Kannattaa tilata Kubon uutiskirje, niin saat kerran kuussa parhaat näkemykset ja vinkit tarinankerronnan voimasta suoraan mailiisi.

Tästä pääset siirtymään Kubon blogiin

Mediablogi uudistuu kevään aikana tulevaisuuteen katsovaksi ja kirjoitan tänne jatkossa aikaisempaa harvemmin. Seuraa minua Twitterissä ja Facebookissa, jonne päivitän kaikki uudet kirjoitukseni.

Iso kiitos ja kumarrus kaikille lukijoilleni.

Timbuk2 messenger-laukkuja valmistava ja myyvä jujutti hyvin aprillipilalla. Sähköpostiini tusahti Timbuk2:n uutiskirje: Uusi eristetty selkäreppu, Dehydration Backpack, jonne mahtuu paikallisen Anchorin panimon kaupassa myytävä oluttynnyri. Mainio idea San Fransicon kesähelteille. Ja vain yksi kappale valmistettu, myydään hintaan 86 taalaa.

Aprillipila paljastuu, kun klikkaa verkkokaupan osta-painiketta. Hauskaa!

Mutta… samalla Timbuk2 saa ensimmäiset todisteet entä jos tuollaiselle selkärepulle olisikin kysyntää. Ensimmäinen MVP*- testi on tehty, vieläpä aprillipilana. Jos näin tosiaan on, niin nostan hattua! Nerokasta.

*MVP = Minumum viable product

Yrittäjätarinani on tuttu vakituisille lukijoilleni. Hyppäsin ison korporaation palkkalistoilta pois viime kesän alussa ja olen toiminut yrittäjänä viime elokuusta lähtien. Yrittäjän stereotypia on pitkiä päiviä tekevä ahkera puurtaja. Sitäkin on tullut tehtyä, niin yrittäjänä kuin korporaation palkkalistoilla. Mutta vaikka ahkeraa tekemistä vaaditaan, luovan alan yrittäjälle aivan yhtä tärkeää, jopa tärkeämpää, on laiskuus.

Jep. Laiskuus!

Sori, jos aamukahvi meni väärään kurkkuun. Yrittäjyys ja laiskuushan ovat täysin toisiinsa sopimattomia sanoja. Laiskuutta pidetään kirosanana Suomessa ja kuolemansuudelmana yrittäjälle. Väitän kuitenkin toisin.

Luovan alan yrittäjälle työni rytmittäminen siten, että siinä on tarpeeksi laiskoja hetkiä, on välttämättämyys, jopa kilpailuetu. Yrittäjinä minun ja kumppanieni tehtävänä Kubossa on luoda asiakkaan liiketoimintaa parantavia ideoita, konsepteja, sisältöjä ja tarinoita, eivätkä nämä synny ilman luovan laiskuuden hetkiä.

Luova laiskuus – Anna ideoille siivet – opaskirjan kirjoittanut Juha T. Hakala sanoo sen mainiosti Ylen jutussa: Härkäpäinen ahkeruus merkitsee pelaamista varman päälle. Ahkeruudella on menty pitkälle ja mennään varmasti edelleen. Hommat saadaan tehtyä, mutta vaarana on junnata samaa pääraidetta.

Yritykset on säädetty toimimaan tehokkaasti ja ahkerasti, mutta samalla uusien ideoiden ja muutosten vaatimalle luovalle tekemiselle ja muutokselle on jäänyt yhä vähemmän mahdollisuuksia ja laiskoja hetkiä. Luovana yrittäjänä näen tässä kilpailuedun. Kun organisoin oman työni laiskojen luovien hetkien ympärille, pystyn tuottamaan tehokkaille yrityksille sellaisia luovia ratkaisuja, joita yritys ei omassa ahkerassa tekemisessään pysty löytämään.

Näin Hakala sanoo Ylen jutussa:

”Ajatus on siinä, että luovuus edellyttää tietynlaista rytmisyyttä arkeen. Ei pelkkää sata lasissa painamista, vaan taukoja. Eikä pelkästään taukoja, vaan erimittaisia taukoja. Tarvitaan lyhyempiä taukoja, mutta myös pidempiä taukoja, joita kutsun suvantokohdiksi. Niissä pitäisi ymmärtää olla tekemättä yhtään mitään. Silloin vain maataan rauhassa ja katsellaan kattoon ja annetaan ajatusten viilettää ja leijailla. Sieltä ehkä syntyy jotain odottamatonta.”

Siksi meillä on Kubon toimistolla kaksi Fatboy-säkkituolia, joissa voi laiskasti löhötä, katsella kattoon tai seinämme vuorimaisemaa (ks. kuva).

Maksoin eilen 8 euron lipun päästäkseni katsomaan kahden yrityksen sisältömarkkinointia. Kaksi dokumenttia: Peak Performancen Between Places ja North Facen Mission Antarctic. Relaa.comin järjestämä leffailta.

Between Places on näistä enemmän elämyksellinen dokumentti arktisesta kiipeilystä ja purjeveneilystä Grönlannin rannikolla. Leffan voi katsoa Vimeosta myös ilmaiseksi tästä linkistä.

North Facen Mission Antarctic on enemmän osa vaatemalliston markkinointia, vaikka leffasta sitä ei huomaa. Koko leffa on liitetty North Facen Steep Series malliston markkinointiin, mikä näkyy hyvin saitilta. Dokumentti ei tätä alleviivaa, ja hyvä niin. Siksi se toimii, ei ole ilmaiseksi katsottavissa, maksusta toki Vimeosta löytyy. Suosittelen seikkailunnälkäisille.

Kaikkien markkinoijin kannattaa tutustua tarkemmin näihin kahteen esimerkkiin ja kysyä: minkälainen dokumentti, josta kuluttajat ovat valmiit maksamaan, sopisi minun yritykselleni. Sen jälkeen voikin miettiä, miten se kannattaisi toteuttaa ja mitä kaikkea koko projektista saisi irti oman liiketoiminnan parantamiseksi.

Miten pk-yritykset tekevät B2B-bisneksessä sisältömarkkinointia? Tämä pohjoisamerikkalainen Content Marketing Instituten tuottama tutkimus antaa hyvän vertailukohdan miettiä omaa sisältömarkkinoinnillista tekemistä Suomessa. Esitys kannattaa vilkaista kokonaan. Tässä muutama mielestäni huomionarvoinen poiminta:

• 94% pk-yrityksistä (b2b) tekee sisältömarkkinointia.
• 78%:lla on sisäinen omistaja sisältömarkkinoinnille.
• 48%:lla on dokumentoitu sisältömarkkinoinnin suunnitelma, sisältösrategia.
• 45% kokee olevansa sisältömarkkinoinnissa tehokkaita, ja heillä on muita selvästi useammin dokumentoitu sisältöstrategia ja vastuuhenkilö johtamassa sisältömarkkinointia, sekä tuottavat enemmän sisältöä kuin vuotta aiemmin.
• Top 5 sisältömarkkinointi: Some (Linkedin, Twitter, Facebook), artikkelit omalla sivustolla, uutiskirjeet, blogit ja videot.
• Top 3 tavoitteet: Bränditietoisuus, liidien generointi ja uusasiakashankinta.
• 27% keskimäärin kulutetaan sisältömarkkinointiin koko markkinointibudjetista.
• Top 3 haasteet: Ajan puute, kyky tuottaa tarpeeksi sisältöjä, budjetin puute.

Uusin muotilehti Porter on toimituksellisesti laadukas ja iso paketti. Sitä ei erota mediayhtiöiden huippujulkaisuista muu kuin julkaisija. Mediayhtiön tilalta lehteä julkaisee iso muotiverkkokauppa Net-a-porter.

Tässä muutamia lukuja ensimmäisestä lehdestä:

• 284 sivua
• ensimmäiset 26 sivua muotibrändien mainoksia
• kaikkiaan 72 sivua muotibrändien mainoksia
• 8 sivua omia mainoksia
• 66 sivun muotikuviin perustuva loistelias ostoskatalogi
• 138 toimituksellista sivua
• painaa arviolta yli kilon
• ilmestyy 6 kertaa vuodessa
• tilaushinta 45 euroa
• Net-a-porter mobiilisovelluksen avulla lehden sivut muuttuvat verkkokaupaksi

Ensikuulemalta tässä kaikeassa ei tuntuisi olevan järkeä. Miksi kauppa laittaisi rahansa loisteliaan hyvän aikakauslehden tekemiseen? Suomessahan suunta on ollut toinen. Kauppojen aikaisemmin toimituksellisesti hyvät lehdet Pirkka ja Yhteishyvä ovat muuttuneet yhä enemmän mainosmaisiksi ostoskatalogeiksi, ovat supistuneet ja menossa digitaalisiksi pois printistä. Stockmann lopetti Exclusive-lehden ja keskittyy nyt ostoskatalogien julkaisemiseen.

