Verkkosivujen uudistusprosessissa lähdetään usein liikkeelle tiedon uudelleenjärjestämisestä ja visuaalisesta ilmeestä. Väittäisin, että suurimman hyödyn käyttäjä saisi, mikäli uudistuksen kärki olisi kahdessa asiassa: informaatioarkkitehtuurissa ja sisällössä. Nämä kaksi asiaa palvelevat samalla myös hakukonelöydettävyyttä.

Tällä kertaa en käsittele tässä informaatioarkkitehtuuria, vaikka se onkin tärkeä elementti sivuston navigoitavuuden ja löydettävyyden kannalta. Sen sijaan keskityn viiteen asiaan, joita välttämällä sivustouudistus viedään tehokkaasti maaliin.

Vältä nämä viisi virhettä:

Uudistuksen lähtökohtana on vanha sisältö.

Uudistuksen lähtökohtana pitäisi olla se sisältö, jota käyttäjä kaipaa. Käyttäjän kaipaaman sisällön saa tietää esimerkiksi seuraavin keinoin:

• Analysoimalla sivuston analytiikan avulla suosituimpia sisältöjä ja sisäisiä hakuja.
• Käyttämällä sivuilla erilaisia kyselyohjelmia, joiden avulla saadaan tietää, mitä sisältöjä kävijä etsi sivuilta.

Uudistuksessa vanhan sisällön päälle lisätään uutta, mutta karsiminen unohdetaan.

Pistä verkkosivujesi sisältö dieetille. Puntaroi kaikkien sivujen tarpeellisuus. Työkaluna voit käyttää seuraavanlaista yksittäisen sivun arviointimallia, jonka avulla sivusto käydään läpi:

Mitkä ovat tämän yksittäisen sivun käyttäjän tavoitteet eli mitä hän haluaa mahdollisesti saada tältä sivulta? Onko se lisätietoa, ostaa vai mikä muu? Listaa asiat yksinkertaisesti ranskalaisin viivoin.

Mitkä ovat tämän yksittäisen sivun strategiset tavoitteet? Mitä sivuston strategista tavoitetta tämä yksittäinen sivu palvelee? Mikäli et pysty vastaamaan kumpaankin kohtaan kustakin sivusta, on sivu tarpeeton.

Uudistuksessa lähtökohtana on edelleen (esitteistä kopioitu) tekstimuotoinen sisältö.

Ensiksi: verkkokirjoittamisessa pätevät eri lainalaisuudet kuin paperiesitteiden tuottamisessa. Silti edelleen esitteistä ja muusta markkinointimateriaalista kopioidaan sisältöjä suoraan verkkoon.

Toiseksi: sivut ovat täynnä tekstisisältöjä, vaikka usein samoja asioita voisi esittää kuvina, videoina, infograafeina… On hyvä arvioida, milloin tekstin voi korvata kuvalla, videolla tai graafilla kokonaan ja milloin erilaisille käyttäjille voi tarjota saman tiedon eri muodoissa.

Valitse sivuston 50 tärkeintä sivua, jotka käyt läpi tämä näkökulma mielessä.

Sisältötyö aloitetaan vasta konseptoinnin ja visun jälkeen.

Vallalla on vieläkin se käytäntö, että uudistus aloitetaan muualta kuin sisällöstä. Sisältö on sivuston tärkein elementti. Ole fiksu ja aloita uudistus sisällöstä:

• mitä sisältöjä käyttäjät sivuilla kuluttavat?
• mitä sisältöjä käyttäjät sivuille haluavat?
• mitä sisältöjä muut yrityksen eri sidosryhmät sivuille haluavat?
• mitä tietoa internetin kautta haetaan liittyen yrityksen palveluihin ja tuotteisiin (Lue lisää: sisältöauditointi)?
• missä muodossa sisällöt halutaan esittää?

Kun olet vastannut näihin kysymyksiin yleisellä ja yksityiskohtaisella tasolla, on konseptointi ja visun briiffaaminen helpompaa. Jos työ tehdään toisin päin, kuten tavallisesti, huomataan esimerkiksi ettei valittu visu tuekaan sisältöä.

Sisältöjen syöttämiselle on kaksi viikkoa aikaa.

