Talo Värjölä

Aurinkopanelien tilastokatsaus

2023-01-03T19:41:00.000+02:00

Aurinkopanelit ovat nyt olleet talomme katolla kolme kesää, joten olisi varmaan aika vilkaista tilastoista miten on sähköä tullut ja mennyt.

Asensin tosiaan 2020 maaliskuussa talomme katolle 14 aurinkopanelia, yhteisteholtaan 4,48 kWp. Ylijäämäsähkö menee myyntiin paikallisen sähköyhtiön kautta pörssisähköhintaan, mikä on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen korkea.

Panelien tuotto vuositasolla on ollut keskimäärin 3,5 MWh/vuosi. Vuonna 2022 tasan 3,52 MWh. Tästä 38,3% meni omaan käyttöön, ja loput myyntiin. Oman kulutuksen prosenttiosuus on ollut joka vuosi hyvin lähellä tuota lukemaa, tarkemmat lukemat taulukossa alla. Mutta siis hyvin tasaista on ollut vuositasolla aurinkosähkön tuotto ja käyttö.

Talomme kokonaiskulutus vaihtelee talvipakkasten voimakkuuden mukaan, mutta vuonna 2022 sähköä meni yhteensä 14 954 kWh. Tästä summasta 9% tuli aurinkopaneleista. Eli tuon verran ovat panelit suoraan vähentäneet sähkölaskua. Sähkönkulutuslukeman yhteydessä on hyvä mainita, että autotallista löytyy sähköauto (Toyota Prius PHEV). Vaikka auto onkin plug-in hybridi, kulkee se oman tilastonsa mukaan n. 80% kilsoista sähköllä. Eli lisää talon sähkönkulutusta, mutta vähentää bensalaskuja.

Tässä tarkat lukemat kuluneelta kolmelta vuodelta, ja mukana myös panelien tuottama rahallinen hyöty:

Vuosi	Tuotanto kWh	Kulutus kWh	Oma käyttö	Osuus kaikesta	Hyöty €
2020	3749,5	1409,6	37,6 %	12,2 %	227,08 €
2021	3408,1	1339,8	39,3 %	8,2 %	290,52 €
2022	3520,5	1349,8	38,3 %	9,0 %	613,64 €

Tästä näkee hyvin miten poikkeuksellinen vuosi kulunut vuosi oli sähköpörssissä. Hyöty-sarakkeeseen on laskettu yhteen sähkön myynnistä saadut tulot, ja mitä itsetuotetun sähkön ostaminen olisi maksanut. Minulla kävi hyvä tuuri sähkösopimuksen kanssa, kun kahden vuoden määräaikainen sopimus päättyi maaliskuun lopussa. Silloin sai vielä järkevän hintaisia uusia määräaikaisia sopimuksia, ja nyt on seuraavalle kahdelle vuodelle edullinen sähkön hinta lukittu. Eli vaikka varsinaista rahallista säästöä ei tullut hirveästi lisää, myyntitulot kolminkertaistuivat. Hyötyä paneleista tuli viime vuonna enemmän kuin kahtena ensimmäisenä vuonna yhteensä, juuri myyntitulojen ansiosta. Kun vuonna 2021 vain heinäkuussa oli myyntitulot isommat kuin sähkölasku, niin vuonna 2022 näin oli kesä-elokuussa.

Vaikka korkea pörssisähkön hinta onkin mukava asia näin sähkön myyjän kannalta, niin tokihan se olisi kiva yleisellä tasolla, että sähkön hinta palaisi takaisin aiempaan. Aurinkopanelien takaisinmaksuaikaa on nyt vaikea arvata tässä tilanteessa, mutta oma arvauskaava tilastotaulukossa arvelee vuotta 2036. Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen, mutta jotenkin arvelen, että ihan tuohon ei kuitenkaan tulla pääsemään.

Aurinkopanelien ensikokemuksia

2020-08-13T20:32:00.000+03:00

Pitkän hiljaiselon jälkeen voisi taas löytyä blogiin lisättävää. Maaliskuun alussa talomme katolle asennettiin aurinkopanelit. 14 panelia á 320 kWp, eli yhteensä kokonaisteho 4,48 kWp. Tämä tarkoittaa siis tuottoa optimiolosuhteessa, jossa aurinko on parhaassa kulmassa ja lämpötila ja ilmankosteus täydellinen. Panelit katolle asensi Suomen Aurinkotekniikka Oy, ja heidän kauttaan tuli myös Green Energy Finlandin tuotannonseuranta, eli pääsen selaimella tai mobiilisovelluksen näkemään panelien tämän hetken tuotannon, ja tuotantohistorian.

