Prinsessojen kotitalous

Varhaiskaalista coleslaw grilliruokien kaveriksi

2013-05-21T07:30:00.003+03:00

COLESLAW

Varhaiskaali ja kevätsipuli - nekin kuuluvat kauden ruokapöytään. Miten innostavaa kevätkausi onkaan uuden ensisadon myötä! Kaali ei kuulu kaikkien herkkuihin, mutta trendikäs coleslaw maistuu myös nuorisolle.

Varhaiskaalista, porkkanasta ja kevätsipulista saa nopeasti ja helposti

herkullisen lisäkesalaatin, coleslawn.

Halutessasi joukkoon voi suikaloida myös retiisejä, herneenpalkoja tai kyssäkaalia.

Pikantin lisän antaa myös raastettu inkivääri.

Kevyempi kastike syntyy ilman majoneesia kermaviilista tai turkkilaisesta jogurtista, Dijon-sinapin, valkoisen balsamicon ja hunajan maustamana.

Coleslaw sopii kaikkien grilliruokien lisäkkeeksi. Itse tarjoilin sitä myös savukalan kaverina.

Coleslaw

500 g varhaiskaalia

2- 3 porkkanaa

1 nippu kevätsipulia

2,5 dl kermaviiliä tai turkkilaista jogurttia

1 tl Dijon-sinappia

2 tl valkoista balsamicoa

1 tl juoksevaa hunajaa

suolaa

mustapippuria myllystä

Suikaloi kaali ja kuoritut porkkanat. Hienonna kevätsipuli. Sekoita kermaviili/turkkilainen jogurtti, sinappi ja mausteet. Lisää kastike vihannesten joukkoon. Jäähdytä jääkaapissa ennen tarjoilua.

Terveisin

Parsa ja kampasimpukat - vastustamattomat yhdessä

2013-05-19T16:42:00.001+03:00

MAKUJA

Osallistuin viikolla suomalaisen Syömään! -tutkimuksen julkistamistilaisuuteen. Tutkimuksen tilaajana oli A-lehdet, jonka lehtivalikoimassa Maku on yksi kantava media. Tuloksissa esiteltiin mielenkiintoisia näkökulmia suomalaiseen ruokakultuuriin. Ilahduin annista.

Ihan konkreettisesti kuitenkin tartuin Maku-lehden upeisiin resepteihin, joista päätin rakentaa hellutain aterian. Päätoimittaja Marita Joutjärven ohjaksissa Maku-lehti on kymmenessä vuodessa kasvanut Suomen suurimmaksi ruokalehdeksi. Suosion salaisuutena ovat jokaisessa lehdessä julkaistavat ajankohtaiset ja herkulliset reseptit - ja vielä tarkemmin suuri määrä niitä.

Tällä kertaa minä en päässyt ohi kampasimpukka-parsarisotosta. Se kun yhdistää kaikkia suosikkimakujani: parsaa, kampasimpukoita, parmesaania ja valkoviiniä. Ja sitähän meillä tänään terasiin auringossa syötiin.

Maku-lehden resepti löytyy tästä.

Heleätä helluntaita!

Fête des Mères brunssilla

2013-05-12T19:57:00.000+03:00

ÄITIENPÄIVÄNÄ

Tänä vuonna meillä ei supistu ja kolisteltu keittiössä. Päätimme kokeilla äitienpäivään uutta konseptia. Tapasin lapseni avec pikkubrunssilla kaupungin sydämessä. Kaikkien oli helppo tulla. Ja pienessä tilassa tunnelma tiivistyi. Jazzmusiikki siivitti brunssia ja puheen sorinaa. Kevätaurinko toi upean lisän aamuumme.
Pöydässä oli ranskalaisia makuja ja muistelimme myös hauskaa äitienpäivää Pariisissa, jossa iloinen lapsijoukko kirkui kadulla Fête des Mères, Fête des Mères, Fête des Mères... (Ranskassa äitienpäivää tosin vietetään vasta toukokuun viimeisenä viikonloppuna).

Brunssi on hyvä tapa yhdistää Ranska ja kevät. Se helpottaa myös vähän alituista Pariisi-ikävää.

Konjakkimakkaroita, ranskalaisia juustoja ja hilloja.

Savulohta, ankanmaksaa ja maalaispateeta. Artisokansydämiä ja virheitä papuja.

Blinipannulla paistettuja pikkumunakkaita.

Smoothieta, tuoremehuja, kuohuviiniä ja croisanteja.

Café au lait, canapé-keksejä, moussekakkua, mansikoita ja vaahtokarkkeja.

Ja ei äitienpäivää ilman kotimaisia valkovuokkoja ja rautayrttiä!

Siitä ovat tyttäret aina pitäneet huolta.

Terveisin,

Savusiikaa pihaterassilla

2013-05-09T20:11:00.000+03:00

SAVUSIIKA

Helatorstain aurinko herätti kesän. Luonto kasvoi ja vihertyi silmissä. Pihamme valkovuokkopelto pääsi täyteen kuukkaansa. Oli ihan täydellinen kesä!

Olin varannut ateriaksi kotimaisia pikkusiikoja. Ostin koko kalat, enkä kaupassa vielä tiennyt mitä niistä syntyisi. Kevätsää vaikutti valintaan. Siian päätyivät savustimeen.

Sään mukaan valittiin myös ruokapöytä. Kevätaurinko houkutteli meidät avaamaan pihaterassin ja nauttimaan kevään antimista.

Savustaminen on mitä helpoin tapa valmistaa kala. Jo pihapiirissä on herkkullinen tuoksu ja lopputulosta on vaikea pilata.

Uuden sadon perunat ja itse sisäruukussa kasvatettu ruohosipuli täydensivät kalan makua.

Lopuksi nautittiin vahvaa espressoa ranskalaisittain.

