SmartSeaProject

SmartSea Final Seminar/Loppuseminaari 8.6.2021

Simo Siiriä — Mon, 03 May 2021 11:39:02 GMT

SmartSea will hold a Final Seminar on the results of the project, and a discussion with stakeholders and affiliates on 8.6.2021.

Scientific part will be held in english between 9.00 – 11.30 EEST:

Link to join online for the scientific session;

https://www.webcasting.fi/ilmatieteenlaitos/XDxPd6br/

Link for the morning session 9.00 – 11.30 EEST. In English

Afternoon session will be held in finnish 12.30-15.30 EEST.

Iltapäiväsession Teams linkki alla:

Klikkaa tästä liittyäksesi suomenkieliseen Teams kokoukseen

Linkki iltapäivän keskusteluun 12.30 – 15.30 EEST, suomenkielinen

Program:

Science morning

9.00 Introduction to SmartSea project, Jari Haapala, Finnish Meteorological Institute

9.10 – 9.20 Opening speech on Ocean Decade / Vladimir Ryabinin, Intergovernmental Oceanographic Commission

9.20-9.30 Finnish national goals for Ocean Decade / Maria Laamanen, Ministry of the Environment

9.30 – 9.50 Classification of marine geo-and biodiversity / Markku Viitasalo, Finnish Environmental Institute

9.50 – 10.10 Observed changes and projections / Laura Tuomi, Finnish Meteorological Institute

10.10 – 10.30 Break

10.30 – 10.50 Impact of climate change on fish and fisheries / Meri Kallasvuo, National Resources Institute Finland

10.50 – 11.10 Utilization of marine space for climate mitigation / Jaakko Heinonen, VTT

11.10 – 11.30 Pathways of sustainable development, challenges and solutions / Sari Repka, University of Turku

Lunch break 11.30 – 12.30

Stakeholder afternoon / tuloksista ratkaisuihin vuorovaikutteisesti

Iltapäiväsessio pidetään Teams kokouksena 12.30 – 15.30 EEST: Klikkaa tästä liittyäksesi kokoukseen

12.30 – 13.45 Skenaario : Massiivinen tuulivoimapuisto rakennetaan Pohjanlahdelle ennen vuotta 2030

Mitä tästä seuraisi? Haasteet ja mahdollisuudet sekä ympäristölle että yhteiskunnalle

Alustus: Maria Tikanmäki, VTT & Markku Viitasalo, SYKE

Slido-kysely

Paneelin moderaattori : Maria Tikanmäki, VTT

Panelistit: Heidi Paalatie, Tuulivoimayhdistys, Mari Pohja-Mykrä, Varsinais-Suomen liitto, Tero Elo, wpd Finland Oy, Satu Kalpio, Metsähallitus

Tauko 13.45 – 14.00

14.00 – 15.15 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja meriympäristön monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen uhat ja sopeutumisvaatimukset eri elinkeinoille ja suojelualueille.

Alustus: Jari Haapala, IL & Harri Kuosa, SYKE

Slido-kysely:

Paneeli:

Moderaattori: Mikael Hildén

Panelistit :Anne Savola, Satakuntaliitto, Tiina Tihlman YM, Irja Skytén-Suominen, Suomen kalankasvattajaliitto ry, Sanna-Mari Renfors, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Jami Jokinen, sanomalehti Länsi-Suomi

15.15 – 15.30 Yhteenveto, Jari Haapala, IL

Artikkeli SmartSea Final Seminar/Loppuseminaari 8.6.2021 julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Sammandrag av workshopen Bottniska vikens framtid

Sari Repka — Thu, 25 Mar 2021 10:25:37 GMT

(Suomenkielinen versio täällä)

SmartSea-projektet ordnade en workshop den 2 mars, där man tillsammans med intressentgrupper och projektets forskare diskuterade Bottniska vikens framtid. De inbjudna bestod huvudsakligen av projektets styrgrupp men även av övriga aktörer. Ca 30 personer träffades för att diskutera vid ordmolnen i Slido-verktyget.

Denna rapport grundar sig på de svar man fick in med verktyget och de diskussioner som fördes. Workshopen var uppdelad enligt tema: vindkraft, vattenbruk, maritima skyddsområden, utvinning av havsbottnens mineralresurser och turism. Dessa blå tillväxtsektorer har redan tidigare definierats som de viktigaste tillväxtområdena med tanke på Bottniska vikens framtid.

Vindkraft

Ambitionerna att öka vindkraftsproduktionen är höga, såväl globalt som i Finland. Även om vi har rikligt med landareal i Finland, spelar den samhälleliga acceptansen och skadorna på landskapet i allmänhet en större roll på land än ute på havet Den havsbaserade vindkraftsproduktionen i Bottniska viken förväntas växa kraftigt, bland annat för att där inte finns områden som är problematiska med tanke på försvaret. Problemen med vindkraftverk och radarsignaler kommer säkert att lösas på teknisk väg i framtiden. De stränga vinterförhållandena i Bottniska viken är däremot en utmaning, och speciellt packisvallarna ställer till problem. Tekniska lösningar finns nog men de medför naturligtvis högre kostnader. Vid Bottniska viken är avstånden till stamnätet dessutom långa. Dessa faktorer sänker kostnadseffektiviteten i jämförelse man andra områden. Om det finns ett förmånligare område annanstans, är risken den att kapitalet investeras i det.

Den havsbaserade vindkraftens huvudsakliga miljökonsekvenser är störning av havsbottnen och risken att fåglar och fladdermöss kolliderar med kraftverken. Senare fungerar dock ett kraftverks fundament som växtunderlag för många havsorganismer. Det finns inte tillräckligt med kunskap om vilken betydelse dessa faktorers växelverkan har på naturvärdena. Det är dock klart att den utvalda platsen för ett vindkraftverk är av stor betydelse, och bland annat fåglarnas flyttrutter borde tryggas. Att det nu tar så lång tid att få bygglov är en alldeles för lång tid för en företagare att vänta, och det vore i allas intresse att lämpliga områden kartläggs på förhand. Forststyrelsen har som mål att först söka tillstånden till områden den förvaltar över och sedan vänta på företagare. Eftersom det ofta förekommer rikligt med principiellt motstånd är det viktigt att man uppnår hög samhällelig acceptans, och därför är det viktigt att ansökningsprocessen för tillstånden sköts väl.

Fiskodling

Näringsbelastningen från fiskodlingen har minskat betydligt, men det har kanske inte spridits tillräckligt med information om denna reduktion. Tack vare Östersjöfodret cirkulerar dessutom näringsämnena inom Östersjön. Bägge är faktorer som höjer den samhälleliga acceptansen bara man sprider mer information om dem.

Fastän eutrofieringen har minskat något i hela Östersjön, syns denna utveckling inte i Bottniska viken, tvärtom. Läget i Bottniska viken håller på att försämras och klimatförändringen påskyndar eutrofieringen. Det förekommer inte heller diskussion om vilka sektorer man kunde kräva minskningar av och hur stora de borde vara. Och den tillåtna totalbelastningen? Utsläppsminskningar behövs, för att man ska kunna bevara det nuvarande tillståndet. Här finns inga stora punktbelastare, vars verksamhet man kunde påverka, utan här är det främst fråga om diffus belastning. Det är framför allt jord- och skogsbruket som belastar vattnen.

Ett verktyg kunde vara näringsutsläppshandel, där utsläppsandelar delas ut till olika sektorer. Problemet med utsläppshandeln är det stora behovet av data och den tunga byråkratin. Den här saken får inte glömmas utan borde utvecklas vidare. Man har inte tillräckligt med kunskap om utsläppskällorna för att kunna tillämpa kompensation av näringsämnen. För tillfället är transparensen i frågor som gäller vem som får släppa ut och hur mycket näringsämnen i vattnen inte stor, varför vi nu behöver nytänkande.

Varje område bör fortfarande bedömas separat för sig, men man borde fastställa de allmänna ramarna för det kriterium som är mest oklart, nämligen näringsbelastningen. Staten, dvs. Forststyrelsen, kunde också möjliggöra en mer utbredd användning av områden.

Mat- och näringssystemets hållbarhet bör granskas övergripande och så att hela livscykeln tas i beaktande. Exempelvis i anslutning till fiskodling borde man föra en faktabaserad diskussion om näringsutsläppen från olika livsmedelsproduktionssätt. När vi diskuterar hållbarheten ställer vi lätt hållbarhetens olika dimensioner mot varandra – ekologisk, ekonomisk, social – fastän vi borde försöka hitta den bästa möjliga jämvikten mellan dem. Det är oerhört viktigt att sträva efter övergripande hållbarhet, och ett verktyg kunde vara t.ex. livscykelbedömning. Inom havsplaneringen har man för tillfället inte tillräckliga resurser för det, eftersom man också borde granska verksamheterna på land. Växelverkan mellan havet och landbacken är överhuvudtaget en viktig fråga när man diskuterar Bottniska vikens framtid.

Det lönar sig absolut att utreda möjligheterna till fiskodling i slutna system. En övergripande livscykelbedömning, där man verkligen utreder flödena, är dock utmanande. Växthusgasutsläppen är exempelvis 2–3 gånger större i ett slutet än ett öppet system. De slutna systemen är tekniskt fungerande och används exempelvis för uppfödning av fiskyngel. Produktionen är ändå inte ekonomiskt hållbar, eftersom fiskodling i anläggningar med ett öppet system är så mycket förmånligare.

Inom fiskodlingen borde man sträva efter att producera mer special- och nischprodukter och färre bulkprodukter, som tävlar med norsk lax. Om vi å andra sidan vill uppnå det rekommenderade fiskintaget, bör fisken vara billig och kunna konkurrera med andra livsmedel, inte endast med lax. Om havets tillstånd försämras, försämras också fiskodlingens resultat och rykte. Lönsamheten förändras med tiden men den allmänna acceptansen är kanske en klarare utgångspunkt.

När statsrådet beslutar om de följande vattenbruksmålen kunde man med förvaltningsinstrument göra det möjligt för aktörer att uppnå de kvantitativa målen i praktiken genom områdesreservationer och klara belastningskvoter, vilket sedan möjliggör miljötillstånd och fastställda fiskodlingsområden. Hållbar produktion skulle då betyda en gemensamt accepterad nivå för miljöbelastning och ett sätt att producera välfärd genom hälsosamma produkter och ekonomiskt mervärde.

Marina skyddsområden

”30 by 30” dvs. FN:s och EU:s åtagande, som även Finland undertecknat, har som mål att skydda 30 procent av alla livsmiljöer före år 2030 och 10 procent av dessa ska ha strängt skydd. Allra först borde man definiera strängt skydd, vad betyder det?

Vad skulle ett skyddsmål av denna nivå betyda för Bottniska viken? I nuläget är 8 procent av Bottniska viken skyddad på något sätt, om man tar både Finlands territorialvatten och ekonomiska zon med i beräkningen. Om man tar med endast territorialvattnen, är hela 20 procent av dem skyddade. Inom den ekonomiska zonen förekommer sällan stora naturvärden.

