aloitettu. Oli varmaan viimeinen hetki tehdä siivoustyö, koska tulevan kylmän ja talvisen viikon jälkeen ilma taas lämpiää ja tiaiset käyvät tarkastelemassa pöntön suulla, jokohan sitä aloittaisi kevätpuuhat.

Paimenkoiria harjatessa , kerään irtoavan pohjavillan talteen ja laitan verkkopussiin, sateelta suojaan autokatoksen, josta oravat ja linnut käyvät noutamassa niitä pesänrakennustarpeiksi ja pesän pehmikkeiksi.

Kurre ystäväni olikin heti kiskomassa karvoja pussista ja pyöritteli pallon etutassuillaan, kunnes sai karvoista mieleisensä ja mukavan kokoisen pallon niin lähti kiireen vilkkaa lähi metsikön kuusikkoon, missä varmaan on seuraavan perheenlisäyksen piilopaikka.

Taas on viikko vierähtänyt monenmoisia puuhasteluja tehden, aika on kulunut kiitolaukkaa...taas on huomenna torstai ja vaki kauppapäivä, vastahan me kävimme kaupoilla. Ylellisyyttä saada kyyti ruokakauppaan kotiovelta kauppaan ja takaisin kotiin, vielä painavat kassitkin kannetaan keittiöön, jääkaapin luokse, helppoa elämää tämä "mummelin elämä".

Nyt on aika lähteä lenkille Tyty koirani kanssa, "liikunta on lääke", sanovat jotkut viisaat, niinhän se on. Reipas kävely raittiissa ilmassa antaa virkistystä koko vartalolle ja luonto elämykset voimaannuttavat henkisesti. "Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa".

LUMIKELLOT JO NUPUILLAAN, KEVÄT ON JO TULOILLAAN

2025-03-09T16:21:00.000+02:00

Lumikellot nousevat roudan keskeltä, maa on vielä täysin jäässä. vaikka lumet ovatkin osittain sulaneet. Kevät tulee kohisten.

Samoin krookukset ilmestyneet pieninä ja ohuina "tikkuina" ja niitä on joka puolella pihaa.

Pihapiirin kevät työt aloitin kuusen "muotoleikkauksella".

Ilmeisesti alueella liikkuvat isommat metsän eläimet ovat poistaneet vanhan ja iso kokoisen rusakon, kun kaikki ikivihreät maanpeittokasvit ovat säilyneet, jotka tuo kyseinen ristiturpa aina pisteli poskeensa.

Voi miten upeasti mustarastas lauloi varhaisaamun hämärissä, kun lenkkeilin Tyty-koirani kanssa.

Ne ensimmäiset linnun laulut keväisin soivat kaikkein kauneimmin, pitkän talvipaussin jälkeen.

Tämän viikon puuhasteluihini kuului ensisijaisesti lämpökompostorin tyhjennys. Otin maatunutta massaa pois vain pari sangollista ja lisäin Biolanin talvikuoriketta kompostorin pohjalle, jonka jälkeen pudottelin jäljelle jääneen massan alas. Oli aikakin tehdä jätteiden palamista herättävää ja tehostavaa huoltoa, kun lämpötila laski jo lähelle nollaa. Viikon lopulla kompostorin lämpömittari osoitti jo tuntuvaa lämmön nousua, huoltotoimi osoittautui aiheelliseksi.

Seuraavaksi projektikseni otin pelakuiden ja verenpisaroiden kevät leikkaukset, istutukset ja muuton kerrosta ylemmäs, valoon ja lämpöön.

Mukavaa todeta että kesällä ulkona kukkineet ja kellarissa talvehtineet perennat olivat kaikki hengissä ja osalla oli keväistä kasvua alullaan.

Tein rajut leikkaukset, jättäen vain pari vihreää lehteä oksaa kohden ja istutin pelargonit uuteen multaan, verenpisarat vaan leikkelin ja kannoin isot ruukun ullakkohuoneen ikkunalle. Noin 2 ja puoli kuukautta valoa ja lämpöä, niin juuri parahiksi aloittavat kesäkauden runsaat kukinnat, kun raahaan ruukut pihalle

Mietin puuhastellessani, miten olenkaan ennen tullut toimeen ilman äänikirjojen kuuntelua? Kaikki vähemmän kiinnostavat puuhat sujuvat leikiten kun taustaäänenä soi äänikirja ja teoksen juoni vie mukanaan, eikä huomaa ajan kulua, suunnitellut hommat tulevat tehtyä reippaalla tahdilla ja ehkä entistä nopeamminkin. Olen jäänyt koukkuun, kirjojen kuunteluun, nautin jokaisesta teoksesta.

Ennen taustalla soi radio, ikävillä uutisillaan ja kaiken maailman renkutukset soivat verenpainetta nostaen. Taas täytyy todeta, että kaikki on paremmin kuin ennen.

MUISTOT VAIN JÄIVÄT

2025-02-09T16:27:00.001+02:00

Ipana 02.01.2015 - 07.02.2025

Rakkain ja parhain lenkkeily kaverini on poissa 😭

Viimeisenä aamunakin Ipana tuli herättelemään taas ennen kuutta ja lähti iloisena joka aamuiselle lenkille kanssani. "Sähköpostit" luettiin huolella ja "mäyriskaverikin" sai kunnon keskustelut.

Ipanalla ei ollut enään voimia pitkille lenkeille, huomasin väsymysoireita ensimmäisiä kertoja noin kuukausi sitten. Normi koiran ruuat eivät aina maistuneet, niin annoin vaan herkkuja, maksalaatikkoa, pateita ja peuran-/naudan jauhelihaa. Vettä koiraystäväni joi normaalisti ja vatsakin toimi normisti. Aluksi ajattelin ja toivoin että oireet ovat samat kun kaverin koiralla jolla oli todettu vaan koira-flunssaa. Ipana oksentelikin limaa, mietin mistähän toi lima johtuu.

Ipana laihtui lyhyessä ajassa hurjaa vauhtia, pullukkakoirani luut tuntuivat, nyt alkoivat hälytyskellot soida; tämä on jotain tosi vakavaa. Mieleeni palasivat Vili-koiran sairastuminen ja viimeiset päivät, lohdutinkin itseäni että Ipana voi vielä ihan hyvin.

Ipanalla oli välillä ihan hyviä päiviä, söi paremmin , eikä oksennellut ja kaikesta huolimatta oli aina iloisena lähdössä mukaani.

Lopulta koirani vointi huononi ja ilme muuttui apaattiseksi, ihan kun olisi luovuttanut, ei jaksa enään.

Olin aavistanut koko ajan että ystävälläni on vatsassa jotain tosi vakavaa. Ipana ei ollut sairastellut koskaan eikä tarvittu lääkitä ja täytti tammikuussa jo 10 vuotta.

Lopulta uskaltauduin tekemään päätöksen viedä koirani lääkäriin. Tiesin yhteisen matkamme olevan Ipanan viimeinen. Sovittiin Suvin kanssa jo etukäteen, että jos löytyy jotakin vakavaa niin saan päästää Ipanan koirien taivaaseen.

