Seuraavaksi poimintoja seminaarin avainkohdista ja esitetyistä ajatuksista.

Mikael Jungner avasi tilaisuuden motivoimalla esteettömämmän tietoyhteiskunnan rakentamiseen. Jungner totesi maailmassa pärjäämisen vaativan yhä enemmän tietoa, ja yhä useamman tulisi myös päästä käsiksi tähän tietoon. Jungner perusteli esteettömämmän verkon kehitystyön merkitystä erityisesti hyvyyden tavoittelun arvokkuudella.

Jungner kertoi herätelleensä myös YLEn Uusien palveluiden ihmisiä katsomaan asioita laajemmin kuin sen muutaman sadan pääkaupungilla asuvan iPhonea käyttävän web-kehittäjän näkökulmasta.

Epäilemättä kotimainen web-kehityksen yhteisö on jossain määrin keskittynyt pääkaupunkiseudulle, joten vertaus ei ole aivan tuulesta temmattu. Verkon käyttö ja hyödyntäminen nousisi varmasti uudelle tasolle jos ABC:lla kahvilla käyvät rekkamiehetkin kokisivat aidosti pääsevänsä osaksi tietoverkkojen tarjoamia mahdollisuuksia.

Erityishaasteena Jungner piti esteettömän verkon rakentamisen hajaantuneisuutta. Esimerkiksi valtio ei voi ratkaista ongelmaa vain ostamalla uutta teknologiaa tai tietojärjestelmiä, vaan esteettömämpi verkko syntyy vain useiden tuhansien ihmisten oppimisen ja valveutumisen kautta.

Nordean verkkopalvelukehityksessä työskentelevä Laura Turkki alusti paneelikeskustelua kertomalla mistä esteettömyydessä on kyse. Aluksi käytiin käsitteistöä läpi ja havaittiin, että esteettömyys on suosituin termi kuvaamaan aihepiiriä. Myös saavutettavuus sai jonkin verran ääniä, mutta jäi ainakin seminaarin yleisössä vähemmistöön. Laura Turkki itse kertoi puhuvansa usein huomioivasta suunnittelusta jota hän itse piti hyvin kuvaavana sanana erityisesti verkkopalveluiden suunnittelussa.

Turkin esityksessä myös käsiteltiin esteettömyyden erilaisia tasoja verkkopalveluprojekteissa. Eri tasoja tunnistettiin olevan viisi (5) kappaletta.

1. Alusta, arkkitehtuuri –taso jossa varmistetaan, että esteettömyysvaatimuksien toteuttaminen on teknisesti mahdollista eikä valittu alusta aseta erityisiä esteitä tähän.
2. Käyttöliittymä/interaktiosuunnittelu –taso jossa varmistetaan käyttöliittymän helppokäyttöisyys, selkeys ja fokus. Erityisesti tätä tasoa pidettiin merkityksellisenä tasona jossa jo ensimmäisten käyttöliittymämallien tekijällä on iso rooli käyttöliittymän perusratkaisujen luomisessa. Toisaalta myös koodareiden roolia pidettiin tärkeänä, koska esteettömyydessä on yhtä lailla kyse teknisesti laadukkaiden ratkaisujen toteuttamisesta.
3. Graafinen suunnittelu –taso jossa huolehditaan esimerkiksi riittävästä kontrastista ja visuaalisten elementtien selkeydestä.
4. Sisällöntuotanto -taso (kuva, teksti, liikkuva kuva, ääni+puhe) jossa huolehditaan esimerkiksi tekstivastineista ei-tekstimuotoiselle medialle. Luennoitsija painotti sisällöntuotantotason merkitystä käytännön saavutettavuuden kannalta. Samalla todettiin tämän tason olevan myös kaikkein haastavin ja vaativan koulutusta, koska kovin paljon yksiselitteisiä sääntöjä ei ole. Esimerkiksi Nordea on monessa kohtaa jättänyt ALT-tekstit kuvista pois, koska on katsonut että monet kuvat eivät tuo mitään lisähyötyä pankkiasioiden hoitamiseen. Monet esteettömyysasiat kietoutuvat siis järkevään verkkokirjoittamiseen ja esimerkiksi otsikoiden oikeaoppiseen käyttöön (h1, h2, h3, jne.) ja linkkitekstien kuvaavuuteen (ei käytetä “Lue lisää” –tyyppisiä linkkejä esimerkiksi).
5. Johto –taso jossa määritellään esteettömyys strategiseksi tavoitteeksi ja määritellään budjetit mm. käytettävyyden ja esteettömyyden testaamiseen. Johtoa pidettiin tärkeänä tekijänä myös sopimusneuvottelujen näkökulmasta, koska elleivät esteettömyysasiat ole vaatimuksissa, niin ne helposti jäävät toteuttamatta projekteissa (ja jälkikäteen asioiden korjaaminen ei yleensä onnistu).

