Tällainen murtoyritys on täysin arkipäiväinen muuten paitsi skaalansa puolesta. WordPress on yleisin julkaisujärjestelmä, joten se on houkutteleva kohde. Niinpä WordPress-sivustojen omistajien tulisi kiinnittää huomiota järjestelmänsä tietoturvaan. Asiasta on julkaistu paljon hyviä artikkeleja, kuten Sofokuksen tarkistuslista ja sen jatko-osa.

Tässä pikaohje, jossa on listattu kriittisimmät työt.

Listasta nousee esille tietty työkalu, jota itse käytän: Better WP Security. Oikeastaan suositukseni perusylläpitäjälle voisi summata seuraavasti: ”ota varmuuskopiot ja asenna plugari, mutta älä käytä automatiikkaa vaan yritä ymmärtää mitä se tekee”. Kaikkia Better WP Securityn kikkoja ei kannata käyttää, mutta lukemalla ja netistä hakemalla pitäisi selvitä, mitä sillä kannattaa tehdä.

1. Ota varmuuskopiot

Varmuuskopiointi on asia, josta näkee usein muistutettavan, eikä suotta. Murron tai palvelinongelman sattuessa sivusto on merkittävästi helpompaa, nopeampaa ja edullisempaa palauttaa varmuuskopioista. Parasta on ottaa talteen koko sivusto, johon Amazon S3 tai vastaavat pilvipalvelut ovat edullinen vaihtoehto. Tämä vaatii tietysti jonkin verran alkutöitä.

Jos aikaa ei ole, tee ainakin seuraavat: ota kopio teemahakemistosta (/wp-content/themes/omateema) ja siirretyistä tiedostoista (/wp-content/uploads/) sekä aseta WordPress lähettämään tietokanta sähköpostiisi tasaisin väliajoin. Tietokannan ajastettu backup onnistuu mm. BackWPup- ja Better WP Security -lisäosilla.

2. Käytä vahvoja salasanoja

Luultavasti kenellekään ei ole tänä päivänä epäselvää, mikä on vahva salasana. Siihen vaaditaan erikoismerkkejä, numeroita ja riittävä pituus. Netissä ja julkisesti näkyvillä olevan sivuston tapauksessa on myös melko ilmiselvää, miksi kunnollinen salasana on ehdoton vaatimus. Salasana ei saa sellaisenaan löytyä minkään kielen sanakirjasta, vaan sen täytyy olla jotakin uniikkia.

Mikäli haluat WordPressin pitävän salasanat kuosissa, se onnistuu Better WP Security -lisäosalla.

3. Poista admin-tili

Olisi parasta, jos admin-nimistä tiliä ei olisi koskaan luotukaan, mutta niin käy toisinaan. Admin-tili kannattaa ehdottomasti poistaa, koska suurin osa kirjautumisiin liittyvistä murtoyrityksistä kohdistuu kyseiseen tiliin. Tilin uudelleennimeämisessä auttaa Better WP Security -lisäosa. Muista ottaa tietokannasta varmuuskopiot ennen admin-tilin muuttamista!

Admin tilin voi myös poistaa, mikä on varsin yksinkertaista.

4. Rajoita epäonnistuneiden kirjautumisten määrää

Yleensä kirjautumisten rajoittaminen lopettaa murtoyrityksen melko nopeasti. Yksinkertaistaen murto perustuu sanakirjasta löytyvien sanojen ja niiden yhdistelmien kokeiluun, joten yrityksen pienikin hidastaminen tekee murtamisesta käytännössä mahdotonta. Eräässä vanhemmassa tapauksessa hyökkääjällä oli käytössään kymmeniä koneita, mutta niiden IP-osoitteet oli estetty parin tunnin ja muutamien satojen kirjautumisyritysten jälkeen. Juuri bottiverkkon kohdalla tämä menetelmä ei ole kovin tehokas, koska murtoa yritetään monilta koneilta ja osoitteista.

Tuoreimman hyökkäyksen yhteydessä on useammalta taholta suositeltu Limit Login Attempts -pluginia, mutta Better WP Security sisältää osion tätäkin varten.

