Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit Foorumit on tarkoitettu historia-aiheiseen keskusteluun ja uutisten välittämiseen 2024-12-27T12:46:14+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/app.php/feed 2024-12-27T12:46:14+03:00 2024-12-27T12:46:14+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44732#p44732 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]> mm. Unkari ja Slovakia olivat ( ovat ) poikkeuksia ja Ukrainan kauttakin öljyä ja kaasua on virtaa edelleenkin.

Venäjän öljyvientiä ja sen 400 - 600 romulaivan varjolaivastoa ei ole asetettu EU:ssa saartoon, poislukien 2024 saartoon asetetut 79 alusta, joista 52 on Venäjän varjolaivaston öljytankkereita. EU-saarto öljyntuonnille EU:hun koskee ainoastaan Itämerta ja Tanskan salmia, joista kulkee vuodessa 70 000 alusta.
Pohjois-Korean ammustoimitustenkin Venäjälle kirjoitetaan kulkevan Itämeren kautta.

http://theworld.org/stories/2024/12/24/ ... adow-fleet
YK:n UNCLOS-merioikeussopimus, United Nations Convention on the Law of Sea takaa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän meriliikenteen ja öljynviennin ja öljyn määränpäänä kirj. olevan Intian, ainakin jälleenkuljetuspaikkana, Kiinan ja Turkin ja Venäjän romutankkereita kulkee ehkä Turkin salmistakin.

Fossiiliset ovat elinehto maailman taloudelle, EU:ssa käytetään noin 75 %:sti fossiilisia energialähteitä ja maailmanlaajuisesti noin 80 %:sti.
Aasiassa fossiilisten kulutus näyttää lisääntyvän jatkuvasti ja EU:n päästöjen pienentyminen lienee ainoastaan tuuligeneraattoreiden tuotannon varassa.
Kokonaisenergiankulutus ei EU:ssakaan näyttäisi laskevan ja maailmanlaajuisesti energiankulutus näyttäisi lisääntyvän - lähinnä fossiilisena energiana, tuuli- ja aurinkovoima ei näytä riittävän maailman energiatarpeeseen.

Venäjän varjolaivasto Itämeren reitilläkin on kolme vuotta tuonut Venäjälle vientituloja sen sotatalouteen ja pakotteet eivät näin ollen vaikuta, eihän niitä edes paljoakaan sovelleta Venäjän ulkomaankauppaan.

Tanskan salmissakin voitaisiin tarkastaa Venäjän varjolaivaston romulaivojen luokitukset ja tuossa tanskalaisessa TheWorld:ssä sanotaan länsimaisilla yrityksillä olevan lähes monopolin öljytankkereiden vakuuttajana ja arvellaan, että Tanskan salmissa voitaisiin vaatia niiden läpi kolme öljytankkeria päivässä kulkevilta tankkereilta vakuutukset.

"Tanskan salmien läpi purjehti kolmessa kuukaudessa 191 öljytankkeria Venäjältä ja 140 niistä oli ilman länsimaista vakuutusta, minkä voi tarkistaa internetistä. Venäläinen * Ingosstrakh- * vakuutusyhtiö ei julkaise tietojaan. ja sen vakuutuksissa on "sanktiolauseke", mikä tarkoittaa, että Ingossrtakh voi peruuttaa aluksen vakuutuksen ympäristökatastrofin sattuessa", kirjoittaa tanskalainen Danwatch-sivusto
15.3.2024:
http://visual.danwatch.dk/ruslands-skyg ... ktionerne/
Ison-Beltin kautta kulkevilta Venäjän varjolaivoilta voisi siinä vakuutusten ja luokitusten tarkastamisen yhteydessä vaatia "siltamaksunkin" sillan alta kulkemisesta?
Voisi, mutta kun ei voi.

YK:n UNCLOSin epäillään estävän juridisesti ja onhan YK:n 79. vuosittaisessa yleiskokouksessa syyskuussa 2024 esitetty ja hyväksytty (?)
julkilausuma merenalaisten kaapeleiden turvallisuudesta
http://state.gov/joint-statement-on-the ... zed-world/
globaalisti digitalisoituneessa maailmassa. mm. USA, EU, Suomi, Britannia ja Norja.

"Viestintäverkot tukevat lähes kaikkia elämämme osa-alueita ja niiden nopea kehitys ja valtava mittakaava lisäävät riippuvuuttamme näistä järjestelmistä ja tuovat haavoittuvuuksia".
Ja sähkökaapelit lisäksi, Suomen sääaltis energiajärjestelmäkin on riippuvainen sähköntuonnista merikaapeleissa Ruotsista ja Viro lienee pitkälti riippuvainen sähköntuonnista merikaapeleissa Suomesta.

Veikko Palvo





Turkin salmen öljynkuljetus per vrk oli vuonna 2021 3,1 ja Tanskan salmista 3,4 miljoonaa barrelia per pv
ja
v. 2023 Turkin salmesta 3,4 ja Tanskan salmista 4,9 miljoonaa barrelia päivässä
http://eia.gov/international/analysis/s ... hokepoints ja http://eia.gov/outlooks/steo/

Öljyn kokonaistarjonta maailmassa on v. 2018 on ollut 100,1 milj. bbl per day ja vuonna 2023 101,9 milj. bbl per day
ja
meriöljykauppa maailmassa vuonna 2018 78,5 milj.bbl/pv ja vuonna 2023 77,5 milj.bbl/pv

suurin piirtein samat luvut v. 2018 ja vuonna 2023 Ukrainan sodan alettua eli Venäjän vastaiset pakotteet eivät näytä vaikuttaneen lainkaan,
paitsi että moniin EU-maihinkin öljy ja maakaasu tuodaan muualta, mm. USAsta.

VP

Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 27.12.24 11:46

]]> 2024-12-20T21:34:37+03:00 2024-12-20T21:34:37+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44731#p44731 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Historian käännekohta v. 1863]]>

Yliopistossa tuleva pappi Johan Fredrik Cajan oli 1839 kirjoittanut suomeksi lähinnä Ruotsin historiaa, jonka maakuntia Itä-Ruotsi oli ollut.

Veikko Palvo
Rantsilan kappalainen Christfried Canander ( 1741 - 1790 ) käytti noin 30 000 suomen sanaa Nytt Finsk Lexicon´ssa ja Nuijasodasta hän käytti sanaa "klupu-sota".
Nuijasota talvella 1596-1597 sai 1800-luvulla ja myöhemminkin monenlaisia painotuksia, 1970-luvulla se oli muuntunut jonkinlaiseksi luokkasodaksi ja vuonna 1978 oli Jaakko Ilkka oopperan ensiesitys.

Nuijasodan historia ei Suomessa ollut Sigismund Vaasan ja Kaarle-herttuan ( Kaarle IX 1604 ) valtataisteluun liittyvä, mutta herttua Kaarle lienee yllyttänyt kapinaan Sigismundin itäruotsalaisia kannattajia vastaan. Sigismund Vaasa oli Ruotsin virallinen kuningaskin Puolan kuninkuutensa ohella ja "klupu-sodan" jälkeen Klaus Flemingin jälkeen Sigismundin käskynhaltijaksi nimittämä Arvid Stålarm säi käskyn lähteä sotilaineen Ruotsiin ja Arvid nousikin 25.7.1598 maihin Gröneborgissa, mutta Kaarlen laivasto ja sotilaat ajoivat Stålarmin pois, J.F.Cajanin 1839 suomentaman Ruotsin historian mukaan 300 Stålarmin sotilasta surmattiin Ahvenanmaalla ja heillä oli makkaroita laukuissaan ja ruotsalaiset nimittivät retkensä "makkararetkeksi".
Sigismund Vaasa nousi maihin Gröneborgiin, mutta hävisi Kaarle-herttualle 25.9.1598 Stångebron taistelun ja lähti takaisin Puolaan.

Herttua Kaarle oli saanut isältään Göstav Erikssonilta Värmlannin seudunkin herttuakunnakseen ja Kustaan sanotaan luvanneen Savokarjalaisille
7 vuoden verovapauden Värmlannin suomalaismetsissä ja Nuijasodan alueiltakin sanotaan lähtijöitä olleen.
Pohjanmaan talonpojan 1800-luvun kansallisromanttinen kertomus kylläkin kertoo olleen "vapaa talonpoika" ja Värmlannin suomalaismetsiin ja Norjankin puolelle Rautalamminkin seuduilta muuttaneet olivat savupirteissä asustelevia kaskisuomalaisia, joiden jälkeläisiä sanotaan Ruotsissa olevan noin 1,7 miljoonaa ja Norjassa Oslon itäpuolella 0,5 miljoonaa.
Kaski-/ metsäsuomalaisia pakkosiirrettiin 1638 tienoilla Uuteen Ruotsiin Amerikan Delaware-joen varrelle rakentamaan Fort Kristinan ja jotkut sanovat salvosnurkkaisen amerikkalaisen hirsimökin tulleen heidän mukanaan Amerikkaan.
http://finnishheritagemuseum.org/articl ... finns.html Ensimmäiset siirtolaiset Delaware-jokilaaksoon 1631 - 1681 20 vuotta
Mayflowerin jälkeen.
Rautalammen Värmlannissa Mårten Mårtensson- nimiseksi kirjatun jälkeläinen John Morton oli Amerikan itsenäisyysjulistuksenkin allekirjoittajia 4.7.1776.

Ruotsissa dna- ja sukuselvityksetkin ovat nostaneet metsäsuomalaisuuden julkisuuteen ja suomalaismetsistä v. 1818 "Pienä runoja Suomen pojillen ratoxi" v. 1817 ja 1821 - 1822 keräillyt Carl Axel Gottlund on ruotsinsuomalaisten merkkihenkilö.
http://svt.se/nyheter/uutiset/metsasuom ... a-historia ja
Finnskogsmuseet Falunin lähellä
http://finnskogsmuseet.se ja http://varmlandsmuseum.se/finnskogscentrum/ kertovat metsäsuomalaisuudesta.

Skogsfinskmuseo Norjassa http://skogsfinskmuseum.no

http://historiesajten.se/handelser2.asp?id=47

Nuijasodan ulkoisena vaikutuksena voinee kai sanoa syntyneen metsäsuomalaisuudenkin ja tietysti herttua Kaarlen lupaamilla verovapausvuosilla kaskitalonpoikien oli varmaan muutoinkin vaivatonta lähteä?

Veikko Palvo

Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 20.12.24 20:34

]]> 2024-12-16T15:18:58+03:00 2024-12-16T15:18:58+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44730#p44730 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Historian käännekohta v. 1863]]> "Valtio" ja "valtiopäivät" oli kehittyvän suomenkielen ilmauksena, "lantdagar" oli ruotsinkielinen ilmaus - valtiopäivät kehittyi tarkoittamaan myöskin Porvoon v. 1809 maapäiviä.
Ennen 1800-lukua ja Suomen suuriruhtinaskunnassa 1800-luvun puoliväliä tavallisilla ihmisillä ei liene ollut käsitystä valtiosta, perhe, kylä riitti kotiseutukäsitteeksi ja seurakunta oli jo laajempi alue ja saarnastuolista kuultiin uutisia. Ei ollut kirjoja, eikä lukutaitoakaan, kirkon opetus lienee ollut lähinnä lyhyen perusopin "muistiin tankkaamista".

Carl Axel Gottlund keräsi jo 1821 - 1822 Värmlannin suomalaismetsissä historiaa ja kulttuuria ja
http://arkisto.org/fi/arkiston-aarteita ... -gottlund/
kirjoitti savonmurteen vaikutteisella suomella kolme osaa Otava-kirjoja eli suomalaisia huvituksia.

Yliopistossa tuleva pappi Johan Fredrik Cajan oli 1839 kirjoittanut suomeksi lähinnä Ruotsin historiaa, jonka maakuntia Itä-Ruotsi oli ollut.
Olot eivät v. 1809 - 1863 juurikaan muuttuneet, myöhemmin sanottiin vallinneen "valtioyön". Ritarihuoneen valtiopäivillä suurin edustus oli paikalle vaivautuneilla aatelisilla, pappis-, porvari- ja talonpoikaissäädyn edustajia oli vähemmistö.
Elämä jatkui niin kuin ennenkin, väkiluku kasvoi paljon ja 1863 nälkävuodet 1866 - 1868 olivat vielä edessäpäin.

Elias Lönnrotin Kalevala rikastutti suomenkieltäkin melkoisesti, professorina Lönnrot julkaisi yli 200 000:n sanan Ruotsi - Suomi sanakirjan
vuonna 1880. "Valtio ja valtiopäivät" olivat uutta suomenkieltä jo 1863.
Professorina Lönnrot keräsi "asiamiesverkostonsa" kautta suomen kielen sanoja ja sanontoja.

Prof. Yrjö Koskinen kysyi puheessaan Suomen Historiallisen Seuran ensimmäisessä vuosijuhlassa `Marrask. 9 p 1875´:
Onko Suomen kansalla historiaa?
http://doria.fi/bitstream/handle/10024/ ... sAllowed=y
Yrjö koskinen
sanoo Z.Topeliuksen 1840-luvulla koettaneen vastata samaan, "silloin aivan uutukaiseen kysymykseen" esittäen loppupäätelmänään:
"Suomen kansalla niin-muodoin vasta 1809 alkaen on mitä sillä ei ole siihen saakka ollut, - historiaa."
Yrjö Koskinen
sanoo: "Suomen maan historia ei ole mitään valtiollista historiaa, se on paikallis-historia, kertomus tämän maantieteellisen alan tapahtumista."
"...kansan historia
taas on jonkun kansa-henkilön elämänkerta, johon kuuluu itse kansanluonteen kehitys sekä sen vaikutus....tämä laji niin-muodoin liittyy ihmiskunnan yleiseen edistys-historiaan; se onkin ainoa, joka todella ansaitsee historian nimeä."
"Kansallisuus ei asu itse kielessä, vaan kansallis-hengessä, joka yhdistää kansan jäsenet yhteisiin aatteisiin, tunteisiin ja harrastuksiin.
Kansallishenki on kansan sielu."
"Ja koska kansallishenki täällä on vuosisatojen halki yhä elänyt, milloin voimallisempana, milloin heikompana, sen vuoksi meillä on
kansallinen historia."
Päättelee Suomen Historiallisen Seuran prof. Yrjö Koskinen v. 1875.

Olisikohan "valtioyön päättyminen 1863 - 1864" ollut käännekohta Suomen kansallisessa historiassa?

Veikko Palvo

Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 16.12.24 14:18

]]> 2024-12-02T13:30:46+03:00 2024-12-02T13:30:46+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44729#p44729 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> https://maaseutuverkosto.fi/hankkeet/nu ... -museossa/
Hankkeen kolme tavoitetta ovat nuorisoseuramuseon kokoelmien digitoiminen, museokulttuurin saavutettavuuden edistäminen ja museon näyttelytoiminnan rikastaminen muun muassa erilaisia tapahtumia järjestämällä...
Kyrönmaassa julkaistu 29.11.2024 video Suomen nuorisoseuramuseon digitointiprojektista:
https://www.kyronmaa-lehti.fi/uutiset/v ... d4a5e31976 (maksumuuri)

Aiheesta kaksi somepostausta myös Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura ry:n somekanavissa 6.11.2024:
https://www.facebook.com/epnuorisoseura ... VzY2cdnSXl
https://www.instagram.com/ep_nuorisoseu ... Bn4N5Nuln/

Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 02.12.24 12:30

]]> 2024-11-28T13:18:12+03:00 2024-11-28T13:18:12+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44728#p44728 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Ukrainaan tulitauko kolmeko?]]>

HS:n toimittaja Heikki Aittokoski lainasi eilisessä blogikirjoituksessaan uutista jossa kerrottiin Krimin liittämisestä Ukrainaan vuonna 1954:

Heikki Aittokoski: Näin HS uutisoi Krimin siirron vuonna 1954 (HS, 4.3.2014)
”MOSKOVA. 27.2 (STT–AFP-Reuter) Aikaisemmin varsinaiseen Venäjään kuulunut Krimin niemimaa on liitetty Ukrainan tasavaltaan, ilmoittaa virallinen uutistoimisto Tass. Rajojen muuttamista koskeva päätös tehtiin helmikuun 19 pnä kokouksessa, jossa puhetta johti Neuvostoliiton presidentti, marsalkka Voroshilov. Rajojen siirtoa perustellaan sillä, että Krimillä on monia taloudellisia ja sivistyksellisiä yhdyssiteitä Ukrainaan. Pitämässään puheessa Voroshilov sanoi tapahtuman olevan ainutlaatuisen historiassa ja ettei mitään vastaavaa olisi koskaan voinut tapahtua kapitalistisen järjestelmän vallitessa, sillä tämä [kapitalistinen järjestelmä] tekee hallitukset taipuvammiksi valloittamiseen kuin luopumiseen vapaaehtoisesti jostakin alueesta.”
Kremlin Putinin julistuksesta Ukrainan Krimin liittämisestä Venäjän Federaation imperiumiin tämä keskustelu Agricolassa alkoi.

Minsk 1.-tulitauon 5.9.2014 jälkeen Venäjä lähetti sotilaita tunnuksineenkin Itä-Ukrainaan ja Saksan ja Ranskan johtajien välityksellä ja ehdotuksilla alkoivat neuvottelut Minsk 2.-tulitaukosopimuksesta 12.2.2015. Venäjän puolesta sopimuksen allekirjoitti Venäjän Ukrainan suurlähettiläs. Neuvotteluihin osallistunut Vladimir Putin lienee halunnut painottaa, ettei hän oikeastaan tue tulitaukoa, ei ainakaan allekirjoittamalla Minsk 2.-tulitaukosopimus.

Vuonna 1920 perustettu ajatushautomo Chatham nimesi ( päivitti 2020 ) Minsk 2.-tulitaukosopimuksen conundrumiksi, arvoitukseksi:
http://chathamhouse.org/2020/05/minsk-c ... -agreement

"Minskin sopimukset perustuvat kahteen keskenään vastakkaiseen tulkintaan Ukrainan suvereeniteetistä: Onko Ukraina suvereeni valtio, kuten ukrainalaiset vaativat
vai pitäisikö suvereenitettiä rajoittaa, kuten Venäjä vaatii."

Sanaa `suvereeniteetti´ ei esiinny Minsk 2.-tulitaukosopimuksessa, ei myöskään Ukrainan mahdollista EU- eikä NATO-integraatiota tulevaisuudessa.
Minsk 2.:n mukaan Venäjän miehittämät DonetskNR ja LuhanskNR liitetään takaisin Ukrainaan erillisinä poliittisina, taloudellisina ja oikeudellisina Venäjään sidottuina alueina
sillä edellytyksellä, että Ukrainassa on säädetty uusi perustuslaki ja noilla Venäjän miehittämillä alueilla on järjestetty paikallisvaalit
( vertaa Venäjän järjestämät Krimin vaalit ) ja
noilla edellytyksillä "Ukrainan rajan hallinta palautetaan Ukrainan hallitukselle". Minkä rajalinjan palauttaminen, Ukrainan itäraja v. 2013 vaiko Venäjän miehittämien alueiden länsiraja Minsk 2.:n allekirjoitusaikaan helmikuussa 2015 ?
Chatmanin arvelun mukaan v. 2015 tuo DNR- ja LNR-kohta saattaisi johtaa Ukrainan "balkanisointiin", pirstoutumiseen.

ETYJ kirjaili sopimusrikkomuksia, pääsihteeri Thomas Greminger´n Reutersin haastattelussa Munchenin turvallisuuskokouksessa kertoman mukaan: "Sopimusta rikotaan 1000 kertaa vuorokaudessa."