Ohjeistuksia asioiden oikein tekemiseen todettiin olevan enemmän kuin tarpeeksi, mutta ongelmana nähtiin ohjeiden laajuus ja keskinäinen päällekkäisyys. Ohjeista keskeisimpiä luettavia todettiin olevan WCAG 2.0 joka on tulostettuna noin 70 sivua.

Muita seminaarissa mainittuja ohjeistuksia saavutettavan verkkopalvelun toteutukseen:

• WCAG 1.0
• Näkövammaistahojen koostesivu eri ohjeistuksista.
• Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteutuksen periaatteet (JHS 129) joka tosin alkaa olla jo hieman ikääntynyt ollessaan vuodelta 2005.
• Laatua verkkoon –verkkopalveluiden laatukriteeristö joka on hieman uudempi sisällöllisesti ollessaan päivitetty vuonna 2008.
• Suomen Dfa-verkosto on myös koostanut kattavan linkkilistan eri ohjeistuksista ja aiheeseen liittyvistä opinnäytetöistä. Valitettavasti monet sivun linkeistä ovat tosin rikkinäisiä.
• Papunet.net on sivusto puhevammaisuudesta ja selkokielestä.

Verkosta saatavilla olevia automaattisia validaattoreita ym. automaattisia tarkistustyökaluja ei selkeästi haluttu korostaa, koska moni totesi näiden olevan lähinnä ohjelmistokehittäjille soveltuvia apuvälineitä joilla saadaan karsittua pois kaikkein karkeimmat virheet. Totuudenmukaisen esteettömyystarkistuksen katsottiin vaativan aina ihmisen testaamaan palvelua.

Paneelikeskustelun havainnoista raportoitiin Twitterissä ja Qaikussa. Seuraavaksi muutamia paneelikeskustelun havaintoja tiivistettynä:

• Oikeaoppisen otsikoinnin tärkeyttä korostettiin monessa kohtaa. Otsikkotasojen käytöllä (h1, h2, h3, h4) todettiin olevan iso merkitys esimerkiksi näkövammaisille koska otsikoiden kautta voi nopeasti "skannata" sivun. Lihavointia ei täten suositeltu käytettäväksi esimerkiksi väliotsikoinnin korvikkeena.
• Verkkopalveluiden esteettömyystestauksia voi tilata Näkövammaisten keskusliitolta. Esimerkiksi Kela kertoi käyttäneensä testauspalvelua ja palvelua suositeltiin muillekin.
• Näkövammaisten keskusliitto on yrittänyt löytää esteetöntä julkaisujärjestelmää huonolla menestyksellä. Suoraan paketista esteettömyysvaatimuksiin vastaavaa julkaisujärjestelmää ei ole löytynyt ja Näkövammaisten keskusliitto on päätynyt lähteä kehittämään tällaista julkaisujärjestelmää räätälityönä. Työssä on yhteistyökumppanina Twinkle Oy.
• PDF-formaatin haitallisuus tuli myös esiin monessa kohtaa. PDF:n todettiin olevan edelleen aikamoinen kirosana monelle näkövammaiselle. PDF:n käyttöä ei pidetty asiana joka pitäisi täysin kieltää, mutta monien julkishallinnon organisaatioidenkin todettiin julkaisevan pdf-muodossa tärkeitä ohjeistuksia joiden kanssa moni näkövammainen on ongelmissa.
• Flashin todettiin olevan oikein tehtynä siedettävä näkövammaisille. Esimerkiksi YLE Areenan käyttö onnistui välttävästi myös apuvälineen avulla ja jopa videoplayerin painikkeita pystyi käyttämään. Tässäkin tosin korostettiin, että toteutusvaiheessa on playerin koodaajan pitänyt ottaa huomioon mahdollisuus käyttää videosoitinta näppäimistöltä ja ruudunlukijan avustamana.
• Mielenkiintoisena huomiona todettiin, että esimerkiksi näppäimistöllä web-sivustojen käyttö on vaikeutunut viime aikoina. Esimerkiksi Enterin painaminen ei avaa linkkiä useinkaan. Täten todettiin kehityksen olevan menossa esteettömyyden osalta paikoitellen huonompaan suuntaan. Adagen panelisti naurattikin yleisöä sanomalla, että edelleen:

“Useimmat verkkopalvelut tehdään nuorille hävittäjälentäjille joilla on isolla näytöllä varustetut Mac-tietokoneet.”

• Jonkin verran sivuttiin myös ihan käytännön tekemisen haasteellisuutta. Esimerkiksi validaattoreiden ja orjallisten ohjeiden noudattamisen todettiin johtavan helposti tilanteeseen jossa sivustolla on “liikaa saavutettavuutta”. Esimerkiksi kuvien ALT-tekstin todettiin olevan tarpeellinen vain jos kuva on verkkopalvelun käytön kannalta olennainen. Esimerkiksi puhtaiden kuvituskuvien ALT-tekstillä ei katsottu olevan käytännön merkitystä verkkopalveluiden käytön kannalta. Myös esimerkiksi linkkien “title” arvojen täyttäminen järkevien tekstilinkkien kohdalla todettiin olevan ylitse menevää ohjeiden noudattamista.

Monessa kohtaa myös korostettiin, että näkövammaisten huomioimisessa ei ole niinkään kyse täysin sokeiden ihmisten huomioimisesta vaan paljon suurempi joukko ovat esimerkiksi ikänäöstä kärsivät ihmiset. Näitä yli 50-vuotiaita heikkonäköisiä henkilöitä todettiin olevan Suomessa jo nyt useita satoja tuhansia ja näiden henkilöiden internet-käyttö kasvaa erittäin nopeasti. Näiden henkilöiden huomioinnin todettiin myös olevan jopa vaikeampaa kuin täysin sokeiden ihmisten huomiointi. Heikkonäköiset kun vaativat verkkopalvelun käyttöliittymältä ja sisällöiltä hyvää kontrastia, suurennettavuutta ja toimintopainikkeiden visuaalista selkeyttä.

Seminaarissa päätettiinkin jatkossa tarjota halukkailla workshop-tyyppistä koulutusta esteettömien verkkopalveluiden suunnittelusta. Workshopista kiinnostuneet voivat ilmaista kiinnostuksensa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen aki.kekalainen (at) yle.fi.

Myös sisällöntuottajille suunnattua koulutusta toivoisi jatkossa olevan paremmin saatavilla, koska sisällöntuottajien rooli esteettömien verkkopalveluiden toteutuksessa on merkittävä.

Pidettyjen esityksien esitysmateriaalit voi ladata yle.fi/esteettomyys –sivustolta.

Lisätietoa esteettömyydestä saa tutustumalla esimerkiksi seuraaviin opinnäytetöihin ja sivustoihin:

• Saavutettava.fi –verkkopalvelu. Saavutettava.fi julkaisee uutisia ja artikkeleita saavutettavien verkkopalveluiden toteutuksesta.
• Diplomityö: Saavutettavuus mukautuvan verkkopalvelun suunnittelussa ja toteutuksessa (Kaikuvuo Ilkka, 2006), pdf-dokumentti
• Diplomityö: Verkko-opetuksen saavutettavuus (Salomaa Anneli 2006)
• Accessibility in Internet Services - Case Electronic Banking (Vilen Jaakko 2006, pdf-tiedosto)
• Diplomityö: Verkkosivustojen esteettömyyden asiantuntija-arviointi (Turkki Laura 2005, pdf-tiedosto)
• Pro gradu: Esteettömyysohjeistot verkkosivustojen toteutuksen ja arvioinnin näkökulmasta (Helin Leena 2005, pdf-tiedosto)
• Diplomityö: Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä (Kuusela Marjo 2004, pdf-tiedosto)
• Lisää aiheeseen liittyviä opinnäytetöitä ja raportteja löytyy myös Vierityspalkin Raportit ja lähteet –sivulta.

