Kirja sisältää kahdeksan akateemisten tutkijoiden ja professorien kirjoitusta pankkipalveluiden trendeistä sekä yhden erikoisraportin, joka on syntynyt Aalto-yliopiston opiskelijoiden toteuttaman tutkimusprojektin tuloksena.

Jaakko Aspara

- Opiskelijoiden tutkimusprojektiin perustuva raportti tiivistää hyvin tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita erityisesti kuluttajan näkökulmasta, toteaa markkinoinnin professori Jaakko Aspara, joka on yksi kirjan toimittajista.

- Raportissa tulee hyvin ilmi kuluttajien monitahoinen ja usein ristiriitainenkin suhtautuminen pankkipalveluihin. Tietyt kuluttajat haluavat tehokkuutta ja automaattisuutta ja toiset taas suosivat laajaa henkilökohtaista palvelua raha-asioiden kanssa, jatkaa Aspara.

Opiskelijoiden tutkimusraportti visioi myös neljä vaihtoehtoista tulevaisuudennäkymää, jotka kuvaavat pankkien mahdollista roolia tulevaisuuden kuluttajien elämässä.

Ekstrapalvelua ja kehitystrendejä

Kirjan akateemisten tutkijoiden kirjoittamissa luvuissa valotetaan pankkien roolia kuluttajien finanssitaitojen edistäjänä, kuluttajien suhtautumista pankkien henkilökohtaiseen viestintään sekä pankkien maineen rakentumista sosiaalisessa mediassa.

- Nämä luvut kuvaavat esimerkiksi miten pankit voivat osallistua nuorten, tulevaisuuden kuluttajien taloudellisten taitojen parantamiseen. Ne myös muistuttavat kuinka käyttäjien palvelukokemukset muodostuvat fyysisten, henkilökohtaisten ja virtuaalisten kohtaamisten yhteisvaikutuksesta, kommentoi tutkimusjohtaja Risto Rajala, joka on kirjan toinen toimittaja.

- Menestyvä tulevaisuuden pankkipalvelu on näiden asioiden onnistunut yhdistelmä.

Pankkimarkkinoiden laajempaa näkökulmaa käsittelevissä luvuissa tarkastellaan useita ajankohtaisia pankkitoiminnan kehitystrendejä.

- Nämä trendit tulevat merkittävästi muokkaamaan tulevaisuuden pankkipalveluita ja toimintaa, samalla kun kansainvälistyminen, digitalisoituminen ja palvelutalouden kehittyminen etenevät yhteiskunnassamme, tiivistävät Aspara ja Rajala.

Ville-Veikko Laukkanen

Kirjan sponsorina on toiminut Nordea ja tieteellisinä toimittajina Jaakko Aspara, Risto Rajala sekä Virpi Tuunainen Aalto-yliopistosta.

- Nordea juhlii tänä vuonna 150-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden kunniaksi halusimme teettää tutkimuksen, jossa visioidaan sitä millaista pankkitoiminta voisi tulevaisuudessa olla. Pohjoismaiden suurimpana pankkina Nordea haluaa olla etulinjassa mukana kehittämässä uusia palveluja, sanoo johtaja Ville-Veikko Laukkanen Nordean henkilöasiakasyksiköstä.

Taloustietokilpailu 2012, voittaja Otso Hao

Taloustietokilpailun tarkoituksena on lisätä nuorten kiinnostusta yhteiskunnallisiin ja erityisesti taloudellisiin asioihin. Kysymykset on laadittu peruskoulun yhteiskuntaopin oppimäärään sekä kotimaisiin ja kansainvälisiin talousasioihin perustuen. Tänä vuonna loppukilpailun ensimmäisessä vaiheessa vastattiin kysymyksiin, jotka käsittelivät muun muassa kansantalouden ilmiöiden mittaamista ja PIIGS-maiden taloudellista tukemista. Loppukilpailun jälkimmäisessä vaiheessa oppilaat vastasivat kauppatasetta koskevaan esseetehtävään.