Miten verkkoprojektit menevätkin niin, että kun deadline on ylitetty, päästään vasta syöttämään sisältöjä? Varaa työlle reilusti aikaa, sillä kaikkien kuvien, videoiden ja tekstisisältöjen lisääminen vie aikaa. Tuplaa alunperin budjetoimasi aika. Sisältöjen syöttämiseen käytettävää aikaa on helpompi arvioida, jos kohta 2 on tehty perinpohjaisesti: kuinka monta sivua sisältöä meillä on ja kuinka kauan yhden sivun syöttämiseen järjestelmään menee.

Mitä muita virheitä sinä aiot seuraavassa projektissa välttää?

Miten pitkää häntää voi soveltaa hakukoneoptimointiin?

Pitkän hännän haut ovat yksityiskohtaisia hakuja, joita tehdään vähän, mutta joissa on paljon variaatiota. Ne voivat tuoda suosittuja hakusanoja enemmän liikennettä. Hakujen tarkentuessa ollaan myös lähempänä hetkeä, jolloin tiedonjano muuttuu ostoprosessiksi.

Entä jos sivustosi ei olekaan verkkokauppa, vaan tarjoaa esimerkiksi tietoa palveluista, lainsäädännöstä, käytännöistä tai antaa ohjeita? Sivut on pidettävä ajan tasalla, tuoreutettava aina välillä, jotta hakukone ei unohda niitä, ja aikaa ei ole.

Pitkää häntää ei pysty tässä tilanteessa hoitamaan sisältöstrategialla, joka ehdottaa valtavia määriä uutta sisältöä. Niistä muodostuu helposti melkoinen viidakko, joka pahimmassa tapauksessa karkottaa kävijät.

Pitkä häntä ja sisältöstrategia?

Sovelletaanpa häntämallia sisältöstrategiaksi. Jos vaaka-akselilla on sisällön merkitys kävijöillesi ja pystyakselilla sen ajantasaisuus, ehdotan hännän typistämistä.

Kokeile töpöhännän sisältöstrategiaa: jäljelle jää suosittu sisältö, joka koostuu melko staattisista sisältösivuista.

Miten töpöhännän sisältöstrategialla voi tavoittaa pitkän hännän haut?

Sivujen määrä on mitoitettu oikein, joten se on helppo pitää ajan tasalla. Verkkosivuston sisällön ja käytettävyyden suunnittelun klassikkoteoksessa Don’t Make Me Think Steve Krug ehdottaa, että sivulla olevista sanoista pitäisi ottaa puolet pois, ja vielä senkin jälkeen puolet pois. Samoin Kristina Halvorson Content Strategy for the Web -teoksessaan korostaa sisällön olennaisuutta ja terävyyttä.

Pienempi määrä sisältösivuja on helpompi hakukoneoptimoida huolellisesti:

• Sivusto ei yritä tarjota kaikkea kaikille, vaan se on profiloitu oikealle kohderyhmälle.
• Sivuilla on oikeat avainsanat otsikoissa ja leipätekstissä sekä koodin taustatiedoissa.
• Kuvitus tarjoillaan hakukoneiden ulottuville alt- ja title-määrityksiä käyttämällä.
• Sisältö on myös helposti silmäiltävää – tarkoituksena on palvella ensisijaisesti sivuille tulevia ihmisiä, ei hakukoneita.

Miten töpöhännän sisältö pidetään tuoreena?

Blogi voisi olla hyvä ratkaisu: tasaisesti uutta sisältöä, jonka päivitykseen ei tarvitse palata. Blogin luonne on jo tunnettu hetkeen sidottuna, päivättynä sisältönä.

Tuottamalla kiinnostavia blogisisältöjä sivustosi aihepiireistä saat vedettyä sivustolle pitkän hännän hakujen kautta tulevat kävijät.

Linkittämällä blogikirjoitukset avainsanalinkeillä sivuston staattiseen sisältöön osoitat käyttäjille, mutta myös hakukoneille, että sisältö on edelleen ajantasaista ja kokemisen arvoista.

Tutkimalla blogin ja siihen annettujen kommenttien ansiosta tavoittamiasi pitkän hännän hakutermejä pääset tuoreuttamaan myös staattisia sisältöjä niin, että ne vastaavat yhä paremmin pitkän hännän hakuihin.

