Perheyrittäjyys - Family Business

Julkaisuja, osa III 2026

2026-10-01T07:21:00.000+03:00

Kuvat Margit Mannila

Julkaisuja osa III:ssä ovat kirjoitukset, jotka ovat julkaistu aikavälillä 1.7.2025-30.9.2026 sekä osan II 1.4.2026-30.6.2026 ja osan I 1.1.2026-31.3.2026 julkaisut.

EU:n tekoälyasetuksesta (9/2026).
Kenelle opinnäytetyöllä tuotetaan lisätietoa? (4/2026).
Opettajan tekijänoikeudet. (9/2026).
Opinnäytetyön pituus, määrä vai osaamisen kehittäminen? (3/2026).
Työhyvinvoinnin merkitys. (3/2026).
Mannila, M. (2026). Yrittäjäksi ja osaksi yhteiskuntaa – yrittäjyys maahanmuuttajien integraation välineenä? s. 30-36. Teoksessa CSS-Tutkimusfoorumi 2026 Forsell, Marko; Pekola, Marjo; Siniluoto, Lauri Toim. (2026). Centria, Tutkimuksia 13. Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026041527640 (4/2026).

EU:n tekoälyasetuksesta

2026-09-30T13:09:42.082+03:00

EU:n tekoälyasetuksesta

30 syys 2026 kategoria: 2026, TKI, Verkkolehti, Yrittäjyys ja kasvu (V)

pysyvä osoite (urn): https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20260930130030

Lataa PDF tästä

Yle (2.8.2026) uutisoi, että tekoälyllä tuotettu sisältö on tullut merkita 2.8.2026 alkaen, kun EU:n tekoälyyn liittyvät avoimuusvelvoitteet tulivat voimaan. Ekuri (2025) käsitteli aihetta blogissaan työnantajavelvoitteiden näkökulmasta. Hän listasi viisi seikkaa, jotka työnantajan tulisi asiaan liittyen ottaa huomioon. Nämä asiat ovat, että yrityksessä tulee varmistaa henkilöstön tekoälylukutaito ja koulutuksen jatkuvuus, toiseksi yrityksessä tulee tunnistaa tekoälyn käyttökohteet HR-prosesseissa. Kolmanneksi arvioidaan tekoälyn riskiluokitus ja siihen liittyvät oikeudelliset velvoitteet. Neljäntenä laaditaan valvonta-, dokumentointi- ja riskienhallintaprosessit, jotka vastaavat asetuksen vaatimuksia ja viidentenä käydään tarvittava vuoropuhelu henkilöstön kanssa.

Tähän asiaan keskeisesti liittyvä Euroopan unionin (EU) tekoälyasetus tuli voimaan jo elokuussa vuonna 2024. Tämän asetuksen tavoitteena on saattaa voimaan yhteinen oikeudellinen kehys EU:n alueella tekoälyyn liittyvälle kehittämiselle, uusien tekoälytuotteiden markkinoille saattamiselle, käyttöönotolle sekä käytölle. Tätä asetusta ei sovelleta yksityiseen käyttöön, sotilaskäyttöön eikä pelkästään tieteellistä tutkimusta varten kehitetyissä tekoälyjärjestelmissä ja malleissa. Tässä kohdassa yksityinen käyttö tarkoittaa tilannetta, jossa järjestelmää ei tuoda markkinoille.

OECD:n (2024, s. 6) määritelmän mukaan tekoälyjärjestelmä on konepohjainen järjestelmä, joka nimenomaisten tai implisiittisten tavoitteiden saavuttamiseksi päättelee saamastaan syötteestä, millaisia tulosteita, kuten esimerkiksi ennusteita, sisältöä, suosituksia tai päätöksiä se tuottaa. Tuotetut tulosteet voivat vaikuttaa fyysisiin tai virtuaalisiin ympäristöihin. Tekoälyjärjestelmät eroavat toisistaan siinä, millainen niiden autonomia ja käyttöönoton jälkeinen mukautumiskyvykkyys on. Keskeistä on juuri niiden oppimiskyky ja kehittyminen ilman ihmisen vaikutusta.

Esimerkiksi Manninen (2024, s. 38) käyttää kirjoituksessaan tätä OECD:n laatimaa määritelmää. Manninen puhuu tekoälyjärjestelmästä, joka on konepohjainen järjestelmä ja joka on suunniteltu toimimaan käyttöönoton jälkeen erilaisilla autonomian tasoilla. Näillä järjestelmillä on päättelykykyä, jonka taustalla ovat koneoppimisen menetelmät, joissa järjestelmät oppivat tai joita käytännössä opetetaan aktiivisesti tietyn datan avulla. Tekoälyjärjestelmät voivat siis oppia, tehdä johtopäätöksiä ja mallintaa.

Työ-ja elinkeinoministeriön (i.a.) sivustolla on koottu varsin kattava tietopaketti aiheeseen liittyen. Sieltä löytyvät linkit niin Tekoälyasetukseen: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689 (tekoälysäädös) kuin Euroopan komission sivuun EU:n tekoälyasetuksesta.

Sääntely tulee aina kehityksen jäljessä

Sääntely tulee aina kehitykseen nähden jäljessä. Näin on myös tekoälyasetuksen kanssa. Tekoälyn ja tekoälyjärjestelmien kehityksessä ei ole kysymys yhteiskunnalliselta eikä inhimillisestä näkökulmasta tarkasteltuna yhdentekevästä asiasta. Lähteenmäki (2024, s. 41) huomauttaa, että koulutuksen on oltava portinvartijana, joka päättää tekoälyn käytön perustavanlaatuiset linjaukset opetuksessa ja oppimisessa. Kysymys on siitä, miten me annamme teknologian vaikuttaa meihin ja maailmamme. Kehitys on niin nopeaa, että mikään sääntely ei riitä eikä pysy kehitysvauhdissa mukana. Koulutus on aina väistämättä kiinnittynyt siihen historiallis-yhteiskunnalliseen kontekstiin, jossa sitä toteutetaan, kuten Lähteenmäki (2024, s. 42) toteaa. Koulutuksessa muodostuvat työelämässä tarvittavat kriittiset, tiedot, taidot ja valmiudet. Koulutuksen tulee olla avoin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Tekoäly muuttaa maailman tavalla, jota alamme ehkä vasta hieman ymmärtää.

Opetushallituksen (OPH, i.a.) sivuston mukaan tekoälyä koskevat kansainväliset eettiset periaatteet perustuvat yleisesti hyväksyttyihin arvoihin. Näitä ovat turvallisuus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, läpinäkyvyys ja ihmiskeskeisyys. Suuntaviivat löytyvät näistä periaatteista, joiden avulla eri tahot voivat kehittää omia käytäntöjään. OPH:n mukaan opetukseen ja tekoälyyn liittyvässä eettisessä keskustelussa on kolme toimijaa, joiden näkökulmaa tulee tarkastella. Nämä ovat koulutuksen järjestäjä, opettaja ja oppija.

Huomio kiinnittyy OPH:n (i.a.) linjauksessa siihen, että siinä korostetaan erityisesti koulutuksen järjestäjien vastuuta hankkia luotettavien tekoälyjärjestelmiä, kehittää niitä luotettavasti ja valvoa käyttöönottoa sekä antaa koulutusta tekoälyn käyttöön ja seurantaan. Huolta herättää se, että tekoälyn vaikutusta tiedon luotettavuuteen ja oppijan kykyyn omaksua opiskeltavaa ainesta eikä opettajan lisääntyneeseen työkuormaan ja tekoälyn käytöstä johtuvaan työhyvinvointiin liittyvään vaikutukseen kiinnitetä mitään huomiota. Ainoastaan sosioemotionaalinen hyvinvointi, joka Martikaisen ja Oikarisen (2021, s. 147) mukaan on sosioemotionaalisesta kompetenssista seuraavaa positiivista kehitystä, potentiaalin toteutumista ja osallisuutta, mainitaan kohdassa 3., joka on otsikoitu: Kestävyys ja suhteellisuus. Tässäkin, kun katsoo, mitä opettajan näkökulmasta kirjoitetaan siitä, kuinka opetushenkilöstöllä on mahdollisuus seurata ja antaa palautetta opetuksen järjestäjälle sovelluksien ekologisen kestävyyden vaikutuksiin ja käyttäjien hyvinvointiin liittyen. Mitään muuta asiasta ei todeta.

Tekoälyjärjestelmien valvonta ja riskiluokat

Hallituksen esityksessä (HE 26/2025, s. 98–99) esitetään säädettäväksi kansallinen laki tekoälyjärjestelmien valvonnasta. Tavoite on, että ehdotettua lakia sovellettaisiin tekoälyasetusta täydentävästi. Samassa yhteydessä todetaan markkinavalvontaviranomaisen roolit sekä (emt., s. 100) tietosuojavaltuutetun rooli suuririskisten tekoälyjärjestelmien valvonnasta.

Tekoälyjärjestelmät jaetaan asetuksen nojalla neljään riskiluokkaan. Esimerkiksi TIEKE eli Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. (TIEKE, i.a.) tiivistää näitä riskiluokkia seuraavasti:

Kielletty riski. Jos järjestelmä voi loukata ihmisarvoa tai perusoikeuksia, sen käyttöä ei sallita EU:n alueella. Tällaisia asioita ovat mm. reaaliaikainen biometrinen tunnistaminen, välttämättömien julkisten etuuksien ja palvelujen myöntäminen ja peruuttaminen, koulutukseen sisään ottaminen. Työsuorituksen arvioimista sisältävien järjestelmien käyttö kielletään.
Suuri riski Mikäli järjestelmä voi vaikuttaa merkittävästi turvallisuuteen, terveyteen ja perusoikeuksiin, on se suuririskinen järjestelmä. Tällaisia ovat esimerkiksi lainvalvonnassa käytettävät tekoälyratkaisut, kriittisen infrastruktuurin hallintaan liittyvät järjestelmät. Näille asetetaan tiukennettuja vaatimuksia.
Matala riski. Matalan riskin järjestelmät saattavat aiheuttaa sekaannusta, mutta eivät haittoja. Toisin sanoen henkilö ei välttämättä huomaa olevansa tekemisissä tekoälyn kanssa. Syväväärennökset, chatbotit ym. kuuluvat tähän kategoriaan. Käyttäjälle tulee näissä tapauksissa ilmoittaa tekoälyn käytöstä.
Minimaalinen riski. Minimaaliseen riskiluokkaan kuuluvat järjestelmät eivät lähtökohtaisesti aiheuta riskejä tai niiden vaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Näihin lukeutuvat esimerkiksi sähköpostisuodattimet ja tekoälypohjaiset viihdesovellukset. TIEKE:n materiaalissa todetaan, että näiden sääntely perustuu vapaaehtoisiin.

Myös Teknologiateollisuuden (i.a.) sivustolla käsitellään tekoälyasetusta. Siellä käsitellään edellä mainittuja riskiluokkia, ja esitys on hieman perusteellisempi kuin TIEKE:n tekemä paperi. Erityisesti siellä keskitytään suuririskisten tekoälyjärjestelmän tarjoajien näkökulmiin. Sivustolla on mainita myös sakoista, jotka rikkomuksista tällä osa-alueella seuraavat. Seuraamukset ovat varsin merkittäviä, mikäli rikotaan käytäntöjä ja vaatimuksia

Kiellettyjen käytäntöjen rikkominen: Sakko enintään 35 miljoonaa euroa tai 7 % liikevaihdosta.
Yleiskäyttöisten tekoälymallien ja asetuksen muiden vaatimusten rikkominen: Sakko enintään 15 miljoonaa euroa tai 3 % liikevaihdosta.
Virheellisten tietojen toimittaminen viranomaisille: Sakko enintään 7,5 miljoonaa euroa tai 1,5 % liikevaihdosta

Tekoälyasetuksen merkitys yrityksen arjessa tulisi kyetä ottamaan huomioon siten, että sen merkitys yrityksen työtehtävien näkökulmasta on avattu riittävällä tarkkuudella. lisäksi jokaisen yrityksen työntekijän tulisi tietää, mitä se hänen työtehtävänsä kannalta tarkoittaa.

Lopuksi

Koska tekoälyasetuksessa ei ole määritelty liikevaihtoon tai työntekijämäärään sidottua alarajaa, koskee tämä kaikenkokoisia yrityksiä täydessä laajuudessaan. Suuret pörssiyhtiöt, keskisuuret yritykset ja yksinyrittäjät ovat samalla viivalla.

Traficomin (i.a.) sivuilla huomautetaan, että tekoälyn käytöstä tulee ilmoittaa pääsääntöisesti aina. Paitsi, jos tekoälyä on käytetty esim. olemassa olevan sisällön tavanomaiseen muokkaamiseen. Tällainen muokkaus tarkoittaa kielen, luettavuuden, laadun tai teknisen esitystavan parantamista niin, että sen sisältöön ei tuoda uutta tietoa tai sen merkitystä ei muuteta.

Margit Mannila
lehtori, KTT
SEAMK

Margit Mannila on lehtori ja KTT SEAMKissa, joka innostuu erityisesti yrittäjyydestä ja ympäristöoikeudesta. Mannilan intohimona on uusien asioiden oppiminen ja hän jäsentää asioita mielellään kirjoittamalla.

Lähteet

Ekuri, K. (2025). EU:n tekoälyasetus tuo velvoitteita työnantajalle. https://www.edelle.fi/nakemykset/blogi/eun-tekoalyasetus-tuo-velvoitteita-tyonantajille/

European Commission. (i.a.) AI Act. https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/regulatory-framework-ai

HE46/2025. Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2025/46

Manninen, S. (2024). EU:n tekoälyasetus tuli voimaan – raamit tekoälyn käyttöön ja kehittämiseen. Signum, 57(3), 38–41. https://doi.org/10.25033/sig.148546

Martikainen, S.-J. & Oikarinen, T. (2021). Lapsista näkee, että me tehdään tämä hyvin: Sosioemotionaalisen hyvinvoinnin toimintakulttuuri päiväkodissa. Journal of Early Childhood Education Research 10(3), 147–181. https://journal.fi/jecer/article/view/114174

OECD. (2024). Explanatory memorandum on the updated OECD definition of an AI system (OECD Artificial Intelligence Papers No. 8). OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/623da898-en.

Opetushallitus (OPH). (i.a.). Tekoäly ja etiikka käytännössä. https://www.oph.fi/fi/teemat-ja-kehittaminen/tekoaly-ja-etiikka-kaytannossa

Lähdesmäki, S. (2024). Eettinen perusta tekoälyn hyödyntämiseen koulutuksessa. Kasvatus & Aika, 18(1), 41–49. https://doi.org/10.33350/ka.142410

Teknologiateollisuus. (i.a.). Tekoälyasetus. https://teknologiateollisuus.fi/jasenille/palvelut/kasvupalvelut/digitalisaatio-ja-tekoaly/tekoalyasetus/

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689 tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä (tekoälysäädös). (2024). EUR-Lex. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32024R1689

TIEKE. (i.a.). EU:n tekoälysäädös (AI Act) ja sen riskiluokittelu. AI-Act-ja-riskiluokittelu.pdf

Traficom. (i.a.). Milloin tekoälyn käytöstä pitää kertoa? Liikenne- ja viestintävirasto. https://traficom.fi/fi/tekoalyn-saantely/milloin-tekoalyn-kaytosta-pitaa-kertoa

Työ- ja elinkeinoministeriö. (i.a). EU:n tekoälyasetuksen kansallinen toimeenpano. https://tem.fi/tekoalyasetus

Yle. (2.8.2026). EU:n uudet tekoälysäännöt astuvat voimaan. https://yle.fi/a/74-20239003

Opettajan tekijänoikeudet

2026-09-24T11:59:15.269+03:00

Opettajan tekijänoikeudet

24 syys 2026 kategoria: 2026, TKI, Verkkolehti, Yrittäjyys ja kasvu (V)

pysyvä osoite (urn): https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20260924128501

Lataa PDF tästä

Välillä törmää keskusteluun opettajan tekijänoikeuksista. Nykyisin näyttää olevan vallalla jostain syystä sellainen käsitys, että opettajan tekemä materiaali olisi suoraan työnantajalle kuuluvaa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tekijänoikeuslain (404/1961) 1 §:n 1 momentin nojalla, [sillä] joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen thai selitettävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla. Edelleen saman pykälän toisen momentin mukaan myös karttaa sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista tai plastillisesti muotoiltua teosta sekä tietokoneohjelmaa pidetään kirjallisena teoksena.

Tekijänoikeus kuuluu tekijälle

Opettajan tehtäviin kuuluu opettaminen ja hän käyttää oppituntiensa valmisteluun yleensä tekijänoikeudenalaista materiaalia ja nimenomaisesti opetustoimintaa ja tieteellistä tutkimusta varten saa julkistetun teoksen saattaa yleisön saataviin ja siitä saa valmistaa kappaleita sopimuslisenssin nojalla, säädetään tekijänoikeuslain 14 §:ssä 1 momentissa. Edelleen se ei kuitenkaan koske valokopioimalla tai vastaavin menetelmin valmistettuja kappaleita. Samassa momentissa rajataan radiossa ja televisiossa lähettäminen pois: ”muulla tavalla kuin radiossa tai televisiossa lähettämällä siten kuin 26 §:ssä säädetään.” Esimerkiksi OAJ:n (i.a.) sivustolla todetaan, että vaikka opettajalle on varattu työaikaa oppimateriaalien valmistamiseen ei tarkoita sitä, että tekijänoikeus syntyisi laista poiketen jollekin muulle kuin materiaalin tekijälle.

Vuonna 2021 Kuntatyönantajien (KT) verkkosivustolla julkaistun uutisen mukaan normaalikäyttösäännön mukaan työantajalla on oikeus käyttää työ- tai virkasuhteessa luotuja teoksia, jotka ovat syntyneet yleisen työnkäyttövelvoitteen vuoksi. Tekijänoikeuden omistuksen siirtäminen kuitenkin edellyttää sopimista, vaikkakin työnantaja voi ilman sopimistakin edellyttää tiettyä oppimateriaalien yhteiskäyttöä koulutusyhteisössä. Katsotaan, että lähtökohtaisesti opettajalla on velvollisuus antaa oppimateriaalejansa muiden opettajien käyttöön normaalissa toiminnassa.

Normaalikäyttöoikeus syntyy (KT, 2021) työ- tai virkasuhteen perusteella eikä siihen tarvita erillistä sopimista. Sen sijaan, jos oppimateriaali muokataan tai sitä jaetaan koulutuksen järjestäjän ulkopuolelle, tarvitaan erillinen sopimus.

Weckman, ym. (2021) Tieteentekijät -sivustolla olevassa kirjoituksessaan toteavat, että tutkijan tai opettajan tekemän opetusmateriaalin tekijänoikeudet kuuluvat kokonaisuudessaan työntekijälle ja työnantajan käyttöoikeus tuotettuihin materiaaleihin edellyttää aina sopimista. Yliopistoissa tekijänoikeuksien siirrosta opetus- ja tutkimustehtävissä toimivien osalta on sovittava aina nimenomaisesti. Edelleen niissä tilanteissa, joissa työnantaja väittää omistavansa tekijänoikeuksia, tulee pystyä näyttämään tekijänoikeuksiensiirtosopimus, jolla työntekijä on siirtänyt oikeutensa työantajalle. Kirjoittajat alleviivaavat, että tekijänoikeuden siirrosta on aina sovittava nimenomaisesti kohtuullista korvausta vastaan. Lähtökohtaisesti opettajan perustehtävä ei ole valmistaa opetusmateriaalia muiden tarpeisiin, vaikka se nykyisin on teknisesti mahdollista. Työnantajan oikeus käyttää opetusmateriaalia ei synny pelkästään työsuhteen perusteella.

