Santun ja Helin Labbikset

Porkkanaa vai keppiä? Koiran koulutuksen perusteita

2012-02-03T20:05:00.001+02:00

Porkkanaa vai keppiä on otsikkona. Tarkoitus olisi vähän puhua taas koulutuksen perusteista. Osittain tulee myös asiaa koiran ja omistajan suhteestakin. Etupäässä puhun tässä palkitsemisemisesta ja sen käytöstä koiran koulutuksessa. Tämä on todella hyvä sisäistää siinä mielessä, että koiran käytöstä voidaan parhaiten manipuloida palkitsemalla se oikeasta tekemisestä oikeaan aikaan. Koiranhan tietysti tekee mieluiten sellaisia asioita, joista se kokee saavansa palkinnon. Vastaavasti koira ei mielellään tee sellaisia asioita, jotka se kokee epämiellyttäviksi tai kokee saavansa niistä rangaistuksen.

Palkinto menee kuitenkin myös rangaistuksen edelle, joten koira saattaa tehdä asioita, joista se saa rangaistuksen, jos luvassa on lopulta palkinto. Luin joskus taannoin rottakokeesta, missä rotat oli opetettu painamaan nappia saadakseen ruokaa. Tämän jälkeen rotat saivat sähköiskun napin painalluksesta, mutta myös ruokaa. Vähän ajan päästä rotat eivät välittäneet enään sähköiskuista vaan painoivat nappia niistä huolimatta. En muista mistä tätä luin, mutta jostain netin syövereistä kyseisen tekstin löysin.

No miten tämä sitten liittyy koiran koulutukseen. Koirilla, kuten kaikilla eläimillä on samantapainen käyttäytymismekanismi (oikeastaan myös ihmisillä), joten jos koirille teetettäisiin sama koe, niin tulokset olisivat samansuuntaisia. Tottakai tässä täytyy huomioida rangaistuksen kovuuden ja palkinnon hyvyyden suhde.

Tämä kannattaa muistaa myös harjoituksissa ja etenkin suunnitellessa harjoituksia. Harjoitus kannattaa suunnittella palkitsemisen kannalta siten, että koira saa palkinnon ainoastaan oikeasta toiminnasta, mutta siltä viedään palkinnonmahdollisuus väärästä toiminnasta. Esimerkiksi noutajien kanssa itse noutaminen on niille itsestäänpalkitsevaa, jolloin myös noutomahdollisuuden poistaminen toimii hyvin "rangaistuksena" väärästä toiminnasta. Tämä on helppo toteuttaa avustajan kanssa, mutta vaikeampi itsekseen harjoitellessa. Itsekseen harjoitellessa on varmempi tehdä suorituksista sellaisia, että koiralla on hyvin pienet mahdollisuudet epäonnistua harjoituksessa, jolloin se ei vahingossa saa palkintoa väärästä suorituksesta.

Mielikuvitusta mukaan palkitsemiseen

Palkinnon teho laimenee, jos sitä on liiaksi saatavilla. Sen takia kannattaa käyttää mielikuvitusta palkitsemisessa. Ennen kaikkea pitäisi oppia lukemaan omaa koiraansa ja etenkin sitä mitä asioita koira kokee palkitsevaksi. Nämä asiat ovat niin koirakohtaisia, ettei siihen voi yksiselitteistä neuvoa antaa. Samalla tavalla kuin ihmiset, koiratkin kokevat asiat eri tavalla. Pointti ehkä onkin siinä, että nykyään liian usein sorrutaan pelkällä namilla palkkaamiseen, eikä käytetä koko koirakohtaista palkitsemisarsenaalia hyväksi. Tällöin vaarana on nimenomaan palkitsemistehon laimeneminen.

Perushuomioimattomuudesta olen kuullut monenlaista sanottavaa ja myös sen, että sitä tehdessä koiraa koko ajan rangaistaan. Tämä varmaan johtuu siitä, että se on yhdistetty vääriin "jääkauteen", jota jotkut käyttää ongelmakoirakoulutuksessa. En usko, että siitä on hyötyä pitkässä juoksussa, että koiraa ei huomioida ollenkaan tietyn jakson aikana. Silloin koiralle ei saa mitään vastinetta tekemisistään, ei hyvästä eikä huonosta tekemisestä. Perushuomioimattomuudella tarkoitan enemmänkin tilaa missä koiran ohjaaja tekee päätöksen siitä, milloin se huomioi koiraansa.

No miten tämä nivoutuu palkitsemiseen. Perushuomioimattomuudella omistaja saa itselleen yhden palkitsemiskeinon lisää. Huomioimisesta tulee koiralle itsessään palkitsevaa. Toki se on sitä jo ilman perushuomioimattomuuttakin, mutta se vahvistuu kun koiraa ei jatkuvasti huomioida. Huomioinnilla palkitsemiskeinona tarkoitan oikeastaan kaikkea koiran kanssa tekemistä. Oli se sitten leikkiä, pallottelua, rapsuttelua tai mitä tahansa. Kunhan se on koiran mielestä palkitsevaa.

Kun omistaja itse päättää, milloin se huomio koiransa, voi huomion antamista käyttää hyvin myös koulutuksellisena keinona. Esimerkiksi helpoin tapa vahvistaa koiran tavaroiden kantamishalua on antaa koiralle huomiota silloin kun se kantaa tavaroita. Tässä tilanteessa ei esimerkiksi namia kannata antaa, koska koira todennäköisemmin tiputtaa kannettavan esineen jo siinä vaiheessa kun huomaa omistajan ottavan nameja esille.

Sama pätee myös toiseen suuntaan, jos ei halua koiransa tekevän jotain tiettyä asiaa, voi olla huomaamatta koiraa, jolloin se ei saa tehdystä asiasta vastinetta ja käytös sammuu. Täytyy myös huomioida että asia ei saa olla itsestään palkitsevaa, jotta koira ei koe saavansa asiasta palkintoa vaikka sitä ei huomata. Esimerkiksi voidaan taas sanoa jatkuva huomion kerjääminen. Jos koira ei saa huomiota sitä kerjätessään, niin se lakkaa myös kerjäämästä sitä.

Huomioiminen on sellainen palkitsemisen valttikortti, että sitä ei kannata käyttää hyödyntämättä. Myös siinä on suuriakin koira kohtaisia eroja. Esimerkiksi voin väittää, että keskiverto suomen pystykorva on huomattavasti vähempi riippuvainen ihmisen huomiosta kuin keskiverto käyttislabukka. Siinä tuleekin jalostukselliset erot esille ja se mitä luontaisia ominaisuuksia on haluttu rodulla jalostaa.

Ongelmallisia tilanteita

Milloin palkitseminen ei toimi koulutustilanteessa? Koulutti koiraansa kuinka hyvin tahansa tai kuinka määrätietoisesti tahansa, voi päätyä tilanteeseen, missä koiralle on tullut ongelmatilanteesta itsestäänpalkitsevaa. Erityisen ongelmallisia ovat tilanteet, joita ei pysty itse hallitsemaan, eli emme pysty koiralta ottamaan ongelmakäytöksestä saatavaa palkkiota pois. Emmekä voi antaa koiralle parempaa palkkiota, jotta se ei välittäisi ongelmatilanteesta tulevasta palkkiosta.

Metsästyskoirien ja TOKO-koirien koulutusta emme pysty tässä mielessä edes vertaamaan, koska TOKO-kentällä kaikki liikkeet ovat jollain tavalla ohjaajan hallittavissa, toisin kun metsästystilanteet. Tässä on hyvä käyttää esimerkkinä paukkunoutoa metsästystilanteessa. Harjoitustilanteessa pystymme vielä hallitsemaan paukkunoudosta saatua palkkiota poistamalla noutamisen mahdollisuuden, mutta metsästystilanteessa se ei usein ole mahdollista. Koira saa siis palkinnon väärästä toiminnasta (paukkunoudosta) emmekä pysty koiralta poistamaan palkinnon mahdollisuutta (noutomahdollisuutta).

Tällaista tilannetta ei voi oikeastaan muulla kuin pakotteella korjata. Toki tilanteita voidaan aina lavastaa, mutta se vaatii taas enempi resursseja eikä takaa sitä, etteikö ongelma toistuisi aidossa tilanteessa. Varsinkin pelkissä koetilanteissa tapahtuvat ongelmat on erityisen ongelmallisia. Koetilanteiden lavastaminen onnistuu kyllä, mutta ohjaajan mielentilaa ei voida lavastaa.

Loppukaneetti, Porkkanaa vai keppiä?

Rankaisemalla koiraa emme varsinaisesti kouluta koiraa käyttäytymään oikein. Sillä ainoastaan pyritään saamaan koira lopettamaan ei toivottua käytöstä. Hedelmällisempää on kuitenkin opettaa koiraa käyttäytymään oikein ja sitä voimme parhaiten tehdä palkitsemalla koiraa oikeasta käytöksestä. Tällöin oikea käytös tulee halusta kokea/saada mieluisia asioita. Ajatelkaapa itse omalle kohdallenne. Teettekö mielummin asioita, jotka ovat teille mieluisia vai asioita, jotka teette vain sen takia, ettette saisi niistä rangaistusta.

Jos taas itse ongelmallinen käytös on palkitsevaa, emmekä voi hallita sen palkitsevuutta, joudutaan joskus käyttämään rangaistusta palkitsevan käytöksen lopettamiseksi. Kuitenkin tässä on varmasti itse kullakin omakohtaisen tarkastelun paikka. Nimittäin otammeko käyttöön ongelmatilanteen ilmestyttyä jyrkän rangaistuksen tien ja toivomme että käytös loppuu siihen paikkaan. Vai jaksemmeko kulkea pidemmän tien ja kouluttaa koiralle tai mikä parempi koira oppisi itse, että se ei saakkaan ongelmakäytöksestä minkäänlaista palkintoa. Aina se ei ole mahdollista, mutta suurimmaksi osaksi se on tehtävissä ainoastaan panostamalla koulutuksen suunnitteluun.

Väitän, että jos pystymme tekemään tämän kummallakin tavalla, niin jälkimmäinen tapa kunnolla tehtynä kantaa hedelmää pidemmälle (Rottakoe vertailu). Muistakaa kuitenkin, että asian kanssa ei ole varaa hutilointiin. Nimitäin aina kun koira saakin palkinnon ongelmakäytöksestä, se myös vahvistaa sitä. Itseasiassa jos se saa siitä palkinnon harvakseltaan, niin se vahvistaa sitä enempi kuin se, että se saisi siitä palkinnon joka kerta.

Jäällä

2012-02-01T17:48:00.000+02:00

Onneksi on tullut kunnon pakkaset. Kai näinkin voisi sanoa, nimittäin nämä pakkaset ovat tehneet kunnon jään merelle. Mikäpäs sen parempi lenkkeily ja treeni paikka onkaan kuin meren jää. Eilen kävimme treenaamassa Artun ja Ronjan kanssa pikkusen markkeerauksia ja tuli siinä sivussa muutama linjakin tehtyä. Teimme pitkiä markkeerauksia vuoronperään toistemme koirille heitellen eri paikkoihin, siten että välissä oli aina jonkin verran kaislikkoa.

Haastavimmaksi tehtäväksi tällä kertaa osoittautui alla olevan kaaviokuvan mukainen markkeeraus rantametsikköön.

Vuoron perään pari markkeerausta toisillemme rantametsään ja lähetyspaikat suurinpiirtein turkoosien laatikkojen kohdalla. Bitterillä haastavaksi tehtävässä koitui rantametsä, nimittäin se juoksi sinne paljon jyrkemmässä kulmassa kuin itse markkeeraus tuli ja hukkasi sen jälkeen itse markkeerauksen. Vasta viimeisillä heitoilla se ymmärsi kulkea rannan myötäisesti ja sitten saikin damin ylös. Täytyypä siis harjoitella tämänkin tyyppisiä tehtäviä.

