Villiviini

HyVin toimintaa vuonna 2011

2011-01-19T15:51:00.003+02:00

HYYn Vihreät kokoontui viime viikolla suunnittelemaan tulevaa toimintaa.

Vuotta tulevat värittämään kahdet vaalit. Kevään eduskuntavaaleissa on ehdolla kaksi hyviläistä ehdokasta, HyVin hallituksessakin oleva Verna Castren sekä Emma Kari, joka toimii myös HyVin edustajana ylioppilaskunnan edustajistossa. HyVi nostaa vaalien aikaan esille omia vaalitavoitteitaan osallistumalla erilaisiin tapahtumiin sekä järjestämällä tilaisuuksia yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa.

Syksyllä ovat edessä jälleen edustajistovaalit. Hyviläiset ehdokkaat haluavat paitsi nostaa esille opiskelijoita koskettavia epäkohtia yliopistolla ja ylioppilaskunnassa, myös kasvattaa HYYn roolia kaupunkitason vaikuttajana. Halutessamme voimme ottaa aktiivisesti osaa keskusteluun kävelykeskustan kehittämisestä, pyöräilyn edistämisestä tai Helsingin surkeasta asuntotilanteesta. Tuleva edustajiston kausi on poikkeuksellisesti vain vuoden mittainen, joten seuraavat edarivaalit järjestetään jo ensi vuonna.

HYYn järjestöjen muutot saatiin viime vuonna päätökseen, ja myös Kupolin järjestöt ovat viimein päässeet käynnistelemään toimintaa uusissa tiloissa. Viime syksynä järjestettiin hienot avajaiset, ja lisää bileitä on tulossa. Lisäksi Kupoli on kaikille avoinna joka torstai, ja Kupolin järjestöt vuorollaan järjestävät Kupolissa mm. leffailtoja, keskustelutilaisuuksia ja lukupiirejä.

Vihreät Salongit ovat kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia, joita on järjestetty vuodesta 2008. Tilaisuuksissa on aina jokin ajankohtainen aihe sekä muutamia alustajia. Myös vuonna 2011 HyVi järjestää Salonkeja yhteistyössä Helsingin Vihreiden nuorten kanssa.

Vuoden aikana on tulossa myös pyöräretkiä, teatteriekskursioita, parkkipaikkapiknikejä ja muuta yhteistä ajanviettoa. Syksyllä on myös luvassa ohjelmaa erityisesti uusille opiskelijoille. HyVin toiminnasta ja tavoitteista keskustellaan tapaamisissa, joita järjestetään pääsääntöisesti parillisten viikkojen tiistaisin. Lisätietoja saat mm. nettisivuiltamme.

Tervetuloa mukaan toimintaan!

Senja

HyVin puheenjohtaja 2011

Tasa-arvo

2010-08-29T01:46:00.003+03:00

Mitä voi päätellä tämän kirjoituksen sisällöstä otsikon perusteella? Suurin piirtein yhtä paljon, kuin voi päätellä ihmisen näkemyksistä tämän kertoessa kannattavansa tasa-arvoa. Keinot yhteiskunnan tasa-arvoistamisesta eivät ole missään määrin valmiita tai ilmeisiä, vaan niistä tarvitaan avointa ja konstruktiivista keskustelua.

Onko oma vika, jos ei osaa? Merkittävä ongelma tasa-arvon saavuttamisessa on se, että ihmisten synnynnäisestä erilaisuudesta tai erilaisten kasvuympäristöjen vaikutuksesta ei ole riittävästi tietoa, että voisimme vastata kysymykseen tyhjentävästi. Tieto päättyy, siis ideologia alkaa. Monelle vasemmistolaisesti ajattelevalle mahdollisuuksien tasa-arvon ja lopputulosten tasa-arvon välinen konflikti on tabu. Tulkintani näistä termeistä on se, että siinä missä mahdollisuuksien tasa-arvo etsii ja pyrkii tuhoamaan epätasa-arvoisia rakenteita, lopputulosten tasa-arvo – esimerkiksi kiintiöiden muodossa – luo epätasa-arvoisia rakenteita, jotka saavat tilastot näyttämään siltä, että mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu.

Opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoista 83 % on naisia, joka voidaan osittain selittää asenneympäristöllä, jonka mukaan miehet ovat luokanopettajan tehtäviin vähemmän soveltuvia. Tehokkain tapa vahvistaa tätä asennetta olisi vaatia kiintiöiden avulla opiskelijavalinnassa miehiltä vähemmän soveltuvuutta kuin naisilta: lopputulos olisi se, että miesopettajat todella olisivat naisopettajia huonommin soveltuvia ammattiinsa. Lastentarhanopettajakoulutuksen opiskelijavalinnoissa otettiinkin käyttöön mieskiintiö vuonna 1974, mutta se poistettiin vuonna 1990 tasa-arvolain vastaisena. Tasa-arvon kannalta kouluihin tarvittaisiin myös miehisiä roolimalleja, mutta kiintiöt eivät ole ratkaisu. Nähdäkseni ongelman tiedostaminen on jo käynnistänyt asteittaisen murroksen.

Perinteisten miesten ja naisten ammattien lisäksi ongelmaksi koetaan harrastuksien ja ajanvietteen sukupuolisoituminen. Suomen 500 parhaan shakinpelaajan joukossa on neljä naista. Robert Howardin vuonna 2005 tekemän tutkimuksen mukaan sukupuolten välisen segregaation väheneminen ja naisroolimallien lisääntyminen shakissa viimeisen 30 vuoden aikana ei ole tuonut shakkimaailman huipulle juurikaan naisia. Myös harrastelijatasolla naiset ovat harvassa. Tämä tukee ajatusta siitä, että shakin pelaaminen on miehille luontevampi tapa toteuttaa itseään kuin naisille.

Naisten vaatimaton edustus shakinharrastajien keskuudessa ei siis ole tasa-arvo-ongelma. Oltaisiinko sitä huomattu, jos 30 vuotta sitten oltaisiin päätetty, että tyttöjen kasvatuksessa täytyy painottaa shakkiharrastusta tasa-arvon toteutumiseksi? Sukupuolittuneiden kiinnostuksen kohteiden asenteellinen ylläpitäminen on ongelma, mutta missä määrin vinoutuman kompensoiminen on mielekästä?

On avartavaa pyrkiä ymmärtämään erilaisia tapoja elää. Tasa-arvoa rakentaessa on otettava huomioon ihmisten yksilölliset kyvyt ja hyväksyttävä ihmisryhmien erilaiset taipumukset. Ei ole oikein pakottaa ihmistä hylkäämään haaveitaan pelkästään sillä perusteella, että ne ovat tyypillisiä ihmisille, jotka ovat samaa sukupuolta.

Uskon, että onnellisimmillaan ihmiset ovat, kun saavat hyödyntää taipumuksiaan ja kykyjään yhteisön hyväksi, eikä tehtäviä jaeta ylhäältä käsin.

Jaakko Kulhia

Liityin Villiviinin kirjoittajaksi

2009-09-04T02:01:00.005+03:00

Moikka kaikki! Liityin tänään Villiviiniin kirjoittajaksi. Ensimmäinen juttuni käsittelee suhtautumista yleisesti politiikkaan ja erityisesti opiskelijapolitiikkaan.

Keskustelin lääkiksen asuntolan saunalla muiden opiskelijoiden kanssa tässä äskettäin, kun siellä oli uusien opiskelijoiden hullutuksia, sauna ja ryyppäjäiset käynnissä. Kaverini tuli utelemaan HYY-asioista ja oli vähän kiinnostunut lähtemään ehdolle. Hän kysyi, minkä verran HYY:n vihreät ovat kytköksissä Valtioneuvostossa toimivaan vihreään puolueeseen, jonka toimintaan ei ollut niin tyytyväinen. Kysyi myös ajankäytöstä ja siitä, onko edarissa olo palkitsevaa. Ja oli kiinnostunut siitä, miten HYY:n vihreät sijoittuvat vasemmisto-oikeisto-akselilla.

Enpä ollut tullut ajatelleeksi mitään vasemmistoa tai oikeistoa. Minusta kyseessä ovat satoja vuosia vanhat asetelmat jotka tulisi jo unohtaa. Minusta perinteinen oikeisto on pelkkää arvokonservatismia, populismia ja pääoman puolustamista, vasemmistossa on jotain itua ja puolestaa nykyaikana populismia on erityisesti sellaisissa rasismipuolueissa kuin persut. Sen sijaan vihreät ovat ainakin tavanneet tuoda raikkaita tuulahduksia tulevaisuutta ajatellen. Sitä voisi luonnehtia liberaaliudeksi. Toki on muutakin liberalismia, joista talousliberalismi ahdistaa ainakin minua. Tarkoitan siis sellaista uusliberalismiksikin kutsuttua ajatusta, että liike-elämä voisi toimia kaikilla mahdollisilla yhteiskunnan aloilla ja että mm. valtio voidaan supistaa mahdollisimman pieneen budjettiin, joka lähinnä palvelee isoja firmoja.