Venäjä tunnusti miehittämänsä DPR:n ja LPR:n alueet 21.2.2022 ja 22.02.2022 Putin julisti: "Ei ole enää minkäänlaisia Minsk-sopimuksia."
Ja 24.2.2022 alkoi Venäjän armeijan hyökkäys Ukrainaan ja Kiova oli määrä vallata "parissa viikossa", mutta toisin kävi,
https://simple.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Kyiv_(2022) venäläisjoukot lyötiin Kiovan liepeiltä pakosalle viidessä viikossa 24.2. - 2.4.2022.
Ja
24.2.2022 Venäjän armeijan yllätyshyökkäys Harkovaan, jonka asukkaat jäivät ilman lämmitystä, sähköä ja vettä, internet ja pankkiautomaatit eivät toimineet ja Venäjän ilmavoimat pommitti Harkovaa summittaisesti.
https://historica.fandom.com/Battle_of_Kharkiv_(2022) 24.2. - 14.5.2022 venäläiset lyötiin pois Harkovasta.

Chatham on esittänyt nyt julkisuuteen tulleet Ukrainan sodan tulevaisuuden vaihtoehdoiksi:
1. Ukrainan voitto / 2. Venäjän voitto , 3. pitkä sota ja 4. jäätynyt konflikti

Pohjois- ja Etelä-Korean välillä on Korean sodan päättämiseksi solmittu tulitaukosopimus, "jäätynyt konflikti" ja rauhaa ei ole solmittu.
Minsk 2.-sopimus ei näyttäisi olleen Koreoiden kaltainen "jäätyneen konfliktin sopimus."

Chatham 4. Pitkä sota näyttäisi mahdolliselta tai ehkäpä Minsk 2.:n kaltainen "conundrum"?

Liittokansleri Angela Merkelin 2014 ja 2015 Minsk-ehdotusten sijaan vuoden 2025 alussa uusia ehdotuksia esittänee presidentti Donald Trump.

Veikko Palvo



___________________________________________________________________________

Donald Trump näyttää nimittäneen kenr.ltn Keith Kellogg´n neuvonantajakseen erityisesti Ukraina-Venäjä sodan suhteen.

Ajatushautomo America First- Institute sivuilla Keith Kellog kirjoittaa 11.4.2024:
http://americafirstpolicy.com/issues/am ... ia-ukraine -raportti Ukrainan sodasta:

Kenraali K.Kellogg kirjoittaa presidentti D.Trumpin lähettäneen Ukrainalle aseapua vuodesta 2018 alkaen,
mutta
presidentti Bidenin hallinto tammikuusta 2021 alkaen pääosin lopetti aseavun antamisen Ukrainalle ja Kelloggin mukaan näin mahdollisti Putinin hyökkäyksen 24.2.2022. Lehdistötilaisuudessa 19.1.2022 pres. Biden puhui "minor incursion" ja "invasion" vaihtoehdoista Venäjän mahdollisessa tulevassa hyökkäyksessä; "pieni hyökkäys" ja "hyökkäys" erot.
Venäjän hyökkäyksen alettua Bidenin hallinto tarjosi pres. Zelenskylle `evakuointia´ ja Zelensky hylkäsi tarjouksen ja vastasi: "Taistelu on täällä; tarvitsen ammuksia, en kyytiä", kirj. CNN 26.2.-22.

( Kenties muistissa oli venäläisten hyökkäys Afganistaniin joulukuussa 1979; presidentti Hafizullah Amin surmattiin ja uusi päämies oli puna-armeijan kuormastossa, Babrak Karmal. Kiovassakin kirjoitetaan heti Venäjän hyökkäyksen alussa olleen `spetznaseja´, joiden tarkoituksena oli eliminoida Ukrainan johtohenkilöitä. )

IV: Ukrainan väkiluku on noin 36,7 miljoonaa, 8,3 miljoonaa vähemmän kuin 2013 ja * Vapaan Ukrainan * väkiluku saattaa olla vain 20 miljoonaa.
VI: Pres. Zelensky allekirjoitti 2.2024 lain, jolla asevelvollisuuden minimi-ikää laskettiin 27:stä 25 vuoteen.
ElPais kirj. 30.3.2024
http://english.elpais.com/international ... diers.html Ukrainan armeijan värväystavoista ja sotilaiden palkkauksesta.

Presidentti Bidenin hallinto painostaa 27.11.2024 Ukrainaa laskemaan asevelvollisuuden alaikärajaa 25:stä 18:sta vuoteen, että Ukrainalla olisi riittävästi joukkoja taistelemaan Venäjää vastaan.
http://latimes.com/world-nation/story/2 ... tle-russia


Venäjän hyökkäyksen alettua USAn Bidenin aseapu oli vähäistä ja aina liian myöhään ja se ei mahdollistanut Ukrainan voittoa vuonna 2022.
Ja
Venäjän Ukrainassa vetäytynyt armeija saattoi järjestäytyä uudelleen ja uuteen hyökkäykseen ja Ukrainalla ei enää ollut aloitteen mahdollisuutta ja
aseapua annettiin erinä vastauksena Venäjän uusiin sotatoimiin Kiovan valtauksen epäonnistumisen jälkeen ja aina liian myöhään.

VP

Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 28.11.24 12:18

]]> 2024-11-26T18:05:25+03:00 2024-11-26T18:05:25+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44727#p44727 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Rypäleammukset Ukrainassa]]> http://bellingcat.com/news/rest-of-worl ... civilians/
Jotkut maat ovat kieltäneet ne "epäinhimillisinä" aseina, ei Suomi.
http://clusterconvention.org

NATO-Suomella rypäleaseita ei taida ollakaan, mutta viime aikoina on julkisuuteen tullut olosuhteiden muututtua ( Ukraina, Syyria, Afganistan ym. ) tarve ottaa Suomessakin jälleen käyttöön maamiinat, jotka Ottawan sopimus kieltää. Suomi liittyi sopimukseen lyhytnäköisesti v. 2011 silloisissa "rauhan oloissa," Putin vasta aloitteli Venäjän johdossa.
On esitetty keskustelua maamiinoista ja siitä, onko Suomella oikeus kansallisesta puolustuksestaan lähtien sulkea pois yhden puolustusaseen, maamiinojen käytön mahdollisuus sotatilanteessa.

Ottawan sopimus sai alkunsa siitä, että lapset Syyriassa ja Afganistanissa Neuvostoliiton miehitysaikana ja sen jälkeen poimivat venäläisiä PFM-perhosmiinoja https://fi.wikipedia.org/wiki/PFM-1 käteensä `leikkikaluina´, joita ne muistuttavatkin.
Mutta
mikä onkaan tuollaisen Suomessa "laillisen rypäleaseen" ja perhosmiinoja levittävän ammuksen, pommin, ohjuksen, kranaatinheittimen, tykistökranaatin yms Ottawan sopimuksessa kielletyn aseen välillä?
Panssarimiinojakin voi nykyään ampua 6-tuumaisella tykilläkin, eikä se ole `epäinhimillistä´, kaipa sitä joidenkin idealistien ja äärivasemmistolaisten mielestä tulisi Suomeen hyökkäävää vihollista ampuakin `inhimillisesti´ paukkupatruunoilla?

Puolustusase, vihollisen jalkaväen kulkuun miinakauhua kylvävä maamiina, on halpakin.

Venäläiset pudottelivat jo Talvisodan aikana suomalaisiin asutuskeskuksiin "Molotovin leipäkoreja" / rypälepommeja ja sen jalkaväki käytti joskus räjähtäviä kiväärinluotejakin.

Itsekin tutustuin maamiinoihin 1965 alkaen Korian Pioneerirykmentissä ja alokasajan harjoituksiin kuului panssarimiinojen kantaminen lumihangessa tielle, ne ps-miinat oli kyllä täytetty betonilla, mutta neljä kertaa noin 6 kg oli pikamiinoitusharjoituksessa lumihangessa lämmintä liikuntaa.
Sen ajan putkimiinat eivät olleet sen "epäinhimillisempiä" kuin panssarimiehiä vastaan tarkoitetuilla miinoillakaan ja niiden miinakenttien purkamissuojana olisi käytetty polkumiinoja:
https://commons.wikimedia.org/wiki/File ... na_m43.JPG
Katselin google-hakuna tuollaista vihreää perhosmiinaa; 80 g painosta puolet on jalkaterän silpovaa räjähdysainetta ja sotaoloissa vihollisen onkin sopivaa astua siihen, sillä "sota on aina ollut julmaa ja ratsuväki raakaa", kuten
tässä http://sotilasmusiikki.wordpress.com/20 ... ki-raakaa/ kerrotaan suomalaisten hakkapeliittojen (hackapel) ajoista lähtien; `vihollinen on tapettava ennenkuin se ehtii tappaa sinut´, venäläisten sotiminen Ukrainassa osoittaa nykyisinkin saman.

Veikko Palvo

Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 26.11.24 17:05

]]> 2024-11-25T22:17:54+03:00 2024-11-25T22:17:54+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44726#p44726 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Oliko Talvisota Stalinin suurin virhe?]]>
Vastaan lyhyesti jo maaliskuussa tehtyyn kysymykseen. Se ehkä palvelee keskustelun tuoreinta käännettä.

Periaatteessa hyökkäys- ja puolustusryhmityksen ero ennen taistelua on seuraava.
Puolustusryhmitys suunnitellaan vihollisen arvioitujen hyökkäysaikeiden ja sen vahvuudesta saatujen tietojen perusteella. Siis joukkomme mukautetaan vihollisen toimintaan tavoitteena sen hyökkäyksen torjuminen määräalueilla. Menemme siis aika lailla vihollisen ehdoilla. Tämä vaikuttaa joukkojen ryhmitykseen sekä etulinjassa että taempana. Sama koskee kaikkia aselajitoimintoja. Pyrimme siis lähinnä pysymään paikoillamme. Parhaat iskujoukkomme ovat reservissä.

Hyökkäyksessä lähdemme omista tavoitteistamme. Joukot ryhmitetään painopistesuuntaan/suuntiin. Kaikki aselajitoiminnat suunnitellaan palvelemaan eteenpäin siirtymistä. Kyse on kaikkien joukkojen massiivisesta liikkumisesta hyökkäyssuuntaan. Parhaat joukot ryhmitetään eteen antamaan tuhoavan iskun puolustajalle.

Puna-armeijan ryhmitys kesällä 1941 ei minusta ole oikein kumpikaan. Vaikuttaa pikemmin siltä, että joukot oli ryhmitetty liikenneyhteyksien varsille lähinnä uudelleen järjestelyä ja koulutusta varten. Sodan alkutapahtumat osoittivat, että taisteluvalmius oli heikko. Jos olisi suunniteltu hyökkäystä lähiaikoina, olisi toiminta kaikilla tasoilla ollut aivan toisenlaista. Esimerkiksi tykistöä ja panssarijoukkoja olisi ryhmitetty massoittain eteen.
Samoin olisi koottu suunnattomia materiaalivarastoja. Toimintaa olisi ollut jälkeenpäin mahdoton salata vain jonkin yksittäisen suunnitelman hävittämisellä.

Rajusti pelkistäen toteaisin puna-armeijan ollen "odotustilassa". Eräät komentajat olivat varmoja Saksan hyökkäyksestä, mutta ylijohto ei siihen uskonut.
---------------------------------------------------------------------------------------------
Barbarossa alkoi 22/6-41.
Vanhat kaverukset Talvela ja Pajari Aunuksen retken 1919 ajoilta olivat Moskovan rauhan ( nykyisellä )rajalla; kenr.maj. P.Talvela VI AK:n ja ev. Pajari 18 D.:n komentajana.
Talvelan VI AK:n hyökkäys alkoi 10/7 ja ev. Lagus oli jo Manssilassa neuvostolaisten tehdessä 2 maihinnousua Salmin Lunkulansaareen ja yhden Mantsiin 24-26/7 kahdella Pataljoonalla,jotka olivat tuhottuja 27/7 mennessä.
Talvela ei vetänyt reservejään edestä, hyökkäys Tuulokseen jatkui, mutta Mannerheim käski VI AK:n pysähtyä puolustukseen 30/7. Paavo Talvela kirjoittaa muistelmissaan Heinrichsin kertoneen saksalaisilla olevan suuria selvittämättömiä motteja keski-Venäjällä. Päämajassa on ilmeisestikin oltu selvillä saksalaisten hyökkäyksen edistymisestä ja kenties on ollut joitain epäilyjäkin ?
Saksan hyökkäyksen edetessä "sotaa ei ole voitu ainakaan lopettaa" Saksan koko ajan painostaessa elintarviketoimituksillaankin.
Paavo Talvela näyttää kylläkin olleen kiukkuinen "elokuun asemasotavaiheesta" VI AK:n päästyä jo takaa- ajoasetelmaan.
Hyökkäys Syvärille alkoi 3/9-41.
-------------------------------------
Kuukauden "asemasota" Tuulosjoella 30/7 - 3/9-41.
-------------------------------------
Tuon elokuun "asemasodan" aikana Neuvostoliitto saattoi evakuoida NeuvostoKarjalan.
Evakuoiko NL ja missä määrin se oli mahdollista siviilejään Barbarossan alettua ?
Teollisuuslaitosten evakuointi Uralille välittömästi tuotantokykyisinä vaikuttaa osin
sodanjälkeiseltä propagandalta.
Voisi verrata ajatukseen Raahen Rautaruukin tehtaiden siirtämisestä sotaolosuhteissa
vaikkapa Helsinkiin.
PunaArmeija ei siis ollut 1941 hyökkäysryhmityksessä, mutta ei puolustukseenkaan oltu ryhmitytty.
Tekikö PunaArmeija Barbarossan ensimmäisen viiden kuukauden kuluessa vastaiskuja tai yrittikö se missään ottaa aloitteen ?
Olivatko taistelut Moskovasta ja Tihvinästä ensimmäiset suuret ja NL:lle menestykselliset torjuntataistelut ?

Veikko Palvo

Arviot 29 vuotta Neuvosto-Venäjää / NL:a hallinneesta Stalinista ovat useinkin uuden historiavaiheen ilmaisin. Hrushtshov tuomitsi Stalinin kuoleman jälkeen ( vaisusti ja niukasti ) Stalinin virheitä ja UPI, Gerald Nadler kirjoitti 24.5.1987 Moskovasta Gorbatshovin glasnost-kampanjan aikaan. Moskovskaja Pravda kirjoitti 7.5.1987: "Monet Neuvostoliiton nykyiset ongelmat eivät johdu * 1970-luvun virheistä *, vaan niiden juuret ovat 1930- ja 1940-lukujen Stalinin henkilökultissa."

Nyt Vladimir Putinin valtakaudella Stalin on nostettu jälleen suureen kunniaan Venäjällä ja sen historiankirjoituksen politiikassa.

Mutta eiköhän Stalinin suurin virhe venäläisten kannalta ollut sopimus Hitlerin kanssa 23.8.1939. Sopimuksen isä lienee ollut H.Göring, Saksan 4-vuotissuunnitelman fyhrer, joka halusi Neuvostoliiton materiaalivaroja ja -toimituksia pitääkseen Saksan sotatalouden alati kasvavana ja Stalin halusi ensimmäiseksi poliittisen sopimuksen eli Molotov-Ribbentropp- sopimuksen.

Taloussopimukset ja NL:n materiaalitoimitussopimukset Hitlerin Saksalle tehtiin nekin ja ne mahdollistivat jatkossa Saksan Ranskan valloituksen Stalinin suureksi järkytykseksi kesäkuussa 1940.
"Stalin ja Molotov ajattelivat saksalaisten pyrkivän joukkojen keskityksillään Neuvostoliiton rajalle vain valmistelevan uusia tiukkoja neuvotteluita hyökkäyksen uhka aseenaan," kirj. prof. Krister Wahlbäck, Suomen kysymys Ruotsin politiikassa 1809 - 2009, Siltala 2011.

Stalinilla oli alkukesällä 1939 aloite hallussaan, mutta Saksan marssittua Pariisiin, Neuvostoliitto ajautui tapahtumien odottelijaksi, Suomea saattoi kyllä uhkailla ja miehittää lopullisesti täysin Baltian maat. Sotaa Saksan kanssa Kremlissä nähtävästi oletettiin voitavan yhä viivyttää vaikka antamalla periksi taloussopimuksissa ja lisäämällä materiaalitoimituksia.

Stalinin NL:n materiaalitoimitukset 8.1939 - 6.1941 Saksalle mahdollistivat myöskin Wehrmachtin hyökkäyksen Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941.
______________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Mutta Stalinin päätös valloittaa Suomi 30.11.1939 alkaen Stalin-Hitler- sopimuksen jälkeen oli erittäin suuri virhe tulevalle generalissimukselle. Parin viikon paraatimarssi Helsinkiin muuttuikin Talvisodaksi ja Berliinissä puna-armeijan suorituskyky tai siis sen ilmeinen puute oletettavasti nopeutti operaatio Barbarossan alkua.
Ja
tällä välin Stalin operoi Bessarabian suunnalla ja Suomea painostettiin ankarasti välirauhan aikana, Salpa-linjan rakentaminenkin sai aikaiseksi Molotovin vastalauseet lähettiläs J.K.Paasikivelle.
Molotov kävi 12.-13.11.1940 neuvottelemassa Hitlerin kanssa ja vaati tämän hyväksyntää puna-armeijan uudelle hyökkäykselle Suomeen saaden vastaukseksi: "ei sotaa Itämeren piirissä."

"Hitler silloin pelasti meidät", kirjoitti J.K.Paasikivi päiväkirjaansa sotien jälkeen ja myöskin: " Kaikki puhuvat nyt ainoastaan jatkosodasta, mutta
oli myös Talvisota ja ilman sitä asiat olisivat menneet toisin." ( mm. Suomi-Ruotsi puolustusliittoajatus 1930-luvulla )

Putin sai Ukrainan sodan 2.2022 aloittaessaan sentään vihdoinkin aikaiseksi aikaiseksi Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyden alati toistuvassa Venäjän hyökkäyksen uhassa, mikä ikävä kyllä vaikuttaa pysyvältä vaikka sanotaankin, ettei historia toista itseään.

Veikko Palvo

Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 25.11.24 21:17

]]> 2024-11-22T13:50:48+03:00 2024-11-22T13:50:48+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44725#p44725 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Naton Freezing Wings -24]]> USA, Englanti, Ranska, Saksa, Tanska, Ruotsi, Viro, Latvia ja Liettua osallistuvat sotaharjoitukseen.

http://navigatormagazine.fi/uutiset/nat ... vahvistuu/
"Meripuolustus Itämerellä vahvistuu" - sodan oloissa.

Suomen merellisten läntisten yhteyksien turvaaminen on elinehto, rauhan aikanakin vähintään noin 90 % Suomen kaupankäynnistä toteutetaan merikuljetuksin ja huoltovarmuus vaatii samoja yhteyksiä kriisioloissakin.

BalticConnector-kaasuputki vaurioitui/katkesi 8.10.2023 kiinalaisen NewNew Polar Bear-konttilaivan hilattua kymmeniä kilometrejä ankkuriaan merenpohjassa Suomenlahdella. South China Morning Post kirj. 8.2024 ( Pekinginkin ? ) myöntäneen Suomi-Viro-kaasuputken vaurion syynä olleen kiinalaisaluksen ja myrskyäkin sanottiin olleen.

Freezing Wings- sotaharjoituksen alkaessa tai juuri sitä ennen Suomen ja Saksan välinen tietoliikennemerikaapeli C-Lion 1 katkesi ja kiinalaisen kuivarahtialus Yi Peng 3:n uutisoitiin seuranneen C-Lionin merikaapelin reittiä Suomenlahden suulta alkaen ilmeisestikin ja katkeamiskohdalla se oli kytkenyt seurantajärjestelmänsä pois päältä ja se "katosi nettikartalta" ja aikaa oli kulunut 1,5 tuntia "ylimääräistä" eli se oli ilmeisestikin risteillyt edes takaisin poikittain kaapelin katkaistakseen. Liettua- Gotlanti kaapelikin vaurioitui samanaikaisesti.

