Projektitarinalta toivoisimme erityisesti seuraavia asioita:

1. Projektin tavoitteet hyvin avattuna – mitä tavoiteltiin ja miksi projektiin lähdettiin?
2. Miten projektia valmisteltiin? Kilpailutettiinko toimittajia, varattiinko sisäisesti riittäviä resursseja, kartoitettiinko markkinoita? Ylipäätään miten projektin ensimmäiset, ratkaisevat askeleet sujuivat.
3. Kumppanivalinnat kiinnostavat alalla työskenteleviä henkilöitä erityisesti ja näistä kuulisimme ehdottomasti puhuttavan nimien kanssa. Ketkä valittiin? Miksi? Mitä mikäkin toimisto teki? Menikö työnjako lopulta kuten oli ennakkoon suunniteltu? Tarvittiinko matkan varrella vielä lisää yhteistyökumppaneita?
4. Projektissa kohdattujen haasteiden avoin käsittely – ilman syyttelyä luonnollisesti, ja ehkä jopa rohkeasti oman roolinkin puutteita tarkastellen.
5. Verkkopalvelun keskeiset uudet ominaisuudet kiinnostavat aina. Ulkopuoliselle kun ei aina ole selvää, että mikä on muuttunut kauniin pinnan alla. On myös mukava kuulla suoraan projektin tehneiltä henkilöiltä mitkä ovat omat suosikkiominaisuudet ja miksi.
6. Kokonaiskustannukset, hankkeen pituus, tekniset haasteet ovat aina hyvän projektitarinan kulmakiviä. Toteutuneiden lukujen avaaminen auttaa koko alaa oppimaan, ja suunnittelemaan hankkeita jatkossa entistäkin realistisemmin.

Yksi esimerkki projektitarinasta on Vierityspalkki.fi-blogin uudistuksen projektitarina viime vuodelta.

Halutessasi voit kirjoittaa projektitarinan myös jostain tietystä näkökulmasta käsin. Esimerkiksi teknisestä näkökulmasta katsoen, tai vaikkapa asiakkaan viestintäyksikön näkökulmasta.

Jos olet kiinnostunut vieraskynäilemään Vierityspalkissa, niin ota yhteyttä toimitukseen palautelomakkeen avulla ja kerro aiheestasi meille.

• IAB:n seminaari 9.9.2010. Otsikkona “Brändimainonta verkossa”.
• Divia-seminaari 16.9.2010. Aiheena Digitaaliset kanavat asiakassuhteen hoidossa.
• Internet Marketing Conference 15.-16.9.2010 Helsingissä.
• Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia järjestää seminaareja sosiaalisesta mediasta. Seuraavat joihin mahtuu vielä osallistujia ovat: 1) Sosiaalinen media työyhteisöjen ja osaamisen kehittämisessä 13.10.2010, 2) Verkkodemokratia ja kansalaisten osallistuminen 17.11.2010. Seminaaripäivän hinta on 165 euroa.
• Spot On - Locative Media and Storytelling -seminaari järjestetään Helsingissä 23.9.2010 YLEn ja Aalto-yliopiston yhteistyönä. Paikkatietopalveluista kiinnostuneille suunnattu seminaari on ilmainen, mutta vaatii ennakkorekisteröitymisen.
• Optimointi.com foorumin tapaamisissa kokoontuvat hakukoneoptimoinnin ammattilaiset. Seuraava tapaaminen on saunailta Snoobin tiloissa syyskuun lopussa.
• Avoimen lähdekoodin tapahtuma Openmind järjestetään 9.-10.10.2010 Helsingissä.
• Markkinointiviestinnän viikko on tänä vuonna web-painotteisempi kuin perinteisesti. Tapahtuma pidetään Helsingissä 26.-27.10.2010.

Lisää tapahtumia voi edelleen ilmoittaa kommentteina tähän viestiin.

HTML5 ei tuo webiin varsinaisesti mitään uutta, sillä sen tarkoituksena on standardoida olemassaolevat käytännöt yhtenäisellä tavalla. Loppukäyttäjän näkökulmasta maailma pysyy ennallaan, mutta web-kehittäjän täytyy opiskella monta uutta tekniikkaa. Hakukoneoptimointi vaatii uusien semanttisten tagien hallintaa, Google Gearsin sijaan käytetään uusia offline-ominaisuuksia, Flash-animaatiot muuttuvat canvas-elementeiksi ja niin edelleen. Mitä kaikkea kehittäjän tulee huomioida pysyäkseen ajan tasalla?

Introducing HTML5 (Kindle-versio, pokkariversio) on pätevä ja tiivis katsaus HTML5:n sisältämiin uusiin ominaisuuksiin ja eroavuuksiin aiempaan nähden.

Kirjaa ei kannata ostaa, ellei tunne HTML- ja web-tekniikkaa jo entuudestaan melko hyvin. Se ei pyri olemaan oppikirja tai lähdeteos vaan lähinnä valistunut yhteenveto siitä, mitä HTML5 merkitsee web-kehittäjille. Näkökulma on puhtaasti tekninen.