Töpöhännän sisältöstrategialla sivusto on helpompaa pitää ajantasaisena ja sopivasti tuoreutettuna, jolloin se tarttuu myös pitkän hännän hakuihin, jotka tuovat liikennettä ja mahdollisesti konvertoituvia asiakkaita.

Joko meni häntä solmuun?

Case Risicum

Seuraava testi suoritettiin alkuvuodesta 2010 ja testausvälineenä käytettiin ilmaista Google Website Optimizer –ohjelmaa. Nykyisin käytämme muuten testaamiseen pääsääntöisesti Visual Website Optimizeria.

Risicum on kotimainen, todella kilpaillulla toimialalla, pikavippien parissa toimiva yritys. Esimerkiksi hakusanamainonnan kautta yhden mainosklikkauksen hinta on jo jopa useita euroja. Tehokkain tapa kasvattaa voittoa on tehdä aiempaa useammasta kävijästä maksava asiakas.
Ennen testiä totesimme, että yksi tärkeimmistä sivuista oli Risicumin pikalaina-sivu, jossa oli myös eniten kävijöitä.

Vanha pikalainasivu

Käytännössä prosessi eteni seuraavasti:

1. Tutkimusvaihe

Tutkimme Risicumin analytiikkatietoja, mainosten tekstejä, kilpailijoiden sivustoja, kilpailijoiden mainoksia ja loimme kysymys/vastaus patteriston neljälle eri ihmistyypille: spontaaneille, analyyttisille, kilpailullisille, humanisteille.

2. Suunnitteluvaihe

Suunnittelimme uuden laskeutumissivun huolehtien jokaisen kohderyhmän tarpeista ja vaatimuksista, pitäen tarkasti mielessä sivun tärkeimmän tavoitteen: lainojen myynnin.

Uudistettu pikalainasivu

1. Kilpailullisille tärkeimmät hyödyt ja ohjaus suoraan lainanhakuun helpoilla ja myyvillä kehoitteilla
2. Spontaaneille ja ehkä hieman humanisteillekin riskinpoistoelementit (turvallinen, vakavarainen, taloustutkimus, avainlippu) ja sosiaalinen vakuuttelu (yli 100 000 lainanottajaa)
3. Analyyttisille tarkat ohjeet lainanhakuun ja taulukkohinnastot sekä kaikki taustatiedot

Muita muutoksia
-    Toimintakehotteiden korostaminen
-    Hero-shot eli ns. sankarikuva: Alkuperäisessä näytetään selkää kävijälle, kun uudessa kuvaa ohjaa aktiivisesti kohti lainan hakua

3.  Testausvaihe – testaus on vain varmistus!

Laadimme testaussuunnitelman laskeutumissivusta ja testin kestosta. Google Website Optimizerin ja Google Analyticsin toimivalla yhdistelmällä mittasimme tulokset aina myönnettyyn lainaan asti.

Tulokset

Aikaa koko prosessin läpivientiin meni tutkimusten, taittojen ja koodausten kera noin kuusi henkilötyöpäivää ja lopputuloksena yksi konversiotesti nosti myyntiä laskennallisesti 2 790 886€ vuodessa! Konversion parannus yli 25%:lla on tutkittu fakta.

Eli: Tehokkain tapa tuplata tuloksesi on lisätä myyntiä nykyisille kävijöillesi. Koska aloitetaan?

Teemme konversio-optimointia ja hakukonemainontaa luontaistuotteiden parissa toimivalla Vitaelabille ja tällä kertaa työn alla oli asiakkaamme uusi laskeutumissivu. Miten pystymme käytännössä tutkimaan nopealla aikataululla eri kuvien toimivuutta kustannustehokkaasti? Entä pystymmekö testaamaan ja valitsemaan toimivimman kuvan asiakkaamme kohderyhmän keskuudessa jo ennen varsinaisen laskeutumissivun julkaisua?

Päätimme lähestyä tätä casea Facebook-mainonnan kautta. Käytännössä loimme 4 mainoskampanjaa, joissa kaikissa oli yksi mainos kussakin. Mainokset olivat copyltään, otsikoinniltaan ja kohdistukseltaan samanlaiset. Tarkoitushan oli testata kuvan toimivuutta.