Weckman, ym. (2021) huomauttavat, että työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa työsuhteen olennaisia ehtoja, kuten edellyttää oikeuksien luovutusta koskevan sopimuksen allekirjoittamista. Oikeudensiirtosopimuksen allekirjoittamisesta kieltäytymisestä ei voida rangaista työntekijää esimerkiksi varoituksella tai työsuhteen päättämisellä.

Moraaliset oikeudet eivät siirry

Tekijänoikeus voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain, joskin OAJ:n sivulla todetaan, että kaikkien oikeuksien luovuttaminen ei opetusalalla ole yleensä tarkoituksenmukaista, vaan tavallisesti oikeuksia pilkotaan osiin ja vain osa niistä luovutetaan, mikäli tällaiseen sopimukseen jostakin syystä mennään. Kuinka selvää sitten on se, että luovutuksensaajalla ei kuitenkaan ole oikeutta luovuttaa saamaansa oikeutta edelleen tai muuttaa teosta, ellei siitä ole nimenomaisesti sovittu. Tekijänoikeuslain (404/1961) 3 luvussa tarkastellaan tekijänoikeuden siirtymisiä.

Kun tekijänoikeuksiin liittyviä kohtuuttomia sopimusehtoja tarkastellaan tekijänoikeuslain (404/1961) 29 §:n 2. momentin nojalla, kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, teoksen käyttötapa ja käytön määrä. Lisäksi huomioon otettavaksi tulee kaupallinen arvo ja korvauksen määräytymistapa sekä tekijän luova panostus teokseen kokonaisuutena. Myös sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet ja muut seikat huomioidaan tässä kohdassa.

Tekijänoikeuslain (404/1961) 29 § 5 momentin mukaan, työsopimuksessa sovitun tekijänoikeuden luovutuksen kohtuuttoman ehdon sovittelussa säädetään työsopimuslain (55/2001) 10 luvun 2 §:ssä, jossa todetaan, että jos työsopimuksen ehdon soveltaminen olisi hyvän tavan vastaista ti muutoin kohtuutonta ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Edelleen mainitun säädöksen 3 §:ssä säädetään, että vaikka työsopimuksen ehto on työntekijän suojaksi annetun säännöksen vastaisena mitätön, työsopimus on muilta osin voimassa.

Tekijänoikeuslain (404/1961) 1:3 § säädetään tekijän moraalisista oikeuksista. Näihin kuuluu, että tekijä on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Teosta ei saa myöskään muuttaa siten, että se loukkaa kirjallista tai taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta. Teosta ei myöskään saa saattaa yleisön saataviin tekijää loukkaavassa muodossa tai yhteydessä. Tekijä voi luopua moraalisista oikeuksista sitovasti vain, mikäli kysymyksessä on laadultaan ja laajuudeltaan rajattu teoksen käyttäminen.

Yleisesti materiaalin käyttämisestä ja hyödyntämisestä

Opetustyössä käytetään paljon erilaista materiaalia ja erityisesti nykyisin, kun materiaaleja on helposti saatavilla ei välttämättä tule ajatelleeksi sitä, että mitä niistä saa opetuksessa käyttää ja mitä ei. Tarmo Toikkanen (i.a.) on laatinut vuokaavion, joka on hänen sivustollaan Opettajan tekijänoikeus, jonka avulla voi selvittää, materiaalien käytön rajoja. Mainittu sivusto on Toikkasen ja Oksasen (2011) julkaiseman samannimisen teokseen: Opettajan tekijänoikeusopas, liittyvä kokonaisuus.

Materiaalia käytettäessä kannattaa etsiä CC-lisensoitua (Creative Commons) materiaalia. Creative Commons (Creative Commons Suomi) on lisenssi, jonka avulla kerrot, kuinka tekemääsi materiaalia voi jatkohyödyntää.

Lopuksi

Oikeudenhaltija voi sallia tekemänsä aineiston käytön edellä mainitulla CC-lisenssillä. Aineistoa saa tällöin käyttää lisenssiehtojen mukaisesti (ks. esim. Kopiraittila, i.a.). Tekijyys kuuluu kuitenkin aina sille, joka on luonut teoksen. Käytettäessä toisten tekemiä teoksia, niissä tulee mainita tekijän nimi ja lisäksi niissä tulee olla asianmukaiset lähdeviittaukset.

OAJ:n sivustolla olevassa Tikkasen (2021) artikkelissa varoitetaan väljistä ja epämääräisistä sopimuksista. Kirjoituksessa todetaan myös se, että tekijänoikeudet on tarkoituksenmukaista säilyttää myös itsellään. Mikäli opettaja tekee yksinomaisen oikeuksien luovutuksen, hän ei saa hyödyntää itse tekemäänsä materiaalia seuraavassa työpaikassaan. Rinnakkaisen luovutus takaa sen, että hän voi käyttää itse tekemäänsä materiaalia myös jatkossa.

Margit Mannila
lehtori, KTT
SEAMK

Lähteet

Creative Commons (i.a.). Creative Commons Suomi. https://creativecommons.fi/

Kopiraittila. (i.a). Opettajan tekijänoikeus. https://kopiraittila.fi/tekijanoikeustietoa/opettajan-tekijanoikeus/

KT. (29.6.2021). Oppilaitos saa käyttää opettajan oppimateriaalia normaalissa toiminnassaan normaalikäyttösäännön perusteella. https://www.kt.fi/uutiset-ja-tiedotteet/2021/oikeus-oppimateriaaliin-normaalikayttosaanto

OAJ. (i.a.). Opettajan tekijänoikeudet. Haettu 1.9.2026, https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/opettajan-tekijanoikeudet/

Tekijänoikeuslaki 404/1961. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1961/404

Tikkainen, T. (2021). Tunne tekijänoikeutesi – varo väljiä ja epämääräisiä sopimuksia. OAJ. https://www.opettaja.fi/tyossa/tunne-tekijanoikeutesi-varo-valjia-ja-epamaaraisia-sopimuksia/

Toikkanen, T. (i.a.) Opettajan tekijänoikeus. Teoksessa Opettajan opas tekijänoikeuksiin. https://www.opettajantekijanoikeus.fi/aineisto/selvita-kayttooikeutesi-kyselyn-avulla/

Toikkanen, T. & Oksanen, V. (2011). Opettajan tekijänoikeusopas. Finn Lectura.

Työsopimuslaki 55/2001. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2001/55#chp_10__sec_2

Weckman, M., Viitanen, S., Niemelä, T., Aho, K., Hietanen-Tanskanen, I., Laakkonen, K., & Tikkanen, A. (19.1.2021). Opetusmateriaalien tekijänoikeudet kuuluvat tutkijoille ja opettajille. Tieteentekijät. Blogi. https://tieteentekijat.fi/opetusmateriaalien-tekijanoikeudet-kuuluvat-tutkijoille-ja-opettajille/

Pakkaukset ja pakkausjätteet (PPWR) Euroopan unionissa

2026-08-11T15:43:23.466+03:00

Kuvat MM

Pakkaukset ja pakkausjätteet (PPWR) asetus aiheuttaa harmaita hiuksia erityisesti PK-yrittäjille ja syystä.

Asetuksen tarkoitus löytyy EU:n EurLex -sivustolta. Sen mukaan

ASETUKSEN TARKOITUS

Asetuksessa (EU) 2025/40 vahvistetaan pakkausten koko elinkaaren, mukaan lukien tuotanto, käyttö ja jätehuolto, kattavat kestävyys- ja merkintävaatimukset. Sen tavoitteena on

välttää tarpeettomia pakkauksia ja edistää uudelleenkäyttöä, uudelleentäyttöä ja kierrätystä;
yhdenmukaistaa kansallisia toimenpiteitä kaupan esteiden ja kilpailun vääristymisen ehkäisemiseksi;
edistää kiertotalouteen siirtymistä ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.

Valtioneuvoston sivuston mukaan kierrätyksen edistämiseksi edellytetään, että kaikkien pakkausten tulee olla kierrätettäviä viimeistään vuonna 2030. Lisäksi pakkaukset ja jäteastiat pitää lisäksi merkitä viimeistään 3,5 vuoden kuluttua lajittelun helpottamiseksi.

Kuvan lähde KI-SAL (11.8.2026).

ECOBIOn sivustolta kannattaa käydä katsomassa Sillanpään erittäin hyvä tiivistelmä pakkausasetuksesta, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Tukesin sivustolta löytyy otsikolla Pakkaukset ja pakkausjätteet linkkejä mm. säädöksiin.

Lupa- ja valvontavirasto. Tuottajavastuu.

PPWR-ohjeen löydät täältä
Q&A-dokumentin löydät täältä

Lupa- ja valvontaviraston sivustolta löytyvät listaukset myös siitä, mitä tuottajavastuu on eri jäsenvaltioissa.

Maksuista löytyy toistaiseksi erittäin niukasti tietoa. Hinta on kuitenkin minimissään noin 73-75 €/jäsenvaltio. Tämä on melkoinen summa mikro- tai pk-yritykselle, joka tekee esimerkiksi koruja, vaatteita tms. Jotta 75 €uroa saadaan liikevoittoa hintalukoan 5-25 €.n tuotteista, niitä saa myydä aika paljon. Eikä siksi monikaan pysty rekisteröimään jokaiseen 27 EU maahan tähän rekisteriin. Lisäksi yksinyrittäjällä on rajalliset resurssit. Mikäli koko työaika menee byrokratian hoitamiseen, niin millä ajalla tehdään työ.

Muutama tärkeä linkki

Rinki Tuottajayhteisö. Linkki menee sopimuspohjiin. (12.8.2026).

Suomen Pakkaustuottajat OY (12.8.2026).

Pakkaa (12.8.2026).

Lähteet ja lukemisto

EUn pakkaus- ja pakkausjäteasetus pian voimaan. Valtioneuvosto. (11.8.2026).

KI-SAL. Pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR) – mitä se tarkoittaa pakkausalalle?. (11.8.2026).

Lupa- ja valvontavirasto. Tuottajavastuu.

Pakkaukset ja pakkausjäte (PPWR) vuodesta 2026 alkaen. Euroopan unioni. EurLex. (11.8.2026).

Sillanpää, M. (2026). Pakkausasetus: mitä uusi EU-sääntely tarkoittaa pakkauksille ja mitä yrityksen tulee tehdä. ECOBIO (11.8.2026).

Tukes. Pakkaukset ja pakkausjätteet. (11.8.2026).

Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, jonkun linkkaamisen arvoisen sivuston tai huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään. Viestiäsi ei julkaista, jos kiellät sen julkaisemisen.

Edit

12.8.2026 20

Julkaisuja osa II, 2026

2026-06-30T07:38:53.060+03:00

Kuvat Margit Mannila

Tiede ja tutkimus

Julkaisuja osa II:ssä ovat kirjoitukset, jotka ovat julkaistu aikavälillä 1.4.2026-30.6.2026, lisäksi ja osan I 1.1.2026-31.3.2026 julkaisut.

Kenelle opinnäytetyöllä tuotetaan lisätietoa? (4/2026).
Opinnäytetyön pituus, määrä vai osaamisen kehittäminen? (3/2026).
Työhyvinvoinnin merkitys. (3/2026).
Mannila, M. (2026). Yrittäjäksi ja osaksi yhteiskuntaa – yrittäjyys maahanmuuttajien integraation välineenä? s. 30-36. Teoksessa CSS-Tutkimusfoorumi 2026 Forsell, Marko; Pekola, Marjo; Siniluoto, Lauri Toim. (2026). Centria, Tutkimuksia 13. Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026041527640 (4/2026).

Kenelle opinnäytetyöllä tuotetaan lisätietoa?

2026-04-27T14:38:00.003+03:00

Kenelle opinnäytetyöllä tuotetaan lisätietoa?

27 huhti 2026

kategoria: 2026, TKI, Verkkolehti, Yrittäjyys ja kasvu (V)

pysyvä osoite (urn): https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026042734596

Lataa PDF tästä

Opinnäytetyöseminaarin ennakkokysymyksenä oli: Voiko ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ratkaisun tavoitteena olla lisätiedon tuottaminen laajemmalle kohderyhmälle? Tällainen kysymys osoittaa kysyjänsä laajaa ymmärrystä ja ajattelua opinnäytetyön luonteesta.

Lyhyesti sanottuna vastaus on kyllä voi olla. Tämä riippuu täysin siitä, miten opiskelija kykenee tietoa tuottamaan ja opinnäytetyön lähtökohtaisesti mieltämään. Ammattikorkeakouluopinnot.fi -sivustolla (2021) todetaan, että ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt tehdään varsin usein tilaustyönä jollekin organisaatiolle. Usein kyseessä on opiskelijan työharjoittelupaikka, josta opinnäytteelle sopiva aihe löytyy ja opiskelija innostuu aiheesta niin paljon, että päätyy tekemään opinnäytetyön. Käytännössä opinnäytetyön avulla opiskelija osoittaa, että hän kykenee soveltamaan tutkimustietoa kohdeyrityksen ongelmien ratkaisussa.

Näkökulman laajentaminen

Joskus käy niin, että aiheesta innostunut opiskelija alkaa nähdä aiheensa merkityksen myös laajemmassa kontekstissa kuin pelkästään kohdeyrityksen näkökulmasta, johon hän työtään tekee. Koska ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt tehdään usein tilaustyönä jollekin organisaatiolle, saattaa organisaatio Suomen perustuslain 731/1999 (perustuslaki) ja Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999 (julkisuuslaki) nojalla vaatia tulosten salaamista. Tosin liikesalaisuus ei ole tunneasia. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli liikesalaisuuden tunnusmerkistö ei täyty, ei pelkästään toimeksiantajan mielipiteen perusteella opinnäytetyötä voida salata, koska opinnäytteessä on kyse viranomaisen asiakirjasta ja ne ovat lähtökohtaisesti julkisia, kuten Mannila (2021) huomauttaa. Lain henki on se, että liikesalaisuuden piiriin liittyvät asiat voidaan salata. Lisäksi tulevat tietosuojaan liittyvät säännökset.

Jotta opinnäytetyötä ei tarvitse tallentaa käyttörajoitettuun kokoelmaan ja jotta sitä voi hyödyntää oman uran edistämiseen, kannattaa opiskelijan usein tehdä opinnäytetyö esimerkiksi kirjallisuuskatsauksena, jotta sitä ei ole perusteita rajoittaa.

Seuraavaksi muutama esimerkki tällaisista töistä, jotka on tehty nimenomaan kirjallisuuskatsauksena, koska opiskelija on ajatellut aiheen kiinnostavan yleisemmin ja tuottavan lisäarvoa.

Lähtökohtaisesti perehdyttäminen on aiheena varsin kulunut, ellei sitä lähesty tuoreesta tulokulmasta. Perinteinen perehdyttämisopas ei yleensä tuo aiheeseen mitään uutta. Se on toki hyödyllinen ja konkreettinen kohdeyritykselle, mutta opiskelijan osaamisen näkökulmasta lopputulos jää laihaksi.

Ensimmäisenä Bettina Ponsimaan opinnäyte, jossa tekijä lähestyi perehdyttämisen kehittämistä autoalalla. Kohdeorganisaation sijaan tekijä valitsi yleisen tulokulman aiheeseen ja varmisti sillä mahdollisuuden tallentaa työ julkiseen kokoelmaan. Työssä on laaja kattaus oppimisteorioita, joiden avulla tehdään perehdyttämisprosessiin liittyviä kyselylomakkeita ja työntekijän kehittymiseen liittyvää seurantaa. Tekijän mukaan tavoitteena oli kehittää perehdytysprosessia siten, että se sisältää mahdollisuuksia arvioida perehdytysprosessia ja työntekijän kehittymistä kokonaisuutena. Hän huomauttaa, että hyvin hoidetusta perehdytyksestä on hyötyä sekä organisaatiolle että työntekijälle. Koska prosessia on kuvattu yleisellä tasolla, se mahdollistaa mallien hyödyntämisen ja kehittämistoimenpiteiden soveltamisen kaikissa autoalan tehtävissä sekä myös muilla aloilla. Kysely- ja arviointilomakkeet voidaan muokata tilannekohtaisesti erilaisiin työtehtäviin sopiviksi.

Sukupolvenvaihdosta yrityksissä on tutkittu myös paljon. Lopputulemat vahvistavat käsitystä, että kyseessä ei ole helppo prosessi. Miten saada uutta näkökulmaa kuluneeseen ja erityisesti takavuosina suosittuun aiheeseen? Toisena opinnäytetyönä esitellään Antti Rainingon (2024) opinnäytetyö, jossa tekijä tarttui maatalousyrityksen sukupolvenvaihdokseen, joka on hänen mukaansa tunteiden täyteistä niin luopujalle kuin jatkajalle, koska kyseessä on ainutkertainen tilanne molemmille osapuolille. Kuten Raininko (2024) kirjoittaa, on sukupolvenvaihdos luopujan, jatkajan, maatalousyrityksen ja maatalouselinkeinon etu. Siihen liittyy kuitenkin molemmille osapuolille kipupisteitä. Hän jatkaa, että hoitamattomina kipupisteet voivat tulehduttaa osapuolten välit ja heikentää maatalousyrityksen menestymismahdollisuuksia. Tekijä päätyi kohdetilan sijaan selvittämään kirjallisuuskatsauksen avulla maatalousyrityksen kipupisteitä. Tuloksista ilmeni, että kipupisteitä ovat tunteiden käsittelemättömyys, vallan, vastuun ja hiljaisen tiedon siirtyminen, tilan jatkuminen sukupolvelta toiselle, erilaisten näkemyksien yhteensovittaminen sekä ulkopuolisen avun tarve sukupolvenvaihdoskeskustelun käymiseen. Ratkaisuksi Raininko kehitti työkirjan, jonka avulla osapuolet voivat käsitellä omia tunteitaan, arvioida sukupolvenvaihdoksen kohteena olevan tilan yritystoimintaa, miettiä kohteen tulevaisuutta ja pohtia vuorovaikutusta jatkajan kanssa mahdollisen sukupolvenvaihdoksen jälkeen.

Rainiko (2024) jakoi työkirja kahteen osaan, jossa sekä luopujalle että jatkajalle ovat omat kysymykset. Hän muodosti kysymykset tekemänsä kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Lisäksi hän huomioi luopujan ja jatkajan erilaiset lähtökohdat sukupolvenvaihdosprosessissa. Ennen työkirjan julkaisua tekijä testasi maatalousyrityksen sukupolvenvaihdosta suunnittelevilla henkilöillä. Saatujen kommenttien perusteella työkirjaan tehtiin muutoksia. Työkirjan oheen tekijä teki vielä ohjeistuksen, kuinka työkirjaa voi hyödyntää sukupolvenvaihdoskeskustelussa. Työkirjasta tehtiin helppolukuinen ja helposti lähestyttävä opas heille, jotka kokevat vaikeutta käydä sukupolvenvaihdokseen liittyvää keskustelua prosessiin keskeisesti liittyvän, toisen osapuolen kanssa.

Kolmantena opinnäytteenä tässä esitellään Sari Lindströmin (2025) opinnäyte, jossa tekijä lähestyi tiedostamattomien toimintamallien sekä perinteiden vaikutusta yrityskulttuuriin ja muutoskyvykkyyteen. Tekijän tavoitteena oli saada käsitys siitä, miten ”näin meillä on aina tehty” -toimintamalli vaikuttaa yrityksen kehittymiseen. Lisäksi tarkasteltiin tämän ajattelutavan vaikutuksia toiminnan tehokkuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin.

