Matias Savolainen - Rahaa ja Rakkautta

Asuntosijoittaminen liekeissä, mutta toisin kuin toivoisi

2023-02-09T14:34:00.001+02:00

Kaikilla sijoituksilla on oma aikansa ja paikkansa. Kaiken keskiössä kuitenkin on oma sijoitussuunnitelma ja allokaatio. Tärkeintä on pysyä pelissä pitkään mukana ja tiedostaa riskit sekä varautua niihin.

Useimmille sijoittajille viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet omalla tavallaan liian helppoja, jotta olisi tarvinnut ottaa tosissaan riskienhalinta erilaisissa skenaarioissa. Tämä on näkynyt selkeästi seuraamalla erilaisia keskusteluryhmiä, joissa on vannoutuneita asuntosijoittajia tai osakesijoittajia. Toisaalta on ollut hienoa havaita kuinka perus sijoittajien osaamistaso ja halu oppia on aivan eri tasolla kuin kaksikymmentä vuotta sitten.

Suurin huoleni kuitenkin liittyy tällä kertaa asuntosijoittajiin. Usein on tullut vastaan ajatus, että asunnot ovat aina hyvä sijoitus. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Ensinnäkin vain osa asunnoista on hyviä sijoitusasunnoiksi ja vaikka asuntojen hintasyklit ovat pitkiä, niihin kohdistuu samalla tavalla riskejä kuin osakkeisiin.

Eniten askarruttaa sellaiset sijoittajat, joilla on runsaasti lainaa. Laina voi olla pankkilainaa tai yhtiölainaa, monasti molempia. Suuri osa asuntosijoittajista on sijoittanut asuntoihin vain alhaisen koron ja nousevien asuntojen hintojen aikaan. Mietin, onko näissä suunnitelmissa huomioitu koronnousun, vuokrien laskun ja kulujen nousun mahdollisuus. Lisäksi on muistettava, että asunnoissa likviditeetti on aina erittäin huono, silloin kun vaikeudet iskevät tuulettimeen.

Keskeistä asuntosijoittamisessa on se, että pystyy elämään sijoitusten kanssa syklien yli ja aktiivisesti miettii kuinka salkkua tulisi kehittää. Asuntosijoittaminen ei ole mikään raha-automaatti tai passiivinen autuaaksi tekevä sijoitusmuoto. Hyvinä aikoina helposti sekoittuu taito ja tuuri keskenään. Tuuria on se, että markkinat nousevat eikä juuri mitään tarvitse tehdä onnistuakseen edes jollain tasolla. Taitoa sen sijaan on varautuminen vaikeisiin aikoihin ja oman sijoitussuunnitelman tarkastelu sekä päivittäminen. Vaikeat ajat paljastavat ne virheet, jotka ovat jääneet huomaamatta hyvien aikojen aikana.

Kysymys kuuluukin, milloin viimeksi olet katsonut sijoitussuunnitelmaasi ja verrannut sijoitusten kehitystä alkuperäisiin odotuksiin, joiden pohjalta sijoitus on tehty? Mistä kohteista kannattaisi luopua ja millaisia kohteita kannattaisi hankkia tilalle? Mikä on mennyt hyvin ja missä olisi parannettavaa? Omaa suunnitelmaa ja tilannetta kannattaa pohtia toisinaan myös toisten ihmisten kanssa. Tärkeää tietenkin olisi se, että asioita pystyisi pohtimaan sellaisen kanssa, jolla on kokemusta vaikeista ajoista, eikä edusta aivan samaa ajattelua kuin mitä itsellä on. Vaarana on vahvistusharha.

Nykyisessä markkinatilanteessa korostuu turvapuskurien merkitys. Yksikään suunnitelma ei ole täydellinen eikä kestä reaalimaailman kohtaamista kolhuitta. Tästä syystä olisi tärkeää olla valmiina suunnitelma sekä varautuminen vaikeisiin vuosiin. Hankalat ajat voivat kestää yllättävänkin pitkään. Asuntojen realisointi voi osoittautua erittäin vaikeaksi etenkin pienemmillä paikkakunnilla, eivätkä suuremmat kaupungit ole immuuneja realisointivaikeuksille.

Mikäli salkussa on sellaisia kohteita, joiden kohdalla mieli on muuttunut ja ne haluaisi myydä, paras aika on aina silloin kun asuntomarkkinat ovat mukavassa nousussa ja terveen oloiset. Silloin vähän kehnompikin asunto menee kaupaksi. Valitettavasti epävarmoina aikoina useammat sijoittajat saattavat haluta realisoida asuntojaan alueilta, joissa odotukset eivät ole täyttyneet. Tällöin edessä voi olla suuriakin haasteita.

Pitkäjänteinen sijoittaja hankkii asuntoja tarkasti omien sijoituspreferenssien perusteella ja muuttaa käsitystään sijoituksistaan sen mukaan, kuinka ne kehittyvät. Useimmiten pienet viitteet sijoitusalueen tai taloyhtiön ongelmista saavat kasaantua liian pitkään iman, että niihin tulee reagoitua. Toivo ja hiljaiset rukoukset harvoin auttavat. Toisinaan on pakko myöntää valinneensa huonoja kohteita ja aivan väärin perustein. Kukaan ei hankintahetkellä tietenkää tarkoituksella osta huonoa sijoitusta, mutta osa ostoksista osoittautuu ajan myötä huonoiksi. Tämä tapahtuu aivan jokaiselle sijoittajalle piensijoittajasta ammattilaiseen. Kyse onkin, kuinka selvitä näistä haasteista.

Nousevat korot ja kustannukset yhdistettynä hintojen laskuun, ovat suhteellisen kipakka yhdistelmä. Mikäli vuokraus vielä vaikeutuu ja vuokratasot laskevat, käsillä saattaa olla omaa taloutta uhkaava kriisi. Tätä en kenellekään toivo, mutta moni tämän silti kokee. Liian kireälle viritetty paketti saattaa levitä käsiin aivan itsestä riippumattomista syistä. Minulle on käynyt näin useammin kuin kerran. Muutaman kerran on oltu tilanteessa, josta selviäminen ei ole ollut lainkaan itsestäänselvää ja on vaatinut suuria ponnisteluja, uhrauksia ja tuuria.

Jokainen ongelmiin johtanut valinta on vaikuttanut suurelta mahdollisuudelta ja loistavalta idealta aikanaan. Todellisuus on paljastava valuviat ja lopputulos voi olla aivan muuta kuin toivottu. Juju on siinä, että näistä pitää oppia. Tulee ajatella siten, että ajattelusta jää jälki johon voi palata. Kynä ja muistikirja, läppärin muistio, kännykkä, tussilla seinään, mikä vain itselle on paras tapa.

Kriisin kohdatessa on syytä pysähtyä ja selvittää, missä ollaan, mitä on tapahtunut, mikä tähän on johtanut ja mihin pahimmillaan tämä voi johtaa. Ensimmäisenä tulee keskittyä varmistamaan ettei pahin skenaario tapahdu. Tulee luoda suunnitelma kuinka väärälle kurssille joutunut jolla saadaan takaisin oikeaan kurssiin. Toisinaan kriisestä selviytyminen vie paljon enemmän aikaa kuin aluksi on kuvitellut. Samalla tavoin kuin tavoitteita innostuksen kiimassa asetettaessa, usko siihen mitä saa vuodessa tai kahdessa aikaan, osoittautuu epärealistiseksi, mutta se mitä voi saada aikaan vuosikymmenessä tulee monesti aliarvioitua.

Toisinaan kriisi on niin syvä, että se palauttaa nollapisteeseen tai jopa pahasti pakkaselle. Tästäkin huolimatta tärkeintä on jatkaa matkaa. Mitä enemmän keskitymme ratkaisuihin ongelmien hilloamisen sijaan, sitä varmemmin pääsemme ennen pitkää pois suonsilmäkkeestä.

Vaikeina aikoina pelistä putoavat pois sellaiset, jotka eivät kestä läpi vaikeuksien vaan antavat periksi tai lopettavat. Tästä syystä tärkeää olisikin varmistaa aina hyvinä aikoina, että harvoin tulevat suuret vaikeudet eivät kaada venettä. Mikään ei ole kurjempaa kuin saavutettu menestys (miten sitä sitten kukin itse mittaa) ja sen menettäminen. Kuten eräs mentorini aikaa sitten yritti opettaa minulle, "It's not about just getting rich, but staying rich."

Sanan rikas olen korvannut omassa päässäni paremmin sopivalla sanalla, koska käsite rikas on aivan liian abstrakti ainakin minulle. Toivottavasti sait kiinni ajatuksesta, että kestävä varallisuus syntyy ajan kanssa ja huolellisesti toimimalla. Sellaista summaa ei ole olemassa mitä ei tyhmillä valinnoilla ja elämäntyylillä pystyisi hupuloimaan samalla kun ajaan oman elämänsä seinään.

Rahaa ja rakkautta sinulle kanssakulkija,

Matias

Inflaation ininää ja keskuspankin nurinaa

2023-01-25T18:41:00.002+02:00

Inflaation käsite on tullut tutuksi suomalaisille kuluneen vuoden aikana. Uutisotsikoissa naamariin on hierottu inflaatiosantapaperia päivittäin ja kaupassa hiki tuppaa puskemaan pintaan tuotteiden hintoja katsellessa. Oman rahan ostovoima on vähentynyt, eli samalla rahalla saa vähemmän karkkia. Valtaosa ihmisistä ymmärtää viimeistään nyt, mitä inflaatio tarkoittaa ja loputkin tuntevat tämän kukkarossaan.

Uutiset hehkuttavat, että inflaatiovauhti on hidastunut tai sen kasvu on hidastunut. Tässä kohden porukkaa putoilee jo junan economiluokkaan. Ensimmäisessä inflaation vuosiprosentti on edellistä vuotta pienempi ja jälkimmäisessä inflaatioprosentin kiihtyvyys on pienentynyt. (Kyseessä siis eka ja toka derivaatta.)

Euroopan kuperkeikkapankin tavoitteena on kahden prosentin inflaatiovauhti. Huh, kuulostaapa hyvältä, vai kuulostaako sittenkään. Helpottaako taloudellinen ahdinko kovasti, kun inflaatiovauhti laskee nollan ja kahden välille? Mikäli emme samaan aikaan tirkistele ostovoimaa, kysymys on hieman samanlainen kuin onko kaus pitkä matka.

Jopa hetkellinen kova inflaatio voi jättää pitkät ja tuhoisat jäljet kuluttajiin. Käsitellään tätä pienen laskuesimerkin kautta. Kaivakaas ne funktiolaskimet esiin, sillä nyt mennään syvään päätyyn.

Rautakanki maksaa 100€ vuoden yksi alussa. Vuoden inflaatiokipitys on 10%.

Seuraavan vuoden alkaessa samainen oranssi kanki maksaa 110€. Onneksi inflaatio on hidastunut, ollen vain 7,5%. Halinallehuijakkaa.

Kolmannen (eli edellistä seuraava vuosi) vuoden alussa käypä hinta jäykästä kangesta on 118,25€.

Tämän jälkeen päästään kivasti keskospankin tavoitteeseen 2% vuodessa, jota jatkuu seurantajaksomme loppuun, eli kaksi vuotta. Tässä kohden kiva ja monikäyttöinen kanki maksaa 123€.

Olemme päässeet todistamaan erästä maailman ihmettä, eli korkoa koron päälle ilmiötä. Tämä on kuin potenssipillereillä ryyditetty kurssikäyrä, joka sojottaa tutun turvallisesi kohti oikeaa yläkulmaa.

Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että tulot kasvavat useimmiten inflaation karkurivuosina inflaatiota hitaammin. Jotta päästäisiin samaan ostovoimatasoon kuin vuonna 1, tulisi palkankorotuksen olla vuoden neljä lopussa 23% ja veroprosentin pysytellessä samana kuin vuonna 1. Koska olen tämän blogin yksinvaltias, mallikansalaisemme Raaka-Riitta on joutunut painamaan hihnaa neljä vuotta samalla palkalla vaikka maailma ympärillä on kallistunut.

Uusi hallitus valitaan ja selfien oton jälkeen ministerit päättävät, että heidän hallituskaudella tulee ostovoima korjata samalle tasolle kuin Herranvuonna 1. Aikaa on neljä vuotta ja jollain kumman ilveellä inflaatio on saatu kesytettyä pysymään kahden prosentin tasolla. Kuinka paljon palkkoja tulee vuosittain korottaa, jotta ostovoima olisi karpaasikangen osalta tavoitteessa?

Raaka-Riitan nettopalkka on pysynyt samassa 100€:ssa ureakefalos työnantajan pihistellessä palkasta. Karski kanki on kuitenkin kivunnut tasolle 123€. Tästä alkaa huikean hallituksen ostovoimakohennusten taikatemput. Muistamme, että kanki kallistuu vuosittain 2% ja nyt Raaka-Riitan tulee sutia siten, että hallituksen avustuksella nettopalkka saadaan hallituskauden aikana samalle tasolle, kuin mikä rautapötkylän hinta on hallituskauden lopussa.

Kanki maksaa neljän vuoden kuluttua mukavat 133 euroa ja 14 senttiä. Jotta hallitus onnistuisi saamaan ruoskalla ja pikkupurtavalla Raaka-Riitan ostovoiman korjattua, tulee hänen palkankorotustensa nostaa nettopalkkaa 7,4 prosenttia vuosittain. Aikaa on siis kulunut 8 vuotta siitä, kun Raakiksen liksa riitti kankeen edellisen kerran. R-R on siis pöllyttänyt montussa koko tämän 8 vuotta ilman, että olisi edennyt elämässään rautakankeen verrattuna yhtään. Ei ole helppoa olla Rautis.

Tänään ei mennä siihen lainkaan, miksi tällainen palkkainflaatio on käytännössä mahdoton kahden prosentin kuluttajahintainflaation aikana niin, ettei koko paketti mene mutkalle kuin tippaleipä. Tätä ja muuta käsitellään tässä lähiaikoina täysin mielivaltaisessa järjestyksessä.

Tuotevisa

Minkä lääkkeen markkinoinnissa lääkäreille annettiin aikanaan lääkärilahjaksi oranssiksi maalattu rautakanki? Vastaukset kommenttikenttään ja oikein vastanneille virtuaalitaputus olkapäälle.

Rahaa ja Rakkautta ystäväiseni!

Matias

Puuta heinää ja muuta pikkusuolaista

2022-06-17T19:25:00.002+03:00

Mitäköhän inflaatiosta ja korkojen noususta nyky-ympäristössä voisi seurata. Inflaation terävän puraisun kokee jokainen omassa arjessaan energian ja ruuan hintojen nousuna. Epämieluisaa. Harva tulee ajatelleeksi, että olemme kokeneet valtavaa asset-inflaatiota reilun vuosikymmenen takaisen finanssikriisin jälkeen. Siitä harva pahoittaa mieltään. Kohoavat osakkeiden ja asuntojen hinnat sekä alhaiset korot tuovat valheellisen vaurastumisen tuntee. Toivottavasti samalla on kerätty laajaa turvapuskuria.

Pelkistän nyt todella rajulla kädellä, jotta nuorimmatikin (8v) lukijani ymmärtävät.

Elämme nyt eksogeenisen (ulkoa tullut impulssi) inflaation aikaa, jota voisi verrata ehkä parhaiten 70-luvun öljykriisiin ja sen tuomaan stagflaatioon. (talous supistuu, hinnat nousevat ja korot ovat korkealla). Maailma on tottunut lähes ilmaiseen rahaan, jota on pumpattu ennenkokemattomalla tavalla talouteen. Sillä on pyritty elvyttämään ja ainakin osakemarkkinoita ja korkomarkkinota se on elvyttänyt valtavasti, eli nostanut arvostustasoille, jotka eivät kestä edes kahden viinipullon jälkeisen yltiöoptimistisen sumuisen mielen tarkastelua.

Hyödykeinflaatio johtaa usein palkkainflaatioon. Tällä kertaa ainakin USA:ssa covid tukitoimet laukaisivat hallitsemattoman palkkainflaation jo enne Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Nyt perään on tullut valtava hyödykeinflaatio ja keskuspankki on jälleen korkokäyrää perässä. Korkoja nostetaan nopeasti ja tiuhaan. Tämä vaikuttaa useaan eri seikkaan. Ensinnäkin korkopapereiden arvo tippuu voimakkaasti, koska suhteellinen koron nousu bondin kuponkikorkoon on valtava. Osakkeiden ja muiden sijoitusten arvostustasot laskevat heikentyneistä tulevaisuuden näkymistä johtuen. Jätetään tässä käsittelemättä yhtiön arvonmääritykseen vaikuttava riskitön korko sekä riskilisä, joilla arvioituja tulevaisuuden tulovirtoja diskontataan nykypäivään.

