No tässä se nyt kuitenkin on, se mummo siis.

pipo – DIY

mummohuivi – kirppis

neule – JC

t-paita – Cheap Monday

nahkahousut - H&M

Kirjoitin ylös asun propagandatiedot ihan vaan että saisin kertoa pipon olevan itse tehty ja huivin ostettu kirppikseltä.

day 22 – where you work

Mummelin työpaikka on mm. tämä. Haaste osui just sopivasti sellaiselle viikolle jolloin mulla ei ole töitä enkä kyllä siitä paikasta muutenkaan olisi kuvaa täällä julkaissut. Vaihtoehdot b) ja c) olivat siis opiskelupaikka ja vapaa-ajan hommailupaikka, joista valitsin siis viimeisimmän. Unelmoin siitä että  joskus voisin tehdä ainakin osittain töitä kotoa käsin, vaikka freelancerina tai yrittäjänä.

Tänään tuli 101 ideaa, joka kuvassakin lepää meikän hommailukeskuksen sohvalla. Tosi iso pettymys koko lehti! Ei ne ideat ehkä ennenkään oo olleet mitään ennennäkemättömiä, minkä oon antanut anteeksi siksi ettei painettu media voi olla mikään Pinterest. Mutta hei oikeesti, jos jotain tavaroiden spray-maalaamista esitellään niinkun se olis joku loistava uusi idea… En löytänyt koko lehdestä oikeastaan mitään inspiroivaa (paitsi virkattu päällinen jumppapalloon, mutta sen olin bongannut jo aikaisemmin muualta). Plaah, toivottavasti seuraava numero on jo parempi!

Toi sää lähetti melko märät terveisensä kevään odottajan naamalle. Okei, talvi 1 Inka 0. Onneksi mulla oli sentään noi tekonahkahousut jotka toimii kätevästi kurahousujen tavoin. Pysyy jalat ainakin kuivina räntäsateessa. :D

Pictures (c) Wool and the gang.

Oma lempparini on neljännen kuvan tasselihuivi. Entä teidän?

Se on jännä miten maanantai voi muuttua mahtavaksi päiväksi vain pienen auringonpaisteen johdosta. Jee, kevät tulee, täällä ollaankin jo vähän odoteltu sua! Nyt ne lumet äkkiä pois kiitoos! Ja jos ajattelit kommentoida nyt tähän jotain jalat maahan palauttavaa niin HYS.

Ja koska ei ole käsityöharrastusten puolelta mitään uutta esiteltävää niin esitelläänpä sitten koulutöitä. Kuviksen sivuaineessa on meneillään keramiikka- ja muotoilukurssi. Tässä keskeneräinen peuranpää, josta tulee sellainen seinälle laitettava. Ja aion maalata sen spray-maalilla pinkiksi tai valkoiseksi. Tuon verkon siis, se on nätti sellaisenaan ilman mitään päällysteitä.

Tässä jotain muita räpellyksiä, keskeneräisiä nekin. Valkosavea, rakusavea ja punasavea. Savi ei oo kyllä yhtään mun juttu. Inhoan niiden väriä poltettuna ja ne lasitteetkin mitä meillä on käytettävissä on tosi ällön värisiä. Koita nyt siinä sitten tehdä jotain inspiroivaa. Purin frustraatiotani muovailemalla kakkakikkareen, bongatkaa vaikka kuvasta.

Aurinko paistoi savityöluokkaan. Haluan ulos!

Onneksi ehdin nauttia vielä viimeisistä säteistä kotimatkalla. Ja pakotin Markun kuvaamaan mun päivän rytkyt. Sain hiljattain kommentin jossa toivottiin lisää asukuvia. Minäs muotibloggaajana te mua oikein pidätte? No ei, tässä nyt ois ja lykin näitä tänne jatkossa varmaankin aina kun inspiraatiota riittää (eli kun vaan kehtaan). Pidetäänpä pieni huutoäänestys: mikäli uskotte verkkokalvonne kestävän meikäläisen vaateyhdistelmiä jatkossakin täällä niin kertokaa ihmeessä.

