Väkitukkoilua

Hrr

2014-01-12T18:14:00.002+02:00

En tiedä uskallanko enää pelata tänään, koska ekan matsin jälkeen statsit oli ihan riittävät.

Se oli viimeinen matsi tuolla ärsytysvaunulla, joka kuvassakin näkyy. Toinen vaunu, jolla pääsin eteenpäin elämässä, on IS-3. Nyt on IS-8 auki. Kumpaankohan sitä sitten viitsisi grindata uuden henkilökunnan, kun kasivaunun pitää kuitenkin jäädä talliin?

Seuraava ostos tulee olemaan T-44, koska T-54. Tarviiko tätä selittää?

Päivän saavutus

2013-12-14T00:59:00.003+02:00

Kohta saa laittaa bensa-aseman myyntiin :)

Uus ja vanha

2013-12-03T12:00:00.000+02:00

Tiedättekö kuinka monta kertaa olen suunnitellut, miettinyt ja pohtinut vuosien varrella, että olisi todella mukavaa aloittaa bloggaaminen puhtaalta pöydältä?

Todella monta.

Olen testaillut Wordpressiä, jos siirtyisi sinne, mutta en sitten kuitenkaan koskaan. Olen myös miettinyt tämän blogin nimen vaihtamista, mutta ikinä en keksinyt mitään. Nyt viimeisen syksyn ajan olen ajatellut kuinka pitäisi tehdä uusi banneri. Ei vaan saanut aikaiseksi. Ei ollut sopivaa kuvaa tai fonttia jne.

Eilen sitten ystäväni hanska rupesi puhumaan kuinka olisi kivaa se blogi puhtaalta pöydältä.

Tuumasta toimeen. Nyt tai ei ikinä.

Mari H

Uuteen blogiin siirtyy mun kaikki muu elämä paitsi nettipelielämä. Vanha blogi saa jäädä tankkipeliscreenshotteja varten.

Tervetuloa mukaan uuteen osoitteeseen kaikki vanhat ja uudet lukijat!

Elämääääää

2013-12-01T12:26:00.003+02:00

Hmmmm.. hiljaista on. Tiedän. Mutta kun. Iltaisin ja varsinkin viikonloppuisin tulee harrastettua tätä:

Ja sitten toisina viikonloppuina tätä:

Ensi viikolla esimerkiksi on taas live-elämää, jee! Koko ensi viikko mulla menee aika tehokkaasti siivoamiseen ja leipomiseen. Oon jo aika hyvin hahmottanu päässäni mitä tarjoan juhlavieraille perjantaina, mutta kauppalista on vielä tekemättä.

Seuraavaksi ohjelmassa: mochaccino, futsal, kauppa.

Black Friday

2013-11-29T09:00:00.000+02:00

Kummastelin eilen illalla mikä tää Black Friday oikein on ja mietin, että joo, kyllä nyt pimeää ainakin on, kun lumet on taas sulaneet plaaplaa. Törmäsin nimittäin termiin ihan ensimmäisenä jo aiemmin viikolla World of Tanksin parissa, koska sielläkin on kaikenlaisia alennuksia tänään ja muutenkin tietysti viikonlopun yli jotain spesiaalia. Lukijakuntaani tuskin kuitenkaan kiinnostaa tankkialennukset joten ajattelinkin vinkata myös Nellyllä vietettävän tällaista erikoisperjantaita.

Nellyllä musta perjantai alkaa tänään 9:00 ja päättyy lauantaina 13:00. Nellyn joulukaupassa on 10 % ale, kengistä on 20 % ale ja mekoista myös 20 %.

10 % alennusta kaikista normaalihintaisista tuotteista koodilla BLACKFRIDAY

Tiedoksi kiinnostuneille: Suomessa vietetään tänään Älä osta mitään -päivää, mutta samaan aikaan amerikkalaisten Black Friday eli nettikauppa-ale on myös täällä. Elämme ristiriitaisia aikoja. Itse aion tänään mennä Vero Modan VIP-iltaan joten eiköhän itselläni ole tänään enemmän se musta perjantai kuin shoppailukielto.

Muutenkin tarvitsisin 1-2 mekkoa joulukuuksi joten pitäisi ehkä ehtiä tänään hyödyntämään tuo Nellyn mekkoale.

* postaus sisältää mainoslinkkejä ja kuva Nellyltä

Yllätys: väsy

2013-11-28T18:45:00.000+02:00

Mullon just nyt tylsää, vaikkei oikeastaan edes ole. Väsyttää vaan, ettei huvita tehdä yhtään mitään. Ei edes pelata. Ainakaan yksin. Eniten tekisi mieli mennä hakemaan kaupasta lakua ja suklaata, mutta onneksi olen niin laiska etten jaksa. Blogatakin voisi, mutta ei tuntuu ettei mulla oikein mitään asiaa ole. Tälläkään viikolla ei ole tapahtunut oikein mitään enkä ole tehnyt mitään kovin merkittävää.

On vain pimeää. Edelleen.

Nekkua mä kävin eilen moikkaamassa ja olihan se justiin niin suloinen kuin kuvissa. Voi vitsi! Sitä ei paljon pimeys haittaa, energiaa nimittäin näky piisaavan.

Jos en olisi lupautunut tänä iltana vetämään panssarivaunuosastoa kohti kunniaa ja menestystä, niin kaivaisin takuulla Netflixistä jonkun hömppäleffan ja menisin ponipeittojen sekaan sänkyyn. Ehkä pitäisi joskus muistaa itselleen vapaailta sosiaalisista hommista.