Arvostelimme muitakin eduskuntapuolueita. Kokoomus nyt tunnetaan savupiipunhalauksista ja koti-uskonto-isänmaa-fraaseistaan. Demarit eivät oikein tunnu saavan asioita aikaiseksi. Ja viime aikoina hallituspuolue vihreätkin on alkanut vajota eduskunnan hegemoniaan.

Onneksi HYY:n vihreät voi kannattaa omaa lippuaan riippumattomammin. Ja meillä on mahdollisuus muuttaa ylioppilaskunnan luutuneita ja epätasa-arvoisia käytäntöjä. Ehkäpä kaverini lähtee mukaan ja voimme pitää yhdessä vaalikojua. Ajatuksena on rempata pyöriä, tarjota olutta ja kasvisruokaa (kotipullia tai sämpylöitä :-) Siinä sivussa voisi puhua tavan opiskelijoiden kanssa politiikasta tai vähän muustakin.

On tylsää, että ihmiset politiikasta puhuessaan turvautuvat vanhaan retoriikkaan ja pelkistettyihin ajatuskulkuihin. Sellaisiin, että

"minä olen vihreä -> vihreät ovat hallituksessa -> asiat ovat hyvin" tai että

"maahanmuutto on ongelma -> kielletään se" tai että

"haluan lobata typeriä kansalaisia asiassa se ja se -> alan mustamaalata vastapuolta mainostoimiston kehittämillä typerillä fraaseilla" tai että

"kansalaisia ei kuitenkaan kiinnosta politiikka -> voimme ihan hyvin sopia asiasta ensin ja järjestää äänestyksen vasta sitten".

Politiikan pitäisi olla ihan helppo juttu ilman salakamareiden kähmintää ja etukäteen tehtyjä mattivanhas-päätöksiä. Sitä helpottaisi, jos asioista puhuttaisiin tosi nimillä eikä kaunistelluilla väännöksillä. Lääketiedettä on helpottanut huimasti, kun vanhaa kangistunutta nimistöä on uudistettu. Miksei politiikkaa harrasteta tieteelliseltä kannalta, miksi se on niin mystistä? Mikä ihmisissä on vikana, kun he ajattelevat niin pelkistäen ja juntisti yksinkertaistaen? Onko se vain geneettistä? Toivottavasti uusi kausi edarissa alkaa yhteistyön mutta avoimuuden hengessä!

Jäähyväiset HYYlle

2009-08-04T12:45:00.004+03:00

Rakkaat hyviläiset!

Olen muuttamassa Brysseliin Hautalan avustajaksi, joten HyVi-taival päättynee tähän.

On ollut todella antoisaa olla mahtavassa järjestössämme. Toivottavasti HyVi antaa (ja ottaa) yhtä paljon teillekin kuin minulle. Aika pitkä matka oli tulokkaan ”HyVi ViNOon vai ei”-keskusteluiden kuuntelijasta ViNOn puheenjohtajaksi.

On ollut mahtavaa pitää kynsin ja hampain kiinni B-rapusta ja edes jossain määrin yliopiston autonomiasta yliopistolain yhteydessä, junailla lisää työntekijöitä lapsiparkkiin, 0,7-rahoitusta kehitysyhteistyöhön, bändikämpät ja unisex-vessat Leppätalolle, reilu kahvila Portaali, vegaanikahvilatuotteita Unicafeen valikoimiin ja opintorahan korotus. Autoton Yliopistokatukin etenee.

Usein unohdetaan saavutukset vaikeuksien keskellä. Hymy tuli naamalle, kun mietin tarkemmin, mitä kaikkea olemme saaneet aikaan: Vanhalle tullut ilmainen nettiyhteys ja taidetta, lähetekeskustelu strategiasta ja hallitusohjelmasta, sopovaliokunta takaisin, vähemmän rahaa vuosijuhliin, ylioppilaslehden jakelu pelastettu monta kertaa, Hietaniemenkadun asunnottomien puolustus, HYYstä Setan kannatusjäsen, lentomaksut, eettinen sijoittaminen, pelastettu Domman asunnot, HYY puolustanut mareja ja ruuhkamaksuja jne. (2006 onnistumisia: http://www.ling.helsinki.fi/~mkoljone/hyvi/vaalit2007/laura_nordstrom.html).

Toivon sydämeni pohjasta, että hyviläiset pitäisivät edelleen kiinni HYYn asiakirjojen avoimemmasta jakelusta, järjestölehtien tukemisesta, eri sukupuolten tasaisesta edustuksesta ylioppilaskunnan hallinnossa ja Vanhan ”opiskelijan olohuoneen” vitsittömyydestä.

Menetyksiä on tietysti ollut. Ehkä joskus saadaan takaisin hyviläisten ansiosta vippilaina sekä lounas- ja projektituki järjestöille. Avoin lähdekoodi on äänestetty miljoona kertaa budjettiin, mutta aina se on vaiettu kuoliaaksi.

Jos jäisin vielä HYY/HyVi-kuvioihin, ajaisin seuraavia juttuja:

-HYY voisi vuokrata tilojaan myös suoraan jäsenien juhlakäyttöön edullisesti. Todellista jäsenpalvelua!

-Pohdintaa, pitäisikö vaaliliitot kieltää halloped-vaaleissa

-HYYn sääntöjen muuttaminen niin, että hallituksen valinta olisi järkevämpää, esim. niin, että edustajisto äänestäisi ensiksi useista puheenjohtajakandidaateista, minkä jälkeen vasta pohdittaisiin hallituksen kokoonpanoa?

-Edelleen pohtiminen, sopisiko kunnallismalli paremmin HYYn hallitukselle.

-Varmistaminen, että Kuunarin rempan kohdalla kunnon tarjouskilpailu ja että paikka avoin järjestöjen lisäksi jäsenille. Pihalle minituulivoimala.

-Nyt vaalien alla olisi hyvä verrata vaaliohjelmaamme saavutuksiin

(-Hallituksessa: Lähetetään työryhmistä muistiot kaikille, en tiedä tehdäänkö tätä enää. Paremmat matkaraportit matkoista, joihin tyypit lähetetty. Projektien parempi dokumentointi. Toimintasuunnitelman seuranta. Toimeetuloselvityksessä voisi kysyä pikavippien vaikutuksesta)

-Jäseniltä voisi kysyä HYYn toiminnasta ja kehittämisestä

-Omistajastretagian totetutumisen arviointi

-Ylioppilaskalenteriin (tai HYYn sivuille tms.) pyörätievinkit uusille opiskelijoille

-Bussilipulla alennus kulttuuritapahtumiin

-Mannerheim-sali Politkovskajaksi (tätä yritettiin 2006)

-HyVi voisi järjestää ”vaihtoehtoisia kaupunkikierroksia”, joissa fukseille näytetään kaupungin hyvispaikat, esim. Ruohonjuuri, kasvisravintoloita tms. Myös dyykkausretket ovat olleet kivoja.

-Seuraavassa budjetissa kehyksen vastaisesti Polte-klubi j(2000 e) ja poliittisten järjestöjen toimintalisän (2000 e) palauttaminen.

Siirryn pikkujouluilijaksi siis.

Säästäjä-HYY

2009-05-28T22:51:00.001+03:00

Monet tietävät, että HYYssä on suuret säästöpaineet. Niille on toki hyviä perusteita, mutta melko pitkään mukana olleena tuntuu siltä, että Kondratieffin syklit ja Philipsin käyrät ovat HYYssä parin vuoden mittaisia. Ainakin vuonna 2005 säästettiin reilusti juustohöylällä, mutta vuonna 2006 villa Kuunarin ostaminen oli kuin "pisara meressä".

Nykyisiä säästöjä on suunniteltu jo pitkään muun muassa keskipitkässä taloussuunnitelmassa (KTS) vuonna 2007. Silloin tehtiin säästölista prioriteetteineen. Silloin vilauteltiin vielä lapsiparkista ja kehitysyhteistyöstä luopumista, mikä onneksi torpattiin. HYYn Vihreiden näkökulmasta asia on yksinkertainen: säästetään sieltä, mistä lisäkustannukset ovat tulleet eli Dommalle rakennetusta Leppätalosta.

Pitempiaikaiselle taloussuunnitelulle on siis tarvetta. Kuitenkin viime kokouksissa olemme hävinneet useamman äänestyksen liittyen kuluihin, jotka ovat sen verran pieniä, ettei niistä säästäminen ratkaise kuviota. Tämän vuoden budjetista hävisivät surukseni jäseniston jäsenlainat (500 e) järjestöjen projektiavustus (4000 e) ja lounastuki (6000 e), joka on tärkeä esimerkiksi kansainvälistä yhteistyötä tekeville järjestöille. Kehyskokouksessa menetettiin ainakin alustavasti Polte-klubi j(2000 e) ja poliittisten järjestöjen toimintalisä (2000 e).

Nyt keskusteltavana ovat järjestölehtituki ja toisaalta tilojen huomioiminen järjestötukea jaettaessa. Lienee järkevää päättää kaikista järjestöjen tuista samalla, mutta tämä ei saa tarkoittaa a) järjestölehtien tukemisen vähenemistä tai b) että ne köyhät järjestöt, jotka tarvitsevat sekä tiloja että tukea häviäisivät toiminta-avustuksen jaossa niille järjestöille, joilla on ollut varaa hankkia oma tila.

