Useat digitoimistot ja mainostoimistot ovat avoimesti ryhtyneet liputtamaan WordPressin puolesta web-julkaisujärjestelmänä. Myös WordPressiin erikoistuneita firmoja on syntynyt muutamia Suomeen.

Aiemmin WordPress tunnettiin Suomessa lähinnä blogialustana vaikkakin monet mainostoimistot tekivät sillä paljon muunkinlaisia sivustoja. Nyt viime aikoina WordPressin käyttö on lisääntynyt nimenomaan ”normaalien verkkosivustojen” alustana.

Hyvin artikkelivetoisten sivustojen kohdalla WordPress on jopa noussut oletusvalinnaksi, koska esimerkiksi Drupal ei ole viime vuosina kehittynyt mitenkään tuotteistetumpaan suuntaan. WordPress taas on panostanut lähes pelkästään artikkelien julkaisemiseen liittyvien toimintojen kehitykseen.

WordPress erottuu julkaisujärjestelmäkentällä korkean tuotteistusasteensa johdosta. WordPressin takana oleva kehitysorganisaatio (WordPress Foundation) ei panosta esimerkiksi räätälöintien helpottamiseen vaan keskittyy perustoimintojen hiomiseen ja lisäosaekosysteemin tukemiseen. Tämä on kovin erilainen lähestymistapa kuin esimerkiksi toisella avoimen koodin hittituotteella, Drupalilla.

WordPressin vahvuudet järjestelmänä ovat etenkin sivustokonsepteissa joissa tuotetaan paljon artikkeleita tasaisena virtana. Tällaisia ovat esimerkiksi monien julkaisutoimintaa tekevien organisaatioiden sivustot, mutta myös esimerkiksi monet järjestöt ja yritykset tuottavat nykyisin paljon sisältöjä sivustoilleen.

WordPress on erittäin osuva valinta etenkin verkkosivustokonsepteissa joissa pysyvien sisältösivujen määrä on rajallinen, ja suurin osa sisältötyöstä keskittyy uutis-, blogi- tai tapahtumasivuvirtoihin.

WordPressin heikkoudet tulevat vastaan laajoissa sisältösivustoissa, joissa myös sisällöntuottajajoukko on moninainen. Tällöin esimerkiksi käyttöoikeuksien rajaaminen vain joihinkin sisältöhaaroihin ja sisältötyyppeihin voi WordPressissä osoittautua turhan hankalaksi toteuttaa. Käyttöoikeushallinnan rajoittuneisuus lieneekin tyypillisin WordPressin käyttöä rajoittava asia. Myös sisältöjen uudelleenkäyttö ja erilaiset sivupohjamallit ovat asioita joiden toteutus WordPress-maailmassa on huomattavasti monia kilpailevia järjestelmiä hankalampaa.

Myös useiden sivustojen toteutus samaan kokonaisuuteen ja monikielisyyden hallinta näiden välillä rajaavat WordPressin usein pois isompien sivustoprojektien teknologiavaihtoehdoista. Nämä kaikki ovat kuitenkin asioita, jotka eivät ole mitään tyypillisimpiä vaatimuksia verkkosivustoprojekteissa. Siksi WordPressin käytön leviämisen on helppo ennustaa jatkuvan entisestään.

WordPressin kehitykseen vaikuttaa myös epäilemättä paljon yhteisön kanssa läheisessä yhteistyössä toimiva Automattic-yritys joka pyörittää maailman suurinta WordPress-pilvipalveluympäristöä, WordPress.comia. Tämän kenties maailman suurimman ”verkkosivustofarmin” liiketoimintamalliin ei sopisi lainkaan rönsyilevä julkaisujärjestelmätuote, ja siksikin Automattic varmaan osallistuu aktiivisesti WordPressin kehitystoimintaan.

Toisaalta Automatticin tarjoama WordPress.com on myös WordPress-yhteisön vahvin myyntitykki. WordPress.comiin voi kuka tahansa perustaa ilmaiseksi verkkosivuston, ja kun halut kasvavat, niin omaa sivustoa voi varustella (luottokorttia vinguttamalla) omalla domainilla, paremmilla teemoilla ja muilla herkuilla. Varsin ainutlaatuinen on myös mahdollisuus siirtyä lopulta ulos pilvipalvelusta omaan ympäristöön täysin ilman työlästä julkaisujärjestelmän vaihtoprojektia. Tämä mahdollisuus erotteleekin WordPress.comin selkeimmin mm. Kotisivukoneen kaltaisista itsepalveluratkaisuista.

Oman WordPress-asennuksen tarjoamat mahdollisuudet ovat sitten aivan toista luokkaa kuin WordPress.comin vakioitu paketti. Yli 15 000 lisäosaa takaavat, että monenlaiset sosiaalisen median upotukset ja lisätoiminnot voidaan toteuttaa omaan sivustoon kustannustehokkaasti.

WordPressin kehityksessä ekosysteemi ei ole ”kiva lisä”, vaan olennainen osa järjestelmää. Kun merkittävä osa erikoisista asioista tapahtuu lisäosien kautta, niin perusohjelmiston kehitys pysyy hallinnassa ja esimerkiksi päivitykset ovat helpompia toteuttaa. WordPressin automaattinen päivitysjärjestelmä on myös yksi kilpailijoiden kadehtimia toimintoja. Etenkin Joomlan päivitysvaikeuksia vuosia kironneet järjestöt ja yhteisöt ovat WordPressin maailmassa huomattavasti turvallisemmalla polulla. Tosin vaatii WordPress myös huolenpitoa, mutta tiukka paketti ja toimiva päivitysmalli auttavat merkittävästi. Suositut järjestelmät ovat aina hyökkäyksien kohteena, nyt ja tulevaisuudessa.

WordPressin kohdalla sivustojen ylläpitoratkaisut ovat myös poikkeuksellisen hyvällä mallilla. Yleensä toteutuskumppanit aktiivisesti suosittelevat asiakkaalle jotain kolmatta osapuolta hosting-ratkaisun tarjoajaksi. Näin asiakkaalla on aidosti mahdollisuudet jatkossa vaihtaa kumppania jos projektin alunperin tehnyt kumppani ei jostain syystä enää miellytä.

Mikään rahasampo WordPress ei tosin kumppaneille ole. Jos asiakkaan vaatimukset osuvat WordPressin rajojen sisäpuolelle, niin saittien toteutus on varsin kustannustehokasta.

Jos sisältösuunnitelma ja ulkoasusuunnitelma ovat jo valmiina, niin tekninen toteutus sivustolle sijoittuu yleensä 3000 ja 9000 euron väliin. Erittäin monipuolisen ja näyttävän mediatalon sivuston saa toteutettua laadukkaasti jo 15 000 – 20 000 euron toteutusbudjetilla. Yli 50 000 euron WordPress-sivusto tuntuu jo kovin kuvitteelliselta projektilta. Useimmat WordPress-toteutukset sijoittunevatkin mainittuun muutaman tuhannen euron kokoluokkaan.

Monet pienet toimijat myös tarjoavat pienyrityksille WordPress-saitteja hyvinkin kustannustehokkaasti avaimet käteen -toimituksilla. Esimerkiksi Zoner tarjoaa 790 euron (+alv.) pakettia pienyrityksille WordPress-toteutuksena. Tarjouksen pitävyyteen voi myös suhtautua kohtuullisen luottavaisesti, koska WordPress ei ole mitenkään kiitollinen räätälöintikohde. Järjestelmää ei yksinkertaisesti kannata lähteä rikkomaan, koska näin estää hyvin nopeasti tulevat päivitykset ja tämän aiheuttamat ongelmat ovat asiakkaalle nopeasti ilmeiset.

