WOKItainment- blog

Nordic Wellness- pohjoisten alueiden matkailun tulevaisuutta?

noreply@blogger.com (Kirsi Korhonen) — Fri, 14 Jan 2011 15:50:00 +0000

Fresh air, silent nature & smooth snowshoe hike - Pure Nordic Wellness

Nordic walking eli sauvakävely kehitettiin Suomessa ja paketoitiin matkailu- ja hyvinvointituotteeksi Keski-Euroopassa. Tänä päivänä ohjatut sauvakävelyretket ovat Keski-Euroopan wellness- ja aktivitettimatkailuun profiloituneiden alueiden ja yksittäisten hotellien perustarjontaa.

Hyvinvointimatkailubuumi jatkaa kasvuaan ympäri Eurooppaa ja wellness-tuotteet ja -palvelut monipuolistuvat koko ajan. Monen muun matkailusegmentin kärsiessa vuoden 2009 taloudellisesta taantumasta on wellness-matkailu pitänyt pintansa ja myös jatkanut kasvuaan esimerkiksi saksalaisten keskuudessa. Erityisesti korkeatasoisten wellness-hotellien tulos nousi jopa 12 % vuosien 2008-2009 välillä.

Sauvakävelyn lisäksi lumikenkä- ja murtomaahiihtoretkistä on tullut suosittuja aktiviteettejä osana ”Nordic Fitness”-tarjontaa. Puhdas luonto, hiljaisuus, ruokavalio hyvinvoinnin rakentajana ja pehmeät liikunta-aktiviteetit ovat keskeisiä wellness-matkailun trendejä. Nordic Terra Raetica-projekti on hyvä esimerkki siitä, miten ”Soul Sport“ trendiä on hyödynnetty alueen markkinoinnissa ja tuotekehityksessä.

Sana ”Nordic” yhdistetään siis vahvasti wellness-matkailuun keskeisten kilpailualueidemme markkinoinnissa Keski-Euroopassa. Pohjoisuus, puhtaus, hiljaisuus ja aktiviteetit raittiissa ilmassa kauniin luonnon keskellä ovat kaikki mielikuvia, joita sana ”Nordic” tuo mieleen. Ei siis ole ihme, että tämä sana liitetään yhä useammin wellness-matkailutuotteisiin ja sitä hyödynnetään markkinoinnissa. Sauvakävelyn kotimaana ja pohjoisen alueen matkailumaana Suomella olisi mielestäni loistava mahdollisuus hyödyntää tätä trendiä.

Suomen kylpylä- ja hyvinvointimatkailu on perinteisesti poikennut hieman Keski-Euroopan wellness-kulttuurista. Omatoiminen tekeminen kylpyläpuitteissa ja aktiviteettien ja muiden wellness-käsitteeseen liittyvien osien kokoaminen on jätetty hyvin pitkälle asiakkaan/matkailijan itsensä tehtäväksi. Kansainvälisten matkailijoiden venäläisten, saksalaisten jne. kiinnostuksen herättämiseksi suomalaista Nordic Wellness- matkailua kohtaan on meidän tarjottava kokonaisvaltaisia ja laadukkaita paketteja. Tämä on mahdollista tekemällä avoimesti yhteistyötä eri palvelun tarjoajien välillä ja tarkastelemalla jo olemassa olevia matkailun hyvinvointipalveluja näiden kohderyhmien silmin.

Erilaiset kylmä- ja kuumavesihoidot, kuten esimerkiksi Kneipp, yhdistettynä vaellusretkiin ovat olleet jo vuosikymmenten ajan suosittuja hoitomuotoja. Suomalainen sauna perinteisin ja uudistetuin muodoin (savusauna, jääsauna jne.), avantouinti ja lumi keskellä pohjoista luontoa, puitteet erilaisille luontoaktiviteeteille sekä laadukkaat majoituspalvelut tarjoavat loistavat puitteet suomalaisille wellness-tuotteille, jotka tarjoavat kehon ja mielen hyvinvointia aidossa pohjoisessa ympäristössä.

Venäläiset ovat Suomen matkailulle tärkeä ja tulevaisuuden kannalta hyvin potentiaalinen kohderyhmä. Venäläisten Suomeen suuntautuva vapaa-ajan matkailu sekä terveyspalveluiden käyttö, kuten lääkäripalvelut, lomalla ovat lisääntyneet huomattavasti. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös hyvinvointipalveluiden paketoinnin suhteen. Venäläiset matkailijat arvostavat suomalaista laatua ja turvallisuutta.

