<?xml version='1.0' encoding='UTF-8'?><?xml-stylesheet href="http://www.blogger.com/styles/atom.css" type="text/css"?><feed xmlns='http://www.w3.org/2005/Atom' xmlns:openSearch='http://a9.com/-/spec/opensearchrss/1.0/' xmlns:blogger='http://schemas.google.com/blogger/2008' xmlns:georss='http://www.georss.org/georss' xmlns:gd="http://schemas.google.com/g/2005" xmlns:thr='http://purl.org/syndication/thread/1.0'><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583</id><updated>2025-07-12T10:05:23.737+03:00</updated><category term="rakkaus"/><category term="ainutlaatuinen"/><category term="elämänarvo"/><category term="henkinen"/><category term="logoterapia"/><category term="lumenia"/><category term="sielunkumppani"/><category term="tarkoitus"/><category term="unelma"/><category term="vapaus"/><category term="vastuu"/><category term="#alterego #sarasvuo #menestys #valta #kupla #geeniperimä #arvostus #itsekkyys #yhteiskunta #itsetuntemus #viisaus #ikääntyminen #nuoruus #ihmisarvo"/><category term="#joutsenlaulu #persoonallisuus #herkkyys #vahvuus #arvokas #mustalammas"/><category term="#pelko #tunteet #rakkaus #rohkeus #kehomieli #nähdä #kuulla #rakastaa #arvostaa #logosmieli"/><category term="#rakkaus #elämäntarkoitus #jokujollekin #logosmieli #rakkaudella #katjakokko #matkakumppani #rakkaudellaelämään"/><category term="#resilienssi #psyykkinenjoustavuus #practicepracticepractice #mentalhealthawareness #elämäntaidot &#xa;#tietoisuus #logosmieli #henkinenhyvinvointi #tietoisuusintegraatio #agenda #identiteetti"/><category term="aito"/><category term="aitous"/><category term="ansa ikonen"/><category term="anteeksianto"/><category term="arvostus"/><category term="askel"/><category term="elämä"/><category term="elämänohje"/><category term="elämänsiemen"/><category term="etsijä"/><category term="feeniks"/><category term="henkisyys"/><category term="hyödyllinen"/><category term="hämäläinen"/><category term="härkä"/><category term="härmä"/><category term="identiteetti"/><category term="ihmisyys"/><category term="j-p siili"/><category term="jaksaminen"/><category term="juuret"/><category term="kasvaminen"/><category term="kasvatus"/><category term="kasvu"/><category term="katja kokko"/><category term="kaunis"/><category term="kehitys"/><category term="kunnioitus"/><category term="lahjat"/><category term="lapset"/><category term="lauri tilkanen"/><category term="lauri tähkä"/><category term="leipomo"/><category term="lintu"/><category term="martin luther king"/><category term="menneisyys"/><category term="mikko leppilampi"/><category term="mustasukkaisuus"/><category term="omatunto"/><category term="pamela tola"/><category term="parisuhde"/><category term="paulo coelho"/><category term="perinne"/><category term="persoona"/><category term="persoonallisuus"/><category term="pohjalainen"/><category term="pohojalainen"/><category term="polte"/><category term="päätös"/><category term="rajat"/><category term="rikkaus"/><category term="rohkeus"/><category term="siivet"/><category term="sukupolvi"/><category term="sydän"/><category term="syyllinen"/><category term="syyllisyydentunne"/><category term="syyllisyys"/><category term="taide"/><category term="tauno palo"/><category term="toivo"/><category term="turvallisuus"/><category term="usko"/><category term="valo"/><category term="äidinrakkaus"/><title type='text'>RAKKAUDELLA ELÄMÄÄN </title><subtitle type='html'></subtitle><link rel='http://schemas.google.com/g/2005#feed' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/posts/default'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default?redirect=false'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/'/><link rel='hub' href='http://pubsubhubbub.appspot.com/'/><link rel='next' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default?start-index=26&amp;max-results=25&amp;redirect=false'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><generator version='7.00' uri='http://www.blogger.com'>Blogger</generator><openSearch:totalResults>139</openSearch:totalResults><openSearch:startIndex>1</openSearch:startIndex><openSearch:itemsPerPage>25</openSearch:itemsPerPage><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-8503252963531275867</id><published>2024-10-06T10:25:00.005+03:00</published><updated>2024-10-21T18:31:31.855+03:00</updated><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="#pelko #tunteet #rakkaus #rohkeus #kehomieli #nähdä #kuulla #rakastaa #arvostaa #logosmieli"/><title type='text'>Pelko piilosilla</title><content type='html'>Miltä sä näyttäisit, jos riisuisit naamiot ja alas ajaisit kaiken maailman kulissit? Tarttuisit kiinni tunteistasi. Tuskaisistakin. Tuntisit ne kehossasi ja antaisit niiden mennä. Olisit niiden oma pomo. Tallaisit metsään miettimään. Merta kohti meditoimaan. Miltä näyttäisi maailma tasapainossa itsesi kanssa.&amp;nbsp;&lt;div&gt;&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Kuinka paljon energiaa voisimmekaan vapauttaa turhasta ja käyttää sitä siltana hyvää elämään rakentamaan. Kuinka paljon jätämme taaksemme selvittämätöntä. Sellaista, joka jää luoksemme ajatuksia painamaan. Pää on paras kaverimme, joka syöttää ajatuksia ajatusten perään ja siinä se sama asia kiertää kultaista kehää. Tietämättä miten saada se kaikki katkeamaan.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Rehellisyys. Se on kuin terävä veitsi, joka saattaa syvään sivaltaa tai se voi katkoa kaikkea katalaa. Rehellisyys paljastaa syvinpämme ja siksi kysynkin, mitä paljastuisi, jos riisuisit naamiosi? Asettuisit alasti. Ilman rihman kiertämää. Se ei tietenkään ole mitenkään mahdollista, sillä me varmasti kuolisimme jokainen samalla siltä istumalta, sillä jossain lymyilisi se ilkeä ja itsekäs diktaattori, joka iskisi ihmisyyden paljaimpaan ytimeen.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Tänään tunnen suurta surua, sillä tunnen surun ympärilläni. Ymmärrän, että olen itse täytetty suremattomalla surulla, joka usein ulos pyrkii kohtuuttomina kyynelinä. Olen täytetty rohkeuden riivaamalla piinaavalla pelolla, joka kulkee etsimässä jotain, mitä ei ole edes olemassa.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Oletko sanonut joskus, ettet pelkää mitään? Väitän, että silloin pelko on ajautunut sinussa perimmäiseen peräkammariin ja jäänyt vangiksi sinne. Todellinen vapaus tarkoittaa pelon vapauttamista, sitä ei valitettavasti sillä rokkaavalla rohkeudella rakasteta ulos. Siihen tarvitaan toisen ihmisen pyyteetöntä rakkautta ja paljautta uskaltaa rakastaa myös itseään. Kunhan sä vaan uskallat ottaa sitä vastaan.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Pelko piinaa ja estää elämän energiaa leijumasta. Se on kuin tiivis pullonkorkki. Pullon hengen voi päästää vapauteen vain irrottamalla korkki. Näennäinen rohkeus yrittää peittää pahinta pelkoaan. Tulla näkyväksi. Tulla kuuluvaksi. Tulla rakastetuksi. Ja arvostetuksi. Siksi se rohkeus huutaa niin kovaa ja on olevinaan tosi cool. Oletpa sä rohkea on vain kulissia, ääripää, joka huutaa aina vaan kovempaa ja samalla potkii todellista pelkoa hiljaiseksi. Hylkäämisen pelkoa.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Näkymätön yrittää piirtää itsensä näkyväksi tähän maailmaan. Ja silloin se karkaa ja juoksee vieläkin lujempaa, kun joku tulee ja koskettaa. Näkee. Kuulee. Rakastaa. Ja arvostaa. Tekee näkymättömästä näkyvän. Siksi tuleekin ensin itseään oppia rakastamaan, jotta tuntee olevansa sen kaiken hyvän ja rakkauden arvoinen. Kun pelko on poissa, niin rakkaudelle vapautuu laaja tila temmeltää. Rakkaudesta sinuun. Rakkaudesta minuun. Rakkaudesta ihmisiin. Ja tietenkin rakkaudesta kokonaiseen elämään.&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/8503252963531275867/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/8503252963531275867?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/8503252963531275867'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/8503252963531275867'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2024/10/pelko-piilosilla.html' title='Pelko piilosilla'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-6970254527442550801</id><published>2024-10-02T12:21:00.006+03:00</published><updated>2024-10-02T15:41:27.350+03:00</updated><title type='text'>Minä elän kun pelko on poissa</title><content type='html'>&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirIp_IJEscgW-mNyaLripIph3LFvkNSfrWpuehK6t4XX8aJNlCrKElCiCA8Ln8IYE_qL9XyZ8F4ZSyDQCy9NlyF-5arKezJQVeiev0PGV4PrszFWHqqB8XJu5q97Y6FEP1s6eqMPhuIgyc_HrfcmnLtJ8SWTbiB2iZkxUPp7SOhDgewg5n8wn6r5Mou3WI/s4032/valo.jpg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;4032&quot; data-original-width=&quot;3024&quot; height=&quot;320&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirIp_IJEscgW-mNyaLripIph3LFvkNSfrWpuehK6t4XX8aJNlCrKElCiCA8Ln8IYE_qL9XyZ8F4ZSyDQCy9NlyF-5arKezJQVeiev0PGV4PrszFWHqqB8XJu5q97Y6FEP1s6eqMPhuIgyc_HrfcmnLtJ8SWTbiB2iZkxUPp7SOhDgewg5n8wn6r5Mou3WI/s320/valo.jpg&quot; width=&quot;240&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;Elämässä on hyvä asettaa unelmia ja tavoitteita päästäkseen
johonkin. On tietenkin ihan ookoo myös vaan elää päivä kerrallaan. Maailma
ympärillämme muuttuu ja todellinen elämä asettuu eteen. Mistä löydän uskon
huomiseen ja siihen, että elämä kyllä kantaa.&amp;nbsp;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Olen paljon kirjoittanut
intuitiosta ja elämän kantovoimasta. Siitä, että asiat järjestyvät kyllä. Ja
onhan elämä sen jo niin usein todeksi osoittanut. Olet matkalla jotakin kohti,
mutta aamusumun kajosta et tahdo nähdä, mikä siellä perillä odottaa. Välistä valo pilkahtaa
tien päässä. Unohdat kaiken muun ja tiedät, että valon
lähde on siellä jossain ja jatkat matkaa sinnikkäästi sitä kohti.&lt;p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Mitä tapahtuu, jos ihminen lakkaa unelmoimasta
turhauduttuaan sen voimaan tai pikemminkin voimattomuuteen. Onko turhautuminen henkilökohtainen este suunnalle vai onko suunta vain väärä. Mistä loppujen
lopuksi voi tietää, mihin matkan pitää mennä ja kulkea. Pitäisi päästää irti,
mutta jokin tulee ja aina muistuttaa minua sinusta tai herättää sisäisen tilan alkaa
luovimaan johonkin suuntaa. Onko sekin vain selviytymiskeino? Mikä onkaan se elämän tarkoitus.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Paljon helpompi oli
luovia henkistä tietä, sillä psyykeen tasolla metakuormitus on valtava. Aivot
käsittelevät tietoa ja järjestävät hermosolujen välisiä tehtäviä uusiksi.
Uuvuttavaa, mutta onko sekin vain osa omaa tarkoitettua matkaa.&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Olen vahvasti ollut sitä mieltä, että kaikki mikä eteen
tulee, kuuluu elämään ja sitä muovaavaan todellisuuteen. Kaikella on tarkoituksensa
niin hyvässä kuin pahassa. Uskon vahvasti myös johonkin suojelusenkeliin, joka
auttaa tekemään oikeita päätöksiä sisältäpäin, kun niiden aika on tullut olemaan.
Voin toivoa toista, mutta saada jotakin ihan muuta. Silti en lakkaa miettimästä,
milloin tulisi oma aika seesteisyydelle ja jonkinlaiselle levolle ja
tasapainolle.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Miten kummassa olen valinnut näin monimutkaisen elämän polun
elää vai valitsiko se sittenkin minut. Välistä tuntuu, että mitä pidemmälle kulkee, sitä näkyvämmäksi oma
historia tulee. Historia, joka ei ole kaunista katsottavaa. Mieli herää kerros
kerrokselta tajuamaan kaiken raadollisuuden ja ymmärtämään kaikkea jopa liian paljon paremmin.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Se, mitä olen jäänyt viimeksi paljon pohtimaan, on ihmiskuntamme kasvava yksinäisyys. Se kuinka me erkanemme toisistamme ja jäämme selviytymään ilman niitä, jotka joskus johtivat meidät tähän pisteeseen. Pitäisikö meidän palata luoksemme vai antaa asioiden vain olla. Pelko pidättelee meitä, mutta me olemme historiamme kerrostuma ja sinänsä emme ole ongelmiemme kanssa ainutlaatuisia mikäli vain avautuisimme niistä. Mutta miten voisikaan tämä vähän alavireinen, mentalisoimaton maailma päästä sieltä nousemaan yhdessä muiden kanssa ja vahvistaa uutta tulevaisuutta.
Vai kuuluuko tämä kaikki vain tämän elämänkaaren tai maailmankuvan itsetarkoitukseen ja sen vaihtumisen vaiheeseen.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Ja siitäkö myös
keskustelupalstat täyttyvät, kuinka ennen kaikki oli niin paljon paremmin.
Muistan tuon lauseen myös omasta lapsuudestani ja silloin jo päätin etten usko sitä.
Jokaisessa ajassa on niin hyvät kuin huonot hetkensäkin. Ja kyllä, minäkin joskus
hiihdin kouluun peltoja pitkin, mutta inhosin sitä, joten en odota enkä usko,
että kaikki sopii kaikille, kunhan vaan asennetta ja ahkeruutta löytyy. Kaikki asenne, oli se sitten oikeaan tai väärään, oli olemassa jo silloinkin. Me olemme vain inhimillisiä ihmisiä kautta aikojen. Ei ennen vanhaan ollut todellakaan yhtään sen viisaampaa, kyllä propsit viisaudesta menee nykynuorisolle. Aihe voi vaihdella viisauden osalta. Amen!&amp;nbsp;&lt;/p&gt;

&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Elämä on aina ollut
elämää ja tulee ikuisesti olemaan aikakautta, johon kuuluu iloja ja suruja sekä ylä- että alamäkiä. Kukin sukupolvi
elää oman näköistä elämää ja on väistämätöntä, että elämä muuttaa muotoaan vaikka vanhetessa voi tuntua, että kaikki oli ennen niin paljon paremmin. Kautta aikojen ja vuosituhansien maailma
on pyörinyt ympyrää, kun ajat ja ilmiöt ovat seuranneet toinen toisiaan.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;MsoNormal&quot;&gt;Pelko ajaa Porschella juuri ohitseni.
Pysäyttää kadun kulmaan. Astuu ulos autostaan ja jää viereistä kaistaa hurjastelevan auton
alle. Minä elän, nyt kun pelko on poissa. &lt;span style=&quot;mso-spacerun: yes;&quot;&gt;&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;o:p&gt;&lt;/o:p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/6970254527442550801/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/6970254527442550801?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/6970254527442550801'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/6970254527442550801'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2024/10/mina-elan-kun-pelko-on-poissa.html' title='Minä elän kun pelko on poissa'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirIp_IJEscgW-mNyaLripIph3LFvkNSfrWpuehK6t4XX8aJNlCrKElCiCA8Ln8IYE_qL9XyZ8F4ZSyDQCy9NlyF-5arKezJQVeiev0PGV4PrszFWHqqB8XJu5q97Y6FEP1s6eqMPhuIgyc_HrfcmnLtJ8SWTbiB2iZkxUPp7SOhDgewg5n8wn6r5Mou3WI/s72-c/valo.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-3876323996449752141</id><published>2024-09-18T10:59:00.006+03:00</published><updated>2024-09-18T12:33:19.617+03:00</updated><title type='text'>Minä + sinä = me</title><content type='html'>&lt;p&gt;Huomaan, että kirjoitukseni ei enää tule automaatiolla ja joudun pakottamaan itseni, mikäli tahdon jotain kirjoittaa. Se ei ole hyvä, sillä silloin teksti muodostuu analyyttisen mieleni pohjalta, joka pyrkii sanomaan jotain tärkeää tai fiksua. Luovuus luo flown. Monissa teksteissäni ja etenkin&amp;nbsp; alkuaikojen teksteissä en edes tiennyt mistä kirjoitin, se tuli jostain alitajuntani syövereistä ja kulki käsieni kautta tekstiksi paperille. Tekstit olivat autenttisia omia kasvutarinoita, joihin moni pystyi kollektiivisesti sulautumaan. Olenko siis hukannut luovuuteni liiallisessa aivotyössä. Totta onkin, että tutkiessani nykyistä intohimoni kohdetta tunnen itseni usein uupuneeksi asiasisältöön ja tunnen myös kaikki menneet selvittämättömät kuviot ja tapahtumat lyövän kuin tikareina sieluni syvyyksiin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kuitenkin tahtoisin tässä kirjoittaa jotain oppimastani. Pääni lyö tyhjää. Tuntuu kuin se olisi täytetty turhalla tiedolla, millä en tee yhtään mitään. Olen lukenut viime aikoina useita teoksia ja kuunnellut luentoja ihmismielestä. Ihmismieli, joka on särkynyt yhtä pieniin palasiin kuin monet sydämetkin. Me usein järkeistetään ihmisyyttä ja yhteyttämme toisiimme tietämättä oikeastaan mitä meidän tulisi tehdä, että pääsemme eteen päin. Vähän kuin minä nyt tämän kasvavan tietomäärän kanssa, mitä kummaa tulen tekemään tällä vaikka tiedän, että tässä tiedossa on vastauksia mielemme ja itseasiassa koko kehommekin terveyteen. Olemmeko heränneet liian myöhään ymmärtämään mitä ihmisyys&amp;nbsp;on ja miten se oikein toimii. Vai onko nyt sen aika, jolloin herätyskellojen viimeistään pitäisi pirahtaa?&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Olen siis tutkinut traumaa. Sen juurisyitä ja seurauksia. Olen tutkinut mielen, aivojen ja autonomisen hermoston kehitystä ja mitä pidemmälle siinä pääsen, sitä tietoisemmaksi tulen siitä kuinka me ihmiset tuhoamme täällä toisiamme. Omaa tietämättömyyttämme ja alati kasvavaa itsekeskeisyyttämme. Puhumattakaan ajankuvamme vuorovaikutustaitojen ja autenttisen kohtaamisen puutteesta. Mitä pidemmälle menemme, sitä huonovointisemmaksi tulemme.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ja ihmetellään, kun ihmiset ottavat etäisyyttä, koska eivät voi eheytyä, mikäli he eivät ota sosiaalista etäisyyttä sellaiseen, joka on aiheuttanut heidän elämälleen liian huteraa pohjaa. Tietämättömyydessä me kuitenkin herkästi arvostelemme muiden komplekseja ja kokemuspohjaa. Tai kun lapsi yrittää saada vanhempaansa ymmärtämään vanhempansa vastuuosuutta tapahtumiin niin vanhempi pakenee jättäen sen osan polustaan kokonaan taakseen, koska ei näe metsää puilta. Ongelmat jäävät liian usein yksin kannettaviksi ja syyllisyys sen mukana. Ei ole olemassa turvaverkostoa, joka kantaisi, kun yksi osa pettää. Kaikki käsittelemätön kipu kostautuu ja siirtyy kärsimyskehossa kiertoon seuraavaan sukupolveen. Ja tarkoitukseni ei todellakaan ole syyllistää ketään, sillä se on meidän kaikkien yhteinen kantama tässä hetkessä. Kaikki toimintamallit seuraavat sukupolvi toistaan eikä näin ollen ole sellaisia syyllisiä aina olemassakaan eikä ihminen osaa välttämättä toisin toimia vaikka järjellä asian ymmärtää. Myös kieltäjällä on omat, itseään suojelevat defenssit päällä.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jokainen vastasyntynyt on täysin riippuvainen omasta ekolokerostaan. Siitä, mihin ympäristöön se syntyy. Jokainen oman ekolokeron jäsen on lapsen peili ja varhainen opettaja. Vuorovaikutus ja itseasiassa kaikki ihmisyyttä koskevat sosiaaliset taidot opitaan ekolokeron vanhimmilta. Eikä se, että opitaan puhumaan, syömään, kävelemään ja niin edelleen. Vaan se, että opitaan vuorovaikuttamaan, tuntemaan kaikkia tunteita, sosiaalisista yhteyttä, omaa arvokkuutta ja hyväksyntää, mutta myös se, että kaikki tuo edellä mainittu antaa eheämmän pohjan tulevaisuudenkin mielen terveydelle ja meidän kokonaisuuden tasapainoiselle toiminnalle. Ihmisellä on perustavanlaatuinen tarve tulla hyväksytyksi, olla turvassa ja yhteydessä muiden lajitovereiden kanssa. Ja me omissa peloissamme hylkäämme meille tärkeitä yhteyksiä. Jokainen käsittelemätön oma trauma siirtyy sukupolvelta toiselle niin kauan kunnes tulee joku, jolla on niin sanotusti munaa rikkoa kärsimyskaava.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kuitenkin tahdon muistuttaa, että mikäli oma ekolokero ei ole palvellut omia tarpeita eikä tukenut turvallisuuden tunnetta, voimme kokea korjaavia kokemuksia kaikissa läsnäolevissa, kuulevissa ja myötätuntoisissa kohtaamisissa matkamme varrella. Hyvä vuorovaikutus on kuin tanssi, siinä tulee kuulluksi ja ymmärretyksi toisen kanssa. Ja se lienee juuri se oikea avain psyykkisen joustavuuden kehittymiselle. Jättää taakseen vahingolliset yhteydet ja pyrkiä etsimään sellaisia, jotka voivat tuottaa tarvitsemaamme energiaa eheytyäksemme. Uudelleen rakennettu luottamus oman arvon kokemiseen saattaa olla pitkä, mutta mahdollinen ja lopulta erittäin kannattava matka.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lähtökohtaisesti jokainen tänne syntyy viattomana ihmislapsena ja saa omista lähtökohdistaan käsin tietyn määrän määrittelemättömiä attribuutteja mukaansa kannettavakseen oman sukunsa katkeamattomassa ketjussa. Ja vaikka ne usein ovat tiedostamattomia niiden edellisistä kantajista käsin, niin jossain vaiheessa ne tulevat liian raskaaksi kantaa ja siksi ihmisen kokonaisuus lopulta reagoi siihen. Silloin viimeistään ne pitää tehdä läpinäkyväksi, sillä puhumattomuus vain kaikkea pahentaa. Silloin kun alkaa ymmärtämään syy ja seuraus suhteen välistä dynamiikkaa, alkaa eheytyminen. Se on tietoisuuden herättelyä ja oman luovuuden lähteille palautumista.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/3876323996449752141/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/3876323996449752141?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/3876323996449752141'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/3876323996449752141'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2024/09/mina-sina-me.html' title='Minä + sinä = me'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-1407505764675718549</id><published>2024-09-14T11:11:00.004+03:00</published><updated>2024-09-16T19:55:58.641+03:00</updated><title type='text'>Sinä olet aurinko </title><content type='html'>&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; font-family: UICTFontTextStyleBody; font-size: 17px;&quot;&gt;Voi voi. Tieto lisää tuskaa sanotaan. Kokonaisvaltainen maailman tilanne huolestuttaa. Sitä myötä myös ihmisyyden ja alati kasvavan yksinäisyyden ydin. No, kautta aikakausien maailma on pyörinyt ympyrää. Paitsi silloin kun sen kuviteltiin olevan muodoltaan litteä. Anyways. Ihmistä ei ole luotu yksinäisyyteen vaan yhteyteen toisten kanssa.