Moogo-palvelu onkin käytössä jo yli sadassa maassa. Silti noin miljoonan euron liikevaihdosta yli 90 % tulee kotimaisten Kotisivukoneen asiakkaiden maksamista kuukausimaksuista.

Moogo sai Europrix-finaalissa Special Award -palkinnon Best Business Potential -kategoriassa.

Kisaan osallistui 31 maasta yli 300 työtä.  - Huomionosoitus antaa lisäpotkua kansainvälistymisellemme, sanoo Nurminen tiedotteessa.

Tietoviikon Alan mesta -profiilissa kerrotaan vakaasta kasvusta. Yhtiö on hiljattain palkannut 14 uutta työntekijää ja lokakuussa oli viiden työntekijän rekrytointi käynnissä.

• Katso myös: Kotisivukone kansainvälistyy Moogo-brändillä

Here’s how I expect a good service to work: Go in, pick a film, pay for it and watch.

Vuorensolan unelmatilausvideopalvelun haku kattaa kaikki sisällön termit - voit etsiä tietyn tekijän filmejä tai kaikkia Cannesissa palkittuja filmejä. Siinä on toiminto, johon voit kirjoittaa elokuvan, josta pidät, löytääksesi lisää saman kaltaisia. Sisältö on aivan tuoretta (Vuorensolan unessa elokuvastudiot ovat ymmärtäneet lisensoida leffansa kaikille alustoille samaan aikaan voittaakseen piratismin) ja lisäksi katalogit ovat kattavia myös vanhojen nimikkeiden osalta.

Leffan tilaaminen ja maksaminen on vaivatonta. Palvelun sosiaalinen puoli mahdollistaa yhdessä katsomisen samalla kommentoiden ja vaikka tägäysmoodissa. Lue lisää -moodissa pääsee leffatriviawikiin.

Juttunsa päätteeksi Vuorensola esittelee kaksi uteliaisuutta herättävää palvelu-uutukaista, ruotsalaisen Voddlerin ja HDMT:n ilmeisesti Hollannista. Hän kertoo blogissaan myös kuulleensa, että Netflix olisi tulossa Suomeen.

I heard Netflix is coming, and I’m really looking forward to it.

Aiemmissa postauksissaan Vuorensola testasi ja arvioi nykyiset video on demand - palvelut CDON.comin, Movie-TV:n, Film2homen, SFAnytimen ja Canal + Filmnetin.

Testikierroksen lupaavimpana hän pitää itselleen aikaisemmin täysin tuntematonta The Auteurs.com -palvelua.

Kunkin nimen kohdalla lyhyt, tiivistetty, kuvaus henkilöstä sekä linkki hänen Twitter-tiliinsä. Mikäli haluat ottaa koko listan kerralla seurantaan, löydät sen valmiina Twitter-listauksena täältä.

Listamme on kattava, mutta kaikkea muuta kuin täydellinen! Niinpä toivommekin lisäyksiä listalle teiltä, hyvät lukijamme. Kirjoita lisäysehdotuksesi tämän artikkelin kommenttiosastolle, jolla voit myös mainita virheistä tai selvistä puutteista henkilökuvausten kohdalla. Päivitämme listaa tulevaisuudessa aina silloin tällöin.

