Sapattivapaa 18.06.2011 »

Kuvia Onaksesta

2014-10-14T04:27:00.000-07:00

Oli runsaasti puolukkaa

Kalojen irrottamista

Muun muassa pukuhuoneen seinät on saatu maalattua

Ylämökkiä

Summertime

2014-05-18T05:26:00.003-07:00

Äiti ja iskä on alottanu nyt mökkeilyn ja lähteny nyt viikonloppusin sinne aina saunomaan ja tekemään remontteja. Kuulema saivat eilen uuden kiukaan asennettuu, seuraavaks vuorossa varmaan ison terassin rakentaminen rantakallioille. Ite oon jääny aina kotosalle. Tänään vähän valokuvailin kun olin marsujen kans ulkona. Oli kyllä upee kesäsää.

Aamukahvit join marsujen kans ulkosalla

Elvis ja Roy marsut

Mä grillailin mm. pekoniin käärittyjä parsoja, oli kyllä herkullista!

Linkki vielä Janis Joplinin mahtaviin hittibiiseihin, täällä ainakin soinut mulla koko vklopun :)
https://www.youtube.com/watch?v=3ZlsxCxSw1w

-Meeri

Lobster cooking

2014-05-18T04:40:00.000-07:00

Iskä halus syystä tai toisesta että laitan tän videon youtubeen. Videon kuvasin Admirality Bayssa, St Vincentin saarella tammikuussa 2012.

Veneilykausi avattu ;)

2014-05-06T03:34:00.001-07:00

Noi oli mökillä saanu verkoilla vklopun aikana parit silakat, yhen ihan hyvän kokosen kampelan ja yhden siian! Ihan hyvä saalis.

Mökkielämä alkoi

2013-09-24T11:53:00.000-07:00

Ostettiin mökki Onaksen saaresta, läheltä Emäsaloa. 15 mailia Helsingistä Porvooseen päin.

Purjeveneellä matkaa kestää Strömsistä 2,5 tuntia.

Venevaja oli täynnä kaikenlaista tavaraa

Isi tutkimassa alapohjaa

Näkymä ylämökiltä alamökkiin

Miina ja Julia majassa

Ylämökin takka ja makuusyvennys

Tytöt saivat paljon pikku ahvenia

Rantamökki

Äiti, iskä ja Miina on menneet nyt joka perjantai töiden jälkeen mökille huhkimaan ja laittamaan paikkoja kuntoon. Yks viikonloppu mäkin menin sit mukaan ja huomasin kuinka äiti tosiaan puuhas koko päivän.. Oli illalla sit niin väsynyt että mun piti auttaa ottaa paita pois kun ei käsiään jaksanut nostaa.

Jet Set Sopot

2013-07-16T02:45:00.000-07:00

Tuulet olivat ihanteelliset pallopurjeelle

Ihana tapaslautanen kivassa Espanjalaisessa Pubissa

Sopotin edustalla on todella iso ja pitkä laituri, jolle on sisäänpääsymaksu. Venesatama oli tämän laiturin päässä.

Kaunis Sopotin keskusta

Kaikennäköstä katutaidetta

Iskä oli merimatkan jälkeen niin väsynyt, että nukahti ravintolassa

Mun ihana salaatti pinaatinlehdillä, avocadolla, aurinkokuivatuilla tomaateilla, homejuustolla ja "aivo" pähkinöillä

Sopot oli kyllä ihana Ibizan kaltainen rantabilekaupunki. Rihannallekkin oli kelvannut.

Seuraava paikka olikin Ustka, moottorivian takia

2013-07-13T11:11:00.000-07:00

Matkalla Lebaan, tyynessä moottorilla ajaen moottoriin äkkiä tulikin jotain vikaa, ja se antoi hälytyspiippauksen. Sen jälkeen se ei enään käynnistynyt. Jouduttiin suunnittelemaan asiat uudestaan, sillä Lebaan oli vielä matkaa ja oli niin tyyntä, että liikuimme purjeilla van 1-2 solmun vauhtia. Onneksi lähellä oli Ustka, jonka "satamaan" rantauduttiin keulapurjeen avulla. Kaikki meni kyllä ihan erinomaisesti ilman moottoriakin. Utska osottautu tosi mukavaks ja vilkkaaksi pikkukaupungiksi. Meidän vene oli ilman satamamaksua rantakadun kyljessä.

Rojukauppoja oli jokapuolella

Toisena päivänä Ustkassa oli jonkinmoiset suuret festivaalit ja upeat ilotulitus esitykset toisella puolalla kanaalia veneestämme.

Moottorin viaksi selvisi, että laturin hihna oli poikki. Onneksi se oli pikkuvika, uusi hihna maksoi vain muutamia kymppejä ja saimme lyhyellä varotusajalla korjaajankin vaihtamaan sen. Korjaajastamme kerron sen verran, että kun iskä oli antanut hänelle ensimmäisestä käynnistään kiitos- lahjaksi kylmän vodkapullon, niin samanasena yönä tämä korjaaja tipahti aallonmurtajalta veneemme kannelle.. En tiedä, olisiko tippunut mereen, jos veneemme ei olisi ollut siinä.

Kolobrzeg, viimeinkin Puolassa!

2013-07-11T06:22:00.002-07:00

Suoraan Lokikirjasta kopioitu;

Ke 3,7 Kolobrzegissä

Aamupalaks oli ihanaa mustikkamaitoo. Sit myö ja musuli lähettiin rantsulle käppää ja matkanvarrelta ostettiin Miinalle 12 slotin (3e) ämpäri, jos oli lappari, harava ja pieni purjevenekki. Sää oli paras pitkään aikaan, pelkällä mekollakin tuli kuuma. Rannalla sitten asetuttiin viltin päälle ja Miinuli teki hiekkalinnoja ja kävi välillä pulahtamassa kylmässä merivedessä. Äiti ja iskä oli tällävälin laittanu venettä kuntoon ja lähteny tonne epäkaupungin suntaan pyöräilee. Ne oli tykänny pyöräillä pitkästä aikaa.