Kuvissa käytettiin Vitaelabin TV-mainoksissa käyttämiä tuttuja kasvoja. Mukana olivat Hanna-Maria Seppälä, Pertti Karppinen, Marion Rung sekä jokerina ”norjalainen metsuri”.

Mainokset pyörivät samanaikaisesti ja tutkimuksen kohteena oli mainosten klikkausprosentti kuvan ollessa ainoa muuttuja yhtälössä. Marion Rungin kuva osoittautui selkeästi suosituimmaksi ja sen pohjalta Marion valittiin laskeutumissivun päähenkilöksi.

Parhaimman klikkiprosentin saavuttaneen kuvan selvittämisen jälkeen lähdettiin suorittamaan testiä itse laskeutumissivun kanssa. Mittaaminen suoritettiin A/B split-testin avulla. Testin tuloksena Marionin kuvalla varustettu kilpaileva versio toimi 100% varmuudella alkuperäistä paremmin.

Ainiin, paljonkohan tämä kaikki maksoi ja paljonko laskeutumissivun konversio parani? Mediabudjetti oli huimat 200€ ja konversio parani vaivaiset 60 %. Tosin, ihan kaikkea konversion kasvua ei voi laittaa kuvan piikkiin muidenkin tehtyjen muutosten takia.

Älä ainoastaan myy tuotteitasi ja brändiäsi Facebookissa vaan ota mainonnasta, kohdistamisesta ja datasta irti kaikki mitä voit hyödyntää muissa toimenpiteissä ja kanavissa. Opi jotain asiakkaista samalla kun esittelet itseäsi!

Tuloksella teemme konversio-optimoinnin lisäksi hakukonemainontaa ja -optimointia. Ota yhteyttä, jos kaipaat tuloksia – kanavasta riippumatta.

Suomessa:

• 29% käyttää älypuhelinta.
• Mobiilihaut kasvoivat Q4/2011 +137% verrattuna vastaavaan jaksoon edellisenä vuonna.
• 57% älypuhelinten käyttäjistä odottaa, että websivuja on yhtä helppo selata mobiililaitteilla kuin pöytäkoneella.
• 24% on ostanut tuotteita älypuhelimella.
• 18% vertailee tuotetietoja mobiililaitteella.
• 41% käyttää älypuhelintaan katsoessaan tv:tä.

Joissakin yrityksissä erilaisilla mobiiliratkaisuilla on pystytty jo erottautumaan kilpailijoista. Esimerkkeinä thinkmobile-tilaisuudessa kuultiin mm. McDonaldsin ja Sampo Pankin menestystarinat Suomen markkinoilla. Molemmissa caseissa keskiössä olivat hyvin tehdyt mobiilistrategiat, -sovellukset  sekä markkinointitoimenpiteet palveluiden ympärillä.

Google on perustanut myös palvelun nimeltä Go Mo, missä voi vaikkapa testata miltä oma saitti näyttää mobiilissa.

Kannattaako mainostaa?

Jos yrityksessä käytetään aikaa ja rahaa erilliseen mobiilisivustoon tai -aplikaatioon, ei kannata unohtaa mainonnan tehokkuutta mobiilipalveluiden tunnettuuden lisäämiseksi ja sitä kautta muiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ennen kuin yritys aloittaa (mobiili)mainonnan on hyvä kysyä:

• Mikä mainonnalle on perimmäisenä tavoitteena ja onko tavoitteet mahdollisia saavuttaa yrityksen nykyisen mobiilikanavan kautta?
• Onko verkkokaupan varausmoottori mobiilioptimoitu loppuun saakka, eli onnistuuko maksaminen varausmoottorissa mobiilisti jos tavoitteena on tuoton kasvattaminen?
• Onko mobiilisivuston ja/tai aplikaation seuranta kunnossa, voidaanko tehtyjä toimenpiteitä mitata luotettavasti?
• Budjetti ja tavoitteet.  Miten tehdään allokointi ja arvotus muihin kanaviin nähden, jotta tunnusluvut säilyvät vaaditulla tasolla?