Onneksi huomenna on perjantai ja ensi viikolla mouhoan sitten taas jostain ihan muusta kuin näistä normaaleista asioista. Aion nimittäin järjestää juhlat ja munhan tarvii alkaa valmistautua niihin hyvissä ajoin! Ei mulla ole vielä edes mekkoa joten tarvisi kai surffata vähän kauppoja läpi sillä silmällä.

Hohhoijaa! Toivottavasti muut ovat pirteämpiä kuin minä!

Höpöhöpötys

2013-11-26T22:23:00.002+02:00

Iltaa!

Päätin vielä tulla kirjottelemaan jotain, kun on tuntunut koko illan olevan hirveääkin hirveämpi höpöhöpötys. Liikaa kahvia. Ainakin 2 mukia tänään. Siihen päälle heikohko sali ja rentouttava sauna. Siinäpä ne riittävät lääkkeet sitten olikin tällaiseen käyttäytymiseen.

Mullon uudet salikengät. Ja salireppu. Ja salitoppi.

Tilasin jostain Briteistä. Aika halvalla. Jos kiinnostaa, niin voin kaivaa linkin siihen kauppaan jostain.

Nyt väsyttää ja Pippuri kehrää joten ehkä mun pitäisi painua ponipeiton alle kokonaan. Postailen lisää taas joskus! Ehkä huomenna! Koska hanska ja sen uusi eläin.

Letkeetä

2013-11-24T19:34:00.000+02:00

Voi vitsi kuinka ihana viikonloppu oli taas :) ♥ Muutama päivä poissa koneelta ja intternetti vaikuttaa taas ihan uudelta, kun on kaikki blogit lukematta ja tankkipelit pelaamatta.

Kuvia on kahdesta eri kamerasta. Osa omasta järkkäristä ja osa Canonin lainakamerasta. Aikaisempia julkaistuja kuvia lainakameralla löytyy täältä. Merkkaan kuvatekstiin tässä postauksessa, jos kuva on otettu powershotilla.

Postauksen ensimmäinen kuva on mun suurin murhe viime ajoilta. Auto. Ensin siitä paukahti vetoakseli ja nyt siinä on muita vikoja uutta poksahtamista odotellessa. Jotenkin todella vähän huvittaa mennä autokauppaan, vaikka noin muuten shoppailu onkin yksi parhaista harrastuksistani. Aaaaaarrrrr!

Yläosa - Panic in Paradise, alaosa - H&M, kengät - Park West

Perjantaina laitettiin lohi uuniin, vaikka Pippuri olisi kyllä halunnut sen raakana.

Mä testailin pitkästä aikaa kahvimasiinaa.

Perjantain kohokohta oli se, kun mies ilmoitti olevansa jossain mun asunnon lähistöllä. Kävin hakemassa miekkosen prinsessatorniini ja hetkeä myöhemmin lähdettiin kuuntelemaan Angelina Gracien musisointia naapurikuppilaan.

Seuraavana päivänä ohjelmassa olikin kuvaushommia heppakisoissa, kun hanska oli taas ilmottautunut semmosiin.

Powershot S120

Tallilla jäätymisen jälkeen suunnattiin testaamaan Daddys Dinerin ruokapuoli. Masu tuli täyteen, mutta ei ihan yhtä hyvin kuin Turussa Pikku-Torressa. Hyvää kuitenkin oli.

Powershot S120 lomoefekti

Tänään ollaan herkuteltu lisää hakemalla kiinalaista. En ollu pitkään aikaan syöny moista ja voi vitsit kun oli hyvää! Onkohan kaikissa kiinalaisissa yhtä hyvät sapuskat kuin tossa meidän Torikeskuksen kiinalaisessa?

Powershot S120 vanhan ajan efekti

Powershot S120 auto

Pakko vielä sanoa tuosta Canonin Powershotista, että on se kyllä kätevä mukana. Niin pieni, mahtuu ihan mihin taskuun vaan eikä paina paljoakaan. Lisäksi kuvalaatu on loistava ja pystyy kuvaamaan hämärässäkin, koska 1.8 aukko. Pistää kyllä miettimään miksi edes otan kuvia blogiini järkkärillä. Vähemmälläkin nykytekniikalla pärjäisi aivan loistavasti!

Nyt voisin jatkaa rentoilua ja lueskella vaikka muutamia blogeja kaikessa hiljaisuudessa.

Mites teidän viikonloppu? Söittekö hyvin?

* osa kuvista yhteistyössä Canonin kanssa

Blogipäiväkirja

2013-11-21T20:56:00.000+02:00

Blogin kirjoittaminen on kyllä mukavaa touhua. Välillä tekee mieli kantaa kameraa joka paikassa mukana ja kuvata ihan kaikkea. Sitten välillä on näitä hetkiä elämässä, kun ei nyt justiin ole oikein mitään asiaa ja jos jostain bloggaisi, niin ehkä jotain Nelly-mainontaa tms. Mainontatouhut vaan vaativat aikaa jonkin verran eikä näin arki-iltoina huvita kuluttaa tunteja selatessa nettikauppoja.

Tykkäisin kirjoittaa vielä enemmän tätä blogia teille hyvät lukijani, mutta pidän myös siitä, että tämä toimii vuodesta toiseen omana päiväkirjanani. En vain pääse siitä bloggaustavasta mihinkään, vaikka välillä tuntuisi mukavalta osata postata vain jostain tietystä aiheesta. Toisaalta se on myös hyvä. Koska marraskuun ensimmäisellä viikolla tunnistin itseni ihan superrasittuneeksi ja stressaantuneeksi kuten aiempinakin vuosina ja niinpä lueskelin vanhoja marraskuisia postauksia. Kyllähän sieltä ne samat valitusvirret löytyivät.