Erikoistuneita WordPress-osaajia voisi toki olla Suomessa enemmänkin. Nyt erikoistuneet yritykset ovat vielä varsin pieniä firmoja, ja suurin osa WordPress-toteuttajista ei edelleenkään aktiivisesti tuotetta markkinoi. Esimerkiksi H1, Aucor, Wysiwyg, Arkimedia ja Kvaliitti kertovat sivuillaan avoimesti tekevänsä WordPressillä, mutta oikeastaan tyypillisempiä WordPress-tekijöitä ovat Franticin kaltaiset digitoimistot, jotka eivät asiasta erityisemmin huutele.

Yhtenä syynä matalaan profiiliin voi olla juuri WordPressin aiempi hintamielikuva keskinkertaisten ja edullisten sivustojen julkaisujärjestelmänä.

Kustannustehokas vaihtoehto WordPress onkin, mutta osaavissa käsissä WordPressin avulla tehdään myös todella näyttäviä ja tuloksellisia verkkototeutuksia. Etenkin jos budjetti projektiin on 5000 ja 30 000 euron väliltä, niin WordPress mahdollistaa tämän rahan käyttämisen todella tehokkaasti. Lisäksi asiakkaiden näkökulmasta katsottuna WordPress tarjoaa samassa paketissa myös poikkeuksellisen kestävän ja kehittyvän ratkaisun usean vuoden verkkokehitykseen.

Kustannustehokkaita työkalujahan tässä maassa riittää verkkotekemiseen, mutta suurin osa näistä edellyttävät sitoutumista seuraaviksi vuosiksi projektin tehneeseen ohjelmistofirmaan, tai pahimmillaan jopa yksittäisiin tekijöihin.

WordPressin valloitus alle 30 000 euron projekteissa on käynnissä kovaa vauhtia. Kilpailijoita toki riittää, mutta WordPressin suosioon ja kumppaniverkostoon verrattuna nämä Silverstripet, Concrete5:set, ExpressionEnginet ym. työkalut ovat auttamatta vielä varjoissa.

Drupal taas on kasvanut elefantiksi, ja Joomlan kehitys on jäätynyt niin työkaluna kuin yhteisönä. Kotimaisilla julkaisujärjestelmätoimittajilla taas on suuria vaikeuksia selittää asiakkailleen miksi näiden pitäisi sitoutua yksittäisen ohjelmistofirman tarjoamaan suljettuun tuotteeseen.

Tällä vauhdilla iso osa Suomen verkkomaailmasta ryhtyy hurisemaan WordPressin päällä seuraavina vuosina.

—

Perttu Tolvanen

Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.

Konferenssin puhujakattaukseen kuuluu muun muassa Jake Archibald (Google Chrome), Jonathan Smiley (ZURB), Vitaly Friedman (Smashing Magazine), Darrell Stephenson (Soundcloud) ja Holger Bartel (uforepublic).

Tapahtuman hinta on 310€ (sis. alv) päivältä. Tänä vuonna myynnissä on myös opiskelijalippuja 150€ hintaan, sekä viiden, kymmenen ja 15 lipun paketteja.

Voit tutustua tunnelmaan katsomalla viime vuoden seminaarin fiilistelyvideon: Webshaped 2012, First Frontend Conference in Finland

>> Tarkempi ohjelma ja lisätietoja

PS. Vierityspalkin yleisöön kuuluville frontend-asiantuntijoille on kaksi ilmaislippua tarjolla. Lipun saa kaksi ensimmäistä kommentoijaa, jotka vastaavat seuraaviin kysymyksiin: Miksi hype HTML5:sesta on laantunut? Oliko kaikki vain hypeä vai onko HTML5 nyt jotenkin integroitunut ”perustekemiseen”? Jätä kommenttiisi nimi ja sähköpostiosoite, niin pääset seminaariin ilmaiseksi. Lippu on henkilökohtainen.

Poiminnat voivat sisältää tulkintoja esityksistä, joten täydellisenä dokumentaationa seminaarin asiasisällöstä näitä muistiinpanoja ei kannata ottaa.

1) Product Ownerin osaaminen ja näkemys ratkaisee.

Aidosti ketterässä projektissa vastuu laadusta, tekemisen järjestyksestä ja myös käytettävistä menetelmistä on lopulta Product Ownerin (PO) vallassa ja vastuulla. Siksi ketterien projektien onnistuminen kiteytyy paljolti asiakkaan puolelta löytyvän pätevän PO:n löytymiseen.

Rooli on myös monella tapaa epäkiitollinen, koska PO on jatkuvasti vaarassa joutua ristipaineeseen jossa häntä prässäävät niin oma organisaatio kuin ketterä kehitystiimi. Täten erityisesti paineensietokyky ja vahva näkemys projektin tavoitteista korostuvat PO:n ominaisuuksina.

PO:lle myös kasautuu herkästi erittäin paljon tehtävää, joten erilaisia PO:ta tukevia rooleja kannattaa isossa projektissa harkita. Esimerkiksi HS.fi:n kehityksessä PO:n tukena on erillinen tekninen projektipäällikkö.

PO vastaa myös toteutuksen laatutasosta, joka helposti ketterissä projekteissa voi karata ylilaadun puolelle. Yksi seminaarissa korostetuista vaikeista asioista olikin se, että PO:n pitää olla valmis hyväksymään ”seiskan laatutaso” silloin kun tärkeätä on vain päästä eteenpäin eikä jäädä hiomaan yksittäisiä ominaisuuksia.

Ylipäätään PO:lta vaadittavia ominaisuuksia pidettiin hyvin ratkaisevina ketterässä projektissa, jossa tiimi työskentelee juuri niiden toimintojen eteen jotka PO on määritellyt seuraavana toteutettaviksi.

Selvästi PO:lta vaadittavat ominaisuudet ovat myös asioita joita ei perinteisemmissä verkkoprojekteissa ole asiakkaan puolen projektipäälliköltä aiemmin odotettu. Täten asiakkaan puolen edustajalle kasautuva osaamispaine on yksi ketterien projektien merkittävä erityispiirre.

2) Kaikki mitä voi tehdä ennakkoon, niin kannattaa tehdä ennakkoon.

Erityisesti käyttöliittymän suunnittelu koettiin seminaarissa asiaksi jonka ennakkosuunnittelu on tärkeätä. Hyviä kokemuksia kuultiin etenkin prototyyppivetoisesta suunnittelusta, jossa on huomioitu alusta alkaen myös mobiili- ja tablettilaitteet. Tämän lisäksi tosin kannustettiin ottamaan ketterään projektiin mukaan myös käyttöliittymäsuunnittelija ainakin osa-aikaisesti jotta toteutustyön rinnalla voidaan tarkentaa ennakkoon tehtyjä ratkaisuja. Esimerkiksi Kela joutui toteutustyön rinnalla miettimään palvelunsa mobiilikäyttöliittymän varsin uusiksi, koska ennakkoon tehdyt suunnitteluratkaisut osoittautuivat ongelmallisiksi.

Käyttöliittymän suunnittelua ja toteutusta pidettiinkin yhtenä osa-alueena joka etenkin verkkopalveluprojekteissa voi aiheuttaa ongelmia vaikka sen suunnittelisikin pitkälti etukäteen.

Esimerkiksi paneelikeskustelussa kaikki pitivät käyttöliittymän ennakkosuunnittelua parhaana käytäntönä, mutta samalla painottivat mahdollisuutta muuttaa suunnitteluratkaisuja toteutustyön aikana.

Ehkä jopa hieman yllättäin paneelissa ei nähty käyttöliittymäsuunnittelijan olevan välttämättä osa teknisen toteutuksen tiimiä, vaan työskentely irrallaan tiimistä koettiin varsin hyvänä mallina.

Myös teknisen arkkitehtuurin ja palvelinratkaisujen suunnittelun osalta seminaarissa kannustettiin ”perinteiseen” tapaan, eli tarkkaan ennakkosuunnitteluun. Palvelinraudan ja teknisten arkkitehtuuriratkaisujen todettiin olevan hyvin ei-ketterää luonteeltaan, joten nämä suositeltiin hoitamaan kuntoon ennenkuin ohjelmiston toteutustiimi saapuu paikalle.