Terveisin,

Keväänvihreä Crème Ninon on unelmainen alkukeitto

2013-04-30T07:03:00.000+03:00

KURTISAANIN KEITTO

Ylellisen kuohuva, samettisen pehmeä ja keväisen kevytkenkäinen ranskalainen hernesosekeitto Crème Ninon on loistava tapa avata ovet keväiseen ruokamaailmaan ja vaikkapa vappuun.

Crème Ninon kantaa aurinkokuninkaan ajan kurtisaanin nimeä. Älykäs nuori nainen (Anne de Lenclos) sai isältään lempinimen Ninon. Isä myös opetti tytölleen kirjallisuutta, kielä ja filosofiaa.
Ei siis ihme, että hän kurtisaaniajan jälkeenkin veti salonkiinsa 1600-luvun merkkihenkilöitä kaikilta yhteiskunnan aloilta.

Crème Ninon

2–3 salottisipulia

2 valkosipulin kynttä

1 rkl oliiviöljyä

4 dl kasvislientä

3 dl kuohukermaa

2 pss vihreitä pakasteherneitä
1 tl timjamia

1 sitruunan mehu

suolaa, valkopippuria

1-2 rkl sherryä

Tarjoiluun:

2 dl sampanjaa

1 dl kuohukermaa vaahdotettuna

herneen verso koristeeksi

Kuullota hienonnetut sipulit ja valkosipulit öljyssä.

Lisää kasvisliemi, kuohukerma ja herneet. Anna kiehua noin 10 minuuttia.

Hienonna keitto sauvasekoittimella samettisen pehmeäksi. Lisää sitruunan mehu.

Mausta sherryllä, suolalla ja pippurilla

Vispaa kuohukerma kuohkeaksi vaahdoksi. Annostele keitto lautasille ja

juuri ennen tarjoilua lisää siihen tilkka sampanjaa ja lusikallinen kermavaahtoa.

Koristele herneen versolla.

Terveisin,

Kotona savustettu kala on kevään edistymisen merkki

2013-04-27T16:07:00.002+03:00

SAVUSTIMESTA

Savukalan tuoksu heräävän luuonnon keskellä nostattaa kesän odotusta. Ihan niin kuin leskenlehdet ja krookukset. Auringon pilkahdus, lintujen laulu ja juokulenkin jälkeinen pohjaton nälkä vain parantavat tuunelmaa. Pihatöiden ja kevätsiivouksen keskellä itsestään valmistuva ruoka on lisäksi erinomaisen tervetullut vaihtoehto.

Ei muuta kuin lohi ja leppälastut pönttöön ja odottamaan.

Kasvislisäke kyssä- ja kukkakaalista, retikasta, kesäkurpitsasta, porkkanasta ja parikasta syntyi samaan aikaan uunissa. Suuret siitakesienet kävivät pannun kautta pöytään.

Helppoa ja herkullista. Kevyttä ja terveellistä.

Terveisin,

Kevään ensimmäiset parsat

2013-04-09T11:55:00.000+03:00

KOTIRUOKAA

Kevään ensimmäiset parsaniput ovat ilmestyneet vihannestiskeille. En voinut vastustaa.

Meksikolaisten vihreiden parsojen kaveriksi valitsin suomalaisia kirsikkatomaatteja sekä siitakesieniä ja kevätsipulin ja kerman kanssa haudutettua lohta.

Parsat kypsytin tällä kertaa kätevästi parsakattilassa. Valmistin niiden seuraksi oman suosikkini, kevyen tomaattisalsan, jonka resepti löytyy aikaisemmasta tästä.

Lohi kypsyi kuin itsekseen uunivuokassa. Ripottelin pinnalle pippuria ja runsaasti kevätsipulia ja tilliä. Lopuksi kaadoin päälle kermaa ja annoin hautua kypsäksi 200 asteessa. Lisäkkeenä pannulla paistetut hunajaiset siitakesienet.

Terveisin,

Ranskalainen aamiainen Porvoon Rongossa

2013-04-07T11:49:00.003+03:00

CAFE RONGO

Porvoolainen Mona Haminen ja uusiseelantilainen Jordan Wilson tapasivat Austraaliassa. He ovat asuneet ympäri maailmaa ja asettuneet Porvooseen. Vuosi sitten he päätyivät toteuttamaan yhteisen unelman oman kahvilan avaamisesta. Syntyi Cafe Rongo.

Cafe Rongo tarjoilee kahveja, leivonnaisia, keittoja ja salaatteja sekä herkullisia aamiaisia, jotka erityisesti viikonloppuisin vetävät parikymmentä asiakaspaikkaa täyteen.
Kuopukseni halusi ilahduttaa minua ja vei minut ranskalaiselle aamiaiselle Rongoon. Kahvila oli minulle uusi, mutta se pääsi heti suosiooni. Aamiaistuokio oli mitä sympaattisin kokemus!

Rongo edustaa uuden ajan kahvilaa. Sisustus on tehty itse ja siinä on käytetty kierrätyshuonekaluja.

Tarjottavat tehdään itse, hyvistä raaka-aineista. Esimerkiksi kakkujen reseptit ovat löytyneet uusiseelantilaisesta, Jordanin mummojen käyttämästä keittokirjasta.

Vesitiski on syntynyt vanhan talon ikkunasta.

Kuopuksen valitsema jasmintee tuotiin oikeaoppisesti pienessä lasikannussa, jotta aukeavat kukat näkyivät. Tyttäreni kertoi, että hän nauttii Rongossa usein suosikkiteetään ja vielä yhtään kertaa hän ei ole saanut sitä samanlaisesta kupista. Eilen oli vuorossa keltaisten ruusujen kuppi. Samanlainen, joka löytyi hänen isomummun kaapista.

Suurin osa salin tuoleista on Monan isoisältä saatuja. Pöydät on nikkaroitu itse levyistä ja jakkaroista.
Lampunvarjostimet ovat näyttävä osa kokonaisuutta. Hauskasti ryhmiteltyinä tai väärin päin.

Ranskalainen aamiainen oli aidon oloinen. Herkullisen pehmeä, tuore croisant, brie-juustoa, hilloa ja hedelmälohkoja. Sekä taivaallisen hyvä cafe au lait, isosta kulhokupista.

