Monenlaisia askarteluja ja käsitöitä

Halloween

2012-09-27T21:16:00.000+03:00

Nyt kun ollaan jo pian lokakuussa, ajattelin laittaa tänne jotain vanhoja halloween-tekeleitäni näytille. Jospa joku saa niistä inspiraatiota omiin juhliinsa. Olen pitänyt aiemmin lapsille halloween-kekkerit ja myös ihan aikuisten halloween-bileet. Lastenjuhlissa oli paljon hurjia herkkuja ja jonkin verran koristeita, sekä pihalla "kummituspolku", jonka varrella oli myös noidan mökki. Aikuisten bileisiin koristeltiin enemmän, rekvisiittaa oli ulko-ovesta lähtien, jossa oli iso koristeltu kranssi. Juomapöydällä oli noidan myrkkypulloja ym. , olohuoneessa hämähäkinseittejä ja hämähäkkejä, kirjoja, kynttilöitä, verhoja ym. jotka oli samaan teemaan ja väreihin sopivia (musta-oranssi). Myös vessa oli koristeltu ja tuunattu mattoja ja pyyhkeitä myöten samoilla väreillä. Ulkona oli kurpitsalyhdyt pöydällä, hautausmaa ja pari kammottavaa heppua lymyilemässä...Pimeässä ne näyttivät melko kaameilta, mutta salamavalon kanssa ei kuvissa ihan näytä samalta. Hauskaa kuitenkin oli ja juhlaväellä on jäänyt mieleen bileet =). Voin myöhemmin laittaa vielä yksityiskohtaisemmat ohjeet jonkin halloween-koristeen teosta.

Kurpitsalyhdyt pihapöydällä

Noidan purnukoita

Noidan oppikirja

Loitsukirja täynnä vaarallisia ja pelottavia loitsuja

Illallisen menu

Noidan kolari

Koristeltuja kaurakeksejä lastenjuhliin

Kummitus

Ovikranssi, koristeltu ötököillä ja hämähäkinseitillä

Noita majassaan tekemässä keitoksiaan

Askartelua kahvipusseista

2011-03-16T20:47:00.002+02:00

Minä olen sukulaisten suosiollisella avustuksella kerännyt kiitettävän määrän kahvipusseja. Haluaisin opetella tekemään sellaisen punomalla tehdyn kahvikassin, korin mallisen, mutta minulla ei ole siihen ohjetta (täytynee googlettaa =). Siihen menee kahvipusseja iso määrä, sillä ne leikataan ensin suikaleiksi, jotka sitten ommellaan pitkäksi pötköksi. Sitten `pötköt´punotaan kassiksi.
Lainasin kirjastosta kirjan "Kahvipussin uusi elämä" ja siitä inspiroituneena ompelin pyykkipoikapussin kahvipusseista. Sitten ompelin pikaisesti pojalle luistinkassin, kun hän yritti rikkinäisessä muovipussissa viedä luistimiaan kouluun. No, enpä tiedä oliko kahvi-kassi sen parempi, koska siitä katkesivat kahvat heti ensimmäisellä käyttökerralla. Kantapään kautta näköjään pitää taas tämän äidin kaikki opetella, ennenkuin menee omaan jakeluun =). Tein nimittäin ne kahvatkin kahvipussin suikaleesta, joka oli taitettu kolminkerroin. Sitten ompelin ne kiinni kassiin edestakaisin-ompeleella. Enkä ymmärtänyt siinä ajatella, että neula tekee reijän kahvipussiin... joten siihen tuli mukava ´repäisy-pinta´, varsinkin kun luistimet on painava lasti. No, poika toi kassin kainalossaan kotiin ja äiti ompeli uudet kahvat vanhoista farkuista. Loppu hyvin kaikki hyvin. Sitten ompelin vielä pikku-kassin, johon ajattelin, että sopii yksi käsityö. Sellaisia kasseja voisi tehdä useamman, että voisi pitää noita keskeneräisiä töitään siististi omissa pusseissaan. Lapsille voisi ommella myös pieniä eväskasseja tai leikkeihin kauppakasseja. Miksei myös lelujen säilytystä varten voisi tehdä kasseja; yksi palloille, toinen pehmoleluille, palikoille omansa... ja hiekkaleluille oma kassinsa kesällä.
Nappasin kuvan kasseista ennenkuin niissä oli kahvat ommeltuna paikalleen.

luistinpussi ja pikkukassi käsityölle


pyykkipoikapussi henkarilla

Jos joku tietää mistä löytyy punottavan, korin mallisen, kahvikassin ohje, niin linkkejä otetaan kiitollisena vastaan.

