Lääkärihelikopterien ensisijaisena tehtävänä on kuljettaa lääkäri mahdollisimman nopeasti ensihoitoa tarvitsevan potilaan luokse. Yleensä potilas kuljetetaan tehtäväpaikalta sairaalaan ambulanssilla, mutta helikopterilla kuljetettavien potilaiden osuus on vuosi vuodelta lisääntynyt. Vuonna 2017 keskimäärin lähes joka kymmenes FinnHEMSin kohtaama potilas kuljetettiin helikopterilla sairaalaan.

Kun vuonna 2012 helikopterikyydin saaneita potilaita oli 209, viime vuonna määrä oli suurempi kuin koskaan aiemmin, 436. Viimeisen vuoden aikana kasvu on ollut voimakkainta Kuopiossa ja Rovaniemellä sekä erityisesti Oulussa, missä kuljetusmäärät lisääntyivät edellisvuodesta 44 prosentilla.

Raju nousu Oulussa johtuu pääasiassa aivoinfarktipotilaiden hoidon tehostumisesta.

– Lähdemme helikopterilla yhä useammin toiminta-alueen reunalta tulevaa ambulanssia vastaan, jos siten pystytään säästämään potilaan aivojen kannalta arvokasta aikaa. Tällöin potilas siirretään kopteriin, jolla hänet kuljetetaan sairaalaan jatkohoitoon, kertoo FinnHEMSin Oulun tukikohdan vastuulääkäri Heini Nal.

Liuotushoidon lisäksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) käynnistettiin vuonna 2017 aivoinfarktin uusi hoitomuoto, aivovaltimotukoksen mekaaninen avaus eli trombektomia. Sen aloittamiseksi potilas on saatava mahdollisimman pian sairaalaan.

Tieliikenneonnettomuuksia viime vuotta vähemmän

Kuudessa tukikohdassa toimivat FinnHEMSin lääkärihelikopterit saivat vuonna 2017 yhteensä 14 288 hälytystä.

– Hälytysmäärä kokonaisuudessaan jäi hieman viime vuotta pienemmäksi. Kriittistä apua tarvitsevat potilaat kuitenkin tavoitettiin yhä paremmin. Kriittisen avun sai viime vuonna 1 586 potilasta, sanoo FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen.

141 potilasta olisi todennäköisesti kuollut ennen sairaalaan pääsyä ilman lääkäri- tai lääkintähelikopterin tuomaa apua.

FinnHEMSin tehtävätilastot mukailevat Liikenneturvan joulukuun lopussa antamaa ennakkoarviota, jonka mukaan vuosi 2017 oli tieliikenteessä edeltäjäänsä turvallisempi. Lääkärihelikoptereilla oli tieliikenneonnettomuuksiin liittyviä hälytyksiä 12 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Vuoden 2017 suosituin työsuhdeautomerkki oli ALD Automotiven tilastojen perusteella Skoda, jonka perässä tulivat Volkswagen ja Audi. Halutuimmat työsuhdeautomallit olivat viime vuonna Skoda Octavia, Volkswagen Passat ja Audi A4. Vuoteen 2016 verrattuna kärkikolmikkoon on noussut Audi, jonka A4-malli nousi neljänneltä sijalta kolmannelle.

Tilastot perustuvat ALD Automotiven uusiin leasingrekisteröinteihin Suomessa vuonna 2017. ALD Automotive on Suomen johtava huoltoleasingpalveluiden asiantuntijayritys ja se tarjoaa leasingratkaisuja yrityksille ja ihmisille yli 40 maassa.

Suomalaisyritykset suosivat ympäristöystävällisempiä autoja

ALD:n työsuhdeautojen päästöt Suomessa ovat jatkaneet laskuaan. Viime vuonna työsuhdeautojen hiilidioksidipäästöt olivat keskimäärin 114 grammaa per kilometri, mikä on 2,2 grammaa vähemmän kuin vuonna 2016. Työsuhdeautot ovat myös keskimäärin vähäpäästöisempiä kuin muut uudet, Suomessa rekisteröidyt autot, joiden päästöt olivat viime vuonna 119 grammaa per kilometri.

– Päästöjen laskeminen on osa trendiä, joka selittyy muun muassa plug in -hybridiautojen suosion reippaalla kasvulla, mikä lähes kolminkertaistui ALD:n asiakkaiden keskuudessa edelliseen vuoteen verrattuna. Suomalaiset yritykset suosivat hankinnoissaan ja autopolitiikassaan vähäpäästöisempiä autoja, mikä kertoo edelläkävijyydestä ympäristö- ja ilmastokysymyksissä, ALD Automotive Suomen kaupallinen johtaja Kari Kauppinen iloitsee.

Kokonaisuudessaan sähkö-, kaasu- ja hybridiautojen osuus on ALD:n työsuhdeautojen keskuudessa kaksinkertaistunut Suomessa 5,7 prosentista 11,8 prosenttiin vuosina 2016-2017.

Leasingauto on turvallinen ratkaisu polttoainevaihtoehdosta riippumatta

Ruotsissa hiilidioksidipäästöjen suunta on ollut päinvastainen, sillä ALD:n työsuhdeautojen päästöt ovat kasvaneet siellä 113 grammasta per kilometri 114 grammaan per kilometri 2016-17 välillä. Tämä selittyy ainakin osittain sillä, että bensiinikäyttöiset autot ovat kasvattaneet suosiotaan hiilidioksidipäästöjen osalta vähäpäästöisempiin dieselautoihin verrattuna.

– Viime aikoina on käyty keskustelua dieselautojen luultua korkeammista typenoksidipäästöistä. Tässä on unohtunut se, että dieselmoottoreiden typpioksidipäästöjen puhdistusmenetelmät ja todelliset hiukkaspäästöt ovat kiristyneiden päästörajojen myötä laskeneet huimasti menneistä vuosista, Kauppinen huomauttaa.

Monia huolettaa dieselautojen jälleenmyyntiarvojen kehitys ja esimerkiksi mahdollisten haittaverojen vaikutus dieselauton arvoon.

Tätä taustaa silmälläpitäen juuri yrityksien käyttämä ALD:n huoltoleasing tai yksityisleasing on Kauppisen mukaan järkevä ja turvallinen vaihtoehto ulkoistaa nämä mahdolliset dieselautoihin liittyvät riskit. Leasingsopimuksissa riskin auton arvon alenemisesta kantaa aina ALD.

Yritysten autopolitiikka on avain yritysautokannan uudistamiseen

Työsuhde- ja yritysautokannan uudistamisessa keskeisessä asemassa on yritysten autopolitiikka, jolla linjataan autojen hankintaan ja käyttöön liittyviä keskeisiä kysymyksiä.

Tätä varten ALD tarjoaa yritysasiakkailleen uutena palveluna autopolitiikkatyöpajaa, jossa asiakkaita autetaan huomioimaan muuttuvat automarkkinat, tuodaan ymmärrystä asiakkaan yritysautojen nykytilaan, tarjotaan dataa autopolitiikan rakentamista varten ja luodaan asiakkaan kanssa optimaalinen autopolitiikka huomioiden asiakkaan tavoitteet niin päästöjen, kustannusten kuin henkilöstönkin osalta.

– Nyt käytävässä, hieman populistisessa dieselkeskustelussa tulisikin ennen kaikkea keskittyä siihen, miten Suomen autokantaa voisi uudistaa nykyistä huomattavasti nopeammin, ja miten vanhat saastuttavat diesel- ja bensa-autot saataisiin korvattua uusilla, päästönormit täyttävillä autoilla ja esimerkiksi sähköautoilla, joiden suosio on vielä hyvin maltillista, Kauppinen toteaa.

LIITE: Suosituimmat työsuhdeautomerkit ja -mallit Suomessa vuonna 2017

10 suosituinta työsuhdeautomerkkiä Suomessa vuonna 2017 (suluissa sija vuonna 2016)

1. Skoda (1.)
2. Volkswagen (2.)
3. Audi (4.)
4. Volvo (5.)
5. BMW (3.)
6. Mercedes-Benz (7.)
7. Ford (6.)
8. Toyota (8.)
9. Nissan (9.)
10. Opel (10.)

Lähde: ALD Automotiven tilastot vuodelta 2017

10 suosituinta työsuhdeautomallia Suomessa vuonna 2017 (suluissa sija vuonna 2016)

1. Skoda Octavia (1.)
2. Volkswagen Passat (2.)
3. Audi A4 (4.)
4. Skoda Superb (3.)
5. Volvo V90 (-)
6. Volkswagen Golf (6.)
7. BMW 3-sarja (9.)
8. BMW 5-sarja (5.)
9. Skoda Kodiaq (-)
10. Ford Mondeo (7.)

Lähde: ALD Automotiven tilastot vuodelta 2017

Havupuiden kuoria syntyy Suomen metsäteollisuuden sivuvirtana noin 3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tällä hetkellä kuoret poltetaan suurimmaksi osaksi sellaisenaan sahoilla tai sellutehtailla prosessien käyttöenergiaksi. Kuoren tehokkaammalla hyödyntämisellä saataisiin lisäarvoa Suomen metsäbiomassasta ja luotaisiin uutta liiketoimintaa.

Nykyisin tanniineja tuotetaan vesipohjaisilla uuttoprosesseilla trooppisista puista kuten akasiasta. Tanniinien suurin käyttökohde on nahan värjäys. Tanniinit soveltuvat myös liimasovelluksiin, mutta käyttö on suhteellisen vähäistä. Markkinapotentiaali on kuitenkin valtava, sillä fenolipohjaisten liimahartsien maailmanlaajuinen markkinakoko on noin 4 miljoonaa tonnia vuodessa ja arvo 10 miljardia euroa. Fenolisia liimahartseja käytetään pääasiassa vanerien ja laminaattien valmistuksessa sideaineena.

SusBinders-projektissa optimoidaan uuttoprosessia, jolla polyfenoliset arvokomponentit erotetaan kuoresta. Lisäksi tutkitaan, miten komponentit soveltuvat erilaisiin liimasovelluksiin. Luke keskittyy uuttoprosessin optimointiin ja tuotannon mittakaavan nostamiseen. Xamk kehittää jatkuvatoimista uuttoprosessia sekä valmistaa ja testaa tanniinipohjaisilla liimoilla liimatut puupaneelit. VTT koordinoi projektia sekä kehittää tanniiniuutteiden puhdistusta sekä vastaa liimojen ja hartsien formuloinnista. VTT arvioi myös prosessien ja tuotteiden teknillis-taloudellista soveltuvuutta ja hiilijalanjälkeä.

Projektia rahoittavat Business Finland, tutkimuspartnerit sekä yksitoista yritystä arvoketjun eri osa-alueilta. Projektin kokonaisbudjetti on 728 000 euroa. Kesäkuussa 2017 käynnistynyt projekti päättyy 31.5.2020.

Visit Finland haluaa kilpailun kautta nostaa esiin Suomen kiinnostavimpia matkailutuotteita. Kilpailussa valittiin 15 suomalaista Visit Finland -kärkituotetta ja yksi kestävän kehityksen kärkiyritys 155 osallistuneen yrityksen joukosta. Vuoden 2017 kilpailussa haluttiin löytää erityisesti uusia vetovoimaisia kesämatkailutuotteita sekä tuotteita, joilla Suomen matkailusesonkia saa pidennettyä.

− Kilpailun voittajiksi valitut yritykset ovat onnistuneet luomaan sellaisia matkailutuotteita, joita kansainvälisillä markkinoilla kaivataan juuri nyt. Meille suomalaisille hyvin tuttujen asioiden, kuten koskemattomassa luonnossa liikkumisen ja saunaperinteen tuotteistaminen helposti saavutettaviksi matkailukokemuksiksi on todella tärkeää, kertoo kärkituotekilpailun tuomariston puheenjohtaja, kehitysasiantuntija Liisa Renfors Business Finlandin Visit Finland -yksiköstä.

Luontomatkailu Suomessa lataa kiireisen kaupunkilaisen akut

Ruuhkaisten kaupunkien, saasteongelmien ja työelämän hektisyyden vastapainoksi lomalta haetaan rentoutumista, luontoelämyksiä ja hiljaisuutta. Matkalla halutaan yhä useammin olla tavoittamattomissa ja poissa tietotulvasta. Suomi on luonto-, hyvinvointi- ja aktiviteettilomia etsiville matkailijoille erinomainen kohde.

Moni haluaa kokea elämyksiä ja nähdä uusia paikkoja perinteisten matkailukohteiden sijaan. Uudenlaisia kohteita hakevat ovat löytäneet Suomen, joka on monen ulkomaalaisen näkökulmasta eksoottinen.

− Uudenlaisille suomalaisille matkailutuotteille on nyt valtava kysyntä. Tuotteilta halutaan myös entistä enemmän paketointia yksittäisten retkien tai palvelujen sijaan. Kärkituotekilpailun voittajayritykset tarjoavatkin valmiiksi mietittyjä kokonaisuuksia, joihin matkailijoiden on helppo osallistua, Renfors sanoo.

Matkailija arvostaa vastuullisuutta

Tutkimukset ja trendit osoittavat matkailuyrityksen vastuullisen toimintatavan olevan asiakkaille yhä tärkeämpää. Uusimman booking.comin asiakastutkimuksen* mukaan 65 % matkailijoista haluaa valita seuraavalla matkallaan ympäristöystävällisen majoituksen. Käytännössä vastuullisuus on ympäristöä säästävää toimintaa kuten veden ja energian säästämistä sekä jätemäärän vähentämistä.

Kärkituotekilpailussa valittiin YK:n julistaman kestävän matkailun kehittämisen teemavuoden 2017 kunniaksi Suomen matkailun kestävän kehityksen kärkiyritys. Voittajaksi ylsi nurmeslainen Äksyt Ämmät, joka on jo vuosien ajan tehnyt määrätietoista työtä kestävän kehityksen eri osa-alueilla. Yrityksellä on käytössään esimerkiksi vieraidensa hiilijalanjäljen kompensointi. Äksyille Ämmille on myönnetty pitkäjänteisestä työstään vastuullisen matkailun parissa TourCert-sertifikaatti.

Lisäksi kunniamaininnan kestävän kehityksen kärkiyritys -kategoriassa saivat Saimaa Holiday Oravi, Adventure Apes, Aavameri, Harriniva ja Strömma. Kunniamaininnan saaneet ovat hyviä esimerkkejä yrityksistä, jotka panostavat vastuullisuusviestintään, tekevät yhteistyötä hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa tai ovat laatineet oman dokumentoidun ympäristöohjelman.

Kärkituotekilpailun voittajat 2017

Kärkituotekilpailun vuoden 2017 voittajatuotteet edustavat Suomea luonto-, hyvinvointi- ja kulttuurimatkailukohteena. Voittajiksi valikoitui yrityksiä kaikkialta Suomen neljältä matkailun suuralueelta Lapista, Järvi-Suomesta, pääkaupunkiseudulta ja rannikko- ja saaristoalueilta. Palkinnoksi yritykset saavat käyttöönsä Authentic Experience -statuksen käytettäväksi tuotteensa markkinoinnissa sekä laajaa näkyvyyttä Visit Finlandin markkinoinnissa.

Kärkituoteyritykset TOP 15 (alueittain aakkosjärjestyksessä)

Saaristo ja rannikko

Aavameri, Saaristomeri: kajakkiretkiä Saaristomeren kansallispuistossa
Riistaravintola Pikku-Peura, Lestijärvi: kolmen yön erämaaelämys metsäkylvyistä ja villiruoasta nauttien
Visit Salo / Yrityssalo, Salo: viikko-ohjelmasta löytyy Suomi-elämyksiä jokaiselle, ruukkikyläretkestä saaristoseikkailuun
Ägräs Distillery Oy, Raasepori/Pohja: tutustumista tislaamoon, panimoon ja siiderimöön Fiskarsin uniikissa käsityöläiskylässä

Lappi

HaliPuu, Levi: rentoutumista riippumatossa arktisessa metsässä
Harriniva Hotels & Safaris, Muonio: revontulia ja monipuolisia aktiviteetteja Lapin erämaassa
Holiday Village Valle / Guolbba Oy, Utsjoki: saamelainen päivällinen kodassa saamelaiskulttuuriin tutustuen

Järvi-Suomi

Adventure Apes, Orivesi: tutustumista suomalaiseen elämäntapaan paikallisessa kodissa
Lahti Region Oy, Tuusula/Lahti/Jyväskylä: neljän päivän mittainen kokonaisuus tarjoilee suomalaisen kulttuurin helmiä Tuusulassa, Lahdessa ja Jyväskylässä
Matkatoimisto Veranatura, Lappeenranta/Imatra/Punkaharju/Savonlinna/Oravi: Viikon pyöräilymatkoja alueen mielenkiintoisimpia nähtävyyksiä Saimaan järviluonnossa tutkien
Nukula Oy, Oravasaari: rentouttavia saunaelämyksiä Päijänteen rannalla
Sahanlahti Resort, Puumala: uniikki sahaympäristö Saimaan rannalla, aktiviteetteja ja savusauna
Varjolan tila, Kuusa/Laukaa: rentoutumisoppaan vetämä kahden yön elämys mökkimiljöössä
Wild Hikes Finland, Tampere/Helvetinjärven kansallispuisto: reppulauttailuretkiä (packrafting) kansallispuiston jylhissä maisemissa

Pääkaupunkiseutu

HappyGuide Helsinki, Helsinki: kaupunkikierros, joka nostaa heavymusiikin kaupunkikulttuurin tarjontaan

Kestävän kehityksen kärkiyritys

Äksyt Ämmät, Nurmes: Äksyt Ämmät on tehnyt määrätietoista työtä jo vuosien ajan kestävän kehityksen eri osa-alueilla. Yrityksellä on käytössä esimerkiksi vieraidensa hiilijalanjäljen kompensointi.

Nyt syyskuussa alkaneessa nelivuotisessa L3Pilot-hankkeessa pyritään vastaamaan uusiin ja yhä suurempiin liikkumiseen liittyviin vaatimuksiin. Testiajoneuvoissa käytettävien uusien tekniikoiden tutkimisella valmistaudutaan myös laajamittaisiin ajoneuvojen kenttäkokeisiin tutkimuksen päätyttyä.