Bruce Lawson ja Remy Sharp ottavat heti ensimmäisestä kappaleesta lähtien varsin käytännönläheisen lähestymistavan HTML5:een. Toinen kirjoittajista esimerkiksi käyttää XHTML-syntaksia <img src=”kuva.png” />, kun taas toinen jättää mieluummin kaikki turhat merkit pois: <img src=kuva.jpg>. Molemmat muodot ovat sallittuja HTML5:ssä, vaikka “tagikeitto-syntaksi” varmasti kirpaisee monia XHTML-aikakauteen tottuneita puristeja.

Alussa käydään läpi myös HTML5:n lyhyt historia. Syntyvaiheen kiintoisana anekdoottina mainitaan esimerkiksi se, miten standardin isä Ian Hickson analysoi suurehkon otoksen webbisivuja ja selvitti niiden yleisimmät CSS-luokkanimet. Näin saivat alkunsa uudet semanttiset elementit kuten <header>, <footer>, <article> ja <section>.

Semantiikan ohella kirja kiinnittää huomiota myös HTML5:n uuteen outline-rakenteeseen. <h1> voikin nyt sijaita loogisesti sisemmällä tasolla kuin <h2>, sillä rakenne määräytyy article- ja section-elementtien mukaan. Samalla raapaistaan hieman pintaa WAI-ARIA-saavutettavuusstandardin roolista HTML5:n yhteydessä.

Monet kirjassa käsitellyistä tekniikoista ovat tässä vaiheessa hyvin riippuvaisia käytetystä selainversiosta. Esimerkiksi lomakkeiden uusien kontrollien toiminta on vaihtelevaa. <audio>- ja <video>-elementtien koodekkeihin liittyvä sota WebM- ja H.264-standardien välillä lienee Vierityspalkin lukijoille tuttua alan uutisista. <canvas>-elementillä on vielä jonkin matkaa kuljettavanaan, ennen kuin kaikki selaimet alkavat renderöidä pikselit täsmälleen samalla tavalla.

Web storagea, offline-sovelluksia ja geolokaatiota käsittelevät kappaleet ovat erityisen mielenkiintoisia mobiilisovellusten kannalta. Nämä tekniikat olivat ennen osana Googlen Gears-pakettia, mutta HTML5:n myötä niistä on muodostumassa standardi tapa rakentaa itsenäisiä ja alustariippumattomia web-sovelluksia. Mikäli Chrome Web Store joskus avautuu, niistä tullee myös kaupallisesti merkittäviä.

Jos mikään tässä kirjoituksessa mainituista tekniikoista kuulostaa uudelta ja vieraalta, suosittelen hiljalleen tutustumaan HTML5:een ja sen mahdollisuuksiin. Vielä ei välttämättä ole aika ryhtyä toteuttamaan oikeita webbiprojekteja HTML5:llä, mutta kehitystä on hyvä seurata.

Introducing HTML5 on melko edullinen ja kevyt opus tähän tarkoitukseen, mutta muutama muukin löytyy. Mikäli nettilukeminen kiinnostaa, niin Mark Pilgrimin HTML5 Up And Running (O’Reilly / Google Press) on selailtavissa ilmaiseksi nimellä Dive Into HTML5. Valitettavasti kyseistä kirjaa ei ole saatavilla Kindle-muodossa, minkä vuoksi en ole sitä itse lukenut.

Kenneth Falck

Kirjoittaja on työskennellyt digitaaliseen mediaan liittyvien teknologioiden tutkimuksen ja kehityksen parissa 1990-luvun alkupuolelta lähtien. R&D- ja tuotantoprojektien ohella hän toimii myös freelance-journalistina kirjoittaen kuukausittaista kolumnia Tietokone-lehteen. Blogi löytyy osoitteesta http://kfalck.net.

Suosituimmat kotimaiset mobiilisivustot: säätä, uutisia ja aikatauluja

Suosituimpien mobiilipalveluiden listalle nousevat vuodesta toiseen  reittioppaat, sääpalvelut ja mediatalojen uutissivustot. Suurin osa tässäkin katsauksessa esiteltävistä palveluista auttaa ihmisiä löytämään perille, kertoo säätietoja ja raportoi tuoreista tapahtumista.

Sää ja uutiset: Foreca, MTV3, Iltalehti

Esimerkiksi Foreca.mobi on erittäin suosittu ja hyödyllinen sääpalvelu, josta saa myös mobiilisovelluksen Nokialaisiin.

Maikkarin mtv3.mobi on myös hyvin suosittu palvelu ja yhtenä syynä lienee se, että Forecan sääpalvelukin löytyy osana MTV3:n mobiilisivustoa. Suosituimman mobiilisaitin kisassa myös iltapäivälehdet ovat erittäin vahvoilla ja esimerkiksi m.iltalehti.fi on hyvin monipuolinen kokonaisuus.

Iltalehden mobiilisivuston kautta saa selville uutisten, säätietojen ja monen muun lisäksi myös esimerkiksi tv-ohjelmatiedot, koska Telkku.comin mobiiliversio on osana Iltalehden mobiilisivustoa. MTV3 ja Iltalehti edustavat suosituimpia ja myös moderneimpia kotimaisia mobiilisivustoja.