Karttaan merkitään kahvilan käyttämien kahvilaatujen ja raaka-aineiden kotimaat.

Terveisin,

Vietnamilainen Pho-kanakeitto

2013-04-06T08:58:00.000+03:00

VIETNAM

Pho-keittoa kutsutaan Vietnamin kansallisruoaksi. Siinä näkyy hyvin pohjoisen naapurin, Kiinan ruokakulttuurin vaikutus vietnamilaiseen keittiöön. Riisit, nuudelit, mausteet ja syömäpuikot ovat yhteisiä kiinalaisen keittön kanssa. Vietnamilaiseksi keiton tekevät idut ja yrtit.

Pho-keiton voi valmistaa lihasta tai kanasta. Valitsin raaka-aineeksi luomukanan.
Keitto kootaan suoraan annoskulhoihin ja maustetaan runsaalla korianterilla ja sitruunan tai limen mehulla.

Vietnamilainen Pho-kanakeitto

1 luomukana

kanalientä niin paljon, että kana peittyy
1 sipuli kahtia leikattuna
3 cm pala inkivääriä

2 rkl korianterin siemeniä (kokonaisia)

2 muskottipähkinää

2 tähtianista

2 rkl ruokosokeria

2 rkl kalakastiketta

nippu tuoretta korianteria

Annoskulhoja varten

250 g kuivattuja riisinuudeleita

2 kourallista pavunituja

1 ruukku korianteria

1 punasipuli viipaloituna

Tarjoiluun

1 lime tai sitruuna leikattuna lohkoksi

chilikastiketta

Laita sulanut kana kattilaan ja lisää kanalientä sen verran, että kana peittyy.
Keitä, kunnes pinnalle muodostuu vaahtoa ja kerää vaahto pois. Lisää liemeen muskottipähkinä ja tähtianikset, korianterinsiemenet ja ruokosokeri. Paahda inkivääriviipaleita ja sipulilohkoja
valurautapannulla ilman rasvaa, välillä käännellen, kunnes pinta saa väriä ja lisää ne liemeen.

Keitä miedolla lämmöllä kannen alla, kunnes kana on kypsää. Siivilöi liemi ja puhdista kana. Leikkaa kanapalat suikaleiksi. Viipaloi punasipuli, lohko lime ja silppua korianteri. Valmista riisinuudelit ohjeen mukaan ja siivilöi.

Kokoa annokset suoraan isoihin keittokulhoihin. Laita kulhon pohjalle nuudeleita, kanasuikaleita, ituja, sipuliviipaleita ja kaada päälle kiehuvan kuumaa lientä. Ripottele pinnalle reilusti tuoretta korianteria.

Tarjoa lisäksi chilikastiketta ja limen tai sitruunan lohkoja, joista voi puristaa annokseen mehua.

Terveisin,

Vietnamilaiset Bánh mi -leivät - nam nam

2013-04-05T08:10:00.000+03:00

VIETNAM

Vietnamilainen ruoka on nyt toden teolla in. Villiyrtit ja voimakas kalakastike ovat makujen keskiössä. Mielenkiintoista on se, miten osin raikkaat, osin merelliset vietnamilaiset maut ja ranskalainen keittiö yhdistyvät. Tätä selittää yhteinen historia: Vietnam oli toista sataa vuotta Ranskan siirtomaa - Indokiina. Tämän ajan perua vietnamilaisessa keittiössä ovat esimerkiksi tummaksi paahdettu kahvi, paahtovanukkaat ja täytetyt patongit.

Bánh mi -leipä eli kasviksilla, yrteillä ja ohuilla kala-, kana- tai lihaviipaleilla täytetty ranskalaistyyppinen patonki on uusi ja oikein toivottu tulokas eurooppalaiseen kahvilakulttuuriin. Reissumiehen rinnalla se on vähän eksoottisempi vaihtoehto pikkunälkään.

Minttu, thai-basilika, korianteri ja tilli kuuluvat vietnamilaiseen keittiöön. Samoin kuin porkkana, kurkku, kevätsipuli, idut, fenkoli kaali ja retikka. Vähän yllättävällä tavalla nämä kasvikset päätyvät myös patonkiin.

Karamelisoitu lohi on myös tyypillinen vietnamilainen herkku. Sekin maistuu patongin välissä uskomattoman herkulliselta. Bánh mi on erinomainen täydennys patonkien perinteiseen kinkku-juusto-paahtopaisti-mozzarella -valikoimaan.

Täyteläinen patonki on täynnä miellyttäviä makuja. Ja se on helppo kääriä mukaan vaikkapa evääksi. Ainakin meillä ollaan tähän vaihtoehtoon ihastuttu.

Vietnamilaiset Bánh mi -lohileivät

(5 annospatonkia)

5 pientä patonkia tai patongin puolikasta

1/2 kurkku

1/2 dl soijakastiketta

5 korianterin tai mintun oksaa

mustapippuria myllystä

chiliöljyä

500 g karamellisoitua lohta (ks. resepti)

Pikkelöidyt kasvikset

2 porkkanaa

pala retikkaa

1 dl vettä

1/2 dl sokeria

1/2 dl riisiviinietikkaa

ripaus suolaa

(Majoneesia tai) kevyempää jogurttilevitettä

1,5 dl turkkilaista jogurttia

1/2 dl maustamatonta tuorejuustoa

1 rkl raastettua piparjuurta

1 rkl sokeria

1 rkl väkiviinaetikkaa

Valmista karamellisoitu lohi.

Pikkelöi kasviket: Suikaloi kuoritut porkkanat ja retikat ohuiksi tikuiksi. Kiehauta vesi, sokeri ja viinietikka seokseksi ja jäähdytä se. Lisä kasvissuikaleet. Lisää suola ja anna maustua n. 1/2 tuntia.

Valmista jogurttilevite sekoittamalla ainekset keskenään.