Hiki tuli hiihtäessä

Tänään kävin poikien kanssa kunnon hiihtolenkillä meren jäällä. Vaikka oli kipakka pakkanen niin se ei menoa haitannut. Hikihän siinä tuli ja pojatkin nautti täysin rinnoin kun saivat revitellä oikein kunnolla :) Kyllä on keväinen fiilis vaikka onkin vasta Helmikuun ensimmäinen päivä. Aurinko paistaa vaikkakin vielä näin iltapäivän lopulla melko matalalla :)

Täyty napata poseerauskuva kun ei ollut mukana kuin kännykkä :)

Lager ja linja

2012-01-29T19:12:00.000+02:00

Lagerilla on ollut pentumaisia elkeitä tuon linjan kanssa. Vaikka olisi motivoitu ja suhteellisen lyhyt linja, niin se saattaa lähteä hörheltämään pois linjalta kesken linjan. Jopa umpihankeen, vaikka linja olisi polulla. Se ei ilmeisesti luota siihen, että palkinto odottaa kun vaan jaksaa mennä linjaa loppuun asti vaan se lähtee etsimään palkintoa muualta.

Motivointi ei siis tehonnut ja aloin miettimään asiaa siltä kantilta, että parasta olisi, jos koira itse hoksaisi homman juonen. Yrittänyttä ei ainakaan laiteta, eikä siinä ainakaan mitään hävitä, vaikka koira ei sitä itsenäisesti pystyisikään hoksaamaan. Lopputuloksen saamiseen voi mennä enempi aikaa, mutta oli tässä myös sellainen tavoite, että jos tämän saa tehtyä tällä tavalla, niin todennäköisesti lopputuloskin on parempi.

Ylläolevasta kuvasta näkyy polusto, mikä tehtiin ennen harjoitusta. Polut tehtiin neitseelliseen hankeen pellolle. Eli yksi pitkä linjapolku, ja siihen n. 10 metrin välein poikkipolut. Perusideana harjoituksessa oli se, että jos koira lähtee hörheltämään pois linjalta, dami otetaan ylös avustajan toimesta ettei koira saa palkintoa eli noutoa väärästä toiminnasta. Lisäksi koiran annettiin hörheltää omiaan jonkin aikaa ilman, että siihen kiinnitettiin mitään huomiota ja kun koira alkoi väsähtämään hörheltämiseen se kutsuttiin luokse. Luokse kutsu tuli tosin siinä vaiheessa, kun koira oli päälinjalla.

Aloimme harjoittelemaan linjaa ”puolisokkona”. Tällä tarkoitan sitä että, koiralle oli varmasti tiedossa, että polustolta löytyy dami, mutta se ei ollut nähnyt mihin se on laitettu. Helille annoin ohjeeksi lähettää koira linjalle ja käskin antamaan vahvistuskäskyn joka risteyksessä ja jos koira näyttää epäröivän eteenpäin menemistä. Jos koira lähtee hörheltämään pois linjalta, siihen sovimme, että minä sanon, koska sen saa kutsua luokse.

Ensiksi laitoin damin kolmanteen risteykseen. Koira menikin hyvin sen suoraan ja sai palkinnon eli noudon. Tämän jälkeen laitoin damin neljänteen risteykseen, koira lähti hörheltämään pois linjalta jo ennen kolmatta risteystä, joten poistin koiralta palkkion mahdollisuuden ottamalla damin itse ylös ja sitten odoteltiin jotta koira väsyy hörheltämiseen. Kun koira oli kutsuttu luokse, uusi lähetys ja tällä kertaa koira tuli linjaa neljänteen risteykseen asti ja sai siitä palkinnon eli noudon.

Sitten palattiin askel taakse päin ja laitettiin kolmanteen risteykseen dami. Taas koira tuli suoraan damille. Sitten taas hieman vaikeutettiin ja dami olikin neljännessä risteyksessä. Taas koira lähti hörheltämään kesken linjan ja palkinnon mahdollisuus poistettiin kuten edelläkin. Taas odoteltiin väsähtämistä ja tehtiin tehtävä uusiksi, jolloin se taas onnistui. Lopuksi vielä kolmannesta risteyksestä helpompi viimeinen linja onnistuneesti.

Tätä täytyy siis harjoitella vielä paljon, paljon lisää, mutta lopputulemana ajatuksena olisi se, että koira itse oppii mitä sen pitää linjalla tehdä jotta se saa siitä palkinnon ja mistä se ei hyödykkään mitään. Tässähän täytyy toki myös muitakin maastovariaatioita ottaa käyttöön, kunhan tämän ensiksi saa toimimaan helpolla polulla. Nyt voi hyvin treenata myös merenjäällä, kun sitä vaikuttaisi jo hyvin olevan :).

Käsitteet ja määritteet

2012-01-10T17:47:00.000+02:00

Ajattelin, että ainakin uusille harrastajille olisi hyvä saada tietoa käsitteistä ja määritteistä, kun puhutaan noutajien koulutuksesta. Monille saatta olla alkuun ihan hepreaa jos kouluttaja puhuu esimerkiksi walk-up:sta, wt:stä jne. Tämä artikkeli tulee "elämään" koko ajan ja tarkoitan sillä sitä että tulen lisäämään tähän käsitteitä ja määritelmiä sitä mukaan kun niitä tulee mieleeni. Laitakkaa ihmeessä kommenttikenttään ehdotuksia käsitteistä ja määritelmistä tähän artikkeliin, jotta saadaan tästä mahdollisimman kattava. Myös asiavirheiden korjausehdotukset ovat tervetulleita. Olen pyrkinyt siihen että jätän sellaiset asiat pois mitkä saattavat muuttua koesääntöjen muuttuessa ja vain maininnut mistä saa lisätietoa asiasta. Tulen myös lisäämään kuvia ja mahdollisesti myös videoita selventämään käsitteiden kirjoa :).

Artikkelin sisältöä saa jakaa koulutukseen liittyen esim. taipparikursseilla tai kenttäkoulutuksissa kunhan mainitsee lähteen. Minulta saa sähköpostitse tulostettavan version, mistä on poistettu linkit, videot, suurin osa kuvista ja tietysti alkuhöpinät :).

Noutajan koulutus

Käsitteet ja määritteet

Ajojahti

Katso Drive.

A-koe

Katso kohta NOME.

ALO

Alokas-luokka noutajien rodunomaisissa kokeissa

AVO

Avoin-luokka noutajien rodunomaisissa kokeissa

B-koe

Katso kohta NOME.

CACIT

CACIT voidaan myöntää tuomarien toimesta KV-kokeen voittaneelle koiralle rodunomaisten kokeiden sääntöjen mukaisesti. (R)CACIT voidaan taas myöntää samasta kokeessa toiseksi sijoittuneelle koiralle.

Dami

Dami tai dummy on ”noutopatukka”, joka on tehty helpottamaan noutajien harjoittelua, jolloin ei tarvitse harjoituksia tehdä hankalasti saatavilla olevilla riistoilla. Dameja on saatavilla eri kokoisia ja eri värisiä ja lisäksi on olemassa hajusteita, joilla voi keinotekoisesti dameista tehdä riistanhajuisia. NOWT- kokeissa käytetään vihreitä perusdameja.

Damiheitin
Väline jolla pystytään ampumaan dameja panoksesta riippuen 40-80 metrin päähän. Heittimeen tarvitaan myös omanlaisensa "heitindamit".

Derby

Derby on Labradorinnoutaja kerhon järjestämä epävirallinen koe, joka on tarkoitettu alle kaksi-vuotiaille labradorinnoutajille, jotka ei ole aikaisemmin osallistunut derbyyn. Koe järjestetään joka vuosi elokuun ensimmäisenä täytenä viikonloppuna. Derbystä löytyy lisätietoa Labbiskerhon sivuilta.

Drive

Drive eli ajojahti on metsästysmuoto, missä ampujat ovat passissa yleensä avoimessa maastossa ja linnut ajetaan mies- ja koira-ajona lentoon tarkoituksena, että passissa olevat ampujat pääsisivät ampumaan osan linnuista. Tämä metsästysmuoto on Suomessa harvinaisempi ja käytetään pääosin fasaanijahdeissa. Tätä metsästysmuotoa myös demonstroidaan jonkin verran NOWT-kokeissa.

Eye-wipe

Eye-wipe tarkoittaa sellaista tilannetta NOME-A kokeessa, missä tuomari on käskenyt ensimmäiselle koirakolle hakea jonkun tietyn ammutun riistan. Ensimmäinen koira ei löydä riistaa ja sen jälkeen alueelle lähetetään toinen koira. Jos tämä toinen koira löytää riistan, niin silloin ensimmäinen koira on eye-wipe:ttu. Mikäli toinenkaan koira ei löydä alueelta riistaa, menee tuomari tarkistamaan alueen. Mikäli tuomari löytää alueelta riistan, on molemmat koirat niin sanotusti eye-wipe:ttu tuomarin toimesta. Mikäli tuomari ei löydä alueelta riistaa, koe jatkuu normaalisti, jos ei ole kyseessä ”First Dog Down”- tilanne. Eyewipe vaikuttaa koiran kokeesta saamaan arvosteluun alentavasti.

FIN KVA

FIN KVA eli suomenkäyttövalio kylmänriistan kokeista. FIN KVA:han vaadittavat tulokset löytyvät rodunomaisten kokeiden säännöistä.

FIN KVA-FT

FIN KVA-FT eli suomenkäyttövalio lämpimänriistan kokeista. FIN KVA-FT:hen vaadittavat tulokset löytyvät rodunomaisten kokeiden säännöistä.

First dog down

On samanlainen tilanne kuin eye-wipe kohdassa kuvattu, mutta riista on haavakko, minkä pudotuksen koira on nähnyt ja se on lähetetty heti noutamaan sitä. Lisäksi tuomarin arvion mukaan haavakko olisi ollut saatavissa talteen. First dog down vaikuttaa koiran saamaan arvosteluun alentavasti.

Haku

Haku on tehtävä, missä koiran tulee löytää itsenäisesti pääsääntöisesti ilmavainuaan käyttäen verrattain laajalta, mutta rajatulta alueelta sinne tippuneet riistat. Hausta lisää täältä.

Häiriö
Häiriöllä tarkoitetaan tilannetta, missä koiran on suorittamassa tai alkamassa suorittaa tehtävää, mutta sille näytetään jollain muulla tapaa toinen noudettava riista tai dami eri suunnasta. Tyypillisesti tehdään häiriömarkkeeraus eri suuntaan kuin mistä halutaan koiran noutavan.

Ilmavainu

Kun koira käyttää ilmavainua, se löytää riistan haistelemalla ilmasta, tuulen mukana kulkeutuvia riistan hajuja. Ilmavainun käytön koirasta havaitsee helposti kun koiralla on nokka ja mahdollisesti myös häntä pystyssä tai heiluu lievästi pystymmässä ja se kulkee nokkansa suuntaan rauhallisesti.

Jälki

Jälki on tehtävä, missä koiran tulee löytää riista seuraamalla riistaan maahan jättämää hajujälkeä. Jälki on yhtenä tehtävänä sekä taipumuskokeessa ja NOME-B kokeen alokasluokassa. Jäljellä pyritään näissä kokeissa arvioimaan koiran itseluottamusta ja aloitekykyä, koska jälki vedetään niin, että koira joutuu jäljestämään ohjaajalta näkymättömiin, ennen kuin se löytää riistan. Jäljestä lisää täältä.

Kaave
Kaaveilla tarkoitetaan metsästyskäytössä olevia lintujen houkutuskuvia. Koiran täytyy noutaa riistat kaaveista välittämättä.

Kontakti
Koira ottaa ohjaajaan kontaktin katsomalla ohjaajaa ja merkkejä mitä ohjaaja hänelle antaa. Silloin kun koira ottaa kontaktia ohjaajaan, niin sen ei tule tehdä muuta.

Kovasuisuus

Kovasuisuus tarkoittaa sitä, että koira rikkoo/murskaa riistan sitä kantaessaan. Kovasuisuus ilmenee usein riistan mäyhäämisellä suussa. Ei ole myöskään toivottavaa, että koira pitää riistasta liian lujaa kiinni luovutustilanteessa, vaikka se ei sitä rikkoiskaan.

KV-koe

KV-koe eli kansainvälinen koe, joka suoritetaan lämpimänriistan kokeena (vertaa NOME-A), mutta omaa omat kansainvälisen kokeen säännöt.

Linja

Linja on tehtävä, jossa koiran on edettävä suoraa linjaa lähetyspaikalta aina riistalle asti. Linjaan ei periaatteessa saa vaikuttaa maaston eroavaisuudet eikä ns. maasto esteet. Linjasta lisää täältä.