Sää ja uutiset: Ilta-Sanomat, HS.fi, YLE

Suosituimpien palveluiden haastajia ovat erityisesti Ilta-Sanomien mobiilisivusto, Helsingin Sanomien mobiilisivusto ja YLE:n mobiilisivusto. Ilta-Sanomilta jopa löytyy varsin monipuolinen iPhone-sovellus omiin sisältöihinsä. Sanoma-konsernissa ollaan muutenkin kovin innostuneita iPhonesta ilmeisesti, koska myös Helsingin Sanomat tarjoaa iPhone-sovelluksen joka on myös hiljattain uudistunut merkittävästi. YLE erottuu joukosta lähinnä laajan mobiilivideotarjonnan kautta. Muutoin YLE on varsin riisutulla linjalla mobiilikanavassa.

Julkisen liikenteen aikatauluja: Reittiopas, VR 

Suosituin yksittäinen reittisovellus lienee Reittioppaan kattava mobiilisivusto, joka auttaa pääkaupunkiseutulaisia löytämään perille julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Toinen varmasti paljon käytetty palvelu on VR:n oma mobiilisivusto, josta saa junien kulkutiedot selville nopeasti ja selkeästi. Näiden palveluiden toiminnot ja käytettävyys tuntuvat kuitenkin varsin vaatimattomilta suhteutettuna käyttömääriin.

Talousuutisia: Kauppalehti, Digitoday, It-viikko, Taloussanomat

Mediatalojen mobiilisivustotarjonta on nykyisin varsin hyvällä mallilla. Esimerkiksi Kauppalehden mobiilisivusto tarjoilee talousuutiset tyylikkäästi ja helppolukuisesti (m.kauppalehti.fi). Digitoday ja It-viikko myös tarjoavat mobiiliversiot sivustoistaan. Kauppalehden kanssa kilpaileva Taloussanomat tarjoaa luonnollisesti myös mobiilisivuston.

Taloussanomilla mobiilisivustolta löytyy myös viihteellisempää sisältöä, kuten vaikkapa Dilbert-sarjakuvan mobiiliversio.

It-uutisia: Tivi

Tietoviikon mobiilisivusto on erittäin riisuttu versio lehden varsinaisesta pääsivustosta. Tietoviikko onkin hyvä esimerkki verkkopalvelusta jolle erillinen mobiiliversio on välttämättömyys. Tietoviikon verkkopalvelun normaaliversio kun jumittaa ja kaataa tehokkaasti esimerkiksi Nokialaisten selaimia sekä Android-puhelimia.

Mediaseurantaa: Ampparit

Uutispalveluista kattavuudeltaan ylivoimaisin palvelu lienee kuitenkin Amppareiden Lite-versio (lite.ampparit.com), joka tarjoilee koko maan uutiset tyylikkäästi ja helposti. Palvelun voi lisäksi personoida itselleen, joten Amppareiden avulla voi tehdä henkilökohtaisen mediaseurannan itselleen kännykkään. Personointimahdollisuuksista on kirjoitettu aiemmin Vierityspalkissa.

Maakuntien uutisia: Etelä-Suomen Sanomat, Maaseudun tulevaisuus

Maakuntien lehdiltäkin löytyy mobiiliversioita varsin hyvin. Esimerkiksi Maaseudun tulevaisuudella on varsin pätevä mobiilisivusto (m.mt1.fi). Myös esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomilla on laadukas mobiilisivusto.

Ravintolat: Eat.fi

Hyötysovelluksissa pisimmällä kehityksessä ovat erilaiset palvelukanavat, joita tarvitaan joko usein tai erityisesti liikkeellä ollessa. Esimerkiksi ravintoloiden ja kahviloiden löytämistä helpottava Eat.fi tarjoaa erittäin laadukkaan mobiilisivuston, joka osaa myös hyödyntää puhelimen paikannusominaisuuksia.

Verkkopankit: Nordea, OP, Sampo Pankki

Joiltakin pankeilta löytyy myös mobiiliversioita. Esimerkiksi Nordealta, OP:lta, Sampo Pankilta.

Ruoanlaitto: Kotikokki, Foodie, Valio.mobi

Myös ruoanlaitto on alue jossa mobiilipalveluiden kisa käy varsin kuumana. Etenkin Kotikokin mobiiliversiota moni kehuu hyväksi apuvälineeksi keittiössä touhutessa.

Applen iPhonelle löytyy myös hyviä vaihtoehtoja, kuten Foodie.fm josta on aiemmin kirjoitettu laajemmin Vierityspalkissa. Joiltakin elintarvikevalmistajilta myös löytyy laadukkaita mobiilisivustoja, esimerkkinä valio.mobi joka tarjoaa laajan valikoiman testattuja reseptejä.

Järjestöt ja yhdistykset: Keskusta

Myös yritykset ja järjestöt kokeilevat mobiilisivustojen tarjoamista. Esimerkiksi Keskusta julkaisi kesäkuussa uuden mobiilisivustonsa osoitteessa m.keskusta.fi. Keskustan sivustolta saa luettua nopeasti puolueen viimeisimmät uutiset ja tuoreet blogimerkinnät.