Laaja palvelutarjonta myös rinnepalveluiden ulkopuolella ja yleisesti loman hauskuus ovat venäläisten matkailijoiden keskeisiä kriteerejä lomakohdevalinnassa. Tässä suhteessa on venäläisiltä tullut negatiivistä palautetta suomalaisia matkailukeskuksia kohtaan. He toivovat enemmän vapaa-ajanohjelmaa keskuksissa ja hotelleissa sekä lapsille ja perheille suunnattua toimintaa. Tässä suhteessa Keski-Euroopan matkailualueet ovat venäläisille matkailijoille suomalaisia keskuksia houkuttelevampia vaihtoehtoja tällä hetkellä.

Monet venäläismatkalijat matkustavat mielellään omalla autolla lomalle. Tämä on Suomen ehdoton vahvuus kilpailtaessa rajanaapurimme matkailijoista. Vaikka venäläisten matkailijamäärien kasvu näyttää tällä hetkellä hyvältä, on muistettava, että myös monet muut maat ovat kiinnostuneet venäläisistä matkailijoista ja wellness-matkailun kehittämisestä heidän tarpeisiinsa.

Palveluiden jatkuva kehittäminen on myös perinteisten vahvojen matkailumaiden arkipäivää. Meillä Suomessa on hyvät mahdollisuudet kasvattaa osuuttamme niin venäläisten matkailijoiden määrästä kuin myös wellness-matkailusta. Aktiivinen markkinointi, tuotekehitys ja eri alojen (ja totta kai myös matkailutoimijoiden) välinen yhteistyö ovat lähtokohta tässä menestymiselle.

Nordic wellness- minulle tämä sanojen yhdistelmä on mahdollisuus tuotteistaa suomalaisia matkailu– ja muita palveluita ja hyödyntää molempien sanojen jo olemassa olevia mielikuvia suomalaisen hyvinvointimatkailun markkinoinnissa. Mitä ajatuksia ja mahdollisuuksia tämä sinussa herättää?

Suomalainen kultuuri ja matkailupalvelut

noreply@blogger.com (Kirsi Korhonen) — Thu, 06 Jan 2011 12:38:00 +0000

Culture & Wellness - Forest skiing trip to the outdoor museum

Paikallisten ihmisten elämä arjessa ja juhlapyhinä, tavat ja uskomukset, arkkitehtuuri, historia ja monet muut ympärillämme ja mielissämme olevat asiat ovat keskeinen osa kulttuuria. Matkakohteen kulttuuri on myös lomailijan mielenkiinnon kohde. Opastetut kiertoajelut kohteen merkittävimpien rakennusten ja historiallisten tapahtumapaikkojen kautta sekä tapahtumat ja illat paikallisen musiikin, tanssin ja ruuan seurassa ovat matkakohteiden "perus"kulttuuritarjontaa ympäri maailman. Ilta värikkäästi maalatun etusivun omaavassa irlantilaisessa "olohuoneessa" eli paikallisessa pubissa musiikin, oluen sekä leppoisten paikallisten seurassa, Après-ski alppimajassa Itävallan vuoristoalueella perinneasuihin pukeutuneen henkilökunnan tahdittamana tai jeeppisafari Kreikassa vanhoihin idyllisiin kyliin ja Frappé-kahvitauko pienessä kahvilassa. Nämä kaikki ovat hyviä esimerkkeja siitä, miten paikallinen kulttuuri on tuotu helposti matkailijoiden ulottuville.

Myös Suomessa matkustavia kiinnostavat suomalaiset tavat, juhlat, historia, rakennukset, ruoka- ja juomaperinne sekä muu kulttuuriperinne. Matkailijan on täällä kuitenkin vaikeaa tai usein suorastaan mahdotonta oppia tuntemaan paikallista kulttuuria. Useimpien talvimatkakohteidemme arkkitehtuuri muistuttaa enemmän alppikylää kuin suomalaista kohdetta ja useiden ravintoloiden ruokalista sisältää pääosin herkkuja muualta maailmasta. Pakollinen poronkäristys ja uunijuusto lakkahillolla sekä mahdollisesti muikkuannos on piilotettu muun menun sekaan. Emmekö osaa siis hyödyntää tai arvostaa omaa kulttuuriamme tarpeeksi, että toisimme sen myös paremmin matkailijoiden ulottuville? Saamelaiskulttuuria matkailussa on hyödynnetty monin ,usein aika räikeinkin, tavoin. Suomalaisten perinteiden ja tapojen tuotteistaminen sen sijaan on hyvin vähäistä ja usein kulttuurillemme ominaiset asiat on piilotettu tai verhottu muualta kopioituihin asioihin.