Jos olet palvelimen ylläpitäjä ja kärsit kirjautumisyritysten aiheuttamasta kuormaongelmista, tässä yksinkertainen idea (ja monimutkainen toteutus) bottien karkottamiseen. Miksipä ei sopisi myös taitaville sivuston omistajille.

5. Tarkkaile sivustoasi ja korjaa ongelmat

Sivuston päivitystarpeen ja mahdollisten ongelmien tarkkailu on tärkeää. En tarkoita, että sivuja pitäisi itse käydä latailemassa vähän väliä – tähänkin on lisäosa ja vieläpä ilmainen sellainen.

Wordfence-tietoturvaskanneri tutkii sivuston tiedostot tunnetun hyökkäyskoodin varalta, vertaa muuttuneita tiedostoja alkuperäisiin versioihin (siltä osin kuin on mahdollista) ja kertoo WordPressin päivitystarpeista. Kaikista hälytyksistä ei kannata säikähtää, sillä Wordfence ei vielä hallitse kieliversioiden käännettyjä tiedostoja.

Tietenkään pelkkä tarkkaileminen ei riitä, vaan ongelmiin pitää reagoida. Monia ongelmia voi välttää asentamalla päivitykset ajoissa.

PS. Mikäli haluat ulkoistaa WordPress-sivuston varmuuskopioinnin ja tarkkailun, se kuuluu Nettiapinan palvelutarjontaan.

Kuva / Image source: Cloudflare blog.

Menestymiseen kuuluu toki enemmän kuin pelkkä haun optimointi. Esimerkiksi pitkäjännitteisyys ja aktiivisuus ovat aiheita, joista en tänään kirjoita.

Seuraavassa hieman hajanaisia merkintöjä, joiden pohjana on RaitzeRin esityksen lisäksi mm. YouTuben Creators-blogi. Blogikirjoituksen julkaisun ajankohta juuri suuren YouTube.fi-julkistuksen jälkeen on silkkaa sattumaa.

Hakukoneoptimointi

YouTube ei ole teknologisesti kovin kummoinen alusta. Jos videosta haluaa oikeasti laadukasta tai toteuttaa hienoja temppuja, saattaa olla parasta kokeilla jotain muuta. Se ei myöskään ole paras kanava tuotteiden promotoimiseen. Toisaalta se on suuri yhteisö, joka sopii pitkäjännitteiseen saman aiheen ympärillä tapahtuvaan toimintaan.

Yhteisöllisyyden lisäksi YouTube yksi maailman suurimmista hakukoneista. Hakukoneoptimointiin vaikuttavat seuraavat seikat:

• Kieli
• Otsikko, kuvaus ja tunnisteet
• Sitoutuminen: mm. kommentit, tykkäykset ja peukut alas
• Minuuttimääräinen katsominen

Kaksi ensimmäistä ovat varsin ilmiselviä ja perusteet jokseenkin samoja kuin muussa hakukoneoptimoinnissa. Jos video käsittelee vaikkapa mandrillia, kyseinen elukka kannattaa mainita otsikossa, kuvauksessa ja avainsanoissa. Videosarjaa tehdessä nimi kannattaa valita niin, ettei se välittömästi sekoitu johonkin muuhun ja huku hakujen sekaan. Näin mahdolliset kiinnostuneet ja fanit löytävät videot.

YouTube pyrkii nostamaan videoita, jotka aiheuttavat reaktioita. Peukku alas on ilmeisesti yhtä hyvä kuin peukku ylös. Itse kävin siis ”vahingossa” antamassa ääneni sekä Rebecca Blackille että Robinille. Jotkut ovat myös selkeästi alkaneet julkaisemaan videoita, joiden on tarkoitus kerätä negatiivisia reaktioita. Tykkäykset, ei-tykkäykset, merkinnät suosikiksi, jakamiset, kommentit ja kanavan tilaamiset muodostavat videokohtaisen Sitoutuminen yhteensä -mittarin (Total engagement).

Uudet ja paljon reaktioita herättävät videot saattavat saada hakukoneessa nostetta ja ohittaa vanhemmat, pidetytkin videot samasta aiheesta.