Jos mobiilimainontaan päätetään ryhtyä, keinoja on useita, esimerkiksi teksti- ja bannerimainokset; medioina hakukoneet, mobiilisivustot ja aplikaatiot. Eri mainostyyppejä ja medioita testaamalla pääsee mainontaa optimoimaan haluttuun suuntaan, tässä mielessä mobiili ei eroa muista kanavista. Kannattaa muistaa, että mobiili on vain yksi kanavista, viesti ja ilme kannattaa pitää yhtenäisenä muihin kanaviin nähden.

Tuloksella teemme hakusanamainonnan yhteydessä mobiilimainontaa – jos se on järkevää kokonaisuuden kannalta.  Ota yhteyttä, jos kaipaat tuloksia – kanavasta riippumatta.

Lue lisäksi Tuloksen artikkeli Mobiilisivujen hakukoneoptimointi – kuuminta hottia 2012

Tulos Helsinki Oy vahvistaa osaamistaan kolmella osa-alueella. Katja Siljala on aloittanut hakusanamainontatiimin vetäjänä, Suvi Kava viestinnän konsulttina sekä Jussi Ronkainen webanalytiikan asiantuntijana.

Katja Siljalalla on yli kymmenen vuoden kokemus digitaalisesta myynnistä ja markkinoinnista. Hän työskenteli viimeksi Finnairilla digimarkkinoinnin parissa luoden globaaleja strategioita, sekä vastasi mm. kumppanuus-, display- ja hakukonemainonnasta. Tuloksessa Siljala ottaa vetääkseen maksetun mainonnan yksikön.

Suvi Kava on viestinnän asiantuntija, joka on erikoistunut verkkosisältöihin. Hän työskenteli viimeksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon verkkotoimittajana. Kavan erityisosaamista ovat verkkokirjoittaminen, verkkopalveluiden konseptointi, sisältö- ja rakennesuunnittelu sekä sisällöntuotannon koulutus.

Jussi Ronkainen on tutkimuksen ja analysoinnin moniosaaja verkkopalvelujen sekä -markkinoinnin alalla. Hänellä on vuosien tutkimus- ja analyysikokemus niin kuluttajien kuin yritysasiakkaidenkin parissa. Aikaisemmin Ronkainen on työskennellyt mm. tutkimuspäällikkönä mediatoimistossa, sekä projektipäällikkönä liikkeenjohdon konsultointiyrityksessä.

”Liiketoimintamme on kehittynyt myönteisesti, joten uusia asiantuntijoita rekrytoidaan vuoden aikana vielä lisää. Erityisesti etsimme webanalyytikkoja ja liikkeenjohdon konsultteja. Ammattitaitoisia alan huipputekijöitä tarvitaan, sillä alan kasvunäkymät näyttävät tulevaisuudessa erittäin positiivisilta”, kertoo toimitusjohtaja Lasse Larvanko.

Katso Tuloksen avoimet paikat.

Lisätietoja:

Lasse Larvanko
Toimitusjohtaja
Tulos Helsinki
050 369 8023
lasse.larvanko@tulos.fi

Tulos Helsinki Oy on Suomen johtava hakukoneoptimointiyritys, joka tekee tuloksellista ja mitattavaa markkinointia netissä. Tuloksen asiakkaita ovat muun muassa Veikkaus, If Vahinkovakuutusyhtiö, Alma Media, Markantalo, Nettiauto ja Posti. www.tulos.fi

On olemassa reaalimaailma ja internetmaailma (jossa kaikki on jotenkin helpompaa ja halvempaa) jotka jotenkin maagisesti eroavat toisistaan.

Ei ole.

Pinterest on yksi tämän hetken kohutuimmista jutuista digimarkkinointimaailmassa. Alkuvuodesta palvelu ylitti 11 miljoonan kävijän rajapyykin ja on nopeasti kasvamassa yhdeksi suosituimmista sosiaalisista medioista. Palvelu on saanut aktiivisen käyttäjäkunnan erityisesti nuorista naisista, jotka etsivät kuvapalvelusta inspiraatiota mm. sisustamiseen, pukeutumiseen ja ruoanlaittoon. Pinterestin käyttäminen on helppoa ja hauskaa, joka myös varmasti osaltaan selittää palvelun nopeasti kasvaneen suursuosion.