A

Tuija Aalto
- kehityspäällikkö YLE:n Uusissa palveluissa, pitkänlinjan bloggaaja ja podcastaaja, Vierityspalkin toimittaja

Pauli Aalto-Setälä
- Aller Median toimitusjohtaja

Marko Ahtisaari
- Dopplr/Nokia

Osma Ahvenlampi
- Sulake CTO

Antti Akonniemi
- Kisko Labs, Bisnesmiehet-videobloggaaja

Anja Alasilta
- Verkkokirjoittamisen kouluttaja ja konsultti

Teija Auer
- Projektijohtaja, nyk. Endero, taustaa monissa alan toimistoissa

Pirkka Aunola
- ex-Dagmar, nyk. YLE

Helene Auramo
- toimitusjohtaja, Zipipop, juontaja-toimittaja Digitytöt

B

Aki Björklund
- web-standardien ja laadukkaamman verkkomedian puolestapuhuja, ex-Kynämies, ex-2ndhead, nyk. Sininen Meteoriitti

Henri Block
- ex-Satama, nyk. Frantic, blogimaailman pioneereja

E

Jyri Engeström
- toinen Jaikun perustajista, ex-Google, palannut juuri takaisin Suomeen

Ulla-Maaria Engeström
- Thinglink

Jussi-Pekka Erkkola
- Nokian digitaalisen markkinoinnin päällikkö, Nokian kasvot sosmediassa

F

Kenneth Falck
- Sanoma Entertainment R&D chief, web-aktivisti

Christina Forsgård
- Netprofile Tech PR-toimiston perustaja

H

Kari Haakana
- online manager, Sanoma Magazines, aiemmin Tietokone-lehden toimituspäällikkö, Suomi-blogosfäärin napamiehiä

Maija Haavisto
- Twitter-kirjan kirjoittaja, toimittaja

Asmo Halinen
- Iltalehden verkkoliiketoimintajohtaja, Vierityspalkin perustaja, Co-Founder Apaja & Magnifier, startup-advisor (mm. Eat.fi, Grey Area)

Sulka Haro
- Sulakkeen johtava konseptisuunnittelija

Tuomas Hautala
- Online business development, Sanoma News

Teppo Hudson
- CityVice CEO, Digitytöt, ex-rokkitähti :)

Sami Häkkinen
- Frantic-veteraani, Account Director ja yksi yhtiön perustajista

I

Tanja Iikkanen
- Head of New Media Development, YLE

Pasi Ilola
- Suomi24:n toimitusjohtaja, sitä ennen johtajana Sulakkeella ja toimitusjohtaja/perustaja Franticissa

J

Hannu Jungman
- aktiivisin (?) Veraventuren edustaja Twitterissä

Mikael Jungner
- YLE:n toimitusjohtaja, näyttänyt esimerkkiä sosiaalisen median aktiivisena kokeilijana

Atte Jääskeläinen
- YLE Uutisten päätoimittaja

K

Sampo Karjalainen
- toinen Sulakkeen perustajista, Chief Creative Officer

Jyrki J. Kasvi
- digikansanedustaja

Petri Kokko
- Googlen Suomen maajohtaja

Juhana Kokkonen
- sosiaalisen median tutkija, lehtori Metropolia-ammattikorkeakoulussa

Petteri Koponen
- sarjayrittäjä, nyk. Lifeline Ventures, ex-Google, ex-Jaiku, ex-Blyk, ex-First Hop

Jokko Korhonen
- ex-Satama-Fjord, nyk. Nokia, palvelusuunnittelun pioneereja

Joni Kukkohovi
- ex-Bob, nyky-FWD

Kimmo Kuokka
- Sektori.com (Suomen pitkäikäisin teknologiablogi), viestintäkonsultti Zeeland Society, Conexio / Text 100

Lassi Kurkijärvi
- Business Dev. Manager, Helsingin Sanomat / HS.fi

Teemu Kurppa
- ex-Jaiku, nyk. Huikea

Sami Köykkä
- Pinserin blogilistan (nyk. Suomen blogilista) luoja ja pitkän linjan nettivaikuttaja Tampereelta, Digital Services Consultant, Logica

L

Jussi Laakkonen
- Everyplay/Assembly

Toni Laturi
- nykyinen startup-yrittäjä ja sitä ennen Valven toimitusjohtaja, mitä aiemmin uraa muun muassa Accenturella ja Razorfishillä

Antti Leino
- ex-Interweb-Satama, nyk. N2, digikonkari

Kai Lemmetty
- toinen Floobsin perustajista

Eero Leppänen
- sosiaalisen median asiantuntija ja yrittäjä, tausta av-alan opettajana