Eläinlääkärissä todettiin vatsassa muutaman sentin kokoisia kasvaimia.

Hyvästelin Ipanan ja lähetin terveiset vietäväksi Vili-kaverile, kun sydämen lyönnit loppuivat, suljin lemmikkini silmätkin, viimeinen matka sai alkaa, koirien taivaaseen.

Siellä jossain Ipana ja Vili koiraystävät kirmaavat kilpaillen kepakoista tai peuranluista, ilman kipuja ja tuskaa.

Ipana oli maailman viisain ja samalla myös haastavin koira. En varmaan löydä koskaan samanlaista ystävää joka pitää huolen aikatauluista ja lohduttaa surussa. Ei kukaan tuo päätään syliini kun elokuvan jännittävä kohta pelottaa tai itkettää.

Ipanan muisto pysyy ikuisesti sydämessäni.

Ulkoruokinnassa ja tyytyväisyyttä....

2025-01-14T13:34:00.000+02:00

"Kerran kuussa mennään syömään herkullista ja mehevää lohta", päätti "Pikkumyy", kysymättä minulta mielipidettä. Kuittaa vielä lausahduksen ; "se on päätetty, piste".

Oli kulunut edellisestä lounas hetkestä tosiaan jo kuukausi, mihin päivät vierähtävät , tuntui kun olisi juuri hiljattain käyty. " Ole sitten klo 11.00 valmiina ,tulen hakemaan sinut".

Hyvä asia on että nuoriso pistää mummelin tossuihin vipinää, itsekseni en viitsisi lähteä juuri mihinkään. Niimpä Pikkumyyn ohjaama auto hurahti nopeasti Riihimäen keskustaan, parkkipaikka löytyi melkein ruokapaikan ovelta, on se helppoa, kyyti "ovelta ovelle" 👍

Riihimäen paras ravintola, ainakin parasta lohi ruokaa tarjolla. Salaatti pöytäkin vertaansa vailla, annokset tuodaan nopeasti ja vielä "helposti katseltavat" tummat tarjoilija-pojat. Samalla reissulla saadaan niin vatsan kun silmänkin ruokaa. https://lafresco.fi/ . Poistuimme ravintolasta henkilökunnan ystävällisin toivotuksin ja vatsat täysinä, kotimatkalla kuitenkin totesimme paikassa yhden puutteen: mahdollisuus pikku päikkäreille, jälkkäriksi runsaan aterian päälle. Kaikkea ei voi aina saada 😍

Onneksi tälle päivälle ei osunut lumitöitä, tosin jotain taivaalta tuli jotain vetisempää, kun sää lauhtui. Lunta satoikin viikonlopun aikana rutkasti, päivätanssit toteutuivat jälleen lukikolan kanssa, aamuin illoin. Välillä on vapaapäivät paikallaan siitäkin hommasta, vaikka nautin lumitöistä jo sen antaman liikunnallisen hyödyn vuoksi. Olen erittäin tyytyväinen alueen talvikunnossapitoon, olemme saaneet nauttia ammattimiehen tekemästä työstä, kadut ja väylät leveästi auki, eikä omassa liittymässä vähäisintäkään lumi karhetta kolattavaksi.

Toinen tyytyväisyyden aihe on kiinteistön jätehuolto. Kiertokapula on käynyt tyhjentämässä jäteastiat säännöllisesti, joulunajan juhlapyhien aiheuttamista haasteista huolimatta. Varmaan firmassa on joustavat duunarit, koska tapaninpäivänä tyhjennettiin roskis ja loppiaisen jälkeen tyhjennyspäivä ei muuttunut, vaan astia tyhjennettiin illalla klo 20.00 aikaan. Jätehuolto firmaa moititaan palveluista melko runsaasti some kanavilla, mutta harvemmin saa lukea kiitosta. Kuitenkin meillä palveltavillakin olisi tapoihimme parantamisen varaa 😏 Olen miettinyt miksi "roskakuski" joutuu jäteastian hakemaan pitkän matkan päästä, tontin toiselta reunalta/talon viereltä, miksi ei jätehuolto firma edellytä sijoittaa astioita kadun varteen. Ei Postikaan jakele joka torppaan vaan edellyttää laatikot sijoitettavaksi ryhmiksi.

Nyt tuli positiivisuutta varmaan jo liiaksi lupaan seuraavassa postauksessana purnata ja kunnolla. Saas nähdä mitä tuleman pitää 😈

Tänään sataa vettä, on aika sytyttää kynttilät ja kuunnella äänikirjaa, sohvan nurkassa, torkku peiton alla 💝

Lumitöitä, kukkivia huonekasveja ja äänikirjoja

2024-12-17T16:53:00.001+02:00

Toiveeni on toteutunut, lunta sataa tarpeeksi ja päivätanssit lumikolan kanssa ovat alkaneet 👌
Lumityöt ovat parasta hyötyliikuntaa koko kropalle. Hapenottokyky paranee reippaan liikunnan seurauksena.

Kadut ja muut kulkuväylät ovat hyvin aurattuja, joten kävelylenkit koirien kanssa ovat mieluisia hetkiä lemmikkien seurassa. Pienet pakkaslukemat innostavat pidentämään päivittäisten reissujen pituutta, aurinko paistaa, lumihunnut kimmeltävät puiden ja pensaiden oksilla 😍

Puutarha on lumihangen peitossa mutta huonekasvit kukoistavat; marraskuun kaktus kukkii jo toista kertaa,, nyt se sama kukka on siis joulukaktuskin 😘

Tulilatva availee nuppujaan, amaryllikset kukkivat ja osa niistä avaavat kukat varmaankin aivan joulun pyhiksi.

Kärsimyskukka jaksaa vielä avata viimeisen nuppunsa. Kukka on aloittanut kesällä, pihalla ollessaan kukintansa ja sisälle lämpöön päästessään on kehittänyt koko syksyn nuppuja, jatkaen kukkimista tähän päivään asti.

Lumitöiden, koiralenkkien ja huonekasvien hoidon lisäksi on äänikirjojen kuuntelu edelleen tärkein rentoutus harrastukseni. Viimeksi kuuntelemani kirja oli Katri-Helenan kirja "Laulaja". Kuuntelu nautintoa vahvisti taiteilijan oma ääni, eli hän luki kirjan itse. Teos oli yllättävän avoimesti ja lämminhenkisesti kertova tarina taiteilijan elämästä. Yllätyin isosti 💝

Joulukuu on taas vierähtänyt jo yli puolenvälin, mihin ne päivät oikein sujahtavat. Itsenäisyys päiväkin tuntui latteammalta kuin ennen, näin jälkeen päin ajatellen. Presidentinjuhlat linnassa olivat kevyemmät kuin ennen. No siitäkin voi jokainen olla mitä mieltä haluaa mutta odotin tasokkaampaa musiikkitarjontaa ja näyttäviä juhlapukuja. Itse pressapariskunta olisi voinut pitää erikseen yksityiset bileet ystävilleen, sukulaisilleen , naapureilleen ja entisille työkavereilleen, mikä tärkeintä niin myöskin omasta rahapussistaan. Tuntui ettei siellä muita vieraita ollutkaan kun heidän henkilökohtaisia vieraitaan.

