Outin Ecommerce-opinnot

Kaksi näkökulmaa elämyksen sähköisyyteen

2012-10-01T11:00:00.002+03:00

Yrittäjä kertoo

Meiän yritys on toiminut jo parikymmentä vuotta. Aloitettiin muutamalla ohjelmapalvelulla, kun piti saaha hieman lisätuloja perusporotallouven lisäksi. Etenkin joulun alla päivässä saattoi käyvä lentokoneittain brittituristeja porotilalla juomassa kotakahvit ja ajamassa pienen jengan. Paljon ei yhestä turistista tullut rahaa, mutta liukuhihnatyöllä pääsi ansioille.
Joulusesonki on kuitenkin lyhyt ja viime vuosina lunta ei ole välttämättä vielä ollut marraskuussa, joten on pitänyt alkaa miettiä erilaisia tuotteita tarjota matkailijoille.

Tuotekehittelyä varten käytiin tarinakoulutus, joten entiset erilliset tuotteet ovat saaneet tarinan kautta ”lihaa luiden päälle” ja kaikki liittyy kaikkeen. Työntekijät tuntevat tarinan ja nouvattavat sitä. Ei se kaikki totta ole, mutta vaikkapa taukopaikoilla kerrotaan lappilaisia tarinoita. Nykyään oppaat on kuin näyttelijoitä, heiän pitää olla sisällä tarinassa koko ajan kun vieraita on läsnä. Pikkuinenkin lipsuminen tärvää tunnelman.

Erityisesti meiän silmät avautuivat, kun Sanna esitteli LEOn elämyskoulutuksessa elämyskolmion.

Siitä näkee, kuinka elämyksen voi jakaa pieniin osiin ja arvioia sitten mitä kaikkea omasta tuotteesta löytyy. Kolmion avulla me huomattiin, että jotain puuttui, mutta toisaalta opittiin arvostamaan tuotettamme uuvella tavalla, ei sitä ollut osannut ennen sillä tavalla vieraan silmin ajatella.

Jokkainenhan me ollaan yksilöitä, eikä me voia taata, että kaikista tuntuu samalta, vaikka kaikki onnistuisikin säätä myöten, mutta aika hyvä käsitys meillä nyt on siitä, mitä me tarjotaan ja mitä vieraat tulevat meiltä hakemaan. Se onkin ihan muuta kuin se entinen rekirumba ja siitä pystyykin pyytämään ihan erilaisen hinnan.

Vieraien kanssa pittää olla ihan erilailla yhteyksissäkin kuin ennen, kun ne tuli matkanjärjestäjän kautta. easkel-koulutuksen kautta me opittiin käyttämään muutakin kuin sähköpostia, eikä se ensikauhistuksen jälkeen ole ollut mitenkään vaikeaa.

Meillä on ihan kivat verkkosivut ja nyt me ollaan myös Facebookissa. Sinne on viety kuvia ja videonpätkiä sekä kerrotaan lähinnä säähän liittyviä havaintoja. Erityisesti revontulet näyttää kiinnostavan kovasti, niitä päivityksiä kommentoiaan ja tykätään ahkerasti. Sillä tavalla tieto meistä leviää myös meiän tykkääjien piireihin.Facebookissa on myös näppärä kuulostella, millä mielin asiakkaat ovat tulossa, mitä he oottaa ja millaista oli ollut. Siinä samalla hoituu myös osa markkinoinnista ihan omin voimin.

Siellä koulutuksessa annettiin myös vinkkejä, kuinka netissä ei tarvitse jatkuvasti roikkua, jos haluaa pysyä kärryllä, mitä maailmalla puhutaan. Google Alertsilla ja Social Mentionilla saahaan heti tietää, jos meistä tai vaikka kilpailijoista puhutaan jossain päin nettiä. Näistä asioista ihan innostuu kun alkaa ymmärtää niitä, niin nyt me on ruvettu seuraamaan RSS-syötteillä myös mitä maailmalla alasta ylipäätään kirjoitettaan ja mitä sähköisiä härpäkkeitä on otettu käyttöön. Meiän elämyskouluttajien nettisivuilta ja FBstä löytyy usein se viiminen tieto.

Uusi juttu on meiän yrityssivu Pinterestissä, sinne luotiin jokaiselle elämykselle oma taulu, joihin liitettiin hienoja kuvia omilta sivuilta, vieraijen blogeista ja matkailun ejistämisfirmoilta. Se on niin uusi juttu, ettei sen menestyksestä vielä osaa sanoa, mutta kun kuvat ovat jo olemassa, ei siinä ollut suurempaa vaivaa.

Nythän jokkaisella vieraalla alkaa olla hieno kännykkä ja niillä ne räplää koko ajan. Siitä saatiin ajatus tutkia, voisiko kehitellä jottain uutta siihen liittyen. Mehän ollaan niin kaukana kaikesta, ettei vieraat voi lähteä illalla muualle viihteelle vaan siinä ne meiän mailla omin päinkin kulkee. Revontulia ne tietenkin oottaa näkevänsä, mutta eihän se aina onnistu. Tuo juuri julkaistu Laplication kännykkässä antaa kuitenkin aika hyvän kuvan siitä, miltä ne näyttää.

Lappia myyvään 8 vuodenajan paikkana, ja siitä saatiin ajatus hyövyntää kuvia ja viteoita myös paikkoihin liitettynä. Tuolla lenkkipolun varrella on sellaisia QR-koodeja, jotka näyttää sitten kännykässä millaista tuolla paikalla on eri aikana tai joista voi kuunnella tarinoita vaikka näkistä tai soan ajalta. Lapset on erityisesti tykännyt kuunnella suven ulvontaa Susikallion päällä, aika toenmukaiselta se kuulostaa minustakin iltapimmeellä. Vieraat saa myös sytytellä laavulle tulet omin päin, mutta harva kaupunkilainenhan se nykyään osaa tulet tehä. Siitäkin on tehty ihan viteo-ohjeet, että ossaavat sammuttaa tulet ja tietävät mistä saa poltettavaa ottaa.

Ne viteot on näppäriä siinäkin, että meille tulee yhä enemmän yksittäisiä matkustajia kaikista maailmankolkista. Englanniksi me pärjätään hyvin, mutta ei ne kaikki asiakkaat näitä tarinoita ymmärrä ees sillä kielellä. Jotta ne saisi enemmän irt matkasta, niitä tarinoita on meiän ulkomaiset AMK-harjoittelijat kääntäneet omille kielilleen. He ovat myös osanneet kertoa, miten eri lailla eri maissa asiat nähhään. Jos vieras on halunnut erämaahan, sille saattaa olla tarpeeksi jännittävää käyvä tuolla lammenrannalla iltapimeällä.

Uusin juttu on sellainen CRM, jossa me yhteen ohjelmaan on kerätty kaikki tieto, mitä meillä on asiakkaista. Mehän toivotaan, että sama asiakas palaa takaisin, niin on se hyvä tietää, mitä sille viimeksi järjestettiin ja mitä se tykkäsi. Sieltä voi lähettää vakiasiakkaille myyntikirjeitä uusista jutuista. Siihen CRMään saa yhistettyä myös verkkokaupan, mitä pittää kyllä suunnitella kunnolla. Toinen uusi virittely on myyvä meiän elämyksiä myös Elämyslahjat-sivulla. Siinäpä mainio lahja sellaiselle jolla on jo kaikkea.

Asiakas kertoo

Viimeksi minä olin tyttökavereiden kanssa teatteri- ja shoppailumatkalla Lontoossa, mutta nyt minä halusin jotain erilaista, jotain fyysistä, ulkoilmaa ja kaunista luontoa. Facebookissa kaverit heti innolla ehdottelivat kaikenlaista ja keskustelupalstoilta sai myös hyviä ideoita. Niistä minä sitten pinnailin kuvia Pinterestiin Next vacation -boardiin.

Niistä alkoi sitten tulla jonkinlainen käsitys siitä, että tällä kertaa lähden Lappiin johonkin elämysyritykseen. TripAdvisorissa olikin kivoja arvosteluja ja YouTubessa videoita sen valmitsemani yrityksen tarjonnasta. Facebookissakin ne on olleet mukana ahkerasti keskustelemassa ja vastailemassa vieraiden kysymyksiin.

Kauas on pitkä matka, joten matkan varrella me syötiin ja yövyttiin. FourSquarella tarkastettiin minne mennään syömään ja GoogleMapsista oltiin katsottu, että hotellin ympäristö näyttää kivalta.

Perille pääsy oli kuin tulisi vanhan tutun luokse, niin paljon oli netistä selvinnyt etukäteen. Pihalla oli lemmikkiporo Kasper, joka piti rapsutuksista, niin kuin YouTubesta olin nähnytkin. Facebookista olin seuraillut lapinkoira Sallan pentujen touhuja ja siitä lähtikin ensimmäinen päivitys FBhen.

Niin korvessa me oltiin, että verkkoa ei aina ollut, mutta kännykällä ikuistin maisemia ja tekemisiä ja latasin ne sitten myöhemmin verkkoon. Tulikin heti Wish I was there -kommentteja. Niinpä, jospa lähtevät ensi kerralla mukaan. Oli aika eksoottista nukkua itse tehdyssä lumiluolassa, kun ulkona oli hyytävää. Makuupussissa porontaljalla nukuin hievahtamatta aamuun asti! Oli se välillä rasittavaakin, kivalla tavalla. Aamukahvin keitto täytyi aloittaa tulta virittelemällä, opas oli siinä mukana mutta itse pystyin tekemään kaiken. Eipä ole edes Starbucksin kahvi maistunut niin hyvältä!

Tuntui siltä, kuin olisin voittanut itseni. Ehkä selviäisin hengissä tuollaisessa tilanteessa aivan yksinkin. Nyt ei paniikki iskenyt, kun oli apu lähellä koko ajan.

Pinterestissä on uusi boardi My Vow Vacation. Kuvia on heti alettu pinnata eteenpäin ja niitä myös kommentoidaan. Facebookissa jatketaan fiilistelyä muiden osallistujien kanssa ja suunnitellaan tulevaa. TripAdvisoriinkin kirjoitin arvostelun, kun yrittäjä pyysi, mutta samaa suitsutusta se oli kuin muillakin. Hän kävikin siellä pian kommentoimassa ja kiittämässä arvioinnista.

Kaiken kaikkiaan matka oli vielä paljon enemmän kuin siltä osasin odottaa, ja sitä olenkin hehkuttanut jo kaikkialla.

Seuraavaa reissua varten aion muuten ladata kännykkään Googlen FieldTrip-appsin.
-------------------------------------------------------------------------------------
Löydät kirjoituksen teoriataustan ja lähteiden kanssa täältä.

Pelit ja mainokset

2012-10-01T11:00:00.000+03:00

Olen ladannut iphoneen muutaman pelin, esim. Sanajahdin. Peli on niin nopeatempoinen, että meni hyvän aikaa ennen kuin huomasin, että yläpalkissa oli mainoksiakin., lähinnä muista peleistä. Tiesin, ettei Dear Estherissä mainoksia ole mutta hehkutuksen vuoksi kävin kävelemässä saarella demoversiossa mutta en ymmärtänyt mitä siellä olisi pitänyt tehdä. Maisemat olivat kyllä upeat, mutta aika loppui kesken.

Topkani tarjoaa suosikkejani eli pulma- ja strategiapelejä, niissä ehtii ajatella, eikä tarvitse sormet lujilla ammuskella. Lauantai-iltapäivänä etusivulla mainostettiin weetabixia, klikkaamalla pääsi kilpailuun. Muuten en olisi mainosta noteerannut mitenkään, kuten en yleensäkään, ne ovat vain pakollinen paha ilmaissivustolla. Sain myös viestin Valituilta Paloilta

Tarjolla 100,000 euroa ja maastoauto. Sama idea kuin ennen kotiintulleissa mainoksissa, joissa EI-kuoren epäili joutuvan suoraan silppuriin. Kyllä-vastauksella olisin tilannut lehden. On tämä sentään ekologisempaa.

Yläbannerissa oli DanSukkerin reseptejä. Eli pelaajille, jotka mietiskelevät samalla, mitä illalla tarjoaisi perheelle…

Älypää tarjoaa pelejä asiakkaan haluamalla ulkoasulla, esim. pasianssiin tai palapeliin voi saada haluamansa taustakuvan, tietovisaan voi räätälöidä kysymykset, vaihtoehdot ja grafiikan. Myös esim. joulukalenteri (Myllyn Paras). Tietovisaa voi käyttää myös valistukseen (Rasvatietovisassa olin dieettikaaos…) Tyypillistä näille on, että markkinointi laajentuu sosiaaliseen mediaan esim. kun pelaaja jakaa tuloksensa Facebookissa ja saa mutkin pelaamaan. Älypäässä viihdytään keskimäärin 13 min 6 s kerralla.

Toinen sanomagamesien saitti on Pelikone. Pelikone on räätälöinyt esim. Fazerille Lakulinko-pelin . Onneksi oli karkkipussi vieressä. Peruspeli, jossa lakut saivat näkyvyyttä onnistuneesti. Sen voi upottaakin minne vain:

Pelikone - Ilmaiset pelit

Sähköpostiosoitteensa ilmoittaneiden pelaajien kesken arvotaan lisäksi Fazer-tuotepalkintoja.

Pelikoneessa ja älypäässä voi mainostaa erilaisilla bannereilla ja bokseilla, flash-mainoksilla, pre-roll videoilla, pre-roll flasheillä ja edellä mainituilla räätälöidyillä flash-peleillä.

http://www.tourism.net.nz/online-travel-games/ sivulta löytyi matkailuaiheisia pelejä, esim. koskenlaskua ja tietovisailuja, jotka Uuden Seelannin MEK tarjoaa. Traveller IQ – Planet Earth oli koukuttava! Sivuston mainos olikin sitten hieman omituisesti Skanskan Saariselän mökkimainos.

Löytyy myös matkailuaiheisia pelejä, joissa voi voittaakin. Prnewswire raportoi edreams -Facebook-sivusta, jossa kilpailtiin virtuaalimatkalaukuilla ja palkintona oli esim. lentomatka Lontoo-Kiova.

Laplication-appsi ei ole varsinaisesti peli, mutta viihdyttää samalla lailla. Voit kännykälläsi ihailla revontulia ja fiilistellä tulevaa Lapin-lomaasi. Appsi on hyvää jatkoa VisitFinlandin viimetalviselle revontulivideolle, jota on muuten jo katsottu 1,3 miljoonaa kertaa!

Niin, ja pakkohan Angry Birds on mainita. Vihaiset linnut näkyvät kaikkialla, milloinhan kyllästymispiste saavutetaan, mutta onhan pikkuinen kännykkäpeli osattu hyödyntää huikeasti, on astioita, lippiksia, leikkipuistoja, keittokirja, limpparia, animaatiosarja tulossa jne. Mihinkähän pahat possut yltävät...

SecondLife ei ole varsinaisesti peli, mutta siellä toimitaan pelimäisesti. Siellä voi markkinoida real life -tuotteita tai myydä jopa SL-tuotteita, esim. asuja. Siellä voi harjoitella tuotesijoittelua billboardeihin, näyttää videoita tuotteista tai vaikka matkakohteista, luoda SL-version aidosta ympäristöstä tai vaikka tulevaisuuden version siitä, mitä vain.

Lue lisää:

Mainonta SecondLifessa http://www.second-website.com/advertising-in-second-life-top-articles/

Tuotesijoittelua peleissä http://blogs.ocweekly.com/heardmentality/2010/04/product_placement_in_video_games_is_getting_ridiculous.php

Elämyksiä - ennakkotehtävä

2012-08-29T18:34:00.001+03:00

Jälleen koulunpenkillä, mihin se kesä hävisi...

Mihinkäs me jäätiinkään. Ai niin, voitokkaaseen Pinterest-skabaan. Iltakaudet pinnailtiin, tykättiin and what not, jotta pinreach nousisi. Nousihan se, mutta on se noussut sen jälkeenkin aivan auttamatta. Pinreach on jo 41, seuraajamäärä on miltei tuplaantunut ja etenkin Share Your Finland -board elää omaa elämäänsä, jo 710 pinnausta.