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;p2&quot; style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-size: 17px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 22px;&quot;&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot; style=&quot;font-family: UICTFontTextStyleBody;&quot;&gt;&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;p1&quot; style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-size: 17px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;&quot;&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot; style=&quot;font-family: UICTFontTextStyleBody;&quot;&gt;Olen vuosien saatossa tutustunut hyvin perinpohjaisesti filosofiaan ja harjoittanut sitä itsekin. Joidenkin mielestä ehkä pikkasen liikaakin. Siellä maailma on kaunis paikka elää ja olla. Siellä on tilaa hengittää ja olla vapaa. Se on kuin suojaisa kupla, johon voi paeta pahaa maailmaa. Se on yhteys johonkin korkeampaan ja kirkas valo pilviverhon taa. Se on yhteyttä luontoon ja yhdenvertaisuutta muuhun elolliseen. Kunnioitusta maahan ja planeettaan. Se on voimaantumista. Energiaa. Parhaimmillaan todellista autentiaa. Se vaatii pysähtymistä ja sydämellä kuulemista. Intuition mahdollistamaa. Oman paikkansa ja jäljen jättämistä tulevaisuuden historiaan. Täyttä tiedostamista läsnäolevasta hetkestä. Kenties lupaa luovuudesta.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;p2&quot; style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-size: 17px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 22px;&quot;&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot; style=&quot;font-family: UICTFontTextStyleBody;&quot;&gt;&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;p1&quot; style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-size: 17px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;&quot;&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot; style=&quot;font-family: UICTFontTextStyleBody;&quot;&gt;Viime aikoina olen tutustunut ihmiseen psyykkisellä tasolla ja tullut tietoiseksi niin ihmiseen pesiytyneen haitallisen käyttäytymismallin muutoksen vaikeudesta kuin mielenterveysongelmia aiheuttavasta aineistosta. Ja voin kertoa, että kovin hyvältä ei lähitulevaisuus näytä. Itseni kohtalo on ollut olla katkaisemassa sukuketjuni traumasidettä, puhdistamassa sukuni naisten kärsimyskehon pimeyden kanavia ja jollain tavalla olla läsnä auttamassa kanssakulkijoitani oivaltamaan oma vastuuosuus tästä päivästä hamaan tulevaan. Ainoa on etten tiedä olenko onnistunut ollenkaan. Sen verran itsepäisiä kaikki oppilaat ovat olleet konsanaan. Useimmiten he ovat pelästyneet ja paenneet pois.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;p2&quot; style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-size: 17px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 22px;&quot;&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot; style=&quot;font-family: UICTFontTextStyleBody;&quot;&gt;&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;p1&quot; style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-size: 17px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;&quot;&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot; style=&quot;font-family: UICTFontTextStyleBody;&quot;&gt;Kuten ehkä arvata saattaa, se ei ole helpoin tie elää tätä elämää ja vaikka tiedostan, että tarve tukeen on suuri, mutta tie ulos vahingollisista uskomuksista ja opituista malleista mallintamaan uutta ja parempaa, on erityisen vaativaa. Sitä ei mennä ostamaan supermarketin alennuslaareista eikä sitä voi tilata netistä. Työ sen eteen, että pääsee kuiville, on jokaisen tehtävä ihan itse. Sitä ei valmiina ole kenelläkään tarjolla. Se on kuin tyhjä taulu edessään, jonka jokainen taiteilija ihan itse piirtää itsessään. Millaisen jäljen sä haluat jättää tähän maailmaan. Mistä juuri sinut tullaan jälkipolvien keskuudessa muistamaan.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;p2&quot; style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-size: 17px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 22px;&quot;&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot; style=&quot;font-family: UICTFontTextStyleBody;&quot;&gt;&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;p1&quot; style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-size: 17px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;&quot;&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot; style=&quot;font-family: UICTFontTextStyleBody;&quot;&gt;Siksi ensiarvoisen tärkeää on ensin tulla hyvinkin tietoiseksi omista haitallisista toimintamalleistaan, jotka janoavat sisäistä muutostaan. Sen jälkeen on löydettävä luovuus itsestään, jotta voi aloittaa sisäisen &amp;amp; autenttisen minä-minä-matkan oman aidon identiteetin äärelle. Kuunnella intuitiotaan ja löytää myötätuntoisia, ehjiä peilejä toisista ihmisistä, jotka luovat turvaa arkeen ja opettavat uudet tavat toimia paremmin. Sitä on lyhykäisyydessään oman aidon identiteetin ja uuden minäkuvan luomistyö. Sen myötä alkaa löytämään oman arvokkuuden ja lopulta arvomaailman. Oman arvomaailman kautta maailmasta tulee sellainen paikka olla ja elää, joka luo pohjan hyvälle elämälle oman tarkoituksen edessä.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;p2&quot; style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-size: 17px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 22px;&quot;&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot; style=&quot;font-family: UICTFontTextStyleBody;&quot;&gt;&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;p1&quot; style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size-adjust: none; font-size: 17px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;&quot;&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot; style=&quot;font-family: UICTFontTextStyleBody;&quot;&gt;Mikäli menneisyys estää sua elämästä tänään hyvää elämää, täytyy sille jotain ihan itse tehdä. Kaltoinkohtelu on aina väärin ja kaltoinkohtelu luo meidän merkittävimmät ongelmat pitkälle tulevaisuuteen, jos ongelmille ei aiota mitään tehdä. Jokaisella voi olla oma lempihaava, jota rakastaa niin ettei halua päästää siitä millään irti. Tuo lempihaava on kuitenkin juuri sen kaiken ydin, joka pitää putsata, puhaltaa ja antaa sen parantua, jotta oma hyvä elämä ilman menneisyyden pimeää taakkaa voisi vihdoinkin alkaa. Mä lupaan ja vannon, että se kaikki on mahdollista saavuttaa kunhan sille oman itsensä antaa&amp;nbsp;&lt;span class=&quot;Apple-converted-space&quot;&gt;&amp;nbsp;&lt;/span&gt;ja aikaansa ammentaa. Amen.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/1407505764675718549/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/1407505764675718549?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/1407505764675718549'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/1407505764675718549'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2024/09/sina-olet-aurinko.html' title='Sinä olet aurinko '/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-8694013301233376164</id><published>2024-08-29T17:33:00.002+03:00</published><updated>2024-08-29T17:33:27.085+03:00</updated><title type='text'>Kun aika on aika on</title><content type='html'>&lt;p&gt;Kun aika on. Kun aika on oikea. Kun aika on pysähtyä. Kun aika on mennä ja kulkea. Teoriassa aikamääre kuulostaa yksinkertaiselta ja jopa helpolta. Unohda eilinen. Elä tätä päivää. Uskalla unelmoida huomisesta. Mutta älä liikaa ettei tänään jää elämättä kokonaan. Elämä ei hengitä huomisessa eikä varsinkaan eilisessä. Ainoastaan tässä ja nyt. Elämäntaitovalmennuksesta löytyy.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jos nuoruutemme elimme yhteiskunnan asettamassa skenaariossa onnellisesta elämästä, kyseenalaistamatta siitä mitään, koulutus, työ, talo, kumppani ja lapset. Elimme niin sanottuja ruuhkavuosia lasten ja työn oravanpyörässä. Työtä tuli tehdä, jotta kaiken maailman elämän komponentit sai hankittua. Siinä ei paljon nuorena äitinä osannut ajatella kuka olen minä. Suoritettiin yhteiskunnan asettamaa elämää, mutta täysillä. Tosin oli siellä annettuja tekijöitä, jotka eivät olleet aina omia mieluisia valintoja.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kunnes saapui aika, joka menetti merkityksen. Enää ei ollut me vaan oli vain minä. Ja lapset tietty. Tuli odotettu yksinäisyys. Alkoi tutustuminen kadotettuun minään. Enää ei ollut kuin aamu, päivä, ilta ja yö. Ne määrittelivät vuorokauden rytmiä. Joskus ei sitäkään. Ensin valvottiin yöllä ja nukuttiin päivällä. Kylläkään ei mielen omasta tahdosta. Järjestelmä meni sekaisin. Yöllä ei tullut unta vaikka kuinka yritti lampaita laskea. Päivisin silmät muurautuivat &amp;nbsp;unessa kiinni lopullisesti, koska mieli oli niin väsynyt. Aina kannoin, väsymyksen lisäksi, huonoa omaatuntoa väsymyksestä matkassani. Olinhan ollut entinen elämäni suorittaja. Ihmenainen ja superäiti, joka teki aina kaikkensa kaikkien muiden eteen paitsi itsensä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Vaikeinta mun mielestä elämässä on ymmärtää, mikä on elämän ulkopuolelta asetettu taakka ja mikä on sisäsyntyistä. Ulkopuolisista aiheista voi opetella eroon, mutta sisäsyntyiset ominaisuudet on ja pysyy kuten tämä oma ajatustenvirta. Herkkyys. Introverttiys. &amp;nbsp;Ne ajatukset tulee, on ja pysyy vaikka kuka sanoisi, että hellää jo vähän. Toki sitäkin voi rajoittaa kyllä, sillä mieli on manipuloitavissa myös oman itsen tekojen kautta. Toisaalta, jos alistuisin itseni manipulointiin, pettäisin itseni sillä samalla hetkellä. Ihmisen tehtävä on toteuttaa itseään ja käyttää lahjojaan muidenkin kuin vain itsensä hyväksi. Oppia ja opettaa. Kasvaa ja kehittyä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Palaan takaisin aiheeseen aika. Kun pohditaan sanaa aika. Monille se on kello. Toisille se on viikko ja viikonloppu. Vapaa-aika. Joillekin se on entinen aika. Nykyaika. Moderni. Vanhanaikainen. Toiset haluavat saada aikaan. Merkintöjä. Puumerkkinsä. Jäädä aikaan elämään. Joku kaihoaa keskiaikaa.70-luvun nuoret hippiaikaa. Kuka mitäkin aikaa. Mummo muistelee lapsiensa lapsuusaikaa. Tänään palvotaan tätä aikaa. Vapauden aikaa. Ainutlaatuista hetkeä tässä ja nyt. Haaveillaan ihanasta huomisesta. Salaa, koska huomisen haaveilu on tietyissä piireissä tuomittavaa. Elämä kun on ainoastaan tässä ja nyt.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Mä haaveilen huomisesta. Siitä, että löydän tasapainon. Työn, jossa saan toteuttaa arvopohjaani täysin kenenkään tuomitsematta sitä. Rakastavan parisuhteen, jossa on hyvä olla, jossa arvostus on läsnä, ja joka on pyyteetöntä, vuorovaikutuksellista rakkautta toista kohtaan. Toivon lapsilleni hyvää elämää ja oman paikkansa löytämistä tästä maailmankuvasta, joka on parhaillaan voimassaoleva. Nyt kuitenkin on aika jälleen haaveilulle. Oman elämän organisoinnille. Unelmien uudelleen lataukselle. Oman olemisen armahtamiselle. Vilkaisulle omiin saavutuksiin. Maadoittumiselle. Levähtämiselle hyvällä omallatunnolla. Itsensä arvostamiselle. Muiden mietteiden maatumiselle. Itsen kuuntelemiselle. Ikääntymisen hyväksymiselle. Pysähtymiselle. Piste.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Pitää varoa ettei jää kauniiden kliseiden vangiksi vapauduttuaan oravanpyörästä. Sitä huomaa jäävänsä kliseisiin jumittamaan ja jälleen suorittavansa kliseiden täyttämää elämää muiden mielien mukaisesti. Minulle juuri nyt tämä hetki on vain välttämätön risteys menneestä tulevaan. Se tuntuu erityisen pitkältä hetkeltä, mutta on erityisen tarpeellinen retki. Se on oma hetki, tauko elämästä, jossa en elä tätä päivää vaan se on portti johonkin paljon parempaan, joka on ymmärrettävän termistön mukaan vasta huomenna, tulevaisuudessa. Voi kunpa elämä olisikin niin yksinkertaista, että olisi vain aika tässä ja nyt. Kunpa taakka olisi niin olematon, että sitä ei olisi olemassakaan. Onnellinen minä. Onnellinen sinä. Ehkä joskus tulevaisuuden ajassa sekin on mahdollista, kun ensin on käyttänyt tässä ja nyt ajan hyvin murehtien menneisyyden murheet pois taakastaan.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Menneisyyden murheet on aina osa ihmismieltä. Toiset meistä eivät laske niitä koskaan vapauttaakseen niitä ja he pystyvät niiden kanssa oikein mainiosti elämään. Herkimmät meistä kuitenkin kärsivät ja heidän tulee menneisyys itselleen laskea ja selvittää, jotta voivat elää tasapainoista, hyvää elämää. Tulevaisuudessa. Luovuus elää vapaudessa ja saa polttoaineensa menneisyyden murheista. Aika on aina. Oli se sitten hyvää tai pahaa. Samoin on ilma. Sekin on lämmin tai kylmä. Yhteiskunnan määrittelemät kriteerit vain määrittelevät sen ja antavat tajuttavat kehykset niiden olemiselle. Ja aivan samoin on ihminen. Kaunis tai ruma. Oikea tai väärä. Ihminenkin on osa aineetonta ja aivan jotain muuta kuin mitä yhteiskunta sen meille määrittää.&lt;/p&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/8694013301233376164/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/8694013301233376164?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/8694013301233376164'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/8694013301233376164'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2024/08/kun-aika-on-aika-on.html' title='Kun aika on aika on'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-8259698323141788754</id><published>2024-08-17T08:04:00.000+03:00</published><updated>2024-08-17T08:04:24.486+03:00</updated><title type='text'>Kop kop kuka siellä?</title><content type='html'>&lt;p&gt;Omantunnon kysymys. Mikä on omantunnon kysymys. Onko se opittu normi tai yhteiskunnan luoma oikea tapa toimia. Liittyykö se rehellisyyteen ja autenttisuuteen. Onko se jopa itsekäs normi. Minua, vain ja ainoastaan minua varten olemassa oleva ajatus tai käyttäytymissääntö. Kuka säännön antaa ja luo. Ohjaako sitä ohjaaja itse vai viekö vietit vieraaseen. Onko se uhka vai mahdollisuus. Eniweis omatuntoa kysytään joka päivä. Kuuletko sen vai annatko sille edes ajatusta. Oletko siihen yhteydessä vai kadotitko sen elämän edetessä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Pidätkö itsenstäänselvyytenä mikä kuuluu sulle ja mitä sä olet ansainnut saada ja vaatia itsellesi vai näetkö kenties bigger picture ympärilläsi. Ajatteletko tehdessäsi työtä vain palkkapussina vai pohditko syitä ja seurauksia työnantajallesi. Pidätkö itsestäänselvänä omia etujasi ja olet aina ensimmäisenä niitä vaatimassa, eturivissä esiintymässä ja juokset karkuun, kun vastuuta jaetaan tai peräänkuulutetaan?&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ajatteletko koskaan muiden läpikäymiä tunteita omien edesottamuksiesi edessä vai etenetkö aina oma tunne edellä sen enempää piittaamatta, mitä siitä seuraa. Uskallatko perääntyä, kohdata tuntemasi tunteet ja nuolla omat haavasi. Ottaa vastuun teoistasi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Normi omatunto on yleismaailmallisesti opittu taito. Sitä muokkaa kulttuuri ja mikä on yleisesti, laumassa hyväksyttävää. Väittäisin jopa, että sitä ohjaa myös pelko, mukavuudenhalu ja vietit tottakai. Opitusta omastatunnosta uupuu usein syyllisyys, sillä sille ei ole opittu antamaan tilaa sen sisällä. Sellainen omatunto voi myös muuttua elämän varrella riippuen ympäristöstä ja sen aiheuttamasta todellisuudesta sekö omista tarpeista tottakai. Esimerkkinä voisin ottaa tähän vaikka rahan ja omaisuuden. Ne saattavat häikäilemättä ajaa sun elämää omantunnon alennetulla hinnalla. Omien tarpeiden omatunto. Mitä sitten, kun mikään ei enää tunnu miltään tai elämän edessä eettinen stressi alkaakin painaa päälle.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;On olemassa myös toisenlainen omatunto. Sitä kutsutaan aidoksi tai eettiseksi omatunnoksi. Eli sen sanoma pysyy aina muuttumattomana, on sitten kyse kenen tahansa tarpeista. Se on ihmisen syntymäoikeus, ajatella joskus myös epäitsekkäästi. Se on vahvassa yhteydessä intuitioon. Elämä on kartta, jossa intuitio on kuin tuon omantunnon kompassi. Mitä tietoisemmaksi tulee, sitä enemmän ne yhdessä edistävät ainutkertaista elämää, luovat matkalle suunnan, tarpeen ja tavoiteen. Mikäli sitä vastoin toimii, syntyy syyllisyydentunne, joka muuten by the way, on melko terve tunne sekin, sillä se kertoo sulle oikean ja väärän rajamaista.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Se on omien sisäisten arvojen ääni, joka auttaa myös pohtimaan sun sisäistä ajatusta ja eettisen maailman rajoja. Se on vahvana osana henkistä olemusta ja kasvamista ihmisenä. Silloin kun saa yhteyden omaan sisäiseen ääneen, löytää omatunto tasapainon ja paikkansa, etenkin, jos tuntee epätasainoa odotusten ja olemisen välillä. Hyvä toinen esimerkki tästä olkoon ammatit, joissa raha määrittelee ihmisen kohtaamisen astetta tai ainainen kiire laittaa suorittamisen hyvin tehdyn edelle.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kun omatunto kolkuttaa, se kolkuttaa aina vähintään kahdesti, mutta se kolkuttaa silloin, kun tietoisuus on läsnä sinussa. Silloin olet itsesi äärellä aidosti, et itsekkäästi viettiesi vietävissä. Silloin itsenäisyys astuu itsekkyyden tilalle. Itsekkyyttä ohjaa halut, kun itsenäisyyden kompassi on tahto. Nämä kaksi kannattaa erottaa toisistaan ihan hyvällä, sillä tahto kuljettaa aitojen arvojen ja omanarvon äärelle, kun taasen halut ovat egon kuolemattomuuden symboli ja uudestisyntymä unohdettu universumi.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Meidän kulttuurissa usein pidättelemme kielen kantoja oikean ja väärän rajamaitten edessä, koska meitä pidetään sillon tylsänä ja moraalinvartioina. Ajatellaan, kun kaikki hauskuus ja mukavuusalue katoaa, elämässä ei ole mitään mieltä. Se häpeä, jota esi-isiltämme kannamme mukanamme, tulee näkyväksi, jos toisen nolaa. Meidän kulttuurille on ominaista siirtää vastuu itsestä muille ja mikäli tulee arvostelluksi jostain eettisestä käsin, leimataan asian ilmiantaja herkästi huumorintajuttomaksi nipottajaksi. Kun jää kiinni vaikka muita solvaavasta kommentista tai teosta, kuuluu perästä: -Sehän oli vitsi. Ootpa sä tiukkis.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Siinä siirretään oma syyllisyydentunne toiselle kannettavaksi. Omien sanojen tai tekojen vastuunkannosta ei oo silloin tietoakaan. Silloin just on hukkunut sinne tietoisuuden tietämättömyyteen. Toisiin kohdistuva epäkunnioittava käytös ei ole huumoria eikä vitsejä. Sellainen vastuuttomuus ja huumori paljastaa kyllä kantajansa syvimmätkin salaisuudet.&lt;/p&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/8259698323141788754/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/8259698323141788754?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/8259698323141788754'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/8259698323141788754'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2024/08/kop-kop-kuka-siella.html' title='Kop kop kuka siellä?'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-7546350699556175608</id><published>2024-07-30T17:00:00.004+03:00</published><updated>2024-07-30T17:53:54.290+03:00</updated><title type='text'>Piste.</title><content type='html'>&lt;p&gt;Piste. Kaikki mikä ei ole tarkoitettu loppuu aikanaan. Yleensä se on osa kokemusta, jonka ihminen tarvitsee jakaakseen ja jatkaakseen. On asioita ja ihmisiä, jotka tulee ja menee. Vielä kerran palaa. Poistuu. Palaa ehkä taas uudelleen. On sattumia, jotka seuraavat. Ihmisiä, siteitä ja suhteita, jotka ovat siellä missä sinäkin. Aivan kuin eläisimme jossain samassa syklissä ja sfäärissä. Tapahtumasta, vuodesta ja sukupolvesta toiseen tietyt ihmiset linkittyvät toisiinsa hyvin vahvasti.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Satua vai totta. Sattumaa vai kohtaloa. Intuitio ohjaa meitä, jos vain annamme sen tapahtua. Tietoisuus lisää elämän syvyyden kokemusta. Annettaessa tilaa ja ajatusta tapahtumille, pystymme kokemaan syvemmän kokemuksen elämästä. Usein kiireisessä elämän rytmissä emme ehdi kokemaan elämän monimuotoisuutta tai emme uskalla antaa elämälle valtaa kuljettaa meitä sinne minne askeleemme tulee kulloinkin kulkea. Emme uskalla vaihtaa suuntaa, kääntyä niin sanotusti alttarilta takaisin, jos tunnemme sydämessämme, että suunta ei nyt ole oikea.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Usein häpeä valtaa olemuksemme, mitä muut nyt sanovat, jos en jatkakaan tätä mihin joskus niin kovin uskoin vai uskoinko? Oliko se vain osa tietä ja sydän tietää milloin valita toisin. Meidän ihmisten luoma yhteiskunta antaa niin rajalliset puitteet toimia joko oikein tai väärin. Säännöt ja rajat ovat hyvästä, jotta sekä ihminen että yhteiskunta toimisivat, mutta liika rajoitus kuolettaa luovuuden ja sitä myötä myös ihmisyyden. Tapamme inhimillisyyden mitä suuremmaksi byrokratia kasvaa. Liiallinen yhteiskuntaa kehittävä kehitys tappaa yksittäisen ihmisolennon luonnollisuutta ja luovuutta.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Omaan ideologiaani on kuulunut vahvasti oman sisäisen äänen kuuleminen. Se on ollut mulle itseisarvo, sillä koen, että mun on pitänyt löytää se. Ääneni on vahva, kuten jokaisen meistä, mutta usein yhteiskunta, lähi-ihmiset ja muiden mielipiteet tai oma miellyttämisen tahto on estänyt kuuluvuutta omalle äänelle. Löytääkseen sen, on täytynyt hakeutua hiljaisuuteen, jossa ei ole häiriötekijöitä. Oma usko on meinannut loppua ja yksinäisyys on käynyt jo lähes sietämättömäksi. On joutunut vaihtamaan koko koneiston. Oman identiteetin löytäminen on ollut rankka, mutta palkitseva prosessi. Sen kaiken äänettömyyden seurauksena olen oppinut tuntemaan itseni enkä enää anna muiden horjuttaa sitä tietoisuutta, kuka sisälläni olen.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Minulla on oma vahva tahto, mutta osaan antaa myös periksi. Menen puolitiehen vastaan, kun huomaan, että toinenkin tekee niin. Tänään en kuitenkaan enää ole manipuloitavissa. Suurin saavutus, jonka olen viime aikoina saavuttanut, on se tietoisuus ihmisen mallista pyrkiä mieleni manipulointiin. Ja se ei enää onnistu, sillä olen viimein oppinut, miten se toimii. Olen viimein oppinut olemaan tyyni sen edessä, että voin asettaa itseeni rajoja. Kertoa, mihin olen valmis ja mihin en. Olla omaa mieltä ilman tunnon tuskaa toisen suuttumuksesta. Lähteä ilman pelkoa. Kertoa omien voimien rajallisuudesta. Silti tuntien, että minä riitän. Tunnustaa itselleni oma rajallisuuteni. Kääntyä ympäri sieltä alttarilta, jos se ei tunnu hyvältä. Asettaa itseni oman elämäni ykköseksi, koska tämä on minun ainutlaatuinen elämäni.