Tämän päiväisessä edustajiston kokouksessa väläyteltiin korporaatioiden siirtämistä pois Vanhalta (mistä on syytä keskustella) ja taas kerran uusien B-rapun kerroksien ulosvuokraamista (been there, heard that). B-rapun 5. kerros menetettiin muinoin muistaakseni arvalla (saatan muistaa väärin).

HYYn Vihreät ovat täysin järjestelmällisesti pitäneet Uuden ylioppilastalon tilojen opiskelijakäytöstä kiinni. Keskusta tarvitsee epäkaupallista tilaa. Tilaa hengittää! Eräs edaattori toivoi, ettei Domman kuhinaa tukahdutettaisi. Noin 28 vuoden asukkaan empiirisellä kokemuksella voin taata Mannerheimintiellä olevan enemmän kuhinaa.

Vihreä salonki 21.4.09 klo 19 Café Fannyssa

2009-04-15T16:44:00.003+03:00

HYYn Vihreät järjestävät tiistaina 21.4.2009 keskustelutilaisuuden eurooppalaisen koulutuspolitiikan uusista tuulista.

Paikalla vihreät eurovaaliehdokkaat Emma Kari, Touko Aalto ja Jyrki Kasvi. Keskustelua koulutuksesta ja europolitiikasta juontaa Rita Jailo.

Tarjolla kasviskeittoa, musaa ja hyvää kevättunnelmaa Koffin puiston eteerisessä Café Fannyssa kello 19 alkaen.

Tervetuloa!

HYY:LLE UUSI, ULJAS HALLITUS

2009-01-08T22:51:00.009+02:00

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vuoden 2008 toiseksi viimeisessä kokouksessa perjantaina 5. joulukuuta uuden hallituksen muodostajaksi valittiin fil.yo. Pasi Hario, joka edustaa Helsingin yliopiston ainejärjestöläisiä (HYAL ry). Vastaehdokkaana hänelle oli osakuntien Leena Pihjajamäki.

Uuteen Harion hallitukseen valittiin HYY:n Vihreistä kaksi jäsentä: Laura Keski-Hakuni ja Niklas Piiparinen. Muut hallitukseen päätyneet olivat Katri Korolainen-Virkajärvi, Otto Bruun, Veikko Eranti, Anu Aarnio, Lauri Laine, Anu Ylianttila, Matilda Merenmies, Mia Haglund sekä Juha Töyrylä. Hallituksen toimikausi alkaa 1.1.2009.

Hario korostaa, ettei opiskelijan päätösvaltaa saa kaventaa – opiskelijan näkökulma pitää huomioida ja päätösvalta säilyttää elokuussa 2009 voimaan tulevassa uudessa yliopistolaissa. Harion huolena ovat myös perheelliset opiskelijat.

Kokouksessa puitiin toisena suurena aiheena sähköistä äänestystä, jonka pääkysymyksiksi nousivat HyVin johdolla legimiteetti, vaalisalaisuus ja tekniikka. HYY:n Vihreät korostivat, että uurnavaali on ennen kaikkea periaatekysymys. Puheenvuoroissa pohdittiin, voiko uusi järjestelmä jopa laskea äänestysprosenttia. HyVi sai voiton sähköisen äänestyksen suhteen: järjestelmä ei tule seuraavissa vaaleissa käyttöön.

Kokouksessa puhuneen asiantuntijan mukaan sähköisen äänestyksen plussia olisivat edullisuus, esteettömyys ja pieni työmäärä – miinuksia taas vaalisalaisuuden säilyttämisen ongelmallisuus, tekniikan toimivuus (tai ymmärrettävä äänestystapa kaikille) sekä legimiteetti. Toisaalta sähköinen äänestys voi aiheuttaa yllättäviä kustannuksia enemmän kuin on nyt laskettu.

Lisäksi kokouksessa käsiteltiin HYY Yhtymän omistajastrategiaa, johon hyviläiset ehdottivat muutamia muutoksia koskien yhtymän vastuullisuutta, tuotannon eettisiä kriteerejä, vihreää sähköä ja rakentamisen energiatehokkuutta, Domman opiskelija-asuntojen säilyttämistä ja vastuullisuutta lounasravintolatoiminnassa, majoitustoiminnassa sekä kustannustoiminnassa.

Muun muassa Hanna Tarnanen puhui vihreästä sähköstä aktiivisemman tiedottamisen puolesta. Suurin osa HyVin esityksistä omistajastrategiaan meni äänestyksessä läpi. Muutama ehdotus äänestettiin kuitenkin nurin, kuten valitettavasti kirjaus Domman opiskelija-asuntojen säilyttämisestä.

Läpi menneitä ehdotuksia olivat muun muassa vastuullisuuden huomioiminen tulostavoitteissa, aktiivisempi vihreästä sähköstä tiedottaminen ja sen suosittelu asiakkaille, ympäristövastuun painottaminen hankinnoissa sekä energiatehokkuuden suosiminen rakentamisessa ja remontoinnissa. HYVIä asioita!

Minna Zetterman

Keskustelutilaisuus pyöräilypolitiikasta

2008-09-04T17:29:00.004+03:00

Tervetuloa todella kovatasoiseen keskustelutilaisuuteen pyöräilypolitiikasta tiistaina 9.9.2008 klo 18-20 Uudella Ylioppilastalolla Aurora-salissa (Mansku 5 B 3. krs, käynti luontaistuotekaupan viereisestä ovesta).

Paremmmin pyörivää maailmaa kehittelemässä mm. Petri Sipilä, Helsingin Polkupyöräilijät ry:n puheenjohtaja ja Antero Naskila Helsingin kaupungin liikenneinsinööri. Puhetta johtaa kaupunginvaltuutettu Kimmo Helistö. Paikalla vihreitä päättäjiä mm. kaupunkisuunnittelu-, rakennus-, joukkoliikenne-, liikunta- ja yleisten töiden lautakunnista, sekä aktiivisia vihreitä pyöräilynedistäjiä.

Keskustelua mm. seuraavista teemoista:
• Miten kauniit juhlapuheet ja tavoitteet pyöräilyn kaksinkertaistamisesta Helsingissä siirretään osaksi kaupungin päivittäistä päätöksentekoa ja toimintaa.
• Kekseliäät ja rohkeat pyöräilyverkosto suunnitelmat: Miten tuotamme todella pyöräilyä tukevan kaupunkirakenteen. Pyöräparkkia, pyöräkaistaa, pyörien kuljetusmahdollisuuksia ja ... niin mitä?

Pohjiksi voi ottaa:
Helsingin pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelma
http://tinyurl.com/kaksinkertaistamisohjelma

YTV:n kevyen liikenteen strategiasuunnitelma
http://tinyurl.com/YTV-n-strategiasuunnitelma

Tule, mieluiten fillarilla.
Parkkitilaa autoille vähänlaisesti.
Eksyneet voivat soittaa Antti Poikolalle 044 337 5439

Tilaisuuden järjestää
Helsingin Vihreiden pyöräilytyöryhmä ja HYYn Vihreät.

HyVi goes lounas pe 22.8. klo 13

2008-08-13T17:21:00.003+03:00

Tervetuloa availemaan HYYn Vihreiden syyskautta perjantaina 22.8. klo 13 lounaan merkeissä Ylioppilasaukion Unicafeen!

Tapaamisen aiheena on ensisijaisesti syksyn Vihreä Salonki –tapahtumien järjestäminen, mutta muustakin mukavasta on lupa puhua :)

Tavataan siis tuolloin Unicafen oven edustalla olevilla portailla klo 13:00.

Kaikki HYYn Vihreiden toiminnasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan!

Vihreä Salonki ma 21.4. klo 18-22

2008-04-15T14:18:00.009+03:00

HYYn Vihreät järjestää 21.4. klo 18 alkaen uuden keskustelutapahtuman, Vihreän Salongin. Illan teema on Vihreys 2008, ja keskustelun alustajina toimivat kansanedustaja Anni Sinnemäki ja Fortumin kestävän kehityksen yksikön johtaja Carola Teir-Lehtinen. Juontajana toimii Otto Bruun.

Aihetta käsitellään poliitikon, yrityksen ja kansalaisen näkökulmasta: mitä vihreys tänään on, ja mitä sen pitäisi olla - vai pitäisikö sitä olla? Keskustelu käydään Fannyn rennossa ja välittömässä ympäristössä. Tapahtuma on avoin ja kaikkia kannustetaan tuomaan oman näkökulmansa esille osallistumalla keskusteluun.

Tervetuloa!

VIHREÄ SALONKI - urbaani tupailta
Teemana "Vihreys 2008"

Alustajina
Anni Sinnemäki & Carola Teir-Lehtinen (Fortum)

Juontaa
Voima-lehden taloustoimittaja
Otto Bruun

Maanantaina 21.4. klo 18

Fanny Goes To Hollywood
Bulevardi 40

Mitä ”vihreys” on?