Ennakkoon tehtävän määrittelytyön osalta kuultiin myös mielenkiintoisia esimerkkejä erilaisista ”bootcamp”-ratkaisuista, joissa muutaman päivän hektisellä työpajatyöskentelyllä tehdään ennakkomäärittelyt kertarysäyksellä riittävään kuntoon. Näiden todettiin olevan hyviä ratkaisuja etenkin jos aikataulu on kiireellinen ja avainhenkilöitä on vaikea saada osallistumaan pitkään sarjaan suunnittelupalavereita.

3) Ketteryys sopii erityisen hyvin pitkäjänteiseen verkkopalveluiden kehitystyöhön.

Esimerkiksi Helsingin Sanomille ”ketterä projekti” oli vain tapa päästä parempaan jatkuvan kehittämisen tilaan. Myös Kelalla ketteryyden valinta perustui siihen, että edessä on heillä usean vuoden siirto- ja kehityshanke joka kattaa laajan julkisen sivuston lisäksi myös erittäin laajan kirjon uudelle alustalle siirtyviä extranet-palveluita.

Seminaarissa korostettiinkin moneen otteeseen, että projektimaisesti tehdyt ”ketterät projektit” ovat vain tapoja saada kerralla hieman enemmän muutosta aikaiseksi – ja ehkä ketteryyteen pitäisikin verkkoprojekteissa suhtautua enemmän jatkuvan kehityksen mallina. Etenkin HS.fi:n käyttämä Scrumin ja Kanbanin yhdistelmä korosti tätä jatkuvan kehityksen mallia – ja ketteryyden sopivuutta juuri tällaiseen jatkuvaan, hektiseen verkkopalvelun kehitystyöhön.

4) Prosessia ja toimintatapoja kannattaa muokata itselle sopivaksi.

Kaikesta ketterän kehityksen ympärillä käytävästä keskustelusta ja kirjallisuudesta voi helposti tulla mielikuva, että malliin liittyy paljon tiukkoja käytänteitä ja ehdottomia toimintatapoja. Käytännössä toimintamalleja saa ja kannattaa muokata rohkeasti omiin tarpeisiin soveltuviksi. Olipa HS ja Houston Inc kehitellyt jopa oman Scrumin ja Kanbanin yhdistelmänsä, ja piti tätä hyvin onnistuneena keitoksena.

Product Ownerinkin rooli ja tehtävät todettiin mukautuvan hyvin tapauskohtaisesti verkkoprojekteissa. Myös muiden tiimin jäsenten ja tukevien roolien tasapainoa kannustettiin hakemaan rohkeasti oman tilanteen mukaan. Esimerkiksi käyttöliittymäsuunnittelijan osallistumisesta teknisen toteutustiimin työhön tuntui olevan vielä useita eri näkemyksiä.

5) Mitä enemmän pystyy itse panostamaan projektiin, niin sitä enemmän ketteryydestä saa hyötyjä.

Kela ja HS.fi kumpikin osallistuvat kehitystyöhön huomattavan monipuolisella omalla tiimillä. Kelalla projektiin osallistui ulkopuolisten kehittäjien lisäksi myös kaksi täysipäiväistä omaa kehittäjää sekä neljän hengen sisältötiimi. Nämä olivat yhtä lailla osa projektia tekevää tiimiä kuin ulkopuolelta ostettu koodaustiimi.

Seminaarissa korostuikin vahvasti sisäisten resurssien merkitys ja riittävyys. Ilman riittäviä sisäisiä resursseja ketterä tiimi jää helposti tehottomaksi, ja esimerkiksi sisällöntuotantoa on vaikea saada pidettyä teknisen kehityksen tahdissa – testauksesta puhumattakaan.

Ketteryyden tuoma läpinäkyvyys ja muutoskyky vaatiikin vastapainokseen asiakkaalta vahvan tiimin ja kyvyn reagoida uusiin toimintoihin jatkuvasti. Pelkän testauskyvyn lisäksi asiakkaan tiimillä pitää olla resursseja aidosti käyttää uutta järjestelmää ja syöttää kehitystiimille palautetta ja kehitysehdotuksia. Jos tällaiseen hektiseen tiimityöhön ei ole asiakkaan puolella resursseja, niin merkittävä osa ketterän kehityksen tuomista hyödyistä jää toteutumatta.

Parhaimmillaan ketterä toteutustiimi tuo organisaation sisälle positiivista energiaa hehkuvan pyörremyrskyn joka auttaa uudistamaan ohjelmiston lisäksi sisältöjä, toimintatapoja ja koko tekemisen kulttuuria. Pahimmassa tapauksessa ketterä tiimi taas vain törmäilee jäykästi toimivan organisaation rakenteisiin ja toimintatapoihin eikä saa tuloksia aikaiseksi, koska joutuu odottelemaan muun organisaation hitaampaa toimintakulttuuria.

—

Perttu Tolvanen

Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.

Monessa casessa on tänä vuonna myös keskitytty todellisten lukujen ilmoittamiseen eikä vain näyttävien visuaalisten pläjäyksien esittelyyn. Esimerkiksi Finnairin case-kuvaus kertoo hyvin tarkkaan mitä tehtiin ja mitä saavutettiin. Muita caseja seminaarissa ovat mm. Laplication, Postin joulukorttimuistutus, Nissan Rumble ja Comptel.

Seminaarilipun hinta on poikkeuksellisen edullinen tänä vuonna myös, vain 100€ (+alv.). Seminaari alkaa klo 9.00 torstaina ja kestää puoleenpäivään. Seminaarin puheenjohtajana toimii Kati Sulin Fazerilta.

IAB myös tarjoaa Vierityspalkin lukijoille kolme ilmaislippua. Liput jaetaan nopeimmille lukijoille, jotka osaavat tämän jutun kommenteissa kertoa mitkä ovat ne avainluvut jotka jokaisesta verkkokampanjasta pitäisi seminaarissa ehdottomasti kertoa – ja vastaukseksi ei riitä ”ne eurot” – vaan mitkä ovat web-analytiikkaluvuista sellaisia joita markkinointimiestenkin pitää ymmärtää? Bounce rate? Conversion rate määriteltynä miten? Muuta?

>> Lisätietoa seminaarista ja lipun ostamisesta

Tässä tällä hetkellä avoimia paikkoja:

• Asiakkuuspäällikkö (Crasman, Helsinki)
• Asiakaspalveluasiantuntija (Crasman, Helsinki)
• Sivustokehittäjä (sitebuilder, web-devaaja, web-kehittäjä, web-ohjelmoija) (Crasman, Helsinki)
• Järjestelmäasiantuntija (Crasman, Helsinki)
• Ohjelmistosuunnittelija front-end (ohjelmistokehittäjä) (Crasman, Helsinki)
• Konseptisuunnittelija (Crasman, Helsinki)
• Visuaalinen suunnittelija (graafinen suunnittelija, web-graafikko)
• Senior Software Designer (PHP) (Really, Helsinki) 31.3. mennessä
• UI & UX designer (Grabbit, Espoo)
• Digi-AD (Fonecta, Helsinki tai Turku) 2.4. mennessä
• Front-End Developer (Fonecta, Helsinki tai Turku) 2.4. mennessä
• Kehityspäällikkö (Fonecta, Helsinki) 2.4. mennessä
• Web-sovelluskehittäjä (Redland, Helsinki) 3.4. mennessä
• Sovelluskehittäjä ja web-kehittäjä (Sempre Media Oy, Helsinki) 3.4. mennessä
• 3-6 Junior Designer Trainees (Idean, Helsinki) 10.4. mennessä
• Front-end Developer (Activeark JWT Oy, Helsinki) 7.4. mennessä
• Ratkaisumyyjä/Myyntihenkinen konseptisuunnittelija (Wippii Work Oy, Helsinki) 4.4. mennessä
• Visual Design Trainee (Activeark JWT Oy, Helsinki) 1.4. mennessä
• Web Developer Extraordinaire (Tulos Helsinki Oy, Helsinki) 1.4. mennessä
• Ohjelmistokehittäjä / Software Developer (Smilehouse, Helsinki) 30.4. mennessä
• Visuaalinen suunnittelija (Wippii Work Oy, Helsinki) 9.4. mennessä

>> Kaikki avoimet työpaikat web-alalla

Seminaarissa kaksi organisaatiota kertoo millaisia haasteita ja onnistumisia heidän ketterään verkkoprojektiin on liittynyt. Kokemuksiaan avaavat Kela (kela.fi uudistus) ja Helsingin Sanomat (HS.fi uudistus). Seminaarissa on puheenvuorot myös teknisiltä toimittajilta (Gofore ja Houston). Näin samoihin projekteihin saadaan seminaarissa sekä asiakkaan että teknisen toteuttajan näkökulmat.