Eli uutena harrastuksena on nyt sitten panelien tuotannon seuranta :) Maaliskuun alussa lumisateet vielä häiritsivät, mutta jo silloin oli aurinkoisella säällä panelien antama teho yli 3 kW. Kesän lähestyessä tuotanto kasvoi, ja jo huhtikuussa alkoi hyvällä säällä päivän tuotanto ylittämään 20 kWh lukemia. Aurinkosähkön kanssa suurin haaste on tietysti se, että sähkön tuotanto ja kulutus ei täysin kohtaa, kun eniten sähköä kuitenkin yleensä tarvitaan iltaisin, mutta paras tuotto on keskipäivällä. Koronakevät toki teki nyt tähän hyvän poikkeaman, kun koko perhe oli kotona etätöissä tai etäkoulussa. Tietokoneet olivat jatkuvasti päällä, joten aurinkosähkölle löytyi käyttöä.

Toinen hyvä käyttökohde aurinkosähkölle löytyy autotallista. Ostin viime syksynä Prius Plug-In hybridin, jonka lataaminen tyhjästä täyteen vie n. 6,5 kWh sähköä. Täydellä akulla pääse sitten olosuhteista ja ajonopeudesta riippuen 40-65 km. Sähköllä ajetut kilometrit ovat muutenkin halvempia kuin bensalla ajetut, ja kun auto on ladattu aurinkosähköllä, niin alkaa olla melkein ilmaisia kilometrejä. Aika hyvin olen pystynyt ajoittamaan auton lataamisen sellaiseen aikaan, milloin aurinkopanelien tuotosta jää sen verran yli, että autonkin saa ladattua omalla sähköllä. Auton oma tilasto näyttää, että 80% ajosta on ollut sähköllä, eli aika vähän on tarvinnut käydä autoon bensaa tankkaamassa.

GEF:n tilaston lisäksi kaikki olennaiset lukemat on toki tallennettu omaan taulukkoon, koska pitäähän sitä nyt nähdä tarkalleen miten paljon on missäkin kuussa sähköä tuotettu, kulutettu ja ostettu. Nyt on taulukossa lukemia viideltä kuukaudelta, joten tässä nyt pientä tilastoa. Lukemat kWh.

Kuukausi	Tuotettu	Kulutus	Myynti	Käytetty
Heinäkuu	594,6	153,6	441,1	25,83 %
Kesäkuu	709,5	178,1	531,4	25,10 %
Toukokuu	679,9	256,8	423,1	37,77 %
Huhtikuu	512,4	267,1	245,3	52,12 %
Maaliskuu	287,7	187,5	100,2	65,17 %

Lukemista voisi ehkä päätellä myös miten aurinkoinen on sää ollut. Panelien tuotto laskee kun lämpötila nousee. Tämän näkee hyvin kun selasin tilastosta kuukausien parhaat päivätuotannot: Huhtikuussa 28 kWh, toukokuussa 32 kWh, kesäkuussa 31 kWh ja heinäkuussa 30 kWh. Eli vaikka aurinko on korkeammalla ja päivä pidempi kesällä, ei se suoraan tarkoita parempaa tuotantoa. Heinäkuussa ei itseasiassa ollut yhtään täysin pilvetöntä päivää, millaisia aiemmilta kuukausilta löytyi useampia.

Onko tuohon luvattuun kokonaistehoon sitten päästy? Hetkellisesti kyllä, ja ylikin on menty. Panelit on kytketty 5 kW invertteriin, ja parhaimmillaan se on ilmoittanut 5 kW tehosta. Toki nämä lukemat ovat yleensä kestäneet vain kymmeniä sekuntteja. Huhtikuussa kun lämpötila oli paneleille suotuisampi, on keskipäivän tuntien tuotanto ollut 3,7-4 kWh. Hetkelliset lukemat pyörivät tuolla 4,5 kW tuntumassa, mutta keskiarvot eivät. Kesällä lämpötila on sitten syönyt tehoa, ja keskipäivän tuntien tuotanto on pyörinyt 3,2-3,5 kWh haarukassa. Mutta kyllä se oli ihan tiedossa, että tuohon maksimitehoon ei tulla pääsemään, ja myyjäkin tämän asian ihan hyvin toi esille.

Kesä- ja heinäkuussa panelien kokonaistuotanto ja myös sähköyhtiölle myyty ylijäämätuotanto oli suurempi kuin meidän kuukauden sähkönkulutus. Silti jäi laskua maksettavaksi, koska enemmän sitä joutuu ostosähköstä maksamaan, kuin mitä myydystä sähköstä maksetaan. Parhaan rahallisen tuoton toki saa, kun pystyy käyttämään sähkön itse, eikä tarvitse ostaa niin paljon sähköä sähköyhtiöltä. Heinäkuussa koko kuukauden kulutus oli tasan 400 kWh, eli 246 kWh piti ostaa sähköyhtiöltä sähköä. Yhteensä näiden viiden kuukauden aikana olen saanut myydystä sähköstä 42,76€, ja laskennallinen säästö oman tuotannon käytöstä on 116,27€.

Eli taloudellisesti tämä "sijoitus" ei tule varmaan koskaan pääsemään voitolle, paitsi jos sähkön hinta nousee merkittävästi lähivuosina. Paikallinen sähköyhtiö siis maksaa heille myydystä sähköstä sähköpörssin Spot-hintaa miinus 0,60c/kWh. Mutta eipä tätä hankintaa nyt sen takia tehtykään, että tällä pääsisi rikastumaan. Suunnittelin aurinkopanelien hankintaa itseasiassa jo 10 vuotta sitten kun taloa rakennettiin, mutta ei tuntunut tekniikka silloin vielä riittävän valmiilta.