Tanskan merivartioalukset pysäyttivät Yi Peng 3-aluksen Tanskan salmien jälkeen tai ainakin se pysähtyi paikalleen ja arvattavasti kulisseissa käydään keskusteluja sen matkan jatkamisesta ja kaapelin katkeamisestakin.
Merilainsäädäntö estää aluksen tutkimisen ja sen miehistön haastattelemisen, näin ainakin kerrotaan julkisuudessa.

Jos kiinalainen YI PING 3 olisi Pietarista lähdettyään Hiidenmaan tasalta kääntynyt pohjoiseen ja vetänyt ankkuriaan pohjassa aina Ålandin ja Ruotsin välisen Ahvenanmeren pohjoispuolelle se olisi yhtä Suomen tietoliikennemerikaapelia ( Vaasa-Uumaja ) lukuunottamatta katkaissut Suomen merenalaiset tietoliikenneyhteydet.
Kaipa Yi Peng 3:n kapteeni olisi sitten Ahvenanmeren pohjoispuolella sanonut saman kuin Karlskronan sotasataman väylällä karille lokakuussa 1981 juuttuneen ydintorpedoilla tai ydinohjuksilla varustetun neuvostoliittolaisen Whisky sukellusveneen kapteeni, joka raoitti torniluukkua ja tokaisi: navigointivirhe!

Lokakuussa v. 2014:kin Tukholman saaristossa etsittiin sukellusvenettä:
YLE kirjoitti otsikolla: "Ruotsin vuosia kestäneet sukellusvenejahdit vetivät aina vesiperän:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/18 ... -vesiperan Ja presidentti Mauno Koivistokin tutki sukellusveneiden teknisiä tietoja ja keskusteli Olof Palmen ja Leonid Brezhnevin kanssa, jonka viestin Manu lienee kertonut Palmelle: "saatte upottaa kaikki sukellusveneet vesiltänne!"
Monenlaisia uskomuksia sukellusveneistä Tukholman edustalla oli vallalla v. 1981 ja v. 2014 puolesta ja vastaan.
Siinäkin muistan sitten jonkin aikaa julkisuudelta salassa neuvotellun ja sitten ruotsalaiset auttoivat neuvosliittolaisen sukellusveneen pois karilta.

NewNew Polar Bear ja Yi Peng-alus "ei vahingossakaan" olisi varmastikaan vetänyt ankkuria venäläisen Pietari - Kotka tietoliikennemerikaapelin kohdalla, eikä Pietarin ja Kaliningradin välisen kaapelinkaan?

Veikko Palvo



USA , Suomi , Englanti ........ Yhteinen julkilausuma 26.9.2024 merikaapelien turvallisuudesta
http://state.gov/joint-statement-on-the ... zed-world/

VP

Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 22.11.24 12:50

]]> 2024-11-20T19:44:55+03:00 2024-11-20T19:44:55+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44724#p44724 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Tulevaisuuden hyvinvointivaltio]]> Nyt vasemmisto ja työväenluokka hyväksyvät markkinatalouden ja tunnustavat kilpailukyvyn tärkeyden.
Vastavuoroisesti oikeisto ja työnantajat myöntävät hyvinvointivaltion tavoitteiden oikeutuksen.
1970-luvulla ja kylmän sodan aikaan Suomen talous kasvoi ja vientitase oli positiivinen, hyvinvointimallia rakennettiin "omalla rahalla".

Hyvinvointivaltion tulevaisuus 2004 kirj.:
http://sitra.fi/wp-content/uploads/2017/02/Nyberg-2.pdf
"Ollaanko Suomessa ja muissa Euroopan hyvinvointivaltioissa tultu tilanteeseen, missä veroasteet ovat kasvaneet liian korkeiksi ja julkisen sektorin palveluja joudutaan karsimaan?
Vai onnistutaanko julkisen sektorin kokoa pienentämällä siirtämään osa julkisten palvelujen tuotannosta yksityiselle sektorille maksuvelvoitteen säilyessä valtiolla?
1980- ja 1990-luvuilla Euroopassa tällä alueella tapahtui vallankumous. Joissakin maissa siirryttiin järjestelmiin, jossa byrokraattiset tuotantokoneistot korvattiin yksityisillä palveluntarjoajilla, jotka kilpailivat keskenään tehtävän saamisesta."
Nyberg
kirj. 2004 kohta 7. Mitkä ideologiat ja uskomukset ovat olleet muovaamassa hyvinvointivaltion kehitystä?
"Yksinkertaistaen voidaan tehdä jako oikeisto - vasemmisto- akselilla neoliberaalien ja sosiaalidemokraattien välille. Neoliberaalit katsoivat itsekkyyden motivoivan ihmistä ja he kannattivat kilpailullisia markkinoita.
Sosiaalidemokraatit näkivät julkisen sektorin työntekijät enemmän yhteistä hyvää tavoittelevina toimijoina kuin oman edun tavoittelijoina.
Altruismi vai egoismi.
Myös oletukset ihmisten kyvyistä olivat kaukana toisistaan: Sosiaalidemokraatit uskoivat yksilöiden olevan lähinnä ympäristönsä tuotteita.
Neoliberaalit näkivät yksilöt ihmisinä, joilla oli vastuu omasta elämästään."
"Kolmas tiekin."
Nyberg näkee yksityisen yrittäjyyden kustannustehokkaampana julkisen sektorin palveluiden tuottajana.

Vasemmistohallitus ja samat 1970-luvun hyvinvointivaltion rakennusmestarit, vasemmistohallituksessa, tekivät 23.6.2021 päätöksen SOsiaali- ja TErveyspalvelujen, SOTE-palveluiden maakunnista http://yle.fi/a/3-11993768 ja sama oikeisto / vasemmistojako näyttäisi olleen tässäkin päätöksessä eduskunnassa.
Ja seurannut hallitus, oikeistohallitus, yrittää nyt hillitä SOTE-menojen kasvua valtionbudjetin ollessa jatkuvasti 10-15 % velkavetoinen ja vasemmisto syyttää oikeistohallitusta hyvinvointipalveluiden kustannusnousun leikkauksista, mutta mikäli äänestäjät uskovatkin nykyistä oppositiota ja seuraava hallitus on vasemmistohallitus niin "mitenköhän yli varojen elämisestä" aiotaan selvitä?

Onko yksinkertaisesti niin, ettei Suomen vienti vedä tarpeeksi hyvin, kansantalouteen ei ole viime vuosina tullut, eikä 2024:kään tule lisää jaettavaa ja
Suomen sisämarkkinoilla syntynyt bkt:n kasvu on näennäistä ja "varojen siirtämistä taskusta toiseen", vaikka mm. lakkoilulla suomalaisten osan `ostovoimaakin´ yritetään lisätä?

Veikko Palvo

Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 20.11.24 18:44

]]> 2024-11-18T19:51:31+03:00 2024-11-18T19:51:31+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44723#p44723 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]>
  • https://kansallisarkisto.fi/-/talvisota-90-vuotta-hanke
    • Kansallisarkisto käynnistää Talvisota 90 vuotta -hankkeen.
    Tavoitteena on, että talvisodan 90-vuotispäivään 30.11.2029 mennessä Kansallisarkiston kokoelmiin kuuluvat talvisodan aineistot on digitoitu ja käytettävissä digitaalisesti. Kyse on yhteensä noin 1,5 hyllykilometrin aineistokokonaisuudesta.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 18.11.24 18:51

    ]]>         2024-11-17T14:25:38+03:00 2024-11-17T14:25:38+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44722#p44722 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Kansankoti vai hyvinvointivaltio]]>
    Ruotsin mallia ylistettiin pitkään kommunistisen suunnitelmatalouden ja vapaan markkinatalouskapitalismin yhdistelmän onnistuneena prototyyppinä, kirjoittaa professori Kjell Östberg
    "The Swedish model has long been extolled as a successful prototype of communist planned economic combined free market capitalism."
    http://read.aupress.ca/read/social-demo ... 5e0e3a8e69
    Social democracy after the cold war.

    Kjell Östberg: Olof Palme 1927 - 1986, Valtiomies ja humanisti, elämänkerta, Minerva 2009
    s.216 - 258.: Vietnam:
    "Ekklesiastisten asiain ministeri, Olf Palme koulutus- ja kulttuuriministerinä marssi Tukholmassa USA:ta vastaan Pohjois-Korean Moskovan lähettilään kanssa 21.2.1968.
    Ruotsi halusi toimia sillanrakentajana pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon välillä ja Afrikassa mm. Tansania tuli kehitysapukohteeksi.
    Pääministerinä Palme päätti rakentaa Pohjois-Vietnamiin Ruotsin kehitysavun suurimman ja kalleimman fiaskon: Bai Bangin paperitehtaan.
    Kuuba lähetti sotilaita Afrikkaan ja v. 1975 Olof Palme puheessaan Santiago de Cubassa ylisti Kuuban vallankumousta ja Fidel Castro oli järjestänyt paikalle 100 000 kuulijaakin.
    Ruotsissa kasvoi ainoastaan julkishallinto uusine työpaikkoineen; 1970-luvulla 50 %:lla.

    Suomessa valtion kuvaputkitehdas Valco 1976-1982 lienee ollut tuon ajan "Ruotsin mallin" mukaisen sosiaalidemokraattisen teollisuuspolitiikan näkyvä lippulaiva, joka ei lopultakaan tuottanut muuta kuin tappiota.
    Mutta Suomen bkt kasvoi ja kauppatase oli ylijäämäinen ja Valco-Sorsasta" puhunut SMP:kin hiljeni päästyään Kalevi Sorsan IV-hallitukseen.

    "Ruotsin Sos.Dem.puolue menetti vallan v. 1991 ja Ruotsi kärsi vakavimmasta talouskriisistä sitten 1930-luvun pula-ajan; valtavat budjettialijäämät, korkea inflaatio ja suuri työttömyys.
    Ruotsin Sos.Dem.johtaja, pääministerinä 1995 - 2006 ollut Göran Persson erottuu porvarillisen elämäntavan symbolina", kirj. Kjell Östberg.

    "Porvarillinen elämäntapa" näyttäisi olleen Ruotsin talouselämän ja kansantalouden elvyttäminen ja paluu markkinatalouteen ja 200 vuoden ajan rauhan oloissa kasvanut Ruotsin talous palautui taas niin vahvaksi, että Ruotsin "pohjoismaiseen hyvinvointivaltion" jäljelle jääneet etuisuudetkin, ( porvarillinen elämäntapa? ) pystyttiin maksamaan ilman velanottoa.

    Olof Palmen 1970-luvun "sosialistinen kansankoti" näyttäisi olleen eri asia kuin "hyvinvointi Ruotsissa" hänen jälkeensä?
    `Sosialistinen kansankoti´ oli taloudellisesti mahdoton toteuttaa ja
    Olof Palme oli vielä yrittänyt olla "maailman omatuntokin."

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 17.11.24 13:25

    ]]>         2024-11-14T19:58:39+03:00 2024-11-14T19:58:39+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44721#p44721 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • USAn dem.puolueen äärivasemmisto]]> http://yle.fi/a/3-11193826.
    Bernie Sanders lupasi `poliittista vallankumousta´ USAan ja Pete Buttigieg lupasi lopettaa USAn ` kahtiajaon ´, josta Suomessa on uutisoitu paljon 2024 pres.vaaleissakin. ( meilläkin mm. Markus Kantola, Jakautunut kansakunta, Gaudeamus 2017 ) Onhan USAssa tietysti vain kaksi puoluetta republikaanit ja demokraatit, tulisiko tuo " kahtiajako " siitä? Toisaalta Suomessakin on useinkin vain "me ja ne" puolet politiikassa eli oikeisto tai vasemmistohallitukset ja "me ja ne"-asetelma vaihtuu usein vaaleissakin ja niistä toisista tuleekin "meitä - "me ja ne"-jako vallitsee edelleen ja harvoista asioista on yksimielisyyttä,
    `meidän´ on oikeastaan pakkokin olla eri mieltä kuin `ne´.

    Suomen media kannatti oikeaa ehdokasta 2020 USAn pres.vaaleissa, Bernien ja Peten syrjäyttänyt demokraattipuolueen Joe Biden valittiin ja republikaani Trump hävisi neljäksi vuodeksi oppositioon.

    Demokraattipuolueen presidenttiehdokas Bernie Sanders lupasi v. 2020 * vallankumousta * tullessaan valituksi.
    Demokraattipuolueen äärivasemmistoa edustanee Jacobin-lehti, joka kirjoittaa Bernie Sandersin luonnehtivan itseään "demokraattiseksi sosialistiksi" tai oliko se sosialistinen demokraatti, amerikkalaiset kun puhuvat paljon demokratiasta ja onhan USA maailman vanhin olemassaoleva demokratia.

    Jacobin-lehti kirj. otsikolla: "Oliko Ruotsi matkalla kohti sosialismia 1970 luvulla? Olof Palmen johdolla ja Jacobin maalailee kuvaa 1970-luvun Ruotsin sosialistisesta onnelasta, hyvinvointivaltiosta, joka oli olemassa vain 1970-luvulla ja korkeintaan noin vuoteen 1990 saakka ja
    USAan ilmeisestikin haluttaisiin 1970-luvun Ruotsin "hyvinvointiyhteiskunnan malli", mutta miksiköhän Bernie Sanderskin näyttäisi valinneen nimenomaan 50 vuotta vanhan * väliaikaisen * mallin?

    http://jacobin.com/2019/08/sweden-1970s ... f-palme-lo
    "Kahdeksan miljoonan asukkaan maassa 1 miljoona oli v. 1970 40 vuotta vallassa olleen Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen jäseniä,
    luomassa "suunnitelmatalouteen perustuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa."
    "Sos.Dem nuoriso
    tapaili toisiaan nuorisoyhdistys SSU:ssa ja tanssi Kansanpuistoissa ja he ostivat asunnon as.osuuskunta HSB:ltä ja ostivat ruokansa Konsumista ja tankkasivat OK-huoltoasemilla.
    Naimisissa aviomies oli aktiivinen työväenyhdistyksessä ja vaimo sosdem naisjärjestössä. He olivat todennäköisesti ammattiliiton jäseniä, joka oli puolestaan LO:n jäsen.
    Heidän lapsensa olivat Nuorten Kotkien jäseniä ja vanhemmat saattoivat vanhempana liittyä eläkeläisjärjestö PRO:hon ja heidät voitiin haudata sosdem hautaustoimisto FONUSin toimesta."

    Noin Jacobin kuvailee ilmeisestikin USAn demokraattipuolueen äärivasemmiston ja Bernie Sandersin Ruotsissa ainoastaan 1970-luvulla vallinnutta sosialismin ihannetta, jollaista haluttaisiin toteutuvaksi USAssakin. Äkkijyrkkiä mielipiteitä näyttäisi esiintyvän tasapuolisesti demokraatti- ja republikaanipuolueessa?

    Suomessakin vallitsi 1970-luvulla eräänlainen `harvainvalta´, ainakin yksi puolue oli aina oppositiossa kävi vaaleissa sitten miten tahansa ja
    samahan koski Suomen presidenttiäkin, jonka vaaleja ei lopulta edes järjestetty.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 14.11.24 18:58

    ]]>         2024-11-10T11:47:03+03:00 2024-11-10T11:47:03+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44720#p44720 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • POMPERIPOSSA ja KANSANKOTI 1976]]>
    "Ruotsi alkoi kokeilla sosialistisia ideologioita vasta sen jälkeen, kun se oli taloudellisesti eräs maailman menestyneimmistä. Ruotsi oli 1960-luvulla maailman neljänneksi rikkain talous ja julkiset menot olivat 20 % bkt:stä."
    http://fraserinstitute.org/studies/mira ... ts-1-and-2

    Ruotsissa lisättiin rajusti menoja, verotusta, sääntelyä ja Ruotsi jäi jälkeen muista teollisuusmaista ja 1970-luvun Olof Palmen sosialisointiaika oli ainoa aika, jolloin Ruotsin talous ja bkt on laskenut.
    Työn ja yrittäjyyden kannustimet heikentyivät ja * hyvinvointiriippuvuus * kasvoi, riippuvuus etuisuuksista tulonsiirroin.
    Yksityinen sektori lakkasi tuottamasta työpaikkoja julkisen sektorin kasvaessa ja reaalipalkat polkivat paikallaan ja Ruotsilla oli suuria budjettialijäämiä joka vuosi.

    Ruotsissa opittiin käytännön kautta 1970-luvulla, ettei hyvinvointivaltio voi luottaa korkeatuloisten kotitalouksien verotuloihin, vaan oli otettava enemmän tuloveroa enemmistöltä, pieni- ja varsinkin keskituloisilta.

    Olof Palme joutui välillä oppositioonkin v. 1976 Astrid Lindgrenin kirjoitettua Expressen-lehdessä julkaistun sadun Pomperipossa Monesmanie-maassa. Astrid / Pomperipossa ansaitsi laajalti Ruotsin ulkopuolellakin luetuilla lastenkirjoillaan kaksi miljoonaa kruunua vuodessa, mutta marginaaliverottamalla 102 % yhteiseen hyvinvointikakkuun verokamari vei lähes kaiken, Pomperipossalle vuoden elämiseen jäi vain 5000 kruunua ( n. 500 € ).
    Siis kun Pomperipossa ansaitsisi lisää hän joutuisi maksamaan veroa enemmän kuin mitä ansaitsi lisätyötuloa.
    Pomperipossa parahti, "ettei ole niin monta prosenttia", mutta veroministeri Stäng sanoi että "kyllä on, Astrid ei osaa laskea."

    Kuvassa http://astridlindgren.com/gb/about-astrid-lindgren/ opinion-maker Pomperipossa / Astrid heiluttaa sorkkarautaa; Pomperipossa oli suunnitellut varastavansa vähän takaisin saadakseen ostettua ruokaa, suolasilleihinkään 5000 kr ( 500€ ) vuodessa ei riittäisi alkuunkaan.

    Mutta vasta 1990-luvun alun finanssikriisi sai Ruotsin palauttamaan vanhan kapitalistisen järjestelmän osia. vuonna 1973 perustettu Palkansaajarahastokin hylkäsi ` voittoveron ja sosialisointisuunnitelman ´ ja Palkansaajarahastokin lopetettiin v. 1993.
    SosDem-puoluekin on nykyään sosiaalidemokraattinen, ei sosialistinen, ja on osoittanut pystyvänsä järkiperäistämäänkin verotusta.

    Yhteisövero on Ruotsissa nyt laskettu 32 %:sta 12,5 %:iin ja se on saanut aikaiseksi investointeja Ruotsiin ja ruotsalaistenkin yhtiöiden investointeja.
    Perintö-, lahja- ja varallisuusvero on poistettu ja rikkaita on palannutkin Ruotsiin ja tuo veronpoisto saa sukupolvien ylikin tapahtuvan yritystoiminnan toteutumaan Ruotsissakin, ei tarvitse siirtyä yrityksineen verotusta pakoon ulkomaille.

    Ruotsi alkoi taas menestyä taloudellisesti, uusia yrityksiä perustettiin ja reaalipalkkoja saatettiin nostaa. Asenteet ovat kuitenkin muuttuneet vuodesta 1969, valtiolla on nyt `paljon velvollisuuksia´. Ruotsi taitaa nykyisin olla maailman 16:sta rikkain, joten vuoden 1969 tilanteeseen on vielä korjattavaa jäljellä.

