Perheyrittäjyys - Family Business

Esimiehen viestintätaidot ja johtaminen

2011-12-13T14:55:00.000+02:00

Kuvan lähde: http://ww.sosiaalisestirajoittuneet.fi/strips/web/20050406.jpg

"Sanoa 'Ei' syvästi vakuuttuneena on parempaa ja
suurempaa kuin sanoa 'Kyllä' miellyttääkseen, tai
vielä pahempaa, välttääkseen harmia." - Mahatma Gandhi

Esimies joutuu todennäköisesti aika usein punnitsemaan viestintätilanteissaan välttääkö harmia ja ilmaisee asiat vähän ympäripyöreästi kuin se, että hän kerralla kantaisi vastuun ja sanoisi selvästi, mitä tarkoittaa. Toisaalta heti perään voi heittää kysymyksen, että entäs sitten, kun tulee se ns. totuuden hetki, eli tilanne jatkuu edelleen. Asia on saattanut monimutkaistua matkan varrella siksi, että siihen ei ole heti annettu selkeää vastausta tai toimintamallia.

Etenkin erilaisissa häirintätilanteissa esimiehellä on vastuu ja velvollisuus tehdä heti selväksi, mikä on hyväksyttävää käytöstä ja mikä ei. Terveen järjen ja diplomatian käyttö on tarpeen, myös häirinnästä syytetyn näkökulmasta, sillä aiheettomalla epäilyksellä voi olla laajat, koko elämänhallintaan liittyvät, seuraukset. Kristiina Harju kirjoittaa blogissaan otsikolla Esimiehen koettelemus: johtaminen ikävien asioiden tilanteissa.

Tämä teksti liittyy Johtaminen ja projektityö-opintokokonaisuuteen ja sen tarkoituksena on tukea opiskelijaa tunneilla läpikäytyjen asioiden kertaamisessa.

Olen kiinnittänyt aika paljon huomiota sukupuoliseen härintään, syystä että nuoren henkilön voi olla hieman vaikea hahmottaa, kuinka pienistä asioista kokemus häirinnästä voi syntyä. On ymmärrettävä, että kysymys on aina siitä, miten häiritty kokee asian. Eli siinä missä joku toinen kestää hyvinkin härskit kaksimieliset vitsit, joku toinen vetää ns. herneen nenäänsä jo pelkästä katseseesta, eikä siinä ole oikeastaan sitten osoitetulla "häiritsijällä" mitään puolustettavaa. Talouselämässä aiheesta on kirjoitettu mm. otsikoilla: Älä lääpi lähimmäistäsi ja Seksuaalinen häirintä odottaa paljastumistaan, Salarakas on teillä töissä. Mitä esikuviltaan voi oppia johtamiseen, kysyy puolestaan Kristiina Harju blogissaan. Ja Talouselämä vakuttaa, että Esimies tukehtuu tietoon.

Esimiehen viestintätaidot ovat keskeisiä, sillä johtaminen on oikeastaan viestintää. Se on vallankäyttöä (ks. mielenkiintoista tekstiä vallasta, tiedosta ja kontrollipolitiikasta: Jarkko Tontti: Tieto, valta ja kontrollipolitiikka – Michel Foucault’n ajatusten tarkastelua. Rikostutkimus 1998, s. 1-10.) viestinnällisin keinoin. Ellei johtaja hallitse alkeita viestinnästä on hän väistämättä pulassa. Jukka-Pekka Puro on kirjoittanut muuten samannimisen kirjan eli Esimiehen viestintätaidot. Sen on julkaissut WSOYpro vuonna 2004. Alla Kirjan tiedot.

ESIMIEHEN VIESTINTÄTAIDOT
[Jukka-Pekka Puro]

Klikkaa suuremmaksi

Teoksessa käsitellään esimiehen näkökulmasta
- erilaisten viestintätilanteiden hallintaa
- vuorovaikutuksellisuuden kehittämistä
- sanallista ja sanatonta viestintää
- epävarmuutta ja viestinnän pelkoja
- vuorovaikutusjohtamista ja strategista viestintää.

Esimiehen viestintätaidot on käytännönläheinen teos jokaiselle esimiehelle. Kirjassa käsitellään monia arkipäivän viestintätilanteita, kuten palautteen antamista, käytäväkeskusteluja ja palavereja.

2. painos, sivumäärä: 156, Kustantaja ja painovuosi: WSOYpro 2004, ISBN: 978-951-0-26746-2

Jukka-Pekka Puron (2002) mukaan esimiesviestinnän peruselementit ovat:
• aito kuunteleminen (niin että vastapuoli tulee kuulluksi, näennäiskuunteleminen ei riitä. Kuulluksi tulemiseen liittyy toisen ihmisen mielipiteiden kunnioittaminen, niidenkin jotka tuntuvat itsestä typeriltä.)
• siirtyminen kuuntelemisesta puhumiseen (viestinnässä on aina konfliktin mahdollisuus, kun siirrytään kuuntelemisesta puhumiseen. Siksi puhuminen voisi olla järkevä aloittaa tarkentavalla kysymyksellä tai siirtymällä. Esim. ymmärsinhän varmasti oikein, kun sanoit....?)
• tarkoituksenmukainen puhuminen (pysytään asiassa)
• puhumisen kontrolli (mitä sanotaan ja miten sanotaan! Sanaton viestintä kertoo usein enemmän kuin tuhat sanaa.)
• paluu kuuntelemiseen (on toimivan keskustelun ja vuorovaikutuksen edellytys)

Millaisia viestintätaitoja esimies sitten oikeasti tarvitsee? Esim. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Opintojaksolla Esimiehen viestintätaidot, asetetaan oppimistavoitteeksi se, että opiskelija sisäistää vuorovaiktuksen merkityksen esimiestyössä. Olen lisännyt (sulkujen) sisään omia kommennttejani.

Oppimistavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija sisäistää vuorovaikutuksen merkityksen esimiestyössä.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

motivoida ja delegoida (ilman kykyä motivoida ja delegoida on esimies pulassa)
antaa palautetta (työntekijä vaatii palautetta. Ihmise haluavat tietää kuinka he ovat onnistuneet työssään. Mm. Talouselämässä on Tiina Torpan juttu aiheesta otsikolla Pomo pihtaa palautetta. )
tiedottaa (tiedottamisen merkitys on avainasemassa. Jos tiedotuksessa epäonnistutaan, liikkuvat huhut ja huhuista tulee totuuksia. Esimerkiksi muutostilanteessa jokainen on kiinnostunut omasta selviämiestään ja tulevaisuudestaan. Esim. Valtiokonttorin oppaassa Viesti muutoksessa-opas johdolle ja esimiehille kuvaa asiaa seuraavasti:
Jotta ihmiset pysyisivät toimintakykyisinä myös muutosten pyörteissä ja organisaation perustehtävä tulisi suoritetuksi, on muutoksissa syytä kiinnittää erityistä huomiota työhyvinvoinnin kannalta keskeisiin tekijöihin. Peruskysymyksiämuutoksissa ovat
1. Miten minun käy?
2. Miksi tämä muutos tehdään?
3. Mihin olemme menossa?)
ottaa huomioon ihmisten erilaisuuden.(esimiehen on tajuttava, että jokainen vastaanottaa ja ymmärtää viestit oman kokemusmaailmansa kautta. Esimiehen selkeäksi kuvittelema viesti ei välttämättä olekaan selkeä työntekijän näkökulmasta. Yksi arimmista aiheista nykypäivänä on kosketus. Se tulkitaan meillä lähes pääsääntöisesti seksuaaliseksi häirinnäksi. Lähtökohtana on ajatus, että toista ihmistä ei ole lupa koskea tai siihen ei ole missään tilanteessa hyvää syytä, ainakaan jos on esimiesasemassa. Ja tämän voidaan katsoa koskevan kaikkia valta-asemia, vaikka niissä ei suorastaan olisikaan kysymys suoranaisesta esimiesasemasta.)

Sisältö

Esimiehen erilaiset viestintätilanteet (tunnista esim. kolme keskeisintä viestintätilannettasi, mihin yleensä oman työtehtäviesi puolesta joudut. Vaikka toimintaympäristöt ovat erilaisia, pohjalla olevat ihmisten perustarpeet ovat kuitenkin suhteellisen samanlaisia. Jokainen haluaa tulla huomatuksi ja on oikeutettu kunnioittavaan ja arvostavaan kohtaamiseen.)
Tiedottamisen periaatteet ja viestinnän kehittäminen
Viestintäkulttuuri ja -strategiat, viestintäilmasto (on jokaisessa yrityksessä erilainen. Huom. yksilölliset taustat!)
Laadukas viestintä (Ks. Esim. poliisin viestintästrategia: Hyvä maine ansaitaan.)

Työelämäyhteydet

Opintojakson tehtäviä peilataan omiin työtehtäviin ja -kokemuksiin.

Kansainvälisyys

Tehtäviä tarkastellaan myös kansainvälisen ja monikulttuurisen yhteisön näkökulmasta.

Opetus- ja oppimismenetelmät

Virtuaalitoteutus: verkkoharjoitustehtävät, osallistuminen keskustelufoorumeihin, itsenäinen työskentely verkko-oppimisympäristössä 80 h. Työskentely tapahtuu Moodlessa.

Yhteysopettajat

Kati Selvenius, Vallila

Oppimateriaalit

Aarnikoivu, H. 2008. Esimiehenä arjessa. WSOYpro. Helsinki.
Isokorpi, T. 2006. Napit vastakkain. Ristiriidat, rajat ja ratkaisut. PS-kustannus. Jyväskylä.
Puro, J.-P. 2003. Työviestinnän kipupisteet. Infor. Helsinki.
Muu käytettävä materiaali ilmoitetaan opintojakson alussa.

Tienviittoja esimiehen viestintätaitoihin on Virtuaali AMK:n tietoisksu aiheesta. Kannattaa tutustua tähän erittäin kattavaan tietopakettiin.

HAMK:n EsimiesAkatemian esitteestä löytyy hyvä listaus asioista, joita esimiestyössä on otettava huomioon: Esimiehen oman toimintatyylin analyysi (Internal Control Factors Standford Univesrsity) Strategic management.

Millainen on toimintatyylini eri tilanteissa?
Ks. esim. täältä Antero Hälikän kirjoitus Systeeminen ihmiskäsitys)

Vahvuuteni esimiestyössä toimintatyylini mukaan
Miten voin kehittää toimintatyyliäni?

Työsuhdejuridiikka

esim. työsuhde.fi, Finlex.fi, työsopimus.fi, (ks. esim syrjintäkielto, jossa sanotaan mm. näin: Syrjintä voi olla käytännössä monenlaista. Se voi olla suoraa eriarvoista kohtelua, uhkaavan ilmapiirin luomista, kehottamista syrjintään tai peitellympää esim. siten, että jokin ulkoisesti puolueettomalta vaikuttava sääntö työpaikalla asettaa työntekijät käytännössä eriarvoiseen asemaan.

Työoikeus (Wikipedia)

Esimiehen rooli työnantajan edustajana
Menettelytapoja ristiriitatilanteissa, Kuntasektorilla, Pieksamäen kaupunki

Työnantajan direktio-oikeus

(työnjohto-oikeus -Wikipedia, ja artikkelissa todetaan mm. näin: Työnjohto-oikeus eli direktio-oikeus on työnantajalle työlain takaama oikeus johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä työntekijöille: työnantaja päättää mitä, miten, missä, mihin aikaan ja ketkä työtä tekevät. Toisaalta työntekijä, työsopimuksen toinen osapuoli, joka sitoutuu tekemään työtä toiselle osapuolelle, työnantajalle, tämän johdon ja valvonnan alaisena, sovittua (tyypillisesti rahallista) korvausta vastaan kuuliaisesti (nk. kuuliaisuusvelvoite, Työsopimuslaki 3:1§[...] Mikäli työsopimus on väljä, eikä työsuhteen ehtoja ole tarkasti määritelty, direktion perusteella voidaan tehdä suuriakin muutoksia työsopimuksen ehtoihin. Kuitenkin sopimuksen ehdoksi voi muodostua myös työnantajan ja työntekijän välillä pitkään noudatettu vakiintunut käytäntö.).

Työnantajan direktio-oikeus. Tupakointi.

Direktio-oikeuden käyttäminen oppilaitoksessa ja sen vaikutukset henkilöstön asemaan ja oikeusturvaan.

Työnjohto-oikeus (Kunnat.fi)

Työlainsäädännön ydinkohtia
Työtuomioistuimen ratkaisut: TT:2010-145 R28/10 (Tupakointi)

Palvelusuhteen alkaminen ja päättyminen (Ovaska Tuulevi Horisontaalinen urakehitys kiertoon vai vaihtoon?)
Työsuhteen ehtojen yksipuolinen muuttaminen.

Työnantajan ja työntekijän velvoitteita
Mitkä ovat työsuhteen tunnusmerkit - laki.24.fi,
Työnantajalla on velvollisuus antaa selvitys (syrjintä työelämässä) Tasa-arvoklinikka.
Tasa-arvovaltuutetun ohjeiden mukaan (www.tasa-arvo.fi) häirintä voi ilmetä ainakin seuraavin tavoin:

sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet
härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset
pornoaineistot, seksuaalisesti virittyneet kirjeet tai puhelinsoitot
fyysinen koskettelu, sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset
raiskaus tai sen yritys.

Tasa-arvolain mukaan työnantaja on velvoitettu puuttumaan myös ”sukupuoleen perustuvaan häirintään”, joka puolestaan viittaa muuhun, henkilön sukupuoleen liittyvään ei-toivottuun käytökseen, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista. Tällainen häirintä voi taas tasa-arvovaltuutetun mukaan ilmetä:

halventava puhe toisesta sukupuolesta
toisen sukupuolen alentaminen
työpaikkakiusaaminen silloin, kun se perustuu kiusatun sukupuoleen.

Häirintä loukkaa yksilön oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja itsemääräämiseen. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut ilmaisee pitävänsä sitä loukkaavana ja vastenmielisenä. (Lähde: Tasa-arvoklinikka.fi)

Esim. Tasa-arvoklinikan, Hyvä käytös sallittu-esitteessä sanotaan näin: Työpaikat ja ihmiset ovat erilaisia. Toinen kokee loukkaavana eri asioita kuin toinen.Tämän takia jokainen joutuu puntaroimaan, missä menevät hyväksyttävän käytöksen rajat. Häiritsijä ei itse voi määritellä sitä, mitä toisen tulee sietää. Jos käyttäytymisesi koetaan häiritsevänä tai loukkaavana, niin muuta käytöstäsi. [...]Myös häirinnästä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi. Tämä usein unohdetaan. Tasa-arvoklinikan ohje jatkuu näin: HÄIRINNÄSTÄ epäiltyä ei saa tuomita ennakolta. Häirintäväitteet on selvitettävä ja häirinnästä epäillyllä on aina oikeus tulla kuulluksi. Kyse on häirinnästä epäillyn oikeusturvasta, eikä epäluottamuslauseesta häirinnän kohteen kertomusta kohtaan.