Rantsuilun jälkeen kierreltiin miinan kans rojukojuja, kunnes iskä soitti ja kutsu veneelle syömään.. Meil oliki sitte ihania herkkuja; hyvää, tuoretta leipää, aurinkokuivattuja tomsui jonki juustojutun kaa ja tuorejuustol täytettyi paprikoit. Oli nannaa.

Mastosta otettu kuva Kolobrzegin satamasta

Ruoan jälkeen otettiin vähän ruokaleoo -paitsi Miina joka pelas tietsikal- ja kun mä heräsin, niin äiti ja iskä oli poissa. Ne soittiki sitte ja kysy halutaaks meki tulla kaupungille. Mekin sit lähettiin Miinan kans sinne.

Äiti oli ostanu vihreet meripihka-nappikorvikset 30 slotii, eli 7,5e, meripihka kaulakorun 115 elikä 28e, sekä upeet simpukkahelmiäiskorvikset, 135 eli 33e. Sitten ostettiin siinä vielä sellanen kaunis vaaleemusta-meripihkakivinen käsikoru äitille, mikä tingittiin 760:stä 7sataan slotiin, eli euroissa se maksoi noin 175e. No on äitil nyt hienoo!

Koruostosten jälkeen Miina pääs ratsastaa ponilla ja se oli Miinasta tietty tosi kivaa. Eikä maksanut kun 10 slotia.. eli 2,5 euroa.

Ostosten ja heppailujen jälkeen päätettiin mennä syömään. Mut se ei ollukkaa nii helppoo kun ei millään meinattu löytää mieleistä ravintolaa! Jalat oli jo hiertämisestä rikki niin äitillä, kun Miinallakin, kun vihdoin päätettiin mennä sellaseen hienon oloseen "snail" ravintolaan. Se oliki sit ihan nappi valinta, sillä ravintola oli tosi uskomaton sekä sisältä että ruokalistaltaan. Jäätiin siihen ulos istumaan, sillä haluttiin nauttia lämpimästä kesäillasta kuuman päivän jälkeen.

Mä tilasin caesar salaatin ja valkosipuli etanoita. Äiti otti kanaa, joka oli täytetty kanttareilleillä sekä Guinness oluen. (en tiedä miten kirjoitetaan oikein) Miina halus porsaan chopseja ja iskä villisikaa. Lisäks talon viini, pari muuta bissee, kolmet limut ja vettä ja kahdet jälkkärit. Kaikki tää makso 260 slotia, tippeineen 277. Eli ei ollenkaan paha, 70 euroa ja kaikilla oli kyllä tosi maistuvat ateriat. Lisäks tarjoilu pelas ihan täydellisesti, koko ilta oli arvosanaltaan ainakin mun kohalta täys 10!

Ihanan illallisen jälkeen Minä ja Miina otettiin pyörät ja hujautettin edeltä veneelle. Miina on nyt jo nukkumassa ja me muut valmistaudutaan just itekkin yöunille.

Huomen aamulla ois tarkotus lähtee Lebaan, hope so mahdutaan satamaan. Matkaa sinne on joku 70 mailia.

Päivän arvosanat: Äiti 9½ Iskä 9- Miina 9½ Meeri 9+

Kalmari ja Allinge

2013-07-11T05:49:00.000-07:00

Visbyystä lähdettiin Kalmariin muutamaksi päiväksi ja sieltä jatkoimme sitten heti tuulten salliessa Bornholmin Allingeen. Säät ei suosinut yhtään, kokoajan satoi tai oli muuten pilvisen kurjaa. Halusimme Puolaan, joten etenimme mahdollisimman nopeasti.

Iskän päähänpistona aamupalaksi sisäfilettä

Allingen ruokakaupasta löyty ihanan kuosisia sidukoita

Iki-ihana Visbyy ft. Hokkaset

2013-07-11T05:39:00.002-07:00

Suunnitelmat muuttu äkisti, niin että lähettiinkin kaikki kerralla suoraan Visbyytä kohti torstai iltana. Ja mulle selvis vaan pari tuntia ennen lähtöä, että Hokkasen perhe tulee meidän matkassa Visbyyseen saakka. Miks mä saan tietää kaiken aina viimisenä ja viimetipassa? :D

Välillä vähän vinompaa menoa

Merimatka meni kokonaisuudessaan hyvin, tuulet vaihtelivat melko kovasta täysin pläkään. Viimeisenä vuorokautena tuulet kääntyivät aivan vastaisiksi ja jouduttiin rynkyttämään koneella vasta-aaltoon. Se oli inhottavaa, sillä etenimme vain 2-3 mailia tunnissa..

Välillä oli peilityyntä, kaunista!

Visbyy oli taas yhtä ihana kun aina ennenkin.

Anna ja Miina leikkivät mastossa ja keinuivat puosuntuolilla

Kaikki paitsi purjehdus on turhaa!

2013-06-16T15:03:00.001-07:00

Vihdoin on kesä koittanut ja olis aika lähteä taas purjehtimaan! Iskä ja äiti on uurastanut siivoten ja puunaten venettä viikkoja. Iskää ei suurinpiirtein ole näkynyt kotona edes arkisin, sillä se on mennyt veneelle suoraan töistä ja tullut vasta yön pintaan kotiin. Äiti ja iskä on jääneet myös moneesti veneelle yöksi, sillä siellä kuulema nukkuu paljon paremmin. On varmaan ihanan viileää ja raikasta.

Heti torstaina äiti ja iskä meinaa suoraan töistä ajaa satamaan, irrottaa köydet taas kotilaiturista kuukaudeksi ja lähteä kohti Hankoa. Minä ja Miina meinataan luistaa muutaman tunnin autokyydillä paikalle, kun veneellä sinne kestäisi 12 tuntia. Hangosta olisi sitten tarkotus lähteä hyvän hetken koittaessa kohti Visbyytä, jonne menee noin 36 tuntia.