Elämykset ja sähköisyys eivät olisi ensimmäinen sanapari, joka tulee mieleen matkailun sähköisestä liiketoiminnasta. Jos haluan elämyksiä, menen ja koen itse, autenttisessa ympäristössä. Suunnittelussa ja jälkifiilistelyssä netti kyllä on omiaan. Niinpä ennakkotehtävä, etsiä erityyppisiä sivustoja ja palveluja verkosta tuntui haasteelliselta.

Mutta kokeillaanpa.

a) Vahvasti teemallinen ja immersiivinen sivusto, joka tempaa käyttäjän toiseen, arkitodellisuudesta poikkeavaan todellisuuteen

SecondLifessa olen seikkaillut korvan sisällä tai kokenut, miltä elämä saattaa näyttää skitsofreenikolle . Jos et ole SLssä, katso kuitenkin youtube-nauhoitus.

Olen myös ollut opintojaksolla, jossa opiskeltiin rakentamista SecondLifessa. Muuten en muita ryhmäläisiä vuoden aikana tavannut, mutta tuolla lyhyellä opintojaksolla tunnelma oli aivan erilainen kuin webex-luennoilla. Herja lensi ja olimme välillä kuin kurittomat kakarat. Outi Polki käyttäytyi aika lailla eri tavalla kuin First Life -minäni.

b) Draamallinen sivusto, eli kokeminen on jännittävää

Videoiden avulla voi saada aavistuksia jännityksestä, johon ei hermo kestäisi. Riittää kun näkee esim. kypäräkameralla kuvattuja pätkiä jutuista, jotka eivät ihan onnistuneetkaan. Kirjoita youtubessa skydiving ja jännitä. Kaameinta on, että aina ei olekaan loppu ollut aivan onnellinen.

En pelaile nettipelejä, mutta niistä löytyy varmasti samanlaista jännitystä kuin aikoinaan koin pelatessani jouluaattoiltana ensimmäistä Harry Potter –tietsikkapeliä. Lahjansaajat olivat jo nukkumassa mutta minä pakenin kerta toisensa jälkeen peikkoa. Sydän jyskytti kun peikko läheni ja aina uudelleen minä tipuin lattialankkujen välistä tyhjyyteen.

http://www.thewildernessdowntown.com/ -sivusto - toimii kunnolla vain GoogleChromessa - esittelee musiikkivideon We Used to Wait ja Google Mapsin yhdessä. Aivan kuin henkilö juoksisi kotimaisemissa. Ei tosin löytänyt Rovaniemen tai Suonenjoen osoitteilla tarpeeksi dataa, mutta vaihtarikodin osoite pelitti.

c) Sivusto, joka on räätälöitävissä jokaisen käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin

igoogle, joka ikävä kyllä lakkaa toimimasta 1.11.2013. Se on auennut selaimeni oletus-sivuna ja siitä on ollut hyvä tarkastaa tärkeimpien sivustojen päivitykset ja seuraavan matkakohteen lämpötila. Harmi, ehdin jo tsempata työkavereita sen käyttämiseen syötelukijana.

GoogleChromeen voi näemmä lisäillä kaikenlaisia appseja mailchimpiä myöten, täytyy ottaa se tarkempaan tarkasteluun. Josko se voisi korvata igooglen.

Kirsin esimerkki m&m’s karkeista, joihin voi saada haluamansa tekstin tai kuvan.

Esim. ifolorin personoitavat kuvat , joissa 80 erilaiseen kuvaan voi liittää haluamansa tekstin esim. savumerkkeinä, karkeilla tai simpukoilla kirjoitettuna jne.

Mobiili, johon jokainen käyttäjä voi ladata haluamansa appsit.

Myös Facebook-sivulle yritys voi ladata appseja ja siten räätälöidä sivujen ulkonäköä, informaatiota jne.

d) Sivusto tai palvelu liittyy johonkin reaalimaailman kaupalliseen kokemukseen niin, että kokemus tapahtuu sekä verkossa että reaalimaailmassa

Angry birdsejä mobiililla ja tosielämässä yhdistettynä: (Kaikkea sitä googlaamalla löytää 1)

www.heinekenexperience.com (Kaikkea sitä googlaamalla löytää 2). Heineken Expe-ience mainostaa Heineken-maailmaa, jossa voi tutustua kaikilla aisteilla Heinekeniin. Siitä näytetään houkuttelevia videonpätkiä. Nettisivulta voi tilata liput, merkata kalen-teriin milloin on menossa ja verkottua muiden vieraiden kanssa. Sieltä voi myös jälkikäteen katsoa tekemiään Heineken-videoita. Hauska löytö sikälikin, että Heineken on miltei ainoa olut jota olen ikinä maistanut. Amsterdamissa hampurilaisbaarista kadulle mukaan otettuna vuonna 85, kauan on aikaa siis…

Pinterest-kokemuksia

2012-06-18T11:50:00.000+03:00

Tehtävä:

4 joukkuetta perustaa omat matkailuaiheiset pinterest-tilit ja 3 viikossa hankkivat sille mahdollisimman paljon näkyvyyttä. Näkyvyys mitaan pinreachillä ja seuraajien määrällä. Yhteyttä saa pitää vain jollain uudella työkalulla, ei fb:llä, puhelimitse tai sähköpostilla. Parhausjärjestyksessä ryhmät saavat arvosanoiksi 5, 4, 3, 2.

Kolme viikkoa illat sohvalla Pinterestin ääressä kyyhöttäen, tuloksena aika hieno matkailumainos Suomelle. Onneksi aikaa oli noin paljon, ehti hoksata kantapään kautta Pinterestin lainalaisuuksia. Onneksi aikaa ei ollut tuon enempää, alkoi mennä urakkatöiksi eikä oppimiskäyrä enää liikahtanut ylöspäin. Vähän sama ilmiö kuin Pinterestissä, tietyssä vaiheessa pinreach alkoi vaatia paljon toimia kohotakseen.

Tässä omakohtaisia kokemuksia Pinterest-näkyvyyden lisäämiseksi kilpailussamme.

1. Luo useita boardeja, jotka liittyvät samaan aihepiiriin.
2. Nimeä boardit kuvaavasti ja mielenkiintoisesti, käyttäen avainsanoja. Esim. meidän boardeissa on sana Finland tai Finnish, jolloin kiinnostuneet löytävät ne helposti. Näin etsin myös muiden Suomi-materiaaleja repinnattavaksi ja seurattavaksi.

3. Pinnaa hyvälaatuista materiaalia - kuvia, videoita - mieluiten alkuperäisestä lähteestä tai toisilta pinterest-profiileilta. Muista copyrightit. Älä siis pinnaa google kuvahaun tuloksia.

4. Lisää jotain mielenkiintoista sisältöä kuvista.

5. Jos liität oman facebook -profiilisi Pinterestiin, voit lähettää 5 kutsua päivässä. Tämä on tehokkaampaa kuin vain mainostaa esim. facebookissa, että menkää seuraamaan minua Pinterestiin. Pinterest-profiilin tehdäksesi sinun täytyy nimittäin saada kutsu, tai pyytää kutsua. Esim. meidän Insider Finland ei ainakaan tunnin odottelun jälkeen kutsua saanut, joten kutsuin sen itse. Tästä samasta syystä Twitter- ja LinkedIn-mainostus olivat myös tehottomia.

6. Tutki mitä kilpailijat tekevät. Seuraa myös heidän seuraajiaan, jos he sopivat profiiliisi. Esim. kaikki suomalaiset, etenkin jos asuivat ulkomailla, sopivat hyvin myös meidän seuraajiksemme. Jos repinnaat kilpailijoiden materiaaleja, klikkaile alkuperäisille sivuille asti.

7. Etsi samanaiheisia boardeja ja sivustoja kuin omasi. Repinnaa materiaaleja, tykkää niistä, seuraa boardien tekijöitä. Tällä oli yleensä tunnin sisällä vaikutus omaan seuraajamäärään.

8. Ole aktiivinen, pinnaa, repinnaa, tykkää säännöllisesti, jotta olet näkyvissä. Herpaantuminen näkyy heti, sivustollasi ei tapahdu mitään.

9. Pinterest-asiantuntijoiden mukaan ohjesivustoista pidetään. Meidän Info-boardi ei saanut juuri repinnauksia, mutta yrityksen kannalta sellainen olisi ehdoton. Tyttäreni innostui hakemaan kasvisruokia boardiinsa ja haki reseptin kokatessaan pinterestin kautta kännykällä.

10. Hyvä keino saada lisänäkyvyyttä ja aktivoida seuraajia on luoda community board, mellä Share Your Finland. Kutsuimme siihen seuraajamme ja taisi pinterest ehdottaa myös niitä, joita seuraamme (pari kirjainta nimen alusta riittää). Pari päivää perustamisen jälkeen siinä on jo 101 pinnausta.

10. Jos tavoitteena on mahdollisimman suuri pinreach, oma toiminta vaikuttaa siihen lähinnä välillisesti. Omat pinnaukset, tykkäämiset jne. luovat näkyvyyttä, jolloin saa repinnauksia, tykkäyksiä ja seuraajia, joilla on suurin merkitys pinreach-pisteiden laskemisessa.

11. Yrityksen kannattaa ehdottomasti linkittää kuvat kotisivuihinsa, flickr-palveluun, youtube-videoihinsa jne., jotta pinnaukset toimivat sosiaalisina kirjanmerkkeinä. Boardeja kannattaa luoda myös esim. lähialueiden palveluille, esim. RAMK voisi tehdä vaihtareita ja muita kv-opiskelijoita varten infoboardeja Suomessa asumisesta, Rovaniemestä yleensä jne.

Zepppelin

Käytimme Zepppeliniä viestitykseen jo lähipäivillä. Siellä näkyy siis kaikki mitä olemme suunnitelleet. Se oli ihan näppärä työkalu, riittävä tällaiseen toimintaan. Harmillista vain, että tili menee maksulliseksi 21.6.

Zepppelinissä tsemppasimme toisiamme, kerroimme mitä olimme tehneet ja jaoimme tehtäviä.

Muuta:

* Pinnailin myös omia kuvia, mutta en merkannut copyrightia. Oli omituista törmätä omiin kuviin sivustoilla, jonne ne olivat päätyneet lukuisten repinnausten kautta.

* Uskomatonta miten kilpailuvietti aktivoituu tällaisella! Pinreachissä täytyi käydä tarkastamassa, paljonko muilla oli pisteitä. Feeling well on koko ajan sinnitellyt yhden pisteen päässä. Heillä on vähemmän seuraajia, mutta ilmeisesti yleismaailmallinen aihe aiheuttaa paljon enemmän tykkäyksiä.

* Insider Finlandille perustettiin oma Twitter-tili ja Facebook-sivu, mutta huomasimme pian, että on parempi keskittyä toimintaan Pinterestin sisällä. Pinterestissä toimiaksesi sinun täytyy perustaa oma tili ja käydä monta kohtaa lävitse ennen kuin pääset tutkimaan muiden boardeja. Monelle tämä oman tilin perustaminen oli kynnyskysymys.

* Tällaisessakin palvelussa alkaa nopeasti syntyä tuttavapiiri. Näkee, minkätyyppisestä materiaalista kukin pitää.

* Suomi-tietous kasvoi samalla kun etsiskeli hyvää materiaalia. Design-nimet tulivat tutuiksi. Myös tumblr ja monet muut jakokanavat tuli käytyä läpi.

* Esim. reseptisivustoilla alkaa näkyä Pin-kuvake. Jossain pystyi myös liittämään ainekset reseptistä suoraan ostoslistaan.

* Netissä on myös sivustoja, joilla voi kasvattaa seuraajien määrää: repin.org, pinflux.com. On jopa ohjelma Ninja Pinner, jolla voi tykätä, repinnata, seuraja jne. automaattisesti. Sisällöllä ei ole väliä. Yrityksen kannalta tämä ei taida olla paras taktiikka...

* Pinterest-kommentteja on hankala seurata. Siinä olisi parantamisen varaa, sillä kommenttien kautta yritys voisi keskustella FB-tyyliin kiinnostuneiden kanssa.

* Jotain jäi varmaankin huomaamatta, sillä joillakin on järjettömiä määriä seuraajia, jopa 700 000. Niin, se 10 $ jäi käyttämättä.

Lopputulos:

Hyvä Leena, Kaija ja Annakaisa!

MSL purjehdus EveryTrailissä

2012-05-25T10:33:00.000+03:00

Tässä upea Aquabluen järjestämä purjehduksemme EveryTrailissä. Kokeile oikean alalaidan säätimiä ja kartan zoomausta sekä eri vaihtoehtoja.

MSL sailing in Espoo

EveryTrail - Find trail maps for California and beyond

2012-05-17T20:57:00.000+03:00

Pinterest (sanaleikki pin- ja interest-sanoista) tuntuu olevan tämän kevään in-härpäke. Sen käytöstä on tullut useampi bongaus RSS-syötteiden kautta.Sen sanotaan esim. olevan etenkin naisilla facebookmaisessa käytössä. Ideana on perustaa tauluja (boards) ja merkata (pin) eri nettisivuilta sinne kuvia tai Vimeo- ja Youtube-videoita tai tuoda tietokoneelta omia ja kommentoida niitä. Voit merkata edelleen (repin) kuvia muiden tauluilta, etsiä /kutsua ystäviä Facebookin avulla. Somelle tyypillisesti pinnaukset voi näyttää myös Facebookissa ja Twitterissä.

Omaa taulua ei tarvitse perustaa vaan voit tutkia mitä muuta ovat merkanneet. Voit hakea henkilön tai aiheen mukaan (esim. Travel and Places, Education) tai millä tahansa sanalla merkkauksista, tauluista tai ihmisistä. Jos kuva kiinnostaa, paitsi että siitä voi tykätä, sitä voi merkata ja kommentoida, upottaa omaan blogiin tai sitä klikkaamalla pääsee alkuperäiselle verkkosivulle, josta saattaa löytyä muuta mielenkiintoista.

Perustin tietenkin oman Pinterest-tilin (henkilöä et tosin voi nähdä ellet kirjaudu sisään, vaikka taulut, merkkaukset ja kommentit näkyvätkin) ja pari taulua: Best of Rovaniemi ja Social media ja sinne muutaman lempikaavioni somesta. Heti alkoi tapahtua. Sähköpostiin tuli viestejä tykkäyksistä ja edelleen merkkauksista. Tutkin myös muiden tauluja, esim. Dimitrios Buhalis on ollut tässäkin mediassa aktiivinen.

Kokeilin muutamalla hakusanalla, joko matkailuyritykset käyttävät Pinterestiä.

Hotel-haku tauluista tuotti heti tulosta: esim.Andris Hotel on ladannut esitemäisiä kuvia, mutta ikävä kyllä kuvat eivät vie nettisivuille, jos haluaisin tietää enemmän hotellista. Hotellilla on useita tauluja esitellen esim. Specialsissä lisäpalveluja kuten vuoteelle ripoteltuja ruusun terälehtiä.

Travel information -haulla löysin Gatlinburg Travel Information -taulut, joista hienojen kuvien inspiroimana pääsikin verkkosivuille lukemaan kohteista.

Pinterestillä uumoillaan myös olevan potentiaalia tärkeimmäksi kohdemarkkinoijien sosiaalisen strategian osaksi. Pinterestiä käytetään nimittäin myös matkojen suunnitteluun, niistä unelmointiin, eli markkinoijat pääsevät kurkistamaan tulevaisuuteen tämän kirjoittajan mukaan.Pinterestin hyödyntäminen on vasta aluillaan, vaikka sen suosion kasvu onkin ollut melkoista, se on ohittanut mm. Google plussan.