Johanna Niemi-Kiesiläinen, prosessioikeuden dosentti, Suomen Akatemian tutkimushankkeen Oikeusjärjestyksen sukupuolittuneet rakenteet johtaja, kirjoittaa otsikolla Vakavaa vai ei? Veikkauksen pääjohtajan Matti Ahteen harjoittamasta seksuaalisesta häirinnästä.

Sanna Ryynänen on tehnyt Puheviestinnän Pro Gradu-työnsä vuonna 2003 Jyväskylän yliopiston Viestintätieteen laitokselle otsikolla: Sukupuoliseksi häirinnäksi koettu viestintäkäyttäytyminen. Ryynänen toteaa miesten ja naisten viestintäkäyttäytymisen olevan erilaista: "Naiset myös katsovat keskustelukumppaniaan enemmän kuin miehet sekä puhuessaan että kuunnellessaan. Ero sekä hymyilyn että katseen määrässä on sama keskustelukumppanin sukupuolesta riippumatta. (Mm. Frances 1979, 530; Exline, Gray ja Schuette 1965 Henleyn 1977, 201—209 mukaan.) Useissa tutkimuksissa on huomattu, että eri sukupuolten välisissä keskustelutilanteissa naiset erikoistuvat yleensäkin miehiä enemmän positiiviseen sosio-emotionaaliseen käytökseen. He varmistavat, että kanssakäymistilanteessa vallitsee hyvä ilmapiiri ja yhteistyöhenki. Miehet puolestaan ovat erikoistuneet tehtäväkäyttäytymiseen. He huolehtivat enemmän siitä, että työ tulee tehdyksi. (Eagly 1987, 111.)

Näiden erojen seurauksena voi olla väärinkäsityksiä, joissa mies tulkitsee naisen hymyilemisen, katseen tai muun sosio-emotionaalisen käytöksen osoitukseksi mielenkiinnosta. Herää kuitenkin kysymys, eivätkö koko ikänsä naisten kanssa tekemisissä olleet miehet osaa erottaa naisten toverillista viestintäkäyttäytymistä flirtistä, mikäli se yllä siteerattujen tutkimusten mukaisesti on kuitenkin johdonmukaisesti erilaista kuin
miesten." (Ryynänen 2003, 53-54.)

Ryynänen (2003, 55-56) toteaa, että viestintätilanteen ja toisen ihmisen viestinnän ymmärtäminen oikein vaatii vuorovaikutustaitoja.Spitzberg ja Cupach (1984, 34) puhuvat kyvykkyydestä (competence), jonka
he jakavat seitsemään eri osa-alueeseen. Kielellinen kyvykkyys (linguistic competence) ja viestintäkyvykkyys (communicative competence) koskevat itse viestiä. Sosiaaliset taidot (social skills), ja suhdekyvykkyys (relational competence) vertaavat sanomaa ja halutun vaikutelman saavuttamista. Peruskyvykkyys (fundamental competence), interpersonaalinen kyvykkyys (interpersonal competence) ja sosiaalinen kyvykkyys (social competence) keskittyvät kanssakäymisen tuloksiin.

Esimiehellä on turvallisuusvastuu johdettavistaan tosetaan KEY ry.n eli Kaupanalan esimiesliiton sivustolla.

YT-lain keskeisiä kohtia

Ks. oikeustapauksia esim. tasa-arvoklinikka.fi
Milla Aaltonen, Mikko Joronen ja Susan Villa Syrjintä työelämässä – pilottitutkimus työsuojelupiirien aineistosta.(PDF).Sisäasianministeriö.

Seksuaalinen hyväksikäyttö. R2007/1036, KKO 2010:1.

Tietoturva henkilöstöasioissa

Muutoksenhaku henkilöstöasioissa

Esimiestyön vahvistaminen
Esimiesidentiteetti ja esimiestyö arjessa

Ryhmädynamiikka ja esimiehen rooli
Näin saat ihmiset itse ratkomaan ongelmansa (Talouselämä/Fakta)

Ihmisten erilaisuus voimavarana ja rakentava yhteistyö
Savileppä Anna: Erilaisuus energiaksi (työkirja)

Esimies muutoksen johtajana
Muutos lähtee johtajasta (Talouselämä)

Valmentava ja keskusteleva johtaminen

Esimiestyö arjessa
Toimivan työyhteisön peruspilarit
Rekrytointi ja perehdyttäminen
Suoritusten johtaminen
• toimintasuunnitelmat
• kehityskeskustelut (sis. urasuunnittelun)
• palautteen antaminen
Palkitsemisen moninaisuus

Esimies viestijänä ja organisaationi edustajana
Viestinnän pelisäännöt ja käytännöt
Sanaton viestintä organisaatiossa
Esimiehen palautetaidot kehityksen edistäjinä
Esimies ja työntekijät yhdessä: palaveritaidot
Työyhteisön kirjoitetut viestit: tiedotteet, muistiot,
sähköposti
Vakuuttava viestintä

Taloudellisuus ja tuloksellisuus esimiestyössä
Liiketoiminnan ohjaus ja kustannuslaskennan välineet
Taloudellinen ja tuloksekas toiminta käytännön työssä
Tuottavuuden parantaminen
Talousarvion laadinta
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Ota avuksi esim. SWOT-analyysi (Wikipedia)

Työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen

Kohti työniloa ja hyvinvointia
Teologia johtajan peilinä (Talouselämä esittelee Tapio Aaltosen teoksen: Johda ihmistä. Teologiaa johtajille. Talentum 2011.

Työssäjaksaminen
Työsuojelu ja työturvallisuus - esimiehen vastuut

Ajankäytön hallinta
Ajankäytön hallinta on merkittävä asia Se liittyy hyvin keskeisesti itsensä johtamiseen. Tasapainoisen itsensä johtamisen sanotaan olevan hyvän johtajan tunnusmerkki.

Lähde: http://files.kotisivukone.com/helisirkia.kotisivukone.com/min-kuvan_nelikentt.png

Lähde: http://files.kotisivukone.com/helisirkia.kotisivukone.com/timantti_tuloskortti.png

Oman ja työyhteisön osaamisen kehittäminen
Oma johtamisvisio

(Sivu päivitetty 13.12.2011)

Social Media in enterprises Sosiaalinen media yrityksissä

2011-12-05T11:04:00.000+02:00

Yrityksellä on siis yksi päätarkoitus, yksi strategia, johon se toiminnallaan tähtää. Yleensä tämä tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen.

-Harri Rauhanummi

(Somemonitor)

Oikeastaan on sanomattakin selvää, että voiton tuottaminen on yritystoiminnassa keskeistä. Lainsäätäjäkin on nostanut sen esiin. Osakeyhtiölakia (Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624) vilkaisseet ovat havainneet, että sen alkupuolella eli 5§:ssä sanotaan näin:

Toiminnan tarkoitus

Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Mutta jos keskitytään tähän sosiaaliseen mediaan yrityksissä, niin esimerkiksi tällaista näkemystä löytyy.

SoMe- strategiaa ei tarvita (Lue koko juttu oheisesta linkistä.) H. Rauhanummi sanoo mm. näin: [...] Olen törmännyt viime aikoina useasti keskusteluun sosiaalisen median strategiasta. Mielestäni jo siinä vaiheessa, kun aletaan luomaan sosiaalisen median strategiaa, on menty metsään. SoMe-strategian luominen tarkoittaa jo lähtökohtaisesti sitä, että sosiaalinen media nähdään yrityksessä jonain erillisenä osa-alueena, jonka hoitamiseen tarvitaan omaa strategiaa. Ja näinhän asian ei toki kuuluisi olla, eihän?[...]

Kim Holmberg (Åbo Akademi) tutkii sosiaalista mediaa. Hänen kalvosarjansa on Slidesharessa.

Evan raportti on puolestaan otsikoitu: Näin sosiaalinen media muuttaa yrityksiä

Pauliina Mäkelä on sosiaalisen median asiantuntija. Mäkelä Pauliina (SOMETU) LadyWebbi: Sosiaalisen median strategia Slideshare (presentations) Sosiaalinen media yrityksissä (Prezi)

Marika Pöyri on perehtynyt sosiaalisen median hyödyntämiseen rekrytoinnissa. Pöyri työskentelee JobiJobi- hankkeessa. Viimeksi siellä on perehdytty videotyöhakemukseen. Mielenkiintoinen tapa tutustua potentiaaliseen työntekijään ennalta. Muuten siinäkin mielenkiintoinen ristiriita, että työnhakijaa ei saisi googlata. Takuuvarmasti jokainen työnantaja kuitenkin etsii taustatietoja. Millä tavalla netti poikkeaa live WOMista?

Sosiaalisen median rooli kasvaa tulevaisuudessa ja voidaan ajatella, että Tulevaisuuden voittajia ovat ne työnantajat joista työntekijät kertovat parhaat tarinat, kuten Karri Ahonen (2009) toteaa Sosiaaliset mediat rekrytoinnissa -esityksessään. (PDF) Katso myös Janne Ruohiston kalvosulkeiset aiheesta: Rekrytointi sosiaalisessa mediassa

Mielenkiintoinen sivu: 123 Social Media

Muutamia linkkejä ja vinkkejä aiheeseen perehtymiseen:
Risto Säntti VTM Risto Säntin ammattikasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja.

How Cultures Interact in an International Merger -Case MeritaNordbanken (Kulttuurien kohtaaminen yritysten fuusiotilanteessa -case MeritaNordbanken) (Link, PDF)

Petra Säntti Thesis (PDF)

Median murros -essee Kirsi Mäki. TAIK, avoin yliopisto. Muut puhuvat sinusta – sosiaalinen media yritysten kiinnostuksen kohteena (PDF)

Nikulainen, K. (2008). Sosiaalinen media kiinnostaa ja pelottaa yrityksiä

Sosiaalinen media yrityksissä

Social Media: An Enterprise Perspective (CarrotBlog.com)

HOW TO: Use Social Media for Enterprise Business

Social – A Culture, not a tool

The New CIO: Social Media and the Enterprise

Vesa Jarkko (2010) SOME ja hyperkäyrä

Schawel, Dan (2009). Top 10 Social Networks for Entrepreneurs

SOME Wikipedia

SOME Merriam Webster

<iframe frameborder="0" scrolling="no" style="border:0px" src="http://www.google.com/books?id=7l2OR6giC6AC&lpg=PT15&ots=jLG5s05RdU&dq=social%20media%20entrepreneurship&lr&hl=fi&pg=PT15&output=embed" width=500 height=500></iframe>

"Social media can be like teen sex. Everyone wants to do it. Nobodyknows it. When it's finally done, there is suprise it's not better." (Source: Meyerson, M. (2010). Success secrets of social media marketing. Entrepreneur Press. page 5.)

<iframe frameborder="0" scrolling="no" style="border:0px" src="http://www.google.com/books?id=NKFkl5oS-2UC&lpg=PP1&dq=related%3AISBN0470634030&hl=fi&pg=PP1&output=embed" width=500 height=500></iframe>

<iframe frameborder="0" scrolling="no" style="border:0px" src="http://www.google.com/books?id=chd3yfExXMEC&lpg=PP1&dq=related%3AISBN0470634030&hl=fi&pg=PR2&output=embed" width=500 height=500></iframe>

<iframe frameborder="0" scrolling="no" style="border:0px" src="http://www.google.com/books?id=in7BSJlU7z4C&lpg=PP1&dq=related%3AISBN0470634030&hl=fi&pg=PR4&output=embed" width=500 height=500></iframe>

Stockdalen paradoksi

2011-11-30T20:30:00.000+02:00

Linkki: http://4.bp.blogspot.com/_4kmtE1WpYQA/S93i3M3ISOI/AAAAAAAAADs/xbOgTf7Tgf4/s1600/level5.gif

Jim Collinsin takavuosina ilmestyneessä teoksessa Hyvästä paras (Talentum) pohdiskeltiin sitä, miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät. Tässä teoksessa on esitelty myös ns. Stockdalen paradoksi. Stockdalen paradoksi vastaa kysymykseen, miksi jotkut selviytyvät muita paremmin kriiseistä. (Näin selviydyt kun kriisi uhkaa.)

“Mistä tiedän, mitä minun pitää tehdä?” Isaiah Berlin esittää esseessään “The Hedgehog and the Fox”, että ihmisiä on kahdenlaisia. On siilejä, ja on kettuja. Jaottelu perustuu kreikkalaisrunoilija Arkhilokhoksen toteamaan: “Kettu tietää monia asioita. Siili tietää yhden ison asian.” (Lähde: Lauri Järvilehto. Siili, kettu ja siilikonsepti. Mistä tiedän, mitä minun pitää tehdä?)

Linkki: http://www.advantech.gr/eventnews/images/3Circle.jpg

Links

B2B Marketers: It’s Time to Apply the Stockdale Paradox

Daniel H. Pink Jim Collins on 3 ways to avoid demotivating people at work

Gray, Jeff (2011). Jim Collins: Managing risk live a rack climber.

Leonard, K. Summary of Jim Collins' "Good to Great."

Jim Collins quotes

Jim Collins on 3 ways to avoid demotivating people at work

Powell, S. An interview with Jim Collins.

Smith, S. Jim Collins on Creating Enduring Greatness

Syrjänen Tuomas (2011). Toipuminen taantuma on omissa käsissä. Talouselämä.

Stockdale paradox

What’s Luck Got to Do With It?

video (social enterprices)

Lähde: http://weeklyleader.net/wp-content/uploads/2009/06/image2.png

You Can’t Ride a Dead Horse Kuolleella hevosella ei voi ratsastaa

2011-11-25T10:35:00.001+02:00

Tämä vanha ja kulunut sanonta, että kuolleella hevosella ei voi ratsastaa, palautui mieleeni, kun pohdimme tuttavan kanssa kehittymistä ja kehittämistä. Sanontaa on aika harvakseltaan käytetty suomalaisessa kontekstissa. Apu on otsikoinut vuonna 2006 EU-asioihin liittyvää juttuansa Kuolleella hevosella ratsastajat ja Iltalehden keskustelupalstalla Timo Soinin sanotaan ratsastavan kuolleella hevosella, kun hän on nostamassa Vistbackan ministeriksi. Myös Mikko Setälän blogissa Kissajohtaminen-Miten asiantuntijoita paimennetaan, sanonta nousee esiin kirjoituksessa Intiaaniviisautta hevosmiehille .