Paremman omakäyttöprosentin saisi toki hankkimalla jonkinlaisen akkujärjestelmän taloon, mutta niiden hinnat ovat vielä sen verran korkeita, että eipä niitä hirveästi edes kuluttajille kaupata. Mutta tuki akuille löytyy tuosta meidän invertteristä, ja ehkä muutaman vuoden päästä voi sellaisen hankinta olla jo ihan järkevääkin.

Samaan aikaan panelien kanssa taloon asennettiin myös ilmalämpöpumppu, päätarkoituksena talon viilentäminen kesähelteillä. Parina viime kesänä oli sen verran pitkiä hellejaksoja, että alkoi talon sisällä lämpötilat nousta tukaliksi. Tänä kesänä onkin sitten ollut viileämpää, joten ihan hirveästi ei ole tuota laitetta käytetty. Mutta eiköhän sille vielä käyttöä löydy.

Ensimmäisen viiden vuoden sähkönkulutus

2016-02-03T09:54:00.000+02:00

Pitkän hiljaiselon jälkeen ajattelin yllättää kaikki uudella kirjoituksella :) (Jos siis joku nyt tätä vielä aktiivisesti seuraa...)

Kesällä tuli täyteen viisi vuotta muuttopäivästä, ja nyt vuoden vaihteessa ajattelin kerätä yhteen ensimmäisten vuosien sähkönkulutuslukemat taulukkoon vertailtavaksi. Kulutuslukemia vertailtiin paljon alkuvuosina, mutta jossain vaiheessa en enää jaksanut kuukausittaisia lukemia tänne raportoida. Kaikki on kuitenkin tallessa ja tässä nyt summia ensimmäisen viiden vuoden ajalta. Vuosi 2010 oli vielä puoliksi rakennusvuosi, joten sen kulutuslukemat eivät ole vertailukelpoisia, eikä minulla ole sieltä kuuukausittaisia lukemia tallessakaan kuin heinäkuusta eteenpäin. Mutta tässä vuosilukemat vuosilta 2011-2015:

Vuosi	Yht	IVLP	IV	Talouss.
2011	11372	7582,5	1208,2	2581,0
2012	12000	8556,1	731,1	2713,1
2013	10503	6802,4	519	3181,5
2014	10904	7244,9	761,8	2897,3
2015	9923	6664,8	487,3	2770,7

Kaikki lukemat siis kWh. Erittelyssä Ilma-vesi lämpöpumpun ja IV-koneen lukemat, jotka ovat omien mittareiden takana. Taloussähkö on yhteislukema miinus eritellyt.

Kertauksena: Talossa on huoneistoalaa 195 m2 ja lisäksi puolilämmintä varasto/autotallitilaa 35 m2. Talvella olen pitännyt varastossa 10-15 asteen lämpöjä. Lämpöpumppu tuottaa yksinään riittävästi lämpöä noin -15 asteen pakkasiin asti, Sen jälkeen tulee sähkövastukset mukaan ja -20 asteen jälkeen ei lämpöpumpusta ole enää apua. Ainoa lisälämmönlähde talossa on takka, jota on olen talvella lämmittänyt päivittäin pakkasten aikaan. Polttopuut on tuotettu omalla työllä, eli niille on paha hintaa laskea.

Vuosilukemien suunta on ollut jollain tavalla laskevalla käyrällä. Pistetään ilmaston lämpenemisen piikkiin tämäkin :)

Lämmityksen suhteen mitään remonttia ei ole tarvinnut tehdä. Joka huoneessa on pysynyt lämpötila siedettävissä lukemissa kovillakin pakkasilla, vaikka siis yläkerrassa ei ole varsinaista lämmitystä. Pahimmillaan huonelämpötilat ovat laskeneet 19-20 asteen välille, mutta eipä noista ole kukaan valittanut. Jälkiviisaus on tietysti parasta, mutta ainoa paikka mihin olisi ehdottomasti kannattanut pistää lattialämmitys on yläkerran aula. Sen isot ikkunat ja parvekkeenovi syövät turhan paljon lämpöä. Ja tuo olisi varmaan nostanut huoneidenkin lämpötiloja vähäsen. Mutta siis ei ole tarvinut pistää joka huoneeseen sähköpattereita eli ihan hyvin täällä on selvitty :)

Palataan asiaan vaikka viiden vuoden päästä :D

Sähkönkulutus lokakuulle 2013

2013-11-06T11:16:00.001+02:00

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.10-31.10.2013, suluissa edellinen kuukausi:
IVLP: 531,6 kWh (298,7 kWh)
IV: 47,4 kWh (37,7 kWh)
Taloussähkö: 222,4 kWh (168,9 kWh)
Yhteensä: 801 kWh (505 kWh)

Olin lokakuussa hyvin paljon kotona töissä, mikä osin selittää taloussähkön käytön nousua, ja onhan niitä valojakin tarvittu taas aika paljon enemmän kuin viime kuussa.