Onko siis maailman johtava muotirändejä myyvä verkkokauppa tehnyt virheen mennessään suuntaan josta Suomessa luovutaan? No, ainakin yksi asia erottaa Porterin suomalaisten kauppojen aikakauslehdistä. Se on laatu. Porter on samaa tasoa kuin parhaat aikakauslehdet. Suomen kauppojen aikakauslehdet olivat parhaimmillaankin ihan hyviä, keskitasoa. Keskimääräinen taso ei vain enää riitä.

Mitä järkeä isossa painavassa aikakauslehdessä sitten verkkokaupalle voisi olla? Paljon, vastaan.

Muotiverkkokaupalla on valmis lehdestä  innostuneesti kiinnostunut asiakaskunta ja myyntikanava. Tilausten myyminen verkon kautta on kustannustehokasta ja kohdistuu juuri oikeaan kohderyhmään.

Verkkokaupan tavarantoimittajat ovat isoja mainostajia, jotka haluavat saada saman muodista intohimoisesta kiinnostuneen kohderyhmän huomion itselleen.

Lehden sisältö ja sen luominen ostettavaksi lisää verkkokaupan myyntiä.

Lehden tilaajat ja mainostajat maksavat tästä verkkokaupan markkinointivälineestä, joten verkkokauppa voi tehdä lehden jopa voitollisena. Mutta sen ei tarvitse. Kun Voguen kustantaja Condé Nast tarvitsee lehden tuottamiselleen hyvän jatkuvan voiton, Net-a-porter voi kilpailijana tehdä Porter-lehteä tarvittaessa omakustannushintaan tai jopa tappiolla markkinointi-investointina.

Jos molemmat lehdet ovat yhtä hyviä, perinteinen mediayhtiö on heikoilla tässä kilpailussa. Tulevaisuuden muotilehtien liiketoimintamalli suosii kauppojen lehtiä. Jos kaupat vain ymmärtävät saman kuin Net-a-porter. Lehden pitää olla toimituksellisesti ihan yhtä hyvä kuin sen pahimmat kilpailijat. Tätä monen kauppiaan on vaikea ymmärtää. Net-a-porterin perustaja Natalien Massenet on tämän ymmärtänyt. Mutta ennen verkkokauppiaan uraa hän olikin muotitoimittaja.

PS. Jos olisin Verkkokauppa.comin Samuli Seppälä, keskustelisin paraikaa Sanoman kanssa myynnissä olevan MB-lehden ostamisesta. Enkä heikentäisi sen toimituksellista laatua millään tavalla, päinvastoin.

Museoliitolla on mahtava tavoite. Miljoona uutta kävijää. Pidän museoista ja näyttelyistä, ja käyn niissä säännöllisesti. Museot tavoittavat kaltaiseni säännölliset museokävijät kyllä. Mutta miten erilaiset museot voisivat tavoittaa ne, jotka eivät ole koskaan käyneet museoissa, ja ne, jotka käyvät museoissa harvemmin kuin kerran vuodessa?

Oman median rakentaminen ja sisältömarkkinoinnin keinot ovat yksi vastaus, miten löytää miljoonaa uutta kävijää. 9 ammattilaisten vinkkiä kiinnostavan oman median rakentamiseen. Siinä aihe alla olevaan esitykseeni, jonka pidin viime viikolla Museoliiton Miljoona uutta kävijää – markkinointiseminaarissa.

Sisältömarkkinoinnissa onnistumisen suurin este on yritysten markkinoinnin haluttomuus / kyvyttömyys / vaikeus (valitse mieleisesi sana) tarvittavan näkökulman muutokseen.

Me kaikki tiedämme, kuinka mukava illanvietossa on keskustella sellaisten ihmisten kanssa, jotka kertovat vain itsestään. Minä, minä, minä… ja vielä kerran minä. Kovin kauan tuollaisia tyyppejä ei jaksa kukaan kuunnella.

Miksi ihmeessä sitten brändit kuvittelevat, että me kuluttajina haluamme kuulla kuinka brändit puhuvat koko ajan vain itsestään samalla tavalla. Minä, minä, minä… kaikuu brändien puheessa. Niinpä.

Tässä vaiheessa huomautan, että en tarkoita etteikö ihmisten tai brändien kannata kertoa tarinoita myös itsestään minä-muodossa. Totta kai kannattaa. Mutta vain silloin kun on oikeasti hyvää kerrottavaa eikä koko ajan jatkuvasti.

Sisältömarkkinoinnissa yritysten tulee kääntää katseensa ja kertomisen tapansa pois omasta navasta ja astua omien asiakkaiden saappaisiin, aivoihin ja sydämiin. Mitkä ovat omien asiakkaiden ongelmat, arjen haasteet, tarpeet, kiinnostuksen kohteet ja intohimot? Näihin kysymyksiin sisältömarkkinoinnissa tuotetaan vastauksia, jotka auttavat ja viihdyttävät asiakasta silla tavalla, että asiakas menestyy paremmin ja voi paremmin ja samalla sisältömarkkinointia tekevän yrityksen liiketoiminta hyötyy siitä esimerkiksi asiakkaiden sitoutumisella, ostoprosessin lyhentymisellä, asiakasmäärän kasvulla, keskiostoksen kasvulla jne.

Tämä kaikki on helposti sanottu, mutta paljon vaikeammin tehtävissä, koska markkinointiviestinnän ydin on vuosikymmeniä ollut miten kertoa ja viestiä omasta itsestä ja omista tuotteista ja saada nämä viestit mediassa läpi mahdollisimman hyvin. Tämä vanha toimintamalli enää ei toimi niin hyvin kuin ennen ja nyt pitäisi toimintatapaa kääntää  toisenlaiseksi.

Modernin markkinointiviestinnän näkökulmana pitäisi olla oman asiakkaan näkökulma aivan yhtä voimakkaana kuin oman brändin ja tuotteiden näkökulma. Tämä näkökulman muutos on markkinoinnin vaikein asia tällä hetkellä. Yritykset, jotka siihen pystyvät parhaiten, rakentavat itselleen markkinoinnillisen kilpailuedun.

Ja tähän loppuun häpeilemätön mainos: Me Kubossa voimme tarinankerronnan ja median konkareina auttaa sinua muuttamaan markkinointiviestinnän näkökulmaa omasta brändistä asiakkaisiisi. Ota yhteyttä!

Contently kertoi äskettäin mitä Coca-Cola on saavuttanut ja oppinut  reilun vuoden aikana: One year later, Is Coca-Cola Journey a Success?. Tässä muutamia otteita ja omia näkemyksiäni kokiksen matkassa mediana.

1.1 miljoonaa lukijaa kuukaudessa on vähän

Kokiksen digitaalista lehteä lukee keskimäärin 1.1 miljoonaa kävijää kuukaudessa. Kansainväliseksi mediabrändiksi se on vielä vähän. Vertailuksi: Virvoitusjuomajätin pahan kilpailijan Red Bullin kuukausittainen aikakauslehti  The Red Bulletin ilmestyy neljällä eri kielellä ja sen maailmanlaajuinen levikki on 3,1 miljoonaa kappaletta.

Data ohjaa mutta ohjaako oikeaan suuntaan

Kaikki mitä Coca-Cola Journey julkaisee, perustaa dataan. Miljoona nyt kokiksen mediaa lukeva päättää käyttäytymisellään mihin suuntaan kokis sisältöjään kehittää. Kestävästä kehityksestä kertovat sisällöt eivät kiinnosta ja niiden määrää vähennetään. Ruoka ja musiikki kiinnostavat ja niiden määrää lisätään.

Sinänsä fiksua. Mutta tämä lähestymistapa ei suosi sellaisten uusien kävijöiden houkuttelua, joita sivuston nykyinen sisältö ei kiinnosta.

Data on paljastanut, että sivuston kävijöitä Coca-Cola kiinnostaa brändinä odotettua enemmän. Coca-Colan mainoksista ja historiasta kertovat tarinat ovat yllättäneet suosiollaan.

Tämä viittaa siihen, että Coca-Cola tavoittaa nyt hyvin ne, jotka ovat brändistä paljon kiinnostuneet. Mutta miten kokis tavoittaisi mediallaan ne, jotka eivät vielä firman virvoitusjuomia juo?  Miljoonan taalan kysymys, kun kaiken tavoitteena on liikevaihdon tuplaaminen.

Yli 1200 tarinaa julkaistu vuodessa

Coca-Cola Journeyn toimituksessa työskentelee seitsemän henkilöä. He ja joukko freelancereita tuottavat sivustolle 2-3 uutta tarinaa päivittäin. Ensimmäisen vuoden aikana sivustolla julkaistiin yli 1200 tarinaa.