(Mikko Setälä siteeraa Peter Druckeria, joka on verrannut asiantuntijoiden johtamista vaikeudeltaan kissojen paimentamiseen: "Minulla on aiheesta omakohtaista kokemusta niin asiantuntijana kuin asiantuntijoiden johtajanakin vuodesta 1983 alkaen. Tässä blogissa pohditaan asiantuntijoiden ja asiantuntijaorganisaatioiden olemusta sekä etsitään ratkaisumalleja ja käytännön toimintatapoja kissaorganisaatioiden avuksi."-Mikko Setälä)

You cant ride a dead horse on tosiaankin vanha sanonta (sen juuret lienevät antiikissa), joka kuvaa mainiosti tilannetta, jossa työkalu (hevosen tapauksessa on käytännössä kysymys kulkuvälineestä) on kärsinyt sellaisia vaurioita, että se ei toimintakuntoinen. Sanonnasta on kirjoitettu myös Billy Hoardista (= William Hoard) kertovassa blogissa, jotka on kirjoittanut Tom Prebble. Tätä kuolleen ratsun allegoriaa on käytetty hyväksi myös parisuhdeasioissa.
Miehen ja naisen ajattelun eroista (http://www.slideshare.net/maanjoy/you-still-dont-understand-men-and-women-talk)

Yksi tunnetuimmista hevostarinoista, jossa käytetään hyväksi kuollutta hevosta, tosin tehtyä sellaista, on antiikin tarju Troijan sodasta. Tarun mukaan Troijaan vietiin lahjaksi ja sovinnon merkiksi iso hevonen, jonka sisälle oli piilotettu sotilaita (ns. Troijan hevonen,) jonka avulla pystyttiin valtaamaan Trjoijan kaupunki. Tietokonevirus kantaa samaa nimeä. Haittaohjelma ryömii tietokoneeseen jonkun ihan tavallisen tiedoston oheistuotteena, pyytämättä ja kysymättä.

Ehkäpä myös joitakin yritysten nurkanvaltausoperaatiota voitaneen pitää yhtenä esimerkkinä tällaisestä Troijan hevonen-operaatiosta. Laitetaan omat miehet asialle ja ostetaan enemmistö osakkeista ja pistetään kilpaileva yritys matalaksi näennäisen kumppanuuden ja yhteistyön avulla.

Kuolleella hevosella ratsastamisesta tehtyjä kalvosarjoja: http://www.slideshare.net/slideshow/embed_code/819952

Käytännössä lienee niin, että kun havaitsee hevosensa olevan huonossa hapessa, on paras laskeutua mahdollisimman nopeasti satulasta. "When you discover that you are riding a dead horse, the best strategy is to dismount." Vaikka jotkut uskaltautuvat antamaan ohjeita kyllä tällaisessakin tilanteessa. (esim. 25 ways to ride a dead horse)

http://www.slideshare.net/committedsardine/how-to-ride-a-dead-horse

http://www.slideshare.net/tbatch/barking-up-a-dead-horse-executive-summary

http://www.slideshare.net/slideshow/embed_code/2809737

Millainen on pohjalainen yrittäjä?

2011-11-23T18:31:00.001+02:00

Lähde: http://www.pohjalainenyrittaja.fi/images/wwwkuvat/POYROO_400px.jpg

Siitä, millainen on Pohjalainen yrittäjä

on luultavasti enemmän vähemmän mielipiteitä. Oman mausteensa asiaan saa, kun ruvetaan puhumaan siitä, mitä on Eteläpohjalainen yrittäjyys

Ehkä asia ei ole kovin helposti selvitettävissä. Ainakaan kysymykseen ei taida näiden linkkien perusteella saada vastausta.
Itte Teheren- Pala pohjalaista yrittäjyyttä kuvaa sitä asennetta, mikä pohjanmaalla liittyy yrittäjyyteen. Itte. Minä itte. Kyllä minä osaan. Sanonta kun hyvää yrittää priimaa pukkaa, kuvaa pohjalaista asennemaailmaa.

Yrittäjyyteen liittyvät asiat ovat esillä alueen lehdistössä. Ilkka ja Pohjalainen julkaisevat säännöllisesti yrittäjyystarinoita. Yrittäjä on ketterä oppija. Itsellinen ja itsenäinen yrittäjä osaa ottaa oppia toistenkin kokemuksista (Ilkka). Kotiäidistä opiskelija ja yrittäjä (Pohjalainen) ja hävetä ei tarvitse julkaisujen nimiäkään: Komia

Syytä ja selitystä pohjalaiseen itsetekemisen malliin on haettu mm. Lapuan liikkeestä, jonka toimintatavat olivat aika karuja. Tässä pätkä Wikipedian näkemystä em. tahosta.

Lapuan liike: Alkuperäinen kansanliike nojasi ns. valkoiseen työväkeen eli ei-sosialistisiin työläisiin, erityisesti körttiläisiin talonpoikiin sekä muuhun maalaisväestöön, papistoon, virkamiehistöön ja muuhun koulutettuun ja sivistyneeseen keskiluokkaan. Lapuan Liike Ry sen sijaan syntyi kansanliikkeen asteittaisen radikalisoitumisen myötä. Sen aktiiviseen kannattajakuntaan kuului ns. ylempää keskiluokkaa eli korkeita virkamiehiä, varakkaampaa sivistyneistöä, arvovaltaisempaa papistoa, vaikutusvaltaisia sotilasjohtajia sekä teollisuusjohtajia että muita yritysmaailman edustajia.^[4]

Lapuan liikkeessäkin näyttää olleen mukana yritysmaailman edustajia. Eikä tuon aikaisessa mainonnassa todellakaan kaihdettu asiakassegmenttien rajaamista julkisesti. Ajan hengestä ja asenteellisuudesta esimerkkinä toiminee ylistarolaisen autoliikkeen mainos vuosikymmenten takaa

Kuvan lähde: http://media.photobucket.com/image/kommunistit%20%25C3%25A4lk%25C3%25A4%25C3%25A4%20vaivautuko/agmm/pic32391.jpg
Tämä mainos kuvannee samalla jollakin tavalla pohjalaista, ehkä paikoin vähän mustavalkoista ja suoravaiivaista kansanluonnetta. Kun ollaan jotakin mieltä sitä sitten ollaan. Kun tehdään niin tehdään. Ja omalla tavalla. Periksikään ei anneta. Helpolla.

Tähän asennemaailmaan liittyy mielestäni myös tämän artikkelin otsikko: Näillä Lakeuksilla ei pilkata yrittäjää! (alkuperäinen lausahdus tulee Arvo Salon kirjoittamasta Lapualaisoopperasta (1966), jossa lausahdus on muotoa: Jumalauta, näillä lakeuksilla ei Jumalauta pilkata Jumalaa!(YouTube). Alueen omaleimaisuus ei rajoitu lapualaisiin. Kauhavallakin osataan. Ks. esim. Kemppinen, J., Kauhava. (Blogikirjoitus). Mm. kauhavalaisen Antti Tuurin kirjoissa pohjalaisuus elää vahvana.

Yrittäjyyttä arvostetaan ja pidetään edelleenkin kunnioitettavana Pohjanmaan lakeuksilla. Aiheesta on tehty myös akateemista tutkimusta. Esimerkkeinä seuraavat työt:

Juhani Palojärvi (2005).Parhaiten menestyvien keski-pohjalaisten yritysten toimitusjohtajien käsitykset
yrittäjyyden ja yrittämisen esteistä, niiden välisistä suhteista ja niihin
vaikuttavista tekijöistä vuonna. (WORD)

Koski, R. (2002). Pohjalaisen yrittäjyyden synty, leviäminen ja alueellinen eritytyminen. University of Vaasa. Väitösk.

Luoto, Seppo (2010). The Reflective Structuration of Entrepreneurship – As Contextualized to the Finnish University and Polytechnics Students’ Narratives. Acta Wasaensia 233. Liiketaloustiede 96. 282 sivua.

Eskola, Reeta (toim.) (2006). Terva,tekniikka ja terveys. Pohjalainen yrittäjyys ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Sanomalehtiyliopisto. Avoin yliopisto. Julkaisu 28. (PDF).

Katja Packalén, Ashley Selby ja Leena Petäjistö Eteläpohjalainen toimialakeskittymä
– lähellä mutta yhä kaukana (PDF)

Varamäki, E. (2004) Yrittäjyys. (PDF)

Yrittävä lakeus

Pellonraivauksesta siirtolaisuuteen, tervanpoltosta noituuteen - Yritteliäisyys on pohjalaisilla veressä
(Ahkera länsi - passiivinen itä) (Ks. Ylikangas, Heikki. Pellonraivauksesta siirtolaisuuteen, tervanpoltosta noituuteen; Yritteliäisyys on pohjalaisilla veressä. Tuhat vuotta Pohjanmaan historiaa. Toimittaja Hanna Härkönen. Sanomalehtiyliopisto 1999 nro 20. Vaasan yliopisto, Levón-instituutti, Avoin yliopisto. Vaasa 2001. S. 26-33. )

Tutkimusta rahoittaa mm.

Suomen kulttuurirahasto

Antti Tuurin Pohjanmaa-teoksessa on Hakalan mummon lausahdus: Pohjanmaalla viisaus asuu vanhoissa naisissa. Miehissä asuu hulluus. Naiset ovat itsellisiä arvonsa tuntevia. Jos otsikoinnista voi jotakin päätellä: Pohjalaiset naiset yrittäjyyden edelläkävijöiksi. Ja toki yrittäjyydellä on merkitystä. Yrittäjyys syntyy yleensä hulluista ideoista. Ja ainakin maaseutumatkailuissa tavitaan hulluja ideoita ja jaksamista

Eikä maallemuutto.fi onnistu, jos ei ole yrittäjyyttä. Enkä usko siihen, että pelkästään Pohjalainen yrittäjyys muovaa kulttuuriympäristöä

kyllä yrittäjyydellä on ympäristöään muovaava vaikutus laajemminkin. Yrittäjyys luo elinvoimaa vakuutta Kauhajoki-lehti otsikossaan.

Rocla
Rouvinen, P. & Ylä-Antila, P. (2004). Palveluyrittäjyys kasvaa nopeimmin ja työllistää eniten.** (linkkejä)

Miten ja mistä yrittäjyys syntyy? Onko se salaisuus vai onko se geeneissä vai onko se osa sosiaalista pääomaa?
Ehkä vastaus löytyy jostakin sieltä välistä.
Luultavasti molempia tarvitaan.
Jotakin löytyy mentaliteetista.

Börje Vähämäki POHJANMAAN MENTALITEETTIHISTORIAA

A:18
Kytkentöjä yrittäjyyskasvatukseen : näkökulmia taloudellisen yritteliäisyyden edistämiseen. Risto Ikonen, Eeva Karttunen (toim.)
Yrittäjyyskasvatukseen ja koulutukseen kuuluu paljon muutakin kuin uusien yritysten perustamisen edistäminen. Se voi merkittävästi lisätä ihmisten elämänhallintaa tarjoamalla välineitä taloudellisessa ympäristössä selviämiseen. Erilaiset yrittäjyyden muodot ja yrittävän elämänasenteen vaaliminen ja kehittäminen ovat välttämätön osa yritteliäisyyden edistämistä yhteiskunnassamme. Yhdeksän yrittäjyyskasvatuksen parissa toimivaa asiantuntijaa avaa artikkelissaan uusia näkökulmia yrittäjyyskasvatukseen, sen historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Ensimmäisessä pääluvussa pohditaan, mitä on se yrittäjyys, jota yrittäjyyskasvatuksella halutaan edistää. Toisessa pääluvussa tarkastellaan yrittäjyyskasvatusta koskevan diskurssin ongelmakohtia. Kolmannessa pääluvussa tuodaan esille yrittäjyyskasvatuksen käytäntöjä korkea-asteen opetuksessa. Kirja soveltuu yrittäjyyskouluttajille ja -tutkijoille sekä muille asiasta kiinnostuneille.
2007. 167 s. ISBN 978-951-604-062-5. Hinta 30 € (sis. alv).

Yrittäminen on palkitsevaa, mutta rankkaa ja rakasta työtä. Yrittäjähuoltamo.fi
Pohjanmaallakin.

(Edit 24.11.2011)

Leadership videos

2011-11-08T20:21:00.001+02:00

10 leading leadership video pages

100 Incredibly Inspiring Videos for Leaders

Leadership with you (Videos that teach and inspire)

50 leadership videos

Inspirational PPT Motivational PPT Videos Presentations leaders workshop leadership

Leadership Lessons from Dancing Guy (Dancing Guy: First follower)

Who is your Leader (Dilbert)

http://www.youtube.com/embed/_4Vs_n85sCs

Leadership (Vaalimainos)

http://www.youtube.com/embed/YeQPnlKM5J0

Are leaders born or made?

http://www.youtube.com/embed/F7CTQKJZjYY"

Johtaminen (Leadership)

(Edit 24.11.2011)

Johtaminen

2011-11-08T20:00:00.000+02:00

Johtamisessa ja opettamisessa on paljon samaa Research for better teaching Opettajalta vaaditaan kykyä johtaa ja johtajalta vaaditaan pedagogisia taitoja, siis kykyä ohjata. Effective Leadership . Kysymys kuuluu useimmiten What makes a good leader? Voi olla että kysymykseen on suhteellisen yksinkertainen vastata. Mitkä ovat johtajuuden keskeisimmät asiat. (Leadership: What are the key tasks? )

Vastausta on etsitty mm.Leadership styles johtajuustyyleistä, persoonallisuuden piirteistä Personality traits in leadership tasks. (Nordvik, H. & Brovold, H. (1998). Personality traits in leadership tasks. Scandina6ian Journal of Psychology, 39, 61–64.)

Johtajuuden neljä ulottuvuutta on laitettu nelikenttään : Leadership styles , puhutaan kykyjen ohjaamisesta Skills Guide. Johtamiseen liittyvä tieto ja taito on arvossaan ja siihen liittyvällä konstultoinneilla tehdään isoja tilejä:

Johtaminen on kokonaisvaltaista. Johtajan tulisi hallita alueensa todella laajasti. Why don't you engage your customers in social-media? Johtaminen ja johtamisen päämäärä on aina ajankohtainen puheenaihe. Johtaminen koskettaa ihmisiä ja ihmiset haluavat keskustella aiheesta.

The Purpose of Leadership

View more presentations from Jurgen Appelo

Little Book of Leadership Powerpoint

View more presentations from PhilDourado

Colin Powell's Leadership Presentation

View more presentations from guesta3e206

Management vs. Leadership - Linked 2 Leadership

View more presentations from Tom Schulte

Kenen elämää elät sosiaalisessa mediassa?

2011-11-03T14:30:00.000+02:00

Minulle osui käteeni kirja: Kenen elämää elät? (linkki kirjan tietoihin). Kyseinen kirja käsittelee keski-ikän kriisissä kamppailevien ihmisten haasteita ja henkistä kasvua. Kirja ei liity millään muulla tavalla tähän kirjoitukseen, mutta tuosta otsikosta juontui jostakin syystä heti mielleyhtymä tähän sosiaalisen mediaan ja verkostoitumiseen, jotka ovat ajassamme keskeisiä puheenaiheita.

Kysymyksiä, jotka tämän asian tiimoilta nousivat mieleeni ovat mm. Miksi olen mukana sosiaalisessa mediassa? Olenko oikeasti ulkona kaikesta, jos en kerro Facebookissa,Twitterissä, blogeissa tai jossakin vastaavassa sosiaalisen verkoston foorumissa kaikkea tekemistäni ja avaa yksityiskohtaisesti ajatuksiani, sijaintiani ja suunnitelmiani? Olen itse sen ikäinen ihminen, että henkilökohtainen elämäni on aivan jossakin aivan muualla kuin FB:ssä tai Twitterissä.