Luovutus
Luovutus tarkoittaa sitä osaa/hetkeä noutosuorituksesta, milloin koira luovuttaa noudettavan riistan tai damin ohjaajalle. Luovutuksen ja palautuksen ero tulee siinä, että palautuksella tarkoitetaan koko matkaa aina riistalta ohjaajalle asti, kun taas luovutuksessa puhutaan ainostaan siitä hetkestä kun koira tarjoaa riistan ohjaajalle. Luovutuksesta lisää täältä.

Lähihaku

Lähihaussa koiran tulee etsiä itsensä läheltä pieneltä alueelta käyttäen pääsääntöisesti maavainuaan. Lähihaku yhdistetään usein ohjaus-tehtävään, jolloin ohjaaja ohjaa ensin koiran tietylle alueelle ja sen jälkeen antaa koiralle lähihakukäskyn, jolloin koira itsenäisesti tekee työn loppuun. Lähihausta lisää täältä.

Maavainu

Kun koira käyttää maavainua, se löytää riistaan sen maahan jättämän hajujäljen perusteella. Maavainua käyttäessä koiran nokka on maassa, ja häntä yleensä heiluu vauhdikkaasti edestakaisin.

Maltti

Maltilla tarkoitetaan noutajien tapauksessa sitä, että koira pysyy rauhallisesti paikallaan riippumatta siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Koira ei myöskään saa äännellä paikallaan pysyessä. Ympärille voi tippua useita riistoja, joku toinen koira voi niitä hakea, mutta koiran tulee silti malttaa pysyä paikallaan hiljaa. Maltista lisää täältä.

Markkeeraus

Markkeeraus on tehtävä, missä koiran on ensinnäkin nähtävä ja toisekseen myös muistettava riistan pudotuspaikka. Koiran tulee hakea pudotetut riistat, mitkä se on nähnyt, ilman ohjaajan apua. Markkeerauksista lisää täältä.

NKM

Noutajien käytännönmetsästyskoe. Voimassa olevat rodunomaisten kokeiden säännöt löytyvät täältä.

NOME

Noutajien metsästyskokeet. NOME-B kokeet tehdään kylmällä riistalla, joka tarkoittaa sitä että koe-riista on ammuttu aikaisemmin. NOME-A kokeet taas ovat lämpimän riistan kokeita, joissa kokeen riistat ammutaan kokeen aikana. Voimassa olevat rodunomaisten kokeiden säännöt löytyvät täältä.

NOU

Laatuarvostelu noutajien taipumuskokeessa. NOU-1 on hyväksytty ja NOU-0 on hylätty taipumuskoe. NOU-1 on vaatimuksena osallistumiselle NOME-kokeisiin.

Noutajatalutin
Noutajatalutin on sellainen talutin missä ei tarvitse erillistä kaulupantaa, vaan talutin itse tulee koiran kaulan ympärille ja kiristyy vedettäessä.

NOWT

Noutajien working test. Working test eroaa siinä mielessä NOME- kokeista, että se tehdään riistaan sijaan dameilla. Working testissä arvostellaan NOME-B koetta tarkemmin koiran hallittavuutta. NOWT-kokeet ovatkin alun perin tarkoitettu harjoittelumuodoksi NOME-A kokeita varten. Voimassa olevat rodunomaisten kokeiden säännöt löytyvät täältä.

NUO

Nuorten-luokka NOWT-kokeissa. Nuorten-luokan tehtävät ovat yleensä samoja kuin alokas-luokassa

Ohjaus

Ohjaus on tehtävä, missä koiran ohjaaja tietää missä riista on, mutta koira ei siitä ole tietoinen. tällöin ohjaaja ohjaa koiran pilliä ja käsimerkkejä apuna käyttäen riistalle. Ohjauksesta lisää täältä.

Paikallistamiskyky

Käytetään terminä kun puhutaan markkeerauskyvystä. Katso markkeeraus.

Palautus
Palautuksella tarkoitetaan sitä osaa noutosuorituksesta, jossa koira palaa riistan tai damin kanssa ohjaajan luokse. Luovutuksen ja palautuksen ero tulee siinä, että palautuksella tarkoitetaan koko matkaa aina riistalta ohjaajalle asti, kun taas luovutuksessa puhutaan ainostaan siitä hetkestä kun koira tarjoaa riistan ohjaajalle. Palautuksesta lisää täältä.

Paukkuarkuus

Paukkuarkuudesta kärsivä koira pelkää tai aristelee laukauksien ääntä ja pahimmillaan paukkuarka koira pelkää jo nähdessään aseen. Tämä ei tietenkään ole toivottava ominaisuus metsästyskoirilla ja siksi onkin syytä totuttaa noutaja laukausten ääniin jo varhaisessa vaiheessa.

Paukkunouto

Paukkunouto tai käytetään myös paukkuun karkaamista, tarkoittaa sellaista tilannetta, missä koira karkaa ohjaajan sivulta ilman lupaa, joko nähtyään tiputuksen tai pelkästä laukauksesta tai kun toinen koira laitetaan noutamaan tiputettua riistaa. Kokeissa paukkunoudoksi luetaan myös tilanne, missä koira karkaa muutaman metrin päähän, mutta ohjaaja saa sen pysäytettyä.

Pilli
Pilliä käytetään koiran ohjaamisen apuvälineenä. Yleiset pillikäskyt ovat: kaksi lyhyttä (pi pi)= luoksetulo, yksi pitkä (piiiip)= pysäytys ja lyhyt+sointuva pitkä (pipiuuu)= lähihaku pillitys. Pilli on yksi tärkeimmistä ohjaajan apuvälineistä koiran koulutuksessa.

Pysäytys
Pysäytyksessä ohjaaja pysäyttää koiran pillillä suorituksen aikana, jotta koiralle voi antaa uuden suunnan. Yleisesti pysäytyksessä käytetään yhtä pitkää pilliin puhallusta. Pysäytyspillityksen jälkeen koiran tulee kääntyä ohjaajaa kohti ja ottaa ohjaajaan kontakti. Pysäyttämisestä lisää täältä.

Sert

Sert eli sertifikaatti voidaan myöntää tuomarien toimesta NOME-A kokeen voittaneelle koiralle rodunomaisten kokeiden sääntöjen mukaisesti.

Seuraaminen
Koiran tulee seuraamisessa kulkea ohjaajan sivulla. Se ei saa edistää eikä jättäytyä taakse. Nome-seuraaminen eroaa siinä mielessä TOKO-seuraamisesta, että koiran kulkiessa sivulla sen tulee tarkkailla samalla ympäristöä kun taas TOKO-seuraamisessa koira pitää kontaktin koko ajan ohjaajassa. Seuraamisesta lisää täältä.

Taipumuskoe

Taipumuskoe eli taipparit ovat koe, jonka tarkoituksena on testata koiran luontaisia taipumuksia rodunomaista käyttöä varten. Kokeessa testataan koiran sosiaalista käyttäytymistä, uimahalua, hakuintoa, noutohalua, nouto-otetta, palauttamista, reagointia laukaukseen, itseluottamus ja aloitekykyä sekä yhteistyötä. Voimassa olevat rodunomaisten kokeiden säännöt löytyvät täältä.

Vaihtaminen
Vaihtamisella tarkoitetaan tilannetta, missä koira on palauttamassa riistaa, mutta huomaakin toisen riistan ja vaihtaa ensimmäisen riistan tähän. Tämä ei ole missään tapauksessa toivottavaa. Vaihtamisesta lisää täältä.

VOI

Voittaja-luokka noutajien rodunomaisissa kokeissa.

Walk-up

Walk-up on metsästysmuoto, jossa koirakot kulkevat rivimuodostelmassa eteenpäin ja ampujat ampuvat ylösnousevaa riistaa. Ampujia voi olla rivistössä, sekä sen etu ja takapuolella aina tilanteesta ja maastosta riippuen. Suomessa tätä metsästysmuotoa käytetään hyvin vähän ja käyttö pääsääntöisesti Nome-A kokeiden yhteydessä. Walk-up tehtäviä käytetään usein myös NOWT-kokeissa jolloin riista on korvattu dameilla ja tehtävät ovat usein markkeerauksia ja ohjauksia. Vaikka koirakot kulkevat eteenpäin, niin tehtäviä voi tulla periaatteessa 360 astetta ympärille.

Katso NOWT.

Pennun sosiaalistaminen

2012-01-06T11:36:00.000+02:00

Mitä sosiaalistaminen on

Aihe on mielestäni hirveän laaja ja tästä voisi joku runoniekka kirjoittaa jopa kirjankin. Mielestäni tähän kuuluu niin paljon eri asioita ja erilaisia tekijöitä. Lähtökohtaisesti sosiaalistaminen on kuitenkin koiran totuttamista erilaisiin asioihin, ihmisiin, eläimiin, paikkoihin, tilanteisiin jne. Lista siitä mihin koira sosiaalistetaan tulee kuitenkin ihmisten omista tarpeista sosiaalistaa koira ja jokainen toki sosiaalistaa koiraansa tietysti tulevaisuutta silmällä pitäen ja sillä tavalla miten haluaa koiransa käyttäytyvän vanhemmiten.

Tässä tekstissä pohdin kuitenkin ensin sosiaalistamisen perusteita, oli sosiaalistamisen tarkoitus mikä tahansa. Pureudutaan muutamaan ehkä yleisempään ongelmatilanteeseen ja sen jälkeen kerron muutamia vinkkejä, mitä mielestäni noutajalle kannattaa sosiaalistamisen kautta opettaa kun ajatellaan koe- ja metsästyskäyttöä.

Itse näen sosiaalistamisen sellaisena asiana minkä koira tavallaan oppii suurimmaksi osaksi itsestään ja ohjaaja ei varsinaisesti kouluta koiraa vaan luo koiralle oppimisympäristön tai oppimistilanteen. Tämän ohjaaja tekee tietysti sen mukaan mitä hän haluaa koiran tilanteesta oppivan. On tietysti tilanteita missä koiran käytökseen pitää puuttua, mutta aina paremmin menee, mitä vähemmän joutuu puuttumaan koiran tekemisiin.

Koiran sosiaalistamiseen vaikuttavat tottakai myös geenit ja koiran perusluonne, mutta en aio ottaa siihen kantaa tässä tekstissä sen suuremmin. Tottakai on olemassa yleisesti arempia, rohkeampia, ohjaaja herkempiä jne. koiria. Ohjaajan tulee vain ottaa huomioon tämä oman koiransa sosiaalistamisessa ja pohtia myös sitä, mitkä oman koiran ominaisuudet on mahdollisesti geeneissä ja mitkä ovat opittuja.

Tässä usein pätee myös sanonta sellainen koira kuin omistajansa. Toisin sanoen koirat oppivat hirveän paljon ohjaajiensa käytöksestä eri tilanteissa. Tätä voi helposti pohtia asettamalla itselleen pari kysymystä, minkälainen koirani on luonteeltaan? Tunnistanko itseni tästä luonnekuvauksesta? Tätä kautta voi ainakin hieman haarukoida niitä asioita, mitkä asiat ovat ehkä opittuja ja mitkä tulevat koiran geeneistä.

Milloin sosiaalistaminen menee pieleen ohjaajan toimesta.

Se missä sosiaalistaminen voi mennä täysin metsään ohjaajan osalta on se, että ohjaaja ajattelee koiran oppimisen tilanteesta väärin ja luo tätä kautta koiralle vääränlaisen tilanteen. Lähdetään liikkelle koulutuksen perusteista ja koiran oppimispsykologiasta. Senhän tiedämme, että koirat tekevät mielellään sellaisia asioita, jotka ne kokevat itselleen mielekkäiksi tai saavat asiasta jonkinlaisen palkinnon. Siksi täytyykin pohtia itse sosiaalistamistilannetta ja miten koira sen kokee. Ja tässä onkin asian koko asian ydin. Miten koira kokee sosiaalistamisen.

Otetaan esimerkki avuksi: Jos ajatellaan koiran sosiaalistamista muihin koiriin, niin usein ainakin meilläpäin törmää tilanteeseen, missä halutaan tulla tervehtimään nuoren koiran kanssa muita koiria, jotta tämä nuori koira tottuisi muihin koiriin. Tottakai koiria täytyy siinä sivussa vähän leikittää ja tehdä tälle nuorelle koiralle mahdollisimman mieluisa tilanne uuden koiran kohtaamisesta. Mahtavaa eikö vain, tehdään koiralle mieluista tilanne...