Valtiot, yhtiöt sekä yksilöt, jotka ovat raskaasti velkaantuneita ja ovat riippuvaisia lainojen uudelleen rahoituksesta, joutuvat tässä ympäristössä tukalaan paikkaan. Mikäli lainaa ylipäätänsä pystyy uudelleen rahoittamaan, kustannus on moninkertainen aiempaan nähden. Korkoasetta käytettäessä tulee aina ruumiita. Oikeastaan kyse on enemmänkin siitä, kuinka syvä taantuma tarvitaan, että inflaatio saadaan kuriin.

Korkopommin uhreina ovat ensisijaisesti junk-bond luokan, anteeksi nykyään siis high yield, yhtiöt, jotka eivät hyödy energian hinnan noususta. Toinen merkittävä ryhmä ovat energian sekä muiden raaka-aineiden hinnasta riippuvat toimialat, jotka eivät riittävän nopeasti pysty siirtämään kohonneita kustannuksia lopputuotteiden hintoihin. Lisäksi toimialat, jotka eivät vain saa tarvittavia raaka-aineita ja näiden yhtiöiden logistiikkaa hoitavat yhtiöt. Tästä tietenkin päästään jo helposti siihen, että kysyntä laskee kun ostovoima heikkenee.

Suomessa olen hyvin huolissani asuntosijoittajista, joilla on paljon lainaa suhteessa omistusten arvoon sekä näistä saatavaan kassavirtaan nähden. Etenkin mikäli lainat ovat vaihtuvakorkoisia, kuten Suomessa asuntolainat tyypillisesti ovat. Tilannetta pahentaa vakavasti vielä se, jos asunnot ovat kassavirtanegatiivisia jo alhaisen korkotason aikana. Nousevat korot näkyvät lainanhoitokulujen kasvuna sekä mahdollisten rahoitusvastikkeiden nousuna. Kuukausittain pitää lapioida rahaa lisää vain pitääkseen asunnon tai asunnot.

Ajatellaan esimerkin omaisesti sijoittajaa, joka on ostanut asunnon sijoitukseksi ja tästä saatava vuokratuotto on nykyisellä vuokratasolla 4%. Laina on todennäköisesti saatu alle prosentin korolla. Mikäli kokonaiskorko nousee edes kahteen tai kolmeen prosenttiin, ollaan käytännössä tilanteessa, jossa rahan hinta on lähes saatavan tuoton suuruinen. Vielä kimurantimmaksi tilanne muuttuu, mikäli on ostettu uudiskohde tai muu asunto, jossa kokonaishinnasta valtaosa on yhtölainaa ja kenties kauppahintakin on maksettu lainarahalla.

Kauppahinta on voinut olla esimerkiksi 5-10 % velttomasta hinnasta. Tällä reseptillä voidaan päätyä tilanteeseen, jossa saadakseen asunnon myytyä pitää myyjän kaivaa kuvettaan sen sijaan, että saisi kaupasta rahaa.

Tilannetta tasapainottaisi vuokratuottojen nousu, joka voi tapahtua joko vuokrien nousun kautta tai asuntojen hintojen laskun myötä. Korkea inflaatio osuu vuokralaista vyön alle ja tämä ei anna toivoa vuokrien noususta. Tälläkin hetkellä vuokramarkkinoilla on ylitarjontaa ja mikäli asuntokauppa hidastuu, vuokralle tulee paljon asuntoja, joita ei saada kaupaksi. Yhtälö ei tue ajatusta vuokrien noususta, mikäli työllisyys ei pysy todella matalana tasolla ja aiheuta tulojen nousua (palkkainflaatiota). Tässä kohden varmastikin jokainen osaa päätellä, että nykyinen tilanne ei tue tällaista ajatuskehitelmää.

Pelkkä korkojen nousu ei ole koko uhka. Käytettävissä olevat tulot vähenevät asumisen, autoilun ravinnon sekä muiden välttämättömyystuotteiden hintojen nousestessa, mikäli palkat eivät nouse samassa suhteessa. Palkkojen nopea nousu taasen tuhoaa kilpailukykyä ja on käytännössä Suomen ympäristössä suurelta osin mahdotonta. Palkkojen korotukset tulevat jälkijunassa, jos sielläkään.

Odotettavissa on todennäköisesti taantuma ja pidempiaikainen puute kohtuullisen hintaisesta energiasta. Voi jopa olla, että Eurooppa tulee tulevana talvena kärsimään tilanteesta, jossa maakaasua ei ole riittävästi lämmitykseen. Kriisi voi tuoda katkoja ja säännöstelyä. Tämän lisäksi on nähtävissä kehittyvä nälänhätä sekä mahdollinen pakolaisvyöry Eurooppaan.

Europpa ei ole selvinnyt vielä edes Covid-tuhosta ja on tässä mielessä erittäin haavoittuvassa asemassa. Eurooppa on ollut ja on hyvin riippuvainen idästä tulevasta energiasta. Globaalisti nykyinen kriisi iskee energian lisäksi vehnän saantiin. Täyttä kokonaiskuvaa ei ole vielä edes mahdollista luotettavasti saada, mutta nyt ollaan suuren tsunamin kynnyksellä, josta on nähty vasta pienen pienet ensiaallot. Jonkin sortin taantuma on tulossa, mutta kuka tietää kuinka syvä.

Aikanaan Mark Faber sanoi minulle ja veljelleni, että maailman historiassa on toistaiseksi nähty kriisi noin kerran vuosikymmenessä. Kriisin aiheuttaa aina eri asia kuin edellisellä kerralla ja se ei olisi kriisi, mikäli sen kaikki osaisivat odottaa olevan tulossa. Tämä pisti nuoren makrosijoittajan mielen sekaisin. Nopea tarkastelu kuitenkin osoittaa tämän todeksi. Mikäli kiinnostusta riittää, kannattaa tutustua velkasykleihin, josta on saatavilla erittäin ansiokas Ray Dalion kirja Big Debt Crises. Tutustumisen arvoinen teoria on myös Kondratiev Wave / cycle. Mikäli tiedonjano ei ole vielä näistä tyydytetty, suosittelen kirjaa Anathomy of the Bear (Russell Napier). Siinä tapauksessa, että nämä tuntuvat liian raskailta lukea, suosittelen vaihtamaan Aku Ankkaan ja toivomaan parasta.

Jos et muuta keksi nyt niin, kerää puskureita mahdollisuuksien mukaan. Niitä tarvitaan joko selviytymiseen tai tulevan mahdollisuuden hyödyntämiseen. Ainoa varma asia on, että jotain suurta muutosta tulee tapahtumaan ja se ei sada mannana tasaisesti kaikkien niskaan. Valtaosa joutuu ottamaan ikäviä iskuja vastaan ja samaan aikaan toiset hyötyvät tästä paljon. Sen kun vain tietäsi miten voisi varmistua olevansa veneessä, joka purjehtii myötätuuleen.

Toivon sinulle ystäväiseni rentouttavaa ja mukavaa kesää siitäkin huolimatta, että jänniä asioita saattaa tapahtua.

Matias

Menneisyys, tämä hetki ja unelma tulevaisuudesta

2022-05-16T20:37:00.004+03:00

Näky ja innostus ovat mehukas yhdistelmä. Pitkähkön horroksen jälkeen tankki on jälleen riittävän täynnä innostusta ja halua nostaa uutta hanketta pystyyn. Tällä kertaa näyttäisi myös siltä, että kokemus ja tiimi tukevat aiempaa paremmin tahtotilaa.

Tämäkin pidempään mielessä marinoitu ajatus uudesta rahastosta on jälleen kerran kiinteistöihin sijoittava kuten aiemmat 7 toteutunutta. Mihin sitä koira karvoistaan pääsee ja miksi tehdä jotain sellaista, jota ei ole harjoitellut pitkään. Tai toisin päin ehkäpä niin, että miksi hylätä se minkä jollain tapaa osaa. Eihän uuden opettelu ja tuoreen mahdollisuuden hyödyntämisessä mitään väärää ole, sehän on jopa aivan nerokasta, mutta vie aikaa. Ilman tuntemattomille vesille seilaavia yrittäjiä maailma ei kehittyisi.

Tietyllä tavalla nämä uudet projektit ovat itselle syvästi tärkeitä. Parissa edellisessä koettiin käsittämättömiä vastoinkäymisiä, joita liittotason viranomaiset pyynnöstämme tutkivat. Vuosikin tässä soosissa voisi lannistaa. Mutta ei. Nyt tiedän mitä osaan, mitkä ovat heikot kohtani sekä kuinka todella vaikeita asioita hoidetaan. Ei yksin eikä väsyneenä. Tarvitaan tiimi ja virtaa kehossa.

Tiedätkö kun joku on höyrähtänyt postimerkkien keräilyyn tai lintujen bongaukseen? Minulla tämä palo on saada toimivaa ja todella tuottavaa kokonaisuutta rakennettua. Koskaan tuskin, toivottavasti, eläköidyn, koska tiedän mikä tehtäväni tässä maailmassa omasta mielestäni on.

Viimeiset kaksi vuotta ovat vanhentaneet vähintään kahdella kymmenellä vuodella minua. Yksityiskohtiin voin mennä myöhemmin. Nyt ei ole sen aika, koksa se ei palvele sinua nyt. Sen voin kertoa, että polku on ollut savinen ja hyvin upottava.

Maailma muuttuu aina, mutta se on muuttunut omalla kohdallani vuoden 2020 alusta lähtien enemmän kuin Ö-luokan elokuvassa olisi edes voitu kuvitella. Zombiet maan päällä? On juu, vieraile Ohio:n Daytonissa. That's the real shit. Mitä helvettiä on aikamatkaajan kysymys, jos tulisi vuodesta 2018, eli kaukauisesta menneisyydestä tähän päivään.

Minä en ole koskaan menestynyt mitenkään merkittävästi missään. Matka on ollut pitkä ja kivikkoinen. Pieniä onnistumisia ja taas vastoinkäymisiä. Se on ollut sellaista kaksi askelta eteen ja yksi tai kaksi taakse jo 25 vuotta. Voittoja on tietenkin juhlittu, mutta niiden mittakaava on ollut suhteellisen pieni.

Elämän lopussa näytetään sellainen seinä, missä on pisteet eri elämän osa-alueilta, kuten peleissä. Montako prosenttia saavutit kunkin elämän osa-alueen potenttiaalista, mitä oli tarjolla. Nyt jo tiedän, että pitää parantaa juoksua, jottei tarvitse pettyä. Eräänä päivänä tulee Game Over, mutta sitä ennen toivottavasti on vuosia, vuosikymmeniä mahtavien ihmisten kanssa aikaa ratkoa maailman erilaisia pulmia ja tehdä mahdollisuuksista onnistumisia.

Rahaa ja rakkautta ystäväiseni,

Matias

Kerran täällä vain eletään ja aina tuon tuostakin tulee turpaan

2022-05-14T16:27:00.006+03:00

Elämää voi näppärästi ohjailla tavoitteilla sekä hankkimalla rakentavia tapoja. Näinhän se on. Itse olet vastuussa elämästäsi. Siinä missä jokainen haluaisi elämän menevän näin suoraviivaisesti, todellisuus tulee mukaan suunnitelmiin, eikä yksikään suunnitelma selviä nyrkkitappelusta todellisuuden kanssa ilman mustaa silmää.

Tuuri, elämän tuulet, sattumat ja toisten ihmisten teot sekä tahtotilat heittävät kuitenkin meidät aina pois valitulta polulta. Se kuuluu asiaan. Pitää vain jaksaa nousta ojasta ja palata polulle. Elämä ei ole pelkkää onnistumista ja auringonpaistetta. Deal with it. Jokaisella on omat ongelmansa. Rahan kanssa sitä on joko liian vähän tai juuri sen verran, että se sammuttaa sen palon, joka tarvitaan seuraavaan rutistukseen. Passivoi mukavuusalueelle. Tai sitten rahaa on paljon ja siihen liittyvät ongelmat ovatkin erilaisia. Mihin ne tulisi käyttää, mikä minun vastuuni on maailman parantamisesta, miten sijoitukset menevät sekä miljoona muuta asiaa, joiden keksimiseen oma mielikuvitukseni ei vaillinaisuudessaan riitä.

Elämää kannattaa kuitenkin katsoa jonkinlaisena jatkumona, jossa on itselle merkittäviä tavoiteltavan arvoisia asioita. Jotain mitä haluaa pitää elämässään sekä joukko asioita mitä ei halua missään tapauksessa osaksi elämää. Harva miettii sitä, mitä ei missään tapauksessa halua ja mieti tämän asian vastakohtaa. Usein erittäin hyvät elämää rikastuttavat ja onnellisuutta lisäävät asiat löytyvät tarkastelemalla juuri näiden ei toivottujen asioiden vastakohtia.

Tiedän, pirun tylsältä kuulostaa ja kivempi loikoilla sohvalla kun kuitenkin kaikki menee päin persettä jonkin viruksen, sodan, rosvon, laman tai huonon tuurin takia. Miksi vaivautua? Siksi, että kaikesta tästä huolimatta on parempi olla asioita, joita odottaa innolla ja niiden toteutumiseen on valmis tekemään ponnisteluja. Kyse on osallistumisesta uhriutumisen sijaan. Jokaiselle nämä ovat omia tai perheen sisäisiä kuvia tulevaisuudesta. Parasta tietenkin olisi, jos olisi rinnalla ihminen tai ihmisiä, jotka jakaisivat saman päämäärän tai polun.

Tämä ei rajoitu pelkästään rahaan vaan aivan kaikkeen. Olkoon se yhteinen matka hyvän ruuan ja kauniiden maisemien äärelle, oma kesämökki, uusi tai harrasteauto, harrastus tai mitä ikinä se onkaan.

Monesti rahaan liittyvistä neuvoista ja valmennuksista voi tulla mielikuva, että tavoitellaan vain rahaa ja se on typerää. Raha on kuitenkin väline saada aikaan asioita maailmassa, jossa monella asialla on hintalappu. Ei toki kuitenkaan kaikilla kaikkein tärkeimmillä asioilla.

Minä kun nyt satun olemaan rahan ja sijoittamisen maallikkosaarnaaja, puhun ja kirjoitan usein näihin liittyvistä asioista. Omassa maailmassani kuitenkin jokainen uusi business tai ostettu kiinteistö edustaa jotain muutan kuin vain numeroita pankkitilillä. Niillä on tarkoitus.

Busineksilla on rahaa suurempi tarkoitus ja hyvin toteutettuna ne tuottavat tulostaululle numeroita, jotka ovat rahaa. Ei ole sellaista kuin menestyvä yrittäjä tai sijoittaja jolla ei ole kertynyt rahaa tai omaisuutta. On menestyviä lääkäreitä, asianajajia, sairaanhoitajia, pelastushenkilöitä, sielunparantajia, puutarhureita yms. joiden menestystä ei voi mitata suoraan rahassa. On kuitenkin niin, että yksi ihminen voi tuottaa vain tietyn määrän apua ja arvoa maailmaan omalla työllään. Mikäli saman päämäärän eteen tekee useampi ihminen töitä ja on resursseja käytettävissä, on mahdollista tehdä suuremmassa mittakaavassa. Siksi yrityksiä perustetaan, osa ratkaisee ongelmia sijoittamalla, lahjoittamalla tai organisoimalla apua sitä tarvitseville.

Voidaanko sopia tässä kohden, että raha on neutraali käsite ja sen kumuloiminen ei ole välttämättä ahneutta tai pinnallisuutta. Raha toimii liukasteena elämän rattaistossa. Tästä tullaankin näppärästi uuteen aiheeseen. Mikäli on itselle tärkeitä taloudellisia päämääriä, kannattaa etukäteen miettiä mitä tekee sitten kun nämä on saavutettu. Jos on omistautunut rakentamaan businesta vuosikymmeniä, mitä sitten kun sen saa myytyä? Useimmat yrittäjät ovat luoneet identiteettinsä jossain määrin yritystystoiminnan ympärille. Samankaltainen tyhjyys on edessä kun lapset muuttavat pois kotoa.

Suosittelen todellakin pohtimaan, mitä sitten haluaa tehdä kun elämään tulee suuri muutos, joka vapauttaa joko aikaa tai taloudellista liikkumavaraa hyvissä ajoin. Sitä kaiketi kutsutaan unelmoinniksi. Elämä ilman unelmia on arkeakin tylsempää. Uskalla ajatella niin isosti, että se sattuu pääkoppaan. Kannattaisiko kokeilla, jos jokin unelma olisikin saavutettavissa ja miltä tuntuisi silloin?

Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa , että janoaisi vain aina enemmän ja enemmän eikä olisi kiitollinen siitä mitä on. Elämän kauniit asiat voivat olla kauniita henkäyksessä ohi meneviä hetkiä tai oma mukava elämä. Nälkä kokea ja kokeilla mitä elämässä olisi mahdollista kokea on elämää ylläpitävä voima.