Sähkönkulutus syyskuulle 2013

2013-10-05T12:47:00.001+03:00

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.9-30.9.2013, suluissa edellinen kuukausi:
IVLP: 298,7 kWh (100,8 kWh)
IV: 37,7 kWh (39 kWh)
Taloussähkö: 168,9 kWh (178,4kWh)
Yhteensä: 505 kWh (318 kWh)

Lämmin syyskuu loppui pakkasöihin, mitkä vetivät kulutuksen samalle tasolle viime syyskuun kanssa.

Sähkönkulutus elokuulle 2013

2013-09-12T08:32:00.000+03:00

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.8-31.8.2013, suluissa edellinen kuukausi:
IVLP: 100,8 kWh (85,6 kWh)
IV: 39 kWh (31,7 kWh)
Taloussähkö: 178,4 kWh (134,9 kWh)
Yhteensä: 318 kWh (252 kWh)

Talousrakennuksen pinnoitus, osa 1

2013-08-17T14:08:00.000+03:00

Tämän kesän projektina oli talousrakennuksen viimeistely, lähinnä ulkopuolelta. Päällystämätön harkkopinta kun ei kuulemma lopputarkastuksessa kelpaisi...

Suunnitelmaksi muodostui seuraava: Tasoitelaasti seinälle, päälle maalaus. Kuulostaa yksinkertaiselta, tosin ensin piti saada seinän vierusta siivottua, mikä vaati polttopuiden kantoa varastoon, mutta ennen sitä piti saada laitettua kattolistat varastoon sisälle. Eli puuhaa riitti jo ennen kun pääsi varsinaiseen hommaan käsiksi.

Koska kesälomani painottui tänä vuonna elokuun puolelle, päästiin varsinaiseen seinän pinnoitukseen vasta elokuun alkupuolella. Varsinaista aiempaa kokemusta vastaavista tasoitushommista ei tietenkään ollut, mutta pienen harjoittelun jälkeen alkoi löytyä oikeat työotteet ja laastin koostumus. Seinäpinta-alaa oli 95 m², ja arvioitu laastimenekki 10 säkkiä. Loppujen lopuksi laastia jäi jäljelle 4 säkkiä, eli ilmeisesti tuli sitten tehtyä vähän ohuempaa pintaa kuin mitä valmistaja oli ajatellut. Tosin osa erotuksesta selittyy sillä, että laastin joukkoon sekoitettiin vanhaa ylijäänyttä muurauslaastia "mausteeksi", niin saatiin sitäkin käytettyä hyödyllisesti.

Mutta nyt on seinät tasoitettu, ja odotellaan niiden kuivumista jotta pääsisi hiomaan seinät ja maalaamaan. Lopuksi lyhyt kuvakooste työn etenemisestä. Jos joku Klaukkalan suunnalla tarvitsee tasoitelaastia, niin tosiaan meiltä löytyy 4 säkkiä jotka mielellääni myyn pois nyt kun tavara on vielä tuoretta :)

Sähkönkulutus heinäkuulle 2013

2013-08-02T20:06:00.001+03:00

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.7-30.7.2013, suluissa edellinen kuukausi:
IVLP: 85,6 kWh (99,2 kWh)
IV: 31,7 kWh (39,5 kWh)
Taloussähkö: 134,9 kWh (162,1 kWh)
Yhteensä: 252 kWh (301 kWh)

Sähkönkulutus kesäkuulle 2013

2013-07-01T15:48:00.000+03:00

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.6-30.6.2013, suluissa edellinen kuukausi:
IVLP: 99,2 kWh (238,4 kWh)
IV: 39,5 kWh (41,2 kWh)
Taloussähkö: 162,1 kWh (170,6 kWh)
Yhteensä: 301 kWh (450 kWh)

Viime vuoden kesäkuussa meni sähköä 359 kWh, eli hieman enemmän. Sisälämpötilat ovat kesäkuun helteiden aikana pysyneet suht mukavissa 23-24 asteen lukemissa.

Sähkönkulutus toukokuulle 2013

2013-06-03T08:02:00.002+03:00

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.5-31.5.2013, suluissa edellinen kuukausi:
IVLP: 238,4 kWh (668,6 kWh)
IV: 41,2 kWh (33,5 kWh)
Taloussähkö: 170,6 kWh (250 kWh)
Yhteensä: 450 kWh (952 kWh)

Eipä tässä mitään ihmeellistä 2 KWh vähemmän kuin viime vuoden toukokuussa, eli aika samoissa mennään. Kesä tuli, ja hellettä oli ainakin viime viikonloppuna jo ihan liikaakin. Vertailun vuoksi todettakoon, että näin kesän kynnyksellä talon sisälämpötila on n. 23°C. Mitään varsinaista viilennystähän meillä ei talossa ole. Ainoa pieni suoja on se, että IV-kone käyttää helteellä LTO-kennoa tuloilman viilentämiseen kun sisääntuleva ilma on kuumempaa kuin sisäilma. Viileämpi ilma taas menee suoraan kennon ohi sisäilmaa viilentämään.