Pukuloistokin osoittautui paremmin linnunpelätti-tekeleiksi sopiviksi kuin juhlapuvuiksi. No se siitä, nämä ovat kaikki makuasioita joista ei kannata kiistellä, makunsa kullakin.

Ihmisillä on jouluvalmistelut parhaimmillaan, huvittaa miten joulu saa kaikki ihan sekaisin 😂 kaupat kuhisevat kiireisistä, lahja ostoksia valikoivista ja ruokakaupoista taas rahdataan niska limassa elintarvikkeita koteihin. Tuohon ihmisryhmään en halua kuulua ja se on tietoinen oma valintani.😇 Aion taas kerran yrittää viettää mahdollisimman yksinäisen ja niukan joulun, saas nähdä onnistuuko se tänä vuonna, vihdoinkin 💖

Amarylliksen nuppu ja äänikirjat

2024-12-03T14:16:00.000+02:00

Se onnistui!!!! Vihdoinkin saan viimevuotisen amarylliksen uudelleen kukkimaan, lupaavasti sipulista on nuppu nousemassa.

Ensimmäisen kerran noudatin saamiani kasvatus ohjeita kirjaimellisesti ja tulos on lupaava.

Olen jäänyt täydellisesti koukkuun , äänikirjojen kuunteluun, ei huono juttu. Yllätyin äänikirjojen monipuolisesta tarjonnasta ja miten nopeasti uudetkin, juuri ilmestyneet teoksetkin on luettavissa.

Erityisesti olen mieltynyt pitkiin, historiallisiin kirjasarjoihin esim. Aud Midtsund; "Karoline" ja "Johanna", Laila Brenden; "Hannah".

Mahtava lukuelämys oli Eva.Riitta Siitosen kirja "Perheeni tarina", viisaan naisen koskettava, lämminhenkinen ja avoin kertomus.

Parhaillaan kuuntelen Maaret Kallion kirjaa, "Mielen rauha". Teksti panee ajattelemaan omaa elämää kokonaisuudessaan, lapsuudesta tähän päivään asti. Tämä teos on niin vahvaa tekstiä ettei sitä voi kuunnella kun pienen, pätkän kerrallaan ja on annettava itselleen aikaa sulatella kuulemaansa.

Äänikirjojen kuuntelu on miellyttävää, rentouttavaa ja helppoa. Kuunnellessaan voi samalla tehdä käsitöitä ja muita puuhia. Ei tarvitse lähteä kirjastoon, muistaa kirjaston aukioloajat, palautuspäivämäärät, eikä tarvitse odotella mieli kirjailijan uutuuskirjaa kuukausi kaupalla, vaan sen saa heti uunituoreena kuunnella.

"Liike on lääke!!", mottoni edelleen Hyötyliikuntaa tuottaa talviset lumen kolaukset ja päivittäiset lenkkeilyt koirieni kanssa.

Parhaillaan staa hissukseen lunta ja lämpötila on pari astetta pakkasen puolella. Kummasti tuo lumi ikään kuin valaisee pimeän ajan ja tietysti koirien ulkoiluttaja kiittää puhtaista hauvan tassuista ulkoilun päätteeksi. Seuraavaksi tämän mummelin puuhasteluihin kuuluu koirien "pissitys", lenkille lähdemme illemmalla.

Syystyöt tehty, talvi saa tulla

2024-11-20T15:54:00.000+02:00

Syksyn isoin työrupeama, lehtien haravointi on saatu tehtyä koko piha-alueelta, puutarha kompostia on ruokittu kiitettävästi.

Vuodesta toiseen olen tehnyt aina samat syksyyn liittyvät hommat; vesipumppu ja ulkokalusteet olen siirtänyt varastoihin, daalian juurakot ja ulkona olleet pelakuut kellariin, jne.

Talvi saa tulla... tänään ulkona vallitsee kunnon lumimyräkkä, tuulee idästä ja räntää sataa vaakatasossa. Maa ei ole vielä jäätynyt niin saas nähdä sulaako nämä lumet vielä ennen kunnon talven tuloa.

Edellisestä postauksesta on muutama kuukausi... on vaan tuntunut ettei ole aikaa istua koneen ääreen kirjoittamaan, kun pihalla on runsaasti puuhasteltavaa. Olen päättänyt parantaa tapojani ja pyrin aktivoimaan kirjoitushalujani niin että perästä kuuluu.

Tosin ole "naamakirjan" sivuille jakanut omalta pihaltani otettuja kuvia, vaihtevalla menestyksellä. Valokuvaaminen ei ole helpointa puuhastelua kun pitää ottaa huomioon valoisuus, kuvauskohteen taustat ja ettei kuviin tule naapurin tonttia tunnistettavasti. Harjoitus tekee mestarin, enkä aio lannistua, jatkan kuvaamista ja otosten julkaisuja edelleen.

Siihen ole erittäin kiitollinen että yleiskuntoni on antanut suoriutua kaikista puuhista ihan itse. Nurmikon- ja pensasaitojen leikkuut, kompostimullan kärräämisistä olen suoriutunut ilman apuvoimia, ainoastaan haravointiin on jälkikasvuni "tuppautunut auttamaan". Yleensä otan kaikki pihatyöt hyötyliikuntana ja lihasvoimieni ylläpitäjinä, eipä tarvitse lähteä kuntosaleille kun on mahdollisuus harrastaa kuntoiluakin omalla pihalla ja raittiissa ilmassa. Sielukin lepää ja mieli virkistyy kukkien keskellä työskennellessä.

Oikeastaan on melkoisen nautittava olotila; syystyöt tehty, lunta tupruttaa ja valoisuus lisääntyy, on aikaa rojahtaa sohvan nurkkaan, neylepuikot kilisevät ja kuuntelen äänikirjaa. Koirakaverini vierelläni sikeässä unessa, sekin aavistaa ulkona vallitsevan sään eikä tunnu yhtään halukkuutta lenkkeilyyn. Että osaan nauttia tästä omasta rauhasta, todeten että kaikki on hyvin 💖

TAKATALVI

2024-04-24T18:06:00.002+03:00

Hurja lumimyräkkä, kaikkiaan satoi lunta 21 senttiä, yhden vuorokauden aikana, masentaa. Olimme jo saanut nauttia muutamasta, lämpimästä kevätpäivästä, karmea tunne, kaikki sipulikukat paksun lumikinoksen alla.

Kyllä on vitsit vähissä, pakko oli ottaa villalangat ja puikot esille, talvi yllätti taas, piti oikein istahtaa ja sisäistää kylmyyttä kuvaava, talvinen maisema, missä oli keväinen puutarhani?