Elämä on seikkailu, joka loppuu meiltä jokaiselta jossain kohden. Älä jää surkuttelemaan kaatunutta maitoa tai menneitä mahdollisuuksia tai haasteita. Ymmärrä, että se mikä tämänhetkinen on, ongelma ratkeaa kyllä. Hankkiudu eroon myrkyllisistä ihmissuhteista. Paikallaan pitävistä jarruttajista. Mikäli elämässä ei ole kiitollisuutta, kiinnostusta, iloa sekä hieman uteliaisuutta, miksi sellaista elämää kutsutaan. Käveleväksi zombiksi kenties.

Rahaa ja rakkautta elämääsi!

Matias

Paluu uuteen alkuun

2022-04-28T14:43:00.002+03:00

Pitkän tauon jälkeen on jälleen ollut mahdollista tehdä ruohonjuurityötä omilla kiinteistösijoitusalueilla. On aivan hämmästyttävää kuinka paljon oma ajattelu muuttuu maisemaa vaihtamalla. Helsingistä kun katselee Amerikkaan, tuntuu kuin olisi laput silmillä. Tilastoista ei näe todellista kehityskulkua eikä oikeastaan kovin hyvin mikrolokaatioiden alkavia kehityskulkujakaan puhumattakaan tunnelmien tulkitsemisesta.

Tälläkään kertaa viikko ei ollut riittävästi vaan piti venyttää matkaa yli kaksinkertaiseksi ja mahdollisuuden myötä olisin ollut pidempäänkin. Keskustelut usean paikallisen toimijan kanssa sekä jalkautuminen sijoitusalueille todistivat jälleen saman kuin niin monta kertaa aiemminkin. Ideat tulevat kirkkaiksi vain tunnustelemalla konkreettisesti markkinoita. Tietenkin asia on niin, että intuitio ja ideat vaativat taustalle tietoa, kokemusta sekä riittävää aikajatkumoa.

Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet suurelta osin hyvin vaikeita. Matkustusrajoitukset, masentuminen neljän seinän sisällä sekä ilon katoaminen työstä. Nyt into ja ilo ovat jälleen palanneet. Tuntuu ihmeelliseltä, kun useamman vuoden jälkeen silmien edessä on avautunut kiinnostava mahdollisuus, johon on aivan pakko tarttua. Se oppi mitä on kertynyt yli kymmenen vuoden taivalluksesta Amerikassa on dokumentoitu muistikirjoihin sekä mielen sopukoihin. On kiinnostavaa kuinka näkemys syntyy kokemuksista ja niiden jälkikäteisestä pohdinnasta. Vaikka tulevaisuus ei toista suoraan historiaa, silti oppi matkan varrelta auttaa ymmärtämään miten kenties kannattaisi toimia ja mitä pitää varmuudella välttää.

Todellisuus harvoin noudattaa suunnitelmia. Tästäkin huolimatta suunnitelmiin kannattaa luoda ajatukset mahdollisista riskeistä sekä potentiaalisista ongelmista. Näiden ratkaisemiseksi on hyvä luoda jo ennalta jokin runko kuinka näitä ratkaistaan. Kaikesta valmistelusta huolimatta voit olla varma vain yhdestä asiasta, aina tulee yllätyksiä vastaan.

Kevään tullen onkin mukava kylvää uusia siemeniä ja nostaa uusia hankkeita pystyyn tauon jälkeen. Pelikenttä pysyy samana, mutta strategia päivittyy. Tämä johtuu tietenkin siitä, että yksi yksittäinen strategia tai taktiikka ei selviä elossa kaikissa markkinoiden syklien syleilyissä. Mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan, se selviää ajan kanssa.

Riemukasta päivää sinulle ystäväiseni!

Matias

Mikä on kun salkku sulaa, eikä oma strategia toimi

2022-03-07T10:56:00.004+02:00

Nousevassa markkinassa on helppoa olla voittaja. Todellisuus kuitenkin paljastuu ja punnitaan markkinatilateen muuttuessa. Nousumarkkinassa Mr. Markkina ratsastaa rauhallisesti härällä ylämäkeen. Huipulla karhu läimäyttää Mr. Markkinan ikkunasta alas. Vähän riippuu missä kerroksessa ollaan, että kuinka kävi.

Aktiivisesti tai puoliaktiivisesti kauppaa käyvällä tulee olla hyvä suunnitelma aka trading plan, jonka mukaisesti käy kauppaa. Ongelmaksi vain muodostuu se, että mikään kaupankäynti tyyli ei toimi kaikissa markkinatilanteissa. Nousevassa markkinassa toimii toinen kuin laskevassa tai käännöstä tekevässä. Ei ole yhtä toimivaa mallia, jolla rahaa voi painaa kaikissa markkinaolosuhteissa. Tämä on jokaisen hyvä ymmärtää ja moni pitkään markkinoilla ollut onkin sen jo sisäistänyt. Jätän tässä käsittelemättä osta ja unohda sijoitustyylin.

Jokaisella tulisi olla työkalupakissa jonkinlainen kompassi, joka kertoo ollaanko oikealla polulla. Mitä sitten pitää tehdä kun kompassi näyttää väärään suuntaan? Moni alkaa siinä vaiheessa säätämään olemassa olevaa malliaan toimivammaksi. Tämä johtaa universaalin mallin rakentamiseen sen sijaan, että tunnistaisi milloin oma malli toimii parhaiten. Yksi toimiva malli useimmiten riittää, mutta mikä estää luomaan jokaiseen markkinatilanteeseen erillisen sopivimman mallin, muistaen kuitenkin, että aktiivisessa kaupankäynnissä ei voi pakottaa tasaisia tuottoja. Tärkeintä on ymmärtää millaisessa tilanteessa oma malli toimii. Yhden toimivan mallin jälkeen voi kehittää itselle mallin joka toimii toisessa markkinatilanteessa.

Huomattaessa ettei oma mallini tuota tuottoja kuten sen olisi odotettua, lasken aktiivisuuden tasoa radikaalisti sekä puolitan kaupankäyntikoon eli sen rahan, mitä olen valmis riskeeraamaan. 3-4 onnistuneen kaupan jälkeen voi miettiä kaupankäynnin määrän sekä kauppakoon kasvattamista takaisin normaali olosuhteisiin. Tämä on perusteltua kun oma kompassi näyttää siltä, että suunta on oikea omalle toiminnalle.

Nousevalle markkinalle on tyypillistä alhaisempi volatiliteetti ja laskupäivien rajautuminen noin -1 ATR tasolle (close price). Nouseva markkina sisältää rajuja nousuja, lepokohtia eli konsolidaatiota sekä voitonkotiutuksista johtuvia pieniä monttuja sekä korjausliikkeitä.

Pitkä sivuttaisliikkeinen markkina tarvitsee oman kokemukseni ja tyylini mukaan toisenlaisen kaupankäyntistrategian kuin nouseva tai laskeva markkina. Käännösten hyödyntäminen on varmastikin yksi henkisesti tyydyttävimmistä kokemuksista, mutta myös vaikein työtehtävä. Etenkin huiput ovat usein pitkään kestäviä ja ajoituksellisesti hankalia, ellei lähes mahdottomia. Ääritilojen metsästäminen on houkuttelevaa, mutta vaarallista. Ennemmin on hyvä keskittyä siihen, että itselle otollisesta markkinasta saa riittävän hyvän siivun taskuun ja riskien hallinta on kohdallaan. Tarkoittaen sitä, että kun vääjäämättä markkinoille tulee muutoksia, ei häviä liian suurta osaa saaduista tuotoista, puhumattakaan omasta pääomasta.

Laskumarkkina poikkeaa muista siten, että se on väkivaltainen laskuineen sekä rajuine nousuineen. Tällaisessa markkinassa harvemmin toimii nousumarkkinan strategian kääntäminen toisin päin. Nouseva markkina ja laskeva markkina ovat luonteeltaan aivan erilaisia eläimiä. Se, että osaa ratsastaa aasilla, ei välttämättä tarkoita, että osaa ratsastaa villihevosella.

Nyt on hyvä aika tehdä pieniä kotitehtäviä ja tutkia omaa strategiaa sekä sitä milloin se toimii parhaiten. Lisäksi on hyvä miettiä eri markkinatilanteisiin liittyvää riskienhallintaa. Tässä pelissä ei ole kyse spirintistä vaan pitkän matkan ultra-juoksusta. Siksi tärkeämpää kuin se mitä tuottoa saat on se, kuinka paljon pystyt pitämään siitä kun markkinaolosuhteet muuttuvat. Suurin virhe mitä harkitsematon sijoittaja tai kaupankävijä tekee, on luovuttaa hyvän nousun voitot epäsuotuisissa olosuhteissa tappioina tai vielä pahempaa, menettää alkuperäistä pääomaa.

Kaikkea hyvää sinulle kanssamatkustaja!

Matias

Mestareiksi tullaan palvomalla perusasioita

2021-04-14T17:48:00.004+03:00

Mestareiksi tullaan palvomalla perusasioita. Useimmiten kaiken menestyksen taustalla on loistava perusasioiden osaaminen ja harjoittelu sekä jatkuva oppiminen. Utelias ihminen tutkii maailmaa laajalti. Sijoittaja tutkii sitä omien sijoituskiinnostustensa alueen lisäksi laajalti sieltä, mikä ei ole itselle alkuun se “ainut ja oikea”.

FB:n sijoitusryhmiä seuratessa on kiinnostavaa, kuinka useat niistä siiloutuvat yhden ainoan oikeaksi uskotun ajatuksen ympärille. Osakesijoittajat vannovat osakkeiden nimeen, asuntosijoittajat asuntojen. Lisäksi on selvästi havaittavissa toisen totuuden uskovaisen mollaamista. Tämä kertoo minusta siitä, että ajattelu on kapeaa ja avarakatseisuus puuttuu. Se mikä on toiselle hyvä ja sopiva tapa sijoittaa, ei sitä toiselle ole. Samoin kuin se mitä itse kukin pitää lempiruokanaan, voi maistua toisesta aivan kananskeidalle.

Riippumatta mihin sijoitustotuuteen sattuu uskomaan, jokaista auttaisi tutustua oman totuuden ulkopuolisiin ajatuksiin. Ainakin minä olen löytänyt sitä kautta todella paljon uusia toimivia ajatuksia elämääni. Tietenkin tämä tarkoittaa opiskelua, lukemista, keskusteluja sekä tosissaan oleville seminaareja.

Aikanaan sain sellaisen ajatuksen, että sijoituksiin varatut rahani menevät useaan koriin ja vielä ennalta määrätyssä järjestyksessä. Järjestyksessä nämä ovat:

Oma kasvu ja kehitys. Kirjat, audiokirjat, keskustelut, seminaarit ja valmennukset. Juuri yhtään eteenpäin vienyttä ajatustani en ole itse keksinyt vaan lainannut itseäni viisaammilta. Nöyryys sen edessä, että ei kaikkea tarvitse itse keksiä, vie pitkälle.
Turvakori. Tämä on osa sijoituksia ja varallisuutta, joka on tylsää, matalahkotuottoista, mutta melkoisen turvallista. Tarkoituksena on tällä korilla pitää huoli siitä, että vääjämättömästi vastaan tulevista karikoista selviää.
Kasvusijoituset: Osta ja pidä sijoitukset, momentum-sijoitukset, joiden tarkoitus on joko tuottaa kassavirtaa tai kasvaa arvossaan. Osakkeet, lainoitetut kiinteistöt, yritystoimet, joissa olen mukana, treidaus sekä muut omaisuuslajit.
Unelmat. Näiden toteuttamiseen siirrän osan sijoitusten tuotoista sen jälkeen kun ensin olen niillä täyttänyt Oman kasvun ja kehityksen koria, Turvakoria sekä Kasvusijoituskoria. Unelmat ovat kaikkea sitä, mitä haluaa kokea, tehdä tai omistaa. Jokaiselle syvästi henkilökohtaisia asioita.

Se hyöty mitä tällaisesta oman talouden koodista saa, on yksinkertaisuus ja kehikko tekemiselle. Tämä toimii oman sijoitussuunnitelman perustana sekä antaa tärkeysjärjestyksen toiminnoille. Oppiminen on kaiken perusta ja siksi se on ensimmäisenä. Turvallisuus toisena, jottei vene täyty myrskyssä vedellä. Kasvu kolmantena, sillä ilman sitä varallisuutta ei kerry kerronnaisilla. Viimeisimpänä ovat unelmien toteuttaminen. Ei siksi että se olisi vähäpätöisin vaan siksi, että niiden toteuttamisen mahdollistavat sijotuksista tulleiden tuottojen osaset.

Pidemmälle ajateltuna kohtien 2 ja 3 kautta syntyy sijoitusallokaatio ja riskienhallinta. Ne ovat olennainen osa pitkäjänteistä toimintaa. Lopulta kyse ei ole siitä kuinka paljon tuottoa saa, vaan kuinka suuren osan siitä pystyy pitämään lopulta silloin kun asiat eivät menekään hetkellisesti hyvin.

Rahaa ja rakkautta päivääsi!

Matias

Toisten kokemukset navigaattorina menestyksen polulla?

2021-03-19T13:02:00.001+02:00

Helposti tulisi ajatelleeksi, että jos vain olisin aikanaan tiennyt, mikä nyt tiedän, olisin päässyt nopeammin sinne minne pyrin. Vuosien jälkeen on käynyt kuitenkin selväksi, että että oikopolkuja on kovin vähän. Matkan varrella kokemus luo pohjaa tuleville onnistumisille ja antaa perspektiiviä asioihin. Ihminen tuppaa kasvamaan ja kypsymään tallustellessaan eteenpäin elon polkua.

Vuosien varrella syntyneet kontaktit, kohtaamiset ja kokemukset kasvattavat. On melko selvää, että jos USA:n asuntokriisi olisi tapahtunut 6-7 vuotta aikaisemmin, en todennäköisesti olisi kyennyt tarttumaan tilaisuuteen. Ryynit eivät vain olisi riittäneet. Eivät ne toki nytkään oikein riittäneet, mutta sitä se yrittäminen on. Ongelmista toiseen ja uuden oppimista epäonnistumisen kautta.

Omaa matkantekoa voi vauhdittaa oppimalla omien kokemusten lisäksi toisten kokemuksista. Marssimalla sellaisen pakeille, joka on jo saavuttanut sen, mitä itse haluaa saada aikaiseksi, voi säästää todella paljon aikaa ja vaivaa. Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että itse yrittäisi keksiä ratkaisut kaikkeen ja opettelisi kantapään kautta asiat. Paljon paremmin matka taittuu, jos on kunnon kartta kädessä.

Erilaisten oppaiden, valmentajien ja tien viitoittajien käyttäminen on hyvä idea. Ongelma vain usein on se, että jokaisella tuntuu olevan kaikenlaisia mielipiteitä ja ajatuksia asiasta kuin asiasta, mutta mistä tietää, että jonkin ajatuksia kannattaa kuunnella? Tilanteet ovat erilaisia ja maailma muuttuu jatkuvasti. Se mikä oli mahdollista ja totta 2019, nyt 2021 tuntuu hivenen vieraalta.

Olisiko ratkaisu niinkin yksinkertainen kuin kokemus ja tulokset? Jos joku puhuu esimerkiksi rahasta tai yrittäjyydestä, onko saarnamiehellä kokemusta oikeasti asiasta? Kirjoja lukemalla saa kyllä tietoa, mutta ilman käytännön kokemusta, ei oikein tahdo syntyä syvää suhdetta asiaan. Aina kuitenkin tarvitaan tietoa, näkökulmia sekä omaa käytäntöön soveltamista.

Se mikä oli joskus hyvä idea, voi olla nyt aivan sysipaska ja toisinpäin. Keskeistä vain olisi hylätä ajatus siitä, että jokin on mahdotonta. Mikäli joku on joskus jotain tehnyt, se on mahdollista. Onko se kuitenkaan mahdollista itselle ja tässä hetkessä, on toinen juttu. Mietitäänpä Googlea tai FB:stä. Vaikka pystyisit tekemään vastaavat ja omasta mielestä päräyttävämmät palvelut, olisiko mahdollista murtaa vallitsevaa jo infrastruktuuriksi muodostunutta kenttää? Kenties kapeassa markkinasegmentissä. Yksi parhaita mieltäni muuttaneita ajatuksia on ollut se, että jos jokin on jo tehty ja sillä on kysyntää, siihen markkinaan kannattaa mieluummin mennä mukaan kuin luoda jotain aivan uutta ja mullistavaa.

