Markus Leikola 3.11.2009 Helsingin Sanomissa:

Mainostoimistoissa on hyvin iso kuilu perinteisen mainonnan tekemisen ja nykyaikaisen verkko-osaamisen välillä. “Ihmiset, jotka ovat tehneet tv-spotteja ja printtimainontaa ikänsä, eivät taivu siihen, miten verkkomaailmassa suunnitellaan asioita”, Leikola väittää.

Ei lisättävää.

[Lähde: Mainosalan työpaikkojen määrä vähentyi tänä vuonna tuntuvasti (3.11.2009 HS). Alkuperäinen artikkeli luettavissa Helsingin Sanomien maksullisesta verkkolehdestä.]

Seminaarin lähtökohdasta todetaan seminaarin esittelyssä seuraavaa:

“Lukihäiriö, ikänäkö, värisokeus, motoriset häiriöt sekä eriasteiset näkö‐ ja kuulovammat vaikuttavat siihen, miten koemme erilaiset verkkopalvelut ja miten pystymme käyttämään niitä. Miten tämä voitaisiin huomioida paremmin palvelujen ja tietokoneohjelmien suunnittelussa? Mitä itse asiassa ovat “esteettömyys” ja ”käytettävyys”?”

Seminaari pidetään Helsingissä 12.11.2009 kello 12‐16. Seminaari on ilmainen ja ilmoittautua voi lähettämällä vapaamuotoista sähköpostia osoitteeseen esteettomyys.verkossa at yle.fi. Tilaisuus pidetään YLEn Isossa pajassa joten mukaan kyllä varmasti mahtuu vaikka ennakkoilmoittautuminen jäisikin tekemättä.

Tutustu seminaarin ohjelmaan SIGCHI Finland ry:n verkkosivuilla.

Tapahtuma lähetetään myös suorana verkossa osoitteessa http://yle.fi/esteettomyys ja verkon välityksellä voi myös lähettää kysymyksiä ja kommentteja. Tapahtuma tulkataan viittomakielelle.

Tapahtumasta on jo keskustelua aloitettu Qaikussa ja Qaiku toiminee myös kattavana seminaariraporttikanavana ensi torstaina – Twitterin lisäksi tietysti.

Suomessa ei ole liikaa web-ammattilaisia jotka ymmärtäisivät verkkopalveluiden saavutettavuudesta ja esteettömyydestä. Aihe ei ole myöskään helppo, joten sitäkin tärkeämpää on kehittää aihealueen osaamista alan ammattilaisten keskuudessa.

Seminaaria odotellessa kannattaa tutustua vaikka erinomaiseen Saavutettava.fi –verkkopalveluun.

Julkaisujärjestelmät

Julkaisujärjestelmä on eniten käytetty termi Suomessa

Julkaisujärjestelmällä voidaan Suomessa viitata ilmaiseen blogityökaluun, Kotisivukoneeseen tai usean sadan tuhannen euron sisällönhallintajärjestelmään. Jopa monikäyttöisistä järjestelmistä, kuten SharePointista, saatetaan puhua julkaisujärjestelmänä joissain tilanteissa. Julkaisujärjestelmä on terminä yleisesti tunnettu joten sen käyttöä voikin suositella aina kun kyse on todella järjestelmästä jolla julkaistaan jotain jonnekin.

Paikoitellen on ollut myös havaittavissa, että kun puhutaan julkaisujärjestelmistä niin toteutusprojektit ovat suuruudeltaan 5 000 - 80 000 euroa. Kun taas puhutaan sisällönhallintajärjestelmistä, niin projektien koko kasvaa samalla 80 000 - 500 000 euron välille. Täten jonkinlaista mittakaavaeroakin on termeillä havaittavissa.

Englanninkielinen vastine julkaisujärjestelmälle on kirjainlyhenne CMS. Lyhenne tulee sanoista ”content management system”. Suora käännös on sisällönhallintajärjestelmä. Jostakin syystä Suomessa ”julkaisujärjestelmä” on vain vakiintunut termi vastaamaan englanninkielistä CMS:ää.

CMS

Englanninkieliset lyhenteet ovat ongelmallisia, myös hyvin yleinen “CMS”-termi

Kirjainlyhenne CMS on maailmalla vakiintunut termi kuvaamaan tietojärjestelmää, jonka tehtävä on hallita sisältöä joka on tarkoitettu ensisijaisesti ihmisten kulutettavaksi ja joka ei yleensä sijaitse tietokannassa. Täten termi kattaa periaatteessa valtavan laajan alueen. Käytännössä noin 90% CMS-termin käyttäjistä viittaa sisällönhallintajärjestelmään, jolla hallitaan vain ja ainoastaan verkkopalveluita. Täten ”CMS”-termiä voitaneen perustellusti pitää synonyymina julkaisujärjestelmä-termille.