Ei ollut inspistä kuvata noita kinoksia. 😖 Pakko oli ottaa lumikola uudelleen esille ja lykkiä lumet kulkuväyliltä, että pääsivät kahvittelijat autoillaan pihaan. 💪 Lumi oli painavaa nuoskalunta, huh huh, kyllä otti voimille. Yleensä nautin lumitöistä ja koen sen parhaimmaksi hyötyliikunta muodoksi. Nyt homma ei oikein innostanut, vielä seuraavana aamunakin kroppa kertoi ettei eilinen punnerrus ollut mieluisaa hommaa.

Onneksi olen löytänyt äänikirjat, niinpä Seppo Jokisen viimeisin dekkari on seuraavana kuuntelu listalla, niinpä istahdan mielituoliini, kutimet käteen ja kirjan kuuntelu alkaa. Lumet saavat sulaa omaan tahtiinsa, sääennusteet lupaavat tuleville päiville plussa kelejä, joten on toivetta saada keväinen puutarha takaisin

Sadepäivänä, keväisenä sunnuntaina

2024-04-14T16:47:00.000+03:00

Tänään sataa vettä, lumet ovat sulaneet, lämpömittarissa +5 astetta. Maa on vielä jäässä ja sipulikukat vasta pienellä tapilla, kevään tulo pahasti myöhässä, vai onko, johtuuko tunne vaan kärsimättömyydestä.

Talventähden kukat aukeamassa, niitä on ilmestynyt viime vuodesta muutama yksilö lisää.

Teen päivittäin piha kierroksen, koska on erittäin mielenkiintoista seurata kevään heräämistä ja kun huomaa uusia kukan alkuja ilmestyneen maan pinnalle, uskoo kevään saapuneen.

Kuukausia on kulunut edellisestä postauksesta ja paljon on tapahtunut, suruja ja iloja, sitähän elämä on. Päivä kerrallaan mennään, on ehkä kulunut traasi, mutta niin totta. Kun on menettänyt ainoan poikansa, on "vitsit vähissä", eikä voimia riitä kun välttämättömien asioiden hoitoon. Mutta elämä jatkuu. Jostakin ne voimavarat vaan saa, tarpeen mukaan ja aina ajallaan. Onneksi ympärillä on läheisiä, joihin turvata ja toivon mukaan myöskin olla muiden tukena.

Olen odottanu aikaa että pääsen mielipuuhaani, puutarhan hoitoon ja yleensä pihahommiin.

Uutena harrastuksena on äänikirjojen kuunteleminen, se sopii hyvin käsitöiden taustalle ja aika tulee tehokäyttöön, huvi ja hyöty yhtä aikaa.

En kuitenkaa aio kuunnella kirjoja pihatöissä enkä koiralenkeillä koska haluan kuulla luonnon ja ympäristön äänet, enkä tarvitse muuta viihdettä.

En ole aikoihin saanut nauttia "politiikkaviihteestä" niin paljon kun nyt, istuvan hallituksen aikana. Täytyy todeta ettei päätöksiä tehdä nykyään lainkaa järjen kanssa, vaan suuri vallanhimo mielessä. "Minä, minä ja meille kaikki". Näin ei hyvä seuraa.

Eduskuntasalissa ministerit eivät hallitse ilmeitään ja eleitään, kiihtyvät päät punaisina ja hammasta purren. Koko sali, kaikki kansanedustajat meluavat, huutavat puheenvuorojen väliin ja päälle, yleinen järjestys on historiaa. Johtuneeko puhemiesten kyvyttömyydestä?

Vasta nyt huomaa miten fiksusti edellinen hallitus ja kansanedustajat toimivat aikanaan.

Äänikirjan juoni kehittyy niin jännittävään kohtaan että jatkan postausta toisen kerran.

Heippa ja hyvää sunnuntai-iltapäivää

Kesän kuivuudesta kärsivä puutarha

2023-08-28T17:09:00.002+03:00

Olihan kaikkien aikojen kuivin kesä, kaikki ukkos- ja sadepilvet kiersivät alueen ja toisesta kaivostakin loppui vesi.

Jostakin ihmeen syystä monivuotiset perennat ja daaliat kukkivat runsaammin kuin koskaan. No eihän se mikään ihme juttu ole, vaan tosi varmasti biohiilen ansiota.

Daaliolle ja syysleimuille en antanut kertaakaan kasteluvettä.

Multa pysyi sopivan kosteana biohiilen ansiosta, edes kasvien lehdet eivät kuihtuneet.

Kaikki kasvit eivät kuitenkaan säilyneet hyvinä, esim. vanhat istutukset joiden multaan en ollut lisänyt biohiiltä, kasvusto kuivui ja kukinta epäonnistui.

Ei aina voi onnistua. Kasvimaa on kesän häpeäpilkku. Pavun kylvöaikaan oli liian kylmää ja herneen versot taas rusakot popsivat suihinsa. Kaikki kylvökset eivät edes itäneet.

Espanjansiruetanat pysyivät onneksi koko kesän piiloissaan vai olisikohan kuivuus ollut etanoiden tuhoksi. Muutamia yksilöitä ilmaantui nurmikolle sateiden alkaessa elokuun alussa.

Luontokappaleet ovat kyllä ihania mutta en pidä niistä puutarhassani. Fasaanien pesintä on onnistunut ja niitä "pikku pirulaisia" juoksentelee tusinan verran kukka penkeissä, jos on hiukankin vapaata multa-aluetta niin siinä ne aloittavat kylpy seremoniat, paljastaen ruusujen juuristot ja juuri istutetut kukantaimet lentelevät vaan ilmassa. Ovat mokovat erittäin kesyjä ja palaavat aina takaisin vaikka saavat osumia.... milloin kuokasta tai muoviämpäristä. Käyvät jopa juomassa koirien vesikipoista ja piskit senkun vaan katsovat vieressä... kyllä on vitsit vähissä tällä "viherpeukalolla" 👎

Tänään on satanut koko päivän, onneksi olin heti aamusta niin virkeänä että kävin istuttamassa karanneet kukantaimet oikeille paikoilleen, nyt nekin saivat kunnon kastelut, jotain hyvää vesisateestakin. Kyllä sade on hyväksi kesän aikana uudistetuille istutus ryhmille, eikä tarvitse kantaa kannulla vettä... taimet ovatkin lähteneet hyvään kasvuun ja kasvukausi jatkuu vielä pitkälle syksyyn.

Kuivan kesän ansiosta tein perennoille siirto istutuksi, onneksi kuivuus ei haittaa kuitenkaan koko puutarhan alueella. On vaan joitakin kuivia ja paahteisia kohtia kohtia. Olen valmistautunut mahdollisiin ensi kesän kuivuus ongelmiin.

Niin se on , eteenpäin on elävän mieli; tulevan kevään ja kesän istutus ja viljely suunnitelmat ovat hyvässä vauhdissa. Päivien lyhetessä ja puutarhahommien vähetessä ehdin toivon mukaan päivittää useammin tätä blogiani. Nautitaan sadepäivistä !!!! 😍

Kompostointia ympäri vuoden

2023-01-17T09:06:00.000+02:00

Vuonna 1999 hankittu lämpökompostori toimii edelleen.....

lämpötila hyvä ..... massa palaa....

lisätehoa Biolanilta....