Pin + interest = Pinterest on sosiaalinen media, jossa käyttäjä voi kerätä itselleen erilaisia kuvakollaaseja eli pinboardeja eri aihealueisiin liittyen. Palveluun voi ladata joko itse ottamia kuvia tai kuvia haluamaltaan nettisivulta Pin It -työkalun avulla. Muiden jakamia kuvia tai videoita voi ”pinnata” omille pinboardeille, kuvista voi tykätä sekä niitä voi kommentoida. Muita kävijöitä tai heidän tekemiään kuvatauluja voi seurata, jolloin uusia sisältöjä pinnattaessa tai lisättäessä, näkyvät ne uutisvirrassasi.

Pinterestistä on jo nyt tullut merkittävä liikenteenlähde monelle verkkosivustolle. Yhdysvalloissa tammikuussa tehdyn tutkimuksen mukaan Pinterest ajaa joillekin verkkosivuille enemmän liikennettä kuin LinkedIn, YouTube ja Google+ yhteensä. Jos ennusmerkit pitävät paikkansa, Pinterestillä on erinomaiset mahdollisuudet kasvaa Facebookin kaltaiseksi supersomeksi.

Hakukoneoptimoijalle Pinterest tarjoaa herkullisen temmellyskentän linkinrakennuksen näkökulmasta. Ainakin vielä toistaiseksi palvelussa olevat linkit ovat hyödyllisiä hakukonenäkyvyydelle ja heruttavat mukavasti linkkivoimaa verkkosivulle, josta kuva on kotoisin. Nähtäväksi jää tullaanko kaikki linkit jatkossa muuttamaan pysyvästi no follow -linkeiksi, jotka vähentävät sen SEO-hyötyä.

Hukkaan Pinterestissä näkyminen ja mukana oleminen ei joka tapauksessa yrityksen tai brändin näkökulmasta mene. Se tarjoaa yrityksille uudenlaisen ja freesin näkökulman lähestyä kuluttajaa. Kuvien ja videoiden katsominen sekä niiden seurassa ajan viettäminen sitouttaa kuluttajan brändiin aivan uudella tasolla.

Yrityksen kannattaa kuitenkin harkita Pinterest-strategiansa tarkkaan ja lähestyminen kuluttajaa kohtaan kannattaa tehdä hienovaraisesti. Liian myyvä ja aggressiivinen tuputtaminen saattaa olla ennemminkin haitaksi kuin edistää tarkoitusperiä. Mukaan lähtevän yrityksen kannattaa pitää mielessä, että Pinterest on ennen kaikkea yhteisö, ei myyntikanava.

Pinterest onnistuu tunkeutumaan sisältömarkkinoinnin ytimeen simppelillä tavalla. Se on sisältömarkkinointikone, johon käyttäjät itse tuottavat erinomaista sisältöä. Sisältö antaa lisäarvoa muille käyttäjille, leviää verkossa, ohjaa trafiikkia sivustollesi ja myy samalla tuotteitasi kuin itsestään.

Osaatko valjastaa Pinterestin yrityksesi tarpeisiin, vai tarvitsetko apua? Ota yhteyttä!

Aiheesta muualla:

Pinterest jyrää Facebookin!
Pinterest on uusin netti-ilmiö
Pinterest – Sisällön jakajan unelma vai tähdenlento?