Yritykset: Kemira, UPM

Yrityksistä esimerkiksi Kemiralla on mobiilisivusto, jonka kautta voi tarkistaa uusimmat uutiset, tapahtumat ja lehdistötiedotteet.

Kemiran mobiilisivustolla on myös nokkelasti oma pelkistetty osionsa yhtiön toimipaikkojen osoitteiden hakemiseen. Mielenkiintoinen toteutus on myös UPM:n erittäin kattava mobiilisivusto sijoittajille.

Parhaat mobiilisovellukset: iPhone ja Android

Mobiilisovelluksissa iPhone on ollut jo pitkään omassa luokassaan. Tästä syystä parhaat kotimaiset mobiilisovelluksetkin löytyvät iPhonelle. Nokian Ovi Store on edelleen erittäin puutteellinen ja valikoimaltaan hyvin suppea verrattuna kilpailijoihin. Esimerkiksi Googlen Android-käyttöjärjestelmän sovelluskauppa lienee jo dramaattisesti suurempi kuin Nokian sovelluskauppa. Etenkin kevään ja kesän 2010 aikana Androidin sovellustarjonta on kasvanut erittäin nopeasti. Kotimaisia sovelluksia ei Androidille vielä kuitenkaan valtavasti löydy. Ainoita laajempia sovelluksia on ilmeisesti tehnyt Fonecta.

Applen iPhonelle löytyy nykyisin jo huomattava määrä kotimaisia sovelluksia. Esimerkiksi Helsingin Sanomilla on hiljattain uudistunut varsin monipuolinen iPhone-sovellus. Myös TVkaistan iPhone-sovellus on kerännyt nopeasti suosiota. iPhonelle kehitettyjen sovelluksien lukumäärät ovatkin aivan omassa luokassaan. Vaikka Android kirii kovasti, niin kotimaisten sovellusten puolella iPhonen sovelluksista pitäisi tehdä aivan oma artikkelinsa. Esimerkiksi kotimainen Rovio on yltänyt huimiin saavutuksiin Angry Birds iPhone-pelisovelluksellaan.

Katsaus kansainväliseen tarjontaan

Kansainvälisistä toimijoista vaikuttavia toteutuksia ovat tehneet mm. Amazon Kindle-sovelluksensa kanssa (tuoreimpana julkaisuna saatavilla myös Android-sovellus), New York Timesin mobiilisovellukset ja BBC:n mobiilisivustot- ja sovellukset. Spotify kuuluu myös kansainvälisesti merkittäviin mobiilisovelluksiin, koska harvasta palvelusta löytyy huippulaadukkaat sovellukset niin iPhonelle, Symbianille kuin Androidillekin.

Moni web-ammattilainen kuluttaa myös Google Readeria päivittäin RSS-syötteiden lukemiseen. Google Readerista löytyykin tavallinen mobiiliversio, sekä iPhonelle ja Android-puhelimille optimoitu versio. Erityisesti iPhone-optimoitu versio kuuluu mobiilisivustojen eliittiiin. Googlen mobiilipalveluita löytyykin varsin paljon, mutta verrattuna moniin muihin toimijoihin Google kulkee varsin omaa tietä. Esimerkiksi hiljattain julkaistu YouTuben mobiiliversio on toiminnoiltaan monipuolisempi kuin esimerkiksi iPhonen oma YouTube-sovellus. Google uskookin vahvasti mobiilipalveluihin, jotka pyörivät selaimessa ja toimivat tasa-arvoisesti kaikissa moderneissa älypuhelimissa. Tämä ajattelu erotteleekin Googlen vahvasti esimerkiksi Applesta ja Microsoftista tällä hetkellä.

Myös Googlen kilpailijalta Yahoolta löytyy erittäin vahvaa mobiiliosaamista. Esimerkiksi Yahoon kuvapalvelu Flickr tarjoaa erittäin monipuolisen mobiilisivuston.

Mobiilikäytön kuningas Facebook tarjoaa myös mielenkiintoista vertailukohtaa. Facebookista kun löytyy nykyisin valtava valikoima erilaisia sovelluksia, widgettejä ja mobiilisivustoversioita. Facebookilla on esimerkiksi perusmobiilisivustonsa (m.facebook.com) lisäksi erillinen kosketusnäytöille suunniteltu mobiilisivusto (touch.facebook.com).

Myös Twitterin mobiilisivusto on esimerkillinen mobiilisivusto ja moni käyttää Twitteriä pelkästään sen avulla. Tosin Twitterillä on myös laadukkaat iPhone- ja Android-sovellukset. Lisäksi Nokian S60-alustalle löytyy erittäin laadukas Gravity-sovellus Twitterin tehokäyttöä varten. Twitter on tosin samalla malliesimerkki siitä kuinka Nokian Symbian–käyttöjärjestelmä ei ole kehittäjien suosiossa. Twitterin ohella esimerkiksi Foursquare ja Yammer kuuluvat suosittuihin mobiilisovelluksiin, joille ei löydy virallista S60-sovellusta – mutta iPhone ja Android –sovellukset kylläkin.