Det finns just inga skötsel- och användningsplaner för skyddsområdena i Bottniska viken, men planer skulle behövas för att man verkligen kunde förstå och diskutera skyddet. För tillfället utarbetas dock en skötsel- och användningsplan för Bottenvikens nationalpark. Ett exempel på denna situation är att man önskar komplettera nationalparken med ett stort havsområde, men fisket i nationalparken är mindre strängt reglerat än i detta utomstående område, som även det förvaltas av Forststyrelsen.

Skyddssystemet har en lång historia och det är rätt statiskt, vilket är ett stort problem. Det grundar sig på skyddet av vissa hotade djur och senare också skyddet av naturtyper. Först nu håller den marina undervattensnaturen och ekosystemen över lag på att komma med i bilden. Å andra sidan börjar man tack vare VELMU ha data om vad som speciellt borde skyddas i undervattensmiljöerna.

För tillfället utgör Naturaområdena merparten av skyddsområdena. Man får inte äventyra vissa bestämda Natura-värden i dem men övrig verksamhet är tillåten. Det förekommer rikligt med mänsklig verksamhet på stränderna, vilket framgår av Forststyrelsens satellitbildsmaterial. Viktiga naturvärden kan emellertid bevaras också mitt bland mänsklig verksamhet, till och med i närheten av tung industri såsom i Kemi-Torneå.

Eftersom skyddsområdessystemet är komplicerat och flerskitat, borde lagstiftningen göras mer dynamisk. Skyddsområdena kunde vara en bra lösning på oroande tecken på miljöns försämrade tillstånd, såsom förlust av insekter. På motsvarande sätt kan vi plötsligt stå inför ett svinn av djurplankton – och sådana här nyckelarter följs inte upp i tillräcklig grad. Men om en stor del av havet tas i industriellt bruk, bör man ändå skydda en del av havet för att stöda de fungerande marina ekosystemen också i fortsättningen.

Ekologisk kompensation är i sig en ännu svårare fråga att greppa än kompensation av näringsämnen. Den ekologiska kompensationen är oerhört forsknings- och kunskapsintensiv och medför ökad administration. Ger de stora kostnaderna egentligen någon nytta? Saken bör dock inte glömmas utan diskuteras och forskas vidare, för båda kompensationssätten. Är målet för kompensationerna total nettoförlust (”no net loss”) vad gäller den biologiska mångfalden? Borde man alltså kompensera för alla skador som förorsakats den biologiska mångfalden eller borde man tillämpa något bytesförhållande – det här är ännu också en olöst fråga vid utvecklingen av lagstiftningen.

Allmänt taget har människorna behov av att kontrollera sin miljö. Om vi genomför och informerar om miljöskydd på fel sätt bäddar vi för en miljökonflikt. Det lönar sig att ta med konfliktexperter i processen redan i ett tidigt skede, speciellt om en del av skyddsplanerna berör privata områden.

Hur kunde havsbottnen användas?

Tills vidare har havsbottnen i Bottniska viken utnyttjats i obetydlig grad. Nu skulle det vara viktigt att göra en övergripande förhandsbedömning, som kunde fungera som modell också vid annan planerad användning av havet. När man inleder en helt ny verksamhet, såsom utnyttjande av havsbotten, kunde man börja om från noll och ta i beaktande de sociala, miljömässiga och ekonomiska faktorerna. Det skulle vara enklare för företagare om de fick tillstånd lättare, för att det funnits förhandsinformation om vilka verksamheter lämpar sig för vilka områden. Man borde också ta landområdena med i bedömningen: hur går det med åsarnas fina naturvärden om sand tas från havsbottnen.

Turism och rekreation

När man diskuterar turismen, borde man inte glömma rekreationsbruket i närområden. Det här har alltid varit viktigt, men under coronatiden har det blivit ännu viktigare.

Turismen vid Bottniska viken har aldrig varit massturism och blir det knappast i framtiden heller. Enligt experterna kan turismen öka i Bottniska vikens kust- och havsområden med ca 30–50 procent när man ser på såväl potentiell efterfrågan som hållbar tillväxt. Störst potential har utvecklingen av natur- och kulturmiljöturismen och därtill också båt- och fisketurismen och stadsturismen.

För att öka turismens ekonomiska betydelse borde man övergå från lågprofilsturism (low-profile tourism) till nischturism (niche tourism).

Närkryssningar i Bottniska viken är en intressant plan, som kanske förverkligas i en snar framtid. Rofylldhet och säkerhet hör till områdets dragningskrafter. De kan väl bli välståndsfaktorer i framtiden.

Artikkeli Sammandrag av workshopen Bottniska vikens framtid julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Yhteenveto Pohjanlahden Tulevaisuus -työpajasta

Sari Repka — Tue, 23 Mar 2021 09:36:24 GMT

(Svenska versionen här)

SmartSea-hankkeessa pidettiin 2.3. työpaja, jossa pohdittiin Pohjanlahden tulevaisuutta yhdessä sidosryhmien ja hankkeen tutkijoiden kanssa. Paikalle oli kutsuttu erityisesti hankkeen ohjausryhmä, mutta myös muita toimijoita. N. 30 henkeä kokoontui yhteen keskustelemaan slido-työkalun tuottamien sanapilvien äärelle.

Tämä raportti perustuu sekä työkalusta saatuihin vastauksiin että asiasta käytyihin keskusteluihin. Työpajassa oli erilliset osiot tuulivoimasta, vesiviljelystä, mereisistä suojelualueista, merenpohjan mineraalivarojen hyödyntämisestä ja turismista. Nämä sinisen kasvun alat oli aiemmin identifioitu tärkeimmiksi kasvaviksi toiminnoiksi Pohjanlahden tulevaisuuden kannalta.

Tuulivoima

Tuulivoiman lisäämiselle on suuret tavoitteet maailmanlaajuisesti ja Suomessa. Vaikka Suomessa maapinta-alaa riittääkin, sosiaalinen hyväksyttävyys ja maisemahaitta koetaan maalla yleensä isommaksi kuin merellä. Merituulivoiman tuotannon oletetaan kasvavan voimakkaasti Pohjanlahdella, mm. koska täällä ei ole maanpuolustuksen kannalta hankalia alueita. Toisaalta nämä tutkiin liittyvät ongelmat tullaan varmaan tulevaisuudessa teknisesti ratkaisemaan. Haasteina Pohjanlahdella on talviolosuhteiden ankaruus, erityisesti ahtojäävallit ovat ongelma. Teknisiä ratkaisuita on olemassa, mutta niistä tulee luonnollisesti lisää kustannuksia. Lisäksi kantaverkkoon on Pohjanlahdella pitkä matka. Nämä asiat yhdessä laskevat kustannustehokkuutta verrattuna muihin alueisiin ja jos muualta löytyy edullisempi paikka, pääoma saatetaan sijoittaa sinne.

Merenpohjan häiriintyminen sekä lintujen ja lepakoiden törmäysriskit ovat pääasialliset merituulivoiman ympäristövaikutukset. Toisaalta perustus toimii myöhemmin kasvualustana meren eliöille. Näiden asioiden keskinäisestä merkityksestä alueen luontoarvoille ei ole riittävästi tietoa. Selvää tietysti on että valitulla paikalla on suuri merkitys, esim. lintujen muuttoreitit pitäisi turvata. Luvituksen hitaus nousi esiin yrittäjälle kohtuuttoman pitkänä aikana ja olisi varmasti kaikkien etu että sopivat alueet kartoitetaan etukäteen. Metsähallitus tähtää siihen että sen hallinnoimilla valtion maille haetaan luvat valmiiksi ja odotetaan sitten yrittäjää. Koska periaatteellista vastustusta on paljon, sosiaalisen hyväksyttävyyden saavuttaminen on tärkeää ja hyvin tehty luvitusprosessi voi auttaa tässä.

Kalankasvatus

Kalankasvatuksen ravinnekuorma on merkittävästi pienentynyt, mutta tästä ei ehkä ole tarpeeksi viestitty. Lisäksi Itämerirehu kierrättää ravinteita Itämeren sisällä, molemmat lisäävät sosiaalista hyväksyttävyyttä kun niistä tiedotetaan.

Vaikka rehevöityminen koko Itämeressä on hieman vähentynyt, tämä kehitys ei ole nähtävissä Pohjanlahdella, vaan päinvastoin Pohjanlahti on menossa huonompaan suuntaan ja ilmastonmuutos kiihdyttää rehevöitymistä. Puuttuu myös keskustelu siitä miltä sektorilta vähennyksiä vaadittaisiin ja minkä verran. Entä sallittu kokonaiskuormitus? Vaadittaisiin päästövähennyksiä, jotta nykyinen tilanne voitaisiin säilyttää. Pohjanlahdella ei ole suuria pistekuormittajia, joiden toimintaa olisi mahdollista puuttua vaan kyse on pitkälti hajakuormituksesta. Erityisesti maa- ja metsätalous kuormittaa vesistöjä.

Yhtenä työkaluna voisi olla ravinnepäästökauppa, josta jaettaisiin päästöosuuksia eri aloille. Sen ongelmana on tosin suuri tiedon tarve ja hallinnollinen raskaus. Asiaa pitää kuitenkin pitää esillä ja kehittää. Tietoa eri päästölähteistä ei ole toistaiseksi tarpeeksi ravinnekompensaatioon. Tällä hetkellä ei ole mitenkään läpinäkyvää kuka saa päästää ja minkä verran ravinteita vesistöihin, joten uutta ajattelua tarvitaan.

Jokainen kohde tulee edelleen arvioidaan erikseen, mutta olisi tarpeen luoda yleiset raamit eniten epäselkeyttä aiheuttavalle kriteerille eli ravinnekuormitukselle . Myös valtiolla eli metsähallituksella olisi mahdollisuus alueiden laajamittaiseen mahdollistamiseen

Tarvitaan kokonaisvaltaista ja koko elinkaaren kattavaa tarkastelua ruoka- ja ravinnesysteemin kestävyyteen. Esimerkiksi kalankasvatukseen liittyen olisi hyvä käydä tietoon pohjautuvaa keskustelua eri ruuantuotantomuotojen ravinnepäästöistä. Kestävyydenkin saralla meillä on taipumusta asettaa kestävyyden eri tasot vastakkain, ekologinen vs. taloudellinen vs. sosiaalinen, vaikka pitäisi hakea parasta mahdollista tasapainoa. Kokonaiskestävyyden tavoittelu on erittäin tärkeää, työkaluna voisi olla esim. elinkaaritarkastelu. Tähän ei merten aluesuunnittelun rahkeet oikein nykyisellään riitä, koska myös maalla tapahtuvaa toimintaa tulee tarkastella. Maan ja meren vuorovaikutus on muutenkin erittäin tärkeässä roolissa Pohjanlahden tulevaisuutta pohdittaessa.