2008-02-08T09:53:00.000+02:00

Uusi ylioppilastalo loskanharmaana torstai-iltana 7. helmikuuta. Juttelimme – uudemmat ja hieman ~~vanhemmat~~ etabloituneet – HyVin menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Ja siitä, mitä vihreys on. Koetan hieman summata joitakin pointteja siitä mielenkiintoisesta keskustelusta.

Vihreä ajattelu voi lähteä liikkeelle ympäristön lähtökohdista. Ympäristö onkin usein kantava, poikkileikkaava teema vihreässä politiikassa: ihminen ymmärretään muun luonnon ja eliöstön kanssa yhtävertaisena osana tätä planeettaa ennemmin kuin sen ”hallitsijana” tai yläkastina. Vihreys ei kuitenkaan ole pelkkää ympäristöliikettä, yhden asian ajamista kaikin keinoin. Se on kokonaisvaltaisempaa, ja sen taustalla on oltava muutakin kuin ympäristön arvostaminen.

Toinen vihreä sana voisi olla tyytyminen. Tai sillä on ehkä joillekin negatiivinen sävy; ennemmin voisi puhua vaikka tyytyväisyydestä, tai kärsivällisyydestä. Ymmärrämme, että taloudellisella kasvulla on rajansa, emmekä loputtomasti halua lisää, lisää, lisää – ainakaan roinaa. Sen sijaan koemme, että elämykset, hetket, voivat olla paljon arvokkaampia kuin fyysinen mammona. Emme ihannoi ja tavoittele omistamista, vaan onnellisuutta ja hyvää elämää.

Hyvää elämää on kuitenkin vaikea puhtain sydämin viettää, jos tietää sen olevan epäoikeudenmukaisin keinoin saavutettu. Oikeudenmukaisuuden on oltava jotakin, joka ulottuu tasolta toiselle: naapurustosta ja työyhteisöstä kuntatasolle, edelleen kansalliselle tasolle ja koko maailmaan. Moni vihreä kokee olevansa ensisijaisesti maailmankansalainen, ja vasta toissijaisesti oman maanosansa tai valtionsa kansalainen.

Tästä pääsemmekin vastuuseen. Vastuuseen paitsi ympäristöstä, planeetasta ja ilmastosta ja niiden tulevaisuudesta, myös kanssaihmisistämme ja meidän omista teoistamme. Ei ole olemassa pieniä tekoja. On vain suuria.

Vihreässä politiikassa vastuun kantaminen ja kasvun rajojen hahmottaminen näkyvät usein käytännössä varovaisuusperiaatteen toteuttamisena. Yhteisen hyvän rakentaminen ei ole uhkapeliä, jossa olisi väistämätön pakko ikuisesti tasapainoilla suhdanteiden ja todennäköisyyksien kanssa. Tärkeämpää on varmistaa saavutettu onnellisuus.

Edes vihreä ei loppujen lopuksi voi välttyä juurtuneelta vasemmisto–oikeisto-jaottelulta, ja olisi itsensä huijaamista väittää muuta. Tämä yksiulotteinen, pölyttynyt skaala ei kuitenkaan ole vihreydelle läheskään niin oleellinen kuin yllä mainitut asiat. Ainakin haluamme olla edellä ja yhdistää origon kummaltakin puolelta ne parhaat seikat: olemme ensisijaisesti heikomman puolella, mutta emme pelkää käyttää markkinoita, globalisaatiota ja suuryrityksiä välineinä heikomman puolien pitämiseen. Samaan aikaan emme voi omia vihreyttä. Vihreällä on lähtökohtaisesti vapaat kädet asettaa itsensä johonkin pisteeseen tässä koordinaatistossa – silläkin uhalla, että saamme niskaamme roimasti lokaa sekä oikealta että vasemmalta.

Tuskin on olemassa yhtä yksinkertaista vihreyden sydäntä, jonka voisi purkaa sanoiksi sitä rikkomatta. On vain ihmisiä joilla on jotain yhteistä: yhteisiä arvoja ja yhteisiä tavoitteita – ja halu saavuttaa ne yhdessä.

Edustajiston kokous 31.1.08

2008-01-31T19:58:00.001+02:00

Vuoden ensimmäisessä edustajiston kokouksessa käsiteltiin hallitusohjelmaa ja hyväksyttiin se. Erkki esitti puheenvuorossaan että hallitusohjelman käsittelyä tulisi demokratisoida ja antaa edustajiston päättää enemmän sen yksityiskohdista. Otto Bruun esittikin toimintasuunnitelmatyyppisen hallitusohjelman puolesta ponnen, pontta ei kuitenkaan hyväksytty. Bruun kysyi myöhemmin, että miksi edustajat ajattelevat että ohjelmasta tulisi huono jos he pääsisivät siihen itse vaikuttamaan.

Marjut Sinivuo Lahdesta, Natura ry:n edustaja, kiitti hallitusohjelmaa Lahden filiaalin joukkoliikenteen tilanteen huomioimisesta. Lahdessa lippu maksaa 2,70/ 6km ilman vaihtoa ja 3,10/ 12km ilman vaihtoa. Myös pyörätuolista, lastenvaunuista ja opaskoirasta joutuu maksamaan...

Yliopiston rahoitus, yritysyhteistyö sekä tutkimuksen ja opetuksen riippumattomuus herättivät paljon keskustelua. Hallitusohjelmassa on kirjaus tutkimuksen ja opetuksen riippumattomuuden puolesta. Toivottiin että edustajisto näkisi yhteistyön välttämättömyyden tiettyjen alojen välillä ja ihmeteltiin että miksi yritys rahoittaisi tutkimusta jos ei voisi asettaa sille tavoitteita. Kysyttiin, että miten työllistymistä voidaan edistää jos tutkimuksen on oltava riippumatonta, ja esitettiin myös ettei riippumattomuuden pitäisi mennä työllisyyden edelle. Sama edustaja esitti kuitenkin myöhemmin ettei yhteistyö elinkeinoelämän kanssa sulkisi pois riippumattomuutta vaan päin vastoin.

Nuorteva ihmetteli että KansY piti kirjausta riippumattomuudesta negatiivisena. Hemminki kertoi hallituksen kannan olevan yritysyliopistoja vastaan, ja tämän olevan arvo mitä kannatetaan.

Hallitusohjelma oli poikkeukselleisen lyhyt, 3 sivua. Itse en näe että se olisi arvo sinänsä. Aikaisemmin hallitusohjelma on ollut peräti 9 sivua. Perusteluina lyhyelle ohjelmalle oli että oltiin tavoiteltu priorisointia ja että siihen haluttiin asiat joille tehdään jotain. Ja ettei sen selailu vie aikaa. Nuorteva kommentoi että hallitusohjelman pitää olla riittävän laaja ja perusteltu että edustajilla on käsitys hallituksen linjauksista. Nuorteva esitti myös että hallitus infoaisi edustajistoa strategioistaan ja tämä luvattiin toteuttaa.

Bruun esitti puheenvuorossaan että miksi pitäisi olla positiivinen asenne suhteessa muutoksiin, kun huomataan kuitenkin mitä ne ovat tuoneet mukanaan (mm. julkaisujen ei-avoimuus).

Kokouksessa hyväksyttiin ponsi lähetekeskustelusta ennen hallitusohjelman hyväksymistä.

Yliopisto 2010 - akatemia vai tuotantolaitos?

2008-01-24T14:34:00.000+02:00

Yliopistoista tutkintotehtaiksi

Yliopistojen talous on ajettu kriisiin viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. 1990-luvun laman jälkeen valtiojohto teki tietoisen päätöksen tieteellisen tutkimuksen ja korkeakoulutuksen lisäämisestä. Kasvattaakseen tutkintojen määrää opetusministeriö ryhtyi jakamaan tiedekunnille ja laitoksille rahaa tuotettujen tutkintojen määrän perusteella.

Nyt vuonna 2008 opiskelijoiden kokonaismäärä on puolitoistakertainen ja väitöskirjojen vuosittainen määrä noin kolminkertainen lamaa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Koska yliopistojen henkilöstön määrää ei ole lisätty samassa suhteessa, laitokset ovat usein täysin ylikuormitettuja, jolloin henkilökunnalle ei jää riittävästi aikaa ohjaukselle ja tutkimukselle. Yliopisto on muuttunut projektimyllyksi epävarman rahoituksen edessä, jossa kukaan paitsi vakiintunut professori ei voi olla varma, mitä tekee puolen vuoden päästä.

Syksyn 2007 budjettiriihessä yliopistojen julkista perusrahoitusta lisättiin 25 miljoonalla eurolla, mikä hädin tuskin riittää jatkuvasti nouseviin kiinteistömenoihin ja palkkoihin – varsinainen toiminnallinen perusrahoitus ei ole juurikaan kasvanut.

Yliopistojen julkisen perusrahoituksen lisäämisen sijaan onkin alettu pohtia uusia keinoja yliopistojen rahoituksen järjestämiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi. Osittain tästä syystä nyt on käynnistetty yliopistolakiuudistus, jolla pyritään ulkoisen rahoituksen lisäksi mahdollistamaan monia muita ikäviä uudistuksia.