Vanhasta villapaidasta aurinkolaseille kotelo

2011-03-11T21:12:00.001+02:00

Perheen kuopus sai omat aurinkolasit, mutta niille ei ollut minkäänlaista koteloa. Mietin, että kutoisin niille kotelon, mutta sitten muistin vanhan villapaidan, joka oli jo kertaalleen huovutettu pesukoneessa ja odotti `viipalointia´. Villapaita ei ollut 100% villaa, mutta koska siitä oli kaikki laput kuluneet, en ollut varma materiaalista. Kuuman pesun jälkeen se oli hiukan huopunut, mutta oli kuitenkin pehmeä ja mukavan tuntuinen. Päätin siis kokeilla ja tehdä siitä suojapussin juniorin aurinkolaseille. Niinpä leikkasin hihasta sopivan kokoisen palan, käytin aurinkolaseja `mittana´ suoraan kankaan päällä. Leikkasin vielä erikseen palan läpäksi, jolla pussin saa suljettua. Ompelin sitten ompelukoneella ensin läpän kiinni pussipalaan niin, että sauma jää pussin sisälle. Sitten ompelin siksakilla pussin sivusaumat yhteen päällipuolelta. Ompelin myös läpän reunan siksakilla. Koska paita oli aika ohutta neulosta, oli pussi aika `lötkö´. Sinänsä se ei haittaa, mutta ajattelin, että se tukevoituu kun huolittelen reunat pykäpistoilla. Siksi ompelin pussin saumat ulkopuolelta, kun ajattelin siihen päälle tehdä pykäpisto-reunan villalangalla. Etsin sitten laatikoistani sopivan väristä villalankaa ja keltainen tuntui sopivan pussin väriin parhaiten. Sillä sitten huolittelin kaikki reunat ja vielä napinläven, jonka tein läppään. Sitten ompelin napin paikalleen ja pussi oli valmis. Pussista tuli tosiaan pehmeä, eikä mitenkään tukeva, mutta nyt se suojaa aurinkolaseja naarmuuntumiselta kun niitä kuljetetaan tai säilytetään jossain. Jos pussista olisi halunnut tukevamman, olisi sinne pitänyt tehdä vuori, tai ommella se vaikka kaksinkertaisesta palasta tuota ohutta villapaitaa.Villapaita olisi voinut huopua enemmän, jos sen olisi pessyt lämpimässä useamman kerran, mutta minä pidin siitä tuollaisena pehmeänä. Paidan keskiosa odottaa nyt, että siitä tehtäisiin kassi.
Paidat, tai muut vaatteet, joissa on villaa vähintään 50% huopuvat aika hyvin. Niistä tulee samalla myös paksumpia ja tykympiä, niin että sellaiset voisivat sopia paremmin esim. silmälasikoteloiksi. Ainakin sitten, jos lisää pehmustetta tai paksun vuorin, saa laseille vähän suojaakin. Samanlaisesta voisi tehdä vaikka kameralle kotelon. Luulenpa, että se onkin seuraava villapaita-projektini, koska toinen, huovutettu paita odottaa viipaloimistaan ja kamerani on vailla minkäänlaista koteloa =).