Katri Lietsala
- perustaja, Gemilo

M

Jere Majava
- Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskus, sosiaalisen median tutkija, blogiaktivisti

Cai Melakoski
- Tampereen legendaarinen digiopettaja, TTVO

Petri Mertanen
- WAA Finlandin puheenjohtaja ja Naviatechin toimari

Pauliina Mäkelä
- Training Manager, NSN

N

Sami Niemelä
- Creative Director, Nordkapp

Alex Nieminen
- nyk. N2, aiemmin mm. The Works Finland, Icon Medialab, Activist Network, Hasan & Partners

Pekka Nikrus
- graafinen ja valokuvaguru, ex-Satama, ex-Gyllene Skor, ym.

Petteri Numminen
- ex-Kynämies, ex-2ndhead, nyk. Yhtyneet Kuvalehdet

O

Karri Ojanen
- ex-Satama/Valve Torontosta

P

Timo Paloheimo
- W.Steinman, Startupbin

- Pekka Pekkala
- Helsingin Sanomien verkkoveteraani (tällä hetkellä Kaliforniassa)

Jani Penttinen
- tätä nykyä Sveitsissä asustava, monikielisen XIHA-yhteisöpalvelun perustaja

Miemo Penttinen
- UI design, Franticin kantajengiä Häkkisen Samin ohella

Harto Pönkä
- sosiaalisen median tutkija ja yrittäjä pohjoisesta

R

Tuomas Rinta
- Vuodatus.netin perustaja ja kehityspäällikkö

S

Janne Saarikko
- ”Serial many things from Finland”, ”toimistonomadi”, ex-SSH ym.

Sami Salmenkivi
- tietokirjailija-markkinoija

Juha Söderholm
- hakukoneoptimointiguru ja suorasanainen bloggaaja

T

Taneli Tikka
- IRC-Gallerian entinen toimitusjohtaja, sarjayrittäjä (mm. Dopplr, RunToShop)

Perttu Tolvanen
- Vierityspalkin supertoimittaja, web-konsultti, nyk. Sinisessä Meteoriitissa

V

Peter Vesterbacka
- muun muassa ConnectedDay-palvelun ja MobileMonday & Slush Helsinki -tapahtumien perustaja, taustalla monissa startup-yhtiöissä

Ville Vesterinen
- Mr. Arctic Startup (se toinen heistä), Project and Sales Manager, Nordkapp

Antti Vilpponen
- Mr. Arctic Startup (se toinen heistä), ex-Gyllene Skor, ex-Apaja

Timo Vuorensola
- ohjaaja, Energia Production

W

Janne Waltonen
- ex-fruugo, nyt Managing Director/Wunderman, näitä ennen mm. Toinen Helsinki, Satama, TradeDoubler

Kim Wecström
- partner, Avaus Consulting, sarjayrittäjä, ollut perustamassa mm. City- ja M&M-lehtiä sekä The Works Finlandia

Ä

Tapio Äijälä
- Co-Founder Small Planet, Co-Founder Magnifier

Työntekijän ei tarvitse avautua, vaikka yritys sen tekisikin. Näin kirjoittaa aikakauslehtikustantaja Allerin leipiin siirtynyt Pauli Aalto-Setälä blogissaan yrityksensä asenteesta sosiaaliseen mediaan. Aller on pestannut Social District Officerin ja uutisoi kokeilevansa sosiaalisen pääoman vapauttamista. Hankkeessa ovat kumppaneina Data Rangers, Kontaktitoimisto Toinen, Gyllene Skor sekä Dagmar Digital.

Allerin avoin verkostoitumishanke muistuttaa mieliin Winnovationin ja Zipipopin aiemmin syksyllä uutisoiman sosiaalisen median strategiatyön tuotteistuksen.

Sosiaalisen median strategioita laaditaan näinä aikoina niin julkisissa kuin yksityisissä organisaatioissa. YLEn järjestämässä sosiaalisen median strategiaseminaarissa omista kokemuksistaan organisaation suunnitelmalliseksi verkottumiseksi kertoivat Sari Aalto-Matturi Oikeusministeriöstä ja Jussi-Pekka Erkkola Nokian markkinoinnista. Webinaari lähetettiin suorana ja on katsottavissa taltiona YLE Areenassa. (Artikkelin kirjoittaja työskentelee YLEllä ja järjesti kyseisen tilaisuuden)

Uudistuvasta kisasta voi lukea lisää M&M:n uutisesta.