Hallinto paremmaksi akateemisen yhteisön ehdoilla
Eivätkö yliopistolaiset ole kykeneviä päättämään talousasioista itse?

Yliopistolla sovelletaan kaikkeen päätöksentekoon kolmikantaa. Kolmikannassa professoreilla, muulla henkilökunnalla ja opiskelijoilla on äänivaltaa. Näin on varmistettu, että sekä vakiintuneiden tutkijoiden ja opettajien, apurahalla elävien ja opetettavien kuin muidenkin ääni kuuluu päätöksenteossa.

Taloon on kuitenkin uudistajien mielestä saatava uusi kuri. Uuden lain myötä kolmikannan asemaa päätöksenteossa heikennetään ratkaisevasti. Reformoijat, jotka ovat huolissaan kolmikannan tasa-arvoisten ryhmien toimivan henkilökohtaisten intressiensä pohjalta, tuovat yritysmaailman ”intressittömiä” edustajia mukaan päättämään yliopistomme taloudesta ja strategiasta dynaamisuuden ja taloudellisen tehokkuuden nimissä. Valtaa keskitetään toimitusjohtaja-rehtorille, jonka valinta ei enää jäisikään pelkästään yliopistolaisten käsiin. Tällä järkytetään akateemista periaatetta, jonka mukaan tiedeyhteisö päättää itsenäisesti yliopiston suunnasta. Yliopistojen autonomiaa ja tieteen vapautta lisäämään pyrkivä yliopistolakihanke siirtääkin vallan pois yliopistolaisilta.

Myös kolmikannan ryhmien sisällä edustuksesta pitäisi päättää nykyistä demokraattisemmin ja asioista nykyistä avoimemmin. Tiede ja sivistys eivät voi toimia kilpailukyvyn tai kaupallisuuden vuoksi tai suljettujen ovien takana, yliopistot tarvitsevat siis lisää demokratiaa - eivät vähemmän.

Akateemista ja strategista päättämistä ei saa eikä voi erottaa toisistaan!

Säätiörahoitteista innovaatioyliopistoa perustetaan jo, ja mallia pidetään muillekin auki. Vapaan ja avoimen tiedeyhteisön raha-asioista päättävän säätiön aristokraattinen johto ei kolmikantaa tai opiskelijaedustusta kaipaa: uudistuksen jälkeen on turha valittaa, jos opiskelijoiden ääni ei kuulukaan päätöksenteossa tai jos liike-elämän edustajan ääni on opiskelijan ääntä arvokkaampi. Myös säätiömallin ulkopuolelle jääviä yliopistoja uhkaa kolmikannan poistaminen keskeisistä päätöksistä.

Sen sijaan, että keskusjohtoisuutta lisätään, tarvitaan yliopistoon lisää avoimuutta ja demokratiaa!

Yksityinen rahoitus ei ole ratkaisu rahapulaan
Vai haluatko hyväksyttää HOPSisi Keilaniemessä?

Yksityisellä rahoituksella voitaisiin kattaa yliopiston kuluista vain murto-osa, eikä sen lisääminen yliopistoissa ole ongelmatonta. Ensinnäkin yksityinen rahoitus suosii tutkimusaloja, jotka ovat kaupallisesti hyödynnettävissä. Tämä sulkee ulos suuren osan mm. humanistisista tieteistä, joita yrityksillä ei ole kannustimia tukea. Tieteen itseisarvoa ei saa unohtaa, yliopisto ei ole tuotantolaitos, jonka päätehtävä olisi parantaa Suomen kansantalouden kilpailukykyä.

Vaikka periaatteeksi otettaisiinkin, että yksityisrahoitteinen tutkimus tai tilauskoulutus toteutettaisiin erillisenä perustutkimuksesta tai -opetuksesta, johtaisi se väistämättä priorisointeihin myös opetuksen saralla. Yliopiston henkilöstö joutuu joka tapauksessa vastaamaan molemmista sektoreista, muutenhan yritysten tai yhteisöjen kannattaisi toteuttaa tutkimuksensa tai koulutuksensa muualla.

Yksityinen rahoitus tuo mukanaan myös velvoitteita, jotka ovat vieraita akateemiselle maailmalle. Tutkimusta tai osia siitä julistetaan yhä enenevässä määrin salaiseksi liikesalaisuuteen vedoten. Pahimmassa tapauksessa tutkimustuloksia joudutaan jättämään kokonaan julkaisematta, mikäli ne eivät miellytä tilaajaa. Tästä on maailmalla lukuisia esimerkkejä erityisesti lääketeollisuuden saralla.

Mikäli yliopistot pannaan kilpailemaan yksityisestä rahoituksesta, seuraa siitä alueellista eriarvoisuutta ja tiettyjen tutkimusalojen hyvinvointia toisten kustannuksella. Laaja akateeminen koulutus ja tutkimus ovat itsessään arvokkaita, eikä tutkimusaloja tule karsia tuottavuuden perusteella. Muussa tapauksessa tähän asti tuntemamme sivistysyliopisto voidaan hyvästellä lopullisesti.

Koulutuksen kaupallistuminen luo eriarvoisuutta

Valtio on nyt "autonomisessa yliopistossamme" toteuttamassa tilauskoulutusta ostopalveluna ulkomaisille tahoille kuten valtioille ja järjestöille ja kokeilemassa lukukausimaksuja EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Innokkaimmat nostavat keskusteluun jo lukukausimaksuja kaikille.

Korkeakoulututkinnon vuosikustannukset yliopistolle ovat 4000-32 000 euroa. Lukukausimaksuilla kustannettaisiin joka tapauksessa vain osa tutkintojen kustannuksista. Maksut olisivat korkeintaan 12 000 euroa vuodessa, siis tonnin kuussa. Olisiko sinulla varaa maksaa?

Jos hyväksymme koulutuksen muuttumisen kauppatavaraksi, yliopistomme ei ole enää entisensä. Koulutuksen tekeminen maksulliseksi joillekin on ensimmäinen askel kohti kaikille lankeavia lukukausimaksuja. Koulutuksen maksuttomuus perustuu tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien takaamiseen. Opiskeluun pitää myös jatkossa olla mahdollisuus sosiaalisesta taustasta riippumatta.

Korkeakoulutuksen hinnoittelun taustalla on tavoite kansainvälistää suomalaisia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kaksinkertaistamalla ulkomaisten opiskelijoiden määrä alle vuosikymmenessä. Lukukausimaksuilla olisi tarkoitus kattaa osa kansainvälistymisen kuluista. Missään ei kuitenkaan ole vastattu siihen, millä tavoin suomalaisten yliopistojen vetovoima paranisi lukukausimaksujen myötä. Ylioppilaskuntien tekemän selvityksen mukaan 60 % Suomessa opiskelevista ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista olisi jättänyt tulematta Suomen yliopistoihin, mikäli heidän opiskelunsa olisi ollut maksullista.

Opiskelijaystävällinen yliopisto edellyttää opintojen tukemista ja parempaa opetusta, ei hintalapun asettamista koulutukselle!

Me vaadimme:

Lisää julkista perusrahoitusta yliopistoille

Yliopiston autonomian lisäämistä

Kolmikannan säilyttämistä kaikilla akateemisen yhteisön hallintotasoilla

Opiskelija- ja hallintoedustajien valinnan demokratisoimista

Yliopiston henkilöstön kuulemista kaikissa heidän työsuhteitaan koskevissa päätöksissä

Maksutonta koulutusta kaikille

Opiskelija, yliopistolainen – tule kanssamme osoittamaan, että toisenlainen yliopisto on mahdollinen! Me emme alistu!

HYYn Vihreät on Helsingin yliopiston Attacin, Sitoutumattoman vasemmiston ja Opiskelijoiden sosialidemokraattisen yhdistyksen kanssa mukana toteuttamassa yliopistolakikampanjaa.

Haluatko toimia paremman yliopiston puolesta? Tervetuloa kokoukseemme 11.2. klo 19 Uuden ylioppilastalon A-rapun viidennen kerroksen kerhohuoneeseemme (Mannerheimintie 5 A).

HYY ja parlamentarismin periaate

2008-01-17T15:28:00.000+02:00

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ylin päättävä elin on sen 60-jäseninen edustajisto, jonka ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan joka toinen vuosi vaaleilla. Toimeenpanovaltaa ylioppilaskunnassa käyttää vuosittain vaihtuva hallitus, jonka tulee nauttia edustajiston luottamusta.

Edustajisto valitsee hallituksen muodostajan enemmistövaalilla. Käytännössä vaali on kuitenkin pelkkä muodollisuus, sillä hallituksen kokoonpano on neuvoteltu jo tätä ennen edustajistoryhmien kesken. Edustajistolla on myös valta kaataa hallitus luottamuskysymyksellä koska tahansa vaalikauden aikana.