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Älkääkä käsittäkö väärin, palvelen edelleen muita, koska se on oikeasti tämän elämän tehtävä. On olemassa oikeanlaista itsekkyyttä ja vääränlaista itsekkyyttä. Jälkimmäinen käyttää kaiken itsekkyyden omaksi hyväksi ja eduksi. Siksi meidän tulee oppia antamisen ja saamisen tasapainon tärkeys. Ottajat ottaa, jos antajat vaan antaa. Pitää opettaa ottajaa myös antamaan, kuten myös ja ehkä vielä enemmän antajaa ottamaan. Se lienee vieläkin vaikeampi tehtävä, sillä antaja tuntee suurta syyllisyyttä ottaessaan tai edes ajatuksesta pyytää. Kiitollisuuden velka painaa hyvää sydäntä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ottaja ottaa ilolla vastaan kaikki mitä annetaan ja vieläpä ilman mitään tunnon tuskia. Hän ei pohdi kiitollisuuden velkaa. Hän antaa omalla tavallaan. Ehkä eri kohteeseen, ehkä eri ajankohtaan. Ehkä suoraan sydämestään, kun aika on oikea. Ei koskaan velvollisuuden tunnostaan. Ehkä juuri silloin, kun sydän ohjaa antamaan. Odottamatta itse mitään takaisin. Kenties tämä olisi juuri se terve ja toivottu ihannetila, mutta mitä todennäköisimmin, ottaja ei anna sille edes ajatustakaan.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ympäri mennään, yhteen tullaan. Toiset taaplaa tavallaan, toiset tyylillään. Kukin yksin. Kaikki yhdessä. Yhtä kaikki, mutta yksi on varmaa. Me olemme täällä toisiamme varten. Löytääksemme tasapainon yhteyteen, sillä itsekeskeinen oman edun tavoittelu ja itsekkyys syövät yhteisöltä yhteisyyttä ja yhteen kuuluvuutta. Itsekkyys rikkoo ja särkee kaikkea kaunista ja hyvää. Harmoniaa. Löydä kaltaistesi luo ja vuorovaikuta siellä missä vaaka pysyy viimeinkin balanssissa.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;It’s all like eternity of life. ♾&lt;/p&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/7546350699556175608/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/7546350699556175608?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/7546350699556175608'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/7546350699556175608'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2024/07/piste.html' title='Piste.'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-2762332182073057000</id><published>2024-07-30T17:00:00.002+03:00</published><updated>2024-07-30T17:00:36.465+03:00</updated><title type='text'>Intuitio versus ego</title><content type='html'>&lt;p&gt;Mielen mantrat ja jalkojen jäljet jättävät pysyviä jälkiä elämiin. Jokaisen omansa kuljettavat heidät vaikka maailman ääriin. Joitain eletty elämä ihastuttaa ja toisia se taas vihastuttaa.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Elämä epämukavuusalueella intuition intohimossa on välillä rankkaa ja hyvin yksinäistäkin, kun tuntuu ettei kukaan oikein ymmärrä mielesi liikkeitä eikä jäljitä jalkojesi jälkiä. Kuitenkin edetessään huomaa ettei oikeasti ole koskaan yksin. Matkalla tapaa aivan mahtavia ihmisiä, jotka ovat osa omaa tarinaa.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Intuitio on ihmeellinen energia ja moni pitää sitä joutavana huuhaana, ja siihen joukkoon lukeuduin tavallaan joskus itsekin, kun elin elämissääntökirjan mukaan. Intuitio on kuitenkin yksi ihmisen selviytymisaisteista, joka johdattaa viimein oikealle tielle.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ihmisen ego tahtoo vain niin kovasti kontrolloida ja päättää omasta elämästään itse, ettei se tahto kuulla mitä sydämellä on asiaa. Onneksemme matkallamme löytyy kuitenkin lopulta ihmisiä, jotka näkee, kuulee ja ymmärtää.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Vaikka joskus on ihan pirun vaikeaa, niin valitessaan intuion, ei elämässä joudu hukkaan vaan elämä pusertaa susta kaiken sun parhauden esiin. Ne lahjat ja vahvuudet, jotka ohjaavat sut oikeille urille. Samaan aikaan vihaajat nuhtelevat sua huonoista valinnoista, jotka lopulta osoittautuvatkin oikeiksi just sulle. Sisäinen kompassi on jokaisen oma henkilökohtainen navigointilaite.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Antaa vihaajien pysyä poteroissaan, sillä he ovat rintamakarkureita tai poteroittensa vankeja, jotka pelkäävät polttaa sääntökirjan ja tarttua itseohjautuvaan aitoon elämään. Sieltä he huutelevat tuskissaan, kun näkevät sun lentävän ja siivilläsi korkeaan nousevan. Elämän edetessä on tehtävä työtä enkä nyt puhu palkkatyöstä. Tätä työtä on tehtävä palkatta, mutta elämä hoitaa bonukset, kun työn tekee hyvin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ihmisen kasvu ja kehitys on elinikäinen prosessi, ja vaikka se ottaa paljon, niin lupaan, että se antaa vieläkin enemmän takaisin. Yksi merkittävimmistä asioista on ymmärtää itseään, jotta voi paremmin ymmärtää myös muita. Aivan kuten ymmärtämättä historiaa emme pysty ymmärtämään nykyisyyttäkään.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Elämä on vähän kuin moniteholasit. Niitä on käytettävä, jotta niiden kanssa tulee sinuiksi. Niistä on löydettävä oikea tasapaino, Joskus niillä ei oikein näe kunnolla, mutta perspektiiviä muuttamalla, löytää itselle just oikean vinkkelin. Koordinaatit pitää oppia ja askelmerkit uudelleen laskea. Ne ovat aluksi epämukavat ja hankalat, mutta niihin tottuessaan, paluuta entiseen ei enää ole.&lt;/p&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/2762332182073057000/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/2762332182073057000?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/2762332182073057000'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/2762332182073057000'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2024/07/intuitio-versus-ego.html' title='Intuitio versus ego'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-5895476990694202159</id><published>2024-07-24T10:43:00.000+03:00</published><updated>2024-07-24T10:43:00.860+03:00</updated><title type='text'>Hetken tie on kevyt</title><content type='html'>&lt;p&gt;Elämässä täytyy tehdä valintoja. Itseasiassa teemme valintoja ihan joka hetki. Toiset tulevat selkäytimestä, osa niskavilloista, mutta parhaat ja meille sopivat valinnat saattavat elämäämme intuitio. Valinta on aina valinta ja valinnoista on vastuussa ainoastaan ja yksin valinnan tekijä. &quot;Enhän mä, mutta ne muut&quot; syntyy sosiaalisesta paineesta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ihmisen laumaeläimellisyys on elämän turvaverkko, johon hypätään muiden muassa, kun oma turvaverkko on pahasti reikiintynyt. Vähän kuin hammaslääkäri, johon mennään paikkauttamaan mätä hammas tai pahimmassa tapauksessa poistatetaan se pois tieltä, jotta voidaan jatkaa samaa vanhaa elämää, otetaan implantti ja taas mennään. &amp;nbsp;Ollaan mukavuusalueella, jossa vastuu siirretään jollekin toiselle omista valinnoista ja loppuviimeksi omasta hyvinvoinnista.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ihminen kun on kokonaisuus. Se, että meillä on fyysinen olemus ja psyykkinen mieli sekä sosiaaliset taidot, ovat vain osa kokonaisuutta. Usein etsimme pelastusta tai tietä pois ikävän itsemme luota. Niitämme viljaa kuin se riittäisi loputtomiin. Haemme täyttymystä itsemme ulkopuolelta, pyrkimällä ulkoistamaan oman onnemme ja elämän mielekkyyden.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Monet meistä uskovat, että hetken huuma on vastaus suuriin kysymyksiimme. Vastaus siihen löytyy kuitenkin paljon lähempää kuin kauppakeskusten kaaos tai yöllisten yökerhojen kuhina. Niin ne ihanat uudet tavarat ja kauneushoidot kuin alkoholikin ehkä amputoivat hetkellisesti toimimattomat osat (=tunteet) elämästämme, mutta pidemmällä tähtäimellä seuraukset saapuvat takaisin elämäämme paljon suuremmalla rytinällä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Emme ole siis etsineet ja hoitaneet syytä vaan paikkailleet vain seurauksia. Kuten sen hammaslääkärin jälkeenkin kävi, reikiintyminen jatkui, mikäli emme tehneet mitään muutosta tai toimenpiteitä estääksemme reikiintymisen jatkumoa. Pitää porautua syvemmälle. Suostua juurihoitoon, ainakin niiden hampaiden osalta, jotka vielä pelastettavissa on. Pitää myös ottaa lusikka kultaiseen käteen ja olla vastuullinen ihan itse mitä sillä lusikalla itseensä syöttää. Niin ja siinäkin tulee kokonaisuus vastaan, sillä suun ja hampaiden kunto on vasta alkusoittoa, sillä seuraavaksi tulee vastaan koko keho ja sen elimet. And my point is clear. Luulen niin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Viime vuodet on ehkä laittanut meitä miettimään elämää hiukan syvemmin. Ulkoapäin tuleva, meille tuntematon uhka on ollut ja on edelleenkin osa meidän todellisuutta, jota ei pääse karkuun vaikka kuinka kovaa juoksisi. Elämä on laittanut meidät polvilleen ja ehkä olemme tajunneet ettei kaikki ole omissa käsissä eikä itsen hallittavissa. Emme ole enää voineet luottaa ulkoa ostettavaan onneen. Se ei enää olekaan mahdollisuus vaan aito uhka. Koko elämä on saattanut mennä ihan uusiksi.Oli etätyöt ja -koulu, lomautukset, irtisanomiset, harrastusten tauolle jäänti, taloudellinen ja terveydellinen tilanne, puhumattakaan sodan asettamista tummista uhkapilvistä rakkaan sinitaivaamme ylle.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;On täytynyt alkaa pohtimaan mitä meillä on ja mitä me oikein elämältä odotamme, sillä meidän perusturvallisuuden tunnetta on viime vuodet vahvasti horjutettu. Olen aina ollut sitä mieltä, että kriisit iskevät ihmimselämään juuri sillä hetkellä, kun olemme tulleet tiemme päähän jonkun tienhaaran osalta. Kriisi on oiva hetki tarkastella mennyttä elämää ja pohtia kiitollisuuden aiheita, mitä olenkaan elämässäni saavuttanut sekä tahtoa nähdä mitä vastoinkäymiset ovat meille opettaneet vai olemmeko ottaneet niistä ollenkaan opiksi. Sanotaan, että vastoinkäymiset palaavat luoksemme niin kauan kunnes opimme niistä oman elämämme läksyn.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kenellekään seuraajalleni ei liene epäselvää se, että arvotan henkistä hyvinvointia hyvin korkealle. Itseni tehdessä matkaani, olen kulkenut hyvin pimeän metsän läpi, mennyt paikkoihin, jotka ovat herättäneet pelkoa. Riuhtonut ovia, jotka eivät ole meinanneet aueta. Löytänyt ihmisiä, jotka ovat antaneet varmuutta omasta tiestäni. Kurottanut tähtiä ja kuuta. Jalkautunut sinne, minne en ehkä kuulu. Etsinyt vapautta korkean vastuuntuntoni vastapariksi. Löytänyt rakkautta. Päästänyt sen vapaaksi. Pyrkinyt olemaan esimerkkinä ensiaskeleille. Kuullut kuinka joku on inspiroitunut lähelläni. Saanut todistaa, ettei ystävällisyys olekaan yli- eikä aliarvostettua siellä, missä sitä osataan arvostaa. Olen myös saanut osakseni valtavasti kannustusta rohkeuden edessä vaikka olen kulkenut ristiin rastiin seuraten useita teitä. Etsinyt paikkaani ja merkittävää tarkoitusta elämääni.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kaikki tuo saamani palaute matkani varrella on jäänyt pysyvästi sydämeeni. Muistan jokaisen hetken ja ihmisen, joka on sparrannut minua kulkemaan aina vain rohkeammin eteen päin. Tarpeesta tiedän tieni tarkoituksen ja palaan alkuperäiseen suunnitelmaani auttaa juuri sinua löytämään oman tiesi. Asettamaan sisäiset arvosi elämääsi kantavaksi verkoksi. Etsimään elämän tarkoitustasi. Olemalla oivalluttaja ja esimerkki juuri sinulle, että kaikki on mahdollista, mutta se vaatii työtä itsestä käsin ja vähän myös yksinäisyyttä ja yötä. Omaa olemistaan ei voi heittää toisten verkkoon olemaan. Sellainen on loisen elämää ja se rikkoo ennen kaikkea lopulta toisen.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Omaan minään ja minuuteen tulee panostaa itsensä kehittämisen kautta. Ollakseen joku jollekin, pitää ensin olla minä itselle. Itsensä suurin rakastaja, mutta sitäkin terveellä tavalla. Itserakkaus ja itsensä rakastaminen ovat kaksi totaalisen erilaista tapaa olla. Itserakkaus sisältää liikaa ylpeyttä eikä yhtään nöyryyttä, kun taas itsensä rakastamisessa on kyse siitä, että nöyristely muuttuu nöyryydeksi ja kasvattaa tervettä ylpeyttä uskaltaa olla juuri oma ihana itsensä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Olen kerännyt kokemustani parhaalla pieteetillä, jotta ymmärtäisin ihmisen lähtökohtaa mahdollisimman laaja-alaisesti. Filosofistinen luonteeni on kasvanut vahvaksi kokemuksistaan ja pystyy jo aika lailla seisomaan selkä suorana ihmisten edessä ja vaikka notkahduksia tulisi, on korjausliikkeet ja oman jaksamisen varmistaminen mukana matkassa. Mielellään kuuntelen ja kuiskaan sydämellä. Onko matkasi vasta alussa ja tahdot kartoittaa henkisen oman persoonasi olemassa oloa ja sitä kautta löytää persoonallisuutesi, joka olet sinä itse ilman ulkopuolisia uskomuksia. Olenko kenties sinun tuleva matkakumppanisi? &amp;nbsp; &amp;nbsp; &amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Mä luulen, että maailman täytyy alkaa etsimään enemmän itseään ja löytämään henkinen hyvyys itsessään sekä muissa. Vahvista toisessa vahvaa, älä koskaan kaiva toisen heikkouksia vahvistaaksesi itseäsi. Sano toiselle jotain kaunista, älä mollaa ja alleviivaa virheitä. Mistä sä haluaisit olla muistettu, kun sun elämä täällä tulee tiensä päähän? Elätkö elämääsi niin, että jälkikäteen sinut muistetaan juuri niin kuin tahtosi on oleva!&amp;nbsp;&lt;/p&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/5895476990694202159/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/5895476990694202159?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/5895476990694202159'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/5895476990694202159'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2024/07/hetken-tie-on-kevyt.html' title='Hetken tie on kevyt'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-1680590272441098771</id><published>2024-07-13T10:15:00.002+03:00</published><updated>2024-07-13T10:15:35.912+03:00</updated><title type='text'>Minä olen. Sinä olet.</title><content type='html'>&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2bURdSc3y2Wjrm2W50ezP5Qw41rhrtNsdAILPw0Dp1lifsl-CXzkIe6xkXreMRapeVagqmVLvz8lU-VkRLK7UO-O6TdeOQai8G6GlF4pvf847IWCfY0hUZZIjQD9kXa1mfn497s2QIitTjxqFvYyh5V9U3EflzN_D6kN_6YUcU4GmqLDANeDfw5Id-qo5/s746/IMG_7864.jpeg&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;743&quot; data-original-width=&quot;746&quot; height=&quot;199&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2bURdSc3y2Wjrm2W50ezP5Qw41rhrtNsdAILPw0Dp1lifsl-CXzkIe6xkXreMRapeVagqmVLvz8lU-VkRLK7UO-O6TdeOQai8G6GlF4pvf847IWCfY0hUZZIjQD9kXa1mfn497s2QIitTjxqFvYyh5V9U3EflzN_D6kN_6YUcU4GmqLDANeDfw5Id-qo5/w200-h199/IMG_7864.jpeg&quot; width=&quot;200&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;Mietin energiaa. Kuka antaa. Kuka ottaa. Toisen nostaa olemisellaan, parhaat puolet sinusta esiin saa. Toinen taasen saa sinut vajoamaan pelkällä olemassaolollaan. Toisten kanssa tunnet itseäsi vahvaksi. Toiset saavat olosi kehnoksi. Toiset saavat sinut voimistumaan. Toiset heikkenemään.&amp;nbsp;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Toinen ottaa sinusta kaiken irti oman etunsa tähden, jos vain sille lupaat sen. Joku potkii sua päähän vaikka vain olisit oma itsesi etkä aiheuta kenellekään koskaan mitään pahaa olemassaolollasi. Hyvyys ärsyttää. Joku toinen ymmärtää puolesta sanasta, kun toiset eivät tahdo mitään ymmärtää vaikka rautalangasta vääntäisi.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Toisille sun omat mielipiteet on myrkkyä ja kelpaat vain, kun et mitään muuta virka. Olet näkymätön, hajuton, mauton, tunteeton. Teet mikä toisen mielestä oikein on. Itse voit huonosti etkä uskalla edes hengittää. Olet vankina maan.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Sitoumukset pidättelevät sinua. Huonot valinnat seuraavat niin kauan kuin riiput niissä kiinni. Et tunne olevasi mikään tai kukaan ilman riippua ranteessa. Tuskakin on tunnetta. Ja silloin elämä tuntuu joltain. Todelliselta. Antaa oikeutuksen olemassaololle.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Sitä pohdin miten voimme jollekin olla energianlähde ja toisille energiasyöppö. Kuinka oma elämän polkumme vaihe vaikuttaa ja se omat haavat voimaannuttaa. Joskus itseltä ottaen toiselta ja joskus toiselta ottaen itseltä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Oma kauhuskenaario on, että vien ihmisen energiaa vaikka tahtoisin elämään vain hyvää ammentaa. Siksi kait usein elämässä sulkeudun ja kirjoittamisen kautta vastavirtaan uin. Jokainen voi itse päättää mitä ottaa tai saa, kun käsittelee omaa uusiutuvaa energiaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Nyt tarvitaan aikaa ja tilaa kurkottaa korkealle vapauteen. Oravanpyöräni on särkynyt jälleen, että tälleen. Tahdon olla esimerkkinä rohkeudelle.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kuten kuopus joskus rippileiriltä kirjeessään kirjoitti: ”Ihailen äiti sun kunnianhimoa ja rohkeutta tehdä just sitä mitä sä haluut. Sitä esimerkkiä tulen varmasti ammentamaan myös omassa elämässäni.”&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Se on kuulkaas niin, että elämässä vain oman olemisen ja tekemisen esimerkillä annetaan muutokselle mahdollisuus. Luodaksemme elämälle parempaa ja voimaannuttavaa energiaa.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Minä olen energia ja valintani on positiivinen, eteenpäin kulkeva energia. Myös sinä olet energia. Millaisella energialla sinä elämää ammennat? Sinun energiasi on läsnä siellä missä sinäkin olet. Kiinnitä huomiosi siihen ja huomaa miten se vaikuttaa ihmisiin lähelläsi ja ympäristöön ympärilläsi.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Oletko hyvän luoja vai pahan hengen tuoja? Valitse itse, sillä se luo sinut, elämäsi ja ympäristön missä milloinkin vaikutat. Ole siellä missä olet parhaimmillasi ja lähde sieltä, missä huonoimmat ominaisuutesi nousevat pyytämättä pintaan.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Mikäli itse aiheutat huonon energiasi, muuta suuntaa ja ota vastuu olemisestasi. Huomioi mitä sinä tuot mukanasi astuessasi tilaan, yhteiseen elämän energiaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Minä olen. Sinä olet. Yhdessä me olemme elämän energiaa. Annatko vai otatko. Salaisuus on jälleen se kohta jo kuuluisa tasapaino.&lt;/p&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/1680590272441098771/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/1680590272441098771?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/1680590272441098771'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/1680590272441098771'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2024/07/mina-olen-sina-olet.html' title='Minä olen. Sinä olet.'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2bURdSc3y2Wjrm2W50ezP5Qw41rhrtNsdAILPw0Dp1lifsl-CXzkIe6xkXreMRapeVagqmVLvz8lU-VkRLK7UO-O6TdeOQai8G6GlF4pvf847IWCfY0hUZZIjQD9kXa1mfn497s2QIitTjxqFvYyh5V9U3EflzN_D6kN_6YUcU4GmqLDANeDfw5Id-qo5/s72-w200-h199-c/IMG_7864.jpeg" height="72" width="72"/><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-3463863416194033552</id><published>2024-07-10T22:06:00.003+03:00</published><updated>2024-07-11T10:24:24.340+03:00</updated><title type='text'>Kuuletko sä mut?</title><content type='html'>&lt;p&gt;Kuuletko sä mut? Meillä kaikilla on loistavat lahjat puhua tai noh ei ihan kaikilla. Usein monet vaikenevat, kun pitäisi puhua. Mikäli et uskalla itseäsi avata, niin kannattaa sitä harjoitella. Sosiaaliset kommunikointitaidot ovat arvo itsessään, vaikka olisikin vähän erakkoluonne. On hyvä pystyä avaamaan sisintään ja sanoittaa tunteitaan. Siitä alkaa matka omaan sisimpään. &amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Toki en kiellä sitä, ettei ajattelussa olisi voimaa. Ajattelu avaa oven ja puhuminen lakaisee tietä puhtaaksi, jotenkin näin sen sanoittaisin. No mutta tarkoitukseni ei ollut kirjoittaa puhumisesta vaan kuuntelemisesta. Sivuan kuitenkin myös puheen lahjaa, sillä se on itseasiassa merkittävä osa sosiaalista kanssakäymistä, vuorovaikutusta sekä onnistunutta keskustustelua muiden kanssa. Hyvään vuorovaitukseen ehkä tarvittaisiin vähän myös tunneälyä ja keskusteluun myötätunnon kompassia. &amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDF7dN6T4qdQdvzdIzeP7HeEJEW2nVSU45RhoUPMjeeQTjCyZ-f7pcRgmU1dehbis_SecnCswABuJ3sTlfMON_77BdVCSGs4sqV3pRd_3rNdquiysO6XTTSE0W_iho8Fewi8AZU-K9ko9UOSaZMXgnYyr_gsyGODVbmAUrZMj4ZvMholmcMBmEYc41ROyE/s960/IMG_7540.jpeg&quot; style=&quot;margin-left: 1em; margin-right: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;960&quot; data-original-width=&quot;960&quot; height=&quot;320&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDF7dN6T4qdQdvzdIzeP7HeEJEW2nVSU45RhoUPMjeeQTjCyZ-f7pcRgmU1dehbis_SecnCswABuJ3sTlfMON_77BdVCSGs4sqV3pRd_3rNdquiysO6XTTSE0W_iho8Fewi8AZU-K9ko9UOSaZMXgnYyr_gsyGODVbmAUrZMj4ZvMholmcMBmEYc41ROyE/s320/IMG_7540.jpeg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;Olen usein itse pohtinut sitä seikkaa, että osaanko aidosti kuunnella ja erityisesti kuulla muita ihmisiä ympärilläni. Osaanko vuorovaikuttaa sujuvasti niin, että huomioin myös toisen tarpeet. Tiedämmehän me kaikki tasan tarkkaan, että oma asia nousee herkästi ylemmäksi ja tärkeämmäksi kuin muiden asiat. &amp;nbsp;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Asia, josta itse ärsyynnyn, on juurikin se, että vuorovaikutus toisen kanssa ei toimi. Sulkeudun todella herkästi, jos en saa paikkaani keskustelussa. Usein ihminen puskee omaa tarinaansa niin vahvasti esille ettei anna mitään tilaa keskustelussa välikommenteille tai vuorovaikutukselle. Saatika niille omille korvilleen kuulla sitä toista asiaa. Mikäli toinen osapuoli antaa välikommenttia, johon toinen ei pysty ottamaan mitään kantaa vaan odottaa omaa vuoroaan jatkaa omaa puhetta ja tarinaansa, ikään kuin se olisi se tärkeämpi osa keskustelussa, on keskustelu tuhoon tuomittu ja dialogista syntyy monologi.