Vaikka www-sivustot ovat interaktiivista sisältöä niin flash ei ole mielestäni tarkoitettu kokonaisen sivuston toteuttamiseen. Flashin avulla toteutetuista sivuista tulee helposti raskaat. Käyttäjien kannalta ei ole mukavaa että he joutuvat katselemaan latauspalkkia (arvatkaapa miksi niistä flash-lataajista usein tehdään hauskoja tai hienoja) tai odottelemaan jatkuvasti suuren multimediashown latautumista. Olettaen siis, että käyttäjällä on selaimessaan flash-tuki. Ihmisillä on nykyisin kova kiire elleivät he sitten tarkoituksella ole katselemassa videoita tai muuta showta sivuillasi.

Törmäsin joskus pariin sivustoon joilla osa sivuston sisällöstä oli toteutettu flashin avulla. Sivut joissa on sisältöä normaalisti (X)HTML-muodossa ja sitten vielä lisää sisältöä flash-objektina. Sekä sisällössä että flash-objektissa oli vierityspalkit erikseen. Vierityspalkit oli vielä sijoiteltu siten, että ne olivat vastakkaisilla puolilla ruutua. Käytettävyyden riemuvoitto?

Ensin vieritetään sivua jotta saadaan osa flash-objektista näkymään ja sitten vieritetään sivua jotta saadaan lisää sisältöä näkymään ja jotta saadaan loput flash-objektin sisällöstä vieritetään vielä selaimen tarjoamaa vierityspalkkia ja sitten vielä flash-objektin vierityspalkkia… Käytettävyys? Miettiikö sitä enää kukaan? Olin etsimässä tietoa erään suomalaisen suuren yrityksen sivuilta, mutta koska turhauduin jatkuvaan vierityspalkkien kanssa leikkimiseen annoin asian olla. Ehkä he eivät halua minun etsivän tietoa tuotteistaan?

Ja tiedän, että on olemassa ihmisiä jotka rakastavat flashin käyttämistä www-sivujen sisällön esittämiseen. Onhan se hienoa kun luovuus pääsee helposti valloilleen, mutta onko kukaan kysynyt niiltä loppukäyttäjiltä, että kumpaa he mieluummin käyttävät - flashilla toteutettua sivua vai tavallista ja kevyttä (X)HTML-sivua?

Valitettavan usein flash-objekti on se ainoa sisältö siellä sivulla jonka kaikki muu HTML-merkkaus on minimalistista ja rikkinäistä sekä täysin vailla vaihtoehtoista sisältöä. Tarvitseeko sitä vaihtoehtoista sisältöä kukaan? Mikäli sivuston sisältönä on vain pakolliset HTML-tagit (eikä aina edes niitäkään) ja flash-objekti ei hakukoneiden silmissä sivuilla ole juuri mitään. Hakukoneet eivät tarkista flash-objektien sisältöä. Mutta kuka hakukonenäkyvyyttä vaivalla luodulle sivustolleen haluaisikaan?

Mihin se flash sitten sopii?

Mielestäni flash-tekniikkaa tulisi käyttää lähinnä videoiden esittämiseen. Toinen hyvä käyttökohde ovat pienet pelit ja muut vastaavat interaktiiviset kohteet. Videoiden esittämisessä flash on mielestäni eduksi sen vuoksi, että videoiden katselemiseen ei tarvitse erillistä soitinta flash-lisäosan lisäksi. Se kun kuitenkin lähes kaikissa koneissa ja siten paljon yleisempi. Näissäkin tapauksissa käyttöä rajoittaa flash-tekniikan hitaus ja tehon tarve.

Ovatko ne sivut siellä internetissä miellyttämässä niiden omistajaa visuaalisella ilotulituksellaan vai käyttäjiä varten? Onko niiden sivujen tarkoitus parantaa esimerkiksi yrityksen näkyvyyttä tai tuoda lisää asiakkaita? Kannattaisi myöskin testata niiden sivujen latautumista keskivertokäyttäjän nettiliittymällä, sillä nopeissa yritysverkoissa sivuston latautuminen ei välttämättä ole yhtä tuskallista kuin tavallisella kuluttajaliittymällä.