Kotimaan matkailija haluaa matkustaa myös Suomessa talvilomallaan "alppikohteeseen". Tämän olen kuullut useammalta matkailutoimijalta selityksenä talvikohteidemme alppikohdearkkitehtuurille ja ruokalistojen 90 %:lle italialaisuudelle, espanjalaisuudelle jne. Totta kai on helpompi rakentaa mielikuva talvikohteesta jo olemassa olevien tekijöiden varaan. Alppimajat ja muut tunnetut alppikohdepiirteet myyvät jo osittain valmista mielikuvaa kohteesta. Kohteen oma kulttuuri on kuitenkin perusta tulevaisuuden matkailulle. Esimerkiksi monessa kreikkalaisessa aurinkokohteessa matkailukehitys on pakottanut kohteet palaamaan takaisin niihin perussyihin miksi ihmiset haluavat matkustaa juuri Kreikkaan. Aurinkoa, merta ja lomaseikkailuja on tarjolla muissakin aurinkokohteissa, mutta kreikkalaista kulttuuria löytyy vain Kreikasta. Sama logiikka sopii myös Suomen matkailulle. Miksi matkailijat haluaisivat matkustaa Alppikohteeseen Suomessa kun he voivat matkustaa (ja usein myös huomattavasti edullisemmin) suoraan Alpeille? Sen sijaan punaisia ja keltaisia puutaloja, savusaunoja, lavatansseja ja muita Suomen erikoispiirteitä ei kaikkialta löydy.

Toivottavasti opimme itse arvostamaan kulttuuriamme enemmän ja tuomaan sen matkailijoiden ulottuville suomalaisena kulttuurina MYÖS ilman muualta kopioituja asioita. Hieman jurossa, mutta usein positiivisesti yllättävässä maassamme löytyy varmasti perisuomalaisia myös matkailijoita kiinnostavia asioita.

Asiakasystävällisyys ja matkailupalvelut

noreply@blogger.com (Kirsi Korhonen) — Thu, 06 Jan 2011 12:30:00 +0000

WOKItainment- hotel animation for children & families WOKIquiz

Hotel animation eli hotellianimaattoritoiminta = Matkakohteen/hotellin asiakaskunnalle suunniteltua ohjattuatoimintaa, joka sisältää virkistys,- hyvinvointi,- liikunta- ja viihdeohjelmaa päivän eri ajankohtina. Mitä pidemmästä lomasta on kysymys, sitä enemmän ohjattua vapaa-ajan ohjelmaa matkalta toivotaan. Näihin ohjelmiin osallistumisen tulee olla matkailijalle helppoa ja ohjelmavaihtoehtojen tulee vastata asiakaskunnan toiveita.

Hotellianimaattoritoimintaa löytyy kaikilta keskeisiltä kesä- ja talvimatkailualueilta ympäri maailman. Tämän päivän kokenut matkailija osaa odottaa ja myös vaatia palvelua matkustaessaan. Matkakohteissa ja yksittäisissä hotelleissa tarjottavilla vapaa-ajan palveluilla on keskeinen osa matkailupalvelun kokonaislaadussa. Eräs osoitus asian painoarvosta on Kreikan matkailuviranomaisten taholta (Greek National Tourism Organization) ehdotettu muutoskansainväliseen hotellien "tähtiluokitukseen". Hotellien vapaa-ajan ohjelmatarjonta ja ohjelman vetäjien osaamistason arviointi tulisi nostaa yhdeksi kriteeriksi hotellin "tähtiluokituksessa".

Suomesta löytyy paljon laadukaita luontoseikkailuja ja elämyksiä tarjoavia aktivitettejä. Ongelmana on se, että suuri osa tästä tarjonnasta on tapahtuu yksittäisten ohjelmapalveluyritysten kautta, jolloin ohjelmapalvelut tapahtuvat usein pitkienkin kulkuyhteyksien päässä majoituksesta. Ohjelmat on usein varattava vähintään päivää aikaisemmin ja ohjelmien hintataso on suhteellisen korkea. Lisäksi ohjelmatarjonta keskittyy usein pelkästään "virka-aikaan" muutamia iltasafareita ja useamman päivän ohjelmaretkiä lukuunottamatta. Matkailijalla jää siis paljon ns. luppoaikaa omatoimiseen lomailuun ja tekemiseen.