Jotkut alaan erikoistuneet konsultit tosin pyrkivät käyttämään WCMS-lyhennettä, koska sisällönhallintajärjestelmiä käytetään myös dokumenttienhallintaan ja moneen muuhun tehtävään. WCMS tulee sanoista ”web content management system”. Suomenkielinen termi olisi esimerkiksi web-sisällönhallintajärjestelmä jota käytetäänkin nykyisin jo varsin paljon viittaamaan raskaamman sarjan julkaisujärjestelmiin. Puhekielessä viitataan usein “web sisällönhallintaan” tai “verkkosisältöjen hallintaan”.

Joskus CMS-termiä käytetään Suomessakin - jopa tarjouspyynnöissä. Tätä ei voi pitää mitenkään hyvänä käytänteenä, koska termi ei ole mitenkään vakiintunut viittaamaan mihinkään tiettyyn kategoriaan. Puhekielessäkin olisi järkevintä puhua julkaisujärjestelmistä ja sisällönhallintajärjestelmistä.

Sisällönhallintajärjestelmä ei ehkä ole sen helpommin rajattavissa oleva termi, mutta ainakin se on suomenkielinen termi.

Sisällönhallintajärjestelmät

Sisällönhallintajärjestelmä on alalla vakiintunut ammattitermi

Sisällönhallintajärjestelmä on terminä ollut käytössä laajemmin 90-luvulta lähtien. Viime vuosina termin käyttö on yleistynyt, koska järjestelmiä ei ole enää niin helppoa jakaa julkaisujärjestelmiin ja dokumenttienhallintajärjestelmiin. Oppikirjamääritelmän mukaan sisällönhallintajärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, joka kykenee hallinnoimaan useita erilaisia sisältötyyppejä. Nykyisin useimmat sisällönhallintajärjestelmät osaavatkin hallita web-sivuja, dokumentteja, mediatiedostoja ja monia muita eri sisältötyyppejä.

Maailmalla sisällönhallinta liitetään usein ”ECM”-käsitteeseen jolla tarkoitetaan koko organisaation kattavaa sisällönhallintaa (”ECM”= Enterprise Content Management). Isot konsernit joutuvatkin usein ihmettelemään mitä tällä ECM-käsitteellä oikein tarkoitetaan. ECM-käsitteen sijasta useammin voisi varmasti puhua vain sisällönhallinnasta.

Portaalilla voidaan tarkoittaa verkkopalvelua, portaalijärjestelmää tai pahimmillaan kumpaakin

Keskustelua julkaisujärjestelmistä ja sisällönhallintajärjestelmistä sotkevat yleensä vain portaalit. Portaali-sanalla voidaan viitata johonkin verkkopalveluun tai portaali-termillä voidaan viitata tietojärjestelmään joka hallinnoi tätä verkkopalvelua. Joskus on hyvin vaikea erottaa puhutaanko verkkopalvelusta vai hallintajärjestelmästä. Termin monimerkityksellisyys palvelee käytännössä vain toimittajia jotka voivat puhua “portaaliliiketoiminnasta”. ”Portaaliliiketoiminta”-termillä kun voidaan viitata samanaikaisesti verkkopalveluiden suunnitteluun ja sisällönhallintajärjestelmiin.

Alkuperäinen ”portaali”-termi on varsin vanha termi jolla kuvataan kanavaa joka yhdistää useita kanavia ja tietolähteitä yhdeksi kanavaksi. Portaali-tyyppiselle verkkopalvelulle on tyypillistä, että se ei itse hallinnoi tai julkaise sisältöä vaan ainoastaan koostaa muiden sisältöjä. Portaali-termiä voidaan pitää hyvänä yleissanana kuvaamaan esimerkiksi jonkin verkkopalvelun konseptia ja tehtävää. Esimerkiksi suomi.fi-sivustoa voi hyvin kutsua portaaliksi, koska sen päätehtävä on tehdä lukuisten eri palveluiden sisältö saavutettavaksi yhden kanavan kautta.