Uusin YouTuben hakuun vaikuttava tekijä on se, kuinka paljon videota katsellaan minuuttimääräisesti. Aikaisemmin paino oli katselukerroilla, minkä takia YouTubessa näkee videoiden pikkuikoneina aiheeseen liittymättömiä tissikuvia. Katselukertoja on myös ollut turhan helppo ”väärentää” – ei tarvita kuin sopiva selainlisäosa ja muutama proxy-palvelu. Minuuttimäärän seuraaminen onkin parempi mittari.

YouTube tarjoaa katseluajasta erilaisia kuvaajia, josta näkee mm. kuinka paljon videota on keskimäärin katsottu ja missä vaiheessa katsojan mielenkiinto herpautui. Videotuotantoa tekevälle nämä tilastot ja kuvaajat ovat hyvä sparrausväline.

Kuvakaappaukset ovat oman videoni tilastoista. Esimerkkipätkä on julkaistu kohta viisi vuotta sitten, eikä sille ole käytännössä tehty mitään julkaisun jälkeen.

Katseltujen minuuttien määrä vs. keskimääräinen katseltu prosenttiosuus

Yleisön säilyttäminen

(Kuvia klikkaamalla näet enemmän.)

Ylläolevalla aikavälillä videoni ei saanut yhtään tykkäystä, mikä ei ole ihme. Toisaalta tuota minuutin mittaista pätkää on kuukaudessa katseltu 372 minuutin edestä. Se on melko hämmentävää.

Miksi satunnaisella huvipuistovideolla on noin paljon katselukertoja? Sen suhteen minulla ei ole kertoa mitään suurta salaisuutta. Video oli aikoinaan kesäkaudella liitettynä Linnanmäen etusivulle ja se on myöhemmin kerännyt tasaisesti katselukertoja.

Sitoutuminen

YouTuben tilastonäkymä jakautuu kolmeen osaan: tuotot, näyttökerrat ja sitouttaminen. Jälkimmäinen minulla ammottaa tyhjyyttään, mikä ei ole ihme: uusin videoni on joulukuulta 2010, enkä ole pyrkinyt erityisesti pitämään kanavaani yllä.

YouTubessa aktiivisuus palkitaan ja RaitzeRin mukaan videoita olisi syytä julkaista säännöllisesti. Vähintään kerran kuussa, jotta katsojat ylipäätään muistavat mistä on kysymys. Sitouttamisessa keskeisenä pyrkimyksenä voisi pitää katsojan saamista oman kanavan tilaajaksi, jolloin he saavat YouTuben etusivun virtaan tiedon uusista videoista.

Toisaalta YouTube kerää kunkin videon aiheuttamasta sitoutumisesta erillistä mittaria, joka siis vaikuttaa videon hakukonenäkyvyyteen. YouTube kuvaa sitoutumista ainoastaan pienellä palkilla, joten vertailu videoiden välillä on jokseenkin hankalaa. Hieman absurdisti ylläolevan Linnanmäki-videon osalta tämä mittari on melkein niin pitkällä kun sen voi saada.

Sitouttaminen ja hakukoneoptimointi kulkevat parhaassa tapauksessa käsi kädessä. Uusilla videoilla voi saada näkyvyyttä vanhoille ja päinvastoin.

RaitzeRin mukaan paras kuvaus sitouttamisesta löytyy YouTuben dokumentaatiosta. Palvelussa on tapautunut paljon muutoksia viime vuoden loppupuolella, joten suuri osa muilla nettisivuilla olevista artikkeleista ei ole enää ajan tasalla.

WPCandyn artikkelissa on melkoisen määrän uutistuksia. Muutamia mainitakseni: uusi oletusleiska Twenty Twelve on mukana paketissa, hallintaliittymän HiDPI- eli Retina-näyttöjen tukea on parannettu, useimmilla saiteilla hyödytön linkkityökalu on saanut kenkää, lisäosa-asennus on hieman fiksumpi ja erilaisiin widgetteihin on tullut paljon parannuksia.

Vauhdikas julkaisuvideo esittelee tärkeimmän uudistuksen eli mediatyökalun.

Kymmenen vuotta sitten nettikirjoituksia tuotettiin paljolti ”blogiskripteillä”, jotka olivat harrastelijoiden väsäämiä hökötyksiä. WordPressin tausta on eräässä tällaisessa viritelmässä, mutta kehitys nykyistä kohti alkoi jo vuonna 2003. Tällä hetkellä kyseessä onkin täysverinen julkaisujärjestelmä.