Tässä Lorne Faden ajatuksia Pinterestin käytöstä bisneksessä:

1. Esittele brändisi ainutlaatuisuutta, keskustele merkkaajien kanssa
2. Käytä kuvissasi vesileimaa, jotta ne edelleen merkattuinakin johdattavat takaisin sivullesi.
3. Hyödynnä myös yritykseesi liittyviä videoita. Esim. safarifirma voisi tehdä huskytaulun: video miten pukeutua, millaisia maisemia matkan varrella, jonkin huskyn esittely, oppaan kertomaa, asiakkaan kanssa jutustelua laavulla jne.
4. Tuotteiden merkkaaminen Gift-osioon, millä ei liene merkitystä suomalaiselle matkailuyritykselle.
5. Twitterin tyyliin Pinterestissä voi käyttää hashtageja, jotka auttavat löytämään yrityksen / sen tuotteeet. Hashtagit toimivat siis kuin avainsanat googlessa.

Pinterest ei suinkaan ole se sosiaalisen median työkalu, johon yrityksen pitäisi ensimmäisenä lähteä mukaan, mutta kannattaa seurailla, miten sen käyttö ja käyttöliittymä kehittyvät.

Seurattavia:
http://pinterest.com/santatelevision/
http://pinterest.com/posiolapland/

&amp;lt;p&amp;gt;&amp;amp;amp;amp;amp;lt;p&amp;amp;amp;amp;amp;gt;ja&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;nbsp;&amp;amp;amp;amp;amp;lt;/p&amp;amp;amp;amp;amp;gt;&amp;lt;/p&amp;gt;

ja vielä:

The Ultimate Guide To Pinterest

View more presentations from Michael Litman

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Pinterestin oloinen palvelu on Scoop.it. Täytyy tutustua siihen tarkemmin seuraavaksi.

Twitter ja matkailuala

2012-05-17T20:54:00.000+03:00

Twitter-tilini löytyy oikeasta sivupalkista ja täältä: https://twitter.com/#!/outikahkonen.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mitä tehdä Twitterissä?

- etsi seurattavia, esim. yhteistyökumppaneita, kilpailijoita, alan järjestöjä, ala seurata niitä ja mene mukaan keskusteluun

- seuraa keskusteluja myös etsimällä hashtageja, avainsanoja, esim. #Lappi

- tviittaa säännöllisesti mutta älä spämmää, keskustele ja tarjoa mielenkiintoista sisältöä, esim. potentiaaliset asiakkaat voivat etsiskellä tietoa säästä, tapahtumista alueella, markkinoista, vaellusreiteistä jne.

- tviittaa myös mielenkiintoiset löytämäsi nettisivut tai mainosta vaikka yrityksesi uutta blogipostausta

- käytä bit.ly-sivua nettiosoitteiden lyhentämiseksi, jotta 140 merkkiä riittäisi kommenttiinkin

- muista seurata tiliäsi, sinne saattaa hyvinkin tulla asiakkaalta kysymys tai palautetta.

- mainosta twittertiliäsi nettisivuilla ja yrityksesi fyysisissä tiloissa, käyntikorteissa jne.

Twitter tapahtumissa
1. Luo yritykselle / tapahtumalla Twitter-tili

- älä käytä henkilökohtaista Twitter-tiliä, koska muut tviittauksesi saattavat hämmentää

2. Räätälöi profiilisi helposti tunnistettavaksi: tapahtuman / yrityksen logo + esittely. Noudata brändin tyyliä.

3. Luo tapahtumalle #hashtag. Sen avulla Twitteristä on helppo etsiä tapahtumaan liittyvä keskustelu.
Hyvä hashtag on

- lyhyt -> ei vie liikaa tilaa tviitistä joka muutenkin on rajattu 140 merkkiin

- kuvaava

- uniikki -> tarkasta twubs.com –sivustolta, ettei hashtag ole jo käytössä

- älä käytä välimerkkejä tai erikoismerkkejä

4. Innosta yleisöä tviittamaan tapahtuman aikana

- kehota lähettämään kysymykset mobiilitviitteinä

- wlan auttaa!

- heijasta tviitit tykillä kaikkien näkyville

- innosta yleisöä verkostumaan: twitternimet näkyviin nimikyltteihin

- myös puhujat näyttävät twitternimensä

Esimerkillistä Twitterin käyttöä

- KLM Lue täältä kuinka KLM sai miljoonareaktion Twitterissä

- EasyJet

Lähteitä ja lisätietoa:

http://socialfresh.com/twitter-publishing-schedule/

http://socialfresh.com/training/twitter/

http://www.atdw.com.au/tourism_e_kit.asp

Sähköisen liiketoiminnan tulevaisuus

2012-04-29T19:54:00.002+03:00

Tehtävä 6.

Suomessa (2011) on yli 4,6 miljoonaa internetin käyttäjää, miltei 89 % väestöstä, ja erityisesti 65-74 -vuotiaiden osuus on kasvanut voimakkaasti. Miltei joka toinen on ostanut netistä viime 3 kuukauden aikana. Matkaa suunniteltaessa internetiä pidetään kaikkein luotettavimpana tiedonlähteenä (67%), siis jopa luotettavampana kuin matkatoimistoja (43%). Mielenkiintoista on se, että vain 4% luottaa sosiaalisesta mediasta saatuun tietoon. 40% tekee matkavaraukset netissä. Jo 42 % on käyttänyt älypuhelinta. Luvut ovat Euroopan huippua, mutta potentiaalia riittää vielä.

Kilpailutilanteen muuttuminen matkailutoimialalla

Antti Isokangas kertoo esityksissään tarinaa keravalaisesta autokauppiaaasta, jonka mielestä internetin saisi räjäyttää. Ennen sentään kauppias oli pomo, mutta nyt rooli on siirtynyt asiakkaalle. Asiakasmokoma voi netistä tutkia, mistä saa autonsa halvimmalla.
Suomen hintatasolla emme juuri pärjää bulkkimatkakilpailussa, vaikka onhan siitäkin piirteitä. Lentokonelastilliset joulun brittituristeja ruokitaan, kiidätetään rastilta toiselle, huskyt ravaavat muutaman sadan metrin jengaa, jonotetaan joulupukille ja oppaina toimivat perusharjoitteluun tulleet opiskelijat, jotka eivät ole itse tehneet mitään aktiviteeteista. Ennen suurin osa näistä jouluturisteista vietti vain päivän Napapiirillä ja maksoi mielestämme naurettavan hinnan mutta josta jäi vain murto-osa Lappiin. Viipymä on nykyään jo muutaman yön, joten meille jää enemmän euroja, mutta eivät nämä matkat mikään rahasampo ole, massaa pitää olla paljon jotta pärjää.

Jos meillä ei olisi Lapin ainutlaatuisuutta, emme pärjäisi kilpailussa Keski-Euroopan hiihtokeskusten kanssa, jonne helsinkiläinen pääsee halvemmalla kuin Leville. Levi ei tosin ole paras esimerkki niistä elämyksistä, joihin nykyään olemme alkaneet kiinnittää markkinoinnissa huomiota: hiljaisuus, kiireettömyys, rauha, yksilöllisyys, palvelu (MTIssä mietimme miten määrittelisimme lappilaisen palvelun, "hööliyden", jota ei kannata verrata thaimaalaiseen käsitykseen hyvästä palvelusta).

Miten lappilainen mikroyritys voi tavoittaa asiakkaat? Miten asiakkaat löytävät heidät? Ei mitenkään, jos käytössä ei ole sähköisiä välineitä, mutta liiketoiminnan sähköistämisen jälkeen markkina-alueella ei ole mitään rajaa. Ei tarvitse myöskään pelätä, että juna meni jo. Muutama meni jo, mutta eivät kaikki asiakkaatkaan niihin ehtineet. Eikä tarvitse olla mikään virtuaalinero nettiin lähteäkseen, apua löytyy esim. eAskelesta, yksin ei tarvitse lähteä bittimaailmaan vaan verkostoituminen tuo lisänäkyvyyttä ja tarjontaa (esim. Sallan verkkokauppa).

Toki tarjonnan täytyy olla sitä, mitä asiakas haluaa. Palautteet eivät enää jää yritykselle vaan videot, kommentit ja kuvat leviävät netissä kaikkien matkaa suunnittelevien näkyville. (esim. Case Hotelli Ellivuori ) Myös hyvä sana kuuluu entistä kauemmaksi. Perinteisesti ostopäätökseen ovat vaikuttaneet vahvasti läheisten mielipiteet, nyt netti on täynnä muiden kuluttajien tarinoita, joita selaillaan jokaisessa ostoprosessin vaiheessa. Matkailuyritys voi valita pienen nichemarkkinan ja saada silti marginaalisesta asiakasjoukosta tarpeeksi asiakkaita, kun he vain löytävät yrityksen.

Ennen matkatoimistoja oli Rovaniemelläkin lukuisia, nykyään suurin osa on siirtynyt nettiin. Matkatoimistovirkailijankin työ on muuttunut. PhocusWrightin mukaan myös he tekevät yhä useammin työtä kotoa käsin, joko yksityisesti tai yhteistyössä matkatoimiston kanssa.

Asiakkaiden odotusten kasvaminen, kulutus- ja ostotottumusten muuttuminen

Asiakkaiden segmentointiperusteet eivät ole sitä mitä Kotleria 80-luvulla opiskellessani. Esim. motiivisegmentoinnissa pyritään tunnistamaan ostokäyttäytymistä ohjaavia motiiveja. Ihmisiä kiinnostaa oma alkuperä, juuret ja perinteet, hyvinvointi, terveys, yhteisöllisyys, yhdessä jakaminen. Uskon, että Lapin markkinoinnissa kestävällä kehityksellä ja turvallisuudella on sijansa.

Asiakkaiden käyttäytyminen on muuttunut pirstaleisemmaksi, vaikeasti ennustettavaksi, koska vaihtoehtoja ostaa on paljon ja vaihtoehdot ovat entistä helpompia. Kun lukioikäisenä lähdin vaihto-oppilaaksi Australiaan, tietoni perustuivat pariin tv-sarjaan ja romaaniin sekä maantiedon kirjaan. Kotiin kirjoittelin kirjeitä, joilla meni matkaan viikko, joten vastauksen sain kahden viikon kuluttua aikaisintaan. Hieman erilaista matkustusta tosiaan kuin nykyään, kun kohteesta voi luoda aika tarkan mielikuvan tutkimalla muiden kuvia, videoita, postauksia, maaportaaleja jne. Esim. suunnitellessani perheemme matkaa Roomaan olin käynyt bed and breakfastimme kadulla Google Mapsissa. Kun ajelimme majapaikkaan taksilla, kuljin tuttuja katuja pitkin.  Voin myös etukäteen katsella nähtävyyksissä ympärilleni 360-asteen panoraamakuvissa.  Elämysten tarjoajat pystyvät harvoin tarjoamaan isoja yllätyksiä, kun kaikesta on jo raportoitu.

Vaihtoehtoinen matkailu on kovassa nousussa Euroopassa: yli 35 miljoonaa matkailijaa vuodessa ja lisäystä on noin 20% vuodessa. Vaihtoehtomatkailumuotoja ovat mm. maatila-, kirjakauppa- (!), elokuva-, eko- ja terveysmatkailu. Matkailu voi olla myös virtuaalista, maailman tutkimista nojatuolista käsin, joko netissä tai peräti SecondLifessa, missä pääseekin paikkoihin joihin ei IRL pääsisikään, vaikka verisuonen sisään. SecondLifeen on luotu myös tosimaailmaa jäljitteleviä kohteita, esim. yliopistokampuksia, joissa vaihtarit voivat käydä etukäteen tutustumassa, tai miksei kävisi virtuaalivaihtarina myös luennoilla. Uudet liiketoimintamallit

Verkko tarjoaa matkailuyrityksille lukuisia liiketoimintamalleja kokeilla. Niistä voi valita sen, joka sopii parhaiten omiin sähköisiin valmiuksiin ja muihin käytettäviin resursseihin. Yritys voi näkyä verkossa monessa kanavassa ja analysoida niiden sopivuutta toimintaan. Koska ostokäyttäytyminen on muuttunut ja tietoa haetaan verkosta lukuisista erityyppisistä paikoista ostoprosessin eri vaiheissa, näkyvyys ja oston mahdollistaminen eivät ole yksinkertaisia kehittää.

Kannattaa seurata kilpailijoita ja alaa kansainvälisestikin ja poimia sieltä omaan estrategiaan sopivia toimintamalleja. Esim. affiliatemarkkinointi on verraten tuntematonta Suomessa ja tavarakaupasta tutut lahjakortit sopivat hyvin myös matkailumarkkinointiin. Entäpä ryhmäostaminen? Voisin hyvin kuvitella, että dynaamisesti paketoimalla ja keräämällä sopivan kokoisen ryhmän voisin hyvinkin toteuttaa unelmani issikkavaelluksesta Islannissa.

Muuttuvat markkinointi ja yhteisöllisyys

Kuluttajat toimivat eri tavoin verkossa, minkä mukaan heidät voidaan jakaa superostajiin, täsmäostajiin, tiedonhakijoihin, varovaisiin ostajiin ja kokemattomiin. On hienoa, jos asiakas kirjoittaa internetin osoitekenttään suoraan yrityksen osoitteen, mutta useimmat asiakkaat löytävät yrityksen aivan eri kautta, monin eri tavoin: sosiaalisen median, hakukoneoptimoinnin, sähköpostimarkkinoinnin, yhteistyökumppanien, mainonnan jne. kautta.

Sosiaalinen media  arveluttaa edelleen yrityksiä. Se tuntuu hallitsemattomalta moniulotteisuudessaan. Mitä pitäisi seurata ja miten, missä pitäisi olla itse mukana, mitä hyötyä siitä on? Joku kuulemma kysyy asiakkailta mitä haluaisivat, crowdsourcingiksi sitä taidetaan kutsua.

Verkosta löytyy onneksi paljon kuluttajatutkimuksia, joista saa eväitä markkinoinnin suunnitteluun. Matkailupalvelun ostaminen on monivaiheinen prosessi, jonka ennen – aikana – jälkeen –vaiheissa kuluttaja käyttää nettiä eri tavoin. Lisäksi eri kulttuureissa on erilaisia tottumuksia jo Euroopankin sisällä:

Tutkimuksista saa myös vinkkejä siitä, mistä kaikkialta tietoa saatetaan hakea:

Markkinoijalle tämä tieto ei ihan riitä, sillä eri maissa käytetään eri sivustoja. Vain Google ja Facebook ovat aidosti globaaleja brändejä, eikä tämä toteamus kuitenkaan päde lainkaan Venäjään, jossa käytetäänkin Yandexia ja VKontaktea.

Yritysten sähköisen liiketoiminnan osaamisen kasvaminen

Kenties jokin yritys on vielä sähköisen liiketoiminnan kypsyysmalleista (Mikkola) poissaolovaiheessa. Sitä on vaikea tietää, koska mistäpä yrityksen olemassa olosta saisi edes tietoa. Toinen vaihe, verkkoläsnäolovaihe staattisine kotisivuineen on jo useamman yrityksen kehitysaste ja toki parempi kuin ei mitään, minulla on sentään asiakkaana mahdollisuuksia löytää se. Myyntiä se ei vielä ole, vaan vasta kolmannessa, tuoteinformatiovaiheessa hieman jo palvellaan asiakasta antamalla mahdollisuus ottaa yhteyttä sähköpostitsekin. Kuitenkin vasta 4. vaiheessa vuorovaikutus asiakkaan kanssa on aitoa, hän saa vastauksia kysymyksiinsä, häneltä pyydetään palautetta, hän voi tilatakin verkon kautta. Viides sisäisen tietojärjestelmien integrointivaihe, jolloin yritys hyödyntää CRMää ja ERPiä, on todellisuutta hyvin harvassa matkailuyrityksessä (esim. Saariselän keskusvaraamo). Tietoisuus mahdollisuuksista kuitenkin leviää ja toimintaa kehitetään sikäli kuin aika ja resurssit antavat myöten.

Maailma on avoin kilpailija-analyyseille ja benchmarkkaukseen. Voi tutkia mitä kilpailevat hiihtokeskukset tekevät maailmallatai ottaa vinkkejä olemassa olevista selvityksistä, joissa voi esimerkiksi tutkailla parhaita sähköisen liiketoiminnan käytäntöjä pk-yrityksissä (katso esim. s. 11, 27, 39, 53). Jokohan on ymmärretty, että jakamalla tietoa kaikki voittavat?