Olen itse ollut kyllä erittäin kiinnostunut sosiaalisesta mediasta, heti kun se on ilmestynyt ulottuvilleni. Aloitin bloggaamisen (tämä blogi ja sen edeltäjä) jo aika varhaisessa vaiheessa. Olen nyt jälkeenpäin havainnut, että olen ollut liikkeellä heti siinä vaiheessa, kun blogit tekivät vasta tuloaan. Blogien lisäksi olen testanut huomatavan määrän erilaisia sosiaalisen median palveluja niin yksityisesti, opetuksellisesti kuin yrityksenikin näkökulmasta. Jotkut asiat ovat jääneet aktiivisesti käyttöön ja jotkut eivät vain ole niin sanotusti oikein iskeneet.

Ensimmäiset kokeiluni sosiaalisen median käyttämisessä opetuksessa tapahtuivat, kun työskentelin Joensuun yliopistossa (nyk. Itä-Suomen yliopisto) Matkailualan maisteriohjelman yhtenä kouluttajana. Käytimme ohjauksessa hyödyksemme MS Messengeriä. Kovin korkealentoiseksi tuo kokeilu ei omalla kohdallani edennyt, mutta ymmärsin kuitenkin sen, että näissä välineissä tulee olemaan paljon potentiaalia ja tulevaisuutta.

Sosiaalinen media on ilmiönä kuitenkin vielä suhteellisen uusi. Vuonna 2011 Facebookilla (Facebook) on ikää vasta 7 vuotta, Linkedin (LinkedIn) täyttää 8 vuotta, YouTube (YouTube) on perustettu vuonna 2005. Välineet ovat käytössämme ja nuorison tehtävänä lienee keksiä niille hyötykäyttöä.

Tosiasia on, että sosiaalinen media on osa kommunikaatioympäristöä, jossa minua nuoremmat viettävät huomattavan osan aikaansa. Liiketoiminnan näkökulmasta siinä on mahdollisuus hyvän tuloksen tekemiseen: Se on mahdollisuuksien maailma.

Sadut opettavat liike-elämän totuuksia

2011-11-01T14:32:00.002+02:00

HIIRI KISSALLA RÄÄTÄLINÄ

Hiiri oli kerran kissan räätälinä. Kissa käski tehdä takin. Hiiri lupasi.

Kissa meni takkiaan noutamaan. Hiiri sanoi: ”Ei tästä takkia tullut.” ”No, mikäs siitä tulisi?” ”Housut.” ”No, tee ne!”

Kissa meni housujaan noutamaan. Hiiri sanoi: ”Ei tästä housuja tullut.” ”No, mikäs siitä tulisi?” ”Tulisi liivit.” ”No, tee me!”

Kissa meni liivejään noutamaan. Hiiri sanoi: ”Ei tästä liivejä tullut.” ”Mikäs siitä sitten tulisi?” ”Tulisi lakki.” ”No, tee se!”

Kissa meni lakkiaan noutamaan. Hiiri sanoi: ”Ei tästä lakkia tullut.” ”No, mikäs sitten tulisi?” ”Tulisi kintaat.”

Kissa meni kintaita noutamaan. Hiiri sanoi ”Ei tästä kintaita tullut.” ”No, mikäs sitten tulisi?” ”Tulisi tuppi.” ”No, tee se!”

Kissa meni tuppeaan noutamaan. Mutta kun silloin kaikki kangas oli loppunut, hyppäsi kissa hiiren niskaan ja söi sen. Siitä alkaen ovat kissa ja hiiri vihoissa keskenään.

Martti Haavio

Iloinen eläinkirja

WSOY 1978 Porvoo
Tekstin lähde

Hiiri kissalla räätälinä sadussa on tiivistettynä huonosti suunnitellun ja ammattitaidottomasti toteutuneen hankkeen kuvaus.

Toinen satu, jota usein käytän opetuksessani on H.C. Anderssenin Satu keisarin uusista vaatteista. Se kuvaa oivallisesti sitä todellisuutta, mikä yritysmaailmassa usein vallitsee. Pomolle on vaikea sanoa, että homma menee ketuille. Mikä on sinun opettavaisin businessatusi?

Keisarin uudet vaatteet Monta monituista vuotta sitten eli keisari, joka piti uusista kauniista vaatteista niin hirveästi, että kulutti kaikki rahansakoreuksiin. Ei hän välittänyt sotilaistaan eikä teatterista eikä viitsinyt ajella puistossa muuten kuin näytelläkseen uusia vaatteitansa. Joka tunti hän vaihtoi takkia, ja kun muissa maissa sanottiin: kuningas on valtionneuvostossa, sanottiin tässä maassa: "Keisari on vaatekomerossa."
Siinä suuressa kaupungissa, missä keisari asui, vietettiin iloistaelämää, ja sinne tuli joka päivä paljon vieraita. Kerran kaupunkiin ilmestyi kaksi petkuttajaa. He olivat olevinaan kankureita ja kehuivat kutovansa maailman ihaninta kangasta. Sekä värit että malli olivat harvinaisen kauniit, ja lisäksi oli vaatteissa, jotka tästä kankaasta valmistettiin, kummallinen taika: ihminen, joka oli kykenemätön hoitamaan virkaansa tai mahdottoman typerä, ei saattanut ensinkään nähdä niitä.
Siinäpä vasta vaatteet, ajatteli keisari. Kun puen ne ylleni, saa paikalla selville, ketkä valtakunnassa eivät kykene hoitamaan virkaansa; voin heti erottaa kuka on viisas ja kuka typerä. Kudottakoon minulle siitä kankaasta kiireen kaupalla! Ja hän antoi petkuttajille hyvät rahat, jotta he ryhtyisivät työhönsä.
He pysäyttivätkin kahdet kangaspuut ja olivat tekevinään työtä, vaikka heillä ei ollut kangaspuissaan loimia eikä kuteita. Häikäilemättä he vaativat hienointa silkkiä ja kalleinta kultaa, mutta pistivät kaiken omiin taskuihinsa ja hosuivat tyhjien kangaspuidensa ääressä myöhään yöhön asti.
Olisipa hauska tietää, kuinka pitkälläkangas on! tuumi keisari, mutta hänestä tuntui hiukan ilkeältä tietää, ettei kangasta saattanut lainkaan nähdä semmoinen, joka oli typerä taikka kykenemätön hoitamaan virkaansa. Ei silti, että hänen toki olisi tarvinnut pelätä itsensä puolesta, mutta kuitenkin hän päätti lähettää ensin jonkun toisen ottamaan asiasta selkoa. Koko kaupunki tiesi, miten merkillinen taika kankaaseen liittyi, ja jokaisen teki mieli nähdä, kuinka typerä hänen naapurinsa oli.
Minäpä lähetän vanhan kunnon ministerini kankurien luo! - päätti keisari. Hän osaa parhaiten arvostella kangasta, sillä hän on järkevä mies eikä kukaan hoida virkaansa paremmin kuin hän!
Vanha kelpo ministeri meni saliin, missä petkuttajat istuivat tyhjien kangaspuittensa ääressä. Taivas varjelkoon! - ajatteli vanha ministeri ja avasi silmänsä selkosen selälleen. Minähän en näe mitään! Mutta sitä hän ei sanonut ääneen.
Petkuttajat kehottivat häntä astumaan likemmäksi ja kysyivät, eikö malli ollut sievä ja värit kauniit. He viittilöivät tyhjiin kangaspuihin, ja vanha ministeriraukka avasi silmänsä entistä suuremmiksi, mutta eihän hän saattanut nähdä mitään, kun ei mitään nähtävää ollut.
Auta armias! hän ajatteli. Olisinko minä typerä? Sitä en ikinä olisi uskonut, eikä ihmisten pidä sitä saada tietää! ENkö minä pysty hoitamaan virkaani? Ei, minä en saata kertoa, etten näe kangasta.
No, ette sano mitään kankaasta! huomautti toinen kutoja. Voi, se on kaunista! Aivan erinomaisen kaunista! sanoi vanha ministeri tirkistellen silmälasiensa takaa. Tämä malli ja nämä värit! Niin, kyllä minä sanon keisarille, että kangas miellyttää minua kovasti.
No sehän on hauskaa! sanoivat kankurit ja selittivät, mitä värejä ja millaista mallia kankaassa oli käytetty. Vanha ministeri kuunteli korvat tarkkoina, jotta voisi kotiin tultuaan kertoa kaiken keisarille, ja niin hän kertoikin.
Petkuttajat vaativat yhä enemmän rahaa, silkkiä ja kultaa. Niitä tarvittiin muka kankaaseen. Mutta he pistivät kaiken omiin taskuihinsa. Kankaaseen ei tullut ainoatakaan lankaa, mutta miehet kutoa helskyttivät tyhjää minkä ehtivät. Pian keisari lähetti toisen kelpo virkamiehen katsomaan, edistyikö työ ja oli kangas jo valmistumassa. Hänen kävi samallatavalla kuin ministerin: hän katseli katselemistaan, mutta eihän hän nähnyt mitään, koska ei ollut muuta nähtävää kuin tyhjät kangas puut.
- eikö kangas ole kaunista? sanoivat petkuttajat ja näyttelivät ja selittelivät olemaatoman mallin kauneutta. - Typerä minä en ole! Mietti mies itsekseen. Enkä siis tosiaan pysty hoitamaan hyvää virkaani? Sepä vielä puuttui! Mutta siitä ei pidä olla tietävinäänkään! Niinpä hän rupesi kehumaan kangasta, jota ei nähnyt, ja vakuutti olevansa hyvin ihastunut sen kauniisiin väreihin ja ihanaan malliin. - Niin kangas on todella erinomaisen kaunista! Hän kertoi keisarille. Kaupungissa ei enää muusta puhuttu kuin tuosta kauniista kankaasta.
Jo teki keisarinkin mieli katso kangasta, kun se vielä oli kuteilla. Saattueenaan joukko oivallisia miehiä, mukana myös molemmat kelpo virkamiehet, jotka olivat aikaisemmin käyneet katsomassa kangasta. Hän lähti kavalien petkuttajien luo. Miehet kutoivat minkä jaksoivat, mutta ilman loimia ja kuteita. - Eikö se ole suurenmoista! sanoivat nuo kaksi kelpo virkamiestä. - Teidän majesteettinne, suovaitkaa vain katsella tätä mallia ja näitä värejä! ja sitten he näyttivät tyhjiä kangas puita, sillä he luulivat muiden toki näkevän kankaan.

Keisari ei nähnyt kangasta. - Olenko minä typerä? Enkö minä kelpaa keisariksi! - Oi se on erittäin sievää! sanoi keisari. Ja hän nyökäytti ystävällisesti päätään ja katseli tyhjiä kangaspuita uskaltamatta sanoa, ettei nähnyt mitään. Koko seurue tirkisteli muttei nähnyt mitään.Kaikki kuitenkin vakuuttelivat keisarin mukana: -oi se on erittäin sievää! Ja kehottivat keisaria esiintymään uudet vaatteet yllään siinä suuressa juhlakulkuessa, joka paikkoin pantaisiin toimeen.
Juhla piti alkaa aamupäivällä ja koko edellisen yön petkuttajat valvoivat ja tekivät työtä kuudentoista kynttilän valossa. Kansa näki, että he ahersivat hikihatussa saadakseen keisarin uudet vaatteet valmiiksi. Kankurit olivat ottavinaan kangaspuilta kankaan, leikkasivat ilmaa suurilla saksille, ompelivat neulalla, jonka silmässä ei ollut lankaa ja sanoivat vihdoin: -Kas, nyt vaatteet ovat valmiit. Kun keisari ja hänen ylhäisimmät hoviherrat tulivat paikalle, petkuttajat nostivat toisen kätensä ikään kuin jotakin pidellen ja sanoivat: -Kas, tässä housut, tässä takki, tässä viitta, ja niin edespäin. - Ne ovat kevyet kuin hämähäkinseitti. Luulisi pukevansa ylleen pelkkää tyhjää. Mutta sen vuoksi ne oavtki niin erinomaiset. - Niinpä niin! sanoivat hoviherrat. Mutta eivät he mitään nähneet, ku ei siinä mitään ollutkaan. - Jos teidän keisarillinen majesteettinne suvaisisi kaikkein armollisimmin riisuutua, sanoivat petkuttaja, niin me tässä suuren peilin edessä pukisimme teidät uusiin vaatteisiin.
Keisari riisuutui, ja petkuttajat olivat kappale kappaleelta ojentavinaan hänelle uusia vaatteita, jotka he muka olivat ommelleet. He kietoivät kätensä hänen ympärilleen kuin sitoakseen laahusta ja keisari pyöriskeli peilin edessä. - Hyvänen aika, kuinka ne sopiavat hyvin. Tuo leikkaus on ihastuttava! kuuluu kuin yhdestä suusta. - Mikä malli! Mitkä värit! Se on arvokas puku!

-No niin minähän olen kunnossa! virkkoi keisari. - eivätkö ne nyt sovi hyvin? Ja hän kääntyi vielä kerran peilin edessä kuin ihaillakseen komeuttaan. Kamariherrat joiden piti kantaa laahusta, hapuilivat käsillään lattiaa muka tarttuen laahukseen ja sitten he kulkivat kädet ojolla. Kukaan ei saanut huomata, etteivät he nähneet mitään. Ja keisari asteli asteli juhlakulkueessa kauniin kunniakatoksen alla, ja kaikki ihmiset kaduilla ja ikkunoissa sanoivat: - Herranen aika, kuinka koreat keisarin uudet vaatteet ovat! Kylläpä tuo laahus on ihana... Ei kukaan tahtonut ilmaista ettei nähnyt mitään, sillä silloinhan olisi huomattu hänen olevan typerä ja kelvoton kuninkaaksi. Ikinä ennen ei keisarin vaatteita oltu näin ihasteltu.

- Mutta eihän hänellä ole vaatteita ensinkään! sanoin pieni lapsi. Herranen aika, kuulkaa nyt, mitä tuo viaton lapsi sanoo! virkkoi lapsen isä, ja sanoja kuiskattiin suusta suuhun. - Hänellä ei ole vaatteita ensinkään! huusi vihdoin koko kansa. Keisarin selkää karmi, sillä hänestäkin kansa oli oikeassa, mutta hän ajatteli:- Kyllä minun täytyy kestää tämä loppuun asti. Ja hän ojentui entistä ylpeämmäksi ja kamariherrat kantoivat laahusta, jota ei ollut ensinkään.

H.C.Andersen

Tekstin lähde: löytyy tästä linkistä.

Viisaat liikkeet III Oppimisjärjestelmien hoivaaminen ja suojeleminen

2011-10-03T15:36:00.002+03:00

Clara Hannafordin (2002) teoksen kolmas osa on nimeltään Oppimisjärjestelmien hoivaaminen ja suojeleminen, osan aloittaa luku 8, joka on otsikoitu: Mikä menee vikaan?