Yksi suosittu käyttökohde flashille on mainokset. Minulla ei ole mitään internet-mainontaa vastaan, sillä ymmärrän, että se on tärkeä osa monien sivustojen toiminnan rahoituksessa ja ylläpidossa, mutta… Onko niiden flash-mainosten pakko olla sellaisia, että ne aiheuttavat vilkkumisellaan ja liikkeellään lähinnä päänsärkyä ja vihastusta? Tai onko se jonkun mielestä hauskaa kun flash-mainos alkaakin yhtäkkiä juttelemaan jos hiiren osoitin sattumalta kulkee sen ylitse? Puhumattakaan siitä että sivuilla on mainos joka alkaa möykkäämään itsekseen. Jälleen yksi kävijä vähemmän sillä mainoksia näyttävällä sivulla ja mainostava taho sai varmasti nimensä uhrin muistiin sinä ärsyttävänä tahona. Häiritsihän se käyttäjän webbisurffailua.

Flash-tekniikkaa käyttäen mainoksista voi joissakin tapauksissa saada pienempiä tiedostokooltaan, joten lasken sen hyväksi ominaisuudeksi vaikkakin flashin kanssa ilottelu tekeekin usein mainoksesta raskaan prosessorin tappajan.

Entäs sitten?

Mitä mieltä sinä olet? Onko sinulla kokemuksia aiheeseen liittyen? Vinkkejä flashin käyttöön tai ajatuksia miten asiat voisi tehdä paremmin? Jätäthän ajatuksesi kommenttina tämän viestin perään.

Tämä testi on oikeastaan jatkoa aikaisemmalle selaimien nopeusvertailu -artikkelille. Suoritin testin samalla koneella kuin aikaisemmin.

IE8 suoritti SunSpiderin JavaScript -testin ajassa 17687,6 ms ja virhemarginaalilla 0,7%. Tämä on aikaisempaa tulosta 3.14 kertaa (eli noin Π-kertaa) nopeampi tulos. Silti aikaisempaan tulokseen verrattuna selain olisi ollut hitain n. 3 kertaa hitaammalla tuloksella toiseksi hitaimpaan nähden. Tämä siis olettaen että IE8 olisi korvannut IE7:n testissä.

Kehitys on kuitenkin parempaan päin, mutta vielä ollaan muita selaimia jäljessä.

Tarkempaa kommenttia IE8:sta tulossa ehkä myöhemmin.

Eli siis jokaiseen hakutulokseen tulee ilmoitus sivuston vaarallisuudesta. Lisäksi tämä ilmoitus näyttäisi tulevan ihan mihin tahansa hakuun. Eli haetpa googlesta mitä tahansa, niin tämä ilmoitus tulee kaikkiin hakutuloksiin.

Lisäksi hakutulosten linkkejä klikattaessa selain ohjataan ilmoitussivulle jossa kerrotaan sivuston vaarallisuudesta.

Päivitys: Teema pitäisi nyt olla käännettynä. Vioista voi huomauttaa kommenteissa mikäli niitä löytyy. Kommentteja teemasta voi jättää myös. Mentiinkö nyt parempaan vai huonompaan suuntaan?

Spämmibotit eli automaattisesti roskaviestejä kirjoittelevat ohjelmat ovat yksi internetin suurimmista ongelmista. Ne ilmestyvät sivuillesi yllättävän nopeasti vaikka sivustosi olisi ihan uusi.

Spämmibottien toiminta perustuu siihen, että ne yksinkertaisesti lähettelevät automaattisesti internetissä oleviin lomakkeisiin ylläpitäjänsä asettamia mainoksia, viestejä. linkkejä tai ehkä jopa haitallista koodia. Viestien sisältö vaihtelee lähes harmittomista viesteistä ja spämmilinkeistä suoraan esimerkiksi foorumille lähetettyyn pornograafiseen materiaaliin. Syötetty materiaali voi olla siis aika harmitonta, tekstimuotoista roskaamista tai erittäin vastenmielistä kuvamateriaalia - tai ihan mitä tahansa siltä väliltä. Joka tapauksessa spämmibottien viestit ovat yleensä erittäin ei-toivottuja.

Törmäsin muutamia kuukausia sitten palveluun jossa on mielestäni mielenkiintoinen lähestymistapa roskapostin torjumiseen. Project Honey Pot kerää mm. ansojen avulla tietokantaa roskaviestejä lähettelevistä IP-osoitteista, sähköpostipalvelimista ja sähköposteja keräävistä kerääjistä.