Itse olen samaanaikaan sekä iloinen ja supertyytyväinen että ahdistunut TAAS reissuun lähtemisestä. Aloin jo miettimään miten taas steriloin mun huoneen, kunnes tajusin että Liinahan jää tänne kotiin ja muutenkin ollaan matkalla vaan kuukaus -ei vuotta tällä kertaa.. Tää veneelle lähteminen tuli taas niin nopeesti, kun koulun loppumisen jälkeen suoritin vielä Eiran Aikuislukiossa kaks ylimäärästä kurssia, bilsan ja uskonnon. Tosin olen nyt tyytyväinen itteeni kun sain ne ens vuoden taakasta pois ja molemmista kursseista vieläpä ysit.
Miina tuntuu olevan ihan hyvällä mielellä, sen mielestä on ihana päästä muun muassa Berliiniin, sillä meinaamme viettää siellä ainakin yhden yön hotellissa ja käydä eläintarhassa! Ja voitte kuvitella varmasti kuinka tyytyväisiä äiti ja iskä on kun pääsevät taas lomalle ja seilaamaan, kuhan nyt vaan saataisiin vene puunattua ja kuntoon. Purjehdus on se juttu mikä saa ne rentoutumaan.

Tarkotus olisi siis tänä kesänä ottaa vähän easymmin ja edetä rauhassa paikasta toiseen. No rush. Veikkaisin että Ruotsissa, Saksassa, Puolassa, Latviassa ja Liettuassa kävästään. Etenkin meinataan ainakin viipyä Puolassa ja tutustua aivan uusiin pienempiinkin paikkoihin, sillä ollaan ihastuttu Puolaan aika kovasti muun muassa Gdanskin ja Leban perusteella ja se tuntuu mielenkiintoiselta. Ja mikä parasta- siellä on lähes naurettavan halpaa! Gdanskissakin lounaat maksoi 3-10 euroa. Ollaan päätetty että nautiskellaan ja syödään paljon ulkona ja käydään kahviloissa sun muuta, sitä mä eniten kaipaankin. Suomessa ei tule käytyä ulkona syömässä tai kahviloissa noin vain, sillä se on ainakin mun budjettiin aivan älyttömän kallista! Muualla maailmalla parasta ehkä onkin se kahvilakulttuuri, kun aamu espressot käydään kiskasemassa matkalla töihin.

Mutta tosiaan, alan taas pitämään tätä blogia yllä säännöllisesti kesän ajan. Valokuvaustakin on ollut ikävä, joten nyt innokkaana turistina taas kamera kaulassa matkaan. Toivottavasti mennään moniin mielenkiintoisiin paikkoihin, jossa on taas uutta seikkailtavaa ja nähtävää.

-Meeri

Hiihtolomalla Turussa

2013-02-27T09:08:00.001-08:00

Turunlinnassa

Daphne Merikeskuksessa

Miina miinojen keskellä

Brahen kellarissa illallisella

Miinalle maistui etanat

Meerin annos, härän sisäfilettä punaviinikastikkeella ja vuohenjuustolla

Paljon kivoja sisustusliikkeitä

Kauppahallissa, ostettiin mm. ihanaa Keisarin malja -teetä

2012-12-19T07:54:00.000-08:00

Visby 20.-22.7

2012-08-07T03:26:00.003-07:00

Gdansk, Puola

2012-07-18T10:44:00.001-07:00

Maisemat veneen sitloorasta

Meeri täällä puikoissa taas! Tultiin Liinan kanssa aika extempore tänne ihanaan Gdanskiin sunnuntaina. Äiti ja iskä oli just purjehtinu tänne viereisestä kaupungista Lebasta. Onneks sataman syvyys riitti ja paikkoja oli jäljellä. Tämä Gdanskin satama on ihan ytimessä. Pääkadulle on 50 metrin matka veneeltä.

Huomenna torstaina mulla on lento kotiin, mutta Liina jatkaa näitten mukana Suomeen saakka. Suunnitelmissa oli käydä Visbyssä, mutta nyt näyttää siltä, että suunta vaihtukin kohti Liettuaa.

Miina herkutteli sienikeitolla

Aivan ihana Dragon salaatti, joka maksoi vain 18 slotia, eli 4,5e!

Pääkatu

Äitin uus tukka kampaamossa käynnin jälkeen

Kultainen puu

Kaupunki on täynnä upean tunnelmallisia ravintoloita!

Desing Cocacolaa

-Meeri

Scheveningen ja Haag, Hollanti

2012-07-17T02:59:00.002-07:00

Matka Ranskasta Boulogne-Sur-Meristä (n. 135 mailia) Hollantiin Schveningeniin kesti vajaan vuorokauden ja sujui leppoisasti. Ensimmäiset 7 tuntia tultiin tuulettomuuden vuoksi moottorilla ja loppumatka päästiin purjeilla. Paikka oli meille uusi. Sisäänkäynti huvivenesatamaan mutkitteli isossa satamassa ja ihan loppu mentiin kuvassa näkyvää kapeaa ränniä pitkin. Satama oli miellyttävä ja suojaisa.

Satama-aluetta reunusti lukuisat terassit ja ravintolat.

Scheveningenissä on pitkä hiekkaranta ja uimareitakin oli, vaikka vesi oli kylmää.

Kuva hiekkarannan toisesta päästä. Tästä alkaa upeat kävely- ja pyörätiet hiekkarantaa myötäillen jatkuen kilometrejä. Rantakuppiloita ja ravintoloita on kymmeniä ja ne houkuttelee istuskelemaan mukavan näköisine sohvaryhmineen. Reilun kilometrin päässä on vanha, kaunis kylpylärakennus.

Haag on noin 15 minuutin ratikkamatkan päässä Scheveningenistä. Kaupungin vanhan osan kujat ja puistot oli viehättäviä. Haag tuntui hauskemmalta ja aidommalta kuin Amsterdam. Ostosmahdollisuudet on mielettömät.

Katettu ostoskatu kahviloineen.

Haagin kaupunkinäkymää. Kaupungissa niinkuin kaikkialla Hollannissa liikutaan pääoasiassa pyörillä. Ratikalla nro 17 pääsee Scheveningeliin.