Theodore Roosevelt on sanonut: " Jokaisella lapsella on sisimmässään aukko, joka huutaa jännitystä, ja jollemme täytä sitä jollain, joka on jännittävää ja kiinnostavaa ja hänelle hyväksi, hän täyttää sen itse jollakin, joka on jännittävää ja kiinostavaa eikä hänelle hyväksi."

Jos kerran liike on välttämätöntä oppimiselle ja ajattelulle, kirjoittaa Hannaford (2002, 114), mikseivät sitten lakkaamatta liikkuvat "hyperaktiiviset" ihmiset opi? Vastaus on stressi. Siis heidän liikkumisensa johtuu stressistä. Hannaford (2002, 115) puhuu YSEK-ihmisistä ja selittää, että hän tarkoittaa ylistressaantuneella ja eloonjäämiseen keskittyneellä sellaista tilaa, jossa ei käytetä aivojen molempia puoliskoja, vaan niitä käytetän toispuolisesti; taipumus toimia aivorungon ja sympaattisen hermoston elämää ylläpitävien keskusten ohjaamana ja reagoiden refleksinomaisesti asioihin. Hannaford toteaa, että krooninen stressi estää aivojen täyden kehityksen. Stressistä johtuen aivojen on välttämätöntä korostaa eloonjäämiseen tähtääviä toimintoja rationaalisten, limbisten ja aivokuorella tapahtuvien toimintojen kustannuksella. Tästä johtuu, että ylistressaantuneilla, eloonjäämiseen keskittyneilä ihmisillä on vähemmän mahdollisuuksia kehittää otsalohkoon päätyviä hermoverkkoja, siksi heillä saattaa esiintyä oppimisvaikeuksia.

Hannaford (2006, 117-118) listaa joitakin elämän stressilähteitä, joista monet liittyvät toisiinsa.

- Kehitykselliset tekijät: -aistiärsykkeiden puute, liikkeiden puute, kosketuksen puute (seurauksena NGF:n tuotannon vajaus), ihmistevälisen luovan leikin ja kommunikaation puute, retikulaarin aktivaatiojärjestelmän epätasapainoinen tai epätäydellinen aktivointi.

- Sähköiset tekijät:- riittämätön veden juonti, riittämätön happi, liiallinen altistus ulkoisille elektromagneettisille kentille.

- Ravitsemukselliset tekijät:- riittämätön proteiinien määrä, välttämättömien aminohappojen ja rasvahappojen puutos, paljon hiilihydraatteja ja sokeria sisältävä ruokavalio

- Lääketieteelliset tekijät: - alhainen syntymäpaino, toistuvat välikorvan tulehdukset, allergiat, lääkkeet, hiivan liikakasvu, sopimaton ruokavalio tai unen puute, päihteiden väärinkäyttö, lapsen pahoinpitely, huono näkö tai kuulo.

- TV, tietokoneet ja videopelit: - väkivalta, mielikuvituksen kehityksen hidastuminen, ihmisten välisten kanssakäymisen väheneminen, silmien liikkumattomuus

- Kilpailu:-epärealistiset odotukset kotona, koulussa, työssä ja itsellä, sosiaalisen yhdenmukaisuuden paineet, kilpailu urheilussa ja taiteissa, voittamista tai häviämistä yhteistyön sijaan korostava oppimisilmapiiri

- Joustamattomat koulutusjärjestelmät:-lapsen kehitysasteeseen sopimaton opetussunnitelma, jatkuva koneellisten taitojen testaaminen, opetusmalli, jossa luokka pysyy hiljaisena luennoinnin ja muistiinpanojen kirjoittamisen avulla, yksilöllisten oppimistyylien huomioonottamisen laiminlyönti tai tietämättömyys niistä.

Suurin osa yllä mainituista stressitekijöistä ärsyttää liikaa mielen ja kehon kokonaisuuden eloonjämiseen keskittyviä alueita. Siksi hermoston aktiivisus keskittyy sympaattiseen hermostoon ja aivorunkoon, eivätkä aivojen muut osat, kuten otsalohkot aktivoidu juuri lainkaan. (Hannaford 2002, 118.)

9 Aivojen perustarpeet: vesi ja happi

Vesi on yksi elimistön tärkein ja runsain epäorgaaninen aine, se on oppimisen taikajuoma, salainen ase, toteaa Hannaford (2002, 120).

10 Aivojen perustarpeet: ravinto

Hermoston tarvitsemat raaka-aineet ovat: proteiinit, hiilihydraatit ja rasvat. Ruokavaliomme tulisi sisältää kaikkia kymmentä välttämätöntä aminohappoa, joita tarvitaan proteiinisynteesiin. Eläinkunnan tuotteet - liha, maitotuotteet ja kananmunat sisältävät luonnostaan näitä välttämättömiä aminohappoja. (Hannaford 2002, 133.)

Source: http://www.masinova.fi/Masinova.fi/Suoliston_merkitys_files/Picture2.jpg
Suoliston merkitys terveydessä

Hannaford (2002, 134-137) tarkastelee YSEK-ihmistä ja sokeria. Ensiksi, jotta oppiminen helpottuisi, hananford kieltäisi TV:n, videopelit yms. alle kahdeksanvuotiailta, jotta lasten mielikuvitus pääsisi kehittymään. Tätä vanhempien lasten kohdalla tulisi katseluaikaa rajata ja valvoa sitä, mitä ohjelmia he katsovat. Toiseksi jokaiselle pitäisi opettaa aivopuoliskoja aktivoivat liikkeet ja teettää ne päivittäin ja kolmanneksi sokerin määrää tulisi vähentää tai jopa poistaa se kokonaan lasten ravinnosta.

Hannaford (2002, 134) toteaa myös, että oppimisvaikeuksista kärsivillä lapsilla on yleensä ollut toistuvia korvatulehduksia ja niistä johtuen antibiottikuurien määräkin on ollut huomattava.

Stressi-infektio-antibiootit-hiiva-sokeri-toksiinit -kehän aiheuttama yliherkkyys ympäristön ärsykkeille ilmenee usein pelkoina ja fobioina, jotka ovat lukihäiriöisillä yleisiä (Hannaford 2002, 136). Hän viittaa Harold Levinsonin mukaan kohonnut herkkyys loisteputkia kohtaan ja valonarkuus johtuvat lapsuuden korvatulehdusten aiheuttamista korvan vaurioista ja runsassokerisesta ruokavaliosta, joka aiheuttaa hiivan liikakasvua. On siksi järkeenkäypää, etteivät lapset, joiden aistien terävyys on heikentynyt (esim. kuulo ja tasapainoaisti huonontuneet infektioiden vuoksi) aistiympäristöään kokonaan. Tuntuu todennäköiseltä, että näille lapsille voi kehittyä pelkoja ja fobioita, jotka johtavat vielä suurempaan stressiin. (Hannaford 2002, 136.)

Hiivan liikakasvun erittämiin myrkkyihin kuuluu alkoholi. Jos ruokavalioon kuuluu paljon hiilihydraatteja ja sokeria, olot ovat sopivat hiivan lisääntymiselle ja alkoholin tuotolle. Alkoholi siirtyy helposti ruoansulatusjärjestelmästä suoraan verenkiertoon ja vaikuttaa etenkin aivojen otsalohkoihin. Otsalohkoissa se estää hermoverkkojen kasvua, kehitystä ja toimintaa. Oireita ovat lyhytjännitteisyys, käyttäytymisongelmat, häiriökäyttäytyminen, ärtyisyys, lisääntynyt sokerinhimo, ylivilkkaus, masentuneisuus ja autistinen käyttäytyminen. Oireita ovat lyhytjännittelisyys, käyttäytymisongelmat, häiriökäyttäytyminen, ärtyisyys, lisääntynyt sokerinhimo, ylivilkkaus, masentuneisuus ja autistinen käyttäytyminen. Tämän havaitsee selvästi lapsissa, jotka ovat altistuneet alkoholille sikiöaikana. (Hannaford 2002, 136.)

On hyvä vielä tietää elimistössämme olevaan hiivaan liittyvä haitta: hiivassa on kortisolireseptoreita eli se pystyy tuottamaan kortisolia. Kotrisoli vähentää oppimista ja muistamista, vaikka se onkin vaaran uhatessa arvokas aine niin mielelle kuin kehollekin. (Hannaford 2002, 137.)

11 Vestibulaarijärjestelmä ja oppimisvaikeudet

Vestibulaarijärjestelmän häiriöt aiheuttavat vakavia oppimisvaikeuksia (Hannaford 2002, 138). Ylivilkkaissa, ADD- tai ADHD-lapsissa stressi ja kaarikäytävien vammat saattavat aiheuttaa retikulaarin aktivaatiojärjestelmän vaillinaista tai epätasaista toimintaa. Nämä lapset saattavat häilyä tajuisuuden (valvetilan) ja tarkkaamattoman tilan välillä. He menettävät helposti tasapainonsa ja heille sattuu usein onnettomuuksia leikkipaikoilla. Jos lapset eivät saa pienenä liikkua vapaasti ja harjoittaa tasapainoaan, vestibulaarijärjestelmä ei välttämättä aktivoidu riittävästi eikä vika korjaannu. Ärsykkeiden puute voi johtua myös siitä, että lapset viettävät liian pitkiä aikoja TV:n tai videopelien äärellä (Hannaford 2002, 139.)

Jos lapsella on vestibulaarijärjestelmän vamma, heidän on valppaina pysyäkseen liikuttava, kiemurreltava ja käännettävä jatkuvasti päätään. Usein tämä on juuri se syy, miksi heidät alun alkaen leimataan ADD-, ADHD- tai ylivilkkausleimalla. Opettajat turhautuvat heidän jatkuvaan liikkumiseensa ja käskevät heidän "istua paikoillaan". Koska lapsi haluaa pysyä valppaana, hänen seuraava strategiansa on aktivoida tasapainokeskuksensa kallistamalla tuolia niin, että hän on vain tuolin takajalkojen varassa. Opettaja reagoi tähän sanomalla: "Istu aloillasi ja seuraa opetusta." Näille lapsille kehoitus on ristiriitainen. Jos heidän päänsä ja kehonsa ovat paikoillaa, heidän aivoaktiviteettinsa vähenee. Nämä lapset ovat niitä, joiden on jäätävä välitunnilla sisälle tekemään työnsä loppuun, vaikka heidän olisi parasta mennä ulos ja liikkua. Lasten liikkuessa vestibulaarijärjestelmän vahingoittunut kudos korvaantuu, kun uusia hermoverkkoja kehittyy ja myelinoituu. (Hananford 2002, 139-140.)

12 Hyökkäys vai pako - stressin vaikutus oppimiseen

Kun jokin uhkaa meitä, yksi elimistömme reaktioista on lähettää matkaan voimakkaita kemiallisia viestinviejiä, jotka siirtävät koko elimistön valmiustilaan vaaran varalta. Stressi on juuri reagointia tällaiseen havaittuun uhkaan. Stressireaktio valmistaa ihmisen henkisesti ja fyysisesti suojatoimiin. Adraliini on yksi näistä stressireaktion tunnetuista viestien hermovälittäjäaineesta. Se käynnistää eloonjäämiseen tähtäävän hyökkäys tai pako-reaktion. (Hannaford 2002, 141.) (Luokitukset löytyvät tästä listauksesta.)

Hannaford (2002, 141-142) kirjoittaa: vaikka elämämme koostuu pelkistä tapahtumista, luova mielemme päättää, miten näemme ne. Jos pidämme jotakin tapahtumaa uhkana, adrealiinia erittyy suojaamaan meitä vaaralta. Uhkia on monenlaisia ja monentasoisia, omasta ainutlaatuisesta maailmantulkinnastamme riippuen. Miltä sinusta tuntuu koetilanne, uuden ihmisen tapaaminen, puheen pitäminen, liikesopimuksien neuvotteleminen jne. Niin kauan kuin pidämme jotakin tilannetta uhkana, eritämme elimistöömme adrealiinia.

Eloonjäämistä ohjaa aivorunko, ja adrealiinia erittyy sympaattisen hermoston hermopäätteistä ja lisämunuaisytimestä. Sympaattinen hermosto, joka on osa autonomista hermostoa, toimi yleensä tahdosta riippumatta ja se ohjaa sydämessä ja rauhasissa olevien sileiden lihasten toimintaa. (Hannaford 2002, 142.)

Ollessamme valmiustilassa -varautuneena hyökkäämään tai pakenemaan- koko elimistö on herkkä vastaanottamaan jokaisen ulkoisen ärsykkeen, liikkeen häivähdyksen, kynän putoamisen, kuiskauksen jne. Aivojen sähköaalloista tulee nopeampia, niiden jaksoluku siirtyy betarytmin alueelle, ja me reagoimme. Tiukassa tilanteessa eloonjäämisrefleksi voittaa abstraktin ajattelun. Meillä on vaara luopua keskittymisestä ja rationaalisuudesta silloin tällöin selvitäksemme nopeasti pulasta, mutta kun stressi on kaiken kattavaa, sen hinta nousee nopeasti kalliiksi. Vaatii veronsa, jos joutuu jatkuvasti ragoimaan stressaavaan maailmaan eloonjäämiseen keskittyneellä (YSEKI) käyttäytymisellä. Kroonisesti ylistressaantuneet, eloonjäämiseen keskittyneet ihmiset eivät useinkaan tiedä, kuinka stressaantuneita he ovat, koska siitä on tullut heille elämäntapa. Hans Selye kutsuu tätä epätietoisuutta yleissopeutumissyndoomaksi (General adaptive Syndrome, GAS). Se on monimutkainen fysiologinen mekanismi, jonka tarkoituksena on sallia elimistön sopeutua jatkuvaan stressiin. Jos tämä mekanismi toimii normaalisti, keho ja mieli pysyvät onnistuneesti sopeutumaan monenlaisiin stressitekijöihin ja viholliseen. Sopeutuminen ei kuitenkaan tarkoita korkeimpien ajattelutoimintojen ja luovan toiminnan onnistumista. (Hannaford 2002, 143, 145.)

Source: https://www.campustoolkit.com/images/general_adaptation_syndrome.gif

Stanfordin yliopiston tohtori Byron Reeves tutki TV:n katselijoiden aivojen sähköistä aktiivisuutta. Katselijoiden aivot reagoivat TV:n liikkeisiin ikään kuin ne olisivat olleet todellisia, ja saivat hermoston varautumaan fyysiseen reaktioon. Aivomme ovat hyvin herkkiä nopeille liikkeille ja äkillisille äänille ja värimuutoksille, jotka voivat merkitä vaaraa. Niinpä valmistaudumme hyökkäämään tai pakenemaan suojellaksemme itseämme. Aivot on valjastettu takaamaan ihmisen varovaisuus ja pitkäikäisyys niin, että koko laji selviytyisi. (Hannaford 2002, 153.)