Seminaari päättyy paneelikeskusteluun jossa tavoitteena on muodostaa ”Ketterän verkkoprojektin erityispiirteet” –taulu. Seminaarin puheenjohtaja on Vierityspalkki.fi:n päätoimittaja Perttu Tolvanen (North Patrol).

Seminaarin ohjelma:

• 8.00-8.30 Aamupala
• 8.30-8.40 Avauspuheenvuoro: Perttu Tolvanen, Vierityspalkki.fi / North Patrol
• 8.40-9.00 Kela.fi -uudistuksen johtaminen. Product Ownerin näkökulma. Marika Leed, Kela.
• 9.00-9.15 Kela.fi -uudistuksen teknisen tiimin ja scrummasterin näkökulma. Juhana Huotarinen, Gofore.
• 9.15-9.35 HS.fi -uudistuksen johtaminen. Product ownerin näkökulma. Mikael Liljedahl, Helsingin Sanomat.
• 9.35-9.50 HS.fi -uudistuksen teknisen tiimin ja scrummasterin näkökulma. Henri Meltaus, Houston Inc.
• 9.50-10.00 Tauko
• 10.00-10.30 Paneelikeskustelu: Miten ohjataan ketterää verkkoprojektia – ja miten pidetään kaikki sidosryhmät tyytyväisinä ja tietoisina projektin etenemisestä? Paneelikeskusteluun osallistuvat Marika Leed, Juhana Huotarinen, Henri Meltaus ja Karoliina Luoto (Golla). Paneelin vetäjän toimii Perttu Tolvanen.
• 10.30-10.40 Yhteenveto ja opitut asiat
• 10.40 Tilaisuus päättyy

Seminaariin toivotaan osallistujia niin asiakaspuolelta kuin toteutusprojekteja tekevistä yrityksistä. Etenkin jos omaan työhistoriaan on jo osunut hieman kokemuksia ketteristä projekteista, niin seminaari tarjoaa varmasti pohdittavaa siihen mitä tekisi paremmin seuraavalla kerralla.

>> Ilmoittaudu seminaariin (päivitys 14.3.2013: seminaari on täynnä, peruutuspaikoille voi ilmoittautua)

Seminaarissa käsittelyssä olevat projektit ovat kumpikin merkittävän kokoisia verkkosivustoprojekteja. Marika Leed ja Mikael Liljedahl taustoittavat käsittelyssä olevia projekteja:

Marika Leed:

”Kela.fi-uudistus käynnistyi vuonna 2011 esiselvityksellä, joka tehtiin yhteistyössä Logican kanssa. Sen perusteella valittiin alustaksi Liferayn Open Source -versio 6.1 CE. Tavoitteeksi asetettiin nopea alustanvaihto ja käyttöliittymän uudistaminen, sillä teknologia taustalla oli vanhentunut.

Uudistusprojekti perustettiin helmikuussa 2012. Käyttöliittymä uudistettiin Deasign Oy:n kanssa responsiiviseksi keväällä. Tekninen työskentely Goforen kanssa käynnistyi elokuun alussa. Toteutuksen sprinttien kesto oli kaksi viikkoa. Sisältöprojekti valmistui aikataulussa joulukuun alkuun mennessä. Tuotantoympäristön pystytys viivästyi Kelan sisällä pari kuukautta, minkä vuoksi varsinainen julkaisu jouduttiin siirtämään vuoden 2013 puolelle.”

Mikael Liljedahl:

”HS.fi uudistus käynnistettiin 2010 syksyllä, koska sivuston tekninen alusta oli vanhentunut, konsepti ei vastannut nykypäivän tarpeita ja sivusto ei tukenut kaikkia uusia mainosmuotoja.

Projekti päätettiin tehdä mahdollisimman pienissä osissa, jotta pystyisimme reagoimaan liiketoimintaympäristön muutoksiin. Ajatus oli uudistaa HS.fi neljässä osassa kahden vuoden sisällä. Vuonna 2010 meillä ei ollut ajatustakaan muuttaa HS.fi:ta maksulliseksi osana projektia.

Toteutus tehtiin ketterin menetelmin niin, että kehitysprosessia muutettiin matkan varrella havaittujen ongelmien pohjalta. Hankkeen kaikki osat valmistuivat aikataulussa, budjetissa sekä tavoitescopessa ja kehitysmallia pystyttiin optimoimaan niin, että kehitysvauhti yli tuplaantui projektin loppuvaiheessa. Viimeinen vaihe eli HS.fi:n avoin maksumuuri toteutettiin neljässä kuukaudessa, sisältäen määrittelyn, toteutuksen, testauksen ja käyttöönoton. Kokonaishanke valmistui hieman tavoiteaikataulua nopeammin, selvästi alle tavoitebudjetin ja lopputulos on vastannut vähintään odotuksiamme.”

>> Ilmoittaudu seminaariin (päivitys 14.3.2013: seminaari on täynnä, peruutuspaikoille voi ilmoittautua)

PS. Seminaarin ovat mahdollistaneet yhteistyössä Vierityspalkin kanssa seuraavat organisaatiot: Kela, Helsingin Sanomat, Gofore, Houston Inc ja North Patrol.

Mobiilikeskustelussa huomion keskipisteeksi nousi etenkin responsiivisten verkkosivustojen toteutus. Erillisten mobiilisivustojen turhuudesta ala alkoi olla loppuvuodesta jo varsin samanmielinen.

Näiden kahden keskusteltua hallinneen teeman (Facebook ja mobiili) lisäksi alalla käytiin keskusteluja monesta eri aiheesta. Seuraavaksi on listattu viisi (5) keskeistä teemaa, jotka leimasivat web-alan keskustelua vuonna 2012. Teemat on valittu omavaltaisesti ja edustavat näin yksittäisen henkilön näkökulmaa alaa kohtaan. Kommenteissa sopii arvioida ja täydentää esitettyjä väitteitä.

Teema #1: Sosiaalisen median hyödyntämisessä siirryttiin kampanjoista hyödyllisiin käytännön sovellutuksiin

Eri aloille alkoi hahmottumaan erilaisia sovellusalueita, ja moni asiakasorganisaatio vakiinnutti jo toimintaa eri palveluissa – jopa palkaten yhteisömanagereita ja sosiaalisen median koordinaattoreita. Erikoista kehityksessä on tosin se, että rohkeimpia toimijoita ovat olleet sellaiset organisaatiot kuin Kela, Kirkko ja Poliisi. ”Seksikkäistä” mediataloista ei ole sosiaalisen median suunnannäyttäjiksi, koska mediatalot joutuvat suojaamaan liikaa nykyistä liiketoimintaansa.

Vuonna 2012 alettiin myös ymmärtää mihin sosiaalinen media ei välttämättä sovellu. Esimerkiksi B2B-organisaatiot suuntautuivat panostamaan esimerkiksi LinkedIniin ja SlideShareen Facebookin sijasta. Kuvapalveluissa Pinterest ja Flickr myös nostivat päätään hyödyllisinä tallennuspalveluina samankaltaisesti kuin YouTube videoiden puolella.