Teknologian tutkimuskeskus VTT vastaa hankkeessa tutkimusmenetelmän kehittämisestä ja osallistuu datahallinnan ja evaluoinnin osaprojekteihin.

Testattavat teknologiat tuovat automaatiota erilaisiin ajotilanteisiin, kuten pysäköintiin, moottoritieajoon, ruuhkassa ajamiseen tai risteysajoon kaupungeissa.

”Automaattisten ajoneuvojärjestelmien toimivuus varmistetaan monissa eri liikennetilanteissa, kun noin tuhat kuljettajaa pääsee ajamaan testiajoneuvoja normaalissa liikenteessä”, kertoo johtava tutkija Satu Innamaa VTT:ltä.

Testit tuottavat arvokasta tietoa teknisten näkökohtien ja automaattiajamisen liikenteellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvioimiseen. L3Pilot-hankkeessa selvitetään myös käyttäjien näkökulmaa automaattiajamiseen, ajomukavuutta ja ajotapaa.

Hanketta johtaa Volkswagen AG. ”Olemme varmoja, että järjestelmämme ovat menestyksekkäitä, kun ne saadaan vastaamaan käyttäjien tarpeita”, uskoo Volkswagen AG:n projektikoordinaattori Aria Etemad .

EU:n Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvassa L3Pilotissa on mukana 34 organisaatiota, jotka ovat sitoutuneet testaamaan ja arvioimaan automaattisten ajojärjestelmien vaikutuksia. Ajoneuvovalmistajista hankkeessa ovat mukana AUDI AG, BMW Group, Centro Ricerche Fiat SCPA, Daimler AG, Ford, Groupe PSA, Honda R&D Europe, Jaguar Land Rover, Opel Automobile GmbH, Renault, Toyota Motor Europe, Volkswagen AG ja Volvo Car Corporation.

VTT:n lisäksi tutkimusosapuolina ovat German Aerospace Center DLR; ika RWTH Aachen University; Institute of Communication and Computer Systems ICCS; SAFER at Chalmers; SNF – Centre for Applied Research at NHH; The Federal Highway Research Institute BASt; TNO – Netherlands Organisation for Applied Scientific Research; University of Genoa; University of Leeds; WMG, University of Warwick ja Würzburg Institute for Traffic Sciences WIVW.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 68 miljoonaa euroa, josta EU:n osuus on 36 miljoonaa.

Lisää hankkeesta:
http://www.l3pilot.eu

Towards Understanding the Impact of Climate Change on Eurasian Boreal Forests: a Novel Stable Isotope Approach (ISOBOREAL) -hankkeessa tutkitaan boreaalisia metsiä, joiden oletetaan olevan erityisen herkkiä ilmastonmuutokselle. Nämä ekosysteemit sijaitsevat leveysasteilla, joilla globaaliin ilmastonmuutokseen liittyvä lämpötilan nousu on merkittävin.

Boreaaliset metsät vaikuttavat ilmastoon hiilen kiertokulun ja maapallon säteilytasapainon kautta.
– Kohoava lämpötila sekä ilmakehän kasvava hiilidioksidipitoisuus voivat tulevaisuudessa muuttaa metsien kasvua ja siten metsien merkitystä hiilinieluina, Katja Rinne-Garmston taustoittaa.

– Jos voimakkaasti säteilyä absorboivat boreaaliset metsät leviävät tundravyöhykkeelle, saattaa planeetan pidättämän lämmön määrää kasvaa entisestään.
Ilmastosignaalit löytyvät isotoopeista uusilla menetelmillä

Uudessa projektissa tutkitaan muuttuvien olosuhteiden vaikutusta metsien kasvuun analysoimalla puiden hiilen (δ13C) ja hapen (δ18O) stabiileja isotooppeja. Niiden arvojen vaihtelu indikoi ympäristössä tapahtuvia muutoksia, kuten lämpötilaa ja kuivuutta sekä näiden vaikutusta yhteyttämiseen ja transpiraatioon. Puiden vuosilustoihin tallentuneen ilmastosignaalin avulla voidaan tarkastella, miten ympäristön muutokset ovat vaikuttaneet muun muassa puun kasvuun sen eliniän aikana.

Päätavoitteena on uuden tyyppisten analyysimenetelmien avulla nykyistä parempi vuosilustojen ilmastosignaalin tulkinta. Muun muassa vuosiluston sisäistä δ13C- ja δ18O-vaihtelua tutkitaan 100 µm spatiaalisella tarkkuudella tavanomaisen vuotuisen resoluution sijaan.

– Voimme siten selvittää, miten esimerkiksi voimistuva maaperän kuivuus kasvukauden edetessä muuttaa vuosiluston sisäistä hiilen ja hapen isotooppien koostumusta. Projektin tulosten avulla voimme tehdä ennusteita boreaalisten metsien tulevaisuudesta muuttuvassa ilmastossa, Rinne-Garmston sanoo.
ERC-apurahat ovat huippuarvostettuja

Euroopan tutkimusneuvoston (ERC, European Research Council) myöntämät apurahat ovat arvostetuimpia eurooppalaisia apurahoja, joita voivat hakea kaikkien alojen tutkijat. ERC jakaa vuosittain huippututkijoille ja heidän tutkimusryhmilleen apurahoja kolmessa eri kategoriassa tukemaan uraauurtavaa tutkimusta.

Valinnassa keskeistä oli apurahaa hakeneiden tutkimusten uraauurtavuus sekä innovatiivisuus. Rahoitusmalli antaa mahdollisuuden aloittaa jotain täysin uutta ja kunnianhimoista. Apurahojen tavoitteena on lujittaa eurooppalaisen tutkimuksen huippuosaamista, dynaamisuutta ja luovuutta.

Tänä vuonna harjoitukseen osallistuvat Naton jäsenmaiden lisäksi Suomi ja Ruotsi sekä Euroopan unioni. CMX17-harjoitukseen osallistuu Naton päämajan ja strategisen tason sotilasesikuntien lisäksi siviili- ja sotilashenkilökuntaa harjoitukseen osallistuvien maiden Nato-edustustoista ja pääkaupungeista. Suomesta harjoitukseen osallistuvat mm. ulkoasiainministeriö, puolustusministeriö, pääesikunta sekä Suomen Nato-edustusto Brysselissä. Harjoitus tukee Suomen ja Ruotsin Naton kanssa tehtävää kumppanuusyhteistyötä.

EU järjestää CMX17 –harjoituksen yhteydessä ns. samanaikaisen, koordinoidun harjoituksen nimeltään EU PACE 17. Tämä on osa EU:n ja Naton välisen yhteistyön kehittämistä.

Metsään.fi-palvelun verkkosivut ovat uudistuneet. Sivu-uudistuksen tavoitteena ovat olleet mahdollisimman selkeät sivut, joilta palvelun käyttäjien on helppo löytää oleelliset asiat. Metsään.fi-palvelun etusivulle on esimerkiksi nostettu opasvideoita ja usein kysyttyjä kysymyksiä, joista metsänomistajat ja toimijat voivat saada apua palvelun käyttöön.

Uudistetut sivut ovat ulkoasultaan samankaltaiset kuin Metsäkeskuksen verkkosivut.

– Metsään.fi-palvelua ja verkkosivuja kehitetään asiakkaiden palautteen pohjalta. Toivommekin asiakkailta palautetta, kuinka sivujen uudistuksessa on onnistuttu ja mitä voisi vielä kehittää, sanoo metsänomistajapalvelujen asiantuntija Kaisa Laitinen Suomen metsäkeskuksesta.

Kirjautuminen onnistuu nyt myös varmennekortilla

Metsään.fi-palvelun http://www.metsaan.fi kirjautumispainikkeet metsänomistajille ja toimijoille ovat uusilla verkkosivuilla näkyvällä paikalla, etusivun yläreunassa.

Metsänomistajat voivat kirjautua Metsään.fi-palveluun pankkitunnusten ja mobiilivarmenteen lisäksi nyt myös henkilökohtaisella varmennekortilla, johon on liitetty sähköinen kansalaisvarmenne.

– Metsäkeskus hyödyntää Suomi.fi-verkkopalvelun mahdollisuuksia. Palvelumme ovat jo kuvattuina palvelutietovarantoon, nyt otamme käyttöön Suomi.fi-tunnistautumisen. Näemme, että julkisena palveluntarjoajana on hyvä, että palvelumme ovat näkyvillä monissa kanavissa, jotta reilut 600 000 metsänomistajaa löytävät ne helposti, sanoo metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsään.fi-palvelu tarjoaa metsänomistajalle ajantasaisen metsävaratiedon omista metsistä. Palvelussa voi hoitaa kätevästi metsäasioita ja löytää metsätöille tekijöitä.

– Meillä on lupaavat kortit käsissä, mutta ne on pelattava oikein. Viennin virkoamista on odotettu vuosia, eikä vauhtia saa nyt hyydyttää alkutaipaleen virheisiin. On syytä pitää jalat maassa, sillä ennusteiden mukaan talouden rakenteelliset ongelmat painavat kasvua jo ensi vuonna. Valttikortit ovat hallituksella ja työmarkkinajärjestöillä, tähdensi Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen tiistaina alan Talousnäkymät-raportin julkistamistilaisuudessa.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi tammi–huhtikuussa 11 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Tilauskantatiedusteluun vastanneet yritykset saivat huhti–kesäkuussa uusia tilauksia euromääräisesti 25 prosenttia enemmän kuin tammi–maaliskuussa ja peräti 47 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2016. Tilauksia vauhdittivat muun muassa suuret laivatilaukset.

Toisaalta noin 40 prosenttia vastaajista raportoi tilausten ja tilauskannan vähentyneen kevään ja alkukesän aikana. Lisäksi noin puolet teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä tekee Suomessa joko tappiota tai on heikosti kannattavia.

Teknologiateollisuudessa on nyt tarjolla töitä, sillä myös rekrytoinnit ovat vilkastuneet alkuvuonna. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 296 000 eli noin 6 000 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin.

Pula investoinneista on uhka hyvinvoinnille

Turunen piti huolestuttavana, mutta odotettuna, Elinkeinoelämän keskusliiton kokoamaa tietoa, jonka mukaan suuri osa teollisuusyrityksistä käy jo täydellä kapasiteetilla.

– Tämä on myönteinen, mutta samalla hälyttävä uutinen näin lyhyen nousukauden jälkeen. Jos kasvu uhkaa sakata kapasiteettipulaan heti alkumetreillä, se ei lupaa hyvää hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle ja työllisyydelle. Taustalla vaikuttaa tunnettu tosiasia: teollisuuden tuotantokapasiteetti on vähentynyt noin viidenneksen taloustaantuman jälkeen, Turunen sanoi.

­– Kunnianhimon tasoa on nostettava merkittävästi. Uusia investointeja tarvitaan laajalla rintamalla ja ripeään tahtiin. On tehtävä kaikki mahdollinen, jotta Suomi on kilpailukykyinen investointikohde. Takamatka on tässäkin suuri, sillä kilpailijamaissa investoinnit ovat jo ylittäneet vuoden 2008 tason.

Työllisyys työmarkkinakierroksen ykköskysymys

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtajan Eeva-Liisa Inkeroisen mukaan työllisyys ja kilpailukyvyn parantaminen ovat syksyn työmarkkinakierroksen ehdottomia ykkösasioita.

– Kaikki tietävät talouden takamatkan. Kyse on siitä, miten vastuuta kannetaan uudessa tilanteessa, kasvun vihdoin alettua. Nyt tarvitaan malttia. Kilpailukykysopimus paransi jonkin verran kilpailukykyä, mutta Suomen Pankissa tehtyjen laskelmien mukaan takamatkaa kauppakumppaneihin on edelleen 5–10 prosenttia. Keskustelu jakovarasta on vaarallista ja ennenaikaista eikä tuo vastausta siihen, miten kestävää kasvua saadaan jatkossa, Inkeroinen painotti.

– Vientivetoinen työmarkkinamalli kariutui, mutta toivottavasti työmarkkinajärjestöt pystyvät silti tämän ajattelutavan mukaiseen toimintaan. Viennin pärjääminen on kaikkien yhteinen etu. Palkkakilpailu olisi pahinta, mitä työllisyydelle voi nyt tapahtua. Yrityskohtaisen sopimisen puolesta puhuu vahvasti se, että tuoreen tilauskantatiedustelun mukaan yritysten tilanteet vaihtelevat edelleen huomattavasti suhdanteiden yleisestä parantumisesta huolimatta.

Terveiset budjettiriiheen: merkittävä satsaus t&k:hon

Toimitusjohtaja Turunen lähetti ajankohtaisia terveisiä myös hallituksen budjettiriiheen.

– Yritysten saama julkinen t&k-rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa vain puolet siitä, miten esimerkiksi Ruotsi tukee elinkeinoelämänsä uudistumista. Lisäsatsauksia tarvitaan, sillä hallituksen keväällä tekemät päätökset eivät riitä kompensoimaan edes viime vuosina tehtyjä leikkauksia.

Turusen mukaan vuosittaista t&k-rahoitusta tulisi kasvattaa 200 miljoonalla eurolla vuoden 2016 tasoon verrattuna. Samoin tulee jatkaa yliopistojen pääomittamista sekä huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta ja ammatillisen koulutuksen korkeasta tasosta. Työvoiman täydennys- ja muuntokoulutusta sekä työperäistä maahanmuuttoa on myös lisättävä.

Yritysten investointikykyä on nyt tuettava kaikin mahdollisin keinoin. Lisäksi on pidettävä kiinni hallitusohjelman lupauksesta olla lisäämättä teollisuuden kustannuksia.

Hallituksen päätöksestä kertoivat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja elinkeinoministeri Mika Lintilä Helsingissä 9. elokuuta.

– Suomen henkilö- ja tavaraliikenteessä kilpailu toimii maalla, merellä ja ilmassa, mutta ei kiskoilla. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen palvelutasoa ja asiakaslähtöisyyttä sekä kasvattaa junaliikenteen osuutta henkilöliikenteessä. Kilpailun avaaminen edistää myös lippujen hintakilpailua ja alentaa tavaraliikenteen kuljetuskustannuksia kaluston saatavuuden helpottuessa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Rautatiekilpailun avaaminen henkilöliikenteessä antaa myös maakunnille, suurille kaupungeille ja kaupunkiseuduille mahdollisuuden järjestää alueellaan alueellista tai paikallista junaliikennettä. Siksi maakunnat kytketään alusta asti tiiviisti mukaan valtakunnalliseen kilpailutukseen.

– Jatkossa maakunnat ja kaupungit voivat järjestää alueellista junaliikennettä, joka parantaa mahdollisuuksia ottaa vastaan työtä kauempaakin. Yksi talouskasvun pullonkauloista on ollut ongelmat työvoiman liikkuvuudessa, ministeri Berner korostaa.

Kilpailun avaamiseen velvoittaa joulukuussa 2016 hyväksytty EU:n neljännen rautatiepaketin täytäntöönpano, jonka tavoitteena on edistää kilpailua rautateiden henkilöliikenteessä. Valtaosassa EU-jäsenmaita rautateiden kotimaan henkilöliikenne on jo avattu kilpailulle.

Kilpailu avataan vaiheittain tiiviissä yhteistyössä HSL:n kanssa

Rautateiden henkilöliikennepalvelut avataan kilpailulle vaiheittain. Liikennöinti on tarkoitus kilpailuttaa käyttöoikeussopimusmallilla, jolla turvataan rautateiden henkilöliikennepalvelujen saatavuus koko maassa.

Sopimuksissa yrityksille asetetaan velvoitteita tietyn palvelutason varmistamiseksi. Tällä taataan palvelut jatkossakin niillä alueilla, joiden liikenne tällä hetkellä perustuu ostoliikenteeseen ja velvoiteliikenteeseen.

Kilpailun avaaminen aloitetaan Etelä-Suomen taajamaliikenteestä. Aikataulu yhteensovitetaan Helsingin seudun liikenteen (HSL:n) lähijunaliikenteen kilpailutuksen kanssa. Tavoitteena on, että Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutettu liikennöinti alkaa 2020-luvun alkupuolella. Tarkempi aikataulu määräytyy valmistelun kuluessa. Tarkoituksena on, että uusien sopimusten mukainen liikenne koko maassa olisi käynnistynyt vaiheittain kesäkuuhun 2026 mennessä.

Kilpailutuksen yhteydessä varmistetaan myös se, että lippuyhteistyö HSL:n kanssa jatkuu

Raideliikenteen turvallisuudesta ei tingitä jatkossakaan

Rautateiden turvallisuustason säilyminen varmistetaan sillä, että kaikkien rautatieliikenteen harjoittajien on noudatettava kansallista ja EU-lainsäädäntöä rautatieturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Toimijoiden on haettava Liikenteen turvallisuusvirastolta turvallisuustodistusta rautatieliikenteen harjoittamista varten. Sillä rautatieliikenteen harjoittaja osoittaa, että se on ottanut käyttöön turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja että se pystyy noudattamaan raideliikenteeseen liittyviä turvallisuussäädöksiä ja -määräyksiä.

VR-Yhtymästä eriytetään valtionyhtiöitä

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen edellyttää tasapuolisten ja kilpailuneutraalien olosuhteiden luomista rautatiemarkkinoille siten, että kaikki junaliikennöintiin liittyvät palvelut ovat toimijoiden käytettävissä tasapuolisin ehdoin. Tämä on myös EU-sääntelyn tavoitteiden mukaista, joka edellyttää syrjimätöntä pääsyä rautatieliikenteen tukipalveluihin.

– Markkinoillepääsyn varmistamiseksi VR-Yhtymä Oy:stä eriytetään kolme erillistä valtionyhtiötä: kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö sekä kiinteistöyhtiö. VR-Yhtymä Oy:n rooli ja kilpailukyky valtion omistamana junaliikennöintiyhtiönä turvataan järjestelyjen yhteydessä, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Valtioneuvoston kanslia ja liikenne- ja viestintäministeriö toteuttavat yhtiöjärjestelyt yhteistyössä VR-Yhtymä Oy:n kanssa. Tavoitteena on, että yhtiöjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman pian. Valtion kokonaan omistamien perustettavien erityistehtäväyhtiöiden omistajaohjaus tulee liikenne- ja viestintäministeriön vastuulle.