Pitsinen Olkalaukku vanhoista farkuista ja pitsiliinasta

2011-02-23T14:01:00.003+02:00

Myönnetään, minä olen hamsteri. En raaskisi luopua mistään `käyttökelpoisesta´, vaikka se olisi rikki (mutta korjattavissa), vaikka sille ei enää olisi tarvetta (joskus voi olla), ja vaikka se olisi muiden silmissä roskaa (minulle materiaalia). Roskiin en siis halua heittää mitään muuta kuin roskaa, siis sellaista jota ei voi enää kierrättää, käyttää tai purkaa materiaaleiksi. Vanhat vaatteet lahjoitan mielummin jollekulle, kuin heitän pois. Rikkinäisistä vaatteista voi saada vielä kankaita tai osia, - kuten taskuja, vetoketjuja ja nappeja, joita voi vielä käyttää jossain.
Olen siis keräillyt esim. rikkinäisiä farkkuja, joista olen tehnyt aiemmin vaikka patakintaat ja pannulapun. Kauan olen jo halunnut tehdä kasseja noista farkkupaloista ja nyt sain ensimmäisen kassin valmiiksi. Siitä tuli pieni olkalaukku, joka on tehty lasten farkuista. Lahkeesta tuli varsinainen kassiosa. Kassissa on sisätaskuna farkkujen etutasku, ommeltuna sopivan kokoiseksi vaikka kännykälle. Olkahihna on ommeltu kahdesta kapeasta palasta samaa farkkukangasta. Koko kassin ihanuus on kauniissa pitsiliinassa, joka tulee esille tummaa farkkukangasta vasten todella ihanasti. Meillä ei pitsiliinoja pöydillä käytetä, niinpä keksin sille parempaa käyttöä =). Nyt se saa olla muidenkin ihailtavana, suorastaan paraatipaikalla!
Kuva ei tässä tee kassille mielestäni oikeutta, sillä luonnossa se on todella kaunis. Nimenomaan pitsin vuoksi.


Pitsinen olkalaukku

Ensimmäiset isoäidinneliöt

2011-02-17T21:24:00.003+02:00

No niin, ensimmäiset isoäidinneliöt on nyt sitten kokeiltu. Käytin raitalankaa ettei tarvitse päätellä niin kauheasti, helppoa toisaalta, muttei pysty tekemään joka kerrosta erivärillä, kun väri vaihtuu langassa, silloin kun se vaihtuu =). Ensimmäisen tein sinivihreällä langalla, jota minulla oli joku kerän loppu. Huomasin sitten jossain vaiheessa, että olin aika alussa saanut sinne jo jonkun virheen aikaiseksi. Virkkaa väkersin kuitenkin neliön jollakin lailla loppuun ja päätin käyttää sitä tulevassa farkku-kassissa, joka on jo työn alla. Sitten tein toisen neliön ihanalla sateenkaaren värisellä 7-veljestä raitalangalla (sen kerän kävin varta vasten ostamassa). Ihastuin väriin jo kun näin kerän lankakaupassa, mutta Marttojen rekassa oli kudottu langasta mallisukka ja isoäidinneliöitä, jotka olivat aivan ihania! Toinen neliö taisi sitten jo onnistua paremmin, vaikkakin hitaasti, ohjeita tavaillen. Satakunnan kansassa taisi eräs Martta-rouva kertoa virkkaavansa neliöitä 10 illassa tv:tä katsellessaan! *huokaus*, kuinkahan kauan minun pitäisi treenata, että saisin enemmän kuin yhden illassa tehdyksi? No, pikkuhiljaa, pikkuhiljaa, eiköhän sitä 1 vauvanpeitto edes saada aikaiseksi.

Isoäidin neliöt virkkaamalla

2011-02-10T13:30:00.007+02:00

Käväisin eilen Marttojen tilkkurekassa, joka oli Porissa Eetunaukiolla parkissa. Rekka oli aivan ihana, olisin halunnut jäädä sinne opettelemaan kuinka virkataan isoäidin neliö. Minulla oli kuitenkin perheen kuopus kainalossa, joka viittä vaille huusi nälkää ja tylsistymistänsä, joten sillä kertaa se ei ikävä kyllä onnistunut. Sain kuitenkin ohjeet mukaan, joten nyt olisi sitten tarkoitus opetella kotosalla niitä virkkaamaan.
Martoilla "tilkkuhaaste" jatkuu syyskuun loppupuolelle, joten kaikki nyt virkkaamaan neliöitä ja tekemään niistä peittoja. Matkahuollon kautta voi lähettää peitot 1.4.- 23.9. ilmaiseksi Martoille, jotka sitten kokoavat niistä yhden jättipeiton. Jättipeitolla yritetään päästä Guinnesin ennätystenkirjaan. Jättipeitto esitellään Helsingissä 1. lokakuuta, jossa se levitetään tuomiokirkon portaille.
Tässä linkki Novitan sivulle, jossa on ohjeet isoäidin neliöön. Minä alan nyt opetella, laitan sitten myöhemmin kuvia onnistuneista tilkuista =).