• Jos omistat tai vastaat verkkokaupan myynnistä kasvutavoittet tälle vuodelle on syytä pitää 15 % paremmalla puolella muuten olet looseri. Centre for Retail Research nimittäin ennustaa että nettikauppa kasvaa Euroopassa tänä vuonna 16 %.
• Tuloksen verkkokauppa asiakkaat kasvoivat vuonna 2011 keskimäärin 40 %. Onnittelut!
• Ruotsalaisen verkkokauppakonserni CDON Group:in liikevaihto kasvoi 71% (orgaaninen kasvu 49%) vuonna 2011. Ja tekemisen meininki (joka lähes poikkeuksetta puuttuu suomalaisilta verkkokauppiailta) ei lopu tähän. Viime vuonna konsernin verkkokaupat ottivat ensimmäiset suuret askeleet Eurooppaan ja nyt katseet ovat Euroopan ulkopuolella.
• Tammikuussa 2012 Euroopan Komissio julisti perustavansa ns digitaalisen yhtenäismarkkinan (pdf). Komissio haluaa mm tuplata nettikaupan osuuden vähittäiskaupasta 6,8 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa. Komissio on myös laskenut että jos osuus kasvaa 15 prosenttiin hyödyt ovat kuluttajille (consumer welfare) 204 miljardia € tai 1,7 % bruttokansantuotteesta. Lisää aiheesta täältä.
• Miksi ihmeessä e-kirjat ovat Suomessa palvelu ja niiden arvonlisävero on 23%? Ihan käsittämätöntä!
• Helmikuun 2012 Kauppalehden pääkirjoituksessa toimittaja on sitä mieltä että Mobiililaitteista verkkokauppa on saamassa seuraavan kasvusysäyksen.  Not true. Tämä väite perustuu suurten hakuyhtiöiden ja mediatoimistojen hypetykseen, jonka taustalla on oman hyödyn maksimointi eli mobiilimainosten ja siihen liittyvän konsultoinnin myynti. Nettikauppa kasvaa koska kuluttajat muuttavat ostokäyttäytymistään, verkkokauppojen markkinointibudjetit kasvavat, uusia verkkokauppoja perustetaan ja vanhoja kehitetään.
• TNS Gallupin vuoden 2011 pienessä mainoskakussa digimainonnan yhteenlaskettu osuus mediamainonnasta oli 15,8 %. Koska suomalaiset markkinointipäälliköt heräävät nykypäivään? Ruotsissa osuus on noin 20 % ja Englannissa noin 30 %. Suomessa digimainonta edustaa kolmanneksi suurinta mediaryhmää sanomalehtimainonnan (41,6 %) ja tv-mainonnan (20,3 %) rinnalla.

Täältä löydät blogipostauksen Kauppa siirtyy nettiin ykkösen.

Ja muutama aiheeseen liittyvä video:

Nojaan kirjoituksessani Jay Baerin ajatuksiin postauksessa The 4 Types Content Metrics That Matter, mutta syvennän ja laajennan hänen ajatuksiaan.

Baerin postauksessa mittaristo on jaettu neljään: Consumption Metrics, Sharing Metrics, Lead Generation Metrics ja Sales Metrics. Näiden lisäksi näkisin, että sivustolla olisi hyvä seurata vielä yhtä tasoa, jonka voisi nimetä esimerkiksi Engagement Metrics -tasoksi. Taso tiivistettynä: miten pitkälle sisältö kantaa sivustolla.

Käyn alla näihin viiteen tasoon liittyviä mittareita, joiden avulla voi seurata sisällön tehokkuutta.

1. Sisällön kuluttaminen
2. Sisällön jakaminen
3. Liidien määrä ja laatu
4. Myynti
5. Sitoutuminen

1. Sisällön kuluttaminen

Nämä mittarit ovat ehkä helpoimpia kaivaa sivuston analytiikasta. Moni seuraa näitä jo nyt: sivun katseluja, latauksia ja niin edelleen. Tässä kattavampi mittaristo voisi olla esimerkiksi seuraava:

• Sivujen katselut. Perusmittari, jolla voi seurata kehitystä.
• Suosituin sisältö (esimerkiksi top 10 sivut). Mitkä sisällöt sivuilla ovat suosituimpia? Lista on usein varsin staattinen (etusivu, kieliversioiden etusivut ja niin edelleen), mutta mielenkiintoisempaa tietoa saat, mikäli suodatat ensin pois nämä “perussivut”. Jäljelle jää lista sivuista, joista kannattaa ottaa oppia. Analysoi, miksi juuri kyseisellä sivulla viihdytään pitkään ja hyödynnä parhaat elementit myös muilla sivuilla. Toinen vaihtoehto on valita kattavampi lista, esimerkiksi top 30 sivut.
• Välitön poistumisprosentti. Miltä sivuilta häivytään samantien? Kyseisiä sivuja pitää analysoida tarkemmin, sillä aina korkea poistumisprosentti ei ole huono merkki.
• Sivuilla käytetty aika.

2. Sisällön jakaminen

Sisältöjen jakamista seurataan monissa yrityksissä eri työkaluin, ja hyvä niin. Sisältöjen jakamisen seuraaminen on tärkeää, sillä mitä parempaa sisältöä verkkosivuilla on, sitä enemmän sitä jaetaan. Mitä enemmän sisältöä jaetaan ja siihen linkitetään, sitä enemmän esimerkiksi hakukoneet tykkäävät verkkosivustostasi.