Kalusto siirretään kalustoyhtiöön vaiheittain siinä järjestyksessä, kun kalustoa tarvitaan kilpailutetun liikenteen operoimista varten. Tavaraliikenteen kalustoa siirretään kalustoyhtiöön tavarakuljetusten häiriintymättä huomioiden VR-Yhtymä Oy:n kuljetussopimukset. Rautateiden tavaraliikenteessä kaluston paremman saatavuuden tavoitteena on vauhdittaa kilpailua ja lisätä logistiikkapalveluiden tarjontaa. Se tukee myös biotalouden kuljetusten järjestämistä Suomessa alentamalla tavaraliikenteen kuljetuskustannuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR-Yhtymä Oy:n välinen nykyinen sopimuskokonaisuus henkilöjunaliikenteen yksinoikeudesta on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. Kilpailun avaaminen edellyttää tämän sopimuksen uudelleen neuvottelua.

Vaikka talouskasvu piristyi alkuvuonna, Suomen taloudessa on takana menetetty vuosikymmen. Suomi pääsi liian myöhään mukaan muun euroalueen tahtiin. Nyt nähtävä talouskasvu ei mahdollista talouspolitiikan löysäämistä, sillä kasvu on hyytymässä talousennusteiden mukaan jo tulevina vuosina keskipitkän aikavälin hitaampaan tahtiin.

”Suomen viennin elpymistä tukee juuri nyt esimerkiksi Venäjän talouden pudotuksen päättyminen ja Kiinan sekä Yhdysvaltojen viennin vahvistuminen. Kansainvälistä talouskehitystä kuitenkin varjostaa taloussuhteisiin ja kauppapolitiikkaan liittyvä epävarmuus. Lisääntyvä protektionismi voi hidastaa maailmankauppaa odotettua enemmän”, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

”Euroopassa erityisesti Britannian päätös erota EU:sta kasvattaa poliittisia riskejä. Britannian markkinat ovat metsäyhtiöille merkittävät. Siksi Brexit-neuvotteluissa yritysten tarpeet ja kansainvälisen kaupan sujuvuus tulee huomioida tarkasti”, Jaatinen jatkaa.

Metsäteollisuuden toisen vuosineljänneksen tuotantoluvut kertovat kohtalaisesta suhdannetilanteesta ja kysynnästä metsäyhtiöiden tuotteille Euroopassa sekä Aasiassa. Myös uudet investoinnit näkyvät kartongin tuotannossa, joka oli 0,9 miljoonaa tonnia eli yhdeksän prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2016. Pakkausmateriaalien kysyntää lisää esimerkiksi verkkokaupan kasvu.

Tuoteryhmien väliset erot säilyvät suurina

Havusahatavaran tuotanto oli vuoden toisella neljänneksellä 3,2 miljoonaa kuutiometriä, jossa on rakentamisen ansiosta kasvua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna kolme prosenttia. Vanerin tuotanto pysyi yhtä suurena kuin vuonna 2016 ja oli näin 0,3 miljoonaa kuutiometriä. Sellun tuotanto oli 1,8 miljoonaa tonnia eli pysyi niin ikään samalla tasolla verrattuna edellisen vuoden huhti–kesäkuuhun. Paperin tuotanto puolestaan supistui prosentin 1,6 miljoonaan tonniin.

”Suomen kustannuskilpailukykyä täytyy parantaa. Erityisesti syksyn työmarkkinakierroksella tulee tehdä tuottavuutta parantavia uudistuksia, jotta yritykset voivat vastata kovenevaan kilpailuun ja toimia haastavassa markkinaympäristössä aiempaa ketterämmin”, Jaatinen toteaa.

”Korkean tuottavuuden teollisia työpaikkoja tarvitaan Suomessa kipeästi kestävän talouskasvun vahvistamiseksi ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Siksi päättäjien tulee huolehtia siitä, että yritysten toimintaympäristö on kilpailukykyinen. Hallituksen on syksyn budjettiriihessä pidettävä kiinni lupauksestaan olla lisäämättä teollisuuden kustannuksia”, Jaatinen sanoo.

Metsäteollisuus hyödyntää uusiutuvaa raaka-ainetta globaalien asiakaslähtöisten tuotteiden valmistamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi alan rooli on keskeinen myös uusiutuvan energian tavoitteiden täyttämisessä.

”Tästä syytä myös EU:n pitää tehdä johdonmukaisempaa energia- ja ilmastopolitiikkaa. EU ei saa hidastaa bio- ja kiertotalouden kasvua rajoittamalla Suomen kestäviä hakkuumahdollisuuksia”, Jaatinen painottaa.

Taloyhtiöt voivat nykyisin etukäteen varautua korjaushankkeiden kustannuksiin esimerkiksi asuintalovarauksen, ennakkorahastoinnin sekä osakkaiden henkilökohtaisen varautumisen avulla.

Asuintalovaraus tarkoittaa käytännössä sitä, että taloyhtiö voi kerätä kymmenen vuoden ajan rahaa tuleviin hankkeisiin joutumatta maksamaan veroja tämän johdosta syntyneestä positiivisesta tuloksesta. Asuintalovarauksen määrää on rajoitettu vuosittaisella ylä- ja alarajalla. Asuintalovaraus on menetelmänä erittäin joustava ja ominaisuuksiensa puolesta neutraali menettely erilaisten osakastyyppien kannalta.

Vuonna 1986 käyttöön tulleen asuintalovarauksen ehdot eivät kuitenkaan enää vastaa nykytilannetta, sillä korjaus- ja rakennuskustannukset ovat sen jälkeen kasvaneet merkittävästi. Tämän vuoksi Kiinteistöliitto esittää, että varauksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 68 eurosta 120 euroon vuodessa asuinrakennuksen pinta-alan neliömetriä kohden, ja että varauksen alaraja poistetaan. Lisäksi jatkossa koko kymmenen vuoden ajanjakson enimmäisvaraus tulisi voida tehdä myös yhdessä vuodessa, jotta asunto-osakeyhtiöt pystyisivät nykyistä joustavammin rahoittamaan suuria korjaushankkeitaan.

Ennakkovarautuminen välttämätöntä

Suuri osa kansallisvarallisuudestamme on kiinni kiinteistöissä. Peruskorjausten tarve on tulevien 20 vuoden aikana suurta erityisesti 1960- ja 1970-lukujen kerrostaloissa, ja ensi vuosikymmeneltä alkaen yhä enemmän myös 1980-luvun rivitaloyhtiöissä.

Suuret korjaushankkeet merkitsevät taloyhtiöille usein miljoonien eurojen kustannuksia. Varautumisella ja huolellisella suunnitellulla taloyhtiöt voivat toteuttaa tarpeelliset remonttinsa ylikuormittamatta osakkaiden ja yhtiön taloutta.

”On tärkeää, että taloyhtiöitä kannustetaan suunnittelemaan talouttaan useiksi vuosiksi eteenpäin. Tässä ennakkovarautumisen keinot, kuten asuintalovaraus, ovat hyviä kannustimia”, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

Kiinteistöliiton muutosehdotuksilla ei olisi vaikutusta asunto-osakeyhtiöiden maksamiin veroihin.

”Sen sijaan lisääntyvä korjausrakentaminen tukisi kansantalouden kasvua samalla, kun suomalaisten kiinteistöjen kunto kohenisi. Ennakkovarautumisen lisääntyminen tukisi osaltaan myös velkaantumisen hillintää”, Järvinen huomauttaa.

Avaruus on nouseva kansainvälinen trendi, ja kaupalliset piensatelliitit ovat nopeasti yleistymässä. Moni tekninen yksityiskohta on tässä avaruuden uusvalloituksessa silti vielä avoinna. Avaruuteen tällä hetkellä lähetettävä teknologia on usein melko vanhaa ja painavaa. Turha massa maksaa laukaisussa ja näkyy romuna kiertoradalla, ellei satelliitteja tuoda alas tehtävän päätyttyä. Tällä hetkellä kiertorataromua on jo yli 5000 tonnia.

Yksi ongelma on säteilynkestävyyden ratkaiseminen.

­–Eurooppalaisille avaruuslennoille ja niiden laitteille säteilynsuojaus on ongelma, koska säteilynkestävää teknologiaa ei usein ole omasta takaa ja Yhdysvalloista tuotua tekniikkaa rasittaa hinta ja tiukka vientikontrolli, sanoo huippuyksikön johtaja, laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth Helsingin yliopistosta.

Suomen Akatemia teki vastikään tutkimuksen huippuyksiköistä rahoituspäätöksen vuosiksi 2018–2025, ja Minna Palmrothin johtama Kestävää avaruustiedettä ja -tekniikkaa tutkiva konsortio kuuluu huippuyksiköksi nimettyihin. Huippuyksikkö kokoaa saman katon alle Suomen ykkösosaajat avaruustieteessä ja -teknologiassa ja aikoo mullistaa kokeellisen avaruusfysiikan nanosatelliittien avulla. Samalla se haluaa suojata kiertoradat niitä uhkaavalta avaruusromulta.
Tulossa säteilyä sietäviä piensatelliitteja

Uusi huippuyksikkö keskittyy avaruuden hyötykäytön kannalta kahteen tärkeimpään tekijään: piensatelliittien säteilynkestävyyteen ja avaruusromun hallintaan.

Säteilynkestävyyttä lisätään kahdella tapaa. Ensinnäkin professori Palmroth haluaa tietää säteilyolosuhteista enemmän. Lisäksi huippuyksikkö kehittää älykkäitä teknologioita, joissa säteilysuojaus tehdään ohjelmistopohjaisesti käyttäen hyväksi teollisuusturvallisuutta ja esineiden internetiä varten luotuja teknologioita.

–Vanha tapa säteilysuojata satelliitteja avaruudessa perustuu kalliisiin erikoiskomponentteihin ja herkimpien osien panssarointiin. Me kehitämme kaupallisten komponenttien pohjalta aktiivisen, mutta kustannustehokkaan tavan suojautua säteilyltä, sanoo professori Rami Vainio Turun yliopistosta.
Romun torjuntaa kustannustehokkaasti

Avaruusromun hallintaa varten huippuyksikkö kehittää plasmajarruteknologiaa, joka tuo satelliitin alas kustannustehokkaasti ja turvallisesti sen tehtävän päätyttyä.

–Osoitimme hiljattain, että muutaman kilon painoisella plasmajarrumoduulilla voidaan tuoda alas jopa 800 kilon painoinen satelliitti 850 kilometrin korkeudelta, jarruteknologiaa huippuyksikössä kehittävä Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen sanoo.

–Romun määrä kasvaa nopeasti, ja joka viikko tapahtuu 13 000 läheltä piti -tilannetta. Tämä vaarantaa satelliittien hoitamia toimintoja kuten kommunikaatiota ja navigaatiota. Kiertoratojen hyötykäytön periaatteet on uudistettava, jotta voimme säilyttää ne käyttökelpoisena myös tuleville sukupolville, Minna Palmroth sanoo.
Konsortion ensimmäinen yhteistyöprojekti on Aalto-1

Huippuyksikön tiimi on tehnyt yhteistyötä pitkään ja ollut mukana esimerkiksi Aalto-1 -opiskelijasatelliittihankkeessa. Aalto-1 -satelliitti laukaistaan kiertoradalle juhannuksena.

–Aalto-1 on pitkälti opiskelijaprojekti, mutta jo siinä on mukana Turussa rakennettu säteilymonitori ja Ilmatieteen laitoksen plasmajarrukoe, sanoo Aalto-1 -satelliittiprojektin vetäjä professori Jaan Praks Aalto-yliopistosta.

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikössä ovat mukana Helsingin yliopistosta säteily-ympäristön tiede, havaintoja tutkiva apulaisprofessori Emilia Kilpua ja tietokonemallinnusta tekevä Minna Palmroth. Aalto-yliopistossa professori Jaan Praksin johtama ryhmä keskittyy satelliittien rakentamiseen ja säteilynsuojaukseen ja Turun yliopistossa professori Rami Vainion ryhmä tutkii instrumenttikehitystä ja uusia suojausmenetelmiä. Ilmatieteen laitoksella tutkimuspäällikkö Pekka Janhusen johtama ryhmä tutkii plasmajarrua ja sähköpurjetta.

”Olemme työskennelleet jo lähes kymmenen vuotta osallistavan monitieteisen teknologiatutkimuksen parissa teemoina lasten ja nuorten osallistuminen, voimaannuttaminen ja aktiivinen kansalaisuus teknologian kautta ja sen tukemina”, kertoo tutkimusyksikön johtaja, tietojärjestelmätieteen professori Netta Iivari.

Digitaalinen pienvalmistus ja making eli ajattelu, että kuka tahansa voi suunnitella ja valmistaa mitä tahansa, ja niiden tulo kouluihin kiinteäksi osaksi opetusta on uusi tärkeä opetukseen liittyvä trendi maailmalla. Making-filosofia nähdään hyödyllisenä ajattelu- ja suunnittelutaitojen kehittymisen kannalta.

Making tukee myös teknologioiden haltuunottoa, estää siten digitaalista kahtiajakoa ja edesauttaa lasten ja nuorten pärjäämistä digitaalistuvassa maailmassa. Oulun yliopistossa toimiva digitaalisen pienvalmistuksen tila Fab Lab tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kokeilla makingiä koululaisten kanssa.

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto on myöntänyt tutkimukselle vuoden mittaisen 40 000 euron kärkihankeapurahan. Työryhmään kuuluvat professori Iivarin lisäksi professori Marianne Kinnula, FM Leena Ventä-Olkkonen ja FL Heidi Hartikainen.

”Apuraha tulee erittäin hyvään vaiheeseen, sillä Suomessa ollaan jäljessä monia Euroopan maita makingin integroimisessa opetukseen, mutta toisaalta ohjelmoinnin tulo osaksi suomalaista opetussuunnitelmaa tarjoaa kiinnostavan mahdollisuuden yhdistää siihen making-filosofian opettaminen”, sanoo Netta Iivari.

INTERACT-tutkimusyksikkö kuuluu Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaan, jossa työskentelee lähes 500 sähkötekniikan, tietojenkäsittelytieteen, tietotekniikan ja tietoliikennetekniikan asiantuntijaa, opettajaa ja tutkijaa. INTERACT-tutkimusyksikkö keskittyy opetuksessa ja tutkimuksessa ymmärtämään ja tukemaan käyttäjäkeskeistä ja arvoperustaista lähestymistä teknologian suunnitteluun.

Tulokset ovat linjassa työmarkkinakirjallisuudessa tehtyjen havaintojen kanssa, joiden mukaan taantumilla on välitön negatiivinen vaikutus talouden uudistumiseen mikrotasolla. Tutkijat eivät myöskään löytäneet merkkejä siitä, että heti laman jälkeen uudistuminen olisi erityisen intensiivistä.

– Lamat pikemminkin vähentävät talouden pitkän aikavälin kasvun kannalta tarpeellista ”luovaa tuhoa” ja aiheuttavat yhteiskunnallisia hyvinvointitappioita myös tätä kautta, toteaa Mika Maliranta.

Tutkimuksen mukaan laman jälkeen tuotantolinjatason uudistumisen intensiteetti on toimipaikoissa kasvanut kiihtyvään tahtiin vuodesta 2010 vuoteen 2015 saakka. Tutkimuksen viimeisenä tarkasteluvuotena 2015 Suomen tehdasteollisuuden tuoterakenteen uudistuminen olikin kiivaampaa kuin koskaan vuoden 2006 jälkeen.

– Tuotantotoiminnan uudistuminen on lisääntynyt toimipaikoilla laman jälkeen ja vieläpä kiihtyvään tahtiin. Vuonna 2015 tuotannon uudistumisen intensiivisyys oli jo ennätyskorkealla tasolla, vahvistaa Nelli Valmari.

Tutkimuksen laskelmat on tehty Tilastokeskuksen teollisuustuotanto- eli hyödyketilastoaineiston avulla ja analyysissä on käytetty tietoja vuosilta 2005-2015. Tutkimus perustuu TT-säätiön rahoittamaan hankkeeseen.

Maliranta, Mika & Valmari, Nelli: Suomen teollisuustuotannon uudistuminen tuotantolinjatasolla, 29.5.2017

Teknologian tutkimuskeskus VTT, Oulun yliopisto ja Centria-ammattikorkeakoulu vievät 5G-testiympäristönsä uuteen vaiheeseen yhdessä yritysten kanssa. Pääosin Tekesin rahoittamassa testiverkon 5GTN+jatkoprojektissa 5G-teknologiaa sovelletaan tuotteisiin ja palveluihin jo ennen kaupallisten verkkojen syntyä. Näin 5G-teknologian tarjoamat mahdollisuudet otetaan hyötykäyttöön mahdollisimman aikaisin. Yritykset saavat mahdollisuuden kokeilla teknologiaa omille sovellusalueilleen.

Potkua tuotekehitykseen

5GTN+ vahvistaa suomalaisen teollisuuden asemaa uusien 5G-teknologioiden ja sovellusten kehittäjänä. Hanke keskittyy hakemaan kumppaniyrityksille selkeitä bisneshyötyjä.

”5G-testiympäristö tukee yritysten tuotekehitystä. Sen hyödyt näkyvät käytännössä muun muassa huippunopeina ja luotettavina yhteyksinä, lyhyenä viiveenä, energiansäästönä ja liitettävyytenä”, sanoo projektipäällikkö Atso Hekkala VTT:ltä.

”Tarjoamme testiverkkoa ja siihen liittyvää osaamista kaikkien käyttöön. Tervetulleita ovat myös hankkeen ulkopuoliset yritykset, jotka ovat kiinnostuneita hyödyntämään uutta teknologiaa liiketoiminnassaan ensimmäisten joukossa”, toteaa projektipäällikkö Olli Liinamaa Oulun yliopistosta.

Avustetun asumisen ja TV-lähetysten tueksi

Yksi projektiin valittu sovellusalue on avustetun asumisen ja hoivapalveluiden tehostaminen sensoreiden ja 5G-teknologian avulla.

”Kehitämme liiketoimintaamme kokonaisvaltaisemmaksi huomioiden niin terveet kuin sairauksista kärsivät ikäihmiset. 5G-testiverkko antaa mahdollisuuden kokeilla, mihin teknologia pystyy. Samalla saamme omat tarpeemme välitettyä palvelunkehittäjille”, kertoo Caritas Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Timo Kaukonen.