Myös Lindströmin (2025) tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tekijä hyödynsi tutkimuksia erityisesti yrityskulttuurin, tiedostamattomien toimintamallien sekä muutosjohtamisen alueelta. Hänen saamiensa tulosten perusteella voitiin todeta, että tiedostamattomat toimintamallit vaikuttavat merkittävästi yrityksen muutoskykyyn. Vanhentuneet toimintamallit ja tehokkuutta hidastavat rakenteet ovat merkittävä uhka yrityksien kilpailukyvylle. Käytännössä muutoksen onnistuminen edellyttää uusien toimintamallien läpivientiä sekä koko henkilöstön sitouttamista uusiin käytöntöihin. Tekijä havaitsi, että henkilöstön hyvinvointi, osaamisen kehittäminen sekä osallistaminen, jatkuva vuorovaikutus sekä oikea-aikainen viestintä ovat keskeisiä edellytyksiä muutoksen onnistumiselle. Vähäinen ei ole havainto, että esihenkilöiden oma hyvinvointi on olennainen tekijä muutostilanteissa.

Opinnäytetyön tuloksia voi jakaa ja tehdä näkyväksi

Opinnäytetyön aiheesta riippuen hyötyjiä voivat olla, kohdeyrityksen lisäksi, esimerkiksi alueelliset ja kunnalliset päätöksentekijät. Paras paikka saada tieto tällaisille tahoille on lähestyä kuntaa tai aluehallintoa ja pyytää päästä esittämään asia esimerkiksi kunnanvaltuustolle tai sopivalle lautakunnalle, jonka toimialaan kyseinen asia liittyy. Jos aihe liittyy esimerkiksi sosiaalialaan ja nuoriin, voi sopiva kohdejoukko olla nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset, kuten opinto-ohjaajat, sosiaaliohjaajat, opettajat jne. Liiketaloudellisissa aiheissa puolestaan hyötyjä voi markkinoida alan opettajille ja yrittäjäjärjestöille.

Yksi tapa saada tuloksia näkyväksi on kirjoittaa siitä esimerkiksi alueen päälehteen, paikallislehtiin tai muuhun vastaavaan. Myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun @SEAMK-verkkolehti tarjoaa tällaisen mahdollisuuden, jota on hyödynnetty Rainingon työssä. Artikkeli kirjoitetaan yhdessä ohjaajan kanssa (ks. Raininko & Mannila, 2024). Lisäksi Raininko laati opinnäytteestään tiedotteen, joka jaettiin valikoidulle lehdistölle. Sen avulla opinnäytteelle saatiin lisänäkyvyyttä ja tehty työ toimi ratkaisevana tekijänä myös hyvän harjoittelupaikan saamisessa, jossa tekijä pääsi testaamaan ”oppejaan” käytännössä.

Opinnäytetyötä siis kannattaa ja pitää markkinoida laajemmin. Se voi parhaimmillaan tuoda hyvää näkyvyyttä ja mielenkiintoisen työpaikan.

Margit Mannila
lehtori, KTT
SEAMK

Lähteet

Ammattikorkeakouluopinnot.fi (15.4.2021). Opinnäytetyö. https://www.ammattikorkeakouluopinnot.fi/opinnaytetyo-8082

Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999. Haettu, 27.4.2026, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621

Lindström, S. (2025). Näin meillä on aina tehty: tiedostamattomien toimintamallien sekä perinteiden vaikutus yrityskulttuuriin ja yrityksen muutoskykyyn. [AMK-opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://www.theseus.fi/handle/10024/901366

Mannila, M. (2021). Opinnäytetyön salaiset sivut. Energiaa verkkolehti. Vaasan ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021081643377

Ponsimaa, B. (2024). Aloittelijasta ammattimyyjäksi: perehdyttämisen kehittäminen autoalalla. [AMK-opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://www.theseus.fi/handle/10024/875370

Raininko, A. (2024). Henkinen valmistautuminen maatalousyrityksen sukupolvenvaihdokseen: työkirja sukupolvenvaihdoskeskustelun tueksi. [AMK-opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://www.theseus.fi/handle/10024/851053

Raininko, A., & Mannila, M. (15.4.2024). Henkinen valmistautuminen maatalousyrityksen sukupolvenvaihdokseen: Työkirja keskustelun tueksi. @SEAMK-verkkolehti. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041517695

Suomen perustuslaki 731/1999. Haettu 27.4.2026, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Yrittäjäksi ja osaksi yhteiskuntaa – yrittäjyys maahanmuuttajien integraation välineenä?

2026-04-15T20:00:00.001+03:00

Mannila, M. (2026). Yrittäjäksi ja osaksi yhteiskuntaa – yrittäjyys maahanmuuttajien integraation
välineenä? 30-36. Teoksessa CSS-Tutkimusfoorumi 2026 Forsell, Marko; Pekola, Marjo; Siniluoto, Lauri Toim. (2026). Centria, Tutkimuksia 13. Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026041527640

Kirjoitukseni lähtökohtana on Paulo Freiren kriittinen pedagogiikka. Etsin vastausta kysymyksiin

Miten viidennen vallankumouksen ihmiskeskeisyys ja joustavuus luovat uudenlaisia mahdollisuuksia ja vaatimuksia yrittäjyydelle?
Miten Paulo Freiren pedagogiset periaatteet (kuten tiedostaminen ja subjektiivisuus) voivat tukea kansainvälisten opiskelijoiden polkua "objektista" aktiiviseksi yrittäjyystoimijaksi?
Millaisena integraation välineenä yrittäjyys näyttäytyy, kun sitä tarkastellaan kriittisen pedagogiikan ja suomalaisen yhteiskunnan rajapinnassa?

Otsikoita ja enemmän kysymyksiä:

❓❕❔❗ murroksen äärellä -viides teollinen vallankumous

❓❕❔❗ ihminen kulttuuria ja historiaa kehittävä subjekti - kriittinen lukutaito

❓❕❔❗vallan narratiivien kyseenalaistaminen

❓❕❔❗kenen polkuja kuljemme?

❓❕❔❗viides vallankumous yrittäjyyden käyttövoima

❓❕❔❗yrittäjyys integraation välineenä suomalaiseen yhteiskuntaan

- etninen talous

- välittäjävähemmistö

- aliproletariaatti

- pankkipedagogiikka

😓kansainvälisten osaajien asema rakenteellisten lasikattojen alla?

🌲koulutusorganisaatioiden rooli suomalaiseen kulttuuriin ja arvomaailmaan kasvattajana?

Vastauksia enemmän tuotin kysymyksiä.

Kokonaisuudessaan todella antoisa tutkimusfoorumi, paljon uusia tuttavuuksia ja paljon uusia ajatuksia. Palaan todennäköisesti blogikirjoituksen merkeissä sisältöihin.

Väitösjuhlaa 20 vuotta sitten

2026-04-07T12:15:00.009+03:00

Kuva Ana

Tasan 20 vuotta sitten, vuonna 2006 perjantain 7.4. arvoisa vastaväittäjä esitti tiukkoja kysymyksiä. Väitöstilaisuus alkoi, kuten ne tapaavat alkaa klo 12.15.

Akateeminen väitös on juhlava ja haastava. Vastaväittäjän kysymyksiin täytyy pystyä vastaamaan ja perustelemaan, miksi on päätynyt sellaisiin ratkaisuihin, mihin on päätynyt.

Vuonna 2026 tulee kuluneeksi 20 vuotta tästä hetkestä. Tuo hetki oli sikäli merkityksellinen oman tiedollisen kasvamisen kannalta, että viimeistään tuolloin ymmärsi kuinka vähän osaa ja ymmärtää.

Kuvan lähde LinkedIn

Tänään juhlin työkavereiden kanssa mennyttä tarjomalla kakkua. Kakku on itse leivottu. Koristelusta piti tulla hieman erilainen. Aikuismaisempi. Pistaasi-hasselpähkinätahna oli liian jähmeää ja se ei levittynyt sitten oikein niin kuin ajattelin.

Sitten ei muuta kuin luovuutta kehiin.

Ehkä lentävät dinosaurukset puussa ja pilvissä osuvatkin oikeastaan kohdilleen paremmin kuin hyvin. Dinosaurus lentää edelleen. Uuden oppiminen tuottaa iloa.

Julkaisuja, osa I 2026

2026-04-01T09:25:00.001+03:00

Kuvat Margit Mannila

Tiede ja tutkimus

Julkaisuja osa I:ssä ovat kirjoitukset, jotka ovat julkaistu aikavälillä 1.1.2026-31.3.2026.

Opinnäytetyön pituus, määrä vai osaamisen kehittäminen? (3/2026).
Työhyvinvoinnin merkitys. (3/2026).

Pääasioita oikeille silmille

2026-03-31T12:11:00.000+03:00

Juliste tehty Big Huge Labs -työkalulla

Pääasioita oikeille silmille 27.5.2026-18.6.2026 Patruunagalleriassa Lapualla. Tervetuloa katsomaan.

Näyttely on yhteisnäyttely Marja Katajavirran kanssa.

Löydät meidät myös Instagramista

Margit: @kasityotaivas & Marja: @artistmarja

Opinnäytetyön pituus, määrä vai osaamisen kehittäminen?

2026-03-30T14:57:00.002+03:00

Opinnäytetyön pituus, määrä vai osaamisen kehittäminen?

30 maalis 2026 kategoria: 2026, Verkkolehti, Yrittäjyys ja kasvu (V)

pysyvä osoite (urn): https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026033024210

Lataa PDF tästä

Pituus vai määrä

Opinnäytetyö on laajin, korkeakouluopinnoissa suoritettava yksittäinen opintokokonaisuus, jonka opiskelija tekee. Kuinka pitkä tämän pitää olla tai kuinka paljon minulla pitää olla haastateltavia tai vastaajia, ovat kaksi tavallisinta opinnäytetyön yhteydessä esitettävää kysymystä, jotka opiskelija esittää ohjaajalleen (ks. esim. Hänninen, 2016; Mannil, 2021a; Mannila, 2025, s. 208). Huoli on opinnäytteen tekijällä aito ja syvä. Ehkä hän haluaa jotakin myös konkreettista, mihin tukeutua uuden ja uhkaavan edessä.

Suuntaa antavia lukuja löytyy esimerkiksi Hirsjärven, ym. (2007, s. 238) ikonisessa tutkimusoppaassa Tutki ja kirjoita. Heidän mukaansa pro gradu -työ on pituudeltaan 60–85 sivua. Parityönä tehdyn opinnäytetyön sivumäärä on, emt. mukaan, 85–100 sivua. Ammattikorkeakoulussa on kyseessä kandintasoinen työ; joskin se on laajuudeltaan 5 op enemmän kuin mitä yliopistossa tehtävä pro gradu-tutkielma on, sillä siihen kuuluu myös empiirinen osuus.

Hirsjärvi, ym. (2007, s. 238) esittävät sivujen määrästä ja työn eri osista näkemyksensä siten, että johdanto ja tutkimuksen tausta käsittävät noin 20–30 sivua, tutkimusongelmat ja hypoteesit mahtuvat noin neljään sivuun ja vastaavasti menetelmien tulisi mahtua 6–10 sivun sisälle. Aineiston analyysi ja tulokset mahtuvat puolestaan 25–35 sivuun. Vastaavasti tarkastelu, josta käytetään myös nimeä diskussio, on pituudeltaan noin 4–6 sivua. Tästä muodostuu 60–85 sivun laajuinen kokonaisuus.

Mannila (2025, s. 215) huomauttaa, että ammattikorkeakoulussa ero pisimmän ja lyhimmän työn välillä on 93 sivua. Tämä on todella merkittävä ero. Koulutuksen alasajo määräperusteisen tuotantomallin avulla ei johda hyvään lopputulokseen. Mannila (2021b) pohti kirjoituksessaan tuotantolaitoksen rahoitusmallin sopivuudesta korkeakoulutukseen. Tuloskeskeisyyden nostaminen keskeiseen rooliin korkeakoulujen rahoituksessa ei palvele osaamisen kehittämistä. Insinöörivetoisen logiikan mukaan sisään tulevasta raaka-aineesta valmistetaan mahdollisimman tehokkaasti tuote. Kun se tulee ulos, siinä saattaa olla sellaisia puutteita, että asiakas ei olekaan tuotteeseen tyytyväinen, koska sen ominaisuudet ovat ihan jotakin muuta kuin arvolupauksen mukaan voisi olettaa. Tällä rahoitusmallilla on saatu aikaan tilanne, jossa korkeakoulujen menestyksen mittari on menestyä ja etenkin selvitä rahoitusmallin indikaattoreilla. Kuten Mannila (2021b) kirjoittaa: Ketterä oppii ja vain nopeat elävät.

Marjo Nenosen (2020) väitöstutkimuksessa käsiteltiin ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia. Nenonen (2020, s. 15) kirjoittaa, että tulokseen perustuvaa rahoitusta hyödynnetään korkeakoulujen rahoitukseen esimeriksi Norjassa, Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Belgiassa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Suomen malli erottuu sillä, että meillä tulosperustaisen rahoituksen osuus on kansainvälisesti tarkasteltuna kärkijoukkoa. Suomessa painotetaan vahvasti tuotoksia (output). Tämä on verrokkimaihin verrattuna merkillepantava ero, joka tekee myös opettajan arjesta ja jaksamisesta haasteellista. Mannila (2021b) kirjoittaa, että tässä kohtaa pitäisi ehkä päättävien tahojen hieman pysähtyä ja tarkastella, mitä koulutuksella tosiasiallisesti tavoitellaan.

Mikä on opinnäytetyön tekemisen tarkoitus ja tavoite?

Mutta mikä on opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite? Tuskin se on mikään tietty sivumäärä tai lähteiden määrä. Opinnäytetyö (Opinnäytetyö, 2021) on laaja tehtävä, jossa tavoitteena on, että opiskelijan soveltaa siinä koulutuksessa hankittuja tietoja ja taitoja, joita hän omaa alaa opiskellessaan on saavuttanut. Hänen kykynsä analysoida ja perustella sanomansa sekä kyvykkyytensä ajatella kriittisesti pääsevät hyötykäyttöön. Opinnäytetyön avulla opiskelija osoittaa osaamisensa ja kuinka hän soveltaa tietojaan käytännössä. Oiva mahdollisuus onkin tehdä opinnäytetyö esimerkiksi harjoittelupaikkaan, josta todennäköisesti tulee tekijän vakityöpaikka, kun opinnäyte on valmis. Opinnäytetyö toimii tekijälleen käyntikorttina ja työnäytteenä kohdeorganisaatioon.

Mitä opinnäytetyötä tekemällä sitten oppii? Jos katsotaan opinnäytetyön arviointikriteereitä ja arvioidaan osaamisen kehittymistä niiden avulla (Seinäjoen ammattikorkeakoulu AMK-opinnäytetöiden arviointikriteerit, Wihi (i.a.). Myöhemmin: Arviointikriteerit.)

Arviointikriteereissä (Arviointikriteerit), joita tässä kirjoituksessa käsitellään tasolla 3–4, ovat ensimmäisenä arvioitavana kohteena aiheen valinta ja tavoitteiden asettaminen. Kun kriteereitä katsoo edelleen, on sinne kirjattu mm. aiheen ajankohtaisuus ja sen liittyminen ammattialan kehittämiseen. Aiheen valinnan harkinta ja perustelu viittaavat puolestaan siihen, että tekijä osaa perustella valintansa. Uuden tiedon saaminen alan kehittämiseen on aina tällaisten hankkeiden taustalla. Uuden tiedon saaminen edellyttää sitä, että tekijä osaa asettaa tutkimusongelmat tai opinnäytteen tehtävät rajatusti ja hän kykenee määrittelemään tavoitteet. Lisäksi tavoitteiden saavuttaminen edellyttää paneutumista. Se tarkoittaa uusien asioiden ja tulokulmien oppimista ja oivaltamista.

Sitten tulevat toisessa kohdassa prosessin etenemiseen liittyvät seikat. Käytännössähän opinnäytetyö, kuten opiskelukin, on projekti, jolla on tietty aloitushetki ja tietty valmistushetki ja tekijä itse toimii tämän prosessin projektipäällikkönä. Kuten Arviointikriteereissä (Arviointikriteerit) todetaan, arvioinnissa tarkastellaan kykyä osoittaa vastuullisuutta ja aloitteellisuutta, jotta prosessi etenee. Myös vuorovaikutustaidot kehittyvät. Opinnäytetyön aikana ohjaaja antaa kriteereihin perustuen palautetta tekeillä olevasta opinnäytteestä. Palautteen vastaanottaminen voi olla haastavaa. Arviointikriteereissä (Arviointikriteerit) on myös mainittu aikataulun suunnittelemisesta ja pysymisestä siinä riittävän hyvin.

Kolmantena ja yhtenä tärkeimpänä kohtana opinnäytteessä on tiedon hallinta (Arviointikriteerit). Kriteereissä mainitaan, että aikaisempaa tietoa on käsitelty riittävästi. Tällainen on haastava ilmaisu. Riittävä sanan sisältö todennäköisesti vaihtelee hyvinkin paljon, tekijän mukaan. Samaan hengenvetoon arviointikriteereissä (Arviointikriteerit) puhutaan teoreettisesta viitekehyksestä tai opinnäytetyön taustasta, jonka tulisi olla esitetty kattavasti. Lisäksi keskeisten käsitteiden määrittely ja käyttö on johdonmukaista. Lähteistä todetaan, että kotimaisia ja kansainvälisiä lähteitä on melko paljon ja ne kattavat pääosan aiheesta, mutta lähdekritiikki on satunnaista. Käytännön kokemus on opettanut, että opiskelija ei kykene hahmottamaan, mitä tällä tarkoitetaan käytännössä. Lähteiden tieteellisyys on jäänyt hämäräksi opiskelujen aikana eikä välttämättä oikein jakseta ottaa edes selvää, mitä sillä tarkoitetaan.

Neljäs kohta arviointikriteereissä (Arviointikriteerit) on tutkimus- ja kehittämismenetelmät. Niiden mukaan menetelmät ovat perusteltuja ja riittäviä aineistoon ja opinnäytetyön tehtäviin nähden. Aineiston tulisi olla kattava ja kerätty asianmukaisesti ja lisäksi sitä olisi pitänyt analysoida riittävästi ja menetelmän hallinta on hyvää. Aineiston tulisi olla melko luotettavaa ja edustavaa, ja eettisten kysymysten hyvä hallinta näyttäytyy myös keskeisessä roolissa. Käytännössä menetelmien hallinnassa ja analyysin tasossa on yleensä huomattavia puutteita. Esimerkiksi kvantitatiivisessa tutkimuksessa kerätään taustamuuttujat, mutta niitä ei hyödynnetä millään tavalla muuten kuin ilmoittamalla, montako mitäkin muuttujan edustamaa henkilöä osallistui tutkimukseen. Vastaavasti saatetaan kertoa, että tutkimus on kvalitatiivinen, mutta unohdetaan mainita, millä nimenomaisella menetelmällä sitä tehdään. Hirsjärvi, ym. (2007, s. 158–159) nostavat esiin Teschin alun perin vuonna 1992 tekemän listauksen. Tuota listausta on täydennetty ja siinä on nykyisin 43 nimikettä kvalitatiiviselle tutkimukselle. Toisin sanoen, jos tutkielmassa mennään vain maininnalla kvalitatiivisesta tutkimuksesta, ollaan menetelmän osaamisen osalta heikolla tasolla.