Suljetun kierron kasvatuksen mahdollisuuksia kannattaa ilman muuta analysoida, haasteena on kattava elinkaaritarkastelu, jossa virrat todella selvitetään. Esim. kasvihuonekaasupäätöt ovat 2-3 kertaa korkeammat kuin avoimen kierron systeemissä. Teknisesti suljetun kierron järjestelmät ovat toimivia ja niitä käytetään esimerkiksi kalanpoikasten kasvattamisessa, mutta tuotanto ei ole taloudellisesti kestävää, koska kalojen tuotanto avoimen kierron laitoksissa on niin paljon halvempaa.

Kasvatetussa kalassa voitaisiin pyrkiä osin myös erikois- ja niche-tuotteisiin, pois bulkista, joka kilpailee lähinnä Norjan lohen kanssa. Toisaalta jos haluamme päästä kalan syöntisuosituksiin sen on pakko olla halpaa ja kilpailukykyistä muiden elintarvikkeiden kanssa, ei ainoastaan lohen. Toki jos meren tila heikkenee, myös kasvatuksen tulos ja maine heikkenee. Kannattavuus on ajassa muuttuva, mutta yleinen hyväksyttävyys on ehkä selkeämpi lähtökohta.

Kun valtioneuvosto päättää seuraavasta kalatuotantotavoitteesta olisi mahdollista hallinnon työkalujen kautta jalkauttaa määrälliset tavoitteet aluevarauksin ja kuomituskiintiöiden kautta tuotantopaikoiksi ja ympäristöluviksi. Kestävä tuotanto olisi siten yhteisesti hyväksytty taso kuormittaa ympäristöä ja tuottaa hyvinvointia terveellisten tuotteiden ja taloudellisen lisäarvon myötä.

Suojelualueet

”30 by 30” eli YK:n ja EU:n sitoumus, jonka Suomikin on allekirjoittanut asettaa tavoitteeksi suojella kaikista elinympäristöistä 30% vuoteen 2030 mennessä ja tästä 10% tiukasti. Tiukka suojelu pitäisi ensinnäkin määritellä, mitä sillä tarkoitetaan?

Mitä tämän tasoinen suojelutavoite tarkoittaisi Pohjanlahden kannalta? Nykyisellään jos lasketaan sekä aluevedet että Suomen talousvyöhyke, 8% Pohjanlahdesta on jollakin tavalla suojeltu. Jos tämä lasketaan vain aluevesien osalta, jopa 20% aluevesistä on suojeltu. Talousvyöhykkeellä myös harvoin on suuria luonnonarvoja.

Hoidon- ja käytön suunnitelmat käytännössä puuttuvat Pohjanlahden suojelualueilta, ne tarvitaan jotta tiedetään mistä puhutaan kun puhutaan suojelusta. Tällä hetkellä onkin käynnissä Perämeren kansallispuiston hoidon ja käytön suunnittelu. Tilannetta kuvaa hyvin se, että Kansallispuistoon haluttaisiin lisätä iso pala merialuetta, mutta kansallispuistossa kalastus on vähemmän tiukasti säänneltyä kuin Metsähallituksen hallinnoimalla, mutta puiston ulkopuolisella alueella.

Suojelujärjestelmän staattisuus on merkittävä ongelma ja sillä on pitkä historia. Se lähtee tiettyjen uhanalaisten eläinten ja myöhemmin luontotyyppien suojelusta. Merenalainen luonto ja ekosysteemit yleensä ovat vasta tulossa mukaan keskusteluun. Toisaalta vasta nyt alkaa olemaan dataa VELMU:n myötä siitä mitä veden alla erityisesti kannattaisi suojella.

Tällä hetkellä suojelualueet nojaavat aika lailla Natura-alueisiin. Niillä tiettyjä Natura-arvoja ei saa vaarantaa, mutta muu toiminta on sallittu. Kaiken kaikkiaan rannoilla on paljon ihmistoimintaa kuten Metsähallituksen satelliittikuva-aineistosta nähdään. Toisaalta merkittävät luontoarvot voivat hyvin säilyä ihmistoiminnan keskellä, jopa raskaan teollisuuden lähellä, kuten Kemi-Torniossa.

Koska suojelualueisiin liittyvä järjestelmä on monimutkainen ja moninkertainen, lakia olisi muutettava dynaamisemmaksi. Suojelualueet voisi olla vastaus esim. hyönteiskadon tyyppiseen eteen tulevaan huolestuttavaan merkkiin ympäristön tilasta. Meressä analogisesti eläinplanktonkato voi tulla eteen ja tällaisia elinympäristön avainlajeja ei juuri edes monitoroida. Toisaalta jos merestä suuri osa tulee teolliseen käyttöön, vastaavasti olisi syytä suojella siitä osa, jotta voidaan tukea meren ekosysteemin toimintaa myös tulevaisuudessa.

Ekologinen kompensaatio sinänsä on jopa vielä hankalampaa mieltää kuin ravinnekompensaatio. Se on erittäin tutkimus- ja tietointensiivistä ja hallintoa lisäävää. Saadaanko kovilla kustannuksilla nollasummaa enempää? Asiaa pitää molemmissa pitää kuitenkin mukana keskustelussa ja tutkimuksessa. Onko kompensaatioiden tavoitteena saavuttaa luonnon monimuotoisuuden kokonaisheikentymättömyys (no net loss), eli että kaikki luonnon monimuotoisuudelle aiheutetut haitat hyvitetään vai käytetäänkö jotain vaihtosuhdetta on iso keskeneräinen kysymys sääntelyn kehittämisessä.

Yleisesti ottaen ihmisillä on tarve hallita ympäristöään ja mikäli suojelua lähdetään tekemään ja viestimään väärin ollaan rakentamassa ympäristökonfliktia. Kannattaa ottaa konfliktiasiantuntijat mukaan jo alkuvaiheessa, varsinkin jos osa ehdotetusta suojelusta kohdistuisi myös yksityisiin alueisiin.

Miten merenpohjaa hyödynnetään?

Toistaiseksi merenpohjan hyödyntäminen on olematonta Pohjanlahdella. Nyt olisi hyvä aika tehdä kokonaisvaltainen etukäteistarkastelu, joka voisi toimia mallina myös muulle suunnitellulle meren käytölle. Uusista toiminnoista kuten merenpohjan hyödyntämisestä olisi mahdollisuus lähteä ns. puhtaalta pöydältä ja ottaa huomioon sekä sosiaaliset, ympäristölliset ja taloudelliset seikat. Olisi myös yrittäjälle helpompaa jos luvat saisi helpommin kun on etukäteen mietitty mille alueelle toiminta sopii. Olisi syytä ottaa myös maapuolen tarkastelu mukaan: säilyykö harjujen korkeita luontoarvoja jos hiekkaa otetaan merestä?

Turismi ja virkistys

Myös lähialueiden virkistyskäyttö on syytä muistaa turismista puhuttaessa. Sen merkitys on aina ollut suurta, mutta on nyt koronan aikana korostunut.

Turismi ei ole koskaan ollut Pohjanlahden rannikolla massaturismia, eikä sellaista ole näköpiirissäkään. Asiantuntija-arvioiden mukaan matkailu voi kasvaa Pohjanlahden rannikko- ja merialueella noin 30-50 % nykyisestä sekä potentiaalisen kysynnän että kestävän kasvun näkökulmasta. Eniten potentiaalia luonto- ja kulttuuriympäristömatkailun kehittämiseen, mutta myös veneily- ja kalastusmatkailun sekä kaupunkimatkailun kehittämiseen.

Matkailun taloudellisen merkityksen kasvattamiseksi matalan profiilin matkailun liiketoimintamallista (low-profile tourism) pitäisi siirtyä räätälöidyn matkailun liiketoimintamalliksi (niche tourism).

Mielenkiintoinen suunnitelma, joka saattaa lähitulevaisuudessa toteutua on lähiristeilyt Pohjanlahden alueella. Yhtenä vetovoimatekijänä on rauhallisuus ja turvallisuus. Siitä saattaisi tulla tulevaisuuden hyvinvoinnin tuoja.

Artikkeli Yhteenveto Pohjanlahden Tulevaisuus -työpajasta julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Notes on SmartSea Technology seminar

Sari Repka — Thu, 06 Feb 2020 16:27:45 GMT

BLUE GROWTH IS FUTURE
EU Green Deal expects changes in food and energy production in order to diminish CO2 emissions. Finland has also committed to become a carbon free country by 2035. Blue growth provides tools for these transitions. Offshore wind energy and shifting the protein production from meat and
towards fish are ways to cut CO2 emissions.
Systems level transitions in sea research are thus expected and it requires emerging technologies, changes in infrastructure, financing and jobs of the future. Data economy i.e. collecting massive amounts of data for new operational solutions is also coming. There is technological optimism in blue growth, and Maritime Spatial Planning (MSP) should reserve space also for testing new emerging technologies. Site-specific information is often needed for novel technologies.
Industry and natural scientists see the world differently and have different political views to see the sea. Is it to be protected or a resource to be utilized? MSP combines these two ways to think. MSP resolves conflicts, however is not legally binding. Good spatial planning and knowing the environmentally valuable areas is of key importance. Nowadays the industry is urging for development of fair regulation, earlier they were of the opinion that no regulation is needed.

SmartSea Technology seminar 2020-01-22 panel discussion on Possibilities and requirements of offshore renewable energy. Chair Mikael Hildén, discussing Petri Niemi, Hanna Matomäki, Heidi Paalatie and Mikko Niini.

OFFSHORE WIND POWER
If 4% of Finnish sea area would be dedicated to wind power, we would reach the 15.5 GW target for offshore wind that was extrapolated from the European target to Finland. This would mean a 40x increase in Finland in 2040. Offshore wind power is more acceptable socially than onshore. However, the target is very high, can it be reached? Short answer is that yes, it is possible but depends on many factors. According to experiences from other countries, the first 0.5 GW is very slow and difficult to achieve, the next 0.5 GW goes easies and after that it is business-as-usual. We need a strategic program to develop offshore wind.
OBSTACLES AND SOLUTIONS TO DEVELOP OFFSHORE WIND
Wind power is cheaper in onshore sites than offshore. One reason for this is property tax that is higher for offshore. The property taxes in the life-cycle of the wind turbines of Hyötytuuli equals the subsidies originally given for the test site (20 milj €). In order to develop offshore wind, the property taxes should be more equal between offshore and onshore.
Permits for offshore sites are more complicated than for onshore. Slow permitting is especially difficult problem for the industry as it can take even up to 3 years. Currently the technology develops faster than that, and it would be important to use the latest technology in the wind parks. In addition, MSP is not detailed enough for project development and does not help in permitting.
Metsähallitus is leasing land and water for wind power development and will take a more active role in the future. Metsähallitus will also lease sites in Exclusive Economic Zone (EEZ). In the EEZ permitting could hopefully be smoother than in territorial waters. Technical solutions to build wind power to the EEZ of Finland, however, are still lacking mostly due to water depth.
In the south and the Gulf of Finland there are also no-go-zones due to military. Thus the Gulf of Bothnia will be the major offshore wind development area in Finland.
Shipping industry has joined the game as an offshore wind operator. What knowledge do we need in the future? Finnish ice know-how is acknowledged worldwide in shipping industry. There is strong knowledge that could be focused now even more strongly on wind power development. Joined teams of different expertise are needed to develop solutions specifically for Finland, and also potentially for export. Sharing best practises from Hyötytuuli test case is a good option. Norway is already in the markets wind power markets. They are arctic experts and collaboration with Norwegian stakeholders is advisable.
Wishes for policy makers: quick permit system, sticking to government implementation plan and revising the property tax.