    Suomenkin nykyisen kaltaista " pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia " on muutettava ja korjailtava, ettei tilanne sentään muodostuisi niin surkeaksi kuin oli Pomperipossalla / Astridilla, kun oli suunniteltava jo sorkkaraudankin käyttämistä.
    Loputtomiin velaksi ei voi elää, vaikka me Suomessa olemmekin kuulemma hyvin onnellisia.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 10.11.24 10:47

    ]]>         2024-11-06T17:49:53+03:00 2024-11-06T17:49:53+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44719#p44719 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Agricolan keskustelusivusto sulkeutuu vuoden 2024 loppuun mennessä]]>
    Agricola-portaali siirtyy joulukuussa 2024 Suomen Historiallisen Seuran harteille. Samalla joudutaan supistamaan sivuston toimintoja, ja keskustelupalstan käyttö päättyy. Vanhat viestit eivät katua vaan ne arkistoidaan.

    Vaikka tällä keskustelupalstalla on yhä käyttäjänsä, täällä on viime vuodet ollut hyvin hiljaista, ja koitamme suunnata vähät voimavaramme muualle, lähinnä siihen, että tiedotus sekä uutis- ja tapahtumakalenteri toimisivat toivon mukaan entistäkin vilkkaammin ja kattavimmin.

    Käyttäjäksi rekisteröityminen päättyy 20.11., ja keskustelun sulkeutumispäivä on 31.12.


    Terveisin
    Ville Vuolanto
    Suomen Historiallisen Seuran puheenjohtaja

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Ville Vuolanto — 06.11.24 16:49

    ]]>         2024-11-06T17:48:56+03:00 2024-11-06T17:48:56+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44718#p44718 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Agricolan keskustelupalstat sulkeutuvat vuoden 2024 loppuun mennessä]]>
    Agricola-portaali siirtyy joulukuussa 2024 Suomen Historiallisen Seuran harteille. Samalla joudutaan supistamaan sivuston toimintoja, ja keskustelupalstan käyttö päättyy. Vanhat viestit eivät katua vaan ne arkistoidaan.

    Vaikka tällä keskustelupalstalla on yhä käyttäjänsä, täällä on viime vuodet ollut hyvin hiljaista, ja koitamme suunnata vähät voimavaramme muualle, lähinnä siihen, että tiedotus sekä uutis- ja tapahtumakalenteri toimisivat toivon mukaan entistäkin vilkkaammin ja kattavimmin.

    Käyttäjäksi rekisteröityminen päättyy 20.11., ja keskustelun sulkeutumispäivä on 31.12.

    Terveisin
    Ville Vuolanto
    Suomen Historiallisen Seuran puheenjohtaja

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Ville Vuolanto — 06.11.24 16:48

    ]]>         2024-11-06T17:48:06+03:00 2024-11-06T17:48:06+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44717#p44717 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Agricolan keskustelupalstat sulkeutuvat vuoden 2024 loppuun mennessä]]>
    Agricola-portaali siirtyy joulukuussa 2024 Suomen Historiallisen Seuran harteille. Samalla joudutaan supistamaan sivuston toimintoja, ja keskustelupalstan käyttö päättyy. Vanhat viestit eivät katua vaan ne arkistoidaan.

    Vaikka tällä keskustelupalstalla on yhä käyttäjänsä, täällä on viime vuodet ollut hyvin hiljaista, ja koitamme suunnata vähät voimavaramme muualle, lähinnä siihen, että tiedotus sekä uutis- ja tapahtumakalenteri toimisivat toivon mukaan entistäkin vilkkaammin ja kattavimmin.

    Käyttäjäksi rekisteröityminen päättyy 20.11., ja keskustelun sulkeutumispäivä on 31.12.


    Terveisin
    Ville Vuolanto
    Suomen Historiallisen Seuran puheenjohtaja

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Ville Vuolanto — 06.11.24 16:48

    ]]>         2024-11-04T22:27:45+03:00 2024-11-04T22:27:45+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44716#p44716 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> Rakennetun kulttuuriympäristön 3D-digitointi - Ohjeita 3d-digitoinnin tekemiseen ja tilaamiseen kulttuuriperintösektorilla:
    https://www.museovirasto.fi/fi/ajankoht ... lyttamista
    https://www.sttinfo.fi/tiedote/70626787 ... lyttamista

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 04.11.24 21:27

    ]]>         2024-11-04T22:16:36+03:00 2024-11-04T22:16:36+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44715#p44715 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> Rakennusvalvonnan arkiston erityissuunnitelmien digitointi.

    Aiheesta uutisoi Tamperelainen 3.11.2024:
    https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/8031473
    Viranhaltijapäätös 29.10.2024 (TRE:4867/00.01.05/2024):
    https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/content/403120/14164
    Päätös
    Rakennusvalvonnan arkiston erityissuunnitelmien digitointi -projekti toteutetaan ajalla 4.11.2024 – 31.12.2038 Tampereen rakennusvalvonnassa.
    Projektin kokonaiskustannusarvio on 1 095 000 €, josta ulkopuolisen rahoituksen osuus on 0 € ja Tampereen kaupungin osuus on 1 095 000 €...
    Päätöksen perustelut
    Rakennusten erityissuunnitelmien paperiaineiston laajuus on 670 hyllymetriä (n. miljoona asiakirjaa). Aineisto koostuu rakennusten rakenne- ja LVI-suunnitelmista vuoteen 2016 asti, ja siihen kohdistuu vuosittain paljon tietopyyntöjä (vuonna 2023 1100 kpl). Paperiset erityissuunnitelmat on säilytettävä, kunnes rakennus on purettu, eli ne ovat pitkäaikaissäilytettäviä. Tietopalveluvelvoite perustuu julkisuuslakiin.

    Erityissuunnitelmia tarvitaan erityisesti rakennusten korjaus- ja muutostöiden suunnittelussa, rakennusten ylläpidossa ja viranomaisvalvonnassa. Aineiston analogisuus aiheuttaa asiakkaalle ja viranomaiselle manuaalista työtä aineiston eri käsittelyvaiheissa ja hukka-aikaa palveluprosesseissa. Digitointi sujuvoittaisi palveluprosesseja ja mahdollistaisi aineiston saatavuuden itsepalveluna sähköisen myyntipalvelun käyttöönoton jälkeen, mikä parantaisi merkittävästi asiakaspalvelua ja toisi myyntituloja. Lisäksi digitointi parantaisi tiedonhallintaa ja työntekijäkokemusta (esim. mahdollistaisi etätyön tietopalvelussa) sekä tukisi analogisen aineiston pitkäaikaissäilytystä...

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 04.11.24 21:16

    ]]>         2024-11-02T13:13:55+03:00 2024-11-02T13:13:55+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44714#p44714 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • EU:n vai NATO:n ilmapuolustusjärjestelmä]]>
    Monet Naton EU-jäsenmaat eivät ole käyttäneet sopimuksen mukaista 2 %:a bkt:stä puolustusteollisuuteensa ja puolustukseensa ja sodat Ukrainassa ja Israelissa ovat vahvasti osoittaneet ilmapuolustuksen merkityksen, http://bbc.com/news/world-middle-east-20385306 mutta olisikohan käytännössä edes mahdollista rakentaa Israelin kaltainen Rautakupoli- Davidin linko-, Arrow-ohjusten ja Thaad-järjestelmien kaltainen 90-99 %:n torjuntakykyinen ilmapuolustus EU:n ja Euroopan laajuiselle alueelle?
    Yksi Patriot-patteri maksaa *biljoona* $:a ja mm. Ukraina lienee saanut kolme Patriotia ja ne eivät tietystikään ole riittäneet Ukrainan laajuisen alueen ilmapuolustukseen.

    Saksan liittokansleri Olaf Scholz elvytti 30.8.2024 vision Saksan johtamasta EU:n ilmapuolustuksesta: European Sky Shield Initiativestä ( ESSI ).
    http://defensenews.com/global/europe/20 ... in-europe/
    Saksan johtaman ESSI-aloitteen yhteisymmärryspöytäkirjan aloitteen kehittämiseksi allekirjoitti 10 NATO ja EU-maata 11.10.2023.
    Saksan oma IRIS-T-järjestelmä oli ollut kehitteillä, mutta kustannussyistä se hyllytettiin 3.2021 ja päätettiin keskittyä Saksan ikääntyvän Patriot-järjestelmän modernisointiin.

    EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ehdottanut uutta EU:n * puolustusunionia * ja EU:n Air Shieldiä plus kybertorjuntaa, joka rahoitettaisiin EU:n ottamalla * yhteisvelalla *, esimerkkinä pandemian elvytysväline Next Generation EU; 806,9 miljardia avustuksia ja lainoja. http://intereconomics.eu/contents/year/ ... fence.html

    Presidentti E. Macron tunnusti ESSIn merkityksen maille, joilla ei ole omaa ydinpelotetta, kuten Ranskalla on ja tarjosi SAMP-T- järjestelmäänsä lisänä Euroopan monenkirjavalle aseistukselle, jonka sanotaan tuhlaavan runsaasti rahaa.
    Espanja ja Italia eivät ole nekään saavuttaneet 2 %:n velvoitetta, vaikka Länsi-EU ei välttämättä ole immuuni Venäjän uhalle, eikä tietysti Saksa, jonka lähimpänä uhkana ovat Venäjän ohjukset Kaliningradissa, varsinkin Berliinistä katsottuna.

    Presidenttiehdokas ja ex.pres. D. Trumpin kovista puheista on EU:ssa painetta niistäkin, eikä Kamala Harrisiinkaan voi luottaa, demokraatti Obamakin taisi jo 3.2014 Brysselissä viitata Krimin kriisin aikaan EU:n NATO-maiden 2 %:n velvoitteeseen 5. artiklan toteutumiseksi.

    EU:n yhtenäisyydestä puhutaan ja kirjoitetaan usein, mutta olisikohan Saksan O.Scholzin aloite ESSI:stä hajoittamassa EU:n puolustuksen NATO-johtoa ja siten yhtenäisyyttä?

    Veikko Palvo






    Mario Draghin kesäkuun 2024 raportissa ehdotetaan 800 miljardin €:n investointeja ( yhteisvelka ) Kiinan ja USAn aggressiivisen kilpailun torjumiseksi. http://dw.com/en/eu-report-calls-for-80 ... a-70173239
    "Vain 4 maailman suurimmista teknologiayrityksistä on eurooppalaisia ja vuodesta 2008 alkaen EU:n startup-yrityksistä 30 %:a on lähtenyt EU:sta USA:aan." ( ei siis Kiinaan, se on oma lukunsa )

    Josep Borrell puheessaan 16.10.2024 Euroopan puolustus- ja turvallisuuskonferenssissa sanoo "meidän selvinneen Covid-19:stakin 700 miljardilla €:lla." ( lainalla )
    http://eeas.europa.eu/eeas/defence-frag ... borrell_en

    "Puolusvälineinvestoinnit kasvoivat v. 2023 67 miljardia € ,30 % ja 80 % näistä investoinneista tehdään EU:n ulkopuolelta.
    Vain 18 %:a sotilashankinnoista tehdään yhteistoiminnallisesti." Borrell erittelee vielä puolustusmenot jakautuneina asehankintoihin ja esim. palkkasotilaiden palkkoihin ja eläkkeisiin.
    "Voi rahoittaa kysyntää, mutta tarjontakapasiteettia ei ole EU:ssa ja kysyntä käyttää toista toimittajaa, olipa tämä sitten Etelä-Koreassa tai USA:ssa."
    "EU:n tuen Ukrainalle Borrell sanoo v. 2024 lopussa olevan 45 miljardia € aseissa plus humanitaarinen ja taloudellinen tuki = 110 miljardia €.

    ja
    "Onko oikeudenmukaista ottaa yhteistä velkaa niiden jäsenvaltioiden armeijojen varustamiseksi, jotka eivät ole tähän mennessä tehneet lainkaan tai vain vähän ponnisteluja puolustuskykynsä kehittämiseksi.
    Tämä sama
    moraalinen vaara kohdattiin eurokriisin yhteydessä ja tämä kysymys nostetaan varmasti pöydälle jäsenvaltioiden keskusteluissa."

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 02.11.24 12:13

    ]]>         2024-10-28T22:51:07+03:00 2024-10-28T22:51:07+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44713#p44713 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Olemattomat näköislehtiarkistot]]> https://musiikkiarkisto.fi/ap/index.php ... -tyrkolle/
    Media-alan verkkojulkaisujen säilyvyys huolestuttaa
    Arkistojen päivän toimikunta haluaa jakamiensa palkintojen lisäksi ilmaista huolensa media-alan julkaisemien verkkoaineistojen arkistoinnista. Monet suomalaiset mediat ovat kadottaneet sivustojensa uudistusten yhteydessä verkkosivuiltaan vanhemmat uutiset ja näköislehdet. Samoin uudistusten yhteydessä osoiterakenteet usein vaihtuvat, jolloin kaikki aiemmat linkit uutisiin lakkaavat toimimasta. Medioiden vanhemmat verkkoaineistot ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä, joten toivomme, että niiden säilyvyyteen ja arkistointiin kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota. Internetin ensimmäisten vuosikymmenten alkuperäiset verkkojulkaisut antavat korvaamattoman, todistusvoimaisen aikalaiskuvan oman aikansa ilmiöistä ja tapahtumista. Niiden katoamisen myötä menetetään myös suomalaisten toimittajien ja valokuvaajien työn tulokset.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 28.10.24 21:51

    ]]>         2024-10-24T16:57:30+03:00 2024-10-24T16:57:30+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44712#p44712 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> https://www.vapriikki.fi/uutinen/vaprii ... on-avattu/
    https://www.sttinfo.fi/tiedote/70591188 ... d=69819839
    https://www.tampere.fi/ajankohtaista/20 ... -on-avattu
    Vapriikin kuva-arkisto avaa Siiri-tietopalvelun kautta noin 200 000 digitoitua kuvaa vapaasti kaikkien käytettäväksi. Suurimmasta osasta on ladattavissa korkearesoluutioinen eli suuri ja painolaatuinen kuvatiedosto. Vapriikin kuva-arkistolla on laajin Tamperetta ja Pirkanmaata käsittelevä valokuvakokoelma, jonka kautta välittyy monipuolinen kuva elämänmenosta aina 1850-luvulta tähän päivään.
    Vapriikin kuva-arkisto ei ole aineistojensa avaamisessa ensimmäisten joukossa, mutta määrällisesti kyse on kansainvälisestikin merkittävästä teosta. Vapriikin kuva-arkiston kokoelmiin kuuluu noin kaksi miljoonaa valokuvaa, eli suurin osa kokoelmista on yhä digitoimatta. Nämäkin kuvat ovat edelleen asiakkaiden käytettävissä ja niihin voi tutustua Kuva-arkistossa. Kuvia myös digitoidaan jatkuvasti, eli vapaasti käytettävien kuvien lukumäärä kasvaa koko ajan.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 24.10.24 16:57

    ]]>         2024-10-22T15:52:36+03:00 2024-10-22T15:52:36+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44711#p44711 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Ehtoo-sanan alkuperä]]> https://fi.wiktionary.org/wiki/ehtoo, joka viittaa Suomen etymologiseen sanakirjaan (SSA -Suomen sanojen alkuperä).

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Ville Vuolanto — 22.10.24 15:52

    ]]>         2024-10-10T11:18:10+03:00 2024-10-10T11:18:10+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44710#p44710 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Terijoen kansanrintama ja SKDL]]>
    Varjo Suomen yllä - Stalinin salaiset kansiot Docendo 2017, Timo Vihavainen, Ohto Manninen, Sergei Zhuravljov

    s.166.: Terijoen julistuksen luonnoksia Stalin on korjaillut, julkaistu Pravdassa 2.12.1939: mm. "kansanhallituksen" Stalin on muuttanut
    "laaja työtätekevän kansan rintama",
    "joka Helsinkiin saavuttua laajennetaan työtätekevän kansan rintamaan osallistuvien eri puolueiden ja ryhmien edustajilla".

    Kuusinen - Molotov yya-sopimus ja salainen lisäpöytäkirja, delo 578 sivut 88-94, julkaistu Pravda No.334. 3.12.1939 ( osittain/ kokonaan? )


    Zhdanov on ilmeisesti ohjeistanut Helsingissä perustettavaksi lokakuussa 1944 SKPn " Laajaksi työtätekevän kansan rintamaksi" aiotun SKDL:n suojiin, mutta maalisvaalien 1945 jälkeenkään muiden puolueiden ryntäämistä SKDL:n suojiin ei tapahtunut ja SKDL-SKP jäi siitä alkaen Suomen poliittisen kentän vasemman äärilaidan puolueeksi, jolla ei ole vastinetta, äärilaitaa, oikealla laidalla.

    Olikohan Terijoen kansanrintama 30.11.1939 Zhdanovin idea, jonka Andrei yritti toteuttaa syksyllä 1944 SKDL-kansanrintamana?
    Molotov-Kuusinen YYA-sopimus 3.12.1939 toistui sekin 4.4.1948.
    ____________________________________________________________________

    Yrjö Ruutu oli jääkäriliikkeen perustajia ja edusti supisuomalaista kansallista ei-marxilaista sosialismi-ajattelua 1920-luvun alkupuolelta alkaen ja AKS:kin
    edusti osin Ruudun ajattelua ja mm. Urho Kekkosen sanotaan saaneen häneltä vaikutteita. Yrjö Ruutu uskoi strasserilaisen vasemmistosiiven pääsevän voitolle Saksassa, http://kansallisbiografia.fi/kansallisb ... nkilo/5253 mutta näinhän ei tapahtunut ja Suomalaissosialistit liittyivät 1937 SDP:hen.
    Yrjö Ruutu loikkasi SDP:stä 1945 SKDL:ään ja Kouluhallituksen pääjohtajaksi v. 1945 - 1950 ja Ruudun sanotaan ajaneen yhtenäiskoulu-uudistusta, jonka SKDL otti ohjelmaansa v.1947. Kommunistien yhtenäiskoulu / peruskoulu olisikin toteutuessaan käyttänyt Neuvostoliitosta kopioituja oppeja, http://agricolaverkko.fi/vintti/julkais ... n-moniste/ kuten Pirkkalan kokeilu 1970-luvun alussa näyttäisi osoittavan.
    Yrjö Ruutu oli 1920-luvulla perehtynyt Weimarin Saksan Querfrontiinkin ja https://en.wikipedia.org/wiki/Querfront ,äärivasemmiston ja äärioikeiston, sekä nationalistisen ja sosialistisen ideologian yhteistyöhön. Querfront on Saksassa ehkä lähinnä myytti, kuten Suomessa Korpilammen konsensus taloudessa ja "loputtomat 1940 kihlajaiset" kolmikantakorporatismissa; työmarkkinaosapuolien ja valtion sopimuksin, maataloustuottajat jonkin aikaa neljäntenä kantana?

    Strasserismi-vasemmisto toi Hitlerin kansallissosialisteille kannatusta vaaleissa ja 1932 Gregor Strasser olisi tyytynyt muutamaan ministeripaikkaan, mutta Hitler vaati "kaikki tai ei mitään" ja 1933 vaaleissa tulikin vaalivoitto ja Hitleristä liittokunnankansleri.
    Liittokansleri Kurt von Sleicher sanotaan yrittäneen 1932 querfront-hengessä sulauttaa kansallissosialistien strasserismi ammattiliittoihin.
    Gregor Strasser ja K. von Sleicher tapettiin sitten 1934 "pitkien puukkojen yönä". Otto Strasser oli 1932 paennut Prahaan ja 1941 Kanadaan ja palasi L-Saksaan 1953 ja perusti v. 1956 Deutsch-Soziale Unionin.

