Kireiden verottajien kärkijoukkoon kuuluvat Siikalatvan ohella Kitee, Vihanti, Alavieska, Hämeenkoski, Kesälahti, Tohmajärvi, Lavia, Juankoski, Humppila ja Halsua.

Meri-Lapissa eniten veroja ja veroluonteisia maksuja joutuvat maksamaan Simossa asuvat. Vähimmällä pääsevät Ylitornion asukkaat.

Kevyimpien verottajien ryhmään kuuluvat puolestaan metropoliseudulta Kauniaisten lisäksi myös Helsinki, Espoo ja Tuusula. Lisäksi keveiden kunnallisverottajien kärkikymmenikössä on kuntia Varsinais-Suomesta (Naantali, Raisio ja Kaarina), Satakunnasta (Rauma, Eurajoki) ja Etelä-Karjalasta (Luumäki).

Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreesta selvityksestä, jossa on vertailtu kunnallisia veroja maakunnittain Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.

Omien verotulojen merkitys vaihtelee suuresti maakunnittain

Kuntien omien verotulojen suhteellinen merkitys kunnallisten palvelujen rahoittamisessa verrattuna kuntien saamiin valtionosuuksiin vaihtelee suuresti maan eri osissa. Uudellamaalla verotulot olivat vuonna 2011 asukasta kohden 4 338 euroa ja valtionosuudet vain 595 euroa. Toinen ääripää on Kainuu, jossa asukasta kohti lasketut verotulot olivat 3 028 euroa ja valtionosuudet 2 448 euroa.

Veronmaksajat 16.2.2012

Huomenna 8.2.2012 päivänvalon näkee kunnallishallinnon uutta rakennetta valmistelevan työryhmän raportti, joka luovutetaan kuntaministeri Henna Virkkuselle. Paljon puhutun kuntauudistuksen jalo tarkoitushan on palvelujen turvaaminen koko Suomessa. Hallituksen toiveissa on, että entistä elinvoimaisemmat ja vahvemmat kunnat aloittaisivat vuonna 2015.

Kuva YLE

Uimahalli on raikas ja lapsille on oma pikkuallas. Allasjumppa on erittäin suosittu, veden lämpötila on 27 astetta.
Simhallen är fräsch med avdelningar för barn och pool. Vattengympan i hallen är populär och temperaturen är 27 grader.

Hänen mielestään hintojen on oltava inhimillisiä, mutta kuitenkin niin, että pystytään tarjoamaan hyvää palvelua ja laatua. Eläkeläiset ovat innokkaita kävijöitä ja se selittyy osittain sillä, että kunta saa testamenttilahjoituksesta 150 euroa vuodessa jokaista eläkeläistä kohti, joka on hakenut seniorikortin ja käyttää näitä palveluja.

Loka- ja marraskuussa kävijöitä on paljon kun taas heinäkuussa numerot osoittavat pohjalukemia. Kokonaiskävijämäärä vuodelta 2011 on yhteensä 50 064, josta urheiluhallilla kävi 21 876, kuntosalilla 6 844 ja uimahallilla 21 344. Kasvu on tasaista vuodesta 2009 ja 2010 – kokonaiskävijämäärä kasvoi viime vuonna 2 300 eli noin viisi prosenttia.

Tulot ovat noin 100 000 euroa, lämmitys ja sähkö maksavat 150 000. Tulot kattavat suurin piirtein 3,2 työntekijästä aiheutuvat kulut.

suomennos: Leena Pohjolainen


Allt fler besökare till badhus och sporthall

Denna ökande trend i Ylitornio kommun fortsätter. Färsk statistik för 2011 visar kraftigt ökande besökssiffror till badhus, sport- och styrkehall. Intäkterna ökar också och ligger nu totalt på årsbasis  kring 100 000 €. - Folk värdesätter utbudet mer när man betalar för det, tror fritidschefen Markku Montell.

- Vi har bra priser som blir ännu längre om man skaffar sig typ tio-kort eller säsongskort jämfört med köp av enstaka biljetter, förklarar Montell.

Han menar vidare att priserna måste vara humana, men också att man erbjuder bra service och kvalitet. Pensionärerna är flitiga besökare. Detta kan delvis förklaras med att ”testamenttilahjoitus” (testamentgåvan) betalar till kommunen 150 € per år för varje pensionär (seniorkort) som besöker ovannämnda faciliteter.

Oktober och november månader har höga besökssiffror medan juli ligger i botten. Totalsiffran för 2011 är 50 064 fördelade på 21 876 för sporthallen, styrkehallen hade 6 844 besökare och simhallen 21 344. Ökningen är stabil från 2009 och 2010 – ökningen från 2010 till 2011 på totalsiffran är 2 300. Eller så där fem procent.

Intäkterna är cirka 100 000 €, uppvärmning och el kostar 150 000. Kostnaderna för 3,2 anställda täcks i stort av intäkterna – en del av kostnaden får kommunen tillbaka i skattepengar. El och värme  utför dock tunga poster.

Christer Töyrä ansvarar för motsvarande verksamhet i Övertorneå kommun och han lämnar följande aktuella siffror:

- Under 2011 hade vi 9 244 besök i simhallen och antalet i sporthallen var 62 400. Våra totala intäkter var 85 000 kronor och vi har två anställda.

www.tornionlaakso.com 5 jan, 2012 

Ylitorniolla odotetaan erityisellä mielenkiinnolla kuntarakennetta pohtivan työryhmän työn tuloksia. Kuntakarttaluonnoksessa Ylitornio oli jaettu kahteen osaan, sillä järvikylät oli liitetty Rovaniemeen ja Tornionjokivarsi Kemi-Tornioon.

• Kaulinrannan kylän yhteisen viemäriverkoston rakentaminen
• Kaulinrannan vesijohtoverkoston rakentaminen vanhan tilalle
• Siirtoviemärin rakentaminen Torniojoen alitse Ruotsin Kuivakankaalle
• Kaulinrannan jätevedet johdetaan Övertorneån viemäriverkostoa pitkin Övertorneån jätevedenpuhdistamolle puhdistettaviksi
• Ruotsin puolen jätevedenpumppaamoiden saneeraus 5 kpl
• Tehdään Övertorneån viemärilaitoksen alueelle vuotovesiselvitys, sade-, hule- yms. vesien vähentämiseksi verkostosta.

2. Rakennusvaiheen toimenpiteet:

• Övertorneån jätevesiviemäriverkoston saneeraus vuotovesiselvityksen mukaisesti.
• Övertorneån kemiallisen jätevedenpuhdistamon muuttaminen esikäsittelylaitokseksi
• Siirtoviemärin rakentaminen Ylitornion jätevedenpuhdistamolle / tai nykyisen Ylitornion runkoviemärin saneeraus
• Ylitornion puhdistamon mahdollinen saneeraus tarvittavilta osin

www.tornionlaakso.com