WordPress on vapaata lähdekoodia – perusjärjestelmästä ei peritä lisenssimaksuja. WordPressin sivujen mukaan järjestelmän tekijät ovat kiinnittäneet erityistä huomiota esteettisyyteen, webin standardeihin ja käytettävyyteen. Sivuilta löytyy kaunopuheinen lista WordPressin hyvistä ominaisuuksista.

Alla hieman lisää nettisivujen tekemisen ja päivittämisen näkökulmasta.

Helppokäyttöisyys

WordPressin käyttöliittymä on tehty tavallisille ihmisille. Blogitaustan takia käyttöliittymä on hiottu kirjoittamista ja sisällön tuottamista varten. Kuvien ja liitteiden hallinta on helppoa.

Kustannustehokkuus ja nopeat aikataulut

Monet tunnetut nettijulkaisemisen työkalut ovat monipuolisia ohjelmointi- ja sovelluskehitysalustoja. Drupal, Midgard, Plone, Symphony, MODx… Edellämainittuihin verrattuna WordPress on ”ainoastaan” julkaisujärjestelmä. Useimmiten pk-yritysten ja yhdistysten nettisivut ovat rakenteen ja tekniikan puolesta varsin tavanomaisia. Erot tulevat brändäyksen, sisällön ja ulkonäön kautta.

WordPressille saa valmiita leiska-alustoja (theme framework) eli eräänlaisia ulkomuodon kehyksiä, joiden päälle asiakkaan leiska rakennetaan. Työtä ei siis aloiteta nollasta, mikä säästää vaivaa ja yleisesti ottaen parantaa lopputuloksen laatua.

Monia hyödyllisiä toimintoja saa valmiina lisäosina. Esimerkiksi Gravity Forms -lomakkeet kuuluvat melkein jokaiselle toteuttamalleni sivustolle.

Keskittyminen olennaiseen, valmiit moduulit ja leiskapohjat. Kun pyörää ei keksitä uudestaan, ovat projektit kustannustehokkaita ja aikataulut nopeita.

Joustavuus ja räätälöitävyys

WordPress-sivustoa voi kustomoida ja laajentaa. Artikkeleihin voi määritellä lisäkenttiä ja sivustolle sisältötyyppejä esimerkiksi tapahtumakalenteria varten. Osaava kehittäjä lisää julkaisujärjestelmän toimintoja esimerkiksi omien lisäosien kautta.

Olen toteuttanut WordPress-pohjalle mm.

• WooCommerce-verkkokauppoja,
• tapahtumakalentereja,
• uutiskirjeen lähetystäjärjestelmän,
• partneritietokantoja,
• Facebook-kilpailulomakkeita,
• iPad-tiedonkeruusysteemin ja
• monta blogia sisältäviä sivustoja.

Integraatioiden puolella jännittävin kokonaisuus olivat yhteydet verkkokaupasta Tilhaan eli valtionhallinnon tilaustenhallinnan kokonaispalveluun.

Hakukoneystävällisyys

WordPress on itsessään varsin hakukoneystävällinen, mutta sopivilla leiskapohjilla ja lisäosilla pääsee vielä pidemmälle. Perustoimintojen puolella WordPress taitaa hakukoneystävälliset osoitteet – tämänkin artikkelin URLissa lukee ”miksi-valita-wordpress” numeron 530 sijaan.

Google pitää tuoreesta sisällöstä, mutta uutisartikkeleiden tai blogahdusten pitää olla HTML-koodin puolelta oikein merkittyjä. Sattuneesta syystä WordPress-blogia pidetään hyvänä hakukoneoptimoinnin keinona. 

Sosiaalisen median yhteydet

WordPressiin on toteutettu jonkinlainen yhteys useimpiin sosiaalisen median palveluihin. Oma sivusto voi toimia hubina, jossa eri kanavat kootaan yhteen.

Myös esimerkiksi Facebookin kilpailulomakkeet on mahdollista toteuttaa oman sivuston alle.

Mobiilivalmius

Järjestelmään on saatavilla useita mobiililisäosia, sekä ilmaisia että kaupallisia. Monet leiskat tukevat myös myös responsive design -muotoiluja, joilla sama sisältö saadaan taipumaan mobiililaitteille. Näihin kuuluu käyttämäni StudioPressin Genesis.