SmartSea Technology seminar 2020-01-22 panel discussion on Cold region fish farming -new technologies. Chair Meri Kallasvuo, discussing Markus Kankainen, Juliane Borge and Alessandro Ciattaglia.

AQUACULTURE
The demand for cultured fish is increasing. Aquaculture is an efficient way to produce protein, and can also preserve natural fish stocks from overexploitation. However, fish farming also needs to develop towards more environmentally friendly direction.
For instance, the number of escaped salmon from Norwegian fish farms is larger than the natural population, over a million individuals yearly. Protection from drifting ice and other severe weather conditions should be developed for fish farms in order to reduce the escapes.
Are there technologies to further reduce nutrient emissions from fish farms? This is very important in the Baltic Sea but not so important in Norway. However, nutrients from Norwegian fish farms equals those of 10 milj. people. There is a technology to clean the sea floor afterwards, but currently there are no new innovations in sight.
There are also floating solar panels in some farms to produce power that is an improvement.
Oceanis 2 submerged cages will be tested in Finland near Kustavi this year. They are kept submerged when icy conditions prevail. They can be submerged to 18 m depth in 5-25 min and can be moved to other places for suitable conditions if necessary.
There are potential conflicts of fish farming with oil industry and natural fisheries. Where are we going to be in 20-30 years? Prices for salmon are high, and thus there is pressure to innovate technologies.

SmartSea Technology seminar 2020-01-22 panel discussion on Seabed resources -Opportunities and Challenges. Chair Markku Viitasalo, discussing Sander de Jong, Kirsi Kostamo and Jyrki Hämäläinen.

EXTRACTION OF SEABED RESOURCES
Sand and gravel are much needed resources that are extracted from seabed, as they are getting scarce onshore. In the Netherlands annually c. 30 milj m3 are extracted. In the Netherlands, sand is very common in seabed but there are also other competing activities that prevent the extraction. The most important of these are oil industry and maritime traffic. In the Netherlands, sand is needed also for feeding the coast. It is a challenge from where in territorial waters it can still be taken. Dredged material is also used as a resource, and not dumped. Some areas are protected so that only dredged materials for shipping are allowed to be utilized.
Are there emerging technologies to diminish the environmental effects of extracting seabed resources? The turbidity bloom is one the effects that need to be tackled. That is why it is better to go deeper as surface layer turbidity is the most harmful. Also closed system extractions from which there is no excess water to sea exist, and the water is transported to land. However, it takes a lot of energy and the water on land may also have effects. The vessels used in extraction are also getting both larger and more environmentally friendly.
Some areas in the Netherlands are protected in order to compensate the nature values lost in others due to extraction of sand. Environmental Impact Analysis is used to calculate the effects and the same effects are compensated elsewhere. For instance, birds resting places, but perhaps the birds will not use the new protected area. Thus compensation is a very difficult process. Report on ecological compensation is coming out in Finland soon, but it is not yet operational.
There is not much sand in Finnish coasts. Guidelines for extracting are in principle clear but permitting is challenging as the guidelines are not very practical. For instance photic zone depth differ between sites. The best places in Finland to extract are known but it is challenging to know what kind of material they actually consist of. Usually in projects only one type e.g. sand of gravel is needed and the rest is discarded.
Building international artificial islands are occasionally discussed, but there are many, besides technical, also legal and administrational challenges. For instance, who owns them?
Cumulative environmental impacts are very difficult to foresee. Judges in Finland are specialized in environmental issues and the legal system is good. Water framework directive is legally binding. There are difficult situations, for instance, when two companies are given permission to utilize the resource and a third wants to join, but no more environmental impacts can be allowed in the area.
The ferromanganese nodules in the Baltic Sea could be utilized as a resource. However, they grow back very slowly, maybe some hundreds of years. This was tested in Russia, but the system changed and they did not grow back. Perhaps could be seen as a biogenic reefs that are protected with some percentage. In Finland no deep water habitats are protected, perhaps the ferromanganese nodules could be?

Artikkeli Notes on SmartSea Technology seminar julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

SmartSea: Technology seminar

Simo Siiriä — Thu, 05 Dec 2019 15:07:57 GMT

Artikkeli SmartSea: Technology seminar julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

SmartSea: Technology seminar

Simo Siiriä — Thu, 05 Dec 2019 15:02:53 GMT

When :Wednesday, 22 January 2020, 8.30–16.30
Where: Marina Congress Center, Helsinki, Finland

Latest program as pdf

Summary of the meeting

The presentation slides:

Toni Ahlqvist, University of Turku:
Maritime system transitions: emerging technologies, blue growth and maritime spatial planning

Heidi Paalatie, Finnish Wind Power Association:
Future of offshore wind power in Finland

Jaakko Heinonen, VTT:
Offshore foundation solutions for wind energy in ice

Elina Virtanen, Syke:
Marine Spatial Planning of offshore wind farms: environmental values and costs

Juliane Borge, Multiconsult, Norway:
Sea based salmon farming in Norway – existing and emerging technologies and challenges in a cold climate

Alessandro Ciattaglia, Badinotti, Italy:
Oceanis 2 designed to Baltic sea icy conditions

Markus Kankainen, Luke:
Marine fish farming and production conditions in the Baltic Sea

Sander de Jong, Ministry of Infrastructure and Waterworks, Netherlands:
Sea Use Management and Sand Extraction in the Netherlands Northsea

Kirsi Kostamo, Syke:
Environmental impacts of seabed mineral utilisation

Jyrki Hämäläinen, GTK:
Guidelines and best practises for the use of seafloor resources

Artikkeli SmartSea: Technology seminar julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Bottniska viken i framtiden

Simo Siiriä — Tue, 16 Jul 2019 12:31:28 GMT

(Suomenkieliset versiot löytyvät täältä)
Inom projektet produceras och tillämpas ny forskningsinformation bland annat inom meteorologi, hydrologi, oceanografi, marinbiologi, kemi, geologi, fiskforskning och ingenjörsvetenskap. I projektet utnyttjas förutom tiotals forskares arbetsinsats också kunskap hos experter inom branschen. Som ett led i projektet utarbetas en omfattande rapport om klimatförändringens inverkan på Bottniska viken. Den här publikationen är en översikt av nuvarande forskningsläget. Publikationen består av inforutor på en sida som presenterar enskilda egenskaper eller branscher. I början av publikationen finns en kort sammanfattning av de förändringar som är att vänta i Bottniska viken.

Ladda ner infopaketet här eller under ett enstaka intressant tema. I tabellet “Bottniska viken i framtiden” sammanfattas förmodade ändringar att snabbt ögna igenom.

Artikkeli Bottniska viken i framtiden julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Tietolaatikot: tulevaisuuden Pohjanlahti

Simo Siiriä — Mon, 17 Sep 2018 12:28:44 GMT

(Svenskspråkiga versioner hittats här)

Projektissa tuotetaan ja sovelletaan uutta tutkimustietoa mm. meteorologian, hydrologian, oseanografian, meribiologian, kemian, geologian, kalatutkimuksen kuin insinööritieteiden alalta. Kymmenien tutkijoiden työpanoksen lisäksi projekti hyödyntää alueen toimialojen asiantuntijoiden tietämystä. SmartSea-projektin aikana tehdään kattava raportti ilmastonmuutoksen vaikutuksista Pohjanlahdelle. Alla olevat tietolaatikot ovat esikatsaus tähän mennessä tehdystä tutkimuksesta ja nykytiedosta.

Tietolaatikot ovat sivun mittaisia, ja keskittyvät yksittäiseen ominaisuuteen tai toimialaan.

Voit ladata kaikki tietoiskut tästä, tai yksittäisen kiinnostavan aiheen alta. Taulukko “Tulevaisuuden Pohjanlahti” tiivistää oletetut muutokset yhdellä vilkaisulla tarkasteltavaksi.

Artikkeli Tietolaatikot: tulevaisuuden Pohjanlahti julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Watch seminar “Future of the Gulf of Bothnia” online

Sari Repka — Mon, 10 Sep 2018 11:36:31 GMT

You can join the SmartSea Seminar “Future of Gulf of Bothnia” even if you are not coming to Vaasa!

The seminar will be webstreamed. If you wish to ask questions remotely during the seminar, you can do so using the message wall – you’ll find below the web stream. Please provide your name and affiliation and indicate who your question is for when asking. Be courteous and respectful and make sure to protect your private information, as the chat is public.

To access the message wall only, go to http://viestiseina.fi/utu , available to all common web browsers of most mobile devices.

In addition, tweets with the hashtags #smartsea2018 and #SmartSea will show up on the wall.

Watch here the event online (for free!)

Artikkeli Watch seminar “Future of the Gulf of Bothnia” online julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

SmartSea Seminar Future of Gulf of Bothnia

Sari Repka — Fri, 01 Jun 2018 09:58:00 GMT

18-19th September 2018

Artikkeli SmartSea Seminar Future of Gulf of Bothnia julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Combined RAS and offshore farming offers advantages over traditional production cycle of rainbow trout

Maarit Perkonoja — Mon, 21 May 2018 06:21:12 GMT

The combined use of land-based RAS (recirculation aquaculture systems) during the first winter with sea cage farming for the second summer can considerably shorten the production cycle, due to fast growth at stable RAS conditions. Similar development of combining RAS and cage production is also going on in Norwegian salmon industry.

To test this method one summer old all-female rainbow trout (Oncorhynchus mykiss), initial weight of 60 g, were reared in RAS during winter season and transferred to net cages for one summer season (Figure). During the RAS period individual tagged fish were divided in three different feeding groups and reared in triplicates:

1. ad lib; ad libitum feeding.

2. ad lib. SF; ad libitum feeding combined with 23 day-a-long spring fasting period.

3. ad lib. 75%; restricted feeding (75 % of ad libitum feeding level) throughout the RAS period.

Different feeding treatments were organized due to anecdotal evidence that fish grown at RAS show reduced growth when transferred from RAS to sea cages. At the sea, all groups were fed ab libitum.