Tänään vahingossa selasin jotain toissakeväisiä postauksia ja mietin, että ollaanpas me oltu hanskan kans paljon Coffarissa. Ja ratsastettu kans ja oltu fanittamassa futsalia. Mietin myös tummemman tukkavärin sopineen mulle aika hyvin.

Tiedän, että joskus vielä palaan tämän vuotisiin marraskuisiin postauksiin, joten haluan nyt kirjata tänne, että oh my god nyt on marraskuu, enkä ole pätkääkään stressaantunut juuri nyt! Päivällä ehkä olin, mutta oli muutenkin jotenkin paska fiilis ja tilanne vaati buranaa. Lisäksi se vaati päiväunet pimeässä kahden peiton alla ja hyvä ettei tyynykin pään alla sekä päällä. Tämän kaiken jälkeen vääntäydyin tallille ja hevosen selkään. Siellä sitten laukkasin Pandalla hartiani auki ja kotiin ajellessa tuntui kuin veri olisi oikein virrannut päässä asti.

Hyvin kummallinen tunne. Sitä ei ole sattunut hetkeen.

Eikä sitäkään, että olisin saanut pukea lumihiutaleneuleen päälleni.

Nyt saa! Ulkona on itse asiassa tälläkin hetkellä lunta. Jee!

Nuo uudet lasit ovat kyllä mainio piristysruiske omaan arkeen. Tekee mieli kokeilla jopa jotain kampauksia välillä eikä vaan roikottaa tukkaa miten sattuu. Hankalempi homma tässä on tosin se, että olen eilisen ja tämän päivän välillä onnistunut kadottamaan hiusharjani. En vaan ymmärrä mihin se on voinut mennä. Miten kukaan voi kadottaa hiusharjan?

Nyt voisin jatkaa vähän panssarivaunuajelua ja sitten onkin pian uniaika. Huomenna on maailman parasta, koska saan viikonlopuksi taas vieraan Turusta! :) ♥

No ne töllöttimet

2013-11-19T18:00:00.001+02:00

Aijaijaiiiiii! Koko viime viikon olen pohdiskellut mahdollista uusien lasien saapumisajankohtaa. Kävin näöntarkastuksessa jo aikoja sitten ja linssejä kehystävät yksilöt kerkesin valkkaamaan vasta muutama viikko sitten.

Lasien valkkaaminen on joskus hieman arveluttavaa etukäteen, kun en ole koskaan ollut kovin hyvä siinä. Mun naamalle ei kaikki valtavat rillit sovi ja muotojakin on niin moneen eri lähtöön.

Ennakko-odotuksia oli siis valinnan vaikeudesta, mutta nämä Tiffany & Co. -töllöttimet kun päähäni hyllystä tippuivat, niin siinäpähän pysyivät. Täydelliset!

Ja täysin vahingossa siniset.

Sain tuohon sitten vielä toiset lasit kaupan päälle ja minähän sitten hommasin ekaa kertaa itselleni aurinkolasit vahvuuksilla. Ne edustavat Dolce & Gabbanaa ja olivat sen verran vaikeat kuvattavat järkkärin tavisobjektiiville mun kotivalaistuksessa, että päätin jättää ne johonkin seuraavaan jaksoon esiteltäväksi. Eli ehkä joskus ensi keväänä tulette ne näkemään ;)

Enivei, nyt olen onnellinen tyttö, kun sain vihdoinkin uudet lasit :) ♥

Hyvää yötä

2013-11-18T20:13:00.002+02:00

Mä ajattelin kohta olla näin:

Muuten hyvä maanantai, mutta väsymys vie voiton. Huomenna vauhti päällä. Toivottavasti.

Taistelumandariinit

2013-11-17T21:02:00.000+02:00

Iltaaaaaa! Nuan vaan on taas viikonloppu hurahtanut ohitse.

Eilen olin pitkästä aikaa ulkoilemassa hanskan kanssa. Kierrettiin kylillä parit kaupat ja käytiin testaamassa uusi ravintola Daddy's Diner. Kauhea ruuhka oli tietysti ja niinpä me otettiin maisteluarviointiin makeat jälkkärit kahvin kera.

Iltapäivämme huipentui futsalmatsiin, jossa FC Seinäjoki antoi pataan jollekin kokkolalaisjoukkueelle.

Testissä oli muutakin. Canonin uusi valovoimainen PowerShot S120. Tämän postauksen kaikki kuvat on kyseisellä kameralla otettu. Aukko on jopa 1.8 joten nuo tarkat ravintolakuvat onnistuivat hyvin helposti. Kamerassa on paljon erilaisia ominaisuuksia kuten esimerkiksi tuo lomoefekti. Sen lisäksi on tarjolla kalansilmää, vedenalaista kuvailua sekä omat ohjelmat tähtitaivaalle ja ilotulitukselle. Kamerassa on tietysti nykyaikainen kosketusnäyttö sekä Wi-Fi -mahdollisuus.

Onkohan järkkärit jo ihan so last season, kun nämä näppärät pikkukamerat ovat lähes yhtä hyviä tai ainakin perusbloggaaja moisilla pärjäisi hyvin pitkälle?