Coca-Cola Journeyn luvataan uudistuvan lähitulevaisuudessa. Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan. Yksi suunta on selvä: kansainvälinen laajentuminen maakohtaisiksi digitaalisiksi julkaisuiksi.

Paikalliset versiot yli 30 maahan

Journey´sta on tulossa paikallinen versio yli 30 maahan vuoden 2014 aikana. Tähän mennessä maakohtaisia sivustoja on livenä Australiassa, Saksassa, Japanissa, Ukrainassa, Marocossa, Venäjällä ja Uudessa-Seelannissa. Suomen versiosta en ole löytänyt mainintaa.

Viime perjantaina sain kunnian olla mukana Digitalist Marketing Forum 2014 paneelissa viisaiden ja kokeneiden ammattilaisten kanssa. Tässä kirjoituksessa vedän yhteen langanpäitä ja erinomaista keskustelua, jota me panelistit ja pääpuhujat kävimme markkinoinnin tulevaisuudesta ja sisältömarkkinoinnista.

Tiivistin keskustelussa markkinoinnin tulevaisuuden kolmeen asiaan:

• Palvelu
• Vuorovaikutus
• Asiakaskokemus

Olen tullut markkinointiviestintään journalismin ja median kautta tilanteessa, jossa markkinointiviestintä toimialana muuttuu aivan yhtä nopeasti kuin mediabisnes. Teknologinen kehitys ja kuluttajien käyttäytymisen muutos on johtanut kahteen merkittävään asiaan. Se mikä ennen toimi, ei enää toimi. Toiseksi, nyt jokainen brändi ja yritys voi rakentaa omaa mediaa ja tavoittaa asiakkaansa suoraan ilman perinteisen median välittäjän roolia.

Ostoprosessi muuttui, markkinoinninkin on muututtava

Vaikka moni markkinointijohtaja odottaa vanhojen hyvien aikojen paluuta, näin alan konkarit kertovat, markkinointi ei enää palaa entiselleen. Markkinoinnin tekeminen on muuttunut lopullisesti.

Miksi näin? Koska kaikkien asiakkaiden ostoprosessit ovat muuttuneet ja muuttuvat yhä nopeasti. Markkinoinnin pitää seurata asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutosta.

Kuluttajat hakevat tietoa ostopäätökselleen ensisijaisesti lähipiiristään ja verkosta pääasiassa hakukoneiden ja sosiaalisen median palvelujen kautta.

Yritysasiakas on kulkenut kaksi kolmasosaa, jopa neljä viidesosaa, koko ostoprosessista ennen kuin hän tapaa myyjän. Yritysasiakkaan ostoprosessissa internet on kasvanut merkittävimmäksi tiedonlähteeksi.

Jos yritys ei tavoita potentiaalista ratkaisua etsivää asiakasta ajoissa, yrityksen kyky vaikuttaa asiakkaan hankintapäätökseen on heikko, oli tuote tai palvelu kuinka hyvä tahansa. Tämä pätee niin kuluttajiin kuin yritysasiakkaisiin.

Sisältömarkkinointi on tehokas keino tavoittaa tietoa hankkiva ja päätöstään tarvitseva asiakas ajoissa. Ei ainoa, mutta mainio ja aivan liian vähäisesti käytetty keino.

Sisältömarkkinointi tekee asiakkaasta sankarin

Sisältömarkkinointi on tehokas keino, koska se kääntää markkinoinnin painopistettä itsensä puhumisesta (mainonta) asiakkaan auttamiseen (sisältömarkkinointi).

Asiakas on lopulta kiinnostunut vain ja ainoastaan itsestään. (Huom! Joskus harvoin brändit kykenevät rakentamaan itsestään loistavan tarinankerronnan keinoin vetovoimaisen brändin, jonka tuotteista asiakkaat ovat kiinnostuneet. Tämä tapaus Apple on kuitenkin poikkeus säännöstä ja mitä luultavammin et työskentele Applella.)

Omia ongelmiaan ratkova ja intohimoisesti harrastava asiakas ei jaksa kuunnella yritysten “minä, minä, minä” markkinointituubaa. Ei vaikka itsestä puhuminen puettaisiin mihin kaapuun tahansa.

Sen sijaan yrityksen kannattaa tarjota erinomaisesti tehtyä asiakasta auttavaa, viihdyttävää, palvelevaa ja opastavaa tietoa. Sisältömarkkinointi auttaa asiakkaitaan menestymään paremmin, viihtymään paremmin ja tulemaan sankareiksi tuottamalla oikeanlaista palvelevaa ja tarinallista sisältöä relevanteissa tilanteissa.

Tee asiakkaastasi sankari. Auta asiakastasi menestymään. Älä markkinoi, älä myy.

Sisältömarkkinointi ei ensisijaisesti ole myyntiä eikä markkinointia vaan palvelua. Sisältömarkkinointi on pitkäjänteistä asiakaskokemuksen rakentamista.

Sisällöt yrityksen bisneksen parantajina

Sisällöt eivät parhaimmillaan ole vain markkinointia vaan koko yrityksen liiketoiminnan parantamista. Oikeat sisällöt oikeissa paikoissa parantavat yritysten liiketoimintaa monessa paikassa: niin asiakaspalvelussa, tuotekehityksessä, markkinoinnissa, viestinnässä, myynnissä, rekrytoinnissa kuin julkisuuskuvassa.

Tulevaisuuden markkinointi puhuu omasta mediasta, vuoropuhelun rakentamisesta ja asiakaskokemuksesta strategisena kilpailuetuna.

Siksi tiivistän markkinoinnin tulevaisuuden näihin kolmeen kohtaan: palvelu, vuorovaikutus, asiakaskokemus. Jos mikä tahansa markkinointiviestinnällinen teko – oli se sitten mainontaa, viestintää, sisältömarkkinointia, sosiaalista mediaa, suoramarkkinointia etc – ei rakenna mitään näistä kolmesta, yritys tuhlaa rahojaan.

Tässä asiakaspalvelu sisältömarkkinointina kirjoituksen toisessa osassa kerron, mitä hyötyä Finnmatkat saa, kun sen asiakaspalvelu vastaa lasten kanssa matkustavien kysymyksiin julkisesti Vauva.fi:n keskustelupalstalla ja samalla tuottaa asiakkaitaan palvelevaa sisältöä.

Finnmatkat on vuodesta 2009 lähtien vastannut lasten kanssa matkustamiseen liittyviin kysymyksiin Vauva.fi:n keskustelupalstalla. Kohta Finnmatkat on vastannut 2000 kysymykseen ja homma sen kun jatkuu.

Näin se tehtiin

Asiakaspalvelullinen lähestymistapa sisältömarkkinointiin sopii Finnmatkoille, koska yritys haluaa positioida itsensä asiakaspalvelullisena matkatoimistona tärkeälle kohderyhmälleen, lapsiperheille.

Finnmatkat rakensi kysymyksiin vastaavan tiimin asiakaspalvelutiimistä ja myös muualta organisaatiosta henkilöiden sisäisen motivaation perusteella. Tärkeintä tiimiä kasatessa on ollut oma kiinnostus ja innostus kirjoittaa kysyjille hyviä vastauksia.

Tavoitteena 6-7 henkilön vastaustiimillä on vastata niin laadukkaasti ja kerralla, ettei kysyjän tarvitse kysyä uudestaan tarkennusta.

Vuosien varrella Finnmatkojen tiimi on oppinut mikä toimii ja mikä ei. Esimerkiksi omat keskustelunaloitukset eivät ole kiinnostaneet keskustelupalstan kävijöitä vaan ne on koettu liian tyrkyttäväksi. Uudet hotellit kiinnostavat paljon, joten niitä koskeviin kysymyksiin on panostettu. Lisäksi osa kysymyksistä on niin henkilökohtaisia, että ohjaus puhelinpalveluun on osoittautunut tärkeäksi.

Tuloksia ja oppeja

Mitä Finnmatkat on sitten saanut tulokseksi tästä pitkäaikaisesta sisältömarkkinoinnillisesta asiakaspalvelusta?

1. Se on profiloinut Finnmatkoja asiakaspalvelullisena matkatoimistona.
2. Koska vastaukset kysymyksiin ovat julkisia, se on pakottanut panostamaan vastausten laatuun. Paljon kysytyistä kysymyksistä on koottu sisäinen kysymys/vastauspankki, mikä on havaittu erinomaiseski ja se on parantanut asiakaspalvelun laatua joka paikassa.
3. Se on tuonut myös vähän myyntiä, vaikka matkojen myynti ei ole ollut suoranaisena tavoitteena, ja vähentänyt soittoja asiakaspalveluun.