Kokoa patongit: höylää kurkusta pitkiä suikaleita juustohöylällä. Halkaise patongit, sivele leikkauspinnoille soijaa ja jogurttilevitettä. Nosta patongeille karamellisoidut lohipalat, kurkkusuikaleita, pikkelöityjä kasviksia ja tuoretta korianteria tai minttua. Mausta lopuksi pippurilla ja chiliöljyllä.

Terveisin,

Kevätkananpoikia ja kasviksia uunissa

2013-04-03T15:50:00.000+03:00

KOTIRUOKAA

Maissipuurolla kasvatetut ranskalaiset kevätkananpojat ovat hauska ja kätevä, keväinen ateria. Ne saavat makua yrteistä ja paistuvat helposti kasvispedillä uunipannuilla. Syöminen on sopivan sottaista ja olotila aterian jälkeen kevyt ja tyytyväinen.

Kevätkananpoikaa kasvispannulla

Pilko porkkanat, kukkakaalit, nauriit, helmisipulit ja mahdollisuuksien mukaan kevään vihreät parsat ja kevätsipulit uunipannuille, lisää tilkka vettä.

Kuivaa kananpojat, sekoita mausteseos suolasta, pippurista ja

haluamistasi yrteistä ja hiero lintuihin sisä- ja ulkopuolelle.

Nosta kananpojat uunipannuille kasvispedeille ja lisää päälle voinokareita.

Paista 175 asteisessa uunissa noin 45 minuuttia.

Tarjoile herkut tuoreilla yrteillä koristeltuina.

Terveisin,

Herkullista pääsiäistä!

2013-03-30T09:30:00.000+02:00

Lankalauantain pääsiäisherkkureseptit löytyvät tästä.

Oikein hyvää pääsiäistä!

Piimäpannacottaa Palosaaren mummolassa

2013-03-25T17:26:00.000+02:00

ÄMMILÄSSÄ

Merja Rehnin kirja Yritä perässä - Nainen miljoonabisneksessä maalaa mielenkiintoisen kuvan Päivikki Palosaaresta, Lapin Louhesta, joka johtaa hotelli- ja ravintolamaailmaansa sitkeydellä, organisointikyvyllä ja tahdon voimalla.
Liikevaihtoa Palosaari tekee kirjan mukaan 15 miljoonaa euroa eli saman verran kuin Suomen porotalous kokonaisuudessaan. Hänen yritysryhmäänsä kuuluu tusina yritystä Levillä ja kolme Kemissä.

Palosaaren jokaisella yrityksellä on oma lupauksensa ja oma profiilinsa. Hullun Poron areena kutsuu bilettämään, hotellin Wellness-center rentoutumaan.
Ravintola Ämmilä (suom. mummola) vie kotoisasti sisustetussa miljöössä runsaiden ruokapatojen ääreen - ihan niin kuin mummolassa. Mikä olisikaan parempi paikka ruokailuun kunnon hiihtopäivän jälkeen.

Mummolan tunnelma sai minut valitsemaan alkupalaksi lihatäytteiset pelmeenit metsäsienikastikkeessa. Pääruokalistalta suosikikseni nousi päivän kalasaalis: paistetut ahvenet munakastikkeen ja puikulaperunoiden kera. Annokset ovat ronskeja ja runsaita, mutta niissä ovat maut kohdallaan.

Jälkiruoksi valitsin samaan kotoisaan tyyliin lappilaisen pannacottan - se oli raikas yhdistelmä piimää ja valkosuklaata mustikkahillon kera. Niin hyvää, että sitä oli myös pakko kokeilla kotona.

Piimä-valkosuklaavanukas
(4 annosta)

2 liivatelehteä
1 dl kuohukermaa
2 rkl sokeria
50 g valkosuklaata
2 dl piimää

Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä kymmenen minuuttia. Kuumenna kerma kiehumispisteeseen.
Sekoita joukkoon sokeri ja valkosuklaapalat. Sulata lionneet liivatteet suklaa-kermaseokseen ja kaada seos piimän joukkoon. Sekoita tasaiseksi. Jaa seos vuokiin. Anna hyytyä jääkaapissa vähintään neljä tuntia. Kumoa tai lusikoi vannukaat lautaselle mustikkakastikkeen päälle. Koritele fariinisokerilla ja pähkinärouheella.

Mustikkakastike

2 dl pakastemustikoita
1/2 rkl perunajauhoja
1 rkl vettä
1 rkl juoksevaahunajaa

Kuumenna mustikat kattilassa. Sekoita perunajauhot pieneen tilkkaan vettä ja kaada mustikoiden päälle. Kuumenna kastike koko ajan sekoittaen. Makeuta juoksevalla hunajalla. Jäähdytä.

Terveisin,

Arctic Seafood - kuningasrapu

2013-03-24T10:09:00.002+02:00

KINGCRAB HOUSE

Leville on avattu norjalainen Artic Seafood -konseptiin perustuva ravintola, jonka suurin houkutin on kuningasrapu.

Ravintolan ovat perustaneet Håkon ja Toini Karlsen ja heidän suomalainen kumppaninsa on Aki Kauhanen. Karlseneilla on vastaava ravintola Norjassa ja lisäksi he toimivat kalastusmatkailuyrittäjinä.

Kuningasravun alkuperäinen esiintymisalue on Tyynessämeressä, Beriginmeren, Alaskan ja Kamtsatkan niemimaan alueella, mutta 1960-luvulla venäläiset tutkijat siirsivät sitä keinotekoisesti Baretsinmerelle, Kuolan nimimalle ja Murmanskin vuonoon. Vuosien saatossa rapu on levinnyt myös Norjan rannikolle ja tällä hetkellä n. 250 norjalaisella kalastajalla on lupa pyytää sitä.

KingCrab Housen ravut pyydetään Nordkapin alueelta, lähivuonojen kalastajilta. Nordkapiin on Leviltä matkaa noin 500 km ja ravut saadaan ravintolaan tuoreina muutamassa tunnissa.