Kuten kuvasta hyppää silmään, oon löytänyt mun kuviolegginssikätkön jälleen näin kevään jo kolkutellessa. Omistan ihan hienon kokoelman erilaisia leggareita, niitä vaan tulee käytettyä ihan liian harvoin.

day 20 – handwriting

Loppuun vielä päivän valokuvaushaastekuva. Vahva alku ostoslistalle… Tämä maanantai oli kuitenkin liian mahtava vessapaperiostoksille.

Löysin Outsapopista tän ja oli pakko jakaa. Pitää niin hyvin paikkansa ja sanan trashion tilalle voisi laittaa oikeastaan minkä vaan käsityön. Ja paino nimenomaan tuolla viimeisellä kuvalla. Vaikka saattaisi ajatella että kotona vietän aikani neuloen ja askarrellenpaskarrellen niin todellisuudessa suurin osa ajasta kuluu “inspiraation metsästykseen” eli päättömään Pinterestin, nettikauppojen ja blogien selailuun. Paradoksaalistahan tässä on se että oikeasti niitä ideoita ja to do -listoja on kerääntynyt jo niin paljon että selviäisin pelkästään niillä hamaan loppuun asti. Kuinkahan paljon kaikkea olisin jo saanut valmiiksi jos olisin kaiken tämän aikani käyttänyt ihan oikeasti käsillä tekemiseen? Villi veikkaus että ainakin puolet enemmän. :D Onneksi tämä on “vain” harrastus.

Kohtalontovereita?

Lyhyesti itsestäni:

jjjelena. - http://tuuliwiiri.blogspot.com

Olen vuonna ’97 syntynyt tyttönen Etelä-Suomesta.

Kirjoittelen blogissani rakkaasta harrastuksestani hevosten parissa, eläimistä, itseäni inspiroivista aiheista ja yleensäkin elämästäni.

Kiinnostuksenkohteisiini kuuluvat myös käsityöt ja ruoanlaitto, mutta nämä aiheet esiintyvät blogissani varsin harvakseltaan.

Mukavaa, kun sain tulla vierailulle! :-)

Sara La Fountainin

suklaatryffelit:

300 g  tummaa suklaata

20 g  voita

2 rkl  tomusokeria

6 tl  rommia

1 tl  vanilija-aromia

3½ rkl  kermaa

Koristeluun 1:

80 g  valkoista suklaata

1 tl  raastettua sitruunan kuorta

valkosuklaarouhetta

Koristeluun 2:

80 g  tummaa suklaata

tummasuklaarouhetta

Koristeluun 3, 4 & 5:

1 dl  kookosjauhetta

tai

1½ dl tomusokeria

ja halutessasi

1 tl  kanelia

Sulata suklaa ja voi mikrossa ja anna jäähtyä n. 15 minuuttia. Lisää muut ainekset ja sekoita hyvin. Laita seos jääkaappiin ja anna jäähtyä kunnes seos on jähmettynyt. Muotoile taikinasta teelusikan avulla palloja.

Koristelun voi tehdä monella tavalla, tässä muutama esimerkki:

1. Dippaa pallot valkoisessa suklaassa, joka on maustettu sitruunan kuorella. Pyöritä palloja lopuksi valkosuklaarouheella.

2. Dippaa pallot tummassa suklaassa ja tummassa suklaarouheessa.

3. Pyöritä pallot kookosjauheessa, tomusokerissa tai kanelilla maustetussa tomusokerissa.

Pidä hauskaa ja keksi uusia koristelu- ja makumahdollisuuksia, vain mielikuvituksesi on rajana!

Teimme näitä ystäväni kanssa, kun tämän luo oli tulossa vieraita. Nämä olivat aikas simppeleitä tehdä ja koristelu oli se hauskin osuus: pyörittelimme palleroita tummassa ja vaaleassa suklaassa,  kaakaojauheessa ja tomusokerissa, sekä kuorrutimme muutamia myös mantelirouheella. Tosi hyviä tuli, kuten arvata saattaa! ;-))

ystävällisin terveisin,

                    jjjelena.