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Eihän se palvele enää ketään. Sama suu jauhaa samaa asiaa jauhamasta päästyään, kohde vain muuttuu. &amp;nbsp;Jos keskeytät ja kerrot, että olet kuullut jo saman tarinan useaan kertaan, ei se vaikuta tarinankertojan tarinankerrontaan millään tavalla. Suu jauhaa asian loppuun saakka, jälleen kerran. Tunnistatko dilemman? &amp;nbsp;Yksi tärkeimpiä taitoja olisi oppia kuulemaan eikä vain miettimään seuraavaa oman monologinsa aihetta. &amp;nbsp;Ilman pysähtymistä ja aikaa kukaan ei pysty keskustelemaan muuta kuin heittämällä tyhjää läppää tai kysymään pinnallisia ja nopeita kysymyksiä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Toinen seikka, jota pohdin on, että itseni ja sana-arkkuni avattuani vuotaa se ylitse kuin laavavuori. Olen hyvin runsassanainen ja intensiivinen puheessani, mutta tahdon aidosti olla myös itse läsnä ja aidosti kuulla, mitä toisella on sanottavaa, olla kiinnostunut. Syvällinen minuus on niin vahva, että mukavan small talkin tuottaminen saattaa olla hankalaa ja ehkä kömpelöäkin. Se ei ole itselleni tärkeää vaan aidosti tuntea ihminen sen sisuskaluja myöten. Vastapuolelle se on varmasti usein jopa ahdistavaa meidän pinnallisen merkityksen ajankuvassamme.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Summa summarum. Kun terve itsekkyys alkaa valtaamaan luonteen sijaa ja elämän tilaa epäitsekkään ihmisolennon kehossa ja mielessä, alkaa punnitseminen onko tämä oikein, vahingoitanko olemisellani muita kanssaolentoja oman kasvavan (terveen) itsekkyyteni nimissä. &amp;nbsp;Tähän loppuun lausuisin jälleen yhden tärkeän lempiasiani. Balanssi. Tasapaino!&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Herkkyys on kuin haavan lehti, joka tuulessa humisee ja soi. Tietynlainen epävarmuus itsevarmuuden keskuudessa pitää nöyränä ja auttaa kehittymään niissä aspekteissa, joissa kehityttävää on. Mielihyvää meille kaikille antaa myös se seikka, että joku meidän elämän piirissä aidosti arvostaa sitä, mitä me edustamme ja on kiinnostunut sparraamaan toista eteenpäin nähden tämän vahvuuksia alleviivaten niitä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lähiaikoina olen kohdannut useita sellaisia hyviä tyyppejä, jotka näkevät syvemmälle minuutta kuin ehjä itse itsessäni näen. Sellaisia tyyppejä me ympärillemme kaivataan ja tarvitaan. Sanoittamaan ja kannustamaan vahvuuksissamme eteenpäin. Antamaan boostia nousta siiville ja lentämään taas. Vahvuutemme on syystäkin vahvuuksiamme ja niitä meidän tulee itsessämme vaalia ja käyttää muiden hyväksi!&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/3463863416194033552/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/3463863416194033552?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/3463863416194033552'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/3463863416194033552'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2024/07/kuuletko-mut.html' title='Kuuletko sä mut?'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDF7dN6T4qdQdvzdIzeP7HeEJEW2nVSU45RhoUPMjeeQTjCyZ-f7pcRgmU1dehbis_SecnCswABuJ3sTlfMON_77BdVCSGs4sqV3pRd_3rNdquiysO6XTTSE0W_iho8Fewi8AZU-K9ko9UOSaZMXgnYyr_gsyGODVbmAUrZMj4ZvMholmcMBmEYc41ROyE/s72-c/IMG_7540.jpeg" height="72" width="72"/><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-1317693895747788695</id><published>2024-07-05T22:02:00.002+03:00</published><updated>2024-07-10T22:43:02.317+03:00</updated><title type='text'>Mielen pelko ja sydämen rohkeus</title><content type='html'>&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbs2GuenY4oj4yZl4b4-hwa-L0vys11RecuA9tTr6jAflZkzuGDUeHHzct5m1Kc6Wi8tmaE6aC6BKHsTuXoJCUNNf6Vg8QxkS6V7n1qf2IgsuG7eB2fnwO-eCeOApYVG3i6YhxVnICmsdo7Bn6ICwgB3DS0GuoBpDSSJ9_6CrwGMRqKy_mWtjEgRf_PecJ/s2048/IMG_7804.jpeg&quot; style=&quot;clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;2048&quot; data-original-width=&quot;1536&quot; height=&quot;320&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbs2GuenY4oj4yZl4b4-hwa-L0vys11RecuA9tTr6jAflZkzuGDUeHHzct5m1Kc6Wi8tmaE6aC6BKHsTuXoJCUNNf6Vg8QxkS6V7n1qf2IgsuG7eB2fnwO-eCeOApYVG3i6YhxVnICmsdo7Bn6ICwgB3DS0GuoBpDSSJ9_6CrwGMRqKy_mWtjEgRf_PecJ/s320/IMG_7804.jpeg&quot; width=&quot;240&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;Usein kuulee ihmisten sanovan, ootpa sä rohkea, kun joku tekee jotain yhteiskunnan odotuksista tai raameista poikkeavaa. Ajatellaan, että poikkeaminen jokapäiväisestä olisi jotenkin ennen kuulumatonta käytöstä. Hyvällä tavalla. Sitä usein ihannoidaan, jos ei olla kateellisia. Jotkut pitävät sitä ehkä vähän tyhmänä, päättämättömänä tai kenties jopa mielenvikaisuutena. Sitä, ettet kulje valmiiksi tampattuja latuja vaan annat sun sisäisen kompassin näyttää tietä tuntemattomaan.&amp;nbsp;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Mun ajatuksen mukaan tällaisten ihmisten luovuus ja tietoisuus elämän rajallisuudesta alkaa löytämään omia uomiaan tässä maailmankaikkeudessa ja se tarvitsee tilaa tullakseen näkyväksi sekä sitä tarvitaan kehittyäkseen edelleen ihmisenä ja lopulta ihmiskuntana.Kun alkaa tamppaamaan omia uniikkeja latujaan ja etsimään sisäistä viisauttaan, niin se viimein johtaa siihen elämään, mitä varten on täällä olemassa.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;Raiteilta hyppy tuntemattomaan on sitä todennäköisempää mitä vahvemmin oma sisäinen ääni on ristiriidassa ulkoa tulevan hälinän kanssa. Aikamme kuva on vahvasti sisältäohjautuvaan elämään johtavaa. Luulen, että yksi suurin syy on se, että elämämme vahvasti muuttuvassa maailmassa. Sellaisessa, jossa vanhalle sanotaan lopulliset hyvästit ja uusi vastaanotetaan avoimin sydämin.&amp;nbsp;&lt;p&gt;Esi-isiemme tuskat tuhkataan ja sieltä nousee tarujen mukaan uusi ja uljaampi Feniks. Eletään tietynlaista universaaliakin unelmaa uudesta ajasta. Elämän sykli on tullut siihen pisteeseen, jossa maadoitutaan arvostamaan ihan näitä maapallon perusasioita. Sen todistaa ihan vaan vaikka pieni tutkimusmatka maailman kulttuurihistoriaan, jossa elämisen etiikan havaitsee kiertävän ympyrää tasatarkasti kuin analoginen kello konsanaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Rohkeus mielestäni tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että uskaltaa elää muutosta. Ilman rohkeutta emme pysty muuttumaan emmekä saavuttamaan mitään uutta. Tietenkin, jos ajattelemme, että materialistisesti maailma on jo melko kehittynyt ja ihmisrukka ihmettelee mihin käyttää kaikki tämä uuden luomisen luovuus, kun maailmaan ei enää uutta mahdu samassa mitassa, tulee aika kun luovuuden voi vapauttaa itsensä kehittämiseen. Sen aika on nyt tullut luoksemme. Luppoaika. Se on uudenlaista rikkautta ja aikamme kuvan mukaisesti erityisen kestävää kehitystä, jota ilman ihminen tulee vain tuhoamaan tulevaisuuden.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kun mä ajattelen tätä maailman menoa niin hykertelen tavallaan tyytyväisyydestä ja kehrään kotikissan lailla. Tällä omalla henkisellä omaisuudellani olen jättänyt pysyvän jäljen sukuketjuuni. Olen tehnyt valtavasti työtä sen eteen, jonka arvo tässä ajassa on kuin bitcoinit niiden perustamishetkellä. Mutta olenkin investoinut tulevaisuuteen erityisin mentaalisin taidoin, joita pyrin jakamaan kanssaihmisilleni parhaani mukaan koko matkan ajan.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jos ja kun se kanssasi resonoi, voit ottaa siitä kopin ja pitää pallon itselläsi. Vaikka se on vain pallo, niin sitä tarkastellessasi omasta vinkkelistäsi, se on paljon enemmän kuin vain pallo. Uskon ajattelemisen täydelliseen vapauteen ja jokaisen tulee loppuviimeksi ajatella omat ajatuksensa. Ainoastaan oma ajatus muokkaa, kasvattaa ja kehittää just sua sun omien tarpeiden mukaiseksi ihmiseksi. Mutta kun me ihmiset olemme kollektiivisia, tiedän, että kokemukseni jakaminen saattaa auttaa juuri sinua löytämään ajatustesi punaisen langan, jota seurata omalla uniikilla ladullasi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Palatakseni siihen rohkeuteen vielä. Jokainen vastuullisesti rohkea ihminen pelkää tekojensa ja niiden seurausten edessä. Ihminen pelkää etenkin silloin, kun asia, jota he tavoittelevat on heille jotenkin erityisen tärkeä ja merkityksellinen. Pelko on hyvä mittari siinä, sillä pelko pitää ihmistä myös vähän varpaillaan, jotta ei tekisi mitään älytöntä tai mokaisi ja kerrasta kaiken tavoittelemisen arvoisen menettäisi. Ajattelee siis myös omavastuuosuuttaan. Terveesti.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Se ensireaktio. Ensivaikutelma. Ajoitus. Itse ainakin tunnen suurinta pelkoa kaiken ensikohtaamisen edessä. Ääni pettää. Sydän hakkaa. Muisti ei muista mitä suun pitäisi sanoa. Minäkin pelkään vaikka tunnen itseni ja elän rohkeasti elämää. Mitä jos? Pelottaako enemmän, jos toive toteutuu vai se, että kaikki kariutuu. Rohkeus on kuitenkin loppuviimeksi sitä, että pelon edessä uskaltaa silti edetä. Kulkea eteenpäin. Kohti maaliviivaa. Luottaa, että sydän edellä universumi antaa juuri sen mitä tarvitset eikä vie sitä sulta pois. Muistetaan myös, ettei kukaan mitenkään lailla menestynyt ihminen olisi siellä missä on nyt, jos olisi antanut pelon hallita mieltä sydämen tiellä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/1317693895747788695/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/1317693895747788695?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/1317693895747788695'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/1317693895747788695'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2024/07/mielen-pelko-ja-sydamen-rohkeus.html' title='Mielen pelko ja sydämen rohkeus'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbs2GuenY4oj4yZl4b4-hwa-L0vys11RecuA9tTr6jAflZkzuGDUeHHzct5m1Kc6Wi8tmaE6aC6BKHsTuXoJCUNNf6Vg8QxkS6V7n1qf2IgsuG7eB2fnwO-eCeOApYVG3i6YhxVnICmsdo7Bn6ICwgB3DS0GuoBpDSSJ9_6CrwGMRqKy_mWtjEgRf_PecJ/s72-c/IMG_7804.jpeg" height="72" width="72"/><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-7940290104285480416</id><published>2024-07-03T08:43:00.006+03:00</published><updated>2024-07-10T22:43:56.725+03:00</updated><title type='text'>Next level - seuraavalle tasolle</title><content type='html'>&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2jCASgzPuxHZh48QPq-6MZz7vg3krC8siC835OxUE2rx7My_MfROuwXViMyGSffs9enk0-wTFLFCFOWwX7927tsNgr1Zs2vHQMDOvTXBVQXcFFBxJBkKjwxr6KiiOQ_f8KcDCBDHLouFtWiJwpjn9tZZty4cUlqj8xX0wNgJdddG-60-OiBMlaTqGpnTD/s2048/IMG_7752.jpeg&quot; style=&quot;margin-left: 1em; margin-right: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;1536&quot; data-original-width=&quot;2048&quot; height=&quot;240&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2jCASgzPuxHZh48QPq-6MZz7vg3krC8siC835OxUE2rx7My_MfROuwXViMyGSffs9enk0-wTFLFCFOWwX7927tsNgr1Zs2vHQMDOvTXBVQXcFFBxJBkKjwxr6KiiOQ_f8KcDCBDHLouFtWiJwpjn9tZZty4cUlqj8xX0wNgJdddG-60-OiBMlaTqGpnTD/s320/IMG_7752.jpeg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;Muistan kun vuosia sitten yksi kanssamatkaajani alkoi puhua onnellisuuden tavoittelusta ja olin ihan kuutamolla, miten onnellisuus muka tavoitettaisiin. Olin yrittänyt tavoittaa sitä jo pitkään enkä ollut sitä löytänyt vaikka kuinka yritin.&amp;nbsp;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kaikki ulkoiset seikat saatiin täytettyä ja elämä oli ulkoisesti hyvinkin mallillaan. Oli lapset, lapsenvahti, turvaverkosto, talo omalla tontilla, mummola järven rannalla, kiinnostava työ, jossa matkustettiin, kelpo sukulaisia, varteenotettavan mukavia työkavereita, ystäviä ja naapureita. Oli varaa joskus lomaillakin eikä kaupassa tarvinnut laskea ruokakorin rahallista arvoa tai metsästää taukoamatta tarjouksia.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Takaisin siihen onnellisuuden tavoitteluun, jota ei siis löytynyt ainakaan tuon elämän ensimmäisestä kappaleesta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kerron tulevissa kappaleissa miksi näin ei ollut. Kerron siitä kuinka yksinkertaista onnellisuuden oivallus loppuviimeksi on. Ethän kuitenkaan erehdy luulemaan, että siihen pisteeseen, missä voit sisäisesti olla tyytyväinen ja kokea onnellisuutta, matkaaminen olisi jokin vähäpätöinen pyrähdys tästä päivästä huomiseen. Valitettavasti ei.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kaikki merkityksellinen elämässä vaatii vähän enemmän ja ehkä jopa paljon enemmän. Se vaatii sitä sinulta itseltäsi. Sitä ei voi ulkoistaa vaikkakin oikeat ulkoiset lähteet auttavat matkalla rauhoittumaan, hiljenemään, oivaltamaan ja kaikista tärkeintä, oppimaan itsestään enemmän. Usein se vaatii pysähtymistä itsen ja elämän äärelle. Kuuntelemaan korvilla, mutta ennen kaikkea sydämellä. Ja pitkäjänteisesti olemaan uskollinen sisäiselle kutsulleen.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ihmiselämän tarkoitus monelle on syntyä, elää ja lopulta kuolla. Näin sen voisi kaikessa yksinkertaisuudessaan määritellä. Elämiseen kuuluu juurikin ne kaikki tavoitteet, joita ensimmäisessä kappaleessa mainitsin. Yhteiskunta määrittelee, että ainoastaan koulusta valmistutaan ja mahdollisimman korkea tutkinto takataskussa helpottaa elämää ja tekee siitä mielekkään. Usein työ- ja omaisuusarvopohja lähtee omasta kasvuympäristöstä, mutta niinhän ne lähtee kaikki muutkin arvot. Usein kuitenkin juurikin nuo mainitsemani arvottavat liikaakin elämää, joko niiden puutteessa tai niiden yltäkylläisyydessä. Mihin ovat sitten kaikki muut arvot hautautuneet? Ristiriita tulee siitä, ettei ole kirkastunut omia aitoja sisäisiä arvojaan vaan elää ulko-ohjatussa ideaalikuplassa, että näin pitää olla ja näin muutkin asiat arvottavat. Tai joskus arvot tulevat sieltä, missä ne trendaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Elämme yltäkylläisyydessä, sähköisten laitteiden ja sosiaalisen median ähkyssä. Elämässä alkaa ottamaan valtaa toisten arvot tai ehkä enemmänkin ihanteet. Sosiaalinen media luo kuvaa aivan erilaisesta elämästä ja maailmankuvasta. Ihmiskäsitys on ajanut karille ja kolisten. Yksilöllisyys ja inhimillisyys on elävältä haudattu. On helppo väitellä peltilaatikkoa vastaan, kun ainahan voi blokata, jos omaan sieluun ja sydämeen tekee kipiää. Toisen välitön ja fyysinen läsnäolo luo inhimillisyyttä ja tuo autenttisen aitouden yhteyteen. Virtuaalisesti ihmiset voidaan pyyhkäistä oikealle tai vasemmalle riippuen siitä, ollako kiinnostunut vai eikö olla. Pinnalliset ihanteet sanelevat, kun samalla sielu anelee.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Onko tarkoitusperät oikeat vai vain puhtaasti itsekkäät? Ihminen on hukkunut virtuaalimaailmaan kuten first person shooterissa konsanaan. Mutta ei kait sillä oo niin väliä, otetaan uusi kierros ja katsotaan, jos saa pelattua elämän läpi ja pääsee seuraavalle tasolle. Onhan noita elämiä ja jatkossa odottaa varmasti jotain vieläkin parempaa, upeampaa ja uljaampaa.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Omatunto kolkuttaa vai kolkuttaako? Eihän ihmisten tunteet ole voineet tuhoutua virtuaalisen maailman myötä. Ehkä tämä on nyt sitä, kun sanotaan, että robotit tulevat valtaamaan maailman ja viemään ihmisen kokoisen paikan saapuessaan. Ehkä. Vai onko tämä vain hetki, kun maailma mullistuu ja syntyy uusi aikakausi, jossa ihminen ei löydäkään onneaan kiipeämällä toista pitkin itseensä. Riippumalla muiden elämän verkossa tulee eittämättä aika, ettei toisten verkot sua enää kannakaan. Silloin on aika astua oman elämänsä estradille ja katsoa itseään peilistä ja pohtia, olenko tyytyväinen omaan elämääni.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Alustus saattaa olla pitkä, mutta onnen avaimet on puolestaan kovin yksinkertaiset. Elämän mielekkyys saavutetaan elämällä todeksi omia arvojaan. Siinä on myös elämän tarkoitus selitetty samassa lauseessa. Iisi biisi, mutta matka omien aitojen arvojen äärelle saattaakin olla se hankalin matka.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ongelma syntyy siis siitä, että elämän kulussa olemme hukanneet omat elämän arvot tai ne eivät ole periytyneet tai edes ehtineet vielä syntyä ja mikäli arvoja vielä löytyy, niin ne saattavat olla hyvinkin suppeana edustettuna elämässämme. Kun se yksi ja ainoa pettää kuin jalat alta, olemme hukassa ja kun se meidän onni riippuu siinä yhden arvon sakarassa kiinni, niin lopulta sen menettäminen lyökin suuren tyhjiön elämäämme.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Summa summarum, pidä siis hyvä huoli elämässäsi, että olet tasapainottanut aikaasi eri lähteisiin, jotka tuottavat mielihyvää elämääsi. Tiedän, että tässä maailman sykkeessä se ei ole helppo rasti, mutta sen sinä voit tehdä ainoastaan itse. Äläkä koskaan viljele aikaasi sinne, missä sitä ei arvosteta eikä se tuota sinulle itsellesi mielekkyyttä. Muutoksia odotellessa jää pian hyvä elämä elämättä. Elä rohkeasti omaa elämääsi ja tallaa oma polkusi, josta jonain päivänä syntyy tie, jossa kohtaat kaltaisiasi ja yhdessä voitte tehdä elämästä jälleen elämän arvoista.&lt;/p&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/7940290104285480416/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/7940290104285480416?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/7940290104285480416'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/7940290104285480416'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2024/07/next-level-seuraavalle-tasolle.html' title='Next level - seuraavalle tasolle'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2jCASgzPuxHZh48QPq-6MZz7vg3krC8siC835OxUE2rx7My_MfROuwXViMyGSffs9enk0-wTFLFCFOWwX7927tsNgr1Zs2vHQMDOvTXBVQXcFFBxJBkKjwxr6KiiOQ_f8KcDCBDHLouFtWiJwpjn9tZZty4cUlqj8xX0wNgJdddG-60-OiBMlaTqGpnTD/s72-c/IMG_7752.jpeg" height="72" width="72"/><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-6840141288308313324</id><published>2024-07-01T19:26:00.001+03:00</published><updated>2024-07-01T19:26:36.139+03:00</updated><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="#resilienssi #psyykkinenjoustavuus #practicepracticepractice #mentalhealthawareness #elämäntaidot &#xa;#tietoisuus #logosmieli #henkinenhyvinvointi #tietoisuusintegraatio #agenda #identiteetti"/><title type='text'>Ymmärryksestä yhteyteen</title><content type='html'>&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiU6e3SrI1CVFRpbq4QxJrfApwryT73cZnvP5nfhdZm4IvSb6JT8dp3JOQ_mXWwPAwO2ykACTw8AeXQA6qaL28pERv376lxHXehyphenhyphenNjQPmp6PLbIb2Tz9ze4POKJ5ucZO9x3lpb4jW0Bl4x5mCVsn9hXPB3mTuwZNBJ1AnZbVlSkoAwG-WIlvmUwJKghR8aC/s998/IMG_7750.jpeg&quot; style=&quot;margin-left: 1em; margin-right: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;750&quot; data-original-width=&quot;998&quot; height=&quot;240&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiU6e3SrI1CVFRpbq4QxJrfApwryT73cZnvP5nfhdZm4IvSb6JT8dp3JOQ_mXWwPAwO2ykACTw8AeXQA6qaL28pERv376lxHXehyphenhyphenNjQPmp6PLbIb2Tz9ze4POKJ5ucZO9x3lpb4jW0Bl4x5mCVsn9hXPB3mTuwZNBJ1AnZbVlSkoAwG-WIlvmUwJKghR8aC/s320/IMG_7750.jpeg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;Päivän agenda. Itsetuntemuksen, tarpeiden &amp;amp; motivaation äärellä. Kaikki kun vaikuttaa kaikkeen. Jokaisen ytimessä on niin paljon komponentteja, jotka täytyy saada ensin järjestykseen, ennen kuin alamme todella toimimaan tiedostamisesta tekoihin.&amp;nbsp;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tiedostaminen on kaiken ydin ja lähtökohta. Ensin syntyy tunteet, joista seuraa ajatukset, ehkä joudumme harjoittelemaan myös sanoitusta ja vasta kaiken sen jälkeen pitkäjänteinen todeksi tekemisen harjoittelu tekee meistä mestareita. Alamme nähdä ympäröivää maailmaa, ja sen miten me siinä käyttäydymme tai miten me voimme tehdä toisin, ja olla olemassa myös muita varten.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Me voimme ihan itse vaikuttaa annammeko me tilaa kusipäisyydelle vai riistämmekö me siltä yhdessä hengen. Tarvitaan niin sanottua omaa psykologista joustavuutta ymmärtääksemme ensin itseämme ja kasvattaaksemme vastustuskykyä ymmärtääksemme ihmisiä ympärillämme. Psyykkiset taidot ovat harjoiteltavissa aivan kuten fyysisetkin. Ja henkisen käyttöoikeus meillä on olemassa luonnostaan ihan jok’ikisellä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Koetko siis, että ajatukset, tunteet tai reaktiosi häiriköivät päätösten tekoa tai vaikeuttavat vuorovaikutusta muiden kanssa? Hyvinvoiva mieli edellyttää menneisyyden huonojen tunnekokemusten integrointia osaksi oman elämän narratiivia, jotta tulet joustavammaksi &amp;amp; tasapainoisemmaksi oman mielesi &amp;amp; kanssaihmisten kanssa.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Treenaa mieltäsi hiljaisessa tietoisuudessa ja havainnoi omia tuntemuksia. Mene metsään. Halaa, huutele ja juttele puiden kanssa. Ole hiljaa ja kuule lintujen laulu &amp;amp; haavan havina. Kirjaimellisesti. Ole läsnä ja laske vaikka lehtiä puissa tai kiviä tiellä. Havainnoi ja tule tietoiseksi tästä hetkestä ja itsestäsi. Ajatuksista, tunteista ja tarpeista. Mitä kuljetat mukanasi. Mitä hyvää. Mitä huonoa. Mitä kokemusta ja lahjaa kannat kainalossasi. Mistä pitää kynsin ja hampain kovaa kiinni. Mille näyttää kengänpohjaa ja sanoa ikuiset hyvästit.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Sanotaan, että ymmärtääksemme nykyisyyttä, pitää meidän ymmärtää myös historiaamme. Sieltä meidän elämän katkeamaton ketju on alkunsa saanut, halusimme sitä tai emme.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Mutta hey you bitch see the big picture around you. It’s not just all about you!&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/6840141288308313324/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/6840141288308313324?