Olen ollut mukana Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle –hankkeen Ylläs-casessa, jossa pieni, innostunut piiri on ideoinut erityisesti sosiaalisen median käytön laajentamista alueen matkailuorganisaatioissa. Haasteena on vain se tuttu juttu: mistä löytyisi aika sähköisyyden kehittämiselle, kun muutenkin mennään tukka putkella.

RAMKissa tehdään uusia opetussuunnitelmia, jotka otetaan käyttöön 2013. Nykyiset otettiin käyttöön 2008, ja marata-alalla on yksi 5 opintopisteen "Sähköinen liiketoiminta pk-yrityksessä" sijoitettuna 3. vuoden kevääseen. Parannus oli huomattava edelliseen OPSiin, jossa sähköisyyttä ei ollut kuin työvälineopinnoissa, mutta useimmat opiskelijat eivät ehdi käyttää oppimaansa hyväksi syventävässä harjoittelussa tai opinnäytetyössään. OPS2013:ssa on tarkoituksena viedä sähköisyys muihinkin opintojaksoihin, jolloin se ei tule irrallisena vaan tapana toteuttaa markkinointia, taloushallintoa jne. eLVa ja nämä koulutukset ovat avanneet silmiä ja saaneet ideoimaan uutta, siis oppilaitosmaailmassa. Mutta emme ole ihan vielä junasta jääneet, sillä mikroyrityksissä ei olla niinkään pitkällä, niinpä opiskelijamme ovat toivottavasti tervetulleita asiantuntijoita parantamaan hienojen yritystemme näkyvyyttä.

Tulevaisuus
Matkailijat ostavat yhä enemmän matkansa suoraan verkosta, Global Online Travel Report 2012:n mukaan miltei 1/3 vuoden 2012 loppuun mennessä. Trendi on kasvava etenkin Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Kasvunvaraa onkin: vuonna 2011 Yhdysvaltain online matkailumarkkinat olivat arvoltaan suuremmat kuin Ison Britannian, Kiinan, Intian ja Brasilian yhteensä. Eniten ostettiin online-matkanjärjestäjiltä, seuraavaksi eniten hakukoneiden ja matkanjärjestäjien verkkosivujen kautta. Kännykällä varattiin eniten hotellihuoneita, sen jälkeen lentoja ja pakettimatkoja.

Vuosi 2012 on nimetty SoLoMon vuodeksi, akronyymi tulee sanoista social, local, mobile.
Suomessa nettiä käytetään eniten verkkopankissa asioimiseen ja videoiden katseluun, mutta kovassa kasvussa on paikkasidonnaisten palvelujen käyttö , eli esim. mobiilipalvelujen käyttö matkailukohteissa (Foursquare, augmented reality, QR-koodit, Google Places jne.).

Teknologian (augmented reality, pelillistyminen ja mobiili) ennustetaan muuttavan matkakokemuksen. Palvelunkäyttäjät muuttuvat asiakkaista kumppaneiksi. Kuningas, pomo, kumppani, monta nimitystä siis, mutta tärkeintä on hoksata että asiakas, ei teknologia, on keskiössä.

Tutustelua Twitteriin

2012-04-27T22:30:00.001+03:00

Muutama vuosi sitten tutustuin Twitteriin ITK-konferenssissa, jossa yleisön kommentit ja kysymykset näkyivät valkokankaalla. Näytti hienolta, mutta eihän minun kännykälläni voinut tviittejä lähettää. Perustin kuitenkin Twitter-tilin ja tiirailin, mitä muut siellä puuhailivat. Hashtagit ym. eivät kuitenkaan auenneet. Ashton Kutcher täytyi tietenkin käydä tsekkaamassa, hän kun kuulemma oli eniten seurattuja julkkiksia.

Pari tviittausta lähetin paljon myöhemmin, kun kokeilin twitter-härpäkkeen upottamista google-sivustoon. Hyvin toimi, mutta ei vieläkään ottanut tulta.

Twitteristä kuitenkin puhutaan kaikkialla, kuinka yritysten pitäisi käyttää sitä, kuinka sitä käytetään paljon maailmalla, mutta miten? Siis Twitteriin etsimään esimerkkejä, kuinka esimerkiksi lentoyhtiöt hoitavat asiakaspalveluaan twitterissä. Asiantuntijat jakavat kiitettävästi osaamistaan tviittaamalla blogipostauksistaan, slideshare-esityksistään jne. Lukaisin opuksen Twitterin peruskäytöstä. SocialFreshin Twitter-oppaasta löytynee kaikki tarvittava.

Some-lähijakson ennakkotehtäväksi annettiin hankkia 10 seuraajaa Twitterissä. Muutaman olin näemmä saanut, yhden heistä kuitenkin ilmoitin spammiksi, toivottavasti en joudu katumaan hänen blokkaamistaan.

Sitten iski taas someinnostus ja aloin kokeilla. Tähän blogiin istutin Twitter-härpäkkeen ja yhdistin Twitterin Facebookiin. Mainostin koulutustani ja pyysin kaikkia FB-tuttuja seuraamaan minua. Samalla tutustuin http://bit.ly/-palveluun, jolla internetosoitteet voi lyhentää, jotta ne mahtuvat Twitterin 140 merkin viestiin. Kun palveluun kirjautuu sisään, osoitteiden klikkauksista saa myös dataa. Kahdessa päivässä seuraajien määrä nousi kahdeksaan. Hieman on vielä matkaa Lady Gagaan, jolla on 2,3 miljoonaa seuraajaa.

Seuraavaksi huomasin, että Twitteristä voi lähettää sähköpostia. Niinpä kutsuin Twitteriin kollegoita, joilla voisi riittää kokeiluhaluja tilin perustamiseen asti.

Seuraajia odotellessa tein tunnarit TweetDeckin Firefox-webbiversioon, jonka avulla tviittien virtaan saa järkeä.

Seuraajien määrä jämähti yhdeksään, mutta sitten hain seurattavaksi henkilöitä, joista sain vielä yhden. Liiketoiminta.infon porukat eivät ole helpottaneet tehtävää: eivät ole alkaneet seurata vaikka seuraankin Kirsiä, Ilkkaa ja Sirkkua.

Muutama päivä ennen deadlinea tehtävään laskettavien seuraajien määrä on 15. Ne ovat tulleet lähinnä seurattavien kautta, sillä en ole vielä alkanut tviittailla säännöllisesti.

Tähän vielä lyhyt oppimäärä twitterkielestä, jota en ole vielä juuri käyttänyt:

@käyttäjänimi ohjaa tviitin käyttäjän virtaan, kaikkien nähtävillä. Esim. jos haluaisin antaa lentoyhtiölle palautetta, kirjoittaisin @KLM ja he vastaisivat @outikahkonen

Dkäyttäjänimi tekee viestistä yksityisen

RT jatkotviittaus

# eli hashtag merkitään avainsanan eteen. Esim. tapahtumien tviitit löytyvät tällä, esim. #Enter2012. Täältä löytyvät suomalaiset hashtagit, kanavat.

Asiakkuuden hallinta

2012-04-21T21:51:00.001+03:00

Tehtävä 5
Operatiiviset eli toiminnalliset toimintaprosessit ovat yrityksen liiketoiminnan ydinprosesseja, jotka toimivat asiakasrajapinnassa. Näitä ovat esim. markkinointi, myynti, asiakaspalvelu, ostot ja tuotanto. Avustavat prosessit tukevat operatiivisia, niitä ovat esim. rekrytointi, kirjanpito ja tekninen tuki.

Analyyttiset eli luokittelevat toimintaprosessit käyttävät hyväksi kerättyä asiakastietovarastoa. Analysoinnin avulla tunnistetaan asiakkaat, nähdään asiakassegmentit ja voidaan personoida eri tuotteita ja palveluja segmenteittäin. Sen avulla myös kartoitetaan asiakaskannattavuutta, löydetään tärkeimmät asiakkaat, sekä seurataan asiakkaiden asiakasuskollisuutta yritystä kohtaan.

CRM eli Customer Relationship Management

Asiakkuuden hallinta on myynnin ja markkinoinnnin strategia. Usein CRM-termillä viitataan nimenomaan sähköiseen asiakkuuden hallintaan.

Sähköistämisellä voidaan automatisoida asiakkuuden hallintaprosesseja. Kun käytetyt työkalut keskustelevat keskenään, osaset on integroitu toimimaan yhteen, tietoja ei tarvitse syöttää moneen kertaan, vaan ne päivittyvät kerralla kaikkialle järjestelmään ilman inhimillisen erehtymisen vaaraa (muuta kuin sen ensimmäisen kerran).

Yllä oleva kuva (www.update.yrityssuomi.fi/ysforms/default.aspx?nodeid=16197) esittää, mitkä kaikki eri asiakkuuteen liittyvät prosessit tuodaan CRMn avulla yhteen.

CRMn arkkitehtuurin rakentamiseen kannattaa käyttää paljon aikaa. Pitää analysoida, millaista tietoa esim. asiakkaista tulee kerätä: ei vain sähköpostiosoitteita, myös dataa asiakaskäyttäytymisestä: palautteet, mitä muuta osti, mistä löysi tietoa yrityksestä, kenen kanssa matkusti, kuinka kauan viipyi jne. (->segmentointi, personointi, asiakaskannattavuus, asiakasuskollisuus jne.) Operatiivisen CRM:n avulla voidaan hoitaa tilausten käsittelyt, laskutus ja reskontra.

CRM-järjestelmän käyttöönotto ei ole suinkaan ensimmäinen vaihe, jossa erityisesti operatiivisia prosesseja voi tehostaa sähköisesti. Jo Office-työkalujen tehokas yhteiskäyttö säästää aikaa ja vaivaa: Excel ja Office kirjeenvaihdossa, laskutuksessa, asiakasrekisterin ylläpidossa jne. Miksei samaa voisi tehdä pilvessä? Otetaan käyttöön lisäksi Google docs ja lomaketyökalu, jolla haetaan asiakaspalautetta tai lisätään uutiskirjeen tilaajiemme määrää. Askelten ei tarvitse olla suuria tai kalliita, kun toiminnan voi todeta tehostuneen.

Matkailuyritykselle sopivia CRM-järjestelmiä on esimerkiksi

1. webCRM

2. MicrosoftDynamics , jonka käytöstä muutamia asiakaskokemuksia: KalevaTravel , Finnair, Savonlinnanoopperajuhlat

3. LemonSoft

Olin Microsoft Dynamicsin esittelyssä, jossa ensimmäistä kertaa tajusin, mistä CRMssä on oikeasti kyse. Pelkkä teoriatieto ei ollut aukaissut minulle CRMn luonnetta, olisikohan sama juttu johtajillamme, joilla ei ole ollut mitään kiirettä ottaa CRMää käyttöön? Kun CRM-pilottiamme esiteltiin johtoryhmälle, TKI-johtajamme oli eniten sitä vastaan. MTIssä olemme olleet edelläkävijöitä monessa pienessä asiassa, esim. käytämme Outlook-kalenteria, jonka avulla pystymme sopimaan tapaamiset nopeasti ilman edestakaista meilailua. Yhtenä ongelmana on, että lukujärjestysohjelmamme ei keskustele kalenterin kanssa, joten opettajat joutuvat syöttämään oppitunnit kalenteriin itse. On käsittämätöntä, että vain harvat päälliköt ja johtajat käyttävät kalenteria. Ilmeisesti toiminnan läpinäkyvyyttä ei pidetä tarpeellisena. Dynamics on täysin integroitu Outlookiin (Microsoftin tuotteista kun on kyse), jossa Seuraa-painiketta klikkaamalla sähköpostittelun asiakkaan kanssa voi viedä CRMn puolelle, itse asiassa CRM näyttää olevan osa Outlookia.

Olin vaikuttunut siitä, miten paljon CRM-ohjelma tulee auttamaan alumnitoiminnassamme, harjoittelujen koordinoinnissa, työelämäyhteistyössä jne. Jospa kolmen pilottikokeilumme avulla voimme vakuuttaa koko RAMKin CRMn hyödyllisyydestä.

Dynamicsia voi kokeilla ilmaiseksi 30 päivän demolla.

Entäpä sosiaalinen CRM? Se on perinteisen CRMn laajennus sosiaalisen median puolelle ja perustuu sitoutumiseen ja vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa. Viestintä- ja suhdetoimintaosaston rooli korostuu. Kärjistäen kyse on siitä, miten tykkääjät ja seuraajat saadaan yrityksen asiakkaiksi ja puolestapuhujiksi.

Muita lähteitä

www.tieke.fi/display/ashal/Asiakkuuden+hallinta

http://fi.wikipedia.org/wiki/Asiakkuudenhallinta

www.sulava.com/2011/08/mita-on-social-crm/

Matkailuyrityksen kaupankäynnin arvoketju

2012-04-15T12:32:00.000+03:00

Tehtävä 4

Arvoketju on Porterin kehittämä malli yrityksen arvonmuodostusprosessista. Hyödykkeen arvo kasvaa ketjun edetessä, esim. tavarakaupassa jalostus, brändin liittäminen tuotteeseen ja jakelu nostavat tuotteen arvoa.

Toisin kuin tavarakaupassa, matkakohteen ja matkailijan välistä fyysistä etäisyyttä ei voi pienentää, mikä on johtanut monipolviseen arvoketjuun, jossa on erikoistuneita välikäsiä (intermediary).

Ulkomaan matkailun arvoketju on ollut seuraavanlainen:

Ennen matkailija tutki ensin matkaesitettä, meni sitten läheiseen matkatoimistoon ja osti matkan. Matkatoimisto oli useidenkin välikäsien kautta yhteyksissä palveluntuottajaan, esim. hotelliin.

Internetin myötä arvoketjustakin on tullut virtuaalinen, eikä välikäsiä välttämättä tarvita, koska kaikki tieto on kotitietokoneelta tavoitettavissa, joten matkailija voi olla suoraan yhteydessä palveluntuottajaan. Internetin myötä matkailijasta onkin tullut itsepalvelun asiantuntija, joka pystyy kilpailuttamaan palveluntuottajia etenkin hinnalla. Internetin ansiosta matkailija tekee samaa, mitä matkatoimisto ennen hänen puolestaan. Hän etsii tietoa eri vaihtoehdoista, vertailee hintoja ja palvelutarjontaa, lukee muiden matkailijoiden kokemuksista.Toisaalta palveluntuottajakin pystyy tarjoamaan hyvän hinnan, kun välikädet eivät vie omaa siivuaan välistä ja tilitä saatavia viiveellä.

Internet ei ole kuitenkaan poistanut kaikkia välikäsiä, sillä useat matkailijat ovat valmiita maksamaan internetissäkin välikäsille, joiden asiantuntemus säästää aikaa ja vaivaa. Välikädet ovat ottaneet selvää eri vaihtoehtoista, hinnoista, aikatauluista, esittävät tiedot yhteismitallisesti jne., kuten ennen internetiäkin, ja siitä ollaan valmiita maksamaan. Koska palvelun laatua ei voi ennakolta arvioida, matkailija ottaa aina riskin uskoessaan palveluntuottajien omia internetsivuja, joten välikäsien kokemukseen luotetaan mielellään päätöksenteossa.

Vaikka internet poistaakin välikäsien tarpeen, sen myötä on syntynyt uudenlaisiakin välikäsiä. Niiden täytyy tarjota täyden palvelun verkkosivusto, josta saa kaiken matkaan liittyvän, ja johon muodostuu asiakkaasta profiili, jonka avulla matka voidaan räätälöidä juuri asiakkaan kulutustottumusten ja –preferenssien mukaiseksi.

Jos matkailija valitsee lyhyen arvoketjun, hän voi olla jatkuvasti yhteydessä palveluntuottajaan, esim. seurata hintoja online ja osallistua tuotekehittelyyn. Palveluntuottaja ei ole riippuvainen välikäsistä vaan voi itse vaikuttaa menekkiin esim. viime hetken tarjouksilla netissä ja räätälöimällä palvelujaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Toisaalta palveluntuottaja tipahtaa helposti kilpailusta, jos hänellä ei ole resursseja panostaa näkyvyyteen internetissä, jolloin täytyy panostaa välikäsien kautta markkinointiin. Palveluntuottajalla on useita vaihtoehtoja. Majoitusta voidaan myydä omalla verkkosivulla, alueellisessa verkkokaupassa tai kansainvälisessä verkkokaupassa.