Bologne -Sur- Mer

2012-07-06T03:32:00.000-07:00

Hummerit ovat pienempiä kuin Karibialla, mutta herkullisempia. Tätä ärhäkkää yksilöä säilytettiin vesialtaassa ennen keittämistä. Hummerissa oli upea sininen sävy ennen kuin se muuttui punaiseksi.

Hummerin, vaikka se ei ollutkaan kooltaan valtava, keittäminen tavallisessa kattilassa oli haasteellista, mutta onnistui kuitenkin. Ei tullut varattua hummerinkeittokattilaa mukaan..

Osterit oli ihania. Niitä myytiin kalakaupassa 4,90/kg. Saranan avaamiseen tarvitaan vankka, lyhytteräinen veitsi. Sitten vain vähän sitruunaa päälle ja herkku suuhun.

Simpukkakeitto on perheemme suosikkiherkku myös Suomessa. Kotona se tehdään sinisimpukoista, koska muita simpukoita ei yleensä ole tarjolla. Täällä on tarjontaa ja nämä vaaleat pieneköt simpukat olivat herkullisia. Simpukkakeitto tehdään paistinpannulla. Ensin kuullotetaan sipulisilppu oliiviöljyssä ja voissa, sitten lisätään valkoviini. Kun seos tirisee, lisätään simpukoita. Sitä mukaa kun simpukat aukeaa, kerätään ne erikseen kattilaan sitkistymisen välttämiseksi. Kun kaikki simpukat on aukinaisina kattilassa, kaadetaan liemi päälle ja nostetaan pöytään.

Tämä kalafile oli kylmäsavustettu ja hyvin rasvaton. File oli turskantyyppisestä kalasta . Kalakauppiaan ohjeen mukaan keitimme filettä viisi minuuttia maidossa. Jos tämän kanssa olisi ollut suomalaisia uusia perunoita, niin herkku olisi ollut täydellinen.

Napoleonin patsas Cherbourgissa kauniin puiston laidalla.

Miina lähti mielellään kävelylle, kun sai ottaa potkulautansa mukaan. Potkulaudan Miina sai joululahjaksi ja ostettiin Teneriffalta. Karibialla sitä ihmeteltiin.

Cherbourg, kuten muutkin Ranskan länsirannikon harvalukuiset satamat oli linnoitettu II maailmansodan aikana. Sotatoimet ja Atlantin valtameri ovat murentaneet parimetrisen teräsbetoninkin rauniokasaksi.

Matka Cherbourgista Boulogne-Sur-Meriin (143 mailia) sujui vaihteeksi kauniissa säässä. Matkaan kului vuorokausi. Vajaan kymmenen solmun tuulessa purjehdittiin reilun neljän solmun vauhtia, mutta vuorovesivirtaukset toi vauhtia lisää 2-3 solmua. Matkalla saimme hyödyksemme kaksi myötävirtajaksoa. Vastavirran aikana laitoimme moottorin, koska muuten emme olisi edenneet.

Miina nauttimassa kauniista säästä. Yleensä Miina pötköttää pesässään salongin sohvalla ja katselee tietokoneesta dvd:tä tai lukee Aku Ankkaa.

Mahtava majakka ja aallonmurtaja Boulogne-Sur-Merin sataman suulla.

Kuva suuaukolta toiseen suuntaan. On laskuveden aika ja hiekkarantaa on paljastunut iso alue. Porukkaa on hietikolla lapioitten ja ämpäreitten kanssa ilmeisesti simpukoita keräämässä.

Olimme juuri kiinnittyneet, kun tämä norjalainen viikinkivene lipui ohi. Vaihdoimme muutaman sanan veneen "miehistön" kanssa. Miehistö koostui eri ikäisistä miehistä ja naisista ja taisi mukana olla muutama lapsikin. Porukka oli pukeutunut rennosti eikä kellään ollut pelastusliivejä. Kertoivat tulleensa viikinkiveneellään Norjasta.

Ramppi laiturilta oli todella jyrkkä laskuveden aikaan. Alla kuva samasta kohtaa nousuveden aikaan.

Kaupunki oli paikoin todella viehättävä ja talot persoonallisia.

Tässä kaupungissa pääsi kävelemään katuja ylös ja alas, kun korkeuserot oli mittavat.

Kävelykadulta löytyi ihana juustokauppa, jonka ranskalaisten juustojen valikoima oli mittava. Oli vaikeaa valita. Myymälä oli sisältä kuin taideteos ja juuston tuoksu huumaava.

Leikkipuisto löytyi pienen kirkon vierestä.

Ostimme roseepippurilla päällystetyn pehmeän juuston ja mielenkiintoisen harmaan homekuoren peittämän pallomaisen juuston. Astiassa näkyvä juustomassa oli hapahkoa tuorejuustoa. Ja sitten leipäpuodin kautta veneelle herkuttelemaan.

Miina piirtää paljon ja piirustukset on kerätty aikajärjestyksessä kansioon. Piirustukset kuvaavat usein jotain itse koettua. Tässä olemme kuppilassa Brestissä katsomassa EM-jalkapalloa. Alakuvan valaspiirros tehty Eetu-serkulle.

La Coruna ja Brest

2012-06-29T04:36:00.001-07:00

Pienvenesataman aallonmurtajalle ilmestyi juhannukseksi englantilainen lentotukialus.

La Corunan pienvenesatama on kuvassa näkyvän aukon takana. Satama on suojainen, mutta kalastusalusten peräaallokko tulee aukosta sisään ja keinuttaa rajusti etenkin aamuyöllä.

Entisaikanen linnoitus La Corunan lahdella.

La Corunan kaupunkikuvaa mereltä käsin. Lähtöpäivänä sää oli aurinkoinen. Valitettavasti muutama tunti lähdön jälkeen automaattiohjaus alkoi reistailemaan eikä ajanut isommassa aallokossa. Kaksi ja puoli vuorokautta (350 mailia) Brestiin sujui osin käsin ajaen ja loppumatkasta automaattiohjauksella. Kun allokko pieneni ajoi automaatti suuntaa, mutta sitä piti seurata ja varmistella vieressä. Brestiä lähestyttäessä tuli sankka sumu ja silloin tarvittiin tutkaa ja blotteria.