Nämä ansat on levitetty internetiin palvelun käyttäjien toimesta ja ne toimivat täysin automaattisesti. Ansojen toiminnan tuloksena palvelussa on kohtuullisen kattava tietokanta kommenttispämmäämista, roskasähköposteja lähettävistä ja sähköposteja keräävistä IP-osoitteista. Tämä IP-tietokanta on palveluun rekisteröityneiden käytettävissä ilmaiseksi.

IP-tietokannan käyttöä helpottamaan on tehty mm. WordPressiin lisäosa jonka avulla näiden roskaajien vierailut sivustolla voi estää kokonaan. Lisäosia löytyy myös muihin web-sovelluksiin ja esimerkiksi Apache-palvelimeen on saatavilla oma lisäosansa. Mikään ei estä luomasta omaa sovellusta joka hyödyntää palvelun IP-tietokantaa. Palveluun on mahdollista tehdä DNS-kyselyitä (tietyssä muodossa) jonka tuloksena palvelu palauttaa tiedot kyseisestä IP-osoitteista.

Täysin kattava tämä tietokanta ei ole, mutta yleisimmät ja vanhimmat spämmääjät listalta löytyvät. Mutta se ainakin on varmaa, että spämmin määrää voi vähentää tuntuvasti tämän palvelun avulla.

Suosittelenkin ainakin tutustumaan ja ehkä jopa kokeilemaan palvelua. Alla on suosittelulinkkini palveluun.

Wordpress 2.7 sisältää paljon uusia ominaisuuksia. Yksi kätevimmistä on ehkä lisäosien automaattinen päivitys joka hoituu parilla klikkauksella ja kotisivupalvelimen tunnusten antamisella. Pikaisella testauksella 2 vanhentunutta lisäosaa päivittyi ongelmitta uusinpaan versioonsa.

Wordpressin päivityksenkin luvataan jatkossa onnistuvan suoraan hallintapaneelista. Kätevä ominaisuus jos toimii, mutta itselläni pitää tämän ominaisuuden testaamista varten odotella seuraavaa päivitystä. Tosin WordPressin päivitystahti on viimeaikoina ollut sen verran tiuhaa, että sitä tuskin tarvitsee odotella pitkään. Mikäli tämä päivitysominaisuus toimii, niin blogien tietoturvasta on helpompi pitää huolta päivittämällä ne aina uusimpaan versioonsa.

Lisää ominaisuuksista voi lukea WordPressin sivuilta (englanniksi).

Suurin näkyvä uudistus on hallintapaneelin täydellinen uudelleenjärjestely. Hetkisen tutkailtuani hallintapaneeli vaikuttaa yllättävän toimivalta ja aikaisempaa hallintapaneelia ei jää kaipaamaan. Kaikki ominaisuudet ovat kätevästi saatavilla ja yleisimmät ominaisuudet löytyvät nopeasti. Jotkut käyttäjät voivat tosin säikähtää hieman täydemmän oloista näkymää, mutta en näe sitä käyttämisen esteenä. Hallintapaneeli oli oletuksena omaan makuuni hieman liiankin harmaa, mutta onneksi oman profiilinsa asetuksista ulkonäön voi vaihtaa vaaleansiniseksi. Oheisessa kuvassa näkyvissä tämä sininen teema.

Vaikka edellisestä päivityksestä olikin vierähtänyt pidemmän aikaa, oli päivitys todella helppoa. Latasin vain uudet tiedostot palvelimelle ja käynnistin päivityksen. Yhden klikkauksen jälkeen WordPress ilmoiti päivityksen olevan valmis. Tämä on WordPressin yksi parhaimmista ominaisuuksista ja kehittäjät osaavat olla ylpeitä siitä.

Kokonaisuutena WordPress on hyvin viimeistelty julkaisujärjestelmä joka toki bloggaamisen lisäksi soveltuu ihan tavallisen sivustonkin ylläpitoon. Toki bloggaaminen on WordPressin pääpaino. Itse olen WordPressistä pitänyt alusta saakka ja mielestäni se onkin yksi parhaimmista julkaisujärjestelmistä - ellei jopa paras - joita olen nähnyt ja testannut. Se on riittävän yksinkertainen käyttää, mutta tarpeen vaatiessa siitä löytyy monipuolisiakin ominaisuuksia. Suosittelen.