Viides arviointikriteerien (Arviointikriteerit) kohta liittyy tutkimus- tai kehittämistyön tuloksiin ja/tai tuotoksiin. Tässä haasteeksi muodostuu yleensä se, että tuotosta tai tuloksia ei kytketä tavoitteisiin ja teoriaan tai taustaan. Kun tulosten ja/tai tuotoksen pitäisi olla laadultaan ja kokonaisvaikutelmaltaan tarkoituksenmukaisia, jää myös siihen usein aukkoja, osin ehkä siksi, että tässä kohdassa halutaan jo irrottautua opinnäytteestä ja halutaan keskittyä muihin asioihin. Tulosten yhteys riittävään aineiston analyysiin tai tuotoksen dokumentaatio jää ohueksi, vaikka juuri tällaista osaamista tarvittaisiin yrityksen asiantuntijatehtävissä. Tästä syystä myöskään viimeinen kriteerien kohta ei toteudu. Siinä nimittäin arvioidaan sitä, voidaanko tuotosta tai kehittämishanketta hyödyntää alalla.

Kuudentena kohtana kriteereissä olevan tutkimus- tai kehittämistyön johtopäätösten ja pohdinnan (Arviointikriteerit) harjoittaa tekijänsä johtopäätösten ja/tai pohdinnan kirjoittamisessa ja siinä, että ne nimenomaan perustuvat tuloksiin ja tämä on myös tuotu esille. Tulosten hyödynnettävyys ja tämän esittäminen, miten niitä voidaan käytännössä hyödyntää, ovat tämän kohdan oppimisen kohde. Lisäksi oman tekemisen kriittinen tarkastelu ja tulosten pohdinta osoittautuvat yleensä vaikeaksi tehtäväksi. Hyvin usein näkee kirjoitettavan siitä, kuinka kova työ opinnäytteen tekeminen on. Se ei ole tämän kohdan tarkoitus, vaan se, että tekijä kykenee arvioimaan käyttämäänsä menetelmään ja sitä mitä haasteita sen käyttämisessä on ja toisaalta, miten johtopäätökset tulosten perusteella on tehty ja kuinka relevantteja ne käytännössä ovat.

Oheistuotteena opiskelija kirjoittaa ensimmäisen pitkän raporttinsa. Sisällön johdonmukaisuus, kuten arviointikriteereissä (Arviointikriteerit) todetaan, on yksi tarkastelun kohde. Arvioinnissa tarkastellaan myös raportin ulkoasua, kieltä ja sen sujuvuutta sekä sitä, että tekstissä noudatetaan pääosin tieteellisen kirjoittamisen periaatteita. Raportointia onkin harjoiteltu eri muodoissa opintojen aikana. Ja kuten Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014 (Ammattikorkeakouluasetus 1129/2014) 4 §:ssä määrätään, ovat ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet sellaiset, että tutkinnon suorittaneella on:

1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä, 2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä, 3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä 4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Kielitaito tulee erikseen osoittaa, kuten 7 §:ssä on määrätty.

Viimeisenä arvioitavana kohtana (Arviointikriteerit) on työn julkistaminen ja esittely. Valmistunut tarvitsee yhtenä työelämätaitonaan esiintymistaitoja.

Lopuksi

Kuten edellä kerrotusta voidaan havaita, on opinnäytteellä tärkeä paikka opinnoissa ja kehittää monia työelämässä tarvittavia taitoja.

Opinnoissa opiskelija kehittää omaa osaamisen tasoaan ja opinnäytetyöllä hän näyttää oppimansa. Opinnäytteen aihe kannattaakin valita siten, että sen avulla on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja ymmärrystään siitä aiheesta, josta opinnäytetyönsä tekee.

Tekoälyn käyttö opinnäytetyön tekemisen aputyökaluna on oma juttunsa. Sen vastuullinen ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen on järkevää, mutta oman oppimisen ja ammattitaidon näkökulmasta osaamisen ja ymmärryksen kasvattaminen on tärkeä asia.

Koulutuksen laatu on yrityksien elinoman ja menestymisen näkökulmasta tärkeä asia. Siksi kysymys, joka on pakko esittää tässä yhteydessä, on onko meillä varaa hukata osaaminen?

Margit Mannila
lehtori, KTT
SEAMK

Lähteet

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2007). Tutki ja kirjoita (13. painos). Otavan kirjapino Oy. Keuruu.

Hänninen, V. (2016). Kuinka paljon on tarpeeksi? Aineiston määrä laadullisessa tutkimuksessa. Aikuiskasvatus, 36(2), 109–113. https://doi.org/10.33336/aik.88484

Mannila, M. (3.11.2021a). Eläytymismenetelmä on aineistonkeräämisen menetelmä. Energiaa. Vaasan ammattikorkeakoulun verkkolehti. https://energiaa.vamk.fi/artikkelit/osaaminen/elaytymismenetelma/

Mannila, M. (26.2.2021b). Sopiiko tuotantolaitoksen rahoitusmalli koulutuksen maailmaan? Energiaa. Vasan ammattikorkeakoulun verkkolehti. https://energiaa.vamk.fi/blogit/sopiiko-tuotantolaitoksen-rahoitusmalli-oppimisen-maailmaan/

Mannila, M. (2025). Opinnäytetyön pituus ammattikorkeakoulussa. (s. 208–216). Teoksessa S. Joensuu-Salo, A. Viljamaa, Anmari. M. Karvonen, Minna (toim.) (2025). Tulevaisuuden liiketoimintaa rakentamassa: Liiketalouden alan kokoomateos 2025- https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119659

Nenonen, M. (2020). Tulokset paranevat, miten käy laadun? Tulosperustainen rahoitusmalli koulutuksen tuloksellisuuden ja laadun kehittäjänä ammattikorkeakouluissa. (Finland Dissertations in Education, Humanities, and Theology No 157). [väitöskirja, University of Eastern Finland ]. Joensuu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3426-0

Opinnäytetyö. (15.4.2021). Ammattikorkeakouluopinnot.fi. https://www.ammattikorkeakouluopinnot.fi/opinnaytetyo-8082

Seinäjoen ammattikorkeakoulu. (i.a.). AMK-opinnäytetöiden arviointikriteerit, Wihi. Haettu 19.3.2026. SEAMK Intra.

Ope tekee taidetta

2026-03-25T10:08:00.000+02:00

Kuvat Margit Mannila

Ope tekee kierrätystaidetta.

Pääasioita oikeille silmille 27.5.2026-18.6.2026 Patruunagalleriassa Lapualla. Tervetuloa katsomaan.

Näyttely on yhteisnäyttely Marja Katajavirran kanssa.

Löydät meidät myös Instagramista

Margit: @kasityotaivas & Marja: @artistmarja

Jos haluat tehdä kannen omaan "lehteesi", löydät linkin täältä by BigHugeLabs

Taiteilija ei ole säännelty ammattinimike, koska nimikettä ei löydy OPHn ylläpitämästä listasta.

Oppimisvaikeussanasto

2026-03-24T09:48:00.001+02:00

Kuva Margit Mannila

Oppimisvaikeus.fi -sivustolla on julkaistu oppimisvaikeussanasto. Sivustolla todetaan mm.

"Yleiset oppimisen moninaisuutta kuvaavat käsitteet korostavat aivotoiminnan ja oppimisen yksilöllisyyttä. Käsitteet auttavat ymmärtämään, että erilaiset oppimisen vaikeudet eivät yleensä johdu motivaation puutteesta tai heikommasta älykkyydestä, vaan aivojen erilaisesta tavasta käsitellä tietoa."

Tämän seikan sisäistäminen ja ymmärtäminen auttaa todennäköisesti opettajaa pohtimaan omaa esittämistapaansa ja muokkaamaan materiaaliaan siten, että erilaisten oppijoiden on helpompi omaksua tietoa.

Mainitun sanaston näkökulma on oppimisesa ja valittuja ominaisuuksia on tarkasteltu ja määritelty sen mukaan, miten ne näkyvät nimenomaan oppimisen vaikeutena.

Lähde

Kuntoutussäätiö. Oppimisvaikeussanasto. Oppimisvaikeus. Viitattu 24.3.2026 https://www.oppimisvaikeus.fi/tietoa/oppimisvaikeussanasto

Linkki sanaston PDF-tiedostoon.

Työhyvinvoinnin merkitys

2026-03-16T09:25:00.006+02:00

Työhyvinvoinnin merkitys

Julkaistu @SEAMK-verkkolehdessä 13 maalis 2026 kategoria: 2026, TKI, Verkkolehti, Yrittäjyys ja kasvu (P) pysyvä osoite (urn): https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031319904

Lataa PDF tästä

Työhyvinvointi on aihe, joka puhuttaa eri tulokulmista käsin ihmisiä säännöllisin väliajoin. Helmikuussa 2026 keskiöön nousi keskustelu työhyvinvointipäivistä, jonka Yle otti esiin uutisissa. Siljamäen (2026) kirjoittaman artikkelin mukaan liikuntaedut ja työhyvinvointipäivät eivät juurikaan paranna työhyvinvointia. Sen sijaan ihmiset kaipaavat parempaa johtamista, sopivaa työmäärää ja selkeitä työtehtäviä. Mainitussa artikkelissa viitataan työterveyslaitoksen tutkimukseen, jonka mukaan joka neljäs työntekijä on vaarassa uupua. Panostaminen työn sujuvuuteen auttaisi jaksamisessa huomattavasti enemmän kuin liikuntaedut, työhyvinvointipäivät tai erilaiset kyselyt. Työhyvinvointia on tutkittu paljon ja tutkitaan todennäköisesti jatkossakin. Myös Valkama (2026) kirjoittaa työuupumuksesta Ylen uutissivustolla. Artikkelissa on asiantuntijana Työterveyshuollon erikoislääkäri Eira Roos, jonka mukaan uupuvat ovat usein sitkeimpiä, parhaita työntekijöitä, jotka uupuvat, kun he ovat ylittäneet rajansa ja saaneet siitä jopa palkintoa. He uupuvat, kun hallinnan tunne katoaa. Haastattelu osoittaa hyvin sen, että sellaisia tuloksia saadaan, mitä mitataan. Jos mitataan fiilistä, on oikea vastaus kysymykseen, miten menee: ”hyvin”. Tällöin jäävät käsittelemättä ne asia, mitkä ärsyttävät ja mitkä eivät suju, vaikka juuri ne ovat asioita, joista pitäisi puhua. Valkama siteeraa Roosia: ”Aina kun joku asia harmittaa, siitä pitäisi iloita: tässä on jotain, joka ei mätsää reaalimaailman kanssa.”

Mitä sitten pitäisi tehdä? Esimerkiksi Kumpulainen (2013, s. 16) tiivistää väitöskirjassaan, että suomalaisen työelämän kehittymiseen parempaan suuntaan tarvitaan innovaatioita, uudenlaista osaamista. Hän jatkaa, että sen lisäksi tarvitaan laajaan osallistumiseen perustuva innovaatiodemokratiaa, dialogista vuoropuhelua ja jaettua johtajuutta. Kokemus osallisuudesta muutostilanteissa edesauttaa työssä jaksamista ja samalla työnhyvinvointia. Tällä ajatellaan olevan positiiviset vaikutukset työelämän kokonaisvaltaiseen kehittymiseen parempaan suuntaan. Kumpulainen (mt., s. 16–17) huomauttaa, että organisaatiot elävät innovaatioista. Ne syntyvät kaaoksessa ja pysyvät yllä kovan työnteon ja sitkeyden ansiosta. Nykypäivän työelämään kuuluu henkilöstön jatkuva oppiminen, kouluttautuminen ja kehittyminen. Lisäksi tiedonkulku ja työkulttuurin avoimuus ovat tällaisen organisaation tunnuspiirteitä. Työntekijöiden samanarvoisuus ja matala organisaatiorakenne ovat myös nykyaikaisen organisaation tunnuspiirteitä. Lisäksi Kumpulainen (2013, s. 18) toteaa, että johtamisen ollessa oikeudenmukaista, lisääntyy työntekijöiden sitoutuminen, yhteistoiminnan edellytykset paranevat ja mahdollinen kitka henkilöstöryhmien välillä vähenee.

Työhyvinvoinnin merkitys ei ole irrallinen asia tuloksellisuuden näkökulmasta, toteaa Kumpulainen (2013, s. 18) ja jatkaa, että henkilöstötyytyväisyydellä on kiinteä yhteys niin asiakastyytyväisyyteen, johtamiseen, osaamisen kehittämiseen kuin yrityksen tuottavuuteen. Samoilla linjoilla ovat Ojala, ym. (2016, s. 324), jotka toteavat, että työnhyvinvointi on yhteydessä jaksamiseen, työvoiman pysyvyyteen kuin myös työn laatuun. Työn luonne voi olla sellainen, kuten esimerkiksi hoitotyössä, että siihen liittyvistä yksityiskohdista, esimerkiksi kiireestä, haastavista vuorovaikutustilanteista, potilaan kuolemasta, ihmisen hädästä yms. työntekijän kohtaamasta, on omiaan muodostumaan kuormitusta.

Vehko, ym. (2018, s. 157–158) nostavat esiin työvälineiden toimivuuden merkityksen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Huonosti toimivat käyttöjärjestelmät aiheuttavat stressiä ja siirtyminen useiden eri järjestelmien välillä on pois varsinaisesta työtehtävästä. Lisäksi erityisen stressaavia ovat käyttöjärjestelmien katkokset, jos ne estävät työn tekemisen. Myöskään käyttöjärjestelmien toimittajien halukkuus kuunnella järjestelmän käyttäjien toiveita ja kehitysehdotuksia ei ole kovin hyvällä tasolla. Organisaatioissa järjestelmien hankinnasta ja käyttöönotosta saattavat päättää sellaiset henkilöt, jotka eivät itse niitä työssään käytä. Huonosti toimivat ja keskenään irralliset järjestelmät aiheuttavat työntekijälle aivokuormaa, ja erityisesti kiiretilanteissa saattaa myös virheiden määrä kasvaa.

Erityisesti asiantuntijatyössä on käytännössä usein kysymys aineettoman pääoman johtamisesta. Mannila (2022) toteaa, että aineettoman pääoman käsite on laaja eikä ole ollenkaan selvää, että käsitteen sisältö on selvillä pk-yrityksissä. Jotta pääomasta voidaan puhua aineettomana pääomana (intellectual capital) tulee sillä olla oletettavaa arvoa jossakin tulevaisuudessa, jotta se täyttää määritelmän. Aineettomaan pääomaan sisältyvät esimerkiksi henkilöstön osaaminen, asiakassuhteet, liiketoimintaprosessit, immateriaalioikeudet, taidot, tiedot ja motivaatio. Lisäksi siihen sisältyvät organisaation erilaiset sisäiset prosessit ja toimintatavat. Ojala ym. (2016, s. 332) toteavat, että asiantuntijatyössä yhtenä työhyvinvointia edistävänä tekijänä on mahdollisuus työn hyvin tekemiseen. Tosin hyvin tekeminen on hankalasti määriteltävä käsite, sillä mielikuvat hyvästä tekemisestä vaihtelevat yksilöllisesti hyvinkin paljon.

Työhyvinvointi on keskeinen osa pitovoimaa

Työhyvinvointi näyttäytyy myös kansainvälisesti yhtenä pitovoimatekijänä. Esimerkiksi Ahola ja Valkonen (2024, s. 107) toteavat, että työhyvinvointiin liittyvät näkökulmat ovat merkittävässä roolissa, kun pitovoimaa tutkitaan. Kirjoittajat kiinnittävät huomiota 1990-luvun hallintouudistuksiin, jolloin kuntien päätösvaltaa peruspalvelujen järjestämisestä vahvistettiin. Tuolloin päätettiin, että valtio osallistuu kunnallisten palvelujen rahoittamiseen, mutta päätösvalta rahan käytöstä on kunnilla. Liikemaailmasta lainatut opit ovat rantautuneet kunnalliseen toimintaympäristöön, ja muutokset näkyvät tuotto-odotuksina koulutuspolitiikassa siten, että tehokkuus ja tuloksellisuus ovat tulleet keskeisiksi tavoitteiksi myös tällä osa-alueella. Mannila (2021) tiivistää, että tämä ajattelumalli perustuu uuden julkisjohtamisen (New Public Management) mukaiseen ajatteluun, jossa nimenomaan korostetaan julkisten palvelujen tehokkuutta sekä taloudellisesta että toiminnallisesta näkökulmasta. Meillä painotetaan koulutuksen tuotoksia, ja tässä on ero verrokkimaihin, kuten Norjaan, Ruotsiin, Iso-Britanniaan, Belgiaan ja Yhdysvaltoihin. Tehokkuusajattelulla on merkitystä opettajien ja opiskelijoiden hyvinvointiin.

Kuten Ahola ja Valkonen (2024, s. 109–110) huomauttavat, maassamme työhyvinvointia on pyritty ottamaan huomioon, ja lainsäädännön keinoin on asetettu velvoitteita ja suosituksia, joiden tarkoituksena on lähtökohtaisesti ollut turvata ja edistää työhyvinvointia. Lainsäädännön avulla on huomioitu niin fyysiseen kuin psykososiaaliseen työympäristöön liittyviä riskejä. Tosin lainsäädäntö painottaa korjaavia toimenpiteitä proaktiivisten (ennaltaehkäisevien) toimenpiteiden sijaan.

Kuten edellä jo Kumpulainen (2013) nosti esiin työnimun (work engagement) merkityksen organisaatioiden menestyksen, työhön ja työpaikkaan sitoutumisen ja työstä suoriutumisen näkökulmasta, ovat Ahola ja Valkonen (2024, s. 110) samoilla linjoilla. Lisäksi myös he puhuvat pitovoimasta. Heidän mukaansa (emt., s. 111) pitovoimalla viitataan siihen, miksi henkilö pysyy tietyssä ammatissa tai tietyllä alalla. Pitovoimaa heikentäviä tekijöitä ovat työnvaatimusten kasvaminen ja se, että ne eivät kohtaa ammatin arvostuksen, resurssien ja palkkauksen kanssa. Kirjoittajat tiivistävät kansainvälisistä tutkimuksista tuloksia, joiden mukaan pitovoimaa heikentäviä tekijöitä ovat muun muassa yhteiskunnallisten ja kulttuuristen tekijöiden, hallinnon säädösten ja linjausten sekä koulutukseen, työyhteisöön ja perheisiin liittyvien tekijöiden vuorovaikutus yksilön ominaisuuksien kanssa. Nämä kaikki yhdessä vaikuttavat pitovoiman muodostumiseen.

Millä on merkitystä työhyvinvoinnin näkökulmasta?

Siljamäen (2026) kirjoituksessa asiantuntijat nostavat esiin ensimmäiseksi paremman johtamisen ja työtehtävien organisoinnin. Asiantuntijatehtävässä ja asiakaspalvelussa työskentelevät mainitsevat usein haasteena liiallisen työkuorman. Myös rauhalliset työtilat näyttävät tukevan työhyvinvointia. Valkama (2025) tiivistää haastattelemansa asiantuntija Moona Moisalan ajatuksia, ja palautuminen ja palautumista tukeva työkulttuuri lisää työntekijän tehokkuutta ja hyvinvointia. Ihminen ei voi tehdä työtä kuin kone, vaan ollakseen tehokas, hän tarvitsee aikaa palautumiseen. Moisala toteaa Valkaman (2025) haastattelussa, että työelämä on tyhmää kolmella eri tavalla. Ensiksi ihmiset tekevät työtään tehottomasti. Osa työajasta menee toimintaan, joka ei edistä henkilön ydintehtäviä millään tavalla. Toiseksi työtahti yhdistettynä toimimattomaan työkulttuuriin johtaa uupuneisiin yksilöihin. Kolmanneksi työelämässä ei osta hyödyntää yksilön vahvuuksia, vaan kaikkien oletetaan mahtuvan samaan muottiin.