Loppuviikko

2013-11-16T12:45:00.000+02:00

Tänä aamuna sain nukkua pitkään. Se oli ihanaa. ♥ Olen muutenkin saanut nukuttua tällä viikolla yllättävän hyvin, vaikka muutama normaalia aikaisempi herätyskin on ollut. Oli myös yhden sijasta kaksi normaalia myöhempää herätystä, koska en ollut muistanut säätää herätystä yhtenä iltana. Hupsis!

Kaipaan kovasti jo lunta tähän pimeään maailmaan. Onneksi nyt ei ole pimeää vaan aurinko mollottaa suoraan Pippurin unikoppaan. Aurinko ♥

Kuten taisin eilen mainita touhunneeni kaikenlaista, niin tässä yksi niistä asioista. Olen hankkinut kalenterin ensi vuodelle! Ystäväni hanska tästä puhui minulle jo kauan sitten, kun oli löytänyt Postin myymälästä tosi hyvän kalenterin 5 eurolla. Otin asiakseni keskiviikkona tai torstaina hankkia samanlaisen. Yksi kokonainen sivu on aina varattu yhdelle arkipäivälle.

Olen tietysti myös roikkunut Hanna-tädin taikinakulhojen lähistöllä.

Ja pukeutunut ylisuureen H&M:ltä vuosia sitten hankittuun kauluspaitaan, josta voisi kokonsa puolesta luulla, että olen nyysinyt sen jonkun miehen kaapista. En ole, olin vaan joskus vähän läski.

Sain paketin, jonka sisällä oli purkki rasvaa ja toinen purkki mineraalimeikkiä.

Tankkipelistä ei varmaan tarvi edes puhua. Statsieni puolesta voisin ihan hyvin mennä puolalaisesta. Harmi etten osaa kieltä kuin pari sanaa. Siema kurwa luppakorva!

Mineraaliameikkipurkki oli tuo isompi BareMinerals. Vanha purnukka alkoi olemaan aika loppu ja koska olen ollut tyytyväinen merkkiin, niin pistin tilaukseen samaa ainetta hieman eri sävyssä. Tuo mun eka BareMinerals oli aikoinaan Maiskulilta saatu. Ihan ok sekin sävyltään, mutta ajattelin kokeilla kuitenkin erilaista.

Eilen sitten taas työpäiväni päätteeksi oli ohjelmassa kuntonyrkkeilyä. Käytiin pienellä porukalla hakkaamassa ittemme kipeiks, jonka jälkeen syötiin ja saunottiin.

Kuntonyrkkeily oli pitkästä aikaa ihanaa vaihtelua mun aika tylsään urheiluviikkokalenteriin, koska a) viime aikoina siinä kalenterissa ei oiken ole tapahtunut mitään ja b) kalenterini sisältö: sali + ratsastus. Jaksoin jopa aika hyvin, vaikka mun aerobinen kunto on luultavasti aika alhainen tällä hetkellä eikä mun habakaan oo enää aivan niin kuin ennen.

Kädet tärisi eilen illalla niin, että hyvä kun pystyi pelaamaan eikä ne kyllä vieläkään ihan kunnossa ole. Muuten ei mitään hurjia kipuja ole.

Tänään on ohjelmassa virtuaalisosiaalielämän lisäksi livesosiaalielämää. Kaupungin kautta futsalpeliin!

Testing

2013-11-15T23:29:00.002+02:00

Hmmmm sain tänään testikäyttöön uuden kuvausleikkikalun ja heti tietysti testikuvaa esille, kun ei näin myöhään enää viiti noita oman kameran kuvia ruveta käymään läpi jne.

Oon muutenkin tässä touhuillut kaikenlaista, mutta ehkäpä huomenna jotain oikeaa postausta. Jossa selviää, etten oikeastaan ole touhunnut yhtään mitään.

Kädet tärisee ihan hirveästi, koska tuli päivällä vähän urheiltua, mutta tässä silti sitä on ilta väännetty kuitenkin tankkipeliä.

Lentsikat

2013-11-13T19:03:00.000+02:00

Oon tänään tarkkaillut silmä kovana kaikkia uutisia liittyen Lestijärven hävittäjäturmaan. Satuin nimittäin tänään lounastauolla kuuntelemaan hävittäjiä ja mietin itsekseni, että kylläpä ne taas lentää matalalla. Äänet kuuluivat vain kerran ja sitten katosivat. En tiedä olivatko nuo samat, jotka sitten myöhemmin törmäsivät toisiinsa Lestijärvellä. Oli tai ei, onnettomuus on silti surullinen. Lisää asiasta voi lukea esimerkiksi täältä.

Sitten takaisin pinnalliseen elämään?

Olen koko viikon odotellut viestiä uusista laseistani! En millään malttaisi odottaa! Ajattelisin, että perjantaina voisi olla jopa jo ihan mahdollista saada ne.

Mitäs muuta?

En ole miljoonaan vuoteen ehtinyt vastaamaan kommentteihinne! Anteeksi! Lupaan muistaa joskus, kun tulee sopiva hetki!

Sitten muuta?

Mun piti alottaa tällä viikolla uusi urheilullinen elämä, mutta maanantaina mua väsytti, koska viikonloppu ja matkustaminen, tiistaina olin töissä viiteen asti ja tänään mulla oli töitten jälkeen muita juttuja. Niin eihän sitä nyt vaan voinut minään iltana enää mennä salille. Huomenna uusi yritys.

Muuta?

Giav snow.

Turkuuuuuu

2013-11-11T20:53:00.000+02:00

Hepskukkuu!