Mielestänä tämä case on hyvä esimerkki sisältömarkkinoinnista, koska

Tämän kirjoituksen Finnmatkoja koskevat tiedot on julkisesti kerrottu MARK Suomen markkinointiliiton järjestämän digiseminaarin esityksessäni.

Hyvä asiakaspalvelu ja sisältömarkkinointi ovat paljon lähempänä toisiaan kuin moni haluaa ajatella. Sisältömarkkinoinnin ja asiakaspalvelun yhdistäminen on vain pahuksen vaikeaa, koska yritysten sisällä markkinointi ja asiakaspalvelu harvoin keskustelevat tiiviisti keskenään.

Silti se kannattaisi. Vaikka näin. Sisältömarkkinoinnista vastaava tiimi istahtaa alas asiakaspalvelutiimin kanssa tavoitteena hyvin yksinkertaisesti löytää kaikki yleiset ja asiakkaille tärkeät ongelmat ja kysymykset, joissa asiakkaat ottavat yhteyttä asiakaspalveluun. Mielummin sata kuin kymmenen.

Mitään uutta tässä ei oikeastaan ole. Yritysten asiakaspalveluissa on jo pitkään luotu vastauspankkeja yleisimpiin kysymyksiin ja niiden pohjalta on koottu verkkosivustoille yleisimmin kysytyt kysymykset -osio. Tämä kaikki vain on tehty puhtaasti asiakaspalvelun näkökulmasta ilman markkinoinnillista näkemystä.

Kun kaikki yleiset ja tärkeät asiakkaiden esittämät kysymykset on löydetty, sisältömarkkinoinnista vastaava tiimi alkaa luoda ja tuottaa kiinnostavasti tehtyjä opastavia sisältöjä, jotka vastaavat löydettyihin kysymyksiin ja antavat samalla vielä enemmän.

Parhaimmillaan tämä toimintatapa on pelastanut yrityksen konkurssilta ja luonut yrityksen sisällöistä oman alansa keskeisimmän tiedonvälittäjän. Näin kävi lasikuituisia uima-altaita rakentavalle River Poolsille, joka nousi konkurssin partaalta menestykseen vastaamalla blogissaan kaikkiin asiakkaiden esittämiin kysymyksiin mahdollisimman hyvin ja puolueettomasti.

Lue River Poolsin casestä aiemmasta kirjoituksestani: Bloggaaminen pelasti yrityksen konkurssilta.

Ensi viikolla jatkan tästä samasta teemasta mielenkiintoisen esimerkin kanssa: Sisältömarkkinointi asiakaspalveluna, osa 2 – case X

Vuosi 2013 on ollut mainio vuosi. Päätin korporaatioelämän ja hyppäsin entreprenöörin kiinnostavaan, vapaaseen, epävarmaan ja koukuttavaan elämään. Syntyi tarinoiden ja sisältöjen Kubo, vuoden 2013 paras oma tarinani.

Kuusi muuta vuoden 2013 parasta, siis luetuinta, mediablogissani julkaistua tarinaa ovat tässä. Jos et ole vielä vilkaissut niitä, lue, koska yleisö tietää mitä kannattaa lukea.

Ja parhaat sisällöt tarjoaa mainostaja

”Mitä jos perinteisiä vain journalismiin keskittyneitä mediayhtiöitä ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun mainostajat alkavat mediayhtiöiksi ja tarjovat yleisölle parhaat sisällöt paremmilla resursseilla ja palkkaamalla parhaat journalistit?”

Asiantuntija tarvitsee oman henkilökohtaisen sisältöstrategian – Helppo sisältöstrategia

”Yritykset eivät ole ainoita, jotka tarvitsevat sisältöstrategian. Myös yksittäiset asiantuntijat tarvitsevat oman henkilökohtaisen sisältöstrategian, jotta omasta asiantuntijuuden rakentamisesta tulisi suunnitelmallisempaa, tavoitteellisempaa ja tuloksellisempaa.”

Minulla on unelma. Haluatko hypätä mukaan?

”Minulla on unelma. Haluan voittaa pelon. Haluan auttaa suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaisia yrityksiä menestymään sen avulla minkä osaan hyvin. Haluan auttaa yrityksiä ja organisaatioita rakentamaan ja luomaan omia menestystarinoitaan.”

Kapinallinen blogivinkki: Epäilyttävän humoristisen yritysblogin julkaiseminen salaa johdolta

”Tehkää se salaa, jos sinä ja tiimisi uskotte omaan äänensävyltään hieman epäilyttävän blogin ideaan. Joskus todella kannattaa olla kapinallisia ja tehdä ensin, pyytää jälkikäteen johdolta anteeksi eikä kysyä lupaa joka asiaan.”

19 asiaa joita et tiedä mediayhtiöstä nimeltään Red Bull

”Red Bullin kansainvälisen mediayhtiön nimi on Red Bull Media House, jonka valikoimiin kuuluu muun muassa viisi aikakauslehteä, kolme tv-kanavaa, online-palveluita, mobiilioperaattori, elokuva- tv-studio, musiikkistudioita, levy-yhtiö ja radiokanava sekä 25 erilaista mobiili- ja tablettisovellusta.”

Näin tein blogihitin – 7 vinkkiä menestysjutun luomiseen

”Satakertaistin blogini kävijämäärät viime viikolla yhdellä ainoalla blogikirjoituksella: ”19 asiaa joita et tiedä mediayhtiöstä nimeltään Red Bull”. Julkaisupäivän aikana kirjoitus keräsi 6041 sivunlatausta ja julkaisuviikon aikana 9089. Loistavia lukemia minkä tahansa suositun blogin yhdelle kirjoitukselle. Sain aikaan blogihitin.”

Kiitos vuodesta 2013

Kiitän teitä lukijani ja kommentaattori innostavasta vuodesta 2013. Suuntana on tulevaisuuden rakentaminen. Toivotan kaikille uuden rakentajille mainiota ja näkemyksellistä tulevaa vuotta. Kippis vuodelle 2014.

Mitä sisältömarkkinoinnissa tapahtuu vuoden 2014 aikana? Mikä osa on hypeä ja laantuu? Mitkä asiat toimivat, paranevat ja laajenevat. Mihin eturivin yritykset panostavat? Näin vuoden lopulla jokainen laatii omia trendiraporttejaan omilla menetelmillään.

Me kävimme läpi Kubon tiimillä Joe Pulizzin johtaman Content Marketing Instituten koostaman 50 ennusteen listan ja poimimme sieltä 5 omasta mielestämme olennaisinta näkemystä suomalaisille yrityksille tutkittavaksi tarkemmin.

Tässä viisi oleellista sisältämarkkinoinnin trendiä vuodelle 2014:

”Sadly, brands will struggle to do more than shill their wares. Hopefully, the smart ones will start seeing content as an engine to extend the brand narrative beyond advertising. Content as means of brand personalization will be key. We will also see new tools (like Buffer app) to help automate and organize this mass content as well.”   Mitch Joel @mitchjoel Twist Image

”Content becomes the currency of the Modern Sales professional. Sales people will use content to be part of the buyer´s learning party (57% of the buying process is done prior to engaging Sales). The modern sales professional is a content connoisseur and an information concierge with a strong personal brand.”   Jill Rowley @Jill_rowley Oracle

”What will separate the long remembered from the quickly forgotten will be the ability to connect all brand activities into a positive-sum experience. Winner brands will be Secretaries of Understanding, Champions of Network Smarts, and Meaningful Actions Agents who master the ability to draw relationship between relationships.”   Valeria Maltoni @ConversationAge Conversation Agent

”Next year sees the rise of much more quality and long-form content. Sites aggregating masses of low-value keyword-stuffed articles for SEO is over, thanks to Google. We´ll see content mill and revshare junk-article sites continue to plunge in shearch rankings and traffic. Many such platforms will die, merge, or go in new directions for content development.”   Carol Tice @TiceWrites Make a Living Writing

”As brands develop content marketing strategies (and they will), they will scale back the number of channels they use and the amount of content they push. This will Streamline the lead generation process and improve overall quality”   Mike Mooney @michaelmooneyy SRI International

Jos ja kun sisältömarkkinoinnin tulevaisuus kiinnostaa, kannattaa kahlata koko 50 ennusteen lista läpi tästä Content Marketing Instituten Slideshare-esityksestä:

Sisältömarkkinointi kiinnostaa yrityksiä ja monet yritykset suunnittelevat tutkimusten mukaan siihen kuluvan rahapotin kasvattamista. Mutta, silti harva yritys on valmis loistavien sisältöjen avulla liiketoiminnan kasvattamiseen. Miksi?

Lyhyt vastaus: Sisältömarkkinointi vaatii taitoja, joita yrityksillä ei vielä ole.