...Mutta mitä me opetettiinkaan tällä sosiaalistamistavalla koiralle. Sen että kun näemme vieraan koiran lenkillä, niin sen kanssa päästään leikkimään ja sen kanssa leikkiminen on vielä niin hemmetin hauskaa. No eihän tässä vielä mitään, mutta kun annetaan ajan kulua hieman eteenpäin ja koira kasvaa tuplasti kokoa lisää niin kohtapa kylällä tulee vastaan koirantaluttaja jonka koira vetää hyppien ja huutaen hihna kireällä aina toisen koiran nähdessään. Nyt hänelle on kehittynyt todellinen ongelma koiransa kanssa ja sitähän omistaja ei alunperin halunnut. Alunperinhän oli vain tarkoitus tutustuttaa koira vieraisiin koiriin, mutta se onkin oppinut jotain ihan muuta ja ihmettelee miksei omistaja päästäkkään häntä nyt leikkimään sen saman koiran kanssa, jonka kanssa se on leikkinyt koko pentuajan lenkeillä.

Tämähän on kärjistetty esimerkki, mutta luulen kuitenkin, että myös yksi yleisimmistä sosiaalistamisen kompastuskivistä. Toki ongelmat ja niiden suuruudet vaihtelevat sekä koirakohtaisesti että myös siitä miten omistajat ne kokevat ongelmiksi. Vaikka tämä onkin vain yksi esimerkki, niin sama oppimisprosessi pätee muihinkin sosiaalistamisen tilanteisiin.

Ulkoiset tekijät pieleen menneessä sosiaalistamisessa.

Ulkoiset tekijät ovatkin sitten hieman hankalammin hallittavissa. Ihan samat perusteet pätee ulkoisiin tekijöihin eli miten koira kokee ulkoisen tekijän. Otan nyt kaksi esimerkkiä ulkoisten tekijöiden vaikuttamisesta koiran sosiaalistamiseen. Ensimmäisessä esimerkissä voimme omalla toiminnalla hieman hallita tilannetta ja toisessa esimerkissä voimme vain yrittää korjata jo pieleen mennyttä sosiaalistamista.

Mielestäni oiva esimerkki siitä miten ulkoiset tekijät, tällä kertaa ihmiset vaikuttavat koirien sosiaalistamiseen. Ne ovat ne ihmiset, joiden pitää aina päästä lällyttämään koiranpentua sellaisen nähdessään. No onhan se toki mukavaa ja kukapa siihen ei koskaan syyllistyisi, mutta rajansa kuitenkin kaikella. Tätä lellittelyä vierailta ihmisiltä säännöllisesti pentuvaiheessa saattaa antaa samankaltaisen vaikutuksen kuin tuossa ensimmäisessä esimerkissä. Ääritapauksessa koira pyrkii keinolla millä hyvänsä rapsuteltavaksi nähdessään vieraita ihmisiä. Tällaisiakin tapauksia on.

Tähän voimme itse vaikuttaa yksinkertaisesti kohteliaasti kieltämällä lellittelyn. Tätähän voi hyvin perustella myös sillä, että on koiran kanssa koulutus käynnissä. Vastaavasti voimme opettaa koiralle myös välinpitämättömyyttä muista ihmisistä. Itse muistelen kun Bitter tuli meille ja meillä kävi vieraita, niin ohjeistimme vieraita ensin katsomaan Bitterin hampaat ja tämän jälkeen olemaan huomioimatta koiraa kokonaan. Sitten jonkun ajan päästä sanoimme vieraille, että nyt voitte kutsua koiran luoksenne ja rapsutella sitä. Saatoimme tehdä itsemme hulluiksi vieraiden silmissä, (jos emme sitä aikaisemmin ole jo tehneet) mutta eipähän koira hirveästi välitä vieraista. Käy tervehtimässä ja tarjoaa toki aina jotain kannettavaa, mutta ei sille ole vieraat ihmiset mikään pakkomielle.

Toinen esimerkki ulkoisista tekijöistä on myös Bitteristä. Bitterin ollessa vielä alle vuoden ikäinen, olimme metsälenkillä ja oli jo melko hämärää. Koirat oli vapaana ja yhtäkkiä puskasta hyökkäsi Bitterin kimppuun saksanpaimenkoira. Pääsi hieman puremaan, mutta Bitterille ei onneksi tullut pelästymistä suurempaa vahinkoa tilanteesta. Tästä tietenkin koira sai epämieluisan kokemuksen eikä tänä päivänäkään pysty sietämään sakemannin näköisiä koiria. Toki olisin voinut itse yrittää jälkihoitaa koiran sakemanniarkuutta, mutta en ole nähnyt siinä ongelmaa, kun emme niihin juuri edes lenkeillä törmää.

Näitä esimerkkejä on varmasti lukuisia, mutta mielestäni tärkeämpää on miettiä omalta kohdaltaan mitä haluan koiralle sosiaalistaa ja miten sen teen niin, että koira oppii varmasti oikeita asioita. Jos jotain yllättävää kuitenkin tapahtuu, niin sitten mietitään onko asiasta tullut ongelma ja miten sen ongelman voi korjata.

Vinkkejä noutajan sosiaalistamiseen koe- ja metsästyskäyttöön

Mielestäni olisi hyvä sosiaalistaa noutaja niin sanotusti välinpitämättömäksi muista koirista ja ihmisistä. Esimerkin annoinkin jo tuohon ihmisistä välinpitämättömäksi tekemiseen. Lisäksi tuota välinpitämättömyyttä muista ihmisistä voi yrittää sosiaalistaa helposti siten, että viedään pentu johonkin julkiselle paikalle, missä on paljon ihmisiä ja istutaan ja katsellaan vain rauhassa ihmisten liikkumista ja tehostetaan tilannetta tekemällä pennun kanssa esimerkiksi jotain perustottelevaisuustemppuja, jolloin pentu keskittyy ohjaajaan muiden ihmisten sijaan.

Ja sama homma pätee koirien kohdalla. Viedään pentu koulutuskentälle tai muuhun paikkaan missä on paljon koiria, ja touhutaan sen kanssa omia sivummalla, muiden tehdässä treenejä. Tällä annetaan pennulle kuva siitä, että muita koiria on, mutta omistaja on paljon kiinnostavampi, koska se tekee mun kanssa kivoja asioita. Tässä tulee kyllä mielestäni myös koiran vietit ottaa huomioon. Nimittäin oikein metsästysviettisellä koiralla tuskin ongelmana tulee olemaan halu tutustua muihin koiriin metsästystilanteissa, mutta enemmänkin täytyy opettaa koiralle malttia siihen että muut koirat metsästävät ja itse joutuu odottelemaan.

Tutustuminen erilaisiin maastoihin on myös mielestäni eräällä tapaa pennun sosiaalistamista metsästyskäyttöön. Ei ole kovin tavatonta, että koira aristelee jotain luonnossa sille tuntematonta maastollista kohdetta. Tähän voi ohjaaja vaikuttaa omalla esimerkillä, viemällä pennun tutustumaan erilaisiin maastoihin ja myös itse niitä kaihtamatta. Tähän voi yhtä lailla vaikuttaa ulkopuoliset luonnolliset tekijät, jonka johdosta koira alkaa karttamaan tietyn tyyppistä maastoa. Tällöin ei auta kuin yrittää korjata tilannetta luomalla koiralle positiivisia kokemuksia.

Oli koiran käyttötarkoitus mikä tahansa niin aina on hyvä totuttaa pentu ihmisen ja myös vieraan ihmisen käsittelyyn ja koiran hoitamiseen. Tämä kannattaa mielestäni tehdä pennulle muiden koiraihmisten avustuksella ja käsittelystä ja hoitamisesta ei kannata tehdä mitenkään suurta numeroa. Vaan se on toimenpide, joka suoritetaan ilman kummempia karakulaatioita.

Onhan näitä sosiaalistamisen kohteita vaikka kuinka paljon, mutta jokainen sosiaalistaa koiransa siltä kantilta, millaisen koiran itse haluaa ja minkälaisiin tilanteisiin aikoo koiransa tulevaisuudessa viedä. Tärkeintä ehkä onkin miettiä miten luoda koiralle mahdollisuus oppia oikea asia sosiaalistamistilanteessa ja muistaa koko sosiaalistamisen ydin: Miten koira kokee sosiaalistamisen.

Vuosi paketissa, tuleva suunnitteilla.

2012-01-01T14:31:00.001+02:00

Vuosi 2011 on sitten paketissa. Tilastoista sen verran että vähän laskureista riippuen sivunselauksia viime vuonna noin 15000 kappaletta! Kiitoksia kaikille lukijoille menneestä vuodesta! Tämä oli noin 30% lisäys edelliseen vuoteen verrattuna :)

Eilen vähän jännitimme miten Lager reagoisi raketteihin sen ensimmäisenä uutena vuotena. Eihän se mokoma ollut moksiskaan niistä. Päin vastoin Lager taitaa olla meidän rohkein koira myös noiden rakettien suhteen. Takapihalle tuli kun menimme Helin kanssa katsomaan puolen yön huipentumaa ja siellä se leikki ihan omiaan narulelulla ja välillä katseli istuvalteen rakettien ampumista.

Tulevana vuonna aiomme hieman kehittää sivustoa. En ihan kaikkea vielä paljasta, mutta ensimmäisenä olisi tarkoitus muokata ulkoasua ja hankkia oma verkkotunnus. Se tulee olemaan varmaan muotoa www.santunjahelinlabbikset.com tai jotain vastaavaa.

Videoitakin tulee jatkossa olemaan enempi, niin kuin jo aiemmin mainitsinkin. Syksyllä sain sen verran säästettyä, että kunnon videokameran hankkimisrahat on jemmassa ja nyt vaan odotellaan sopivia alennusmyyntejä niiden osalta. Niin kamerakin on jo tiedossa minkä aion hankkia ja laitan siitä sitten juttua kun se kotiin saapuu. Ajattelin myös tehdä sillä hieman testikuvaa ja kertoa miksi juuri päädyin siihen kameraan. Sen jälkeen täytyykin alkaa säästämään siihen kypäräkameraan, jotta saa kuvaa myös koiran vinkkelistä :)

Sitten vähän koirien kanssa tavotteita ensi vuoteen. Bitterin kanssa tavoitteena ainakin yksi VOI-1 tulos Nome-B:stä :) Saa nähdä päästäänkö tuohon. Tänä vuonna tavoitteena oli se toinen AVO-1, mutta se jäi sitten saavuttamatta eli avoimesta täytyy aloittaa vielä tänä vuonna. AVO-1:sen saavuttaminen ei pitäisi olla sille ongelma, mutta aika näyttää.

Helillä ja Lagerilla tavoitteena saada alokasluokasta tulos ja tietysti myös Labbis Derby on mielessä ja siellä mahdollisuuksien mukaan pärjääminen:). Lager on kyllä erittäin pentumainen ja kehitys on kesken, joten siinä mielessä ei oteta stressiä asiasta.

Remun kanssa ei kokeissa enään käydä, mutta metsälle koira kyllä vielä monet kerrat pääsee:)

Ei muuta kun Onnea ja Menestystä kaikille lukijoille tälle vuodelle!

100 Tykkääjää Facessa :)

2011-12-28T14:46:00.000+02:00

Kiitokset kaikille meistä facessa tykkääville. 100 tuli täyteen ja päätimme suorittaa pienimuotoisen arvonnan kaikkien tykkääjien kesken. Arvoimme kolme kappaletta "Santun ja Helin Labbisten Poikakalenteria 2012".

Arpojana toimi Remu, joka arpoi kalenterit seuraavasti: 1. Haku. 2. Lähihaku ja 3. Markkeeraus. Kaikissa tehtävissä oli kymmenen numeroitua damia ja ensimmäisellä noutokerralla arvottiin kymmenluku ja toisella noutokerralla lopullinen luku. Markkeerauksessa heitettiin kaikki kymmenen damia kerralla.

Remu suorittaa arvontaa :)

Arvonnasta "Poikakalenterit" itselleen voittivat: Jutta R., Annika K. ja Ulla V. Onnea voittajille! Seuraava arvonta järjestetään 200 tykkääjän kohdalla. Kerro kavereille meistä, jotta saadaan 200 täyteen :) Kerro vaikkapa jakamalla joku näistä kuvalinkeistä:

Laitan kaikki kuvat vielä erillisinä tonne Faceen :).

Työn alla on tällä hetkellä artikkelit sosiaalistamisesta ja peruskäsitteistä. Julkaistaan kunhan tulevat valmiiksi.