Brestin ensimmäinen leikkipuisto löytyi onneksi nopeasti. Purjehdusten jälkeen Miina kaipasi energianpurkua. Sää Brestissä oli joka toinen päivä sumuinen ja kostea ja toisena aurinkoinen ja Suomen kesäpäivän tyyppinen.

Brest pommitettiin toisessa maailmansodassa maan tasalle, koska kaupungin loistavassa satamassa oli saksalaisten sukellusvenetukikohta. Kaupungissa oli vielä muutamia jäänteitä vanhasta.

Huvivenesatama on kahden aallonmurtajan suojassa, mikä takasi sen ettei satamassa ollut svelliä lainkaan. Ulompi aallonmurtaja on kokonaisuudessaan melkein 10 km pitkä.

La Coruna ja Brest on kala- ja äyriäisruuan ystävien paratiisi. Tarjonta on runsasta, tuoretta ja edullista. Yllä lämmin mustekalasalaatti, joka on tehty keittämällä perattua mustekalaa nesteessä, josta 1/3 vettä ja loput punaviiniä ja punaviinietikkaa (ripaus suolaa). Noin 40 min. keittämisen jälkeen mustekala siirretään leikkuulaudalle jäähtymään ja leikataan suupaloiksi. Suupalat friteerataan oliiviöljyssä ja valkosipulissa sekä maustetaan pippurilla ja yrttimausteilla. Palat siirretään salaatin päälle.

Brestissä teimme merianturatyyppisestä kalasta aterian. Kuvassa kala on menossa uuniin. Kala on halkaistu ja väliin on laitettu suikaloitua paprikaa, savunmakuista juustoa, rosee Cavaa, suolaa, voita ja valkopippuria. Lisäksi nesteeksi lisäsimme aikaisemmin tekemämme simpukkakeiton liemen. Tuoreet chilipaprikat on maustettu vain suolalla ja oliiviöljyllä. Myöhemmin uunivuokaan lisättiin vielä kuorineen keitetyt perunat, jotka saivat uunissa kauniin ruskean pinnan.

Ranskassa pateita on joka lähtöön ja ainakin tämä oli meidän kaikkien mieleen. Tosin Miina herkutteli mieluiten sinihomejuustolla.

Tällainen kisavene oli laiturissa edessämme ja sitä huollettiin ja varustettiin kiivaasti. Venessä on kaksi nostoköliä ja nostoperäsintä. Vene ja miehistö näkyi telkkarissa ja purjehdus on täällä erittäin arvostettua.

Vuorovesi on Kanaalissa hurja, jopa toistakymmentä metriä täydenkuun aikaan. Vuorovesivirtaukset , sumu ja vilkas laivaliikenne tekevät navigoinnista haastavaa. Miinalle vuorovesi pajastaa mielenkiintoisia mereneläviä.

-Marjaana ja Sami

Time to go home!

2012-06-19T02:07:00.001-07:00

Mun matka päättyy tältä osin tähän. Toivon, että äiti ja iskä suostuu ottaa mut vielä viikoks jossain vaihees vaikka Gdanskiin. Must tuntuu et ne on tällä hetkellä ilosia, kun ne pääsee eroon musta.

Tää reissu on ollut kyllä aivan mahtava. Oon nähnyt, kuullut ja kokenut niin paljon. Lempparipaikkoja on ollut Vigo, Barcelona, Madeira, St Lucian Marigot Bay, Tobaco Caysin saaret sekä Dominica. Azorit oli mahtavat Liinan ansiosta. Noi paikat on ollu arvosanoiltaan täysiä kymppejä! Jos listaisin kaikki kymppimiinuksetkin, niin listasta tulis liian pitkä.

Madeiralla yks huippuhetki oli kun keskellä autotietä oli vesiputous ja mentiin Miinan kanssa suihkuun

Dominicalla ihaninta oli viidakot ja kuumat lähteet

Tobaco Caysin saari oli ihan mielettön paratiisi

Parhaita yksittäisiä hetkiä on ollut, kun saatiin aurinkoisena päivänä matkalla Barcelonasta Mallorcalle se noin 30kg tonnikala, Drag Queen bileet Las Palmassa ARC- kilpailijoille, maaliviivan ylittäminen 17 päivän Atlantin ylityksen jälkeen, sekä seikkailupäivä Tobaco Caysin saarella. Nähtiin sillon käärme, iguaaneja, maakilppareita, rausku ja merikilpikonnia, joita oli ihana kattoo ja kuunnella, kun ne rouskutteli meriruohoa. Ai niin ja se kun käytiin Dominicalla vesiputouksilla ja kuumilla lähteillä! Olisin voinu jäädä sinne kelluskelemaan pariks viikoks.

Drag Queen bileiden tähti Kalan ja mun ympärysmitta oli sama

Oon haaveillu tästä kotiinpääsystä jo pidemmän aikaa, mutta nyt kun matkaliput on ostettu, niin tuntuu hiukan haikeelta. Varsinkin, kun äiti ja iskä paljasti aikovansa käydä muun muassa Belgiassa ja Ranskassa. Pitäiskö mun nyt sit oppii asettuu aloilleni yhteen kaupunkiin, kun huomasin kyllästyneeni Ponta Delgadaankin jo alle viikossa? Noh, ehkä mä reissailen kavereitten kans sit ympäri Suomea ja käyn Tallinnassa ja Tukholmassa.

Tästä lähtien blogia ylläpitää äiti ja iskä, en vaan tiiä miten ne tulee selviytymään, kun ei ne osaa kameraakaan avata tai sulkea ilman mun apua. Oon kyllä nyt tehnyt niille kaks sivusen ohjeen ja näyttänyt alusta alkaen vaihe vaiheittain, miten homma menee, ehkä ne on nyt oppinu.