Facebookin osalta suuria konseptillisia läpimurtoja ei nähty, mutta palvelun merkitys etenkin kuluttajamarkkinoinnin saralla jatkoi kasvuaan – näin korostaen Facebookin erityisasemaa suhteessa muihin suosittuihin sosiaalisen median palveluihin.

Asiantuntijoiden saralla nähtiin viime vuonna myös lisääntyvää Twitterin käyttöä etenkin web-alalla. LinkedInin nousuhan on ollut tasaista Suomessakin jo useamman vuoden, joten sitä ei ehkä erityistrendinä enää voi pitää. Tosin vuonna 2013 voisi jo melkein sanoa, että web-ammattilainen joka ei ole LinkedInissä tai Twitterissä alkaa olemaan jopa suorastaan epäilyttävä alan ammattilainen.

Ylipäätään sosiaalisen median saralla keskustelussa päästiin ”strategisia hyötyjä kuvaavista powerpointeista” kohti käytännön sovellusalueita ja puhumaan eri palveluiden soveltuvuudesta eri tilanteisiin. Ehkä ensi vuonna huomio jopa kääntyy laajamittaisesti siihen mistä niitä sisältöjä sinne sosiaaliseen mediaan oikein taiotaan.

Teema #2: Hakukoneoptimointi ja mittaus tuli osaksi web-tiimien perustekemistä

Hakukoneoptimointi ja web-analytiikka eivät olleet vuonna 2012 hypetyksen kohteena juuri lainkaan, mutta tämä ei tarkoittanut sitä etteikö näihin asioihin olisi panostettu. Monen web-tiimin toiminnasta on tullut viime vuosina olennaisesti tavoitteellisempaa, ja hakukoneoptimoinnista on tullut osa normaalia sisällöntuotantoa ja pienkehitystä. Täten erityistarvetta hypetykseen ei tällä saralla ole enää myöskään ollut.

Projektivetoisesti tehtävissä sivustouudistuksissa optimoinnin ja mittauksen käyttö on lisääntynyt myös, mutta edelleenkin isojen uudistuksien tavoitteet ovat herkästi kovin maailmoja syleileviä. Paljon olisi vielä tehtävää uudistusprojektien viemisessä datavetoisemmiksi hankkeiksi, joissa todella tavoiteltaisiin parannuksia pysyviin hakukonesijoituksiin – eikä vain keskityttäisi pintakiillotukseen ja parempien etusivun karusellien toteutukseen.

Teema #3: Sisällöntuotannon merkitys ymmärrettiin asiakkaiden puolella

Sosiaalisen median ja hakukoneoptimoinnin menestyksekkään ja kestävän toteutuksen taustalla on lähes poikkeuksetta huomattava panostus sisällöntuotantoon. Organisaatiot jotka eivät luontaisesti ole mediataloja, tai omista edes omaa viestintätiimiä, ovat joutuneet ankarasti miettimään mistä saavat julkaistavia sisältöjä sivustolleen ja sosiaaliseen mediaan.

Avuksi on usein otettu mm. asiakaslehtien sisältöjä tai markkinointikampanjoiden resursseja, mutta nämäkin ovat herkästi vain tilapäisiä laastareita. Todellinen haaste organisaatioissa on pystyä tuottamaan sisältöjä tavoitteellisesti johonkin teemaan tai hakusanaan liittyen.

Esimerkiksi Valion verkkoläsnäolo on paljon enemmän reseptejä ja ruoanlaittoon liittyviä opastavia sisältöjä kuin tuotetietoja. Yhä useampi organisaatio on vuonna 2012 joutunut miettimään mitkä ovat niitä oman oman organisaation reseptejä – eli sisältöjä jotka kiinnostaisivat asiakkaita omassa verkkopalvelussa.

Viestintätoimistot ja monenlaiset sisältötoimistot kärkkyvät tällä hetkellä vesi kielellä tätä bisnesmahdollisuutta, mutta harvalle asiakasorganisaatiolla ratkaisu on radikaali sisältöjen ulkoa ostamisen lisääminen – ainakaan ilman merkittäviä markkinointi- ja viestintäpanostuksien uudelleenkohdentamista. Siispä fiksuja tapoja hyödyntää oman organisaation nykyisiä resursseja tarvitaan palavasti jotta verkon sisällöntuotantokilpailussa voi pärjätä!

Näistä ideoista myös kannattaa vuonna 2013 maksaa jos niitä joku taho pystyy tarjoamaan.

Teema #4: Asiointikanavien ja verkkokauppojen hidas kasvu jatkui edelleen

Verkkokauppojen suuresta kultaryntäyksestä vouhotetaan lähes vuosittain, mutta todellisuus vaikuttaa olevan lähinnä tasaista ja maltillista kasvua. Sama pätee erilaisiin asiointipalveluihin (extranetit ym.) joita askartelevat verkkosivustojensa kylkeen niin kuluttajabisneksen toimijat kuin B2B-yritykset.

Näitä kahta aluetta yhdistävät myös muut asiat. Kummankin kautta on hyvin vaikea tehdä nopeita voittoja, ja perusinvestointi palvelun pystyttämiseksi on yleensä merkittävä. Siksi verkkokaupat ja asiointikanavat tuskin yhtäkkiä ponnahtavat trendilistan kärkeen vaikka niiden saralla paljon työtä tehdäänkin.

Teknisen haastavuuden lisäksi etenkin verkkokaupat vaativat myös huomattavan pitkäjänteistä ja osaavaa markkinointia tuekseen. Moni organisaatio taas vasta opettelee verkkomarkkinoinnin perusteita, kuten aiemmin todettiin. Siksi verkkokauppojen ja erilaisten asiointipalveluiden kasvu lienee tiukasti sidoksissa siihen miten nopeasti tämän maan verkkomarkkinointiosaaminen kehittyy.

Verkkokaupan ja asiointipalveluiden saralla mikään ei kuitenkaan pakota yrityksiä seuraamaan markkinan yleistä kehitystä. Jos oma liiketoiminta on valmis kiihdytettäväksi verkkokaupan tai asiointipalveluiden avulla, niin osaavalla toimeenpanolla on yhtä paljon voitettavaa tänään kuin kahden vuoden päästä. Siksi tämä sektori on kenties kiinnostavin seurattava juuri nyt, koska sen alueella jotkut pystyvät tekemään huomattavia kilpailuetupyrähdyksiä.

Teema #5: Digitoimistokentän uusjako käynnistyi Nokian rahavirtojen tyrehtyessä

Kotimaisen digitoimistokentän riippuvaisuus Nokian projekteista ei ole ollut koskaan mikään salaisuus. Nokia on ollut muhkea tili monelle toimistolle, ja monen toimiston viime aikojen työntekijämäärien nopea lasku lienee hyvin suoraa seurausta tästä muutoksesta (esim. Luxus, Wunderman, White Sheep). Osa kotimaisista digitoimistoista on hakenutkin asiakkaitaan viime vuosina jo aktiivisesti muualta (esim. Frantic, ActiveArk).

Nokialle on tehty etenkin paljon resurssivuokrausta ja eksoottisia projekteja. Näin muut asiakkaat ovat saattaneet näyttää jopa köyhiltä ja tylsiltä. Nyt näistä ”normaaleista asiakkaista” pitäisi alkaa innostumaan. Haastetta vaikeuttaa, että se asenne ja osaaminen joka vakuutti Nokian, ei todennäköisesti säväytä keskisuomalaista talonrakennuskonsernia samalla tavalla.

Täten odotettavissa on digitoimistokentän uusjakoa. Parhaat kehittävät palveluitaan ja pärjäävät, osa epäilemättä kutistuu ja tyytyy mainostoimistohenkiseen purnaukseen siitä miten kotimainen digisektori on menossa surkeampaan suuntaan.