Sisältömarkkinointi on haastavaa markkinoijille, koska se vaatii usean asian muuttamista. Yksi oleellinen muutos on siirtyä myynnillisestä kampanjakeskeisyydestä jatkuvaan johdettuun asiakasta palvelevaam sisällöntuotantoon. Toimiva sisältömarkkinointi ei ole sarja kampanjoita vaan jatkuva johdettu ja mitattu toimintatapa. Urheilukielellä: pikamatkanjuoksijoista tulee harvoin hyviä maratoonareita. Tällainen toimintatavan muutos ei ole helppo.

Hyvä sisältömarkkinointi vaatii hyviä sisältöjä hyvin tehtynä. Helpommin sanottu kuin tehty, ja ensimmäinen askel ylitettäväksi on se, kenen mielestä yrityksen tuottamien sisältöjen tulisi olla mainioita. Ei mainostoimiston, ei kilpailujen tuomaristojen eikä markkinointijohtajan mielestä vaan asiakkaan mielestä. Näkökulma on aina asiakkaan ja tarinoiden sankarina on asiakas eikä brändi.

Tarinat, kuvat, videot, piirrokset ja animaatiot vaativat kukin omat ammattilaisensa ja tarinankerronnan taidot erinomaisen asiakastuntemuksen lisäksi. Miten tarina koukuttaa, liikuttaa ja vaikuttaa?

Näiden taitojen löytäminen markkinointialan toimistoista tai niiden kehittäminen yrityksen sisällä ei ole helppo tehtävä. Tarinankerronnan taitojen hankkimisen lisäksi markkinointiviestinnän toimintatapoja on muutettava myös.

Yritysten markkinointiviestinnän organisaatiota pitäisikin johtaa ja kehittää kuten erinomaisen median toimitusta. Koska jokainen yritys on oma media.

Harva yritys on tähän vielä valmis. Ne, jotka ovat, pystyvät rakentamaan omasta mediasta kilpailuedun itselleen.

Tässä yhteenveto linkkeineen neljästä jutusta, jotka olen kirjoittanut syksyn aikana Digitalist Networkin saitille, uusimmasta vanhimpaan:

Onnelliset sukat valloittavat maailmaa

Kuvittele ajatuksiisi suomalainen startup-yritys, joka Slushissa pitchaa sijoittajille onnellisista värikkäistä kuviollisista sukista, joita myydään ympäri maailmaa kivijalkakaupoissa ja verkossa ja jotka lisäävät ihmisten onnellisuutta ja joihin huippusuunnittelijat haluavat luoda omia kuvioitaan. Onnelliset sukat bisnes hakee rahoitusta nopeaan kansainvälistymiseen. Lue lisää…

Case Netflix – Näin sisältökulttuuri auttaa asiakaspalvelussa

Lokakuun timanttiseksi asiakaspalvelun malliesimerkiksi nousi paljon jaettu Netflixin asiakaspalvelijan keskustelu chatissa ongelmasta yhteyttä ottaneen asiakkaan kanssa.

Asiakaspalvelija rakensi ongelmanvalituskeskustelusta sisällöllisen viihdyttävän tarinan, jonka päätyttyä asiakaspalvelijan kysymykseen onko vielä jotain muuta ongelmaa, jossa hän voisi auttaa, asiakas vastasi: “I almost wish there were.” Lue lisää…

B2B-sisältömarkkinoinnin tehotrendit 2014

1. Suunnitelmallisuus lisää tuloksia
2. Riittävä panostus lisää tuloksia
3. Enemmistö B2B-yrityksistä kasvattaa sisältömarkkinoinnin budjettia
Lue lisää…

Tarinoiden avulla parempaan asiakaskokemukseen

Miksi yritykset tarvitsevat tarinankertojia? Koska ihmiset ostavat mielummin niiltä yrityksiltä, jotka pystyvät vastamaan kysymykseen miksi ostaisin sinulta, kuin niiltä yrityksiltä, jotka vastaavat kysymykseen mitä voisin ostaa sinulta.

Tämän vuoksi Apple on menestynyt paremmin kuin Nokia tai Sony, Red Bull pystyy myymään energiajuomia vuosi vuodelta enemmän ja IBM on aina vaihtoehtona kun rakennetaan parempaa älykkäämpää tulevaisuutta. Tämän vuoksi Varustelekasta on kasvanut Euroopan suurin armeijan ylijäämäkaman verkkokauppa, Stockmannin verkkokauppa ei menesty, Tiimari meni konkurssiin, ja Novita kasvaa taantumassakin. Lue lisää…

Jokaisen suomalaisen teollisuusyrityksen kannattaa katsoa nämä yritysvideot ja miettiä miksi on olemassa ja miten sen kertoa omille asiakkailleen ja sidosryhmille. Tarinat myyvät tuotteita paremmin. Tylsältä kuulostava teollisuusyrityskin voi olla mielenkiintoinen.

Nykyjournalismin tapa keskittyä uutisoinnissa henkilödraamaan ja konfiktiin asioista uutisoinnin sijaan on johtamassa siihen, että jokainen kunta ja kaupunki tarvitsee vahvan oman median asioista kertomiseen. Perustelen.

Miettikääpä hetki. Kuinka moni luki tuoreeltaan viime viikon torstaina ja perjantaina, mitä kaikkia ehdotuksia  ja asioita Himasen raportissa esitetään Suomen tulevaisuudelle? En usko, että kovinkaan moni, koska journalismi Himasen raportista keskittyi henkilödraamaan, konfliktiin ja mielipiteisiin eikä itse raportin ehdotuksiin Suomen tulevaisuudelle.

Esimerkiksi HS kirjoitti päivän lehdessä (perjantai 8.11.) seuraavilla otsikoilla:
Pääjuttu: ”Manuel Castells: ”Pekkahan on yritetty tappaa” – Professori Manuel Castells syyttää kovin sanoin kateellisia suomalaisia Himasen ajojahdista”
Kakkosjuttu: ”Katainen ei halunnut ottaa kantaa kirjan tieteellisiin meriitteihin”
Kirja-arvio: ”Professori: Himasen teos ei ole tutkimusta – Professori Pertti Alasuutarin mielestä tutkimuksessa pitäisi esitellä uusia tietoja”

Draamaa ja konfliktia siis. Mitä Himasen raportissa ehdotetaan ratkaisuiksi, miten Suomea pitäisi rakentaa jotta menestyisimme myös tulevaisuudessa, jää sivuosaan draaman ja konfliktin alle.

Ja tämä on vain yksi esimerkki. Samaa tapahtuu paikallisjournalismissa. Viestintäalan kollegani Pasi Kivioja kommentoi Facebookissa asiasta käydystä keskustelusta hyvin näin:

Sama ongelma on monesti politiikan journalismin kanssa muutenkin: jos haluaisit oikeasti tietää, mitä istunnossa, puoluekokouksessa tai kunnanvaltuustossa keskusteltiin ja päätettiin, se jää monesti sivurooliin tai kertomatta kokonaan, koska henkilödraama on toimituksen mielestä kiinnostavampaa. Juuri tällä viikolla pohdin yhden kunnan viestintäihmisen kanssa sitä, miten kunta voisi kertoa tärkeistä ajankohtaisista asioista ja päätöksistä kuntalaisille, kun paikallinen lehti ei sitä osaa tai halua tehdä.

Koska journalismi keskittyy henkilödraamaan ja konfliktiin, jokainen kunta ja kaupunki tarvitsee oman median, jonka avulla kertoa oman kunnan asukkaille ajankohtaisista asioista ja päätöksistä selvällä suomen kielellä. Mitä journalistisemmin, asiallisemmin ja selväsanaisemmin tämän pystyy tekemään, sitä parempi.

Tätä voi lähteä tekemään kahdella tavalla: kunta voi palkata hyväsanaisen journalistin raportoimaan asioista tai ostaa saman palveluna viestintäalan toimistoilta, joita irtisanotut ja lähivuosina irtisanottavat journalistit perustavat. Molempien pohjalle tarvitaan hyvä perusteellinen suunnitelma, sisältöstrategia.

Paikalliselle medialle jää henkilödraamasta uutisointi, konfliktien etsiminen ja epäkohtien paljastaminen.

Tiivistäen: Myös kunnat ja kaupungit tarvitsevat, aivan samalla tavalla kuin yritykset ja organisaatiot, suunnitelman oman median rakentamiseksi ja hyvien palvelevien sisältöjen luomiselle.  Jokaisen kunnan tulisi miettiä omassa viestinnässään, miten se voi informoida, opastaa ja auttaa omia kuntalaisia erinomaisen sisällön keinoin.