Figure. The temperature of rearing water during RAS (8.12.2016 – 3.4.2017), spring fasting (14.3. – 5.4.2017) and sea cage (6.4 – 28.11.2017) phases.

Results

After the RAS phase, the ad lib group had the highest weight (410 g) and weights in restricted feeding (280 g) and in spring fasting (315 g) groups were significantly lower.

After the sea cage period the ad libitum group had still the highest weight (1.7 kg) and the final weight of fish in two other groups was significantly lower (table). However, the fish in ad lib. SF and ad lib. 75% groups showed compensatory growth response during sea cultivation phase and their growth rate (Thermal growth coefficient) were significantly higher than in ad libitum group. Fish in all groups were immature probable because young age (18 months).

Table. Weight of rainbow trout during sea cage phase (day 0, 58 and 181) and thermal growth coefficient (TGC x 1 000) of fish during the first (0 – 58 d) and second (59 – 181 d) period of sea cultivation.

Conclusions

The study suggests, that combined RAS and offshore farming offers advantages over traditional production cycle due to avoidance of unwanted maturation. Despite of compensatory growth response of fish during sea phase, no clear evidence that restricting the feeding in RAS would be beneficial, was not obtained.

J. Koskela, J. Vielma, J. Riihimäki, M. Pellinen, J. Bomberg
Natural Resources Insitute Finland (Luke)

Artikkeli Combined RAS and offshore farming offers advantages over traditional production cycle of rainbow trout julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Miten tutkimustuloksia voi parhaiten hyödyntää merialuesuunnittelussa?

Waltteri Niemelä — Tue, 13 Feb 2018 14:22:05 GMT

Merialuesuunnitteluhankkeita on runsaasti, eikä tieto uusista tutkimustuloksista aina kulje sujuvasti suunnittelijoille ja muille sitä tarvitseville tahoille. Tutkimushankkeisiin osallistuvilla toimijoilla taas on usein puutteellista tietoa merialuesuunnitteluprosessista. Tutkimuksesta kaavoitukseen –työpajan tarkoituksena oli lisätä yhteistyötä sekä jakaa tietoa ja käytäntöjä suunnittelijoille ja tutkijoille.

Kaksipäiväinen tapahtuma SYKEssä toi yhteen Suomen merialuesuunnittelukentän tärkeimmät toimijat. Työpajaan osallistui yli 50 tutkimushankkeiden edustajaa, suunnittelijaa sekä muita alan toimijoita. Tapahtumassa esiteltiin hankkeita, joiden tutkimus tuottaa tärkeitä työkaluja merten käyttöön ja suojeluun liittyen.

Ensimmäisenä päivänä yhdeksän merialuesuunnitteluun liittyvää hanketta esittäytyi osallistujille. Näistä esitelmistä suunnittelijat saivat tuoretta tietoa hankkeiden tuloksista ja hyödyistä merialuesuunnitelmien laatimisessa. Tutkijoille esiteltiin suunnitteluprosessia sekä poliittisia prosesseja ja puitteita, joiden alla merialuesuunnitelmia tehdään. Prosessin ymmärtäminen auttaa tutkijoita hahmottamaan etenkin sitä, miten tuotetut työkalut ja tulokset voidaan konkretisoida varsinaisessa merialuesuunnittelussa.

Smart Sea –hankkeen johtaja Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta kertoi työpajassa hankkeen toiminnasta, tutkimuksesta ja tuloksista. Esille nousivat etenkin SYKEssä työstettävä merialuesuunnittelutyökalu ja GTK:n merenpohjan tutkimus. Lisäksi Haapala nosti esille Ilmatieteen laitoksen ja Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen meriolojen mallinnuksen, LUKEn kalakasvatusta tukevan tutkimuksen sekä SYKEn tutkimuksen arvokkaista luontoalueista ja suojelualueista.

Työpajan toisena päivänä keskustelua jatkettiin pienryhmissä, joissa pohdittiin tarkemmin tutkimuksen ja merialuesuunnittelun yhteistyötä ja mahdollisuuksia.. Pienryhmien aiheet olivat:

Sininen kasvu
Ekosysteemilähestymistapa
Maa-meri vuorovaikutukset
Tulevaisuuden skenaariot

Pienryhmissä keskusteltiin aiheista etenkin niihin liittyvän tutkimuksen ja kehityksen osalta. Lisäksi ryhmissä pyrittiin löytämään ratkaisuja, miten teemat voitaisiin ottaa paremmin huomioon merialuesuunnittelussa. SmartSea-hankkeessa tehtävä tutkimus liittyy vahvasti jokaiseen näistä aihealueista. Hankkeentutkimustulokset ja työkalut ovat merialuesuunnittelulle tärkeitä ja hyödyllisiä apuvälineitä.

SmartSea-hanke oli yksi työpajan järjestävistä ja rahoittavista tahoista. Lisäksi työpajan järjestämiseen osallistuivat SustainBaltic-hanke, joka edistää Lounais-Suomessa ja Virossa meri- ja rannikkoalueiden kestävää käyttöä sekä Plan4Blue-hankemikä kehittää merialuesuunnitteluosaamista ja merten kestävää käyttöä Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Työpajan järjestämisestä vastasi SmartSea-hankeen tutkija Waltteri Niemelä.

Artikkeli Miten tutkimustuloksia voi parhaiten hyödyntää merialuesuunnittelussa? julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Scientific Articles published in SmartSea

Simo Siiriä — Tue, 13 Feb 2018 09:31:23 GMT

One of the products of the SmartSea are the various scientific articles published by our partners during the project.

The scientific articles published so far:

Björkqvist, Jan-Victor & Rikka, Sander & Alari, Victor & Männik, Aarne & Tuomi, Laura & Pettersson, Heidi. (2020). Wave height return periods from combined measurement–model data: A Baltic Sea case study. 10.5194/nhess-2020-190. https://doi.org/10.5194/nhess-2020-190
Björkqvist, Jan-Victor & Tuomi, Laura & Tollman, Niko & Kangas, Antti & Pettersson, Heidi & Marjamaa, Riikka & Jokinen, Hannu & Fortelius, Carl. (2017). Brief communication: Characteristic properties of extreme wave events in the Baltic Sea. Natural Hazards and Earth System Sciences Discussions. 17. 1-8. 10.5194/nhess-17-1653-2017. https://doi.org/10.5194/nhess-17-1653-2017
Denderen, van, PD, Bolam, SG, Friedland, R, Hiddink, JG, Norén, K., Rijnsdorp, AD., Sköld, M., Törnroos, A., Virtanen, EA., & Valanko, S. (2019). Evaluating impacts of bottom trawling and hypoxia on benthic communities at the local, habitat and regional scale using a modelling approach. ICES Journal of Marine Science, fsz219 https://doi.org/10.1093/icesjms/fsz219
Fransner, F., Gustafsson, E., Tedesco, L., Vichi, M., Hordoir, R., Roquet, F., … Nycander, J. (2018). Non-Redfieldian dynamics explain seasonal pCO2 drawdown in the Gulf of Bothnia. Journal of Geophysical Research: Oceans, 123. https://doi.org/10.1002/2017JC013019
Haavisto N, Tuomi L, Roiha P, Siiria SM, Alenius P, Purokoski T. 2018. Argo floats as a novel part of the monitoring the hydrography of the Bothnian Sea. Frontiers in Marine Science. 5:324. https://www.frontiersin.org/article/10.3389/fmars.2018.00324
Heinonen, J., Rissanen, S. 2017. Coupled-crushing analysis of a sea ice-wind turbine interaction – feasibility study of FAST simulation software, Ships and Offshore Structures https://doi.org/10.1080/17445302.2017.1308782
Höglund A., Pemberton P., Hordoir R. & Schimanke S. 2017. Ice conditions for maritime traffic in the Baltic Sea in future climate. Boreal Environment Research 22: 245–265. http://www.borenv.net/BER/archive/pdfs/ber22/ber22-245-265.pdf
Hordoir, R., Axell, L., Höglund, A., Dieterich, C., Fransner, F., Gröger, M., Liu, Y., Pemberton, P., Schimanke, S., Andersson, H., Ljungemyr, P., Nygren, P., Falahat, S., Nord, A., Jönsson, A., Lake, I., Döös, K., Hieronymus, M., Dietze, H., Löptien, U., Kuznetsov, I., Westerlund, A., Tuomi, L., Haapala, J. (2019) “Nemo-Nordic 1.0: a NEMO-based ocean model for the Baltic and North seas – research and operational applications”, Geosci. Model Dev., 12, 363–386, 2019 https://doi.org/10.5194/gmd-12-363-2019
Hordoir, R., Höglund, A., Pemberton, P., & Schimanke, S. (2017). Sensitivity of the overturning circulation of the Baltic Sea to climate change, a numerical experiment. Climate Dynamics, 1-13. DOI 10.1007/s00382-017-3695-9. “Nemo-Nordic 1.0: a NEMO-based ocean model for the Baltic and North seas – research and operational applications”, 2019, Geoscientific Model Development, vol 12, no. 1, p. 363-386. DOI: 10.5194/gmd-12-363-2019 https://doi.org/10.5194/gmd-12-363-2019
Hordoir R., Samuelsson P., Schimanke S., Fransner F. Changes of the overturning of a fjord-type estuary in a warmer climate, a test case in the Northern Baltic sea, Continental Shelf Research, Volume 191, 2019, 104007, ISSN 0278-4343. https://doi.org/10.1016/j.csr.2019.104007
Jonsson, P. R., J. Kotta, H. C. Andersson, K. Herkül, E. Virtanen, A. N. Sandman, and K. Johannesson (2018). High climate velocity and population fragmentation may constrain climate-driven range shift of the key habitat former Fucus vesiculosus. Diversity and Distributions 24:892-905. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/ddi.12733
Kaikkonen, L., Venesjärvi, R., Nygård, H., Kuikka, S. (2018). Assessing the impacts of seabed mineral extraction in the deep sea and coastal marine environments: Current methods and recommendations for environmental risk assessment. Marine Pollution Bulletin, 135, 1183–1197. https://doi.org/10.1016/j.marpolbul.2018.08.055
Kaikkonen, L., Virtanen, E. A., Kostamo, K., Lappalainen, J., & Kotilainen, A. T. (2019). Extensive coverage of marine mineral concretions revealed in shallow shelf sea areas. Frontiers in Marine Science, 6, 541. https://doi.org/10.3389/fmars.2019.00541
Kaikkonen, L., Parviainen, T., Rahikainen, M., Uusitalo, L., & Lehikoinen, A. (2020). Bayesian Networks in Environmental Risk Assessment: A review. Integrated Environmental Assessment and Management. DOI: 10.1002/ieam.4332 https://doi.org/10.1002/ieam.4332
Kallasvuo, M., Vanhatalo, J., & Veneranta, L. (2017). Modeling the spatial distribution of larval fish abundance provides essential information for management. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences. 74(5): 636-649. https://doi.org/10.1139/cjfas-2016-0008
Kallio-Nyberg, I., Saloniemi, I., Koljonen, M.-L. (2020). Increasing temperature associated with increasing grilse proportion and smaller grilse size of Atlantic salmon. Journal of Applied Ichthyology. doi: 10.1111/jai.14033 https://doi.org/10.1111/jai.14033
Kallio-Nyberg, I., Veneranta, L., Saloniemi, I., Jokikokko, E., Leskelä, A. (2019). Different growth trends of whitefish (Coregonus lavaretus) forms in the northern Baltic Sea. Journal of Applied Ichthyology 2019: 1-9. doi: 10.1111/jai.13898 https://doi.org/10.1111/jai.13898
Kallio-Nyberg, I., Veneranta, L., Saloniemi, I., Salminen, M. (2018). Anadromous trout threatened by whitefish gill-net fisheries in the northern Baltic Sea. Journal of Applied Ichthyology. doi: 10.1111/jai.13771 https://doi.org/10.1111/jai.13771
Kaskela, A.M., Kotilainen, A.T., (2017). Seabed geodiversity in a glaciated shelf area, the Baltic Sea. Geomorphology, 295, 419–435. https://doi.org/10.1016/j.geomorph.2017.07.014
Kaskela, A.M., Kotilainen, A.T., Alanen, U., Cooper, R., Green, S., Guinan, J., van Heteren, S., Kihlman, S., Van Lancker, V., Stevenson, A., the EMODnet Geology Partners, (2019). Picking Up the Pieces—Harmonising and Collating Seabed Substrate Data for European Maritime Areas. Geosciences 2019, 9, 84. doi:10.3390/geosciences9020084 https://doi.org/10.3390/geosciences9020084
Katila, J. K. Ala-Rämi, S. Repka, E. Rendon, J.Törrönen, “Defining and quantifying the sea-based economy to support regional blue growth strategies – Case Gulf of Bothnia, Marine Policy”, Volume 100, 2019, Pages 215-225, ISSN 0308-597X, https://doi.org/10.1016/j.marpol.2018.11.035. https://doi.org/10.1016/j.marpol.2018.11.035
Kotilainen, A.T., Kaskela, A.M., (2017). Comparison of airborne LiDAR and shipboard acoustic data in complex shallow water environments: Filling in the white ribbon zone. Marine Geology 385, 250–259. https://doi.org/10.1016/j.margeo.2017.02.005
Kotta, J., Futter, M., Kaasik, A., Liversage, K., Rätsep, M., Barboza, F. R., . . . Virtanen, E. (2020). Cleaning up seas using blue growth initiatives: Mussel farming for eutrophication control in the Baltic Sea. Science of The Total Environment, 709, 136144. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2019.136144
Kotta, J., Vanhatalo, J., Jänes, H., Orav-Kotta, H., Rugiu, L., Jormalainen, V., Bobsien, I., Viitasalo, M., Virtanen, E., Sandman Nyström, A., Isaeus, M., Leidenberger, S., Jonsson, P., Johannesson, K. (2019). Integrating experimental and distribution data to predict future species patterns. Scientific Reports 9(1), 1821. https://doi.org/10.1038/s41598-018-38416-3
Lappalainen, J., Virtanen, E., Kallio, K., Junttila, S., Viitasalo, M. (2019). Substrate limitation of a habitat-forming genus Fucus under different water clarity scenarios in the northern Baltic Sea. Estuarine, Coastal and Shelf Science 218: 31-38. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S027277141730940X
Laurila-Pant , M , Mäntyniemi , S , Venesjärvi , R & Lehikoinen , A 2019 , ‘ Incorporating stakeholders’ values into environmental decision support : A Bayesian Belief Network approach ‘ , The Science of the Total Environment , vol. 697 , 134026 . https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0048969719340033?via%3Dihub
Makkonen, L., Tikanmäki, M. (2018). Modelling frazil and anchor ice on submerged objects. Cold Regions Science and Technology 151:64-74. https://doi.org/10.1016/j.coldregions.2018.03.001
Mitchell, P.J., Spence, M.A., Aldridge, J., Kotilainen, A.T., Diesing, M. (2021). Sedimentation rates in the Baltic Sea: A machine learning approach. Continental Shelf Research, 214. https://doi.org/10.1016/j.csr.2020.104325. ISSN 0278-4343 https://doi.org/10.1016/j.csr.2020.104325
Moros, M., Kotilainen, A.T., Snowball, I., Neumann, T., Perner, K., Meier, H.E.M., Leipe, T., Zillén, L., Sinninghe Damsté, J.S., Schneider, R., (2020). Is ‘deep-water formation’ in the Baltic Sea a key to understanding seabed dynamics and ventilation changes over the past 7,000 years? Quaternary International, 550, 55-65. https://doi.org/10.1016/j.quaint.2020.03.031
Ø. Paasche, H. Österblom, S. Neuenfeldt, E. Bonsdorff, K. Brander, D. Conley, J. Durant, A. Eikeset, A. Goksøyr, S. Jónsson, O. Kjesbu, A. Kuparinen & N. Stenseth, (2015), “Connecting the Seas of Norden”, Nature Climate Change volume 5, pages 89–92. http://dx.doi.org/10.1038/nclimate2471
Pemberton, P., Löptien, U., Hordoir, R., Höglund, A., Schimanke, S., Axell, L., and Haapala, J.: Sea-ice evaluation of NEMO-Nordic 1.0: a NEMO–LIM3.6-based ocean–sea-ice model setup for the North Sea and Baltic Sea, Geosci. Model Dev., 10, 3105–3123, 2017. https://doi.org/10.5194/gmd-10-3105-2017
Repka, S., Erkkilä-Välimäki, A. Jonson, J.A., Posch, M., Törrönen, J. and Jalkanen, J-P. (2021). IMO regulation of ship-originated SOx and NOx in the Baltic Sea: Assessing the costs and environmental impacts. Ambio, published online https://doi.org/10.1007/s13280-021-01500-6
Rahikainen, M., Hoviniemi, K., Mäntyniemi, S., Vanhatalo, J., Helle, I., Lehtiniemi, M., Pönni, J., Kuikka, S. (2017). Impacts of eutrophication and oil spills on the Gulf of Finland herring stock. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences. DOI 10.1139/cjfas-2016-0108 https://doi.org/10.1139/cjfas-2016-0108
Roiha P, Siiria SM, Haavisto N, Alenius P, Westerlund A, Purokoski T. 2018. Estimating currents from Argo trajectories in the Bothnian Sea, Baltic Sea. Frontiers in Marine Science. 5:308. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fmars.2018.00308/full
Rutgersson, Anna & Kjellström, Erik & Haapala, Jari & Stendel, Martin & Danilovich, Irina & Drews, Martin & Jylhä, Kirsti & Kujala, P. & Larsén, Xiaoli & Halsnæs, Kirsten & Lehtonen, Ilari & Luomaranta, Anna & Nilsson, Erik & Olsson, Taru & Särkkä, Jani & Tuomi, Laura & Wasmund, N.. (2021). Natural Hazards and Extreme Events in the Baltic Sea region. 10.5194/esd-2021-13. https://www.researchgate.net/publication/350669024_Natural_Hazards_and_Extreme_Events_in_the_Baltic_Sea_region
Sae-Lim P, Kause A, Mulder HA & Olesen I. (2017). Climate change and selective breeding in aquaculture. Journal of Animal Science. 95(4): 1801-1812. https://doi.org/10.2527/jas.2016.1066
Sorsimo, A., & Heinonen, J. (2019). Modelling of ice rubble in the punch shear tests with cohesive 3D discrete element method. Engineering Computations, 36(2), 378-399. https://doi.org/10.1108/EC-11-2017-0436
Tedesco L, Miettunen E, An BW, Haapala J, Kaartokallio H. Long-term mesoscale variability of modelled sea-ice primary production in the northern Baltic Sea. Elem Sci Anth. 2017;5:29. http://doi.org/10.1525/elementa.223
Tuomi L, Kanarik H, Björkqvist J-V, Marjamaa R, Vainio J, Hordoir R, Höglund A and Kahma KK (2019) Impact of Ice Data Quality and Treatment on Wave Hindcast Statistics in Seasonally Ice-Covered Seas. Front. Earth Sci. 7:166. doi: 10.3389/feart.2019.00166 https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/feart.2019.00166/full
Vanhatalo, J. Hartmann, M., Veneranta, L. 2019. Joint species distribution modeling with additive multivariate Gaussian process priors and heterogenous data. Bayesian analysis, doi:0.1214/19-BA1158 https://doi.org/10.1214/19-BA1158
Vanhatalo, J. P., Hartmann, M., & Veneranta, L. (2019). Additive multivariate Gaussian processes for joint species distribution modeling with heterogeneous data. Bayesian analysis. https://doi.org/doi:10.1214/19-BA1158
Veneranta, L., Vanhatalo, J., & Urho, L. (2016). Detailed temperature mapping–Warming characterizes archipelago zones. Estuarine, Coastal and Shelf Science, 182, 123-135. https://doi.org/10.1016/j.ecss.2016.09.011
Virtanen, E.A., Viitasalo, M., Lappalainen, J., Moilanen, A. (2018). Evaluation, gap analysis, and potential expansion of the Finnish Marine Protected Area network. Frontiers in Marine Science 5(402): 1-19. https://doi.org/10.3389/fmars.2018.00402
Virtanen, E.A., Norkko, A., Nyström Sandman, A., Viitasalo, M. (2019). Identifying areas prone to coastal hypoxia – the role of topography. Biogeosciences 16: 3183-3195. https://doi.org/10.5194/bg-16-3183-2019
Virtanen, E. A., Moilanen, A., & Viitasalo, M. (2020). Marine connectivity in spatial conservation planning: analogues from the terrestrial realm. Landscape Ecology, 35(5), 1021-1034. doi:10.1007/s10980-020-00997-8 https://doi.org/10.1007/s10980-020-00997-8
Virtasalo, J.J., Korpinen, S., Kotilainen, A.T. (2018). Assessment of the influence of dredge spoil dumping on the seafloor geological integrity. Frontiers in Marine Science 5:131. doi: 10.3389/fmars.2018.00131 https://doi.org/10.3389/fmars.2018.00131
Virtasalo, J.J., Österholm, P., Kotilainen, A.T., Åström, M.E. (2020). Enrichment of trace metals from acid sulphate soils in sediments of the Kvarken Archipelago, eastern Gulf of Bothnia, Baltic Sea. Biogeosciences 17, 6097-6113. https://doi.org/10.5194/bg-17-6097-2020
Whitlock R. E., Kopra, J., Pakarinen, T., Jutila, E., Leach, A., Levontin, P., Kuikka, S. and Romakkaniemi, A. (2016) Mark-recapture estimation of mortality and migration rates for sea trout (Salmo trutta) in the northern Baltic Sea doi:10.1093/icesjms/fsw152. https://doi.org/10.1093/icesjms/fsw152
Weigel, B., Mäkinen, J., Kallasvuo, M., Vanhatalo, J. 2021. Exposing changing phenology of fish larvae by modeling climate effects on temporal early life-stage shifts. Marine Ecology Progress Series 666:135-148. https://doi.org/10.3354/meps13676

Artikkeli Scientific Articles published in SmartSea julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Fish farming operations in MSP and zoning in different levels (in Finnish)

Heidi Aaltonen — Mon, 16 Oct 2017 11:06:50 GMT

SmartSea-hankkeessa tehtyjä aineistoja hyödynnettiin tässä yhteydessä ”Kalankasvatuksen ympäristöluvituksen pilotit” -hankkeessa, joka on valtioneuvoston rahoittamia kärkihankkeita.