Huolella hoitaen kompostori pysyy sulana koko talven, yhden hengen taloudessa, vaikka toisin luullaankin. Tosin se vaatii omat niksinsä ja käytäntö opettaa tehokkaasti. Kokemuksesta voin sanoa että lämpökompostori ei ole se paras kotitalousjätteiden hävitys keino uusavuttomalle ja patalaiskalle ihmiselle.

Kompostointi on tullut otsikoihin koska se tulee pakolliseksi kaikille kiinteistöille lähivuosina, ehkä jo ensi vuonna? Omaa kokemusta kompostorin käytöstä on kertynyt 23 vuotta. Vaikka hankintahinta oli kohtalaisen korkea, niin säästöjä on syntynyt pitkien sekajäte astian tyhjennys välien myötä ja on näin maksanut itse itsensä jo muutaman kerran takaisin.

Kotitalous- ja puutarhajätteiden kompostointi on puutarha harrastukseni yksi tärkeimmistä osioista. Kompostointi tuottaa ravintorikasta multaa lannoitteeksi kasveille ja tontti pysyy siistinä.

Mielenkiintoista on seurata miten kotitalousjätteet kerätään tulevaisuudessa ja miten kiinteistön omistajat ratkaisevat jätehuollon omalla tontillaan. Miten estetään jätteistä aiheutuvat ongelmat, esim. haju- ja tuhoeläin haitat? Mitä palveluja tarjoaa jätehuolto firma?

Mielenkiintoista seurata muutosten aikaa, uutta jätehuollon keräilyssä tapahtuu jo tämän vuoden maaliskuussa, kun "jäteautoralli" päättyy ja Kiertokapula aloittaa sekajätteen keräilyn.

Toivottavasti kaikki tulevat muutokset koituvat yhteiseksi hyväksi ja hiilijalanjäljet pienenevät.

Jouluista rauhan ja juhlan tunnetta

2022-12-20T17:00:00.003+02:00

Jouluviikko meneillään, on tulossa "valkea joulu", joulun odotusta parhaimmillaan 😍.

Erityisesti osaan arvostaa tässä elämän vaiheessa kiireetöntä pimeää aikaa ja joulua. On mahdollista vetäytyä torkkupeiton alle lukemaan mieluisia kirjoja tai rentoutua käsitöiden ja radion seurassa. Kulloinkin omien mieltymysten mukaan, ilman aikatauluja ja sopimuksia.

Mietin usein miten olen jaksanut ne kaikki vuodet työn ja kodin joulun ajan kiireet?

Pikkujoulut alkoivat työpaikallani jo usein marraskuun alussa. Päivällä olivat eläkeläis- ja erityisryhmien juhlat, illalla muut järjestöt ja firmat. Näiden jälkeen valmistettiin perinteisiä jouluruokia myytäviksi koteihin aatonaattona ja joulu vieraat saapuivat aattoaamuna täysihoitoon, kodinomaisen joulun viettoon. Tämän lisäksi valmistelin omalle perheelle joulua ja perhe odotti kärsivällisesti aattoiltana kotiin tuloani voidaksemme aloittaa joulunvieton.

Joulukuusia koristelin vuosittain kolme, joskus neljäkin ja jokainen tilaisuus sai omat rekvisiitat.

Onneksi siihen aikaan henkilökunta oli sitoutunutta ja osaavaa, joten yhteistyö sujui kitkatta. Asiakkaat olivat tyytyväisiä ja se oli paras kiitos meille kaikille. Vaikka toimenkuvaani kuului vastuu kaiken onnistumisesta, niin se ei luonut paineita kun tiesi että työ ryhmäänsä voi luottaa joka tilanteessa.

Menneitä aikoja muistellen osaankin antaa ison arvon tälle elämän tilanteelle, kun ei tarvitse huolehtia kuin oman joulun valmisteluista. En meinaa hankkia joulukuusta, enkä laita perinteistä jouluruokaa.

Oman jouluni tunnelman luovat kynttilät, kukat, musiikki, kirjallisuus jaa herkkuruuat.

Rauhaisaa Joulua

Lumitaakat pois pensasaidoilta

2022-12-12T16:51:00.000+02:00

Mahtavat lumikuormat painavat pensasaidan lakoon, jos ei niille tee jotakin.

Tämä mummeli aloitti päivän hyötyliikunnalla, tiputtaen lumet puskailta 😍👌

Pensasaitaa riitti yhteensä 60 metriä 💪

Marjatuomipihlajan taimi verkolla suojattu peuroilta 👍

Peikonpähkinäpensas lumen sisällä piilossa pakkasherraa ja verkkoestää peurojen herkkuhetket. 😎🙏

Magnolia "vanharouva" vaatii leveytensä vuoksi kunnon verkon, etteivät metsän kavioeläimet pääse lähellekään tekemään tuhojaan.

Marjakuusi piilossa 😀

Lumitilanne tänään 37 cm ja lumimyräkkä alkamassa, näillä mennään. Lumikolan kanssa on päivätanssit pyörähdelty melkein päivittäin. Hyötyliikuntaa parhaimmillaan kuntoa kohottaen.

Päivän puuhastelut on pulkassa ja nyt on aika istahtaa vaikka kiikkustuoliin sukkapuikkoja kilistäen rentoutumaan. Valkoiset "unisukat" valmistuivat juuri ja seuraavaksi aloitan vaikka lapasten neulomisen, samalla voi seurata tv-ohjelmia niin tulee huvi ja hyöty yhtä aikaa 😍

Hämärähyssyä

2022-12-07T17:32:00.000+02:00

En oikein vielä käsitä että vuosi on taas vierähtänyt, aivan kuin salaa...meneillään ovat viimeiset kolme viikkoa. Mitä enemmän on ikää, sitä nopeammin aika kuluu??? Mistä lie johtuu, oisko liikkeet hidastuneet että omat askareet vievät tuplasti aikaa, mene ja tiedä 😍

Lumi on peittänyt pihat ja puutarhat, joten nyt kameran linssi on kohdistettava huonekasveihin. Viime vuonna hankin tosi pienen marraskuun kaktuksen jossa oli runsaasti nuppuja ja kuinka ollakaan; kaikki nuput varisivat. Ei tullut kukan kukkaa. Moloma oikutteleva kasvi jäi vahingossa ikkunalaudalle ja se aloitti välittömästi uusien lehtien kasvun. Pidin sitä syksyllä ulkosalla ilmojen viilennyttyä ja sisälle päästyään siihen ilmestyi paljon pieniä nupun alkuja. Parhaillaan nuput aukeavat vuorollaan ja uusia pienenpieniä nuppusia on alullaan.