    Die Linkestä eronnut Sahra Wagenknect perusti äärivasemmistolaisen Bundnis Sahra Wagenknechtin ja 2.2023 Berliinin "rauhanmielenosoituksessa Ukraina-apua vastaan" äärioikeistolainen AfD tki puolueena ja sen kannattajat mielenosoituksessa. Edellisenä päivänä, Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen vuosipäivänä, Berliinissä oli ollut mielenosoitus Ukrainan puolesta Putinin Venäjää vastaan.
    http://dw.com/en/germany-left-party-wag ... a-64826659
    mm. Corriere della Sere kuvailee " BSW:n olevan AfD:n peilikuva " ja varsin samanlaisia noiden populistien aatteet näyttäisivät olevankin, mutta varsinkin Itä-Saksassa BSW ja AfD ovat menestyneet vaaleissa ja v. 2024 EU-parlamenttivaaleissa BSW sai 6,2% äänikannatuksen ja 6 paikkaa ( Die Linke 3 ) ja AfD oli toiseksi suurin ( CDUn 23,7% ja 23 paikkaa ) jälkeen 15,8 %:n äänillä ja 15 paikalla.
    Ja
    useinkin näytettäisiin puhuttavan äärioikeistolaisesta populismista, vaikka sitä harjoittaisikin äärivasemmistolainen populisti?
    Ja
    minkähän sortin populisti esim. Unkarin Viktor Orban puolueineen on, äärivasemmistolainen vaiko äärioikeistolainen vai jotakin niiden sekoitusta, mutta ainakin Orbán on Venäjä-mielinen ja Ukraina-vastainen.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 10.10.24 11:18

    ]]>         2024-10-04T16:27:53+03:00 2024-10-04T16:27:53+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44709#p44709 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Ehtoo-sanan alkuperä]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Pekka Vihervuori — 04.10.24 16:27

    ]]>         2024-10-03T16:09:35+03:00 2024-10-03T16:09:35+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44708#p44708 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> https://www.sls.fi/fi/yleinen-fi/j-l-ru ... -verkossa/
    SLS digitoi tulevina vuosina sekä valtion että Porvoon kaupungin omistaman arkistoaineiston. Digitoidut aineistot julkaistaan vapaasti käytettäviksi sls.finna.fi-sivustolla sitä mukaa, kun digitointi etenee. Digitointi kattaa 33 hyllymetriä aineistoa ja se kestää useita vuosia.
    Digitoimisen jälkeen alkuperäistä aineistoa tuodaan yleisön käyttöön vain poikkeustapauksissa, sillä aineisto on hyvin haurasta ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää. Digitoitu aineisto on sen sijaan vapaasti kaikkien käytettävissä, sillä tekijänoikeus- tai tietosuojalainsäädäntö ei koske näin vanhaa aineistoa.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 03.10.24 16:09

    ]]>         2024-10-03T16:05:19+03:00 2024-10-03T16:05:19+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44707#p44707 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010725904.html
    Suomen Sotaveteraaniliiton käytännön toiminta lakkaa vuodenvaihteessa. Tämän jälkeen alkavat yhdistyksen purkutoimet.
    – Arvioimme, että purkutoimet on sitten kesän alkuun mennessä saatu tehtyä, hän toteaa.
    Näihin toimiin kuuluu esimerkiksi liiton arkistojen digitointi ja Kansallisarkistoon vienti.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 03.10.24 16:05

    ]]>         2024-09-27T11:38:23+03:00 2024-09-27T11:38:23+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44706#p44706 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Green dealiä Suomessa]]> mm Italiasta Suomeen, siis * päästöjen * tuomista.
    Ja sitten jätteet poltetaan ja saadaan mitättömänä sivutuotteena hieman energiaakin, ja tuotetaan päästöjä ja nyt hiilidioksidipäästöjä aletaan ottaa talteen kuljetettavaksi laivalasteittain Pohjanmeren alle kilometrien syvyyteen hiekkakiveen varastoitavaksi, ettei tarvitsisi maksaa
    EU:n päästömaksuja `jätteen kierrätyksestä`.

    Vihreää työllistävääkin teollisuutta, vaikka ei tuoteta mitään muuta kuin kustannuksia, "hölmöläisten hommakin" tulee mieleen.
    Suomen Ilmastopaneeli
    näyttäisikin kirjoittavan, että olisi "taloudellisesti edullisempaa" palauttaa kosteikkoja, pelkästään hiilidioksidin varastointi maksaa kuulemma jopa 240 € CO2-tonnilta ja Suomessa vuosittain tarvittava 5 - 6 miljoonan CO2-tonnin talteenotto ja varastointi maksaisi ilmastopaneelin mukaan
    605 -705 miljoonaa €uroa vuodessa.
    ELY-keskus:
    http://ely-keskus.fi/ptv/-/fsc/view/ser ... taloustuki
    "Ei-tuotannollistesta investoinnista, kosteikon perustamisesta maksetaan max. 11699 €/kohde. Jos perustettava kosteikko tai uoma on kooltaan
    0,3 - 0,5 hehtaaria, korvausta 3225 € kohteelta."

    Ilmastohätä A22, johon mm. Elokapinan kanssa yhteistyössä toimiva Återställ Våtmarkerkin ( Palauttakaa kosteikot ) kuuluu, näyttäisi käyttävän punaväriä useissa sivuillaan kuvaamissa `ilmastohätätoimissa´, sitä samaa viimeksi Suomen eduskuntatalon julkisivuun ruiskutettuna.

    Elokapina, Extinction Rebellion Finland osoitti yhdessä Suomen LuonnonsuojeluLiiton kanssa mieltään eduskuntatalon portailla mm. 5.3.2022
    http://sll.fi/2022/03/05/mielenilmaus-v ... katkaisua/
    Elokapina ry, Elonvaalijat ry, Voima kustannus Oy julkaisevat mm. ' äärivasemmistolaista ' Le Monde Diplomatique ja Novaja Gazetaa ja
    ennen pitkää edustanee 1970-luvun Baader-Meinhof-linjaa väkivaltaisessa ekstremismissään, jossa aatemaailma ja ideologia oikeuttaa mukamas väkivallan käytön.

    Sivuilla sanotaan noilla "ilmastohätätoimilla" saavutettavan paljon julkisuutta, taidetaan jopa laskeakin lukumääriä. Hollannissa ilmastohätätoimia vastaan näytetään käytetyn vesitykkejäkin, kerrotaan A22:n sivuilla ja samaa voisi suositella otettavaksi käyttöön Suomessakin, ehkä lievempänä muotona pelkkä vesiletkulla kasteleminenkin kadulla istujille jäähdyttäisi tunnekuohuja?

    Veikko Palvo



    ________________________________________________________________________________________________________________________________________________

    Nyt marraskuussa 2024 pidettävässä COP 29:ssä kiistellään eteläisen pallonpuoliskon maiden maapallon pohjoispuoliskolta haluamasta ilmastokehitysrahoituksesta.

    Euroopan Unionin maailmanlaajuinen Kopernikus jakaa ilmastotietoa ja ennusteita kaikkialta maailmasta ja maailmanlaajuisesti:
    http://atmosphere.copernicus.eu/charts/packages/cams/
    Jos
    tulivuorenpurkaus toisella puolella maapalloa viilentää maapallon ilmakehää maailmanlaajuisesti ja vastakkaisellakin puolella, niin eivätköhän nuo hiilidioksidit, metaanit, rikkidioksidit yms. leviä nekin maailmanlaajuisesti.
    Suomen itärajan itäpuoleolla on ilmastotoimien ulkopuolinen Venäjä, taisi olla maailman neljänneksi suurin saastuttaja ja ilmaston lämmittäjä ja eivätköhän nuo hiilidioksidit ja rikkidioksidit sun muut leviä Venäjältä ensimmäiseksi Suomen ylle itäisten tuulien mukana, ehkäpä Kiinankin päästöjä leviää Suomen ilmakehäänkin?

    Copernicus -sivuilla on metsäpalojenkin ilmastovaikutuksia maailmanlaajuisesti, mutta ainoastaan maapallon ilmastoa lämmittävinä, pienhiukkasista ei näytä olevan ole ennusteita, mutta eivätköhän nekin leviä maapallonlaajuisesti, kuten tulivuorenpurkaustenkin hiukkaset ja Venäjälläkin on vuosittain suuria metsäpaloja.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 27.09.24 11:38

    ]]>         2024-09-23T13:01:59+03:00 2024-09-23T13:01:59+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44705#p44705 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: 1930-luku]]> Oula Silvennoinen - Marko Tikka - Aapo Roselius: Suomalaiset fasistit, mustan sarastuksen airuet (WSOY 2016) tai Miika Siironen: Mustan lipun alla, Elias Simojoen elämä ja utopia (Atena 2017) lähellä sitä mitä etsit?

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Helena Pilke — 23.09.24 13:01

    ]]>         2024-09-21T13:39:06+03:00 2024-09-21T13:39:06+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44704#p44704 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Pohjoismainenkin puolustusliitto toteutuu]]>


    Ruotsi Suomi puolusliittoajatus vuodelta 1940 toteutuu v. 2022 jätettyjen NATO-hakemusten johdosta viimeinkin, 28 NATOn jäsenmaata 30:stä on jo hyväksynyt hakemukset.

    Veikko Palvo
    Tällä poliittisella taholla http://finna.fi/Record/kansa_ah.M011-1005241 yya-aikaiset revolution-kannanotot eivät kaikilla näyttäisi vieläkään vaihtuneen NATO-myönteisiin evolution-kannanottoihin, "ydinaseeton pohjola- nyt" näyttää olevan joillakin puheissa edelleenkin.

    Tanskassa Venäjän suurlähettiläs uhkasi 2015 Tanskan ulkoministerille Tanskan sota-alusten olevan Venäjän ydinohjusten kohteina, mikäli Tanska on sijoittanut niille ohjuskilven, ohjuspuolustusjärjestelmän osia.
    http://france24.com/en/20150322-russia- ... tack-ships Venäjän lähettiläälle todettiin NATO-Tanskan sota-alusten olevan joka tapauksessa sodassa venäläisten mahdollisena kohteena.

    B-1B strategisia ydinpommikoneita laskeutui 29.8.2023 ensimmäistä kertaa Norjan Oerlandin lentotukikohtaan:
    http://defense.gov/Multimedia/Experienc ... ear-Triad/

    Kaksi NATOn B-1B -yliäänipommikonetta laskeutui 23.2.2024 Ruotsin Kallaxin lentotukikohtaan Luulajassa.

    Kaksi B-52 pommikonetta lensi Barentsinmerellä Kuolan pohjoispuolella suunnaten 21.7.2024 Norjan Finnmarkin yli tankkaamaan Saariselän tienoilla ( 2 KC-135 ja 1 KC-46 tankkeria ), suomalaiset F/A-18 Hornetit suojasivat.
    http://thebarentsobserver.com/en/2024/0 ... rn-finland
    "B-52:sta saatettiin myös nähdä Kuolan Olenyan tukikohta, jolta Venäjän TU-95MS ydinpommikoneet lähtevät pommittamaan Ukrainan infrastruktuuria ja siviilejä tavanomaisin ohjuksin ja liitopommein.

    "Ydinaseeton pohjola" on mennyttä yya-aikaa, eikä se toteutunut silloinkaan.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 21.09.24 13:39

    ]]>         2024-09-17T17:49:48+03:00 2024-09-17T17:49:48+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44703#p44703 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Helsingistä Pennsylvaniaan v. 1907]]>
    26-vuotias sukulaisnaiseni matkusti v. 1907 kahden pienen tyttärensä kanssa Helsingistä Pennsylvaniaan, missä hänen miehensä oli asunut jo pari vuotta. Tiedossa on, että hän tuli New Yorkiin laivalla, joka oli lähtenyt Englannista, ja oletettavasti jatkoi sitten matkaa junalla. Mutta miten hän oli päässyt tuohon laivaan?

    Kulkiko Helsingistä laivoja Englantiin? Vai pitikö ensin mennä laivalla Tukholmaan ja siellä siirtyä Englannin-laivaan? Vai pitikö Tukholmasta matkustaa Göteborgiin, josta tietääkseni kulki laivoja Englantiin? Pitikö siis matkustaa junalla Tukholmasta Göteborgiin?

    Kun laiva Ruotsista saapui Englantiin, saapuiko se samaan satamaan, josta laiva New Yorkiin lähti? Vai pitikö (taas) nousta junaan, jolla siirryttiin Englannin sisällä maitse?

    En oikein usko, että vain vähän kouluja käynyt sukulaisnaiseni olisi selvinnyt tästä logistiikasta ilman apua. Mutta jos samaan aikaan oli samaan suuntaan liikkeellä satoja suomalaisia, olisiko tämä siirtolaisuus ollut jonkin sortin bisnes? Jota olisi hoidellut joku aikaansaapa oppaantapainen, joka olisi kuljetellut porukoita ihan satamasta satamaan – Hesasta Nykkiin?

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Raaka — 17.09.24 17:49

    ]]>         2024-09-11T23:33:25+03:00 2024-09-11T23:33:25+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44702#p44702 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • GREEN DEAL 2.0 teollisuussuunnitelma]]>
    "Nettonollatalouden muoto määritetään muutaman tulevan vuoden aikana" ja Ursula von der Leyen tilasi Mario Draghilta suunnitelman
    komissio II:lleen ja Green Deal 2.0 Industry Plan´iksi, jonka komissio antaa 100 päivän kuluessa.
    "Euroopan talousmalli, joka perustuu sen sisämarkkinoihin, on kuluneina vuosikymmeninä tuonut lisää vaurautta" -- ei tosin viime vuosina?
    http://eur-lex.europa.eu/legal-content/ ... 2023DC0062

    Uuden Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman neljä pilaria ovat:
    1. ennakoitava ja yksinkertaistettu sääntely-ympäristö
    2. nopeampi riittävän rahoituksen saanti
    3. osaamistason nosto
    4. avoin kansainvälinen kauppa

    1. direktiivejä ja lakeja on EU:lta tullutkin varsin runsaasti ja lyhyin väliajoin.
    2. Mario Draghi esitti 9.9.2024 , että EUn tulisi ottaa yhteisvelkaa 750 - 800 miljardia € vuodessa, valtavan summan. Komissio kirj. 1.2.2023 neljäviidesosaa tuottavista investoinneista olevan yksityisten sektorin / yksityisten on odotettu investoivan enemmän vihreään siirtymään
    3. osaamisason nosto: nettonollateknologiaa, innovaatioita, mutta:
    "EU:n kumppaneiden sanotaan alkaneen tarttua `nettonollan´ tarjoamiin mahdollisuuksiin; USAn Inflation Reduction Act ( IRA ) sysää liikkeelle
    360 miljardin $ vuoteen 2032 mennessä. ( toisessa yhteydessä tämän sanotaan olevan EU:lle uhka )
    Ja
    "Kiinan valtiontuet ovat jo pitkään olleet kaksi kertaa niin suuria kuin EUn tuet ja tämä on vääristänyt markkinoita Kiinan hallitessa tällä hetkellä useiden puhtaan teknologian tuotteiden valmistusta. "Kiina on määrittänyt puhtaan teknologian innovoinnin ja valmistuksen ( ja viennin ) 5-vuotissuunnitelmansa painopisteeksi." " Kiinan ilmoittamat investoinnit ovat 280 miljardia $."

    EU:n nettonolla teollistamissuunnitelmassa 1.2.2023 "määritettäväksi muutaman tulevan vuoden aikana" näytettäisiin puhuttavan akuista, lämpöpumpuista, tuulimyllyistä, aurinkovoimasta, elektrolyysilaitteista ( vety ), hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista -
    kriittisistä raaka-aineista: litium ja koboltti akkuihin.
    -------------------------------------------------------------------------
    Mutta eikö EU:n wanhanaikaisen jo olemassaolevan teollisuudenkin olisi pystyttävä toimimaan työpaikkojen ja EU-talouden säilyttämiseksi
    "vihreän siirtymänkin" mahdollistamiseksi ainakin vuoteen 2050 saakka?
    ---------------------------------------------------------------------------------------------------------
    Vihreällä taholla kylläkin katsotaan tässäkin
    http://corporateeurope.org/en/2024/07/p ... trial-deal EU:n "perusteollisuuden haluavan vain vahvistaa EU:n sisämarkkinoita ja myrkyllisten tuotteiden sääntelyä halutaan kuulemma purkaa ja lisätä tukia normaaliin liiketoimintaan mahdollistamaan EU:n suurimpien saastuttajien toiminnan jatkumisen."
    Kaikki heti - nyt - vihreä siirtymä heti - istutaan kaduillakin osoittamassa vihreän siirtymän kiireellisyyttä planeetan pelastamiseksi.
    Corporate Europe
    kirjoittaa `Antverpenin julistuksen / http://antwerp-declaration.eu olevan juuri tälläisen "vahingollisen teollisuuden" lobbausta ( 870 yhtiön, 1278 järjestön ) ,jonka sijaan olisi ilmeisesti tuettava vihreää teollisuutta kaikessa. Mutta miten se olisi edes mahdollista vaarantamatta vihreän siirtymän toteutumisen mahdollisuutta?
    Ja vaikka " EU:n talousmalli perustuukin sen sisämarkkinoihin" niin eikö vientiäkin EU:sta tulisi pystyä harjoittamaan?

    Veikko Palvo


    "Kiina ylituottaa ja polkumyy vihreää teknologiaa,
    http://dw.com/en/from-solar-to-evs-how- ... a-68782157 9.9.2024
    5-v.suunnitelmien massatuotantoeduilla, halvalla työvoimalla ja 3-4 kertaa EU:n etuja suuremmilla valtiontuilla, joita tosin saa saksalainenkin `viherteollisuus´ Kiinassa - tuulimyllyt, sähköautot, aurinkopaneelit jne.

    "Draghi varoitti 400 sivun raportissaan 9.9.-24, että "on olemassa riski, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen voi olla ristiriidassa kilpailukyvyn ja kasvun kanssa."
    ja sanoi 800 miljardin vuosittaisen yhteisvelan ja investointien korjaavan ristiriidan ( vihreän ja ei suoraan vihreän eu-teollisuuden välisen.
    EU-komissio
    esitti jo 6.7.2023 EU:n tarvitsevan yli 760 miljardia $ vuodessa saavuttaakseen vihreän siirtymäkauden tavoitteet,
    http://reuters.com/sustainability/clima ... 023-07-06/, joten M.Draghi 800 miljardin € vuosittaisella yhteisvelkaesityksellään, EU-komission tilaamalla, oikeastaan toistaa EU-komission esityksen 6.7.2023.

    Sähköautossakin tarvitaan ylivoimaisesti eniten muita materiaaleja kuin litiumia ja teräs ja kuparikin on pystyttävä valmistamaan kilpailukykyisesti, tuulimyllyssäkään ei ole muuta vihreää kuin myllyn tuottama säköenergia. )

    "Draghin raportissa
    "vaaditaan suunnitelmaa ( coherent plan ), jolla CO2-päästöjen vähentäminen yhdistetään EU:n teollisuuden kilpailukykyyn ja kasvuun tavalla, joka tuo etuja eu:n teollisuudelle."

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 11.09.24 23:33

    ]]>         2024-09-08T12:34:41+03:00 2024-09-08T12:34:41+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44701#p44701 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • 1930-luku]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja kari heiskanen — 08.09.24 12:34

    ]]>         2024-09-05T12:30:24+03:00 2024-09-05T12:30:24+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44700#p44700 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Rasistinen vihapuhe Ruotsissa]]>



    EU-komissio
    _____________________________________________________________________________
    Työvoiman siirtolaisuuden perusteista 5.3.2024 : " Tämä `Labour migration platform´ "on perustettu edistämään työvoiman maahanmuuttoa kolmansista maista EU:hun ja varmistamaan, että se on hyvin hallittua ja kohdennettua sinne, missä työvoima- ja osaamistarpeet ovat".


    VP


    "Ruotsissa julkinen keskustelu on polarisoitunut ja rasismisyytökset ovat jokapäiväistä julkisuutta," kirj. Stefan Hedlund.
    Ymmärtämisen ja hyväksymisen rajaa ei näytettäisi löydettävän Ruotsissakaan, on vain puolustajat ja vastustajat ja onkohan suurilla maahanmuuttajayhteisöillä heilläkin rasismia valtaväestöä kohtaan?