Toinen 5G-testiverkon hyödyntäjä on Yle, jonka ensisijaisena tavoitteena on tutkia, onko 5G-verkoilla ja -teknologioilla mahdollista korvata nykyiset maanpäälliset tv- ja radiojakeluteknologiat. Yle on jo tutkinut LTE Broadcastingin ja eMBMS:n mahdollisuuksia ja haluaa nyt siirtyä käytännön testaamiseen.

”Samalla haluamme selvittää, miten 5G soveltuu eri tyyppisiin tuotantoihin, joissa edellytetään suurta kapasiteettiä, lyhyttä viivettä, skaalautuvuutta monen kokoisiin tapahtumiin ja joustavuutta ratkaisujen saatavuuteen”, sanoo Ylen jakeluteknologioista vastaava Olli Sipilä .

Hankkeessa ovat mukana VTT:n, Oulun yliopiston ja Centrian lisäksi Bittium, Caritas, Elisa, Eltel Networks, Esju, EXFO, Haltian, Hartela, Indalgo, Jutel, Kaltiot, Keysight, MediaTek, Nokia, PehuTec, Polar, Sarokal, Verkotan, Viestintävirasto, Yleisradio sekä Oulun kaupunki ja Oulun ammattikorkeakoulu. Hankkeeseen otetaan edelleen mukaan uusia kumppaneita ja testiverkon hyödyntäjiä.

5G:n kolme kärkeä

Laajakaista, joka tarjoaa useiden gigabittien sekuntinopeuksia datan siirtoon.
Massiivinen määrä keskenään kommunikoivia laitteita eli esineiden internet.
Kriittinen kommunikaatio, johon tarvitaan erittäin luotettavia ja pieniviiveisiä yhteyksiä.

Lisätietoja:

http://www.5gtn.fi

”Suomessa on elinvoimainen pk-yrityskanta, josta löytyy paljon potentiaalia kotimaiseen ja kansainväliseen kasvuun, vaurauden luontiin ja työllistämiseen. Pk-yritysten kehittämiseen olisi kuitenkin panostettava yhtä kunnianhimoisesti kuin startup-yrityksiin tai innovaatiotoimintaan”, Managing Partner Jouni Karvo toteaa. Hän on yksi perustajaosakkaista Aumentor Oy:ssä, joka on erikoistunut pk-yritysten kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja omistajanvaihdoksiin.

Tukea kasvun rahoituksen hankkimiseen ja omistajanvaihdoksiin

Karvon mukaan pk-yritysten suurimpia haasteita on ollut jo pitkään kasvun rahoittaminen. ”Meidän pitää kyetä luomaan Suomeen merkittävästi suurempi joukko terveesti kasvavia, kannattavia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä keskisuuria yrityksiä. Se rakentaa vaurautta, hyvinvointia ja parempaa tulevaisuutta myös nuorille ja tuleville sukupolville. Valitettavan monet pk-yritykset jäävät ilman kipeästi kaipaamaansa riskirahoitusta.”

”Suomessa myös hylätään valtaosa Euroopan investointipankin ESIR-rahoitushakemuksista. Syyt hylkäyksille vaihtelevat heikosti laadituista hakemuksista liiketoimintamallin tai ansaintalogiikan epäselvyyteen, haettavan rahoituksen vaikuttavuusarvioinnin ohuuteen, puutteellisiin tietoihin markkina- ja kilpailutilanteesta ja laskelmien epätäsmällisyyteen. Faktapohjan pettäessä ei yrityksellä ole mahdollisuuksia lisärahoitukseen”, Karvo toteaa.

80 000 pk-yrityksen omistajaa yli 55-vuotiaita

Panostuksen tarpeessa ovat myös yritysten omistajanvaihdokset. Niiden ennakoidaan tuplaantuvan lähivuosina. Syy tähän on se, että lähes 80 000 yrityksen omistajat ovat jo yli 55-vuotiaita, joten eläkkeelle siirtyminen alkaa olla heillä ajatuksissa.

”Omistajavaihdosten lisääntyminen kasvattaa myös yrityskauppojen rahoitustarvetta. Kotimaasta ei välttämättä löydy pääomia kaikille kaupoille. Siksi etenkin voimakkaasti kasvavien ja suurempien pk-yritysten kannattaa ajoissa pohtia, löytyisikö ulkomailta yrityskaupan rahoittajiksi luotettavia sijoittajia. Kansainväliset kontaktit voivat tuoda myös uusia asiakkaita ja yhteiskumppaneita, jotka lisäävät yrityksen arvoa omistajavaihdoksessa”, Aumentorin Tarmo Hahto sanoo.

Suomalainen peli- ja VR-osaaminen eivät ole jääneet huomiotta maailmalla. Pörssinoteerattu japanilainen peliyhtiö gumi Inc. ja Nordisk Film ovat yhdessä kertomassa Arctic 15 ja X Reality Day -kasvuyritystapahtumissa kansainvälisillä areenoilla jo julkistamastaan yhteisyrityksestään, joka hakee kehitysohjelmaansa pohjoismaisia VR/AR-startupeja. Ohjelman alkuvaiheen investointi on 2 miljoonaa euroa.

gumi Inc. ja Nordisk Film julkistivat maaliskuussa perustavansa Helsinkiin sijoittuvan yhteisyrityksen sekä VR /AR-teknologiayhtiöitä kiihdyttävän kehitysohjelman. Nordic VR Startupsin tavoitteena on löytää lupaavia pohjoismaisia VR:ään ja AR:ään erikoistuneita kasvuyrityksiä, tarjota näille rahoitusta ja auttaa näitä saavuttamaan globaalit markkinat.

gumi Incin ja Nordisk Filmin yhteisyrityksen sijoittaminen Suomeen oli strateginen valinta. Suomesta on hyvät yhteydet sekä Aasiaan että muihin Pohjoismaihin. ”Meillä on ollut vastaavat Aasian markkinoille suuntautuneet ohjelmat Tokiossa ja Soulissa. Tämän menestyksen rohkaisemana haluamme laajentaa Eurooppaan. Pohjoismaista on tullut alalle paljon luovaa ja teknistä osaamista. Ohjelman sijoittaminen Helsinkiin oli loogista VR- ja AR-osaamiseen nähden”, sanoo gumi Incin toimitusjohtaja ja yksi Nordic VR Startups -ohjelman perustajista Hironao Kunimitsu.

”Haluamme auttaa potentiaalisia VR-alan yrityksiä saavuttamaan seuraavan tason. Uskomme, että tukemalla startupeja koko pohjoismainen VR-ekosysteemi kehittyy ruokkien lisää uusia VR-innovaatioita”, toteaa yhteisyrityksen toista osapuolta, Nordisk Filmiä edustava Senior Vice President Suman Rath.

Nordic VR Startups sijoittaa, mentoroi ja avaa yhteyksiä maailmalle

Nordic VR Startups sijoittaa ohjelmaan valituille yrityksille pääomaa 100 000 euroon asti, ja lisäksi tukee näitä niin työtilojen kuin mentoroinnin osalta. Mentorit edustavat pelialan ohella rahoitus-, markkinointi- ja kansainvälistymisosaamista. Mukana ovat muun muassa Supercellin Mikko Kodisoja , Slushin Peter Vesterbacka , NF Gamesin Martin Walfisz ja Umbran Sampo Lappalainen .

Yritykset voivat lisäksi hakea tukea ohjelman viralliselta partnerilta Tekesiltä. Nordic VR Startups järjestää myös tapahtumia ja tapaamisia yhdessä yhteistyökumppaninsa FIVR:n (Finnish Virtual Reality Association) kanssa.

Ohjelmahaku on käynnistynyt, Program Manager nimitetty

Nordic VR Startups jalkautuu Suomeen vauhdilla. Yhtiön johtajina toimivat gumi Inc.in toimitusjohtaja Hironao Kunimitsu , pelialan sarjayrittäjä ja -sijoittaja Harri Manninen sekä Nordisk Filmin Senior Vice President ja Playstationista vastaava Suman Rath . Ohjelman Program Manageriksi on nimitetty 2.5.2017 Jenni Ahlapuro , joka on aiemmin toiminut teknologiayhtiö Umbran viestintäjohtajana. Nordic VR Startups osallistuu Helsingissä 3.-4.5.2017 järjestettävään Arctic 15 ja 5.5.2017 pidettävään X Reality Day -tapahtumaan esittelemällä ohjelmaa ja tavaten kumppaneita.

Nordic VR Startups -ohjelman haku on avattu ohjelman kotisivuilla http://www.nordicvrstartups.com . Hakuaika kestää toukokuun loppuun saakka. Ohjelma käynnistyy kesän aikana ja kulminoituu Slushin yhteydessä järjestettävään demopäivään, jonka myötä Nordic VR Startupsissa liiketoimintaoppinsa hioneet yritykset haastetaan hakemaan jalansijansa markkinoilta.

Aikaisemmin tänä vuonna Jolla kertoi antaneensa Sailfish China -yhteenliittymälle yksinoikeudellisen lisenssin Sailfish OS -käyttöjärjestelmälle Kiinassa. Lisenssin myös sillä on oikeus kehittää Kiinalle räätälöityä käyttöjärjestelmää Sailfish OS:n pohjalle.

Tavoitteena on kehittää Sailfish OS -pohjaisia ratkaisuja muun muassa tietoturvallisille älypuhelimille, autoteollisuudelle, sekä TV-, IoT- ja älykelloympäristöihin. Sailfish China -yhteenliittymän tavoitteena on sijoittaa 250 miljoonaa dollaria ratkaisujen kehittämiseen Kiinassa.

“Kiinan presidentin Suomen vierailun kunniaksi meillä on ilo kertoa, että Sailfish China -projekti on hyvässä vauhdissa ja se on siirtynyt nyt julkistusta seuraavaan vaiheeseen”, kertoo Antti Saarnio, Jollan hallituksen puheenjohtaja. “Projektisuunnitelman mukaan Kiinalla on oma itsenäinen mobiilikäyttöjärjestelmä käytössään noin puolen vuoden päästä.”

Sailfish OS on ainoa mobiilikäyttöjärjestelmä, jonka eri maat pystyvät lisensoimaan käyttöönsä. Sen juuret ulottuvat Nokian MeeGo-käytttöjärjestelmään, jonka pohjalta Jollan start-up-tiimi on kehittänyt Sailfish OS:n.

“Sailfish China -projekti on loistava esimerkki Suomen ja Kiinan välisestä teknologia-yhteistyöstä ja uskon, että näemme tulevaisuudessa monia muita vastaanlaisia projekteja”, Saarnio jatkaa. “Monet kiinalaiset käyttöjärjestelmäprojektit ovat epäonnistuneet – toimivan käyttöjärjestelmän rakentaminen vaatii vuosia ja uuden rakentaminen kannattaa ehdottomasti tehdä olemassa olevan teknologian pohjalta.”

“Henkilökohtaisesti uskon, että Suomi ja Kiina hyötyvät suuresti teknologioiden jakamisesta. Voisimme yhdessä rakentaa tutkimus- ja tuotekehityskeskuksia tärkeille alueille, kuten mobiiliteknologiaan, clean techiin ja energiateknologiaan.”

Sailfish OS on tällä hetkellä lisensoitu Venäjälle ja Kiinaan. Jolla neuvottelee tällä hetkellä muidenkin maiden kanssa projektien aloittamisesta.

“Odotamme, että vuoteen 2022 mennessä 10-20 maata on seurannut Venäjän ja Kiinan esimerkkiä ja aloittaneet rakentamaan omaa itsenäistä ja turvallista mobiiliekosysteemiä Sailfish OS:n pohjalta”, Saarnio kiteyttää.

Kuusen uutteesta terveyttä edistäviä tuotteita

Turussa toimiva vuonna 2012 perustettu lääkekehitysyhtiö Montisera on patentoinut metsäteollisuuden sivuvirrasta, kuusen sahanpurusta, terveyttä edistävän bioaktiivisen uutteen, jota voidaan käyttää terveyttä edistävänä ainesosana esimerkiksi elintarvikkeissa ja ravintolisissä.

Uusi puu 2017 -kilpailussa Väestörakenteen muutokset -kategorian voittaneella, alavirtsatievaivoja ehkäisevällä ja hoitavalla kuusiuutteella on selkeä kysyntä ja taloudellinen potentiaali, sillä jopa 90 prosentilla yli 80-vuotiaista miehistä on eturauhasvaivoja.

– Ikääntyvän väestön sairauksien yleistymisen seurauksena uusille luonnollisille lääkeaineille on kasvava kysyntä. Tämä on voitto sille pitkäjänteiselle työlle mitä Suomessa biotalouden ja kiertotalouden, ennen kaikkea terveyttä edistävien tuotteiden äärellä tehdään, muistuttaa yrityksen perustaja ja liiketoiminnan kehittämisjohtaja Heikki Vuorikoski.

Kuumavesiuutolla saatavan kuusen hemiselluloosan on jo osoitettu eläinkokeissa helpottavan alavirtsatieoireita. Turvallisuustutkimusten seuraavassa vaiheessa aloitetaan tuotteen testaaminen todellisessa ihmiskäytössä vuoden 2018 aikana.
Tavoitteena bioaktiivisten yhdisteiden kaupallistaminen

Innovaatiorahoituskeskus Tekes on myöntänyt hallituksen kärkihankerahasta Montiseralle tuotekehitystuen yrityksen kuusen hemiselluloosan pilottituotannon aloittamiseksi.

– Elintarviketeollisuus hakee jatkuvasti uusia raaka-aineita, joilla saada nostettua lopputuotteen arvoa. Kun lopputuotteen arvo nousee, tuotteen kannattavuus paranee ja se mahdollistaa kasvua koko elintarvikeketjuun, muistuttaa Vuorikoski.

Vuorikosken mukaan elintarvike- tai ravintolisävalmistajat saavat puusta tuoteaihion, jonka funktionaalisuus on todettu ja todistettu. -Terveysvaikutteiset tuotteet tuovat elintarvike- ja ravintolisävalmistajille mahdollisuuden erilaistua sekä merkittävää ekologista ja eettistä kilpailuetua elintarvike- ja ravintolisämarkkinoille, joissa kuluttajan kiinnostus ruuan alkuperään korostuu yhä enemmän.

Montisera kehittää myös kahta muuta eri vaiheessa olevaa bioaktiivista yhdistettä alkoholismin ja Parkinsonin taudin oireiden hoitoon. Kehitysyrityksellä on maailmanlaajuinen kumppaniverkosto, johon kuuluu muun muassa yliopistoja, tiedeyhtiöitä, laboratorioita ja sopimuspohjaisia tutkimuslaitoksia, joiden tavoitteena on bioaktiivisten yhdisteiden kehittäminen ja kaupallistaminen.

Montisera on suomalainen, yksityinen bioaktiivisia molekyylejä kehittävä yritys. Montisera ei itse tee keksintöjä, vaan ostaa tutkimustyön ja innovaatioita kaupallistettaviksi. Sen tavoitteena ei myöskään ole itse valmistaa tuotteita, vaan kehitystyön tietyssä vaiheessa tuote lisensoidaan tai myydään edelleen.

Erittäin laajakaistainen impulssiradioteknologia (IR-UWB) tarjoaa potentiaalisen vaihtoehdon yksinkertaisille, edullisille ja matalan tehonkulutuksen omaaville lähetin–vastaanotin-ratkaisuille, jotka soveltuvat lyhyen kantaman sensoriverkkoihin. Nämä sensoriverkot ovat monikäyttöisiä soveltuen esimerkiksi tulevaisuuden esineiden internetin (IoT) tiedonsiirtoratkaisuiksi. Esimerkiksi sairaanhoidon ja terveydenhuollon asiayhteyksissä käytetään monesti termiä langaton kehoverkko (WBAN), joka voidaan asentaa monenlaisiin eri sovelluskohteisiin, kuten autoon tai vaikkapa robotin ”keholle”.

Tässä väitöskirjassa on tutkittu tietokonesimulaatioiden avulla erilaisten IR-UWB vastaanotinrakenteiden suorituskykyä sairaalaympäristöä mallintavissa radiokanavissa. Tutkimuksen painopiste on vastaanottimissa, jotka kykenevät vastaanottamaan joko IEEE 802.15.4-2015- tai IEEE 802.15.6-2012-standardeissa määritellyn signaalin. Sairaalaympäristöä mallintavat radiokanavat perustuvat kahden toisistaan riippumattoman tutkijaryhmän mallinnuksiin, jotka sisältävät sekä keholta–keholle että keholta–kehon ulkopuolelle -radiokanavamallit.

– – –

Diplomi-insinööri Ville Niemelä väittelee Oulun yliopistossa 10.3.2017. Tietoliikennetekniikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Evaluations and analysis of IR-UWB receivers for personal medical communications (IR-UWB vastaanottimien arviointi ja analysointi henkilökohtaista lääketieteellistä tiedonsiirtoa varten).

Kiinteistönomistajien mielestä kuntien tulisi panostaa nykyistä enemmän kiinteistö- ja asumiskustannusten alentamiseen, ikääntyvien asumiseen omassa kodissa mahdollisimman pitkään sekä katuverkoston kuntoon ja katujen kunnossapitoon. Myös palvelujen saatavuuteen sekä korjausrakentamisen tukemiseen toivotaan parannusta.

Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton toteuttamasta kyselystä. Kyselyllä kartoitettiin kiinteistönomistajien mielipiteitä sellaisista asumisasioista, joihin kunta vaikuttaa. Kysely toteutettiin tammikuussa 2017, ja siihen vastasi 3724 ihmistä. Vastaajista 92% oli kiinteistönomistajia joko omakoti- tai kerrostalossa, minkä lisäksi kyselyyn vastasi isännöitsijöitä ja vuokralaisia.

”Kyselyn tulokset antavat paljon arvokasta tietoa kuntapäättäjille siitä, mitä kiinteistönomistajat ajattelevat asumiseen liittyvistä teemoista. Suosittelemme kuntavaaliehdokkaille tutustumista näihin tuloksiin”, kannustaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Kuntatalous kuntoon kaavoittamalla ja menoja leikkaamalla

Kaksi kolmasosaa kyselyn vastaajista ehdottaa kunnallisten menojen leikkaamista ja kaavoituksen tehostamista lääkkeeksi kuntatalouden epätasapainoon.