Avoin pohja ja paljon toteuttajia

Suomesta löytyy varsin paljon WordPressia sivustojen toteutukseen käyttäviä yrityksiä, joiden koko vaihtelee yhden apinan pajoista maan suurimpiin mainostoimistoihin. Alkuperäisen toteuttajan kanssa ei tarvitse olla naimisissa koko sivuston loppuikää. Tietysti on hyvä varmistaa, että toteuttaja osaa hommansa, ettei sivuston koodi sisällä kamalia yllätyksiä.

Dramaattisin ero tulee toimijoihin, joiden julkaisujärjestelmä on suljettua lähdekoodia. Jos sivustonsa on rakennuttanut sellaisen varaan, käytännössä sivuston uudelleentoteuttaminen on suoraviivaisin tapa vaihtaa toimittajaa.

WordPress.com

Kun puhun WordPressistä, tarkoitan WordPress.org-versiota, joka on omalle tai vuokratulle palvelimelle asennettava ohjelma, jonka toimintoja voi kehittää ja ulkomuotoa muuttaa mielin määrin. WordPress.com puolestaan on blogipalvelu, jonka osalta toiminnot ja leiskat on ennalta valittu. Molempien taustalla vaikuttaa sama firma: automattic.

Jos budjetti on pieni ja tiimistä löytyy aikaa, osaamista tai molempia, WordPress.com voi olla kokeilemisen arvoinen vaihtoehto. Se sopii nopeaan blogin aloittamiseen tai ensimmäisen sivuston pohjaksi.

Lopuksi

Olen aikaisemmin työskennellyt Midgardin kanssa ja tunnen Drupalilla sivustoja rakentavia firmoja ja ihmisiä. En missään nimessä väheksy näitä järjestelmiä – päinvastoin. Ne sopivat monimutkaisten verkkosivustojen tai -sovellusten kehittämiseen. Toisaalta tekemiseen on usein varattava aikaa ja resursseja.

Vasaralla ei kannata hakata nauloja. Samoin ei WordPressiä kannata tarjota jokaiseen projektiin. Näkemykseni on se, että useita satoja sivuja tai laajoja taksonomioita sisältävä nettipalvelu kannattaisi tehdä esimerkiksi Drupalilla. Monimutkaiset tietorakenteet tai sovelmat eivät ole WordPressin leipälaji. Useimmissa nettisivuprojekteissa ei kuitenkaan ole tällaisia vaatimuksia.

Katkos johtui siitä, että nimipalveluntarjoaja Zerigo joutui palvelunestohyökkäyksen (DDOS) kohteeksi. Nimipalvelinten kadottua ei reittiä Apinan sivuille enää löytynyt. Ongelmista kärsivät myös mm. WP Enginen asiakkaat.

Zerigon ongelmat saatiin korjattua seuraavaan päivään mennessä. Nettiapinan osalta ongelma kierrettiin siirtymällä Amazon Route 53:n käyttäjäksi – ainakin väliaikaisesti.

Hidas korjattava

CloudBeesin blogissa melko hyvä selvitys siitä, miksi DNS-katkokset ovat hankalia havaita ja hitaita korjata.

Omalta osaltani sain hyvän virheraportin Eero ”Rautasilta” Leppäseltä, minkä ansiosta pääsin korjaukseen kiinni. Ficoran pitkien TTL-asetusten takia ongelman korjaamisesta meni neljä tuntia nimipalveluiden päivittymiseen.

Tämä lienee Nettiapinan pahin katkos firman kolmivuotisen historian aikana.

Sivusto on mukamas Shellin projekti, jossa yritetään luoda crowdsourcingin avulla tuoreita mainoksia Alaskan öljynporauksesta. Kävijät voivat tehdä omia mainoksiaan, jotka eivät ole ollenkaan sitä mitä yhtiö haluaisi. Linkkiä onkin levitetty uskottavana esimerkkinä ison korporaation sosiaalisen median mokailusta.

”Birds are like sponges… For oil! Let’s go.”
”End polar bear attacks in our lifetime. Let’s go.”
”In order to survive, we all have to push our limits. Let’s go.”