Ks. myös Traumaattiset kriisit ja niiden hoito

13 Epäopetus ja nimittelyleikki

Hannaford (2002, 158) aloittaa luvun väitteellä, että yhteiskuntamme on niin kilpailun läpäisemä, että jopa koululaiset kärsivät kaikkialla vallitsevista stressiä aiheuttavista paineista. Huono koulumenestys synnyttää paljon negatiivisia tunteita, jotka voivat johtaa pelon ja uhan tuntemuksiin (se on stressiä). Stressi lamaannuttaa oppijan entisestään ja aloittaa noidankehän, joka saa arvosanat syöksymään alaspäin. Asiat voisivat olla toisin, jos jokainen oppilas tuntisi olevansa arvostettu ja saavansa tukea. Näin oppimistilanteissa voitaisiin vähentää stressiä merkittävästi.

Synnynnäiset oppimistyylimme, otsikoi Hannaford (2002, 159) ja jatkaa, meillä on omat ainutlaatuiset hermoverkostomme. Yksilölliset elämänkokemuksemme muovaavat sitä, millä tavoin käsitämme asiat, miten opimme ja perimmiltään sen, keitä olemme. Hermoverkkomme yhteydet määräytyvät sen mukaan, millä tavalla haluamme ottaa vastaan aisti-informaatiota ja mikä on dominoivan (hallitsevan) aistimme yhteys mieluisampaan aivopuoliskoomme. Tästä yhteydestä tulee oma ainutlaatuinen oppimistyylimme. Se ei ole hyvä eikä huono. Se on taipumus käyttää tietynlaista havainnointia ja suosia tietynlaisia tehtäviä, jotka tuntuvat sopivilta. Jos ihminen ei koskaan koulussa saa oppia itselleen sopivinta tapaa tai jos hänen vahvat puolensa eivät milloinkaan tule esiin, hän alkaa tuntea, että hänen oppimistapansa on huono.

Paul Dennison puhuu dominassiprofiilista: kumpi puolisko (oikea vai vasen) dominoi (hallitsee). Dominanssiprofiilit kertovat, mikä on meille mieluisin tapa oppia ja niiden perusteella ymmärrämme, myös sen, mikä on perusreaktiomme stressitilanteessa. Silloin luotamme dominoivimpaan aistiimme ja mieluisimpiin tiedonkäsittelytapoihimme. Tilanteissa, joihin ei liity paljon stressiä voivat dominanssiprofiilit vaihdella. (Hannaford 2002, 159.)

Source:http://s3.amazonaws.com/files.posterous.com/artless-artists/PbZzY8Ps3LzZrmjBwhB82my6CVY9JU6iltdGsWmZQdwZOeMXgo1JcYBRRmzj/BrainDominance.jpg.scaled.500.jpg?AWSAccessKeyId=AKIAJFZAE65UYRT34AOQ&Expires=1317566864&Signature=PCHb4JGpPbVLUXcdRHWINk7zGwI%3D

or http://artless-artists.posterous.com/corporate-advice-herrmann-brain-dominance-pro

Hannaford listaa Dennisonin dominanssiprofiilit seuraavasti (s.162)

Ristikkäiset profiilit

Dominoiva aisti       Dominoiva aivopuolisko          Mieluisin oppimistyyli
Oikea silmä               Vasen                                         Visuaalinen
Vasen silmä               Oikea                                       Visuaalinen
Oikea korva              Vasen                                         Auditiivinen
Vasen korva              Oikea                                      Auditiivinen
Oikea käsi                 Vasen                                        Verbaalinen
Vasen käsi                 Oikea                                        Kinesteeettinen

Unilateraaliset profiilit

Dominoiva aisti       Dominoiva aivopuolisko        Oppimistyyli

Oikea silmä                Oikea                                      Visuaalisesti estynyt
Vasen silmä                Vasen                                      Visuaalisesti estynyt

Jos oppijan visuaalisen informaation saanti on estynyttä, hän haluaa mieluummin oppia muiden aistiensa kautta. Hän saattaa sulkea silmänsä tai katsoa poispäin keskittyäkseen tietoon, jonka hän todella haluaa oppia.

Oikea korva Oikea Auditiivisesti estynyt
Vasen korva Vasen Auditiivisesti estynyt

Auditiivisesti estyneet ihmiset saattavat lakata kuuntelmasta, kun ihmiset puhuvat liikaa esim. luennoilla.

Oikea käsi Oikea Visuaalisesti estynyt

Jos oppijan viestintäilmaisu on estynyttä, hän kokee konaiskuvan ja hänen on ehkä vaikea jakaa sitä kielen osiksi ilmaistakseen ymmärryksensä.

Vasen käsi Vasen Kinesteettisesti estynyt

Kinesteettisesti estyneiden oppijoiden voi olla vaikea käsitellä oppimisympäristön esteitä viestiäkseen ajatuksensa.

Hannafordin (2002, 166) mukaan koulutusjärjestelmä suosii oppilaita, jotka kykenevät lineaariseen prosessointiin, ottavat vastaan informaatiota auditiivisesti ja visuaalisesti, katsovat opettajaan ja toistavat oppimansa tiedot loogisesti ja lineaarisesti. Yleensä he ovat vasenaivoisia, oikeasilmäisiä, oikeakorvaisia ja oikeakätisiä. Heitä on vain noin 15 % väestöstä. Lahjakkaat ovat tämän ryhmän suurin osa.

Nämä oppilaat pärjäävät tavallisesti hyvin verbaalisissa ja matemaattisissa testeissä, joita tehdään kouluissamme.

Entäpä opettajat? kysyy Hannaford (2002, 172) ja jatkaa: 75 % opettajista on sellaisia, että heillä looginen aivopuolisko on dominoiva. He ovat oikeakätisiä, oikeasilmäisiä ja auditiivisesti estyneitä. Stressitilanteissa tällaisilla ihmisillä on taipumus puhua yksityiskohdista, olla kuuntelemattta ja odottaa, että oppilaat katsovat heihin.

Jos emme jousta mielipiteissämme, minkä perusteella pidämme joitakin ihmisiä arvokkaina tai älykkäinä, edistämme leimaamista ja pikkusieluista kilpailua. [...] suurin osa opettajista uskoo edelleen, että oppimista tapahtuu vain silloin, kun lapsi istuu hiljaa paikoillaan, kuuntelee ja palauttaa kaikki kotitehtävänsä. (Hannaford 2002, 177.)

Lue lisää aiheesta:

The 'D' Drive/Dominance Profile

Hannaford The Dominance Factor

What's your brain dominance?

The Dominance Profile theory and Brain Gym®

14 Lääkeaineet ja ylivilkkaus

Tämän luvun referoinnin jätän tekemättä. Luvun aloittava LaFontainen ajatus on kuitenkin mielestäni kirjaamisen arvoinen. Se kuuluu näin: Ihminen on luotu sellaiseksi, että jos jokin sytyttää hänen sielunsa...mikään ei ole enää mahdotonta.

15 Malleja meiltä ja muualta

On hämmästyttävää, että kulttuurimme voi sammuttaa eläimistä kaikkein uteliaimpien -ihmisten- uteliaisuuden. - Paul MacLean

Taitava oppija ei ole passiivinen tietoa imevä sieni, vaan tiedon hallitsija, joka pystyy arvioimaan ja valitsemaan. Taitavalla oppijalla on selvästi erilaiset ominaisuudet ja taidot, kuin mistä koulutusjärjestelmämme palkitsee. Näitä erilaisia ominaisuuksia taitoja ovat:

Henkilökohtaiset
Joustavuus
Luovuus
Oman itsen havainnointi
Uteliaisuus
Mielikuvituksellisuus
Sopeutuvuus
Tietoisuus estetiikasta
Epäselvyyden sietokyky
Toiminta rehellisyyden pohjalta

Ihmisten väliset
Monimuotoisuudesta nauttiminen
Epäitsekkäät motiivit
Tehokas riippuvuus muista
- yhteistyö
- joukkuepeli

Välttämättömät
Luku-, kirjoitus- ja laskutaito
Tekniikan hallinta
Viestintä
Neuvottelu

Suoritus
Järjestelmällinen ajattelu
Mallien havaitseminen
Synteesi
Analyysi
Kokeilu
Ongelman ratkaisu
Päätösten teko
Harkinta (Hannaford 2002, 193-194.)

Hannaford (2002, 195) päättää kirjan toteamalla että elämän luonnollisen osan, liikkeen ja liikkumisen ymmärretään nyt olevan välttämätöntä oppimiselle, luovalle ja abstraktille ajattelulle.

Referaatin aiemmat osat:
Viisaat liikkeet -aivojumpalla apua oppimiseen: Tietämisen tapoja

Viisaat liikkeet -aivojumpalla apua oppimiseen: Viisaat liikkeet

Bird-shit-management

2011-09-29T13:10:00.003+03:00

Source: http://ahmadsaeid.com/wp-content/uploads/2010/10/Bird-shit-management.jpg

Viisaat liikkeet- aivojumpalla apua oppimiseen: Viisaat liikkeet

2011-09-22T22:16:00.001+03:00

Aloitin referaatin Carla Hannafordin teoksesta:Viisaat liikkeet- aivojumpalla apua oppimiseen: Tietämisen tapoja, Jatkan referaattia kirjan toisesta osasta: Viisaat liikkeet. Luku sisältää kaksi pääotsikkoa, jotka ovat: 6. Liike ja 7. Aivojumppa.

Luku 6 Liike alkaa Paul E. Dennisonin toteamuksella: Liike on ovi oppimiseen. Hannaford (2002, 80) toteaa, että mitä lähemmin tarkastelemme aivojen ja kehon hienoa yhteistoiminta, sitä selvemmin ja vahvemmin nousee esille johtoajatus: oppimista ei ole ilman liikettä. Liike herättää ja aktivoi monia henkisiä kykyjämme. Liike liittää ja ankkuroi uudet tiedot ja kokemukset hermoverkkoihimme. Liike on keskeistä kaikille toiminnoille, joilla ilmennämme ja ilmaisemme oppimaamme, käsityksemme ja itsemme.

Uskomus, että ihmisen ajattelu on jotakin ainutlaatuista ja ylempiarvoista, on pitkään värittänyt asenteita, joita meillä on ajattelun fyysistä puolta kohtaan (Hannaford 2002, 81). Oppimiseen liittyy taitojen luominen, ja kaikenlaiset taidot rakennetaan lihasen liikkeiden kautta. Tämä koske niin urheilijoiden, taiteilijoiden ja käsityöläisten fyysisiä taitoja, vaan myös luokkahuoneissa ja työpaikoilla käytettyjä älyllisiä taitoja.(Hannaford 2002, 82.)

Liike on ajatuksen ankkuri, otsikoi Hannaford (2002, 82). Jotta ajatuksen saisi "naulattua paikoilleen", tarvitaan liikettä. Kirjoittaessa ihminen on yhteydessä ajatuksiinsa liikutamalla kättään. Useimmat ihmiset sanovat, että puhuminen ankkuroi heidän ajatuksenssa. Puhuminen on pitkälti sensomotorinen toiminto, joka vaatii miljoonien kasvo-, kieli-, äänihuuli- ja silmälihasten samoin kuin kaikkien prpprioseptorien hienomotorista koordinaatiota. Kun ihminen puhuu, hän järjestää ajatuksensa ja työstää niitä. Aksonista erittynyt asetyylikoliini, hermovälittäjäaine, ärsyttää lihastoimintaa puhuttaessa, ja lisääntynyt ja jatkuva asetyylikoliinin erittyminen joidenkin hermopäätteiden kohdalla lisää alueen dendriittien kasvua ja siten myös hermoverkkoja. (Hannaford 2002, 82-83.)

Kuinka liikkuminen edesauttaa oppimista tai suorastaan johtaa oppimiseen? Hannaford (2002, 84) kirjoittaa, että jos lapset hyppäävät konttausvaiheen ohi, saattavat myöhemmin kärsiä oppimisvaikeuksista. Konttaaminen, lateraalinen ristiliike, aktivoi aivokurkiaisen eli aivopuoliskoiden hermoyhteyksien kehitystä. Tämä saa kehon molemmat puolet, mukaan lukien kädet, jalat, silmät (stereonäkö) ja korvat (stereokuulo), työskentelemään yhdessä. Saadessaan yhtä paljon ärsykkeitä aistit saavat ympäristöstä paremman käsityksen, ja kehon molemmat puolet kykenevät liikkumaan paremmin yhdessä, mikä tehostaa liikettä.

Liiku enemmän, opi enemmän on seuraava otsikko.Oppimisprosessille on äärimmäisen tärkeää, että lapset saavat ympäristössään tutkia liikkeen ja tasapainon kaikki puolet, olipa kyse jalkakäytävän reunakivillä kävelystä tai puuhun kiipeämisestä tai huonekalulla pmppimisesta (Hannaford 2002, 85). Hannaford (2002, 86) mainitsee, että viimeaikaiset tutkimukset auttavat selittämään, miten liikkuminen hyödyntää suoran hermostoa. Lihasaktiviteetit, varsinkin koordinoidut liikkeet, näyttävät edistävän neurotrofiinien eli hermosolujen kasvua kiihtottavien ja aivojen hermoyhteyksien määrää lisäävien luonnollisten aineiden tuotantoa. Tämä on tulos on vahvistunut myös eläinkokeissa: Juoksupyörässä juoksevilla rotilla oli enemmän nourotrofiineja kuin vähän liikkuvilla rotilla.

Liike ja näköaisti

Näköaisti on selvästi ruumiillinen toiminto, aloitta Hannaford (2002, 86) ja jatkaa, kun lapsi tutkii ympäristöään, hänen silmänsä ja lihaksensa ovat jatkuvassa liikeessä. Aktiivisessa oppimistilanteessa silmän liikelihakset supistavat tai laajentavat mustuaista valsituksen mukaan ja mykiön sädelihas joko pienentää tai lyhetää mykiötä lähelle ja kaus näkemistä varten. Hannaford mainitsee, että oppimisvaikeuksista kärsivät lapset kokevat epämukavaksi sen, että heitä pyydetään tarkentamaan katse näkökentässä liikkuvaan peukaloon. He valittavat kipua, heidän silmänsä hypähtelevät ja heidän on vaikea pitää katsettaan tarkennettuna. (Hannaford 2002, 86-87.)

Silmän lihakset ovat myös erittäin tärkeitä oppimiselle luokassa. Ennen koulun alkua kolmiulotteinen näkö ja ääreisnäkö ovat tärkeimpiä ympäristöstä oppimisen välineitä (Hannaford 2002, 87).

Näkö ja stressi

Emotionaalisesti stressaavassa tilanteessa tapahtuu mielenkiintoinen asia: tekstin seuraaminen sivulla tulee lähes mahdottomaksi. Silmät reagoivat refleksinomaisesti vaaran tunteeseen keskittymällä ääreisnäköön, jotta ne näkisivät mahdollisimman suuren osan ympäristöstä. Kun ihminen elää jatkuvasti stressitilanteessa, hänen silmänliikuttajalihaksensa usein vahvistuvat ja venyttävät näin silmän sisempiä lihaksia, tulee entistä vaikeampia. Liike on oppimisen ja ajattelun välttämätön osa. Jokaisesta liikkeestä tulee oppimiseen ja ajatteluun liittyvän tiedonkäsittelyn välttämätön osa. (Hannaford 2002, 90.)