    Ruotsissa oli v. 2000 1,0 miljoona maahanmuuttanutta ja 2022 jo 2,14 miljoonaa ja maahanmuuto jatkuu noin 100 000 per vuosi vauhdilla,
    tuskinpa kaikki on työperäistäkään maahanmuuttoa?
    Kaikista Ruotsin kansalaisista yli 20 % on ulkomaalaistaustaisia ja jos mukaan lsketaan Ruotsissa syntyneen maahanmuttajavanhemmat, niin
    26 % on ulkomaalaistaustaisia.
    Ja ulkomaalaissyntyisten osuus kasvaa myöskin demografisista syistä, keski-ikä on alhaisempi ja kasvuvauhti nopeampi kuin alkuperäisväestöllä:
    25 - 34 v. ulkomaalaistaustaisia on 33 % ja 35 - 44 vuotiaita ulkomaalaistaustaisia 38 % ja 100 000 maahanmuuttajan vuosittainen määrä kasvattaa epäsuhtaa, Ruotsi ei suomalaisen työvoiman Suomen työvoimatoimistojen kautta välitetyn maahanmuuton jälkeen ole juuri tarvinnut lisätyövoimaa
    Ja
    yhä useammat esikaupunkialueet poliisi luokittelee "erityisen haavoittuviksi alueiksi", maallikon termein NoGo-alueiksi.
    Ampumisten ja pommi-iskujen kasvava ongelma uhkaa Ruotsin pitkän aikavälin talouskasvua:
    http://gisreportsonline.com/r/sweden-immigrants-crisis/
    "Ruotsin maine hyvinvointivaltion mallina on muuttunut varoittavaksi esimerkiksi, kirj. S.Hedlund
    Mikähän maahanmuuttaneiden miljoonien henkilöiden maanpuolustustahto sitten on ja minkä puolesta?

    "Tanskassa on jo aiemmin tartuttu maahanmuuton ongelmiin, maahanmuuttajien lasten on opittava paikallinen kieli ja arvot, mutta Ruotsissa tätä ei edes harkita." http://statista.com/statistics/523497/s ... tion-flow/
    Ruotsin taannoisen miljoonaohjelman 700 000 asuntoa ovat nekin suurelta osin maahanmuuttajien asuttamia. Suomessa asuntokunnan keskikoko on alle 2 henkilöä per asunto ja jo 45% on yhden hengen `asuntokuntia´. Jos miljoona maahanmuuttajaa 25 vuodessa ( 40 000/v )
    jaetaan vaikka neljällä, uusia asuntoja tarvittaisiin 10 000 per vuosi, x 25 = 250 000 asuntoa työperäisten maahanmuuttajien työpaikkakunnille, olisihan sillä ainakin rakentajia työllistävä vaikutus ja bkt:tä nostava, kun "rahaa siirretään taskusta toiseen".

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 05.09.24 12:30

    ]]>         2024-08-30T11:49:00+03:00 2024-08-30T11:49:00+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44699#p44699 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Rasistinen vihapuhe]]>
    "Yleisin rasistinen rikos on ollut pahoinpitely", ehkäpä lähinnä `päärikoksena´ sekin: esim. pahoinpitelyn yhteydessä on voinut tapahtua myös kunnianloukkaus ja/tai laiton uhkaus.
    Sekä rasismin uhrit, että epäillyt ovat olleet pääosin nuorehkoja miehiä ja suurin osa suomalaisia, noin 80% rasismirikoksista kohdistui ulkomaalaisiin tai ulkomaalaistaustaisiin.
    Tapahtumapaikkana tie, katu, tori, ravintola, uhrin koti ja uhrin tai epäillyn työ ja suurin osa rasistisista rikoksista tapahtuu illan ja yön aikana.
    558 rasistista rikosta v. 2004 poliisin tietoon ehkäpä lähinnä ` päärikokseen ´ liittyvänä?

    http://theseus.fi/bitstream/handle/1002 ... sAllowed=y

    Eduskunnassa ja eduskuntapuolueissa ei suuressa määrin esiintynyt rasistista vihapuhetta ennen kesää 2023 ja kaikki eduskuntapuolueiden poliitikot ovat ilmoittaneet olevansa antirasistisia ja ei vihapuheita harjoittavia, mutta toisaalta kaikissa hallitus- ja oppositiopuolueissa tuota vakuuttelua ei ole hyväksytty, mutta mikähän on tuo ` päärikos ´?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 30.08.24 11:49

    ]]>         2024-08-24T21:01:48+03:00 2024-08-24T21:01:48+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44698#p44698 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> https://yle.fi/a/74-20104133

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 24.08.24 21:01

    ]]>         2024-10-03T16:11:59+03:00 2024-08-24T17:47:58+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44697#p44697 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> https://www.linkedin.com/posts/yle_yle-ylearkisto-archive-activity-7213794273270329344-E_qr
    https://www.facebook.com/yleisradio/posts/pfbid021qhwxs29ZP6QBhVdPkLLDZoL3knKGy5trTk3BKNDhbB21tiFDPZo2ZLuFASFDeNXl
    https://www.instagram.com/yle/p/C867kPlKtjM/
    Koko digitointiprojekti sisältää noin 400 000 kappaletta fyysisiä äänitallenteita, eli esimerkiksi magnetofoninauhoja, erilaisia kasetteja, uralevyjä ja digitallenteita. Varastossa kokoelma vie tilaa noin 8 hyllykilometriä ja määrällisesti radio-ohjelmia, ohjelmaosioita ja äänityksiä on yli puoli miljoonaa.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 24.08.24 17:47

    ]]>         2024-08-24T17:39:56+03:00 2024-08-24T17:39:56+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44696#p44696 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> https://kaupunginarkisto.hel.fi/digitoi ... oistuimet/

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 24.08.24 17:39

    ]]>         2024-08-20T12:32:53+03:00 2024-08-20T12:32:53+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44695#p44695 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Venäjän kolonialismi]]>

    Tsaari-Venäjän aikaan siirtomaa-alueiden - kolonialnyi - mainitseminen ei saanut venäläisissä aikaan allergista reaktiota, ennen vuotta 1917 Venäjä oli Brysselissä sijaoinneen Siirtomaainstituutinkin jäsen ja tsaarihallinnon viimeisen 30 vuoden aikana venäläisten ja ukrainalaisten talonpoikien "kolonisoiva liike", kolonizatsionnoe dvizhenie" asutti talonpoikia Venäjän etelärajalle maalle, joka oli otettu paikallisilta asukkailta.

    VP
    Moskova-mielinen Viktor Janukovitsh oli helmikuussa 2010 valittu Ukrainan presidentiksi ja pres. Dmitri Medvedevkin tuli Kiovaan ja kaatosateessa 17.5.2010 presidentit kunnioittivat suuren nälänhädän ( Holodomor ) uhreja paljastetulla muistomerkillä.
    http://news.bbc.co.uk/2/hi/8685899.stm Janukovits jatkoi Venäjän Krimin laivastotukikohdan vuokra-aikaakin.

    V.Janukovitsh erotettiin 22.2.2014 ja hän pakeni Krimin kautta Venäjälle, Putin oli 21.2.2014 `tunnustanut´ Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat ja sota Itä-Ukrainassa alkoi. Krimin Putin liitti Venäjään 18.3.2014.
    Hieman aiemmin
    tunnuksettomat sotilaat ja venäjämieliset olivat miehittäneet Kiovassa hallintorakennuksia, mutta tuo Kiovan ensimmäinen valtausyritys
    "sisäisin keinoin" epäonnistui.

    Holodomor-museo rakennettiin Kiovaan 2016 alkaen ja 21.5.2024 museossa oli "Cirkassian kansanmurha; Venäjän imperialismin suurin rikos 1800-luvulla" tilaisuus.
    Sotshissa venäläiset paljastivat 21.11.2015 Aleksanteri II:n patsaan ja puheessa sanottiin: "Aleksanteri II:n suurin ansio oli se, että hän päätti pitkän ja verisen Kaukasian sodan ja aloitti Kaukasian taloudellisen sulauttamisen Venäjään".
    https://jamestown.org/program/circassia ... n-sochi-2/

    Aleksanteri II:n ukaasi 25.6.1861: Pohjois-Kaukasuksen asuttaminen: "Jumalan avulla Kaukasuksen valloittaminen on nyt lähellä toteutumistaan. Muutama vuosi sitkeitä ponnisteluja on jäljellä vuoristolaisten pakottamiseksi kokonaan pois hedelmällisiltä mailtaan venäläisen kristityn väestön sijoittamiseksi niille ikuisiksi ajoiksi. Kunnia tämän teon suorittamisesta kuuluu pääasiassa Kubanin asevoimille".

    https://en.wikipedia.org/wiki/Circassian_genocide
    "Tserkessien kansanmurhassa kuoli 1 - 1,5 miljoonaa joukkomurhissa ja joukkokarkotuksen aikana noin 0,5 miljoonaa 1 - 1,5 miljoonasta karkotetusta.
    Aleksanteri II:n ukaasi 1861 venäläisine uudisasukkaineen toteutui ilmeisesti aluksi Kubanin alueella, mutta Kaukasian sotaa Venäjä oli käynyt jo Katariina II:n ajoista alkaen.
    Grigori Potemkin esitteli Katariina II:lle Krimillä 1783 "kulissejaan" toteutuneesta siirtolaisuudesta ja
    1783 Potemkin saattoi ajaa vaunuillaan Tiflisiin kunnostuttamaansa `Georgian sotatietä´ pitkin, Georgia siirtyi Persian ylivallasta Venäjän ylivaltaan ja 1801 Venäjän imperiumiin.
    Georgian sotatie mahdollisti Venäjän sotilaallisen herruuden Keski-Kaukasuksella jakaen Kaukasuksen sodan itäiseen ja läntiseen osaan, Sotshi ja Tserkessien maat ovat läntisessä osassa.

    EU:ssa 20.5.2010 hyväksytty https://en.wikipedia.org/wiki/EU_Strate ... h_Caucasus Itäinen kumppanuusohjelma
    sisältää Georgian ja Etelä-Ossetiankin, jonka asema on epäselvä:
    https://en.wikivoyage.org/wiki/South_Ossetia Kaukasuksen alueella on poliittisia miinakenttiä ja tuossa wikissä on aluksi varoitus:
    räjähtämättömiä maamiinoja!

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 20.08.24 12:32

    ]]>         2024-08-10T23:14:05+03:00 2024-08-10T23:14:05+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44694#p44694 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Venäjän kolonialismi]]> http://libmod.de/en/long-history-of-rus ... sm-fuecks/ Venäjän imperialismin pitkä historia, Ralf Fruks 18.12.2023

    "Termiä imperialismi käytettiin aiemmin lähes yksinomaan luonnehtimaan länttä. Äärivasemmistolle " imperialismi " oli suurelta osin synonyymi " USAn imperialismille", kun taas Neuvostoliittoa ( ja Kiinaa ) pidettiin " anti-imperialistisena voimana".

    Suomen äärivasemmiston " oikea historiakäsitys " oli yya-aikana samanlainen ja suomettumiseenkin taisi kuulua samankaltainen historiakäsitys.

    Sitä, että Neuvostoliitto murskasi kaikki vapauspyrkimykset omassa vaikutuspiirissään, ei pidetty imperialismin ilmentymänä.

    Ukraina oli Venäjän valloituksen ja sittemmin venäläistämisen kohde 1700-luvun lopulta alkaen ja ukrainalaisia näytettäisiin houkutellun muuttamaan uudisasukkaiksi Kaukasukselle ja pitkin koko Venäjän etelärajaa aina Tyynelle meren rannan ` Vihreään Ukrainaan ´ saakka.
    Kenties "venäläisten asuttaminen" esim. Kirgisiaan on saattanut olla osin ukrainalaisten asuttamista?

    https://eurasianet.org/central-asia-int ... 916-revolt Vuoden 1916 kapinasta ja sen tukahduttamisesta näyttää olevan monenlaisia versioita nykypäivän näkökulmasta katsottuna ja tietysti Venäjällä on oma poliittinen historian kirjoituksen `traditionsa´.

    Tsaari-Venäjän aikaan siirtomaa-alueiden - kolonialnyi - mainitseminen ei saanut venäläisissä aikaan allergista reaktiota, ennen vuotta 1917 Venäjä oli Brysselissä sijaoinneen Siirtomaainstituutinkin jäsen ja tsaarihallinnon viimeisen 30 vuoden aikana venäläisten ja ukrainalaisten talonpoikien "kolonisoiva liike", kolonizatsionnoe dvizhenie" asutti talonpoikia Venäjän etelärajalle maalle, joka oli otettu paikallisilta asukkailta.
    Venäjä
    oli maaimperiumi, joka ei luonut erillisiä siirtomaavaltioita, kuten britit ja ranskalaiset tekivät. Laajimmillaan Venäjä oli pinta-alaltaan kuudesosa maapallon pinta-alasta ja imperiumissa puhuttiin 130 eri kieltä, bolshevikitkin katsoivat kansallisuusasiain komissaarin tarpeelliseksi ja Stalin nimitettiin sellaiseksi 1917 - 1923 ja agitprop-matka Helsinkiin taisi olla Stalin ensimmäisiä `virkamatkoja´? Venäläistäminen on vähentänyt kieliä ja kansallisuuksia.

    Siperia ja laajentuminen etelärajalla oli Venäjän kolonialismia, Kiinan suunnalla Pohjois-Mantshurian ottaminen Kiinalta monin "epätasa-arvoisin sopimuksin" oli Venäjän kolonialismia https://en.wikipedia.org/wiki/Russian_i ... _Manchuria , joka johti Venäjän aloittamaan
    sotaan 1904 -1905 Kiinan Mantshuriassa ja Venäjän tappio sai aikaiseksi kuohuntaa Venäjällä ja Suomen suuriruhtinaskunnassa ensimmäisen venäläistämiskauden loppumisen ja yksikamarisen eduskunnan ja poliittisten puolueiden perustamisen. Venäjän laivaston tuho Tsutshimassa johti "vallitöihin" eri puolilla Suomea.
    Ukrainassa Stalin 1932 - 1933 yritti Holodomor-nälänhädällä tuhota ukrainalaisten kansallistunteen ja vastarintatahdon onnistumatta siinä.
    Ja
    nyt Putin on vuodesta 2014 alkaen yrittänyt samaa.

    Veikko Palvo




    Ivan D. Sytin https://en.wikipedia.org/wiki/Ivan_Sytin Venäjän imperiumin etnografinen kartta vuodelta 1914 on mielenkiintoinen:

    Venäläisväestö Siperiassa, Kaukoidässä ja Vienanmeren itäpuolella asustelee kartan mukaan jokien varsilla osoittaen myöskin Venäjän kolonisaation etenemistä.
    Kuolassa ja Itä-Karjalassa ei kartan mukaan asu venäläisiä ja muurmannin ratahan rakennettiin Jäämeren rantaan asti vasta 1915 - 1917 läntisten sotilastarvikkeiden saamiseksi Venäjälle.

    Kalevalan keruualue näyttäisi olleen suomalaisten heimojen asuttama ja tyhjä venäläisistä Äänisen ja Valkoisen meren itäpuolelle saakka.

    http://s3.amazonaws.com/atg-prod-oaas-f ... 7c8b4f.jpg

    Valkovenäläisiä ja ukrainalaisia ei kartalla näy, miksiköhän he ovat kadonneet? Venäjän vallassa ollut Puola ulottui 1914 miltei Minskiin ja Kiovaan ja Krimi ehkä näkyy kartalla?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 10.08.24 23:14

    ]]>         2024-08-05T20:07:26+03:00 2024-08-05T20:07:26+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44693#p44693 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Green Deal 2.0]]> EU:n virallinen kehitysapu v. 2020 oli 67 miljardia, eniten kaikista kehitysavun antajista.
    V. 2021 EU antoi kehitysmaille ilmastonmuutoksen torjuntaan 23,04 miljardia €.

    Tässä East Asia Forumin kirjoituksessa 3.10.2023 taitavat ASEAn maiden ( 10 maata ) ja kehitysavun saajamaat ja ilmastokehitysavun saajat mennä sekaisin.
    http://eastasiaforum.org/2023/10/03/tow ... reen-deal/
    " Hyvinvoinnin kokonaisnettosiirto kehitysmaista kehittyneisiin maihin, 20 miljardia $, lähes mitätöi EU:n 25 miljardin $:n ilmastorahoituksen kehitysmaille.
    "CBAM johtaa vuodessa 11 miljardin $:n hyvinvoinnin kasvuun kehittyneissä maissa ja 9 miljardin $:n hyvinvoinnin menetykseen vuodessa kehitysmaissa".
    "EU:n tulisi lisätä ilmastorahoitustaan ja ASEAN mailla on oikeus suunnitella omat vihreän talouden strategiansa", sanoo kirjoittaja.

    Kehitysmaiden eli kehittyvien maiden ilmaston lämpenemisen torjuntatoimet ovat hyvin minimaaliset, tuossakin nettiosoitteessa on linkki EU:n kehitysapuun ja ilmastokehitysavusta.

    East Asia Forumin kirjoittaja päättelee varsin selvästi kehitysavun ja ilmastokehitysavun olevan 10 Asean maan budjetteihin lisättävää lahjarahaa, niinhän se on on ollut jo vuosikymmeniä. Pariisin sopimus 2015 on kylläkin hyväksytty Aasiassa tarkoin ilmaston lämpenemisen vastaisin toimin määriteltynä.

    East Asia Forum kirj. EU:n metsäkatoasetus EUDR:n herättäneen kehitysmaissa hämmennystä, "tuonti- ja vientihyödykkeiden, puiden on oltava "metsäkatovapaita ja aluksi kuusi muutakin hyödykettä, mm. palmuöljy ja kahvi.
    EU perusti EUDR-työryhmän Indonesian ja Malesian kanssa keskustelemaan EUDR:stä - samana päivänä 29.6.2023 kuin se tuli voimaan.
    EU perusti seurantajärjestelmänkin Aasiaan.
    CBAM soveltaa tulleja tiettyihin tuotteisiin, mm. rauta ja teräs ja Fe:n vientiä EU:hun on tarkoitus laajentaa muillakin tuotteilla.

    Green Deal 2.0:ssa lienee tarkoitus lisätä kehitysapua ja ilmastokehitysapua kehitysmaille, mutta tuleekohan avusta valtaosa takaisin hyvinvoinnin kasvuun kehittyneissä maissa, kuten East Asia Forum kirjoituksessa sanotaan?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 05.08.24 20:07

    ]]>         2024-08-04T10:45:10+03:00 2024-08-04T10:45:10+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44692#p44692 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Green Deal 2.0]]>
    Frans Timmermans oli ex.komission erityisesti vihreää siirtymää ajanut varapuheenjohtaja kesään 2023 saakka ja Frans kirjoittaa
    Global Covenant of Mayors for Climate & Energy puheenjohtajana 6.2024 :

    "Green Deal 2.0:na jatkettaessa EU:n 27 jäsenvaltion poliittinen ja taloudellinen valta on yhdistettävä eurooppalaisen teollisuuden siirtymäsuunnitelmaksi."
    F.Timmermans ajaa EU:n Yhdysvaltojen perustamista vihreän siirtymän vauhdittamiseksi ja EU:n verotus- ja lainanotto-oikeutta.
    EU:lla onkin suuria kulueriä, vihreä siirtymän ja samalla EU:n kilpailukyvyn nopeuttaminen ( ovat vastakkaisia pyrkimyksiä ), puolustuksen ja turvallisuuden parantaminen ja Ukrainan sotakin nielee rahaa. Edes EU:n talousmahti Saksa ei ole liiemmin lupaillut lisärahaa vihreälle siirtymälle, puhumattakaan Ranskasta ja Italiasta ja pienten EU-maiden verotettava joukko olisi pienehkö 27:n osa sekin.

