Puhallus

Kunka tärkeää on syöttää lämpötila, ilmanpaine ja kosteus?

2012-02-06T09:00:00.001+02:00

Spirometriassa tulokset ilmoitetaan BTPS olosuhteissa. BTPS olosuhteen vastaavat keuhkojen sisällä vallitsevia olosuhteita. Keuhkoissa huoneilma siis lämpenee ja kostuu, jolloin se muuttuu BTPS ilmaksi. Koska mittalaite ei tiedä millaista ilmaa huoneessa kulloinkin on maittalaiteasetuksiin tulee syöttää huoneen lämpötila, ilmanpaine ja kosteus. Näillä tiedoilla ohjelmisto tekee ns. BTPS korjauksen sisäänhengityksen aikana.
Kuinka suuri vaikutus sitten on?

Lämpötila ilmoitetaan °C. Suomessa rakennusten sisäilman lämpötilan vaihtelu on aika pientä. Tilanteissa, joissa sisäilman lämpötila muuttuu nopeasti esim. keväisin suora auringonpaiste tai talvinen huoneen tuulettaminen tulee lämpötilan tarkkailua tehdä rutiinisti. 10°C muutos vaikuttaa sisäänhengityksen tilavuuksiin/tuloksiin noin 4%.

Ilmanpaine ilmoitetaan millibaareina (mbar). Meteorologiassa paineen yksikkönä käytetään usein hehtopascaleita. Yksi hehtopascal vastaa yhtä millibaaria. Ilmanpaineen voi tarkastaa esim. paikallisen lentokentän säätiedoista. Suomessa korkein mittattu ilmanpaine 1066 hPa on mitattu Helsingissä 22.1.1907 ja matalin 940 hPa Rauman Kuuskajaskarissa 27.2.1990. Jos lasketaan teoreettinen tilanne, jossa tämä muuutos tapahtuisi yhden työpäivän aikana 126mhPa muutos vaikuttaa sisäänhengityksen tilavuuksiin/tuloksiin 0,65%.

Samoin kun edellä mainittu ilmanpaine; kosteuden merkitys ei ole kovin suuri. Suomessa keskuslämmitettyjen rakennusten sisäilman kosteuden vaihtelu ei vaikuta spirometria mittauksen lopputuloksiin kovinkaan paljon. 40% kosteuden muutos vaikuttaa sisäänhengityksen tuloksiin noin 1%.
BTPS korjaus vaikuttaa siis vain sisäänhengitykseen.
Jos mittaat vain uloshengitystä ei BTPS korjauksesta tarvitse välittää.

Suomalaiset viitearvot

2012-02-06T09:00:00.000+02:00

Viitearvoasia onkin sitten monitahoinen ja saa aikaan varmaan useampiosaisen blogikirjoituksen. Viitearvoista on virinnytkin ehkä eniten keskustelua Roadshow koulutuksissa. Ja hyvä niin, keskustelu on aina hyväksi.

Viitearvotutkimuksethan on tehty jonkin etnisen ryhmän tai maantieteellisen alueen populaatiolle. Eli kyseinen tutkimuksen tulisi edustaa määrätyn sukupuolisen, kokoisen ja ikäisen; kyseisen etnisen ryhmän edustajan tai maantieteellisellä alueella asuvan henkilön keuhkoja.

1982 julkaistuissa Viljasen viitearvoissa tutkimuspopulaatio 296 miestä ja 257 naista olivat tupakoimattomia Valtion Rautateiden työntekijöitä. Otosta pidettiin hyvänä, koska VR työtekijät edustivat geneettisesti Suomen eri alueita maaltamuuton seuraksena Helsinkiin tulleita ihmisiä. Mittaukset tehtiin kuivamäntäspirometrilla.
1998 julkaistuissa Koillisen viitearvoissa tutkimuspopulaation muodostivat 250 6-16 vuotiasta Vaasalaista tervettä tyttöä ja poikaa. Mittaukset tehtiin virtaustilavuus spirometrilla ja PEF mittaukset erikseen Wrightin mekaanisella mittalaitteella.