7 Aivojumppa

Aivojumppa näyttää saavan aikaan ne pienet muutokset, jotka tarvitaan, jotta oppiminen pääsisi etenemään (Hannaford 2002, 93). Seuraavassa on esitelty muutamia aivojumppaliikkeitä. (PDF)

Aivonapit

Ristikäynti

Kävele paikallasi hitaasti nostaen polvia suoraan eteen. Kosketa oikealla kädellä vasenta polvea ja vasemmalla kädellä oikeaa polvea liikettä tehdessä. Ristikäynti aktivoi vasemman ja oikean aivopuoliskon toimimaan yhdessä. Kaikki keskilinjan ylittämiseen liittyvät toiminnat helpottuvat.

Energiakahdeksikot

Laiska 8 kirjoittamista varten

Laiska 8 silmiä varten

Piirrä kyljellään makaavaa kahdeksikkoa peukalolla ilmaan silmien tasolla. Aloita keskeltä ylös vasemmalle, sieltä ympäri alas ja jatka alhaalta ylös oikealle ja sieltä taas keskelle. Tee ensin yhdellä kädellä 3-5 kertaa. Seuraa peukaloa silmilläsi, mutta pidä pää paikoillaan. Toista sama toisella kädellä. Laiska 8 aktivoi oikean ja vasemman visuaalisen alueen, jolloin molemmat silmät tekevät paremmin yhteistyötä.

Elefantti

Ajattelumyssy

Hiero ja hellästi rullaa korvanlehdet auki ylhäältä alaspäin ainakin kolme kertaa.
Ajattelumyssy auttaa keskittymään kuuntelemiseen ja tehostaa lyhytkestoista muistia.

Energiahaukottelu

Pohjepumppu

Energialiike

Lateraalisuuden uudelleen ohjelmointi

Ks. Kinesiologia.fi

Projekti, projektisuunnitelma

2011-09-21T10:44:00.002+03:00

Kuvan lähde: http://www.aucor.fi/sites/aucor.fi/files/projekti.gif

Projektisuunnitelma (PDF)

Kay Grahn Yrittäjien koulutuskeskus. Digitointihankkeet ja museoiden yhteistyöHyvä projektisuunnitelmaonnistuneenhankesuunnittelunedellytyksenä Kansallismuseon auditorio 1.6.2010 (PDF)

Kuvan lähde: https://rakettiwiki.csc.fi/twiki/pub/XDW/Hanke_ja_projekti_-kaavio/Hanke_ja_projekti_-kaavio.png

Source: http://winsoemkiii.it.ecu.edu.au/images/project.gif

Source: http://2.bp.blogspot.com/_mbWoRs3g-1s/TPpx7bQyi0I/AAAAAAAAAc4/dZ81UFVstEo/s1600/projectSched.gif

Projektisuunnitelma (pohja) PDF

QPM-projektikäsikirja (PDF)

Deasing (toimintamalli)

Projektirunko (Helia)

Projektinhallinta (Wikipedia)

Projektisuunniteman runko (esimerkki)

Projektisuunnitelma (Suomen akatemia)

Projekti (opinnot tut)

P0034 projektiosaaminen diat

View more presentations from hannekoli

Projektityökalut

Projektisuunnitelman runko (Haaga-Helia)

Projektin vaiheet (huumoria)

Viisaat liikkeet- aivojumpalla apua oppimiseen: Tietämisen tapoja

2011-09-13T23:06:00.002+03:00

Tutustuin Carla Hannafordin teokseen Viisaat liikkeet-aivojumpalla apua oppimiseen. Se on julkaistu vuonna 2002 suomeksi ja sen on kustantanut Kehitysvammaliitto ry. Alkuperäinen teos on julkaistu vuonna 1995. Carla Hannaford (1995) Smart Moves, Why Learning Is Not All In Your Head. Atlanta. Great Ocean Publishers.

Carla Haanafordin haastattelu

Teos jakautuu sisällöllisesti kolmeen osaan: 1) Tietämisen tapoja, 2) Viisaat liikkeet ja 3) Oppimisjärjestelmien hoivaaminen ja suojeleminen.

Tietämisen tapoja -otsikon alla on viisi alaotsikkoa, jotka ovat: 1. Oppiminen on koko kehon asia, 2. Hermoverkot - kehityksen moottoritiet, 3) Aistielämykset, 4) Tunteiden osa ja 5) Yhteyksien luominen

Viisaat liikkeet -otsikon alla puolestaan esitellään käytäntö. 6. Liike ja 7. Aivojumppa. Tähän lukuun liittyviä liikesarjoja löytyy kuvina ja teksteinä mm. Internetistä. Olen koonnut aiheesta myös tähän blogiini pienen linkkivaraston oheisiin Brain Gym -nimisen otsikon alle.

Kolmantena pääotsikkona on Oppimisjärjestelmien hoivaaminen ja suojeleminen. Sen kahdeksan lukua ovat:

8. Mikä menee vikaan?; 9. Aivojen perustarpeet: vesi ja happi; 10. Aivojen perustarpeet: ravinto; 11. Vestibularijärjestelmä ja oppimisvaikeudet; 12. Hyökkäys vai pako - stressin vaikutus oppimiseen; 13. Epäopetus ja nimittelyleikki; 14. Lääkeaineet ja ylivilkkaus ja 15. Malleja muualta maailmasta.

Referoin kirjaa kolmessa postauksessa, joista tämä on ensimmäinen ja käsittelen tässä kirjan ensimmäistä päälukua, joka on otsikoitu siis: Oppiminen on koko kehon asia. Siinä esitetään kirjan sisältö ja Hannafordin henkilökohtainen kiinnostus liikkeen merkityksestä oppimisprosessissa. Kirjoittaja kertoo sen syntyneen, kun hän havaitsi, kuinka upeasti oppimishäiriöiset lapset kehittyivät liikkeiden avulla. Hän kertoo 10-vuotiaan Amyn tarinan, joka on saanut fyysisen väkivallan seurauksena aivovamman ollessaan vain kuusiviikkoinen. Sen seurauksena hänen puheensa oli harhailevaa, sanat yksitavuisia ja hänen sanomisissaan ei ollut juurikaan järkeä. Äitinsä ja isäpuolensa tuella hänestä on tullut, Hannafordin mukaan, lämmin ja innokas lapsi. Kun Amy teki aivojumppaliikkeitä ja hänen älylliset kykynsä paranivat, mutta samalla myös hänen muut kykynsä paranivat. (Hannaford 2002, 8-11). Luvussa todetaan, että aistimukset, liikkeet, tunteet ja aivojen molempien puoliskojen yhteiset toiminnot perustuvat kehoon. Inhimillisiä ominaisuuksia, jotka ajtuksisamme yhdistämme mieleemme, ei voi olla kehosta irrallaan. Ajattelu ja oppiminen eivät tapahdu vain aivoissa, vaan keholla on olennainen osa kaikissa älyllisissä toiminnoissa. Aistit kertovat aivoillemme ympäristöstämme ja näin saamamme tiedon perusteella ymmärrämme maailmaa ja avaamme itsellemme uusia mahdollisuuksia. (Hannaford 2002, 6.)

2 Hermoverkot -kehityksen moottoritiet

Luku alkaa Norman Cousinsin nimissä olevalla ajatelmalla: Ihmismielen kehitys on suuri seikkailu, monin tavoin koko maailman suurin seikkailu.

Hermojen muutautumiskyky on hermoston luontainen ja olennainen piirre, jonka ansioista me pystymme oppimaan sekä sopeutumaan vammoihin eli oppimaan uudestaan. Ajatus jonka Hannaford (2002, 12) esittää, että hermosto on dynaamisesti muuttuva, itseohjautuva järjestelmä, sitä varten ei ole olemassa mitään lopullista eikä se ole koskaan staattisessa tilassa, on mielestäni kiehtova. Muuntautuvuutensa ansiosta hermostomme kasvu- ja muutosmahdollisuudet ovat valtaisat. Jos hermosolut vahingoittuvat, toiset hermosolut voivat ottaa hoitaakseen menetettyjen solujen toiminnot.

Hannaford (2002, 13) toteaa että kertomus hermojen paranemisesta on pohjinmiltaan myös oppimisen tarina. Meillä on pohjinmiltaan periaatteessa samat valtavat kehitysmahdollisuudet. Opimme ollessamme kannssakäymiseissä ympäröivän maailman kanssa.

Useimmat hermoradat kehittyvät ärsykkeiden ja kokemuksen kautta, joita saamme vuorovaikutuksesta ympäristömme kanssa. Tämä pätee etenkin sellaisten ihmisten kohdalla, jotka ovat avoimia kokemaan uusia ajatuksia ja ennennäkemättömiä tilanteita. Älyllinen aktiivusuus synnyttää lisää aivokudosta, joka korvaa mahdollisesti vaurioituneen kudoksen. Mitä kovemmin ihminen käyttää aivojaan, sitä enemmän ne kasvavat. Esim. PET-kuvaukset osoittavat, että halvauspotilas saattaa toipua niissäkin tapauksissa, kun vahingoittuneen alueen hermosolut ovat vaurioituneet lopullisesti, sillä aivot luovat itse yhteyksiä menetettyjen tilalle. Ne voivat siirtää vastuun tietystä tehtävästä aivojen yhdeltä alueelta toiselle. Hermoston monimuotoisuus ja hienon hieno järjestys näyttävät meille parantumisen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuudet. (Hannaford 2002, 19-20.)

3 Aistielämykset

Oppiminen on elämys. Kaikki muu on silkkaa informaatiota. -Albert Einstein

Ajatukset, luovuus ja oppiminen kumpuavat kokemuksista. Kun koemme asioita keräämme tietoa ja luomme hermoverkostot, joiden kautta pystymme käyttämään keräämäämme tietoa niin, että ymmärrämme paremmin sekä maailmaa, että sitä, miten siinä voi menestyä. Aistielimemme ovat niin ratkaisevia oppimisen kannalta, että ne alkavat kehittyä jo ennen syntymää. Aistielämyksistä peräisi olevat mielikuvat ovat ajattelun ja luovuuden rakennusainetta. Opimme uutta, kun uudet aistielämykset muuntavat ja muuttavat mielikuviamme maailmasta ja itsestämme yhä monimutkaisemmiksi. Tähän tehtävään osallistuu koko kehomme. (Hannaford 2002, 21-23.)

Kosketuksella on merkittävä rooli oppimisessa. Käytännön kokemukset tai käsin koskettelu oppimisen yhteydessä lisäävät oppimistehoa suuresti. Aina kun kosketusaisti yhdistetään muihin aisteihin, suurempi osa aivoista aktivoituu, minkä vuosi hermoverkoista tulee monimutkaisempia ja käytetävissä on enemmän oppimiskapasiteettia Hannaford toteaa kosketuksen oleman vahva käyttäytymisen ja oppimisen ankkuri. Hän sanoo, että jos lasta koskettaa kevyesti olkapäähän hänen lukiessaan, aivot yhdistävät kannustavan kosketuken lukemiseen ja positiivinen kokemus ankkuroituu mieleen. Hannaford jatkaa ja sanoo ymmärtävänsä, että yhteiskunnassamme pelätään epäasianmukaisia kosketuksia, mikä johtaa siihen, että vältämme koskettamaista enemmän kuin koskaan. Siksi on hänen mukaansa aika oppia uudelleen asianmukainen, kannustava kosketus ja antaa sille arvo, jonka se ansaitsee kehityksen ja oppimisen edistäjänä. (Hannaford 2002, 31.)

Proprioseptio eli kehon tietoisuus itsestään tilan suhteen on yksi merkittävimmistä tietämisen tavoistamme. Lihaksissamme on proprioseptoreita aistimassa lihaksen venymistä. Nämä venytysreseptorit kertovat meille taukoamatta kaiken asennostamme ja antavat palautteen, jota tarvitsemme liikkuaksemme ja säilyttääksemme tasapainomme. (Kasvupyrähdyksiä seuraa kömpleyys-> kuilu kasvun ja sen välillä, mitä proprioseptorit tietävät kehon asemasta tilan suhteen.) (Hannaford 2002, 32-33.)

4 Tunteiden osa

Tutkimukseni on vakuuttanut minut siitä, että tunteet ovat välttämättömiä ajattelulle. Epäilen peräti, ettei ihmiskunta kärsi loogisen pätevyyden puutteesta vaan ennemminkin logiikan tarvitsemia tietoja antavien tunteiden puutteesta.
- Antonio R. Damasio

Hannaford (2002, 39) toteaa, että monet meistä uskovat tunteiden olevan ajattelun vastakohta. Käsitys, että paras ajattelu tapahtuu järjen viileässä ja kirkkaassa valossa ja kaukana tunteiden aiheuttamasta häiriöstä on vanha, ystävämme Platon, Kant ja Descateskin ovat ajatelleet niin. Ihmiset erottavat ajatukset ja tunteet toisistaan kuten keho ja mieli erotetaan. Keho, ajatukset ja tunteet ovat kietoutuneet tiiviisti yhteen monimutkaisissa hermoverkoissa ja ne toimivat yhtenä kokonaisuutena tietojemme lisäämiseksi. Esimerkikis tietokonetutkija David Gelernter sanoo, että tunteet eivät ole ajattelun muoto, eivät yhdenlainen ajattelutapa eivätkä erityinen kognitiivinen bonus, vaan ajattelun perusta. Jos poistamme ajattelusta tunteet jäljelle jää vain lineaaris-looginen ajattelu: tämän hyvin kapean kaistaleen pitämistä ajatteluna on erheellistä. Gelernterin mukaan tunteet joita ei voi erottaa ajatuksista ovat myös kietoutuneet fyysisiin tiloihin. Ruumiillinen tila on hänen mukaansa osa tunteita, ruokkii niitä ja auttaa määrittelemään ne ja siitä seuraa, että ihminen ei viime kädessä ajattele vain aivoillaan vaan sekä aivoillaan ja kehollaan.

Gelernterin teorioita tukee tunteiden ja ajattelun yhteyttä koskevien aivotutkimuksen tulva. Antonio Damasio on tutkimusryhmänsä kanssa osoittanut, että kun tunteet ja keho eristetään kognitiivisista toiminnoista, järkiperäistä käyttäytymistä tai oppimista ei tapahdu. Tunteiden rooli on Damasion kehittämän teorian mukaan keskeinen. Tunteet antavat hänen mukaansa eloonjäämisen ja sosiaalisen riskin pohjalta ajattelutoiminnolle tiedon suutö, mihin suuntaan kulkea. Suunnitellessamme, laatiessamme strategioita ja järkeillessämme käytämme hyväksemme elinaikanamme keräämäämme ja tallentamaamme tietoa. Esimerkkinä teoksessa on töistä irtisanoutuminen. Kun tällaisen päätöksen aika tulee, vastassamme on kokonainen tulva entisiä kokemuksia ja tulevaisuuden ennusteita, jotka nousevat mieleemme. Näissä kaikissa kokemuksissa on tunnesisältö. Onnistumisen muistot tai uuden työn etsimisen aiheuttama turhautuneisuus herättävät muistoihin liittyvät vaistonvaraiset tunteet. Damasion mukaan kokemusten merkitseminen tunnearvoilla varmistaa sen, että edistämme ennen kaikkea ruumiillista eloonjäämistämme. Ominaisuudet, jotka ovat meille kehomme reaktioiden mukaan hyväksi tai pahaksi, pystytään muistamaan ja niistä tulee tulosten ennustamisen perusta. Järkeilystrategiamme edistää eloonjäämistämme. Ilman yksilöiden tervettä tunnekehitystä ihmiset eivät sosiaalistuisi riittävästi, ja yhteisön arvot, säännöt ja viisaus häviäisivät. (Hannaford 2002, 39-40, 41-42.)