Sijoittamisen ja bisnesten osaamisen mittarina raha on aika hyvä. Paljonko sijoittamisesta viisasteleva on sijoittamisella itse tehnyt ja kuinka pitkään on ollut sijoittamisen kanssa tekemisissä suhteessa siihen, paljonko viisastelusta on tullut. Nyt en tarkoita tekemisissä ololla sitä, että pitkäänkö on sijoitustuotteita myynyt tai kuinka pitkään on kirjoja kahlannut. Saadut tulokset ja se mitä kokee oikeasti oivaltaneensa ja oppineensa ovat tärkeitä. Niiden pohjalta voi puntaroida sitä, kuinka hyviä ne ideat oikeasti ovat. Lisäksi kun miettii niiden kokemusten soveltuvuutta nykypäivään. Useimmat neuvot ovat kiilloitettua nostalgiaa, jota kaupataan menestyksen avaimena.

Tarvitaan siis tuloksia, toistettavuutta ja tietoa tietämyksestä. Jokin toimii, jos siitä tulee tuloksia ja niitä tuloksia saadaan aikaiseksi kerta toisensa jälkeen. Vielä parempaa on se, että tiedetään miksi tulokset tulevat. Ymmärretään se mihin asiat perustuvat ja millaisia varauksia tai mahdollisia rajoitteita konseptiin liittyy.

Aurinkoa päivääsi!

Matias

Omistatko osakkeesi joita olet ostanut sekä muuta mietittävää

2021-01-31T13:58:00.002+02:00

Osakkeita ostaessa ja myydessä perinteisesti ajattelee olevansa asiakas. Tilanne on monasti kuitenkin mutkikkaampi. Useimmiten kuintenkin piensijoittajana me olemmekin se tuote. Useat välittäjät myyvät order-flown ja saavat siitä rahaa. Ostajina ovat kauppojen toteuttaja (dark poolit), jotka lupaavat omassa poolissaan totetuttaa kaupat ja niin tekevätkin. Siinä altaassa, jossa heidän omat HTF-algoritminsa luovat likviditeettiä, eli front-runnaavat meidän odat. Saamme hieman huonomman hinnan ja poolit lypsävät sen erotuksen itselleen ja maksavat välittäjille suuria summia saadakseen order-flown itselleen.

Osakemarkkinoiden sisäinen putkisto ja logiikka ei kuitenkaan rajoitu tähän. Oletko koskaan ajatellut, mitä taho, joka säilyttää osakkeitasi tekee niillä? Jotta osakkeita voi shortata, ne pitää lainata jostain. Lainasta lainaaja maksaa vuotuista korkoa, hieman kuin vuokraa osakkeesta. Osa välittäjistä tulouttaa osan tästä rahasta osakkeen omistajalle, monet pitävät sen kokonaan itsellään. Esimerkiksi GME:n shorttaaminen maksaa 30-100% vuodessa tällä hetkellä. Tämä raha olisi mukava lisä omistajalle vai eikö? Miltä tuntuu kun sen pitääkin välittäjä lainaillessaan osakkeitasi halukkaille?

Tietenkin on välittäjiä, joiden palvelusta on mahdollista kieltää omien osakkeiden edelleen lainaus. Tämä kannattaa tarkistaa omalta välittäjältä. Toisaalta, jos haluat tehdä shorteille kiusaa, osta osaketta, anna se lainattavaksi ja kun kurssi nousee, kiellä lainaus, niin shorttaaja joutuu ostamaan osaketta ja palauttamaan sen.

Aivan oma lukunsa on se, millainen oman välittäjän osaketilisi on. Margin acc malli eroaa cash acc mallista, siten että sijoittaja saa vipua käyttöönsä suoraan välittäjältä. Ostaessasi osakkeita, osakkeiden omistajaksi merkitään välittäjä ja sinulla on samaan tapaan hallintaoikeus osakkeeseen kuin asunto-osakeyhtiössä osakkeesi osoittamaan huoneistoon. Et kuitenkaan omista sitä todellisuudessa.

Välittäjät, joissa omistajaksi merkitään osakkeen ostaja eikä vain välittäjää, jolla on isossa poolissa kaikenlaisia osakkeita, on hieman turvallisempi vaihtoehto vastapuoliriskin kannalta, sillä jos välittäjä kaatuu ovat osakkeet sinun. Margin Acc mallissa olet vain osakkeiden velkoja vastapuolta kohtaan.

Aivan riskitön ei ole sekään malli, jossa omistat osakkeet sillä ostaessasi osakkeita yleisesti toimitus on T+2 jolloin kuten jenkeissä ilmaistaa, title-työ tehdään ja omistajuus todella on vahvistettu. Tätä tekevät clearing talot, joissa kaupat selvitetään. Hypoteettisesti olisi mahdollista, että ostamasi osakkeet jäisivät välitilaan ja hankalaan asemaan, mikäli clearing talo tai välittäjä kaatuisivat ennen kuin omistus on vahvistettu sinulle.

Normaali oloissa näistä ei piensijoittajan paljoa tarvitse välittää, mutta nyt kun WSB on kiihottanut kansanjoukot hyökkäämään isoja vastaan squeezaamalla shortteja, nämä riskit kasvat. Tämä liikehdintä on myös tuonut esiin sen vallan mikä order flown ostajilla on välittäjiin. Riittää kun soittaa välittäjälle ja sanoo bitch shot those retard retailers out ja tapahtuu kuten viime viikolla. Piensijoittajien kaupankäynti lopetettiin monella nimellä ja isot saivat jatkaa toimintaansa. Lisäksi esim. RH rajoitti kuinka monta osaketta heidän kauttaan saa sijoittaja omistaa kutakin listan osaketta.

Palatakseni riskeihin vielä. Miltä tuntuisi omistaa osaketta, jota et voi myydä vaikka sen pitäisi olla markkinapaikalla kaupankäynnin kohteena? Entä kun sinut pakotettaisiin myymään omistamiasi osakkeita vain koska välittäjä haluaa näin. Tai tarkemmin ottaen se, jonka napanuorassa välittäjä on.

Jännittäväksi tilanteen tekee myös se, että RH kertoi kirkkain silmin kuinka heillä ei ole likviditeetti ongelmaa firmassa ja kahta tuntia myöhemmin haki hätärahaa miljardin pysyäkseen pystyssä. On melko varmaa, että kulisseissa on kusiset paikat ja viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet vain esinäytöstä ongelmista, joita tullaan näkemään.

Yksi asia mitä kannattaa myös tutkia ETF:iin sijoittaessa, on se voitko vaatia osakkeiden fyysistä toimitusta sinulle. Osa ETF:stä ainakin jenkeissä mahdollistaa tämän. Eli jos omistat Gaming ETF:ää ja se omistaa GME:tä ja voit vaatia deliveryä, on heidän toimitettava sinun arvo-osuustililleen nämä osakkeet (ja suhteessa tietenkin muutkin mitä siinä ETF:ssä sisällä on).

Ensi viikolla saattaa olla erikoinen tilanne, sillä joidenkin nopeasti nousseiden osakkeiden suhteelliset painoarvot ovat nousseet monessa ETF:ssä käsittämättömän korkealle. GAMR:in GME paino oli vuoden alussa alle 2 prosenttia ja viime viikolla se oli noussut jo yli 20 prosentin painoon. Tässä on puolensa ja puolensa. Koska ETF:t ovat pasiivisia markkinoiden ratsastajia, sijoittaja voi saada ja on saanut suuria liikkeitä salkkuunsa olematta suoraan omistajana villeissä osakkeissa. Kuitenkin painoarvon nousu lisää sijoittajan riskiä merkittävästi. Perus ajatushan ETF:ssä on hajautus. Hajatushyöty kuitenkin kärsii merkittävästi painoarvon noustessa yksittäisessä osakkeessa merkittävästi.

Markkinoiden putkistoon ja kuinka se toimii sijoittajan silmän ulottumattomissa, voidaan palata myöhemmin.

Toivotan menestyksekästä viikkoa kaikille.

Trade to trade another day!

Matias

Mitä ihmettä se tarkoittaa kun Nokia nousee 40% yössä?

2021-01-27T20:47:00.005+02:00

Nyt on se aika kun pääset todistamaan samaa, mikä on tapahtunut monasti aikaisemminkin, mutta et ole ehkä ollut vielä sijoittaja näinä aikoina tai ymmärtänyt mitä tapahtuu. Yksi merkittävimmistä quant meltdowneista oli syksyllä 2007, jota perus sijoittaja ei juuri nähnytkään, koska indeksit eivät romahtaneet, sillä paskat yhtiöt nousivat satoja prosentteja ja hyvät laskivat. Tämä tasoitti indeksin tilannetta. Toisin oli sitten 2008-2009 ja 2011.

Tällä hetkellä pörssin roska eli huonohkot yhtiöt ja kovasti shortatut nousevat käsittämättömällä tavalla ja vastapainoksi hyviä, tosin todella kovilla arvostuskertoimella olevia yhtiötä myydään alas. Mistä tämä sitten johtuu? Syytekijät ovat melko yksinkertaisia.

Mikäli olet Long-Short fund ja käytät vipua. Ostat hyviä yhtiöitä ja shorttaat heikkoja. Positio on aika markkinaneutraali sillä, jos yleinen markkina laskee, laskee huonot yhtiöt useimmiten enemmän kuin vahvat. Shortit tuovat oletusarvoisesti enemmän rahaa kassaan kuin mitä hyvien yhtiöiden lasku tuottaa tappioita. Tämä on siis lähtöolettama.

Erityisissä tilanteissä kuten nyt kuitenkin paletti on mennyt rikki. Kovasti shortatut yhtiöt nousevat väkivaltaisen paljon ja fundit on pakotettu myymään longejaan ja ostamaan takaisin shortattuja osakkeita, jolloin hyvät yhtiö laskevat ja "roska" nousee. Mitä enemmän shortatut nousevat, sen enemmän hyviä on myytävä, jotta marginaalivaateet saadaan katettua. Vivutettu salkku on sitäpaitsi aika herkkä pienillekään pääomatappioille ja nurin meno on herkässä.

Homman tekee koukukkaaksi se, että näillä sijoittajilla on sijoituksia eri omaisuuslajeissa. Osakkeissa, bondeissa, valuutoissa ja cryptoissa. Siksi esim Bitcoinin lasku on ihan luonnollinen jatkumo tähän shortattujen osakkeiden nousuun. Nokia +40%, GME +123 %AMC +220% yms.

Toinen mikä ruokkii tätä ongelmatilannetta on gamma squeeze eli kun osakkeissiin ostetaan paljon osto-optioita mutta juurikaan ei myynti-optioita, välittäjä joutuu tilanteeseen, jossa sen on suojattava omaa hanuriaan ostamalla jo kovasti nousevan yhtiön osakkeita, joka nostaa sen hintaa lisää.

Mitä piensijoittajan kannattaa tehdä? Myydä kovasti nousseet, istua hetki rahojen päällä ja ostaa sitten laatua kun se on laskenut.

Rahaa ja rakkautta!

Matias

P.S. Tämä saattaa sitten vielä muuttua tosi rumaksikin, mikäli muutama muukin fundi menee nurin kuin nämä mitä nyt on vaikeuksissa (Melvin, Maplelene yms.)

Jokaisesta hyvästä ideasta syntyy ongelmia

2021-01-15T13:40:00.000+02:00

Aikanaan sain neuvon kokeneemmalta yrittäjältä, All my troubles started as a great idea. En oikein tajunnut mitä hän tarkoitti tuolloin, kunnes olen ymmärtänyt. On aika typerää valittaa sellaisista arjen ongelmista, joiden syntyyn on itse ollut vaikuttamassa. Ainoa tapa kasvaa on ottaa riskejä, jotka ovat syvällä epämukavuusalueela. Riskien kautta voi oppia tuntemaan itsensä sekä toiset. Paine paljastaa totuuden.

Todellisen venytys uuteen suuntaan tai tuttua suuntaa pidemmälle tuo aina vastaan asioita, joita ei osaa ratkaista suoralta kädeltä. Niitä kaiketi kutsutaan ongelmiksi. Hyvää kuitenkin on se, että uudet ongelmat pakottavat kasvamaan. Pian se, mikä tuntui aivan mahdottomalta, onkin aivan normaali ja helposti hoidettava asia. Eilisen suuret ongelmat näyttävät kasvun kautta pieniltä. Kasvun kautta tulevat uudet ongelmat taasen ovat uusia ja vaikeita. Tämä on täysin luonnollista ja siksi ei kannattaisi toivoa kevyempää reppua vaan vahvempaa selkää.

Ongelmista ei pääse eroon ennen kuin arkun kansi sulkeutuu. Yhden ongelman ratkaiseminen tuo tullessaan toisen, joka odottaa ratkaisemista. Taito elää on sitä, että oppii ratkaisemaan uusia eteen tulevia ongelmia paremmin ja rennommin. Voin sanoa, että ainakin tässä rennommin osassa olen epäonnistunut surkeasti. No menestys on sitä, että epäonnistutaan ruumiin mitta kerrallaan eteenpäin. Tärkeää olisi se, että uudet ongelmat olisivat laadultaan parempia. Se, että vuokralainen ei maksa, on parempi ongelma kuin se, ettei ole vuokralle annettua asuntoa laisinkaan. Busineksen inhottavat ongelmat ovat usein parempi asia kuin se, että ei olisi businesta ollenkaan. Ongelma asiakkaan kanssa on parempi kuin, ettei olisi asiakkaita lainkaan.

Emme voi päättää mitä meille tapahtuu, mutta voimme hieman siihen vaikuttaa. Voimme kuitenkin aina päättää sen, kuinka me suhtaudumme asioihin, jotka meille tapahtuu ja elämäämme vaikuttaa. Asiat, joihin emme voi vaikuttaa emmekä niistä päättää, kutsutaan ulkokehän ongelmiksi. Niistä harmistuminen ja elämän myrkyttäminen epämieluisilla tunteilla on typerää. Vaikka tiedän tämän, itsekin syyllistyn siihen kerta toisensa jälkeen. Kannattaa kuitenkin pyrkiä parempaan tässä omaan asenteeseen liittyvässä toimintamallissa. Hyvää on se, että tämä ponnistus ja siitä päättäminen ovat täysin omissa käsissä.

Keskeistä on kuitenkin se, että oppisimme tekemistämme virheistä sekä ongelmista, joita olemme kohdanneet ja ratkaisseet. On elämän hukkaan heittämistä kokea tunnehinnat ongelmista ja jättää saatava oppi käyttämättä. Tietenkin on sellaisia polkuja, jotka osoittautuvat todella tummiksi ja tunkkaisiksi. Kaikki polut eivät ole kulkemisen arvoisia, mutta jos nyt on polulle päätynyt, on siltä päästävä pois tai kuljettava eteenpäin. Oli niin tai näin, jokainen matka antaa kokemuksia, joita on syytä pohtia ja pyrkiä oppimaan niistä.

Valoa ja myötätuulta päivääsi!

Matias

Kuinka kiinnostavaa onkaan tietää paljonko matkaa on sohvalta jääkaapille, sekä muita opinkappaleita

2021-01-05T15:36:00.000+02:00

On ollut erikoista huomata miten etätyönteko on kaventanut ajattelua valtavalla tavalla. Useimmiten näkökulmat avartuvat toisten ihmisten seurassa ja vieraillessa uusissa tai toisissa ympäristöissä. On ollut aivan selvää, että tiedon lisääntyminen oman minielinympäristöstä ei ole varsinaisesti lisännyt ideoita tai luonut ajatuksia, joista olisi ollut intoa kirjoittaa. Ketä kiinnostaa, että meidän sohvalta on kymmenen askelta jääkaapille tai jääkaapilta toiseen kylpyhuoneeseen viisi askelta. Entä se, kun ajaa omat hiuksensa kestää 17 minuuttia ja 15 sekunttia. Kiinnostavaa on toki ollut seurata ikkunasta muissa asunnoissa tapahtuvia jännittäviä tapahtumia. Onko vastapäisen asunnon etätöitä tekevä nainen tänään meikannut, eli onko etäpalaveria vai vedetäänkö siellä yökkäri päällä koko päivä. Entä kuinka monta leukaa jaksaa toinen naapuri vetäistä lounastauolla tänään. Siitä aina pieni kisa, eli yritän vetää enemmän. Aivan liekeissä näistä jännistä yllättävistä asioista.

Kaiken tämän muuttuneen maailman ja pienentyneen elinpiirin keskellä olisi silti tärkeää muistaa visioida suuria ja keskittyä millimetritason eksekuutioon. Se, että on vähän tylsää nyt, ei tarkoita, että kannattaa hukata tulevaisuutta. Näin ainakin olen itselle yrittänyt kertoa, mutta hieman huonolla menestyksellä tosin.