Lähtömaan matkanjärjestäjät ovat suurimmassa vaarassa, sillä vaikka niiden toiminta on perinteisestikin sopinut erinomaisesti tietokoneen kautta hoidettavaksi, niitä ei tarvita joka lähtömaahan, vaan internetissä on muodostunut matkailun ostoskeskuksia (travel malls), joiden valintaan vaikuttaa niiden luotettavuuskuva ja konsulttimaiset palvelut, jotka ovat saattaneet erikoistua hyvin kapeisiin segmentteihin.

Matkailun tuotantoverkoston toiminnan tehostaminen sähköisesti

Mikkola jakaa tietoteknisten ratkaisujen kehittämiseen 3 vaiheeseen. Sisäisten ratkaisujen vaiheessa 1 pistetään ICT-perusratkaisut kuntoon esim. ottamalla taloushallinnan ohjelma laskutukseen. Vaiheessa 2 toimintaa esim. asiakastiedot syötetään CRM-järjestelmään. Vaiheessa 3 kaikki ICT-ratkaisut toimivat yhteen toiminnanohjausjärjestelmässä, jolloin tieto tarvitsee syöttää vain kertaalleen. Virhesyöttöjä ei tule, aikaa säästyy huikeasti, tiedot ovat kaikkien osapuolien käytettävissä heti.

Ulkoisten ratkaisujen vaiheessa 1 hankitaan esim. sähköinen pankkiyhteys, vaiheessa 2 verkkokauppa ja vaiheessa 3 sisäiset ja ulkoiset ratkaisut ovat samassa järjestelmässä.

Vaiheessa 1 ovat miltei kaikki yritykset. Mikkola esitti kainon toiveajatuksen, että 5 vuoden kuluessa kaikki suomalaiset matkailuyritykset siirtyisivät vaiheeseen 2.

Matkailussa erityisesti pienet toimijat pystyvät yhteistyön kautta tehostamaan toimintaansa monessa:

- markkinointi, asiakashallinta, taloushallinta, toiminnanohjaus

- tiedonkulun parantaminen

- yhteiset sovellukset

- keskusvaraamot

- maaportaaliin liittyminen

- yhteiset mökkivarausjärjestelmät

- palveluntuottajat (alihankkijat) samassa järjestelmässä -> (Travius)

- yhteismarkkinointi

- yhteiset asiakasrekisterit

- tiedon ajantasaisuus

- pientoimittajien yhteinen kauppapaikka

- tuotannonohjauksella integroidaan eri toiminnot: tuotanto, myynti, markkinointi, asiakaspalvelu, laatu. Yhdessä järjestelmässä kaikki tieto samanlaisena, tieto syötetään sisään vain kerran

- kapasiteetti tiedossa online, mahdollisuus dynaamiseen hinnoitteluun, esim. viime hetken tarjoukset mobiililla

- kootaan sidosryhmät yhteen

Globaalit jakelujärjestelmät

Globaalit jakelujärjestelmät (GDS) ovat maailmanlaajuisia, esim. Amadeus, TravelPort, Sabre, mutta myös alueellisia, esim. Abacus Aasian markkinoilla. GDS tuo ehdottomasti näkyvyyttä, sillä esim. Amadeusta käyttää 65000 matkatoimistoa maailmassa. Amadeuksen kautta tehty varaus päivittyy online yrityksen kapasiteettiin, olettaen että järjestelmät on integroitu. Yrityksen varausjärjestelmä voi olla pelkästään GDS:ssä, mutta GDSään pääsemiselle on kovat kriteerit, esim. kapasiteettia pitää olla tarpeeksi, ja kustannukset ovat huomattavat: käyttöönotto, ylläpito ja komissio vievät ison siivun katteesta. GDS on siis lähinnä suurten matkailuyritysten kuten lentoyhtiöiden ja hotelliketjujen juttu.

Koska matkailija ei itse pääse Amadeukseen, hän voi käyttää ja käyttääkin muita varausjärjestelmiä, esim. varaa lennot Finnairin sivuilta tai vaikka vertaa.fi –kautta.Edes GDSään kuuluvat yritykset eivät siis tee kaikkea kauppaansa esim. Amadeuksen kautta. Enpä muista milloin olen yksityisenä matkailijana viimeksi asioinut matkatoimiston kautta, joten eipä huolta pienillä matkailuyrityksillä. Tärkeintä on, että niillä on verkkopresenssi kunnossa: kunnon informatiiviset kotisivut ja asiakaspalvelu kunnossa jotakin kautta järjestettynä - saan siis vastauksen nopeasti. Milloin sinä olet viimeksi etsinyt yrityksen numeron puhelinluettelosta ja soittanut saadaksesi tietoja? Jos yritys ei ole millään lailla netissä, sitä ei ole minulle olemassa, jos en siihen vahingossa törmää IRL.

Lähteet

Kirsi Mikkola. Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy. www.liiketoiminta.info.

Kirsi Mikkola. www.seamk.fi/matko/Liitteet/S%C3%84LIraportin%20esittely%20tiivistelm%C3%A4%20260110.pdf.

Bonera, M. 2010. How Are the Tour Operators in the Tourism Industry Approaching the Virtual Channel. International Review of Business Research Papers. Vol. 6 No. 1 February 2010. Ss. 157-169.

Lainsäädäntö ja verkkokauppa

2012-04-15T12:05:00.002+03:00

Tehtävä 3

1.7.2009 astui voimaan uusi valmismatkalaki, joka paransi kuluttajan suojaa. Valmismatka on pakettina ostettu matkailupalvelujen yhdistelmä, jolle ilmoitetaan yksi hinta, esim. lento + hotelli tai hotelli + ohjelmapalvelu. Valmismatkaehdot koskevat yli 2 vuorokautta kestäviä matkoja. Verrattuna erillisten matkailupalvelujen ostoon valmismatkan osto on turvatumpaa, koska matkanjärjestäjä on vastuussa koko paketista. Jos esim. lentoyhtiö menee konkurssiin matkan aikana, valmismatkatoimisto kustantaa majoituksen paluumatkan järjestämiseen asti. Yritykselle valmismatkamäärittely saattaa tuottaa rahoitusvaikeuksia vakuuksien asettamisen vuoksi.

Kuluttajansuojalaki koskee kulutushyödykkeiden kauppaa elinkeinonharjoittajalta kuluttajalle. Se käsittelee mm. hyvän tavan vastaista markkinointia, sopimatonta menettelyä, markkinoinnin tunnistettavuutta, sekaannuksen vaaraa, totuudenvastaisten tai harhaanjohtavien tietojen antamista, olennaisten tietojen antamista, aggressiivista menettelyä ja tarjouksia.

Kuluttajansuojalain säännökset ovat pääsääntöisesti pakottavia lain säännöksiä, eli niitä on pakko noudattaa. Jos yritys verkkosivulla esittää ehtoja, jotka huonontaisivat kuluttajan asemaa, ehdot eivät päde.

Kuluttajalle suunnatussa verkkokaupassa kauppiaalla on tietosuojavelvoitteita, jotka on kirjattu henkilötietolakiin ja sähköisen viestinnän tietosuojalakiin ( myös täällä ).

Verkkokauppa saa kerätä kuluttajasta tietoja 3 perusteella:

1. kuluttajan suostumuksella

2. sopimuksen panemiseksi täytäntöön sekä

3. kun tiedoilla on yhteys verkkokaupan toimintaan.

Kuluttajalla on aina oikeus kieltää tietojensa käyttäminen.

Rekisterinpitäjää sitoo huolellisuusvelvoite eli kerättyjä tietoja täytyy säilyttää niin, ettei niihin pääse ulkopuoliset käsiksi. Tietoja ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen, kuin mikä on kuluttajalle ilmoitettu.

Verkkokaupan yhteydessä täytyy olla rekisteriseloste, jossa selitetään rekisterin tarkoitus, kerättävät tiedot, rekisterinpitäjän tarkka osoite (ei mikään PL), kuka on yhteyshenkilö, miten rekisteri on suojattu jne.

Tässä esimerkkeinä Aurinkomatkojen ja LaplandHotelsin rekisteriselosteet . Tässä myös VR:n tietosuojaseloste .

Verkkokaupasta ostaminen on edelleen monelle kynnyskysymys, koska rekisteröityessä joutuu ilmoittamaan itsestään tietoja, joiden ei halua leviävän ympäriinsä, ja pankkitunnusten varastamisesta uutisoidaan jatkuvasti. Huolella ja ymmärrettävästi laaditut rekisteriseloste ja tietosuojaseloste voivat toimia kilpailuvaltteina.Tietosuojaselosteen laatimisessa auttavat nämä seikkaperäiset, Tietoturvaoppaan sivulta ladattavat ohjeet.

Kuluttajaviraston määritelmän mukaan etämyynti tarkoittaa kaupankäyntiä, jossa elinkeinonharjoittaja ja kuluttaja eivät ole samanaikaisesti läsnä. Säännökset koskevat

o tilauksen vahvistamista: kuluttajan täytyy saada tilauksesta vahvistus, jonka voi tallentaa ja joka sisältää keskeiset sopimusehdot,

o toimituksen viivästymistä: esim. jos muuta ei ole sovittu, tuote tulisi saada 30 vrk:n kuluessa tilauksesta,

o kaupan peruuttamista: kuluttajalla on yleensä 14 vrk aikaa peruuttaa kauppa tavaran vastaanottamisesta tai palvelun tilauksesta

o palautuskulujen kohdistumista: yleensä yritys vastaa palautuskuluista.

Säännöksissä on poikkeuksia, joten niihin pitää tutustua perusteellisesti, ja lisäksi eri maissa on erilaiset etämyyntisäännökset.

Muotovapaus sopimuksissa tarkoittaa, että sopimus on sitova, tehtiin se sitten kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Muotovapauden takia osapuolille voi tulla erimielisyyksiä sopimuksen sisällöstä ja sitovuudesta.

Kuluttajien kanssa tehtävistä sopimuksista on kuitenkin olemassa pakottavia säännöksiä, jotka koskevat esimerkiksi yrityksestä annettavia tietoja, tilausta tehtäessä annettavia tietoja, sopimusehtojen antamista, tilauksen vastaanottoilmoituksen tekemistä.

Verkkokauppa ja matkailuelinkeino

2012-04-15T11:53:00.005+03:00

Tehtävä 2

Suomalaiset kuluttajat ovat löytäneet kiitettävästi matkailuelinkeinon tuotetarjontaa verkkokaupassa. Verkkokauppatilasto 2011: n mukaan verkkokaupan arvo oli 10,1 miljardia euroa, jonka tavara- ja palvelukauppa jakoivat suunnilleen puoliksi. Peräti 3,6 miljardin edestä ostettiin matkailuun liittyviä tuotteita ja palveluita, huomattavinta on se, että alan myynnistä 85 % on nykyään verkon kautta.

Kehityksen on voinutkin nähdä matkatoimistojen vähentymisenä. Milloin viimeksi kävit matkatoimistossa vai onko sellaista enää edes paikkakunnallasi tarjolla? Edes matkaesitteitä ei enää ole kaikilla matkanjärjestäjillä tarjolla paperisena, kun ei haluta sitoa hintoja kokonaiseksi kaudeksi vaan halutaan noudattaa dynaamista hinnoittelua.

Vaikka matkailualan myynti onkin huikean suosittua, verkkokauppainnostus ei kuitenkaan ulotu kaikkiin kuluttajiin. Neljästä miljoonasta 15-74-vuotiaasta verkosta on ostanut n. 1,7 miljoonaa. Tilastokeskuksen aineisto hieman vääristää tuloksia, koska alle 18-vuotias ei voi ostaa netissä. Harvoin on ostanut 1,4 miljoonaa, joten reilu miljoona ei ole ostanut netistä ja runsas puolet heistä ei aiokaan. Muutosta vuoteen 2010 oli tapahtunut erityisesti nuorissa ja varttuneissa, myös matkailutuotteiden osalta. Muutosvauhti on varmastikin tasaantumassa, kovin paljon ei täysin uusia käyttäjiä ole tulossa kuin ajan mittaan, kun täysin netin ulottumattomissa olevia kuluttajia ei enää ole. Saturaatiopistettä ei kuitenkaan ole saavutettu siinä, kuinka paljon kuluttajat ostavat verkosta verrattuna kivijalkakauppaostoihin. Verkko-ostosten määrä ulkomailta on huomattavasti vähäisempää mutta kasvu prosentuaalisesti suurinta, ja siellä on enemmän kasvupotentiaalia jatkossakin.

Tyypillisesti verkosta ostetut matkailutuotteet ovat hintavia esim. vaatekauppaan verrattuna, mikä nostaa kaupan merkitystä, mutta tarjonta ei ole vielä laajaa. Matkaliput ja hotellimajoitus ostetaan usein verkosta, mutta pienten yritysten tarjontaa ei vielä juuri pysty ostamaan verkkokaupasta, vaikka muuten yhteydenpito toimisikin verkon kautta. Vuonna 2010 BtoB- ja BtoC-verkkokaupankäynnin suhdeluku oli 80-20, eli kuluttajapuolella kasvupotentiaalia varmasti löytyy.

Uusi teknologia, kuten mobiiliteknologia, RFID, pelillistyminen, luovat uusia tuotteita ja uusia tapoja kuluttaa ja maksaa. Kaikki kuluttaminen ei ole uutta, lisäkuluttamista, vaan kuluttamisen tapa muuttuu. Verkon kautta voi kuitenkin luoda uusia liiketoimintamalleja, joilla on niin erityinen niche, ettei se perinteisessä kivijalkakaupassa kannattaisi, mutta verkossa koko maailma on markkina-alue tai markkina-alue löytyy toiselta puolelta maapalloa tai peräti toisesta maailmasta (SecondLife).

Erityisesti mobiilin käyttömahdollisuudet tuntuvat lupaavilta mutta mutkiakin on matkassa. Roaming-hinnat vähentävät käyttöä ulkomailla, appsien kehittäjät joutuvat tekemään useita versioita (iOS, Android, Windows), Lapin selkosilla ei löydy kenttää edes kännykälle jos ei tietokoneellekaan. NewMediaTrendWath raportoi, että yllättävää kyllä uusilla markkina-alueilla kuten Intiassa kuluttajat ovat halukkaampia käyttämään kännykkää hakiessaan matkailupalveluista tietoa. PhocusWrightin mukaan kännykän kautta tehtävien matkavarausten määrä tulee kolminkertaistumaan vuoteen 2013 mennessä. Yli puolella vapaa-ajan matkustajista ja peräti kolme neljäsosaa liikematkailijoista omistaa älypuhelimen. Loistava tilaisuus siis tarjota mobiilipalveluja ja luoda lisämyyntiä sitä kautta.

Matkailutuotteen ostoprosessin monivaiheisuus (vähintään 3: ennen, aikana, jälkeen) asettaa vaatimuksia kaupantekokanaville. Täytyy tietää, miten kuluttaja missäkin vaiheessa löytää tuotteen ja tekee ostopäätöksen (hakukonenäkyvyys, suosittelut, sosiaalinen media, yrityksen mukana olo muutenkin kuin omilla kotisivuillaan, esim. affiliate-sivustoilla, FB:ssä, reagoiminen asiakaspalautteeseen, asiakaspalvelun tarjoaminen, heimo/ ”persona” –ajattelun näkyminen). Verkon kautta on helppo tarjota viime hetken tarjouksia (flash deals) esim. Facebookissa.