Sähkönkulutus huhtikuulle 2013

2013-05-02T11:07:00.001+03:00

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.4-30.4.2013, suluissa edellinen kuukausi:
IVLP: 668,6 kWh (1263,6 kWh)
IV: 33,5 kWh (40,4 kWh)
Taloussähkö: 250 kWh (487,5 kWh)
Yhteensä: 952 kWh (1792 kWh)

Jospa se talvi olisi vihdoin loppunut? Tämän vuoden huhtikuu alitti viimevuoden huhtikuun 66 kWh:lla, vaikka kuukausi oli hieman kylmempi. Olisiko tuo sitten hyvä merkki tulevasta? Talo on siirtynyt kesätilaan. IV:n jälkilämmitys on poistettu käytöstä ja IVLP:n lämmitysverkostoon virtaava vesi näyttäisi painuneen 26 asteeseen. Ilmankostuttimetkin on jo varastoitu ullakolle :)

Sähkönkulutus maaliskuulle 2013

2013-04-05T08:31:00.003+03:00

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.3-31.3.2013, suluissa edellinen kuukausi:
IVLP: 1263,6 kWh (885,3 kWh)
IV: 40,4 kWh (31,3 kWh)
Taloussähkö: 487,5 kWh (275,5 kWh)
Yhteensä: 1792 kWh (1192 kWh)

Kuten kaikki varmaan huomasivat, maaliskuu oli kylmä. Eli nämä lukemat eivät hirveästi yllätä. Vettä on keitetty ilmankostuttmisissa ja autoa on lämmitetty, mitkä näkyvät taloussähkössä.

Takkapuita piti hankkia lisää, koska kun takka oli ollut kylmänä viikon verran todettiin, että yläkerrassa alkoi olla vähän turhan viileää. Eli on siitä takasta jotain hyötyä selkeästikin :)

Kesää odotellessa...

Sähkönkulutus helmikuulle 2013

2013-03-03T13:52:00.000+02:00

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.2-28.2.2013, suluissa edellinen kuukausi:
IVLP: 885,3 kWh (1164,7 kWh)
IV: 31,3 kWh (63,5 kWh)
Taloussähkö: 275,5 kWh (579,4 kWh)
Yhteensä: 1192 kWh (1808 kWh)

Helmikuu oli tavallista lämpimämpi, ja sen huomaa hyvin näistä lukemista. IV-koneen esilämmitystä ei ole näköjään tarvittu, kun kulutus on suunnilleen kesäkuukausien tasoa. Ilmankostuttimia ja auton lämmitystä on käytetty, mikä näkyy taloussähkössä, mutta selkeästi aika paljon vähemmän kuin tammikuussa.

Takassa on puita poltettu, ja nyt on halkovarasto tyhjä. Tämä on hyvä, koska viime talven jäljiltä kasan pohjille jäi puita joten nyt pääsee kunnolla siivoamaan varaston tuolta osin. Vielä on sisällä suunnilleen pahvilaatikollinen puita ja toinen risuja, mutta eiköhän ne tässä maaliskuun alun pakkasilla mene.

Sähkönkulutus tammikuulle 2013

2013-02-04T08:55:00.000+02:00

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.1-31.1.2013, suluissa edellinen kuukausi:
IVLP: 1164,7 kWh (1378,8 kWh)
IV: 63,5 kWh (126,7 kWh)
Taloussähkö: 579,4 kWh (561,0 kWh)
Yhteensä: 1808 kWh (2066 kWh)

Tammikuu meni joulukuun tapaan kylmissä tunnelmissa, ja suunnilleen samoissa kulutuslukemissa. IV koneen kulutuksen puolitus tarkoittaa sen verran lämpimämpiä ilmoja, että esilämmityspatteria ei tarvittu yhtä paljon kuin joulukuussa. Taloussähkössä näkyy taas se, että ilmankostuttimet ovat polttaneet vettä ja sähköä vähän turhankin tehokkaasti. Kokonaislukemissa ollaan suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuoden tammikuussa.

Sähkönkulutus joulukuulle ja vuodelle 2012

2013-01-04T09:05:00.000+02:00

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.12-31.12.2012, suluissa edellinen kuukausi:
IVLP: 1378,8 kWh (694,2 kWh)
IV: 126,7 kWh (47 kWh)
Taloussähkö: 561,0 kWh (201,1 kWh)
Yhteensä: 2066 kWh (942 kWh)

Tavallista kylmempi joulukuu näkyi sähkönkulutuksen tuplautumisella marraskuusta. Taloussähkön rajua kasvua selittää se, että meillä on ollut parhaimmillaan (tai pahimmillaan) neljä ilmankostutinta päällä 24/7 kuivan sisäilman vuoksi. Ilmankostuttimet ovat niitä perinteisiä höyrystäviä malleja, eli yhteenlaskettu sähkönkulutus on varmaan 1 kWh luokkaa... Viime talvena meillä oli vain kaksi ilmankostutinta, nyt hankin kaksi lisää. Ilmankosteus laskee meillä pakkasilla alle 15%:iin jos ei ole ilmankostuttumia käytössä, ja alle 25% arvot alkavat jo tuntua kurkussa, ainakin minulla.