Nuon vaan selvisin Turusta takaisin lakeuksille eikä Valtion Rautatiet tällä kertaa viivästyttänyt mun matkustamista kuin 25 minuuttia. Tällä kertaa olin jo varautunut siihen ottamalla talvitakin mukaan. On nimittäin ilmeisesti ihan normaalia aina odotella Tampereella Helsingistä lähtenyt pendolinoa.

Viikonloppu oli ihana! Suorastaan paras! :) ♥ Täydellinen rentoutuminen totaalisen typerän viikon jälkeen. Turussa tuntuu rentoutuvan jo pelkästään nähdessään sen joen. Siinä se laineilee keskellä kylää ja jokilaivat pönöttää talvea odotellen.

Lauantaina oli taas päästävä käymään keskustassa. Tällä kertaa tosin pysyttelin poissa suurimmasta osasta vaatekauppoja, vaikka BikBok olikin kyllä pakko kiertää. Skopunktenin ohi hiippailin varovaisesti. BikBokissa oli toooooosi monta kivaa pikkutoppia, jotka jäi tietysti kaihertamaan mieltä, mutta poistuin kaikkialta muualta tyhjin käsin paitsi karkkikaupasta.

Pikku-Torresta poistuin täyden mahan kanssa. Voi luoja! Ensinnäkin. Kuinka hyvää hamppari voi olla?! Se pihvi tuolla hampparin välissä, ihan parasta ikinä! Me syötiin jotkut juustohampparit, ateriaan kuulu parit mozzarellatikut, joista en jaksanut syödä kuin toisen, vaikka normaalisti en koskaan jättäisi moisia herkkuja syömättä. Aaaaaah voisikohan noilta saada kotiinkuljetuksen Seinäjoelle?

Syömisen jälkeen oli jo melkein huono olo, mutta jaksoi vaan lyllertää takaisin kotisohvalle, huhuh..

Karkkikaupasta hain tietysti tucmilkaa maisteltavaksi. Nomnom.

Huvittaa muuten, kun viime viikolla jonain päivänä kauppaan mennessäni paiskasin kiukulla jonkun 6-packin Snickersiä ostoskoriin. Oli ihan persepäivä ja joku oli asentanu Snickersit jollain kahen euron tarjouksella heti ovensuuhun. Hyvin toimi tuotesijoittelu. :D

Toivottavasti tällä viikolla on vähän parempia päiviä :) Vaikka on ne Snickersitkin hyviä.

Lännen pikajuna

2013-11-08T23:22:00.000+02:00

Moikka!

Olen saapunut Turkuun :) Kerkesin tänään perjantain ruuhkaisimpaan junayhdistelmään, kun Oulu-Helsinki iltapäivällä on aina ihan täynnä ja lisäksi pikajuna Tampereelta Turkuun oli tällä kertaa myös. Osuin kyllä siinä pikajunassa ehkä hauskimpaan vaunuun ikinä. En muista koska olisin viimeksi naureskellut vieraiden ihmisten kanssa niin useaan otteeseen. Sen vaunun takapenkki oli täynnä kovaäänisiä miehiä, joilla oli ihan oma ravintolavaunu ;) Toijalaiset kuitenkin hyökkäsi sen verran pahasti, että jouduin etsimään itselleni uuden istumapaikan toisesta päästä samaa vaunua eikä herrojen jutut enää kuuluneet sinne asti. Paitsi pari kertaa.

Muutenhan tänään olikin ihan loistava perjantai enkä ole turhan paljon päässyt nauttimaan vastoinkäymisistä. Paitsi että en saanut asemalta junalippua ja jouduin taas elämysmatkailemaan ilman paikkaa. Eniveis, Ylöjärvellä pendolino laittoi jarrut pohjaan, koska radalla oli häiriöihminen, jota poliisit olivat poistamassa. Siitä päästiin ihan sopivasti liikenteeseen ja ehdin ihan helposti Turun junaan Tampereella.

Turun juna toimi ihan hyvin Toijalaan asti, mutta sen jälkeen vähän ennen Humppilaa pysähdyttiin ja kuski ilmoitti, että nyt ollaan jumissa 30 minuuttia. Nice! Rataa vähän tuunattiin jossain Humppila-Turku -välillä ja vastaantulevaa liikennettäkin odoteltiin. Kun se juna sitten sieltä vastaan tuli, niin takapenkkipojat huusi kuorossa WOHOO! Tämän jälkeen kuski kuulutti: "jos siellä on hirveästi nikotiinimiehiä ja -naisia, niin nyt on huono hetki mennä ulos, mutta katotaan, jos Humppilassa voitais itse kukin käydä vetämässä nikotiinit". Koko vaunu repes.

Lopulta, kun päästiin liikkeelle taas ja Humppilassa oli pidetty tupakkatauko, niin juna oli myöhässä aikataulusta vain 50 minuuttia. Onneksi lopulta kuitenkin pääsin ihan tänne Turkuun asti.

VR - jotta elämässä olisi jännitystä.

Se siitä, tarkoitus oli kuitenkin iskeä pari asukuvaa tältä päivältä näkyville. Tuli aamulla kynähamefiilis joten vetäsin päälleni H&M:n jostain alesta joskus hankitun hameen. Yläosa oli hurjan ongelmallinen, mutta lopulta päädyin ihan perus neuletakkiin.

Tykkäsin tuosta asusta kyllä itse, mites te?

Osaatteko muuten sanoa onko Turussa hyviä hampurilaisravintoloita?

Huomenna pitää päästä hampurilaiselle. Pakkomielle. Nälkä.

Onneksi se linna tuli kierrettyä viimeksi joten huomenna voi sitten keskittyä enemmän tuohon makuelämyksien maailmaan.