Samalla voisi maaliskuussa viettää varmaan myös Rekaksois.com –palvelun hautajaisia. Grand One on edelleen alan ykköskisa Suomessa, mutta hyvä kilpailu alkaa jo kärsiä pystyyn kuolleesta Rekaksois.com –sivustosta.

Suomalaisista digimedia-alan yrityksistä myös suoramarkkinointitoimisto Roottori, mobiiliin erikoistunut Labyrintti ja kotimainen Basecampin haastaja Severa sijoittuivat pistesijoille. Roottori hakee tälläkin hetkellä useita tekijöitä Vierityspalkin avoimet työpaikat –listan kautta.

Yli 500 prosentin kasvulukemia listalla esittelivät myös webhotellipalveluista tunnettu Nebula, ketterien ohjelmistokehitysmenetelmien tähtitoimisto Reaktor ja julkaisujärjestelmiä ja sähköisen asioinnin palveluita toimittava Innofactor.

Endero on historialtaan pitkän linjan it-talo, joka on kasvanut viime vuosina nopeasti ja myös laajentanut toimialaansa. Tärkeimpänä tuotteena Enderolla on viime vuodet ollut Microsoftin SharePoint 2007, mutta myös esimerkiksi testauspalvelut ovat tuoneet Enderolle näkyvyyttä ja uusia asiakkuuksia. Nykyinen Endero syntyi 2007 kolmen yhtiön fuusiosta. Tällöin esimerkiksi alalla hyvin tunnettu Helsingin Sähköinen Toimisto Oy sulautui Endero-nimen alle. Lisätietoa Enderon historiasta ja palveluista voi lukea esimerkiksi Enderon Wikipedia-sivulta.

Vierityspalkki tiedusteli nykyisen Enderon henkilöstön kokoa ja jakautumista eri osaamisalueisiin. Enderon toimitusjohtaja Anthony Gyursanszky kommentoi Enderon nykytilannetta seuraavasti:

“Enderossa on yli 150 henkeä. Yrityksen palvelukeskukset ovat Helsingissä ja Pietarissa. Pietarissa toimii 100% Enderon omistama tytäryhtiö Endero OOO. Enderolla on vahvat ja laaja-alaiset osaamiskeskukset digitaalisen viestinnän, tiedonhallinnan, ohjelmistokehityksen ja testauksen alueilla. Esimerkiksi digitaalisen liiketoiminnan ja tiedonhallinnan alueella noin puolet henkilöstöstä toimii teknisissä kehittäjä-, arkkitehti- ja asiantuntijarooleissa, noin neljännes käyttäjäkokemusten luovassa suunnittelussa (konseptointi, visuaalinen suunnittelu, Rich Media) ja noin neljännes projektinhallinta- ja konsulttirooleissa.”

Vierityspalkissakin Enderon toteutuksista on huomioitu aiemmin esimerkiksi kesällä uudistunut Vr.fi.

Sulake tarjoaa näin pikkujoulukauden aikaan ilmaista pikseliviinaa kännyköissä.

Bobba Bar on mobiilipuhelimissa toimiva virtuaalinen tapaamispaikka iPhone- ja iPod touch -laitteille ja Nokian älypuhelimille. iPhone ja iPod touch -version voi ladata ilmaiseksi Applen App Storesta, muille puhelimille tuotteen saa Bobba Barin sivustolta.

Baarikavereita voi lisätä muistiin omiin kaverilistoihin, uusia ystäviä voi kutsua tekstiviesteillä, sähköpostilla tai vaikkapa Twitterin ja Facebookin kautta. Kuten oikeissakin baareissa, tiskien takana on henkilökuntaa, joilta saa pyytämällä juotavaa.

Tiedotteen mukaan nyt ilmaiseen pelimaailmaan ollaan liittämässä pelinsisäisiä ostomahdollisuuksia ja maksujärjestelmiä.