Valkaman (2026) haastattelussa puolestaan käy ilmi, että uupumus maksaa työnantajalle jo ennen kuin työntekijä jää sairauslomalle, sillä noin vuotta ennen henkilön tuottavuus laskee kesimäärin 25 prosenttia, koska neljäsosa työajasta menee erilaiseen säätämiseen. Työn kuormittavuus syntyy, kun uudet tehtävät kasaantuvat vanhojen päälle, eikä mitään entisistä ei oteta pois. Käytännössä hallinnan tunne heikkenee. Se johtuu eri syistä. Esimerkiksi jatkuvasti vaihtuvat järjestelmät, oppimispaine ilman siihen varattua aikaa, tunnekuorma vuorovaikutustyössä ja jatkuva työtahdin kiristyminen, ovat omiaan ”katkaisemaan kamelin selän”.

Ervastin ym. (2022, s. 15) mukaan psykososiaalisen työkuormituksen yhteys terveyteen on tunnistettu stressiteorioissa. Esimerkiksi Job demands–Job control Model (JDC), joka on Robert Karasekin ja Töres Theorellin työstressiteoria ja Effort–Reward Imnalance – panostusten ja palkintojen epäsuhtaan keskittyvä teoria, on saatu näyttöä siitä, että haitallista stressiä syntyy etenkin silloin, kun työssä on paljon vaatimuksia, kiirettä, muuta kuormitusta ja vain vähän hallinnan mahdollisuuksia, ja myös huono johtaminen kuuluu tähän, paljon stressiä aiheuttavaan, kategoriaan. Kummallakin lähestymistavalla arvioitu työstressi ennusti kuolleisuutta sydän- ja verenkieroelinsairauksiin. Lisäksi aivoverenkierron häiriöt, diabetes, masennus ja epäterveellisten elämäntapojen riski lisääntyy. Lisäksi havainnoivaa tutkimusnäyttöä löytyy työstressin yhteydestä työkyvyttömyyteen.

Lopuksi

Voidaan siis todeta, että työstressi on hiljainen tappaja. Koska stressi kertyy vähitellen, on todennäköistä, että henkilö itse eikä hänen terveysasioistaan huolehtiva tahokaan kykene havaitsemaan riittävän ajoissa työstä aiheutuvaa kuormitusta, koska oireet voivat olla alussa painonnousua ja väsymystä tai muutoksia käytöksessä, mitä ei välttämättä ajatella työstä johtuvaksi. Lisäksi voi olla jotain fyysisiä haasteita, kuten esimerkiksi selkäkipua tai päänsärkyä. Keho yrittää kertoa, että jarruta. Kun stressi syvenee, oireet pahenevat ja jossain vaiheessa ollaan niin pitkällä, että henkilö ei ole enää työkykyinen.

Johdon velvollisuutena olisi huolehtia siitä, että työkuorma on sopiva ja aikaa palautumiselle on myös työpäivien aikana. Asiantuntijatyössä tulee lisäksi olla aikaa uuden oppimiselle ja työn sisältöjen kehittämiselle.

Margit Mannila
lehtori, KTT
SEAMK

Lähteet

Ahola, R. & Valkonen, S. (2024). Työhyvinvointi ja pitovoima muuttuvassa varhaiskasvatustyössä. Journal of Early Childhood Education Research, 13(3),105–140. https://doi.org/10.58955/jecer.146503

Ervasti, J., Varje, P., Kausto, J. & Leino-Arjas, P. (2022). Työkvyvyn tukitoimien kokonaisuus. s. 11–22. Teoksessa Ervasti, J., Kausti, J., Leino-Arjas, P., Turunen, J., Varje, P. & Väänänen, A. (2022). Työkyvyn tuen vaikuttavuus. Tutkimuskatsaus työkyvyn tukitoimien työkyky- ja kustannusvaikutuksista. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuja 2022: 7.) https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/1cb5d401-bd4e-4086-8d70-36488f287e8f/content

Kumpulainen, K. (2013). Henkilöstön työssä koettuhyvinvointi. Pitkittäisseuranta muuttuvassa koulutusorganisaatiossa. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 61. Publications of the University of Eastern Finland. https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/346fd446-6f50-4715-b636-fc094b30d190/content

Mannila, M. (10.5.2022). Aineettoman pääoman tunnistaminen ja johtaminen pk-yrityksissä. Energiaa – Vaasan ammattikorkeakoulun verkkolehti. https://energiaa.vamk.fi/artikkelit/osaaminen/aineettoman-paaoman-tunnistaminen-ja-johtaminen-pk-yrityksissa/

Mannila, M. (26.2.2021). Sopiiko tuotantolaitoksen rahoitusmalli oppimisen maailmaan? Energiaa – Vaasan ammattikorkeakoulun verkkolehti. https://energiaa.vamk.fi/blogit/sopiiko-tuotantolaitoksen-rahoitusmalli-oppimisen-maailmaan/

Ojala, A-M., Kyngäs, H. & Päätalo, K. (2016). Pohjoissuomalaisten ensihoitajien työhyvinvointi. Hoitotiede, 28(4), 322–334. https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128374

Siljanmäki, E. (20.2.2026). Ylen haastattelemat työntekijät tyrmäävät työhyvinvointipäivät: ”Osaan ajaa pyörällä itsekin ja käydä oopperassa”. Yle.fi. https://yle.fi/a/74-20211057

Valkama, H. (7.1.2025). Nykypäivän työelämä on uuvuttavaa ja tehotonta, sanoo tutkija -työssä keskitytään huonosti ja vääriin asioihin. Yle.fi. https://yle.fi/a/74-20134227

Valkama, H. (16.2.2026). Työterveyslääkäri: Työhyvinvointipäivät, liikuntaedut ja työsuhdepyörät pitäisi räjäyttää ja keskittyä olennaiseen. Yle.fi. https://yle.fi/a/74-20208542

Vehko, T., Hyppönen, H., Ryhänen, M., Tuukkanen, J., Ketola, E., & Heponiemi, T. (2018). Tietojärjestelmät ja työhyvinvointi – terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 10(1), 143–163. https://doi.org/10.23996/fjhw.65387

Testattu Gemini Banana

2026-03-03T10:30:00.004+02:00

Tehty Gemini Banana

Tein jälleen testikuvia tekoälyllä. Gemini Banana suoriutui Volvo V70 ja nainen promptista suhteellisen mallikkaaksti. Ruokakaupasta tuli ruokakuppa, mutta se osasi korjata tekstin tekstiin, kun huomautin asiasta, mutta ei kuvaan. Kuvista näkee kuitenkin helposti, että ne ovat tekoälyllä tehtyjä. Laatu on kuitenkin jo todella hyvä.

Tulevaisuudessa on todennäköisesti entistä vaikeampaa erottaa tekoälyn tuottamaa kuvaa kameralla otetusta.

Vilpillinen mieli - vilpitön mieli

2026-03-02T09:31:00.001+02:00

Muutamia lähteitä

Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista. ns. Oikeustoimilaki. Finlex. (2.3.2026).

Vilpitön mieli (Tieteen termipankki. 2.3.2026).

Vipittömän mielen suoja. Rikosuhripäivystys. (2.3.2026).

Edit.

2.3.2026 10/10

Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään. Voit myös ehdottaa aiheeseen liittyvää asiallista linkkiä lisättäväksi tähän postaukseen.

Glossaries Economics and business Sanakirjoja liiketalouden alalta

2026-02-02T14:44:00.001+02:00

Kuvat Margit Mannila

Economics and Business

English

English: Englannin kielen liiketaloustieteen sanasto. Wikisanakirja.[ 2.2.2026 ]
English: Glossary of business terms – A to Z. Guardian. [ 2.2.2026 ]
English: Financial Terms Dictionary. Investopedia. [ 2.2.2026 ]

Acounting, Microeconomics, Financing, Exchange

English: Comprehensive Financial Glossary. Barkley International Inc. OASIS Management. [ 2.2.2026 ]
English: Trade finance glossary. Nordea. [ 2.2.2026 ]

Finnish

Finnish-Swedish-English: Pankki- ja rahoitussanasto. Sanastokeskus TSK. [ 2.2.2026 ]
Finnish: Rahoitusalan sanasto. Mika Vaihekoski, Turun kauppakorkeakoulu. [ 2.2.2026 ]
Finnish-Swedish-English: Rahoitusmarkkinasanasto – Finansmarknadsterminologi – Financial Markets Glossary. Valtioneuvoston kanslia. [ 2.2.2026 ]
Finnish: Osakesäästämisen sanasto. Pörssisäätiö. [ 2.2.2026 ]
Finnish: Sijoitussanasto. Säästöpankki. [ 2.2.2026 ]
Finnish: Sijoittajan sanasto. Sijoitustieto Finland Oy. [ 2.2.2026 ]
Finnish: Sijoitussanasto. Työeläkevakuuttajat TELA ry. [ 2.2.2026 ]
Finnish: Kirjanpidon sanakirja. Visma. [ 2.2.2026 ]
Finnish-English-Swedish: Taloushallinnon terminologiaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tilitoimisto Relipe Oy. [ 2.2.2026 ]
Finnish: Palkkahallinnon sanasto. Valtiovarainministeriö, 2017. [ 2.2.2026 ]
Finnish: Tulorekisterin sanastot ja termit. Verohallinto. [ 2.2.2026 ]
Finnish-Swedish-English-German-French: Verosanasto – Skatteordlista – Taxation Glossary – Steuerglossar – Vocabulaire de la Fiscalité. Valtiovarainministeriö. [ 2.2.2026 ]
Finnish: Tunnuslukuopas. Alma Talent. [ 2.2.2026 ]
Finnish: Liiketoimintaontologia LIITO ja JUPO. Finto. [ 2.2.2026 ]
Finnish: Digitaalisen liiketoiminnan sanasto. Sofokus.fi. [ 2.2.2026 ]
Finnish-Swedish-English: Palveluliiketoiminnan sanasto – Ordlista för tjänsteinriktad affärsverksamhet – Vocabulary of Service Business. Tekes, 2010/ TSK [ok 9.3.2020 an]
Finnish-English: Kiinteistöliiketoiminnan sanaston 2. laitos – Vocabulary of Real Estate Business. RAKLI 2010. [ 2.2.2026 ]
Finnish: Yrittäjän sanasto. Business Tampere. [ 2.2.2026 ]
Finnish: Yrittäjyyskasvatuksen käsitteitä. Yvi.fi. [ 2.2.2026 ]
Finnish: Logistiikan maailman termisanasto. Logistiikan Maailma. [ 2.2.2026 ]

Administration and Management:

English: Concise Dictionary of Business Management. Concise Dictionary of
Business Management. David A.Statt [ 2.2.2026 ]

Finnish

Finnish: Projektijohtamisen sanasto. Adapro. [ 2.2.2026 ]

Marketing:

English: Marketing Terms Glossary. [ 2.2.2026 ]
English: Glossary of Digital Marketing Terms. MarketingTerms.com. [ 2.2.2026 ]
English: Glossary of marketing terms. FAO. [ 2.2.2026 ]
English: Marketing dictionary. Monash University. [ 2.2.2026 ]
English: Glossary of Marketing Definitions. Dr. Christine M. Koontz Florida State University 2001. [ 2.2.2026 ]
English: Common Language Marketing Dictionary. Marketing Accountability Standards Board. [ 2.2.2026 ]
English: Digital Marketing Glossary of Basic Terms & Concepts. HigherVisibility. [ 2.2.2026 ]
English: Content Marketing Glossary. Copyblogger. [ 2.2.2026 ]

Finnish

Finnish: Mainonnan sanasto. Screenforce. [ 2.2.2026 ]
Finnish: Digitaalisen markkinoinnin sanasto. IAV Finland. [ 2.2.2026 ]
Finnish: Digimarkkinoinnin sanasto. Sanna Virtanen, Flumenia. [ 2.2.2026 ]
Finnish: Sähköpostimarkkinoinnin sanasto. Alma Talent. [ 2.2.2026 ]
Finnish: Markkinointisanasto. Tuplaamo.fi [ 2.2.2026 ]
Finnish: Hakusanamainonnan sanasto. [ 2.2.2026 ]

Tämä listaus perustuu Vaasan yliopiston Special Field Glossaries -sivustoon. Linkkien toimivuus on tarkastettu 2.2.2026. Toimimattomat linkit on korjattu/poistettu.

DISCLAIMER: These links are to external websites. Huomaathan, että linkit johtavat sinut pois tältä sivulta. Olet itse vastuussa seikkailustasi netissä.

Please help me keep the site up to date. If you find a site worth linking to or notice that a link is broken, please leave a message in the comments section. Your message will not be published if you choose not to publish it.

Learn Finnish

2026-01-20T16:39:00.031+02:00

Kuva Margit Mannila

Finnish picture dictionary. (1/2026).

Finnish Vocabular. (1/2026).

Printable flashcards for learning Finnish. (1/2026).

Edit

20.1.2026 15

Sisällysluettelo Table of contents Tässä blogissa julkaistut kirjoitukset vuonna 2025 Table of contents 2025

2026-01-02T07:37:00.003+02:00

Kuvat Margit Mannila

Sisällysluettelo Table of contents Tässä blogissa julkaistut kirjoitukset vuonna 2025 Table of contents 2025

CampNoste-yritystoiminnan aloitus Suomessa. (3/2025).

EQF-arviontikriteeristön huomioiminen EU:n jäsenvaltioiden kansallisissa arviointikriteeristöissä. (5/2025).

Free Websites for Your Review of Related Literature (RRL). (3/2025).

Hinta ja hinnanalennus. (3/2025).

Hyvää joulua 2025. (12/2025).

Itsetunto kehittyy varhaislapsuudessa. (12/2025).

Juhlaa, juhlaa. (12/2025).

Juhlapäivä 19 vuotta sitten. (4/2025).

Julkaisuja, osa I, 2025. (4/2025).

Julkaisuja, osa II, 2025. (6/2025).

Julkaisuja, osa III, 2025. (10/2025).

Julkaisuja, osa IV, 2025. (12/2025).

Kansainvälisten opiskelijoiden kohtaamisetpaikallisten yrittäjien kanssa tärkeitä. (12/2025).

Kenen käsiin annamme tietomme? Yrityksen toimintojen ulkoistaminen riskienhallinnan näkökulmasta. (11/2025).

Kielitaito haastaa osallistumisen. (12/2025).

Kiinnostuksesta kipinää – SIG-ryhmissä yhteisöllisyys voimavarana. (12/2025)

Kuinka tekoälyn avulla voitaisiin tukea kulttuurista oppimista. (12/2025).

Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen lähestymistapojen vertailua. (3/2024).

Maailmalta tuttu ja tehokas malli SEAMK yritysyhteistyöhön. @SEAMK-verkkolehti. (12/2025).

Mikä ihmeen vastuullisuusraportointi? (4/2025).

Mistä tekoäly tekstinsä tiivistää? (8/2025).

Miten vihreä siirtymä vaikuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämään ja työmarkkinoihin? – Hajanaisia ajatuksia aforismeilla suodatettuina. (5/2025)

Mitä eroa on tutkimuspaperilla ja kirjallisuuskatsauksella. (3/2024).

Mitä numerot kertovat yrittäjä? (12/2025).

Mitä ope tekee kesällä, koste vuoden 2025 kesän tekemisistä. (8/2025).

Mitä ope tekee kesällä, osa I. (6/2027).

Mitä ope tekee kesällä, osa II. (6/2025).

Mitä ope tekee kesällä, osa III. (6/2025).

Mitä ope tekee kesällä, osa IV eli Arkea ja juhlaa, taideseinänäyttey 1.7.-31.7.2025, Lysti-kirppis, Lapua. (7/2025).

Mitä ope tekee kesällä, osa V. (7/2025).

Mitä ope tekee kesällä, osa VI. (7/2025).

Mitä ope tekee kesällä, osa VII. (7/2025).

Mitä ope tekee kesällä, osa VIII. (7/2025).

Muutamia työkaluja liiketoiminnan suunnitteluun. (10/2025).

Neurodiversiteettiset työntekijät työpaikalla. (10/2025).

Open silmissä on sellasta vetistä. (12/2025).

Opinnäytetyö alkuun kesällä. (6/2025).

Opinnäytetyön ohjauksen haasteet, ohjaavan opettajan näkökulma. (12/2025).

Opinnäytetyön pituus ammattikorkeakoulussa. (12/2025).

Ope kiittää. (6/2025).

Prompti: A lady with Volvo V70. (4/2025).

SEAMKn TOP-julkaisijat vuonna 2024. (6/2025).

Sisällysluettelo Tässä blogissa julkaistut kirjoitukset vuonna 2024 Table of contents 2024. (1/2025).

Suosituimmat kirjoitukset helmikuu 2025. (3/2025).

Tehtailija toisessa polvessa. (10/2025).

Tekoäly asiantuntijan oppimisen kumppanina –Tekoälyavusteinen johtamisen OPSn kehittäminen. (12/2025).

Tekoäly itsensä kehittämisen ja johtamisen tukena. (12/2025).

Tekoäly on täällä – kriittisen ajattelun taidot tärkeitä. (10/2025).

Tekoälypohjaiset työkalut opinnäytetyön ohjauksessa - ohjaavan opettajan näkökulma. (4/2025).

Tiedonhaku ja tiedonhaun tarkastuslista akateemisen tekstin kirjoittajalle. (11/2025).

Tools for Literature Review. (4/2025).

TOP 20 SeAMKn julkaisijat. (3/2025).

Top 40 Websites to Download Research Papers for Free. (3/2025).

Tulevaisuuden liiketoimintaa rakentamassa: Liiketalouden alan kokoomateos 2025. (12/2025).

Tutkimusaineiston analyysimentelmiä laadullisessa tutkimuksessa –aineiston analysointimenetelmä ja aineiston analyysi. (6/2025).

Tutkmusfoorumi Seinäjoella yhdisti kolmen korkeakoulun tekijät. (3/2025).

Työpaikkailmoitusten fraaseja selkosuomeksi. (9/2025).

Tänään se tapahtui (3/2025)

van Dijk: Diskurssianalyysi. (2/2025).

Varmista tieteellisen lähteen aitous. (1/2025).

Vihreä siirtymä haastaa myös yrittäjyysopetuksen. (11/2025).

Vuoden 2025 alun luetuimmat artikkelit SEAMK-verkkoledessä. (4/2025).

Yhteistyökumppanit menestymisen tukena. (12/2025).

Yrittäjän ja asiantuntijan dialogi kestävyysraportista. (4/2025).

Yrityksen toimintojen ulkoistaminen riskinhallinnan näkökulmasta. (11/2025).

Julkaisut, osa IV, 2025

2025-12-31T10:01:00.106+02:00

Kuvat Margit Mannila

Tiede ja tutkimus

Vuonna 2025 julkaistuja kirjoituksia, osa IV:ssä ovat kirjoitukset, jotka ovat julkaistu aikavälillä 1.10.2025-31.12.2025 sekä lisäksi kolmen muun osan, osan III 1.7.2025-30.9.2025, osan II 1.4.2025-30.6.2025 ja osan I 1.1.2025-31.3.2025 julkaisut.