Mun lento lähtee La Corunasta Barcelonaan keskiviikkona jo seittemältä aamulla. Sitten mulla on vaihto Barcelonassa ja illalla vielä Tukholmassa. Toivottavasti selviin niistä, Barcelonan vaihto voi mennä tiukoille, sillä lentojen välissä on alle kaks tuntia ja terminaaliakin pitää vaihtaa. Jos kaikki menee hyvin, niin oon suunnilleen 22:30 Helsingissä. Toivottavasti menee!

Pari päivää ennen matkalle lähtöö

Vuotta myöhemmin Azoreilla

Ihmetyttää miten voin olla about yhtä valkonen ku vuos sitte. Luulin et tulisin takas ihan papuna, mut ei. Hiukset on nyt mun luonnollisen sävyset, sillä en oo värjäilly vuoteen. Nyt en aijo päästää kampaajia pilaamaan mun tukkaa, vaan pidän sen ton värisenä. :)

-Meeri

Sao Miguel-La Coruna, Espanja

2012-06-17T08:15:00.000-07:00

Alussa ja lopussa tuulta oli liian vähän ja spinnullakin etenimme vain vähän päälle 4 mailia tunnissa. Onneksi puolessa välissä matkaa tuuli virkesi ja pääsimme vuorokaudessa 180nm. Matkaahan Sao Miguelista La Corunaan oli 860nm.

Toisena päivänä vieheeseen tarttui huiman kaunis tonnikala. Sen selkä kiilsi kaikkia sateenkaaren värejä, ja sen silmät olivat suhteettoman suuret. Se oli arviolta 5 kg.

Aloin heti keittämään sushiriisiä ja alle kahdessa tunnissa päivällinen oli valmis. Kuinkahan moni on tehnyt susheja yhtä tuoreesta kalasta? Edes japanilaiset.

Torstaina akut alkoivat olla jo tyhjillään ja iskä käynnisti moottorin ladatakseen niitä, -generaattorissa oli ilmennyt jotain ongelmia muutama päivä aikasemmin, joten sitä voitu käyttää. Noh, kun Sami koitti käynnistää moottorin, niin se vain sammu äkisti. Sami kokeili monta kertaa, avas konepellin, kuunteli ja tutki, kunnes yks putki poksahti paikaltaan.

Kauhukuvat jo kiipes mieleen, kuinka joudutaan taas ajamaan yötä päivää käsiohjauksella kun sähkö loppuu. Monen tunnin operaation jälkeen Sami kuitenkin ihmeen kaupalla löys vian. Äänenvaimentimen välilevy oli paikoiltaan ja tukkinut pakoputken niin, ettei vesi pääsyt ulos. Vian löydettyään Sami sai sen helposti korjattua. Onneks!

Kävimme La Corunassa pari vuotta sitten, samalla reissulla kun haimme tän nykyisen veneen Nizzasta. Matka oli ollut vain niin nopealla aikataululla ja raskas, ettemme jaksaneet ottaa kaikkea irti kaupungista. Hyvät muistot sieltä kuitenkin jäi, mielikuvana on mukava kaupunki. Toivotaan äitin kanssa kovasti, että siellä on El Corte Ingles. Harmi vaan, että mulla on vain kaks päivää aikaa koluta sen kaupungin kaupat.

-Meeri

Ponta Delgada, Azorit

2012-06-11T07:14:00.002-07:00

Sunnuntaina Liina saapui Ponta Delgadan lentokentälle väsyneenä, mutta onnellisena. Liina oli joutunut viettämään kokonaisen yön Lissabonin kentällä huonojen vaihtojen takia, mutta muuten kaikki oli mennyt hyvin.

Yhteishalaus liian pitkästä aikaa

Miinan askartelema sammakko

Olimme keräilleet matkanvarrelta Liinalle
kaikenlaisia pikkujuttuja.

Miina esitteli piippurasseista askartelemiaan
eläimiä ja prinsessan kruunuja.

Tonnikalapihvit

Vuokrasimme auton kolmeksi päiväksi saaren kiertelyä varten. Auton vuokra oli edullinen, vain 120 euroa vakuutuksen kanssa.

Rannalle huuhtoutunut Portugalin sotalaiva, mikä epätoivoisesti yritti nostaa ja laskea purjettaan. Liina meinasi jo kiirehtiä pelastamaan sen, sillä hän ei tiennyt sen olevan hengenvaarallinen.

Kuumilla lähteillä nautiskelemassa

Uimapaikkaa etsimässä korkealla, mutta sumun/pilvien vuoksi emme sitä löytäneet.

Sää vaihteli saman päivän aikana paljon ja saaren eri osissakin saattoi olla erilainen sää.

Saarella on valtavasti lehmiä ja maatalous lienee vielä tärkein elinkeino.

Luonto on tosi rehevää ja Miina löysi jopa ahomansioita. Makua niissä ei kyllä ollut lainkaan.

Teeplantaasi

Viimeisenä iltana kävimme kaikki tytöt syömässä sushia

Horta, Azorit

2012-06-02T10:00:00.003-07:00

Hortan kaupunki siisti ja suloinen. Talot ovat vanhanaikaisia ja koristeellisia, usein vaaleanpunaisia tai valkoisia. Korkealle kohoavat tummalla kivellä koristellut kirkot kirkot erottuvat katukuvassa. Ihmiset ovat mukavia, mutta hieman pidättyväisiä, ihan kuten suomalaisetkin.

Parasta on edullinen kahvilakulttuuri. Kolme maitokahvia ja kaksi kakkupalaa maksaa päälle viisi euroa, 3 espressoa 1,70€. Ravintoloissa myös alkupalat on erittäin halpoja, mm. iso lautasellisen oliiveja tai erilaisia paikallisia juustoja maksaa vain 1,50€.

Sami huomasi kalastaja-aluksen saapuneen ja lähti heti innoissaan ostamaan kalaa. Valitettavasti heillä ei ollut myydä, mutta kippari sanoi, että hänellä on lahja Samille. Pian kippari ilmestyi ison muovikassillisen kanssa, joka oli täynnä punaista, vastapyydettyä tonnikalaa. Kippari ei suostunut ottamaan mitään maksua vastaan, joten kun Sami tuli veneelle, hän etsi salakätköistä parasta rommia mitä löytyy. Se olikin 12 vuotta vanhaa.
Kippari ei aluksi suostunut ottaa sitä vastaan, mutta sitten Sami tokaisi, että "It`s a gift too."