Digitoimistokentällä on käyty läpi myös viime vuosina muita muutoksia. Aiemminkin mainittu sisältökilpailun ja hakukoneoptimoinnin kasvu on siirtänyt monen asiakkaan painopistettä jatkuvaan kehittämiseen yksittäisten projektien sijasta. Tämä muutos ei ole helpottanut etenkään koodaukseen painottuneiden digitoimistojen muuntumista palvelemaan Nokian lisäksi myös muita asiakkaita.

Yhteenveto: Projektibisneksestä verkkokehittämisen konsultoinnin suuntaan

Etenkin alan toimistojen näkökulmasta muutos projektibisneksestä konsultoinnin suuntaan on ollut viime vuosina huomattava. Asiakkaat eivät enää unohda verkkopalveluaan uudistusprojektin jälkeen vaan miettivät sisältöstrategioita, hakukoneoptimointia ja mittausta ihan toisella tapaa kuin muutama vuosi aiemmin. Se, että onko alan toimistoilla tähän tarjottavaa, tai onko tässä kehityksessä edes heille bisnestä tehtäväksi, on vielä hieman kysymysmerkki.

Tyypillisessä verkkopalveluprojektissa ei enää ole pääasiana mielettömän sivustopläjäyksen täräyttäminen maailmaan, vaan sivusto pitää saada pystyyn nopeasti ja tehokkaasti jotta voidaan keskittyä sisällöntuotantoon, optimointiin, mittaukseen ja markkinointiin.

Tämä paine osuu myös vahvasti alan digitoimistoihin, jotka ovat kuitenkin tottuneet tekemään ison osan liikevaihdostaan koodailemalla asiakkaille eksoottisia verkkosivustoja.

Nyt pitäisi siirtyä aikakauteen, jossa haetaan kustannustehokkuutta perustekemiseen ja laatua jatkuvaan kehitykseen. Tässä on haastetta kerrakseen alalle.

—

Perttu Tolvanen

Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.

@tuija Riekkisen loistava kiteytys verkkosisältöjen suhteesta asiakaslehteen @slidesharessa! goo.gl/DsGy5

— Kati Keronen (@KatiKeronen) 10. joulukuuta 2012

Mitä tärkeää tapahtuu somevuonna 2013? Katso Zenton villit veikkaukset! lnkd.in/UNxbJY

— Hanna Puro (@hannapuro) 27. joulukuuta 2012

Mitkä ovat vuoden 2013 sosiaalisen median trendit? Lue uusin postaus blogistamme: sosiaalinenmedia.zipipop.com/2012/12/mitka-…

— Zipipop (@Zipipop) 27. joulukuuta 2012

Hyvä analyysi #maksumuuri en ongelmista flip.it/Jwdic via @esamakinen

— Kari Haakana (@Karde) 27. joulukuuta 2012

The top 20 web conference talks of 2012. buff.ly/V32OIy #useful #webdesign #rwd

— Jonathan Arnold (@absurdjon) 25. joulukuuta 2012

Verkkokirjoittamisen opastusta Ghostwritereilta. Itse oppaan sisäinen linkitys puuttuu, mutta hyvää asiaa silti. bit.ly/Ypk8wH

— Vierityspalkki.fi (@vierityspalkki) 20. joulukuuta 2012

RT @sonera_b2b: Helene Auramo esittelee lyhyesti sosiaalisen median kanavia Kasvualusta-blogissa bit.ly/R4ShP1 @heleneauramo #some

— Zipipop (@Zipipop) 20. joulukuuta 2012

Muotibloggaaja luki Blogimarkkinointi-kirjan (by @katleena & @jarkkokurvinen ). Mitä hän oppi bloggaamisesta? indiedays.com/item/toimitus/… #blogi

— COMMuuni (@COMMuuni) 18. joulukuuta 2012

Helsingin kaupunkikonserni sosiaalisessa mediassa (via @pocket) – buff.ly/SGI4Kh

— Ville Veijola (@villeveijola) 18. joulukuuta 2012

RT @ippuli: Miksi toimitusjohtajan kannattaa olla Twitterissä: tinyurl.com/cby2ljy

— Vierityspalkki.fi (@vierityspalkki) 17. joulukuuta 2012

The most inspiring web design trends 2012 frantic.com/notes/37831388… via @franticcom

— Kristian Polso (@kristian_polso) 13. joulukuuta 2012

Kysymys: miksi moni sos. med. asiantuntijaksikin itseään väittävä alan hemmo spammaa seuraajiaan Twitterissä Foursquare-spammilla?

— Vierityspalkki.fi (@vierityspalkki) 10. joulukuuta 2012

Toimituksen huomautus: Edellä olevaan kysymykseen ei tullut yhtään vastausta, mutta sitäkin enemmän ilmaantui samaa aihetta ihmetteleviä tahoja. Ehkä kukaan ei todellakaan tiedä miksi sitä tehdään, mutta silti moni ”asiantuntijakin” tekee sitä kun kerran muutkin sitä tekevät.

”I like to say that Twitter is like a bar, Facebook is your living room, LinkedIn is the local chamber of commerce” ~BSStoltz

— Kim Garstツ (@kimgarst) 8. joulukuuta 2012

Taloustutkimus tutki -> Suomen TOP 5 verkkobrändiä. Hauskaa, että HelMet.fi oli heti kakkosena Googlen jälkeen. bit.ly/SFndnb #brändi

— Virpi Kotro (@virpikotro) 8. joulukuuta 2012

Muutama kommentti eilisistä linnan Twitter-juhlista blogissani pjarvinen.blogspot.fi/2012/12/linnan… #linnanjuhlat Mikä mahtaa olla twiittien määrä 6.12.2013

— Petteri Järvinen (@petterij) 7. joulukuuta 2012

Kokeiltua: SkillPages: Media on vauhkonnut SkillPagesista. Kiinnostuin asiasta ja otin selvää tästä. Kyseessä ei… bit.ly/TZlTKf

— Tietokone (@tietokone) 7. joulukuuta 2012

Sekalaista mindmappia #talentumsome 1. päivältä, tosin paljon tuli tuherrettua analogisesti vihkoon twitter.com/markosuomi/sta…

— Marko Suomi (@markosuomi) 4. joulukuuta 2012

Mainio @rautasilta:n esitys #talentumsome:ssa #sketchnotes-muistiinpanoina post.ly/9v3Vo käyttäjältä @saurau

— Pauliina Mäkelä (@PauliinaMakela) 4. joulukuuta 2012

Loistokalvot! “@kaisamirjam: Tässä päivän esitykseni: slidesha.re/THVHGK Aiheena b2b-liidigenerointi sosiaalisessa mediassa #talentumsome”

— Eero Leppänen (@rautasilta) 5. joulukuuta 2012

LinkedIn-esitykseni eiliseltä löytyy nyt täältä: slideshare.net/Zipipop/miten-… Myös vastaukset kysymyksiin löytyy esityksestäni. :)#talentumsome

— Helene Auramo (@heleneauramo) 5. joulukuuta 2012

Työryhmä säikähti itsekin esityksiään nettisäännöistä yle.fi/uutiset/tyoryh…

— Yle Tiede (@yletiede) 15. marraskuuta 2012

“@suomenkuvalehti: Internet rikki: Se tarjoaa ihmisille vain sen, minkä arvelee heidän tarvitsevan:bit.ly/VDf4jC” #digimakupaloja

— Kati Sulin (@kati_sulin) 6. joulukuuta 2012

@heleneauramo: hyviä LinkedInin yritystilejä mm. VTT ja Barona #talentumsome

— Kaisa Hernberg (@kaisamirjam) 4. joulukuuta 2012

Kansalaisaloitteita voi nyt tehdä verkossa! Solitan oikeusministeriölle toteuttama #kansalaisaloite -palvelu avattu kansalaisaloite.fi

— Solita Oy (@SolitaOy) 4. joulukuuta 2012

Eli onko Twitter nyt virallisesti #olemassa Suomessa, kun koko #Sanoma saapui tänne? Tämä on itse asiassa merkittävä liike. Tervetuloa! #HS

— Esko Seppänen (@EskoSeppanen) 3. joulukuuta 2012

Jos joku suomalainen Drupal ja/tai Javascript -ässä haaveilee muutosta New Yorkiin, ottakaa yhteyttä. Olisi työtä tarjolla.