Kinossalo, M., Jousimäki, H. & Mannila, M. & Prisanda, J. (2025). Maailmalta tuttu ja tehokas malli SEAMK yritysyhteistyöhön. @SEAMK-verkkolehti. (12/2025).
Mannila, M. (2025). EQF-arviontikriteeristön huomioiminen EU:n jäsenvaltioiden kansallisissa arviointikriteeristöissä. (s. 635-643) on teoksessa Elina Varamäki, Sirkku Uusimäki,Seliina Päällysaho & Minna Karvonen (toim.) SEAMK–SAMK–CENTRIA Tutkimusfoorumi 2025. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 44. Seinäjoki. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052855385 (5/2025).
Mannila, M. & Juppo, M. (2025). Hinta ja hinnanalennus. (3/2025).
Mannila, M. (2025). Itsetunto kehittyy varhaislapsuudessa. (12/2025).
Mannila, M., Kinossalo, M. & Jousimäki, H. (2025). Kansainvälisten opiskelijoiden kohtaamisetpaikallisten yrittäjien kanssa tärkeitä. (12/2025).
Mannila, M. (2025). Kielitaito haastaa osallistumisen. (12/2025).
Mannila, M. (2025). Kiinnostuksesta kipinää – SIG-ryhmissä yhteisöllisyys voimavarana. (12/2025).
Mannila, M. (2025). Kuinka tekoälyn avulla voitaisiin tukea kulttuurista oppimista. (12/2025).
Mannila, M. (2025). Mikä ihmeen vastuullisuusraportointi? (4/2025).
Mannila, M. (2025). Mitä numerot kertovat yrittäjä? (12/2025).
Mannila, M. (2025). Miten vihreä siirtymä vaikuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämään ja työmarkkinoihin? – Hajanaisia ajatuksia aforismeilla suodatettuina. @SEAMK-verkkolehti. KESTO-hankkeen avajaistilaisuus. https://lehti.seamk.fi/verkkolehti/miten-vihrea-siirtyma-vaikuttaa-etela-pohjanmaan-elinkeinoelamaan-ja-tyomarkkinoihin-hajanaisia-ajatuksia-aforismeilla-suodatettuina/
Mannila, M. (2025). Muutamia työkaluja liiketoiminnan suunnitteluun. (10/2025).
Mannila, M. (2025). Opinnäytetyö alkuun kesällä. (6/2025).
Mannila, M. (2025). Opinnäytetyön ohjauksen haasteet, ohjaavan opettajan näkökulma. (s. 196-207). (12/2025).
Mannila, M. (2025). Opinnäytetyön pituus ammattikorkeakoulussa. (s. 208-216). (12/2025).
Mannila, M. (2025). Tehtailija toisessa polvessa. (10/2025).
Mannila, M. (2025). Tekoäly asiantuntijan oppimisen kumppanina –Tekoälyavusteinen johtamisen OPSn kehittäminen. (12/2025).
Mannila, M. (2025). Tekoäly itsensä kehittämisen ja johtamisen tukena. (12/2025).
Mannila, M. (2025). Tekoäly on täällä - kriittisen ajattelun taidot tärkeitä. (10/2025).
Mannila, M. (2025). Tekoälypohjaiset työkalut opinnäytetyön ohjauksessa - ohjaavan opettajan näkökulma. (s. 74-77). ITK - Interaktiivinen Tekniikka koulutuksessa 2025. Suomen eOppimiskeskus ry. https://indd.adobe.com/view/58b43d67-d091-464e-86cf-5625a122b4bc (4/2025).
Mannila, M. (2025). Tiedonhaku ja tiedonhaun tarkastuslista akateemisen tekstin kirjoittajalle. (11/2025).
Tutkimusaineiston analyysimentelmiä laadullisessa tutkimuksessa –aineiston analysointimenetelmä ja aineiston analyysi. (6/2025).
Mannila, M. (2025). Vihreä siirtymä haastaa yrittäjyysopetuksen. (11/2025).
Mannila, M. (2025). Vitkutellen valmiiksi - Prokrastinaatio opinnäytetyöprosessissa. (s. 427-437) Teoksessa Päällysaho, S. ym. (toim.) (2025.) Kestävästi kohti tulevaisuutta: Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2025.
Mannila, M. (2025). Yhteistyökumppanit menestymisen tukena. (12/2025).
Mannila, M. (2025). Yrityksen toimintojen ulkoistaminen riskinhallinnan näkökulmasta. (11/2025).
Mannila, M. (2025). Yrittäjän ja asiantuntijan dialogi kestävyysraportista. (4/2025).
Palomäki, J. & Mannila, M. (2025). Neurodiversiteettiset työntekijät työpaikalla. (10/2025)

Hyvää joulua 2025

2025-12-24T12:00:00.000+02:00

Kuvat Margit Mannila

Iloa ja valoa jouluusi.

Itsetunto kehittyy varhaislapsuudessa

2025-12-22T13:46:00.003+02:00

Itsetunto kehittyy varhaislapsuudessa

22 joulu 2025 kategoria: 2025, Muu asiantuntijuus (V), TKI, Verkkolehti

pysyvä osoite (urn): https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119541

Lataa PDF tästä

Uhriutumisesta on tullut yksi aikamme muoti-ilmiö, kirjoittaa Anne Haikola (2025) HS-tiede osiossa. Haikola on haastatellut artikkeliinsa mm. emerita Liisa Keltikangas-Järvistä, jonka mukaan diagnoosit, oireistot ja tunneilmiöt muuttuvat kulttuurien mukaan, kuten myös asennoituminen niihin. Keltikangas-Järvinen oli luennoimassa lokakuussa 2025 Lapuan kansalaisopiston yleisöluennolla, joka oli otsikoitu Yksilöllisyys vai itsekeskeisyys – kasvatuksen monet tuulet. Alajoki-sali täyttyi kuulijoista. Mukana oli myös huomattava määrä nuoria.

Luennossaan Keltikangas-Järvinen nosti esiin yhden aikamme perusdilemman, joka liittyy yksilöllisyyteen. Hänen yksi kysymyksensä oli, onko yksilöllisyys muuttunut itsekeskeisyydeksi ja onnellisuuden tavoitteluksi? Keltikangas-Järvinen sanoi, että 1970-luvulla olleilla kriteereillä tarkasteltuna valtaosa nykyihmisistä saisi narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosin. Hän nosti esiin myös kysymyksen siitä, kuinka kasvattajat ja vanhemmat voivat tukea lapsen ja nuoren kasvua muuttuneessa yhteiskunnassa.

Narsismidiagnoosin sisältö

Nielsen (2014, s. 8–9) on listannut Pro Gradu -työssään DSM-V-kriteerit narsistiselle persoonallisuushäiriölle American Psychiatric Association -kriteeristön mukaisesti. Sen mukaan narsistinen persoonallisuushäiriö sisältää laaja-alaisia suuruuskuvitelmia joko fantasian tai käytöksen tasolla (voi olla molemmissa), lisäksi ihailun tarvetta ja empatian puutetta. Narsistista persoonallisuushäiriötä sanotaan pysyväksi käyttäytymismalliks,i ja se alkaa varhaisaikuisuudessa. Se esiintyy monissa yhteyksissä vähintään viidellä seuraavista tavoista.

Henkilöllä on suuret käsitykset itsestään, hän voi liioitella lahjoillaan ja saavutuksillaan sekä odottaa perusteettomasti muiden pitävän häntä ylivertaisena.
Henkilö keskittyy ajatuksissaan jatkuvasti mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta.
Henkilö uskoo olevansa jotenkin erikoinen ja ainutlaatuinen. Hän kokee, että häntä ymmärtävät vain muut huomattavat henkilöt ja instituutiot, joiden kanssa hänen tulisi olla tekemisissä.
Henkilö vaatii korostunutta ihailua.
Hän kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun ja saamaan toiveensa täytettyä.
Henkilö käyttää häikäilemättömästi muita hyväkseen.
Henkilöllä on empaattisuuden puute: haluttomuus huomata toisten tunteita ja tarpeita tai eläytyä niihin.
Henkilö on usein kateellinen muille tai uskoo myös muiden kadehtivan häntä.
Henkilö on ylimielinen, hänellä on röyhkeä käytös ja asenne.

Nielsen (2014, s. 9) huomauttaa, että ihmisen persoonallisuus voidaan nähdä narsistisen piirteiden osalta jatkumona, jonka ääripäät ovat terve narsismi ja patologinen narsismi eli narsistinen persoonallisuushäiriö. Yhtenäistä fenotyyppiä ei Nielsenin (2014, s. 10) mukaan voida tunnistaa, sillä narsistisen persoonallisuushäiriön fenotyyppi voi olla epävarma, ujo ja yliherkkä. Vastaavasti sisäinen huoli, haavoittuvuus, pelko, ahdistus, riittämättömyyden tunne ja depressiivisyys, voivat ilmetä ulospäin narsistisina piirteinä. Koska fenotyyppi vaihtelee huomattavasti, voidaan narsistista persoonallisuushäiriötä löytää niin menestyviltä kuin syrjäytyneiltä ja käytännössä täysin työkyvyttömiltä ihmisiltä.

Lapsen tahto

– 1980-luvulle saakka lapsi oli ensisijaisesti hoivat, tuen, kasvatuksen ja neuvojen kohde. Sitten hänestä tuli itsenäinen toimia. Ryhdyttiin ajattelemaan, että hänellä on sama kapasiteetti ja oikeus toimia kuin aikuisella ja hän myös kykenee siihen, Keltikangas-Järvinen sanoo ja katsoo yleisöön:

– Muutos on valtava. Kun ennen tuota pohdittiin sitä, miten lapsi käyttäytyy hyvin muita kohtaan ja miten hänestä tulee kunnollinen aikuinen.

Myös Lukinmaan (2025a ja 2025b) tekemässä haastattelussa Keltikangas-Järvinen on puhunut samoista asioista. Hän sanoo, että kun tavoitteena on kasvattaa lapsista vahvoja ja itseohjautuvia, on lopputulos päinvastainen. Lapsi menettää käsityksen omasta tahdota, koska hän joutuu miettimään jatkuvasti sitä, mitä hänen pitää haluta, että vanhemmat olisivat häneen tyytyväisiä. Näin kasvatamme yksilön, joka on riippuvainen toisten ihmisten mielipiteistä ja hyväksynnästä. Nykyinen sosiaalisen median maailma, jossa tykkäykset ja peukutusten määrä ”mittaa” yksilön arvoa ihmisenä, on kuin tehty tähän. Tämä aiheuttaa sen, että ihminen etsii jatkuvasti itseään ja haavoittuu turhanaikaisenkin palautteen takia.

Keltikangas-Järvinen sanoo Lukinmaan (2025a) haastattelussa, että käytävässä keskustelussa on ristiriita. Keskusteltaessa ongelmista, joita lapsilla on, tarjotaan niiden ratkaisuksi samoja asioita, mitkä aiheuttavat ongelmat. Kasvatus ja kulttuuri eivät ole toisistaan irrallisia, sillä vanhemmat kasvattavat lapsia niin kuin heille on kerrottu, mikä on lapsille hyväksi. Toisin sanoen, meillä on taustalla kulttuuri, joka ohjaa meitä toimimaan tietyllä tavalla, hän jatkaa, että sitten ei mietitä mikä meidän elämäntavassamme on pielessä, vaan käännetään syyllistävä katse vanhempiin. Vanhemmuus on hukassa, ei niinkään vanhemmilta, vaan koko kulttuurilta.

Lukinmaan (2025a) haastattelema Keltikangas-Järvinen sanoo, että meillä on asia kääntynyt niin, että suojaa ja hoivaa tarvitsevasta lapsesta on tullut olento, tahtova lapsi, jonka tahtoa pitää kuunnella. Käytännössä aikuinen ohjaa lasta ”manipuloimalla” häntä tahtomaan, mitä aikuinen tahtoo. Esimerkiksi, kun hän haluaa, että lapsi menee nukkumaan, hän kysyy, että haluaako lapsi mennä nukkumaan. Eli kun lapsen pitää mennä nukkumaan, lapsella annetaan mielikuva siitä, että hän voi valita meneekö hän nukkumaan, vaikka tosiasiassa tarkoitamme, että lapsen pitää mennä nukkumaan. Näin sotkemme lapsen maailman. Lapsi kuvittelee, tämän seurauksena, elämän olevan suuri valintatalo, josta hän voi valita itselleen kivoja asioita. Tästä seuraa se, että lapsi ei opi kestämään ja käsittelemään pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, joita elämässä väistämättä on. Näin siksi, että vahvistamme hänelle syntynyttä käsitystä omasta vapaasta tahdosta ja vapaudesta päättää asioistaan haluamallaan tavalla.

Tavoitteena on kasvattaa lapsi, jolla on hyvä itsetunto, mutta näin me kasvatamme lapsia, joilla on heikko itsetunto ja he ovat ahdistuneita. Pieni lapsi tarvitsee rajat, jotta hän kokee olevansa turvassa, painottaa Keltikangas-Järvinen Lukinmaan (2025a) haastattelussa. Olemme, hyvää tarkoittaen menneet liian pitkälle väärään suuntaan ja kadottaneet samalla sen, mikä lapsi on. Olemme vieneet turvan lapsen kasvamiselta. Ei siis turhaan sanota, että rajat ovat rakkautta.

Hyvä itsetunto

Millainen on sitten hyvä itsetunto? Keltikangas-Järvinen (1994) toteaa, että yksi hyvän itsetunnon piirre on itsenäisyyttä oman elämän ratkaisuissa ja riippumattomuutta muiden mielipiteistä. Siihen liittyy rohkeus tehdä yleisistä arvostuksista poikkeaviakin päätöksiä ja kyky asettaa valtavirrasta poikkeavia tavoitteita ja pitää niistä kiinni. Henkilö ei pohdi, mitä muut hänestä ajattelevat eikä pyri toimimaan ja ajattelemaan yleisen mielipiteen mukaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen loukkaisi muita tai puolustelisi huonoa käytöstä heikkouksiinsa vedoten.

Tosin, Keltikangas-Järvinen (1994) jatkaa, että hyvä itsetunto tarkoittaa ihmisen rehellisyyttä myös huonojen puoliensa suhteen. Niiden toteaminen ei kuitenkaan vie hänen itsekunnioitustaan, vaikka hän pyrkii samalla näistä huonoista piireistä eroon. Jos ihmiseltä puuttuu hyvän itsetunnon tuoma itsenäisyys, on ihminen tällöin riippuvainen muista ihmisistä. Koti sisustetaan muotitrendin mukaan, harrastukset valitaan sen mukaan, mitä milloinkin kuuluu harrastaa. Elämästä tulee näytelmä muita varten.

Itsetuntoon kuuluu myös epäonnistumisten ja pettymysten sietämistä, ilman, että jokainen pettymys samalla vaurioittaa itsetuntoa kirjoittaa Keltikangas-Järvinen (1994). Hän jatkaa, että se, että jokin asia menee huonosti, ei tarkoita sitä, että ihminen on huono. Samoin hyvä itsetunto auttaa ihmistä tulkitsemaan ympäristöään oikein ja näkemään, että kaikilla ihmisillä on pettymyksiä elämässään.

Tasapainoisella ihmisellä ei ole yksityisen ja julkisen itsetunnon välillä kovin suurta eroa, eikä hänen tarvitse ylläpitää itsevarmuudestaan ulospäin aivan erilaista kuvaa, mitä hänen todella tuntemansa on, toteaa Keltikangas-Järvinen (1994). Hän jatkaa, että julkisen ja yksityisen itsetunnon ero saattaa kuitenkin olla niin suuri, että henkilölle tulee siitä haasteita. Nämä haasteet saattavat muodostua kasvuympäristössä. Kulttuurin odotukset ja kohteliasuuskäsitykset kasvatetaan lapseen jo pienenä.

Itsensä tunteminen auttaa.

Margit Mannila
lehtori, KTT
SEAMK

Kirjoittaja on käyttänyt väitöskirjassaan Bronfenbrennerin ekologista teoriaa, joka on psykologian teoria lapsen kasvusta kehityksestä ja erityisesti lähipiirin (mikrosysteemin ja mesosysteemin) vaikutuksesta kehitykseen. Hän sovelsi tätä mallia yrityksen arvoihin ja jatkuvuuteen.

Lähteet

Haikola, A. (2025). Meistä tuli uhreja. HS-Tiede. (Alun perin julkaistu Tiede-lehdessä 10/2025).

Keltikangas-Järvinen, L. (1994). Hyvä itsetunto. WSOY. Google books. https://books.google.fi/books?id=3IYvDwAAQBAJ&lpg=PT4&ots=s8NQTL3brI&dq=keltikangas-jarvinen%20liisa&lr&hl=fi&pg=PT2#v=onepage&q=keltikangas-jarvinen%20liisa&f=false

Keltikangas-Järvinen, L. (8.10.2025). Yksilöllisyys vai itsekeskeisyys – kasvatuksen monet tuulet. [Luentomuistiinpanot]. Lapuan kansalaisopisto. Lapuan kaupunki. https://lapua.fi/tapahtumia/yksil%C3%B6llisyys-vai-itsekkyys–kasvatuksen-monet-tuulet–luento/

Lukinmaa, T. (2025a). Professori Keltikangas-Järvinen: nykylapselle annetaan liikaa vaihtoehtoja. [Äänite]. Yle AREENA. Kuunneltu 9.12.2025. https://areena.yle.fi/1-76729206

Lukinmaa, T. (2025b). Professori: Nykyvanhempien tapa sekoittaa lapsen maailman – ”Ei ymmärretä, mihin aivot ovat valmiit”. YLE.fi. https://yle.fi/a/74-20196448

Nielsen, J. (2014). Narsistinen persoonallisuushäiriö [pro gradu -työ, Itä-Suomen yliopisto]. Lääketieteen koulutusohjelma, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos. https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/e7b408f3-1da8-4a38-95dd-8d6f2cd7118d/content

Tekoäly itsensä kehittämisen ja johtamisen tukena

2025-12-22T13:46:00.001+02:00

Tekoäly itsensä kehittämisen ja johtamisen tukena

22 joulu 2025 kategoria: 2025, TKI, Verkkolehti, Yrittäjyys ja kasvu (V)

pysyvä osoite (urn): https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251222124122

Lataa PDF tästä

Tekoälyllä on ehditty tekemään huomattava määrä asioita näiden kolmen vuoden aikana, jona se on ollut ns. kaiken kansan käytössä. Sen käyttö alkaa olla jo kiinteä osa oppilaitosten elämää. Kun tekoäly julkaistiin Kautto ja Mannila (2023a ja 2023b) tarkastelivat artikkeleissaan tekoälyä oppimisympäristössä työkaluna. Tuolloin alkuvaiheessa, ja ehkä edelleenkin, yksi tekoälytyökalujen ongelma on ollut, että niillä voidaan tuottaa vakuuttavan oloisia, mutta vääriä vastauksia. Tekoäly ei myöskään kykene arvioimaan käytetyn eikä käyttämänsä lähteen luotettavuutta. Tästä on hyvänä esimerkkinä Salon ja Someron keväällä 2025 julkaisema aprillipila, joka on päätynyt faktaksi Internettiin. Mannila (2025a) on käsitellyt tätä ”tiedonkukkasta” artikkelissaan, joka on otsikoitu: Tekoäly on täällä – kriittisen ajattelun taidot tärkeitä. Mannilan (2025a) mukaan tekoäly on haasteista huolimatta hyödyllinen. Aivan, kuten esimerkiksi Aaltonen (2025, s. 39) kirjoittaa Talouselämässä, että oikea arvo syntyy ihmisen oman ajattelun ja tekoälyjärjestelmän leikkauspisteessä. Tekoälyn kanssa työskennellään kierros kerrallaan. Ohjeen antamisen jälkeen katsotaan tulos ja sitten säädetään lisää. Näitä kerroksia tehdään niin monta, että lopputulos on ihmisen mielestä riittävän hyvä. Painotus nimenomaan sanoilla ihmisen mielestä riittävän hyvä.