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/6840141288308313324'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/6840141288308313324'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2024/07/ymmarryksesta-yhteyteen.html' title='Ymmärryksestä yhteyteen'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiU6e3SrI1CVFRpbq4QxJrfApwryT73cZnvP5nfhdZm4IvSb6JT8dp3JOQ_mXWwPAwO2ykACTw8AeXQA6qaL28pERv376lxHXehyphenhyphenNjQPmp6PLbIb2Tz9ze4POKJ5ucZO9x3lpb4jW0Bl4x5mCVsn9hXPB3mTuwZNBJ1AnZbVlSkoAwG-WIlvmUwJKghR8aC/s72-c/IMG_7750.jpeg" height="72" width="72"/><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-5176082159871551038</id><published>2024-07-01T08:00:00.102+03:00</published><updated>2024-07-10T22:44:25.597+03:00</updated><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="#joutsenlaulu #persoonallisuus #herkkyys #vahvuus #arvokas #mustalammas"/><title type='text'>Mahdottomasta mahdolliseksi</title><content type='html'>&lt;p&gt;Persoonallisuus merkitsee itselleni tosi paljon. Siitä huolimatta, että usein se herättää ihmisissä myös närkästystä. Se, että uskaltaa olla erilainen. Uskaltaa tavoitella jotain suurempaa. Unelmaa. Kulkea omaa tietään. Antaa syvimmät ajatukset näkyä. Kuulua. Tuntua. Siitä mielestäni elämässä on kyse.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Toisia ajatus erilaisuudesta hirvittää. Toisia se taas ihastuttaa. Selvääkin selvempää on, että riskejä elämässä on otettava mikäli haluaa elää täyttä elämää. Toisille täysi elämä saattaa täyttyä vaatimattomissakin oloissa, eikä täysi elämä todellakaan tarkoita mitään blingblingiä, mammonaa, kuuluisuutta ja seurapiirielämää.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Yksi ystävä ja esimieheni kerran sen hyvin tiivisti, ei kaikkien tarvitse olla artisteja ollakseen jotain. Ja tämä on tosi. Menestys ei ole ulkoisia puitteita vaan todellinen menestys on sisäinen rauha ja odotusarvo siitä, että minä itse voin myötävaikuttaa elämääni heikoimmistakin lähtökohdista käsin.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Helppoa oman onnen ja rauhan etsiminen ei ole, joten siitä ajatuksesta kannattaa lähteä liikkeelle. Moni, entinen itseni mukaan lukien, ajattelee, että tästä kun selviän tai tuon kun saavutan, tulen onnelliseksi. Tai noudatan kaiken maailman elämän kliseitä, kuten: raha ei tuo onnea, elä hetkessä läsnä, ole hyvä ihminen, ole kiitollinen, rakasta itseäsi, ajattele positiivisesti ja niin edelleen.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ajatuksissa ja aforismeissa asuu totuus, mutta totuutta ei voi käsittää, mikäli sitä ei sisäistä omaksi rauhaksi ja tunteeksi todellisten tekojen kautta. Monet hienot ajatukset ovat vain sananhelinää mikäli emme pysty sisäistämään niitä. Kestää vuosia ja vuosia, että omaa suhdettaan ennen kaikkea itseään kohtaan, mutta myös ympäristöään kohtaan, pystyy muuttamaan lopullisesti. Kuitenkin pikku hiljaa, pala palalta, mahdottomaltakin tuntunut muuttuu mahdolliseksi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Pitkä matka tähän pisteeseen on kuljettu ja tänään kykenen näkemään itseni muiden valossa. Ymmärrän, että vuosia jalostamani ominaisuudet ovat olleet minussa aina, niin hyvässä kuin huonossa, mutta en ole tahtonut nähdä niitä muiden valossa, ainoastaan omassa itsekeskeisessä valossani. Oman epävarmuuteni ja heikkouteni kautta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ihmisen henkinen kasvu ja kehitys tarkoittaa sitä, että itseään kykenee katsomaan kriittisesti itsensä ulkopuolelta, muiden silmin. Vain siten pystyy kehittymään edelleen luonnettaan hävittämättä, antamatta muiden turmella sinun ainutlaatuisuuttasi. Antaen persoonasi olla juuri se kuka olet.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Vain täten, huolehtimatta mitä muut sinusta sanovat tai ajattelevat persoonallisuutesi edessä tai liian usein takana, sillä paskanjauhanta ei tästä maailmasta valitettavasti lopu, voit tulla todelliseksi menestyjäksi. Hyväksymällä heikkouden osana itseäsi, antamalla vahvuuden hallita herkkää sinääsi sen edessä, missä ikinä joku yrittää jälleen kerran siihen tikarilla sivaltaa. Sillä hetkellä heikkous muuttuu herkkyydeksi ja se on ihmisyyden mitta.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kun hyväksyy itsensä ja pitää itseään arvokkaana, alkavat ihmiset ympärillä kohtelemaan sinua samalla arvopohjalla. Itsestä, omasta ajatus- ja arvomaailmasta jokainen on lähtöisin ja sinne kaikki aina palaa takaisin. Se, kun kykenee arvostamaan itseään, näkyy ulos rakkautena ympäröivää maailmaa ja kokonaisvaltaista elämää kohtaan.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Sidenote:&lt;/p&gt;&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;i&gt;Herkkyys on ihmisyyden arvokkainta osaa ja sitä täytyy vaalia. Herkkyys on heikkoutta ainoastaan silloin, kun annat muiden hyväksikäyttää sitä. Eikä vahvuutta pidä käyttää muiden herkkyyden heikentämiseen vaan oman minuuden vahvistamiseen, kehittämiseen ja suojaamiseen. Ole sinä ja anna minun olla minä. Yhdessä me olemme me. Yhdessä olemme enemmän. Aina ja ikuisesti.&lt;/i&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Muistatte varmasti kuinka kautta aikojen perheissä on usein majaillut ”mustia lampaita”. Niitä, jotka ovat erilaisuudellaan rikkoneet perheen sisäistä dynamiikkaa ja täten tulleet enemmänkin parjatuiksi kuin rakastetuiksi. Ja vieläpä niiden ihmisten taholta, joiden olisi tullut rakastaa ”no matter what”! Itse en kuitenkaan koskaan ollut se tarinan musta lammas vaan kiltti, pehmeä, valkoinen ja joukkoon hyvin sulautuva. Vasta paljon myöhemmin tuli aika, kun ymmärsin ettei värillä ole niinkään mitään väliä. Sen määritti vain ahdas vertauskuva aidon ihmisyyden edessä. Tahdoin vain tulla omaksi persoonaksi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tänään, arvottaessani persoonallisuutta enemmän, ymmärrän, että villani väri on kulloinkin se, joka pukee minua ja tukee sinua. Kiltteys ja pehmeys eivät värin vaihdosta ole kärsineet vaan päinvastoin, vain vahvistuneet. Turhaan pelkäsin, että tavoitellessani uutta ja parempaa, joutuisin luopumaan hyvästä vanhasta. Huono vanha on ainoa, joka uudistuksen myötä häviää. Me itse olemme myötäluojia elämällemme, joten me voimme itse vaikuttaa, mitä otamme, mitä säästämme ja mitä taakse pois jätämme. Sitä ei tee kukaan muu meidän puolestamme tai niin ei saisi ainakaan antaa tapahtua.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tai tarina rumasta ankanpoikasesta, ja kuten muistamme, sekin tarina päättyi paremmin kuin hyvin, ankanpoikasen omaksi eduksi vahingoittamatta millään tavalla muita eläimiä matkan varrella. Matka kaikin puolin oli ruman ankanpoikasen ainoastaan itse kuljettava. Ja viimein hän löysi kuin löysinkin sen paikkansa, jonne hän kuului ja joka tuli osaksi häntä, jossa häntä rakastettiin, myös niiden parjaajien taholta. Hän löysi viimein oman identiteettinsä, kun hänestä lopulta kasvoi uljas ja kaunis valkoinen joutsen.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;br /&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/5176082159871551038/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/5176082159871551038?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/5176082159871551038'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/5176082159871551038'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2024/07/mahdottomasta-mahdolliseksi.html' title='Mahdottomasta mahdolliseksi'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-8626577549170806585</id><published>2024-06-29T06:28:00.000+03:00</published><updated>2024-06-29T06:28:36.973+03:00</updated><title type='text'>Pieni motivaatiopuhe</title><content type='html'>&lt;p style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Noto Sans;&quot;&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Noto Sans;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAzE9jFfsYoLlVXzE1gZt5XwH3gVCdUwFes_tShSPDG6NDBrpG1Tq295oWYuSfMBFHDYWX8bYqNCpoiQSKZeRxP-6RDJi6zY76bY1L2TD8YfnwPt7iAOPnda-oG3e4lMa3sMBtPrTM9R87ZU6hqEndE-IWfb_x33hLGB3A0HJobhvwnBDKhku6DisNtzUD/s800/IMG_7738.jpeg&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;margin-left: 1em; margin-right: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;671&quot; data-original-width=&quot;800&quot; height=&quot;268&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAzE9jFfsYoLlVXzE1gZt5XwH3gVCdUwFes_tShSPDG6NDBrpG1Tq295oWYuSfMBFHDYWX8bYqNCpoiQSKZeRxP-6RDJi6zY76bY1L2TD8YfnwPt7iAOPnda-oG3e4lMa3sMBtPrTM9R87ZU6hqEndE-IWfb_x33hLGB3A0HJobhvwnBDKhku6DisNtzUD/s320/IMG_7738.jpeg&quot; width=&quot;320&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Noto Sans;&quot;&gt;&lt;br /&gt;Me ollaan kaikki vain sivuja elämän kirjassa. Irti revitty ja ehkä toiseen kirjaan jo siirretty ja liimattu. Se mitä meihin on printattu kertoo historiastamme. Se on dna-jäänne, josta ei pääse eroon vaikka kuinka prameaan elämän kohtaukseen meidät siirrettäisiin.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Noto Sans;&quot;&gt;Se kuinka viisaasti osaat omaa dna:tasi lukea ja tulkita, arvottaa sen, minkä kokoisen paikan elämän kirjassa lopulta lunastat. Sinä itse kirjoitat oman lukusi ja sinä itse määrität, miten se lopulta kuulijan &amp;nbsp;korvissa soi.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Noto Sans;&quot;&gt;Meidän elämään tuodaan ihmisiä joskus ihan randomina. Ne saattaa meitä ihastuttaa tai vihastuttaa. Tahtoisin antaa nyt vinkin, miten saat kaiken hyödyn irti toisesta ja käytettäväksi ainoastaan omaan tarkoitukseen, itsekkäitä ihmisiä kun me kaikki lopulta tykönämme ollaan.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Noto Sans;&quot;&gt;Se elämän kirja, jota sinä kirjoitat kohdallesi tai muutat fonttityyppiäsi lähtee loppuviimeksi aina toisesta, syyn voi tässäkin tapauksessa siirtää toiselle. Dna on myös peritty ja syntymässä osaksemme langetettu. Tosin &amp;nbsp;oman elämän kirjan kirjoitusvastuu on vain ja ainoastaan sinulla, dna voidaan muuttaa ainoastaan siten. &amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Noto Sans;&quot;&gt;Se miten toinen sussa resonoi, kertoo oikeastaan ainoastaan susta ja sun ainutlaatuisista arvoista. Siten sä oot itseasiassa ihan oikeutettu tuntemaan kuten sä tunnet. Se mitä sä tunnet saa todellisen arvon juuri siinä hetkessä, kun sä ymmärrät, miksi sä tunnet niin. Siinä hetkessä sä olet paikallistanut sun menneisyyden haavan, jota voit alkaa nyt hoitamaan. Ja kun hoidat sitä huolella ja pitkäjänteisesti, niin mä vannon kautta kiven ja kannon, että jonain päivänä tuo tunne ei enää avaa sun vanhaa haavaa ja silloin sä olet onnistunut muuttamaan sun dna:ta. Elämän kirjan uusi kappale voi siis alkaa.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Noto Sans;&quot;&gt;Palaan siis siihen hyötyyn, miten voit toisia ihmisiä hyväksi käyttää eli kun koet mitä tahansa tunteita toisten ihmisten seurassa, niin ota tilanne ja tunne itseesi ja tarkastele sitä, reflektoi tai peilaa, sillä se on se hyöty, ainoa hyöty, mitä toisista voi itselleen hyvällä omallatunnolla ottaa ilman vastinetta. Ja sama kulkee molempiin suuntiin. Mutta muista, älä siirrä omaa haavaasi muiden kannettavaksi tai parannettavaksi. Se on sun ikioma haava ja sä voit vain ja ainoastaan itse parantaa sen.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Noto Sans;&quot;&gt;Jos me ymmärrettäisiin paljon paljon paremmin omaa vastuuta omasta paikasta elämässä, kasvusta ja kehityksestä, me osaisimme muuttaa meidän toimimatonta dna:ta. Usein me ehkä ajatellaan, että onni tulee ostaen tai että hyvinvointi tulisi menestyksen myötä tai raha takaisi onnen, mutta kuten edesmennyt Aki Hintsa kirjassaan Voittamisen anatomia, on ylös kirjannut, niin menestys on hyvinvoinnin sivutuote.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Noto Sans;&quot;&gt;Se, että tulisimme onnelliseksi, ei juonna juuriaan menestykseen vaan nimenomaan henkiseen hyvinvointiin, jossa oma dna on korjattu ja uusi radioaalto sille avattu. Huippukoripallovalmentaja Henrik Dettmann väittää, että oppiminen on tärkeämpää kuin voittaminen. Ei se määränpää vaan kuljettu matka. Sisäinen motivaatio kasvaa, kun oma henkinen kapasiteetti vahvistuu ja siten päästää vasta osaksi onnellisuutta.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Noto Sans;&quot;&gt;Paljon voi maailmassa asioita ostaa ja rahalla mitata, mutta henkinen pääoma, joka on rikkain voimavaramme, ei tule kello kaulassa vaan kovalla työllä, jolle ei löydy mitään, mitään hintaa kuin vasta lopussa, sillä siellähän se kiitos seisoo ja se hinta on yhtä kuin priceless. Eli korvaamaton. 🫶🏻&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Noto Sans;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/8626577549170806585/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/8626577549170806585?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/8626577549170806585'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/8626577549170806585'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2024/06/pieni-motivaatiopuhe.html' title='Pieni motivaatiopuhe'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAzE9jFfsYoLlVXzE1gZt5XwH3gVCdUwFes_tShSPDG6NDBrpG1Tq295oWYuSfMBFHDYWX8bYqNCpoiQSKZeRxP-6RDJi6zY76bY1L2TD8YfnwPt7iAOPnda-oG3e4lMa3sMBtPrTM9R87ZU6hqEndE-IWfb_x33hLGB3A0HJobhvwnBDKhku6DisNtzUD/s72-c/IMG_7738.jpeg" height="72" width="72"/><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-8876691616200926294</id><published>2024-06-28T15:43:00.003+03:00</published><updated>2024-06-28T15:43:42.750+03:00</updated><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="#rakkaus #elämäntarkoitus #jokujollekin #logosmieli #rakkaudella #katjakokko #matkakumppani #rakkaudellaelämään"/><title type='text'>ELÄMÄÄ ALTER EGON JÄLKEEN</title><content type='html'>&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-family: &amp;quot;Noto Sans&amp;quot;;&quot;&gt;Rakas lukijani. Tänään sain loistoajatuksen. Reilu yhdeksän vuotta edellisen kirjoittamani julkaisun jälkeen. Sattuneesta syystä aloin lueskelemaan vanhoja tekstejäni ja ymmärsin, että kaikki se, mitä niissä olen silloin kirjoittanut on oleva hyvinkin validia myös tänään. Juuri tässä hetkessä. Olen luonut omaa polkuani pitkän matkaa ja miksi ikinä heittäisinkään oman rakkaan ja arvokkaan lapseni pesuveden mukana pois. Tänään olen alkanut kutomaan verkkoa. Tekemään suurta palapeliä kaikista niistä paloista, jotka osakseni matkallani on langennut ja elämäni reppuun kertynyt. Ja loppuviimeksi tämä blogini taitaa olla niistä kaikista suurin ja arvokkain.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Noto Sans;&quot;&gt;Olen kuin kulkenut pieniä ja vähän suurempiakin etappeja elämän tiellä, jotka ovat kaikki johtaneet juuri tähän. Kaikki tiet eivät viekään Roomaan. Tänään minulla on olemassa jotain sellaista energiaa ja uhmavoimaa, jota olen elämääni paljonkin ajan saatossa kaivannut. Kuva tulevaisuudestani siintää horisontissa kirkkaana näkynä, jota kohden olen nyt matkani aloittanut. Näkymässäni ei näy sumua vaan kirkas taivaanranta, jonka alla veden pehmeät aallot kevyesti liplattelee. Ethän ymmärrä väärin etteikö vastoinkäymisiä ja surullisia päiviä olisi vielä minuakin varten, mutta niihin en aio enää jäädä lillumaan enkä jaloistani kiinni roikkumaan.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Noto Sans;&quot;&gt;Saattaa olla, että matka tähän päivään saakka on ollut joskus upporikasta tai rutiköyhää, mutta se matka on ollut juuri se oikea. Olen elänyt ja etsinyt. Välillä väsynyt ja eksynyt. Aina kuitenkin olen pyrkinyt toteuttamaan ja tekemään. Unelmista uuteen päivään syntymään. Olen ehkä ollut hiukan poikkeuksellinen ja onnekaskin, sillä ei kaikilla ole varaa tällaiseen matkaan. Olen laittanut kaiken likoon, koska olen luottanut ja uskonut, että kaikella on loppuviimeksi elämää suurempi tarkoitus. Tosiasiassa minulta ei ole edes kysytty tahdonko tätä matkaa.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Noto Sans;&quot;&gt;Olen luopunut alter egostani jo aikaa sitten, jotta minun ei tarvitsisi olla pahoillaan muiden edessä eikä tuntea sellaisia tunteita, jotka eivät vie elämää eteen päin. Ne tunteet olen jo aikani alussa nimennyt ja pois elämästä pelannut. Kateus ja katkeruus. Vapaus olla minä ihan itse ja antaa vapaus olla sinä sitäkin suuremmin. Vastuu omasta tiestä, polusta, teoista, sanoista ja jopa ajatuksista. Ymmärrys tunteista erotella ne toisistaan. Häätää sellaiset tunteet takametsään, joilla ei ole mitään merkitystä olemisen ja aidon ihmisyyden kannalta. Oppinut olen paljon kaikenlaista. Sinultakin. Ystäväni. Eikä oppi tule milloinkaan lakata olemasta. Jos niin käy, niin elämän peli on pelattu ja se on oleva ohi.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Noto Sans;&quot;&gt;Toivon, että voin edelleen tulevaisuudessa kirjoittaa sanoja sinunkin sydämeen. Missioni on olla joku jollekin. Matkakumppani. Hetken levähdyspaikka. Oivalluksen ovi. Rakkauden säie. Lämpöinen läikähdys. Se on se, mitä varten olen täällä olemassa. Oivalluttamassa juuri sinua omaan ainutlaatuisuuteen ja vastuuseen oman elämän elämisestä. Uskalluksesta unelmointiin ja sen tärkeydestä sun elämässä. Pyrkimyksenä auttaa näkemään omia esteitä ja erityisesti oman arvon omalla matkallaan. Itseohjautumaan. Kuulemaan oman sydämen äänen matkalla sinne, minne on menossa. Olemaan ainutlaatuinen yksilö, mutta osana yhteistä yhteisöä ja kipinöivää rakkautta.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Noto Sans;&quot;&gt;Olen ollut kirjoittamassa montaa tarinaa ja nyt on tullut minun aikani. Nyt on minun tarinani aika. Enää en pelkää sitä, kuka olen. Minä olen. Ainutlaatuinen. Minä olen täällä sinua varten. Luomassa rakkauden polkua perille asti.&lt;/span&gt;&lt;span style=&quot;font-family: &amp;quot;Noto Sans&amp;quot;;&quot;&gt;&amp;nbsp;Sinä päätät, mitä teet. Minä tiedän, mitä minä tulen tekemään. Rakkaudella elämään. Olemaan joku jollekin. Aina ja ikuisesti.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-family: &amp;quot;Noto Sans&amp;quot;;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-family: &amp;quot;Noto Sans&amp;quot;;&quot;&gt;Rakkaudella aina, Katjasi&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Noto Sans;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style=&quot;font-family: &amp;quot;Noto Sans&amp;quot;;&quot;&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both; text-align: center;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-B5P3Aa46cUwN3hps3Y3JEdTwceqNnZb1nhMeQoX1M3B_DrGc8Suh9TWVnUmbAgY_FcIafH_Imf6LA_5O-FIvb3C3ESpbGsL4uFvkpEDc6L1vC8-oFB1oHbLbobP1-lOaGx_vB125Ie2HFUaAenrXizOj3eGZC-_h9mMZqK7gmqF_rEyurNOMqSxyWnbK/s1600/XMKXE1513.JPG&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; data-original-height=&quot;1600&quot; data-original-width=&quot;1200&quot; height=&quot;320&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-B5P3Aa46cUwN3hps3Y3JEdTwceqNnZb1nhMeQoX1M3B_DrGc8Suh9TWVnUmbAgY_FcIafH_Imf6LA_5O-FIvb3C3ESpbGsL4uFvkpEDc6L1vC8-oFB1oHbLbobP1-lOaGx_vB125Ie2HFUaAenrXizOj3eGZC-_h9mMZqK7gmqF_rEyurNOMqSxyWnbK/s320/XMKXE1513.JPG&quot; width=&quot;240&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;&amp;nbsp;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/8876691616200926294/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/8876691616200926294?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/8876691616200926294'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/8876691616200926294'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2024/06/elamaa-alter-egon-jalkeen.html' title='ELÄMÄÄ ALTER EGON JÄLKEEN'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-B5P3Aa46cUwN3hps3Y3JEdTwceqNnZb1nhMeQoX1M3B_DrGc8Suh9TWVnUmbAgY_FcIafH_Imf6LA_5O-FIvb3C3ESpbGsL4uFvkpEDc6L1vC8-oFB1oHbLbobP1-lOaGx_vB125Ie2HFUaAenrXizOj3eGZC-_h9mMZqK7gmqF_rEyurNOMqSxyWnbK/s72-c/XMKXE1513.JPG" height="72" width="72"/><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-8464003630617575035</id><published>2015-04-23T15:31:00.001+03:00</published><updated>2015-04-24T09:02:52.955+03:00</updated><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="#alterego #sarasvuo #menestys #valta #kupla #geeniperimä #arvostus #itsekkyys #yhteiskunta #itsetuntemus #viisaus #ikääntyminen #nuoruus #ihmisarvo"/><title type='text'>Jäähyväiset alter egolle</title><content type='html'>&lt;div dir=&quot;ltr&quot; style=&quot;text-align: left;&quot; trbidi=&quot;on&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; background-color: rgba(255, 255, 255, 0); text-decoration: -webkit-letterpress;&quot;&gt;Katson ikkunastani ulos takapihalle. Puut huojuvat kuin hullu. Mielensä menettänyt. On Pyhän Yrjön päivä. Saint George&#39;s day. Yhteiskunnallinen tilamme mietityttää. Elämän arvot. Ja se kuka minä olen. Keneksi minä tulen. Miten minä ajattelen. Suvaitsen. Keväällä pidin muutaman luennon ja kurssinkin aiheesta. Kesken kaiken ymmärsin ettei minulla ole kompetenssia edes omaan elämään, kuinka voisin olla edes kertomassa kenellekään mitään muuta. Kohtasin muutamia ihmisiä, jotka todella avasivat silmäni siitä kuinka pyrimme käyttämään loputonta valtaa toisiimme nähden. Aloin pohtimaan myös omaa vallankäyttöäni. Manipulointia. Tahtoni tilaa. Tai tahtomattomuuteni.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;