Kivijalkamyymälät ovat jo kärsineet verkkokaupan vuoksi. Verkosta haetaan edullista, eikä kivijalkamyymälä voi kilpailla hinnalla, vaan sen täytyy panostaa johonkin muuhun, palveluun, paikallisuuteen, uniikkiin. Peruscamelit löytää varmasti netistä edullisemmin, kivijalkamyymälää voi käyttää oikean kengänkoon löytämiseksi. Toisaalta asiakas tietää tuotteesta paljon jo kivijalkamyymälään tullessaan tai hän voi peräti etsiä tietoa netistä marketissa skannaamalla viivakoodin. Milloinhan myymälässä korvataan asiakaspalvelijat QR-koodeilla, jotka vievät asiakaspalveluchattiin tai esittelyvideoon?

Voittajia ovat hintatietoiset kuluttajat, posti, maksujärjestelmien toimittajat, verkkokaupankäynnin omaksuvat yrittäjät. Häviäjiä ovat yrittäjät, jotka eivät panosta asiakaspalveluun verkossa, eivät ole verkossa läsnä tai eivät sijaintinsa vuoksi pysty tarjoamaan online-palveluja. Kuluttavat vaativat paljon verkkosivujen käytettävyydeltä. Kuten jo ennakkotehtävässä kerroin, NewMediaTrendWatch listaa 10 tärkeintä syytä siihen, miksi matkaostos on jäänyt tekemättä verkossa. Syyt ovat liittyneet hintatietojen saatavuuteen, sivuston toimivuuteen, tuotteiden saatavuustietojen löytämiseen sekä tuotekuvauksiin.

Vuosi 2012 on nimetty SoLoMo-vuodeksi: social, local, mobile leimaavat myös sähköistä matkailuliiketoimintaa. Matkustajat hakevat paikkoja, joissa on ilmainen verkko käytössä http://www.lodging-world.com/fi/finland/cities/levi/hotels-with-wifi, hotellien asiakastyytyväisyyskyselyissä moititaan erityisesti maksullista internetyhteyttä, koko Lontoon keskusta-alue ollaan tekemässä ilmaiseksi wifi-alueeksi. Kännykkää käytetään siis ahkerasti myös loman aikana esim. viime hetken tarjousten hakemiseen ja ostopäätösten tekemiseen.

Tavarakaupassa kuluttajan näkökulmasta verkkokauppaa rajoittavat tullit, ALVit ja postituskulut. Kuluttaja joutuu laskeskelemaan usean tekijän vaikutuksen loppusummaan hintoja vertaillessaan. Kuluttajansuojalaki vaihtelee maittain ja voi olla vaikeaa selvittää, mitä se missäkin maassa kattaa. Joskus on vaikea ylipäätään löytää tietoa, missä maassa verkkokauppa toimii.

Maksun turvallisuus verkkokaupassa epäilyttää sitä enemmän mitä kauempaa ja mitä tuntemattomammasta verkkokaupasta ostaa. Entä jos ei olekaan tyytyväinen, millainen ruljanssi palautuksesta tulee?

Kansainvälisen verkkokaupan lingua franca on englanti, mutta resurssien mukaan kannattaa harkita verkkokaupan ja samalla tietenkin myös asiakaspalvelun tarjoamista myös muilla tärkeillä kohdekielialueilla, kuten Lapissa matkailupalveluiden tarjoamista myös verkkokaupassa / sosiaalisessa mediassa jne. venäjäksi.

Lapissa matkailupalveluja tarjoavat suurelta osin pienet ja mikroyritykset, joilla ei riitä työvoimaa eikä usein tarjontaakaan lähteä mukaan verkkokauppaan. Verkkokauppa ei kuitenkaan ole ainoa mahdollisuus myydä verkossa, vaan liikkeelle voi lähteä pienimuotoisemmin ja kuitenkin tehokkain välinein.

NewMediaTrendWatch.comin tilastoista saa mielenkiintoista tietoa yrityksen markkina-alueiden internetin käytöstä. Alla oleva kuva esittää prosentuaalisesti nettiä käyttävien ihmisten osuudet kuvitteellisen yrityksen kohdemarkkinoilla, mutta kannattaa muistaa, että jotkin markkina-alueet, kuten Venäjä, ovat niin valtaisat, että pienikin prosentti on merkitsevä.

PhocusWrightin HotTopics2012 –kuviossa (s. 32) eniten online-markkinat ovat kasvaneet Venäjällä, Bulgariassa, Argentiinassa, Columbiassa ja Perussa, joissa myös ylipäätään mahdollisuudet käyttää internetiä ovat kasvaneet. Niissä maissa kuitenkin ”online travel penetration” eli matkojen online-myynnin osuus on vielä pientä verrattuna Yhdysvaltoihin, Keski- ja Pohjois-Eurooppaan ja Japaniin. Potentiaalia on vielä runsaasti jäljellä, PhocusWrightin ennustuksen mukaan vuoden 2012 lopulla maailmassa 1/3 matkoista varataan online.

Visio ja estrategia

2012-04-15T10:03:00.000+03:00

Tehtävä 1: Pohdi mikä merkitys on yrityksen visiolla (liiketoiminnallisilla tavoitteilla) sähköisen liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa? Mitä yrityksen e-strategian tulee vähintäänkin sisältää?

Visio määrittelee, missä yritys tähtää olevansa liiketoiminnassaan esim. viiden vuoden kuluttua. Millaiseen kasvuun yritys tähtää? Millä tuotteilla, millä markkinoilla? Miten tuotteita lisätään: hankkimalla, omalla tuotekehityksellä, yritysoston kautta, vai erikoistutaanko. Säilytetäänkö nykyinen taso, mikä sekin vaatii panostusta? Millaiseen kasvuun, kannattavuuteen tähdätään?

Visio ja strategia auttavat yritystä keskittymään olennaiseen operationaalisissa päätöksissä. Vision kuvaama päämäärä on suhteellisen pysyvä, mutta toki sitä täytyy tarkastella uudelleen markkinoiden muuttuessa, esim. jos tuhkapilvi tai sisällissota lamauttavat kohdealueen matkailun. Vähintään kaikkien yrityksen avainhenkilöiden tulee sitoutua visioon ja strategiaan.

Vision tulee olla lyhyt ja ytimekäs, jotta se on helposti ymmärrettävissä ja omaksuttavissa. Esimerkiksi Tourism Ireland määrittelee e-visionsa näin:

” delivers a world class website that inspires and motivates consumers to visit the island of Ireland. We will engage with the consumer so as to move them from lookers to bookers. Finally our website will be the key source of information that will fulfil consumer requirements from all marketing activities.”

Strategiassa määritellään, miten vision tavoitteeseen päästään tietyllä aikavälillä. E-strategia ei oikeastaan ole irrallinen strategian osio, mutta on tarpeen pohtia teknologian osuutta vision saavuttamisessa. Helposti yrityksessä hypätään e-strategian yli ja hankitaan rautaa ja softaa miettimättä, kuinka hankinnat palvelevat liiketoiminnan tavoitteita, kuinka niitä ylipäätään hyödynnetään maksimaalisesti.

Taustatyönä täytyy analysoida yrityksen nykytila. Nykytilan analyysissä määritellään myös liiketoiminnan prosessit ja niiden mahdolliset päällekkäisyydet . E-strategiassa suunnitellaan, miten näitä päällekkäisyyksiä voitaisiin poistaa, jolloin liiketoiminnassa saavutetaan operatiivisia ja strategisia hyötyjä.

E-strategiassa määritellään ainakin

Asiakassegmentit, - miten eri asiakassegmentit tavoitetaan parhaiten. Esim. eri kansallisuudet poikkeavat yllättävän paljon esim. siinä, mitä välineitä käytetään tiedonhaussa. Esim. venäläisten Facebook onkin VKontakte ja Google on Yandex.

Jakelukanavat, joka jakautuu päätöksiin myyntikanavista – missä myydään ja kuka myy – ja näkyvyyskanaviin – missä tuotteet ja yritys näkyvät (tuotteita ei voi ostaa tästä kanavasta). Onko ratkaisu oma verkkokauppa, verkostoidummeko, annammeko tuotteemme muiden myytäväksi, miten hakukoneoptimoimme sivustomme jne. Kukin ratkaisu vaatii erilaista osaamista ja erilaisia resursseja ja antaa erilaisia vaikutusmahdollisuuksia.

Markkinointiviestintä. Mitä kanavia käytämme viestinnässämme: sähköpostimarkkinointia, olemmeko aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa, käytämmekö peräti crowdsourcingia tuotekehittelyssämme?

Asiakkuuden hallinta: Mitä tietoa keräämme asiakkaistamme ja muista sidosryhmistämme toivon mukaan järjestelmään, joka sisältää / keskustelee muiden sähköisten järjestelmiemme kanssa (verkkokauppa, sähköpostimarkkinointiohjelma, tuotannon ohjaus, kirjanpito jne.)

Kiteytettynä estrategiassa ilmaistaan, millä teknologialla prosesseja tehostetaan, päällekkäisyyksiä poistetaan ja haetaan kustannussäästöjä. Kaikkien tavoitteiden täytyy olla mitattavissa. Estrategiaan tulee myös kirjata, miten henkilöstö saadaan ottamaan uusi teknologia käyttöön.

Strategiankaan ei pidä olla paksu opus, vaan helposti hahmotettavissa.

Tässä esimerkkinä Tourism Irelandin e-markkinointistrategia. Kukin elementti oli tämän lisäksi kirjoitettu auki, mutta tässä strategia lyhyesti.

” 5 Key elements of eMarketing Strategy

1. eMarketing - to drive traffic via world-class innovations, ensuring flexibility and customisation. To work with other new media to ensure that the Ireland message is visible online wherever our target audience is present

2. Website excellence - to continuously evolve Tourism Ireland’s web presence to become the first choice site for our consumer segments in identified markets at whatever stage of the purchase funnel

3. Conversion and engagement - to deliver a world-class interaction between our trade and consumers and to put Irish product in the global shop window online in order to drive conversion to sales

4. Empowerment - to raise the game for all our stakeholders and to empower our markets online. Increasing skills, competence and knowledge

5. Analytics and research – to provide insights on our website, our consumer and ultimately on our brand. “

Lähteet

Kirsi Mikkola / Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy. www.liiketoiminta.info

Business Fellows. www.businessfellows.com/articles/22

Tourism Ireland. www.tourismireland.com/CMSPages/GetFile.aspx?guid=65797ba3-708d-4d30-b359-80b073944139

EveryTrail

2012-04-06T13:45:00.000+03:00

Sain sähköisen liiketoiminnan opettajalle passelin kännykän ja lähdin kokeilemaan EveryTrail-appsia.
Kirjauduin kännykällä appsiin sisään ja ei kun sukset jalkaan ja koira mukaan. Salmijärven rannassa aloitin jäljestämisen (Start tracking). Otin kuvia harvinaisesta pitkäperjantaista, oli pikkupakkanen ja upea auringonpaiste. Kiersin järven ja olin lopettavani jäljen merkkaamisen mutta kotiin asti kartta kuitenkin näytti, kun pääsin kirkkaasta auringonpaisteesta näkemään valinnat tarkemmin. Onneksi netissä pystyy karttaa editoimaan, etteivät kaikki kotiin asti tule. Matka ei ollut pitkä, mutta valokuvaamisen takia siihen meni näemmä aika lailla aikaa. Tuon ajan voisi kyllä deletoida ...

Pro-versiossa olisi ideaa vaikkapa kuntienhiihtoreittien merkkaamiseen. Sieltä saa offiline-kartat ja topografiset kartat. Olisi aika kiva myös käydä reitit eri vuodenaikoina, näyttää valokuvilla miltä paikka näyttää kesällä / talvella. Samoja valokuvia voisi käyttää hyväksi reitin varrella, jonne olisi siroteltu QR-koodeja, joilla voisi ladata näkyviin valokuvia samasta paikasta Lapin 8 eri vuodenaikana.

Kännykässä appsilla voi etsiä lähellä olevia reittejä, mitä muut ovat tehneet, millaisia kuvia ottaneet.
Kokeile valintoja: voit vaihtaa kuvien katselusta topografian katseluun, tutkia tarkkaan edistymistäni ajallisesti ja paikallisesti.

Salmijärvi skiing

EveryTrail - Find hiking trails in California and beyond

Blogin asettelut IEssä

2012-03-22T12:54:00.002+02:00

Täällä blogissa tapahtuu kummia. Yhtäkkiä InternetExplorer heittää gadgetit alas, mutta Firefoxissa ne näkyvät kuten ennenkin.

Kaikenlaista olen koettanut värkätä: vaihtaa sivun leveyttä, gadgetien leveyttä, asentaa gadgetit uudelleen, vaihtaa sivupohjaa - ja aina vain kaikki jutut valuvat pohjalle. Esikatselussa kaikki on vielä kohdallaan, mutta ei sitten itse blogissa.

Suosittelen siis lukemaan tätä blogia muun kuin IE:n kautta kunnes saan asettelut kohdalleen.

Matkailun sähköinen liiketoiminta 2012- ennakkotehtävä

2012-03-17T21:12:00.002+02:00

1. Hae verkosta 3 erinomaisuutta ja edelläkävijyyttä edustavaa ja esittävää esimerkkiä matkailun b to c kaupasta

Aurinkomatkat ylläpitää sivustoja Paikka auringossa ja Loma-apparaatti, jotka toimivat suosittelu- ja/tai jakokanavina, joista haetaan vinkkejä lomakohteeksi tai vahvistusta tehdylle päätökselle.

Paikka auringossa sisältää matkakuvia, -kertomuksia ja keskustelupalstan. Niihin pääsee myös kartasta palluroita klikkailemalla. Jos on esim. suunnitellut Kreetan matkaa, voi tutkailla, mitä mistäkin Kreetan kohteesta on tarjolla. Siellä on Loma-apparaatin käyttämä suosittelutaulukko, josta voi päätellä, olisiko kohde omiin tarpeisiin soveltuva.

Loma-apparaattiin voi syöttää taulukkoon arvionsa, millainen on oma lomailijaprofiili, ja nähdä, mitä muut Aurinkomatkailijat ovat suositelleet tällaiselle lomailijalle, ja tuloksista pääseekin suoraan kohteen sivuille, josta sitten varaamaan lomansa. Suoraan linkki ei siis vie verkkokauppaan, vaan annetaan vielä mahdollisuus valita itsekin.

Aurinkomatkojen verkkokaupan suodatustoiminta on hyvä. Siinä voi määritellä halutessaan rajata hakuja seuraavasti:

Kokemuskauppa

Eksyin FBn kautta Kokemuskaupan sivuille. Siellä on ymmärretty oikein se, mitä asiakas odottaa löytävänsä verkkosivuilta, ei pönöttävää yritysesittelyä vaan vastauksen tarpeisiinsa. Voi selailla kokemuksia / elämyksiä, joita on luokiteltu hassutteluihin, hemmotteluihin, polttareihin jne. Selvästi kokemuksia annetaan usein lahjaksi, joten heti etusivulla on otsikot Lahjaideoita ja Kokemuskortti (lahja, kortti).

Siellä kerätään myös sivulla kävijöiltä ehdotuksia kokemuksista, Kokemuskoneella voi etsiä ehdotuksia (suodattaa tarjonnasta) haarukoimalla budjetin, henkilömäärän ja paikkakkunnan avulla. Esitellään suosituimpia kokemuksia (1. Kuumailmapallolento, 2. Sumopukujen vuokraus…) ja Uutuuksia (1. VIP-kuumailmapallolento, 2. Rumpukaraoke…)

Sivun alaosan linkeistä löytyy houkutteleva linkki Livelähetykset, mutta edellinen tapahtuma oli kuumailmapallon lähtö heinäkuussa 2011.

LiveChat (meeboa käyttävä) toimii arkipäivisin.

Etsin ratsastusretkeä, joka oli paras hakea Haun kautta. Ratsastusretki löytyi Seikkailuista, mutta pari muutakin retkeä löytyi paketeista, joiden nimet eivät ratsastusta maininneet. Suuri seikkailu Saimalla taisi sisältää issikkaretken juuri niillä issikoilla, joilla ratsastin viime kesänä äiti-lapsileirillä. Ratsastusretki-nimellä oli 3 samasanaista kuvausta, esim. Rautalammilta. Kuvaukset olivat niin ympäripyöreitä, ettei niistä voinut päätellä, mikä talli oli tarjoajana, eikä se, minkärotuisilla hevosilla se toteutettiin. Liekö syynä, ettei asiakas mene suoraan tallin sivuille tarkastamaan hintoja.