Yritykset eivät ole ainoita, jotka tarvitsevat sisältöstrategian. Myös yksittäiset asiantuntijat tarvitsevat oman henkilökohtaisen sisältöstrategian, jotta omasta asiantuntijuuden rakentamisesta tulisi suunnitelmallisempaa, tavoitteellisempaa ja tuloksellisempaa.

Kun puhuin tästä asiasta viime viikolla Sosiaalisen median seminaarisarjan puheenvuorossani, asia herätti paljon kiinnostusta. Yleisöstä vain muutama nosti käden ylös kun kysyin kuinka moni oli tehnyt itselleen sisältöstrategian.

Siitä sain sytykkeen kirjoittaa tämän postauksen ja jakaa muutaman asian asiantuntijan helpon henkilökohtaisen sisältöstrategian tekemiseksi.

Asiantuntijan sisältöstrategian ei tarvitse olla monimutkainen. Helppo, suoraviivainen ja yksinkertainen riittää. Kunhan siinä otetaan ensimmäisenä kantaa kenelle asiantuntija haluaa viestiä ja millaisin tavoittein. Kohderyhmät ja tavoitteet.

Tavoitteesta kannattaa yleensä lähteä liikkeelle. Asiantuntijalle tavoitteita voivat olla oppiminen, oman osaaminen näyttäminen, uuden työpaikan hakeminen, oman henkilöbrändin rakentaminen tai vain oman työnteon tekeminen hauskemmaksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi pitää löytää oikeat kohderyhmät, kenelle luoda sisältöjä ja kenen kanssa verkossa keskustella.

Näiden kahden asian (kohderyhmät ja tavoitteet) perustalle rakentuu millaista sisältöä asiantuntijan kannattaa luoda ja kuratoida, millä tyylillä, missä kanavissa ja millaisella julkaisurytmillä. Kuinka paljon aikaa ja energiaa on valmis käyttämään, määrittää myös näitä asioita.Kanavat, sisällöt, tyyli ja jukaisukalenteri.

Omaa blogimediaa suosittelen kaikille asiantuntijoille oman asiantuntijuuden rakentamisen perustana. (Yli kahdeksan vuoden bloggauksen kokemuksella tämän sanon, perustin Mediablogin 22.2.2005). 

Jokaisella asiantuntijalla sisältöstrategian yhtenä osana pitäisi olla oppiminen ja muiden saman alan asiantuntijoiden kanssa verkottuminen. Verkottumisen lisäksi asiantuntijan työssä pitää olla myös hauskaa, ja oma sisältöstrategia auttaa siinäkin Ainakin minua on auttanut.

Digitalist Networkin

Mitä tässä välissä on tapahtunut? Kolme asiaa.

1) Vuonna 2009 perustettiin Aalto Entrepreneurship Society, joka on nyt Euroopan suurin aktiivinen opiskelijavetoinen yrittäjäyhteisö.

2) Vuonna 2008 perustettiin syksyn loskan keskelle startup-konferenssi Slush, joka alkoi pienestä mutta keräää tänä vuonna 5000 osallistujaa ja alkaa olla yksi maailman parhaista startup-tapahtumista.

3) Vuonna 2010 perustettiin Startup Sauna, joka kokoaa yhteen kasvuyrittämisen ekosysteemin Aalto-yliopiston sisälle ja auttaa kehittämään innovaatioista startup-yrityksiä.

Jotta Suomi voisi olla entistä paremmin digitaalisoitumisen hyödyntäjä ja saada rakennettua innovoinneista uusia yrityksiä, sama asennemuutos pitäisi saada aikaan toisen kouluasteen oppilaitosten opiskelijoissa ja myös peruskoulussa. Suomen koululaitoksen pitäisi olla edelläkävijä myös digitaalitekniikan hyödyntäjänä ja yrittäjyyttä edistävän innovaatiopedagogiikan opettamisessa.

Lukiot, ammattikorkeat ja peruskoulut tarvitsevat saman muutoksen

Osa opettajista on jo herännyt. Tänään HS:ssä oli mainio kirjoitus asiasta otsikolla: Tietoyhteiskunta kaipaa uudenlaista peruskoulua. Ari Ervasti ideasta lähtenyt innovaatio-pedagogiikkaan pohjautuva Innolukio auttaa lukiolaisia innovoimaan ja ideoimaan. Tulokset ovat lupaavia: Innolukion ideakilpailun voittaja Perttu Pölönen voitti EU:n tiedekilpailun, patentoi innovaationsa ja kehittää sen pohjalle yritystä.

Nyt haastan kaikki mukaan. Miten kukin voi itse auttaa muutoksen tekemisessä toisen asteen kouluissa ja peruskoulussa, jotta saamme Suomen menestymään? Minkälaisia voisivat olla lukion ja ammattikorkeakoulun Aalto Entrepreneruship Society, Startup Sauna ja Slush?Jos et muuta keksi, tule mukaan Innolukioon. Ota yhteyttä vaikka minuun. Olen mukana Innolukion edistämisessä, ja näin teini-ikäisten lasten isänä näen Innolukion kaltaiset hankkeet elintärkeänä suomalaiselle koulutukselle ja tulevaisuudelle.

Edit: Slushin perustamisvuosi korjattu oikeaksi.

Tehkää se salaa, jos sinä ja tiimisi uskotte omaan äänensävyltään hieman epäilyttävän blogin ideaan. Joskus todella kannattaa olla kapinallisia ja tehdä ensin, pyytää jälkikäteen johdolta anteeksi eikä kysyä lupaa joka asiaan. Omalla vastuulla tietenkin. Ei kannata lähettää minulle vahingonkorvausvaatimuksia.

Tässä resepti salaiselle viestintämarkkinoinnin iskutiimille epäilyttävän yritysblogin julkaisemiseksi salaa yrityksen johdolta eli miten saada edes vähän Varustelekan meininkiä oman yrityksen blogiin.

1. Harjoitelkaa haluttua epäilyttävän humoristista äänensävyä ennen blogin julkaisemista. Useiden kymmenien postausten kirjoittaminen, editointi yhdessä ja äänensävyn säätö kohdalleen kertoo konkreettisesti mistä blogissa on kysymys ja tekee hommasta hauskaa. Jo ennen ensimmäistäkään ulkopuolista lukijaa.

2. Julkaiskaa blogi irrallaan yrityssaitista puolisalaisena ja levittäkää tietoa uudesta blogista somessa. Ei se yrityksen ylin johto siellä kuitenkaan ole. Jatkakaa kuunnellen lukijoita ja valittuja mittareita. Lisää ketterää säätöä tarvitaan aina.

3. Siinä vaiheessa kun yritysjohto bloginne viimein havaitsee, sillä on toivottavasti tarpeeksi lukijoita ja se tuo tarpeeksi hyviä liidejä liiketoimintaan, jolloin johto pitkin hampain hyväksyy bloginne sen epäilyttävästä huumorista huolimatta.

News. Deals. Nonsense.

Tällä reseptillä perustettu Las Vegasissa toimivan kasinohotelliketjun Ceasars Entertainmentin Pulse of Vegas – blogi sai parhaan blogin palkinnon jenkeissä (PR Daily’s Digital PR & Social Media Award).

Blogin koko nimi: News. Deals. Nonsense. Pulse of Vegas Blog kertoo kaiken blogista. Blogi sekoittaa Las Vegasiin tulevalle turistille tarjottavat hyvät vinkit ja tarjoukset viihdyttävällä ja sarkastisella tavalla kirjoitettuihin nonsense-postauksiin. Tuloksena on blogi, joka viihdyttää ja jota luetaan kuin mediaa.

Kuinka moni hotelliketju voisi kirjoittaa omassa blogissaan kieli keskellä suuta lukuisista muista tavoista, mitä kaikkea hotellin kylpyhuoneen suihkumyssyllä voi tehdä? 11 Alternate Uses for Your Hotel Shower Cap

Näin palkinnon jakajat perustelivat parhaan blogin palkinnon antamista Pulse of Vegas -blogille:

By the time executives did catch a whiff of the blog’s existence, they couldn’t say no to it, even if they weren’t particularly happy with a post poking a little fun at a parade of horses coming down The Strip for singer Shania Twain or, worse yet, a post mentioning a competitor! The numbers were just too persuasive.

The blog attracts 80,000 unique visitors per month and boasts a bounce rate of only 4 percent, which means posts are extra “sticky.” Once visitors read one post on the site, they read another post. And then another.

Celebrities such as chef Gordon Ramsay, magician Penn Jillette, and Charlie Sheen have shared Pulse of Vegas’ posts, attracting tens of thousands of their Twitter followers to the site.

Toivottavasti jo mietit omaa salaista suunnitelmaa erilaiselle yritysblogille.

Natiivimainonta, native advertising, on terminä ärsyttänyt minua alusta lähtien. Nyt kerron miksi.