”Asunnonomistajien mielestä kunnallisten menojen leikkaaminen on parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi kunnallis- tai kiinteistöverotuksen korottaminen. Tämä tuo hyvin esiin sen, että kiinteistöveron korotukset koskisivat laajaa joukkoa suomalaisia asunnonomistajia ja eivät saa kannatusta. Kiinteistöveron tai muiden kunnallisten maksujen korotukset koetaan epäoikeudenmukaisiksi, koska ne eivät huomioi kotitalouden käytettävissä olevia tuloja”, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Kiinteistönomistajien halukkuus hyödyntää kaavoittamista yllätti myös Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton asiantuntijat. Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero kehottaa kuntia tarttumaan tähän keskustelunavaukseen: ”Vastaajilla on kanava auki kuntien suuntaan – tämä kannattaa kunnissa hyödyntää. Tässä on mahdollista luoda myös uutta elinvoimaa kuntiin.”

Nyt solmitut sopimukset tv-yhtiöiden kanssa mahdollistavat kanavien jakelun 30.9.2017 saakka. Neuvottelut kanavien jakelusta myös tämän jälkeen jatkuvat edelleen. Jakeluun liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä käsitellään yhteisessä työryhmässä televisioyhtiöiden, kaapelitelevisio-operaattoreiden ja televisio-ohjelmien oikeudenhaltijoita edustavien järjestöjen kanssa.

”Olemme tyytyväisiä, että pääsimme jatkosopimukseen tv-yhtiöiden kanssa ja pystymme toimittamaan suositut kanavat kaapeliverkkomme koteihin ilman keskeytystä”, sanoo DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori. Sen kaapeliverkkoon kuuluu kaikkiaan yli 600 000 taloutta.

– Suuri osa ajoneuvon vaihtajista tekee rekisteröinnin erikseen Trafin palveluissa otettuaan ajoneuvolle ensin liikennevakuutuksen. Kannattaa kuitenkin huomata, että nykyään kaikkien vakuutusyhtiöiden palveluissa on mahdollista hoitaa myös rekisteröinti samalla, kun hoitaa liikennevakuutuksen kuntoon, vinkkaa vakuutuspäällikkö Lauri Linna Liikennevakuutuskeskuksesta.

Sähköinen rekisteröinti on tehnyt ajoneuvojen rekisteröinnistä paitsi helpompaa ja nopeampaa, myös edullisempaa.

Paperista rekisteröintitodistusta ei enää tarvita kotimaan liikenteessä, sillä ajoneuvon omistaja ja viranomaiset saavat tiedot Trafin järjestelmästä.

Siirtyminen sähköiseen rekisteröintiin ei ole kuitenkaan poistanut mahdollisuutta henkilökohtaiseen asiointiin, vaan rekisteröinnin voi yhä halutessaan hoitaa myös rekisteröintejä vastaanottavassa vakuutusyhtiössä, autoliikkeissä tai katsastustoimipaikoissa.

Liikennevakuutuskeskus (LVK) ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Finanssialan Keskusliitto (FK) ovat tehneet yhdessä sähköisen rekisteröinnin mahdollistaneesta hankkeesta Kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen, jolla uutta toimintatapaa halutaan edistää ja samalla vähentää rekisteröinnistä syntyvää hiilijalanjälkeä.

EU on edelleen tärkein vientimarkkina eurooppalaisille pk-yrityksille Yhdysvaltojen seuratessa toisella sijalla. Muualle vievien yritysten osuus kasvaa kaikilla markkinoilla, paitsi Italiassa ja Britanniassa. “Vuoden 2016 tutkimus osoittaa, että yli puolet pk-vientiyritysten johtajista näkivät liikevaihdon kasvavan viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuitenkin vain 31 % sellaisten pk-yritysten omistajista, jotka eivät tehneet vientiä näkivät kasvua”, sanoo Nando Cesarone, President of UPS Europe.

UPS:n teettämän tutkimustulosten mukaan kolme tärkeintä osa-aluetta, joihin yritysten tulee keskittyä viennin aloittamiseksi, ovat verkkokaupan hyödyntäminen, tuntemattomilla markkinoilla kasvamisen oppiminen ja markkinatietouden kasvattaminen. Tutkimukseen osallistui 12 815 pk-yrityksen omistajaa ja johtajaa kahdeksasta Euroopan maasta (Belgia, Ranka, Saksa, Italia, Alankomaat, Puola, Espanja ja Britannia).

Levinneen syövän uusista hoitokeinoista lupaavimpia on syövän immunoterapia, jossa elimistön immuunisolut aktivoidaan hyökkäämään syöpäkasvaimia vastaan. Onkolyyttisessa eli syöpäsoluja hajottavassa immunoterapiassa käytetään immuunisolujen aktivointiin geneettisesti muokattuja viruksia. Erityisesti adenovirukset ovat osoittautuneet tässä lupaaviksi, sillä niiden turvallisuusprofiili on erinomainen ja niiden genomiin voidaan lisätä immuunivastetta stimuloivia transgeenejä.

FM Mikko Siurala tutki väitöstyössään onkolyyttisen adenovirushoidon yhdistämistä muihin syöpähoitoihin.

Ensimmäisessä osatyössään Siurala tutki eläinmalleissa, miten kemoterapian ja onkolyyttisen adenovirusterapian yhdistelmähoito tehosi pehmytkudossarkoomiin ja totesi, että yhdistelmähoito esti tehokkaasti ihonalaisten syöpäkasvaimien kasvua eläimissä eikä vakavia sivuvaikutuksia ilmennyt. Lisääntyneen tehokkuuden taustalla havaittiin olevan kaksi mekanismia: kemoterapia tehosti immunogeenista solukuolemaa ja adenoviruksen replikaatiota.

Toisessa osatyössään Siurala tutki onkolyyttisen viroterapian ja adoptiivisen T-solusiirron yhdistämistä kultahamstereissa ja havaitsi, että yhdistelmähoito oli tehokkaampi kuin T-soluhoito tai adenovirushoito yksinään.

Kolmannessa osatyössä tutkittiin melanooman hoitoa adenoviruksilla ja adoptiivisella T-solusiirrolla. Hiirimalleissa havaittiin, että immuunivastetta stimuloivia sytokiineja – solujen välisen viestinnän välittäjäaineita – koodaavat adenovirusvektorit tehostivat T-solusiirtoa, kun viruksia injektoitiin melanoomakasvaimiin. Kasvainspesifiset T-solut kulkeutuivat tehokkaimmin kasvaimiin, joihin oli injektoitu molempia sytokiinejä koodaavia adenoviruksia. Lisäksi adenovirushoidon havaittiin muokkaavan kasvaimen mikroympäristöä T-solusiirteelle suotuisammaksi, toisin sanoen vähemmän immunosuppressiiviseksi.

Väitöstutkimuksen viimeisessä osatyössä Siurala rakensi ihmisen kudoksissa aktiivisia sytokiinejä koodaavan onkolyyttisen adenoviruksen. Uusi virus tehosti T-soluhoitoa hamsterimallissa merkittävästi; yhdistelmähoito paransi suuren osan kasvaimia kantaneista hamstereista ja tuotti niille immuniteetin kasvaintyyppiä vastaan.

– Nämä tulokset tukevat adenovirushoidon yhdistämistä muihin syövän hoitomuotoihin ja luovat pohjan kliinisten kokeiden suunnitellulle potilaissa, joiden levinneeseen syöpään ei ole muita hoitokeinoja, Siurala sanoo.

FM Mikko Siurala väittelee 20.1.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Improving adenovirus-based immunotherapies for treatment of solid tumors”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, Luentosali 2, Haartmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on professori John Haanen, Netherlands Cancer Institute, ja kustoksena on professori Akseli Hemminki. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/172667

-Selvitys sisältää runsaasti yksityiskohtia, joihin tulee tutustua perusteellisesti. Keskusteluissa pohditaan varmasti ehdotettua mallia monelta eri kannalta ja arvioidaan sen järkevyyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja toteuttamiskelpoisuutta. Nythän ei ole vielä päätetty mitään, toteaa Öljy- ja biopolttoainealan toimitusjohtaja Helena Vänskä.

-Malliin sisältyy veronkevennyksiä, muun muassa ehdotus hienoisesta kevennyksestä polttoaineveroihin. Toisaalta autoilijoille tulisi tienkäytön vuosimaksu. Ensivaikutelman perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, etteivät autoilijoiden kokonaiskustannukset ainakaan alenisi. Autoveron poistohan hyödyttäisi vain niitä, jotka olisivat ostamassa uutta autoa, toteaa Vänskä.

-Suomessa on melko vanha autokanta, ja autoveron poistolla voitaisiin nopeuttaa autokannan uusiutumista. Tämä kysymys voitaisiin kuitenkin ratkaista erikseen, eikä sitä ole välttämätöntä kytkeä liikenneverkkohankkeeseen, painottaa Vänskä.

-Minä tulkitsen ehdotuksen niin, että ministeri Anne Berner ei ole tyytyväinen nykyiseen malliin rahoittaa tienpito budjetin kautta. Ehdotuksella tavoitellaankin tierahoituksen merkittävää nostoa, mikä toteutettaisiin kansalaisilta suoraan kerättävällä maksulla. Vaikka esityksen tavoitteena on liikenteen kokonaiskustannusten pitäminen ennallaan, yksittäiset kansalaiset vaikuttaisivat kuitenkin olevan hyvin eriarvoisessa asemassa keskenään veroetujen ja uusien maksujen kannalta, Vänskä pohtii.

Polttoaineverotus on kaiken kaikkiaan merkittävä tulolähde valtiolle. Vuonna 2015 nestemäisistä polttoaineista kerättiin valmisteveroja yhteensä 2,91 miljardia euroa. Määrä muodosti suurimman tuoton tullin kantamissa veroissa. Tähän määrään suhteutettuna liikenneverkkoselvityksessä ehdotettu 200 miljoonan euron veronalennus ei olisi merkittävä. Esimerkiksi kuluvan vuoden alussa toteutetut, yhteensä noin 100 miljoonan euron veronkorotukset merkitsevät valtiovarainministeriön laskelmien mukaan keskimääräiselle henkilöautoilijalle 30-35 euron lisämenoa vuodessa.

Ruokamatkailu kiinnostaa noin kolmannesta suomalaisia. Ulkomailla ruoan perässä matkustetaan hiukan enemmän kuin kotimaassa. Tiedot ilmenevät Matkamessujen Kantar TNS:lta tilaamasta tutkimuksesta, jonka tulokset edustavat Suomen väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Suomalaiset suosittelevat ulkomaisia ruokamatkailukohteita useammin kuin kotimaisia kohteita. Reilu kolmannes suomalaisista (35 %) on suositellut usein tai silloin tällöin ulkomaan matkakohdetta ruokatarjonnan perusteella. Hyvinä ruokamatkailukohteina mainitaan muun muassa Barcelona, Berliini, Praha, Budapest, Lontoo, Tallinna sekä Peking.

Kotimaan ruokamatkakohteista nousevat esiin Helsinki, Tampere, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Naantali, Rovaniemi ja Porvoo. Kotimaan matkakohteita ruokatarjonnan perusteella suosittelee 29 % suomalaisista.

Vastanneista lähes kaikki ovat matkustaneet vuoden 2016 aikana. 87 % oli matkustanut kotimaassa ja 68 % ulkomailla. Vaikka kolmannes suomalaisista on tehnyt päätöksen kohteesta ruoan perustella, kuitenkin toiselle kolmannekselle suomalaisia (34 %) ruoka ei ole tärkeä asia matkakohteen valinnassa ja kolmas kolmannes (32 %) ei koskaan suosittele kohteita ruokatarjonnan perusteella.

Kotimaan herkkuja ja ruokamatkakohteita

Matkamessujen Tasty travel -ruokamatkailualueella esitellään kotimaista ja ulkomaista ruokatarjontaa.

Ruokaretki Suomeen esittelee kiinnostavimmat ruokamatkailukohteet eri puolilta Suomea: Saimaan rannalla sijaitseva, lähiruoan puolestapuhuja Anttolanhovi, Rukalla sijaitsevan boutique-hotellin Chalet Ruka Peakin ravintola Peak, Suomi 100 -vuotta -juhlamenua tarjoava Tuusulan Krapi-hotellin Krapihovi ja Pohjois-Karjalassa sijaitseva poroihin erikoistunut Majatalosta majataloon -tila Laitalan lomat. Food & Fun Turun pisteellä voi tutustua kansainväliseen hyvän ruoan festivaaliin, joka järjestetään syksyisin Turussa.

Tutkimustulokset:
Kantar TNS: Matkamessujen ennakkotutkimus ja lomamatkaennuste, web-kysely Gallup Forumissa loppuvuodesta 2016. Vastaajia 1 081 henkilöä.

Puukauppa käynnistyi hyvin heti alkuvuodesta ja kauppa kävi tasaisena vuoden loppuun asti. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat vuonna 2016 yksityismetsistä puuta 32,9 miljoonaa kuutiota. Määrä oli yhdeksän prosenttia suurempi sekä edelliseen vuoteen että 10 vuoden keskiarvoon verrattuna.

Tukkeja ostettiin yhteensä 14 miljoonaa kuutiota, joka oli kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuitupuuta ostettiin yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna 2015, eli 17,8 miljoonaa kuutiota.

Kanto- ja hankintahinnoissa ei suuria muutoksia

Mäntytukin vuoden 2016 keskimääräinen kantohinta laski kaksi prosenttia edellisvuodesta. Kuusitukin kantohinta nousi yhden prosentin ja koivutukin kantohinta laski yhden prosentin. Mänty- ja koivukuidun kantohinta laski prosentin ja kuusikuidun hinta pysyi ennallaan.

Joulukuussa 2016 mäntytukista maksettiin keskimäärin 54 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 43 ja 58 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 56 euroa kuutiolta vaihdellen 43 ja 58 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 41 euroa kuutiolta ja vaihteli 34 ja 45 euron välillä. Mänty- ja koivukuidun keskikantohinta oli 15 euroa ja kuusikuidun 17 euroa kuutiolta. Kuitupuiden hinta vaihteli 9 ja 19 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä kohteilla.

Hankintakauppoina puuta ostettiin vuonna 2016 yhteensä 5,3 miljoonaa kuutiota. Hankintakauppojen osuus laski 18 prosentista 16 prosenttiin. Lähes neljä viidesosaa niiden ostoista oli kuitupuuta. Hankintakaupoissa metsänomistaja toimittaa puut kuljetusreitin varrelle.

Puumarkkinoiden toimivuus avainasemassa

Kotimainen yksityismetsien puu on ratkaisevassa asemassa puun kysynnän kasvaessa. Puun tarjontaan kaivataan ennakoitavuutta, määrällistä lisäystä ja tasaisuutta.

”Metsien käyttöön ja hoitoon tarvitaan lisää aktiivisuutta, jotta tarvittavat lisäpuumäärät saadaan tehtaille. Metsänomistajia kannattaa motivoida myymään puuta enemmän ja suurempina kokonaisuuksina sekä hoitamaan metsiään paremmin. Näin turvataan investointien toteutuminen sekä maksimoidaan kantorahatulot metsänomistajille ja suomalaisten hyvinvointi kasvavien vientitulojen kautta”, sanoo metsäjohtaja Tomi Salo Metsäteollisuus ry:stä.

Tarjonnan vahvistamisen kehitysodotukset kohdistuvat edelleen vahvasti Sipilän hallitusohjelman Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeeseen. Sen toteutusta tulee nyt voimaperäisesti jatkaa, mikäli kasvun halutaan pohjautuvan erityisesti kotimaiseen puuhun.

”Julkisin varoin kerätyn metsävaratiedon hyödyntäminen on saatava nopeasti nykyistä paremmalle tasolle – siten taataan metsänomistajille paras mahdollinen palvelujen tarjonta. Puukaupan nopea sähköistyminen luo perustan entistä sujuvammalle kaupankäynnille ja sen tuomat mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti. Nyt on aika hakea ratkaisu kuolinpesäkysymykseen. Kuolinpesien omistuksessa on peräti 10 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta – hakkuumahdollisuuksista vielä enemmän. Suomella ja sen hallituksella ei ole yksinkertaisesti varaa ummistaa silmiä tälle suurelle potentiaalille. Kuolinpesien omistuksessa olevat metsät tulee saada pikaisesti aktiivisen ja ammattimaisen metsätalouden piiriin eikä jäädä roikkumaan vuosikymmeniksi vaille toimenpiteitä”, Salo jatkaa.

CMADFI-päivä kokosi viime vuonna Jyväskylään noin 250 osanottajaa. Tällä kertaa Tampereelle on ilmoittautunut yli 300 kiinnostunutta.

Vaikka entistä useampi yhteisömanageri työskentelee jo päätoimisesti sosiaalisen median parissa, yli puolet toimii yhä sivutoimisena vaihtelevilla ammattinimikkeillä ja muiden tehtäviensä ohella, selviää tuoreesta kyselystä. Yhteisömanageritutkimus 2016 julkistetaan CMADFI-päivässä Tampereella 23.1.2017. Siihen voi jo tutustua verkossa Piilotettu aarre -sivustolla.

– Yhteisömanagerin rooli on aika tuore ja sosiaalinen media toimintaympäristönä on jatkuvassa muutoksessa. Ammattilaiset haluavat työlleen lisää aikaa ja arvostusta omissa organisaatioissaan. He haluavat kehittää laadukkaita sisältöjä ja käyttää aikaa myös uuden opetteluun, kertoo tuloksista kyselyn toteuttanut some-asiantuntija ja tapahtuman primus motor Johanna Janhonen.

Kuudetta kertaa Suomessa järjestettävä CMADFI (Community Manager Appreciation Day Finland) on kasvanut merkittäväksi yli 300 someammattilaisen tapahtumaksi, jossa käsitellään kasvavan uuden ammattikunnan ajankohtaisia kysymyksiä. Vapaaehtoisvoimin ja sponsoreiden tuella järjestettävän päivän ohjelma on suunniteltu yhteisöllisesti verkossa.