Marttojen tilkkurekka

Yhteistyössä Marttaliitto, Tekstiiliopettajaliitto ja Novita Tilkkurekka-kiertueella helmikuussa 2011. Tilkkurekka on auki
klo 9.30-17.30.
Tilkkurekan aikataulu:
ma 7.2. Jyväskylä Kolmikulma/Are-aukio ti 8.2. Tampere Keskustori
ke 9.2. Pori Eetunaukio
to 10.2. Turku Kauppatori
pe 11.2. Helsinki Narinkkatori
la 12.2. Helsinki Narinkkatori
ma 14.2. Lappeenranta Kauppatori
ti 15.2. Mikkeli Kirkkopuisto
ke 16.2. Joensuu Torito 17.2. Kuopio Kauppatoripe 18.2. Kokkola Tori
la 19.2. Oulu Raksila Citymarketsu 20.2. Kajaani Kulttuurikeskus Kaukametsä

Crafters Books

Kulhoja vanhoista vinyyleistä

2011-02-01T19:00:00.003+02:00

Valmis kulho hedelmävatina

Siitä taitaa olla jo kolme vuotta aikaa, kun löysin netistä amerikkalaisen ohjeen, miten vanhoista LP-levyistä voi tehdä kulhoja. Idea oli sen verran hauska, että halusin ehdottomasti kokeilla sitä. Kaikki omat LP-levyni ovat kuitenkin kadonneet, ilmeisesti muuton yhteydessä muutama vuosi sitten (asia todellakin harmittaa, levyjä kun oli mahtava laatikollinen), enkä mitään hyviä levyjä toki olisi raaskinutkaan siihen käyttää. Sain kuitenkin ystävältä satsin levyjä, jotka olisivat joutuneet kaatopaikalle, ellen olisi niitä pelastanut. Levyt ovat odottaneet varastossa jo hyvän aikaa, että ehtisin niitä työstämään. Tänään sitten oli aikaa ja sopiva inspiraatio vihdoin ja viimein kokeilla ohjetta käytännössä. Ohjeessa levyt lämmitettiin mikrossa, mutta huomasin ikäväkseni, että meidän mikro oli liian pieni LP-levyille! Niinpä minun levyni päätyivät siis uuniin! Uuni täytyy pitää mahdollisimman pienellä; 50-75 astetta on ihan riittävästi. Kulho tarvitsee muotin, jonka päälle levy laitetaan. Muotiksi käy mikä hyvänsä muovikulho tms. mikä kestää vähän lämpöä. Muotti laitetaan ylösalaisin, LP-levy siihen päälle ja sitten uuniin. Kannattaa seurata tilannetta koko ajan uunissa, levyn ei tarvitse olla siellä montaakaan minuuttia. Kun levyn reunat taipuvat alaspäin, on se valmis ja nostetaan pois uunista, edelleen muotti-kulhon päällä. Tässä vaiheessa voi tarvittaessa vielä painaa levyn reunoja alaspäin. Levyn annetaan jäähtyä ja kovettua muotin päällä. Sitten vain otetaan levy muotin päältä ja käännetään ympäri - kulho on valmis!

Toinen tapa tehdä kulho: Kulhon voi tehdä uunissa myös näin; laita kuumuuden kestävä kulho (muotti) pellille oikein päin. Laita sitten LP-levy kulhon päälle, levyn päälle vielä vaikka muki painoksi ja pelti uuniin. Kun levy lämpenee ja "sulaa", se painuu muottina olevan kulhon sisälle. Avot- levykulho on valmis! Tämä tapa lienee vielä helpompi kuin tuo ensimmäinen, mutta mielestäni kauniimman malliset kulhot tulevat ensimmäisellä tekniikalla.

Kulhon käyttöideoita; hedelmäkulhona, Disco-teemaan juhlissa, sipsi-kulhona, salaattikulhona (kun sisälle laittaa esim. lasikipon), lahjakorina -täytä sopivilla herkuilla. Keksi itse lisää!

LP-levy uunissa, valmis pois otettavaksi.