&lt;div style=&quot;text-decoration: -webkit-letterpress;&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; background-color: rgba(255, 255, 255, 0);&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;text-decoration: -webkit-letterpress;&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; background-color: rgba(255, 255, 255, 0);&quot;&gt;Minulla on ollut onni myötä monessa. Äitinä olen onnistunut kasvattamaan kelpo kansalaisia yhdessä lasteni isän kanssa. Olen myös kokenut vahvaa epäonnistumista siinäkin tehtävässä. Huonoutta liittomme päättyessä. Tunnen heikkouteni. Tunnen historiani. Ja siksi ymmärrän tätä päivää jopa paljon paremmin. Ehdoton vahtuuteni on olla läsnä versoaville elämän aluille ja kannustaa heitä löytämään itseään vahvuuksiensa kautta. Vahvuuteni on nähdä ihmisen mahdollisuudet ja tukea niissä. Huomata ja nähdä ihminen. Ajan henki on kuitenkin julma. Julmaakin julmempi. Kannamme raskasta taakkaa, jonka siirrämme jälkipolville. Tiedostamatta ja tahtomatta. Se on oma mallimme. Geenien perimä. Rakkaudettomuus on kuin loinen, joka imee ympäriltään kaiken tyhjäksi luoden aina lisää rakkaudettomuutta.&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;text-decoration: -webkit-letterpress;&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; background-color: rgba(255, 255, 255, 0);&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;text-decoration: -webkit-letterpress;&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; background-color: rgba(255, 255, 255, 0);&quot;&gt;Olen jo pitkään pyrkinyt löytämään paikkaani. Kuljen eteenpäin ja vaihdan suuntaa aina tarvittaessa. Ihanteeni ovat matkalla muuttuneet. Idealismit maailmastani kulottuneet. Muutama vuosi sitten olin vielä naivi nainen, joka innostui jopa postikorteista kuten moni muu todellinen menestyjä miljoonista. Olin valmis kokoamaan menestykseni meren pienistä pisaroista. Uskoin naivisti, että joku apuuni rientäisi. Joku, joka näkisi. Ja minuun uskoisi kuin minä itseeni. Sitten heräsin siitä niin trendikkäästä kuplastani. Ymmärsin, että ihminen, joka janoaa vain menestystä elämässään ja sitä kautta itsensä hyväksyntää ei koskaan muuttuisi. Ei menestyksen siemeniä ympärilleen ilmaiseksi jakaisi. Sitä on tässä-kaikki-nyt-heti-mulle -maailma. Kun raha on elämän kirkkain kruunu ja ainoa johtotähti. Silloin ei puhuta rakkaudesta, kun oma etu määrittää kaikkea tekemistä. Silmäni aukeni ja ymmärsin, että maailma oli kulkeutunut siihen pisteeseen ettei omista eduistaan olla valmiita luopumaan koskaan kenenkään toisen tähden. Vaan toista ihmistä käytetään astinlautana oman menestyksen huipulle. Ymmärsin, että se on todellista rakkaudettomuutta ja julmaa itsekkyyttä.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;text-decoration: -webkit-letterpress;&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; background-color: rgba(255, 255, 255, 0);&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;text-decoration: -webkit-letterpress;&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; background-color: rgba(255, 255, 255, 0);&quot;&gt;Luin jostain artikkelin, jossa perättiin röyhkeyttä menestyksen avaimeksi. Samoin puhutaan paljon oman työn luomisesta, joka tulevaisuudessa näyttäytyy aina vain vahvemmin. Pidän itseäni luovana ja ajatusrikkaana ihmisenä. Olen toimelias ja määrätietoinen, jos sydämeni uskoo asiaansa. Tiedostan myös jälleen kerran heikkouteni. Sitä kait kutsutaan itsetuntemukseksi. Ja mitä enemmän tiedostan sitä haastavammaksi elämä muuttuu. Elämäni ei tunnu kulkevan lainkaan johdonmukaisesti. No eihän kait kenenkään, mutta enää en tiedä mistään mitään. Yhtenä päivänä haluan yhtä ja toisena toista. Olen pyrkinyt kehittämään itsessäni piirteitä, jotka ovatkin luonteenpiirteitäni eikä niitä näin ollen voidakaan muuttaa. Tunnen realiteetit. Tunnen heikkoudet. Tunnen historiani. Mutta tulevaisuuteni on yhä tuntematon. En näe mitään. En edes punaista lankaa. En valoa. Ja pohdin, onko tämä elämätön minun elämäni. Näin ei voi jatkua, mutta en vain tiedä enää mitä tehdä. Yksinäisyys, köyhyys ja tarpeettomuuden tunne ovat todellakin monen suomalaisen tätä päivää. Voimmeko leuhkia hyvinvointivaltiona.&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;text-decoration: -webkit-letterpress;&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; background-color: rgba(255, 255, 255, 0);&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;text-decoration: -webkit-letterpress;&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; background-color: rgba(255, 255, 255, 0);&quot;&gt;Olen jo aiemmin pohtinut mikä tekee ihmisestä ihmisen nykymaailmassa. Miten ihminen saavuttaa kykyjensä ja taitojensa arvostuksen, joka pitäisi olla itseisarvo. Nyt vähempikin kelpaa kunhan sillä vain on kaupallista arvoa. Eli tunnustettua hyväksyntää. Ei ole siis reilua eikä oikeudenmukaista, että todelliset taidot ei saa edes mahdollisuutta. Miten länsimaissa tai ainakin meidän yhteiskunnassamme jopa halveksutaan kokemusta, ikääntymistä ja niiden tuomaa viisautta. Ihmisestä tulee yhteiskunnan&amp;nbsp;&lt;/span&gt;hylkiö aina vain nuorempana, vanhentuessaan, koska ei enää sopeudutakaan tarkasti valettuun yhteiskuntakelpoiseen muottiin eikä ole kaikesta vain samaa mieltä. Nuoruus ja ikääntyminen eivät keskustele keskenään. Ei kommunikoi. Ei ymmärrä. Ei hyväksy. Ei suvaitse. Ei näe omaa napaansa pidemmälle. Puoleen eikä toiseen. Viisaimmat meistä näkevät itsensä osana koko kuvaa eikä vain koko kuvaa itsessään. Muutos ja kasvu on aina hidas prosessi ja siinä kyydissä tulee käyttää myös sivu- ja takapeilejä. Ei riitä, että tuijottaa vain tulevaan. Se, joka tuijottaa vain tuulilasiin, näkee tulevaisuuteen, mutta ei valitettavasti tätä hetkeä käsillä eikä sitä mennyttä, joka tähän tiemme johti. Miksi midän pitää opiskella tätä typerää historiaa, kysyvät viidesluokkalaiset.&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;text-decoration: -webkit-letterpress;&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; background-color: rgba(255, 255, 255, 0);&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;text-decoration: -webkit-letterpress;&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; background-color: rgba(255, 255, 255, 0);&quot;&gt;Olen hyvin kyllästynyt anomaan arvostusta omaksi osakseni. En vain tiedä mitä ikinä maailmassa teen niin väärin etten löydä ihmisiä, jotka sydämestään arvostaisivat juuri sitä mitä minä edustan, jotta menestyisin ihan vain selviytyäkseni omana itsenäni ilman vieroksumaani röyhkeysleimaa otsassani. Olen paljon puhunut uskosta ja unelmista, siitä kuinka ne toteutuvat kunhan vain jaksaa uskoa. Mutta uskokaa tai älkää olen lopen kyllästynyt tähän henkiseen hössötykseen. Ainaiseen positivismin lässytykseen. Siksi minun on jätettävä jäähyväiset kaikelle toimimattomalle, sillä oma uskoni unelmiini on sammunut. Voimani hiipunut. Ymmärrykseni törmännyt seinään ja kuollut. Nyt on aika kirjoittaa piste iille ja tälle elämälle siirtyen toiselle mantereelle. Olen lopen kyllästynyt ainaisiin selityksiin. Selitykset kun ovat vastuuttomuutta omasta paikastaan.&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;text-decoration: -webkit-letterpress;&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; background-color: rgba(255, 255, 255, 0);&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;text-decoration: -webkit-letterpress;&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;-webkit-text-size-adjust: auto; background-color: rgba(255, 255, 255, 0);&quot;&gt;Nyt olen valmistunut tästä tarinasta. Olen kuullut tarpeeksi. On aika löytää uusi tarina. Tämä tarina opetti minut vaatimaan itselleni arvostusta siitä kuka olen ja mitä minä edustan. Mitä varten olen olemassa. Tämä tarina opetti minut ymmärtämään miten tietyt asiat eivät koskaan tule muuttumaan. Ihmisellä on luontonsa perusta eikä se koskaan elämässään muuksi muutu vaikka voikin kehittyä. Menestys, raha, valta, rakkaus, itsekkyys, kiltteys, jopa riippuvuus - jokaisella on oma kompassinneula seurattavanaan. Jo lapsuudesta saakka se on ollut meidän kaunamme. Jäljet on polttomerkitty jo kasvun ja eletyn elämän vuosina. Jäämättä joskus paitsi jostain tai saaden taakkana kannettavakseen jotakin - se seuraa meitä aina ja ikuisesti hamaan tulevaan. Kiitos Jari Sarasvuo&amp;nbsp;&lt;/span&gt;- sen sä mulle jakamalla osan tarinaasi opetit ja kahleistani viimein vapautit. Vaikka vielä kuivalla maalla täällä hiukan sätkinkin. Eteenpäin tuuliin tarttuen meen ja uusiin unelmiin kiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Täältä luettavissa Jari Sarasvuon haastattelu, joka avasi silmäni.&amp;nbsp;&lt;a href=&quot;http://www.hs.fi/sunnuntai/a1427947529494&quot;&gt;http://www.hs.fi/sunnuntai/a1427947529494&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(130, 98, 83, 0.0980392); color: rgba(0, 0, 0, 0.701961); font-family: UICTFontTextStyleBody; text-decoration: -webkit-letterpress;&quot;&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;
</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/8464003630617575035/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/8464003630617575035?isPopup=true' title='1 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/8464003630617575035'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/8464003630617575035'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2015/04/jaahyvaiset-alter-egolle.html' title='Jäähyväiset alter egolle'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>1</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-2339599869314206558</id><published>2015-03-13T10:23:00.001+02:00</published><updated>2015-03-13T10:23:50.016+02:00</updated><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="elämä"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="henkisyys"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="ihmisyys"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="jaksaminen"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="kasvaminen"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="kasvatus"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="kehitys"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="lapset"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="logoterapia"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="lumenia"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="rajat"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="rakkaus"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="syyllinen"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="syyllisyydentunne"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="syyllisyys"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="turvallisuus"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="vastuu"/><title type='text'>Mun koko elämä on sun syy sinä senkin syyllinen</title><content type='html'>&lt;div&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.292969); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&lt;span style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.292969); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Aamu alkoi hyvin. Olin pitkästä aikaa hyvin nukkunut ja energinen. Tästä tulisi hyvä päivä. Hehkuin hyvää oloa ja rakkautta ympärilleni. Tyttärenikin on lähdössä kouluun iloisin mielin. Jälleen sääolosuhteet puhuttelevat oikeaa takkia valitessa. Aamulla kevättakki olisi liian kylmä ja päivällä talvitakissa tulisi kuuma. Mikä lottovoitto syntyä Suomeen, muistan lapsuudessani kuulleen tuon usein. Oikea lintukoto. Niin ne lapsuudenkin illuusiot vaan murtuu.Tyttäreni keksi vaihtoehdon ja sillä hetkellä tiesin, että kohta ei hyvä enää heilu. Jos kuitenkin laittaisin tuon kevättakin ja sä äiti voisit viedä mut autolla kouluun. Ystävällisesti yritin, että ei se nyt kyllä käy, että hopi hopi pyörän selkään hypi ja reippaasti polje ja päivääsi kohti omatoimisesti kulje.&lt;/span&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Ennen kuin ovi kävi kuulin eteisestä &quot;ai, jalka on kipeä, siihen sattuu.&quot; Viimeistään siinä vaiheessa jo aavistin, mitä tuleman piti. Pieni koululainen lähti matkaan, mutta odotin vain, koska ovi käy uudestaan. Ja niinhän siihen pian jo koputettiin. Tiesin kuvion niin tarkkaan. Tytär aavisteli, että tänä aamuna äiti olisi niin lempeä ja hyvätuulinen, että oikeista naruista vetämällä tänään äiti suostuisi ihan mihin tahansa. Näin ihminen valitettavasti usein toimii. Olosuhteiden ollessa suotuisat alamme itse tekemään niistä epäsuotuisia ja kaikki menee siitä eteenpäin kohti alamäkeä päätyen kuin nyrkki seinään. Voitte arvata, että huutoon ja kyyneliin päättyi myös tuo meidän ihana aamumme niin. Tytär lähti pyöräillen kouluun myöhästyen ja äiti huonoa omaatuntoa hermostumisestaan kantaen. Hyvästi ihana auvoinen aamu.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Lapselle tämä on tyypillistä rajojen hakua ja siinä aikuisen tulisi käyttäytyä kypsästi ja olla vankka kuin kallio, jotta lapsikin jotain tilanteesta oikeasti hyötyisi. Itse hermostun vastaavissa tilanteissa edelleen vedoten omaan uupumukseen. Opettelen edelleen jatkaakseni tilanteissa lempeyttäni. Olen paljon kehittynyt, mutta en tarpeeksi. Tärkeintä on, että ennen olisin antanut tilanteessa periksi. Mutta nyt jo ymmärrän, että tilanne on kasvattava vain ja ainostaan, kun en anna periksi. Lapsi myöhästyy koulusta, mutta mitä sitten? Myös myöhästyminen on terveesti omaa vastuuta kasvattavaa ja ihmisenä olemisessa kehittävää, kun se ei ole myöhästyjälle itselleen yhdentekevää. Syyllisyys on meille hyväksi, sillä silloin olemme elossa. Enkä nyt todellakaan tarkoita, että toisen aiheuttama syyllisyys. Tyttärenikin yritti vastuuttaa minua siitä, että hän myöhästyy, mutta hän itse tiesi paremmin, että syy ei ollut nyt kenenkään kuin hänen itsensä. Se kuka on aiheuttanut omalla toiminnallaan syyllisyyden&amp;nbsp;itselleen oppii kyllä, mikä syyllisyyden tarkoitus on ja se luo vastuuta itsestä ja omasta toiminnasta.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Mikäli siis tunnet syyllisyyttä teoistasi tai tekemättä jättämisistäsi niin anna sille ajatusta, oletko todella syyllinen vai nappaatko herkästi myös toisen syyllistyksen vaikka se ei olisikaan sinun teoistasi johtunutta. Mikäli todella olet syyllisyydentunnoissa omista teoistasi johtuen niin siinäpä onkin hyvä kasvun paikka, sillä silloin toimit omaa omatuntoasi vastaan. Ja silloin syyllisyys on tervettä, koska silloin kannat itsestäsi ja teoistasi vastuuta. Syyttelemättä ketään muuta. Ja silloin olet jo pitkällä kehityksessäsi.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;On kovin helppo syyttää muita, kun ei tunnista omaa vastuutaan. Lapsen kehitykselle se on tärkeää eikä se anna lupaa aikuiselle sitä selättää, koska muutoin lapsi ei opi vastuullisuutta itseään ja muita kohtaan. Lempeys on ihmiselle hyväksi, mutta niin on syyllisyyskin, kun se on itse aiheutettua. Jos aikuinen taasen vierittää syyn ilman todellista syytä lapsen päälle, ei lapsi opi silloinkaan kantamaan aitoa syyllisyyttä matkassaan vaan hän oppii kantamaan ainoastaan syyllisyydentunnetta toisen teoista kuvittelemalla olevansa syyllinen ilman omaa todellista osuutta asiaan ja kaatamaan oman aidon syyllisyyden jälleen jonkun toisen niskaan. Hänen syyllisyydentunne kuppinsa on jo täynnä eikä sinne mahdu enää se aito oma syyllisyys, joka johtaisi vastuuseen aidosta omasta olemisestaan ja teoistaan.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Kutsuisin sitä myös valheen ja epärehellisyyden kehitykseksi ja oman elämän kehittymättömyydeksi. Elämän aidon ja luonnollisen vastuun pakenemiseksi.&amp;nbsp;Ja se on aina vastuuttomuutta niin omasta itsestään, teoistaan, ympäristöstään kuin elämänsä todellisesta kehityksestä. Sellainen ihminen oppii vain luovimaan ja toisia hyväksi käyttämään. Elämään valmista maailmaa kehittymättä tai kehittämättä. Sellainen ihminen ei jaksa kantaa itsestä vastuuta, kun sen tehtävänä on kantaa muiden jakamaa hänelle kuulumatonta vastuuta, joka näyttäytyy itsestä johtumattomana syyllisyydentunteena. Ainoastaan rehellinen voi aidosti olla vastuullinen. Ainostaan&amp;nbsp;vastuullinen voi olla aidosti rehellinen. Seistä oman olemisensa ja tekojensa takana kuin vuori. Kantaa vastuu. Ja tuntea syyllisyyttä toimiessaan vastoin omaa omatuntoaan.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Aito syyllisyys on nimittäin aivan eri asia kuin syyllisyydentunne. Ja ne pitäisi oppia erottamaan toisistaan, jotta osaisi ja ennen kaikkea jaksaisi kantaa vastuun itsestään ja vain omista teoistaan. Tämäkin on eräänlainen oravanpyörä. Ihminen, joka oppii kantamaan vastuun itsestään lakkaa olemasta vastuullinen muiden teoista ja samalla hän lopettaa muiden syyllistämisen vastuullisena aikuisena tuntien tervettä syyllisyyttä omista huonoista päätöksistään ja täten osaa myös ympäristöään vastuuttaa jälleen kantamaan vastuun itsestään. Älä sinäkään koskaan toista syyllistä siitä mihin olisit itse voinut toisin vaikuttaa omilla valinnoillasi ja teoillasi. Vastuullinen ihminen on vakaa eikä koskaan ota vastaan toisen vastuuttomuutta ja siitä johtuvaa syyllisyyttä kannettavakseen. Tehvämämme on kantaa syyllisyyden sijaan toisiamme kohti omaan vastuuseen ja ainoastaan siten voimme katkaista toisen syyllistämisen kierteen. Vastuutetaan toisiamme itsemme vastuuseen sen sijaan, että kaadamme oman vastuun toiseen. Näin kierrätetään hyvää ja viljellään tulevaisuudelle kultaista jyvää.&lt;/div&gt;&lt;br&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCTsKyTFnISglnECi_TYMgdhrHiSEHLduBs3aBCEQ_3CfvBYV_K1NgDWpL2jZvb1hDDfwz86B1v8AV01PLDmTZ5IF0vtloWOcqvGJCGIsHOz_Mj2D_U5y9frwNOR4dtYOkNSa9WRR5xCTC/s640/blogger-image-1994320268.jpg&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;margin-left: 1em; margin-right: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCTsKyTFnISglnECi_TYMgdhrHiSEHLduBs3aBCEQ_3CfvBYV_K1NgDWpL2jZvb1hDDfwz86B1v8AV01PLDmTZ5IF0vtloWOcqvGJCGIsHOz_Mj2D_U5y9frwNOR4dtYOkNSa9WRR5xCTC/s640/blogger-image-1994320268.jpg&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/2339599869314206558/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/2339599869314206558?isPopup=true' title='1 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/2339599869314206558'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/2339599869314206558'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2015/03/mun-koko-elama-on-sun-syy-sina-senkin.html' title='Mun koko elämä on sun syy sinä senkin syyllinen'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCTsKyTFnISglnECi_TYMgdhrHiSEHLduBs3aBCEQ_3CfvBYV_K1NgDWpL2jZvb1hDDfwz86B1v8AV01PLDmTZ5IF0vtloWOcqvGJCGIsHOz_Mj2D_U5y9frwNOR4dtYOkNSa9WRR5xCTC/s72-c/blogger-image-1994320268.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>1</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-2755093224684173071</id><published>2015-02-14T11:19:00.001+02:00</published><updated>2015-02-14T11:19:07.269+02:00</updated><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="anteeksianto"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="elämänsiemen"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="etsijä"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="katja kokko"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="lahjat"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="logoterapia"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="lumenia"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="martin luther king"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="menneisyys"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="paulo coelho"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="rakkaus"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="rikkaus"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="toivo"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="usko"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="valo"/><title type='text'>Rakkaus voittaa aina vai voittaako?</title><content type='html'>&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Mikä voisikaan olla oivallisempi päivä pohtia rakkautta kuin ystävänpäivä, joka muualla maailmassa tunnetaan myös rakastavaisten päivänä. Miksi kummassa meille päivästä luotiin ystävysten välinen, kun olisimme voineet kehittää myös parisuhteen arvostuksen merkitystä. Kenties kaupallisuus olisi siitä kärsinyt ja tottavie muutos on aina pitkä ja aikaa vievä prosessi. Tässä, heti, nyt maailmassa ratkaisee se, mitä itse hyödyn emmekä jaksa katsoa pidemmälle tulevaan ymmärtääkseemme, että muutos tarvitsee todellisia ja epäitsekkäitä tekoja juuri tässä hetkessä.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Itsekkään maailman ympäröimänä epäitsekkyys tuntuu joskus hyvinkin sietämättömältä. Tarvitaan vahvaa voimaa uskoa parempaan. Muutos on hidas prosessi eikä tulokset näy heti. Miksi siis edes viitsisimme nähdä vaivaa, kun välinpitämättömyydellä eläisi itselle ehkä helpompaa elämää. Välinpitämättömyys on muuten rakkauden vastakohta. Välinpitämättömyys on vahvaa itsekkyyttä, jolloin kaiken vastuun omasta elämästään siirtää itsensä ulkopuolelle vedoten omaan kohtaloonsa ja ainoastaan omiin tarpeisiinsa. Tiesitkö, että kohtaloa on menneisyys tai valinnat, jotka jätät tekemättä. Kaikki muu on sinun itsesi käsissä. Kun elämä tarjoaa sinulle mahdollisuutta, voit itse päättää miten siihen suhtaudut. Miten valitset. Ilman tarttumista mahdollisuuteen on jo antautunut kohtalolleen eikä siten voi saavuttaa sitä minkä elämä hänelle tarjoilee ja suo. Voi olla, että valinta johtaa epäonnistumiseen, mutta silloin se on opettanut sinulle jotakin. Olemme ikuisia etsijöitä emmekä pysty löytämään ellemme ole valmiita ylittämään mukavuusaluettamme ja myös epäonnistumaan. Jos ei ole löytänyt jotakin mitä etsii, ei ole uskaltanut mennä sinne, mistä sen voi löytää.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Etsiminen on elämän pituinen prosessi. Löydettyämme jotain, minkä koemme kuuluvamme osaksi elämää, täytyy meidän oppia vaalimaan sitä ja tekemään työtä sen eteen. Ja lisäksi jatkaa etsimistä. Etsiminen ei tarkoita sitä, että voimme heittää vanhan pois kuin tylsän lelun vaan sitä, että voimme löytää uusia palasia jo rakennettuun elämään, jotka sopivat siihen mitä meillä jo on. Joskus tietenkin tulee aikoja, että täytyy päästää irti siitä, mikä ei toimi ja on este kehitykselle. Tietämättömyyttämme tai väkisin istutettu pala elämämme tauluun. Ihminen ja sen elämä ei valmistu kuin vasta kuolemassa, joten elääksemme täysipainoista elämää täytyy meidän olla valppaina löytääksemme sen, mikä valmistaa meidän merkityksellisen elämän.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Viime viikolla pohdin mottoa &quot;rakkaus voittaa aina&quot; Onko se todella totuus vai onko se vain myytti myyttien joukossa kuin tulevaisuuden ja toivon tae. Riippuu tietenkin mistä rakkaudesta puhumme. Hyvä pointti. Se rakkaus, josta minä puhun, ei välttämättä ole sitä rakkautta, miten sinä rakkauden ymmärrät. Siksi sanoittaminen on niin tärkeää. Puhua äänellä, jota ei vain kuulla vaan myös ymmärretään. Minulle rakkaus on vain yksi ja ainoa. Se on pyyteetöntä sympatiaa ja arvostusta universumia ja kaikkea sen luotua elollista ja elotonta kohtaan. Se on näkymättömän näkyväksi piirtämistä.