Sisällön jakamista voi mitata seuraamalla esimerkiksi seuraavia:

• twiittejä,
• tykkäämisiä,
• jakamista Linkedinissä
• sekä linkkien määrä. Kuinka moni sivusto linkittää verkkosivustollesi?

3. Liidien määrä ja laatu

Mitä lähempänä kaupan toteutumista sisällön tehoa voidaan tarkastella, sitä järkevämpää seuranta on. Verkkokaupassa tämä on helpompaa, mutta myös muilla verkkosivustolla seurantaan tulisi laittaa ne tavoitteet, jotka sille on asetettu. Tiedätkö, mitkä verkkosivustosi tavoitteet ovat?

Verkkosivujen liidien seuranta voivat verkkosivuista riippuen olla esimerkiksi:

• Yhteystiedot-sivuilla käyntejä,
• Kontaktilomakkeen täyttäminen,
• Materiaalien latauksia (pdf:t)…

On selvää, että esimerkiksi yhteystiedot-sivuilla käyneet eivät ole vielä tarkasti ottaen liidejä. Siitä saatua tietoa voidaan kuitenkin hyödyntää vertaamalla määriä varsinaisiin yhteydenottoihin (esim. puhelinsoitot). Mitä enemmän ihmisiä saadaan maaliin eli käymään yhteystiedot-sivuilla sitä enemmän soittaa asiakaspalveluun, vai soittaako?

Sen sijaan esimerkiksi kontaktilomakkeiden täyttämisen laittaminen seurantaan kertoo jo paljon verkkosivuston tehokkuudesta. Tärkeintä onkin sitten analysoida mitkä sisällöt ohjaavat lomakkeen täyttösivulle. Esimerkinomaisten tavoitteiden määritteleminen ja lisääminen analytiikan seurantaan on helppoa.

4. Myynnin seuranta

Myyntiin asti seuraaminen onnistuu erityisesti verkkokaupassa, jossa on helppo verkkokaupan seurannan avulla analysoida niitä sisältöjä, jotka ovat vaikuttaneet ostopäätökseen. Myös liidien määrän yhdistäminen asiakasjärjestelmään antaa kuvaa tehdyistä kaupoista. Mitä pidemmälle sisältöjen toimivuutta voidaan seurata, sitä enemmän niiden työstämiseen voidaan allokoida resursseja oikein. Siinä syytä kerrakseen seurata mittareita.

(Tämä on mainos: Tulos asentaa verkkokauppasi seurannan analytiikkaasi.)

5. Sitoutumisen seuranta

Miten pitkälle sisältösi kantaa? Jos etusivun poistumisprosentti on korkea eikä sivulla ole vaikkapa sisäänkirjautumisen mahdollisuutta, on selvä, että sisällössä on ongelma. Onko sisällön alku eli otsikko, johdanto ja kuvat houkuttelevaa? Ohjataanko käyttäjiä sopivilla toimintakehoitteilla (call-to-action) eteenpäin? Onko sisällössä tasapainoisesti tekstiä, kuvia, videoita ja niin edelleen? Mitä pidemmälle ja useampia sivuja kävijä kuluttaa, sitä sitoutuneempi hän on.

Sivustolla käytetty aika on tärkeä mittari. Katso miten paljon aikaa ne kävijät, jotka ovat nähneet mitattavan sivun sisällön, kuluttavat sivustolla.

Hyvä yleinen mittari on myös ns. kiinnostunut kävijä eli kävijä, joka jaksaa sivuilla keskimääräistä vietettyä aikaa pidempään. Tutki, mitä sisältöjä he kuluttavat.

Sitoutumisen mittareita voivat olla esimerkiksi:

• Välitön poistumisprosentti,
• Sivustolla käytetty aika niiden keskuudessa, jotka ovat nähneet mitattavan sivun sekä
• Kiinnostunut kävijä.

Innostuitko? Tulos viilaa sivustosi analytiikan siihen kuntoon, että sen avulla voidaan tehdä perusteltuja liiketoiminnallisia päätöksiä eikä vain seurata kivoja käppyröitä! Ota yhteyttä!