Kalankasvatuksen tuotantovaiheet merialueella

SmartSeassa työstetyt kartta-aineistot on mahdollista viedä SmartSean opendata palveluun josta esimerkiksi kaavoittajat voivat hyödyntää alueellisessa merialueen suunnittelussa. Kansallinen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma on jo siirretty monine kriteereineen opendata aineistoihin.

Markus Kankainen

Artikkeli Fish farming operations in MSP and zoning in different levels (in Finnish) julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

All operations and production stages of fish farming should be considered in MSP to get the fish to the plate (in Finnish)

Heidi Aaltonen — Mon, 16 Oct 2017 10:42:34 GMT

MMM ja YM yhteistyöhankkeena 2009-2014 laadittiin Kansallinen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma jatkokasvatusvaiheelle, jossa tuotantomäärät ovat suuria.

SmartSea-hankkeessa on arvioitu kriteerejä ja soveltuvia merialueita myös muille tuotantovaiheille. Poikastuotantovaihe ja talvehtimispaikkojen tulee sijaita suojaisissa paikoissa jossa jäät tai myrskyt eivät pääse vaurioittamaan tuotantolaitteistoa tai kaloja. Toisaalta kyseiset tuotantovaiheet eivät kuormita ympäristöä vastaavalla tavalla koska tuotantomäärät eivät ole suuria tai kaloja ei ruokita talvella.

Hannu Ojala oli esittelemässä SmartSeassa laadittua kriteeristöä ja karttaluonnoksia Kalankasvattajapäivillä keväällä Turussa. Tavoitteena oli saada asiantuntijapalautetta GIS kriteeristöstä, mutta myös esittää alueita jotka täyttävät jo tunnistettuja soveltuvuuskriteerejä uusille mahdollisille tuotantoalueille.

Parhaiden poikastuotantoalueiden kriteerien kartoitusta

Markus Kankainen

Artikkeli All operations and production stages of fish farming should be considered in MSP to get the fish to the plate (in Finnish) julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Tutkimuksesta kaavoitukseen – Tutkimushankkeiden ja kaavoittajien merialuesuunnittelutyöpaja

Simo Siiriä — Thu, 05 Oct 2017 13:59:20 GMT

Tutkimuksesta kaavoitukseen – Tutkimushankkeiden ja kaavoittajien merialuesuunnittelutyöpaja

Suomen ympäristökeskuksessa järjestetään 12.-13.12. työpaja, jossa esitellään merialuesuunnitteluun liittyviä tutkimushankkeita suunnittelijoille.

Työpajassa keskustellaan myös merialuesuunnittelun tietotarpeista suhteessa käynnissä oleviin hankkeisiin. Työpajan virallinen kutsu löytyy liitteenä.

Artikkeli Tutkimuksesta kaavoitukseen – Tutkimushankkeiden ja kaavoittajien merialuesuunnittelutyöpaja julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Open seminar on the use of AIS data

Simo Siiriä — Fri, 31 Mar 2017 10:13:24 GMT

Artikkeli Open seminar on the use of AIS data julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

SmartSea General Assembly

Simo Siiriä — Tue, 21 Mar 2017 07:17:44 GMT

SmartSea General assembly 20-21.9

Artikkeli SmartSea General Assembly julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

The 11th Baltic Sea Science Congress

Simo Siiriä — Tue, 21 Mar 2017 07:10:54 GMT

Artikkeli The 11th Baltic Sea Science Congress julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Maailman merien päivä

Simo Siiriä — Tue, 21 Mar 2017 07:04:53 GMT

Artikkeli Maailman merien päivä julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Blue Growth -työpaja

Simo Siiriä — Tue, 21 Mar 2017 06:37:49 GMT

Artikkeli Blue Growth -työpaja julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

SmartSea-hankkeen Sinisen kasvun ja merten aluesuunnittelu-työpajat Pohjanlahden rannalla tammikuussa 2017

Katariina Ala-Rämi — Tue, 14 Feb 2017 10:11:43 GMT

Työpajat järjestettiin yhdessä maakuntien liittojen kanssa. Osallistujat saivat tietoa kuusivuotisesta SmartSea-hankkeesta sekä merialuesuunnittelusta ja pääsivät välittämään näkemyksiään hankkeen tutkijoille. Paikallisen tietämyksen ja näkemyksien mukaan saaminen nähdään erittäin tärkeänä, jotta tutkimus tuottaa parhaan mahdollisen hyödyn yhteiskunnalle. Maakuntien liitot kertoivat merialuesuunnittelun nykytilasta sekä uudesta merialuesuunnittelua koskevasta lainsäädännöstä. Työpajoja järjestettiin kolmella paikkakunnalla; Vaasassa 16.1.2017, Porissa 17.1.2017 ja Oulussa 19.1.2017.

Ohjelma oli pääosin sama joka paikkakunnalla lukuun ottamatta paikallisten hankkeiden esittelyä ja keskustelua alueen tarpeista lähtien. Tarkoituksena on tulevaisuudessa tehdä läheistä muiden siniseen kasvuun ja MSP:hen liittyvien hankkeiden kanssa. Näin vältetään päällekkäisyyksiä ja voidaan muutenkin hyötyä synergiasta. Työpajoihin oli ilmoittautunut yhteensä 84 ihmistä. Hankkeen osallistujat edustivat sekä julkista hallintoa että yksityisiä toimijoita, joita MSP ja sininen kasvu koskettaa. Osallistujien toiminta oli valtaosin paikallista, mutta muutama nosti esiin myös Euroopan ja yleensä kansainvälisyyden työssään. Leimallista oli sinisen kasvu tunteminen kaikille osallistujille, mutta lähinnä hankkeissa, tiedotusvälineissä, merialuesuunnittelussa ja ohjelmatyössä, se ei siis ole arkipäivän toiminnoissa ja puheessa vielä yleistynyt. Vesiviljelyssä se toisaalta näytti kuitenkin olevan melko käytetty termi myös käytännön työssä.

Pohjanlahden rannalla sinistä taloutta edustivat turismi, kalastus ja vesiviljely sekä merienergia. Kasvua nähtiin työpajan keskusteluissa erityisesti seuraavilla aloilla: turismi (myös risteilyt), vesiviljely, tuulivoima ja mereiset hyvinvointipalvelut eli blue care. Myös toisarvoisen kalan hyödyntäminen nähtiin mahdollisuutena. Siniseen talouteen kuuluu myös perinteisiä aloja kuten laivanrakennus, kalastus ja meriliikenne. Näiden työllistävä vaikutus on melko suuri, mutta kasvua ei tämänhetkisen tiedon valossa ole juuri odotettavissa. Tällä hetkellä sininen talous laajasti ymmärrettynä vastaa n. 4% kaikista työpaikoista Pohjanlahden rannikolla ja sinisen talouden tulevaisuutta tullaan analysoimaan hankkeessa myöhemmin.

Itämeren rehun käyttö kalankasvatuksessa nousi esiin hyvänä esimerkkinä kiertotaloudesta ja sinisestä kasvusta. Kotimaisen kalan puute on suuri, vain 18% Suomessa syötävästä kalasta on kotimaista. Kalakantojen ja ammattikalastusmahdollisuuksien heikkeneminen nähtiin keskeisenä haasteena, kuten myös kalankasvatuksen tuotantopaikkojen löytäminen ja vesiviljelyn lupien saaminen.

Haasteina nähtiin muuten suuren tulevaisuuden kasvupotentiaalin omaavalla virkistys ja Blue care –alalla erityisesti yrittäjyyden puute, passiivinen henki ja uusien toimijoiden puute. Myös tuotteistaminen oli pullonkaula ja tarvitaan lisää yritysverkostoja sekä osaamista myyntiin.

Laivaväylistä ja meriliikenteestä keskusteltiin myös kaikissa työpajoissa. Sinistä kasvua voi periaatteessa olla myös liikenteen siirtyminen maalta merelle. Väylien syventäminen nähtiin tässä mielessä tärkeänä. Perämerellä jääpeitteen oheneminen helpottaa laivaliikennettä. Myös Koillisväylä mainittiin, ja Pohjanlahti on väylä sinne. Tämän alan haasteina nähtiin mm. teollisuuden ja kaivosten kuljetusten kehittymisen seuraaminen ja meriläjitys. Erityisesti laivaliikenteen ympäristöystävällisyyttä lisäävät toimet ja laitteet kuten tehokkaammat moottorit ja energiatehokkuutta optimoivat ohjelmistot voidaan myös nähdä osana sinistä taloutta. Nesteytetty maakaasu, joka voi myös toimia siltapolttoaineena biokaasuun, on kiinnostava mahdollisuus ja on jo saanut jalansijaa Pohjanlahden rannalla.

Merialuesuunnittelu-termiin suurin osa törmäsi omassa työssään ja osa myös käytännössä teki sitä esimerkiksi meriväylien tutkimus- ja suunnittelutyössä, vapaa-ajan ja matkailun kehittämisessä, lupa-asioissa, veneväyläsuunnittelussa ja tuulivoima-alueiden sijoittelussa. Kaikissa työpajoissa keskusteltiin merten aluesuunnittelun roolista, miten esimerkiksi esiin tulleet konfliktit ratkaistaan ja mikä on sen vaikuttavuus ilman laillista sitovuutta. Todettiin MSP tuovan esiin konflikteja, mutta suunnitelma itsessään ei ratkaise niitä. Se on keskustelualusta, jossa tuodaan esiin ongelmat ja pohditaan ketä niiden ratkaisuun tarvitaan.

Kuva: Elsa Alhosalo

Tiedon vähyys ja sen hajanaisuus sekä yhteistyön puute nähtiin ongelmana. Myös oikean tasoisen tiedon kokoaminen ja eri arvojen priorisoinnin suhteuttamisen haasteet aluesuunnittelussa nousivat esiin. Ekosysteemipalvelut haluttiin saada muiden virkistys- ja kulttuuriarvojen rinnalle kartoille. Vaikutusten arviointi ja arvioinnin riittävä huomiointi ristiriitaisissa paineissa herätti keskustelua. Luonnonarvojen riittävä huomiointi merialueilla oli huolenaihe, yleisesti ottaen suojelun ja käytön ristiriidat ovat melko suuria. Megaluokan hankkeiden ja pienimuotoisen toiminnan välillä pitäisi tehdä ero, esimerkiksi aloittamalla jokin projekti aloittaa pienessä mittakaavassa toiminnan aikana tietoa keräten. Tämä voisi olla parempi ratkaisu kuin liian perusteellinen esiselvitys esimerkiksi kalankasvatuksessa.