Yhteenveto: Mobiilisivustot kehittyneet, mutta hitaasti

Viime vuosina erityisesti moni mediatalo on panostanut mobiilipalveluidensa kehitykseen. Erityisesti mobiilisivustot ovat kehittyneet mukavasti ja toimivat jo tyylikkäästi useilla eri puhelinmalleilla. Nykyisin on jopa kummallista jos ison mediatalon sivusto ei osaa tarjota mobiiliversiota ja ohjata käyttäjää suoraan artikkelin mobiiliversioon, mikäli käyttäjä niin haluaa. Myös mobiilisivuston ja tavallisen sivuston välillä vaihtaminen onnistuu useimmilla sivustoilla tyylikkäästi. Parhaimmat mobiilisivustot ovat myös miellyttäviä kokemuksia visuaalisesti ja käytettävyydeltään eikä enää voi puhua tekstimuotoon riisutuista kevytversioista.

Mobiilisovelluksien saralla iPhone on omassa sarjassaan, mutta ylivoimainen asema sovelluksissa ei selvästikään ole ainut tie. Etenkin Google haastaa sovellusmaailmaa toteuttamalla yhä monipuolisempia selaimessa toimivia web-palveluita. Nokian heikko asema sovelluksissa ja Androidin nousu myös todennäköisesti lisäävät monipuolisten mobiilisivustojen toteutusintoa, koska hyvä mobiilisivusto toimii kaikilla eri alustoilla.

Mitään erityistä ruuhkaa kotimaisista, innovatiivisista mobiilisivustoista ja –sovelluksista ei kuitenkaan tunnu olevan. Etenkin sovelluksien osalta Suomessa ollaan oltu kovin maltillisia viime vuosina, koska suomalaiset eivät ole sankoin joukoin vaihtaneet Nokia-kapuloitaan iPhone-luureihin. Toisaalta tämä kehitys on tuonut paljon hyviä, kylläkin riisuttuja, mobiilisivustoja maahan.

Voisikin ennustaa, että mikäli Googlen ajama rikkaiden mobiilisivustojen malli ja Googlen Android-käyttöjärjestelmä yleistyvät, niin riisuttujen mobiilisivustojen kehittämiseen laitetut rahat voivat osoittautua erittäin hyväksi sijoitukseksi.

________________________

Tapio Nurminen

W3C:n Why Validate? antaa hyviä muistutuksia syistä, joiden takia HTML-koodin validointi on tärkeää.

• Validointi auttaa varmistamaan sivuston toimivuuden eri selaimissa ja eri päätelaitteissa. Vaikka virheellisesti koodattu sivu näkyisikin joissain selaimissa oikein, ongelmat saattavat ilmaantua toisissa selain- ja laiteyhdistelmissä.
• Validi HTML-koodi auttaa sivua toimimaan moitteettomasti myös tulevien selainversioiden kanssa.
• Validointi helpottaa ylläpitoa. Toimivan HTML-koodin ja tyylitiedostojen jatkokehitys voidaan siirtää vaivatta uusille osapuolille.
• Validointi opettaa parhaita käytäntöjä ja ohjaa pohtimaan laajempia käsitteitä kuten sivuston yleistä saavutettavuutta.
• Validointi on ammattilaisuuden merkki. Ammattitaitoiset web-osaajat ovat ylpeitä kyvystään luoda semanttista ja oikein muodostettua koodia, jossa ulkoasu ja sisältö on erotettu toisistaan. Validointi auttaa erottamaan osaajat aloittelijoista.

Seuraavassa on vertailtu muutamia suomalaisia web- ja ohjelmistotaloja ja niiden HTML-koodin validiutta. Testaus tehtiin lauantaina 21.8.2010.

Virheettömät (aakkosjärjestyksessä)

• Exove (XHTML 1.0 Transitional)
• Frantic (XHTML 1.0 Transitional)
• Reaktor (XHTML 1.0 Transitional)
• Sininen Meteoriitti (XHTML 1.0 Transitional)
• Soprano Brain Alliance (XHTML 1.0 Strict)
• Syneus (HTML5)

Lähes virheettömät (virheiden määrän mukaisessa järjestyksessä)

• Valve
  • XHTML 1.0 Transitional
  • 1 virhe: kuvan alt-attribuutti puuttuu
• Innofactor
  • XHTML 1.1
  • 2 virhettä, 2 varoitusta
  • tyhjiä taulukkoelementtejä (<table></table>)
• Tieto
  • XHTML 1.0 Transitional
  • 3 virhettä
  • sama ID määritetty moneen kertaan

Enemmän ongelmia

• Mearra
  • XHTML 1.0 Strict
  • 7 virhettä
  • kuvan asettelu käyttää vanhentunutta “align”-attribuuttia
  • kuvalta puuttuu alt-attribuutti
  • h4-tagia (block-level element) on käytetty inline elementin (span) sisällä
• Nodeta
  • XHTML 1.0 Transitional
  • 18 virhettä, 2 varoitusta
  • pakolliset alt-attribuutit puuttuvat
  • img-tageja ei ole suljettu
• Eficode
  • XHTML 1.0 Strict
  • 24 virhettä
  • kuvatageista puuttuvat alt-attribuutit
  • lomake sisältää virheellistä HTML:ää
• White Sheep
  • HTML 2.0 (! - ilmiselvästi väärä, standardi julistettu vanhentuneeksi kesäkuussa 2000)
  • 128 virhettä, 48 varoitusta

Jostain syystä Ruby on Railsilla kehitystyötä tekevät talot (Nodeta ja Eficode) näyttävät sijoittuvan listalla heikohkosti. Suomen RoR-kehittäjillä on vielä työtä tehtävänä tällä saralla.