Takaveto

2013-11-07T20:51:00.001+02:00

No nyt alkaa taas elämä olemaan raiteillaan näin kun viikonloppukin tässä lähestyy. Hyvä tälleen torstaina vasta saada elämästä kiinni, yleensähän viikossa on vain yksi maanantai. Tällä viikolla niitä oli jotain 3.

Otin tänään ihan innoissani kuvia yhdestä Hanna-tädin luomuksesta. Aivan syntisen hyvää kakkua! En tiedä mikä se on nimeltään tai mitä se on syöny, mutta naaaaaaam ♥

Olisin ehkä otattanut asukuviakin tänään, mutta Hanna-täti oli juuri mun lounasaikaan leikkuuttamassa Sanna-Raipeaan pois.

Iltapäivällä sain puhelun autokorjaamolta. Se oli kovin miehekäs puhelu. En saanut aiemmin mitään ilmoitusta mikä auton lopullinen diagnoosi oli vaan sain suoraa puhelun "sun auto olis nyt valmis". Lähdin samantien talvirengasvaraston kautta korjaamoa kohti ja pääsin ihailemaan, kun kaksi poikaa vaihtoi mulle sen vetoakselin vaihdon lisäksi talvirenkaat. Hitto kuinka hyvä ajettava tuo kulkuväline nyt on! Se toimii! Siinä on renkaat! Siinä on takavetoa! Vou-ou-ou!

Huomenna on ehdottomasti tän viikon paras päivä. Lähden Turkuun. ♥

Veto pois

2013-11-06T18:13:00.000+02:00

Meinasin, että tänään voisi olla ihan normaali hyvä päivä ja että voisin kirjotella teille kaikkea iloista, mutta.... Maailma oli edelleen eri mieltä.

Sattui se, mitä oon tässä pari kuukautta jo murehtinut. Rakas saksalaisvalmisteinen hopeinen varastointipalveluautoni sanoi liikennevalojen punasesta vihreäksi vaihtumisen jälkeen POKS tänä aamuna noin kello 06:48.

Mun mielestä työssäkäyvän ihmisen pahin painajainen, kun työmatkassa on kyse kymmenistä kilometreistä julkisen liikenteen ollessa täysin poissuljettu vaihtoehto.

Yllättävän rauhallisesti sain kuitenkin hoidettua itseni eteenpäin tilanteesta. Tosin se idiootti, joka takanani rääkätti ja hätävilkkujen huomaamisen jälkeen kaasutti renkaat vinkuen ohi, ansaitsisi ehkä palkinnon kategoriassa "normaali seinäjokinen liikennekäyttäytyjä". Hyvää keskiviikkoaamua kyllä joo. Tämän jälkeen meni noin 5-10 minuuttia ennen kuin kukaan viitsi tulla kysymään mikä hätänä ja auto saatiin työnnettyä pois keskeltä risteystä.

Tilanne on nyt purettu sillä tavalla, että aamulla lainaamallani autolla kiersin töistä kotiin salaisen vetoakselipiilon kautta ja sen jälkeen treffasin hinausmiehen mersun levähdyspaikalla keskellä kaupunkia.

Oli hirveän surullinen hetki katsoa, kun autoa kärrättiin hinurin kyytiin ja sen jälkeen se vietiin pois. Byääää! Voiko autoonsa kiintyä oikeasti kovinkin paljon? :D

Vetoakselidiagnoosi ei ole virallinen. Me tavisajelijat olemme vain tehneet tällaisen päätelmän. Huomenna se varmaan sitten selviää vieläkö pääsen ajelemaan kilometrejä miljoonaa kohti vai joutuuko autokaupoille.

Noh, onneksi kaiken tämän keskellä kotona saa pusuja.

Uliuliratkaisuja

2013-11-05T18:41:00.000+02:00

Eilen, kun pääsin päiväni päätteeksi kotiin, kirmasin suoraan koneelle ja avasin selaimen kirjoittaakseni ajatukseni sekä tunnelmani suoraan ulospois päästäni. Nyt tein lähes saman, mutta ruokin kuitenkin kissan ensin kuten kuuluikin.

Olen laiminlyönyt paljon asioita kuluneen syksyn aikana. Toisaalta olen ottanut juurikin niin rennosti vapaa-ajallani kuin itselleni lupasin kesällä sävelkorvani puhkeamisen jälkeen.

Ihan kamala sekasotku koko elämä ilman oikeaa tasapainoa. En halua enää unohtaa saliharrastustani enkä myöskään monipuolista ruokavaliota. Kummankin noiden asioiden heittely äärilaidasta toiselle drives me crazy.

Tajusin sen tänään. Tarvitsen liikuntaa enemmän. Tarvitsen myös vaihtelua liikunnan laatuun ja sisältöön. Otin jo selvää, mitä salillani on tällä hetkellä ryhmäliikuntakalenterissa, josko vaikka oikein tekisi tälle asialle jotain.

Sitten pitäisi vielä opetella syömään. Ihan kuin en olisi opiskellut aihetta tässä jo pian vuoden. Kuinka se voikaan olla niin vaikeaa? Vaikeuksien kautta voittoon. Kai nämäkin kaikki ruokavalioasiat piti kokeilla kantapään kautta ennen kuin tajuaa sen tietyn tasapainon (happo-emäs, proteiini-kuitu) tärkeyden. Vaikka elimistöni onkin antanut ymmärtää, että pystyisi käsittelemään sokeria päivittäin paljon mieluummin kuin vaikka tonnikalaa, niin kuitenkaan ei voi antaa periksi enää koskaan tässä asiassa. Joskus pitää myös pitää pieni tauko, jotta voi taas kehittyä.