Kaikki ravut käsitellään omassa jalostuslaitoksessa ja niitä ei esimerkiksi huuhdota teollisesti painepesurein. Maun aromit säilyvät tallella omissa nesteissä.

Ravintolan sisustus on merellinen eikä millään tavalla pramea. Huomion keskiössä on akvaario, jossa voi käydä valitsemassa itselleen sopivan kuningasravun.

Kuningasravun keskipaino on 3-6 kg, mutta parhaimmillaan kuningasrapu voi painaa jopa 15 kg. Sen kilven ulkomitta voi olla 22 cm ja raajojen kärkiväli jopa pari metriä. Syötävää lihaa on ravun jaloissa ja olkapäissä. Kilosta rapua tulee täysi päivällinen kahdelle hengelle.

Ravintola on iltaisin niin suosittu, että pöytää on turha kuvitella saavansa lyhyellä varoitusajalla. Lounas jäi minullekin ainoaksi kokeiluvaihtoehdoksi.
Tilasin valkoviinissa haudutettua kuningasrapua salaatin kera. Maku oli uskomattoman hieno. Annos oli lounaaksi juuri sopivan kokoinen ja sen hinta oli 17 euroa.

Kuningasravun liha oli erityisen mehevää ja maukasta. Ruokalistalla oli monia tapoja sen valmistamiseksi. Viinissä hauduttaminen vaikutti minusta herkullisimmalta.

Lisäkkeinä tarjoiltiin itsetehtyä, maukasta leipää. Ja tällä kertaa minun oli pakko tilata myös lasi ranskalaista, kuivaa Chablis-viiniä ja se tarjoiltiin hienosi Riedelin lasista.

Ravintolan ruokalistalla on myös simpukoita ja erilaisia kalaruokia.

Terveisin,

Niiles-Jounin saamelaisia makuja

2013-03-23T16:11:00.000+02:00

SAAMEN KAMMI

Erilaisten ruokien ja makujen matkallani tuli aika istua saamelaisen poromiehen ja joikaajan pöytään. Niiles-Jouni Aikion suku on Inarin ja Utsjoen poromiessukua. Jo 1950-luvulla Niiles-Jounin perhe vaelsi (jutasi) Lemmenjoelta Ivalonjoen varteen, jossa Niiles-Jounilla on tänä päivänä oma porotilta.

Kahdeksan vuotta sitten Niiles-Jouni ryhtyi myös ravintolayrittäjäksi. Suunnitteli ja rakensi itse Saamen Kammin Kittilään, Leville. Kammi on kaivettu etelärinteeseen, osittain maan alle.

Tunnettu joikaaja on kiertänyt porotilan ja ravintolanpidon ohessa esiintymässä ympäri maailmaa mm.Tokiossa, Osakassa, Kiotossa, Milanossa ja Moskovassa. Lisäksi hän on näytellyt lappalaisen poromiehen pääroolin Rauni Mollbergin elokuvassa Maa on syntinen laulu.

Illan aikana Niiles-Jouni kertoi tarinoita esiintymisestään Japanin keisariperheelle japaniksi joikaten ja siitä, miten hän on saveltänyt ja sovittanut joikuja itselleen ja muille joikaajille. Lahjakkaaseen sukuun kuuluvat mm. Angelit (ent. Angelin tytöt).

Saamen Kammin sydämessä on tulisija ja sen ympärillä notkuvat herkkupöydät täynnä saamelaisia makuja. Isäntä toivotti Buorre borranlustu! (Hyvää ruokahalua).

Alkuruokana pöytiin tarjoiltiin Niiles-Jounin kahden kalan kalakeittoa, jonka hän on kehittänyt riistaruokien alkukeitoksi, kehaisipa opettaneensa norjalaisillekin, miten hyvä keitto tehdään.
Siika ja kylmäsavustettu taimen yhdessä porkkanan, purjon, lantun ja tillin kanssa maistuvat taivaalliselta. Tarkka resepti löytyy Niiles-Jounin keittokirjasta, jonka päätin hankkia herkuttelun jälkeen.

Seuraavaksi vieraiden makuhermoja hiveltiin loimulohella. Lohi kypsyy vajaan tunnin noin puolen metrin etäisyydellä koivuhaloista tehdyllä avotulella. Niiles-Jouni voitelee kalaa voisulalla 3-4 kertaa kypsennyksen aikana.

Lohen kaverina tarjottiin Lapin puikulaperunoista tehtyjä yrttiperunoita, pitkään haudutettuja talven juureksia sekä isännän kermaista metsäsienikastiketta. Puikulaperunoiden aromikkaan ja hieman makeahkon maun salaisuuden takana ovat Lapin kesän yöttömän yön valo ja talven syvän roudan kylmyys.

Seuraavaksi isäntä hehkutti oman tilansa aidosti luomutuotettua poronlihaa. Tarjolla oli pitkään haudutettua poronkieltä, Niilaksen poronpotkaa ja kotasavuporonpaistia. Jos jäi nälkä, saattoi ottaa santsiannokseksi tuhdisti voilla höystettyä perunapuhennosta ja poronkäristystä puolukkasuorvoksen ja suolakurkkujen kera.

Jälkiruokana tarjoiltiin kermassa haudutettua lapinjuustoa. Puolen kilon juustokimpale hautuu pannulla 4 dl:ssa kermaa. Mausteeksi sirotellaan fariinisokeria tai kanelijauhetta. Herkku tarjoillaan lakkahillon kera.

Lopuksi ei voinut sanoa kuin giitu (kiitos)!

Ateria oli tuhti, herkullinen ja aidosti saamelainen.

Koivusta ja poronnahasta tehdyn lapinrummun kumina kaikuu yhä korvissa ja resonoi vatsalihaksissa.

Terveisin

Talvi-illan raclette

2013-02-24T16:34:00.000+02:00

TALVIRUOKAA

Hiihto- ja ulkoilupäivä sopii päättää yhdessä raclettepannun äärellä valmistettuun ateriaan.