Pitääkö yllä vai puhkoako somekuplia?

Tällä kertaa teemapäivässä selvitetään, miten somenhallintaohjelmistot voivat helpottaa yhteisömanagerin työtä. Lisäksi mietitään, mikä verkkoyhteisöjen jäseniä innostaa toimimaan, tai miten työpaikoilla kannustetaan ihmisiä osallistumaan niiden omissa sisäisissä yhteisöissä.

Paneelikeskustelun aiheena ovat sosiaalisen median kaventuvat yhteisöt. Kun varsinkin nuoret tuntuvat hakeutuvan verkossa entistä rajatumpiin yhteisöihin, someammattilaisia kiinnostaa, miten heidän kanssaan pääsee vuorovaikutukseen. Voivatko ihmiset ongelmitta valita todellisuutensa mielensä mukaan?

CMADFI-päivän 2017 pääyhteistyökumppaneita ovat DigiSyke-hanke, Meltwater, Tampereen yliopisto ja Tekesin Liideri-ohjelma. Tapahtumaa tukee myös joukko pienempiä yhteistyökumppaneita.

Lisätietoja tapahtuman verkkosivuilta

www.CMAD.fi

Pelikulttuuria tutkinut Tampereen yliopiston professori ja pelitutkimusryhmän vetäjä Frans Mäyrä kertoo, että digitaalinen pelaaminen on asettumassa osaksi muita kulttuurisia toimintoja ja harrastusten kirjoa.

– Pelikulttuuri on monimuotoistunut ja laajentunut Suomessa. Vähitellen aletaan hahmottaa, mitä kaikenlaisia sisältöjä sieltä löytyy ja miten siihen voi osallistua eri tavoin. Pelit ovat monimuotoista toimintaa – niiden kautta on mahdollista osallistua toimintaviihteeseen, mutta niiden kautta haetaan myös sosiaalista vuorovaikutusta. Peleistä on tullut kohtaamispaikka, johon mennään tapaamaan kavereita, Mäyrä sanoo.

Pelaajat panostavat aikaa ja rahaa

Peleihin panostetaan sekä ajallisesti että rahallisesti. Nyt toteutetun kyselytutkimuksen mukaan 32 prosenttia vastaajista kertoo kuluttavansa 50–100 euroa rahaa peleihin vuodessa, ja 31 prosenttia kuluttaa 100–200 euroa vuodessa. Jopa 20 prosenttia vastaajista käyttää peleihin yli 200 euroa vuosittain. Myös pelaamisen oheislaitteisiin, kuten näytönohjaimiin ja pelikonsoliin, panostetaan. Vastaajista jopa 72 prosenttia vastasi olevansa valmis panostamaan näytönohjaimeen.

Peleihin käytetään reippaasti aikaa viikoittain. 32 prosenttia vastaajista pelaa 5–10 tuntia viikossa, 26 prosenttia yli 16 tuntia ja 23 prosenttia 11–15 tuntia viikossa.

Tutkimuksessa tutkittiin myös verkon vaikutusta pelihankintoihin. Verkon vaikutus on suuri, sillä jopa 63 prosenttia vastaajista ostaa pelit nykyään verkosta, mutta myös kivijalka sinnittelee edelleen. Kyselyyn vastanneista 33 prosenttia hankkii pelinsä edelleen joko pelikaupasta, tavaratalosta tai tietokonekaupasta.

Muropaketin vastaajat ovat keskimääräistä väestöä aktiivisempia peliharrastajia.

Elektroninen urheilu kasvattaa suosiotaan

Tutkimuksen mukaan elektroninen urheilu eli eSports on Suomessakin matkalla kohti tunnistettavaa urheilua. Esimerkiksi Twitch-sivustoa käyttää jopa 64 prosenttia tutkimukseen vastanneista – Twitchiä käytetään etenkin muiden pelaajien videolähetysten katsomiseen. Kansainväliset eSports-sivustot ovat tutkimuksen mukaan kuitenkin vielä toistaiseksi vähemmän käytössä.

– Pelikulttuuri hakee paikkaansa myös mediassa. Turnajaistapahtumia televisioidaan ja lehdissä alkaa näkyä juttuja, jotka kommentoivat pelialaa, Mäyrä toteaa.

Mäyrän mukaan suomalaisen pelaamiskulttuurin ominaispiirre on se, että pienestä maasta löytyy erittäin paljon kokemusta ja onnistumisia.

– Suomessa osataan taiteellisesti ja teknisesti monia asioita hyvin. Myös kaupallisista läpimurroista on vahvoja näyttöjä. Suomessa on lähdetty rohkeasti kokeilemaan erilaisia pelisisältöjä, ja Suomessa kehitetyt pelit ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja persoonallisia.

Sähköautojen latausjärjestelmät ovat EU:ssa vihdoin yhtenäistymässä, kun jäsenvaltiot vievät direktiiviä 2014/94/EU omaan lainsäädäntöönsä. EU:ssa jo viime vuonna hyväksytty direktiivi määrittää sähköautoille yhtenäisen lataustavan ja pistokkeen koko Euroopassa. Direktiivi tulee osaksi Suomen lainsäädäntöä lähiviikkoina. Yhtenäinen lataustapa mahdollistaa sähköautoille jopa 22 kW latausvirran, kun käytetään direktiivin mukaista pistoketta. Samaan aikaan esitelty uusi sähköstandardi rajaa kotitalouspistokkeista ladattavan virran määrän 8 ampeeriin (1,85 kW).

Sähköautojen latausta kotitalouspistokkeesta ei suositella jokapäiväiseksi lataustavaksi

Sähköautoja voidaan edelleen ladata tilapäisesti kotitalouspistorasiasta, jos varsinaista sähköauton latauspistettä ei ole saatavilla. Tällöin sähkövirta kotitalouspistorasiaan tulee rajata 8 ampeeriin uuden standardin SFS-EN 62752 mukaisesti. Käytännössä kahdeksan ampeerin virta nostaa pienenkin sähköauton latausajan lähes vuorokauden mittaiseksi, eikä mahdollista esimerkiksi sisälämmittimen käyttöä lataustapahtuman aikana.

Suositeltavampaa on käyttää sähköautojen lataukseen tarkoitettuja latausjärjestelmiä. Yleiseurooppalainen sähköautojen lataustapa mahdollistaa myös älykkäiden latausjärjestelmien hyödyntämisen laajalti kaikessa sähköautojen latauksessa. Latauksen turvallisuus nousee huomattavasti, kun laitteet varmistavat johdon ja kytkennän automaattisesti ennen lataustapahtumaa. Turvallisuutta voidaan lisätä automaattisella kuormantasauksella, jos asuinkiinteistössä on useampi latauslaite. Lisäksi älykkäällä järjestelmällä varmistetaan, että laitteiden käyttöä voidaan rajoittaa oikeille henkilöille. Tätä kautta latauksesta syntyvät kustannukset veloitetaan käytön mukaan ja tilitetään suoraan asuinkiinteistön tilille.

Älykkäästä latauslaitteesta merkittävää lisäarvoa kotilataukseen

Virta esitteli joulukuun alussa maailman älykkäimmän kotilatauspalvelun. Sähköautolle tarkoitettu latauslaite mahdollistaa palvelussa kolme merkittävää luontoa, aikaa ja rahaa säästävää ominaisuutta.

Ensinnäkin palvelu ohjaa lataustapahtuman automaattisesti vuorokauden edullisimpaan latausajankohtaan sähkön SPOT-markkinahinnan perusteella. Toiseksi palvelu mahdollistaa oman kotilatauspisteen käyttöoikeuden jakamisen haluamilleen tahoille ilmaiseksi tai maksua vastaan. Kolmanneksi työsuhdeautoilijan elämän helpottamiseksi palvelu raportoi sekä julkisen että kotilatauksen kustannukset työnantajalle automaattisesti.

Virran palvelupaketit sisältävät palvelun 36 kuukauden ajaksi sekä esiohjelmoidun käyttövalmiin latauslaitteen, jonka tavallinen sähköasentaja voi helposti kytkeä sähköverkkoon ilman erityisosaamista. Palvelut ovat tilattavissa Virran verkkokaupasta.

Mikä älykäs lataus?

Älykkäällä latauksella tarkoitetaan latausjärjestelmää, joka sisältää tietoliikenneyhteyden ajoneuvon ja latauslaitteen välillä sekä tietoliikenneyhteyden latauslaitteen ja latauspalveluntuottajan välillä mahdollistaen lataustapahtuman reaaliaikaisen ohjauksen ilman että lataustapahtuma katkeaa.

Julkiseksi lataukseksi katsotaan latauspisteet, jotka ovat kaikkien sähköautoilijoiden käytettävissä veloituksetta tai maksua vastaan joko asiakkuuteen tai kertamaksuun perustuen. Julkista latausta voi tarjota julkisten paikkojen lisäksi yksityisellä alueella, ja vastaavasti yksityistä latausta voi tarjota julkisella alueella. Siitä, onko latauslaite yksityinen vai julkinen, päättää latauspisteen omistaja.

Liikennekäytöstä poistetulla ajoneuvolla ei saa ajaa. Jatkossa myös liikennevakuuttamaton ajoneuvo on käyttökiellossa. Kummassakin tapauksessa poliisi poistaa ajoneuvosta kilvet havaitessaan sen liikenteessä. Lisäksi ajoneuvovero ja vakuuttamattomuusmaksu on maksettava takautuvasti. Vakuuttamattomuusmaksu muodostuu vakuutusmaksua vastaavasta maksusta sekä laiminlyöntimaksusta, joka voi olla jopa kolminkertainen tavalliseen vakuutusmaksuun nähden.

– Valvontateknologia kehittyy, joten on yhä todennäköisempää jäädä kiinni liikennekäytöstä poistetulla ajoneuvolla ajamisesta. Vuosittain näin käy noin 2 500 kertaa. Vakuuttamattomia ajoneuvoja jää kiinni eri tavoin noin 40 000, kertoo korvauspäällikkö Antti Tuulensuu Liikennevakuutuskeskuksesta.

Jos vakuuttamattomalla ajoneuvolla joutuu onnettomuuteen, ajoneuvon omistaja ei saa korvauksia omista henkilövahingoistaan. Liikennevakuutuskeskus korvaa kuitenkin syyttömälle osapuolelle vakuuttamattoman ajoneuvon aiheuttamat vahingot.

– Jos poistat ajoneuvosi liikennekäytöstä ja irtisanot sen liikennevakuutuksen, muista ottaa vakuutus uudelleen, kun otat ajoneuvon jälleen käyttöön. Kannattaa myös huomata, että kausiluonteisiakaan ajoneuvoja, kuten moottorikelkkoja, ei ole välttämätöntä poistaa hiljaisen kauden ajaksi liikennekäytöstä. Kausiluonteisuus voidaan ottaa huomioon ajoneuvon liikennevakuutusmaksuissa, Tuulensuu huomauttaa.

Mittavan kehitystyön ja vaatimusten mukaisten, koe-eläimillä suoritettujen turvallisuuskokeiden jälkeen amerikkalainen Spero Therapeutics -yhtiö on nyt edennyt ensimmäisiin kliinisiin kokeisiin SPR741-molekyylillä, jolla on täysin uusi vaikutusmekanismi. Se herkistää useita merkittäviä taudinaiheuttajabakteeriryhmiä antibiooteille, joille ne ovat luonnostaan vastustuskykyisiä. Alun perin molekyyli on kehitetty Suomessa Northern Antibiotics Oy:ssä.

Tom Parr, Spero Therapeutics -yhtiön tutkimusjohtaja toteaa: ”Vuoden 2015 helmikuussa lisensoimme keksinnön Northern Antibiotics Oy:ltä. Se edustaa kokonaan uutta lähestymistapaa taistelussa antibiooteille vastustuskykyisiksi tulleita taudinaiheuttajabakteereita vastaan. Olemme panostaneet todella paljon SPR741-molekyylin saattamiseksi kliinisiin kokeisiin, ja tässä olemme nyt onnistuneet. Tie on vielä pitkä ja mutkikas ennen mahdollista hyväksyntää lääkekäyttöön, mutta olemme nyt hyvässä alussa, ja toimintasuunnitelmamme tästä eteenpäin on valmis”.

Spero Therapeutics (Cambridge, Massachusetts) perustettiin vuonna 2014. Se on kerännyt riskirahaa 44 miljoonaa dollaria, ja SPR741 on yksi kolmesta ohjelmasta, jotka yhtiön aikomuksen mukaan ovat kliinisessä vaiheessa vuonna 2017. Näin Sperolla on vahva valikoima ohjelmia, jotka ovat prekliinisisessä tai kliinisessä vaiheessa.

”On hienoa, että keksintömme etenee nyt amerikkalaisin voimin. Suomessa ei tällaiseen löydy resursseja. Kymmenisen vuotta sitten kehitystyömme pääsi alkamaan kahden pienen, mutta valistuneen, suomalaisen pääomasijoittajan voimin, ja läpimurtomme mahdollistui joukkorahoituksella, eli nyt meillä on yli sata pienomistajaa. Näinä aikoina on todella lohdullista nähdä, kuinka ”tavalliset” ihmiset arvostavat tällaisiakin asioita kuin taistelu vastustuskykyisiä taudinaiheuttajabakteereita vastaan”, toteaa professori Martti Vaara, Northern Antibiotics Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Vaaralla on takanaan pitkä ura Helsingin yliopistossa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS), jonka kliinisen mikrobiologian vastuualuejohtajan virasta hän siirtyi eläkkeelle vuoden 2016 alussa.

”Yhtiössämme on kehitetty myös toinen antibioottimolekyyli, ja sen suhteen olemme solmineet yhteistyön erään eurooppalaisen antibioottiyrityksen kanssa. Täälläpäin rahoituksen saaminen näyttää olevan todella tuskallista, mutta yritämme nyt yhdessä saada rahoituksen järjestymään”, jatkaa Vaara.

Nykyinen vuodelta 1960 peräisin oleva liikennevakuutuslaki kumotaan kokonaisuudessaan ja korvataan vuoden alussa uudella lailla.

Lakisääteisen liikennevakuutuksen laiminlyönnistä tulee aiempaa kovemmat sanktiot. ”Jatkossa vakuuttamaton ajoneuvo on käyttökiellossa ja poliisi voi ottaa kilvet pois, jos tällainen ajoneuvo tulee vastaan. Lisäksi vakuutuksen laiminlyöntimaksuja korotetaan vuoden alusta. Kannattaa siis huolehtia liikennevakuutuksen ottamisesta ajoissa”, korvauspäällikkö Antti Tuulensuu kertoo.

Vahinkojen käsittelyyn on tulossa määräaika, joten käsittelyajat tulevat lyhenemään. Vakuutusyhtiön on aloitettava korvaushakemuksen käsittely seitsemän päivän kuluessa korvaushakemuksen saapumisesta eli asian vireille tulosta. Korvauspäätös on annettava asiakkaalle kuukauden kuluessa. Muussa tapauksessa korvauksenhakijalle maksetaan viivästyskorkoa.

Lisäksi uusi laki tarjoaa vakuutusyhtiöille mahdollisuuden huomioida asiakkaan vakuutus- ja vahinkohistoria aiempaa joustavammin. Tämän ansiosta yhtiöt pystyvät kehittämään uudenlaisia tuotteita.

Modernimmassa laissa on varauduttu ajoneuvojen automatisaatioon ja älyliikenteeseen. ”Vakuutuksenottajaan tai vahingonkärsineeseen tällä ei ole käytännössä vaikutusta, sillä he saavat joka tapauksessa korvauksen ensisijaisesti liikennevakuutuksesta”, johtaja Janne Jumppanen toteaa.

Ulkomaille matkustavan on hyvä tietää, että ns. vihreän kortin voimassaoloalue ei muutu. Vakuutusyhtiö voi kuitenkin jatkossa rajata vakuutuksen voimassaoloaluetta ETA-alueen ulkopuolisten maiden osalta. Näin ollen vakuutusturva kannattaa tarkistaa omasta yhtiöstä ennen matkaa.

Vakuuttamisvelvollisuuteen uusi laki ei tuo juurikaan muutoksia. Liikennekäytöstä poistettua ajoneuvoa ei tarvitse enää liikennevakuuttaa. On kuitenkin hyvä huomata, että vakuutus pitää tällöin erikseen irtisanoa. Jos liikennevakuutus on irtisanottu, se on otettava uudelleen ennen Trafille ilmoitettavaa liikennekäyttöönottoa.

Kulutushuipun aikaisen sähkönkulutuksen voidaan tulevalla talvikaudella arvioida olevan noin 3400 MW suurempi kuin käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti.Suomi on siis etenkin huippukulutuksen aikana riippuvainen sähkön tuonnista.

Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat toistaiseksi varmistaneet sähkötehon riittävyyden Suomessa. On kuitenkin mahdollista, että tuotanto- tai siirtokapasiteetin merkittävät häiriöt huippukysynnän aikana johtavat väliaikaiseen tehovajeeseen. Tämä voisi merkitä tilapäisiä sähkönkulutuksen rajoituksia osalle sähkönkäyttäjistä.

Huoltovarmuusneuvosto katsoo, että huoltovarmuuden kannalta on tärkeä turvata kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin riittävyys – mukaan lukien riittävä tehoreservi – samoin kuin tehokkaat sähkön tuontiyhteydet.

Kotimaan markkinoilla tulee olla käytettävissä riittävästi tuotantokapasiteettia. Tähän vaikuttavat paitsi yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tehtävät investointipäätökset myös kotimaiset vero-, tuki- ja teollisuuspoliittiset linjaukset.

Riittävän suuri rajasiirtokapasiteetti varmistaa tehon ja energian saatavuuden myös mahdollisen häiriön aikana. Tehokkaat siirtokapasiteetit Ruotsiin ja Viroon tukevat samalla EU:n energiaunionin keskeistä tavoitetta energiaturvallisuuden lujittamiseksi.

Huoltovarmuusneuvosto katsoo, että huoltovarmuusnäkökohta on otettava huomioon poliittisessa päätöksenteossa kotimaisen sähköntuotannon riittävyyden ja luotettavien siirtoyhteyksien varmistamiseksi. Suomen sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti ei saa laskea nykyisestä. Syvempään tuontiriippuvuuteen ei ole syytä ajautua.