Viime vuonna tuli luettua ja kuunneltua enemmän kirjoja kuin keskivertovuosina. Useimmat niistä olivat enemmänkin pakoa arjesta ja viihdettä. Ei kai siinäkään mitään pahaa ole. Lisäksi olen ehtinyt kehittää uusia taitoja ahkerasti. Muun muassa pelaamalla Pleikalla enemmän kuin viimeiseen 20 vuoteen yhteensä. Huikea markkina-arvoa lisääviä taitoja ja panostuksia siis.

Etätöissä on myös ollut enemmän aikaa maalailla kaikenlaisia pelkopohjaisia fantasioita mieleen. Hurjan kiinnostavaa miettiä mikä kaikki tässä vielä voisi mennä päin persettä ja sitten oikein yllättyy, kun se mikä lävähti tuulettimeen, ei ollutkaan yksikään niistä ajatelluista. Hahaa, tässä maailmassa onkin vielä toivoa.

Matkalla menestykseen, mitä se sitten itse kullekin tarkoittaa, tulee ajanjaksoja jolloin pitää olla valmis syömään savea ja salpietaria. Viimeinen vuosi on kenties ollut savea, onkohan tämä alkanut sitten sitä salpietaria. Voi kehveli sentään. Ainakin vuoden ensimmäiset päivät, joihin psyykkasin itseni innosta valkohehkuiseen hurmokseen, ovat osoittaneet, että heti arjen alettua tulikin pöydälle kasa paskaa.

Toisten tekemiä virheitä, virhearvioita ja typeryyksiä. Omia virheitä, virhearvioita ja kolossaalisia typeryyksiä. No omalla kohdallani elämä on tietenkin ollut näitä aina pullollaan ja ajatuksena on ollut epäonnistua eteenpäin. Viimeistä reilua pariakymmentä vuotta kun katsoo, niin onhan se aikamoista kohellusta ja komediaa ollut, mutta edelleen elossa ja aika hyvin vielä mennyt sen suuren suunnitelman suuntaviivojen mukaan mitä löysin kirjoittaneeni 2005 Train The Trainer valmennuksessa. Hieman jopa huvitti, etten ollut tajunnut manifestoida mitään suurempaa.

Kuuluu kuvaan, että täyteen mittaansa alämää pyrkiessä elämään, maljaan tulee jos jonkinlaista sattumaa. Tästä ei kannata lannistua lainkaan. Ylipäätään henkinen kärsimys johtuu pääsääntöisesti virheestä maailmankuvassa. Oma ajatus siitä miten asioiden tulisi olla, ei vastaa sitä miten asiat ovat. Joko muutamme suhtautumista tai pyrimme muuttamaan sitä miten asiat ovat. Turha kitistä. Tämän kun muistaisi itsekin.

On olemassa asioita joihin voimme vaikuttaa ja joista me voimme päättää, sekä sellaisia joihin voimme vaikuttaa, mutta emme voi niistä päättää. Lisäksi on olosuhteita eli asioita joihin emme suoranaisesti voi vaikuttaa emmekä niistä päättää. Mitä enemmän ajatukset pyörivät asioissa, joihin omat vaikutusmahdollisuudet ovat pienet tai niitä ei ole, sitä hankalammalta päässä alkaa tuntua.

Tästä voi oppia sen, että on syytä keskittyä siihen, mitä voimme itse muuttaa. Asettaa pitkän aikavälin tavoitteet riittävän suuriksi. Mitä maailmalta pyytää ja minkä eteen on valmis tekemään töitä, voi vaikka toteutua. Ei aina, eikä täysimääräisenä välttämättä, mutta ei omassa elämässä kannata silti statistin roolissa olla. Vaikka emme voi hallita elämää, voimme kuitenkin hallita elämän lähdettä eli ajattelua. Saamme päättää mihin keskitymme, miten asiat tulkitsemme ja mitä teemme seuraavaksi. Lopputulokset eivät kuitenkaan ole meidän päätettävissä. Voimme peukaloida suotuisten lopputulemien todennäköisyyksiä jossain määrin. Tämän jälkeen aika tekee työtä puolestamme.

Oppiminen on sen muuttamista, millä kutsuimme nykyisen olosuhteen elämäämme. Toisinaan kannattaa miettiä mitä kaikkea hyvää elämässä nyt on, sillä voi olla niinkin, että se mikä tuntuu nyt lievältä pettymykseltä, vois olla jonkin toisen kaukainen haave.

Ainakin omalla kohdallani arjen ongelmani ovat täysin seurasta siitä, mitä olen tavoitellut ja saanut. Tähän liittyy myös se, että mitä asioita en ole tiennyt tai nähnyt, osannut ennalta varautua ovat tuoneet tuhkaa pöydälle. Vastuu on siis itsellä. Suhtaudu lempeästi, mutta oppivaisesti siihen mitä nyt on ja mitä haluaisi tulevaisuudelta.

Ei olisi pahitteeksi miettiä hieman mitä kohtalo tarkoittaa. Se ei ole sitä mitä sinulle sattuu tapahtumaan, vaan sitä mitä sinusta tulee ja mitä muille merkitset. Kohtalo on peräisin luonteesta ja luonne on luonnosta kasvatettu joukko tapoja. Toistuvat teot tunteella synnyttävät tavan.

Aika monet tavat ovat meille vahingossa syntyneitä. Niitä on aka ajoin syytä silmällä ja miettiä palvelevatko ne tarkoitusta vai näivettävätkö ne elämää. Tiedän, aika sakeaksi menee jälleen. Ei anneta sen lannistaa vaan painetaan eteenpäin tänäkin vuonna.

Rahaa ja rakkautta elämääsi!

Matias

Vuosi 2020 on ollut unohtumaton, kummallinen, karmea ja ihana

2020-12-07T15:23:00.005+02:00

Ketään tuskin yllättää, jos sanoo vuoden 2020 olleen suht erikoinen. Omalla kohdalla vuosi on ollut samaan aikaan yksi parhaista ja toisaalta yksi turhauttavimmista vuosikymmeneen. Totutut rutiinit ovat rikkoutuneet. Matkustaminen on taipunut minimiin. Tuntuu silti uskomattomalta, että on kuitenkin voinut olla matkoilla tänäkin vuonna reilut 2kk vaikka on nököttänyt kuukausia kotona. Enemmän päiviä Suomessa kuin edeltävien kolmen vuoden aikana kumulatiivisesti. Kaksi uutta maata ja yhteensä yksitoista maata kuitenkin. Jälkikäteen tuntuu täysin mahdottomalta, mutta aktiivinen alkuvuosi ja kesän covid suvanto mahdollistivat.

Kokonaisuutenaan perhe on pärjännyt melko hyvin matkustamisen antamien oppien avulla järjissään muuttuneessa ympäristössä. Koti/etäkoulu on ollut tuttuja jo vuosia, mutta vain matkustamisen kautta. Nyt näitä taitoja ovat lapset käyttäneet hyväksi kotiympäristössä. Etätöiden myötä aikaa perheen kanssa on ollut enemmän kuin koskaan. Onko se sitten hyvä vai ei, siihen ei voi yksiselitteisesti vastata. Vaimo varmasti arvostaisi, jos olisin enemmän poissa. Lapsien kanssa on tullut opiskeltua lähes päivittäin, mikä on kiinnostavaa ja hyvä.

Se mikä eniten nyppii, on kansainvälisten businesten tekeminen etänä. Ilo on kadonnut kokonaan tekemisestä. Kokonaisuudet on vaikea hallita, koska ei voi oikeasti tietää mitä tapahtuu. Kun ei ole paikan päällä, muuttuu merkityksettömäksi internet ihmiseksi. Tietävät, että aivan sama mitä sanoo, niin ei se tänne lennä katsomaan ja potkimaan perseelle. Onni on kuitenkin ollut, että perusbusinekset ovat nojanneet välttämättömyyteen. Projektit ovat kyllä viivästyneet ja venyneet aivan kestämättömällä tavalla, joka on ajanut useampaan kertaan lääkärin puheille ja saikulle. Tämä tuskin on kovin vierasta monellekaan yrittäjälle tänä vuonna. Lääkekaappiin on livahtanut läjä pillereitä, joita aiemmin pidin vain pöpien ja heikkojen kävelykeppeinä. Vähänpä minä tiesin. Kyllä elämä voi painaa aivan jokaisen todella vaikeaan tilaan ja on painanutkin. Etenkin tänä vuonna. Ymmärrän nyt paremmin teitä siskot ja veljet, jotka koette tai olette kokeneet kovia.

Ristiriitaiseksi vuoden tekee se, että samaan aikaan kun ahdistus on ollut suurta, on ollut mahdollisuus rakentaa useampaa uutta aihiota eteenpäin yllättävällä tavalla. Luoda nahkansa, tai mitä siitä on enää jäljellä, uudelleen. Näitä myöhemmin lisää. Vuosi on ollut myös uusien ystävyyksien ja busineskumppanuuksien aikaa. Tämä hämmentää sekä aiheuttaa suurta kiitollisuutta. On uskomatonta, että tällaisena vuonna on voinut kokea sellaista läheisyyttä ja ystävyyksien syventymistä, joka on suorastaan vierasta itselle. Kaiketi tämä tarkoittaa, että kaikilla pilvillä voi olla hopeareunus. Nöyräksi vetää.

Sijoitusten kannalta vuosi on ollut monilta osin aivan vihkoon vedetty. Käteiskassat olleet liian pienet ja osakemarkkinoiden hienosta liikkeestä ei ole tullut juuri mitään käteen. Sama cryptoissa, joista aikaanaan kirjoitin kun olivat todella kuplassa. Hienosti ovat jaksaneet ja nousseet. Toivottavasti sait kiinni joistain näistä vedoista. Minä en. Tuntuu jopa järin typerältä, että olen ostanut käteisellä useampia taloja kassavirtaa kasvattaakseni. Monta Ferraria ja Lamboa olisi saanut ostettua, jos toisin olisin sijoittanut. Tästä paljastuu oman sijoitussuunnitelmani heikot kohdat. Tietenkään kukaan ei voi osallistua kaikkeen. Silti pitkän linjan sijoittajana olisi syytä olettaa parempaa performanssia. Hetkittäin tämä on saanut jopa ajattelemaan, että on muuttunut huomaamattaan dinosaurukseksi. Näin voi olla, mutta jos olen dinosaurus, haluan olla Raptori.

Tästä tullaankin siihen, että kesän ja syksyn pohdiskeluiden tulos on ollut uuden kuvan luominen ja suunnittelu. Se kuinka rakennan oman elämäni taloudellisen turvajalan sekä mahdollisen kasvukertomuksen. Sen kanssa on tehty töitä nyt lähes herkeämättä 8 kuukautta. Tässä vaiheessa kun tehdään töitä vain uskon varassa, ei voi olla varma tuleeko niistä koskaan rahaa ja kärsimätön mieli muistuttaa siitä öisin pitäen unet poissa. Yrittäjän pitää yrittää, kuten hyvä ystäväni tapaa sanoa. Jos kaikki menee hyvin, tuhkasta nousee vielä paljon hyvää. Tehdas, toimintaa ja työpaikkoja Suomeen, rakennusalaa auttavaa toimintaa, uusia hankkeita USA:han, kansainvälistä B2C businesta.

Murroskohdat ovat kuitenkin todella raskaita niin henkisesti kuten näemmä fyysisestikin. Nuorempana kesti stressiä ja kovaa kulutusta toisin kuin nyt. Ongelma vain on se, että itse ei ymmärrä että ei kestä enää samalla tavalla ja ajaa edelleen kaasu pohjassa siihen asti kunnes löytää itsensä ensiavun odotustuolilta kerta toisensa jälkeen satunnaisena päivän kello 23. Onneksi olen löytänyt lähelleni ihmisiä, joiden kanssa työnteon ohella on mahdollista puhua avoimesti jaksamisesta. Tällaiset ihmiset ovat todellinen elämänlahja. Yhtiökumppani, joka käskee pois töistä ja lepolomalle omista vastusteluistani huolimatta. Yrittäjäystävien tukiryhmät, joissa jaetaan oppeja, niksejä, viisautta sekä kärsimyksiä. Mökkireissut näiden kanssa, missä jokainen voi olla oma itsensä ilman sosiaalista maskia ja olla haavoittuvainen ja heikko ilman pelkoa, että saa veitsestä pernaan. Tällaisista palaa eheämpänä ja ymmärtäen, että lopulta ystävyys ja rakkaus ovat elämässä ne kaikkein tärkeimmän tukipilarit, jotka mahdollistavat terveyden, menestyksen sekä kokemuksen tarkoituksesta. Kiitos teille, jotka tunnistatte tästä itsenne. Olette tärkeitä.

Todennäköisesti tämä vuosi tulee meidät vielä yllättämään, vaikka uskomme ettei se enää voi. Ehkäpä ufot laskeutuvat keskuuteemme, mutta sehän ei enää hätkähdyttäisi. Kuinka moni iloisesti uudenvuoden juhlissa 2020 kääntyessä kalenteriin vannoi tämän olevan paras vuosi ikinä? Mitä uskaltaa toivoa vuodelta 2021? En oikein tiedä, enkä edes uskalla. Lopulta kyse on kuitenkin elämässä siitä, miten asioihin suhtautuu ja miten kolhuista selviää. Jotkin kolhut ovat tappavia, mutta ne jotka eivät ole, jalostavat meitä. Rohkeutta vain vaatii löytää hyvää niistä. Itse en ole ollut niin visas ja rohkea, että olisin osannut löytää kaikesta mustasta harmaan sävyjä. Toivottavasti sinä olisit.

Rahaa ja rakkautta elämääsi!

Matias

Self-help is masturbation - onko lukemisesta mitään hyötyä kuitenkaan?

2020-10-08T13:50:00.003+03:00

Olen käynyt keskusteluja siitä, onko lukemisesta oikeasti hyötyä. Vastaus on sekä ehdottomasti on ja ei välttämättä yhtään mitään. Kyse on siitä, miten oppimansa ottaa käyttöön. Hyvä idea, jota ei hyödynnä, on täysin turha. Tietenkin lukemisesta saa ajatuksille aminohappoja ja siten se on aina jonkin verran hyödyllistä. Kuitenkin tavoitteellinen lukeminen on eri asia. Löydettyjä ideoita ja ajatuksia pitää lähteä työstämään ja soveltamaan käytäntöön. Tässäkin toimii tuttu 80/20 sääntö. Lukeminen on se 20 prosenttia ja massiivinen toiminta on 80 prosenttia.

Ajatteleppa lukevasi matematiikan kirjan. Jos et oppinut laskemaan ja soveltamaan tietoa, mitä kirjassa oli, ei siitä nyt kovin paljon hyötyä ollut. Sama on totta kaikissa self-help kirjoissa. Ne saattavat olla viihdyttäviä ja innostavia, mutta vaativat vastuun ottamista opittujen asioiden käytäntöön saattamisessa. Self-help is masturbation, on lainaus elokuvasta Fight Club. Se pitää paikkansa. Vain lukemalla lisää ja lisää, kyse on tumputtamisesta. Voi olla kivaa, mutta ei se auta lisääntymään tai kokemaan todellista herkkua.

Moni päätyy helposti ylianalysointiin ja todellisen tekemisen lykkäämiseen kaivaessaan lisää tietoa aiheesta. Sijoittaminen on tosi yksinkertaista. Sen aloittamiseen ei paljoa tarvita muuta kuin hitunen perustietoja ja toimintaa. Business on hieman laajempi ja vaikeampi. Se vaatii paljon enemmän tietoa ja osaamista, mutta ei sen aloittamista kannata silti lykätä pelon ja arkuuden ajamina. Mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Tulee ongelmia, mitkä pitää ratkoa? Mitä sitten. Toisinaan asiat onnistuvat ja toisinaan eivät. Tulemasta pitää vain oppia ja jatkaa eteenpäin.

Menestystä haluavalle tärkein resepti on siis oppia toisten oppimisesta, oli se sitten lukemista, seminaareja, haastatteluja, podcasteja tai mitä vain, ja opitun raivoisasta soveltamisesta. On aika oppia uutta ja on aika kylvää opin siemenet otolliseen maaperään.

Rahaa ja rakkautta päivääsi!

Matias

ME AUDILLA AJAVAT TOIMITUSJOHTAJAT OLEMME ITSEKKÄITÄ JA MUISTA PIITTAAMATTOMIA K**IPÄITÄ!

2020-09-01T17:48:00.004+03:00

Jaan tässä pitkäaikaisen ystäväni ja kanssayrittäjän ajatuksia. Lue ajatuksella. Itse en olisi paremmin voinut tätä sanallistaa. Kaikki kunnia Sämpylle.

ME AUDILLA AJAVAT TOIMITUSJOHTAJAT OLEMME ITSEKKÄITÄ JA MUISTA PIITTAAMATTOMIA K**IPÄITÄ!