Mahdollisuus olla aktiivinen ja harrastaa erilaisia uusia tai entuudestaan tuttuja lajeja, tutustua alueen kulttuuriin sekä viettää hauskoja lomahetkiä yhdessä vanhojen ystävien ja/tai uusien lomakavereiden kanssa ovat meidän useimpien toiveita lomaltamme. Tällä hetkellä oleva vapaa-ajan ohjelmapalvelutarjontamme Suomessa kattaa hyvin tänne tulevien matkailijoiden halun kokea yksittäisiä seikkailuelämyksiä pohjoisen luonnon keskellä. Sen sijaan muunlainen ohjelmatarjonta loistaa poissaolollaan.Matkailukeskusten erilaiset viikko-ohjelmat ovat yksi hyvä avaus oikeaan suuntaan, mutta niistäkin puuttuu erityisesti ohjelmatarjonta eri ajankohtina ja paikallisen kulttuurin esiintuonti.

Miksi majoituksentarjoajien tai matkailualueiden tulisi huomioida huomioida animaattoritoiminta omassa toiminnassaan myös Suomessa? Kuten jo aiemmassa kirjoituksessa totesin Suomella matkakohteena on vielä uutuuskohteen viehätys etunaan. Jos haluamme olla kilpailussa mukana myös tämän vaiheen jälkeen, on meidän pystyttävä tarjoamaan kilpailukykyisiä matkailupalveluita. Mitä enemmän valinnanmahdollisuuksia matkailijalla on, sitä tärkeämpää on nostaa esiin matkailijaa kiinnostavia alueen erikoisuuksia ja pärjätä hinta-ja/tai laatuvertailussa kilpailija-alueiden kesken.

Hotellianimaattoritoiminta tarjoaa oikein toteutettuna useita mahdollisuuksia parantaa hotellin ja matkailualueen imagoa ja tulosta. Yksi keskeinen asia on asiakastyytyväisyyden parantuminen ja sen myötä parempi varaustilanne tulevaisuudessa ja markkinointikustannusten vähentyminen per asiakas. Tyytyväisten asiakkaiden kertomat suositukset muille mahdollisille asiakkaille ja paluu toisen tai useammankin kerran samaan kohteeseen ovat varmasti jokaisen matkailualan yrityksen toiveena. Aihetta on tutkittu Euroopassa erityisesti Kreikassa, Turkissa ja Alppi-alueen maissa. Näissä maissa hotellianimaattoritoiminta on myös keskeinen osa useimpien hotellien palveluja.

Miten ja millä panostukselle toimintaa voitaisiin kehittää Suomessa ja sinun yrityksessäsi? Ota rohkeasti yhteyttä niin saat lisätietoa aiheesta.

Muutama artikkelisuositus asiasta kiinnostuneille:

Costa, Georgia, Glinia, Eleni, Goudas, Mario & Antoniou, Panagiotis (2004) 'Recreational services in resort hotels: customer satisfaction aspects', Journal of Sport & Tourism, 9:2, 117-126

Pompl, Wilhelm (1983) 'The concept of animation – aspects of tourism services', Tourism Management

Tekin, Ali (2004) 'Sport tourism – an animation perspective', Journal of Sport & Tourism, 9:4, 317-322

Tervetuloa uuden WOKItainment-blogin pariin!

noreply@blogger.com (Kirsi Korhonen) — Thu, 06 Jan 2011 12:20:00 +0000

WOKItainment outdoor activities - Snowshoe hike to the top of Kuusamo

Blogini käsittelee matkailua eri näkökulmista keskittyen erityisesti kansainvälisen matkailun kehittymiseen, asiakasystävällisyyteen ja aina niin paljon puhuttuun ja yhtä vaikeaan yhteistyöhön matkailutoimijoiden kesken. Sekä tietysti kaiken kokoavaan WOKItainment-toimintaan (tämä kielikukkanen avautuu blogin edetessä :-).

Matkailun merkitys taloudellisesti ja alan kehitysmahdollisuudet ovat keskeisiä puheenaiheita niin tunnetuilla ja kuin tuntemattomillakin matkailualueilla ympäri maailman. Kilpailu kasvaa ja asiakkaiden vaatimustaso nousee. Miten Suomi ja suomalaiset matkailuyritykset pärjäävät tässä kilpailussa ja miten voimme parantaa olemassaolevaa palvelutarjontaa ja houkuttelevuutta?