Tekoälyn avulla voidaan kuitenkin tehdä hyviä asioita, kun sen käyttöä harjoitellaan suunnitelmallisesti. Kuten Kautto ja Mannila (2023a) huomauttavat on paljon kiinni siitä, kuinka menestytään, miten organisaatiot kykenevät ottamaan käyttöön uutta teknologiaa, esimerkiksi vaikkapa tekoälyä. Jos tässä onnistutaan, voidaan todennäköisesti parantaa tuottavuutta merkittävässä määrin. Mannilan (2025a) mukaan erityisesti, kun tavoitteena on tehdä tehokkaammin, ovat tekoälyn hyödyt kiistattomat. Tehtävät ja asiat eivät ole sidottuja paikkaan tai aikaan, vaan ne kannattaa tehdä siellä, missä on oikeanlaista osaamista. Hyvä kysymys tässä kohtaa on tietenkin se, että muuttuuko maailma valtavaksi työpaikka-alueeksi, jossa yritykset ostavat asiantuntijuutta työntekijöiltä ja ostajan markkinoilla ostaja määrää hinnan. Kuinka osaaja kykenee erottautumaan edukseen ja saa liidit omaan taskuunsa?

Verkkokaupassa tai paremminkin verkkokauppa-alustoilla tämä suunta on jo nähtävissä. Temu, AliExpress, Amazon ym. ovat näistä hyvinä esimerkkeinä. Ne ovat virtuaalisia kauppakeskuksia, jotka tarjoavat yrittäjille mahdollisuuden myydä tuotteitaan alustallaan ja pienikin yritys pystyy valloittamaan maailmaa tällaisen portaalin avulla. Laskutus ja logistiikka on järjestetty yhteistoiminnallisesti. Mallissa kauppapaikka huolehtii alustasta, laskuttaa ja toimittaa. Kauppapaikkojen siirtyminen verkkoon on muuttanut ja muuttaa maailmaa ja se vaikuttaa todennäköisesti kokonaisiin kansakuntiin. Arvostelun sijaan pitäisi kehittää vastaavaa ja mennä mukaan. Voikin kysyä olisiko meidän arvomme globaalisti suunnittelussa, vastuullisuudessa ja laadussa?

Tässä kirjoituksessa on tarkoituksena tarkastella sitä, kuinka tekoälyä voisi käyttää itsensä kehittämisen ja johtamisen tukena.

Tekoäly itsensä kehittämisen ja johtamisen tukena

Tavoitteiden asettamisen merkityksestä yksilön menestymiseen liittyvänä keskeisenä seikkana, kirjoittaa esimerkiksi Adams Miller (i.a). Koska itsensä johtaminen on tässä keskeistä tässä tulokulmassa, on mielenkiintoista nostaa tarkasteluun kysymys: Kuinka tekoälyä sitten voisi käyttää itsensä kehittämisen ja johtamisen tukena?

Tekoälyä voisi hyödyntää esimerkiksi tavoitteiden asettamisen ja seurannan näkökulmasta, ajanhallinnan ja työtehtävien periorisoinnin näkökulmasta, sen avulla voisi tarkastella myös omaa toimintaansa ja sitä kautta saada lisää rakennusaineita itsetuntemukseen ja reflektioon ja lisäksi sen avulla voisi laatia itselleen jatkuvan oppimisen suunnitelman ja osaamisen kehittämiseen liittyvää materiaalia. Kuten Aaltonen (2025, s. 40) kirjoittaa, että tekoälyyn myönteisesti suhtautuvat johtajatiimit pärjäävät paremmin liiketoiminnassa. Siksi on hyödyllistä opetella käyttämään tekoälyä hyödyksi mahdollisimman laaja-alaisesti. Oman itsensä johtamisesta ja omien taitojen kehittämisestä on hyvä aloittaa, sillä ketä muuta varten me teemme työtä, ellemme itseämme?

Henkilökohtaisen valmentajan roolia ei sovi kokonaan ulkoistaa tekoälylle, mutta sen hyötyarvoa ei kuitenkaan kannata ohittaa, vaan tutustua siihen ja ottaa se käyttöön itselle sopivalla tavalla.

SMART, OKR, Eisenhoverin matriisi

Kun esimerkiksi Gemini -tekoälyä lähdetään hyödyntämään kriittisenä ja järjestelmällisenä kumppanina henkilökohtaisessa kehittymisprosessissa tai itsensä johtamisessa, voi sen avulla analysoida esimerkiksi omaa oppimispäiväkirjaansa ja pyytää tekoälyä etsimään siitä oman tunnetilansa, onnistumiset, epäonnistumiset ja antaa mahdollisesti kehitysehdotuksia oman toiminnan kehittämiseen vaikkapa vuoden tai kahden perspektiivillä. Ehkä tekoälyn avulla voisi paljastaa myös omat ajatusjuminsa. Todennäköisesti se osaa antaa palautteen kauniimmassa paketissa kuin ihmiskollega. Toki tässä kohtaa kannattaa muistaa tietoturva, millaisia asioita ja tekstiä kannattaa tekoälyn analysoitavaksi antaa. Täytyy muistaa, että kerran sinne laitettu teksti jää sinne ikuisiksi ajoiksi.

Tekoälyn avulla voi asettaa itselleen ja osaamiselleen tavoitteita. Sitä voi pyytää pilkkomaan tavoitteet pienemmiksi, omaan arkeen ja aikatauluun sopiviksi kokonaisuuksiksi, joita olisi helppo ryhtyä toteuttamaan. Tavoitteista voisi tehdä niin sanotun SMART-version. SMART tulee sanoista Specific, Measurable, Achievable, Relevant ja Time-bound. Suomenkielisessä kontekstissa on käytetty sanoja selkeä, mitattava, aikaan sidottu, realistinen ja tärkeä (ks. esimerkiksi Mielenterveystalo.fi). Smart-malli on esitetty kuvassa 1 (Kuva 1.).

Vaihtoehtoisesti voitaisiin käyttää esimerkiksi Strayn ym. (2022, s. 104) OKR-mallia (Objectives and Key Results), jossa olisi yksi päätavoite ja kolme mitattavaa avaintulosta. Stray, ym. (2022, s. 104) huomauttavat, että organisaatiotasolla OKR-mallin ottaminen käyttöön ei ole ihan yksinkertainen asia, sillä se edellyttää käyttäytymisen muuttamista organisaation kaikilla tasoilla, eikä siihen todennäköisesti ole aina kaikilla valmiuksia.

Kuva 1. SMART-malli. Kuva tehty Gemini-tekoälyllä.

OKR-mallin historiaa tarkastellaan Niven ja Lamorten (2016, s. 1, 4–6) teoksessa, jossa nostetaan esiin, että OKR-malli on syntynyt pienestä oivalluksesta, että jos yritetään olla kaikkea kaikille ei olla kenellekään yhtään mitään. Tärkeää on voimaannuttaa ihmisiä. Sosiaalisen sidoksen vahvistaminen organisaation sisällä on merkityksellistä. Sen avulla rakennetaan menestystarinoita ja saadaan aikaan ihmeitä. Huippusuorituskykyyn voidaan päästä vain asettamalla tavoitteet riittävän korkealle. Kirjoittajat (emt. s. 6) määrittelevät OKR-mallin seuraavasti OKR on kriittisen ajattelun viitekehys, jolle on tunnusomaista jatkuva kurinalaisuus ja jonka tavoitteena on varmistaa, että työntekijät työskentelevät yhdessä ja keskittävät ponnistelunsa sellaisten asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, jotka vievät yritystä eteenpäin. Kuten Stray, ym. (2022, s. 107) huomauttavat, että organisaatioiden on varmistettava se, että tiimit työskentelevät samojen tavoitteiden saavuttamiseksi, sillä aina kun tiimin tavoitteet poikkeavat organisaation tavoitteista, käy yleensä niin, että tiimit toimivat oman etunsa mukaan organisaation etujen sijaan. Tämä on varsin tavanomaista inhimillistä käyttäytymistä.

Vastaavasti ajanhallinnan mallintaminen ja priorisointi voisi toteuttaa siten, että listataan 10–15 tehtävää, jotka on hoidettava viikon sisällä. Nämä tehtävät voivat olla joko työtehtäviin tai omaan henkilökohtaiseen arkeen liittyviä kokonaisuuksia. Tekoälyä voi pyytää jakamaan ne esimerkiksi kahteen taulukkoon. Niin sanottu Eisenhoverin matriisi, jossa tehtävät jaetaan nelikentän avulla niihin, jotka pitää hoitaa heti ja ne, joiden hoitaminen on välttämätöntä, mutta ei juuri nyt. Sitten pohditaan, mitkä tehtävät ovat sellaisia, jotka voi joko siirtää tai delegoida muille. Lopuksi tarkastellaan niitä tehtäviä, joiden tekeminen ei ole lähtökohtaisesti hyödyllistä tai tarpeellista.

Mielenkiintoinen ja ehkä vähän yllättäväkin asia nousee esiin Aaltosen (2025, s. 41) kirjoituksessa. Hänen haastattelemansa Santeri Kirvelä nimittäin huomauttaa, että tekoäly on saanut aikaan lisää inhimillistä vuorovaikutusta, sillä siihen se ei itse pysty. Ihmiset ovat ryhtyneet soittamaan toisilleen matalalla kynnyksellä.

Suhtaudu tekoälyyn kuin vastaväittäjä väittelijään

Tekoälystä saadaan paras irti, kun siihen suhtaudutaan kuin vastaväittäjä väittelijään. Vastaväittäjän (ihmisen) tehtävä on etsiä väittelijän ajattelun aukkoja ja tätä samaa testaamista tekoälyä käyttävän tulisi tehdä tekoälylle. Koska, kuten edellä on todettu, tekoälyn kyky erottaa tosi epätodesta ei ole kunnossa. Toden ja epätoden ymmärrys on ihmisen vastuulla.

Kun ”hiillostat” tekoälyä kyseenalaistamalla sen tuottamaa sisältöä, se yleensä parantaa tuotostaan. Se pysyy nopeasti hakemaan uuden tulokulman ja tarjoamaan tiivistelmiä ja vertailuja. Näitä tiivistelmiä kannattaa syventyä pohtimaan ja tekemään sitten vielä yksi kierros. Parhaimmillaan lopputulos saattaa olla vähintäänkin hyvä. Todennäköisesti tällaisella käyttötavalla tekoälyn avulla kykenee oppimaan uutta ja syventämään jo osaamaansa. Kysymys kuuluu, kuinka tekoäly tekee työtä sinulle ja kuinka voit käyttää sitä oman asiantuntijuutesi kumppanina?

Margit Mannila
lehtori, KTT
SEAMK

Margit Mannila on lehtori ja KTT SEAMKissa, joka innostuu erityisesti yrittäjyydestä ja ympäristöoikeudesta. Mannilan intohimona on uusien asioiden oppiminen, ja hän jäsentää asioita mielellään kirjoittamalla.

Lähteet

Aaltonen, R. (2025). Tämä voi toimia mihin vain. Talouselämä 32, 36–41.

Adams Miller, C. (i.a.). Big goals: The science of setting them, achieving them and creating your best life. Google Books. https://books.google.fi/books?id=v_EkEQAAQBAJ&lpg=PA1&ots=UrIHkn98Oz&dq=cunningham%20miller%20doran%20smart%20goals&lr&hl=fi&pg=RA1-PA5#v=onepage&q&f=false

Kautto, S. & Mannila, M. (2023a). Tekoäly ja kehittyvä teknologia muuttavat ammattitaitovaatimuksia ja opiskelua. @SEAMK-verkkolehti. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://lehti.seamk.fi/yrittajyys-ja-kasvu/tekoaly-ja-kehittyva-teknologia-muuttavat-ammattitaitovaatimuksia-ja-opiskelua/

Kautto, S. & Mannila, M. (2023b). Tekoäly tulee mukaan oppimisympäristöön. @SEAMK-verkkolehti. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://lehti.seamk.fi/yrittajyys-ja-kasvu/tekoaly-tulee-mukaan-oppimisymparistoon/

Mannila, M. (2025a). Tekoäly on täällä – Kriittisen ajattelun taidot tärkeitä. @SEAMK-verkkolehti. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://lehti.seamk.fi/verkkolehti/tekoaly-on-taalla-kriittisen-ajattelun-taidot-tarkeita/

Mielenterveystalo.fi. Omahoito. 6.2 Tavoitteiden asettaminen. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/redirection-laittoman-kuvamateriaalin-kayttajan-omahoito-ohjelma/62-tavoitteiden

Niven, P.R. & Lamorte, B. (2016). Objectives and key results. Driving focus, alignment, and engagement with OKRS. Wiley. https://books.google.fi/books?id=wDHUDAAAQBAJ&lpg=PR13&ots=V1nnqomVBr&dq=OKR%20(Objectives%20and%20Key%20Results)&lr&hl=fi&pg=PR9#v=onepage&q=OKR%20(Objectives%20and%20Key%20Results)&f=false

Stray, V., Gundelsby, J.H., Ulfsnes, R. & Moe, N. B. (2022). How agile teams make Objectives and Key Results (OKRs) work. ICSSP '22: Proceedings of the International Conference on Software and System Processes and International Conference on Global Software Engineering. Pages 104–109 https://doi.org/10.1145/3529320.352933

Open silmissä on sellasta vetistä

2025-12-19T10:56:00.000+02:00

Kuvat MM

Open silmissä on sellasta vetistä just nyt. Vähän järkytystäkin. Iloakin totta kai.

Kiitokset sinulle opiskelijani. On ollut ilo kulkea rinnallasi ja nähdä kasvusi kirjoittajana.

Tavoittele kuuta, niin voit saada myös kaikki ne tähdet.

Nämä tällaiset ovat aina jotenkin häkellyttäviä. Tämä on jälleen sellainen hetki, joka jää mieleen.

Maailmalta tuttu ja tehokas malli SEAMKin yritysyhteistyöhön

2025-12-18T22:27:02.800+02:00

Maailmalta tuttu ja tehokas malli SEAMKin yritysyhteistyöhön

18 joulu 2025

kategoria: 2025, Verkkolehti, Yrittäjyys ja kasvu (V)

pysyvä osoite (urn): https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251218121727

Lataa PDF tästä

Maailmalta tuttu SIG-malli tuo uudenlaista voimaa SEAMKin yritysyhteistyöhön. SIG-toiminta madaltaa kynnystä yhteiskehittämiseen ja tekee osaamisen näkyväksi niin yrityksille kuin opiskelijoille.

EKOISTAMO-hankkeessa pilotoitu toimintatapa kokoaa opiskelijat ja yritykset yhteen ratkomaan käytännön haasteita. Ketterissä tiimeissä syntyy ideoita, innovaatioita ja ratkaisuja, jotka vahvistavat kilpailukykyä ja avaavat ovia uusille verkostoille.

Tavoitteena oli rakentaa kehittämisyhteistyöverkosto, joka lisää vuoropuhelua, tukee kestävää Seinäjokea ja luo pohjaa uusille start-upeille. Kun opiskelijat ja yritykset kehittävät ja ottavat käyttöön uusia teknologioita ja ratkaisuja, TKI- eli tutkimus,- kehitys- ja innovaatiointensiteetti kasvaa ja kestävän kehityksen tavoitteet etenevät.

EKOISTAMO oli kärkihanke Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen Älykäs vihreä kasvu 2021–2027 -kokonaisuudessa (ks. Into-Seinäjoki, i.a.). Sen SIG- ja yhteiskehittämismalli on otettu pysyväksi osaksi SEAMKin yritysyhteistyön työkalupakkia, ja toimintaa laajennetaan maakunnan tarpeisiin ja uusille aloille. Tämä artikkeli kokoaa yhteen pilotin parhaat käytännöt ja konkreettiset hyödyt yrityksille.

SIG – erityisen kiinnostuksen ryhmä: Käsite, historia ja merkitys

Mitä SIG tarkoittaa?

SIG eli Special Interest Group (suomeksi erityisen kiinnostuksen ryhmä tai verkosto) on kansainvälisesti tunnettu toimintamalli, jossa joukko ihmisiä kokoontuu yhteen jakamaan, kehittämään ja ratkomaan tietyn teeman, alan tai ilmiön kysymyksiä. SIG-ryhmät ovat tyypillisesti poikkitieteellisiä ja -toimialaisia, ja niiden jäsenet voivat olla opiskelijoita, tutkijoita, yritysten edustajia tai muita asiantuntijoita. SIG-toiminnan ytimessä on vapaaehtoisuus, yhteinen kiinnostus ja halu kehittää uutta yhdessä. Kiinnostuksen kohteena voi olla myös yrityksen tuotteen tai tehokkuuden parantaminen.

SIG-käsitteen juuret ja kehitys

SIG-käsite syntyi 1960–1970-luvuilla erityisesti tietotekniikan ja insinööritieteiden kansainvälisissä järjestöissä, kuten ACM:ssa (Association for Computing Machinery) ja IEEE:ssä (Institute of Electrical and Electronics Engineers) (Association for Computing Machinery, i.a., a). Näissä järjestöissä SIG-ryhmät muodostettiin tukemaan alan kehitystä, tiedonvaihtoa ja verkostoitumista. Tunnettuja esimerkkejä ovat esimerkiksi ACM SIGGRAPH, joka on vaikuttanut ratkaisevasti tietokonegrafiikan ja visuaalisten efektien kehitykseen (Foley et al., 2007), sekä ACM SIGCHI, joka on ollut keskeinen ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen (HCI) tutkimuksen ja käytäntöjen muotoutumisessa (Association for Computing Machinery, i.a.,b; Wiberg ym., 2022). Myös esimerkiksi ACM SIGAI (tekoäly) ja ACM SIGSAC (tietoturva) ovat olleet merkittäviä innovaatioiden ja standardien edistäjiä (Association for Computing Machinery, i.a., a).

SIG-malli on sittemmin levinnyt laajasti myös muihin tieteenaloihin ja käytäntöihin, kuten korkeakouluihin, yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin. SIG-toiminta on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi yhdistää eri taustoista tulevia osaajia, edistää tiedon jakamista ja synnyttää uusia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Konkreettisina esimerkkeinä voidaan mainita yliopistojen sisäiset SIG-ryhmät, jotka keskittyvät esimerkiksi oppimisteknologioihin, data-analytiikkaan tai kyberturvallisuuteen, sekä yrityksissä muodostetut erityisryhmät, jotka tukevat organisaation osaamisen kehittämistä ja kokeilukulttuuria (Association for Computing Machinery, i.a., a).

SIG-malli ei ole vain yritysyhteistyön työkalu, vaan se on vakiintunut käytäntö myös korkeakouluissa, yliopistoissa ja kansainvälisissä tieteellisissä konferensseissa. Eri alat järjestävät SIG-ryhmiä, jotka keskittyvät syvällisesti uniikkeihin teemoihin, kuten tekoälyyn, tietoturvaan, ohjelmistokehitykseen, kestävään teknologiaan – tai humaaneihin ratkaisuihin. Näissä ryhmissä alan asiantuntijat, tutkijat ja opiskelijat jakavat tietoa, kehittävät uusia ratkaisuja ja luovat verkostoja, jotka ovat synnyttäneet merkittäviä innovaatioita ja standardeja.

SIG-mallin kansainväliset juuret ja EKOISTAMOn erityispiirteet

EKOISTAMO-hankkeen SIG-toiminta pohjautuu kansainvälisiin esimerkkeihin ja on saanut vaikutteita erityisesti Puolasta ja Tšekistä. Näissä maissa SIG-ryhmät ja klusteripohjainen yhteistyö ovat osoittautuneet tehokkaiksi älykkään vihreän kasvun ja innovaatioiden edistäjiksi (NCA, i.a., a).

Puola:

Esimerkiksi Mazovia Cluster ICT Varsovassa kokoaa yhteen yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja pk-yrityksiä kehittämään kestävän kasvun, älykkäiden energiaratkaisujen ja Industry 4.0 -ratkaisujen pariin. Tällaiset yhteistyöympäristöt tarjoavat SIG-tyyppisiä alustoja, joissa opiskelijat, tutkijat ja yritykset työskentelevät yhdessä uusien teknologioiden ja ympäristöystävällisten käytäntöjen kehittämiseksi.