Jos kieli poskessa kirjoitetut tekstit eivät riitä vinkiksi saitin todellisesta tarkoituksesta, Angry Bergs -lastenpeli karistaa viimeiset epäilyksen rippeet. Pelin tarkoitus on ampua vihaisia jäävuoria, jotka uhkaavat öljylauttaa ja tuottoja. Sivusto on kuitenkin onnistunut hämäämään monia.

GreenPeacen sivuilla kerrotaan projektista ja sen aloitukseksi järjestetystä ”gaalaillallisesta”, josta kuvattu YouTube-video oli myöhemmin levinnyt viraalisesti.

Twitterissä trollaamisen edistyneet tekniikat

Kampanjan ensimmäisen aallon jälkeen ilmeisesti samat aktivistit ovat perustaneet @ShellIsPrepared-nimisen Twitter tilin, joka kampanjoi aikaisempia vastamainoksia vastaan.

Alkuperäinen viesti:
“Our team is working overtime to remove inappropriate ads. Please stop sharing them”
Sitä levittäneille lähti seuraava:
”PLEASE DO NOT RETWEET ANY OF OUR TWEETS. They are intended for their @ recipients only!”

Julkisesti näkyvät alkuperäiset viestit olisivat siis vain niiden kohteelle, eikä niitä saisi lähettää eteenpäin. Tällainen väärä käsitys Twitterin käytöstä on omiaan ärsyttämään kokeneita käyttäjiä. Jonkin ajan kuluttua tili siirtyi epämääräiseen oikeustoimilla uhkailemiseen.

Oikeustoimia tuskin on kuitenkaan tulossa. Shell on tietoinen kampanjasta, mutta ei aio edes vaatia alkuperäistä pilasivustoa siivottavaksi, vaikka heillä saattaisi siihen tekijänoikeuksien puolesta mahdollisuus. Tässä Shell luultavasti toimii viisaasti, sillä kuten Forbes toteaa, heillä tuskin olisi mitään voitettavaa. Oikeuskäsittely vain nostaisi jutun näkyvyyttä.

Mitä arktiseen öljynporaukseen tulee, minusta Shell on väärällä asialla. Greenpeacen kampanja pistää kuitenkin miettimään, pyhittääkö tarkoitus keinot. Kysymyksessä on jonkin sortin parodia, mutta jos yleisö menee halpaan, mahtaako se toimia halutulla tavalla?

Päivitys huhtikuussa 2013: en käytä enää kyseistä välityspalvelua. Kirjoitusta on päivitetty.

Palvelu tarjoaa SMTP-yhteyden sekä rajapinnan (API) viestien lähettämistä varten. Muita ominaisuuksia:

• käyttää MailChimpin ”moottoria” eli olemassaolevaa infrastruktuuria,
• seuraa avauksia ja klikkauksia sekä lisää automaattisesti Google Analyticsin seurantakoodit URL-osoitteisiin,
• näyttää siistit raportit tuloksista,
• osaa käyttää MailChimpin templateja Mandrill-viestien pohjana ja
• tukee WordPressiä pluginin kautta.

Hinnoittelu on edullinen ja ensimmäiset 12000 viestiä kuussa saa lähettää ilmaiseksi. Mandrill on alussa ”hiekkalaatikossa” samoin kuin Amazon SES – tunnissa saa lähettää vain muutaman hassun viestin. Määrä kuitenkin nousee nopeasti, mikäli liikenne on asiallista.

Testien perusteella Mandrill vaikuttaisi kohtalaisen toimivalta järjestelmältä. Kovin kummoista tukea sille ei saa, vaan systeemi on pitkälle automatisoitu, kuten monet kilpailijansakin. Esimerkiksi viestiliikenteen laadun valvonnasta vastaa kohtalaisen epämääräisiä laatuindikaattoreita antava heuristinen järjestelmä, jonka toiminnasta edes palvelun oma tukihenkilöstö ei tiedä juuri mitään.

Muutamia Mandrillin kilpailijoita:

• JangoSMTP
• Amazon SES
• PostMark
• SendGrid

Ajattelin, että pehmomandrilli olisi sopiva lahja kolmivuotiaalle Nettiapina Oy:lle. Kotitoimistolla ihastusta herättänyt karvanaama on adoptoitu WWF:n kautta ja se on samalla lahjoitus Mandrillin (Mandrillus sphinx) suojelutyöhön.