Keittiön ikkunalla viihtyvät vuodesta toiseen orkideat. Niissä riittää kukkia vuoden ympäri. Kun vanhimmat kukkavanat kuihtuvat niin uutta pukkaa välittömästi. Kiitollisia kukkijoita ja onnistuvat "laiskallakin" viherpeukulla 😃👍

Nyt on vuoden pimeintä aikaa... ai että tämä mummeli tykkää kun saa viettää hämähyssyä. Keinovalot sammutettuina ja kynttilöiden liekit lepattaen. Mikäs on ollessa, torkkupeiton alla, sohvan syleilyssä ja mieleisiä elokuvia tai tv-sarjoja katsellen, taikka vaan radiota ja musiikkia kuunnellen.

Pelakuu vanhukset

2022-08-25T15:48:00.002+03:00

Alkuperäisen pelarkonian ikää en muista mutta kyllä se lähentelee jo 20 vuotta.

Tämä oli tilanne maaliskuun alkupäivinä.

Taalvehtiminen kellarin tiloissa on vuosittain hyvin onnistunut. Tässä ne on istutettu uuteen multaan ja seuraavaksi vanhukset pääsivät kerrosta ylemmäs, valoon ja lämpöön.

Vuosittain on lisätty ämäkasvia pistokkaista ja jakamalla, niin tänä kesänä kukkivat kahdessa isossa ruukussa.

Syyshallojen tullessa nostan ne taas kellariin kesäisissä ruukuissaan , jossa saavat rauhassa laskeitua talvilepoon, kellarin viileydessä.

Säiden kestävä lajike.

Huomenna on perinnetiedon ja kuunkierron mukaan erittäin hyvä rikkaruohojen kitkentäpäivä, joten puutarha hanskat ja kuokka käteen; ei kun kitkemään.

Varjorikko-projekti 2.

2022-08-06T14:24:00.000+03:00

Varjorikkojen istutus on hyvässä vauhdissa, kuun vaihe on otollinen taimien juurtumiselle.

Helle (+29) hiukan haittaa urakkaa kun en malta odotella että omenapuun varjo lankeaisi työmaan kohdalle.

Vieri, viereen, ettei jää tilaa rikkaruohojen kasvulle.

Loppusuoralla ollaan, viimeinen taimilaatikollinen menossa.

Projekti on kastelua vailla valmis!

Runsaasti kastelua, niin juurtuvat hyvin ja lähtevät hyvään kasvuun. Varjorikko on hyvä maanpeittokasvi ja erittäin kauniskin värikkäine lehtineen ja hentoine kukkineen.

Seuraavaksi mietin mikä kohta puutarhassa vaatisi uudistamista ja rikkakasvien tehopoistoa.

Taidankin vaan käyskennellä ihailemassa runsaita syysleimujen ja daalioiden kukkaryhmiä, väriloistoineen. Tehokasta "kukkaterapiaa" , ihan omalla pihalla ja kaikessa rauhassa. rentouttavaa viikonloppua kaikille 💓

Varjorikko-projekti 1.

2022-07-23T11:13:00.001+03:00

Olisi varmaan aika tehdä jotakin tälle varjorikko ryhmälle.

Heinäkasvit ovat valloittaneet koko alueen....

varjorikosta ei näy lehteäkään, kukista puhumattakaan...

Tästä se tilanne paranee, lapiolla kasvit/heinät multapaakkuineen ylös ja varjorikot talteen.

Rikkaruohoja tuli kärryllinen.....

varjorikkoja useampi dynollinen.

Tästä on hyvä jatkaa parantamalla kasvualustaa lisäämällä kompostimultaa ja biohiiltä. Taimet saavat odotella suotuisampaa istutusaikaa, eli viikon verran, kuunkierron mukaan, uusi kuu syntyy 28.7.

Taimilaatikot on hyvä pitää sopivan kosteina kosta heinäkuun helteen kuivattavat ne erittäin helposti. Onneksi pihakaivoissa (2kpl) riittää vielä hyvin vettä.

Nyt on varjorikkopenkin vuoro siistiytyä ja seuraavaksi löytyy kyllä helposti uusi perkaus kohde. Vanhalla pihalla kukkaryhmät heinittyvät melko nopeasti jos ei niistä huolehdi aika ajoin. Tätähän tämä viherpeukalon harrastus on, aina on menossa joku uudistus tai parannus projekti. Tässä näkee niin selkeästi kättensä jäljet ja palkinnoksi saa näyttävät kasvit kukkaloistossaan.

Puuhastelut pihalla ja puutarhassa ovat parasta terveyden "omahoitoa" ja kun sen lisäksi voi kerätä satoa kasvimaalta, puista ja pensaista rikastuttamaan terveellistä ruokavaliotaan, niin enpä vaihtaisi harrastustani mihinkää nykyajan hömpötyksiin.

Palaillaan varjorikko projektin kakkososaan kuunvaihteessa ja nautitaan heinäkuun helteisrä.

PÖNTTÖPUUHASTELUA

2022-06-20T16:43:00.010+03:00

Linnunpöntöt ovat tulleet tiensä päähän, ovathan ne palvelleet muuttolintujen tarpeita jo 30 vuotta ja vanhimmat ehkä kauemminkin. On aika vaihtaa vanhat uusiin ja samalla toimivimpiin malleihin.

Sini- ja talitiaisten pesintä on jo tältä kesältä ohi, poikaset lentelivät pensastoihin, turvaan uhkaavilta petolinnuilta, joten vanhat pöntöt joutivat saunan padan alle poltettaviksi. Kirjosiepoilla onvat vielä poikueet ruokittavina, pari vuotta sitten asennetuissa pöntöissä.

Sammalta jo katoilla, eikä noissa vanhoissa ole linnunpoikasten turvallisuuskaan taattu.

Toimiva malli ja lentosuun aukossa peltivaahvistus takaa linnuille pesintä rauhan.

Ohjeet mukana.

Metsälehmuksessa myöskin poikasille sopivaa "lähiruokaa" tarjolla; paljon ötököitä.

Pönttö on helppo avata, etulauan alareunasta kun vetää hiukan itseensä päin....

Keväällä tyhjennykset sujuvat helposti!!!!

Tirpoille ovat asunnot valmiina, kevääksi, kun pesintäkausi alkaa. Talven aikaana haihtuvat puupinnoilta kaikki lintuja haittaavat hajut ja varmaan kelpaavat kylmän suojaksi pahimmilla pakkasilla,

Tervetuloa sini- ja muut tiaiset, kirjosiepot, pikkuvarpuset, punarinnat ja kaikki muutkin pikkutirpat. Keväällä taas nähdään!

Tänään oli tämänlaista puuhastelua, saas nähdä mitä keksinkään huomenna????

Kevät keikkuen tulevi

2022-04-12T15:10:00.002+03:00

Kuvattu viime vuonna tähän aikaan....

Kevään tulo vaan viivästyy. Kinokset ovat korkeita ja yö pakkaset vaan jatkuvat. Kuitenkin merkkejä on jo keväästä, peipot visertävät aamuisin tosi kauniisti. Jotenkin tuntuu oudolta kun aamulenkillä kuljen pipo päässä ja kintaat käsissä, lunta tupruttaa ja peipot viserrys kaiken yllä. Ei oo todellista.