Koodaajien yleisin selitys heikkotasoiselle HTML-koodille on se, että “asialla ei oikeasti ole väliä”. Kunhan sivu näkyy selaimessa oikein, tämä on pääasia. HTML-koodin oikeellisuus viittaa kuitenkin usein myös syvällisempiin ongelmiin. Jos HTML:n ja CSS:n virheillä ei ole väliä, jaksetaanko samassa talossa panostaa myöskään palvelinpuolen koodin virheiden etsimiseen ja korjaamiseen?

Virheellinen HTML-koodi voi myös haitata esimerkiksi jQueryn hyödyntämistä ja hidastaa kehitystyötä. Kuvista unohtuneet alt-attribuutit viittaavat puolestaan siihen, että erityiskäyttäjien tarpeet ovat unohtuneet. Verkkosivujen käyttäjissä voi olla myös näkörajoitteisia. Yhdysvalloissa asiasta on nostettu jopa oikeusjuttuja.

Samalla pitää toki muistaa, että pelkkä validi (X)HTML-koodi ei tee saitista toimivaa tai helposti ylläpidettävää. Mieleen nousee ainakin uusmediatalo, jolta Helsingin yliopisto tilasi aikanaan XHTML-koodia. Talo toimitti sivupohjat, joissa kaikki otsikot oli tehty kuvatiedostoina. Koodi meni validaattorista läpi.

Joka tapauksessa suomalaisen HTML-koodin taso on vuosien varrella noussut huimasti. Siinä missä sivustot saattoivat aiemmin sisältää kymmeniä virheitä, tällaisia saitteja näkee yhä vähemmän. Parantuneesta tasosta voi kiittää etenkin valmiita sivupohjia, joiden avulla vaikkapa aloitteleva WordPress-blogaaja voi helposti pystyttää tyylikkään ja koodiltaan validin sivuston.

Tapio Nurminen

CEO, Flo Apps Oy

Vierityspalkin Uusissa julkaisuissa oli esittelyssä hiljattain varsin hyvä esimerkkitapaus pienen yrityksen verkkosivustosta, joka on yhden sivun kokoinen. Matlock-teemasivusto on lakiasiaintoimiston toteuttama kampanjatyyppinen sivusto. Sivusto on äärimmäisen pelkistetty ja selkeä kokonaisuus. Kaikki on paketoitu yhdelle sivulle. Verkkosivuston on toteuttanut lakiasiantoimisto Arveli Juusela Co Oy:lle iasy-verkkoviestintätoimisto.

Sivustolla on perinteisen oloinen navigaatio, mutta navigaatio vie käyttäjän vain tiettyyn kohtaan pitkällä sivulla. Navigaatio myös leijuu mukana käyttäjän vierittäessä sivua alaspäin. Tämä voi hämätä joitakin käyttäjiä, mutta toisaalta haitat ovat pienet. Käyttäjä saa kaipaamansa tiedon nopeasti ja kompaktissa muodossa.

Yhden sivun verkkosivustot ovat tervetullut muoto verkkosivustojen maailmaan. On ilahduttavaa nähdä, että uusia tyyppimuotoja syntyy ja yleistyy edelleen. Kaikkia ei tarvitse puristaa samaan muottiin ja kaikkien ei tarvitse tarinoida sivustoaan pullolleen palveluesittelyitä, artikkeleita ja missio-tarinoita.

Tutustu Matlock.fi-verkkosivustoon.

Huom: Esimerkkisivusto ei tosin edusta äärimmäistä selkeyttä pienen yrityksen web-strategian näkökulmasta, koska Matlock.fi on lakiasiaintoimiston varsinaisesta toimistosivustosta irrallinen kampanjasivusto jonka istuvuus kokonaisuuteen jää hieman epäselväksi. Tästäkin huolimatta – komea saitti!

>> Lue Tiedosta 2/2010.

Lukemisen arvoinen juttu on etenkin Vilma Luoma-ahon katsaus sosiaalisen median tutkimukseen, eri kategorioihin ja viimeisimpiin löydöksiin:

• Sosiaalinen media – mennäkö vai eikö mennä? (Vilma Luoma-aho, yhteisöviestinnän tutkija Jyväskylän yliopistosta)

Luoma-aho esimerkiksi kiteyttää hienosti sosiaalisen median nykytilanteen:

“Sosiaaliseen mediaan ”menemisestä” on tullut yhtä suuri trendi ja konsultaatioala kuin nettisivujen luomisesta 90-luvulla. Ensivaikutelma vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta. Saat äänesi kuuluville ilman massiivisia kustannuksia tai pitkiä prosesseja.”