Juridisesti HYY siis noudattaa parlamentarismin periaatetta, sillä hallituksen on nautittava edustajiston luottamusta ja edustajisto voi vapauttaa hallituksen tehtävistään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Tämän kehyksen ulkopuolella edustajistolla, saatikka ylioppilaskunnan jäsenistöllä, ei ole kovin paljoa keinoja vaikuttaa hallituksen perustoimintaan sen jälkeen, kun hallitus on muodostettu. Ainoastaan suuremmat kiistat voivat johtaa, ja ovat johtaneetkin, hallituksen erottamiseen.

Hallitusneuvottelut eivät pohjimmiltaan perustu asia- vaan henkilökysymyksiin. Tästä seuraa, että kun on päästy lopputulokseen siitä, mitkä ryhmät hallituksen muodostavat, kuinka monta jäsentä kukin ryhmä hallitukseen saa ja ketkä jäseniksi valitaan, hallitukselle jätetään pitkälti vapaat kädet muotoilla oma hallitusohjelmansa. Hallitukseen edustajansa saaneet ryhmät voivat toki pyrkiä liittämään omia tavoitteitaan osaksi hallitusohjelmaa, mutta edustajistolla on valta ainoastaan joko hyväksyä tai hylätä ohjelma kokonaisuudessaan.

Yksityiskohtaisesti edustajisto pääsee päättämään talousarviosta, jota väistyvä hallitus on seuraavalle vuodelle esittänyt. HYAL:n Reima Launonen oli oikeassa todetessaan viime vuoden lopun budjettiedarissa, ettei tasapainotettujen esitysten periaate jätä edustajistolle riittävästi valtaa puuttua hallituksen talousarvioesitykseen. Budjetin käsittelyn työjärjestys, jossa ensin käydään läpi tasapainotetut esitykset pääluokkien välillä ja tämän jälkeen edetään pääluokka kerrallaan, kannustaa edustajiston jäseniä varovaisuuteen ja konservatiivisuuteen päätöksissään. Lisäyksiä on hankala saada läpi, sillä taustalla on jatkuva pelko budjettiraamien ylittymisestä.

Littomuotoisten järjestöjen, kuten Suomen ylioppilaskuntien liiton, vuosikokouksissa liittokokousedustajat päättävät paitsi järjestön budjetista myös sen tulevan vuoden toimintasuunnitelmasta. Tämä antaa ryhmille ja yksittäisille liittokokousedustajille mahdollisuuden tehdä järjestön toimintasuunnitelmaan perusteltuja lisäys-, poisto- ja muutosesityksiä, jotka liittokokous joko hyväksyy tai hylkää. Tämäntapaisen mallin toteuttamista myös yksittäisen ylioppilaskunnan tasolla tulisikin pohtia esimerkiksi HYYssä.

Kun hallitusohjelman (tai toimintasuunnitelman) yksittäiset kohdat olisi käytetty edustajiston hyväksyttävinä, ohjelman painoarvo kasvaisi ja hallituksen toiminnan legitimiteetti paranisi merkittävästi. Tämä malli antaisi myös oppositiolle mahdollisuuden vaikuttaa ohjelman sisältöön hyvillä, julkisesti perustelluilla argumenteilla. Opposition vaikutusmahdollisuuksien lisääminen olisi perusteltua, sillä kuten todettu, hallitusneuvottelut eivät pohjaudu asiakysymyksiin.

Koska edustajiston muotoilema toimintasuunnitelma sitoisi hallituksen jäsenten käsiä enemmän kuin pelkkä budjetti, hallituksen demokraattinen kontrolli, ja sitä kautta parlamentarismin periaate, toteutuisivat HYYssä nykyistä paremmin.

Langattomia uutisia

2008-01-16T11:30:00.000+02:00

HYYn uusi hallitus aloitti kautensa tutuissa merkeissä: viime vuoden kuluessa toteutettavaksi sovittu Uuden ylioppilastalon langaton verkko loistaa edelleen poissaolollaan.

Viime perjantaina saimme kuitenkin suureksi iloksemme lupauksen, että verkko pystytetään viikon 3 loppuun mennessä. Laitteet on hankittu ja ne odottavat enää asentamista.

Samalla on tarkoitus ratkaista Vanhan ylioppilastalon langattoman verkon ongelmat. Verkosta tulee avoin, eli asiakkaat voivat käyttää sitä ilman salasanaa. Lisäksi talon sisäisen verkon kantavuutta parannetaan siten, että se yltää myös talon yläkertaan, mikä mahdollistanee langattoman internet-yhteyden myös edustajiston kokouksissa.

Nyt odotamme viikon loppumista kuin joulua; josko kauan kaivattu verkko vihdoin saataisiin käyttöön. Vääjäämättä ilmenevät tekniset ongelmat ratkaistaneen toivottavasti pikaisesti, kunhan verkko aukeaa.

Väliraportti vuoden viimeisestä edustajiston kokouksesta

2007-12-17T19:36:00.000+02:00

Hallituksen kyselytunnilla kysyttiin, mitä Uuden yliopistotalon langattomalle verkkohankkeelle kuuluu. Hallituksen puheenjohtaja Katariina Styrman kertoi verkon rakentamisesta vastaavan Uni-IT:n testanneen tekniikkaa ja yllätyksettömästi havainneen, ettei yksi tukiasema kerrosta kohti riitä.

Uni-IT on luvannut hoitaa asian vielä vuoden 2007 aikana kuntoon. Toivottavasti antenneja ei tarvitse tulla jouluna säätämään ja langaton verkko on heti vuoden 2008 alusta alkaen käytössä. Seuraavaksi keskitymmekin Vanhan ylioppilastalon langattoman verkon parantamiseen.

Lisäksi Styrmanin mukaan hallituksen lentomatkojen ympäristölisän tarkka summa selviää tällä viikolla ja sen suuruudesta tiedotetaan edustajiston sähköpostilistalla. Rahoilla on päätetty tukea WWF:n ilmastoprojektia.

Kolmannelle kaudelle ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi valittiin ilman äänestystä FM Walter Rydman. Tiukan kolmikierroksisen äänestyksen tuloksena ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin VTM, Fil. yo Laura Rissanen ja neljännellä äänestyksellä MMM Kaarina Huhtinen.

Budjettia alettiin käsitellä, kun edustajiston kokous oli kestänyt kyselytuokioineen kolme tuntia. Tässä vaiheessa jouduin poistumaan kokouksesta ja luovutin viestikapulan eteenpäin. Tunteita herättäviä puheenvuoroja ja esityksiä on epäilemättä odotettavissa.

HYYn Vihreille vahva rooli ViNOssa

2007-12-09T12:57:00.000+02:00

Liittokokous hyväksyi vuoden 2008 toimintasuunnitelman sunnuntaiaamuna harvinaisen jouhevasti. Monista aiemmista liittareista poiketen pitkältä äänestysrumbalta vältyttiin, vaikka alkuperäiseen versioon tuli kuutisenkymmentä parannusehdotusta. Tästä kiitos muutosehdotusten tekijöille ja toimintasuunnitelmaa suurta salia varten ansiokkaasti käsitelleelle työryhmälle ja sen pätevälle puheenjohtajalle.

Puheenjohtajavaali suoritettiin käsiä hiostavan jännittävästi näyttämällä äänten laskennan edetessä tuloksen kehittymistä samanaikaisesti valkokankaalla. Kutkuttavan kolmikierroksisen äänestyksen jälkeen ViNOn puheenjohtajiksi valittiin hyviläinen Laura Nordström (26) ja Helsingin Vihreiden Nuorten entinen puheenjohtaja Heikki Korpela (28).

Hyviläisistä hallitukseen nousivat Markus Koljonen (26) ja Terhi Niinimäki (23). Opiskelijavaltuuskuntaa luotsaa Laura. Jäseniksi valittiin hyviläisistä Erkki Perälä (25) ja Markus. Pääsihteeriksi valittiin lauantaina yksimielisesti niinikään hyviläinen Jehki Härkonen (23).

Henkilövalintojen myötä HYYn Vihreiden vahva panos ViNOn kehittämiseksi jatkuu entistä voimakkaammin. Liittokokouksen päätöksen mukaisesti valitsemme ensi vuonna itsellemme myös kummijärjestön, jonka toimintaa tuemme.

Samanaikaisesti HYYn Vihreät jatkanevat keskustelua omasta roolistaan puoluepoliittisesti sitoutumattomana järjestönä, joka on puolueen opiskelijajärjestön muttei puolueen jäsen. Millaisia ristiriitoja vahva rooli ViNOssa ja toisaalta puoluepoliittinen sitoutumattomuus aiheuttavat HyVin ja sen jäsenten identiteetille?

Kuulumisia ViNOn liittokokoksesta

2007-12-08T20:47:00.000+02:00

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton liittokokous alkoi tänään Vantaan Korsossa kiitettävän korkeatasoisella poliittisella keskustelulla.

Väistyvä puheenjohtaja Tapio Laakso kiinnitti puheessaan huomiota poliittiseen retoriikkaan. On hullunkurista, kuinka vihreät monesti leimataan todellisuudesta vieraantuneiksi idealisteiksi, kun taas "vastapuoli", ns. "savupiipun halaajat", nauttivat keinotekoisesta, kovien arvojen suomasta uskottavuudesta.