Valtakunnallinen alkukilpailu pidettiin maaliskuussa. Loppukilpailuun valittiin 30 kilpailijaa alkukilpailun perusteella läänien asukaslukuihin pohjautuvien kiintiöiden mukaan. Loppukilpailu järjestettiin Helsingissä 15. – 16. toukokuuta

Loppukilpailun kolme parasta tänä vuonna olivat:

1. Otso Hao, Helsingin suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki
2. Pyry Kuusela, Pitkäjärven koulu, Kangasala
3. Verna Lukka, Lahden yhteiskoulu, Lahti

Nordea Marketsin analyytikot saivat tänä vuonna kaiken kaikkiaan 12 palkintoa, mikä on kaksi palkintoa enemmän kuin alueen lähimmäksi päässeellä kilpailijalla.

StarMine kuuluu Thomson Reuters -konserniin. Se mittaa objektiivisesti osakeanalyytikoiden toimintaa. Arviointi perustuu osta- ja myy-suositusten pohjalta saatuun tuottoon ja tulosennusteiden osuvuuteen. Vuosittain jaetaan palkintoja kunkin alueen parhaille analyytikoille.

- Asiakkaamme ovat Pohjoismaiden taitavimpia osakkeiden valinnassa, ja meistä on hyötyä heille vain niin kauan kuin tarjoamme heille parasta laatua. StarMinen palkinnot ovat tunnustus siitä, että ennusteemme ja suosituksemme ovat Pohjoismaiden osuvimpia. Olemme ylpeitä tästä saavutuksesta, sanoo Thomas Winther Sørensen, Global Head of Equity Research in Nordea Markets.

Christian Clausen ja Robert Greifeld

Christian Clausen puhui avausseremoniassa siitä, miten maailmantalous on kehittynyt sen jälkeen, kun hän viimeksi soitti pörssin kelloa joulukuussa 2010.

- Monet maat kärsivät edelleen valtionvelkoihin liittyvistä ongelmista, kansainvälinen kasvu on etusijalla ja Kreikan valtiontaloutta koskevat päätökset vaikuttavat edelleen markkinoihin. Tilanne on nyt vakaantunut, mutta vaara ei ole ohi, Christian Clausen sanoi.

Amerikkalaisten ja eurooppalaisten pankkien tilanne on muuttunut dramaattisesti uuden sääntelyn seurauksena. Sääntelyn tavoitteena on kasvattaa pankkien pääomaa, jotta finanssikriisit vältettäisiin tulevaisuudessa.

- Pankkeihin kohdistuu jatkossa suuria haasteita. Jotta uusi sääntely ei vaikuttaisi asiakkaisiimme haitallisesti, pidämme kulut kurissa ja tehostamme pääoman käyttöä.

Markkinoiden uusista toimintaedellytyksistä huolimatta Nordean tilanne on vakaa. Se perustuu asiakaslähtöiseen toimintaan finanssikriisin aikana.

- Nordea on nyt markkinoiden johtava suuryritysten pankki Pohjoismaissa. Lisäksi henkilöasiakkaiden määrä on kasvanut 40 prosenttia vuodesta 2010, Christian Clausen sanoi.

Lippo Suominen

Lippo Suominen, toimit Nordeassa sijoitusstrategina, mitä sijoitusstrategi tekee?

Tehtävämme on seurata ja analysoida maailman sijoitusmarkkinoiden ja talouden tapahtumia, ja niiden perusteella luoda Nordean asiakkaille kuhunkin markkinatilanteeseen sopivia sijoitussuosituksia. Meitä on Nordeassa reilut parikymmentä henkeä ympäri Pohjoismaita tiiviissä yhteistyössä, joten pystymme seuraamaan markkinoita mahdollisimman kattavasti.

Mikä on näkemyksesi pörssin suunnasta vuoden loppuun mennessä?

Vahvan vuoden alun jälkeen markkinoiden kehitys on tasaantunut. Uskomme osakemarkkinoiden pysyvän loivalla nousu-uralla, mutta kehitys on kuoppaista, kun sijoittajien tunnelmat vaihtelevat uutisvirran mukana.

Miten Euroopan heilahtelevat rahamarkkinat näkyvät koroissa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Euroopan keskuspankki pitää ohjauskorkonsa hyvin matalana ainakin tämän vuoden ajan. Eri eurovaltioiden lainojen korot pysyvät eritasoisina heijastaen kunkin maan velkaantuneisuutta ja markkinoiden uskoa kyseisen maan kykyyn hoitaa velkansa ajallaan.

Miksi ja miten kannattaisi korkoihin sijoittaa tässä ympäristössä?