Artikkelissaan Luoma-aho toteaa sosiaalisen median olevan kokonaisuutena painokoneeseen tai internettiin verrattava suuri muutos, mutta jakaa kokonaisuuden useisiin eri osa-alueisiin joiden tutkimuksessa ja ymmärtämisessä ollaan vasta alkutaipaleella. Tämän havainnon varmasti moni 90-luvun nettisivuhuumassa mukana ollut pystyy allekirjoittamaan.

Muita lehden aiheita ovat esimerkiksi mobiilipalvelut ja eDemokratian tutkimus. Esimerkiksi Tuula Nousiaisen juttu kertoo mielenkiintoisesta mobiilipalveluiden tutkimustyöstä jota tehdään Jyväskylässä:

• Mobiilisti parempaa arkea (Tuula Nousiainen, tutkija Jyväskylän yliopiston Agora Centerissä)

• Johan nyt on markkinat! –epäseminaari Tampereella 27.8.2010 käsittelee arkipäiväistä netinkäyttöä ja esittelee uusia innovaatioita. Seminaari on ilmainen ja tarjoaa myös videostriimin tapahtumasta.
• Kaksipäiväinen Kaikki Somesta –seminaari sosiaalisesta mediasta pidetään Torniossa 8.-9.9.2010. Hinta 60e / 100e.
• Frontend Finland järjestää Javascript Meetup 2010 tapahtuman Helsingissä 15.9.2010. Ilmainen tapahtuma on tosin kuulemma jo täynnä.
• Vaikuta ja vaikutu –seminaari digikansalaisuudesta 16.9.2010 Helsingissä. Näkökulmana erityisesti lapset ja nuoret. Seminaarin järjestää Tieke. Hinta on 120e.
• Asiakkuusmarkkinointiliitto järjestää seminaarin sosiaalisesta mediasta 21.9.2010 Helsingissä. Hinta 450e / 550e.
• eTourism –seminaari järjestetään 23.9.2010 Haaga-Helian toimesta Vantaalla ja aiheena mm. matkailun sähköinen liiketoiminta. Hinta 220e.
• Microsoft Remix 2010 tavoittelee käyttöliittymäsuunnittelijoiden ja web-kehittäjien huomiota 30.9.2010. Ilmainen.
• Tekes järjestää seminaarin otsikolla “Ohjelmistoala muutosten kourissa – tulevaisuuden trendit ja menestystekijät” 6.-7.10.2010. Käsittelyssä mm. seuraavat muutostekijät: pilvipalvelut, avoin lähdekoodi ja “platformista palveluksi” –suuntaus.
• Kotimaisten digiseminaarien klassikko MindTrek tärähtää taas Tampereella 7.-8.10.2010. Hinta 300e / 550e.
• Verkkoja kokemassa –seminaari kokoaa yhteen opetusalan ammattilaisia Turkuun 7.-8.10.2010. Aiheena mm. digitaalisen materiaalin monimuotoisuus, jakelu ja tekijänoikeudet sekä informaatiolukutaito.
• Slush 2010 pyyhkäisee Helsinkiin 20. ja 21. lokakuuta. Ohjelmaa ei ole vielä julkistettu.
• Sime Helsinki järjestetään 21.10.2010. Myös Simen ohjelmasta on toistaiseksi tiedossa vain yleiset aihepiirit.

Isot kurssijärjestäjät ovat myös löytäneet web-ammattilaisista hyvän kohderyhmän. Esimerkiksi Sovelto tarjoaa kursseja Google Analyticsista, Google Adwordsista ja verkkokirjoittamisesta (hinnat noin 740e / pv). Sovelto tarjoaa myös muutamaa kovin trendikkään kuuloista kurssia sosiaalisesta mediasta (400e-550e). Kilpailija Tieturi nokittaa mm. käyttöliittymän suunnittelukurssilla, tee-se-itse-yritys-verkkoon-kurssilla, hakukoneoptimointikurssilla, web 2.0 ja sosiaalinen media –kurssilla, web-sivuston käytettävyys ja esteettömyys –kurssilla (hinnat luokkaa 760e / pv). Viestintäkoulutukseen erikoistunut Infor tarjoaa myös Sosiaalisen median työkalut – Laki ja tietoturva sosiaalisessa mediassa –kurssia (hinta 600e, 1pv).

Syyskuussa alkaa myös moni oppilaitoksen tarjoama kurssikokonaisuus ja koulutusohjelma. Esimerkiksi Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun koulutus- ja kehittämispalvelut tarjoavat 10 lähipäivää sisältävän Digitaalisten palveluiden käyttäjälähtöinen suunnittelu ja suunnittelun johtaminen –kurssia. Kouluttajina on Reetta Neuvonen ja Janne M. Lohvansuu. Hinta kokonaisuudelle on 3950e. Sama taho järjestää myös syys-lokakuun vaihteessa nelipäiväisen kurssin otsikolla “Sosiaalinen media viestinnässä ja markkinoinnissa”. Kouluttajina ovat Jari Juslén, Miia Äkkinen, Kristiina Pääkkönen ja Jarno Alastalo. Hinta kurssille 1100e. Hieman myöhemmin lokakuussa on tarjolla toinen nelipäiväinen kurssi sosiaalisen median hyödyntämisestä. Kouluttajana Helene Auramo. Kurssin hinta 1100e.