Palataan astialle!

Hyvää Joulua!

2011-12-24T15:16:00.000+02:00

Hyvää Joulua ja Menestystä ensi vuopden kokeisiin kaikille lukijoille! :)

Välipäivinä olisi tarkoitus luoda jonkinlainen postaus blogiin... Saattaa olla myös että hommailen hieman uudistuksia blogin ulkoasuun uuden vuoden kunniaksi ja vähän muutakin... aika näyttää mitä ehdin tekemään ;) Ainakin suunnitelmia riittää :)

Lagerin koulutuksesta

2011-12-11T12:31:00.002+02:00

Viime viikolla meillä oli pieni äänestys siitä, mistä Lageriin liittyvästä aiheesta ihmiset haluaisivat lukea. Lagerin koulutus sai eniten ääniä joten yritän siitä nyt jotain kertoa.

Lagerilla on ikää kohta 11 kuukautta ja me ollaan edetty aika rauhassa. Olen miettinyt Lagerin koulutuksessa myös niitä asioita, mitä noiden vanhempien koirien kanssa olisi voinut tehdä paremmin tai toisella tavalla, mutta yksilöitä nämä kaikki on ja täysin samat opit ja koulutustavat ei toimi kaikilla.

Jo omaa pentua valitessa oli tiedossa, että kaikki Bitterin ja Riesan pennut ovat terhakoita. Ja varsin terhakkaaksi on paljastunut Lagerkin. Lager on myös erittäin kova ja vilkas ja varustettu hyvällä äänentoistolla. Äänekkyys ja huutaminen olikin ensimmäinen asia mihin me puututtiin Lagerin kotiutuessa. Toki normaalit sisäsiisteys- ja kotonaoloasiat kulki siinä rinnalla.

Lagerin äänekkyyteen ja huutamiseen puututtiin pyrkimällä siihen että koira itse ymmärtää ettei huutaminen johda mihinkään. Me ei kielletty koiraa huutamisesta tai haukkumisesta ja pyrittiin olemaan huomioimatta koiraa mitenkään. Esimerkiksi kun lähdettiin autolla jonnekin ja otettiin pentu mukaan niin matka jatkui niin kauan ennen kuin Lager hiljeni ja rauhoittui nukkumaan. Sitten kun pysähdyttiin sai vaikka ruuan tai muun palkan hiljaa olosta. Ajatuksena tässä oli se, että jos kieltää koiraa haukkumisesta tai huutamisesta, niin silloinhan koira saa huomiota ja oppii pahimmassa tapauksessa että huutamalla saa omistajaltaan huomiota.

Koiran äänekkyys on muutenkin aika huono juttu kokeita ja harrastamista ajatellen. Osin tästä syystä me ollaan tehty hyvin paljon malttia ja käyty katsomassa todella paljon pidemmällä olevien koirakoiden treenaamista. Eli käytännössä kun tiedän, että muut kokoontuvat treenamaan me menemme Lagerin kanssa katsomaan muiden työskentelyä. Lager on koko ajan kytkettynä eikä se saa lainkaan noutoja. Treenien loputtua lähdetään kotiin rauhallisesti eikä esim. riehuta tai muutakaan. Toivon, että näin koira oppii sitä rauhallisuutta oikeissa tilanteissa ja alkaa ajan kanssa ymmärtämään ettei se höyryäminen kannata ;).

Äänekkyys onkin vähentynyt huomattavasti, mutta tätä me tullaan tekemään paljon lisää. Tällä hetkellä Lager on muuten melko hyvin hiljaa, paitsi jos Bitter tai Remu noutaa. Malttia ja muiden koirien työskentelyn katsomista me ollaan tehty jo paljon sen takia, että tulevaisuudessa kokeissa Lagerin täytyy pysyä paikallaan ja sietää sitä, että muut noutavat ja hän ei.

Malttitreeniä ollaan tehty myös käytännössä. Yllä oleva kuva on viime elokuulta sorsastuksen aloituksesta. Me olimme Lagerin kanssa katselemassa ja haistelemassa oikeaa työntekoa :)

Varsinaiset treenit me tehdään pääsääntöisesti Lagerin kanssa kahdestaan tai Santun avustamana. Tähän mennessä ollaan tehty linjaa eri maastoissa ja opeteltu kääntymisen alkeita. Myös lähihakua ja nenänkäyttöharjoituksia ollaan tehty. Kesällä tehtiin paljon pysähtymisharjoituksia ja vahvistettiin luokse tuloa. Tosin viime viikonlopun mölli wt:n perusteella tässä on vielä hyvin paljon työtä tehtävänä.

Nyt viime aikoina olen tehnyt töitä palautusten kanssa. Ja eihän ne edelleenkään kovin hyviä ole niin kuin useammalta videolta voi todeta. Damin kantamiseen ollaan puututtu niin, että Lager saa välillä kantaa treeneistä damin kotiin asti. Palautuksia harjoitellaan erillisillä palautusharjoituksilla sisätiloissa tai sitten ulkona treenien yhteydessä.

Eri asioiden koulutuksesta nähtäneen jatkossa Santun kuvaamia videoita :)

Seuraamista ja istumista/paikalla pysymistä harjoitellaan myös säännöllisen epäsäännöllisesti. Niitä vahvistan välillä ihan hihnalenkillä. Välillä namilla ja välillä ilman namipalkkaa. Saatan esimerkiksi lenkillä tehdä niin, että pyydän koiran sivulle istumaan, otan hihnan pois ja kävelen pois koiran luota. Jos koira ei pysy paikallaan, vien takaisin paikalleen ja jos koira pysyy paikallaan, käyn vapauttamassa koiran käskyn alta menemällä itse koiran vierelle.

Paljon pyrin koulutuksessa siihen, että koira ymmärtää itse miten kannattaa toimia ja olemaan itse johdonmukainen. Minulla on kuitenkin hyvin vilkas, vähän sählä ja melkoisen kova ja sitkeä koira koulutettavana.

Tosiaan, näin meillä Lagerin kanssa. Aika näyttää mitä olisi voinut tehdä eri tavalla ja mikä tuli tehtyä hyvin :).

-Heli-

Youtube uutisia

2011-12-08T19:09:00.004+02:00

Jeps. Ajattelin pistää pienen välipostauksen noista videoista, mitä olen alkanut nyt enempi kuvailemaan. Tarkoitus olisi jatkaa tätä harrastusta ja tehdä myös enempi videomuotoisia treenivinkkejä. Niinhän se sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa :). Nyt on vain hieman huono vuodenaika kuvaamiselle kun on joko pimeetä tai hämärää. Tulis edes vähän lunta tupaan, niin valostuisi :).

No juu, tähän liittyen olen uudistanut omaa youtube kanavaa käyttäjälle ystävällisemmäksi Lisäksi kanavalle laitettu hieman uutta ulkoasua kuvien muodossa :):

Kuvassa näkyy kanavan etusivu. Etualalla tulee pyörimään aina silloin tällöin vaihtuva video, mutta olennainen muutos on videon alla näkyvässä soittolistasuosituksissa, johon olen lisännyt omat videot aihealueittain. Tällöin käyttäjä pystyy katsomaan kaikki samaan aiheeseen liittyvät videot soittolistana Nämä ovat videomääräjärjestyksessä ja sitä mukaan kun videoita tulee lisää niin järjestyskin muuttuu. Samoin myös lisään soittolistoja sitä mukaan kun saan kuvattua eri aihealueita.

Yläpalkista vaihtoehtona löytyy myös Syöte ja Videot. Syöte-välilehdestä näkyy uusimmat tapahtumat kanavalla ja Videot-välilehdestä löytyy kaikki lataamani videot aikajärjestyksessä. Käykäähän tutustumassa tästä linkistä :)

Linjatreeniä Lagerille videoanalyysi

2011-12-06T15:47:00.000+02:00

Pieni pätkä Lagerin linjatreenistä. Kuvattu aikaisemmin syksyllä, varmaan elo- tai syyskuussa. Palautuksissa on hiomista niinkuin näkyy, mutta ainakin vauhtia riittää :). ajattelin muutaman huomion laittaa muutenkin kuin palautuksista, mitkä näkyy koiran työskentelyssä videolla ja joita kannattaa seurata myös omaa koiraa kouluttaessa.

Ensimmäisessä noudossa näkee hyvin, kun koira alkaa metsästämään liian aikaisin. Katsokaa erityisesti häntää ja muutenkin koiran liikehdintää ensimmäisen noudon aikana ja verratkaa sitä toiseen noutoon. Periaatteessa koiran tulisi metsästää linjaharjoituksessa vasta lähihakupillityksen saatuaan. Toki täytyy muistaa, että tämä oli tämän harjoituksen ensimmäinen nouto ja dami vietiin muistipaikalle koiran nähden, joten on ihan luonnollista, että koira alkaa metsästämään sitä ilman lähihakupillitystäkin.

Toisessa noudossa hyvä huomioida ohjaajan kauneus... eiku nyt menin ihan sekaisin, olinpa tahditon. Piti sanoa ohjaajan tekemät asiat. Ennen lähetystä hihna taskuun ja muutenkin rauhallinen ote tilanteeseen. Ohjaaja varmistui ennen lähettämistä, että koira on myös varmasti lähtemässä oikeaan suuntaan.

Sitten on hyvä huomata taas missä vaiheessa koira alkaa metsästämään ja missä vaiheessa tulee lähihaku pillitys. Lähihakupillitys olisi ollut hyvä antaa hieman aikaisemmin, vähän ennen kuin koira on alueella. Nyt periaatteessa koira teki jo sitä, mistä ohjaaja antoi käskyn myöhässä. Toki kannattaa näitä pillikäskyjä vahvistaa joka tapauksessa vaikka koira jo tekisi lähihakua.

Palautuksessa tai oikeastaan luovutuksessa ohjaajan kannattaisi ottaa molemmilla käsillä damista, jolloin koiralle ei jäisi mahdollisuutta jäädä roikkumaan damin narusta. Toki ohjaajaa yritti hieman hillitä koiran syliintuloa toisella kädellä, mutta sen olisi voinut hillitä myös nousemalla samalla itse ylös.

Lähihaku sujuu molemmissa videoissa hyvin ja Lager kyllä käyttää hyvin nenäänsä tehtävän ratkaisemiseksi. Siitä on hyvä lähteä harjoittelemaan muutakin.

Viikonlopun kuulumisia

2011-12-04T18:37:00.000+02:00

Viikonloppu on taas vierähtänyt meikäläisen osalta metsästyksen merkeissä ja Heli käväisi Lagerin kanssa Jyväskylässä Jummi-Jammin pikkujoulu-wt:ssä.

Lauauntaina olimme Bitterin kanssa fasaanijahdissa. Mielestäni edelliseen kertaan nähden koira toimi tällä kerralla paremmin varsinkin nenänsä kanssa. Hakukin sujui huomattavasti paremmin. Bitterillä oli silmänympärykset jahdin jälkeen melko punaiset, joten luulen että joku haavakko on päässyt hieman nokkimaan tai raapimaan, mutta siitähän koira kyllä itse oppii ajan myötä ottamaan selkäpuolelta kiinni. Koira kyllä toi kaikki haavakot minulle selkäpuolelta kantaen, mutta enhän tiedä mitä on tapahtunut kun se on ollut minulta näkymättömissä. Huomioliivitkin joutuivat ensimmäistä kertaa kunnon testiin kun Bitterillä oli ne päällä koko päivän. Kertaakaan ei tarvinnut niitä korjata vaan ne pysyivät hyvin päällä. :)

Bitter töissä. Kiitokset kuvasta Hiltusen Tarulle :)

Sunnuntaina olinkin ensimmäistä kertaa varsinaisesti kaurisjahdissa. Meillä oli pieni porukka ja yksi mäyräkoira ajurina. Kauriit oli jahdin päätavoite, mutta myös pienpetoja ja jäniksiä oli mahdollista metsästää. Aamupäivä oli aika hiljainen aina tuohon yhteentoista asti, kunnes koira otti vainun supikoirasta ja painui sen perässä luolaan. Koira ja supi nahistelikin n. 2-3 metriä syvässä umpiperäluolassa ja sen verran kallioisessa paikassa oli ettei pystytty kaivamaan luolaa auki. Mitään muuta mahdollisuutta ei ollut kuin saada koira ensin pois luolasta ja pitkään menikin ennen kuin omistaja sai houkuteltua sen sieltä pois. Tämän jälkeen saimme supinkin pois luolasta ja sitä kautta viikonlopun riistanhoidolliset työt oli myös tehty :) Sen verran pitkällä oli jo iltapäivä ja koirakin oli jo melko piipussa niin päätimme kaurisjahdin siihen.