Valitettavasti myyntimiehet havaitsivat jo vuosia sitten portaali-sanan mahdollisuudet ja ryhtyivät myymään tietojärjestelmiä käyttäen portaali-termiä. Tämän seurauksena esimerkiksi suomi.fi:n taustalla oleva sisällönhallintajärjestelmäkin on saatettu ostaa “portaalina”. Järkevämpää olisi tietysti vain sanoa, että Suomi.fi-palvelua hallitaan julkaisujärjestelmällä tai sisällönhallintajärjestelmällä. Tämä vain ei ole ollut myyntimiesten näkökulmasta tehokkain ratkaisu. Portaali-sanan ihmeitä tekevällä voimalla onkin myyty jopa miljoonien eurojen järjestelmiä jotka ovat luvanneet ratkaista asiakkaiden kaikki ongelmat kahvinkeitosta järjestelmäintegraatioon. Todellisuus on osoittautunut raadollisemmaksi.

Portaalit voivat olla pelkkiä alustajärjestelmiä tai “hedelmäsalaattitietojärjestelmiä”

Portaaleina myydään hyvin erilaisia järjestelmiä. Jotkut portaalijärjestelmät ovat kohtuullisen lähellä julkaisujärjestelmiä, mutta markkinointisyistä niitä ei haluta kutsua julkaisujärjestelmiksi.Toiset portaalit taas ovat integraatiokehyksiä joiden avulla useat eri järjestelmät saadaan keskustelemaan keskenään. Jotkut portaalit ovat erikoistuneet toimimaan erittäin suurten verkkopalveluiden alustajärjestelminä. Hyvin harvoin portaaleissa on sisällönhallintaan liittyviä ominaisuuksia.

Useimmat portaalijärjestelmät ovat sovelluskokoelmia jotka ratkaisevat useita, erilaisia ongelmia. On hyvin tyypillistä, että portaalitermiä käyttämällä yritetään asiakas saada lähinnä ostamaan kerralla useita kalliita järjestelmiä. Alan kirjallisuudessa portaali-termiä haukutaan varsin kovasanaisesti, koska se ei viittaa mihinkään selkeästi määriteltävään järjestelmätyyppiin.

Asiakkaiden kannattaakin pistää myyjät ja asiantuntijat koville kysymällä suoraan mitä heidän järjestelmänsä tekevät ja minkälaisiin tarkoituksiin järjestelmä on suunniteltu. Yleisesti ottaen kaikkia portaaleista liikaa innostuneita myyjiä kannattaa varoa.

Yhteenveto ja suositukset

1. Vältä termeillä leikkimistä aina kun mahdollista. On aina järkevämpää kertoa missä järjestelmä on hyvä ja mihin sitä yleensä käytetään. Esimerkiksi on parempi sanoa, että SharePoint on hyvä alusta intranetteihin ja ryhmätyöskentelyyn -  kuin selittää millainen sisällönhallintajärjestelmä se on.
2. Vältä portaali-termiä aina kun mahdollista. Termi on moniselitteinen ja tahraantunut käytössä. Vain erittäin harkittuun käyttöön.
3. ”Julkaisujärjestelmä” on hyvä termi jota kannattaa käyttää isoista ja pienistä järjestelmistä silloin kun todella vain julkaistaan jotain. Jos olet rakentamassa intranettiä tai sosiaalisen median palvelua, niin termi julkaisujärjestelmä ei välttämättä enää ole osuvin. Harkitse siirtymistä puhumaan sisällönhallintajärjestelmästä.
4. “Sisällönhallintajärjestelmä” on erittäin hyvä suomenkielinen sana jota kannattaa käyttää useimmissa tapauksissa. Termi soveltuu erityisesti tilanteisiin joissa todella halutaan hallita laajaa sisältömassaa. Sisällönhallintajärjestelmät liittyvät intranetteihin, dokumenttien hallintaan, verkkopalveluiden hallintaan, sähköpostien hallintaan, sopimuksien hallintaan ja projektityötiloihin. Termi kattaa paljon joten sitäkin kannattaa tarkentaa aina projektikohtaisesti.

”Saamamme rahoituksen myötä resurssimme vahvistuvat kasvua ja kansainvälistymistä ajatellen. Näin voimme edelleen vahvistaa asemaamme erittäin nopeasti kasvavilla MMO-pelimarkkinoilla”, toteaa Dodreamsin hallituksen puheenjohtaja Mika Mäkeläinen.

Dodreams tarjoaa muun muassa portaali- ja mediayhtiöille turnausjärjestelmäohjelmistoja, joiden kehittäminen alkoi alunperin 2006 E-Sports Nordic Oy:n toimesta. Dodreams Oy perustettiin vuonna 2008 E-Sports Nordic:n jakaantuessa.