Hyvä ajatus sivustolla, mutta toteutus on vielä kehittymässä.

Sallan verkkokauppa

Sallan matkailukeskus avasi 2010 ensimmäisenä Suomessa matkailuyritysten yhteisen verkkokaupan (Travius-ohjelmastaa: http://www.codegem.fi/ ). Sieltä saa ostettua niin majoituksen, ohjelmapalvelut, hissilippuja kuin Salla-vaatteitakin. Se on loistava mahdollisuus matkailualan pienille, peräti mikroyrityksille saada näkyvyyttä netissä ja tuotteensa myyntiin.

Travius-verkkokaupan avulla asiakas pystyy paketoimaan koko lomansa, eikä hänen tarvitse etsiä tietoja jokaisen palveluntuottajan kotisivuilta. Yritys saa Travius-toiminnanohjausjärjestelmäänsä verkkokaupasta tilaukset, joiden käsittelyyn ei muita ohjelmia yrityksen toiminnassa tarvitse. Sieltä saavat oppaat työmääräimensä, tilitoimisto tiedot, raportit kaikesta yrityksen toiminnasta, lähetetään palveluntuottajapyynnöt alihankkijoille jne.

Onhan toiminnanohjausjärjestelmiä muitakin, mutta ne ovat suuryrityksille (esim. SAP) ja maksavat huikeasti. Travius sopii pienimmillekin, maksaa kohtuullisesti, on tehty nimenomaan matkailuyrityksille ja on kaiken lisäksi rovaniemeläinen yritys.

2. Esitä 2 esimerkkiä matkailun-, elämystuotannon tai vapaa-ajan verkkokaupasta, jotka pystyvät tarjoamaan esimerkillistä sekä vaihtoehtoista asiakaspalvelua verkkokaupassaan kohderyhmälähtöisesti.

Soittopyyntö

Asiakaspalvelunumerot ärsyttävät sen takia, että niissähän joutuu jonottamaan ja usein jokainen minuutti maksaa. Apollotravelin sivulla on Request a Call Back –lomake, jossa vastaillaan kysymyksiin, joita kysyttäisiin matkatoimistossakin lomatoiveita haarukoitaessa, ja ApolloTravel soittaa sinulle esittämänäsi aikana.

Asiakaspalveluchat
Löysin googlaamalla esimerkiksi Expedia.comin chatin, joka on tosin käytössä vain virka-aikana USAn aikaa. http://expediacsp.custhelp.com/app/chat/launch

JetSetz http://www.jetsetz.com/ oli viime vuoden lopulla ensimmäinen matkatoimisto, jossa asiakaspalveluchat oli käytössä jokaisessa ostoprosessiin vaiheessa.

Kokeilin sivustoa lauantai-iltapäivänä, jolloin tietokoneen oikeaan alalaitaan tuli harmaa palkki ”offline – leave a message”.

On tietenkin resurssikysymys olla koko ajan online. Vain virka-aikana toimiva chatti kuitenkin olettaa, että asiakkaat, useimmat varmaankin töissä, käyttävät työaikaansa matkaostoksiin. Kuvaavaa on, että aina kun olen hoksannut tällaisen chatin, chatti on ollut offline-tilassa, joten en ole päässyt testaamaan. Hieno ajatus kuitenkin.

Twitter

KLM-lentoyhtiötä suitsutetaan kaikkein edistyksekkäimpänä sosiaalisen median hyödyntäjänä. Tämä esimerkki ei niinkään liity verkkokauppaan kuin varauksen muuttamiseen. Islannin tuhkapilven sekoitettua lentoliikenteen puhelimitse oli mahdoton saada yhteyttä lentoyhtiöön. Twitterissä he selvittelivät asiakkaat jatkolennoilleen. KLM pyrkii reagoimaan tunnissa kaikkiin kysymyksiin somessa FBssä ja Twitterissä, siis 24/7. (hollantilaisten käyttämässä Hyves-sivustossa). Ongelmat luvataan ratkaista vuorokaudessa.
(lähde: Viktor van der Wijk. Engaging Customers with KLM Strategies with Social Interaction. Enter2012-konferenssiesitys.)

3. Kirjoita vähintään 4 tärkeintä asiaa, mitä tarvitset oman organisaatiosi verkkokaupan menestymiseen.

asiakastuntemus: ketä he ovat, mitä ostavat, suosittelut -> verkkokaupan rakentaminen sellaiseksi, että asiakas voi tehdä hakuja tarpeidensa mukaisesti, ei vain tuotenimillä
asiakaspalvelu: FAQ, yhteystiedot -> mahdollisuus saada vastauksia kysymyksiinsä ostohetkellä
verkkokaupan ostoprosessi ei ole liian monivaiheinen. VR on parhaillaan muuttamassa 10-portaista verkkokauppaansa 5-portaiseksi
verkkokauppaa analysoidaan. Mistä verkkokauppaan tullaan, missä vaiheissa ostoprosessia asiakas hyppää sivulta pois. Seurataan siis konversiota.
verkkokaupan täytyy löytyä muutoinkin kuin tietämällä yrityksen verkkosivun. -> hakukoneoptimointi, verkostoituminen
NewMediaTrendWatch listaa 10 tärkeintä syytä siihen, miksi matkaostos on jäänyt tekemättä verkossa. Syyt ovat liittyneet hintoihin (esim. päivityksiin, puuttumiseen, yllättäviin lisiin), sivuston toimivuuteen (esim. navigointi, latautuminen, eri selaimissa toimiminen), saatavuuteen (hakumahdollisuus ajankohdan mukaan siten, että näytetään vain varattavissa olevat majoitukset), tuotekuvauksiin (paitsi tekstiä hyödynnetään myös kuvia, videoita, suositteluja jne.)

Arina: Social Media and Recruitment

2012-02-13T10:35:00.002+02:00

Tapasin Teemu Arinan viime syksynä MTIn Ennakointihankkeen Ylläs-tapaamisessa ja tilasin hänen RSS-syötteensä, josta tässä uusin bongaus: Social Media & Reqruitment: Global Trends and Opportunities

View more presentations from Teemu Arina

Internetmarkkinointi paketissa

2012-02-12T21:36:00.000+02:00

Matkailun sähköinen liiketoiminta -opintojeni ensimmäinen 5 opintopistettä internetmarkkinoinnista on paketissa. Tehtävät tehty ja linkit lähetetty Ilkalle arviointeja varten.

Aikaa on vielä 1½ viikkoa ja varmasti täydentelen postauksiani, mutta ei jää ainakaan pisteet saamatta.

Opiskelun tuoma pakko sopii minulle. Vapaa-ajalla, vaikka mitä muuta tähän kuluttaisinkaan, en saa otetuksi aikaa vaikkapa Google Analyticsiin tutustumiseen, mutta näin saan tsempattua. Muulloin olen unten mailla mielellään ennen yhtätoista, mutta niin vain aivot ovat surranneet tehtäviä tehdessä ylikierroksilla, että havahdun yöyhdeltä läppärin äärestä

Mitä tarkoittaa konversio?

2012-02-12T21:04:00.001+02:00

Kaupassahan olisi hyvä, että siellä kävijät ostaisivat jotain, eivät vain kävisi katsomassa. Jos kävijät vain pyörähtävät ovella, tavarat jää myymättä, kauppa ei saa rahaa eikä myyjät palkkaa . Täytyy ruveta miettimään, myydäänkö kaupassa vääränlaisia tavaroita, eikö kauppa ole houkuttelevan näköinen tai eikö myyjät auta löytämään tavaroita. Olisi aika hassua, jos karkkikaupassa kävisi paljon ihmisiä mutta he vain ihastelisivat herkkuja eivätkä ostaisi mitään.

Netissäkin on kauppoja, esimerkiksi Särkänniemen nettikaupasta voi ostaa kausikortin tai voi ryhtyä kummiksi pyöriäiselle.

On sellaisia tietokoneohjelmia, joilla voi nähdä, onko nettikaupassa kävijöitä ja mitä he siellä tekevät. Ohjelma kertoo myös, mikä on nettikaupan konversioluku. Konversio tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos kaupassa on ollut 100 kävijää, joista 2 osti, silloin konversio on 2%. Parempi tietenkin on, jos sadasta kävijästä ostajia on 5, silloin konversio on 5%. Eli mitä suurempi luku, sitä parempi juttu nettikaupan pitäjille. Nettikaupasta yritetään tehdä siis sellainen, että konversio olisi iso, eli mahdollisimman moni kävijä vaikkapa ryhtyisi pyöriäisten kummeiksi.

Se onkin sitten eri juttu, miten tehdä sellainen nettikauppa, että sieltä on kiva ja helppo ostaa, kun siellä ei ole myyjiä, joilta voisi kysyä apua.

Google Analytics

2012-02-11T23:53:00.000+02:00

Google tarjoaa uskomattoman kirjon erilaisia työkaluja ja useimmat ilmaiseksi. Aiemmin olen kokeillut asiakirjoja ja sivustoja ja vilkaissut AdWordsiä, mutta siinä on vasta osa työkaluista. Google Analytics tarjoilee uskomattoman määrän tietoa, kunhan sitä vain osaisi tulkita oikein.

Mielenkiintoista, että bloggerin oman seurannan mukaan blogissani olisi käyty Saksastakin, mutta Analytics näyttää vain suomalaisia vierailijoita. Aika huikeaa, mitä kaikkea raporteista löytyy. Voin päätellä esim. kaupunkiraportista, ketkä ovat blogiani lukeneet. Yksi (11.2 mennessä) on tarkastellut blogiani mobiilinäytöstä (tarkemmin Apple iPad)

Jos minulla olisi kampanja meneillään, tutkisin seuraavia asioita:

- kuinka monta kävijää sivuilla on, sivustolla käytetty aika, kuinka moni poistui välittömästi (bounce rate), uusien käyntien määrä.

- mitä kautta sivuille tultiin, tultiinko suoraan laskeutumissivulle (landing page)

- missä sivuston käyttäjät maantieteellisesti sijaitsevat -> voisiko kampanjaa tehostaa muulla markkinoinnilla, joka kohdistuu tietylle alueelle. Tämän ei tarvitse olla painettua mainontaa, vaan myös Facebookissa voidaan segmentoida alueen mukaan.

- jos tultiin hakukoneen kautta, mitä hakusanoja käytettiin.Ovatko ne niitä, joita olen käyttänyt hakusana optimoinnissa tai joista maksan AdWordsissä vai kannattaisiko hakusanoja tarkastella uudelleen.

- jos tultiin linkin kautta, mistä linkki löytyy (-> minkälaisille sivustoille kannattaa yrittää saada oma linkki)

- mitä selainta käytettiin (mobiili peräti? ->sivuston skaalautuvuudelle vaatimuksia)

- kuinka paljon sivulla vietettiin aikaa (vai lähdettiinkö peräti heti pois)

- kuinka pitkälle asiakas etenee ostosuppilossa, missä vaiheessa suppilosta hypätään pois -> onko klikkauksia liikaa ennen kuin osto toteutuu.

Hauska työkalu oli betavaiheessa oleva reaaliaikainen seuranta. Se ei tosin näyttänyt yhtään kävijää, vaikka blogini oli auki toisessa ikkunassa. Samoin Sisältö-raportti oli mielenkiintoinen, kun näin sivustolleni sijoitettuna prosentit, kuinka paljon missäkin kohden oli klikkailtu.

Analytics on helppo asentaa sivulle ja lisäkoodausvinkkejä löytyy netistä runsaasti. Kannattaa ensin tutkailla Analyticsin monipuolisia raportteja, klikkailla linkkejä ja kokeilla suodatuksia. Kokonaiskäsityksen luomisen jälkeen voi hakea vinkkejä raporttien syvällisempään tulkintaan, jotta osaa vetää oikeita johtopäätöksiä ja säätää toimintaa. Jotta Analyticsin systemaattisesta käytöstä on eniten hyötyä, pitää osa tavoitteista asettaa siten, että niiden toteutumista voi seurata suoraan Analyticsin raporteista.

---------------------------------------------------
Vielä lisäys 23.2., kun deadline on ummessa ja kaikki kommentit on saatu kasaan:

Piikit asettuvat viikonloppuihin ja eiliseen. Bounce rate on ilahduttavan alhainen ja sivulla on vietetty ihan kivasti kerralla aikaa.

Linkkivinkkejä

2012-02-11T23:20:00.003+02:00

Kerään tähän postaukseen netistä löytämiäni saitteja, joita aion vilkaista tarkemminkin kunhan aika antaa myöten.

http://www.blogihaltuun.net/ kaikenlaisia vinkkejä bloggaajille rahanteosta fotarin käyttöön

Lisää tavaraa 15.3. (kiitos Ilkka muistutuksesta, että tämä postaus unohtui täydentää.)

Enter2012-konferenssin matkaraporttiin kirjasin avainsanoja ja linkkejä, joihin on tutustuttava kunhan vain ehtii:

Zagat http://www.zagat.com/
“circle of trust”
HolidayCheck
”social curation of content”, curators, eg ”curators of Sweden”
http://www.alexa.com/
www.socialadstool.com/free-tools (social stats, wordstats -> find out which keywords are working)
http://visual.ly/
http://www.kwikchex.com/ online reputation management
http://my-miio.com/ revolution of smartphone technology
http://chat.myswitzerland.com/ + Facebook app.! check with good connection
http://www.epicmix.com/
tumblr.com – a visual, the fastest growing microblog platform, more popular than wordpress, reblogging. “if this then that”.
vertaa : tripsay.com ja Tripadvisor
Carlos Fontana (hotel Dante, Lugano): Enhancing customer experience through technology (mobiilin käyttö huippua, missasin esityksen).
youtube: Michael McIntyre on holidays and tripAdvisor

Internetmarkkinointi: Case Inspired by Iceland

2012-02-11T22:22:00.001+02:00

Tutustuin ensimmäisen kerran Inspired by Iceland –kampanjaan Creative Lapland –seminaarissa 5.5.2011. Inga Hlín Pálsdóttir Promote Icelandista esitteli kampanjan, joka lanseerattiin tuhkapilven lamautettua lentoliikenteen ja samalla Islannin-matkailun vuotta aiemmin.

Matkailu on Islannin 3. suurin elinkeino ja tuo 20% ulkomaan tuloista, 11,5 % bruttokansantuotteesta. Islannissa käy vuodessa enemmän matkailijoita kuin siellä on asukkaita (n. 320 000). Vuodesta 2010 arveltiin tulevan ennätysvuosi. Kun tulivuoren purkaukset alkoivat huhtikuussa 2010, matkailijamäärät tippuivat heti 22%. Tuhkapilvi ei juurikaan vaikuttanut elämään Islannissa, koska tuhkapilvi pääosin ajautui etelään merelle, mutta Islantiin pääseminen oli vaikeaa ja matkailijat luulivat, että Islanti oli vaarallinen.

Kriisiin reagoitiin nopeasti: Islannin hallitus, Reykjavikin kaupunki, Icelandair, Iceland Express, Promote Iceland ja 80 matkailuyritystä yhdistivät voimansa.

Kampanjaan valittiin 3 päämäärää:
1. Kääntää matkailijoiden määrä uudelleen nousuun.

2. Vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja puuttua huhuihin etupainotteisesti ja

3. Innostaa ihmisiä kertomaan positiivisia asioita Islannista.

Markkinointisuunnitelma oli monipuolinen:

Siihen sisällytettiin monipuolisesti sosiaalista media, mutta myös tilaisuuksia.

Kesäkuussa 2010 Iceland Hour – tunnin aikana enemmistö islantilaistista oli online kutsuen ystäviä ympäri maailmaa vierailulle Islantiin. Tunnissa lähetettiin yli miljoona viestiä ja ekorttia.

( http://www.icenews.is/index.php/2011/12/29/inspired-by-iceland-rounds-up-2011-with-new-years-eve-webcam-feed/#ixzz1m5cIzial).

Iceland Inspires -konsertti esitettiin online netissä ja siitä voi katsoa konserttitaltiointeja vieläkin.