1. Koska kukaan ei ymmärrä termiä samalla tavalla

Kysy mitä natiivimainonta tarkoittaa ja saat yhtä monta erilaista vastausta kuin on vastaajaa. Jokaiselle natiivimainonta tarkoittaa eri asioita: Yhdelle se on hakutulosten perusteella kohdennettua mainontaa (Google Adwords), toiselle sponsoroituja päivityksiä (Facebook, Twitter), kolmannelle uutissivustojen yritysten tuottamaa sponsoroitua sisältöä (Buzzfeed Parner, Forbes BrandVoice), neljännelle yhtä kuin kaikki sisältömarkkinointi (Huom! Ei muuten ole!), viidennelle kaikkea mainontaa joka näytetään kuluttajalle sopivana hetkenä jolloin kuluttaja osoittaa kiinnostuneensa mainonnan kohteesta, ja niin edelleen.

2. Koska natiivimainonta ei ole mitään uutta

Natiivimainonnalla yritetään tarkoittaa, näin olen itse ymmärtänyt, sitä, että tavalla tai toisella kuluttajalle näytetään vain sellaista mainontaa, josta kuluttaja on sinä hetkenä kiinnostunut. Mutta eihän tässä ole mitään uutta. Aikakauslehdissä tällaista mainontaa on ollut pitkään. Kun Tuulilasissa on automainoksia, niin miksi niitä pitäisi alkaa kutsua natiivimainoksiksi? Hakusanamainonta on ollut tällaista mainontaa alusta lähtien. Miksi se pitäisi nimetä natiivimainonnaksi? Ja sponsoroidut twiitit olkoon sponsoroituja twiittejä.

3. Koska Facebookin sponsoroidut päivitykset ovat natiivimainontaa

Facebookin sponsoroitujen päivitysten sanotaan olevan natiivimainontaa. Jopa haukuttu bannermainonta häiritsee vähemmän kuin Facebookin päivitysvirtaan tulevat sponsoroidut päivitykset. Pelkästään tällä perusteella natiivimainonta kannattaisi nimetä uudelleen häiritseväksi mainonnaksi, jos facebookin sponsoroidut twiitit ovat natiivimainontaa.

4. Koska yritysten tuottama sisältö kannattaa julkaista yrityksen omassa mediassa

Yhtenä yleistyvänä natiivimainonnan muotona pidetään uutissivustojen yritysten tuottamaa sponsoroitua sisältöä (esimerkiksi Buzzfeed, Forbes, Huffington Post jne). Onko näiden sivustojen journalistisen sisällön virrassa julkaistu yritysten tuottama sisältö häiritsevää vai sopivaa, hyvää vai huonoa, riippuu sisällöstä itsestään. Toiseksi: Miksi emme siis kutsuisi tällaista markkinoinnin muotoa sisältömarkkinoinniksi? Ei siihen tarvita uutta termiä. Kaiken lisäksi tämä sisältömarkkinoinnin muoto ei ole paras tapa tehdä sisältömarkkinointia ja rapauttaa piilomainontamaisesti tehtynä median luottamusta (ks kohta 6).

Yritysten kannattaa aina rakentaa ensin omaa mediaa ja vasta toissijaisesti tuottaa sponsoroituja sisältöjä median uutissivustoille jo pelkästään sen vuoksi, että kuluttajat lukevat mieluiten yritysten tarinat yritysten sivustoilta.

5. Koska vain konsultit ja mediamyyjät tarvitsevat uuden sekoittavan termin

Miksi sitten natiivimainonta on terminä syntynyt? En tiedä. Mutta vaikuttaa siltä, että parhaiten siitä hyötyvät verkkomainontakonsultit, jotka saavat taas yhden syyn laskuttaa lisää asiakkailta tekemällä digitaalisesta markkinoinnista monimutkaisempaa kuin se on. Natiivimainonnasta sekoittavan terminä hyötyvät myös mediayhtiöt, jotka epätoivoisesti yrittävät kehittää uusia mediamainonnan muotoja kilpailemaan yritysten oman median ja sosiaalisen median kasvavan käyton kanssa. Näyttää siltä että mediayritykset ovat toteuttaneet tämänkin asian hivenen väärin:
Native Ads Aren’t Evil, You’re Just Doing Them Wrong.

6. Natiivimainonta piilomainontamaisesti tehtynä on tuhoisaa journalismille

Piilomainostajat ja tuotesijoittelijat käyttävät uutta termiä puolustaakseen omaa toimintatapaansa. Mehän vain tarjoamme mainostajan hyviä sisältöjä sellaisissa paikoissa etteivät ne häiritse kuluttajaa vaan ovat osa käyttökokemusta, he perustelevat. Mutta, kaikenlainen piilomainonta ja tuotesijoittelu vähentää lukijan ja katsojan luottamusta mediaan ja sen julkaisemaan journalismiin. Hyvä mainonta ei yritä piilottaa sitä, kuka viestin kertoo, koska hyvä mainonta rakentaa viestin kertojan, siis mainostajan, brändiä. Mitä vähemmän ihmiset luottavat journalismiin, sitä jyrkemmin media sukeltaa ja sitä vähemmän yrityksillä on paikkoja mainostaa ja pakko rakentaa omaa mediaa. Tämänkään takia emme tarvitse natiivimainontaa.

Keskimäärin tutkimukseen vastanneet yritykset käyttävät 30 prosenttia markkinointibudjetistaan sisältömarkkinoinnin tekemiseen. Vaihtelu on suurta: 2 prosenttia laittaa kaiken likoon sisältömarkkinoinnin puolesta ja 2 prosenttia ei panosta siihen lainkaan. Loput ovat siinä välissä.

Mielenkiintoisin vertailu käydään niiden yritysten välillä, jotka kokevat olevansa sisältömarkkinoinnissa tehokkaimpia ja jotka taas kokevat olevansa siinä tehottomia. Kaikista tuloksellisimmat sisältömarkkinoijat käyttävät sisältömarkkinointiin 39 prosenttia markkinointibudjetistaan kun vastaavista kaikista tehottomimmat sisältömarkkinoijat käyttävät siihen selvästi vähemmän, keskimäärin 16 prosenttia.

Tähän eroon voi olla monia syitä eikä tämä tutkimus anna eroon vastausta, mutta ainakin minut se laittaa pohtimaan voiko tuloksellinen tehokas sisältömarkkinointi vaatia tietyn tarpeeksi suuren panostuksen toimiakseen?

Mitä keinoja B2B-yritykset käyttävät?

Mitä sisältömarkkinoinnin keinoja sitten yritykset käyttävät eniten? Oheinen kuva kertoo, että eniten käytetyt sisältömarkkinoinnin keinot ovat sosiaalinen media, artikkelit omalla saitilla, digitaaliset uutiskirjeet, blogit ja erilaiset tapahtumissa esiintymiset. Omat asiakasreferenssit, videot ja artikkelit ulkopuolisilla saiteilla tulevat seuraavina.

Eniten käyttöä viime vuoteen on lisännyt infograafien käyttö. Kun viime vuonna 38 prosenttia b2b-markkinoijista käytti infograafeja, tänä vuonna niiden käyttäjiksi ilmoittautui 51 prosenttia.

Sisältömarkkinoinnin keinovalikoima on laaja, ja jokaisen yrityksen kannattaa omista tavoitteistaan valita itselleen sopivimmat ja tehokkaimmat.

Miten sisältömarkkinointia tehdään tuloksellisesti?

Miten sitten sisältömarkkinointia tehdään tuloksellisesti ja tehokkaasti? Tämän tutkimuksen perusteella siihen vaikuttaa keskeisesti suunnitelmallisuus (tästä kirjoitin tarkemmin viime viikolla Digitalist Networkin artikkelissani: B2B sisältömarkkinoinnin tehotrendit 2014).

Kun yrityksellä on dokumentoitu pitkäjänteistä sisältömarkkinoinnin tekemistä edistävä suunnitelma, sisältömarkkinointi on selvästi tuloksellisempaa kuin niillä yrityksillä joilla dokumentoitua suunnitelmaa ei ole.

Itse haluan mielummin puhua sisältömarkkinoinnin suunnitelmasta kuin sisältöstrategiasta, joilla tarkoitetaan samaa asiaa.

Mitkä ovat sisältyömarkkinoinnin suurimmat ongelmat?

Mitkä asiat B2B-yritykset kokevat sisältömarkkinoinnin tekemisen esteiksi? Tämän tutkimuksen mukaan suurimmat esteet ovat: 1.Ajan puute, 2. Kyvyttömyys tuottaa tarpeeksi sisältöä, 3. Kyvyttömyys tuottaa kiinnostavaa sisältöä, 4. Budjetin puute ja 5. Kyvyttömyys tuottaa erimuot0isia sisältöjä.