Mielikuva vihreistä hippeilevinä hörhöinä istuu lujassa, ja tämän käsityksen murtaminen on kova haaste kaikille vihreille toimijoille. Tehtävää ei helpota, että itse usein tahtomattamme vahvistamme toimillamme tätä vaikutelmaa jo siksikin, että pukeutumisestamme lähtien pyrimme samanaikaisesti uudistamaan pölyttynyttä poliittista kulttuuria.

Julkisen keskustelun kääntäminen suopeaksi ajamillemme asioille on usein vaikeaa, koska vastassa ovat voimakkaat taloudelliset ja poliittiset eturyhmät, joiden näkemyksiä niin valtaväestö kuin -mediakin ovat taipuvaisempia kuuntelemaan kuin haastajan roolista ponnistavia vihreitä.

Hyvä esimerkki on keskustelu ilmastonmuutoksesta. Kesti todella pitkään, ennen kuin puheet fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista haitoista otettiin niin vakavasti, että ne nousivat poliittiseen valtavirtaan.

Puheenjohtajaksi pyrkivä Kerttu Hakala sivusi samaa asiaa puheessaan konservatiivisuudesta ja konsensushakuisesta politiikasta. Mistä johtuu, että vihreitä pidetään radikaaleina? Eikö juuri konservatiivinen suhtautuminen vaikkapa ilmastoasioihin tai vähemmistöjen oikeuksiin ole "ääriliikehdintää"?

Institutionaalinen valta on lähtökohtaisesti konservatiivista, eikä pyri muuttamaan asioita, vaan pitämään ne ennallaan – valitettavasti myös haitallisiksi todetut vakiintuneet käytännöt.

Vihreiden pitää työskennellä hartiavoimin profiloituakseen entistä voimakkaammin myönteiseksi, vakavastiotettavaksi muutosvoimaksi!

Liittokokous jatkuu sunnuntaina 9.12. Tunnelmaan pääsee mukaan myös verkossa.

Kuluttamisesta ja ehkä vähän politiikastakin

2007-12-04T19:18:00.000+02:00

Viime perjantaina vietetty Älä osta mitään päivä sujui osaltamme loistavasti. Pystytimme tavaranvaihtopöydän Porthanian aulaan ja vaihdettavaa tuli laatikkokaupalla.

Tempauksemme ideana oli luonnollisesti muistuttaa ihmisiä, että ehjiä tavaroita ei kannata heittää roskiin, vaan toimittaa ne uuteen käyttöön ja säästää siten luonnonvaroja. Pöydällämme tavaraa sai vaihtaa, jättää ja noutaa vapaasti. Tarkoituksemme ei ollut pestä ihmisten kolkuttavia omatuntoja, vaan herättää keskustelua kulutuskulttuurimme oheisvaikutuksista.

Tavaranvaihdolla ei tietenkään ratkaista kaikkia kertakäyttökulttuurin ongelmia eikä ÄOM-päivän tarkoitus ole vähentää turhaa kulutusta vain jättämällä ostosten tekemistä yhtenä päivänä vuodessa tai siirtämällä shoppailua muille päiville. Sen sijaan ihmisiä kannustetaan reflektoimaan itse omia valintojaan.

Mielestäni tässä suhteessa tapahtumapäivän järjestäjillä olisi miettimisen paikka: meneekö sanoma perille parhaalla mahdollisella tavalla, kun se tulkitaan helposti kaiken kuluttamisen julistamiseksi yksiselitteisesti vääräksi? Pystyisikö sanomaa teroittaamaan jotenkin, niin että ihmiset alkaisivat elää Osta harkiten -elämää Älä osta mitään -päivän sijaan?

***

Teemapäivä siivitti hyvää keskustelua politiikan ja talouden rajoista. Mitä ne ovat? Mikä tekee politiikasta "politiikkaa" (eli "tylsää" päivänpolitiikkaa) ja taloudesta "taloutta" (eli kiinnostavia raha-asioita)? Eikö juuri talouden pitänyt olla arvovapaata aluetta, koska rahalla "ei" ole muita arvoja kuin numerot?

Miksi kirjoitukset jaetaan lehdissä eri osastoille siten, että politiikan sivuilla käsitellään puunmakuisia arkiasioita, kun taas todelliset poliittiset arvokysymykset päätyvät usein juuri taloussivuille? Eivätkö poliittiset kysymykset muka ole poliittisia, jos ne ovat "talousasioita"? Miksi Suomen suurimmassa lehdessä ei ole joka päivä omaa politiikan osaansa, vaan useimmiten tämän viran täyttäminen on jätetty kotimaan osalle?

Katsaus muutaman kuluneen päivän Helsingin Sanomiin osoittaa, mistä on kyse:

Torstai 29.11.2007

• Kotimaa: Kansanedustajat pöllyttivät EU-viraston väen etuja
• Talous: Tutkija: Biopolttoaineet aiheuttavat enemmän haittoja kuin hyötyjä

Perjantai 30.11.2007

• Kotimaa: Sosiaalidemokraatit taipuivat tukemaan hallituksen esittämää autoveromallia
• Talous: Raskas teollisuus rusikoi jälleen EU:n päästökauppajärjestelmää

Lauantai 1.12.2007

• Kotimaa: Vielä kerran, Tanja
• Talous: Työryhmä jätti kannan auki kaupan aukioloihin

Sunnuntai 2.12.2007

• Kotimaa: Mikko Mäenpää, lakkokenraali
• Talous: Lapset ja mainonta suuressa maailmassa

Maanantai 3.12.2007

• Kotimaa: Ilmastoneuvottelijoiden urakka alkaa Balilla
• Talous: Superkapitalismi siirsi vallan kansalta sijoittajille ja kuluttajalle

Miten maailmasta tuli tällainen? Siitä ei koskaan "tullut" yhtään minkäänlaista, vaan siitä tehdään sellainen kuin halutaan joka päivä yhä uudelleen. Medialla on yllättävän suuri rooli todellisuuden tekemisessä. Olisi hienoa, jos toimittajatkin sisäistäisivät tämän. Eli siis myöntäisivät sen ääneen.

Miksei politiikka siis "kiinnosta ketään"? No, ketä kiinnostaisivatkaan kaupan aukiolokysymykset lukemattomine heijastusvaikutuksineen niin kaupunkirakenteen hajautumiseen, opiskelijoiden ja muiden pätkätyöntekijöiden ansioiden kehitykseen kuin perheiden yhdessäoloonkin – kun rajallisesta ajastamme ja huomiostamme kilpailee Tanja. Siksi talous ja työryhmät tekevät usein poliittiset valinnat puolestamme, ihan "ilmaiseksi".

Viikon parhaat uutiset

2007-11-23T17:54:00.000+02:00

Kehitysyhteistyön palveluskeskus Kepa ry:n koordinoima 0,7-kampanja kehitysavun nostamiseksi YK:n suosittelemalle tasolle etenee opiskelijamaailmassa.

Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta päätti tiistaina liittyä HYYn rinnalle ja korottaa kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin omasta budjetistaan. Turun yliopiston ylioppilaskunta linjasi keskiviikkona talousstrategiassaan tulevansa mukaan vuoteen 2010 mennessä. Viesti on osoitettu Suomen hallitukselle, jotta se vihdoin loisi selkeän aikataulun kehitysavun nostamiseksi 0,7 prosenttiin kansantaloudesta.

TOKYO kirjoittaa tiedotteessaan: "Suomen osallistuminen köyhyyden vähentämiseen ja YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen on riittämätöntä. Muiden muassa Ruotsin, Norjan ja Tanskan kehitysavun osuus on jo yli 0,7 prosenttia, mutta Suomi kyyhöttää 0,39 prosentin tasolla. 0,51 prosentin bruttokansantulotason saavuttaminen vuonna 2010 on oikeansuuntainen, muttei lainkaan riittävä tavoite. Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyömäärärahojaan ripeään tahtiin tasaisin vuosinostoin."

Joka viides ihminen maailmassa elää alle dollarilla päivässä ja joutuu käyttämään likaista vettä. Ympäristö- ja terveysongelmat, talouskriisit ja terrorismi nousevat köyhyydestä ja eriarvoisuudesta eivätkä tunne rajoja.

HYYn Vihreät kannustavat lämpimästi muitakin suomalaisia ylioppilaskuntia tulemaan mukaan yhteiseen rintamaan: vaaditaan Suomea kantamaan kortensa kekoon globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta!

Hämäyskö todella keskustatunnelin paras perustelu?

2007-11-20T16:18:00.001+02:00

Keskustatunneli on navakassa vastatuulessa. Asenteet ovat muuttuneet torjuviksi, kustannukset karanneet taivaalle ja HKL kehittäisi mieluummin joukkoliikennettä. Jotta hanke ei kariutuisi helsinkiläisten vastustukseen, takamus autonpenkissä kiinni syntyneet puuhajussit vaihtoivat taktiikkaansa: vaaditaan mahdollisimman äänekkäästi lisää autoja keskustaan!