Otin havainnollistukseksi kuvan ipadin kalenterista, jossa ei kyllä ole ihan kaikkia viimeisimpiä menoja kuten viikonlopun tanssikeikkoja häämessuilla. Tuo ipadin kalenteri on muuten saanut näppäryydessään vannoutuneenkin paperikalenterin käyttäjän siirtymään sähköiseen versioon – se on nykyään ainoa kalenteri jota käytän. Tämän takia blogissa ei ole nähty kalenterituunauksia tänä vuonna. :) Saan tuohon kalenteriin mm. automaattisesti päivittyvät tiedot luennoista Korpin kautta, mikä on aika korvaamatonta (vielä kun jotkut mokomat laittaisivat oikeita tietoja kursseista sinne).

day 16 – something new

“Uusin” ostos eli kirppikseltä bongattu villapaita, jonka laitoin tänään ekaa kertaa päälle. Ehkäpä maailman epätyypillisin vaate minun päälleni, koska jokainen paidan väri on minulle yksinään aikamoinen inhokki. :D En yleensä käytä mitään ruskean sävyistä ja sinistäkin hyvin harvoin, mutta jostain syystä tykästyin silti tähän villapaitaan. Outoa.

Muita kirppisostoksia tältä viikolta: Wranglerin löysät ja vähän liian isot farkut. Jälleen kerran lisää farkkushortsimateriaalia! Sitä tosiaan alkaa olla jo riittämiin, en ole edes esitellyt täällä blogissa kaikkia farkkuja jotka olen jo kotiin rahdannut. Nyt pitäisi vaan saada jostain niittejä ja kangasvärejä ja ennen kaikkea aikaa ryhtyä hommiin.

day 15 – phone

Mun tällä hetkellä käytössä oleva puhelin on joku Samsungin halpis, jonka sain äidiltä joka oli saanut niitä peräti kaksi kappaletta ilmaiseksi liittymäkaupoissa. Lieventää ainakin väliaikaisesti iphonen himoani, kun oma kosketusnäytöllinen Nokiani alkaa tuntua jo kolmen vuoden jälkeen aika tylsältä.

day 14 – heart

Fiksu olisi tietenkin ottanut kuvan sydämenmuotoisista pullista, jotka pakkaus sisälsi mutta kuulkaas ne oli syöty jo aikapäiviä ennen kuin sain kameran käteeni. Tämän kuvan sydän on kuitenkin yhdessä noista tarroista, joita jaettiin ystävänpäivänä pullien ostajille. Kuinka taitava oon että saan repäistyä kahtia I <3 You -tarran just tosta sydämen kohdalta kun yritin irroittaa sitä arkista. Fuuu… Onneksi mun valentine ei käsittänyt tätä piilomerkitystä väärin.

day 13 – blue

Sain kameran käsiini vasta kun oli tulossa pimeää, mutta onneksi se sopi kuvausaiheeseen vallan hyvin. Yllättävän sininen kuukausi tämä helmikuu.

Neuloin itselleni siis punaisen kaulaliinan. Erinnäisissä blogeissa olen kuullut toisteltavan mantraa siitä Sinkkuelämää-elokuvassa Carrien päällä nähdystä punaisesta kaulaliinasta. Se tuntuu innostaneen tai ainakin houkuttaneen monia neulomaan itselleen samantapaista kaulaliinaa. Varmaan siitä olen saanut päähäni että muhkea punainen kaulaliina olisi kiva. Etsin netistä käsiini kuvan tästä kyseisestä Carrien päällä nähdystä huivista, mutta sen malli ei lopulta vaikuttanut niin houkuttelevalta kuin mitä itse olin päässäni kuvitellut. Niinpä päätin tehdä oman (huomattavasti yksinkertaisemman) version punaisesta kaulaliinasta.

Ilmeisesti tismalleen samanlaisen kaulaliinan ohje löytyy kuitenkin Ravelrystä, jos joku sellaisen haluaa tehdä. Carrien kuva täältä.