Isot (yli 1000 työntekijää) ja pienet yritykset (alle 100 työntekijää) kokevat esteet eri tavoin. Isoille yrityksille kaksi suurinta estettä ovat kyvyttömyys tuottaa kiinnostavaa sisältöä ja sen puute, ettei toimintaa ole integroitu markkinointiin kokonaisuutena. Pienet yritykset taas kokevat suurimmiksi ongelmiksi ajan puutteen ja kyvyttömyyden tuottaa tarpeeksi sisältöjä.

Tämän perusteella isot yritykset tarvitsevat hyviä tarinankertojia ja kokonaisnäkemystä, ja pienet yritykset auttavia käsiä sisällöntuotantoon.

“B2B Content Marketing: 2014 Benchmarks, Budgets, and Trends—North America” tutkimuksen ovat tehneet Content Marketing Institute ja Marketing Profs’. Tutkimus tehdään vuosittain ja siihen osallistui tänä vuonna yli 4300 vastaajaa b2b-yrityksistä.

Haluaisin kuulla enemmän tällaisia uutisia:

Hifi Studio avaa verkkokaupan Venäjällä

Älyn lisääminen konetuotteisiin johtaa teolliseen vallankumoukseen

”Suomalaiset yritykset voisivat jo nyt tavoittaa 500 kertaa suomalaisia markkinoita suuremman yleisön, jos ne kurkottaisivat ulkomaille. Kaksi ja puoli miljardia kuluttajaa on verkossa. Vuoteen 2020 mennessä luku on viisi miljardia, mikä tarkoittaa 1 000 kertaa nykyisenkokoisia markkinoita”, sanoi Googlen Pohjois- ja Keski-Euroopan-johtaja Matt Brittin HS:ssä.

Suomella on mahdollisuus menestyä digitalisoitumista hyödyntämällä ja samalla säilyttää hyvinvointivaltiomme hyvät puolet. Siksi näen tänään julkaistavan Digitalist Networkin isona asiana. Kukaan meistä mukana olevista ei voi tietää mitä Digitalistista tulee, mutta uskomme ja haluamme että digitaalisesta verkostosta kasvaa jotain sellaista, joka auttaa Suomea ja suomalaisia yrityksiä menestymään paremmin  ja rakentaa parempaa hyvinvoivaa Suomea.

#sharingiscaring – Mikä ihmeen Digitalist Netrwork?

Näin Digitalist Networkin kätilö Ville Tolvanen kuvaa Digitalistia:

”Digitalistin tavoitteena on digitalisoida suomalaista liike-elämää. Se on arvoverkosto, joka koostuu Suomen parhaista asiantuntijoista, yrittäjistä ja yrityksistä. Digitalist Network uudistaa ajatteluamme verkostojen toiminnasta. Digitalist Network on mediapalvelu, joka kuratoi digitalisoitumisen tärkeimpiä uutisia meltä ja maailmalta, huippuammattilaisten vaikuttamisverkosto, kohtaamispiste, asiantuntijapalveluiden välitysverkosto ja uudenlainen yrityshautomo Digitalist Ventures.”

”Verkoston toiminta rakentuu internetin, sosiaalisen median ja verkostojen aktiiviselle hyödyntämiselle. Se uudistaa ajatteluamme medioiden toiminnasta, verkottuu tehokkaasti internetissä ja vastaa verkossa nouseviin tarpeisiin syventämällä ajatuksia kohtaamisilla ja tapahtumilla. Digitalist Network verkottaa suomalaista osaamista uuden talouden rakentamiseen.”

Tarinoiden avulla parempaan asiakaskokemukseen

Päätin lähteä kuraattoriksi mukaan Digitalistiin, koska näen verkoston innostavana mahdollisuutena paremman Suomen rakentamiseen. Samalla uskon oppivani itseäni viisaammilta paljon uutta ja yrityksemme Kubon voivan auttaa joitain yrityksiä matkalla menestykseen tarinankerronnan taidollamme.

Tarinankerronnasta kirjoitin ensimmäiseen Digitalist Networkin artikkeliini Tarinoiden avulla parempaan asiakaskokemukseen näin:

”Miksi yritykset tarvitsevat tarinankertojia? Koska ihmiset ostavat mielummin niiltä yrityksiltä, jotka pystyvät vastamaan kysymykseen miksi ostaisin sinulta, kuin niiltä yrityksiltä, jotka vastaavat kysymykseen mitä voisin ostaa sinulta.

Tämän vuoksi Apple on menestynyt paremmin kuin Nokia tai Sony, Red Bull pystyy myymään energiajuomia vuosi vuodelta enemmän ja IBM on aina vaihtoehtona kun rakennetaan parempaa älykkäämpää tulevaisuutta. Tämän vuoksi Varustelekasta on kasvanut Euroopan suurin armeijan ylijäämäkaman verkkokauppa, Stockmannin verkkokauppa ei menesty, Tiimari meni konkurssiin, ja Novita kasvaa taantumassakin.

Kyse ei ole sattumasta. Kyse on päämäärätietoisesta strategisesta kehittämisestä ja yrityksen johtamisesta vastaamaan kysymykseen miksi kysymyksen mitä sijaan. Ilman tarinankerronnan tajua miksi-kysymykseen ei voi vastata.

…

Yrityksen rakentaminen tarinaksi ei kuitenkaan ole helppoa. Se vaatii taitoa, pitkäjänteistä tekemistä, luopumista vanhasta ja riskin ottamista. Yrittäjähenkeä. Asiakkaan asettamista sankariksi kaiken keskelle. Oletko valmis? Uskallatko menestyä?”

Digitalist Networkissä on hienoa sekin, että jos kiinnostusta riittää, verkosto on avoin. Pallo on heitetty. Tule mukaan rakentamaan uutta Suomea, uutta liiketoimintaa, uutta yrittäjyyttä. Tule mukaan osaksi tarinaa.

Kuka on italialainen Tribanossa asuva Roberto? Tämän verran Scoopshot paljastaa Kubon tehtävän voittajakuvan ottaneesta. Päätin ottaa Robertosta selvää. Ja samalla tutkia mikä saa italialaisen ottamaan kuvan suomalaisen yrityksen markkinointiin. En kuitenkaan matkustanut Ylen tutkivan journalismin toimintamallilla Italiaan vaan käytin perinteisesti sähköpostia.

Kuka on Roberto?

Roberto Bonato on 31-vuotias pk-yrityksessä työskentelevä moniosaaja, joka on vastuussa graafisen suunnittelun ja it-päällikön tehtävistä. Hän harrastaa käsipalloa ja on kiinnostunut kaikesta informaatioteknologiaan liittyvästä.

Valokuvat osana työtä

Roberton työtehtäviin kuuluu sopivien lasiin printattavien valokuvien  tuottaminen. Hän kertoo etsivänsä sopivia kuvia netistä, mutta yleensä hän tekee kuvan itse koska asiakkaiden tarpeita tyydyttävien kuvien löytäminen on vaikeaa.

Scoopshot voisi olla Roberton mielestä kätevä työkalu hyvin kuvien löytämiseen, mutta kuvien kokorajoitus on tähän esteenä. Scoopshotin kuvat ovat liian pieniä Roberton tarpeisiin.

Idea lapsuuden kokemuksista

Robertolle Kubon tehtävään osallistuminen oli samalla ensimmäinen Scoopshotiin lähettämä kuva. ”Kun avasin Scoopshotin sovelluksen, siinä oli kolme tehtävää esillä. Kubon ja kaksi muuta. Kaksi muuta olivat yleisiä kuten moment Heineken eivätkä vakuuttamia. Teidän tehtävä oli sen sijaan selvä ja kerroitte hyvin mitä halusitte.”

Kubon tehtävä oli mielenkiintoisempi kuin Heinekenin  tehtävä. Kiitos Roberto!

Roberto sai idean lego-palikoista tehtävästä kuutiosta nopeasti. Hän kasvoi legoilla leikkien. ”Legot ovat stimuloineet mielikuvitustani ja uskon että monen muunkin. Rakensin kuvan sellaiseksi kuin mielessäni näin ja lisäsin Kubon logon siihen :)”

Kilpailullisuus motivoi

”Nautin valokuvan tekemisestä. En tehnyt sitä rahan vuoksi. Kiinnostavinta oli kilpailla muiden ihmisten kanssa ja nähdä tulisiko kuvani valituksi” Roberto kertoo motivaatiokseen.

Roberto tsekkaa silloin tällöin löytyykö Scoopshotin sovelluksesta sellaisia tehtäviä, joihin hän saa hyvän idean ja mikä vastaa tehtävän vaatimuksia. Hän ei halua lähettää tehtävään sattumanvaraisesti valittua kuvaa vaikka monet niin tekevätkin.