Myös yritykset järjestävät monenlaisia seminaareja. Esimerkiksi Solitan ja EPiServerin yhdessä järjestämä ilmainen seminaari 14.9.2010 käsittelee verkkopalveluiden ja sosiaalisen median mahdollisuuksia.

Tiedätkö seminaarin tai tapahtuman joka ei ollut listalla? Ilmianna tapahtuma kommenteissa tai lähetä palaute toimitukseen lomakkeella.

[Päivityksiä 25.8.2010]

• Markkinointiviestinnän viikko on tänä vuonna web-painotteisempi kuin perinteisesti. 26.-27.10.2010.
• Avoimen lähdekoodin tapahtuma Openmind järjestetään 9.-10.10.2010 Helsingissä.
• Optimointi.com foorumin tapaamisissa kokoontuvat hakukoneoptimoinnin ammattilaiset. Seuraava tapaaminen on saunailta Snoobin tiloissa syyskuun lopussa.
• Ime mun digii -keskustelutilaisuus Taiteiden yössä 27.8.2010 klo 16-19 Helsingissä.
• Divia-seminaari 16.9.2010. Aiheena Digitaaliset kanavat asiakassuhteen hoidossa.
• Internet Marketing Conference 15.-16.9.2010 Helsingissä.
• Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia järjestää seminaareja sosiaalisesta mediasta. Seuraavat joihin mahtuu vielä osallistujia ovat: 1) Sosiaalinen media työyhteisöjen ja osaamisen kehittämisessä 13.10.2010, 2) Verkkodemokratia ja kansalaisten osallistuminen 17.11.2010. Seminaaripäivän hinta on 165 euroa.
• Spot On - Locative Media and Storytelling -seminaari järjestetään Helsingissä 23.9.2010 YLEn ja Aalto-yliopiston yhteistyönä. Paikkatietopalveluista kiinnostuneille suunnattu seminaari on ilmainen, mutta vaatii ennakkorekisteröitymisen.

Tapahtuma on hyvä tilaisuus ottaa selvää siitä mitä Microsoft aikoo tehdä webissä lähivuosina ja mitä web-kehittäjän pitää tietää Microsoftin tuotteista. Tilaisuus on ilmainen, mutta paikkoja on rajoitetusti. Tilaisuuteen voi ilmoittautua lähettämällä sähköpostia osoitteeseen tanja.sade@microsoft.com tai rekisteröitymällä virallisen sivuston kautta LiveID:n avulla.

Juhani Vuorio Microsoftilta kommentoi Vierityspalkille tapahtuman agendaa Microsoftin näkökulmasta:

“…nostaa tietämystä Microsoftin teknologioista web –ammattilaisten keskuudessa, markkinoida teknologiaa (Silverlight RIA sovelluksiin, puhelimiin) Internet Explorer 9 (selainpainajaisen lopun alku (=tiivistä yhteistyötä W3C –työryhmien kanssa, jossa tavoitteena saada aikaan yhtäläinen ymmärrys selainvalmistajien kesken standardien implementoinnista) ja ASP.NET (web –palvelinten ohjelmointikehikko).”

Juhani Vuorio painottaa erityisesti tapahtuman kiinnostavuutta IE9:n kannalta, koska kyseessä on harvinainen tilaisuus Suomessa kuulla suoraan selaimen kehitystiimin edustajalta mitä uutta on tulossa ja miksi.

Laajempaakin yleisöä kiinnostava puheenvuoro on aamupäivällä, jossa Georg Petschnigg luennoi otsikolla “Design Venturing”. Session tarkempi kuvaus saattaa herättää kiinnostuksen jopa Apple-fanipojissa:

“This session will cover several case studies and best practices from the Microsoft Pioneer Studios, a design venture team that is chartered with developing new consumer businesses for Microsoft. Learn how to harvest insights, translate them into value propositions and build products around core brand ideas. Examples include ventures in emerging markets and mobile devices. Q&A to follow.”

Tarkempi ohjelma, aikataulu ja ohjeet rekisteröitymiseen.

Moduuli kattaa Aktian, Handelsbankenin, Nordean, Osuuspankin, Sampo Pankin, Säästöpankin, S-Pankin, Tapiolan ja Ålandsbankenin verkkomaksurajapinnat sekä Luottokunnan korttimaksurajapinnan.

Moduulin avoimen lähdekoodin lisenssi tarkoittaa käytännössä sitä, että kuka tahansa voi käyttää samaa koodia omissa projekteissaan. PHP:lle vastaavankaltaisia toteutuksia on olemassa ainakin osCommercelle, mutta muille kielille ja kehitysalustoille vastaavia avoimia toteutuksia en pikaisella hakemisella löytänyt, vaikka mutu-tuntumalta sellaisia oletin olevan.

Tässä onkin nyt haasteen paikka: keneltä löytyy vastaavaa koodia esimerkiksi .NET/C#, Django/Python tai Rails/Ruby -ympäristöihin?