— Tommi Forsström (@forssto) 3. joulukuuta 2012

Uudistunut Finlex.fi on kyllä asiallinen ja hieno verrattuna entiseen finlex.fi/fi/

— Tuija Aalto (@tuija) 2. joulukuuta 2012

Seuraa Vierityspalkin Twitter-tiliä.

Sarjan 12. osassa on vuorossa avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä Concrete5. Concrete5 on kehitetty alunperin Yhdysvalloissa, mutta nykyisin sillä on satoja tuhansia käyttäjiä ympäri maailmaa. Suomessa Concrete5:a hyödyntää useampi digitoimisto. Kysymyksiin vastasivat Websuunnittelija Heikki Ylipaavalniemi WTF Design:sta, CEO Antti Hukkanen Mainio Tech:sta ja Janne Kalliola Exove:sta.

1. Millainen historia Concrete5:lla on?

”Siinä missä muut järjestelmät ovat yleensä ajatelleet lähinnä kehittäjänäkökulmaa, Concrete5:n lähtökohtana on ollut se, että verkkojulkaisuprosessissa on mukana monia muitakin asiantuntijoita, kuten julkaisijat ja graafikot. Concrete5 on alun perin Yhdysvalloissa kehitetty järjestelmä.

Kehitys alkoi vuonna vuonna 2003, jolloin rakennettiin Concrete CMS 1.0, joka oli tuolloin vielä kaupallinen järjestelmä. Järjestelmän pääperiaatteet olivat yksinkertaisyys, joustavuus ja monipuolisuus.

Concrete CMS uudistui perusteellisesti vuonna 2008, jolloin julkaistiin versio 5. Järjestelmä siirtyi käyttämään avoimen lähdekoodin MIT-lisenssiä, ja samalla nimeksi muutettiin Concrete5. Järjestelmää jaettiin alun perin SourceForge-palvelun kautta, mistä latauksia alkoi kertyä yli 1000 päivässä.

Nykyään järjestelmällä on kymmeniä tuhansia live-asennuksia ja satoja tuhansia käyttäjiä ympäri maailmaa. Concrete5:lla on kansainvälisiä yhteisöjä muun muassa Suomessa, Japanissa, Espanjassa, Italiassa, Venäjällä ja Saksassa.

Concrete5 on huomioitu vuosina 2010 ja 2011 Open Source CMS Market Share Reportissa. Vertailluista järjestelmistä Concrete5 on kasvanut nopeimmin. (Lisätietoa julkaisujärjestelmän historiasta)”

2. Millainen taustaorganisaatio järjestelmällä on?

”Concrete5:n taustalla on Concrete CMS Inc., jonka päämaja on Yhdysvalloissa Portlandissa. Sen lisäksi järjestelmän avoimen lähdekoodin kehittämiseen osallistuu kehittäjiä eri puolilta maailmaa. Yhteensä avoimen lähdekoodin yhteisössä on yli 100 000 jäsentä. (Tämän voi katsoa vaihtamalla profiili-id:tä Concrete5-yhteisössä, esimerkiksi tästä profiilista)

Concrete5:llä on myös aktiivinen markkinapaikka, josta on saatavilla kehittäjäyhteisön tuottamia lisäosia sekä ilmaiseksi että nimelliseen hintaan.

Suomessa Concrete5:een pohjautuvia sivustoja tekevät muun muassa WTF Design, Mainio Tech, Exove ja Koodiavain.

Suomessa on myös oma suomenkielinen yhteisö Concrete5:lle. Sivustolta voi muun muassa ladata täysin suomenkielisen version Concrete5:sta, kokeilla demoa, tutustua järjestelmään ja käyttöohjeisiin sekä osallistua keskusteluihin.”

3. Mitkä julkaisujärjestelmät näette keskeisimpinä kilpailijoina tällä hetkellä?

”Concrete5:n pääasiallisina kilpailijoina ovat WordPress, Joomla! ja Drupal. Käyttäjämäärissä mitattuna Concrete5 ei ole vielä lähellä näitä kolmea, mutta sen suosio on kasvanut tasaisesti, ja kahtena edellisenä vuonna sen suosio on kasvanut nopeimmin kaikista CMS-järjestelmistä.

Vuonna 2011 järjestelmä kasvoi viikoittaisella latausmäärällään 517 % edellisvuoteen verrattuna (2011 Open Source CMS Market Share Report).”

4. Millä teknologialla tuotteenne on toteutettu?

”Concrete5 pohjautuu Zend Framework –sovellusalustaan, eli se on PHP- ja MySQL-pohjainen sovellus. Käyttöliittymäpuolella käytössä on jQuery ja jQuery UI. Lisäksi järjestelmään on integroitu TinyMCE-tekstieditori, jonka avulla sisältöä voi muokata samantyylisesti kuten esimerkiksi Microsoft Wordissa. Hallintaliittymän CSS-tyylityksiä varten järjestelmään on integroitu Twitterin Bootstrap-kirjasto.”

5. Miksi asiakkaanne ovat valinneet nimenomaan Concrete5:n?

”Concrete5:n valinnan taustalla ovat yleensä järjestelmän helppokäyttöisyys, laajennettavuus ja monipuolisuus. Sivuston saa nopeasti asennettua ja sitä on helppo lähteä kehittämään eteenpäin. Concrete5 tarjoaa monipuoliset työkalut kehittäjälle sivuston perustamisvaiheessa ja on myös erittäin helppo loppukäyttäjälle.

Käyttökoulutukseen kuluva aika on huomattavasti pienempi kuin käytettävyydeltään monimutkaisemmilla järjestelmillä. Asiakkaalle tarvitsee vain näyttää perustoiminnot, jonka jälkeen hän osaa muokata sivustoa hyvin omatoimisesti helpon käytettävyyden ansiosta. Järjestelmän ylivoimainen käytettävyys tehostaa siis sekä asiakkaiden että kehittäjäorganisaatioiden työskentelyä.

Concrete5 tarjoaa myös monipuolisen version- ja oikeuksien hallinnan. Näiden avulla www-sivujen ylläpito on helppoa myös isommassa organisaatiossa, jossa päivittäjiä on useampia. Ja mikä tärkeintä: Concrete5 on tarvittaessa kokonaan suomenkielinen.”

6. Mitkä ovat omasta mielestänne tuotteen kiinnostavimmat ominaisuudet tällä hetkellä?

”a) Tuki monipuolisille sisältötyypeille. Concrete5:n tuottamat sivut koostuvat lohkoista (blocks). Näitä lohkoja voidaan sijoittaa esimääriteltyihin alueisiin ja muuttaa niiden järjestystä. Lohkojen avulla sivustolle voidaan lisätä esimerkiksi tekstiä, kuvia, videoita, animaatioita, kyselyjä ja paljon muuta. Lohkoja voi myös toteuttaa itse MVC-malliin pohjautuen, jolloin Concrete5:n avulla voidaan näyttää melkein mitä tahansa sisältöä.

b) Helppokäyttöisyys. Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa käyttäjä huomaa sivustollaan kirjoitusvirheen. Muissa järjestelmissä hänen täytyy siirtyä ensin hallintapaneeliin, etsiä sivu sieltä, muokata se ja palata sitten sivustolle katsomaan, että muutos meni oikein. Concrete5:ssa sivu voidaan ottaa muokattavaksi suoraan lennosta, korjata virhe, hyväksyä muutos ja jatkaa eteenpäin. Muutoksesta tehdään automaattisesti revisio, jolloin edelliseen versioon voi palata helposti.

c) Kehittämisen helppous. Concrete5:lle esimerkiksi teemojen suunnittelu ja lisäosien rakentaminen on helppoa ja tehokasta, johtuen järjestelmän model-view-controller –arkkitehtuurimallista (MVC). Lisäksi staattisen HTML-sivupohjan siirtäminen Concrete5:n sivupohjaksi on äärimmäisen yksinkertaisesta: määrittelet vain sivupohjaan kohdat, joihin sisältöalueita voi lisätä ja sivupohja on valmis. Lisäksi mitä tahansa Concrete5:n osaa on helppo muokata tarpeita vastaavaksi oliomallin ylikuormituksen (overloading) avulla.”