Oikeasti kyse on savuverhosta. Luopumalla myöhemmin tästä pähkähullusta vaateesta, saadaan todellinen tavoite, keskustatunneli, näyttämään pienemmältä pahalta. Vanha altavastaajan viisaus on, että tukalassa tilanteessa pitää vaatia paljon enemmän kuin oikeasti tavoitellaan. Kovat vaatimukset saavat alkuperäisen tavoitteen näyttämään hyvältä kompromissilta.

Syötti nielaistiin ja tunnelin puuhamiehet hierovat tyytyväisinä käsiään. Kaupunginjohtajan puheet autoilun helpottamisesta tuomittiin harkitsemattomiksi Helsingin Sanomien pääkirjoitusta myöten (HS 17.11.) – johtopäätös: autot maan alle.

Samalla tunnelinkaivajat puhuvat yli 500 miljoonan euron hankkeesta vähäisenä "varauksena asemakaavaan". Tämän "varaus" on tosiasiassa itse asemakaava. Sellainen laaditaan maankäytön yksityiskohtaista suunnittelua varten, ei huvin vuoksi.

Opittiinko Musiikkitalon suhmuroinnista mitään? Mikäli keskustatunnelin mahdollistava asemakaava hyväksytään, hanke myös toteutetaan. Kaavasta annetut muistutukset ovat parhaillaan lautakunnissa lausuntokierroksella, joka päättyy joulukuun alussa. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee asemakaavaa tammi-helmikuun vaihteessa. Tämän jälkeen kaupunginhallitus ottaa asiaan kantaa, jonka jälkeen valtuusto tekee asemakaavasta päätöksen.

Asukkaat eivät kaipaa lisää autoja Helsinkiin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että keskustatunneli on 1950-luvulla syntyneiden isokenkäisten pakkomielle, jolla he haluavat jättää erittäin konkreettisen puumerkkinsä Helsinkiin.

Autot ovat olennainen osa kaupunkielämää, mutta 2000-luvun kaupunkia tulee kehittää ihmisten ehdoilla. Keskustasta saadaan vetovoimainen korkeatasoisilla kävely- ja ostoskaduilla. Niitä saadaan, kunhan suunnittelun lähtökohdaksi otetaan vihdoin kävelykeskusta – ei keskustatunnelia.

HyVi on nousemassa takaisin HYYn hallitukseen

2007-11-20T13:50:00.000+02:00

Sitoutumattoman vasemmiston blogissa pohditaan HYYn hallitusta seuraavalle vuodelle, ja vaalivoiton siivittämänä Maailmanpyörä-vaalirengas on kuin onkin nousemassa takaisin hallitukseen. Neuvottelujen pohjalta hallitukseen olisi tulossa 12 jäsentä, joista kaksi HyVistä ja yksi SitVasista. Osakuntien Ulla Hemminki nousisi puheenjohtajaksi. Meiltä Emma Kari hoitaisi sosiaalipolitiikkaa ja ympäristöasioita, Tulenheimon Martti puolestaan kulttuuri- ja ravintola-asioita.

9hdeksän!

2007-11-09T16:49:00.000+02:00

HYYn Vihreät saivat kaikkien aikojen parhaan vaalituloksensa ja nostivat paikkamääränsä kahdeksasta yhdeksään. Äänestysaktiivisuuden laskusta huolimatta saimme lisää ääniä ja keräsimme 13,8 % kaikista äänistä. Lämpimät kiitokset luottamuksesta kaikille tukijoillemme ja vaalityöhömme osallistuneille!

Odotukset ainejärjestöjä edustavan HYAL:n menestyksestä ylittyivät – he saivat suorastaan maanjäristyksellisen voiton. Reilut onnittelut heille! Voitto oli ansaittu: sekä uuttera kampanjointi että ahkera yhteydenpito ainejärjestöissä toimiviin opiskelijoihin tuottivat selkeää tulosta.

Kaikki poliittiset ryhmät HYYn Vihreitä lukuun ottamatta kärsivät vaaleissa tappioita. Päällimmäisiä syitä lienevät suuret, mutta heikot ehdokaslistat, ehdokkaiden vähäinen oma kampanjointi sekä ylioppilaspolitiikan etäisyys äänestäjistä. Ylioppilaspolitiikkaa ei mielletä samalla tavalla poliittiseksi toiminnaksi kuin vaikkapa kunnallispolitiikkaa, ja poliittisesti sitoutumattomat eturyhmät tuntuvat olevan lähellä monen äänestäjän arkea.

HYYn Vihreiden on helppo lähteä hallitusneuvotteluihin. Lunastimme omat odotuksemme ja vaalien tulos puhuu puolestaan: osoitimme muille ryhmille selvästi paikkamme. Odotamme myös innolla etukäteen sovittua avoimuuden noudattamista hallitusneuvotteluissa.

Vihreä liike eteni tarmokkaasti myös muualla Suomessa: vihreät nousivat suurimmaksi poliittiseksi ryhmäksi ylioppilaskuntien edustajistoissa. Vihreitä ryhmiä äänesti 10,5 % opiskelijoista. Aikaisemmin suurimman ryhmän, kokoomuksen, tulos jäi 9,5 prosenttiin. Keskustaopiskelijat saivat 5,9, vasemmisto 5,6 ja demarit 3,5 prosenttia äänistä.

Yliopistolain uudistamisesta

2007-11-05T22:23:00.000+02:00

Pitkään on pitänyt tänne kirjoittaa, sillä koulutuspolitiikka on ahdistanut tänä syksynä ja toivoisinkin, että myös tällä foorumilla keskusteltaisiin yliopistolain uudistamisesta.

Mielestäni kunnollista keskustelua säätiöyliopiston "tulemisen" merkityksestä ei julkisuudessa (kuten yleensäkään) ole käyty. Säätiö ei sovi sivistysyliopiston malliksi ja ei nähdäkseni tee yliopistoa itsenäisemmäksi. Yliopiston ulkopuolisista jäsenistä koottu hallitus sotii perustuslakia ja lainmuutoksen tavoitteita (itsenäisempää asemaa) vastaan. Tuntuu kuin ihmiset pohtisivat vain "innovaatioyliopiston" järjestämistä, vaikka se on ennakkotapaus tuleville järjestelyille. Sulattavatko ihmiset valtion yksityistä yliopistoa?

Suomalaisena on voinut olla ylpeä korkeakoulujen hallinnon kolmikannasta. Eivät kai opiskelijat luovu tästä vähin äänin? Kolmikanta on ainakin minulle tärkeä demokraattinen periaate, josta ei luovuta taisteluitta. Julkisoikeudellisen yliopiston hallinnosta ei myöskään ole käyty kunnollista debattia. Pelkään sitä, että "johtamistieteen" uusimmat tuulet vain liimataan yliopistojen päälle unohtaen näiden instituutioiden nykyiset hyvät puolat. Demokratiaan kuulu myös rehtorin valinta laajalla kokoonpanolla, kuten vaalikollegiolla!

Huh, teemoja riittää: automaatiojäsenyys, maksuton koulutus, rehtorin asema ylimmässä päättävässä elimessä, työsuhteet...Avatkaa sanaiset arkkunne. Mitä voimme tehdä?

L
Antti komppaa

Kampanjatunnelmia

2007-10-31T19:21:00.000+02:00

HYYn edustajistovaalien ennakkoäänestys alkoi eilen ja päättyi vauhdikkaasti tänään ennakkoäänestysennätyksellä. Yhteensä 2 169 HYYn jäsentä eli n. 6,7 prosenttia äänioikeutetuista äänesti ennakkoon. HYYn vaaleissa ei ole äänestetty näin vilkkaasti koskaan aiemmin. Edellinen ennätys on vuodelta 2001, jolloin ennen varsinaisia vaalipäiviä äänesti 1 486 opiskelijaa eli n. 4,8 prosenttia äänioikeutetuista.

Myös HYYn Vihreät ovat kampanjoineet ennennäkemättömän ahkerasti. Vaalipäällikkönämme minun on ollut ilo seurata, kuinka tosissaan ehdokkaamme ja rivijäsenemme ovat kampanjointiin suhtautuneet.

Jakamamme 13 laatikollista, eli noin 100 kiloa reilun kaupan banaaneja ovat maistuneet äänestäjille - ne loppuivat molempina katukampanjointipäivinä kesken. Ensi viikolla täytyykin varautua huimaan menekkiin. Vaalilehtemme 5 000 painoksesta on tähän mennessä jaettu noin 4 000 kpl, eli voimme olla erittäin tyytyväisiä tilanteeseemme. Toivottavasti tämä näkyy myös vaalituloksissa.

Kadulla kampanjointi on vaikuttanut hyvähenkiseltä. Eri ryhmien ehdokkaat ovat suhtautuneet kaikki toisiinsa ystävällisesti ja kannustavasti. Oli mukava nähdä vihdoin tänään myös ainejärjestömme sähköpostilistalla kaikkien ryhmien kesken laatimamme lista ehdokkaista, jotka kuuluvat ainejärjestöömme TASOon.

Hyvää kampanjointia loppuun asti kaikille ja parhaat voittakoot!