Kalaa oli niin hirvittävästi, arviolta 9 kiloa, että jaoimme sitä lähimmille naapureille.

Torin kupeessa oli söpö pieni kahvila, josta tilasimme juureskeiton, oluen, kaksi pehmistä, veden ja budding -jälkkärin. Kaikki maksoivat yhteensä 6,60€. Torilta hamstrasimme kassikaupalla hedelmiä ja oliiveja, sekä muutamaa eri tee lajia, muun muassa champanja – teetä. Puiston penkillä söimme kesän ensimmäiset mansikat.

Kuuluisa Cafe Sport on valittu maailman parhaimmaksi merimieskapakaksi 2009 ja ollut pystyssä jo kolmen sukupolven ajan. Sen yläkerrassa on yli tuhannen valaan hampaan kokoelma. Saimme oman oppaan, joka selitti kaikenlaista hampaisiin kaiverretuista kuvista ja kaiverrus tekniikasta. Oli niin muoto-, kuin eläin- ja maisemakuvia. Ymmärsin, että muste on saatu mustekalasta.

Alakerrassa baarin tiskillä myytiin pieniä hampaita, joihin oli kaiverrettu kaskelotti. Nekin maksoivat vähintään 100€. Opas kertoi, että eräs hammas, johon oli kaiverrettu kalastajan kasvot, sekä kalastajakylää, oli arvoltaan 5000–6000€. Miina halusi ja sai luusta tehdyn kaskelotti -kaulakorun.

On ollut vuosikymmenien perinne, että jokainen Hortaan purjehtinut tekee oman maalauksen jonnekin sataman kadulle tai muurille. Niitä onkin kertynyt jo tuhansia, ja bongasimme useita suomalaistenkin tekemiä. Se tekee satamasta todella iloisen ja värikkään. Mekin askartelimme oman merkkimme viimisenä, aurinkoisena päivänä. Mun mielestä se onnistu oikein hyvin.

-Meeri

14.-26.5 Bermuda-Azorit

2012-05-26T06:04:00.001-07:00

Goodbye Bermuda! Kuvan keskellä näkyy muuten punainen talo, jossa asuvat suomea fanittava pariskunta. Kun kävimme visiitillä, niin juomat tarjoiltiin iittalan ja marimekon laseista.

Matka Azoreille meni kokonaisuudessaan ihan hyvin. 11 ja 1/2 päivää vaan on aina rasittavan pitkä. Alkumatka meni vallan mainiosti 20 solmun sivutuulessa. Maininkeja tosin oli, mutta niihin tottui kolmen päivän jälkeen.

Delfiinit tulivat tervehtimään lähes joka päivä, mutta valaita ei näkynyt. Monesti syvyysmittari näytti yllättäen 47,7 metriä tai vastaavaa, joten voi olla, että alta meni jokin isompikin?

Puolimatkassa tuuli yltyi 35 solmuun, mikä oli jo hiukkasen liikaa. Kuulostaa vähältä, kun se on vain 17,5m/s, mutta Atlantilla se tuntuu reilummalta. Yhtenä yönä tuuli pyöri niin, että meinas tulla vahinkojiippi. Tuulimittarit näyttivät sillon puuskissa jopa 60 solmua! Onneksi olimme ripeitä ja onnistuimme välttämään vahingot.

Lippu riekaloitui myräkässä

Viimeisinä päivinä oli tyyntä, tuuli oli vain 5-10 solmua ja lilluimme spinnun kanssa. Viimisenä päivänä tuuli taas virkosi ja pääsimme hyvää vauhtia perille asti.

Valitettavasti satama oli niin täys, ettemme päässeet laituriin, mutta laskimme ankkurin aallonmurtajan sisäpuolelle.

On ihanaa olla taas maissa ja vieläpä Euroopassa. Jos tuulet sallii, lähdemme noin viikon kuluttua Espanjaan. Sitä ootamme suuresti, sillä suunnitelmien mukaan Liina tulee tervehtimään meitä.

Paikka näyttää tosi mielenkiintosilta. On kauniita, vanhanaikaisia taloja ja vihreitä kumpuavia peltoja. Ilma on vaan kylmä ja sumuinen, ihan kunnon releet piti laittaa päälle ja ettiä kaapin perukoilta kengätkin. Nyt pikku päikkärit, sitten kahvia naamariin ja eikun tutustumaan uuteen kaupunkiin! Miinalle on luvattu lelu, ja mulle hajuvesi, harmi vaan että on lauantai ja kaupat saattaa olla kiinni.

-Meeri

St George, Bermuda

2012-05-08T16:26:00.001-07:00

Bermudan kaduista tuli vahvasti mieleen Visbyy.

Yhessä kaupassa oli Flee niminen poikakissa, joka kuulema rakastaa lapsia. Miinan tullessa se alko heti kehräämään ja nuolemaan Miinan käsiä.

Meijän botski tos heti ekana kuvan keskellä

Kana ja kaheksan tipuu

Kaktuksen kukka

Vinsseissä on stanssattuna veneen nimi " Dorade" ja vuosi 1929. Vene on Olin Stephensin suunnittelema.

Tästä veneestä doradot (kuvan keskellä olevat torvelot, mistä ilma kulkee) ovat saaneet nimensä

Todella kaunis muodoltaan ja oman aikansa nopein vene. Veneen miehistölle järjestettiin New Yorkissa paperisilppuparaati Atlantin ylityskilpailun ylivoimaisen voiton kunniaksi vuonna 1930.

Kärsimyskukka

Kaunis, vanha 1700-luvun hautausmaa

Miina tapasi koulu pihalla 7 ja 9 vuotiaat sisarukset

Bermuda on täynnä kauniita taloja

Keskiviikkona käytiin Aquarium&Zoo:ssa. Puisto oli tosi kaunis ja meren äärellä.