Suomen sähköjärjestelmä tulee kohtaamaansuuria haasteita, kun eurooppalaisen sähköjärjestelmän tuotantorakenne muuttuu. Huoltovarmuusneuvosto katsoo, että Suomen tulevan energia- ja ilmastopolitiikan tulee ottaa huomioon tämän merkittävän rakenteellisen muutoksen vaikutukset sähkömarkkinoiden toimintaan, sähkötehon riittävyyteen ja sitä kautta Suomen huoltovarmuuteen.

1970-luvulla joukko matemaatikkoja kehitti teorian, jonka mukaan koodit voitaisiin nollien ja ykkösten muodostamien jonojen sijaan esittää astetta korkeammalla tasolla: q-analogeiksi nimettyinä matemaattisina aliavaruuksina.

Teorialle ei pitkään löydetty – tai edes etsitty – sovelluksia, kunnes kymmenen vuotta sitten ymmärrettiin, että niille olisi käyttöä modernien tietoverkkojen vaatimassa tehokkaassa tiedonsiirrossa. Haasteena oli, ettei teorian kuvaamia parhaita mahdollisia koodeja oltu löydetty lukuisista yrityksistä huolimatta, eikä niiden siksi uskottu olevan edes olemassa.

Kansainvälinen tutkijaryhmä oli kuitenkin toista mieltä.

”Me ajattelimme, että se oli hyvinkin mahdollista”, hymyilee Aalto-yliopiston professori Patric Östergård.

”Haastavaa etsimisestä teki se, että rakenteet ovat niin valtavia, että jopa todella isolla tietokonekapasiteetilla niiden etsiminen on jättimäinen operaatio. Siksi meidän piti hyödyntää algebran tekniikoiden ja tietokoneiden lisäksi kokemustamme ja arvata, mistä suunnasta lähteä etsimään ja näin rajata haku-urakkaa.”

Sitkeys palkittiin, kun viiden tutkijan ryhmä löysi teorian mukaisen suurimman mahdollisen rakenteen. Tulokset esiteltiin äskettäin Forum of Mathematics. Pi -tiedejulkaisussa, joka julkaisee ainoastaan kymmenisen tarkoin valikoitua artikkelia vuodessa.

Tutkimuksessa olivat mukana Aalto-yliopisto, Technion (Israel), University of Bayreuth (Saksa), Darmstadt University of Applied Sciences (Saksa), University of California San Diego (USA) ja Nanyang Technological University (Singapore).

Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja ja Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuoren mukaan USA:n uuden presidentin ohella ajattelemisen aihetta aiheuttaa Kiinan talouden suunta ja Euroopassa hautuva pankkikriisi.

“Vientimme nyrkkinä toimivat isot investointituotteet ovat hyvin herkkiä talouden ja politiikan turbulenssille. Toisaalta Trump on luvannut USA:han massiivista elvytystä tuotantoon ja infrastruktuuriin, mistä voi avautua aivan uusia markkinoita myös suomalaistuotteille ja palveluille”, Vuori sanoo.

Piristyvän Euroopan uhkana maailmantalous ja pankkikriisi

Lokakuussa 2016 tehdyn Ifo-kyselyn mukaan Euroopan taloustilanteessa on nähtävissä kehitystä parempaan. Ifo-indeksin pistemäärä oli kesällä 101. Lukema nousi tuoreimmassa kyselyssa 106,8:aan, mikä on pitkän ajan keskiarvon 104,1 yläpuolella. Ifon arvion mukaan Euroopassa on kuitenkin edelleen rakenteellisia ongelmia, jäykät työmarkkinat ja pankkikriisin riskit Italiassa ja Portugalissa. Lisäksi akuutit ongelmat, kuten Brexit, luovat epävarmuutta Euroopan unioniin.

Saksa jatkaa Euroopan talouden veturina Irlannin, Luxemburgin, Liettuan ja Slovakian seuratessa vanavedessä. Sen sijaan Suomen, Ranskan ja Italian talouteen liittyy yhä huolia.

Euroalueen heikompien suorittajiin yhä kuuluvan Suomen talouteen Ifo-selvitys ennakoi lievää parantumista.

“Maailmantalouden poliittinen ja taloudellinen epävarmuus ei valitettavasti vauhdita Suomen talouden toipumista”, toteaa Timo Vuori.

USA odottaa tulevaa, Kiinan talouden kuva yhä utuinen

USA:n talous on kehittynyt suotuisasti, sillä Ifo-indeksi nousi 91,2:sta 97,1:een. Ifon mukaan maan tulevaa kehitystä leimaa kuitenkin huoli tulevista poliittisista ja taloudellisista linjauksista uuden presidentin aikakaudella. Trumpin lupaama aktiivinen kauppa- ja talouspolitiikka voi yllättää markkinat – myönteisesti ja kielteisesti.

Kiinan vanavedessä koko Aasian talousodotukset ja Ifo-indeksi 78,1 ovat yhä alueen pitkän ajan keskiarvon 92,5 alapuolella. Kiinan talousvaikeudet heijastuvat laajasti muihin alueen maihin. Sen sijaan Intiassa talousnäkymät ovat aavistuksen myönteisemmät ja usko maan poliittiseen vakauteen on vahvistumassa.

“Mikäli Trump USA:n presidenttinä sytyttää kauppasodan Kiinan kanssa, ei se lupaa hyvää lyhyellä aikavälillä maailmantaloudelle. Mutta jos se johtaa tasavertaisempiin kaupan pelisääntöihin läntisten teollisuusmaiden ja nousevien talouksien kesken, hyötyy siitä pitkällä aikavälillä myös Suomi”, toteaa Vuori.

Venäjän talous hitaasti piristymässä

Venäjän talouden nykytila on Ifon mukaan yhä heikko. Yllättävää on kuitenkin Venäjän ja IVY-maiden selvästi vahvistuneet talousodotukset. Näiden maiden Ifo-indikaattori ponnahti 70,4:sta 73,7:ään. Venäjällä suhdanneodotukset seuraavien kuuden kuukauden osalta ovat muuttuneet myönteiseksi.

“Myös Venäjällä toimivat suomalaisyritykset näkevät maan taloudessa tasaantumisen merkkejä parin vuoden synkän talouslaskun jälkeen”, sanoo Timo Vuori.

Dollari vahvistuu, korot ja inflaatio alhaiset

Ifo ennakoi lyhyiden korkojen säilyvän ennallaan ja pitkien korkojen aavistuksen nousevan. USA:n dollarin uskotaan edelleen vahvistuvan suhteessa muihin valuuttoihin. Inflaation arvioidaan olevan 3,7 prosenttia maailmanlaajuisesti, euroalueella 1,0 prosenttia.

− Suomella on kaikki mahdollisuudet olla metsäbiotalouden globaali Eldorado. Tähän tarvitaan innovatiivista ja kestävää puuntuotantoa sekä vahvaa teknologiakehitystä. Myös investointeja tarvitaan, ja ne tulevat osaamisen ja kestävän raaka-aineen luo, toteaa tutkimusylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Puun kysynnän arvioidaan kasvavan merkittävästi jo lähivuosina uusien biotalouden investointien myötä. Luken Metsä 150 -projektissa tutkitaan, miten talousmetsien kasvua ja puuntuotantoa voidaan lisätä ja tehostaa kannattavasti ja kestävästi.

− Tavoitteena on tunnistaa kannattavimmat, kustannustehokkaimmat ja ympäristömyönteisimmät keinot lisätä metsien kasvua erilaisilla kasvupaikoilla maan eri osissa, kertoo tutkimusprofessori Jari Hynynen Lukesta.

Metsä 150 kokoaa yhteen tiedon kasvatusmenetelmistä, joilla puubiomassojen tuotantoa voidaan lisätä metsissä ja turvetuotannosta vapautuneilla suopohjilla.

Metsien kasvun ja biomassatuotannon lisäämiseen on tehokkaita ja kestäviä keinoja.

− Metsänhoitoa tehostamalla voidaan hakkuumääriä tulevaisuudessa tuntuvasti lisätä nykyisestä vähentämättä silti puuston määrää ja metsien hiilensidontaa, toteaa Hynynen.

Suomen metsien kasvu on lähes kaksinkertaistunut 1970-luvun alusta nykypäivään. Kangasmetsissä noin kaksi kolmasosaa kasvunlisäyksestä on metsänhoidon ja metsien käsittelyn seurausta.

− Noin kolmannes kangasmetsien kasvunlisäyksestä liittyy ympäristömuutoksiin, erityisesti aiempaa lämpimämpiin kasvukausiin, kertoo erikoistutkija Pekka Nöjd Lukesta.

Tiedot ilmenevät Tiedebarometri 2016 -tutkimuksesta, jossa selvitetään suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tiedebarometri 2016 on vuonna 2001 käynnistetyn tutkimussarjan kuudes osa. Tänään julkistetun tutkimuksen on teettänyt Tieteen tiedotus ry.

Aihepiireistä kiinnostavimpia ovat ympäristö ja luonto, joita koskevia asioita seuraa neljä viidestä (81 % ilmoittaa olevansa hyvin tai melko kiinnostunut). Ympäristöön ja luontoon liittyvä kiinnostus on kasvanut edellisen eli vuoden 2013 Tiedebarometrin kiinnostusluvuista (76 %). Kakkossijan saavuttavat yhteiskunnalliset asiat yleensä (74 %, 2013: 72 %). Myös tieteeseen ja tutkimukseen yleisesti liittyvä kiinnostus (68 %, 2013: 65 %) sekä politiikkaan kohdistuva kiinnostus (51 %, 2013: 47 %) ovat kasvaneet vuodesta 2013. Näiden alapuolelle painuvat kiinnostavuuttaan menettäneet viihde (51 %, 2013: 60 %) sekä talous ja siihen liittyvät teemat (39 %, 2013: 41 %).

Tieteen kiinnostavuuden kasvu (+3 %) sopii huonosti julkisuudessa esitettyihin huoliin ja käsityksiin, joiden mukaan kansa olisi alkanut väheksyä tiedetietoa.

Aihepiirien seuraaminen on sukupuolisidonnaista. Naiset seuraavat miehiä enemmän kulttuuria ja viihdettä, miehet puolestaan naisia enemmän urheilua ja talousasioita. Ympäristö ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat laajasti molempia sukupuolia. Tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa käsittelevät aiheet kiinnostavat erityisesti miehiä.

Tutkimuksen mukaan tieteestä kiinnostuneimman ikäryhmän muodostavat nuorehkot, 26-35-vuotiaat aikuiset. Akateemisesti koulutetut ovat kaikkein kiinnostuneimpia tieteestä, sillä yli neljä viidestä (85 %, 2013: 82 %) ilmoittaa seuraavansa tiedeasioita. Koulutusaloittain korkeinta kiinnostus on teknis-luonnontieteellisen sekä humanistisen koulutuksen saaneilla.

Kansa luottaa poliisiin, puolustusvoimiin ja yliopistoihin

Erityisen suurta luottamusta nauttivat yhteiskunnan sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta vastaavat organisaatiot eli poliisi (85 % tuntee hyvin tai melko suurta luottamusta, 2013: 86 %) ja puolustusvoimat (77 %, 2013: 74 %). Myös yliopistoihin ja korkeakouluihin luotetaan, ja näitä laitoksia kohtaan tunnettu luottamus on myös noussut edellisestä mittauksesta (75 %, 2013: 72 %).

Nimetyistä tiede‐ ja tutkimusorganisaatioista ylimmäksi nousee VTT (59 %, 2013: 62 %) perässään Tekes (50 %, 2013: 49 %) ja Suomen Akatemia (50 %, 2013: 47 %). Kokoava ja hieman yleisempi arviointikohde ”tiedeyhteisö” (tiede ja tutkimus, tiedeyhteisö yleisesti ottaen) sijoittuu merkittävän korkealle, heti yliopistojen ja korkeakoulujen jälkeen (66 %, 2013: 61 %).

Lääketiede kiinnostavin tieteenala

Kiinnostavimmaksi ja aiemmasta mittauksesta selvästi kiinnostavuuttaan lisänneeksi tieteenalaksi koetaan lääketiede. Kolme neljästä (75 %, 2013: 68 %) ilmoittaa seuraavansa sitä. Tieteen kehitystä, keksintöjä ja uusia tutkimustuloksia seurataan myös aiempaa enemmän (73 %, 2013: 70 %). Ympäristön tilaa koskeva tutkimustieto kiinnostaa (68 %, 2013: 66 %). Kyselyyn vastanneista noin puolet oli kiinnostuneita historian- ja kulttuurintutkimuksesta, tietotekniikasta sekä geenitutkimuksesta ja bioteknologiasta. Avaruustutkimus kiinnostaa joka kolmatta.

Myös vähemmän kiinnostava tiedepolitiikka kiinnostaa aiempaa tutkimusta enemmän (30 %, 2013: 24 %) ja suomalaisen tieteen kansainvälinen menestys kiinnostaa neljää kymmenestä (42 %, 2013: 36 %).

Tiedettä koskevan tiedon lähteistä televisio ja radio ovat tärkeimmät (81 %, 2013: 84 %). Seuraavana keskeisenä tietolähteenä mainitaan sanomalehdet (71 %, 2013: 75 %).

Internetin tietolähteekseen nimeävien kasvu on tasaantunut, mutta netti on saavuttanut sanomalehdet tiedon lähteenä (70 %, 2013: 69 %). Internet on tärkeä väline molemmille sukupuolille, kaikille ikäryhmille ja erilaisen koulutuksen omaaville.

AIV-rehu, mobiiliteknologian sovellukset ja ksylitoli tunnetuimpia tieteemme saavutuksia

Tieteen tiedotus ry:n tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin myös, miten suomalaiset tuntevat tieteemme saavutuksia ja suomalaisia tieteenharjoittajia. Laajimmin tunnistettu saavutus on AIV-rehu. Kakkoseksi sijoittuvat matkapuhelimiin, mobiiliteknologiaan ja Nokiaan kytkeytyvät ilmaukset. Kolmantena aivan kännykkäkategorian kannoilla seuraa ksylitoli. Lähelle kärkeä kohoavat myös geenitutkimus ja -teknologia. Paljon mainintoja saavat myös Linux sekä syöpätutkimus, -hoidot ja -lääkkeet.

Merkittäväksi tieteenharjoittajaksi nimetään useimmin Esko Valtaoja ja toisena Jaakko Hämeen-Anttila. Useita viittauksia saavat myös muun muassa Linus Torvalds, Kari Alitalo ja Kari Enqvist.

Edesmenneistä tutkijoista merkittäväksi nimetään useimmin ainoa Nobel-palkittu tutkijamme A. I. Virtanen. Hänen kannoillaan seuraa Leena Palotie niin ikään suurella äänimäärällä. Kolmannen sijan saavuttaa Arvo Ylppö.

Kuntaliiton hallitus antoi torstaina lausuntonsa laajasta sote- ja maakuntalakipaketista. Lausunnossa on huomioitu kuntakentältä saatu palaute Kuntaliiton aiemmin julkaisemaan lausuntoluonnokseen. Lisäksi on huomioitu lausuntokierroksen alkamisen jälkeen julkaistut alustavat linjaukset valinnanvapauden toteuttamisesta sote-uudistuksessa.

Kuntaliitto huomauttaa, että uudistuksessa on kyse erityisesti suuresta kuntia koskevasta muutoksesta. Uudistuksen toimeenpanon onnistuminen ja laaja sitoutuminen edellyttää, että kentän parannusehdotukset huomioidaan laajasti. Lausuntokierros päättyy 9. marraskuuta.

Kuntaliitto toteaa, että valinnanvapauden linjauksissa ei ole tarpeeksi tarkkaan kuvattu palvelujen tuottajille maksettavan rahoituksen perusteita. Tämä vaikuttaa olennaisesti siihen, saavutetaanko valinnanvapaudella tavoiteltua kustannusten hillintää. Lisäksi palvelujen yhteensovittaminen saattaa vaikeutua.

Kuntaliitto on huolissaan kuntien ja tulevien maakuntien taloudesta, sillä laskelmat kuntien talouden kestävyydestä uudessa tilanteessa puuttuvat. Kuntaliitto vastustaa rajoituksia kuntien oikeuteen päättää veroprosentistaan. Maakunnille ei ole tulossa verotusoikeutta lainkaan, mikä puolestaan heikentää niiden itsehallintoa ja mahdollisuuksia talouden tasapainottamiseen.

Kolmen miljardin euron kustannusten hillitsemistavoitteen lukkoon lyöminen rahoituslaissa on Kuntaliiton arvion mukaan ongelmallista. Kustannusten kasvun hillinnän kannalta keskeistä on tulevaisuuden palvelulupauksen sisältö: ketä hoidetaan, millä omavastuuosuudella ja mitä hoitoja, lääkkeitä ja menetelmiä julkisen palvelutarjonnan piiriin kuuluu. Jos maakuntien rahoituksen taso on oikeassa suhteessa palvelulupaukseen, kustannuskehityksen taittaminen on mahdollista.

Valtion oikeutta ohjata päätöksentekoa maakunnissa olisi Kuntaliiton mielestä rajoitettava. Lainsäädännön tulisi antaa joustoa alueellisiin ratkaisuihin esimerkiksi suurilla kaupunkiseuduilla ja harvaan asutuilla alueilla. Maakuntalain tulee olla kuntalain tapaan joustava niin, että kuntien ja maakuntien yhteistyö ja mahdollisuus sopia palvelujen hoitamisesta turvataan.

Uudistus sinänsä on Kuntaliiton hallituksen näkemyksen mukaan välttämätön ja sitä tulee määrätietoisesti viedä eteenpäin. Uudistuksen jälkeen kunnilla on edelleen vahva rooli suomalaisessa yhteiskunnassa.

”Yhteistyötä Stanfordin kanssa on tehty jo parikymmentä vuotta, ja nyt mukaan tulee Harvard. Tämä on todella merkittävä asia suomalaisille kauppatieteiden ja tuotantotalouden tutkijoille”, kuvaa professori Eero Vaara Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Suomalaiset kauppatieteellisen alan yliopistot tekevät yhteistyötä amerikkalaisten huippuyliopistojen kanssa pohjoismaisen Scandinavia Consortium for Organizational Research (SCANCOR) -verkoston kautta. Verkostolla on ollut vuodesta 1989 tilat Stanfordin yliopiston kampuksella, ja Harvardin tilat avataan 19. lokakuuta 2016.