Testiin valitsin suosituimpien selaimien uusimmat versiot. Testi suoritettiin Windows XP -kannettavalla jossa on yksiytiminen prosessori ja 1 Gt muistia. Testaus suoritettiin siten, että jokainen selain oli asennuksen jälkeisessä perustilassaan. Mitään lisäosia yms. ei siis ollut asennettuna eikä selaimien asetuksia ole muutettu. Kukin selain suoritti SunSpider-testin yksi kerrallaan. Jokaisen selaimen testin aikana oli käynnissä täysin samat ohjelmat.

Suoritin testin tämän hetkisten uusimpien selaimien lisäksi FireFoxin ja Safarin (WebKit) tulevilla versioilla. Nämä siis ovat selaimien kehitysversioita eivätkä välttämättä sellaisia suorituskyvyltään kuin tulevat täysin valmiit versiot. Selaintestin tulokset olivat seuraavat:

                           Tulos (ms)  Virheprosentti
Webkit-r39474              1514,6      0,3
Google Chrome 1.0.154.36   1746,0      1,9
Mozilla Firefox 3.1b2      1899,8      2,5
Mozilla Firefox 3.0.5      4492,8      1,0
Safari 3.2                 5137,2      0,8
Opera 9.63                 5983,6      1,3
Internet Explorer 7        55562,8     0,6

Tässä vielä kuva selventämään suhteita:

Olen aikaisemmin suorittanut testin myös Internet Explorerin kahdeksannella versiolla (beta), mutta koska testi on suoritettu eri koneella kuin tällä jolla nyt testasin nämä muut ei se ole vertailukelpoinen. IE8 on kuitenkin huomattavasti nopeampi kuin IE7. Nopeutuksesta huolimatta IE8 jäi testeissä muita selaimia jälkeen.

Tulevat selainversiot näyttäisivät siis olevan huomattavasti nopeampia kuin nykyiset versiot. Taustalla voinee olla se, että Chromen uusista tekniikoista on osa toteutettu ainakin Firefoxiin. Chromen ensimmäinen versio näyttäisi olevan varsin nopea selain, joten sen saamat kehut eivät ole turhia.

Täytyy kuitenkin muistaa, että pelkkä JavaScriptin suoritusnopeus ei kaikkea kerro, mutta omasta kokemuksestani voin sanoa, että tämä testi näyttäisi antavan hyvää kuvaa kun ajattelen omia kokemuksiani eri selaimista.

Jään innolla odottamaan selaimien tulevia versioita ja entistä nopeampia surffailukokemuksia.

Uutena HTML:ään näyttäisi tulevan paljon ominaisuuksia, mitkä antavat www-sivujen kehittäjille enemmän valtaa sivuston toiminnan suhteen, parempia komponentteja syötteiden hallintaan ja uusia elementtejä eri asioiden esittämiseen. Esimerkiksi videot saavat nyt oman taginsa, joka on yllätys, yllätys nimeltään <video>. Syötteistä voitanee mainita esimerkiksi aikakentät, sähköpostikenttä ja url-kenttä. Vastaavasti muutamia elementtejä on pudotettu pois uusien elementtien tieltä. Hylätyiksi tulivat ainakin center, font ja strike tagit.

Vaikuttaa aika vahvasti siltä, että www-sivujen muotoilu yritetään saada ihan standartitasolla CSS:n tehtäväksi, mikä on ihan hyvä asia.

Mielenkiinnolla jään odottelemaan milloin HTML 5 sitten virallisesti julkaistaan, otetaan käyttöön ja milloin ensimmäiset sitä hyödyntävät www-sivut ilmaantuvat.

Lisää lukemista aiheesta:
http://en.wikipedia.org/wiki/HTML_5
http://www.w3.org/html/wg/html5/

Tiedon löytää sivustokohtaisesta sivukarttalistan yläpuolelta ja yksittäisten sivukarttojen kohdalta karttakohtaista tietoa rivin lopussa olevalla “Tiedot”-linkillä.

Ihan mielenkiintoista nähdä, että kuinka suuri osa sivuista on googlen mielestä indeksiin kelpuutettavia. Ominaisuus on  toki saattanut olla työkalussa jo pidemmän aikaa, mutta nyt vasta sen itse huomasin.

Tuorein versio on ladattavissa osoitteesta phpbb.com.