Perusraaka-aineina ovat ranskalainen, tuhdisti rasvainen Savoijin maakunnan Raclette-juusto sekä naudan tai poron file.

Tällä kertaa jätimme väliin perinteiseen raclette-ateriaan kuuluvat hillosipulit, keitetyt perunat ja etikkurkut. Otimme sen sijaan pannulle runsaasti kasviksia: kesäkurpitsaa, salottisipuleita, parsakaalia, paprikaa, porkkanaa ja suppilovahveroita.

Oli mielenkiintoista katsoa, millaisia lautaskokonaisuuksia sai kulloinkin rakennettua. Kovin monta ei voinut syödä, sillä proteiinipitoinen liha ja tuhti juusto täyttävät nopeasti.
Tarjolla oli aitoja ja puhtaita makuja, jotka tarvitsivat päälleen vain ripauksen pippuria myllystä.

Terveisin,

Kitchen & Co & Peuranliha

2013-02-23T18:24:00.000+02:00

RIISTARUOKAA

Hevosenlihakeskustelun pyörteissä päätimme ystäväni kanssa mennä Kitchen & Co -ravintolaan maistelemaan riistaruokaa. Yrjönkadulla sijaitseva ravintola oli uudistunut ja saanut myös uuden nimen. Vanhaa olivat jykevät ja upeat puitteet.

Sisääntuloaulan vieressä on yksinkertaisesti sisustettu baari, jonka ohi ravintolasaliin kuljetaan.

Rauhaisa ravintolasali täyttyi illan mittaan. Se oli jaettu tyylikkäästi harsoverhoilla.

Puun sävyt toistuvat sisustuksessa ruokalistoja ja leipälautasia myöten.

Herkuttelimme peuralla - kahteen tapaan. Ensin paahdetulla peuranfileellä, joka tarjoiltiin punakaalipediltä. Ja sitten oli vuorossa hyvin hautunut, paistista valmistettu pata, peuraragout, samettisen pehmeän perunamuhennoksen kera.

Viinilistalta oli mukava poimia palan painikkeeksi suosiotaan kasvattava, trendikäs,

argentiinalainen kokonaan Malbec-rypleestä valmistettu viini. Täyteläistä ja syvän lilanpunaista.

Nautinnon kruunasimme metsän henkeen sopivalla kuusenkerkkäsorbetilla, jonka

päälle kaadettu loraus shampanjaa tosin palautti ajatukset taas cityyn.

Terveiset,

Yksinkertaisuuden ylistys: Spaghetti Aglio e Olio

2013-02-08T16:53:00.001+02:00

VALKOSIPULI & OLIIVIÖLJY

Ostin Saku Tuomisen ja kumppaneiden pastakirjan Aglio & Olio.
Tuominen kertoo ryhtyneensä kirjan kirjoittamiseen amatöörikokkina siitä itsekkäästä syystä, että söi aina samoja suosikkipastojaan. Hän kertoi myös löytäneensä kirjaan uuden ja itselleen rakkaan näkökulman pastasta maailman parhaana pikaruokanana. Näillä saatesanoilla varustettu kirja sujahti hyvin helposti nettikaupan ostoskoriini. Ja oikein odotin, että kirja saapuisi pian.

Kolmesataaneljäkymmentäkolme sivua pastasta. Ei paha. Aloitin kirjan keskeltä kohdasta Klassikot. Jo ensimmäinen resepti oli muistutus roomalaisen keittiö ihanuudesta. Tuoksuista ja mausta! Se oli tulinen Spahetti Aglio e Olio.

Pidemmältä nimeltään pasta on Aglio, olio e peperoncino. Kuivattu chilipaprika peperoncino on suosittu etenkin Etelä-Italiassa.

Resepti on yksinkertainen: Sillä aikaa, kun keität spaghetin al dente -kypsyyteen, pilko ja freesaa oliiviöljyssä valkosipuli ja lisää joukkoon kuivattu, murennettu chili. Sekoita seos pastan joukkoon ja lisää halutessasi suolaa ja pippuria sekä ehkä tilkka oliiviöljyä.

Tuomisen mukaan hyvä suhde on yksi valkosipulinkynsi ja puolikas chili syöjää kohden. Hän nostaa esiin kaksi oleellista asiaa: valitse mahdollisimman laadukas oliiviöljy ja varo ruskistamasta valkosipulia.

Maku oli taivaallinen. Niin yksinkertainen.

Söin spaghettiani yksin kaikessa hiljaisuudessa jokaista suupalaa makustellen.

Spaghetin päälle voi lisätä myös parmesania, mutta ihan oikeaoppiseen versioon se ei kuulu, sillä Italiassa tämä klassikkospaghetti tunnetaan köydän miehen pastana. Oliiviöljy on ollut halpaa, mutta juusto kallista, Tuominen valottaa.

Ensi kerralla kokeilen kirjan seuraavaa klassikkoa: Spaghetti Aglio, olio e prezzemolo, jossa on chilin, valkosipulin ja oliiviöljyn lisäksi myös parmesania, pecorinoa ja persiljaa.

Terveisin,

Petit four versio Runebergin tortuista

2013-02-05T16:45:00.000+02:00

HERKKUHETKI 5.2

Porvoolaisittain 5.2 on merkkipäivä, koska kansallisrunoilijamme Runebergin pitkäaikainen koti on kaupungissa. Joka vuosi kaupunki järjestää myös juhlat Runebergin kunniaksi hänen kodissaan.

Tänä vuonna olen muistanut runoilijan merkkipäivää porvoolaisen kahvilan Café Cabriolen pienillä Runebergintortuilla. Ne on helppon nauttia jälkiruoaksi "petit four" -tapaan. Ja uskon, että pienikokoiset tortut sopivat niillekin, jotka muuten välttelevät leivonnaisia.

Herkulliset pikkutortut on suojattu muovikääreellä. Niitä on helppo kuljettaa ja nostaa tarjoiluvadille.