Ongelma syntyy sitten siitä jos halutaan tutkia henkilöä joka ei edusta kyseistä etnistä ryhmää tai ei ole alunperin kotoisin kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta. Jos asiakas on erivärinen, kokoinen tai muotoinen kun viitearvon tekoon käytetty populaatio. Suomessa ollaan siirrytty maaltamuutosta maahanmuuttoon ja viitearvojen valinta alkaa olla monimutkaista. Mitä viitearvoa käytetään näillä maahanmuuttaneilla tai heidän lapsillaan?

Mainittakoon tässä yhteydessä, että Suomessa ollaan tällä hetkellä tekemässä uutta viitearvoatutkimusta. Tuloksia odotetaan mielenkiinnolla.
Mikähän tuo tutkimuspopulaatio on uusissa viitearvoissa?
Viitearvotutkimuksessa käytetyn kuivamäntäspirometrin ja mekaanisen PEF mittarin ongelmista myöhemmissä blogimerkinnöissä.

Maaginen teippi osa 2

2012-01-23T09:08:00.000+02:00

Seuraava tarina on lähes toisinto "Maaginen teippi" merkinnälle. Tuli taas kerran sellainen ongelma, ettei heti ratkaisu löytynyt. Ei edes tuolla kuuluisalla poissulkutekniikalla.Asiakkaan ongelma liittyi kalibrointiin. Kalibroinnin muutosprosentti ja kalibrointikertoimet olivat liian suuret. Suurentunut kalibrointikerroin viittaa vuotoon.
Asiaa selviteltiin muutaman puhelun verran. Asiakas kertoi ettei pumpun adapteri oikein pysy pumpussa kiinni. Se oli "teipattu" pumppuun. Tässä vaiheessa asia alkoi kirkastua.

Adapteri ei ollut kunnolla kiinni pumpussa, joten pumpun ja adapterin välissä oli vuoto. Tämä selitti suurentuneet kertoimet.
Jos pumpun korjaamiseen tarvitaan teippiä pumppu on rikki. Tilaa korjaus tai huolto.
Kyseinen adapteri on kuluva osa ja se kuuluu vuosihuollon hintaan. Adapteri vaihdetaan automaattisesti huollon yhteydessä.

Taikuri Luttinen keikalla Tanskassa?

2012-01-16T09:02:00.000+02:00

Asiakas halusi lähettää kalibrointipumpun huoltoon kaukaisisilta mailta. Pumpun sisältä kuulu epämääräistä ääntä. Epäilynä oli, että jokin osa on päässyt irti. Eikä pumppu toiminutkaan ihan samalla tavalla kuin ennen... Huolto myytiin ja vaihtoyksikkö lähetettiin.
Pumppu saapui ja sitä tutkittiin. Totta tosiaan, ravistettaessa sen sisältä kuului ääntä joka ei kuulunut pumppuun. Pumpun sisällä oli "vierasesine". Taikuri luttinen oli unohtanut taikasauvansa pumpun sisälle.

Joitain vuosia sitten eräs lääkealan yritys jakoi messuilla tällaisia "taikasauvoja", joiden sisällä oli nestettä ja "glitteriä". Kepukkaa kallistelemalla sai aikaan hienoja visuaalisia elämyksiä. Nyt tällainen oli työnnetty pumpun sisälle. Muita suosittuja esineitä ovat olleet kynät...Kaksi kertaa 12 vuotisen urani aikana Suomessa on tapahtunut vastaavaa. Molemmilla kerroilla kyseessä oli kynä.

Jos pumpusta lähtee irto-osan aiheuttama ääni. Tarkasta ensin pumpun sisältö.
Joskus ratkaisu on magiaakin makeampi.

Maaginen teippi osa 1

2012-01-09T08:55:00.000+02:00

Teknisessä tuessa pyritään aina antamaan asiakkaalle oikea vastaus mahdollisimman nopeasti. Yleensä ongelmaa haarukoidaan "poissulkutekniikalla" siis pyritään huomioimaan kaikki muuttuvat asiat. Jokainen näistä testataan erikseen ja suljetaan mahdolliset virhelähteet. Monesti paras keino tässä on ns. ristiintestaus. Joskus ongelmat ovat kuitenkin sen luonteisia, että ei vain hoksaa kysyä sitä oikeaa kysymystä.
Olipa kerran tapaus, jossa asiakkaalla oli ongelmia kalibroinnin kanssa. Kalibroinnin muutosprosentti ja kalibrointikertoimet olivat liian suuret. Asiakkaalla oli onneksi kaksi laitetta, joten ristiin testaaminen oli helppo järjestää nopeasti. Edellä mainituilla keinoilla saatiin rajoitettua ongelman aiheuttaja kalibrointipumppuun.