Yksittäinen kevään sipulikukka viehättää isosti.

lisää krookuksia on nousussa....

tulppaanitkin alkavat heräilemään tähän kevääseen....

kevätesikot nousevat keskeltä lumikinosta...

Peurat ja kauriit vierailevat alueillamme runsain laumoin ja popsivat kaiken vihertävän suihinsa, jopa kovat vuorenkilven lehdetkin kelpaavat niille. Siksipä ruiskuttelin aamulla peurakarkotetta kaikille maasta nouseville sipulikukkien aluille. Aika sitten näyttää, tehoaako Trico Garden peurakarkoite moisiin kasvissyöjiin.

Yksi hauskimmista kevätpuuhista on pihalla purojen teko, ja vettä riittää lirisemään kun aurinko sulatta isoa lumimäärää.

Tänään aloitin myöskin pienesti kukkapenkkien siistimisen, kun poistin kultatyrakin, iiristen ja metsätyrakin viimevuotiset kasvut, niiltä osin kun lumi oli sulanut. Olivat jääneet syksyllä leikkaamatta kun asentohuimaukseni ei suvainnut kumarruksia, nyt oli parempi tilanne kykkiä nenä maata kohden kun ei huipannut yhtään. Semmosta se on kun ikävuosia kertyy tarpeeksi niin saa noita vaivoja seurakseen, normielämää rajoittamaan, mutta ei haittaa tahtia, näillä mennä porskutellaan päivä kerrallaan ja jokaisestam uudesta aamustya nauttien.

Kukkia ja "takinkääntöjä"

2022-03-27T17:22:00.000+03:00

Kukat ovat asia joita ilman en voisi elää, niitä pitää olla maljakossa, ikkunalaudalla ja kesäaikana pihallakin.

Orgideat täyttävät keittiön ikkunalaudan ja kukkivat ympäri vuoden, kukin vuorollaan.

Pieni ja sievä atsalea, onnistuin pitämään sen hengissäkin, usein vaan on kukat ja nuput lakastuneet, enkä ole keksinyt syytä moiseen.

Kukat vaan saavat hyvälle tuulelle ja niiden kauneutta ei kyllästy ihaillen katselemaan.

Toisin on SOME. Kun avaan läppärin ja selailen julkaisuja paikallisissa ryhmissä niin heti alkaa "sappi kiehua".

Viimeiset vaalit ovat vielä mielessä, varsinkin oikeistoryhmän ehdokkaan kirjoittelut miten hyvin tullaan huolehtimaan ikäihmisten asioista ja seuraavassa valtuuston kokouksessa oikeiston ryhmä äänesti yksimielisesti hoivakoti Nurmilinnun myynnistä. Se siitä meidän asioiden hoidosta. On tärkeää seurata sen verran paikallispolitiikkaa että ei anna vaaleissa sitä omaa ääntään ainakaan noille oman edun tavoittelijoille.

Samoin ihmetyttää toisen puolueen maahanmuutopolitiikka. Ennen niin pakolaisvastainen valtuuston jäsen tuokin ihan itse, yksityisesti pakolaisia maahamme. Toisaalta tämä takinkääntö on hyvään suuntaan, mutta tulee vaan mieleen, miten uskottavaa tällä tavalla toimivan ihmisen luottamustehtävien hoito on.

Tämä päivittely riittäköön tällä erää. Olen vaan katsonut tarpeelliseski seurata suorat lähetykset valtuuston kokouksista, niin vaaleissa oman ehdokkaan valinta on helppoa.

Seuraavaan postaukseeni jo varmaan saan kuvattua kevään kukkivia omalta pihalta. Lumikellot pilkistävät hangen alta tosi lupaavasti, toivotaan ettei tule takatalvea hidastamaan.

Lunta tulvillaan .....

2022-03-15T10:26:00.003+02:00

Autokatoksen räystäsverho 😎

Viime vuonna tähän aikaan olivat krookuksen kukassa, nyt kukkapenkki on paksun hangen alla. Yöpakkaset ovat sen verran kovat, että lumen sulaminen hidastuu entisestään.

Kirjokanukka on nöyrtynyt talven vallan alle, mutta on kovaa vauhtia nostamassa oksiaan.

Grillipaikankin peittää vielä lumi.

Pihaan tulotie on paksun ja kovan jään peitossa, lumivallit ovat melkoisia.

Lumivalli yltää sähkökaapin alaosaan asti....

Kahlasin leikkaamaan kuusen. Yritin saada siitä säännöllisen muotoisen, mutta ei työ oikein onnistunut, pitänee suorittaa korjausleikkaus lumien sulattua.

Tieverkosto on melko haastavassa kunnossa, näin lenkkeilijän kantilta arvostellen. On runsaasti vettä, jäätä, sohjoja ja muuta liikkumista rajoittavaa tekijää. Sitä se runsas luminen talvi teettää. Autoilijat valittavat eniten, milloin mistäkin lumikasasta joka on näkö esteenä liittymissä... onko pakko ajella kaahaten, eikö ole aikaa hiljentää vauhtia sen verran että näkee muun liikenteen. Aurauskalusto on suorittanut omalta osaltaan hommat ihan tyydyttävästi, mutta mihin tuon runsaan lumimäärän saisi paremmin sijoitettua, sulamaan, enpä osaa sanoa.

Paljon on somessa haukuttu auraajia ja hiekan puutetta jäisillä tieosuuksilla. Toivon että säilyttävät hyvän työmotivaationsa palautteista huolimatta. Kuitenkin pahimpina pyrypäivinä työpäivät venyivät tuplasti, kyllä heiltäkin kysyttiin voimia jo fyysisesti, henkisistä paineista puhumattakaan....tsemppiä heille työssään.

Me ihmiset olemme aikamoisia valittajia , koskaan ei ole asiat kaikkien mielestä hyvin eikä edes tyydyttävästi, Emme huomaa talven tuomia iloja ja luonnon kauneutta. Runsas lumi tuo mahdollisuuden monenlaisille harrastuksille, lumihuntu puissa ja pensaissa on kaunista katseltavaa. Näistä nauttien luulisi että unohtaa ja sietää paremmin pienet haitat mitä runsasluminen talvi saa aikaan.

Varmaahan on että lumet ja jäät ovat sulanneet kesäkuuhun mennessä, toivossa on aina hyvä elää, eikö 💖

"Pihapelakuut" valoon

2022-03-04T17:06:00.001+02:00

Ikivanhat pelargoniat kuvattu viime vuoden elokuussa.

Olivat yalvehtineet erittäin hyvin.

Siirrän pelakuut syksyllä ruukkuineen päivineen kellariin ja kastelen niitä niukasti muutaman kerran talven aikana. Lämpötila kellarissa on +3-8 astetta, ilman lisälämmitysta. Vain kovemmilla pakkasilla joudun laittamaan sähköpatterin lämmittämään, että pysyy plussan puolella.