Vähäriskisten valtionlainojen korot ovat hyvin matalat, ja niissä on riski korkojen noususta. Yrityslainat ovat parempituottoisia ja niissä korkoriski on valtionlainoja pienempi. Jos tilanne muuttuu hyvin levottomaksi joukkolainamarkkinoilla, matalatuottoiset valtionlainat ovat kuitenkin turvasatamasijoituksia. Tällä hetkellä suosimme yrityslainoja, matalan luottoluokituksen omaavien yritysten lainoja sekä korkosijoituksia kehittyville markkinoille.

Kannattaako sijoittaa, jos talous on taantumassa?

Talouden näyttäessä synkimmältä ovat pörssikurssitkin alimmillaan. Tyypillisesti paras sijoittamisen hetki on silloin, kun kukaan ei siihen usko.

Jos mennään euroalueelta kehittyviin maihin, niin miten arvioit BRIC-maiden talouksien kehittyvän seuraavien vuosien aikana?

BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) talouskasvu jatkuu tulevina vuosina, mutta kasvuvauhti jäänee takavuosien tasoa matalammaksi. BRIC-maat ovat erilaisia keskenään, osa maista nojaa raaka-aineiden ja energian tuotantoon, osa tuotteiden valmistukseen ja vientiin. Kasvu perustuu jatkossa aiempaa enemmän kotimaiseen kysyntään, sillä tulotason noustessa ihmisten kulutusmahdollisuudet kasvavat.

Ovatko kehittyvät markkinat liian riskialttiita tällä hetkellä?

Kehittyvien markkinoiden kurssimuutokset ovat yleensä voimakkaampia kuin teollisuusmaiden osakkeiden, joten siinä mielessä niiden riski on korkeampi. Ne eivät välttämättä silti ole liian riskipitoisia, kun muistaa pitää kyseisten alueiden osuuden maltillisena sijoitussalkussa.

Sijoituksissa pitää aina huomioida oma riskinsietokyky. Riskien rajoittamiseksi salkussa on hyvä olla muita omaisuuslajeja osakkeiden lisäksi. Riskiä tasoitetaan siis maltillisella salkkuosuudella ja sillä, että salkkuun kuuluu myös pohjoisamerikkalaisia, eurooppalaisia ja japanilaisia yhtiöitä. Nordean suositus kehittyvien markkinoiden osuudesta sijoituksista on 13 % koko osakesalkusta.

Miltä Venäjä näyttää sijoituskohteena?

Venäjä näyttää tällä hetkellä mielenkiintoiselta kohteelta; talous on kohtuullisessa kasvussa, energian hinta korkealla ja maan markkinat ovat vapautumassa ja muuttumassa parempaan suuntaan. Suurimmat riskit kumpuavat maailman talouden ja energian hinnan kehityksestä.

Venäjällä kurssimuutokset ovat yleensä voimakkaampia kuin perinteisten osakemarkkinoiden. Venäläiset osakkeet sopivat hyvin sijoitussalkkuun, kunhan pitää niiden osuuden maltillisena. Nordean suositus Venäjälle on tällä hetkellä 3 % osakesalkusta.

Millaisina afrikkalaiset markkinat näyttäytyvät?

Afrikan markkinat ovat riskipitoiset markkinat, joissa kurssiheilahtelut voivat olla hyvinkin suuret. Afrikka voi siten tarjota suuria tuottoja, tai selviä pettymyksiä. Toki Afrikka on pitkällä aikavälillä nousemassa, mutta toistaiseksi sen osuus osakesalkusta tulisi olla mielestämme pieni.

Risto Kuoppamäki: "Tarve säästää vanhuuden varalle kasvaa tulevaisuudessa."

Miten elinaikakerroin vaikuttaa eläkkeisiin, johtaja Risto Kuoppamäki Nordean varallisuudenhoidosta?

 Tulevaan eläkkeeseen on vaikuttanut vuoden 2010 alusta alkaen työeläkejärjestelmän elinaikakerroin, joka pienentää lakisääteisen eläkkeen määrää odotettavissa olevan eliniän mukaan. Se koskee vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneitä.

Enää ei voi luottaa pelkästään siihen, että lakisääteinen eläkejärjestelmä toisi riittävän eläketurvan. Sen takia eläkesäästämisen aloittaminen on tärkeää, ja mitä aikaisemmin sen aloittaa, sen parempi. Kun aloittaa aikaisessa vaiheessa, pienelläkin kuukausittaisella säästösummalla ehtii kerryttää hyvän eläkepotin.