Lasketaanpas yhteen vuosi 2012. Suluissa vuosi 2011:

IVLP: 8556,1 kWh (7582,5 kWh)
IV: 731,1 kWh (1208,2 kWh)
Taloussähkö: 2713,1 kWh (2581 kWh)
Yhteensä: 11900 kWh (11372 kWh)

Jos katsoo IVLP:n kulutuksia kuukausitasolla, niin ainoa isompi heitto oli joulukuu, jolloin meni 900 kWh enemmän kuin vuonna 2011. Muuten lukemat ovat suht samoissa.

IV-koneen talviasetusten säätäminen näkyy huimana pudotuksena kulutuksessa. Kun tammikuussa 2011 IV-kone söi 421,2 kWh, meni tammikuussa 2012 vain 76 kWh. Ja molempien keskilämpötila näyttää olleen -5.1°C. Ensimmäisen talven aikana/jälkeen säädin ilman esilämmityksen rajaa paljon matalammalle kuin mitä tehdasasetukset olivat. Tarkoittaa sitä, että sähkövastus tulee käyttöön paljon alhaisemmassa lämpötilassa, eikä säädöstä huolimatta LTO kenno ole päässyt jäätymään. Eli säätäjä voitti :)

Taloussähkö on pysynyt suht samoissa, vaikka joulukuu yrittikin nokittaa. Kuukausitasolla ei näy muita erityisiä piikkejä kuin tämä joulukuu.

Puuta on takassa toki palanut jonkin verran Vuositason kulutusta en taaskaan osaa tarkalleen sanoa, mutta arvioisin 2-3 m3. Koska en punnitse jokaista sisäänkannettua halkolaatikkoa on arviointi vaikeaa, ja eipä tuo puu mitenkään tasalaatuista ole. Puolimädistä puunrungoista kuiviin koivuhalkoihin ja kaikkea siltä väliltä löytyy kasasta. Lisäksi nyt syksyllä poltin paljon pelkkiä risuja, joita varastoon kertyi useampi pahvilaatikollinen kun siivosimme syksyllä tuota pihan isoa risukasaa.

Ja kiitos kysymästä, sisällä ei ole paleltu ;) Ensimmäisen talven pahat lämpöongelmat ovat jääneet menneisyyteen. Nyt joulukuussa kovienkin pakkasten aikaan yläkerrassa joka huoneessa oli n. 20°C, joka on tavoite huonelämmölle. Alakerrassa on ollut n. 22°C. Alakerrassa oli itseasiassa aluksi ongelmana kylmä lattia, koska termostaatin mielestä lattialämmitystä ei tarvittu. Sen takia nostin siellä säätöarvon 21°C=>22°C, jotta lattia ei kylmenisi liikaa. Varastossa ja autotallissa on lämpötila ollut n. +10°C, mikä on sinne juuri sopiva.

Hyvää uutta vuotta 2013 kaikille blogin lukijoille :)

Sähkönkulutus marraskuulle 2012

2012-12-03T08:35:00.001+02:00

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.11-30.11.2012, suluissa edellinen kuukausi:

IVLP: 694,2 kWh (445,3 kWh)

IV: 47 kWh (45,0kWh)

Taloussähkö: 201,1 kWh (186,5 kWh)

Yhteensä: 942 kWh (677 kWh)

Marraskuu meni ilman sen kummempia erikoisuuksia. Viime vuoteen verrattuna meni 129 kWh enemmän, mutta tämä vuosi oli kylmempikin. Joulukuu alkoi sitten kunnon pakkasilla, ja eilen illalla siirryimme osa-sähkölämmitykseen kun lämpökattilan vastukset otettiin käyttöön.

Sähkönkulutus lokakuulle 2012

2012-11-01T13:09:00.000+02:00

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.10-31.10.2012, suluissa edellinen kuukausi:

IVLP: 445,3 kWh (295,8 kWh)

IV: 45,0 kWh (41,5 kWh)

Taloussähkö: 186,5 kWh (168,0 kWh)

Yhteensä: 677 kWh (505 kWh)

Talvi alkoi (ja loppui?) lokakuussa. Ensilumi ja ensimmäiset pakkasyöt aiheuttivat noin kolmanneksen nousun lämmityskustannuksiin. Viime vuoden lokakuuhun verrattuna sähköä kului kuitenkin hieman vähemmän. Takassa olen polttanut enimmäkseen risuja joita kannoimme kesällä tuosta pihan risukasasta monta pahvilaatikollista varastoon.

Vinkki: Takan lasiluukkujen puhdistus

2012-10-15T12:43:00.000+03:00

Takkamme lasiset luukut olivat parin vuoden käytön aikana nokeentuneet aika pahasti. Vesi ja peruspesuaine eivät tuossa pahemmin auttaneet, ja sain hyvän vinkin nokisten lasien puhdistukseen, jonka ajattelin nyt jakaa täällä muillekin.