Syyseuraus whatever liikunnasta, pimeästä, syömisestä ja kaikesta on aina se sama laulu: stressi. Luin tänään vuoden takaisia marraskuisia postauksia eikä kovin montaa tekstiä ollut ilman uliulivalitusta. Tiedän mun marraskuut, mutta ajattelin tällä kertaa lähestyä tätä kuukautta eri tavalla.

Rentoutumalla enemmän. Olla stressaamatta. Mikään asia ei ihan oikeasti ole stressin arvoinen. Me itse ollaan itsemme arvoisia. Ulkopuolelta tulevat asiat pitäisi osata käsitellä vain asioina. Kaikkeen löytyy aina ratkaisu ja ne löytyvät ajan kanssa. Heti tai huomenna, joskus sitten.

Korun alkuperää en muista, paita Zarasta ja mekko H&M:ltä

Aloitin mun liikuntarentoutumis-kuurin tänään käymällä salilla ja sen jälkeen menin saunaan lukemaan jotain terveyslehteä. Ei mitään kiirettä kotiin, kauppaan tai mihinkään muuallekaan. Sitä paitsi tein mun mave-ennätyksen, vaikka edellisestä alakroppareenistä oli jo joitakin viikkoja taas vaihteeksi. Eikö se tästä taas, kun vaihtelee vähän rutiiniensa järjestystä niin tärkeydessä kuin muutenkin.

Kun maailma kääntää selkänsä sinulle...

2013-11-04T17:47:00.002+02:00

Joskus maanantai vain tulee, eikä sille voi mitään. Joskus elämässä on asioita, joista tekisi mieli valittaa joka ainoalle vastaantulijalle kuitenkin koko ajan tietäen, ettei mikään niistä asioista valittamalla parane. Ei. Tiedän aukovani päätä tietyille henkilöille, mutta jo parin erinäisen valitusvirren jälkeen tulee sellainen olo kuin antaisin ymmärtää, ettei elämässäni juuri nyt olisi mikään hyvin ja vain kaikki negatiivinen ympäröi minua.

Näin ei kuitenkaan ole.

Vaikka saatan vähän valittaakin. Kaikkihan me kuitenkin tuodaan pinnalle asioita, jotka juuri sillä hetkellä ärsyttävät eniten. Kai se on ihan normaalia ja niin saakin tehdä parhaiden ystäviensä kanssa. He kuuntelevat.

On varmaan sanomattakin selvää tässä vaiheessa, että mennyt päiväni ei ole välttämättä ollut se maailman paras maanantai.

Päätin tehdä maanantaistani lopulta paljon paremman ja kävin valkkaamassa itselleni Instrusta uudet töllöttimet. Kävin näöntarkastuksessa jo vajaa kuukausi sitten ja vasta nyt ehdin käydä etsimässä ne lasit, joihin uudet linssit saa asentaa.

Siinä kävellessäni tihkusateessa kotiin tuli mieleeni eräs vanha lausahdus Leijonakuninkaasta.

Kohdassa 0:42:47 mun lempparilause. Se on mun voimalause. Grrrrrr!! Tällä mennään taas ja tietysti lujempaa kuin koskaan! Hähä!

Kuinka sä käsittelet epäonnistumiset tai muut esteet sun elämässä? Lannistutko vai saatko vaan lisää virtaa? Kumpuaako jostain "vielä mä näytän" -asenne? Alkaako vanhemmiten vauhti loppua eikä enää kiinnosta rimpuilla?

Very nice

2013-11-03T17:09:00.000+02:00

Heipparallaa!

Viikonlopussa on taas päästy sunnuntaihin asti, puuh! Tulin justiin ulkoilemasta kyliltä. Käytiin pitkästä aikaa hanskan kanssa kiertämässä kauppoja. Eilenkin käytiin pihalla, mutta vaan kahvilla pikaisesti Coffarissa.

Mä useimmiten haluan viettää nää viikonloput täysin ilman meikkiä, koska arkena saa sutia ripsaria ihan tarpeeksi. Mietin tänään, että oikeastaan meikittömyys on välillä jopa ihan piristävää.

Eilisiltana tuli vähän leikittyä virtuaalielämässä takakireää camopukeista panssarivaunumuijaa hyvinkin onnistuneesti. Komensin äijät maihin ja siellä me nyt taas kökötetään kartalla.

Tän päivän shoppailukierroksen päätarkoitus oli käydä hakemassa Anttilasta tuollainen Rimmelin uusi kynsilakka. Ajattelin itse asiassa ihan pian sutaista lakat kynsiin ennen kuin jatkan aivojen säilyttämistä narikassa kurwaillessani taas jossain puolalaisten luvatussa maassa. Mitäpä tässä muutakaan? Maanantain odotusta ja kun on kivaa tekemistä, niin pianhan se tulee. Verrrry nice!

Böö!

2013-11-01T22:00:00.000+02:00

Mullon vissiin tuolla sivupalkissa lukenu monta kuukautta, että olisin Ikaalisissa tänä viikonloppuna. Mietin noin puoli viikkoa lähdenkö vai enkö, koska kokemuksesta tiedän, että yksi Helsingin matka viikossa imee mehuja ihan tarpeeksi. Päätin eilen lopulta, että haluan viettää viikonlopun rauhassa pörrökasani kanssa kotona. Ja puhun nyt siis kissasta.