Ovatko suomalaisten eläkeodotukset yleensä realistisia?

Odotettavissa olevan eläkkeen pienuus on monille yhä yllätys. Kun aikoinaan eläke oli sellaista kuuttakymmentä prosenttia palkasta, nykyiset kolmikymppiset joutuvat pohtimaan, kuinka pärjätä tulevaisuudessa noin neljälläkymmenellä. Tämä johtuu mm. juuri tuosta elinaikakertoimesta, joka alentaa ansaittua kuukausieläkettä sitä mukaa kuin keskimääräinen elinikä nousee. Siksi tarve säästää vanhuuden varalle kasvaa tulevaisuudessa.

Mitä eri tapoja on eläkesäästämiseen?

Kaksi verotuettua perusratkaisua ovat vapaaehtoinen eläkevakuutus ja PS-sopimus, eli pitkäaikaissäästämissopimus. Muita hyviä tapoja ovat esimerkiksi rahasto-, osake- ja asuntosäästäminen, metsä sekä sijoitusasunnon tai vapaa-ajan asunnon hankkiminen. Nykyään oman asunnonkin pystyy vaihtamaan rahaksi ilman, että kodista täytyy muuttaa pois ja vapaa-ajan asunnosta saa taas iloa jo säästöaikana – samoin arvokkaista taide-esineistä ja hyvistä viineistä. Mutta jonkun verran kannattaa jättää nimenomaan sidottuun säästämiseen, eli eläkevaroihin, jotka saa käyttöönsä vasta eläkeaikana. Samalla voi hyödyntää myös sidottuun säästämiseen liittyvän veroedun.

Mitä tarkoittaa tuo mainitsemasi verotuettu säästäminen?

Verotuetussa säästämisessä voi säästöaikana tehdä verovähennyksiä säästöön laittamistaan rahoista ja maksaa veroa vasta sitten, kun eläkettä nostaa. Verovähennyskelpoinen määrä on enintään 5 000 euroa vuodessa. Verohyöty on tänä vuonna pääomatuloveroprosentin (30 prosenttia) suuruinen, eli enimmillään 1500 euroa. Suomessa on noin puoli miljoonaa asiakasta, joilla on verotuettu eläkesäästämismuoto.

Mitä mainitsemasi PS-sopimukset ovat ja kenelle ne sopivat?

Eläkesäästäjät voivat pitkäaikaissäästämissopimuksen (PS-sopimus) kautta säästää osakkeisiin, joukkolainoihin, rahastoihin ja tileihin verotuetusti. PS-sopimus sopii kaikenlaisille säästäjille, koska varoja voi hajauttaa moniin eri kohteisiin, mutta säästäjän ei tarvitse olla aktiivinen sijoituksissaan. Usein yksinkertainen ratkaisu onkin paras.

PS-sopimus sopii lisäksi myös sijoittajalle, joka haluaa seurata markkinoita ja vaihdella sijoituskohteitaan. Sijoituksia voi myydä, ostaa ja vaihtaa ilman veroseuraamuksia, sillä verot säästösummasta maksetaan vasta, kun varoja nostetaan. Kiinnostus ja sijoitusosaamisen karttuminen voi lisätä halua aktiiviseen kaupankäyntiin. PS-sopimus on hinnaltaan erittäin kilpailukykyinen. Se on itse asiassa useimmissa tapauksissa edullisin tapa säästää esimerkiksi rahastoihin.

Asiakas maksaa kaupassa 1980-luvulla.

Vain alle 2 prosenttia asiakkaistamme hoitaa päivittäispalveluihin liittyvän asiointinsa konttorissa. Käteistä siis nostetaan pääasiassa automaateista tai ostokset maksetaan kortilla. Tähän on osaltaan myötävaikuttanut ihme, joka otettiin käyttöön 1970-luvun lopulla: kansallinen pankkikortti.

- 1970-luvun lopulle saakka käteistä rahaa sai vain pankin konttorista, kertoo museointendentti Eija Mustonen.