Dodreamsin tuotantoa on Maailman nopein kansa -formulapeli, jonka yhtiö on lanseerannut Suomessa yhteistyössä MTV3:n kanssa

”Pilottipalvelumme osoittautui todelliseksi menestykseksi. Saimme puolessa vuodessa autopelipalveluumme yli 75000 rekisteröityä käyttäjää Suomessa. Laajennamme virtuaaliurheilupalvelujamme lanseeraamalla pian uusia pelipalveluja ja valmistelemme samanaikaisesti kasvua kansainvälisille markkinoille”, taustoittaa yhtiön suunnitelmia toimitusjohtaja Perttu Rönkkö.

Toimialahan on pitkällä tähtäimellä kasvava, kehittyvä ja kannattava, koska (melkein) kaikki mikä voi muuttua digitaaliseksi tulee niin tekemään.

Vierityspalkki uteli tärkeimmät haasteet, joihin liiton lähitulevaisuudessa paneuduttava, jäsenyritysten näkymät ja uuden hallituksen puheenjohtajan terveiset digi-ihmisille.

Relanderin mukaan haasteena on luoda tiivis ja yhtenäinen toimiala, jossa kaikkien toimijoiden yhteinen tavoite on kasvattaa toimialan arvostusta, osaamista ja kokoa. - Toimiala on edelleen kovin pirstaleinen ja haluamme luoda mahdollisuuden toimialalle kehittyä yhteisöllisemmäksi, Web 2.0 periaatteiden mukaisesti, hän sanoo.

- Oma henkilökohtainen arvioni on, että toimialan tilanne on huomattavasti parempi kuin alkuvuonna. Tunnelin päässä on siis valoa mutta talouden piristyminen näkyy viiveellä. Uskon, että 2010 on jo kohtalaisen hyvä vuosi, jos emme koe loppuvuonna suurempaa notkahdusta taloudessa.

Positiivisinta Relanderista on nyt se, että toimiala on järjestäytynyt ja voi alkaa viemään alaa eteenpäin. Toimialahan on pitkällä tähtäimellä kasvava, kehittyvä ja kannattava, koska (melkein) kaikki mikä voi muuttua digitaaliseksi tulee niin tekemään, mies muistuttaa.

Relanderin terveiset digi-ihmisille ovat: Toimialan perusrakenteet on kunnossa, joten pitkäjänteistä rohkeutta peliin.

- Aktiiviset ja innovatiiviset ihmiset ja ajatukset vievät toimialan eteenpäin normaalille kasvu-uralle. Tulevaisuus tehdään yhdessä kovalla työllä, joten tervetuloa vaikuttamaan MTL:n kautta!

Relander väitteli kauppakorkeakoulusta ohjelmistoliiketoiminnan menestyspotentiaalin arvioinnista. Väitöskirjan ohessa syntyi ohjelmisto, jolla pääomasijoittajat voivat estimoida mahdollisten sijoituskohteidensa tulevaa menestystä.

- Menestyksen arviointiosaamiseni on ensisijaisesti mikrotasolla (yksittäinen yritys), eikä sitä voida suoraan soveltaa makrotasolle, esim. toimialalle, hän kuittaa tiedustelut akateemisten saavutustensa merkityksestä uudessa tehtävässä.

He myös ehdottavat Journalistin ohjeisiin seuraavaa lisäystä:

”Julkaistaessa verkossa kirjoitus, jossa hyödynnetään toisen julkaisemia tietoja, on tietojen välittömään yhteyteen liitettävä alkuperäiseen lähteeseen vievä linkki”.

Me täällä Vierityspalkki.fi:n toimituksessa kannatamme tätä ehdotusta lämpimästi. Kyseistä aihettahan olemme käsitelleet joitakin kertoja aiemminkin. Vierityspalkinkin uutisointeja on siteerattu muualla usein, mutta valitettavan harvoin julkaisuumme johtavan linkin kera.

Omalta osaltamme olemme blogissamme pyrkineet jo pitkään toimimaan asiassa esimerkillisesti. Mikäli huomaatte Vierityspalkissa linkityslapsuksia, otamme aiheesta mielellämme vastaan palautetta. HS:n tämänpäiväiseen kirjoitukseen aiheesta emme valitettavasti voineet linkittää, sillä kyseistä artikkelia ei ainakaan tällä hetkellä löydy verkosta.

Artikkelin loppuosa on kuin parhaasta teknologiablogista jossa lähteisiin syvälinkitetään järjestelmällisesti. Mahtavaa!

Tämä on iso askel kohti oikean verkkomedian tekemistä! Lisää tällaista tähän maahan. Hyvä Talouselämä!