Eniten minuun vetoaa Inspired by Iceland –video. Emiliana Torrinin Jungle Drum taustalla soiden matkailijat ympäri Islantia jammailevat, näyttäen että Islannissa pystyy edelleen matkustamaan ja nauttimaan ainutlaatuisesta maasta. Videota ladattiin huikeita määriä YouTubesta, osin Vimeostakin.

Islannissa olevia matkailijoita innostettiin kertomaan omia tarinoitaan, niitä on tällä hetkellä yli 700.

Inspired by Iceland –logo levisi kaikkialle.

Kampanjan vaikutuksista Inga kertoi seuraavaa:
1. Kampanjan jälkeen matkailijoiden määrä oli kasvanut 0,6 % verrattuna edelliseen vuoteen samana ajanjaksona. Tammikuussa 2011 matkailijoiden määrä nousi 18,5% verrattuna edelliseen vuoteen.

2. Tutkimuksen mukaan ihmisten käsityksiin pystyttiin vaikuttamaan. Kun toukokuussa 2010 tuhkapilvi oli ehtinyt vaikuttaa ihmisten mielikuviin, elokuussa 2010 mielipiteet olivat reilut 10%-yksikköä positiivisemmat.

3. Ihmisten positiiviset tunteet Islantia kohtaan kasvoivat 89%, netissä saavutettiin yli 100 miljoonaa reaktiota. Esim. ihmiset innostuivat tekemään omia Inspired by Iceland –videoita.

Palkintoja on sadellut:
ICCA Awards 2010
European Excellence Awards 2010
Gulltaggen 2011
Icelandic Advertising Awards 2011
Global Effie Awards 2011 (sarjassa sosiaalinen media mainontakampanjassa tuottaen eniten voittoa Euroopassa 2011)

Kampanjointi jatkuu:

Loppuvuodesta 2011 Islannin presidentti aloitti kampanjan, jossa islantilaiset kutsuvat vieraita tutustumaan omiin koteihinsa. Esim. presidentti lupaa paistaa pannukakkuja ja tarjota niitä raparperihillon ja kermavaahdon kanssa. ( http://www.icenews.is/index.php/2011/10/10/president-of-iceland-kick-starts-new-tourism-campaign-for-inspired-by-iceland/ )

Inspired by Iceland

Sivustolla voi kertoa oman Islanti-tarinansa. Siellä on YouTuben-videoita, jotka on sijoitettu myös kartalle. Ja kaikki voi tietysti jakaa ja tykätä. Jos innostuu, voi suoraan klikata lentolippuja ostamaan tai tutkia vielä matkatarinoita, kertoa oman tarinansa, lähettää ekortin, tutkia tarkemmin mitä matkailija voisi tehdä Islannissa, tutkailla webkameroita, katsella taltiointeja Iceland Inspires konserteista tai ladata Inspired by Iceland –bannerin.

Vielä vastauksia Ilkan kysymyksiin:
a) Vuoden 2010 kampanjan kohderyhmä ovat erityisesti ulkomaiset matkailijat, jotka ovat kiinnostuneita Islannista

b) Kertoa maailmalle, että Islantiin kannattaa ja voi matkustaa tuhkapilvestä huolimatta.
c) Kampanjan kuvaus yllä.
d) Kampanjan onnistumista seurattiin perusteellisesti. Löysin esim. PowerPoint-esityksen, jossa analysoitiin viikkokohtaisesti somen viestejä (positiivisia, neutraaleja, negatiivisia). YouTubesta ja vimeosta voi seurata latauksia, raportteja saa Facebookista, Twitterissä seurataan seuraajia, uudelleen tviittaajia, sivustolta siellä käyneiden määriä, sinne tehtyjen tarinoiden määriä, ekorttien lähettämisiä jne. ja tietenkin konkreettisesti seurataan, paljonko Islantiin tulee ulkomaisia matkustajia.
e) On jo osoitettu, että kampanjaa jatketaan (islantilaiset avaavat kotinsa vieraille). Tässä viehättää se, että kampanjaa jatketaan omaperäisesti, hyödyntämällä asukkaita, Islannin vieraanvaraisuutta, ja varmasti tästäkin poikii mielenkiintoisia tarinoita, jotka vievät sanaa eteenpäin.
f) Kampanjassa viehätti erityisesti video, joka tehoaa minuun kerta toisensa jälkeen. Siinä on upeaa raikkautta ja kotikutoisuutta. Video on tehonnut muihinkin, koska se on poikinut YouTubeen monta matkailijoiden omaa Inspired by Iceland -versiota, joilla niilläkin on paljon katsojia.
g) Kampanja on palkittu lukuisia kertoja ja sitä jatketaan uusilla, tuoreilla ajatuksilla, joten siitä on vaikea pistää paremmaksi. Ellen sitten toteuta pitkäaikaista haavettani ja matkusta Islantiin issikkavaellukselle ja tee siitä omaa tarinaa Inspired by Iceland -sivustolle.

f) Mikä oli kampanjassa hyvää

g. g) Miten olisit sitä kehittänyt

SOSTAC nettiaikana

2012-02-09T20:46:00.001+02:00

Vaikka P.R: Smith kehitteli SOSTAC-markkinointisuunnitelmamallinsa viime vuosituhannella, se toimii edelleen erinomaisesti, vaikka senaikaiset menetelmät eivät sellaisenaan enää riitäkään.
SOSTAC on akronyymi, joka muodostuu sanoista

S = Situation – missä olemme nyt
O=Objectives – mihin haluamme
S= Strategy – miten aiomme päästä sinne, ”the big picture”
T= Tactics – millä konkreettisilla keinoilla aiomme päästä sinne, toteutamme strategiaamme
A=Actions – kuka tekee mitä ja milloin käyttäen edellisen kohdan keinoja
C=Control – Miten kontrolloimme, mittaamme ja kehitämme prosessia

Ennen internetiä SOSTAC-mallin noudattaminen vei etenkin enemmän aikaa, kun tietoa markkinoista, kilpailijoista, kuluttajatottumuksista jne. oli vaikeampi saada. Silloin saatettiin tehdä kysymyspatteri Suomen Gallupille, joka soitti 2000 kuluttajalle, analysoi tiedot, kehitti raportin, toimitti raportin ja laskutti. Tai otettiin yhteyttä kauppaopistoon, jossa tehtiin asiakastyytyväisyyskysely opinnäytetyönä ja tulokset saatiin puolen vuoden kuluttua. Palkattiin konsultti neuvomaan, mitä uusia tapoja oli kehittää markkinointia ja koetettiin hänen neuvojensa mukaan seurata Kotlerin 4Pn mallia.

Oli työlästä seurata, mitä kilpailijat tekivät tai miten omat markkinointitoimet vaikuttivat ostokäyttäytymiseen. Yrityksessä saattoi olla kyllä tietokoneohjelmia kirjanpitoon, asiakasrekisteriin, tekstinkäsittelyohjelmakin ettei tarvinnut käyttää kalkkeeripapereita (cc = carbon copy), mutta ne eivät välttämättä olleet yhteensopivia, joten tiedot täytyi syöttää ja päivittää monta kertaa moneen paikkaan.

Sitten meni hankalaksi (ja menee monessa yrityksessä edelleen), kun täytyi kerääntyä saman pöydän ääreen. Sovittiin puhelimitse tai postitse palaveriaikoja, keräännyttiin matkojen takaa yhtiön pääpaikkaan kokoustamaan aamupäivän verran. Kokousmuistiota kierrätettiin viikkotolkulla korjailtavana ja lopulta allekirjoitettavana.

Tuotetarjonnasta tehtiin katalogeja, joita lähetettiin vakioasiakkaille tai jaettiin mainoksena vaikkapa matkatoimistoissa ja messuilla. Toivottavasti ei tullut kirjoitusvirheitä tai hinnat muuttuneet.

Samat asiat tehdään edelleenkin, mutta toivottavasti hieman eri tavoin. Käyn seuraavassa läpi SOSTACin osa-alueita esittämällä, miten toiminta on voinut muuttua internetin myötä.

Ensinnäkään kaikkien ei tarvitse saapua fyysisesti samaan paikkaan suunnitelmaa tekemään, vaan yritykset voivat hyödyntää videoneuvottelujärjestelmiä tai vaikkapa ilmaista dimdimiä, suunnitelmaa voidaan kirjoittaa google documenttina tai vaikkapa Etherpadiä wikinä hyödyntäen, jolloin kaikki versiot suunnitelmasta jäävät talteen.

S = Situation

Voimme tehdä nopeasti kuluttajatutkimusta esim. kyselylomakkeilla verkkosivuillamme, sähköpostikirjeiden välityksellä, osallistamalla kuluttajia esim. Facebookin tuotekehityskilpailulla (crowdsourcing).

Perus-CRM-ohjelmia voi ladata ilmaiseksi netistä ja tiedot säilyttää pilvipalvelussa. CRM:ään kerätään tiedot yrityksen asiakkaista, yhteistyökumppaneista jne.

Asiakkaiden kanssa pystyy keskustelemaan online esim. Facebookissa tai asiakaspalvelua voi antaa myös online chatissa (esim. Huoneistokeskus tai Twitterin kautta (esim. KLM), jolloin negatiiviseen palautteeseen voi reagoida heti korjaavin toimenpitein.

Kilpailu on rankempaa, koska tavaraa ei tarvitse käydä ostamassa kylän ainoasta kaupasta, vaan netistä löytää ainakin halvempia. Täytyy löytää oman yrityksen kilpailuetu, miksi tuote / palvelu ostettaisiin juuri meiltä. Kanta-asiakkaiden tyytyväisenä pitämisen merkitys korostuu entisestään, koska paha kello kuuluu entistä kauemmaksi (WOM).

Kilpailijoiden ja toimintaympäristön seuraaminen on helpompaa, mutta toisaalta tiedon määrä on valtaisa. Toimialan uutisia voi seurata tilaamalla RSS-syötteitä esim. kilpailijoiden, tutkimuslaitosten, alan johtavien bloggaajien sivuilta, hakea GoogleAlertsilla tietoa alan uutisista (esim. hälyni ”tourism mobile” tuo vielä enemmän bongauksia kuin MSL12:n blogikirjoitukset!). SWOTin teon Opportunities ja Threats –osioon saa siis paljon uusinta tietoa.

Kilpailijoista erottaudutaan brändillä ja palvelulla. Palveluprosessin seuraaminen ennen, aikana ja jälkeen on helpompaa.

O=Objectives

Tavoitteiden täytyy olla mitattavissa, mihin GoogleAnalytics antaa loistavat työkalut.

Erilaisia tuotteita voi olla paljon myynnissä. Ns. long tail menee kaupaksi, koska koko maailma on markkinapaikka, josta voi löytää sopivat niche-markkinat, tai niche-markkinat löytävät yrityksesi (esim. Amazon).

Kilpailijat voi nähdä myös yhteistyökumppaneina ja hyödyntää affiliate-markkinointia.

T: Tactics

Viestintäkanavia on huikeasti enemmän kuin aiemmin eivätkä ne ole pelkästään yksisuuntaisia. Tärkeää on, ettei mennä tekniikka edellä, vaan välineet valitaan tukemaan haluttuja päämääriä. Täytyy kuitenkin muistaa, että sosiaalisen median eri välineet tukevat toisiaan, sanomaa pystytään tehokkaasti levittämään ja nostamaan hakukoneissa vähällä lisävaivalla. Esim. YouTube-videon voin upottaa blogiin, yrityksen verkkosivuille, Facebookiin, siitä voi tviitata, voi sen näyttää SecondLifessakin.

MailChimpin avulla voidaan lähettää kampanjasta A/B-testaus ja raporttien avulla päättää, kumpi kannattaa lähettää varsinaisena kampanjana.

Hakukoneoptimoinnilla tähdätään siihen, että yrityksen tiedot nousevat Google-haun etusivulla mahdollisimman korkealle.

A=Action (Kuka, mitä, milloin, miten dokumentoidaan)

Vaikka viestintä on helpompaa, se vaatii kuitenkin aikaa ja osaamista, sitä ei voi olettaa tehtävän OTOna, kuten somelle usein käy.

Organisaatiorakenne on muuttunut matalammaksi, eikä perinteinen markkinointiosaston erottaminen muista toimi, vaan kaikki viestivät.

Tuotteiden “long tail” voidaan hyödyntää, koska koko maailma on markkinamme ja jostakin löytyy netin avulla sopiva niche-markkina. Täytyy vain hakusanaoptimoida tuote niin, että sen googlettamalla löytää.

Kanta-asiakkaita voi osallistaa ja koukuttaa kanta-asiakkaille lähetettävillä sähköpostikampanjoilla, Facebook-ryhmällä ja kilpailijoilla.

Facebookissa markkinointia voi kohdistaa erittäin tarkasti, pienin kustannuksin.

C = Control

Tavoitteet asetetaan siten, että esim. GoogleAnalyticsin mittarit ja MailChimpin raportit antavat haluttua tietoa, jota on osattava myös tulkita. Kontrolli on ajantasaista ja yksityiskohtaista, esim. jokainen viestiä vilkaissutkaan pystytään havaitsemaan.

ROIsta saa ajantasaista tietoa Google Analyticsin kautta. Googlen AdWordsiin on tehty esim. 100€ päiväbudjetti ja Analyticsin avulla saa tietää, mitä klikkaajat ovat sivullamme tehneet, minne asti edenneet ostosuppilossa. Facebookilla on puolestaan työkaluna Facebook Insights.

Kun tavoitteet on asetettu oikein esim. SMART-kaavaa noudattaen (Specific, Measurable, Achievable, Realistic, Timed), niiden toteutumista on helppo tarkkailla. Esim. konversion kasvattaminen 2 % -> 3 %, Google-hakujen kautta tulevat sivujen klikkaukset nousevat 15 % tietyllä ajanjaksolla.

Mutta,
http://www.newmediatrendwatch.com/news/943-24-of-europeans-in-the-eu27-have-never-used-the-internet

kertoo, että 9 % 16-74-vuotiaista suomalaisista ei ole käynyt internetissä, mutta Itä-Euroopassa löytyy maita, joissa puolet asukkaista ei ole sitä tehnyt. EU27:ssä luku on 27%. Miten yrityksesi tavoittaa heidät? Tarvitseeko heidät tavoittaa?

****************************************************************************

Ja tämän kirjoitettuani löysin netistä http://www.smartinsights.com/digital-marketing-strategy/digital-marketing-planning-template/ tällaisen kuvion, joka sanoo kaiken edellä olevan ja vielä enemmän.

MailChimp-ohjeistukset screencastina

2012-02-09T11:29:00.000+02:00

Tein aikuisryhmälle rautalankaohjeistuksen MailChimpin käyttöön http://www.screencast-o-matic.com/ -työkalulla. Ilmaiseksi voi tehdä yhden max. 15 minuutin nauhoituksen kerrallaan. Verkossa opiskelevat pitävät erityisesti työvälineohjelmien opetusnauhoituksista, koska he voivat katsoa pienen pätkään kerrallaan, tehdä itse, toistaa jne. Muutoin opetuksessa käytämme iLinc-työkalua, mutta sen nauhoitusten katsomista varten täytyy asentaa omalle koneelle player. Nämä nauhoitukset näkyvät Flashina, joten ajattelin käyttää näitä myös nuorisopuolella, jos joku ei ole päässyt tunneille.

Videoihin voi pistää perinteisesti nettilinkin tai ne voi upottaa. Niihin voisi liittää tageja, kirjanmerkkejä ja muuta, mutta nämä nauhoitukset on tehty pikaisella aikataululla. Muutaman kerran jouduin kyllä ottamaan eiku-uusiksi.

Ennen olen kokeillut screentoasteria, mutta sepä olikin hävinnyt ja sinne siis menivät entiset nauhoitukseni.

Sähköpostimarkkinoinnista on tietenkin puhe oppitunneilla, tässä on vain ohjeistusta ohjelman käyttöön.

Tunnusten luominen ja osoitelistan perustaminen

Uutiskirjeen tilauslomakkeen luominen
Kampanjan tekeminen