Anders Tengell on vähintään mielipuoli, ehkä jopa psykopaatti hullu, jonka vuoksi koko Ruotsin kansan henki on uhattuna. Ja jos ruotsalaiset kerran uskovat ”Tengeleä”, niin itsepähän ovat taas kerran niin tyhmiä ja ylpeitä.

Jos norjalainen urheilija menestyy, hän menestyy vain dopingin ansiosta. Kaikki norjalaiset ovat huijareita kun hurraavat omille sankareilleen.

Kun se sateenkaariperhekin taas mainittiin otsikossa, niin niissä on vuorenvarmasti jotain hyvin outoa ja ainakaan lasten ei pitäisi joutua elämään sellaisissa.

Kaikki uusmaalaiset ovat likaisia taudinkantajia, jotka tulevat perjantai-iltana suoraan meidän kyläkauppaan ja tartuttavat kaikkiin koronaa ihan vai siksi että ovat niin itsekkäitä.

Ulkomaalaiset Lapin- ja Suomen-reissaajat pettyvät melkein aina johonkin suomalaiseen. Ne on vain niin tyhmiä etteivät ne ymmärrä -  (tai vaihtoehtoisesti) - Suomi vain on ihan paska maa ja suomalaiset ovat niin tyhmiä ja sivistymättömiä etteivät itse tajua sitä.

Koska Baba Lybeckilläkin oli ”karmeat koronan jälkioireet”, on aivan päivänselvää että jos koronasta ylipäänsä selviää hengissä, kärsii koko loppuikänsä. (Suosittelen muuten tutustumaan Baba Lybeckin karmeat koronan jälkioireet -keissiin)

Kaikki yrittäjät tai yritysjohtajat ovat aina ja iankaikkisesti ahneita ja ajattelevat pelkästään omia etujaan.

Yllä luetellut ovat esimerkkejä siitä, kuinka me ihmiset tulkitsemme lööppejä lukematta usein edes varsinaista juttua. Ja kyllä, kyllä sinäkin joskus tulkitset, vaikka saatat kertoa itsellesi tarinaa hyvästä medialukutaidostasi ja olet ehkä käynyt sen korkeakoulunkin. 

Kaupallisen klikkimedian lööpit kirjoitetaan siten, että ne aktivoisivat meidän syvimpiä trigger pointejamme – pelkoa ja vihaa. Koukutumme niitä jatkuvasti aktivoimalla lopulta palaamaan uudestaan ja uudestaan klikkiotsikoiden pariin, vaikka monesti jopa tiedostamme niiden mieltä ja maailmankuvaamme synkistävän katabolisen eli hajoittavan vaikutuksen.

Klikkimediakulttuuri heikentää yhteiskunnallista koheesiota. Annamme syöttää itseemme vapaaehtoisesti informaatiota joka saa meidät suhtautumaan epäluuloisesti ja torjuvasti kanssakulkijoihimme tai toisiin kansanryhmiin. Tämä toisiamme vastaan nousemista tukeva kyynistävä mekanismi on tismalleen sama, jota Trump hyödyntää pyrkiäkseen pitämään suosionsa korkeana. Hänen motiivinsa on rahan lisäksi valta, klikkimedian motiivina on pelkkä raha. Luojalle kiitos suomalainen media ei ole poliittisesti kovin sitoutunutta.

Lukekaa klikkimedian kommenttikenttiä ja some-keskusteluja, etenkin Twitteriä. Siellä on menossa tämän kaiken seurauksena massiivinen julkinen päähänlyöntikilpailu, jossa ihmiset huutavat päät märkinä mielipiteitään omista kuplistaan ja bunkkereistaan. Jenkeissä päähänlyöntikilpailu on jo siirtynyt kaduille. Saa nähdä miten käy Suomessa.  

Klikkimedia avaa ovet myös valeuutisoinnille. Niiden julkaisijoiden perustelut ovat itsestäänselviä: ”Jos itseään vastuullisena pitävä ’faktamedia’ saa julkaista tällaista harhaanjohtavaa spinnausta uutisena, mikä se on meitä moralisoimaan kun julkaisemme salaliittoteorioita, tuulesta temmattuja uutisia tai meidän agendaamme muuten vain sopivia mielipiteitä vallitsevina faktoina?”  

Tulitko koskaan miettineeksi sitä, kuinka eriarvoistavaa on klikkijournalismi? Heikommassa taloudellisessa asemassa olevilla henkilöllä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa laadukkaasta, maksumuurien takana olevasta journalismista. Klikkiotsikoita voi hotkia helposti ilmaiseksi aamupalakseen vaikka työmatkallaan. Onneksi meillä sentään on Yle, vaikka sen otsikointi ja juttuaiheet eivät aktivoikaan hormonitoimintaamme yhtä tehokkaasti kuin klikkimedian spinnaukset. Pelko ja viha, kyllä sä muistat.

Haluammeko me tarjoilla jälkipolvillemme sellaisen vastakkainasetteluja, pelkoa ja vihaa pullollaan olevan maailman, joka välittyy klikkijournalismista nopeatempoiseen pikaviestikulttuuriin kasvaneille lapsillemme? Emme, en minä ainakaan. Mielestäni yksi meidän tärkeimmistä tehtävistämme on varmistaa tuleville polville avarampi, turvallisempi ja yhtenäisempi maailma. 

Miksi minä avaudun tästä sosiaalisessa mediassa? 

Siksi että ehkä se vastuu tästä ilmiöstä on lopulta meillä mainostajilla, jotka mahdollistamme tämän kaiken ostamalla miljoonilla markkinointieuroillamme klikkimedian myymiä näyttökertoja tai klikkauksia. Kyllä, niin se menee, teidän klikkauksenne ovat median kauppatavaraa, josta me mainostajat maksamme markkinahintaa.

Entä jos me mainostajat huutaisimmekin yhteen ääneen ”ENOUGH IS ENOUGH!” ja pyrkisimme näin omalta osaltamme vaikuttamaan mediaostopäätöksillämme siihen, että houkutus spinnauksiin perustuvaan copywriter-journalismiin vähenisi? Olisiko rahalla lopulta valtaa tässä asiassa?

Uskallan väittää, että mahdollisen journalistisen kulttuurimme muutoksen seurauksena merkittävästi vähemmälle ravinnolle jäävät kyynisyytemme, pelkomme, vihamme ja ennakkoluulomme liudentuisivat ja voisimme rakentaa yhteiskunnallista luottamusta ja koheesiota siten kuin se olisi mahdollisimman monille edullista. 

Oheinen Tommi Laihon ansiokasta kirjoitus oli innoittajanani ajatukselleni mediaostajien vastuusta.

Sami Larste
toimitusjohtaja
Harmonia Life Oy

https://www.marmai.fi/blogit/varaudu-kolmanteen-aaltoon-jolloin-lingosta-tulee-sinko/f987896e-a809-4d82-ba19-81451429dbcc?ref=facebook%3A528a&fbclid=IwAR3tdmF1fBmuVOwulV6NRTNF90txZrenNml2rz0GkOBWub5avGROy4l7mjo

Pörssi kertoo iltasatua siitä, kuinka nykytilanne ja tulevaisuus näyttävät paremmalta kuin koskaan

2020-08-26T19:47:00.003+03:00

Vaikuttaa vahvasti siltä, että olen liian vanha tai haparo sijoittajaksi. En voi ymmärtää stiä, mitä osakeindeksit ovat kaikkien aikojen huipussa ja samaan aikaan työttömyys lisääntyy, pienet ja monet keskisuuret kärsivät sekä isotkin irtisanovat verta vuotaen. Tietenkin likviditeetin lisäys järjestelmään kohottaa kursseja, mutta eikö pörssin pitänyt heijastaa talouden tilaa ja yhtiöiden tuloskuntoa nyt ja diskontattuna tulevaisuudesta?

Varmasti nytkin on näin, mutta jostain syystä tilanne näyttää samalta kuin haluaisin laihtua ja laihdun vaikka syön paketin lenkkiä päivässä ja juon korin olutta. No reaalimaailman ihmiskoe on osoittautunut jostain syystä epäonnistuneeksi, sillä sixpack ei näy vatsassa vaan keittiön nurkassa ja paino on pörssin tavoin tosin huippulukemissaan.

Tekninen sijoittaja on tästä hyötynyt, sekä aivoton opportunisti. Näiden lisäksi he, jotka ovat osanneet viisaudessaan ennustaa sen, miten pörssi irtoaa reaalitaloudesta. Tietenkin on joukossa aivan oikeutettuja nousijoita, joiden pisnes ja kannattavuus on kasvanut. Hekin ovat toki hyötyneet siitä, että kertoimet ovat kasvaneet kautta linjan. Osakkeista on tullut uusi riskitön sijoituskohde.

Tietyllä tavalla tämä vastaisi sitä, että jokainen joka lottoaa saa ainakin 6+ lisänumeron oikein. Sopisi minulle. Jostain syystä en vain ole saanut johdotettua itseäni tähän ilmaisen rahan automaattiin kiinni ollessani liian pieni ja konservatiivinen (lue pelokas) sijoittaja.

Asunnot ovat olleet nössöjen peliä. Niihinkin on toki satanut pelastavaa rahaa, joka lohduttaa. Mielessä kuitenkin pyörii ajatus siitä, että voiko tämä utopia todellakin kestää. Samaan aikaan piedetään kulissia yllä siitä, että kaikki on paremmin kuin koskaan vaikka epidemia jyllää. Sen kukistamiseksi tehdyt toimet tappavat työpaikkoja ja yrityksiä kertoimella siihen mitä ihmisiä. Työttömyys kasvaa räjähdysmäisesti kaikkialla. Jokin tässä viittaa siihen, että olen vain seniili hapanaivo.

Samaan aikaan on totta, että kriisi kiihdyttää muutosta tavalla mitä ei koskaan tapahtuisi normaaliosoissa. Uusia toimintamalleja ja yrityksiä syntyy kriisin keskellä. Tästä minulla on hyvin henkilökohtaista kokemusta. Uusia firmoja on pullahtanut ja uusia työpaikkojakin syntynyt. Ne eivät pelasta maailmaa, mutta mikäli samaa tapahtuu laajamittaisesti muualla, tulevaisuudessa on toivoa.

Rahaa ja rakkautta sinulle!

MatiasVaikuttaa vahvasti siltä, että olen liian vanha tai haparo sijoittajaksi. En voi ymmärtää stiä, mitä osakeindeksit ovat kaikkien aikojen huipussa ja samaan aikaan työttömyys lisääntyy, pienet ja monet keskisuuret kärsivät sekä isotkin irtisanovat verta vuotaen. Tietenkin likviditeetin lisäys järjestelmään kohottaa kursseja, mutta eikö pörssin pitänyt heijastaa talouden tilaa ja yhtiöiden tuloskuntoa nyt ja diskontattuna tulevaisuudesta?

Rahaa ja rakkautta sinulle!

Matias

Pitkä tie menestykseen kulkee perusasioiden palvomisen kautta

2020-08-08T12:40:00.001+03:00

Aikanaan sain sellaisen ajatuksen, että sijoituksiin varatut rahani menevät useaan koriin ja vielä ennalta määrätyssä järjestyksessä. Järjestyksessä nämä ovat:

Oma kasvu ja kehitys. Kirjat, audiokirjat, keskustelut, seminaarit ja valmennukset. Juuri yhtään eteenpäin vienyttä ajatustani en ole itse keksinyt vaan lainannut itseäni viisaammilta. Nöyryys sen edessä, että ei kaikkea tarvitse itse keksiä, vie pitkälle.
Turvakori. Tämä on osa sijoituksia ja varallisuutta, joka on tylsää, matalahkotuottoista, mutta melkoisen turvallista. Tarkoituksena on tällä korilla pitää huoli siitä, että vääjämättömästi vastaan tulevista karikoista selviää.
Kasvusijoituset: Osta ja pidä sijoitukset, momentum-sijoitukset, joiden tarkoitus on joko tuottaa kassavirtaa tai kasvaa arvossaan. Osakkeet, lainoitetut kiinteistöt, yritystoimet, joissa olen mukana, treidaus sekä muut omaisuuslajit.
Unelmat. Näiden toteuttamiseen siirrän osan sijoitusten tuotoista sen jälkeen kun ensin olen niillä täyttänyt Oman kasvun ja kehityksen koria, Turvakoria sekä Kasvusijoituskoria. Unelmat ovat kaikkea sitä, mitä haluaa kokea, tehdä tai omistaa. Jokaiselle syvästi henkilökohtaisia asioita.

Rahaa ja rakkautta päivääsi!

Matias

Robin Hoodissa rikkailta jaettiin kansalle, tänään kansalta jaetaan rikkaille

2020-06-16T12:59:00.000+03:00

Sijoittaja, joka otti kiinni markkinoista maaliskuun Spike-signaalin aikaan ja luprutteli menemään -1,5ATR stopin kanssa, sai mukavan siivun liikkeestä tililleen. Maaliskuussa alkanut pörssin nousu saa minut kuitenkin pohtimaan, onko tämä uuden bull-markkinan alku vai edellisen historiallisen pitkän jatkumo. Useimmiten uuden bull-markkinan lähtiessä liikkeelle, sitä johdattavat eri toimialat ja yritykset kuin ennen sitä. Näin ei kuitenkaan ole nyt, sillä veturina on edelleen suuret teknologiayhtiöt, samat kuin edellisen nousuputken aikaan. S&P 500:n ja Nasdaq 100 - indeksien välinen tuottoero on erittäin suuri.

Miksi sijoittajan pitäisi olla kiinnostunut tästä lainkaan, eikö liike ole kuitenkin tärkeämpää? Mitä iäkkäämmäksi nousumarkkina muodostuu, sitä harvemmat osakkeet ovat sen nousun vetureina. Vahvasti nousevat osakkeet saavat osakseen lisärakkautta ja arvostukset nousevat todella korkeiksi samalla kun toiset toimialat hiipivät alaspäin. Viimevuosina ongelmissa ovat olleet pankki- ja energiasektori. Näiden kumuloiminen pitkään juoksuun vaikuttaa kiinnostavalta. Rahan painamisen aiheuttamasta epävarmuudesta hyötynee arvometallisektori jatkossakin. Etenkin hopea- ja hopeakaivosyhtiöt ovat kiinnostavaa tutkittavaa.

Keskeinen kysymys, jota sijoittajan tulisi pohtia on, mitkä toimialat toipuvat ja kasvavat ja mitkä eivät koskaan toivu ennalleen. Todennäköistä on, että jo ennen Covid:ia hiipunut kauppakeskussektori tulee olemaan häviäjien aitiossa. Konkurssit puhdistavat kenttää ja jäljelle jäävät toimijat saattavat menestyä erittäin hyvin. Ylipäätään osakemarkkinoiden arvostustasosta saadaan lisätietoa Q2-tulosten tullessa ulos. Oletettavaa on, että yhtiöiden tunnusluvut rupsahtavat laajalla otoksella. Tulokset laskevat ja debt-equity ampaisee kuuta kohden. Tästä seuraa luottoluokitusten laskua ja rahoituskustannusten nousua.

Kiinnostavaa on nähdä mitä tapahtuu, kun työttömyys säilyy suhteellisen korkeana ja konkurssien määrä kasvaa lähi viikkoina ja kuukausina. Tuleeko jossain kohden mieleen, että Nasdaqin kaikkien aikojen all-time-high ja korkea työttömyys ovat hankala yhdistelmä, joka kielii siitä, että rahanpainamisen stimulaatio on suuntautunut kenties epätehokkaasti ja väärin. Tukirahasta vain kymmenys on suunnattu kansalle ja valtaosalla on rikastutettu jo valmiiksi rikkaita. Kansan osaa suurempi osa rahasta päätyy erikoisten mutkien kautta poliittisiin taskuihin sekä päättäjien sukulaisille ja kavereille.

Pörssin voimakas nousu ja tileille lähetetyt tukishekit ovat innoittaneet Robinhood sijoittajat ennätykselliseen intoon. Piensijoittajien suosima välityspalvelu on kannattanut suosiotaan ennennäkemättömällä tavalla. Tämä muistuttaa minua 2000-luvun alun pörssikuplasta, jossa valtava määrä täysin kokemattomia sijoittajia ryntäsi markkinoille suurten voittojen toivossa. Sijoittamalla nousevaan dot-com - sektoriin, useat ansaitsivat kuukaudessa enemmän kuin työtä tekemällä. Villiintyneen sijoittajajoukon usko tappiota tekevään ja vahvasti nousevaan sektoriin oli vankkumaton. Vastaavalla tavalla piensijoittajat rynnivät nyt kovan momentin osakkeisiin, saaden jopa konkurssissa olevat yhtiöt nousemaan kerrannaisilla.