Tänään päivällä iski yhtäkkiä ihan hirveä päänsärkyväsymys enkä vain voinut muuta kuin lähteä kotiin. Vedin peiton korviin ja yritin nukkua, mutta edes 2,5 h pimeässä ei tuntunut auttavan. Nousin ylös ja nyt pikkuhiljaa särky on alkanut kadota tässä illan mittaan. Ehkä siis oli ihan hyvä idea jäädä Seinäjoelle.

Tuo mun pörrökasa on muuten ihan kiva, mutta meidän unirytmit ei kyllä sovi yhtään yhteen. Tero oli ihan epätoivon partaalla saman asian takia parin yön jälkeen :D

Nettipelielämä on ihan hyvällä mallilla. Meillä on halloweengarage ja se on muuten tosi kiva, mutta mun oli pakko laittaa tavisgaragemodi ettei peli kaatuisi jatkuvasti. Tiedä sitten johtuiko tuosta, mutta eipä ole enää ainakaan kaatuillut.

Ja nyt jatkuu pelit laatuseurassa ♥

Orange

2013-10-30T21:33:00.002+02:00

Mmmm taisin eilen tylsyyspäissäni lupailla postaavani tänäänkin. Mun piti kirjotella junassa, mutta loppujen lopuksi tsättäsin koko matkan facebookissa. Ihan hirvittävän väsyttäviä noi iltajunat pohjoiseen joten tekstiä ei nyt pahemmin irtoa.

Eilinen Helsinki oli pimeän syksyinen. Kävin parin Aseveljen kanssa syömässä hyvisburgereita ja läpättämässä tankkipeliasioita.

Tänä aamuna nukuin aivan liian pitkään ja melkein myöhästyin työasioista oman laiskuuteni takia. Kaikki aikani meni siis ratikan odotteluun ja sen jälkeen junan missaamiseen, kun en tajunnut, että lähtöraiteet olivat muuttuneet maanantaina. Nice.

Tajusin yhtenä päivänä, että oranssihan on syksyn väri ja näin vaatevalintani tälle päivälle oli selvä. Luulin jotenkin, etten edes mahtuisi tuohon Seppälästä joskus ostettuun mekkoon, mutta heleposti.

Kohta taidan sukeltaa peittojen alle sänkyyn ja kuorsata aamuun asti.

Muutama sana kamerasta

2013-10-29T22:49:00.003+02:00

Jos on kiireinen elämä, niin silloin varmaan saa postata het kaks kertaa päivässä, jos oikeen on aikaa?! Mä ainakin nyt postaan!

Makaan sängyssä hotellihuoneessa ja tutkin intternetziä. Kai nukkuminenkin olisi hyvä vaihtoehto, kun nyt olisi mahdollisuus nukkua ihan tosi tosi pitkään! Ainakin yli seitsemään nimittäin. En oikein ole vielä osannut määritellä huomisaamun aikatauluani. Olen tänään oppinut kulkemaan ratikalla hotellilta asemalle ja toisin päin. Sisäistin viimein mistä se "kävellen olisit jo perillä" tulee.

Oon sen verran maalta, että tosiaan kävelen mieluummin kuin käytän julkisia, mutta tänään laiskuus sekä pimeys voitti. En pidä pimeästä, varsinkaan vieraassa ympäristössä.

Mietin tuossa Pasilan asemalta hotellin suuntaan valuessa, että voisin sanoa pari sanaa tuosta mun kamerasta, jonka alkusyksystä hankin rikkoutuneen 450D:n tilalle.

Kyseessä on siis Canonin 70D. En sinänsä ole tutustunut siihen vieläkään kunnolla, koska osaan kaikki perusasiat, joita kuvatessa tarvitsee. Eli mistä nappulasta saa säädettyä valotusaikaa, aukkoja ja tarkennuspistettä. Tosin 70D tarjoilee pisteiden sijasta laatikoita. Muutenkin tarkennusvaihtoehtoja on 3 erilaista, yksi laatikko tai monta laatikkoa, asenna ite oikealle, keskelle, ylös, alas, vasemmalle tai anna kameran arpoa isommalta alueelta.

Siinä on kosketusnäyttö. Se oli aika wohoo-kokemus, kun tajusin. Kätevää. Nykyaikaa ilmeisesti.

Paras nykyajan hömpötysominaisuus koko kamerassa on ehdottomasti wi-fi yhdistettynä mun puhelimen flickr-apsiin. Yhm ja siinä välissä pitää puhelimessa olla eos remote -apps.

Puhelimen asetuksista mennään omaan yhteyspisteeseen, kamerasta laitetaan wi-fi päälle ja puhelimella mennään eos remoteen muodostamaan yhteys puhelimen ja kameran välille. Näin puhelimella voidaan selata kameran kuvia ja ladata sieltä parhaat palat puhelimeen.

Flickrin käyttö puhelimella on kivaa, kun siellä on kaikkia erilaisia filtereitä joita en internetflickristä ole edes tutkinut mahtaako olla olemassa. Tuskin? Tämän postauksen naama on tullut sellaisen puhelinfilterin kautta esimerkiksi.

En käytä tätä taktiikkaa kuvien kanssa ikinä kotona ollessa, koska puhelimesta pitäisi ottaa kotiwlan pois, jotta se voisi tajuta kameran tukiasemakseen. Ylikovahomma kuitenkin asentaa se kotiwlan aina takaisin, salasanat ja kaikki purkin mahapuolelta ;)

Hmph, nyt voisi kohta olla mun aika sanoa zzzzz. Ehkä postaan huomennakin tai sitten en. Huomenna, jos koskaan, olen nimittäin loppuviikosta taas busy woman.