Valmiita kulhoja

Pipoja

2011-02-01T18:32:00.001+02:00

Minä olen aika vähän huovuttanut pipoja tai hattuja, mutta nyt tuli tehtyä pari pipoa taas vähän niinkuin kokeeksi. Sinisen pipon kudoin sinisten kynsikkäiden kaveriksi Fritidsgarn-langasta. Koska siitä en ollut aiemmin pipoa tehnyt, oli vaikea arvioida silmukkamäärää ym. niinpä piposta tuli todella reilun kokoinen ennen huovutusta. Ajattelin kuitenkin, että huovuttamalla sitä pystyy sitten kutistamaan. Fritidsgarn ei mielestäni kutistu ihan yhtä paljon (tai helposti), kuin Huopanen, joten pipo kävikin sitten 2 kertaa pesukoneessa huopumassa, että kutistui tarpeeksi. Se etu siitä oli, että pipoon tuli ihana pinta, eikä silmukoita enää pipossa juurikaan näy. Nyt pipo odottaa enää sydänkoristeita pintaansa, niin sitten se on valmis.
Valkoisen pipon tein Novitan Huopasesta. Olen Huopasta kutonut yleensä nro: 8:n puikoilla, mutta ajattelinkin nyt kokeilla kutomista suositusta pienemmillä puikoilla. Minulla kun taitaa olla aika löysä käsiala muutenkin kutomisessa. Niinpä kudoin pipon sitten nro: 6:n puikoilla ja lopputuloksesta tuli kyllä paljon parempi kuin aiemmista töistäni. Huovutin pipon kerran pesukoneessa 40 asteessa. Kudoin pipon takaa vähän pidemmäksi, että se suojaisi niskaa ja korvia paremmin. Huovutuksen jälkeen, kun pipo oli vielä märkä, muotoilin siihen vielä korvat. Tästä olisi tarkoitus tulla kissa-pipo, kunhan ehdin tekemään siihen vielä naaman =) .

Sininen pipo huovutettuna

Huovutetut pipot

Sininen pipo ennen huovutusta

Talvisia käsitöitä

2011-01-04T22:17:00.002+02:00

Talvella minulla tuntuu iskevän himo kutomiseen. En kuitenkaan ole siinä kovin hyvä, tai riittävän pitkäjänteinen, että jaksaisin alkaa opettelemaan erilaisia tekniikoita, tai seuraamaan pitkiä ohjeita. Lisäksi tarvisin jonkun, joka suomentaisi minulle ne neuleohjeet =). Niinpä olen viime aikoina kutonut melko pieniä ja nopeita töitä.
Isoin työ, jonka olen tehnyt, taisi olla salmiakki-kuvioinen villatakki, jonka tein mummilleni. Siitä on niin kauan aikaa, etten edes kehtaa sanoa, mummikin on ollut taivaassa jo 10 vuotta. Sukkiakaan en ole kutonut muutamaan vuoteen, kun sukulaiset ja ystävät ovat pitäneet perheen miesväen sukissa. Lapasia ja kaulahuiveja on tullut joitakin kudottua ja joku pipokin, mutta nyt olen innostunut kutomaan huovutettavasta villalangasta kynsikkäitä (tai kämmekkäitä, kuten jossain lehdessä ne oli nimetty). Ranteen lämmittimeksi myös niitä joku voisi kutsua. Olen tehnyt niitä sellaisella ajatuksella, että kynsikkäät voi vetää sormikkaiden (tai lapasten) päälle näin kylmään aikaan, ja keväällä/syksyllä niitä voisi käyttää yksinään. Kynsikkäät ovat myös hyvät lämmittimet, jos käsiä tai ranteita palelee esim. tietokoneella näpytellessä! Villasta kudottuna ja huovutettuna ne ovat lämpöiset ja paksummat kuin muista langoista kudottaessa, ja se mikä siinä ehkä on hauskinta, voi niihin tehdä koristeellisia kuvioita sitten vaikka neulahuovuttamalla. Ja koristelemalla niistä saa hyvinkin yksilölliset ja "itsensä näköiset". Ihanaa puuhaa talvi-illoiksi! Joulupukki toi ihanan lankapussukan lahjaksi, joten nyt riittää taas lankojakin erilaisiin kokeiluihin. Laitan tähän pari kuvaa valmiista tuotoksistani =).