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Eräs sielunveljeni kuvaili rakkautta osuvasti &quot;rakkaus hävittää menneisyyden&quot; ja &quot;rakkaus on kaiken hyväksymistä&quot; Rakkautta ei tietenkään pysty lyhyesti selittämään niin, että kaikki sen heti ymmärtää. Itse lisäisin sielunveljeni sanoihin seuraavaa. Menneisyys ei koskaan häviä vaan se on aina osa meitä ja meidän rikkaus vaikka se ei meitä aina miellytäkään. Voimme kääntää menneisyyden tappion tulevaisuuden voitoksi, mutta sen eteen on oltava valmis itse tekemään töitä ja uskallettava tuntea kipua. Kipu on merkki siitä, että menneisyyden aiheuttamista haavoista paraneminen on alkanut. Ja niitähän meillä on kaikilla. Ja myös niin, että rakkaus ei todellakaan hyväksy kaikkea, sillä silloin satutamme itseämme. Rakkaus antaa kuitenkin aina anteeksi, mutta osaa myös päästää irti ja vastuuttaa kanssa ihmisiään kasvamaan ja seisomaan omillakin jaloillaan.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Paulo Coelhon sanoin rakkaus muuttaa ja parantaa ihmistä. Se on uskon osoitus eikä koskaan vaihtokauppaa. Kun taas puolestaan Martin Luther King julistaa, että rakkaus on ainoa voima, joka pystyy muuttamaan vihollisen ystäväksi. Rakkaus on siis ihmisen mahdollisuuksien näkemistä. Lähimmäksi omaa ajatustani laittaisin toisen naisnäkökulman asiaan, että myönteisten voimien ruokkiminen ja helliminen tarttuu siinä missä kurjuuskin. Yhtä kuitenkin kaikki. Rakkautta voi tarkastella niin monesta eri perspektiivistä.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Rakkautta on sekin, kun huomaa kuinka kanssakäymisessä toisen kanssa kasvaa omassa persoonassaan tai kuinka muuttuu omassa itsessään rakkaudellisen ja hyvän kanssakäymisen kautta. Kuinka huomaa viimein tulleensa nähdyksi. Näkyväksi teoissaan. Rakkaudessaan. Kuinka saa arvostusta osakseen. Kuinka viimein oppii kunnioittamaan ja rakastamaan itseään ja elämälahjojaan.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Rakkautta on se, kun antaminen muuttuu itsetarkoitukseksi. Kun antaminen alkaa olemaan saamista ja se riittää. Mitä minä muita varten annan ja kuinka minä kohtaamisistamme kasvan ja kehityn. Minä rikastun päivä päivältä kohtaamisistani ja se rikkaus on jotain, jota kukaan ei voi viedä minulta koskaan pois. Se rikkaus on jotain, jota voin kuluttaa mielin määrin rikastuen itsekin aina vain lisää, samalla rikastuttaen muita. Rikkaus on rakkaus. Rakkaus on rikkaus. Rakkaus voittaa aina vaikka se ei olekaan helppo tie, mutta sillä tiellä elämällä on tarkoitus. Tieto siitä, että jokaisella rakkaudella heitetyllä siemenellä on mahdollisuus itää joskus, saa minut jaksamaan. Saa uskomaan. Toivomaan. Ja tietenkin koko universumia rakastamaan.&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;br&gt;&lt;div class=&quot;separator&quot; style=&quot;clear: both;&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdWt6qQ613JKfH7uJXSAfARxvRGnb2pskgq40OjjFm-ysnUmQiSRriionGFL9P7-7C6r3gyWG1drHkSS5GADMPKMWCSjBBpaF4x1_48tFW4szCSukJzHqUCf1DUX6jmRpdz-DGgGqDJwGo/s640/blogger-image--2101835533.jpg&quot; imageanchor=&quot;1&quot; style=&quot;margin-left: 1em; margin-right: 1em;&quot;&gt;&lt;img border=&quot;0&quot; src=&quot;https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdWt6qQ613JKfH7uJXSAfARxvRGnb2pskgq40OjjFm-ysnUmQiSRriionGFL9P7-7C6r3gyWG1drHkSS5GADMPKMWCSjBBpaF4x1_48tFW4szCSukJzHqUCf1DUX6jmRpdz-DGgGqDJwGo/s640/blogger-image--2101835533.jpg&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/2755093224684173071/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/2755093224684173071?isPopup=true' title='1 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/2755093224684173071'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/2755093224684173071'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2015/02/rakkaus-voittaa-aina-vai-voittaako.html' title='Rakkaus voittaa aina vai voittaako?'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><media:thumbnail xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" url="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdWt6qQ613JKfH7uJXSAfARxvRGnb2pskgq40OjjFm-ysnUmQiSRriionGFL9P7-7C6r3gyWG1drHkSS5GADMPKMWCSjBBpaF4x1_48tFW4szCSukJzHqUCf1DUX6jmRpdz-DGgGqDJwGo/s72-c/blogger-image--2101835533.jpg" height="72" width="72"/><thr:total>1</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-7398610981875270841</id><published>2015-01-02T13:19:00.001+02:00</published><updated>2015-01-02T13:41:31.900+02:00</updated><title type='text'>Rakkauden vuosi</title><content type='html'>&lt;div dir=&quot;ltr&quot; style=&quot;text-align: left;&quot; trbidi=&quot;on&quot;&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
Ulkona on harmaata. Sataa ja tuulee. Melkein salamoi. Se ei voi olla vaikuttamatta mielialaan. Joskus lapsuudessani puhuttiin, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Istun myöhäistä aamua kahvikupin ääressä. Olen pohtinut vuoden vaihtumista ja kuluneita vuosia yhtä lailla. Olen yksin. Olen yksinäinen. Uskottelin pitkään itselleni sitä sun tätä. Uskoin pitkään vääriin ihmisiin. Elämäni rakkaus on ollut vain kärsivällisyyttä ja oppimista. Aina olen odottanut jotakin. Uskonut johonkin. Luullut, että rakkauteni voima voisi parantaa ihmisiä ympärilläni. Luokseni ovat valikoituneet erityisesti rankoissa oloissa varttuneet miehet. Pohdin isästäni alkaen kuinka rakkaudeton hänen elämänsä on ollut vähintään siitä saakka, kun hän jäi puoliorvoksi esikoiseksi vain 11-vuotiaana.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
Rakkaus on siis elämäni ehdoton teema. Äidillisyydestä ei liene siinä haittaa, mutta onko rakkauteni ollut aina vain sitä. Koko elämäni olen uskonut voivani pelastaa rakkaudella maailmaa. Pikku hiljaa alan menettämään uskoani rakkauteen ja se tekee elämästäni hyvin yksinäisen. Mitä, jos en koskaan enää saakaan kokea miehen ja naisen välistä rakkautta? Mitä, jos maailma ei kannakaan mukanaan sellaista sielua, joka uskaltaisi minua rakastaa, ennen kaikkea minut kohdata ja vierelläni vahvana kulkea? Jos minua varten ollut rakkaus on kääritty jo menneisyyden pakettiin ja siitä vapaaehtoisesti luovuin. Mitä, jos minua varten ei enää olekaan rakkautta jäljellä. Ihmistä, joka uskaltaisi syvästi rakastaa. Elämmehän hyvin pinnallista maailmaa pelonpeikot rinnallamme keksimme verukkeita miksi meillä ei ole aikaa rakkaudelle.&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
Viime päivinä olen hyvin paljon pohtinut asemaani &amp;nbsp;markkinoilla, jos niin asian voisi ilmaista. Kaava toimii aivan samalla lailla joka kerta. Ja ainoa mitä saan osakseni on välinpitämättömyyttä. Se on muuten rakkauden vastakohta ja ehkä julminta, mitä voi toista kohtaan koskaan osoittaa. Ja sitä kuulkaas saa kohdata mielin määrin. Minulla ehkä on lappu otsassa, jossa lukee &quot;saa kohdella miten huvittaa&quot; Niin. Itsehän annan siihen luvan. Toisaalta se saa minut tajuamaan millaisessa tilassa maailmamme makaa. Puhutaan taloudellisen ahdingon aiheuttamasta huonovointisuudesta. Olisiko jo aika puhua henkisen tilamme aiheuttamasta huonovointisuudesta. Modernisoida syitä ja seurauksia.&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
Kiltit ja hyväntahtoiset ihmiset ovat helppoja kohteita saadakseen osakseen huonoa kohtelua, koska heidän luonteensa ei ymmärrä ilkeyttä, joten eivät voi itsekään niin toimia. Ainakaan rakkauden edessä. Niin ja maailma huutaa kuinka nynnyjä me olemme, kun emme osaa ilkeyden taitoa. Mitä pahaa siinä on? Ei ihme, että herkät ihmiset luhistuvat, sillä se vaatii jumalattomasti ponnisteluja voittaa alistajansa ja vihollisensa. Siinä tarvitsee olla vahvempi kuin Bamse konsanaan. Ja syötävä paljon pinaattia, ehkä enemmän kuin Kippari Kalle koskaan osakseen saa. Pieni kertaus tähän väliin. Hyvän ponnistelut vaativat yletöntä voimaa ja siksi moni tyytyy elämään aitauksessaan, joka on jo valmiiksi rakennettu. Hyvät voimat täytyy juuri siksi saada yhdistettyä, että voimme yhdessä luoda parempaa maailmaa tukien toisiamme ja saadaksemme toisistamme tarvittaa voimaa muuttaa maailmaa.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
No niin. Vuodatuksen määrä on vakio. Olen itse hyvinkin vahvasti negatiivista klangia vastaan, sillä se syö vain turhaan niin kuulijansa kuin maailmankin energiaa. Joku ihme sisäinen voimani antaa minulle mahdollisuuden valita. Valita, josko valitan ja oksennan. Jos niin teen, en ikinä ikimaailmassa kykenisi kasvuun ja kehitykseen, sillä silloin en tunne sisäistä tuskaa ja kärsimystä, koska oksennan sen maailman märehdittäväksi ja murheeksi. Vain itsessäni voin löytää vastauksen ahdistuksen aiheuttajaan. Ookoo. Jotkut tarvitsevat herättäjää ja solmujen avaajaa, mutta vain oivalluttajaa, joka osaa herätellä sisäistä sinää, aitoa ääntäsi &amp;nbsp;dialogin avulla. Aito oivalluttaja ei anna valmiita vastauksia vaan tekee ikäviäkin kysymyksiä, joihin vain sinä voit itse aidosti vastata.&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
Hyvä alku löytääkseen itseään on alkaa pohtimaan niitä piirteitä itsessään, mitkä ärsyttävät muissa. Olemmehan toistemme peilejä. Ainoa asia, missä todellista itsekkyyttä vaaditaan tullaksemme&amp;nbsp;ehjemmiksi, on olla oksentamatta paskaa muiden niskaan vaan todellakin märehtiä niitä ainoastaan itsemme tykönä kohdaten niistä aiheutuva kipu, kärsimys ja lisätuska. Se on todellista rohkeutta ja taitoa löytää hyvä oma elämä.&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
Maailman tuska ei häviä sitä levittämällä vaan kohtaamalla se itsessään suurempana siitä pääsee henkilökohtaisesti eroon. Muistaen kuitenkin, että tuska ei koskaan häviä kokonaan. Ja jossain vaiheessa on aika päästää irti märehdinnästä ja keskittyä itsestä ulospäin elämään kanssaihmisiä varten. Tiedäthän sen, mitä enemmän kiinnittää johonkin huomionsa, sitä suuremmaksi se kasvaa. Kärpäsestä tulee viimein niin sanotusti härkänen. Kiinnittämällä huomionsa itsensä ulkopuolelle johonkin objektiiviseen kohteeseen, kärpäsen vaikutus pysyy kärpäsen kokoisena. Saitteko kiinni ajatuksesta? Hyvä, sillä joskus se tekee tiukkaa itsellenikin.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
Otsikko Rakkauden vuosi ei ihan täyttynyt nyt tässä kirjoituksessa, mutta toivonkin, että se täyttyy todellisessa elämässä. Sillä elämä ei ole vain sanoja ja tarinoita vaikka niitä rakastankin. Tänä vuonna minä tahdon rakkautta. Todellista rakkautta. Välillä kahden ihmisen. Kosketusta. Läheisyyttä. Turvaa. Suudelmia. Faktista toisen rinnalla olemista. Tukemista. Onnistumisista iloitsemista. Aivan kuten kampanjassa TAHDON 2015. Minä vain edelleen tahdon miehen ja naisen välistä rakkautta, sillä niin perinteinen ja vanhanaikainen minä olen. Se ei tee minusta kuitenkaan suvaitsematonta.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
Muistakaa ystävät rakkaat, että on olemassa myös puolitie, johon voi ja pitääkin mennä ja tulla vastaan. Sitä me tarvitsemme. Emme voi ain vain todella tunnollisia vastuuttaa. Vastuunkantoa omasta elämästä ja muita kunnioittaen. Tarvitaan muutosta itsessä, ei vain pyrkiä muuttamaan muita. Ehdottomuus tuhoaa maailmaa. Hyvässäkin tarkoituksessa ehdottomuus herättää turhaa negatiivista energiaa, joten on hyvä tarkastella milloin on aika päästää irti. Silloin, kun se ei enää palvele ketään tai mitään. Pyrkimyksenä ihmisarvoiseen ja rakkaudella käyvään elämään.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
Meidän tulee säilyttää perinteitä, mutta kehittyä siinä rinnalla. Ymmärtäen kuitenkin, että perinteissä on meidän juuret. Niitä emme saa tuhota kehityksen tieltä. Löytää puolitie. Säilyttää hyvä ja kelpoinen. Päästää irti vain toimimattomasta. Löytää uusia ratkaisuja. Kaikki kelpo on jo keksitty. Ja niistä viisauksista, jotka vuosituhannesta toiseen maailmaa ovat pyörittäneet on löytyvä THE totuus. Ei ne muuten eläisi ja hengittäisi tässä maailman melussa meidän kuolevaisten matkassa.&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;
</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/7398610981875270841/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/7398610981875270841?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/7398610981875270841'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/7398610981875270841'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2015/01/rakkauden-vuosi.html' title='Rakkauden vuosi'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-263042802593009947</id><published>2014-12-16T10:25:00.000+02:00</published><updated>2014-12-16T11:27:30.816+02:00</updated><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="ainutlaatuinen"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="elämänarvo"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="elämänohje"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="henkinen"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="hyödyllinen"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="identiteetti"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="kasvu"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="kaunis"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="omatunto"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="persoonallisuus"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="rakkaus"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="rohkeus"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="sielunkumppani"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="tarkoitus"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="unelma"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="vapaus"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="vastuu"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="äidinrakkaus"/><title type='text'>Oodi äidin rakkaudesta</title><content type='html'>&lt;div dir=&quot;ltr&quot; style=&quot;text-align: left;&quot; trbidi=&quot;on&quot;&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;Ja niin tapahtui Järvenpäässä vuonna 1995 jKr., että helmikuussa ja sen ensimmäisenä päivänä saimme syntymälahjaksemme tämän ainokaisen poikamme - kanssa hänen isänsä Kaj.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;Jooa Casper Alexander. Olet aarteeni. Olet iloni. Olet elämäni rakkaus. Se ylpeys, jota saan sinun tähtesi mukanani kantaa, se elämälleni ehdottoman tarkoituksen antaa. Koko elämäni merkittävin tehtävä täällä päällä maan on olla äiti ja siitä elämän voimani mä saan. Olen erityisen siunattu ja etuoikeutettu saadessani tehtäväkseni olla juuri sinun äitisi. Rakas poikani. Sielunkumppanini. Ehdoton rakkauteni sinun elämällesi ikuisen turvan antakoon.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;Kun olit pieni poikanen vasta, saimme usein kuulla kuinka lämmin sydän ja suuri sielu sinulla Jooa on. Tiesimmehän sen toki itsekin, mutta hyvin usein se tuli esille myös muiden puheista. Päiväkodin ajoilta minulle on jäänyt erityisesti mieleeni poika, joka hakeutui leikeissä muista syrjään, mutta sinä menit hänen luokseen ja pyysit häntä liittymään leikkeihinne ja tuolloin olit kuusivuotias vasta.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;Olet aina ollut hyvin joviaali, lojaali ja kanssaihmiset huomioonottava, niin että kuka tahansa äiti tuntisi suunnatonta ylpeyttä tehtävässään äitinä tuollaisen hienon pojan rinnalla. Olet saanut syntymälahjaksesi viisaan sielun ja monenlaisia taitoja. Sinun tehtäväsi on kehittää lahjojasi niin etteivät ne valu hukkaan. Tehdäksesi elämässämme vielä paljon kaunista, hyvää ja hyödyllistä.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;
&lt;div style=&quot;text-align: left;&quot;&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;Olet kuulunut ensimmäiseen ikäluokkaan, joilla kaikilla on ollut mahdollisuus esiopetukseen ennen kouluun menoa. Tuosta hetkestä vuonna 2001 on alkanut koulutaipaleesi, joka nyt huipentuu valkoiseen lakkiin, jonka tänään joulukuussa 2014 tummille kutreillesi syystäkin ylpeänä taipaleestasi, saat painaa. Koulutiesi olet suorittanut sinä itse, ei kukaan muu sitä puolestasi ole voinut tehdä. Se sama pätee kaikkeen elämässä. Vastuun päätöksistäsi kannat sinä vain. Kaikki minkä eteen olet valmis tekemään työtä ja vielä enemmän työtä, on mahdollista toteutua, mutta tahto ja motivaatio tekemiseen lähtee sinusta itsestä. Uskalla kuitenkin ottaa myös muilta aitoa apua vastaan, sillä omin voimin emme unelmiimme yllä.&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;Tänään on suuri päivä, sillä tänään päättyy yksi etappi yhteisessä elämän matkassamme. Tähän päivään kulminoituu osaltasi niin yleissivistävä kouluoppi kuin se &amp;nbsp;varsinainen vanhemman kasvatusoppikin. Voin vain tässä todeta, että rakkauteni on kantanut laatuleimattua &amp;nbsp;hedelmää. Siitä olet todisteena sinä hieno nuori mies. Tähän päivään saakka olemme luoneet yhdessä perustuksia elämällesi ja tässä hetkessä siirrän osaltani vastuun sinulle käyttää niitä oppeja ja hyveitä parhaasi mukaan, jotka minulla on ollut ilo ja velvollisuus sinulle siirtää sukumme ketjussa.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;Kaikki siirretty ei ole vältäämättä vain kaunista, hyvää ja hyödyllistä, joten pyydän sinua harkitsemaan tarkoin mitä kannattaa kantaa mukanaan ja vaalia ja mikä heittää repusta pois ettei se käy omalla matkallasi liian raskaaksi kantaa. Surutta siis jätä taaksesi epäkurantti ja hyödytön, jalosta ja kehity omassa elämässäsi itseäsi ja perhettäsi varten, mutta ennen kaikkea tulevia sukupolvia silmällä pitäen. Meidän jokaisen velvollisuus on muuttaa ja muuttua oman elämämme myötäluojina. Kasvaa ja kehittyä koko matkan ajan, sillä kukaan meistä ei ole valmis vaikka niitäkin, &quot;täydellisyyden kuvajaisia&quot; tulet matkallasi kohtamaan, mutta muista, että täydellisyys on vain harhaa.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;Nyt on sinun aikasi alkaa tosissaan tutustumaan persoonaan nimeltään Jooa. Omantuntosi ääneen, joka kertoo sinulle mikä on totta ja mikä tarua. Mikä on hyvää ja mikä pahaa. Mikä oikein ja mikä väärin. Minne sinun tulee kulkea ja miten elämässäsi valita. Olet viisas nuori mies ja tiedän myös, että sinulla on taito kuulla vaikka usein vaikenetkin. Sinulla on suuri sydän rakastaa maailmaa ja antaa anteeksi myös vihamiehillesi. Ole aina armollinen itsellesi ja muille. Ja kohtele muita kuten toivot itseäsi kohdeltavan. Ole nöyrä, mutta älä koskaan alistu kenenkään edessä äläkä sinäkään ketään jalkoihisi tallaa. Vapaana on kaikkien helpompi hengittää.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;Tämä on vain yksi elämä ja sinä itse voit tehdä siitä täyttä elämää. Vastoinkäymisetkin ovat oleellinen osa kasvuprosessia, joka ei siis pääty milloinkaan. Ja muista elämä ei ole sinulle velkaa, sillä elämä on sinulle lahja. Elämä tulee asettamaan sinulle runsaasti kysymyksiä, jos vain tahdot kuulla ne. Uskalla vastata ja tehdä päätöksiä. Aina et voi tietää, onko päätös oikea vai väärä elämättä ensin sitä todeksi. Käännä suuntaa, jos huomaat valinneesi vaihtoehdoista väärän.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;Hyvä elämä lähtee siitä, että uskaltaa elää eikä pelkää mitään turhaa tai varsinkaan sitä kuka kuuluu olla. Uskaltaa kyseenalaistaa eikä tyydy valmiisiin vastauksiin. Näin löydät oman polkusi ja omat arvosi, jotka on sinua itseäsi varten. Jos kuulet vain muiden parhaan, et milloinkaan löydä omaa ääntäsi etkä elä sinun elämääsi. Jokaisella on oman sydämen ääni, joka kertoo itselle kaiken oikean ja tarpeellisen. Tarinan juuri sinun näköisen ja oloisen. Kuitenkin rakastaen ja pitäen tärkeimmistäsi aina huolta. Heidät huomaten ja huomioonottaen.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;Muista, että äidin rakkaus on jotain, joka on tässä, nyt ja aina. Se on jotain niin syvää ettei sitä voi mikään milloinkaan sammuttaa eikä kukaan tuhota. Rakkauteni on ikuisesti sidottu sinun sydämeesi ainokainen poikani ja siksi voit aina luottaa minuun. Luottamus on ansaittua ja äidin tekemät lihapadat korvaamattomia, joten siksi tiedän, että palaat aina luokseni vaikka matka tai vuodet meitä välillä estäisi. &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;Yhteisen aikamme muistot muistojenarkussa on taottu sydämiimme ikuiseksi. Sinulla ja minulla on jotain ainutlaatuista, jota kukaan muu ei voi ymmärtää ja jota kukaan ei voi milloinkaan meiltä pois ottaa. Jatka alkamallasi tiellä, jossa uskallat olla Sinä, olla erilainen ja jossa uskallat osoittaa lähimmäisillesi syvää rakkautta. Rakkaus särkee kaikki muurit ja esteet tieltämme. Se poistaa vihan ja pelon. Rakkaus on kaikista suurin. Vaikka ei aina helpoin tie kulkea.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;
&lt;span style=&quot;font-family: Times, Times New Roman, serif;&quot;&gt;Jooa. Rakastan sinua tässä, nyt ja ikuisesti - tasavertaisesti kanssasi. Olet puhtainta kultaa täällä päällä maan. Ja siitä ansaitulla ylpeydellä merkkinä tätä kultaista lyyraa kannan rinnan vasemmalla puolen, päällä oman sydämen. Asetan sen vierelle tähän toisen lyyran kultaisen - muistomerkiksi äitiyden suurimman saavutuksen.&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;