Ainoa varma asia lienee se, että kesästä tulee kiinnostava tulosdatan ja talouden yleisten mittarien kertoman kautta. Miten ne tulevat vaikuttamaan osakkeisiin, sitä kukaan ei tiedä. Oma epäilykseni on, että näemme volatiliteetin nousua syksyä kohti mentäessä.

Rahaa ja rakkautta kesääsi!

Matias

Vaikka maailma palaa, se on silti mahdollisuuksia täynnä

2020-06-01T17:37:00.001+03:00

Millon viimeksi teit jotain sellaista, joka todella pelotti tai sai olon jännällä tavalla epämukavaksi? Milloin otit todella suuren riskin viimeksi? Millainen se oli?

Mitä vanhemmaksi tulee ja elämää alkaa määrittämään parisuhde ja perhe, sen vaikeampaa on ottaa suuria riskejä. Ainakin valtaosalle väestöstä.

Olen huomannut, että lähes kaikki uusi hyvä on tullut siitä, että on suostunut johonkin sellaiseen, mikä tuntuu hankalanta, jollain tapaa epämiellyttävältä ja pelottavaltakin. Tapahtuu kummallisia asioita, kun suostuu astumaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Mitä vanhemmaksi tulee, sen vaikeammaksi se muuttu, ellei tätä muutosvalmiuslihasta kuupassa treenaa ahkerasti ja säännöllisesti.

Tämä kevät on ollut hyvin terapeuttista mutta samalla pelottavaa aikaa. Se vanha mihin on tottunut, on murentunut alta. Viimeisien kuukausien aikana yleinen mieliala on muuttunut paniikista ja pelosta epätietoisuuteen ja tummien vesin tunnelmiin sekä toisaalta väliinpitämättämyyteen. Tällä tarkoitan sitä, että kun jokin vallitsee riittävän pitkään, se ei ole enää uutinen eikä siitä niin paljoa välitetä. Tämä näkyy nuorten kokoontumisina päättäjäisjuhliin rannoilleja puistoihin. Väsymisenä siihen, että ystäviä ei voi tavata ja sitten tavataan. Nämä eivät ole rohkeuden valintoja vaan turtumista ja väsymistä. Niilläkin on oma paikkansa. Se mitä alussa kysyin rohkeudesta, on sellaista, mikä voi muuttaa maailmaa. No jos ei koko maailmaa, ainakin omaa elintoimintojen ympyrää.

Kriisi on aina tragedia, mutta myös mahdollisuus. Mahdollisuuden näkeminen vain vaatii rohkeutta ja avarakatseisuutta. Se ei tule luonnostaan, mutta sitä voi opetella. Mitä, jos vaikka joka päivä miettisi hetken ja kirjoittaisi vihkoon 20 ajatusta siitä, miten muuttuneessa maailmassa voisi menestyä. Moni on tehnyt muutakin kuin piirrellyt vihkoon sillävälin kun me toiset olemme surkutelleen ja kaivaneet nenäämme. Nopea googlaus tuo satamärin uusi busineskehikoita silmille. Joku myy hölmöille 5g-suojatikkua, joka maksaa nelisen sataa ja ainoa asia mikä siinä on innovaatiota on leijonatarra ja väite. Toinen myy D-vitamiinia ja maskeja. Joku toinen on kääntänyt ravintolansa etämyyntiin.

Tärkeintä on ymmärtää, että juuri silloin kun itsestä tuntuu siltä, että nyt asiat ovat vaikeita ja vaarallisia, joku toinen löytää siitä mahdollisuuden ja ansaitsee sillä oikeutetusti tai vähemmän oikeutetusti valtavia summia rahaa. Oletan, että luet tätä blogia, koska sinua kiinnostaa raha, sijoittaminen ja menestyminen. Jep, en maininnut rakkautta, vaikka se blogin nimessä onkin. Siitä ehkä joskus toiste.

Mikäli olet asuntosijoittaja, nyt on hyvä aika alkaa tutkia omaa takapihaa. Tällä tarkoitan sitä, että tutki alueita, jotka tunnet ja jonne sinulla on helppo pääsy. Mikäli kävisi niin, että tämä viruspirulainen aiheuttaisi ongelmia talouteen, mitä se kyllä on jo tehnyt, paras paikka hyödyntää se, on alue minkä tunnet. Hyvä ymmärrys neliöhinnoista ja asunnoista syntyy aivan muutamassa päivässä ja säännöllinen seikkailu niillä kulmilla, joista on kiinnostunut, kertoo miten siellä menee ja mihin suuntaan muutos on kulkemassa.

Kriisin keskellä tai sen jälkilöylyissä ei kannata jähmettyä sormi nenässä vaan olla aktiivinen. Tiedän, että tämä varmasti loukkaa monia, mutta elämä on sillä tavalla erikoista, että ei riitä että tekee minkä pystyy vaan toisinaan pitää tehdä, mikä täytyy. Nyt lienee se aika, että pitää laittaa tuntosarvet ulos ja aloittaa aktiivinen mahdollisuuksien etsiminen. Niitä ei välttämättä joka paikassa ole juuri vielä, mutta tulee varmasti. Ennalta varautuminen ja virittyminen mahdollistavat tilaisuuteen tarttumisen. En tiedä mikä se sinun tilaisuutesi on, mutta maailma on aina kuin reikäjuusto. Täynnä mahdollisuuksia.

Ole rohkea ja sinnikäs. Maailma palkitsee kyllä!

Matias

Hyvä sijoitussuunnitelma lähtee liikkeelle loppupisteestä mihin halutaan

2020-05-22T13:20:00.003+03:00

Käydessäni keskusteluja asuntosijoittajien kanssa useammassa maassa huomaan erään erityispiirteen Suomessa. Kotimaassa keskusteluissa suuri paino on saatavan lainan korkomarginaalissa. Tietenkin rahoituksen kustannus on tärkeä seikka. Jenkkien kanssa jutellessa fokus on diilissä. Siinä millä tavoin se on todella hyvä, mikä siinä on huonoa ja miten siitä saisi paremman. Tietenkin rahoituksen korosta keskustellaan ja siitä, mistä lainaa kannattaisi ottaa, mutta ne eivät ole keskiössä. Hyvä sijoitus koostuu kohteesta, tarkoituksenmukaisesta rahoituksesta ja sijoituksen hyvästä hallinnoinnista.

Edullisen lainan haaste on se, että sillä saa lähes millaisen diilin tahansa toimimaan ainakin joten kuten. Vasta vaikeammat ajat tai korkojen nousu paljastaa syntyneen valuvian ja silloin on jo hieman myöhäistä.

Omaa toimintaa taaksepäin katsoessani havaitsen, että yksi kantava uskomukseni oli, että mitä enemmän asuntoja, sen parempi. Jokaista ostosta ei ole tullut harkittua sellaisten kakkuloiden läpi, jossa olisi oikeasti puntaroinut mitä hyvää käsillä olevassa diilissä on ja mitä huonoa ja miten sen hankkiminen vaikuttaa omaan kykyyn tarttua tuleviin diileihin. Jossain kohtaa vauhti oli tärkeintä ja ostettiin kaikkea, joka vain täytti taulukossa vuokratuottokriteerit. Arvata saattaa, että eihän siitä pelkkää hyvää tullut.

Useinkaan ei kannata ostaa vain sen takia, että pystyy ostamaan. Tämä hämärtyy helposti innon ollessa ylimmillään ja rahoitusta on suhteellisen helposti saatavilla. Jokaisen sijoituksen kohdalla pitäisi miettiä sitä, mitä se tuo mukanaan pidemmällä aikavälillä. Mikäli tavoitteena on hankkia viisi tai kymmenen asuntoa, ne olisi hyvä olla sellaisia, joilla on todellista potentiaalia nousta arvossaan ajan myötä.

Aikanaan minulla oli ajatus, että haluan kymmenen velatonta sijoitusasuntoa. Sunnitelma oli ostaa 20, odottaa ja kerätä vuokria, myydä puolet ja maksaa 10 velattomaksi. Hiton nokkelan tuntuinen suunnitelma, mutta kappalemäärä sokaisi ja osa ostoksista sattuikin tulemaan pienemmiltä paikkakunnilta ja kaupungeista, joissa hinnat eivät nousseetkaan. Saamalla velattomaksi asuntoja, piti myydä niitä, joiden hinta oli noussut ja joiden vuokraus oli helppoa. Jäljelle jäi siis kasa vähän kuppaisempia asuntoja paikoista, joista en olisi niitä halunnut enää omistaa.

Liika kiire ja helppo lainansaanti sokaisi ja unohtui se, mihin tilanteeseen halutaan päästä. Olisi ollut viisaampaa katsoa lopusta käsin, eli miettiä mikä on se tilanne mihin pyritään tarkasti. Pelkän kymmenen velattoman asunnon sijaan, olisi kannattanut haluta 10 velatonta asuntoa helposti vuokrattavista paikoista, jotka kasvavat ja joiden hintojen voidaan jossain määrin olettaa nousevan inflaation myötä.

Ensimmäin rynnistys tuotti sen mitä olin ymmärtänyt pyytää, mutta havaitsin pyytäneeni epätarkasti. Toisella kierroksella olen yrittänyt ajatella toisin, mutta havaitsen silti toistavani jossain määrin samojan virheitä kuin edellisellä kerralla, mutta pienemmällä velkamäärällä. Alhainen velka-aste antaa kuitenkin tilaa toimia eteenpäin ja suunnata hitaasti kulkevaa valtamerialusta paremmin sille kurssille, joka palvelee valittuja tarkoitusperiä.

Sijoitusuran alussa on aina hieman vaikeaa. Etenkin jos ei vielä ole kovin paljon rahaa. Asuntoihin sijoittaminen kun vaatii suhteellisen paljon pääomia aivan pienessäkin mittakaavassa. Alussa on siis luonnollista ottaa riskiä huomattavasti enemmän sen toivossa, että pääsisi pelissä seuraavaan ruutuun. Ilman riskinottoa onkin hyvin vaikeaa päästä eteenpäin.

Ajatus siitä, että asunto aina hyvä sijoitus, on melko vaarallinen sellaisenaan. Vain pieni osa asunnoista on todellisuudessa hyviä sijoituksia. Aika moni on kohtalainen ja suuri on melko surkeita. Lainarahan lisääminen yhtälöön hämärtää helposti näkymää siitä, mikä on todella hyvä sijoitus ja mikä ei. Edes pieni lainamarginaali tai alhaiset korot eivät oikeasti tee kehnosta sijoituksesta hyvää. Sijjoituksen kanssa saattaa pärjätä ja lopputulos voi olla parempi kuin ettei olisi sijoittanut lainkaan, mutta onko se vienyt sinne, mitä tavoiteltiin ja millaisella vauhdilla?

Omissa sijoituksissa noin hieman vajaa neljännes asunnoista putoaa luokkaan, ei niin hyviä sijoituksia. Jotkin näistä ovat jopa nykyvalossa aivan typerän huonoja päätöksiä. Kolmannes on osoittautunut hyvän markkinavedon myötä hyviksi tai erittäin hyviksi ja loput ovat kohtuullisia. Keskeistä kuitenkin on ymmärtää, että sijoittamisen kuuluu aivan jokaisella se, että virheitä sattuu ja asiat eivät aina mene kuten suunniteltu. Epäonnistunutta sijoitusta ei kuitenkaan kannata yrittää unohtaa ja haudata monttuun, vaan sitä tulisi tutkia todella tarkasti. Miettiä, miksi se tuli ostettua, mitä sillä haluttiin saada aikaan, missä kohden odotukset ja todellisuus eivät kohdanneet, mitä virheitä tuli tehtyä ja miksi.

Näiden pohtiminen paperilla ja tunnustaminen on raskasta työtä, mutta tekee sijoittajasta paremman. Pelkistä onnistumisista ei tahdo oppia paljoakaan. Voittojen suora sokaisee ja luo katteetonta uskoa omiin kykyihin. Minulla ei ole mitään hyvällä tuurilla tehtyä kivaa tiliä vastan. Onnekkaan onnistumisen kohdatessa, on tärkeää ymmärtää mihin menestys perustui ja olla seuraavan sijoituksen kassa hyvin tarkkana.

Onnistumisten kautta syntyy helposti kuvitelma, että mähän osaan tämän. Se on yksi vaarallisimmista harhoista. Aina tarvitaan tervettä kriittisyyttä ja skeptisyyttä sijoituspäätöstä tehtäessä. Jokaisen päätösen kohdalla kannattaisi kaivaa muistiinpanot esiin niistä sijoituksista, mitkä eivät menneet hyvin ja pyrkiä välttämään virheiden toistamista. Hyvistä sijoituksista kaivetut muistiinpanot muistuttavat meitä siitä, mitä tuli tehtyä oikein ja mikä osa onnistumista oli onnesta kiinni.

Rahaa ja rakkautta viikonloppuusi!

Matias

Tie helvettiin on päällystetty ilmaisella rahalla

2020-05-13T12:35:00.003+03:00

USA:ssa Covid-19 tukitoimet ovat vahvasti osa presidenttipeliä ja niistä on syntynyt erikoisia seurauksia. Siinä missä Suomessa yrityksiä tuettiin BF-rahalla, jolla pitää keksiä uutta ja lainoilla, joita pitää jatkossa maksaa pois, jos selviää pelissä mukana. USA:ssa lähdettiin yritysten tukemisen lisäksi suoraan tukemaan kansalaisia. Tästä seurasi, että monilla matalapalkka tai keskipalkka-aloilla on vaikeaa saada työntekijöitä tulemaan takaisin töihin, sillä kotona makoilusta saattaa saada 47 prosenttia enemmän kuukaudessa rahaa kuin töissä olosta. Amerikkalainen on keksimäärin lyhytkatseinen opportunisti. Tukirahaa on luvattu maksaa näillä näkymin elokuun alkuun saakka.

Useissa keskusteluissa USA:n tuttujeni kanssa on tullut ilmi se, että työntekijät ovat ilmoittaneet tulevansa töihin elokuussa sitten. Tämä aiheuttaa nopealla sykkeellä suuria vaikeuksia talouden toimivuudelle. Kauppaan ei kannata mennä töihin kassalle tai täyttämään hyllyjä, kun kotona ollessa saa enemmän rahaa eikä työmatkoihin kulu rahaa. Apteekkiin ei kannata mennä töihin kun rahaa tulee tekemättä mitään. Sama on property managementissa ja elintarviketeollisuudessa.

Ei tarvitse olla mikään mielikuvituksen ihmelapsi nähdäkseen mihin tämä johtaa. Pian kauppojen hyllyillä ei ole ruokaa mitä ostaa niillä tukirahoilla, jos vessan pönttö menee tukkoon, ei ole ketään kuka sen avaisi. Vesijohto katkeaa eikä kaupunki saa työntekijöitään töihin. Ainoa avain on tarjota pakollisista töistä hurjasti enemmän palkkaa. Syntyy purskeen omainen palkkainfaatiopiikki.

Lisää vettä myllyyn on heittänyt Biden, joka lupais jokaiselle elossa olevalle $2000 kuukaudesa tukirahaa. Tämä on tietenkin äänten suoraa ostamista, mutta tarkoittaa yksinhuoltajaäidille, jolla on neljä lasta, $10 000 kuukausituloja tekemättä mitään. Ei varmasti motivoi mennä töihin, jos sieltä saatava palkka on $3000 ja työhön menemällä menettää vielä lastenkin tuet. Fiksu ajattelisi, että töitä kannattaisi silti tehdä, sillä se takaisin paremmin työpaikan pysyvyyden jatkossakin. Tuskin tämä Bidenin malli läpi tulee menemään, mutta nykyinen malli on jo iskenyt pahasti takaisin.

Suora tuki on tarkoitettu osin siihen, ettei uutta asuntolainojen ja asuntojen pakkohuutokauppojen ongelmaa syntyisi. Moni pankki onkin myöntänyt pyytämättä kolmen kuukauden lainavapaan eli korkoja eikä lyhennyksiä tarvitse maksaa tänä aikana. Tukitoimet yhteiskunnassa ovat merkittäviä, mutta niiden luomat uudet moraaliset ongelmat vielä suurempia.

Paine avata talous on suuri ja USA:n tuntien, se avataan myös vauhdilla. Jarruksi muodostuu kuitenkin tukitoimet, jotka hidastavat ihmisten halukkuutta palata työmarkkinoille.

Olen joutunut monena aamuna heräämään ihmetyksen vallassa, kuinka Amerikasta on pystynyt tulemaan niin nopeasti aivan kolikon kääntöpuoli siihen mitä sen on tottunut olevan. Maa, jossa tilaisuuden hyväksikäyttäminen ja usko siihen, että omalla työllä ja yrittämisellä voi onnistua ja menestyä, on muuttunut maaksi, jossa tukiraha rikkoo normaalin talouden nopean dynamiikan.