Erinomainen puhdistusaine nokeentuneiden lasien puhdistamiseen on tuhka. Ota pala talouspaperia, kostuta se ja painele sitä tuhkaan jota takan pesästä varmasti löytyy. Sitten vaan hankaamaan laseja, ja noki suorastaan hyppää lasista paperiin. Hyvin kevyellä hankaamisella laseista tuli kuin uudet, ja nyt takkatulen loiste näkyy aivan uudella tavalla laseista läpi :)

Sähkönkulutus syyskuulle 2012

2012-10-02T12:26:00.000+03:00

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.9-30.9.2012, suluissa edellinen kuukausi:

IVLP: 295,8 kWh (129,7 kWh)

IV: 41,5 kWh (45,4 kWh)

Taloussähkö: 168,0 kWh (167,6 kWh)

Yhteensä: 505 kWh (343 kWh)

Syksy iskee päälle ja IVLP joutuu tekemään enemmän töitä veden lämmittämiseksi. Syyskuun aikana jouduin jo pistämään IV-koneen jälkilämmityksen ja varaston lattialämmityksen päälle. Niin kauan kun ulkona on yli 10 astetta niin IV-koneen LTO-kenno saa tuloilman pidettyä 21 asteisena. Varaston lämpömittari alkoi näyttää 10 astetta joten se oli merkki siitä, että lisälämpöä tarvitaan.

Voi olla että tänä vuonna tämä lämmityskausi käynnistyi aiemmin kuin viime vuonna. Ainakin vuosi sitten oli IVLPn kulutus ollut syyskuussa pienempi. Takkaa en ole vielä lämmittänyt, ja talon sisällä lämpötilat ovat pysyneet n. 21 asteen tuntumassa. Olohuoneen lattialämmitys on termostaatin takana ja seuranta näyttää ettei siellä ole pahemmin vesi kiertänyt vielä.

Vuotuinen vedenkulutus

2012-09-23T10:24:00.000+03:00

Vesilaitos pyysi jokavuotista mittarinluentaa, joten raportoidaan vedenkulutus nyt tännekin. Meidän perheemme (2 aikuista ja 2 alle kouluikäistä lasta) vuotuinen vedenkulutus on 55 m3. Kulutuslukema on suunnilleen sama kuin vuosi sitten.

Käsittääkseni lukema on aika paljon keskiarvon alapuolella, mikä on tietysti vain hyvä asia. Vesikalusteet ja pesukoneet ovat vettä säästeliäästi käyttävää mallia. Itse harrastan pikasuihkuja, mutta vaimo ja lapset sitten käyttävät vettä aika paljon reilummin. Eli toive olisi vedenkulutuksen tuosta vielä laskevan kunhan lapset kasvavat ulos kylpyammeiästä :)

Sähkönkulutus elokuulle 2012

2012-09-04T11:17:00.000+03:00

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.8-31.8.2012, suluissa edellinen kuukausi:

IVLP: 129,7 kWh (114,9 kWh)

IV: 45,4 kWh (36,3 kWh)

Taloussähkö: 167,6 kWh (147,2 kWh)

Yhteensä: 343 kWh (298 kWh)

Elokuun kulutus oli yllättävän suuri kun vertaa viime kuuhun ja viime vuoteen. Vuosi sitten heinäkuun ja elokuun lukemat kun olivat suunnilleen samalla tasolla IVLP ja IV ovat ihan normaalissa vaihtelumarginaalissa, mutta taloussähkönkulutus hieman ihmetyttää. Elokuussa leikkimökkityömaa hiljeni joten sähkötyökoneitakaan ei enää käytetty. No, ilmeisesti sitten on vaan valoja tarvittu sisällä tavallista enemmän kun on ollut synkkää ja sateista.

Valmis leikkimökki ja sen hinta

2012-08-12T14:35:00.000+03:00

Ulkoapäin mökki on nyt paria koristelautaa lukuunottamatta valmis. Tornin puoleiseen seinään tuli ikkunallinen luukku:

Pientä viimeistelyä vielä riittää, mutta onhan tuo jo hyvässä leikkikunnossa. Sisälle oli tarkoitus tehdä vielä vähän hyllyjä ja kaappeja, mutta voi olla että jää ensi kesään. Katsotaan nyt miten tässä vielä syksymmällä innostuu nikkaroimaan kun kaikki tarvikkeet on kuitenkin olemassa :)

Leikkimökki tehtiin pääasiassa tontilla jo olleista ylijäämätavaroista. Ihan nollabudjettia ei pystytty pitämään, mutta aika halvalla tuossa kyllä päästiin. Niin siis jos omalle työlle ei tässäkään lasketa hintaa ;)

Mutta katsotaan kuiteista mitä tuli ostettua:

Neljä kestopuupilaria + jalat
9 metriä 48x98 kestopuuta
38 metriä pohjamaalattua ponttilautaa (seiniin)
18 metriä "terassilautaa" (lattiaan)
1 säkki betonia perustuksiin
Oveen rullasalpa ja muuta pikkusälää