Ensimmäinen kortti oli nimeltään OK-kortti, jonka tietyt pankit ja liikkeet lanseerasivat 1960-luvulla. OK-kortilla pystyi tekemään ostoksia sopimusliikkeissä eli sen kelpoisuus oli varsin rajoitettua.

Kortti on jo 30-vuotias

Pankkikortti, joka nykyään tunnetaan nimellä kortti tai maksukortti, alkoi yleistyä 1980-luvun alkupuolella.

- Ensimmäisissä korteissa oli myös kortinhaltijan valokuva, joten ne toimivat myös henkilökorttina. Valokuvia otettiin myös joissain konttoreissa, sanoo Eija Mustonen.

1980-luvulla korttiin liitettiin osto-ominaisuuden lisäksi myös automaattikorttiominaisuus. Kortti tosin toimi vain Suomessa, toisin kuin nykyiset kortit, jotka ovat automaattisesti kansainvälisiä maksukortteja. Korttia markkinoitiin heti alusta alkaen turvallisena maksuvälineenä.

- Turvallisuus on edelleen yksi korttimaksamisen valtteja. Lisäksi kortti on nopein ja helpoin tie asiakkaalle päästä käsiksi omiin rahoihinsa, painottaa korttiyksikön johtaja Paula Näkki.

Tekniikka kehittyy

Nykyään pankkisuhteen perustana toimii kolme elementtiä: pankkitili, verkkopankki sekä kortti. Suomessa erilaisia kortteja on Nordealla lukuisia. Pelkästään henkilöasiakkaille tarjontaa on toistakymmentä.

- Asiakkaalle riittää yksi kortti, jossa on hyvä olla luotto-ominaisuus kaiken varalta. Paljon matkustavalle asiakkaalle suosittelemme kuitenkin kahta korttia turvallisuussyistä, Paula Näkki kertoo.

Tekninen kehitys on ollut ja tulee korttien osalta olemaan huimaa.

- Seuraava kehitysaskel on lähiluettavat maksukortit. Joka oston yhteydessä ei siis tarvitse erikseen näpytellä tunnuslukua, vaan pienemmän ostoksen pystyy maksamaan korttia vilauttamalla, johtaja Paula Näkki korttiyksiköstä valistaa.

- Lähiluettavien korttien aikataulu Nordean osalta ei ole vielä vahvistunut, Näkki sanoo.

Paljon on tapahtunut 30 vuodessa:

• 1960-luku: OK-kortti (ostokortti, jolla voi tehdä ostoksia sopimusliikkeissä)
• 1970-luvun loppupuolella: Pankkikortti
• 1971–1976: kokeilukäytössä offline-seteliautomaatit ja niihin tarkoitetut seteliautomaattikortit
• 1978: Minisyp-automaatti
• 1980: KOP:n automaatit
• 1985: Yhdistelmäkortti
• 1986: Maksupääte
• 1997: Sirukortti
• 2000: Visa Electron
• 2001: Nordean Mastercard
• 2012: Nordean pankkikorttien voimassaolo päättyy

Hän seuraa tehtävässään Kati Tommiskaa, joka toimii Nordean viestintäjohtajana Suomessa.

Anni Kuusisto on työskennellyt Press Officerina Nordean viestinnässä vuodesta 2009 lähtien. Ennen Nordeaa hän on työskennellyt mm. If Vahinkovakuutusyhtiössä.

Nordean viestinnän tavoittaa parhaiten numerosta (09) 165 42320 (päivystysnumero) tai sähköpostilla osoitteesta media@nordea.com.

Mikä ääni sopii parhaiten Nordealle?

Kuuntele viisi vaihtoehtoa ja äänestä mielestäsi parasta ehdokasta uudeksi asiakaspalveluääneksemme. Yleisöäänestyksen perusteella kolme suosituinta ääntä pääsee finaaliin, jossa valitsemme voittajan.

Vaikuta ja äänestä tästä.

Julkaisemme voittajan toukokuun loppuun mennessä verkkosivuillamme osoitteessa www.nordea.fi.

Nordeassa uudistetaan puhelinpalvelun toimintaa. Otamme muun muassa käyttöön uuden puheentunnistusjärjestelmän asiakaspalvelussamme, uuden asiakaspalvelun puhelinäänen sekä parannamme nykyisen Puhelinpankin toimintaa. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön loppuvuodesta 2012. Kerromme asiakkaillemme muutoksesta lisää myöhemmin.