Verkosto mahdollistaa tutkijavierailuja, rahoittaa postdoc-tutkijoita, järjestää workshopeja ja seminaareja. Se välittää myös muita yhteistyömahdollisuuksia pohjoismaisten yliopistojen ja Harvardin ja Stanfordin yliopistojen välillä. Suomesta mukana ovat Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Hanken sekä Turun yliopisto. Verkostossa on Suomen lisäksi korkeakouluja Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta.

”Tutkijavierailut SCANCOR-verkoston kautta tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden työskennellä ja rakentaa tutkimusyhteistyötä amerikkalaisissa huippuyliopistoissa. Meiltä on lähtenyt viimeisen viiden vuoden aikana kymmenen ihmistä tutkijavaihtoon”, professori Kirsimarja Blomqvist Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo.

Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö on myöntänyt tukea SCANCORin Harvard-yhteistyölle kolmeksi vuodeksi.

”Säätiön tuki mahdollistaa tutkijoidemme pitkäjänteisen yhteistyön maailman huippuyliopistojen tutkijoiden kanssa”, sanoo professori Sören Kock Hankenilta.

Myös Suomen Liikesivistysrahasto tukee SCANCORin toimintaa.

Suurista kaupungeista pitkällä ovat esimerkiksi Vantaa ja Tampere. Tampereella enää alle kymmenen prosenttia lupahakemuksista tulee paperisina. Kaupungin tavoitteena on, että sähköisen arkistoinnin myötä paperiliikenne loppuu kokonaan vuonna 2017. Tämä nopeuttaa jatkossa tiedonhakua sekä säästää merkittävästi kustannuksia sekä asiakkaalta että kunnalta, kun piirustusten tulostus jää täysin pois.

”Kyseessä on suurin muutos tietokoneen käyttöönoton jälkeen”, kuvailee Tampereen lupa-arkkitehti Esa Perttunen sähköisen asioinnin merkitystä.

Lupapisteessä voidaan hakea rakennetun ympäristön lupia sekä hoitaa luvanhakuun liittyvä viranomaisasiointi sähköisesti – ajasta ja paikasta riippumatta. Lupapisteen tuottaa digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Solita Oy ja palvelu on kehitetty yhteistyössä ympäristöministeriön sekä käyttäjäkuntien kanssa.

Ydinvoimaloissa käytetyt turva-automaatiojärjestelmät perustuvat useimmiten digitaaliseen tekniikkaan. Lahtinen kehitti väitöstyössään digitaalisten turvajärjestelmien mallintamiseen ja testaukseen liittyviä menetelmiä sekä tekniikkaa laajojen modulaaristen järjestelmien automaattiseen oikeellisuuden varmentamiseen.

Väitöstyössä kehitettiin myös mallinnustekniikkaa, joka mahdollistaa järjestelmän vikasietoisuuteen liittyvien ominaisuuksien tarkastelemisen laajoissa järjestelmissä. Tekniikka on askel kohti todennäköisyysperusteisen riskianalyysiin ja mallintarkastuksen integraatiota.

Väitöstyön tulokset ovat merkittäviä ydinvoimaloiden turvallisuuden kannalta, sillä kehitettyjä tekniikoita voidaan käyttää varmistamaan turva-automaatiojärjestelmien suunnittelun virheettömyys.

Mallintarkastusta käytetään jo suomalaisten ydinvoimaloiden turva-automaatiojärjestelmien varmentamisessa. Väitöstyön myötä mallintarkastuksen skaalautuvuus ja käyttökelpoisuus ovat myös parantuneet. Työn voi nähdä osana jatkumoa kohti yhä suurempia laitostason malleja ja uusia kokonaisvaltaisia tapoja analysoida turvallisuutta.

Jussi Lahtisen väitöstyö laajojen ydinvoimaloiden turva-automaatiojärjestelmien mallintarkastuksesta tarkastetaan 7.10. Aalto-yliopistossa.

Yhdysliikennepisteet ovat internetin solmukohtia, jotka yhdistävät erilliset verkot keskenään ja mahdollistavat liikenteen niiden välillä. Niiden käyttö alentaa yritysten IP-liikenteen kustannuksia sekä tarjoaa entistä suorituskykyisemmän, nopeamman ja luotettavamman yhteyden verkkojen välille.

Helsingin uusi yhdysliikennepiste tuo suomalaisille yrityksille ja organisaatioille entistä paremmat kansainväliset verkkoyhteydet sekä lisää valinnanvaraa markkinoilla.

Verkottuneessa maailmassa menestyminen vaatii yhä enemmän yhteyksiä asiakkaiden, kumppanien ja työntekijöiden välillä. Equinixin palvelinkeskukset ja yhdysliikennepisteet mahdollistavat tehokkaat yhteydet ja edistävät merkittävästi digitaalista taloutta.

Helsingin Rautatientorilla Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtumassa 18.8. lanseerattiin Ruokaasuomesta.fi -palvelu, jossa kullakin yrittäjällä on oma verkkokauppansa. Kukin yrittäjä vastaa itse ruokatoimituksista ja tavaran tuoreudesta. Ruokaa voidaan toimittaa yrittäjästä riippuen kotiinkuljetuksena, Matkahuollon, Postin tai suoramyyntipaikkojen kautta. Uusia logistisia ratkaisuja etenkin kylmäkuljetuksiin kehitetään parhaillaan lisää ja niistä neuvotellaan syksyn aikana.

Verkkokaupan on kehittänyt start-up yritys LähiPro Oy, jonka osakekannasta MTK:n omistuksessa oleva Viestilehdet Oy omistaa tällä hetkellä 49 prosenttia.

– Uusien ruuan markkinakanavien kehittäminen on tarpeen, koska kiinnostus ostaa suomalaista lähiruokaa suoraan maatiloilta on vahvassa kasvussa. Myös entistä useampi tuottaja harkitsee ruuan suoramyynnin aloittamista, sanoo LähiPro Oy:n toimitusjohtaja Eero Kananen.

– Tällä hetkellä verkkokaupassa mukana on hieman yli 70 maatilayritystä, mutta palvelu tulee syksyn aikana kasvamaan merkittävästi, Kananen jatkaa.

Merkittävä syy suoramyynnin kiinnostuksen kasvuun tuottajien parissa on maatalouden kannattavuuden voimakas heikkeneminen ruuan halpuuttamisen ja vaikean markkinatilanteen takia. Kuluttajia palvelussa kiinnostavat erikoistuotteet, tuoreus ja mahdollisuus antaa palautetta tuotteista suoraan tuottajalle.

– Ruuan alkuperä ja tuoreus kiinnostavat kuluttajia enemmän kuin koskaan. Myös kotimaisuuden arvostus on nousussa, sanoo MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi.

– Verkkokaupan ja maatilamyynnin osuus ruokamyynnistä on vielä hyvin pientä, mutta siellä ovat tulevaisuuden kasvunäkymät, jotka sosiaalinen media ja digitalisaatio jo mahdollistavat. Jos me emme tätä asiaa nyt ota vakavasti, niin sen tekee joku isompi kansainvälinen toimija, johon me emme voi vaikuttaa. Palvelun kautta tuottajien on mahdollista ohittaa päivittäistavarakauppa näin halutessaan, Syväniemi jatkaa.

MTK ei näe suoramyynnin olevan sinällään pois jalostavalta elintarviketeollisuudelta, koska verkkokaupan myyntimäärät ovat vielä pieniä.

Suomen veneviennin arvo kasvoi tullilaston mukaan tämän vuoden tammi–toukokuussa peräti 68 prosenttia ja kappalemääräinen venevienti 53 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Suomen veneala on selvästi vientiteollisuutta: alkuvuoden aikana viennin arvo oli reilut 125 miljoonaa euroa ja tuonnin alle 30 miljoonaa. Veneala työllistää Suomessa noin 3500 henkilöä.

”Suomalaisten venevalmistajien kasvuvauhti ja aktiivinen tuotekehitys näkyvät myös Lauttasaaressa järjestettävässä Helsingin Uivassa venenäyttelyssä, jossa on viikonlopun ajan esillä peräti 259 venettä”, venealan keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jouko Huju kertoo.
Ruotsin ja Norjan markkinat vetävät veneitä

Venevientiä vauhditti etenkin hyvin sujunut venekauppa suurimmissa vientimaissa Ruotsissa ja Norjassa. Euroissa mitattuna vienti Ruotsiin lisääntyi alkuvuoden aikana yli 31 prosenttia ja vienti Norjaan 17 prosenttia. Ruotsiin vietiin yli 3100 venettä yhteisarvoltaan 37,8 miljoonaa euroa, Norjaan reilut 2800 venettä ja viennin arvo oli 36,6 miljoonaa.

Kolmanneksi suurin vientimaa oli Malta. Sinne vietiin vain kaksi Suomessa valmistettua venettä, mutta niiden yhteisarvo oli 30,9 miljoonaa euroa.

Veneteollisuuden koko viennin arvo oli alkuvuoden aikana 125,1 miljoonaa euroa. Kappalemääräisesti kokonaisvienti nousi 53 prosenttia ja tullitilastojen mukaan veneitä vietiin yli 6500 kappaletta.

Myös venetuonti on vahvassa kasvussa: tuonti lisääntyi tammi–toukokuussa peräti 84 prosenttia. Tuonnin arvolla mitattuna eniten veneitä tuotiin Puolasta (3,9 miljoonaa euroa, 107 kappaletta). Seuraavana ovat USA (1,6 milj. €, 171 kpl) sekä Italia (1,1 milj. €, 4 kpl). Kaikkiaan tuonnin arvo oli vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana 29,4 miljoonaa.
Kotimaassa ennakoidaan pientä kasvua

Kotimaassa uusien veneiden myynti on pysynyt kutakuinkin viime vuoden tasolla. Rekisteröitäviä, eli yli 20 hevosvoiman moottorilla varustettuja tai yli 5,5 metriä pitkiä veneitä rekisteröitiin heinäkuun loppuun mennessä reilut 3000 kappaletta, 1,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Uusien purjeveneiden rekisteröinnit sen sijaan nousivat viime vuoden 12 kappaleesta 20 veneeseen.

”Suunta on kuitenkin ollut useamman vuoden ylöspäin. Uskon, että vuoden lopussa päädytään edeltävien vuosien tapaan pieneen, 1–4 prosentin kasvuun. Suomalaiset eivät ole lopettaneet veneilyä, mutta hankintoja on siirretty”, Jouko Huju arvioi.

Kaikista rekisteröidyistä veneistä 63 prosenttia oli alle 5,5 metrin pituisia.

Kotimaan markkinatilanteesta kertoo myös perämoottoreiden myynti, joka laski viime vuodesta 0,5 %. Tammi-kesäkuussa suomalaisten maahantuojien kautta toimitettiin kotimaan myyntiin ja vientiin reilut 17 000 konetta. Kotimaahan näistä myytiin reilut 8000 konetta, 5,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Uivassa venenäyttelyssä laiturit täynnä

Suomalainen veneteollisuus ja maahantuojat esiintyvät Finnboatin Uivassa venenäyttelyssä jo 39. kerran. Lauttasaaressa HSK:n kerhosatamassa näyttely järjestetään 19. kertaa.

Uivassa on nähtävänä kaikkiaan 259 venettä, joista purjeveneitä on 20. Näytteilleasettajia on yhteensä 119. Uiva venenäyttely on auki Lauttasaaressa sunnuntai-iltaan 21. elokuuta saakka.

”Syksyn näyttelyssä myytävät veneet ovat tyypillisesti hieman suurempia retki- ja yhteysveneitä, joita tilataan seuraavalle veneilykaudelle. Tyypillisesti ne ovat daycruiser-kokoluokan 6–8 metriä pitkiä veneitä, jotka ovat suuri ryhmä myös rekisteröintitilastossa”, Huju sanoo.

”Asuntojen löytäminen asiakkaidemme tarpeisiin on tällä hetkellä kiven takana. Tarvitsemme apua yksityisiltä asunnonomistajilta, sillä oma kapasiteettimme on jo käytetty. Toivommekin, että saamme kaikki edes osittain tyhjänä seisovat asunnot niitä tarvitseville”, Forenomin vuokrauspäällikkö Jaakko Ihalainen toivoo.

Laita asuntosi vuokralle netissä

Forenom osti keväällä 2016 Friday Flats -verkkoalustan, jonka kautta on helppo ilmoittaa oma asunto vuokralle lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa. Ilmoituksen tekeminen ei maksa mitään ja asunnonomistaja saa itse päättää, mitkä varaukset hän ottaa vastaan. Omistajan ei siis tarvitse sitoutua asunnon vuokraamisen yhtään sen pidemmäksi aikaa kuin haluaa, ja suunnitelmien muuttaminen on joustavaa.

Friday Flats toimii lyhytaikaisvuokran periaatteella. Tämä tarkoittaa kaikkea yhdestä yöstä viikonloppuun, viikkoon tai vaikka vuoteen. Kynnys vuokraukseen on kuitenkin selkeästi matalampi, kun asuntoa ei tarvitse luovuttaa vuokrauskäyttöön pidemmäksi aikaa kuin mikä itselle sopii. Palvelu mahdollistaa ansaitsemisen tyhjillään olevalla asunnolla vaivattomasti ja turvallisesti.

– Lentoliikenteen matkustajamäärät ovat olleet tänä vuonna hyvässä kasvussa, ja tämä näkyy myös kesälomamatkailijoiden määrässä. Euroopan suuret pääkaupungit vetävät liikematkustajien lisäksi myös vapaa-ajan matkailijoita kesästä toiseen. Yhä useampi menee lomakohteeseensa reittilennolla, kun taas tilauslentojen matkustajamäärät ovat vähentyneet, kertoo viestintäjohtaja Mikko Saariaho Finaviasta.

Suosikkikohde Tukholma kasvatti matkustajamääräänsä viime kesästä 7 prosenttia. Finavian lentoasemien ja Tukholman välisillä reiteillä lensi touko-heinäkuussa yhteensä 376 179 matkustajaa. Seuraavaksi suosituimpia kohteita Suomesta olivat viime vuoden tapaan Lontoo (-1 %) ja Kööpenhamina (+3 %).

Yksi eniten suosiotaan kasvattaneista kohteista on edullisuudellaan ja kauneudellaan suomalaiset hurmannut Praha (+29 %). Trendikaupungit Berliini (+11 %) ja Amsterdam (+9 %) pysyivät pinnalla, ja myös Oktoberfestistään tunnettu München houkutteli yli kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän matkailijoita. Euroopan ulkopuolella suosituin kohde oli Tokio. Sen ja Helsingin välisellä reitillä matkusti touko-heinäkuussa 71 311 ihmistä (-2 %).

Helsinki-Vantaan reittiliikenteen matkustajista enemmistö on muita kuin suomalaisia. Suurimmat ulkomaiset matkustajaryhmät tulevat Ruotsista, Saksasta, Britanniasta ja Kiinasta.

Matkustajamääriltään suurimmat reittilentokohteet touko–heinäkuussa 2016*

Tukholma, 376 179 matkustajaa (kasvua +7 % verrattuna vuoden 2015 touko – heinäkuuhun)
Lontoo, 244 122 matkustajaa (-1 %)
Kööpenhamina, 230 884 matkustajaa (+3 %)
Amsterdam, 149 861 matkustajaa (+9 %)
München, 138 771 matkustajaa (+12 %)
Frankfurt, 134 893 matkustajaa (-10 %)
Berliini, 131 282 matkustajaa (+11 %)
Pariisi, 131 154 matkustajaa (-4 %)
Oslo, 103 809 matkustajaa (+3 %)
Barcelona, 91 638 matkustajaa (+2 %)

Kreikka on lomailijoiden suosikki

Turkin Antalya piti edelleen pintansa kesäkuukausien suosituimpana tilauslentokohteena, vaikka sen suosio laski rajusti viime kesästä.

– Tilauslentojen kohdalla maailmanpolitiikan epävakaus on näkynyt selvästi kesän matkustajatilastoissa. Erityisesti Turkin lomakohteista Antalyan suosio on ollut tilauslentoliikenteen matkustajamäärillä mitattuna laskussa, Saariaho sanoo.

Kun vuoden 2015 touko-heinäkuussa Antalyan ja Suomen välillä matkusti yhteen laskien 61 669 henkilöä, tänä kesänä luku oli enää 35 967 henkilöä. Laskua on siis tullut jopa 42 prosenttia.

Aurinkoisen Kreikan kohteet sen sijaan kasvattivat suosiotaan, ja Rodos, Hania ja Kos valtasivat kolme seuraavaksi suosituimman kohteen titteliä. Rodoksen suosio kasvoi 22 prosenttia, Hanian 11 prosenttia ja Kosin peräti 81 prosenttia.

Uutena tulokkaana kymmenen kärkeen nousi trendikkään Kroatian suurin kaupunki Split, jonne matkustavien määrä moninkertaistui viime vuodesta. Myös Mallorcan saaren pääkaupunki Palma houkutti entistä enemmän lomailijoita. Kulttuuria ja rantaelämää Mallorcalta etsi tänä kesänä 19 prosenttia enemmän matkustajia kuin vuotta aiemmin.

Eniten tilauslentomatkustajia houkutelleet kohteet touko–heinäkuussa 2016*

Antalya, 35 967 matkustajaa (laskua -42 % verrattuna vuoden 2015 touko – heinäkuuhun)
Rodos, 33 476 matkustajaa (+22 %)
Hania, 20 042 matkustajaa (+11 %)
Kos, 10 513 matkustajaa (+81 %)
Larnaka, 10 441 matkustajaa (+4 %)
Palma de Mallorca, 9 037 matkustajaa (+19 %)
Split, 7 985 matkustajaa (+291 %)
Dalaman, 7 666 matkustajaa (-1 %)
Burgas, 6 957 matkustajaa (-5 %)
Preveza, 4 787 matkustajaa (-63 %)

* kaikilta Finavian lentoasemilta yhteensä, sisältää saapuvat ja lähtevät