Tarvikkeet maksoivat yhteensä 250€. Runkopuut löytyivät omasta takaa poislukien tuo 9 metriä vihreää puuta jotka laitoin perustuksia vasten ja tornin tolpat. Sivuseinät tein ponttilaudasta, joka loppui tosin kesken jo ensimmäisen seinän puolivälissä. Päätyseiniin käytin sitten suoraa lautaa jota oli pohjamaalattuna iso kasa. Ja samasta tavarasta toki sitten vuorilaudat jne. Terassilautaa oli jäänyt yli sen verran, että melkein saimme siitä tehtyä lattian sekä mökkiin ja torniin, vähän piti hakea lisää. Nauloja ja ruuveja oli varastossa isot kasat ja on edelleen. Oman pihan ylijäämäkasasta löytyi myös kattotiilet ja reunapellit (kun ei ollut reunatiiliä), ja samoin perustuksiin käytetyt harkot. Ikkunoihin käytimme muovilevyä, joka tuli isäni varastosta, mistä löytyi myös mm. ovien saranat.

Mutta hyvin siis saimme pääasiassa ylijäämätavarasta rakennettua noin neljän neliön leikkimökin (+terassi 1 m2) ja kahden neliön kiipeilytornin. Työtunteja en ala laskemaan, mutta kyllä tuossa nyt ainakin kolmen viikon työpäivät on tullut käytettyä. Ja jos laskee, että suurimman osan ajasta olin työmaalla yksin, niin olisi varmaan valmistunut mökki viikossa jos olisi ollut se sama tehokolmikko koko ajan raksalla millä homma aloitettiin :)

Sähkönkulutus heinäkuulle 2012

2012-08-03T21:57:00.001+03:00

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.7-30.7.2012, suluissa edellinen kuukausi:

IVLP: 114,9 kWh (172,5 kWh)

IV: 36,3 kWh (43,0 kWh)

Taloussähkö: 147,2 kWh (144 kWh)

Yhteensä: 298 kWh (359 kWh)

Heinäkuussa ei mitään ihmeellistä kulutuksissa, suunnilleen samassa meni kuin vuosi sitten. Pahoja helteitä ei ole osunnut kohdalle, ja sisälämpötilatkin ovat pysyneet suht mukavissa lukemissa. Enintään 23 astetta on tainut mittareissa olla, ja tosiaan mitään viilennystä ei meillä ole. Taloussähkön kulutuksessa näkyy varmaan osaltaan myös leikkimökin rakentaminen kun on käytetty sirkkeliä ja ladattu ruuvinvääntimen akkuja :)

Leikkimökki, osa 3

2012-07-26T20:51:00.000+03:00

Viikon mökillä lomailun jälkeen on taas tällä viikolla leikkimökkiprojekti edennyt mukavasti. Nyt on mökin viereen nimittäin noussut kiipeilytorni. Kiitos taas kerran isälleni, jota ilman torni ei olisi noussut :)

Torniin pääsee kulkemaan joko talon sisältä tai sitten ulkoapäin tikkaita kiiveten. Tarkoitus on vielä lisätä torniin yksi kiipeilyseinä kunhan tässä ehtii. 6 vuotias Toivo tosin kiipeää torniin sekä tolppia pitkin, että myös edessä näkyvää pientä puuta ylös mennen. Ja samat reitit toimivat myös alas tullessa, tai sitten vieressä olevaa isoa puuta käyttäen. Eli mihin niitä tikkaita tarvitsee kun on tarpeeksi pieni, notkea ja vahvakätinen :D

Tässä vielä näkymä mökin edestä josta näkyy nuo sisäpuolen tikkaat ja luukku.

Seuraavana vuorossa on mökin maalaus, jonka jälkeen voi sitten laittaa ovet ja ikkunat paikoilleen. Ja sitten on vielä pientä viimeistelyä kuten vuorilaudat jne. Ja yhdet köysitikkaat ja se jo mainittu kiipeilyseinä. Niin ja sisäpuolen kalustus toki vielä. Ei tainnut yksi kesäloma riittää koko hommaan :)

Leikkimökki, osa 2

2012-07-13T20:20:00.000+03:00

Vajaan viikon lomailun jälkeen on leikkimökkiprojekti taas jatkunut. Itsekseni naputtelin yhden seinän valmiiksi ja lisäsin runkoon lattialle aluspuut. Tänään sitten rakennettiin isäni kanssa urakalla, ja saatiin kasaan toinen seinä ja lattia. Ja piti käydä myös kaupassa kun jämä/romukasoihin varastoidut puutavarat loppuivat pahasti kesken :)

Mutta tässä tilanne tällä hetkellä. Kohta voisi aloittaa sen kiipelytornin rakentamisen kun taas saan apuvoimia tontille. Yksin ei kykene tuohon kuitenkaan lähtemään kun heti aluksi pitäisi saada kolme metriset tolpat pystyyn ja mielellään vielä suoraankin :)