Tällainen perustulokokeilu on tietenkin silmiä avaava ja ainakaan tällaisena se ei toimi.

Rahaa ja rakkautta päivääsi!

Matias

30 miljoonaa työtöntä ja 30 prosentin nousu, 40 miljoonaa työtöntä ja 40 prosentin nousu?

2020-05-04T09:52:00.003+03:00

30/30 on uusi normi. 30 miljoonaa uutta työtöntä ja pörssi nousee 30 prosenttia. Hei haloo, missä on se terve järki? Ei ainakaan pörssissä. On totta, että Norjan valtiollinen mammutti on painanut ostonappulaa USA:n osakkeissa laskun pohjalla. Viisaita ovat. Kuitenkin kannattaa muista mistä viimeisten vuosien pörssinousun veturit ovat rakentuneet. Yksi keskeisimpiä nosteen luojia ovat olleet yhtiöiden omien osakkeiden osto-ohjelmat, jotka on pitkälti rahoitettu lainarahalla.

Koronan ja uusien tukitoimien sekä yritysten heikon taloustilanteen vuoksi omien osakkeiden ostot ovat hetkeksi katkolla. Tukia saaneiden helposti parikin vuotta. On totta, että keskuspankit ja sijoittajat ostavat pää märkänä osakkeita, jotka ovat nousseet mukavasti säikähdyksen pohjista. Osakkeiden hintoihin on hinnoiteltu sama näkymä kuin elokuussa 2019. Oliko silloin todellakin ajateltu Covid-19 ja koko talouden äkkijarrutus hinnoiteltu osakkeisiin? Epäilen.

Kun mietit, mistä osakkeen hinta syntyy, se on tulevien kassavirtojen nykypäivään diskontattu kassavirta sekä mitä rojua sitten ikinä firma omistaakin. Kuinka hyvin sijoittajat, sinä ja minä tiedämme miten maailma muuttuu vai muuttuuko lainkaan? No ainakaan tällä hetkellä Suomesta ei pääse edes matkustamaan mihinkään. Ei kuulosta ihan samalta kuin viimevuoden elokuu ainakaan minulle.

Moni haluaa beesailla Warren Buffetin ajatuksia. Tämä 90-vuotias heppuli juuri tunnetun listatun yhtiönsä ulostulossa kertoi, että kaikki lentoyhtiöden osakkeet on nakattu salkusta pihalle ja tällä hetkellä ei näy mitään kiinnostavasti hinnoiteltua eikä rahaa ($137B) kannata ihmeemmin jakaa ulos eikä omia osakkeitakaan ostettu notkon pohjalla kuin vajaalla kahdella miljardilla. Kertoo siitä, että Omahan oraakkeli on sitä mieltä, että oman firman pörssiarvo on liian korkea tällä hetkellä, eikä mitään ostettavaa löydy.

Miksi ihmeessä me piensijoittajat sitten näemme paremmin kuin hän. No siksi tietenkin, että hän on likinäköinen vanha pappa. Sillä erolla, että papalla on aika pirusti rahaa ja sinulla ja minulla (riippumatta kuinka rikas olet) on sitä aika pirusti vähemmän.

En ole oraakkeli enkä minkään selvännäkijä, mutta pidä nyt pirukas siitä rahasta kiinni ja kun olet kuitenkin saanut isot nousut tässä viime aikoina, niin pidä suojaus ylhäällä. Ei kehässäkään kannata nyrkkejä laskea ja ruveta tuulettelemaan silloin kun on yhden iskun saanut osumaan sen jälkeen kun on ensin ottanut tusinan suoraan tauluun.

Lähes varmana voidaan pitää se, että loikkiva taival jatkuu. Viime päivinä GAP-avaukset ovat olleet villejä kuin villiori. GAP-ylös, GAP-alas, GAP kunhan on GAP. Tällainen käytös kuvastaa hermostuneisuutta. Toisin kuin kolme saman nousun aikana tapahtuvaa ylöspäin suuntautuvaa GAP:iä, joita kutsutaan RunAway-gapeiksi ja osoittavat kiivaasta kulusta yhteen suuntaan.

En ole varma, ovatko markkinat vielä valmiita rullaamaan ympäri ja testaamaan aiempaa pohjaa tai sen läheisyyttää, vai tarvitaanko vielä nousun sulattelua ja jokin ikäväksi koettu tapahtuma. Olisi perin merkillistä, jos tämä markkina ei ota iskua ja isosti alaspäin tulevina viikkoina. Tietenkin rajoitusten purkaminen auttaa optimismin kasvua ja sijoittajat jos jotkin ovat optimismin oppilapsia. On kuitenkin rohkeaa ajatella, että maailma palaisi nopeasti hyvään tilaan. Moni yhtiö on kärsinyt niin suuria tappioita lyhyellä aikavälillä, että niiden korjaaminen jopa täydellisen avautumisen ja talouden palautumisen myötä vie aikaa. Etenkin pienemmissä yrityksissä.

On ymmärrettävä, että kuluttajat ovat lopulta ne jotka rahoittavat aivan jokaisen yrityksen. Riippumatta onko palvelun tilaaja yhtiö, yksilö tai valtio. Työttömyys ja keikahtaneet yritykset leikkaavat mahdollisuutta kuluttaa ja vielä pahemmin uskallusta kuluttaa. Olisi todella kummallista, mikäli tämä ennenkuulumaton notko, joka on pahempi kuin 2008-2009 voitaisiin pyyhkäistä parissa kuukaudessa unholaan. Vahinkoa on jo tapahtunut ja paljon. Tai no tietenkin on mahdollista se, että keskuspankit ostavat kaiken ylös ja jakavat rahaa aivan suunnattomasti jokaisen yksilön tilille. Li Anderson lupailikin jo ison satasen mahdollisuudesta. Paljonko se sata euroa oikeasti lämmittää, jos rakenteet ovat rikki ja työt katkolla. Mitä jos tulee toinen aalto tai kolmas? No niihin ei suhtauduta enää niin paniikin omaisesti sillä siinä vaiheessa muutama sata tuhatta uutta kuollutta eivät enää ole uusi asia. Se on jännä juttu tässä pelissä.

Muutama hyvä oppi kuitenkin on tämän vuoden pörssikäyttäytymisestä löydettävissä. Kukaan ei osaa tarkasti ennakoida mitä tapahtuu, kriisit tapahtuvat yllättäen ja siksi ne juuri ovat kriisejä. Nousumarkkia on kuin portaita ylöspäin taivaltava härkä ja laskumarkkinassa karhu loikkaa ikkunasta. Laskut eivät kuitenkaan ole suoraviivaisia vaan niiden jälkeen tulee aina jonkinlainen ralli.

Karhumarkkinoiden rallit ovat yleensä aggressiivisia, aivan kuin riehuva karhu. Spike-työkalu osoittautui jälleen hyväksi treidattavan pohjan hahmottajaksi. Bear-rallit voivat kestää useita viikkoja ja näiden aikana syntyy sekä epäuskoa, että ahneutta. Tällaiset rallit kääntyvät nopeasti uudeksi rajuksi laskuksi juurikin siitä syystä, että edellinen nousu on rakentunut kestämättömisen tunteiden varaan.

Sijoittajana kun muistaa sen, että omalla mielipiteellä ei ole väliä. Ainoa millä pitäisi olla väliä, on uskoa vain sitä mihin sijoitusten suunta menee ja toimii sen mukaisesti. Mikäli ne nousevat itselle käsittämättömästä syystä, mitä sitten. Silloin pitää olla vain mukana ja pitää oma stop-taso liukumassa perässä. Tärkeintä on suojella pääomaa liian suurilta riskeiltä, jotta pystyy olemaan pelissä pitkään mukana. Jokaisen sijoitustyyli on omanlaisensa, eikä ole olemassa yhtä oikeaa. Siksi niistä on turha kinastella tai toitottaa jonkin olevan se oikea.

Vauhdikasta alkavaa viikkoa ja toukokuuta!

Matias

Karhumarkkinarallit kestävät usein 5-8 viikkoa luoden kiimaa ja turvallisuudentunnetta

2020-04-30T12:17:00.001+03:00

Historian tunteminen auttaa toimimaan markkinoilla. Vaikka mennyt ei anna suoria vastauksia, se antaa silti viitteitä siitä, kuinka esimerkiksi laskumarkkinat käyttäytyvät. Ne ovat psykologialtaan ja käytökseltään aivan erilainen eläin kuin nosumarkkina.

Viimeisimmän laskun pohjasta on nähty kuuden viikon rivakka nousu, joka on saanut monet pohtimaan, että pahin on ohi ja tässä jää junasta ellei nopeasti hyppää mukaan. Tämä on mahdollista, toisaalta tätä kutsutaan FOMO - fear of missing out - käytökseksi, jolloin omat sijoittamisen periaatteet päätyvät helposti laatikkoon pölyttymään. Volatiili markkina antaa taitavalle ja hyvin pääomitetulle pelurille hyvin mahdollisuuden tehdä mukavaa tuottoa. Riskienhallinnan tulee vain olla kunnossa ja tulee ymmärtää millaisesta eläimestä on kyse.

Bear-market-ralleille tyypillistä on, että ne voivat kestää viikkoja. Vuoden 2008-2009 pitkän ja syvän liikkeen aikana nähtiin useampi 5-8 viikon nykyistä muistuttava iloinen nousun ajanjakso. Suuren laskun jälkeen on varsin tyypillistä, että ponnistetaan laskusta 50% ylöspäin, eli puoleen väliin pudotusta. USA:ssa SP-500 on mennyt jo reippaasti tämän yli, mutta ollaan juuri sillä alueella, jossa aiemmin on ollut vahva tukitaso, joka toimii tällä hetkellä mahdollisena vastustasona. Se miten alkukuukauden aikaan tämän tason läheisyydessä käy, kertoo paljon lähitulevaisuudesta. Kannattaa pitää silmällä mikäli myyntipaine kasvaa ja kuinka kovaa se on verrattuna aiempaan. Moni varmasti haluaa kotiuttaa mukavia voittojaan ainakin osin.

Varmemman noususuunnan saamiseksi meidän tulisi nähdä edelleen volatiliteetin laskemista, jota onkin tapahtunut, mutta tästäkin huolimatta volatiliteetti on todella kovaa.

Osa sektoreista hyötyy valtavalla tavalla pakotetusta käytöksen muutoksesta samaan aikaan kun merkittäviä sektoreita on ajautunut suuriin vaikeuksiin. Pilvipalvelut, pelipalvelut ja verkkokauppa ovat olleen tämän ajan voittajia. Suurimmat murheet löytyvät todella pääomaintensiivisiltä aloilta, joiden kulut jatkavat kovina, mutta tulot ovat leikkautuneet. Näitä ovat esimerkiksi lento- ja risteilyalusyhtiöt, lentokoneteollisuus, telakkateollisuus, autoteollisuus alihannkijoineen, hotelli- ja majoitusala, kaikki turismiin liittyvä, ravintolat sekä pelottavan suuresti öljyn etsintää tukeva teollisuus puhumattakaan öljyntuottajista.

Öljyn iloinen heilahtelu voi viihdyttää treideriä, mutta on kuitenkin enemmänkin öljyteollisuuden EKG. Ei näytä terveeltä, eikä lupaa hyvää vähään aikaan.

Pääomaintensiivisten alojen ongelma on siinä, että ne työllistävät paljon ihmisiä ja ovat usein hyvin velkaantuneita. Nimenomaisesti velkapommin lävähtäminen pankkijärjestelmään sekä sijoittajien salkkuihin olisi meidän uusi MBS-CLO kaltainen sotku. Dominon tavalla kaatuvat yhtiöt taas olisivat myrkkyä jo nyt heikkoon tilaan joutuneelle työvoimatilanteelle maailmanlaajuisesti. Näiden vaikutuksia ei piensijoittaja tule usein ajatelleeksi, koska mörkö piileskelee muualla kuin omassa salkussa suoraan.

Vaikka toiveissa on talouden pikapiristyminen, on vaikeaa ennustaa kuinka esimerkiksi vanhempi väestö uskaltaa varata jälleen pitkiä risteilyrentoutumisia itselleen tai kuinka turismi ja matkailu palautuvat. Selvää on, että patoutunutta kysyntää syntyy, mutta missä kohden perheet rohkenevat palata aurinkorannoille lentäen. Liikematkailu todennäköisesti palautuu nopeammin sen pakonluonteisuuden vuoksi. Zoomit ja miitit tulevat jo korvista ulos valtaosalla.

Kukaan ei osaa ennustaa miten osakemarkkinat tulevat käyttäytymään pitkällä aikavälillä, mutta hyvä pohjatyö auttaa ymmärtämään sitä mitä juuri kulloinkin tapahtuu ja miten kortteja voisi pelata.

Pitäkää ruuti kuivana ja itsenne terveinä.

Matias

AirBnB palaa kurimuksessa, ruoka alkaa loppua kaupoista, mutta pörssi jatkaa kohti kuuta keskuspankkien siunauksella

2020-04-29T17:41:00.001+03:00

Keskuspankkien strategia on auttaa sijoittajat yli todellisen talouskriisin niin, että he eivät koe tappioita. Voidaanko siis edelleen ajatella, että osakemarkkinat hinnoittelevat yrityksen arvon oikein? No ei voida kyllä, jos riski viedään pois kriisistä, voi jokainen luottaa siihen, että suojana on keskuspankkien verkko. Ei välttämättä yksittäisessä osakkeessa, vaikka nytkin se on juuri se tilanne, mutta indeksin tasolla. Tämä tavallaan lohduttaa, mutta syletyttää aivan toden teolla. Riski viedään sijoittajakavereilta, mutta ei todellisuudessa niiltä, jotka raatavat yö myöhään ja riskeeraavat omaisuutensa pienemmissä yrityksissä. Kysyntä on se, joka määrää lopulta liikevaihdon ja business-systeemi sen millainen tulos rivin alle jää. Tästä saadaan todellinen yhtiön markkina-arvo laskettua.

No jätetään kitinät ja käännetään katse tärkeämpään suuntaan. Koronan oheisilmiönä on tullut liikkumisen sekä liiketoiminnan rajoittaminen. Nämä ovat hallaa kaikille. Ne pitää saada purettua. Silti emme pääse eroon koronan kiusalaisesta, sillä siihen sairastunut tarvitsee useasti viikkojen saikkua. Se tarkoitaa, että silloin ei olla tekemässä sitä, mitä työksi kutsutaan. Harmillista on myös se, että virus pirukas on kovin ketterä tarttumaan. Jos olisi yhtä kova onnistumisprosentti sinkkuna Tinderissä, ei riittäisi tunnit päivässä uusille ihanuuksille.

No mutta asiaan. Tällä hetkellä USA:n pakatun possun jalostamoista on poissa pelistä kolmannes, koska jengi on saikulla. Kanalinjastoista 18 prosenttia on kiinni. Tämä on vasta alkusoittoa koronan tuomalle ruuan toimitusketjujen haasteelle. Kananmunat, pekoni, maissi, riisi sekä monet muut tuotteet ovat vaarassa loppua kauppojen hyllyiltä pidemmäksi aikaa. Ruokapula on sellainen, joka ajaa ihmiset kaduille ja aiheuttaa todellista levottomuutta. Ajattele tilannetta, että ruokaa ei ole tai sen hinta nousee kymmeniä prosentteja kuukausittain, pörssi on huipussaan ja työtä on vähemmän kuin ennen. Inflaatio ei ole johtunut rahan painamisesta vaan siitä, että tuotteita ei ole. Samaan aikaan varmuudella asuntomarkkinat saavat kolauksen vaikka asiantuntijat mitä sanoisivat. Kuluttajien luottamus on todella alhaalla ja silloin ei kauppa kyllä käy.

Hyvä esimerkki kovasti iskua saaneeista ovat AirBnB-busineksessa olevat. Tällä hetkellä suuri osa kivasti lainarahalla lentäneitä supermajoittajia on ympäri maailmaa tilanteessa, että kämppä on pakko myydä koska rahaa ei tule eikä sitä taskussa ole kestää tämän notkon ylitse. Tämä vaikuttaa suoraan kaikkien niiden alueiden hintatasoon, jossa on paljon AirBnB-toimintaa. En tiedä onko tämä tarpeeksi saadakseen aikaan kaaosta asuntomarkkinoilla, mutta voi hyvinkin olla. Kukapa olisi uskonut mistä se seuraava mörkö tulee.

Kokonaisuutta pitää tutkia todella tarkasti erilaisten arvoketjujen kautta, eikä vain tuijottamalla uutisointia, pörssikursseja tai muita yksittäisi parametreja.

Rahaa ja rakkautta sinulle ystäväiseni, käy tankkaamassa pakastin täyteen ruokaa!

Matias