    Biologisesta monimuotoisuudesta Timmermans kirjoittaa: "Nykyinen tapa ansaita rahaa on kaataa puu ja myydä se. Green Deal 2.0 tekee metsittämisestä kannattavaa määrittämällä rahassa puiden päästökauppajärjestelmän kautta varastoima hiilidioksidipitoisuuden" arvo.
    Laskennallisesti kannattavaa "metsänhoitoa".
    http://project-syndicate.org/commentary ... ns-2024-06

    Vihreä siirtymä kasvattaa velkaantumista ja korkotasoa ja heikentää elintasoa `siirtymäkautena´ ,kirjoitetaan.
    Negatiivisilla kannusteilla, joista Timmermanskin "metsänhoidon" yhteydessä puhuu, on ollut vaikutusta, mutta negatiiviset kannusteet maksavat kuluttajille ja yrityksille heikentäen ostovoimaa ja kilpailukykyä.
    Ja
    uudet ympäristöystävälliset tuotteet olisivat aiempia kalliimpia varsinkin laajassa mitassa toteutettuina ja mitenkähän olisi sitten EU:n tuotteiden kilpailukyvyn laita, varsinkin kun eteläinen pallonpuolisko ei ilmastotoimia näytä tekevän, päästöt ja fossiilisten käyttö jatkuvat lisääntyen - Kiina saa 70% sähköstään fossiilisista ja Saksa yli 40% .

    Ilmastotoimia on jatkettava EU:ssa ehkäpä vähemmän kunnianhimoisesti, vaikka tuomiopäivän ennusteet ilmastokriisistä lisääntyvät ja erikoisista sääilmiöistä uutisoidaan lisääntyvässä määrin, helteistä, tulvista ja metsäpaloista ja merivirratkin näyttäisivät joidenkin tutkimusten mukaan muuttavan kulkuaan tehden Suomestakin jääkarhujen reservaatin.

    Vihreä siirtymä EU:ssa lienee pakko toteuttaa, vaikka se kasvattaakin velkaantumista ja heikentää elintasoa ja EU:n ulkopuolinen maailma
    ei näyttäisi tinkivän taloudestaan ja elintasostaan?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 04.08.24 10:45

    ]]>         2024-07-29T13:15:13+03:00 2024-07-29T13:15:13+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44691#p44691 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Unkarin Orbánilta äänioikeus pois]]> Unkarin tilanne antaa aihetta käynnistää menettelyn, joka * voi johtaa sanktioihin * " , päättivät mepit 17.5.2017
    http://europarl.europa.eu/news/fi/press ... -n-kayttoa
    tyhjä päätös
    Vuodenvaihteessa 2023 / 2024 Unkarin pidätetyistä 30 miljardin € EU-apurahoista vapautettiin maksuun 10 miljardia ja Orbán ei käyttänyt Unkarin veto-oikeutta estääkseen 50 miljardin €:n tukipaketin myöntämistä Ukrainalle.

    Jokaiselle pienellekin EU-maalle kuuluva äänioikeus tulee toki säilyttää, mutta Unkarilta tuo äänioikeus tulisi määräaikaisesti eli Orbánin vallassaoloajaksi evätä.

    Orbánin Fidesz-puolueella on 2/3 osan tuki Unkarin äänestäjiltä, joten unkarilaiset äänestäjät ovat vastuussa Orbánin tekemisistä Putinin tukijana, kaksi kolmasosaa unkarilaisista tukee myöskin Putinin tekemisiä.

    Orbán on siitä erikoinen EU-vastustaja, että hän ei halua eroa EU:sta vaan haluaa määrätä EU:n politiikan Ukrainan tukemisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan.

    Tammikuussa 2024 EPP:n meppi Petri Sarvamaa sai vaatimuskirjeelleen artikla SEU 7.2 käynnistämiselle 120 mepin allekirjoituksen,
    http://aljazeera.com/news/2024/1/12/eu- ... ing-rights
    EU lawmakers push on with move to try and limit hungarys voting rights
    mutta loppuja vajaata 600 meppiä ja muita EU-parlamentin puolueita Unkarin äänioikeuden rajoittaminen ei näyttäisi kiinnostaneen.

    Unkari ei ole toimeenpannut EU:n edellyttämiä ilmastomuutoksen vastaisia toimia vaan päinvastoin Unkari on lisännyt fossiilisten tuontia Venäjä-vastaisista pakotteista piittaamatta Putinin Venäjältä ja on lisäksi Ukrainan vastainenkin.
    Ukraina
    katkaisi druzhba-putken eteläisen haaran kautta Unkariin noin 50% tulevan fossiilisten virtauksen ja
    http://dw.com/en/hungary-calls-on-eu-to ... a-69743135 DW 23.7.2024
    Unkari
    vaati EU:ta toimimaan sovittelijana Ukrainan kanssa kauttakulun avaamiseksi viitaten siihen vaaraan, johon EU:n sähköntoimituksetkin Unkarin kautta Ukrainaan joutuisivat.

    Orbán auttaa tietoisesti Venäjän taloutta ja auttaa rahoittamaan Kremlin käymää sotaa Ukrainassa.
    Orbán ei pelaa sääntöjen mukaan ja ihmeen paljon tältä Putinin tukijalta EU:ssa ja NATO:ssa siedetään ryhtymättä hillitseviin toimiin.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 29.07.24 13:15

    ]]>         2024-07-27T12:19:10+03:00 2024-07-27T12:19:10+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44690#p44690 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Venäjän sota länttä vastaan]]>
    Maailmanpuolue Komintern perustettiin 1919 ennen Neuvostoliittoa vallankumousvientiin ja jäseniksi perustettiin Moskovassa eri maiden kommunistipuolueet, joita syntyi NL:n ulkopuolellakin sosiaalidemokraattien äärivasemmistosta. Sosiaalidemokraatit olivat "sosiaalifasisteja"
    https://en.wikipedia.org/wiki/Social-fascism vielä 1930-luvun alkupuolellakin, estivät maailmanvallankumousta Moskovan mielestä.
    Saksan sosiaalidemokraatit sopivat kommunisteja vastustavien puolueiden kanssa stalinistien olevan fasisteja. ( kts. Red fascism )

    Länsi-Euroopassa syntyi Kominternin vastaliikkeitä, jotka esittivät olevansa kansallisia sosialisteja. Mussolinikin oli sosiaalidemokraatti ennen Fasistipuolueen perustamista 1921.
    Saksassa Hitler omi 1920 alussa Kansallisen Sosialistisen Puolueen johtajuuden. ( Kansallissosialistinen myöhemmin ja strasserismi )
    Munchenissa oli 1919 ollut lyhytaikainen Baijerin neuvostotasavaltakin.
    Myöhemmin on ilmennyt Stalinin ja Hitlerin oppien käytännön tason olleen raakuudessaan hyvin samankaltaista.

    Hitlerin kanssa 23.8.1939 toisen maailmansodan aloitettuaan Stalin oli 1945 voittoisten liittouneitten joukossa saaden NL:n vallan alle Itä-Blokin maat Itä-Saksan länsirajalle asti uutena aluevaltauksena.

    Toisen maailmansodan jälkeen Kominternin ja Stalinin luoma vastakkainasettelu muuttui Kylmäksi sodaksi, "kaksinapaiseksi maailmaksi".

    USA nosti Länsi-Euroopan jaloilleen, mutta se oli kommunistien mielestä "dollari-imperialismia" ja Suomi ei saanut ottaa sitä vastaan ja sotakorvauksia NL:lle oli jatkettava "omin avuin" läntisen metsäteollisuusvienninkin tuomin varoin.

    Hrushtshov aloitti vallankumousviennin mm. Egyptiin ja Afrikkaan ja Kuubaan, mutta Kiinan Mao ei hyväksynyt Venäjään aluevaltauksia sen suunnalla ja Moskova-Peking suhteet katkesivat täysin Brezhnevin valtakaudella.

    Ja sitten v. 1991 tapahtui Putinin mukaan "vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi",
    kommunismista viis,
    mutta Venäjä menetti Kylmän sodan asemansa kaksinapaisessa maailmassa ja sitä Putinin Venäjä haaveilee saavansa takaisin.
    Ydinaseissakin
    vallitsee Kylmän sodan ajan MAD-oppi, molemminpuolinen varma tuho, edelleen. Ydinaseita on oltava vaikkei niitä voi käyttää.

    Läntisistä kommunistipuolueista on 1991 jälkeen jäljellä vain joitakin pieniä komm.puolueita ja nimensä muuttaneita kommunistipuolueita, joista jotkut näyttävät esittävän jonkinlaista punavihreää ideologiaa perintönä siirtynein äärivasemmistolaisin vivahtein.
    EU-parlamentissa Vasemmistoryhmä / GUE/NGL.

    Kremlin mukaan Venäjä on sodassa Länttä vastaan, Venäjän "sotilaallisessa erikoisoperaatiossa" Ukrainassakin Länsi tukee Ukrainaa Venäjää vastaan.
    Kylmässä sodassakin Neuvostoliitto käytti monenlaisia aseettoman vaikuttamisenkin muotoja, vaikka Kalashnikovien antaminen mm. Afrikkaan oli ensisijaista. Nykyisin Venäjän on täytynyt lähettää Afrikkaan Kalashnikovien käyttäjiksikin venäjänmaalaisia Wagner-sotilaita.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 27.07.24 12:19

    ]]>         2024-07-13T12:05:38+03:00 2024-07-13T12:05:38+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44688#p44688 <![CDATA[Matkailua historiaan • Re: Teheran 1978-1979]]> Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 13.07.24 12:05

    ]]>         2024-07-13T12:03:06+03:00 2024-07-13T12:03:06+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44687#p44687 <![CDATA[Matkailua historiaan • Re: Teheran 1978-1979]]> Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 13.07.24 12:03

    ]]>         2024-07-11T21:35:54+03:00 2024-07-11T21:35:54+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44686#p44686 <![CDATA[Matkailua historiaan • Re: Teheran 1978-1979]]> Kuva

    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 11.07.24 21:35

    ]]>         2024-07-11T21:12:11+03:00 2024-07-11T21:12:11+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44685#p44685 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Olemattomat näköislehtiarkistot]]> Suomessa julkaistujen ruotsinkielisten sanomalehtien digitointi- ja käyttöönavaamisprojekti Kansalliskirjastossa 2021–2023–2026: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-84-0161-2
    Raportissa sivulla 6 mainitaan:
    Projektin aikana kävi ilmi, että jopa tuoreimmatkin 2000-luvun lehtiaineistot olivat julkaisijoilla
    digitaalisina vain hyvin rajallisesti tallessa ja nekin osin puutteellisina. Näin digitointiprojektista
    tuli myös lehtiaineistojen pelastusoperaatio.
    Eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä että useimmat lehtijulkaisijat ovat onnistuneet hukkaamaan omien 2000-luvun lehtiensä sähköisiä näköislehtitiedostoja ja painotiedostoja.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 11.07.24 21:12

    ]]>         2024-07-02T23:12:23+03:00 2024-07-02T23:12:23+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44683#p44683 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Suomen sanojen harja ja karja etymologioista kuvien kera]]>
    Mielenkiintoista myös, että Vimosen saarelta Tanskasta löydetyt riimut sarvesta tehdyssä kammassa muodostavat sanan Harja.
    (Kampa arviolta vuodelta 190 jaa.)
    Kuten edellä kirjoitin, *harja on germaanin sana, joka ei mitenkään liity suomen harjaan. Eri kielissä vain on aina sattumalta samannäköisiä sanoja, koska mahdollisten äänneyhdistelmien lukumäärä on rajallinen. Kampaa ei myöskään suomessa nimitetä koskaan harjaksi.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 02.07.24 23:12

    ]]>         2024-07-01T00:21:43+03:00 2024-07-01T00:21:43+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44682#p44682 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukrainalaisten diaspora]]>


    Neuvostoliiton väestönlaskennassa 1989 ukrainalaisia oli Venäjällä 4,4 miljoonaa ja Kazakstanissa 890000" - venäläistymättömiä.
    Ukrainassa asuvista venäläisistä 44 % oli syntynyt Ukrainan ulkopuolella.

    "Ukraina on täysin kaksikielinen maa - useimmat osaavat sekä ukrainaa että venäjää - mutta kuitenkin ne, joille jompikumpi on mieluisampi, valittavat säännöllisesti syrjinnästä", kirj. Anne Applebaum, Punainen nälkä - Stalinin sota Ukrainassa v. 2017

    "Paradoksaalisesti Stalin lujitti ukrainan kielen ja Ukrainan kansallisen identiteetin välistä sidosta yrittäessään tuhota ne molemmat."

    Holodomorin kirj. ulottuneen Ukrainan ulkopuolellekin ja asuihan paljon ukrainalaisia mm. Kazakstanissa ja Tsaari-Venäjän valloittamalla eteläisellä rajavyöhykkeellä Tyynen meren rannalle asti, Vihreään Ukrainaan, ulko-Mantshuriaan, jonka Venäjän imperiumi oli ottanut Kiinalta Aleksanteri II:n valtakaudella.
    http://bigthink.com/strange-maps/ukrain ... nd-claims/ Ukraina voisi vaatia osia Venäjän alueesta.
    Vihreän Ukrainan asukkaista 70 % oli ukrainalaisia 1900-luvun alussa ja mm. Kubanin alueella 1930 censuksessa ukrainalaisia oli vielä 62 %.

    Holodomoria edelsi kymmenen vuotta sellainen, mitä nykyisin sanottaisiin vastakohtia korostavaksi " vihapuheeksi ", kieli määritti jotkut
    ( venäjää puhuvat ) ihmiset " lojaaleiksi " neuvostokansalaisiksi ja ukrainaa puhuvat " vihollisiksi " , kulakeiksi, luokaksi, joka täytyi hävittää tien raivaamiseksi vallankumoukselle.

    Stalin pelkäsi levottomuuksien leviävän Ukrainasta Venäjälle ja puhui pakonomaisesti ulkomaisten vihollisten juonista kumota valta. Jos Ukraina torjuisi neuvostojärjestelmän ja ideologian, se saattaisi heittää varjon neuvostohankkeen ylle.

    Nykyinen Venäjän hallinto uskoo suvereenin, demokraattisen ja vakaan Ukrainan kulttuurin ja kaupan sitein Eurooppaan kiinnittyneenä olevan uhka Venäjän johtajien eduille. Menestyksekäs Ukrainan integraatio länteen saattaisi saada venäläiset kysymään, miksi emme mekin?

    Ukrainan katuvallankumous v. 2014 vastasi Venäjän johdolle sen pahinta painajaista: nuoret vaatimassa laillisuutta, tuomitsemassa korruptiota ja heiluttamassa Euroopan lippuja - sellainen liikehdintä olisi voinut olla tarttuvaa.
    Kuten v. 1932 alituinen puhe "sodasta" ja "vihollisista" oli edelleenkin käyttökelpoista Venäjän johtajille, jotka eivät pysty selittämään paikalleen jähmettynyttä elintasoa venäläisille.

    Veikko Palvo




    Belgian kuninkaallinen kansalliskirjasto KBR Bryssel :
    http://kbr.be/en/ukraines-geopolitical- ... -old-maps/

    Ukrainan geopoliittinen historia kymmenellä vanhalla kartalla.

    Kaksi hyvin erilaista Venäjä-karttaa vuodelta 1941 ovat mielenkiintoisia, puna-armeijan eteneminen Hitler-Stalin sopimuksen 23.8.1939 jälkeen Puolassa ja Romaniassa merkitty.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 01.07.24 00:21

    ]]>         2024-06-28T19:01:25+03:00 2024-06-28T19:01:25+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44681#p44681 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Ukrainalaisten diaspora]]>
    "Tsaarin hallinto siirsi 1900-luvun alussa 1,6 miljoonaa ukrainalaista talonpoikaa Kazakstaniin".
    "Yli 10 % Itävalta-Unkariin kuuluneen Länsi-Ukrainan väestöstä muutti Amerikkaan ja ww1 ja ww2 välisenä aikana siirtolaisuus Etelä-Puolasta ja Romaniasta jatkui. Länsi-Ukrainan keskuskaupunki Lviv oli aluksi Lemberg, sitten Lwów.
    http://migrationpolicy.org/article/caug ... ion-policy 1.1.2016

    Neuvostoliiton väestönlaskennassa 1989 ukrainalaisia oli Venäjällä 4,4 miljoonaa ja Kazakstanissa 890000" - venäläistymättömiä.
    Ukrainassa asuvista venäläisistä 44 % oli syntynyt Ukrainan ulkopuolella. Venäläisiä oli eniten mm. Donbassin kaivos- ja teollisuusalueella ja Donbassin proletaariset ukrainalaisetkin olivat pääosin säästyneet holodomorilta, heitä ei tarvinnut dekulakisoida, eikä kollektivisoida.

    Venäläisten lukumäärä väheni 1991 - 2001 26,6 % Ukrainan väestöstä 22,1%:sta 17,3%:iin, Krimin autonomisen tasavallan väestöstä 12 %:a oli tataareja Ukrainan 2001 väestönlaskennassa. Etnisiä ukrainalaisia v. 2001 oli 77,8 % Ukrainan väestöstä.

    Ukrainalaisia työskenteli 1.1.2006 Puolassa 300000, Italiassa 200000, Tshekeissä 200000.Portugalissa 150000, Espanjassa 100000, Turkissa 35000, USA:ssa 20000 ja Venäjällä noin miljoona. ( UNHCR/ Venäjän tilaston mukaan 2024 ukrainalaisia on Venäjällä 1,2 miljoonaa tai ovatko he Donbasin alueen venäläisiä? )
    https://en.wikipedia.org/wiki/Ukrainian_diaspora
    Nyt 5.2024 ukrainalaisia pakolaisia on Lännessä 6,5 miljoonaa ja kirjoituksissa arvellaan noin 25% heistä jäävän pysyvästi turvapaikkamaihinsa,
    ja Suomessakin he ovat kotoutuneet ja monet ovat oppineet suomen kielen lyhyessä ajassa ja he käyvät töissä.

    http://holodomor.ca/resources/ Holododomor-sivusto Kanadassa.
    Ukrainan nälänhädästä on kirjoitettu Lännessä jo 1933 ja myöhemminkin 1930-luvulla.

    "Donbassin identiteetti perustuu teollisuuteen ja sillä ei ollut neuvostoaikana piilotettua kansallista identiteettiä, joka puhkeaisi esille itsenäisessä Ukrainassa", kirj. Sofi Oksanen v. 2020
    http://communistcrimes.org/en/sofi-oksa ... et-persons
    Nyky-Venäjällä pystytetään Stalin-patsaita osoittamaan venäläisille hänen olleen oikeassa ja oikeuttamaan Stalinin teot; "teollisti raskaalla (sota-)teollisuudella, oli suuren isänmaallisen sodan voittaja itärintamalla ja räjäytti 1949 ensimmäisen atomipomminkin ja Putinin Venäjällä ydinaseet ovatkin ainoana Venäjän `suuruutta´ osoittamassa. Tosin ydinaseita ei tässä uudessakaan `Kylmässä sodassa´ voi käyttää edellisen
    sodan "molemminpuolisen tuhon", MAD-opin vallitessa.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 28.06.24 19:01

    ]]>         2024-06-25T09:17:13+03:00 2024-06-25T09:17:13+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44680#p44680 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • STALIN ja UKRAINA]]> Stalin oli ollut Leninin varainhankkijana pankkirosvona ja kiristäjänä vuoroin vankilassa ja vuoroin vapaana ja kansallisuusasiain kansankomissaarina Stalin sai ensimmäisen kerran maistaa valtaa.
    Petrogradin ja Moskovan työläisten päiväannos oli alle nälkiintymisrajan ja Lenin kääntyi poliittisen väkivallan tielle jo ennen `punaisena terrorina´ tunnettuja toimia, tshezvytshanije mery / hätätoimet olivat tarpeen taistelussa talonpoikia vastaan.