Kuten kaikessa toiminnassa selvitetään ensin mitä potentiaaliset asiakkaamme haluavat ja mikä on tilanteemme verrattuna kilpailijoihimme. Jos tässä vaihessa mietit tilannettasi verrattuna naapuriyritykseen tai naapurikuntaakin, niin todelliset kilpailijat tulevat menemään ohitsesi tai vielä nykyistä kauemmas formulakyydillä.

Mitä meillä siis on ja mitä puuttuu? Ohjelmaktiviteettien osalta tarjontaa löytyy Suomesta paljon verrattuna keskeisiin kilpailijamaihimme. Luonto ja Keski-Eurooppaa vapaammat oikeudet liikkua luonnossa ovat yksi matkailuvalttimme. Talvi ja lumi sekä pohjoisten "tuntemattomien" alueiden eksoottisuus ovat päämarkkina-alueidemme mielikuvia Suomesta.

Tuntemattomuus, vaikea saavutettavuuus, mielikuva Pohjoismaiden korkeasta hintatasosta sekä palvelukulttuurin kehittymättömyys ovat haaste Suomen matkailulle. Nämä neljä asiaa ovat keskeisessä asemassa potentiaalisen asiakkaan miettiessä seuraavaa lomakohdettaan eli siis verratessa vaihtoehtoja Suomi vs. Itävalta, Norja, Ranska jne.

Tuntemattomuus:

Ilman markkinointia ei Suomen tunnettavuus ja kiinnostavuus parane. En väitä ettei markkinointia olisi tehty, mutta väitän ettei nykyinen markkinointi riitä poistamaan tätä ikuisen tuntemattomuuden ongelmaa. Tämä ongelma on matkailualan tietoisuudessa, mutta resurssien vähäisyyden vuoksi markkinointipottia on tänäkin vuonna päätetty leikata useassa yrityksessä ja yhdistyksessä. Mutta, kuten naapurimaamme supermarkkinoijat hyvin tietävät, jos haluaa tuloksia pitää uskaltaa myös panostaa.

Useilla kilpailijamaillamme sen sijaan on takanaan jo useiden vuosikymmenien matkailuhistoria ja tunnettuun kohteeseen on helpompi matkustaa.

Vaikea saavutettavuus:

Kauas on pitkä ja tuntemattomaan vielä pidempi matka. Ajallisesti Suomen, varsinkin Pohjois-Suomen, kohteet ovat vaikeasti saavutettavia. Lentoyhteyksissä ja junayhteyksissä ei ole manner-Euroopan tapaan useita vaihtoehtoja. Huolimatta viime vuosina ilmassa leijuneista uhkauksista vähentää lentoja ja junavuoroja, on tilanne kuitenkin parantunut aiempaan verrattuna. Henkilöauto on usein loman lyhyyden ja ajomatkan pitkä keston vuoksi poissuljettu vaihtoehto kansainvälisille matkailijoille.

Vaikeaa on, mutta positiivisuuden nimissä haluan uskoa, että tänne Pohjolaankin jaksetaan matkustaa kunhan mielessä on jotain erikoista koettavaa ja nähtävää perillä kohteessa.

Korkea hintataso:

Hintataso Suomessa on useiden keskeisten tuotteiden ja palveluiden osalta huomattavasti korkeampiverrattuna useaan Euroopan maahan. Ravintolaillallinen punkkupullon kera kahdelle verottaa Suomessa kukkaroa tuplaten Itävaltaan verrattuna. Tämä on tullut vuosittain katkerasti todettua kotiinpaluun jälkeen. Tanska ja Norja ovat vielä huomattavasti kalliimpia maita. Harmi vaan, että yhä edelleen Suomi rankataan usean matkailijan mielissä kalleimmaksi Pohjoismaaksi.

Matkailupalveluiden osalta Suomen ja Lapin ja profiloituminen kalliiksi matkakohteeksi nostaa osaltaan asiakkaiden mielikuvaa luxuskohteesta. Kuten Voigt Travelin Cees van den Bosch korosti Kuusamossa (Jenny Härönoja Koillissanomat 19.12.2009): "Lappi on luxus-kohde, aito talven taikamaa, jonka imagoon ei halpa sovi. Jos tänne myydään nyt halvalla, ei ensi kaudella saada myytyä täysihintaisia matkoja. Matkailijat ovat kuitenkin jatkossa Lapin lähettiläitä, eikä heille saa jäädä mielikuvaa halpakohteesta."