Päivän saaliina supikoira.

Heli oli Lagerin kanssa tosiaan pikkujoulu-wt:ssä. Tämä oli tavallaan tällainen mölli-wt, jonka Lappalaisen Mika tuomaroi. Ekalla rastilla Heli ei ollut valmistautunut kokemattomuuttaan ja kun rasti alkoi sillä, että koira piti seuruuttaa lähetyspaikalle, niin hihna oli kokoajan kireenä ja siitä rokottettiin hieman pisteitä. Eka rasti oli markkeeraus, minkä Lager ihan hyvin haki, mutta palautuksessa koira hyppäsi damin perään. Pisteitä 17.

Heli ja Lager rastilla. Kiitokset kuvasta Saarisen Tiinalle :)

Toinen rasti oli ohjaus ja lähihaku samaan paikkaan mihin oli markkeeraus tullut. Tämän Lager suorittikin mallikkaasti ja sai rastilta 19 pistettä. Kolmas rasti oli ohjaus pellon kulmaan, jossa Lager paineli metsään tekemään hakua ja ei ollenkaan kuunnellut Helin pillitystä, joten Heli joutui hakemaan koiran pois ja sai rastilta pyöreän nollan. Rasti oli myös muille ipanaluokan koirille haastava.

Neljäs rasti oli markkeeraus alavampaan kohtaan pellolla. Koira ei nähnyt putoamispaikkaa ja Lager juoksi, juoksi ja juoksi kunnes sai hajun damista ja palautti sen. Pisteitä 10. Yhteispisteet 46 ja ipananluokan neljäs sija. :) Heli itse on tyytyväinen koiran tekemiseen ja on kyllä tietoinen mitä pitää talven aikana treenata Lagerin kanssa.

Huomenna tai tiistaina olisi tarkoitus tehdä pientä videoanalyysia Lagerin yhdestä alkusyksyn treenistä. :)

Teertä ja punajuuria, Bitterin ensimmäinen teerinouto

2011-12-01T18:40:00.000+02:00

Kirjoitan taas pienen tarinan teeren pyynnistä ja sitten perään reseptiä :)

Päivä oli jo pitkällä kun läksimme makkaran paiston jälkeen kävelemään Bitterin kanssa erään piston päästä suo-ojan vartta pitkin. Ojanvarsi kasvoi pientä koivikkoa ja tiesin sen olevan hyvää teerimaastoa. Emme ehtineet kävellä kuin muutaman sata metriä eteenpäin kun edestämme pölähti lentoon 5 teertä. Matkaa oli kuitenkin sen verran paljon, etten saanut kunnon ampumatilannetta, mutta pyrin seuraamaan mihin teeret lensivät ja läksimmekin pikkuhiljaa kävelemään siihen suuntaan. Käveltyämme noin puolikilometriä, tulimme isohkon hakkuuaukean laitaan. Yritin tähytä aukon reunapuita, jos vaikka saisin teeristä havaintoa. Mitään ei kuitenkaan näkynyt ja päätin oikaista aukon poikki toiselle puolen.

En ehtinyt kuin juuri astua aukon puolelle, niin lähti aukon sivulaidalta kaksi teertä puista. Mutta kuinkas sattuikin, sinne jäi vielä muutama puihin. Nekin tosin näyttivät olevan aivan lähtöpuuhissa. Menin saman tien makuulle ja yritin etsiä sopivaa ampumapaikkaa. Sellainen onneksi löytyi läheltä ja sain siitä hyvän tuen kiväärilleni. Matkaa teeriin oli noin 150 metriä ja tiesin, että teeret saattavat lähteä hetkenä minä tahansa. Onneksi tuki aseelle oli niin hyvä, että sain nopeasti tähtäinkuvan yhdestä teerestä ja melkein heti perään puristava laukaus. Teeri tuli alas ja kaksi muuta lähtivät lentämään kohti turvallisempia maisemia.

Huomasin ettei Bitter nähnyt metsän sisään putoavaa lintua niin päätinkin lähteä metsän laitaan itsenäisellä haulla noudattamaan linnun. Ajattelinkin samalla että tästä saattaapi saada hyvän tilaisuuden videokuvata Bitterin ensimmäinen teerinouto. No kuvaushan onnistui kännykkäkameralla ihan ok, mutta harmikseni huomasin tulleeni ihan liian lähelle teeren putoamispaikkaa lähettämään koiran hakuun, jotta siitä olisi tullut kunnon haku tehtävä :) Ehkä seuraavalla kerralla saan sitten parempaa videokuvaa :)

Resepti:

Teertä ja punajuuria

Heti alkuun pieni varoitus noista punajuurista. Eli ovatten suhteellisen voimakkaan makuisia ja kannattaa testata punajuurivuoka ensin ilman teertä, että maistuuko ja jos maistuu niin voi siihen myös riistaa laittaa lisukkeeksi :) Itse tykkään kyllä punajuurista ja mielestäni maku paranee kun antaa olla laittamisen jälkeen yhden yön jääkaapissa. Toki punajuurivuoka sopii ilman lihaakin erittäin hyvin lisukkeeksi, tekee sitten lihat, miten itselle parhaiten maistuu.

Teeren laitto:

Teeri keitetään koosta riippuen joko kokonaisena tai paloiteltuna. Kauho taas ensialkuun verivaahdot pois ja sen jälkeen lisää mausteita oman maun mukaan keitin veteen. Teertä saa keittää pari tuntia, niin että lihat irtoaa helposti. Pieni lihat sopiviksi suupaloiksi

Punajuurien laitto. Kuori ja pilko punajuuret ja pari punasipulia lohkoiksi. Lisää ne voideltuun uunivuokaan ja laita sekaan sinihomejuustoa. Anna olla uunissa noin 30 min. Tämän jälkeen lisää teeren lihapalat vuokaan, ja kermaa puoli litraa, sekoita. Päälle voi laittaa vielä juustokuorrutteen. Anna olla uunissa toinen puolituntia ja anna tämän jälkeen anna vetäytyä ainakin puolituntia. Ja eiku syömään :) unohdinko mainita että vuoka voidellaan oikealla voilla... ei millään öljynlitkuilla.

Huomioliivit

2011-11-28T16:28:00.000+02:00

Remu uusissa huomioliiveissä.

Mielestäni huomioliivit ovat näin pimeään vuodenaikaan erittäin tarpeelliset, jotta saadan oma perheenjäsen myös pimeällä näkyväksi. Tokihan nämä myös lisää omaakin turvallisuutta tuolla liikenteessä. Olen aatellut myös ettei metsälläkään liikkuessa olisi pahitteeksi laittaa noiden ketunpunaisten koirien kanssa jotain huomioliiviä päälle, jotta niitä ei vahingossakaan kukaan ammu kettuna.

Testikuva missä Remulla ei ole liivejä tuossa keskellä.

Nämä meidän hankkimat liivit on Riiheläisen Pian käsialaa. Mielestäni ne on helppo pukea koiralle. Pujottaa vaan pään kaula-aukosta sisään ja tarralla mahan alta liivit kiinni. Kangas on kevyttä ja liivit menevätkin pakatessa pieneen tilaan. Kävimme ottamassa hieman testikuvia näkyvyydestä liivien kanssa ja ilman. Liivien heijastinpinnat näkyvätkin hyvin auton valoissa :) Liivejä saapi ostettua Pian nettisivuilta eikä ne ole ainakaan hinnalla pilattu :)

Tässä kuvassa näkyy hyvin mikä ero auton valoissa olevalla koiralla kun
on liivit ja kun ei ole liivejä. Etualla on Remu ilman liivejä ja häviää kyllä
melko tehokkaasti tuohon maastoon.

Sama testi mutta kauempaa. Remu istuu keskellä ilman liivejä.

Ohjausharjoitus pitkälle matkalle

2011-11-27T13:31:00.000+02:00

Kirjoitan nyt yhdestä vaihtoehdosta mitä voi hyvin käyttää kun haluaa pidentää ohjausharjoitusten matkaa. Ennen tätä harjoitusta koiralle pitää olla suunnat Eteen, Oikealle ja Vasemmalle opetettuna, sekä koiran tulee pysähtyä pillistä. Periaatteessa kyseessä on kärrynpyöräharjoitus ja tarkoitus ei ole viedä koko prosessia yhdessä harjoituksessa läpi vaan kasvattaa koiran taitoja harjoitus kerrallaan, siten että aiempia opittuja harjoituksia kerrataan ja siirrytään vaikeampiin harjoituksiin. Laitan joka vaiheesta kaaviokuvan ensin ja sitten selostan suorituksen.

Vaihe1. Opetetaan koiralle muistipaikat M1-3 lyhyellä kaukolähetyksellä ja käytetään oikeita suuntia. Koira lähetetään noutoon aina paikasta K siten, että koira istuu rintamasuunta ohjaajaa kohti ja ohjaaja on paikassa O, josta hän antaa koiralle käskyt. Tässä voi ohjaaja hieman siirtyä tarvittaessa ennen lähetystä siihen suuntaan mihin hän aikoo koiran lähettävänsä.

Vaihe2. Tehdään täsmälleen sama kuin vaiheessa yksi, mutta siirryttään pikkuhiljaa kauemmaksi. Tässä huomioitavaa se että kuvassa punaisella kenoviivalla rajattu alue tulee olla esteetön koiran liikkumiselle, jotta koira pystyy palauttamaan suoraan ohjaajalle muistipaikalta.

Vaihe3. Kun Vaihe 2 onnistuu joka kerta voidaan siirtyä lähettämään koira linjalla pysäytyspaikalle (P) ja sen jälkeen ohjaamaan muistipaikoille (M1-3). Taas kannattaa matkaa pidentää lähetys kerrallaan. Jos koira meinaa lähteä suoraan M2 tai M3 paikalle, niin koira pois ja sille tehdään motivoitu linja M1 paikalle, ennen kuin jatketaan toistetaan tätä harjoitusta.

Itse kun teen tällaista harjoitusta niin teen koiralle enempi suoria linjoja paikalle M1 ja aina silloin tällöin vain pysäytän ja ohjaan johonkin kolmesta suunnasta. Hyvä esimerkki perjantain treenistä kun tein vähän tämän tyyppisen harjoituksen mutta hieman sovellettuna. Tein ensin viisi damia siten että M1 paikalla oli 3 ja molemmissa M2 ja M3 paikoissa oli yksi dami. Vein koiran ensin pysäytyspaikalle ja lähetin kaukolähetyksellä hakemaan M1 paikasta. Sen jälkeen lähetin linjalla uudestaan kohti M1:stä, pysäytys ja ohjaus M3:lle. Tämän jälkeen suora linja M1:selle. Tämän jälkeen lähetin linjalla uudestaan kohti M1:stä, pysäytys ja ohjaus M2:lle. Ja viimeinen dami taas M1:ltä suoralla linjalla.

Vein damit uudestaan samalla tavalla, nyt lähetin koiran ensin suoralla linjalla M1:lle. Tämän jälkeen otin jokaisesta M1-3 muistipaikasta pysäytyksen kera damin ja lopuksi vielä suoralla linjalla M1:lle. Tossa ensimmäisessä treenissä pidensin joka lähetyksen jälkeen matkaa, mutta toisessa treenissä menin heti lähettämään tarpeeksi kauas.

Sitten hieman haastetta peliin:

Eli kun noi pelkät oikea ja vasen alkaa tuntumaan helpoilta, voidaan lisätä vielä välisuunnat. Näihin välisuuntiin täytyy miettiäkkin sitten, myös miten niitä käskee koiralle ja millä erottaa suoraan eteenpäin menemisen ja vinosti eteenpäin menemisen, sekä käsky että merkki. Periaatteessa muuten tällaisen rakentaminen voidaan aloittaa ihan samalla tavalla vaiheittain kun vain kolmellakin suunnalla ja pikku hiljaa edetä sitten pidemmille matkoille.