Samantyyppisiä pikkutorttuja olen nähnyt pääkaupunkiseudulla Anton&Anton -myymälöissä.

Café Cabriolen tortut ovat aidosti Fredrika Runebergin tapaan

punsilla kostutettuja ja niissä maistuu karvasmaneteli.

Maistuvaa Runeberginpäivää!

Vietnamilaista karamellisoitua lohta ja katkarapuja

2013-02-04T18:43:00.003+02:00

AASIALAINEN KEITTIÖ

Innostukseni vietnamilaiseen ruokaa jatkuu. Seuraavana kokeilukeittiössäni valmistettiin karamellisoitua lohta ja katkarapuja.

Lohen paistokastike syntyy valkosipulista, salottisipulista, chilistä, limesta, kalakastikkeesta ja korianterista.

Kevyet kasvislisukkeet sopivat tyyliin. Ne nautitaan viipaloituna joko sellaisenaan tai kevyesti riisiviinietikan ja sokerin sekoituksessa pikkelöitynä.

Karamellisoitu vietnamilainen lohi

1 kg lohifilettä paloina

1/2 dl vettä

1 dl sokeria

1/2 dl kalakastiketta

2 limen mehu

1/2 dl vettä

1 chili viipaloituna

4 valkosipulin kynttä puristettuna

4 salottisipulia hienonnettuna

Sekoita vesi ja sokeri. Keitä kunnes sokeri muuttuu kullanruskeaksi. Sekoita kalakastike, limemehu, vesi ja lisää joukkoon. Keitä kunnes seos karamellisoituu. Lisää chili, valkoisipuli ja salottisipuli ja paista hetki. Lisää lohipalat ja paista ne molemmin puolin, kypsiksi. Lisää lämpöä niin, että karamelliseos paksunee.

Sama kastike- ja paisto-ohje toimii myös jättikatkaravuille.

Terveisin,

Rullalla vietnamilaisittain

2013-01-31T20:39:00.002+02:00

AASIA

Vietnamilaisen keittiön suosio kasvaa. Japanilaisen, kiinalaisen, korealaisen ja intialaisen jälkeen se onkin taas uusi, mielenkiintoinen makumaailma. Kansallinen kanakeitto Pho on monelle tuttu.

Uudempaa ovat käsintehdyt vietnamilaiset rullat.

Helsinkiläinen Ravintola Rulla valmistaa vietnamilaisia rullia tilauksesta. Rullan rullia myyvät myös muutamat erikoisruokakaupat. Itse hankin rullan tuoreeltaan Anton & Antonista, joka otti rullat myyntiin hiljattain.

Ensimmäinen rullasettini sisälsi riisipaperiin käärittyinä yhdistelmät katkarapuja ja ylikypsää porsaankylkeä sekä ylikypsää ankankoipea ja hillottua luomuomenaa.

Kaikki rullat sisältävät lisäksi erilaisia salaatteja, minttua, korianteria, sinimailasen itua ja koristeena vesikrassia. Lisäksi rullissa on riisivermiselliä.

Rullia dipataan kastikkeeseen, jonka maku syntyy esimerkiksi kalakastikkeesta, riisiviinietikasta, ruoko- ja palumusokerista, limemehusta ja chilistä. Rulla-ravintolan kastike oli ohutta ja kullankeltaista. Chilistä ja kalakastikkeesta voi saada myös tuhdimman punaisen dippikastikkeen.

Toinen rullasetti oli seesamilla marinoitua lohta avocadon tai sitruunahyytelön kera.

Rullat ovat mielenkiintoinen vaihtoehto japanilaiselle sushille. Ne edustavat tämän hetken trendikästä sormiruokaa, kevyttä ja sopivan etnistä. Laadukkaat raaka-aineet ja käsityö varmistavat myös laadukkaan lopputuloksen. Kuopuksen mielestä suhsit vievät kuitenkin vielä voiton.

Terveisin,

PS. 31.1.2013 ilmestyneessä Anna-lehdessä on ravintolapäivän perustajan Olli Sirénin resepti vietnamilaisille riisipaperirullille. Tässä linkki HS:n ohjeeseen.

Vihreän teen voima

2013-01-20T21:07:00.000+02:00

MATCHA

Meillä ei nyt kokkailla. Kuopus on ollut nielu- ja kitarisaleikkauksessa ja pystyy nauttimaan vain nestemäistä ravintoa - sitäkin niukasti, koska kivut ovat kovat. Miksi sitten muut perheenjäsenet herkuttelisivat?

On hyvä aika miettiä omaa ruokavaliota ja ottaa vähän kevyemmin. Kokkauksesta jääneen ajan on voinut käyttää paasto- ja puhdistusruokavalioiden opiskeluun ja uusien reseptien etsimiseen. Mielenkiintoinen maailma sekin.

Ihan väkisin ajatukset ovat siirtyneet itämaihin ja erityisesti Japaniin, sillä japanilaista ruokavaliota pidetään yhtenä maailman terveellisimmistä. Japanissa syödään hyvin, mutta siellä joka toinen ei ole ylipainoinen niin kuin pullistuvassa Suomessamme. Salaisuus lienee ruoan laadussa. Päätin haastaa itsenikin ruokavaliotalkoisiin.

Matkasin mielessäni Kioton kultaiseen paviljonkiin ja kävin läpi uudelleen viehättävän teeseremonian.

Muistokuvani palautti mieleeni myös japanilaisten kunniotuksen mäntymetsää kohtaan. Teeseremonian vieraat saivat ihailla rauhoittavaa metsämaisemaa. Miten samantyyppisen maiseman voimme löytää Suomestakin, melkeinpä koti-ikkunasta.

Otin siis esiin japanilaisen vihreän teen, matchan, teevispilän ja -astiaston....ja aloitin oman yksityisen teeseremoniani.

Vihreä tee on tiivistettynä uutteena vahvempaa ja sitä riittää pieni määrä. Veden lämpötila olisi parhaimmillaan 70 ˚C astetta. Liian kuuma vesi tuhoaa teen aromit ja antioksidantit.