Matkailun kasvu edellyttää palveluiden ja tuotteiden monipuolista tarjontaa. Luxusmatkan ja halpamatkan välillä on tilaa hinta- ja laatutietoiselle matkailijalle kohdennetuille palveluille ja tuotteille.

Matkakohteen palvelurakenteen kehittyminen sekä kohteen kävijöiden profiilin muuttuminen ja monipuolistuminen ovat olleet matkailualueen kehityksen tunnusmerkkejä ympäri maailman. Ilman tätä hintajoustoa hinnoittelemme itsemme hyvin nopeasti ulos kilpailusta. Hyvä esimerkki tällaisesta mahdollisuudesta on 80-luvun puolivälissä Kärntenin alueen (Itävallan osavaltio) matkailijamäärien totaalinen romahdus. Hintataso nousi verrattuna muihin vastaaviin alueisiin huomattavan korkeaksi ja lähinnä saksalaiset, myös alueen monivuotiset kanta-asiakkaat, siirtyivät lomailemaan muualle.

Palvelukulttuurin kehittymättömyys:

Majoitus, ruoka, itsejärjestetty hiihtoretki ja muuta omatoimista aktiviteettia, mahdollisesti muutama ostettu ohjelmapalvelu viikossa ja karaoke iltaviihteenä sekä lauantaitanssit = onnistunut lomaviikko

Tämä paketti vastasi usean suomalaisen matkakohteen asiakkaan vaatimustasoa aikaisemmin. Tänä päivänä, erityisesti kansainvälisen matkailun lisääntyessä, asiakkaiden odotukset lomalla tarjottavista palveluista ovat muuttuneet. Laadukasta palvelua sekä erilaisia lisäpalveluita, kuten ohjatut harrastusmahdollisuudet ja iltaohjelmat, osataan odottaa sekä tarvittaessa myös vaatia majoituksen tarjoajalta.

Hotellin wellness-ohjaajan vetämät sauvakävelyretket alppimajalle ja aamujumpat sekä monipuoliset viihdeohjelmat kuuluvat usean alppihotellin maksuttomiin lisäpalveluihin. Paikalliset tavat ja kulttuuriin tutustuminen kiinnostaa suurta osaa matkailijoista. Kreikkalainen ilta ja tsirtaki-tanssi ovat vakio-ohjelmanumero useimmissa Kreikan hotelleissa ja lasten kerhot ovat meille suomalaisillekin usein hotellin valintaperuste. Suomalaisen kulttuurin iltoja ja tanhua tai ohjattua maksutonta ohjelmaa lapsille en ole vielä nähnyt muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta suomalaisissa hotelleissa. Sen sijaan karaoken suosio suomalaisten keskuudessa tuntuu jatkavan ainakin vielä voittokulkuaan. Ulkomaisille vieraillemme se on ensihuvituksen jälkeen jokailtaisena iltaviihteenä piinaavaa kuultavaa.

Matkailijalla on yhä enemmän valinnanvaraa matkakohteissa ja kilpailu hinnalla ja palveluilla on yhä tiukempaa. Suomen valttina on vielä eksoottisuus ja uuden matkakohteen leima. Miten pysyä mukana kilpailussa ja kehittää Suomeen sopivia kiinnostavia ohjelmia niin palvelutarjoajalle kuin matkailijallekin sopivalla hinnoittelulla? Tähän ei kukaan pysty yksin, vaan se vaatii avointa yhteistyötä matkailualan toimijoiden kesken.

WOKItainment- konseptin tavoite on yhteistyössä toimialueidemme palveluiden tarjojien kanssa tarjota tämän päivän matkailijaa kiinnostavaa iltaohjelmaa ja ohjattua harrastetoimintaa hotellien läheisyydessä sekä välittää tietoa ja palveluita alueen matkailutarjonnasta. Vastaavanlaista toimintaa on ollut kilpailijamaissamme jo useiden vuosikymmenien ajan.

Mitä WOKItainment toiminta tarkemmin on? Mitkä ovat olleet perusteet vastaavanlaisen toiminnan menestymiselle kilpailijamaissamme sekä toimintamahdollisuudet Suomessa? Tästä lisää seuraavassa kirjoituksessani.

"Where would it all end, if the masses set out on holiday on their own and came back as individuals?" (Friederich Sieburg)