Työpajoista saatiin paljon uutta ajateltavaa ja tietoa merialuesuunnittelun ja sinisen talouden nykytilanteesta Pohjanlahden alueella. Asia herättää selvästi paljon mielenkiintoa ja toisiaan täydentäviä hankkeita on alueella meneillään. Näiden kanssa SmartSea-hankkeen on tarkoitus tehdä yhteistyötä myös tulevaisuudessa ja uusi kokoontuminen yhteistyön tarkemmasta koordinoinnista pidetään vielä tänä kesänä. Myöhemmin SmartSea-hankkeessa tehdään sinisen kasvun strategia Pohjanlahdelle ja tämä kerätty aineisto toimii pohjana sille.

Sari Repka & Katariina Ala-Rämi

Artikkeli SmartSea-hankkeen Sinisen kasvun ja merten aluesuunnittelu-työpajat Pohjanlahden rannalla tammikuussa 2017 julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Rakkaudesta Tieteeseen

Simo Siiriä — Mon, 13 Feb 2017 15:22:06 GMT

Artikkeli Rakkaudesta Tieteeseen julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

SmartSea organizes Blue growth and Marine Spatial Planning Workshops (Finnish)

Simo Siiriä — Wed, 14 Dec 2016 13:36:51 GMT

Sinisellä kasvulla tarkoitetaan merten luonnonvarojen hyödyntämistä kestävällä pohjalla. Järjestettävässä Smartsea-hankkeen työpajassa pohditaan tarkemmin, mitä on sininen kasvu ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa elinkeinoille Pohjanlahden alueella? Mikä on merialuesuunnittelun (MSP) nykytila ja miten kehitteillä olevaa MSP-työkalua voitaisiin hyödyntää sinisen kasvun edistämiseksi Pohjanlahdella?

Työpajat järjestetään yhdessä maakuntien liittojen kanssa. Osallistujat saavat tietoa kuusivuotisesta SmartSea-hankkeesta sekä merialuesuunnittelusta ja pääsevät välittämään näkemyksiään hankkeen tutkijoille. Paikallisen tietämyksen ja näkemyksien mukaan saaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta tutkimus tuottaa parhaan mahdollisen hyödyn yhteiskunnalle. Työpajoja järjestetään kolmella paikkakunnalla

Vaasassa 16.1.2017
Porissa 17.1.2017
Oulussa 19.1.2017.

Ohjelma on pääosin sama joka paikkakunnalla lukuun ottamatta paikallisten hankkeiden esittelyä ja keskustelua alueen tarpeista lähtien. Työpajaan ovat lämpimästi terve tulleita kaikki Pohjanlahden tilasta ja sinisestä kasvusta kehittämisestä kiinnostuneet! Työpaja on osallistujille ilmainen, SmartSea-hanke tarjoaa osallistujille kevyen lounaan. Ilmoit tautumiset tarjoilujen järjestämiseksi: 9.1.2017 mennessä. Kerrothan myös mahdolliset ruokarajoitteet.

Tarkempi ohjelma: Kutsu, SmartSea Sininen kasvu ja merten aluesuunnittelu -työpajat

Artikkeli SmartSea organizes Blue growth and Marine Spatial Planning Workshops (Finnish) julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

SmartSea Blue growth and MSP workshop

Simo Siiriä — Wed, 14 Dec 2016 13:21:26 GMT

Paikka: Oulun yliopisto, Linnanmaa L7, Pentti Kaiteran katu 1
Linnanmaa

Ajankohta: 19.1.2017 klo 12 – 16

Ilmoittautuminen: https://konsta.utu.fi/Default.aspx?tabid=88&tap=3676

Aikataulu:

12.00 – 12.10 Avaussanat / projektipäällikkö Sari Repka, Turun yliopisto

12.10 – 12.30 SmartSea-hanke / tutkimusprofessori Jari Haapala, Ilmatieteenlaitos

12.30 – 12.50 Merialuesuunnittelun nykytilanne ja tulevaisuus/ vs. suunnittelujohtaja Olli Eskelinen, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja aluesuunnittelija Jaakko Raunio, Lapin liitto

12.50 – 13.10 Pohjanlahden nykytila ja tuleva kehitys (ml. MSP-työkalu) / tutkimusprofessori Markku Viitasalo, Suomen Ympäristökeskus

13.10 – 13.30 Sininen kasvu Pohjanlahdella / projektitutkija Jenny Katila, Turun yliopisto

13.30 – 14.00 Kahvitauko

14.00 – 14.20 Kalankasvatus Pohjanlahdella / tutkija Markus Kankainen, Luonnonvarakeskus 14.20 – 14.40 Alueellisten projektien esittely:

LNG-terminaali ja arktinen LNG-puisto/ kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio, Tornion kaupunki

SeamBoth-hanke / aluemeribiologi Essi Keskinen, Metsähallitus

14.40 – 16.00 Keskustelua Pohjanlahden tulevaisuudesta ja SmartSean MSP-työkaluboksista

Alustus kunnan näkökulmasta: teknisen osaston päällikkö Ilkka Soukka: Simon kehittämiskohteita

Lisätiedot työpajasta: Katariina Ala-Rämi, Turun yliopisto / MKK
sp. katariina.ala-rami@utu.fi puh. +358 50 3798809,

Tuomas Kallio, Pohjois-Pohjanmaan liitto, sp. tuomas.kallio@pohjois-pohjanmaa.fi, puh. +358 50 345 7047,

Jaakko Raunio, Lapin liitto, sp. jaakko.raunio@lapinliitto.fi, puh. +358 40 662 1774

Artikkeli SmartSea Blue growth and MSP workshop julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Digital revolution and open data in maritime business and governance

Simo Siiriä — Wed, 08 Jun 2016 14:08:03 GMT

The workshop gathered full room of attendants. As a starters, the five panelists, covering expertize from environmental monitoring to maritime business gave short comments of on maritime digitalization and open data policy. This followed by an active discussion by the panelist and the attendants.

The workshop noticed different policies of European countries regarding in provision environmental and other marine data freely. It was widely agreed that open data policy is generating new business opportunities, but some data collected by the authorities should be freely available for a classified users only. In general, research institutes and other public agencies were considered to have a pivotal role in boosting new business opportunities by providing access to their data holdings as well as requesting companies to share their data too.

The workshop discussed also on development of downstream applications. It was noted that for a large community of users and service providers would create a competitive markets where best and most user friendly applications are naturally developed.

The panelist were Director Martin Isaeus, AquaBiota, Chair of EuroGOOS Erok Buch, Director Pekka Pokela, Gaia Oy, Business development director Mikko Patrakka, Ixonos Oyj and Head of Group Marketing Steffan Herlin, Sales and Customer Service, Finnlines – A Grimaldi Group company. The moderators were PhD, Docent Ulla Tapaninen, City of Helsinki and Research Professor Jari Haapala, Finnish Meteorological Institute.

Ulla Tapaninen, City of Helsinki, MERIT-project
http://www.hel.fi/www/Helsinki/en/administration/enterprises/competitive/development-activities-+projects/The+Merit+Project/

Jari Haapala, Finnish Meteorological Institute, SmartSea –project
https://smartsea.fmi.fi/

Artikkeli Digital revolution and open data in maritime business and governance julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

SmartSea workshop at the European Maritime Day

Simo Siiriä — Mon, 02 May 2016 12:58:42 GMT

In addition to the plenary talks, there will be many workshops focusing on different aspects of Blue Growth. One of them is about “Digital revolution and open data in maritime business and governance”, organized by the SmartSea and City of Helsinki.

More details :

https://ec.europa.eu/maritimeaffairs/maritimeday/en/programme-items/digital-revolution-and-open-data-maritime-business-and-governance

Artikkeli SmartSea workshop at the European Maritime Day julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Strategic research funding

Simo Siiriä — Mon, 08 Feb 2016 15:16:25 GMT

Strategic research funding supports long-term and program-based research, including the SmartSea project.

Artikkeli Strategic research funding julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Sustainable growth in the Gulf of Bothnia receives significant research funding

Simo Siiriä — Wed, 03 Feb 2016 09:57:28 GMT

The Strategic Research Council of the Academy of Finland has selected four projects for its newly founded ‘Climate-Neutral and Resource-Scarce Finland’ research programme.

The purpose of the SmartSea project is to support the growth of commercial marine activities in the Gulf of Bothnia region.

Original press release: en.ilmatieteenlaitos.fi

Artikkeli Sustainable growth in the Gulf of Bothnia receives significant research funding julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

EMODnet Physics

Laura Tuomi — Mon, 01 Feb 2016 15:38:44 GMT

EMODnet Physics provides one stop access point to near real time and historical data on physical conditions of seas and oceans. EMODnet Physics is built in cooperation and coordination with EuroGOOS and ROOSs, Copernicus Marine Environment Monitoring Service (CMEMS) and SeaDataNet.

Artikkeli EMODnet Physics julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

BRICE-project

Simo Siiriä — Fri, 29 Jan 2016 13:24:19 GMT

BRICE- project will be focused to develop a new application for virtual design of offshore wind turbines in ice-covered regions.

Artikkeli BRICE-project julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

aaltopoiju.fi

Simo Siiriä — Fri, 22 Jan 2016 16:03:40 GMT

aaltopoiju.fi shows near real-time data on waves, and sea surface height. (finnish)

Artikkeli aaltopoiju.fi julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Record-low sea level on the Bay of Bothnia

Simo Siiriä — Thu, 14 Jan 2016 15:54:03 GMT

Sea level on the Bay of Bothnia has been dropping since Tuesday 12.1 and reached its lowest value at 14.1 Thursday 4 am, reaching the record low value -128 cm at Kemi measurement station.

North winds pressing water away from the Bay of Bothnia is the main reason for low sea level. This causes most trouble for the shipping industry.

original news: http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/132037873

Artikkeli Record-low sea level on the Bay of Bothnia julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

marinetraffic.com

Simo Siiriä — Wed, 30 Dec 2015 19:53:17 GMT

Site to follow Automatic Identification System (AIS) data of ships.

Artikkeli marinetraffic.com julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.

Sea level measurements

Lassi Utriainen — Wed, 30 Dec 2015 11:21:07 GMT

Sea level measurements and forecasts for 14 measurement sites on the Finnish coast.

Artikkeli Sea level measurements julkaistiin ensimmäisen kerran SmartSea.