Merisiilejä ja -makkaroita sai koskea

Jokainen joka kulkee tämän huoltoalueen läpi syötetään alligatorille.

Ensin etsittiin pienestä lammikosta jonkun pienen alligaattorin silmää, kunnes iskä huomas tän kolme metrisen jättiläisen makailemassa auringossa.

Tämä herra on 200kg ja 90v. vanha

Pikku kenguru

Miina teki mulle just pallon katoamis taikatempun

Purje on nyt korjattu purjemaakarilla ja Sami on saanut autopilotinkin vaihdettua. Lähdemme maanantai aamuna, sääennusteet näyttävät nyt hyvältä. Matka kestänee noin kaksi viikkoa.

-Meeri

British Virgin Islands-Bermuda, 890nm

2012-05-04T15:33:00.000-07:00

Lähdettiin torstaina 26.4 aamulla, mutta tullin check outissa menikin monta tuntia, sillä tullaaja lähti just sopivasti lounaalle meidän tullessa.

Naurulokkeja

Kuvassa näkyy väärinpäin örkki, minkä tekemisen Miina aloitti kun lähdettiin.

Keli oli alussa ihanteellinen, kun tuuli sopivasti niin, että päästiin purjeilla 7 solmua ja maininkia ei ollut.

Tuntu että purjehdittiin uima-altaassa, kun oli 10-12 metrin matalikkoa monta tuntia.

En oo tainnu esitellä meidän kaktuksia, mitkä otettiin monta kuukautta sitten luonnosta Union Islandilla.

Toisena ja kolmantena päivänä tuuli tuli 35-40 asteen kulmassa. Päästiin just ja just purjehtimaan, mutta ikävintä oli aallot, joihin keula aina tömähti ja meno oli levotonta. Tultiin Miinan ja äitin kanssa alkupäivinä merisairaiksi.

Liinan syntymäpäivänä, 29.4 automaattiohjaus meni rikki heti aamusta. Se vaan oli alkanu raksumaan ja ohjas minne sattuu. Rikkoutumisen jälkeen jonkun piti olla ruorissa 24h, joten se oli melko raskasta meille kaikille.

Kaatunut Portugalinsotalaiva

Portugalinsotalaiva pystyy levittämään polttimet jopa 30 metrin pituisiksi

Auringon säteet heijastui purjeesta

Tietoa Portugalinsotalaivasta suoraan Wikipediasta :)

Portugalinsotalaiva (Physalia physalis) on polytyyppieläimiin (Hydrozoa) kuuluva polttiaiseläinlaji. Se on yksi parhaiten tunnetuista ja ihmiselle vaarallisimmista polttiaiseläimistä. Sitä tavataan lämpimillä merialueilla tavallisimmin Golfvirran alueella Pohjois-Atlantilla, Intian valtamerellä, sekä Tyynellämerellä. Portugalinsotalaiva ei ole yksilö, vaan se on useista erikoistuneista polyypeista koostuvayhdyskunta.

Physalia urticulusta pidetään joskus samana lajina portugalinsotalaivan kanssa. P. urticulus esiintyy Tyynellä ja Intian valtamerellä.

[muokkaa]Tuntomerkit

Portugalinsotalaivalla on noin 15 cm vedenpinnan yläpuolelle kohoava, 9–35 cm pitkä, typpi-happi-hiilimonoksidi-kaasuseosta täynnä oleva ja sulkijalihaksella varustettu kelluke, joka toimii purjeen tavoin auttaen liikkumisessa. Veden alla sillä on pitkät lonkerot, joissa on ravinnonhankinnassa käytettävät polttiaissolut. Portugalinsotalaiva voi levittää lonkeronsa jopa 30 metrin päähän.

Kovassa merenkäynnissä portugalinsotalaiva tyhjentää uimakellukettaan kaasusta, jolloin se painuu pinnan alle turvaan pahimmalta aallokolta. Lisääntyminen tapahtuu tavallisesti suvuttomasti eli silmikoitumalla; yksittäisiä polyyppeja irtoaa yhdyskunnasta omiksi uusiksi yhdyskunnikseen.

[muokkaa]Ravinto

Ravinnokseen portugalinsotalaiva käyttää pikkukaloja, joita se lonkeroidensa polttiaissoluilla lamauttaa ja tappaa, minkä jälkeen ne nostetaan ruuansulatuspolyyppien käsiteltäviksi. On kuitenkin muutamia lajeja, jotka ovat immuuneja portugalinsotalaivan polttiaissolujen myrkylle, ja ne elävätkin turvassa lonkeroiden lomassa houkutellen muita pieniä kaloja saaliiksi ja syöden niiden jäännöksiä sekä kuolleita lonkeroita. Näitä lajeja ovat esimerkiksi polyyppikala (Nomeus gronovii), Glaucus marinus –merietana ja violettikotelo (Janthina janthina). ^[1]

Vaatteet ja kaikki muukin on ihan suolassa

Lämpömittari näytti 23,5 mutta se
tuntui pirullisen kylmältä

Miina luki matkan aikana monta isoa Aku Ankka kirjaa

Auringon-nousu

Ikipurjehtija

Välillä näki monta peräkkäin

Miinakin kokeili vähän ruoria

Vielä ennen maihin tuloa, juotiin äitin synttärikahvit, syötiin muffinssit ja äiti avas ensimmäisen paketin mistä paljastu O.P.In helmiäis-kynsilakka.

Havupuita pitkästä aikaa!

Happy!

Ihanaa olla perillä. Täällä tuntuu vaan tosi kylmältä!!! Saatiin äitin kanssa heti nuha!

Tässä vielä koottuja videonpätkiä purjehdukselta. Kuunnelkaa myös sanat Nina Simonen Feeling Good kipaleesta, machaa aika nappiin :)
http://youtu.be/RK-zpRA7SMk

Videolla auringonlaskun jälkeisessä pätkässä näkyy Portugalinsotalaiva, mikä kaatuu veneemme aaltoihin. Lopussa taas näkyy hyppiviä Pallopäävalaita.

-Meeri