Kirjoitin omasta kaulaliinastani myös “ohjeen”. Lainausmerkit siksi että jokainen vähänkään neulontaan perehtynyt pystyisi päättelemään miten kaulaliina on tehty ilman sitä ohjettakin. Ohjeita ja tietoja kuitenkin kysellään aina ja uskoisin että lukijoiden joukosta löytyy sellaisiakin joilta tämä neulonnan jalo taito on päässyt unohtumaan (tai jäänyt oppimatta). Ohje on siis lähinä heille. :) Toivottavasti se on riittävän selkeä.

Se Punainen Kaulaliina

lanka: Novita Kelo (50% villa, 50% akryyli), myös mikä tahansa muu mahdollisimman paksu lanka käy tai vaihtoehtoisesti vähemmän paksu kaksin- tai kolminkertaisena

puikot: koko 10

kustannukset: kolme kerää eli n. 16,50e (ilman puikkoja)

“ohje”: Luo 20 silmukkaa puikoille. Neulo koko ajan oikeaa silmukkaa, kunnes viimeistä kerää on jäljellä alle puolet. Päättele työ. Leikkaa hapsut, esimerkiksi neljäkymmentä 40cm pätkää. Ota kaksi langanpätkää, taita kahtia ja solmi kiinni kaulaliinan päähän. Solmi hapsuja joka toiseen silmukkaan. Valmis!

Samainen kaulaliina tekovaiheessansa vilahti aikaisemmin täällä. Eilen laitoin sen kaulaani ja eipä ainakaan ollut kylmä. Kaulaliinan saa helposti kiedottua parikin kertaa kaulan ympärille ja siltikin se roikkuu aika matalalla. Harmi että ne hirmopakkaset tais just loppua. Tajusin myös ettei mulla ollut ennestään tuollaista perinteisen mallista kaulaliinaa, oon ehkä vähän liikaa keskittynyt vaan tuubihuiveihin hups.

Tällaista on tulossa, muttei vieläkään valmista koska joku on ehkä maailman laiskin päättelemään ja hapsutkin pitäisi vielä leikata. Mutta julkaisen nämä kuvat, koska keskimmäinen sai luvan olla self portrait valokuvaushaasteeseen. Mulla on käynyt viime aikoina hyvä tuuri näiden haastekuvien kanssa sikäli että oon sattunut kuvaamaan muutenkin samana päivinä juttuja joita oon kätevästi hyödyntänyt haasteissakin. Ja kolmatta kuvaa käytin synttärikorttinakin. ;) Kolme kärpästä yhdellä iskulla?

Vaikka porukkaa oli paljon ja sovituskopeille sai jonottaa pienen ikuisuuden, avuliaita myyjiä riitti kyllä joka kulmalle halukkaita auttamaan. Minäkin löysin myyjän ystävällisellä avustuksella tieni poikien puolelle valkkaamaan itselleni aitoja poikaystäväfarkkuja. Löytyihän sieltä keväisen vaaleat ja sopivan löysät pöksyt, sulaa mukavuutta. Tänään on jostain kumman syystä ollut vähän väsynyt fiilis eli juuri sopiva hetki ottaa uudet farkut käyttöön.

Kerroinko jo että nää farkut on aivan ihanat? Täytyis ehdottomasti useammin ostaa housuja ihan alan liikkeestä, note to self. JC:n bileet ois tosiaan jatkuneet vielä aamuyöhön asti Brassa, mutta itse en sinne mennyt koska aamulla piti herätä suht aikaisin ja mennä kirjastolle purkamaan näyttelyä. Saatiin teokset kääräistyä Markun kanssa silkkipaperiin ja mentiin sen jälkeen nepalilaiseen syömään. Nyt teen välikuolemaa tässä meidän sohvalla ja yritän herätä kahvin voimalla tästä horroksesta, sillä tunnin päästä pitäis olla jo töissä. Viikonlopuista ja lepopäivistä ei kyllä voi mun tapauksessa puhua samassa lauseessa.

P.s. Otsikko on muuten näyttelyn kävijäkyselystä poimittu kommentti vastauksena siihen miten internetsarjakuva toimii fyysisessä muodossa.