Neljännen puhelun aikana tilattiin huolto. Saman puheluna aikana asiakas päästi suustaan maagisen sanan "teippi". Pumppu oli ilmeisesti tiputettu lattialle, jolloin aisan nuppi oli murtunut irti. Ei ollut enää mistä pitää kiinnni. Ongelma oli korjattu teipillä.

Nyt oli kuitenkin käynyt niin, että samalla oli iskun pituus lyheni 2,5 sentillä ja samalla tilavuus pieneni lähes 200ml. Tämä selitti suurentuneet kertoimet. Huolestuttavinta oli, että paikallinen lääketieteellisten mittalaitteiden huolto oli menettelytavan siunannut.

Kalibrointipumppu on tarkkuusinstrumentti, jolla on tarkoitus säätää tai tarkistaa spirometria järjestelmän toimintakyky. Jos pumpun korjaamiseen tarvitaan teippiä pumppu on rikki. Tilaa korjaus tai huolto.

Otetaanko verikokeetkin kaikilta samalla neulalla?

2012-01-02T09:00:00.000+02:00

Tähän ensimmäiseen merkintään voisi ihmetellä sitä jo kauan aikaa sitten tapahtunutta puhelinkeskustelua, jossa perustelin eräälle hoitajalle miksi kannattaa käyttää kertakäyttöisiä virtausantureita eikä suukappale - bakteerifiltteri - pesu yhditelmää.

Tällaista suukappale - bakteerifiltteri - pesu yhditelmää käytettäessä vastassa on yleensä kahta erilaista käytäntöä. Jos bakteerifiltteriä vaihdetaan jokaisen asiakkaan välein suojataan sekä asiakasta että laitetta kontaminoitumiselta. Tämä on hyväksyttävä tapa suojautua, varsinkin jos mitataan sekä ulos- että sisäänhengitystä. Jos taas bakteerifiltteriä vaihdetaan kerran päivässä tarkoitus on suojata mittalaitetta asiakkaalta. Jos tällaisessa tapauksessa tehdään myös sisäänhengitysmittaus ei potilas tietenkään ole suojattu. Tätä tapaa ei voi suositella kontaminoitumisriskin takia. Täytynee vielä muistuttaa, että kummassakin em.tapauksessa mittalaite on purettava, puhdistettava ja kasattava säännöllisin väliajoin, mieluiten päivittäin laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti.

Kertakäyttöisiä virtausantureita käytettäessä ei siis tarvita bakteerifiltteriä eikä mittalaitta tarvitse päivittäin puhdistää. Tämä nopeuttaa työtä ja säästää kuluja.
Hoitaja kertoi kuitenkin ettei heillä nykyisessä laitteessa käytetä bakteerifilttereitä ollenkaan. Perustelukin oli valmiina... "Me testaamme vain terveitä ihmisiä."

Menin perustelusta niin sekaisin, etten osannut sanoa mitään. Miksi terveitä ihmisiä testataan? Ei kai verikokeeseenkaan terveistä ihmisiä lähetetä? Vai otetaanko verikokeetkin kaikilta samalla neulalla? Ihan noin vain säästöjen nimissä.

Alku on aina hankala

2011-12-30T12:19:00.000+02:00

Välillä olen miettinyt, että jos vaikka saisi käyttäjille viestiä perille näin hieman kevyemmässä muodossa. Vuosi sitten aloitinkin blogin kirjoittamisen. Sillä kertaa innostus ei riittänyt kovinkaan pitkälle. Lukijoita ei ollut... Ilmeisesti aika ei kummallakaan puolella ollut otollinen. Koetan käsitellä erilaisia spirometriaan ja sen tekemiseen liittyviä asioita välillä raapien pintaa syvemmältä, mutta huumorilla keventäen. Vähän samaan tyyliin kuin koulutuksissakin. Olisi kiva saada palautetta ja kysymyksiä tämänkin kanavan kautta.