Elizabeth deBeauport on sanonut sen ytimekkäästi: opetusponnisteluistamme puuttuvat tuntevat aivot. Mielen ja kehon kokonaisuus oppii, kun se kokee ympäröivän maailman oikeassa yhteydessään, suhteessa kaikkeen muuhun, ja kun tunteemme välittävät tämän yhteyden. Oppijan täytyy sitoutua asiaan tunteillaan oppiakseen, ajatellakseen ja luodakseen uutta. Muutoin opetus on vain älyllistä voimistelua. Oppilaat, joiden oppimismotivaation on hyvä ja jotka ovat jo tunteillaan sitoutuneet, oppivat, koska he rakastavat oppimista. Toiset ovat oivaltaneet, että koulutus on tärkeää henkilökohtaiselle onnistumiselle ja sosiaaliselle menestykselle ja heillä on siksi jonkinasteinen tunne- ja eloonjäämissitoumus oppimiseen. Ne joilla ei ole tunnesitoutumusta nykyiseen opetussuunnitelmaan ja jotka eivät osaa arvostaa sen sovelluksia omassa elämässän, epäonnistuvat koulussa surkeasti. Koulutuksesta tulisi tehokkaampaa, jos kodeista ja koululuokista tulisi oppimisyhteisöjä, jotka käyttäisivät aktiivisesti tunteita ja sosiaalisia suhteita tiedon hankintaan. Hannaford kirjoittaa, että Sosiaalinen ja perheen sisäisen sitoutumisen luoma huolenpidon tai suojelun vaisto, joka takaa sosiaalisen elossapysymisen, ankkuroituu limbisen järjestelmän tunnekehitykseen. (Hannaford 2002, 44-45.)

Hannafordin (2002, 47) mukaan suoraan eloonjäämiseen ja pelkoon liittyvien tunteiden ilmaisusta saattaa tulla räjähdysmäinen reaktio, joka keskiyttyy sympaattiseen hermostoon ja aivorunkoon. Tätä reaktiivista tunnetta on pelätty aikuisissa, koska se johtaa usein väkivaltaan. Juuri väkivallan pelon vuoksi lapsia usein estetään ilmaisemasta voimakkaita tunteita, silloinkin kun he ovat vasta oppimassa löytämään niitä. Kun ihmisiä rohkaistaan ilmaisemaan tunteensa, myös vihansa ja surunsa, osoitamme kunnioitusta heidän tunteilleen. Toisaalta, jos ihmisen ei anneta ilmaista tunteitaan, hän saattaa epäillä omaa arvoaan. Tukahdutettujen tunteiden yhteydet tietoisuuteen häviävät, ja ihminen yhdistää ne eloonjäämiseen ja myöhemminkin tunne yhdistyy pelkoon ja itse-epäilykseen. Kun ihminen ilmaisee tukahdetut tunteensa, ne tulevat usein esiin väkivaltaisena ja räjähtävänä purkaisuna.

Fyysinen aistitietoisuus ja tunteiden välinen yhteys synnyttää muistomme: äänet, värit, hajut, maut, tunteet (Hannaford 2002, 49).

Mielikuvitus on tietoa tärkeämpää, sillä siinä missä tieto kertoo kaikesta siitä, mitä on, mielikuvitus näyttää tien kaikkeen siihen, mitä tulee. - Albert Einstein

Ihmisen varhaisvuosien aikana leikki on lähes elämän synonyymi. Sitä tärkeämpää on vain, että saa joltakulta ravintoa, suojaa ja rakkautta. Leikki on fyysisen, älyllisen, sosiaalisen ja emotionaalisen kasvun perusainesosa. - Ashley Montague

Lisälukemista esim.

Damasio, Antonio: Descartesin virhe: Emootio, järki ja ihmisen aivot. (Descartes’ error, 1994.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2001. ISBN 952-5202-49-6.

Damasio, Antonio: Spinozaa etsimässä: Ilo, suru ja tuntevat aivot. (Looking for Spinoza: Joy, sorrow and the feeling brain.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2003. ISBN 952-5202-69-0.

Damasio, Antonio: Tapahtumisen tunne: Miten tietoisuus syntyy. (The feeling of what happens, 1999.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2000. ISBN 952-5202-41-0.
Review of The Feeling of What Happens: Body, Emotion and the Making of Consciousness. Antonio Damasio. Heinemann: London, 1999. ISBN: 0 439 00773 0.

5 Yhteyksien luominen

Aina kun yritämme ottaa erilleen minkä tahansa asian, huomaamme, että se liittyy kaikkeen muuhun koko maailmankaikkeudessa. - John Muir

Hannaford (2002, 59-60) kirjoittaa, että kun aistielämys tulee sisään järjestelmään, se kulkee aivorungon ja retikulaarin aktivointijärjestelmän kautta talamukseen, joka sijaitsee limbisessä järjestelmässä. Kakki reitit aistihermojen päätteistä myöhäisaivokuoreen hajuaistimuksia lukuun ottamatta kulkevat talamuksen kautta. Talamus valvoo aistimuksia ja lisää niiden informaatioon tunne-elementin, mutta sen lisäksi sillä on myös suorat yhteydet jokaiseen myöhäisaivokuoren osaan: tätä talamuksen ja myöhäisaivokuoren välistä, molempiin suuntiin toimivaa, yhteyttä kutsutaan talamocortikaaliseksi järjestelmäksi.

Tiedosta merkitykseen -otsikon alla Hannaford (2002, 71-72) aloittaa, että kaiken oppimisen tulisi perimmiltään luoda merkityksiä elämäämme. Oikea tietämys syntyy, kun aistimme ympäristömme runsaat virikkeet ja yhdistämme palaset omalla ainutlaatuisella tavallamme muodostaaksemme kuvan maailmasta. Kuvasta tulee oma todellisuutemme. Jokainen uusi elämys lisätään siihen, jokainen uusi elämys järjestää sen uudelleen ja laajentaa sitä. Oman todellisuutemme pohjalta pystymme tekemään päätöksiä ja ryhtymään toimiin, jotka tutkivat, koettelevat ja ankkuroivat uskomuksemme ja käsityksemme. Taidot näkyvät fyysisinä reaktioina, jotka kertovat tiedon hankinnasta. Ajattelu on pohjinmiltaan taito, joka on riipuvainen ruumiin ja mielen kokonaisuudesta.

Kieli... on ajattelun lähde. Kun lapsi oppii kielen, hän saa kyvyn järjestää käsityksensä ja muistonsa uudella tavalla. Hän pystyy pohtimaan ympäröivän maailman esineitä ja asioita entistä moninaisemmin. Hän saa kyvyn tehdä päätelmiä ja vetää johtopäätöksiä havainnoistaan eli ajattelukyvyn siemenen. - Alexander Luria

Todellinen oppiminen, joka jättää oppijan mieleen merkityksellisiä yhteyksiä, ei ole valmista ennen kuin jotakin on tuotettu sen perusteella, ennen kuin jonkinlainen fyysinen ja henkilökohtainen ajatuksen ilmaisu on syntynyt. Oppiminen ei ole siis vain päästä kiinni. (Hannaford 2002 72.)

Teskti on referaatti kirjasta Carla Hannaford: Viisaat liikkeet -aivojumpalla apua oppimiseen.

Työsopimus ja työsopimuksen irtisanominen

2011-09-09T18:27:00.000+03:00

Talouselämän pieniä totuuksia.

Kuvan lähde: Talouselämä. Sarjakuva: Pomo ja Virtanen.

Työsopimuksen irtisanominen

Työsopimus (PDF)

Työsopimus (Työsuojeluhallinto)
Työsopimus (Wikipedia)
Työsopimus (Suomen Yrittäjät ry)

The Brain Gym and Brain Gym Exercises

2011-08-21T20:30:00.000+03:00

The Brain Gym's founder is educator Paul Dennison (source: Wikipedia). The Brain Gym: the official web pages

*The brain gym circles Source: http://www.eduk.org.za/

About Edu-K and Brain Gym

Kinésiologue 82 http://www.kinesiologue82.com/content/view/22/32/

Brain Gym: Simple Activities for Whole Brain Learning

Making the Brain Body Connection: A Playful Guide to Releasing Mental, Physical & Emotional Blocks to Success

By Kenneth Beare, About.com Guide Brain Gym® Exercises

Brain Gym The theory (PDF)

Free Brain Gym Exercises: 10 Brain training exercises to boost learning

Brain Gym Exercises
...to help you relax before giving a speech...

Whole Brain Teaching

Aivojumppa poistaa oppimisen esteitä

Aivojumppaharjoituksissa on kolme liikeryhmää: keskilinjan liikkeet, energiaharjoitukset ja pidentävät liikkeet. Keskilinjan liikkeet auttavat käyttämään kehon oikeaa ja vasenta puolta samanaikaisesti, energiaharjoitukset tukeutuvat kehon akupisteisiin ja pidentävät liikkeet auttavat lihasta palautumaan perustilaan.

– Ennen jumppaa on tärkeää juoda vettä. Vesi tehostaa sähköistä ja kemiallista toimintaa aivoissa ja muualla keskushermostossa, Sirpa Inkilä muistuttaa. (Lähde: Aivojumppa poistaa oppimisen esteitä.)

Suomessa pioneerityötä aivojumppakouluttajana tekevä liikuntatieteiden maisteri Sirpa Inkilä.
Suomen kinesiologiayhdistys

Sivistys.net

Aivojumpan VIRE-ohjelma tutuksi

Kirjallisuutta suomeksi:

Paul E. Dennison, P.E., Dennison G.E. (2001): Aivojumppaopas. Suomen kinesiologiayhdistys.

Hannaford, G. (2001): Viisaat liikkeet - aivojumpalla apua oppimiseen. Kehityvammaliitto.

Laatukäsikirja Quality Handbook

2011-06-19T13:57:00.000+03:00

Academic Quality Handbook (University of Aberdeen)

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011–2017

Vaasan yliopisto. Laatuohjelma.

Dokumentointivaatimukset

Quality Handbook (US Department of Agriculture)

Quality Handbook (University of Southampton)

Quality Manual for Online Courses (University of Helsinki: University of Kuopio; University of Lappeenranta etc. )

Laatutieto.fi

Sosiaalinen media opetuskäytössä: Twitter

2011-06-15T10:22:00.000+03:00

Aloitan tämän postauksen linkillä, joka on otsikoitu: Sosiaalinen media ammatillisessa opetuksessa / Kevät 2011 Se johdattaa oppimistehtäviin. Oppimistehtävät soveltuvat muillekin kuin opiskelijoille. Esimerkiksi oppimispäiväkirjaa voi hyödyntää vaikkapa silloin kun vaihtaa työpaikkaa. Kirjoittaminen auttaa usein jäsentämään asioita ja parhaimmillaan oivaltamaan uusia. Katso myös keräämäni englanninkieliset linkit: Teaching with Twitter: Teaching and Learning with Twitter

Otsikko: Älä viittaa, tweettaa: mikrobloggaus luennolla osallistaa opiskelijoita, kuulostaa suorastaan anarkistiselta. Vielä kun se löytyy Signaalin sivustolta.

Timo Nevalainen: Verkko-opetuksen ja sosiaalisen median mahdollisuudet

Itse olen kiinnostunut, nykyisestä työstäni johtuen erityisesti aihepiiristä, jota käsitellään tässä: SMAOPE: Sosiaalinen media ammatillisessa opetuksessa 2009-2010

Tarkkaamossa on vinkkejä sosiaalisen median käytöstä. Sieltä löytyy mm. Twitter-opas vasta-alkajalle ja asiaa Opetuksen avoimesta suunnittelusta. Mikrokirjan ovat toimittaneet Juhana Kokkonen & Jussi Linkola.

Mikä on Twitter?

Johdatus Twitterin käyttöön

Otavan Opisto: Oppiminen ja opetus mukautuu oppijaan, miten käy opettajan ja koulun?

Sosiaalinen media opetuksessa-blogi

Anne Rongas kirjoittaa Opeblogissa otsikolla: Menipä pitkään tajuta Twitterin oivallisuus

Outi Lammi vastaavasti toteaa Tuolin ja näppäimistön välissä-blogissaan, että Twitter vaatii lukutaitoa. Lammi siteeraa kirjoituksessaan Howard Rheingoldia, joka on sanonut, että medialukutaito on "…taito suodattaa ja arvioida vastaanotettua informaatiota", tarkemmin, jatkaa Lammi, Twitter-lukutaito, ratkaisee miten hyödylliseksi välineen kokee."

Miten mikroblogeja voi hyödyntää opetuksessa ja oppimisessa?
Mari Koo: Kuluttajat, yritykset ja verkkokeskustelut -tilaisuuden pohdintaa

Oppimisympäristöt

Twitterin hyödyntäminen opetuksessa

Mikroblogit

Nurmi Heli Tulevaisuus haastoi oppimisen

Harto Pönkä: Lehmätkin lentäis-blogi: mikroblogit

Tvt opetuksessa – opas päättäjille, kevät 2007

Vinkkiverkko

Minna Takala: Twitter kapina HighEdWeb konferenssissa ...

Miten Twitteriä voisi käyttää opetuksessa?

Oppilaan identiteetin kehittyminen peruskouluopetuksen yhteydessä
Road Show: Avoimesti, yhteisöllisesti oppimista.

Sanna Brauer

Opin ovi mikroblogit opetuksessa ja ohjauksessa

View more presentations from Sanna Brauer

Twitter opiskelu- ja opetustoiminnassa

View more presentations from Miikka Salavuo

Merja O’Rourke (2010):SOSIAALISEN MEDIAN VÄLINEET MAISEMASUUNNITTELUN OPETUKSESSA
Verkko-oppimisympäristön suunnittelu opintojaksolle Kansainvälinen ympäristörakentaminen. Oulunseudun ammattikorkeakoulussa tehty opinnäytetyö.

Mitä siis Twitter on?

Yritän tiivistää sen lyhyesti.

Twitter= tiiviisti, harkitusti.
Revolveripuhetta.

Hyvä twiitti on huolellisesti mietitty hissipuhe. Mainio mahdollisuus myydä ajatus tai oivallus tiiviissä ja harkitussa paketissa.