7. Millaisessa hintaluokassa Concrete5-julkaisujärjestelmällä tuotetut projektit tyypillisesti liikkuvat?

”Yksittäisen projektin hintaa on vaikea arvioida, koska tähän vaikuttaa sivuston laajuus ja mahdolliset lisäpalvelut. WTF Design:lla on olemassa peruspaketti WTF Web, perussivusto, johon kuuluu etusivun lisäksi kymmenen alasivua. Tämän paketin hinta on 1 500 euroa + alv.

Mainio Tech:lla tyypillinen projekti on kokonaisen sivuston rakennus räätälöidyn ulkoasun kera. Mainio Techin hinnat alkavat 3 000 eurosta + alv. Hintaan vaikuttavat muun muassa erityistarpeet ulkoasulle, sivuston tarvitsemat lisäosat sekä erityinen tekninen räätälöinti asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Exove toteuttaa suurempia sivustokokonaisuuksia, joiden hinnat ovat käytännössä aina yli 5 000 euroa ja useimmiten yli 10 000 euroa (molemmat hinnat arvonlisäverottomia). Sivuston hintaan vaikuttaa erilaisten sivupohjien lukumäärä, kieliversiot ja integraatiot taustajärjestelmiin.”

8. Miten lisenssikustannuksenne muodostuu? Mikä on järjestelmän vuosikustannus perustamisen jälkeen (lisenssit + hosting)?

”Erillisiä lisenssikustannuksia ei ole, ellei kehitystyön nopeuttamiseksi käytetä maksullisia lisäosia, joiden lisenssi on tyypillisesti sivustokohtainen ja hinta joitakin kymmeniä euroja. Tässä kokoluokassa toteuttavan yrityksen lienee järkevintä sisällyttää nämä kertaluontoiset kulut projektin toteutuskustannuksiin. Asiakkaalle tulee toteutuskustannuksien lisäksi vain webhotellin tai virtuaalipalvelimen vuosimaksut. Vaatimuksena on PHP- ja MySQL-tuki. Hostauksen hintaan vaikuttaa paljon sivuston laajuus ja esimerkiksi kuukausittaiset kävijämäärät.”

9. Millaisia verkkopalveluita julkaisujärjestelmällä on eniten tuotettu?

”Concrete5:lla on suunniteltu projekteja laidasta laitaan. Alla muutamia esimerkkejä.”

Esimerkki 1: Amphion Loudspeakers http://www.amphion.fi

Toteuttaja: Mainio Tech

Esimerkki 2: Band Company http://www.band.fi

Toteuttaja: Mainio Tech

Esimerkki 3: Enontekiön Erälukio http://www.eralukio.fi

Toteuttaja: WTF Design Oy

Esimerkki 4: Inariviikot http://www.inariviikot.fi

Toteuttaja: WTF Design Oy

Esimerkki 5: Kauneuspiste Helmi http://www.kauneushelmi.com

Toteuttaja: WTF Design Oy

Esimerkki 6: Maa- ja vesitekniikan tuki http://www.mvtt.fi

Toteuttaja: Mainio Tech

Esimerkki 6: Fondia http://www.fondia.fi

Toteuttaja: Exove

Lisää esimerkkisivustoja löytyy Concrete5:n omilta verkkosivuilta.

Yhteenvetoa ja Perttu Tolvasen kommentit:

Concrete5 kuuluu viime aikoina ilmaantuneisiin Joomlan markkina-aseman haastajiin. Uudemman sukupolven edustajana Concrete5 kisailee mainostoimistojen ja digitoimistojen suosiosta etenkin WordPressin, Drupalin ja SilverStripen kanssa. WordPressin vahvalle asemalle aivan pienimpien sivustojen saralla Concrete5 tuskin mitään mahtaa, mutta Drupalin monimutkaisuutta ja raskautta vastaan Concrete5:llä lienee paljonkin sanottavaa. Moderni php-pohjainen julkaisujärjestelmä yhdistettynä varsin kattavaan lisäosamarkkinapaikkaan on hyvä paketti niin asiakkaiden kuin digitoimistojen näkökulmasta.

Kun alan toimijat vielä alkavat hiljakseen herätä siihen todellisuuteen, että yksi järjestelmä ei tee kesää kaikille asiakkaille, niin Concrete5 tarjoaa mielenkiintoisen vaihtoehdon tilanteisiin joissa WordPress ei riitä ja Drupal tuntuu liian järkäleeltä. Mikään räätälöintialusta Concrete5 ei tosin sekään ole, joten erikoisia ratkaisuja toteuttavat tahot pysynevät kiltisti Drupal-leirissä. Pienellä budjetilla (5000-30 000 euroa) liikkuville asiakkaille Concrete5 tarjonnee parhaimmillaan erittäin hyvää kustannustehokkuutta ja käytettävyyttä, mutta myös mahdollisuuksia vaihtaa toteutuskumppania jos sukset menevät jostain syystä ristiin valitun kumppanin kanssa.

Concrete5 antaa myös poikkeuksellisen esimerkin siitä miten tärkeätä IT-talojen on tehdä yhteistyötä silloin kun tuodaan jotain uutta järjestelmää markkinoille. Concrete5.fi -sivusto on kolmen toimijan yhteinen projekti. On hienoa nähdä, että yhteistyö onnistuu vaikka toimijat varsin suoria kilpailijoita ovatkin. Samankaltaista yhdessä tekemisen meininkiä toivoisi monen muunkin järjestelmän ympärille.

—

Perttu Tolvanen

Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.

Uudistuksessa pähkäillään parhaillaan sisältörakenteita ja navigaatioita. Kumppaneina projektissa Joensuun kaupungilla on mainostoimisto Fabrik ja it-toimittaja Arcusys. Kummatkin ovat Joensuussa toimivia alan firmoja. Tekniseksi alustaksi Arcusysin myötä tulee Joensuulle Liferay-portaalialusta, joka on käytössä myös esimerkiksi Kuopion kaupungin verkkosivuston alustana.

Esimerkillisesti kaupungin viestintä avaa sivulla myös pohdintaansa sosiaalisen median kanavien käytöstä. Kaupungin sivuston isoin haaste lienee heterogeenisen sisältömassan organisointi, mutta nykyaikaiseen verkkokonseptointiin kuuluu myös sosiaalinen media kiinteänä osana.

Perinteisesti tällaista avointa projektia on pyöritetty blogin kautta, mutta tokihan Facebook on tämän hetken trendikkäin väline myös tällaiseen toimintaan. Facebookin kautta kaupungin viestintä saa myös palautetta työstään ja pystyy pallottelemaan ideoitaan ulkopuolisten kanssa. Pitkiä pohdintoja ei projektitiimi harrastakaan, joten blogin hyödyntäminen olisi saattanut olla liian raskas malli.

>> Seuraa Joensuun kaupungin verkkouudistusta Facebookissa

PS. Pidemmän tähtäimen hyödyllisyyden näkökulmasta on kuitenkin edelleen kiva nähdä myös vastaavien projektien projektiblogeja. Esimerkiksi Kela.fi-uudistuksesta bloggaava Marika Leed on avannut heidän projektiaan esimerkillisesti blogin avulla. Tällaista lisää!