Suurin osa Vierityspalkin lukijoista edelleen lukee artikkelinsa RSS-syötteen kautta käyttäen joko iGoogle-aloitussivua, Google Readeria tai Netvibes-aloitussivua. Huomattava määrä liikenteestä tulee myös suoraan Vierityspalkki.fi-osoitteeseen joko kirjoittamalla osoite suoraan selaimen osoitekenttään tai kirjoittamalla Googleen joko “vierityspalkki” tai “vierityspalkki.fi”. Täten erittäin merkittävä osa lukijoista lukee tuoreet artikkelit suoraan etusivulta ilman että lataisi yksittäisten artikkeleiden sivuja.

Täten suosituimpien artikkelien lista perustuu pääosin siihen mitä artikkeleita jaetaan eniten kollegoille ja ystäville esimerkiksi Facebookin kautta tai sähköpostitse.

Suosituimmat artikkelit tai sisältösivut syksyllä 2009:

1. Avoimet työpaikat –sivu. Avoimet työpaikat –sivu kilpailee jopa Vierityspalkin etusivun kanssa latausmäärissä ja on selkeästi saavuttanut vahvan aseman alan työpaikkailmoittelun solmukohtana. Palstalle ilmoittaminen on ilmaista ja onnistuu keneltä tahansa. Moni henkilö tulee Vierityspalkkiin säännöllisesti vain tarkistamaan mitä uusia työpaikkoja alalla olisi tarjolla.

2. Uudet julkaisut –sivu. Uudet julkaisut –sivu on noussut syksyllä omaan sarjaansa parhaiden artikkeleiden ja avoimien työpaikkojen välimaastoon. Palstan ilmoittelu oli syyskuussa erityisen aktiivista ja projektikuvauksista on tullut myös toimitukseen hyvää palautetta. Palstalle ilmoittaminen on ilmaista ja onnistuu keneltä tahansa. Palstan erikoisuus on, että projektikuvaus on pakollinen ja kuvauksista käy yleensä ilmi varsin hyvin mitä projektissa tehtiin, mihin kannattaa kiinnittää saitilla huomiota ja esimerkiksi mikä julkaisujärjestelmä saitin ylläpitoon valittiin. Näyttäisi siltä, että moni henkilö tulee nykyisin jo pelkästään tämän palstan perässä sivustolle katsomaan mitä uusia sivustoja alalla on julkaistu.

3. Oikeasti hyödyllinen verkkopankki: Balancion. Artikkeli uudenlaisesta verkkopankkitietojen analysointipalvelusta keräsi paljon huomiota ja sai paljon liikennettä esimerkiksi Pingstatesta, Facebookista ja Twitteristä. Artikkeli keräsi myös pitkän keskusteluketjun kommenttiosioon. Artikkelin kirjoittaja Perttu Tolvanen.

4. Verkkopalveluprojektien top-10 haasteet vuonna 2009. Artikkelissa listattiin kymmenen käytännön kokemuksen kautta havaittua haastetta verkkopalveluprojekteista. Artikkeliin linkitettiin tavallista runsaammin sähköposteista, Facebookista ja yrityksien sisäisistä wikeistä ja intraneteista. Artikkelin kirjoittaja Perttu Tolvanen.

5. Sataman valot sammuvat. Artikkelissa listattiin Trainers’ Housen parin viime vuoden aikana lopettamat liiketoiminnot ja kyseenalaistettiin Sataman ja TH:n liitoksen synergiahyödyt alkuperäisen Sataman liiketoiminnan kannalta. Artikkelin perään syntynyt kommentointiketju syventää aihetta varsin paljon ja tuo monia näkemyksiä anonyymeiltä ex-satamalaisilta. Artikkeli keräsi liikennettä erityisesti Pingstatesta ja Facebookista. Artikkelin kirjoittaja Tommi Pelkonen.

Top-5 listan ulkopuolelle jäi täpärästi mm. Raportit ja lähteet –sivu joka listaa digitaalisen median piiristä suomeksi kirjoitettuja kirjoja, raportteja, väitöskirjoja, diplomitöitä ja graduja. Sivun liikennemäärä on kasvanut tasaisesti keväästä lähtien ja listalla onkin jo yli 70 verkosta löytyvää raporttia, väitöskirjaa tai lopputyötä. Toimituksen sähköpostilistalle (toimitus-lista (at) vierityspalkki.fi) voi vinkata listalta puuttuvista raporteista ja lopputöistä.

Kesällä julkaistuja ja hyvin liikennettä saaneita artikkeleita olivat myös Petri Mertasen kirjoittama katsaus web-analytiikan järjestelmiin, TH:n analytiikkayksikön hajoamisesta kirjoitettu uutinen, uuden web-analytiikkafirman synnystä kirjoitettu uutinen sekä Tuija Aallon kirjoittama raportti Nokia N97:n lanseeraustilaisuudesta.