</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/263042802593009947/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/263042802593009947?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/263042802593009947'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/263042802593009947'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2014/12/oodi-aidin-rakkaudesta.html' title='Oodi äidin rakkaudesta'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-1386219457718827412</id><published>2014-12-11T10:10:00.001+02:00</published><updated>2014-12-11T10:27:20.047+02:00</updated><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="ainutlaatuinen"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="aito"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="arvostus"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="feeniks"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="henkinen"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="kunnioitus"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="lintu"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="mustasukkaisuus"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="parisuhde"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="persoona"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="rakkaus"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="sielunkumppani"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="sydän"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="tarkoitus"/><category scheme="http://www.blogger.com/atom/ns#" term="vapaus"/><title type='text'>Rakas, kuuletko minut tässä?</title><content type='html'>&lt;div&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Toimiva parisuhde. Mitä se oikein on? Pidämmekö toisiamme niin itsestäänselvyytenä ettemme enää anna edes ajatusta, mitä toinen ihminen meille on ja merkitsee. Palveleeko hän vain minun intressejäni vai olenko minä valmis olemaan myös häntä varten. Itsekkyys ei sovi parisuhteeseen. Silloin toinen tuhoutuu. Hän ei täyty parisuhteessa. Hän ei saa itselleen sitä, mikä parisuhteen tarkoitus on. Itseasiassa kumpikaan heistä. Parisuhteen perimmäinen tarkoitus on olla olemassa toista varten. Olla vahva kuin tammi, kun toinen on heikko. Olla turva ja lämpö, joka pirtin lämmittää. Olla rakkaus, joka kantaa ja elämälle ainutlaatuisen tarkoituksen antaa.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Hyvä ja tarkoituksenmukainen parisuhde tulee toista puolitiehen vastaan. Herkistyy ensisijaisesti toisen tarpeille. Se ei alista, mutta ei myöskään alistu. Se ei asettele ehtoja. Se kasvaa yhdessä koko matkan ajan. Jossa matka on ikuisuus. Tulee aikoja, kun toinen on heikko ja tarvitsee tukea. Kannustusta. Rakkaus on kuin parisuhde -sana, se täyttyy suhteessa toiseen, sen pariin. Se on vuorovaikutusta niin sanoissa kuin teoissakin. Parisuhde vaatii paria pitämään siitä hyvää huolta. Olemaan pariaan varten.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Parisuhde tukee toista sen tavoitteissa ja päämäärissä. Parisuhteessa on yhteisiäkin tavoitteita ja päämääriä. Molemmilla tulee kuitenkin olla myös omia sellaisia. Kenenkään edessä ei tule uhrata eikä uhrautua omissa unelmissaan. Parisuhteessa omia unelmiaan kohti kuljetaan toista kunnioittaen ja toiselle itsestään osansa antaen. Jos haluaa saada on myös oltava kyky antaa itse. Parisuhteessa ei tule asettaa jyrkkiä rajoja. Ja vaikka rakkaus on vapaa tai sen ainakin tulisi olla, vaatii parisuhde myös rajoja, joka on yhteistä vastuuta niin itsestä kuin toisestakin. Vastuunkantoa &amp;nbsp;omista teoistaan ja tekemättä jättämisistään. Vastuuta omasta paikastaan ja kasvumahdollisuuksista parisuhteessa. Luottamus vaatii rehellisyyttä. Hyvä ja kestävä parisuhde vaatii kunnioittavaa vuorovaikutusta välillä kahden ainutlaatuisen ihmisen.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Parisuhteessa olemme tasavertaisia kumppaneita. Kuuntelemme toisiamme. Emme vain korvillamme, vaikka hyvä, jos edes niillä, vaan meidän tulee herkistyä sydämessämme toista varten. Oppia rakastamaan ilman, että toisen tarvitsee sitä osakseen pyytää. Emme saa silti liikaa riippua toisessa. Emmekä etenkään niin, että uhraamme itsemme rakkauden alttarilla toisen elämän tähden. Elämä on ainutlaatuinen ja jokaisella se on oman näköinen. Tavallaan meillä tulee olla pelisäännöt, jotka kunnioittaa kaikkia osapuolia. Mustasukkaisuus voi olla merkki aidosta välittämisestä, mutta sairaalloisena se estää rakkauden aidoimman olomuodon. Vapauden. Kun taas vapauden vastapari on vastuu. Ilman vastuuta vapaus on tuhoon tuomittu.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Parisuhteessa tulee puhua. Uskaltaa ilmaista omia mielipiteitään ja tunteitaan ilman, että niistä suututaan. Suuttuminen on merkki omasta kypsymättömyydestä. Kun taas mustasukkaisuuskin saattaa olla oman arvostuksen tunteen puutetta. Jokainen tarvitsee oman tilansa ja paikkansa parisuhteessa. Jokainen tarvitsee oman arvontunteen ja kunnioituksen parisuhteessa. Rakkaus ei ole koskaan toisen alistamista, valtaa, ylenkatsomista tai manipulointia. Aito rakkaus on kannustamista, turvaa, arvostusta ja toisen ainutlaatuisuuden suurta kunnioitusta. Hyväksyä toinen omassa persoonassaan.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Niin. Hyväksyä toinen sellaisenaan. Se onkin sitten ihan oma lukunsa. Me usein tahdomme ymmärtää asioita hyvin mustavalkoisesti. Kauneinkin ajatus kätkee itsekkyyttä taakseen. &amp;nbsp;Ymmärrämme miten tahdomme &amp;nbsp;ymmärtää. Hyväksyä toinen omassa ainutlaatuisessa persoonassaan ei toden totta tarkoita, että hyväksymme mitä vain. Se tarkoittaa, että hyväksymme toisen omassa persoonassaan, omine unelmineen ja ajatuksineen. Toisen hyväksyminen ei vapauta ketään vastuunkannosta ja omien huonojen tapojen pois kitkemisestä. Henkilökohtaisesta kasvusta.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Aito rakkaus tapahtuu hiukan eri tasolla kuin rakkaus, jota me usein pidämme rakkauden perikuvana. Aito rakkaus kykenee näkemään toisen näkymättömät mahdollisuudet ja kaivamaan ne esille. Se ei tarkoita, että toisen tulee muuttua minun kaltaisekseni, vaan että &amp;nbsp;suhteen toinen puolikas kannustaa toista puolikasta löytämään omat mahdollisuutensa, joita ei itse välttämättä näe omaksi tehtäväkseen. Vaan ei jälleen kerran niin, että minävallanhimo toiseen ihmiseen määrää kaapin tai tehtävän paikan. Jokainen kuitenkin itse loppu viimeksi oivaltaa tehtävänsä. Aito parisuhde kasvaa rakkaudessaan taukoamatta haastamalla toista kasvamaan kanssaan.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&quot;Rakkaus&quot; voi olla siis fyysistä. Silloin se on enemmänkin toisen esineellistämistä. Omien halujen tyydyttämistä. Rakkaus ei siis todellakaan ole aito nimitys tuolle aktille. Psyykeen tasolla koemme rakkauden emotionaalisesti saaden siitä turvaa ja aitoa läheisyyttä. Henkisellä tasolla rakkaus on toden totta aivan jotain uniikkia. Ainutlaatuista. Se on rakkautta, jota ei voi koskaan millään korvata. Kukaan toinen ei voi herättää niin syvää rakkautta sinussa, että voisi täyttyä ja syttyä niin kokonaisvaltaisesti. Sitä kutsutaan sielujen liitoksi. Täydelliseksi sielunkumppanuudeksi. Sen tason rakkaudessa tapahtuu suoranaisia ihmeitä. Tuntee toisen kuin ei ketään toista milloinkaan. Sen tason rakkaus on valmis antamaan anteeksi loukkaukset. Sen tason rakkaus on valmis jopa luopumaan toisesta. Sillä tasolla rakkaus on aidosti vapaa. Sillä tasolla rakkaus on puhdasta ja paljasta. Se on kuin Feeniks -linnun kultamunastaan kuoriuttuma uusi lintu. Uusi alku. Uusi elämä.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Millä tasolla sinä käsittelet rakkautta? Ulkoiset avut, &amp;nbsp;luonteenpiirteet vai sydämen sivistys? Rakkaus kärsii, kaiken kestää ja anteeksiantaa. Se voi jopa vihata vahvistaakseen ja syventääkseen rakkauttansa, mutta anteeksi antaessaan rakkaus on lujempi kuin vuori eikä sitä enää silloin milloinkaan saa epäillä tai kyseenalaistaa, sillä ainoastaan aito rakkaus kykenee kasvamaan ja siivet rakkauden parilleen tuhkasta kasvattamaan.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/1386219457718827412/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/1386219457718827412?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/1386219457718827412'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/1386219457718827412'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2014/12/rakas-kuuletko-minut-tassa.html' title='Rakas, kuuletko minut tässä?'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-935088164534516567</id><published>2014-10-23T09:44:00.001+03:00</published><updated>2014-10-23T10:37:54.203+03:00</updated><title type='text'>Kuuletko minut taivaan lintu</title><content type='html'>&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Olen peräänkuuluttanut perinnettä ja juuria ainakin omassa elämässäni. Kuitenkin vasta myöhemmällä iällä tajusin sen merkityksen. Mutta niinhän elämä menee, tulee aika, kun on tarkoitettu näkeväksi elämän todellinen luonne. Ruuhkavuodet pitävät meidät kiireisinä eikä ole aikaa pohtia elämän syvällisyyttä ja sen tarkoitusta. Toisaalta voimme myös olla niin yhteiskuntaohjautuneita, että menemme sinne minne meidän oletetaan menevän, huomaten myöhemmin, että suunta olikin täysin väärä.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Kautta aikojen elämä on ollut kuin vuoristorata, niin yksittäisessä elämänkulussa kuin kulttuurihistoriassakin. Ihanteet ovat vaihdelleet ja usein muutospaineessa mennään laidasta toiseen. Viime vuosina nyky-yhteiskuntamme ihanne on ollut läsnäolo ja tasapainoinen elämä. Sinänsä ihan pätevä pyrkimys, kun alamme pohtimaan maailman menoa. Hidastaminen on ehdottoman tärkeää. Niin, mutta seuraako se onni tasapainoista elämää.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Totta on, että ihminen juoksee karkuun omaa turhautumistaan. Ahdistus tekemättömyyden keskellä laittaa kohtaamaan itsensä ja siksi keksitään uutta tekemistä jottei tarvitse olla yksin ja kohdata omia haavojaan tai vajavaisuuksiaan. On niin helvetin helppoa syyllistää kaikista virheistä muita. Tulemme siis vastuukysymykseen, kuka on vastuussa sitten minun syntymästä ja elämästä, tekemättömistä töistä tai tehdyistä töistä. Mielellään tietty tehdyistä töistä otetaan kunnia itselle.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Mitä sitten voimme, jos en olekaan saanut mitään aikaiseksi, koska äiti ei opettanut minua rakastamaan. Tai isä oli aina vain vihainen. Voi voi, parka polo boy tai tyttö ihan yhtä lailla. Kuka on vastuussa juuri minun ja jälkipolvieni elämästä? Päätöksistä, joita teen tai jätän tekemättä? Tai siitä vastuusta, johon lapsemme meidät heidän tulevaisuudessaan syyllistävät? Lohdutonta, todella lohdutonta, jos en itse voisi vaikuttaa elämäni kulkuun lainkaan.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Kuitenkin heti ensi töikseen täytyy lopettaa syyllisen etsiminen itsensä ulkopuolelta. Enkä väitä, että tehtävä olisi helppo, mutta kuka on luvannutkaan helppoa elämää. Helppo elämä on elämätöntä elämää ja todellisen vastuun siirtämistä itsestä ulos ja siinä voi sitten tuuditella menemään etiäpäin kuin mummo hangessa siinä jaffat tulloo mainoksessa. Ja jos en tee sitä itseni vuoksi, voisin tehdä sen vaikka lasteni vuoksi. Ahdistus on nimittäin sellainen velikulta, että se kasvaa sukupolvelta toiselle, jos kukaan ei ota vastuukseen katkaista sukuketjun dilemmaa.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Olemme juureton kansa vaikka asustelemme yltäkylläisyyden keskellä täällä pienessä ja hyvinvoivassa lintukodossamme.&amp;nbsp;Meillä ei ole nälänhätää, ei malarianpelkoa tai enää edes poliota.&amp;nbsp;Meillä ei ole todellista elämänuhkaa paitsi henkinen huonovointisuutemme. Meillä on materiaalinen hyvinvointi maailman kärkiluokkaa, mutta silti olemme onneton ja uupunut kansa. Etsien elämään tasapainoa. Ja väittäisin, että loppu viimeksi myös todellista tarkoitusta.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Tarkoitus muuten löytyy kartoittamalla ja elämällä omia henkilökohtaisia arvojaan todeksi. Arvoja, jotka tuotetaan itse kuten työ ja harrastukset tai elämysarvoja, joissa nautitaan muiden tuottamista arvoista tai vaikka luonto, joissa koetaan elämää. Unohtamatta korkeinta arvojen toteuttamista eli asennetta. Asennetta niin menestyksen kuin vastoinkäymistenkin keskellä. Asenteen muokkaukseen vaikuttaa suuresti oma tahto antaa tarkoitukselle sille kuuluva arvo.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Tänään väitän, itsekin tasapainoista elämää etsineenä ja sen löytäneenä, että se mitä todella tarvitsemme, on juuret. Tietoisuus siitä, mistä olemme tulleet ja miksi olemme sieltä lähteneet. Tämän lisäksi tarvitsemme päämäärän. Tietoisuus siitä minne olemme matkalla tällä elämän pituisella matkalla. Sitä kutsutaan myös unelmaksi, tavoitteeksi. Eikä se välttämättä ole vielä valmis edes visiossaan. Ennen muinoin arvomaailma kumpusi perinteestä. Nyt meidän tulee entistä tarkemmin kuunnella sisäistä ääntämme havaitaksemme, löytääksemme oman paikkamme, joka on tarkoitettu olevan.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Tässä yhteiskunnassa elämme amerikkalaisempaa elämää kuin amerikkalaiset itse. Kuunteletko todella omaa ääntäsi vai menetkö niin sanottujen yleisten ihanteiden perässä? Massan mukana, sutena lampaiden vaatteissa. Jos tahdot oikeasti voida hyvin, kohtaa itsesi ja kuule äänesi. Löydä arvosi ja arvokkuutesi. Älä anna maailman häiritä sinun ääntäsi. Sinun äänesi on ainutlaatuinen, uniikki. Vain sinä voit itse kuulla sen.&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Itsekeskeisyyden valtakunnassa näemme ja koemme ainoastaan oman tuskan ja kipumme, mutta tuo kipu on meidän yhteinen. Olemme kiinnostuneita vain siitä, mitä itse hyödymme. Vaikka todellinen onni kumpuaa siitä, että suuntaa tekonsa toisia kohden ja siitä tosiasiasta, että kuulee oman sielunsa kauniin äänen ja tottelee sitä.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Vuorovaikutus on erityisen tärkeää, koska se herättelee oman sielun, mutta ainoastaan tietoisuudessaan. Päätöksen tekee jokainen itse kuten tuntee sisimmässään. Usein se voi olla vaikeaa, koska muiden mielipiteet ehdottomasta totuudesta tai ohjeet miten pitäisi toimia sekoittavat omantunnon ääntä. Omatunto on kuin intuitio, jolloin ainoastaan itse voi tietää, miten milloinkin tulisi toimia. Pelko nolaantumisesta tai virhearviosta estää kuulemasta sisäistä ääntään. Siinäkin on kyse tavallaan oman vastuun siirrännästä.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Kun ihminen ottaa itsestään vastuun, lakkaa ahdistus jossain vaiheessa olemasta, sillä hän alkaa tuntemaan itseään ja kulkemaan siihen suuntaan, josta löytää tarkoituksellista elämää ja joka on itseä varten. Tekemään omat päätöksensä itse. Alkaa ohjautumaan sisältäpäin välittämättä mitä muut ajattelee. Ja näin pitää olla, sillä ainoastaan sinä itse voit elää sinun omaa elämää. Ainoastaan sinä itse voit löytää elämäsi todellisen tarkoituksen ja tuo tarkoitus kun täyttyy, seuraa onni sen myötä, sillä sinä olet täyttyvä siinä persoonassa, kuin olet tähän maailmaan saapunut.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;&lt;br&gt;&lt;/div&gt;&lt;div style=&quot;font-family: Helvetica; -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); -webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); &quot;&gt;Ihminen on oman elämänsä myötäluoja eikä siksi pidä takertua kohtaloonsa, sillä meillä jokaisella on oma kohtalo kannettavanamme, mutta myös vapaus toteuttaa omaa tulevaisuuttamme. Tästä päivästä alkaen. Sinä pystyt ja kykenet siihen kunhan hyväksyt itsesi ja menneisyyden kohtalosi kuten on oleva. Menneisyys on tehnyt sinusta sinut ja se on sinulle lahjaksi annettu, jotta voit tehdä oman tulevaisuutesi historiasta juuri sellaisen, kuin itse tahdot.&lt;/div&gt;</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/935088164534516567/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/935088164534516567?isPopup=true' title='2 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/935088164534516567'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/935088164534516567'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2014/10/kuuletko-minut-taivaan-lintu.html' title='Kuuletko minut taivaan lintu'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>2</thr:total></entry><entry><id>tag:blogger.com,1999:blog-1336812974939152583.post-640209897126643364</id><published>2014-10-03T12:00:00.001+03:00</published><updated>2014-10-03T13:09:02.320+03:00</updated><title type='text'>Rakkaus on yhtä suuri kuin kaksi on</title><content type='html'>&lt;div dir=&quot;ltr&quot; style=&quot;text-align: left;&quot; trbidi=&quot;on&quot;&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
Rakkaus. Tuo maailman ihanin ja kamalin asia yksissä ja samoissa kansissa. Toteutuessaan se saa elämän vuolaana virtaamaan. Ilon pirskahtelemaan. Askeleet lentämään. Kaiken toimimaan kevyesti kuin kedon perhonen. Toteutumattomana se pysäyttää virran ja saa sen vedenkin pilaantumaan. Rumuuden kasvoille valumaan. Se amputoi elämäntahtoa. Kuolettaa kaiken kauniin kuin routa tämän maan.&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
Olen pohtinut paljon rakkauden sanomaa ja lausunut paljon, myös perätöntä rakkaudesta. Myönnän sen, sillä valmis ole minäkään en. Olen luullut olevani vahva ihminen ja kykenevä kantamaan mitä elämä eteen asettaa. Oikealla asenteella pääsee vastoinkäymistenkin yli, mutta on jotain esteitä, joita ei yksin kukaan kykene ylittämään. Meidän pitää tunnistaa oma äänemme, kuunnella sitä tarkkaavaisesti &amp;nbsp;ja myöntää oma kykenemättömyytemme heikkoutemme edessä.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
Se rakkaus, joka lävitseni on virrannut, ei ole ollut minusta peräisin. Rakkaus asuu kyllä meissä, mutta tarvitsemme toisen herättämään sen henkiin. Vain hengissä oleva rakkaus voi kertaantua. Säteillä ympärillemme. Oli aika, kun hehkuin ja säteilin. Rakkautta kauttani ammensin. Viime aikoina, kun olen katsonut peiliin, olen nähnyt siellä surullisen, yksinäisen ja ruman naisen. Katson häntä silmiin. Näen kyyneleet. Näen ikävän ja onnettomuuden. Vain toinen ihminen, joka on nähnyt kaiken sen, tietää mistä minä nyt puhun.&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
Rakkaus on usein meille itsestäänselvyys. Emme ymmärrä kuinka järkyttävän voiman se meille antaa, jos vain osaamme vaalia sitä tykönämme. Sydämissämme. Se on elämän perusta, mitä ilman emme ole edes olemassa. Se, joka rakkautta pilkkaa, sitä tikulla silmään. Kuljemme kuin sokeat kohti tulevaa. Kun kohtaamme valon, tuon rakkaudenvalon, häikäistymme ja menetämme lopunkin näkyvyyden edessämme. Jatkamme vanhan toistoa kunnes ymmärrämme sen, aidon rakkauden niin kauniin merkityksen. Voiman ja sen haavoittuvuuden.&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
Matkalla kohtaamme esteitä, jotka pyrkivät horjuttamaan, manipuloimaan ja rakkauden omistamaan. Ymmärtämättä, että rakkautta ei voi kukaan koskaan omistaa. Ei toiselta pois ottaa. Rakkaus asuu meissä. Se on meidän yksityisomaisuutta kunnes tulee päivä, että vastaan kulkee se joku, joka avaa tuon rakkauden lippaan omilla avaimillaan. Se rakkaus on kuin vanha vuosikertaviini. Parhaimmillaan nautittuna. Väärin säilytettynä voi pilaantua ikuisesti. Sen ainutkertaisuus on ymmärrettävissä ainoastaan niissä sieluissa ketkä on tarkoitettu. Se kahden ihmisen välinen yhteys. Sitä ei voi koskaan selittää. Sitä ei voi kukaan mitenkään tuhota.&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
Aito sydänten rakkaus palaa aina takaisin kuin bumerangi. Se ymmärtää aitouden, sen ainutlaatuisuuden ja kokonaisuuden merkityksen. Syvä usko sydämessä määrää suunnan sen. Sitä ei voi ylittää. Sitä ei voi alittaa. Siitä täytyy mennä läpi. Tahto saada ylimmän rakkauden. Rakkauden kahden ainutlaatuisen sydämen. Minä tiedän mihin meen. Siellä sydän on sidottu toiseen sydämeen, jo ennen kuin edes tiesin sen. Ilman toista ihmistä, joka herättää meissä rakkauden, olemme mitättömiä. Ilman rakkautta emme yllä todellisiin kykyihimme. Aito rakkaus kaivaa esiin sinun todellisen mahdollisuuden ja kauneuden.&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
&lt;br /&gt;&lt;/div&gt;
&lt;div style=&quot;-webkit-composition-fill-color: rgba(175, 192, 227, 0.230469); -webkit-composition-frame-color: rgba(77, 128, 180, 0.230469); -webkit-tap-highlight-color: rgba(26, 26, 26, 0.296875); font-family: Helvetica;&quot;&gt;
Pysähtynyt rakkaus on kuolettanut myös minun rakkauden ja tehnyt minusta surullisen. Olen maksanut tästä rakkaudesta kovan hinnan, mutta uskon siihen niin lujaa, että tiedän sen olevan kaiken sen kärsimyksen arvoinen. Rakkaus vaatii kestääkseen vahvan&amp;nbsp;perustuksen. Se vaatii itsensä tunnistamista, jotta voi sydämestään tunnustaa toisen.&amp;nbsp;Aidosti arvostaa ja kunnioittaa. Tiedäthän jo, että suurinta rakkaudessa on kyky asettaa sielut vapaaksi, sillä kestävä rakkaus voi lentää toisen luo ainoastaan vapain siivin. Ethän pelkää rakastaa kun aidon rakkautesi kohtaat. Tee sille elämään tilaa ja aikaa, sillä se yhdessä parantaa ja pelastaa maailmaa. Myös sinun oman, henkilökohtaisen maailmasi. Rakkaus tarvitsee toista toteutuakseen. Yksin sillä ei ole tarpeellista voimaa, josta uudistuvaa rakkautta elämäämme ammentaa.&lt;/div&gt;
&lt;/div&gt;
</content><link rel='replies' type='application/atom+xml' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/feeds/640209897126643364/comments/default' title='Lähetä kommentteja'/><link rel='replies' type='text/html' href='http://www.blogger.com/comment/fullpage/post/1336812974939152583/640209897126643364?isPopup=true' title='0 kommenttia'/><link rel='edit' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/640209897126643364'/><link rel='self' type='application/atom+xml' href='http://www.blogger.com/feeds/1336812974939152583/posts/default/640209897126643364'/><link rel='alternate' type='text/html' href='http://lovespotfromlovebug.blogspot.com/2014/10/rakkaus-on-yhta-suuri-kuin-kaksi-on.html' title='Rakkaus on yhtä suuri kuin kaksi on'/><author><name>Katja Kokko</name><uri>http://www.blogger.com/profile/04023661073941289295</uri><email>noreply@blogger.com</email><gd:image rel='http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail' width='16' height='16' src='https://img1.blogblog.com/img/b16-rounded.gif'/></author><thr:total>0</thr:total></entry></feed>