Leikkasin rajulla kädellä vanhan kasvuston ja otin muutaman pistokkaankin juurtumaan. Istutin uuteen multaan ja kannoin ruukut kerrosta ylemmäs , eteläiselle ikkunalle saamaan valoa ja lämpöä.

Yleensä pelakuihin kehittyy nopeasti uutta kasvua ja kukintakin alkaa samanaikaisesti. Ulos komeat kukat pääsevät vasta touko- kesäkuun vaihteessa, hallaöiden jälkeen.

Kiinanruusuni on leikattu jo kuukausi sitten ja siksi se on jo hyvässä kasvussa. Toivon mukaan kukinta alkaa jo huhtikuussa.

Kukkivana kuvattu viime lokakuussa.

Tämän päivän puuhastelut kukkien kanssa riittää näiltä osin. Talvehtijoita kellarissa asustavat vielä verenpisarat, syrikat, runtoruusut, ruostekukat ynm. Näiden seurassa jatkan keväämmällä.

Synttärit!

2022-02-28T16:34:00.005+02:00

Päätin olla viettämättä omia 8-kymppisiäni, mutta kuinkas kävikään ..... kuopukseni oli salaa hoidellut järjestelyt ja hänen vanhin tyttärensä sai ovelasti minut siirtymään suunniteltuun juhlapaikkaan.

Heidän järjestämänsä yllätysjuhlat onnistuivat, oli pakko myöntää että nautin juhlistani 💝

Pöydän antimista nautittiin; kakut olivat tosi herkullisia 👌

Mukava juttutuokio vanhan ystiksen seurassa

Moottorisahataidetta 💖

Kaikenkaikkiaan juhlat olivat "näköiseni" , vain lähipiiriä paikalla , herkulliset kakut, ei pönötystä, eikä valmisteluja, mistä osaan jo nauttia täysin ilman velvollisuuden tuntoja.

Onneksi läheiset eivät valinneet lahjaksi mitään "turhaa" sälää, taideteoskin oli valittu just nappiin, samoin akkukäyttöinen ruohonleikkuri tuli tarpeeseen, kesällä jo koekäytettykin ja hyväksi todettu. Maainio lahja oli myöskin Iso "selviytymis" paketti, siinäkin kaikki hyödyllistä tavaraa jne.

SUURKIITOKSET TEILLE KAIKILLE 💖

Kesällä pidetään varsinaiset "synttäri/puutarhajuhlat",että koko suku pääsee mukaan ja kaikille sopivana ajankohtana, nyt puolet porukoista oli estyneet kahvittelemaan.

80v. on se hurja luku numeroina, vaan eipä se tunnu vielä oikeastaan missään 😍 tossua toisen eteen hoituu entiseen vauhtiin ja lumikolakola on saanut kyytiä tänäkin talvena vaikka lunta on tuprutellut urakalla 💪. No vaikuttaahan tuo iän karttuminen siihen että kropan palautumiseen täytyy varata aikaa ja venytykset täytyy muistaa tehdä säännöllisemmin kun ennen, päikkäreitä unohtamatta, ne on niin makeita 😎

Roskaavan männyn poistatut

2021-10-12T16:22:00.000+03:00

Sinnä se kesä mennä tupsahti aivan huomaamatta. Syksy ja sateet ovat saapuneet. Helteiset viikot asettivat meidät ikääntyneet immeiset hitaammalle vaihteelle koko kesän ajaksi, ei jaksanut edes kirjoitella. Facebook otti oman osansa päivä rutiineista, tietenkin, olen kyllä yrittänyt rajoittaa koneen ääressä oloa mutta onhan se pakko seurata mitä eri ryhmissä keskustellaan ja pitäähän ne uutisetkin lukaista.

Syksyn ruska on ollut upea.

Minua on jo muutaman vuoden harmittanut roskaava puu, mänty, joka on melkein tontin rajassa kiinni mutta kunnan puolella, en ole uskaltanut sitä itse kaadattaa pois. Siispä sain inspiraation ja kirjoittelin kunnan Solmu-sivuille toiveen puun poitamiseksi ja kuinkas ollakaan niin puistopuolen työnjohtaja pisti asiat etiäpäin ja toimeksi tosi vikkelään.

Ammattimiehiltä ei kauaa mennyt kun mänty oli nurin.....

ja juuri suunnitellusti tienpientareelle.......

siinä se on nyt pensasaidan vieressä.....

ja samantien traktorin kyydissä.....

sinne lähti oksat, havut ja tukitkin.

Nyt se "roskaaja" on poistettu. Seiraavaksi hommaksi lakaisin mansikkamaalta neulaset ja kävyt, joita oli runsaasti, myrskytuulen ravistelemina.

Mansikatkin varmaan viihtyvät entistä paremmin kun eivät saa happamia havun neulasia niskoilleen, eivätkä kuivat, kovat oksat tylsytä trimmerin ja ruohonleikkurin teriä.

Kyllä hiukan harmitti kun en aiemmin hoksanut ottaa kunnan "puistopoikiin" yhteyttä, ois kannattanut.

Kevään eka hellepäivä

2021-04-12T20:16:00.001+03:00

Nokkosperhonen, nauttii hellepäivän auringosta, lämpömittari nousi +15.

Krookukset kukkivat erittäin runsaasti ja ovat lisääntyneet siemenistä ihan omia aikojaan.....

laajoina kukkamattoina

Talventähti tuo kevään...sekin lisääntyy siemenistäkin, näköjään...

Valkoiset krookukset kukkivat ekaa kertaa ja ihme kyllä että säilyivätkin rusakon salaattiaterialta.

On nää niin ihania aina keväisin, vaikka kukinta aika on melko lyhyt, kun on vähemmän aurinkoisia päiviä ja enemmän ollut lumipyryjä, mutta aina ne selviävät ilahduttamaan kauniilla kukinnallaan.

Tässä riippuu "nassut pois" pallo, jota myy esim. Hankkija. Niin kuin kuvasta näkyy, ei tehoa !!! Pallo riippuu pikkusyreenin oksalla ja peurat napsivat talvella oksia ja tuon rusakon ajoin itse pois valkoisilta krookuksilta. Onkohan tuo iso ja ruma ristihammas joku ikivanha ja kuolemaa tekevä yksilö, kun jatkuvasti loikkii puskien alle piiloon tai kun ajan pidemmälle niin palaa oitis takaisin. Tykkää herkutella juuri krookusten lehdillä ja kukkanupuilla.

Kevät puuhastelut pihamaalla jatkuvat, tosin runsaat lumipyryt välillä ovat haittona ja ajavat tämän mummelin kiikkustuoliin ja lukulampun alle nauttimaan mielikirjallisuudesta.

Ensimmäin rokotuskin on saatu ja toisen kerran pistävät juuri juhannusaatonaattona. Eihän noi kokotukset anna 100% suojaa koronalta mutta ainakaan ei tulisi kovin rajuna jos sattuis tartunnan saamaan. Täytynee pitää maskia naamalla kun käväisee ruokakaupassa ja muilla asiointi reissuilla,