Henkilökohtaisella puolella kolmeen vuoteen on mahtunut monenlaista: seurustelua, naimisiin meno, lapsen saaminen, masennuskausi ja vaimon opinnäytetyö. Melkoinen määrä nettisivuja ja sähköposteja on myös saatu aikaan. Välillä on meinannut usko loppua, mutta yhä yritetään. :)

Sivuston käyttämä julkaisujärjestelmä, HTML-pohjat ja komponentit vaikuttavat näkyvyyteen. Jos ne on laadittu oikein, ne auttavat sivustoa näkymään – tai ainakaan eivät estä pääsyä hakukoneiden listauksiin.

Sivuston tekniikan osalta voisi puhua ”hakukoneystävällisyydestä”. Yksittäisen pluginin asentaminen ei ole hakukoneoptimointia – se on vasta lähtökohta.

Varsinainen hakukoneoptimointi on pitkäjännitteistä toimintaa. Teknisten seikkojen ohella siihen voidaan laskea mm. sisällön tuottaminen ja kehittäminen, liikenteen seuranta, ulkoisten linkkien hankkiminen, tekniset parannukset sekä näihin liittyvät moninaiset toimenpiteet. 

Alkuun on kuitenkin helppo päästä ja helpoilla parannuksilla voi auttaa omaa sivustoaan merkittävästi. Perusteet eivät ole hankalia.

Valmisleiskat ja frameworkit

WordPressille löytyy tuhansittain valmisleiskoja, jotka voivat olla näppärä tapa päästä alkuun. Valmisleiskakauppa on kuitenkin melkoinen suo. Kuka tahansa voi pistää tekemänsä leiskat myyntiin eri kauppapaikoille. Leiskan taipuisuudesta tai koodin laadusta ei välttämättä ole mitään takeita, saati lopputuloksen hakukoneystävällisydestä. Kannattaa siis katsoa, mitä ostaa.

Nettiapinan projekteissa on jo pitkään näkynyt leiska-frameworkeja, jotka tuovat sivuston perusrakenteita ja ratkaisevat rakentamiseen liittyviä ongelmia. Varsinainen sivuston ilme tehdään näiden päälle Child Theme -rakenteen avulla. Minulle tutuin on StudioPressin Genesis, jota käyttävät monet suuret sivustot maailmalla ja jolla näyttäisi olevan kosolti käyttäjiä myös Suomessa. WooThemes on toinen hyvä kehittäjä ja samalla ympäristö, johon löytyy paljon valmiita leiskoja.

StudioPressillä on myös kauppapaikka, jonka leiskoista minulla ei ole kokemusta. Heidän omia leiskojaan uskallan kuitenkin kehua.

Yoast WordPress SEO

Monet WordPressin hakukoneoptimointipluginit eivät ole kovin hyviä. Jotkin ovat suppeita tai toimivat huonosti, toisten hallintapuoli tapetoitu täyteen räikeitä mainoksia. Parista löytyvät kaikki mahdolliset viat.

Tämä apina käyttää Joost de Valkin tekemää Yoast WordPress SEO -lisäosa ja suosittelee sitä muillekin. Plugin on parhaita näkemiäni ja kaupallista tasoa, vaikka onkin ilmaiseksi saatavilla.

Yoast SEO toimii perusasetuksilla yleensä kohtalaisesti, mutta pluginin toimintaan kannattaa tutustua. Parhaisiin tuloksiin ei  pääse nappia painamalla. Kirjoitan perusasetuksista muutaman sanan myöhemmin.

Tämän kirjoituksen on tarkoitus olla ensimmäinen useammasta osasta. Apina tekee työkseen sivuja WordPressilla ja mainitut tuotteet ovat käytössä.

Vuodelle 2012 siis lupaukseksi blogin aktivoiminen. Katsotaan, miten pitää. :)

• Mikä Bublaan kuplissa mättää?
• Verkkokaupan lisätuote pelasti päiväni
• Lasikuorinen käyttöesine ja Omenan ekologisuus
• 40 hittiä Kepun soittolistalta
• Lähes kilon roskaposti
• Suomen parhaat verkkosivut