Jauhettu, kuivattu macha sekoitetaan kuumaan veteen bambuvispilällä. Vispaus on teeseremonioiden taitolaji ja siinä ei koskaan saa käyttää viallista vispilää.

Työn jälkeen saa nauttia. Siemailla teetä kaikessa rauhassa.

Vihreän teen vaikutuksia terveyteen on tutkittu paljon ja aktiivinen tutkimustoiminta jatkuu kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Tulokset ovat lupaavia ja vihreä tee mielletäänkin täsmäruokiin, koska sillä on useita edullisia vaikutusta terveyteen. Meidän perheessä on lentävänä lauseena syöpätutkimukseen liittyvä "pitää metarit loitolla".
Lause perustuu japanilaiseen tutkimukseen, jonka mukaan vihreä tee vähentää alkuvaiheen rintasyöpään sairastuneiden naisten riskiä saada etäpesäkkeitä, metastaaseja, imusolmukkeisiin.

Mutta mikä parasta, vihreä tee rauhoittaa ja luo tunnelmaa, vaikka ei uskoisikaan sen terveysvaikutteisiin.

Terveisin,

Bliniviikot kaikilla höysteillä

2013-01-16T19:10:00.001+02:00

HERKKUJA

Blinit ovat minusta parasta, mitä joulunjälkeiseen ruokaelämään kuuluu. Ei siis mikään ihme, että nautimme ensimmäiset bliniherkut jo uutena vuotena. Höysteenä oli muikunmätiä ja punasipulia sekä siianmätiä ja kananmunaa ja tietysti venäläisen keittön herkkukermaa, smetanaa.

Ihanaa on myös se, että bliniviikot jatkuvat. Höysteeksi sopivat eri mätien lisäksi myös graavi tai kylmäsuolattu lohi, suolakurkut ja hunaja tai metsäsienisalaatti. Myös katka- tai jokiravuista, sipulista ja crème fraichêsta tehty vaahto. Päälle vastarouhittua mustapippuria myllystä.

Perinteisesti olen aina paistanut tattariblinejä. Tämän vuoden bliniviikkoihin kuuluu kokeilla uutta reseptiä, perunablinejä.

Perunablinit

(12 kpl)

3 isoa (300 g) jauhoista perunaa

5dl maitoa

2 dl kermaviiliä

20 g hiivaa

1 dl ohrajauhoja

2 dl tattarijauhoja

2 dl vehnäjauhoja

4 kananmunaa (keltuaiset ja

valkuaiset erillään)

voita paistamiseen

Keitä perunat kuorineen. Jäähdytä ne, kuori ja raasta. Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Vatkaa sekaan kermaviili, jauhot, keltuaiset ja perunaraaste. Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää varoen taikinaan. Paista blinit kullanruskeiksi miedolla lämmöllä, jotta ne kypsyvät myös sisältä.

Perinteisten tattariblinien resepti löytyy aikaisemmasta postauksestani.

Terveisin,

Paha Nuutti pois sen viepi

2013-01-13T22:06:00.003+02:00

JOULUN SIIS

Joulu päättyy yleensä loppiaiseen. Paitsi meillä, tänä vuonna. Kuusi on sisällä ja tähdet ikkunoissa. On ollut vähän ohjelmaa:).Töitä ja tyttären kämpän remppaa.
Onneksi on kansanperinne, sieltä sain vielä viimeisen armahduksen asiaan. Vasta Nuuttinahan joulu loppuu!!! Kuusi siis pihalle ja kynttilät kaappiin.

Piparkakkutalon viimeisiä jämiä siivotessani lentävät ajatukseni viime viikonlopun Tallinnan pikavisiittiin, jolloin yllättäen jouduin kaupungin Pipariolympialaisiin - uskomattomaan näyttelyyn, jossa kaikki oli rakennettu pipareista. Tässäpä parhaita makupaloja:

Laakeriseppele ja strösselikalsarit...

Siirapinmakuinen shakkiottelu...

Taidetta...

Figyyreitä...

Ja kananlento...

Ja paljon paljon muuta. Näyttely oli pakko katsoa hymyssä suin.

Terveisin,

Joululahjakirjasta uusi resepti: Merikaalia ja taimenta

2012-12-26T16:37:00.001+02:00

VILLIYRTTIKEITTOKIRJA

Vanhin tyttäreni osti minulle joululahjaksi Sami Tallbergin Villiyrttikeittokirjan. Lahja kertasi hienosti yhteisen vuotemme, josta olemme nauttineet luonnon helmassa.
Mielessäni kulkivat kuin kuvanauhana nokkoset, kuusenkerkät, yrtit, mustikat, pihlajanmarjat...
Ilahduin lahjasta erityisen paljon. Se vei minut mukanaan myös jo tulevan kesän odotuksiin.

Minun ja tyttäreni yhteinen rakkaus on myös Jurmon saari ulkosaaristossa. Hän on viettänyt saarella kesätöissä monta kesää ja minä olen vieraillut saarella säännöllisesti.

Villiyrttikeittokirjan yksi resepti on merikaalia ja taimenta. Muutin sen heti mielessäni Jurmon merikaalia ja savukalaa... ja haluaisin kokeilla sitä ensi kesänä.

Merikaali kasvaa ulkosaariston sora- ja hiekkarannoilla. Kirjan mukaan sen kaalimainen maku on voimakas, hieman mahkeahko mutta suolainen. Kukat ovat imeliä. Ruokakasvina merikaali on murea ja mehevä. Siitä voidaan käyttää varret, lehtivarret, lehdet ja kukat.

Merikaalia ei kuitenkaan saa poimia vapaasti kaikkialla saaristossa, joten minunkin on ensin tutkittava, onko Jurmon merikaali rauhoitettu. Porvoon saariston merikaalit ovat toinen mahdollisuuteni - ja päätän pitää toiveen savukalasta ja merilevästä elossa kesään saakka.

Terveisin,