Sitten yksi kikka kaikkiin näihin harjoituksiin millä A: haetaan tarkoituksella koiralle tilanne, missä sen on pakko alkaa seuraamaan myös kauempaa mihin ohjaaja näyttää ja B: koira ei saa palkkiota väärästä suorituksesta. Toki tämä kikka vaatii ohjaajalta hieman enempi viitseliäisyyttä tai sitten tässä käytetään apuna avustajaa:

Kun koira laitetaan istumaan paikalle K ja viedään koiran näkemänä damit muistipaikalle, niin tehdäänkin niin että vain yhdelle muistipaikalle jätetään dami ja muut paikat vain hajustetaan ja ollaan muka laittavinaan sinne dameja. Tässä kannattaa vaihtaa järjestystä, joka noudon jälkeen ja tehdä tavallaan koiralle mahdottomaksi tietää se mihin se ainoa dami on jätetty oikeasti. Jos koira lähtee väärälle muistipaikalle, niin se ei löydä sieltä mitään ja tässä annetaan myös ohjaajalle aikaa ottaa koira kiinni, jonka jälkeen tehdään tehtävä uudestaan.

Kiitokset Sani ja Ulla Koirakaverit, tämän kirjoituksen aiheesta ja meille saapi lähetellä aihevinkkejä myös jatkossakin :)

Suositellut sivustot

2011-11-22T18:40:00.012+02:00

Blogin sivupalkkiin on lisätty Suositellut sivustot -osio. Siinä on lukemiani blogeja päivitysjärjestyksessä. Palkissa ei näy kuin 5 viimeksi päivitettyä blogia kerrallaan, mutta kun painaa "näytä kaikki" niin esille tulee loputkin :).

Mitä siellä tällä hetkellä on: (Jos tekstissä heittomerkit niin se on lainattu suoraan kyseisen blogin sivuilta.)

Tapiolan Takamailla. Mielestäni erittäin hyvää luettavaa kaikille, jotka tykkäävät ulkona liikkumisesta ja varsinkin metsästyksestä. Blogissa on myös juttua labradorinnoutaja Nalasta. Mukana paljon hyviä kuvia :)

"Tämä blogi kertoo erilaisista ulkoilmaharrasteista, lähinnä metsästyksestä ja siihen liittyvistä asioista ja tapahtumista. Kalastuksesta tulee toki myös tarinoita. Kokonaisuuteen kuuluu myös koira-asioita, reissuraportteja, varustejuttuja, valokuvausta, linkkivinkkejä ja kaikenlaista muuta sivuosumaa harrastuksen keskiöstä ja reumamilta.

Pidän tätä blogia lähinnä omista tarpeistani. Sukuni ja monet vanhoista metsästyskavereistani asuvat kaukana ja haluan antaa heille vähän uutisia tapahtumista täälläpäin. Toisaalta näen tämän kaltaisille blogeille laajempaakin tilausta. Haluan tällä blogilla yrittää osoittaa todeksi sitä, että metsästys ja kalastus on muutakin kuin tappamista. Itselleni se on kokonaisvaltaista luonnossa liikkumista, sen tarkkailua ja ihailua - joskus tähän sisältyy myös saalistaminen."

Terveiset ravintoketjun huipulta. Hyviä riistareseptejä ja metsästystarinoita. Myös paljon hyviä kuvia.

Sitten seuraavat blogit keskittyvätkin enempi tai vähempi noutajien elämään. Kannattaa myös tutustua näihin:):

Noutajapoika Jepen Seikkailut

Ei muutakuin tutustumaan linkkeihin :)

Saapi toki myös ehdottaa hyviä lähinnä noutaja ja metsästysaiheisia blogeja omaan lukemistooni :) Niin juu ja löytyyhän noita hyviä sivuja myös tuolta meitin koirien omilta sivuilta, mistä linkit kasvattajien ja isien sivuille ja myös Bitterin pentujen sivuille.

Markkeeraushaasteita

2011-11-21T17:07:00.010+02:00

Tehdään ensin kunnon muistipaikka, joka hajustetaan todella hyvin ja sinne kätketään vaikkapa 4 damia, jotka haetutetaan koiralla linjalähetyksellä aina samasta suunnasta, mutta matkaa joka kerta pidentäen. Sitten aloitetaan varsinaiset markkeerausharjoitukset, joista voi olla useita eri variaatioita:

1. Palataan ensimmäiseen lähetyspaikkaan ja avustaja heittää markkeerauksen 10 - 15 metriä muistipaikan taakse. Jos koira suorittaa helposti, niin voidaan siirtyä kauemmaksi seuraavaan lähetyspaikkaan tai jos koiralla vaikeuksia selvittää tehtävä, niin tehdään uudestaan samasta paikkaa. Jos taas koira ei suorita lainkaan, niin voidaan siirtyä lähemmäksi.

2. Linjamarkkeeraus siten, että toinen heitto muistipaikalle ja toinen 10-15 metriä muistipaikan taakse. Taas vaihdellaan lähetyspaikkaa koiran suorituksesta riippuen. Heittojen järjestystä voi myös vaihdella.

3. Linjamarkkeeraus siten, että toinen heitto 10-15 metriä muistipaikan taakse ja toinen 30-40 metriä muistipaikan taakse.

4. Siirrytään kauimmaiselle lähetyspaikalle ja heitetään markkeeraus 10-15 metriä muistipaikan eteen. Tämän jälkeen siirrytään pykälä lähemmäksi ja heitetään markkeeraus muistipaikalle. Taas pykälä lähemmäksi ja markkeeraus 10-15 metriä muistipaikan taakse.

5. Markkeeraus niin kuin kohdassa yksi, mutta otetaan ensin muistipaikalta ohjaus. Alkaa olla jo melko vaativa tehtävä.

6. Kaksoismarkkeeraus lähetyspaikalta yksi siten, että ensin tulee markkeeraus lähetyspaikalle 4 ja sitten käännytään katsomaan markkeeraus muistipaikan taakse ja taas käännytään ottamaan ensiksi tullut heitto ensin. Tässäkin voi vaihdella lähetyspaikkaa 1-3 välillä.

Variaatioita on taas niin paljon kuin itsellä riittää mielikuvitusta. Myös pystyy tekemään paljon erilaisia harjoituksia, missä markkeeraus tai kaksoismarkkeeraus tulee ihan toiseen suuntaan ja ensin otetaan muistipaikalta linja. Tarkoitus ei kuitenkaan ole tehdä kerralla kaikkia näitä variaatioita vaan korkeintaan yksi tai kaksi eri variaatiota harjoitella. Esim. 1 ja 2 harjoituksen pystyy tekemään hyväksi kokonaisuudeksi siten, että harjoitellaan ensin ykkösharjoitus kunnolla ja sitten siirrytään vaikeampaan kakkosharjoitukseen.

Viikonlopun kuulumisia

2011-11-20T18:25:00.001+02:00

Viikonloppu on taas hurahtanut melko vauhdilla. Lauantaina olimme Bitterin kanssa fasaanijahdissa ja sunnuntai meni vielä meikäläisen osalta hirvihommissa. Lauantain jahdissa tuntui, että Bitter oli aluksi jättänyt ainakin nenän ja vähintään toisen korvan kotiin:) Nenänkäyttö oli kyllä luokattoman huonoa aina siihen asti ku pääsin sille tekemään yhden oikein kunnon lähihaun, jossa joutui oikeasti käyttämään nenäänsä löytääkseen linnun. Sen jälkeen teki myös nenällään eikä pelkillä jaloillaan töitä. On siitä kyl hyvääkin kerrottavaa, nimittäin koira ei päästänyt ääntäkään jahdin aikana:).

Perjantaina ehdimme tekemään Lagerille pikkuisen hakuharjoitusta ja kun palautukset eivät ole vielä ihan mallikelpoisia niin myös palautusharjoitusta. Palautukset ja maltti on ne mihin tulemme Lagerin panostamaan nyt ennen vaativampia harjoituksia. Tänään ehdimmekin tekemään hieman malttia Lagerin kanssa, kun Heli ja Lager tulivat vain seuraamaan kun tein Bitterille pienen linja ja markkeeraustreenin. Laitetaan vielä yksi pieni videonpätkä perjantaisista treeneistä. Kyseessä taitaapi olla muuten Lagerin ensimmäin hakutehtävä dameilla. Ollaan riistalla kokeiltu, mutta ei dameilla. Hakualueena pieni paikoitellen pitkää heinää kasvava niitty ja sinne ei oltu viety kuin yksi dami kerrallaan.

Ens viikolla tulossa ainakin markkeerausharjoituksesta juttua:)

Ruokintatemppu

2011-11-16T19:02:00.000+02:00

Ruuasta puheenollen täytyy laittaa vielä pieni kevennys meitin aamuruokinnasta. Videolla koirat aseteltu istumaan peräjälkeen Lager etualalla, Bitter keskellä ja Remu takana. Sanon ainoastaan "Ole hyvä" kolme kertaa peräkkäin ja kyllähän nämä touhot ovat oppineet ajan saatossa, milloin on kunkin vuoro. Kupitkin on samanlaiset :)

Valkosipulinen Hirvenfilepihvi ja juuresranskalaiset

2011-11-16T17:56:00.003+02:00

Välipalaksi riistareseptiä :)

Hirvenfilepihvit
Esivalmistelut:
Leikkaa 2 punasipulia renkaiksi ja leikkaa fileestä ohuita pihvejä. Nuiji pihvit ja hiero niihin suolaa ja pippuria.

Ite asiaan:
Ruskista voi pannussa. Lisää punasipulitrenkaat ja purista 2 valkosipulin kynttä sekaan. Kuullosta sipulit ja lisää pihvit pannulle. Ruskista molemmin puolin ja lisää nokare valkosipulituorejuustoa (ei light) jokaisen pihvin päälle.
Anna lihan vetäytyä ja tarjoile juuresranskisten kanssa

Juuresranskalaiset

Voit käyttää haluamiasi juureksia tässä, itse suosin lanttua ja porkkanaa. Kuori ja pilko juurekset ranskalaisten muotoon uunipellillisen verran. Pistä ranskalaiset isoon kulhoon ja lorauta päälle oliiviöljyä. Sekoita niin, että kaikki juurekset ovat pinnaltaan öljyisiä. Lisää mausteita oman maun mukaan ja sekoita. Hyviä maustevaihtoehtoja: Suola, pippuri, paprika, tinjami. Koko setti uunipellille ja uuniin 200 astetta ja varmaan noin 15 min hyvä... eipä yleensä tuu aikaa katottua vaan silloin kun juurekset näyttäää rapsakolta niin ne on hyviä :)

Linjanvahvistusvideota

2011-11-15T18:08:00.000+02:00

Linjanvahvistusvideo. Toteutus lähes samanlainen, mutta hieman vaativampi kuin lauantain treenissä. Kaaviokuva harjoituksesta löytyy täältä.

Videosta hyvä huomata pillikäskyjen ja vahvistamiskäskyjen ennakointi, sekä huomiokäsky ennen lähihakua.

Lähihakuvideo Lagerista

2011-11-14T18:06:00.001+02:00

Vielä piti laittaa edellisen tekstin aiheeseen liittyen lähihakuvideo lagerista eilisistä treeneistä:)

Lähihakujuttuja

2011-11-14T17:11:00.012+02:00

Olin 6.11 Kaakon järjestämässä kouluttajakoulutuksessa kouluttamassa ja samalla pääsi seuraamaan myös muita rasteja ja sai taas paljon uutta oppia aiheeseen liittyen :). Kirjoitan / kokoan tapahtumasta raportin tonne Kaakon Noutajien sivulle, kunhan saan aineiston kasaan. Täytyy kuitenkin hieman ennakoida kun sain taas hyviä ideoita koulutuksesta. Hirvosen Petterin rastilla tuli hyvää asiaa nenänkäytöstä ja lähihausta ja siitä ajattelinkin laittaa muutaman sanasen tai oikeastaan lisäyksen entisiin lähihaku kirjoituksiin.

Tarkka lähihaku. Petteri on opettanut koiralleen niin sanotun tarkan tai voitaisiin sanoa pienialueisen lähihaun ja käyttää sanallista "SIINÄ" käskyä kun haluaa koiran etsivän tarkasti juuri siitä paikasta. Tätä periaatteessa lähdetään opettamaan samalla tavalla kuin lähihakua, mutta alue rajataan todella pieneksi, jopa 0,5m x 0,5m ja muusta maastosta poikkeavaksi esim. tekaistulla heinä/risukasalla. Lisäksi ei annetta lähihaun pillikäskyä vaan sanallinen "SIINÄ" -käsky. Haastetta lisätään pikkuhiljaa matkaa lisäämällä ja yhdistämällä tarkka lähihaku ohjaustehtävään. Täytyy kuitenkin muistaa opettaa "SIINÄ"- käsky ensin perusteellisesti ennen kuin lähtee sitä yhdistämään ohjausharjoituksiin.