Tšekki:

Tšekin National Cluster Association (NCA) koordinoi klustereiden kehittämistä ja kokoaa yhteen organisaatioita ja asiantuntijoita tukemaan klusteripolitiikkaa, tiedon jakamista sekä innovaatioiden ja kilpailukyvyn vahvistamista. NCA edistää jäsentensä osallistumista Euroopan ja kansallisiin innovaatiojärjestelmiin, kuten Digital Innovation Hub -verkostoihin (NCA, i.a., b).

Puolassa ja Tšekissä saavutetut tulokset osoittavat, että monialainen klusteri- ja SIG-yhteistyö voi tuottaa merkittäviä innovaatioita, vahvistaa paikallista taloutta ja tukea opiskelijoiden verkostoitumista sekä integroitumista työelämään.

Mikä on klusteri?

Klusteri tarkoittaa yritysten, oppilaitosten ja muiden toimijoiden muodostamaa laajempaa verkostoa, joka keskittyy tiettyyn toimialaan tai teemaan. Sen ideana on yhdistää osaaminen ja resurssit niin, että syntyy synergiaa: yhteistyö nopeuttaa innovaatioita, vahvistaa kilpailukykyä ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

EKOISTAMO ja klusteri:

EKOISTAMO-hankkeessa klusteri kokoaa yhteen alueen yrityksiä ja SEAMKin opiskelijoita kehittämään älykkään vihreän kasvun ratkaisuja. SIG-toiminta toimii klusterin sisällä konkreettisena työkaluna eli pienempien tiimien toimintana yhteiskehittämissä.

Seinäjoki EkoInnovaatiokeskus EKOISTAMO -hankkeessa SIG-toiminta on nostettu keskiöön, ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SEAMK) on tuonut mallin osaksi opiskelija- ja yritysyhteistyötä. EKOISTAMO-hankkeen SIG-ryhmät perustuvat kansainvälisiin esikuviin, mutta ne on räätälöity vastaamaan Seinäjoen alueen tarpeita – erityisesti älykkään vihreän kasvun, kestävän kehityksen ja kansainvälisen osaamisen hyödyntämisen näkökulmasta. Tämä tavoite on peräisin kaupunkikehittämisen hankehausta, mutta tulevaisuudessa sitä hyödynnetään laajasti eri teemoissa yritysyhteistyössä ja koko maakunnassa, miksei rajojen ulkopuolellakin.

SIG-toiminta: Uusi kanava osaajille ja yrityksille

Miksi SIG-malli on ajankohtainen?

Eteläpohjalaiset yritykset ovat astetta kansainvälisemmässä maailmassa kuin vielä muutama vuosi sitten. Digitalisaatio ja vihreä siirtymä haastavat liiketoimintaa, mutta alati muuttuva toimintaympäristö myös mahdollistaa uudenlaisen liiketoiminnan kehittämisen. Samaan aikaan alueella opiskelee kansainvälisiä opiskelijoita, joiden osaaminen ja näkemykset ovat vielä paljolti hyödyntämättä. SIG-toiminta tarjoaa matalan kynnyksen kanavan, jossa yritykset ja opiskelijat voivat kohdata, kehittää ideoita ja löytää ratkaisuja yhdessä esimerkiksi yrityksen tuotannon tehostamiseen, uusien ideoiden tuotteistamiseen ja / tai niiden vientiin kansainvälisesti.

SIG-käytännön esimerkkejä

EKOISTAMO-hankkeessa SIG-ryhmät kokoavat yhteen opiskelijoita, yrityksiä ja asiantuntijoita työskentelemään konkreettisten kehityshaasteiden parissa (Jousmäki & Prisada, i.a.). Esimerkiksi Pinomatic Oy, Hopeapuro ja Sevas Kodit Oy ovat hyödyntäneet kansainvälisten opiskelijoiden osaamista yhteiskehittämisen kautta ja osana opiskelijoiden harjoittelua. Näissä yhteistyömuodoissa SIG-toiminta on toiminut alustana, jossa yritykset ovat löytäneet motivoituneita osaajia, ja opiskelijat ovat päässeet näyttämään kykynsä käytännön työtehtävissä.

Yksi SIG-toiminnan vahvuuksista on, että opiskelijat eivät ole vain ”ylimääräisiä käsiä”, vaan he voivat toimia projektien vetäjinä, kehittäjinä ja ideanikkareina. Esimerkiksi Sevas Kodit Oy:n pyykkivuorojen varaamisen digitalisointi ja Seinäjoen urheilijoiden kilpailulähdön automaattinen ohjausjärjestelmä ovat syntyneet SIG-ryhmien ja yritysten yhteistyönä (Jousmäki & Prisada, i.a.).

SIG-mallin hyödyt yrityksille

1. Osaajien ja ideoiden löytäminen

SIG-toiminta tarjoaa yrityksille mahdollisuuden löytää uusia osaajia ja tuoreita näkökulmia. Eri tutkinto-ohjelmissa opiskelevat opiskelijat tuovat mukanaan osaamista, motivaatiota ja verkostoja, jotka voivat avata ovia uusille markkinoille ja auttaa kehittämään innovatiivisia ratkaisuja.

2. Yhteiskehittäminen ja verkostoituminen

SIG-ryhmät mahdollistavat yritysten ja opiskelijoiden yhteisen ideoinnin ja kehittämisen. Yritykset voivat tuoda esiin omia haasteitaan ja saada niihin ratkaisuehdotuksia monialaiselta tiimiltä. Samalla syntyy uusia verkostoja, jotka voivat johtaa pitkäaikaiseen yhteistyöhön.

3. Kansainvälistyminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen

Kansainväliset opiskelijat voivat auttaa yrityksiä kansainvälistymään ja kehittämään tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat globaaleihin tarpeisiin. SIG-toiminta madaltaa kynnystä hyödyntää kansainvälistä osaamista ja rakentaa yritykselle kilpailuetua.

4. Kielellinen ja kulttuurinen tuki

Yhteistyö tarjoaa kielellistä ja kulttuurista tukea SEAMKin asiantuntijoilta, mikä madaltaa yritysten kynnystä lähteä mukaan. Osallistua voi vapaasti suomeksi tai englanniksi eikä vaadetta toisen kielen osaamiseen ole. Lisäksi Co-Work Työelämäkumppani -toiminta tuottaa tähän yhteistyöhön kielellistä ja kulttuurista resurssia eli konkreettista osaamista ja apua, joten kielikysymykset eivät ole este yhteistyölle.

SIG-toiminnan rakenne ja tavoitteet

SIG-toiminta EKOISTAMOssa:

Edistää älykästä vihreää kasvua ja innovointia erityisesti uudistuvan teollisuuden alalla.

Vahvistaa kehittämisyhteistyöverkoston toimintaa esimerkiksi yritysten tai elinkeinoyhtiöiden, kuten Into Seinäjoen kanssa.

Yhteistyössä opiskelijat ja yritykset voivat kehittää ja testata uusia ratkaisuja yhdessä.

Lisää mahdollisuuksia muodostaa uusia liiketoimintaekosysteemejä ja tukea start-up-yhteisöjen syntymistä ja kasvua.

Lisää kansainvälisten opiskelijoiden ja osaajien potentiaalin tunnustusta alueella, mikä tukee elinkeinoelämän kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä.

SIG-toiminnan pilotointi ja mittarit:

SIG-toiminta käynnistettiin ja pilotoitiin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa yhteistyössä eMobilityHUB-hankkeen kanssa (Haaga-Helia, i.a.).

Vaikutuksia mitattiin osallistujamäärillä, kehitettyjen prototyyppien ja ideoiden määrällä ja laadulla sekä sitoutumisella SIG-toimintaan. Toiminnasta kerättiin palautetta.

Klusteritoiminta toimi SIG-ryhmien rinnalla yhdistäen opiskelijat ja yritykset yhteisen kehittämisen äärelle.

Miten yritys pääsee mukaan SIG-toimintaan?

Yrityksen mukaan lähteminen SIG-toimintaan on helppoa. SEAMKin asiantuntijat auttavat löytämään sopivan SIG-ryhmän ja kehityshaasteen. Yritys voi tuoda esiin oman kehitystarpeensa, johon opiskelijatiimi tarttuu. Yhteistyö voi alkaa esimerkiksi yritysvierailulla, työpajalla tai yhteisellä kehitysprojektilla. SIG-toiminta on tarvittaessa kaksikielistä (suomi–englanti), joten myös kansainväliset osaajat voivat osallistua täysipainoisesti.

On myös mahdollista, että opiskelijamme on itse löytänyt yrityksellesi mielenkiintoisen kehityskohteen, ja tarjoaa siihen ratkaisua, kuten yllä olevat esimerkit osoittavat.

Toiminnan kokemukset ja jatkokehittämisen näkökulmat

Palautekyselyt opiskelijoille ja yrityksille tarjosivat arvokasta tietoa SIG-toiminnan vaikuttavuudesta ja kehityskohteista. Yritykset kokivat, että SIG-malli teki kehitettävien ideoiden tunnistamisesta helpompaa, sillä yhteiset keskustelut ja työpajat toivat esiin konkreettisia kehitystarpeita, joihin oli mahdollista tarttua yhdessä.

SIG-toiminta madalsi kynnystä yhteiskehittämiseen opiskelijoiden kanssa. Yritykset mainitsivat erityisesti harjoitteluiden ja projektien kautta syntyneen yhteistyön, joka koettiin hyödylliseksi molemmille osapuolille. Yhteistyö opiskelijoiden kanssa toi yrityksiin uusia näkökulmia ja osaamista, ja opiskelijat puolestaan saivat arvokasta käytännön kokemusta.

Opiskelijoiden palautteessa korostui erityisesti tiimityön merkitys. 2–3 hengen tiimit, joissa oli sekä suomalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita, koettiin toimiviksi ja antoisiksi. Monimuotoiset tiimit mahdollistivat erilaisten näkökulmien yhdistämisen ja edistivät myös kulttuurien välistä oppimista. Opiskelijat kokivat, että pienissä tiimeissä oli helppo jakaa vastuuta ja osallistua aktiivisesti keskusteluun.

Tulosten analyysin perusteella SIG-toiminnan jatkokehittämisessä kannattaa panostaa erityisesti seuraaviin asioihin:

Yhteiskehittämisen rakenteiden vahvistaminen: Selkeät toimintamallit ja roolit helpottavat yritysten ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä.

Monimuotoisten tiimien tukeminen: Kansainvälisyyden ja eri alojen osaamisen yhdistäminen tuo lisäarvoa kaikille osapuolille.

Palauteprosessin kehittäminen: Jatkuva ja avoin palaute mahdollistaa toiminnan nopean kehittämisen ja osallistujien sitouttamisen.

Kaiken kaikkiaan SIG-toiminta koettiin sekä yritysten että opiskelijoiden näkökulmasta myönteisenä ja kehityskelpoisena mallina, joka edistää alueellista yhteistyötä ja osaamisen kehittymistä.

Rohkeasti mukaan – SIG-toiminta on tulevaisuuden kilpailuetu

Yhteenvetona voidaan todeta, että yritysyhteistyö ja vuoropuhelu opiskelijoiden kanssa yhteiskehittämisen keinoin teki yritysten haasteet näkyviksi ja edisti ratkaisujen löytymistä. Yritykset kokivat SIG-toiminnan lisänneen yhteistyön laatua ja uskottavuutta, mikä vahvisti luottamusta ja rohkaisi uusiin avauksiin. Vahvistunut yhteistyö luo pohjan pitkäjänteiselle kehittämiselle: se voi tulevaisuudessa johtaa uusien tuotteiden ja palveluiden syntymiseen, parantaa yritysten kilpailukykyä sekä tukea koko alueen talouskasvua. SIG-toiminnan kaltaiset mallit ovatkin keskeisiä alueellisen osaamisen ja elinvoiman vahvistamisessa. Lisäksi yrityksille tämä on mitä oivallisin mahdollisuus tutustua potentiaaliseen työntekijään.

EKOISTAMOssa lanseerattu SIG-toiminta tarjoaa eteläpohjalaisille yrityksille ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan, tuotteitaan ja innovaatioitaan yhdessä motivoituneiden opiskelijoiden kanssa. Kansainväliset yhteydet, uudet ideat ja verkostot ovat nyt lähempänä kuin koskaan. Rohkeasti mukaan – SIG-toiminta voi olla juuri se askel, joka vie yrityksesi uudelle tasolle!

LYHYESTI: Mikä on SIG (Special Interest Group) – ja miksi sillä on väliä?

Määritelmä pähkinänkuoressa

SIG (Special Interest Group) = erityisen kiinnostuksen ryhmä. Se on teemakohtainen, avoin asiantuntijaverkosto, jossa opiskelijat, opettajat, tutkijat ja yritykset ratkovat samaa aihetta yhdessä – jakavat tietoa, testaavat ideoita ja vievät ratkaisuja käytäntöön.

Mistä malli tulee?

SIG on korkeakoulumaailmasta lähtöisin oleva toimintatapa. Se yleistyi 1960–70‑luvuilla kansainvälisissä ammattilaisjärjestöissä (esim. ACM ja IEEE), joissa perustettiin aihekohtaisia yhteisöjä vauhdittamaan tieteen ja käytännön kehitystä. Sittemmin malli on siirtynyt laajasti yliopistoihin, konferensseihin ja yritysyhteistyöhön.

Miten SIG käytännössä toimii?

Yhteinen teema: ryhmä valitsee tarkasti rajatun aiheen (esim. älykäs vihreä kasvu, automaatio, kieltenopetuksen inkluusio).

Kevyt rakenne, selkeä rytmi: työpajat, sparraajat, miniprojektit ja toistuvat ”SIG‑päivät”.

Tulokset näkyviin: prototyypit, pilotit, ohjeistukset ja verkostot, joiden varaan syntyy tuotteita, opintoja, harjoitteluja ja rekrytointeja.

Miksi tämä on hyödyllinen malli SEAMKin yritys‑yhteistyössä?

Haasteet näkyviksi ratkaisuiksi: SIG tekee yritysten kehityshaasteet konkreettisiksi ja kokoaa osaajat samaan pöytään.

Pieni, ketterä tiimi: 2–3 hengen monialaiset, usein suomi–englanti‑tiimit ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi.

Isompi ryhmä: ratkaisu enemmän kuin osiensa summa, voidaan jakautua pienempiin tiimeihin.

Jatkuvuus ja uskottavuus: SIG on kansainvälisesti vakiintunut rakenne, jonka kautta syntyy harjoitteluja, projekteja, rekrytointeja ja uusia tuotteita/palveluja.

Seinäjoki EkoInnovaatiokeskus – EKOISTAMO

Seinäjoki EkoInnovaatiokeskus – EKOISTAMO: Opiskelijoiden ja yrittäjien yhteistyön potentiaalin mobilisointi vihreän älykkään kasvun edistämiseksi. https://projektit.seamk.fi/yrittajyys-ja-kasvu/ekoistamo/

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (EAKR).

Vastuullisuuden tuominen mukaan SEAMKin yrittäjyysopetukseen on osa Seinäjoki EkoInnovaatiokeskus – EKOISTAMO-hanketta. Hankkeen tavoitteena on opiskelijoiden ja yrittäjien yhteistyön potentiaalin mobilisointi, vihreän älykkään kasvun edistämiseksi – hankkeen tavoitteena on edistää älykästä vihreää kasvua Seinäjoella. Hankkeen kolme keskeistä päämäärää tiivistetysti ovat älykkään vihreän kasvun edistäminen, opiskelijoiden ja alueen yritysten verkottumisen vahvistaminen sekä osallistumisen ja innovoinnin mahdollistaminen suomeksi ja englanniksi. Hankkeessa SEAMKin kumppanina on Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Hankkeen rahoittaa Etelä-Pohjanmaan liitto ja lisäksi se on Euroopan unionin osarahoittama.

Artikkelin kirjoittajat:

Maiju Kinossalo toimii kansainvälisyyden ja kotoutumisen asiantuntijana. Hän on EKOISTAMO-hankkeen suunnittelija ja yritysyhteistyötä edelleen vahvistavan Co-Work Työelämäkumppani – kansainvälisen yhteistyön ekosysteemi -toiminnan projektipäällikkö sekä vahvistaa maakunnan ja SEAMKin kieli- ja kulttuuritietoista osaamista.

Henna Jousmäki on projektipäällikkö ja sivutoiminen tuntiopettaja SEAMKissa ja on kiinnostunut siitä, miten monikielisyys ja muu monimuotoisuus ilmenevät työelämässä ja mikä rooli niillä voi olla työelämän kehittämisessä. EKOISTAMO-hankkeen ohella hän työskentelee Hoitotyön suomea virtuaalisessa 360-oppimisympäristössä -hankkeessa.

Jiuliano Prisada toimii erityisasiantuntijana kansainvälisen yhteistyön ja yritysyhteistyön kehittämisessä. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa opiskelijoiden tukeminen harjoittelupaikkojen löytämisessä, kotoutumisen edistäminen sekä yhteistyön kehittäminen alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa. Hän on ollut mukana EKOISTAMO-hankkeen SIG-toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Ota yhteyttä: erityisasiantuntija Jiuliano Prisada (Jiuliano.Prisada(a)seamk.fi) tai yrityspalvelujen asiantuntija Sirkku Uusimäki (sirkku.uusimaki(a)seamk.fi).

Lähteet

Association for Computing Machinery. (i.a.). About SIGs. Haettu osoitteesta https://www.acm.org/special-interest-groups/about-sigs

Association for Computing Machinery. (i.a., a). About special interest groups. ACM. Haettu osoitteesta https://www.acm.org/special-interest-groups/about-special-interest-groups

Association for Computing Machinery. (i.a., b). SIGCHI – Computer-Human Interaction. Haettu osoitteesta https://www.acm.org/special-interest-groups/sigs/sigchi

Cambridge Dictionary. (i.a.). Special interest group. Haettu osoitteesta https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/special-interest-group

Foley, J., van Dam, A., Feiner, S., & Hughes, J. (2007). A history of ACM SIGGRAPH. Communications of the ACM. https://doi.org/10.1145/1230819.1230839

Haaga-Helia. (i.a.). EKOISTAMO-hanke. Haettu osoitteesta https://www.haaga-helia.fi/fi/hankkeet/ekoistamo

Institute of Electrical and Electronics Engineers. (i.a.). Societies. Haettu osoitteesta https://www.ieee.org/communities/societies/index.html

Into Seinäjoki. (i.a.). Innovaatiotoiminnan ekosysteemi. Haettu osoitteesta https://intoseinajoki.fi/innovaatiotoiminnan-ekosysteemi/

Jousmäki, H., & Prisada, J. (i.a.). SIG – uusi kanava löytää osaajia ja ideoita. Into Seinäjoki, Vieraskynä-blogi. Haettu osoitteesta https://intoseinajoki.fi/uutiset/sig-uusi-kanava-loytaa-osaajia-ja-ideoita/

NCA. (i.a., a). Best practice from Poland: Mazovia Cluster ICT. Haettu osoitteesta https://nca.cz/news/best-practice-from-poland-mazovia-cluster-ict

NCA. (i.a., b). About us. Haettu osoitteesta https://nca.cz/en/about-us/

Special interest group. (i.a.). Wikipedia. Haettu osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Special_interest_group

Association for Computing Machinery. (i.a.). Special Interest Group on Accessible Computing (SIGACCESS). Wikipedia. Haettu osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/SIGACCESS

Wiberg, M., Rosner, D., & Taylor, A. (2022, November–December). 40 years of SIGCHI. ACM Interactions. Haettu osoitteesta https://interactions.acm.org/archive/view/november-december-2022/40-years-of-sigchi