Tarkan lähihaun harjoittelua risukasan avulla

Toinen hyvä vinkki Petterin rastilta lähihakuun oli se, että lisähaastetta saadaan yksinkertaisesti tekemällä häiriömarkeeraus. Tällöin koira viedään ensin lähihakualueen viereen istumaan. Heitetään häiriömarkeeraus ja pakotetaan kuitenkin koira tekemään lähihakua. Häiriömarkkeerauksen voi ensin alkuun heittää vaikka itsensä taakse, jolloin ohjaajalla on paremmat mahdollisuudet puuttua koiran tekemisiin, mikäli koira yrittää lähihaun sijasta mennä hakemaan markkeerausta.

Vaikeutta voidaan sitten myöhemmässä vaiheessa lisätä niin, että koira ei tiedä, että alueelle on piilotettu dameja ja heitetään ensin häiriömarkeeraus, jonka jälkeen annetaan koiralle lähihakukäsky. Toki ei kannata tässäkään kangistua kaavoihinsa vaan välillä ottaa ihan puhtaasti heitetty markkeeraus koiralla pois, jotta se ei ala vahingossakaan kysymään markeerauksissa neuvoja ohjaajaltaan.

Tämmöisiä tällä kertaa ja laitan vinkkiä kun koko raportti kouluttajakoulutuspäivästä valmistuu :)

Linjanvahvistustreeniä

2011-11-13T06:59:00.000+02:00

Teimme eilen aamupäivällä Bitterille ja iltapäivällä Lagerille linjanvahvistustreenin. Toki hieman eri matkoille mutta kuvio pysyi samana.

Harjoituksessa oli kaksi muistipaikkaa, jotka olivat pellolla matalien kivien ympäristöön kasvanut pöheikkö/heinikko. Ensiksi viedään koiran kanssa M1-paikalle neljä damia. Hajustetaan alue ja piilotetaan ne näkyviltä. Ensiksi lähetetään L1-paikalta ihan perus motivoitu linja. Tämän jälkeen lähetetään L2-paikalta myös perus linja, mutta M2-paikan kohdalla annetaan vahvistuskäsky.

M2 paikalla ei vielä tässä vaiheessa ole dameja. Kun kaksi damia on otettu M1-paikasta laitetaan ne koiran nähden M2-paikkaan. Taas hajustetaan ja piilotetaan damit pois näkyvistä. Tämän jälkeen lähetetään koira L3 ja L4 paikoista linjalla hakemaan nämä kaksi damia M2-paikasta.

Tämän jälkeen siirrytään taas L2-paikkaan ja lähetetään siitä koira hakemaan dami M1-paikasta. Taas pitää muistaa antaa M2-paikan kohdilla vahvistuskäsky. Itse olen huomannut, että vahvistuskäsky kannattaa antaa jo hieman ennen M2-paikkaa, jolloin koira ei niin helposti jää hajulle. Jos koira jostain syystä jää etsimään damia M2-paikasta, kutsutaan se pois ja helpotetaan tehtävää siirtymällä lähemmäksi. Tarvittaessa voi tulla lähettämään jopa M2-paikalta.

Sitten viimeiselle M1-paikan damille koira lähetetään joko L3 tai L4 paikasta. Tässä kannattaa katsoa miten koira toimii edellisessä lähetyksessä ja sen mukaan päättää lähetyspaikka. Lopuksi vielä viedään koiran kanssa yksi dami M1-paikkaan ja lähetetään noutoon L2-paikasta.

Tätä harjoitusta pystyy helposti muuntelemaan mielensä mukaan ja joskus kannattaa myös tehdä kahden hajupaikan ylityksiä. Matkat tietysti maaston ja koiran mukaan. Tärkeää on muistaa vahvistaa eteenmenokäskyä.

Metsosoppaa :)

2011-10-28T16:58:00.001+03:00

Tein Bitterin kanssa onnistuneen kanalinnustusreissun Ähtärin seudulle kuluvalla viikolla ja ajattelin kirjoitella vähän pidennetyn riistareseptin alkaen metson metsästämisestä aina sen syömiseen saakka.

Olimme kulkeneet isäni ja Bitterin kanssa koko päivän mitä mahtavimmissa teeri ja metsomaisemissa. Oli oikein kunnon soidinsoita ja niiden välissä hakkaamattomia kankaita. Vaan lintuja ei näkynyt kuin muutamia yksittäisiä. Päätimme ajaa yhden piston päähän ja isäni päätti mennä yhdelle korkealle mäelle aukonlaitaan teeripassiin ja itse lähdin kiertelemään Bitterin kanssa aukeiden takametsiä.

Olin jo tovin matkaa kierrellyt takametsiä ja olin tulossa piston alkupäähän kohti tietä, kun Bitter lähti nokka pystyssä kohti hakkuuaukon laitaa. Ajattelin että nyt on koiralla vainu jostakin ja läksin seuraamaan sitä. Bitter ei kuitenkaan mennyt aukon laitaan asti vaan palasi vierelleni ja sanoin hänelle, että mene vaan jolloin koira läksi uudestaan nokka pystyssä kohti aukon laitaa ja ajoi sieltä parikymmentä teertä ilmaan. Itselläni oli matkaa teeriin vielä kolmisenkymmentä metriä ja aurinko häikäisi aukon suunnasta joten ei ollut mitään mahdollisuuksia alkaa niitä ampumaan.

Kävelin kuitenkin aukon laitaan tarkoituksenani katsoa olisiko teeret jääneet aukon vastapuolen reunapuihin. Aurinko haittasi tähyämistä ja kun vastapuolen puissa ei mitään näkynyt niin jatkoin aukon laitaa pitkin piston alkupäähän. Mietin että eiköhän tämä jo riitä tälle päivälle ja kävelen tietä myöten takaisin autolle. Tulen samaisen teeriaukon kohdalle miltei samantien ja voin vain katsella, kun samat parikymmentä teertä lähtevät n. 50 metriä sivuun siitä paikasta puista, mistä itse olin niitä yrittäny tähystää.

Tästä hieman sisuuntuneena päätän lähteä vielä toiselle puolelle tietä katsomaan, löytyisikö sieltä reppuuni täytettä. Kuljen melko tiheää nuorta männikköä pitkin hieman nopeammin askelin, koska siellä ei olisi edes pystynyt kunnolla ampumaan. Tulen sellaisen pitkulaisen aukon laitaan, joka haarautuu toisessa päässä y-mallisesti ennen kuin loppuu. Samassa kun astun aukolle, niin Bitter pöllyttää aukon laidasta noin. 30 metrin päästä minusta ukkometson ilmaan. En tohdi sitä yrittää ampua kun arvelin matkan aluksi olevan liian pitkän.

Metso lentää aukkoa myöten ja näen sen nousevan puuhun keskelle y-haaraa. En kuitenkaan näe metson tarkkaa paikkaa ja matkaakin on vielä lähes viisisataa metriä, joten lähden hiipimään aukon vasenta laitaa kohti metson laskeutumispaikkaa. En saa kuiteskaan millään linnusta havaintoa, vaikka vähän väliä yritän sitä kiväärini tähtäimen kautta etsiä.

Olen jo n. 150 metrin päässä metsosta, kun huomaan isäni n. viidenkymmenen metrin päässä minusta. Hänkin on havainnut minut ja alkaa huitomaan minulle, että kierrä aukon toiselle puolelle ja samalla viittoo kohti metsoa. Hän nimittäin oli nähnyt myös metson tulevan puuhun, mutta sieltä suunnasta itse lintua ei näkynyt.

Lähdin jonkin matkaa takaisin ja ajattelin matalana pikkuhiljaa tähyten yrittää aukon toiselle laidalle. Kun olin tullut vähän reilun puolivälin aukon yli, näin metson erään puun latvan oikealla puolella. Matkaa metsoon oli noin 200 metriä, mutta päätin kokeilla kun löysin mielestäni hyvän ampumapaikan, missä ei ollut välissä mitään risukkoa. Latasin kiväärini ja otin yhdestä mättäästä tukea. Tähtäsin hetken aikaa ja ammuin. Kivääri heilahti oikein kunnolla ja hutihan siitä tuli. Harmitti heti kun oli laukaisun jälkeen kun tiesin että ei osu.

Mutta annas olla, metso ei lähtenyt mihinkään. Siirryin pari metriä hieman paremman mättään taakse ja sain josta sain oikein hyvän tuen aseelleni. Nyt oli jo ennen ampumista sellainen tuntuma, että ohi ei voi mennä. Puristava laukaus ja metso tuli kierien puusta alas.

Lähdimme Bitterin kanssa lähemmäksi tarkoituksena laittaa koira tekemään hakua lähempänä lintua. Bitter ei ennen ole päässytkään metsäkanalintua noutamaan ja ajattelin että nytpä on hyvä tilaisuus kokeilla sitäkin. Laitoin koiran hakemaan ja se palaa tyhjänä takaisin. Siirrymme lähemmäksi ja taas sama homma, koira menee oikeaan suuntaan, mutta palaa tyhjänä takaisin. Alan ihmetellä asiaa ja siirryn vielä lähemmäksi, Nyt näen jo metson makaavan tovin matkan päässä ja laitan taas koiran hakemaan. Koira menee suoraan linnulle ja jää sen viereen istumaan ja tuijottamaan minua. yritän maanitella koiraa tuomaan linnun minulle, mutta koira ei koskekaan lintuun.

Menen ja nappaan itse linnun maasta ja härnään sillä hieman Bitteria ja johan huoli koirakin metson suuhunsa. Sitten vien linnun vähän matkan päähän lähetän koiran hakemaan niin hyvin tuo linnun minulle käteen. Ilmeisesti metso oli Bitterille ensimmäinen kummajainen kun ei sitä heti huolinut suuhunsa. Aika jännä, koska koiralla ei ole ollut ongelmia mikään muun riistan kanssa. No tuskimpa enään on metsonkaan suhteen jos vielä joskus pääsee sellaisen noutamaan.

Perkasimme linnun ja annoin Bitterille tietysti sydämen ja maksan. Kivipiiran säästin keittoa varten.

Metsosoppa:
Syö ensin hyvin sillä tämä vie aikaa :)

Nylje lintu siten, että mahdollisimman paljon jää talteen. Katkaise kaula ihan pään alapuolelta. Sekä siivet ja jalat mahdollisimman pitkältä. Kaula antaa hyvää makua soppaan.

Ota täkkälihat talteen, vaikkapa juhla ateriaa varten. Niitä ei sopassa tarvita, vaan muustakin riittää lihaa soppaan ihan tarpeeksi. Paloittele loppu lintu siten, että saat sen mahtumaan kattilaan luineen päivineen.

Laita lintu kattilaan ja lisää vettä niin, että kaikki osat peittyvät. Tässä vaiheessa voit valmiiksi pilkkoa kaksi porkkanaa ja kaksi sipulia pieniksi paloiksi. Kun keitinvesi alkaa kiehumaan niin kauho kiehumisen alussa tuleva verivaahto pois kattilasta.

Lisää tämän jälkeen sipuli ja porkkana sekä sopivasti suolaa ja pippuria. Anna kiehua kannen alla miedolla lämmöllä vähintään kolme tuntia. Oikein vanhaa metsoa voi joutua keittämään neljäkin tuntia. Keittää pitää niin kauan että lihat lähtevät lähes ravistamalla luista irti. Välillä kannattaa lisätä vettä kattilaan ja itse teen niin, että lisään kiehuvaa vettä vedenkeittimestä, niin se ei hidasta turhaan keittämisprosessia.

Kun metso kiehunut tarpeeksi pitkään erottele lihat luista ja pistä lihat takaisin kattilaan. Jaloista kannattaa huomioida pienet kovat jänteet pois, ettei hajota hampaita keittoa syödessä. Lisää keittoon makusi mukaan juureksia, porkkanaa, lanttua ja perunoita ja anna kiehua vielä niin pitkään, että juurekset tulevat kypsiksi.

Loppusilaiksena hieman ennen kuin aletaan syömään, keittoon sulatetaan kunnon voinokare ja avot! Eikun syömään :)