    Sisällissodassakin molemmat puolen armeijat tappoivat talonpoikia, jotka kieltäytyivät luovuttamasta viljaansa ja karjaansa.
    Armeijat `elivät maasta´, kuten oli ollut mm. 30-vuotisessa sodassa.
    "Kellä oli leipää, hänellä oli seuraajia, sotilaita, uskollisia ystäviä".

    Leninin neuvosto perusti "elintarvikediktatuurin", joka toimisi "elintarvikerintamalla". Stalin pantiin johtamaan `eteläisen Venäjän hankinta-asioita` ja hän lähti kahdella panssarijunalla 450 punasotilaan johtajana Tsaritsyniin, jossa Josif harjoitti erityisen raakoja sotakommunismin muotoja viljan keräämisessä.
    Tämä ennakoi menetelmiä, joita Stalin käyttäisi viljan hankkimiseen mustan mullan Ukrainasta kymmenkunta vuotta myöhemmin.
    Holododomorissa kuoli 3,9 miljoonaa ukrainalaista nälkään v. 1932-1933.
    "Kokemus sisällissodasta ja erityisesti Ukrainan sisällissodasta muovasi Stalinin näkemyksiä".

    Stalinin digitaalinen arkisto: https://stalindigitalarchive.com/frontend/sdapage
    Stalinin asiakirjat keskittyvät etelärintamaan. Valkoisten venäläisten komentaja oli aluksi kenr.ltn Denikin, jota seurasi kenr. Pjotr Wrangler, joka vetäytyi lopulta Krimiltä marraskuussa 1920.
    Rintamakomissaari Stalin oli heinä-..syyskuussa 1920 yrittänyt proletaaristen alipäällikköjensä Budjonnyin ja K.Voroshilovin kanssa yrittänyt valloittaa etelä-Puolan Lwówin ( Itävalta-Unkarin Lemberg, nyky-Ukrainan Lviv ) piittaamatta Trotskin käskyistä lähettää joukkoja apuun Tuhatsevskille Varsovan laidalle, jossa tämän puna-armeija lyötiin hajalle ja pakoon.

    Stalin perusti v. 1931 Maksim Gorkin johtaman komitean kirjoittamaan Neuvostoliiton sisällissodan historian ja siinä Stalin nostettiin "eteläisen rintaman" strategiksi, joka eeppisenä sankarina ja viisaana johtajana kukisti bolshevikkien viholliset rajuissa taisteluissa.

    Stalinista tehtiin melkein jumalallinen hahmo, joka oli vallankumouksen päästrategi.

    "Natsit eivät ylätasolla kirjanneet päätöksiään, ei ole asiakirjoja esim. juutalaisten tuhoamisesta. Hitler ei kirjoittanut paljoakaan muistiin, eikä hän ollut kiinnostunut dokumentoimaan päätöksiään".

    "Stalinistit eivät hävenneet tai olleet huolissaan pahimpienkaan päätöstensä kirjaamisesta. Tärkein aineisto kulki Stalinin pöydän kautta ja kirjeenvaihdossa tshekan Jezhovin ja L.Berijan kanssa Stalin määräsi ihmisten pidättämisistä, kiduttamisista ja teloittamisista.
    Ja tietysti kyydittämisistä.
    Stalin marginaalimerkinnät kertovat asiakirjojen ja kirjojen reunamerkintöinä, miten hän ajatteli. Stalin luki paljon ja merkitsi ajatuksiaan kirjojenkin marginaaleihin.
    Stalinin oma ajattelu, mielipiteiden ja päätöksentekoprosessien luonne ja kehitys paljastuvat Stalinin arkiston sisäisenä, henkilökohtaisena juonteena.
    Tämän tason dokumentaatiota Hitleristä ei ole.

    Veikko Palvo





    Harvard, NL historia: Ukrainan arkistomateriaali http://guides.library.harvard.edu/sovie ... /ukrainian


    ja mm. Pittsburghin yliopisto: Stalinka: http://digital.library.pitt.edu/collect ... staliniana Staliniana

    Ukrainasta ja
    mm. kuva Kremlistä 2.12.1939 : Neuvostoliiton ja Suomen demokraattisen tasavallan välisen YYA-sopimuksen allekirjoitus:
    Molotov allekirjoittamassa, Stalin, A.Zhdanov, marsalkka K.Voroshilov ( Talvisodassa Suomen valloitusta yrittävän puna-armeijan komentaja ),
    "Suomen demokraattisen tasavallan" johtaja Otto Kuusinen värjöttelee kuvan oikeassa laidassa pienenä ja ikäänkuin sivustakatsojana.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 25.06.24 09:17

    ]]>         2024-06-19T20:45:17+03:00 2024-06-19T20:45:17+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44679#p44679 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> https://yle.fi/aihe/a/20-10006769

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 19.06.24 20:45

    ]]>         2024-06-19T11:26:27+03:00 2024-06-19T11:26:27+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44678#p44678 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Venetsian laguuni kuivattaneen?]]> http://unive.it/pag/16584/?tx_news_pi1% ... 18692cb624
    "EU on menettänyt jopa 90% alkuperäisistä kosteikoistaan, seurauksena vesi- ja ruokapulat, tuhotulvat, tulipalot, eroosio ja rannikoiden vajoamiset ja kodin 40%:lle maailman eläinlajeille", kirj. Water Lands. "Kosteikoit sitovat hiiltä, poistavat epäpuhtauksia ja suojaavat yhteisöjä tuhotulvilta".
    Professori Monica Billio VenetsianCa´Foscari- yliopistosta http://unive.it/pag/16585/ sanoo biologiseen monimuotoisuuteen sijoittamisen voivan olla houkutteleva vaihtoehto julkisille ja yksityisille yhteisöille".
    Italiahan saa 194,4 miljardia EU-elpymisrahaa.

    https://restorerivers.eu/wiki/index.php ... _Main_Page Kosteikkoja / wetlands, jokia. Suomessa puhutaan soista ja eräs äärivasemmistolainen sanoikin kyseessä olevan vesien suojelun.
    Mutta Suomessa kirjoitetaan soiden saattamisesta jälleen veden valtaan ja neljäsosa Suomen metsistä kasvaa kuivatuilla soilla ja 25 % Suomen metsistä pitänee jollain EU:ssa hyväksytetyllä aikataululla kaataa pois?

    Italiassa mm. Maremman 5000 hehtaarin aluetta on alettu kuivata viljelysmaaksi jo parituhatta vuotta sitten ja nyt tuo alue on `ennallistettava`.
    Mussolini aloitti 1930-luvulla 800 hehtaarin Pontinen soiden / kosteikkojen kuivaamisen ja alueelle perustettiin monia kaupunkeja, mm. 127000 nykyitalialaisen asuttama Littoria, jonka nimi 1946 muutettiin Latina´ksi. Latinan vaakunassakin lukee: Latina. Olim Palus = Latina, kerran suo.
    Ja
    nyt Pontinen suotkin lienevät ennallistettavien kosteikkojen joukossa, nykyisin noilla kosteikoilla / soilla asuu 520 000 italialaista.
    Malaria Pontinen soilla voitettiin 1950-luvulla pahamaineisen DDT:n avulla ja pikkulinnuthan tarvitsevat hyönteisravintoa.

    Kirjailija Maila Talvio kirjoitti Pontinen soista Suomen Kuvalehteen 16.12.1933:
    http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka ... 34?page=31 Siniset kodit sinisen taivaan alla.
    "Vuosituhantiset suot kuivataan, niistä tehdään viljelysmaita ja tuhansille ja tuhansille rakennetaan uusia koteja".

    Kunhan Italia EU-rahalla ennallistaa mm. Pontinen kosteikon / suon , voitaisiin Suomessakin vastavuoroisesti kaataa 25 %:a Suomen metsistä kuivatuilla soilla - EU-rahoituksella kokonaisuudessaan seurannaisvaikutuksineen?

    Veikko Palvo




    Jossakin olettamassa tai eu-direktiivissä on poliittisestikin määrätty, ettei `ojittamattomille ´ soille joka vuosi sitoutuvaa hiilidioksidia huomioida laskettaessa Suomen hiilitasetta.

    YK:n IPCC kyllä laskeskelee tarkasti co2ekvivalentti-painoyksiköittäin ilmastopolitiikan oletustenkin pohjalta ja meteorologiakin ennustaa tarkoilla mm. m/s ja ast.C -yksiköillä ja kellonajoilla tulevaa säätä, mutta ennusteiden vaihteluväli kasvaa ja toteutumisen todennäköisyys heikkenee mitä kauemmas tulevaisuuteen mennään.

    "Luonnontilaiset suot ovat vuosituhansien ajan viilentäneet ilmastoa", mutta "Suomen ojittamattomat 4,1 miljoonaa suohehtaaria on nyt
    havaittu kasvihuonekaasujen päästöjen lähteeksi. Lasketaan ohjeiden mukaisesti 100 vuoden ajalta ja saadaan yhden vuoden päästöt, tosin
    "lyhyellä ajalla ( 50 vuotta? ) luonnontilaisten soiden ojittaminen viilentäisi, mutta 100 vuoden aikana se kääntyisi ( laskennallisesti ) lämmittäväksi per vuosi."
    http://luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-k ... toitaisiin
    YK:n IPCC:n laskentaohjeet ja poliittisetkin päätökset näyttäisivät ohjaavan LUKEnkin tutkimuksia ja niiden tuloksia ja EU-velvoitteena Suomessa on 1.2024 ehditty ennallistaa metsäojitettuja soita noin 50 000 ha:a.

    Mitäs, jos luonnontilaisen suon halki kaivetaan yksi valtaoja ja sitten padotaan ja/tai täytetään se oja, niin eikö se suo ole palautettu luonnontilaan ja sen voidaankin laskea sitovan hiiltä?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 19.06.24 11:26

    ]]>         2024-06-08T09:06:51+03:00 2024-06-08T09:06:51+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44677#p44677 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Russki MIR Ukrainan miehitetyillä alueilla]]>

    Venäläinen maailma, Russki MIR, ei tunnusta tai tunnista valtioiden rajoja, se on kaikkialla missä ihmiset puhuvat ja ajattelevat venäjäksi.

    Russki MIRin käsitettä voi verrata Neuvostoliiton julistukseen, jonka mukaan kaikkien maailman työläisten tulisi liittyä yhteen.



    Junarmija koululaisille erityisesti Krimillä, "venäläinen isänmaallisuus opetuksessa", sotilaskoulutusta
    Nashit, Putin-Jugend näyttäisi jääneen Junarmijan varjoon ja taustalla on neuvostoaikainen Komsomol ja samanlainen Hitler-Jugend, sosialismin ideologiat kylläkin poikkesivat toisistaan.


    Venäläistämisen erityisesti Venäjän valloittamilla reuna-alueilla katsotaan alkaneen vuonna 1863, kirjoitetaan European History Onlinessa:
    http://ieg-ego.eu/en/threads/models-and ... ietization
    Tosin jo Nikolai I koko hallintokautensa ( v. 1825 - 1855 ) sotia käyvänä oli julistanut yksinvaltiuden, ortodoksiuskonnon ja venäjän kielen olevan Venäjän imperiumin perusta.
    Aleksanteri II vapautti 1861 maaorjat maareformia toimeen panematta MIR-kyläyhteisöihinsä ja v. 1863 tsaari antoi Parolassa kieliukaasinsa siirryttäessä kohti venäläistä maailmaa lopullisena tavoitteena.

    Ukrainalle Aleksanteri II antoi v. 1876 Ems-kieliukaasin, jolla kiellettiin painettu ukrainan kieli, ukrainalaiset laulut, teatteri jne. ja ukrainalaiset eivät liene pystyttäneet Aleksanteri II:n patsasta.

    IEG:n lähdeluettelossa on myös Tuomo Polvisen Imperial borderland: Bobrikov and the Attemped Russification of Finland 1898 - 1904, Durham 1995 = Valtakunta ja rajamaa WSOY v. 1984, jossa on kuvattuna Bobrikovin toteuttamina ensimmäisen sortokauden aikana kaikki samat venäläistämistoimet, joita Putinin Venäjä näyttää käyttävän Ukrainan miehitetyillä alueilla lisättynä ukrainalaisten kyydityksinä Siperiaan.

    Krimin sodan tappion johdosta Aleksanteri II näyttäisi halunneen näyttää Venäjän mahtavuutta pystyttämällä 1862 Novgorodiin 100 tonnisen monumentin, jossa on myös 129 henkilön patsaat, mutta ei Iivana IV Julman patsasta,
    Novgorodissa säilyneen ortodoksiuskonnon 1000-vuotisesta historiasta. Valamo on perustettu 1329 ( Kirkinen ) ja Solovetskin luostarilinnoitus 1400-luvun alussa.
    https://en.wikipedia.org/wiki/Millennium_of_Russia
    Venäjän historian voisi katsoa alkavan Iivana Julman julistautumisesta tsaariksi tai kenties ensimmäisen Romanovin valtaannoususta v. 1613?

    Monumentin pohjana on kuitenkin nähtävästi ollut Iivana Julman käskystä laadittu kuvitettu historian kronikka
    `maailman luomisesta vuoteen 1567." Ivan Julman kronikkaa on alettu koota Moskovan suuriruhtinas Iivanan julistautuessa Caesariksi /tsaariksi. https://en.wikipedia.org/wiki/Illustrat ... e_Terrible
    Lieneekö Iivanan kronikassa kuvattu 240 vuoden mongolivallan aikaa, jolloin Moskova mongolien verojenkerääjänä nousi arvossa ja mahtavuudessa Moskovan suuriruhtinaskunnaksi?
    Krimin tataarit polttivat vielä Moskovankin Iivanan aikakaudella.

    Aleksanteri II:n Novgorod-momumentissa mongolivalta 240 vuoden ajan näyttää sivutun ohimennen ja
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Mongoliva ... inions.jpg Vladimir Putin näyttäisi sivuuttavan mongolivallan ajan samalla lailla pystyttäen Kremliin Bysantin ortodoksiuskon kasteen ottaneen Kiovan ruhtinaan patsaan.

    Stalin aikaansai Ukrainaan 3,9 miljoonaa ( T.Snyder ) ukrainalaista surmanneen Holodomor nälänhädän vuosina 1932 - 1933 ja kaksikolmasosaa vuosien 1918 - 1939 Ukrainasta oli ` mustan mullan ´ maata, jonka lauha ilmasto sallii kaksi satoa vuodessa.
    Nykyinen Länsi-Ukraina oli 1939 Puolan eteläosa.

    Kazakstanissa ja Kaukasuksellakin kuoltiin nälkään Moskovan Kremlin yritettäessä luoda sosialistisen uskonnon ja kokonaan uuden neuvostoihmisen, Homo Sovieticuksen, joka tietystikin puhui venäjää.
    Stalinia ylistetään Putinin Venäjällä yhä vuoden 1945 voittajana N-Venäjän "suurvaltahetkellä ja Nikita Hrushtshovin ja Leonid Brezhnevin
    ( Nikita oli kasvanut Ukrainassa ja Leonid syntyperäinenkin, joka passissaan vaihtoi kansallisuudekseen Venäjän. )
    valtakausina venäjästä piti tulla "toinen äidinkieli" Ukrainassakin, kuten itä-blokin maissakin.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 08.06.24 09:06

    ]]>         2024-06-02T23:49:15+03:00 2024-06-02T23:49:15+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44676#p44676 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Russki MIR Ukrainan miehitetyillä alueilla]]>

    Venäläinen maailma, Russki MIR, ei tunnusta tai tunnista valtioiden rajoja, se on kaikkialla missä ihmiset puhuvat ja ajattelevat venäjäksi.

    Russki MIRin käsitettä voi verrata Neuvostoliiton julistukseen, jonka mukaan kaikkien maailman työläisten tulisi liittyä yhteen.


    Russification in occupied Ukraine- haulla tulee monia sivuja Russki MIRistä Ukrainan miehitetyillä alueilla, mm. Euroopan yleisradioliitto EBUn ja
    ISW 20.2.2024: Kremlins occupation playbook coerced russification and ethnic cleansing
    https://understandingwar.org/sites/defa ... aybook.pdf

    Donetsk, Luhansk, Krim, Herson ja Zaporizhhia ja Venäjän miehitys Ukrainan alueilla alkoi vuonna 2014.
    ISW:
    1. Pakollinen venäläistäminen ja etninen puhdistus ( russification = forced Russki MIRiin ) : opittava ja käytettävä venäjän kieltä ja opittava venäläinen historiakäsitys, jota opetetaan kouluissakin Moskovan oppikirjoin ja -suunnitelmin,
    mikä kieltää ukrainalaisen identiteetin olemassaolon.

    Junarmija koululaisille erityisesti Krimillä, "venäläinen isänmaallisuus opetuksessa", sotilaskoulutusta
    Nashit, Putin-Jugend näyttäisi jääneen Junarmijan varjoon ja taustalla on neuvostoaikainen Komsomol ja samanlainen Hitler-Jugend, sosialismin ideologiat kylläkin poikkesivat toisistaan.

    Venäjän miehittämissä Ukrainan osissa on noin 5 miljoonaa ukrainalaista asukasta ja lisäksi noin 5 miljoonaa on karkotettu/ kyyditetty Venäjälle.
    YK:n siirtolaisjärjestö IOM:n tutkimuksen 1.4.2022 mukaan Ukrainan sisäisiä pakolaisia / evakkoja oli 7,1 miljoonaa.

    YK:n UHHCR:n tilaston mukaan Euroopassa on 16.5.2024 mennessä rekisteröity 5 942 300 ukrainalaista pakolaista ja muualla lännessä
    27.3.2024 mennessä 541 200 eli yhteensä 6 483 500 ukrainalaista pakolaista
    Ja
    samaan aikaan poliitikot puhuvat eurovaalitunnelmissa humanitaarisesta pakolaisuudesta Afganistanista ja Afrikasta, pitäisikö ottaa lisää tai pitäisikö lisätä Suomessa käytössä olevaa vuosittaista kiintiötä ja eteläisen pallonpuoliskon toteutunutta väestöräjähdystä ei näytettäisi huomioitavan, puhutaan `lmastopakolaisuudesta´ mm. Afrikasta, jonka väestömäärän ennustetaan "räjähtävän" kaksinkertaiseksi hyvin lyhyessä ajassa. Jotkut poliitikot puhuvat taloudellisista turvapaikanhakijoista ja vasemmisto kutsuu heitä äärioikeistolaisiksi, joita näyttää asustelevan mm. Englannissakin. Laitonta siirtolaisuutta / pakolaisuutta Meksikon-USAn rajan yli hillitsevät vuorotellen republikaanit ja demokraatit.


    On pakko ottaa Venäjän passi ja vannoa uskollisuutta Venäjälle varmistaakseen ruuan saannin, pääsyn koulutukseen ja terveydenhuoltoon,
    lääkkeiden saannin jne. Ilman passia ei oteta sairaalaankaan, eikä saa esim. insuliinia ( EBU ch sanotaan miehitettyjen alueiden ukrainalaisten elävän "mustassa aukossa" - toimittajat eivät saa tietoja paikan päältä ja miehityksen alla elävät saavat vain "venäläisiä uutisia".

    ISW 2. Ukrainan miehitettyjä alueita käytetään työvoiman saamiseksi, Venäjän Rosstatin mukaan Venäjän väkiluku vähenee 600 000:lla per vuosi.
    Ja 800 000 - 900 000 venäläistä on paennut maasta, heidän joukossaan 700 000 kutsuntoja paennutta.
    Miehitetyn alueen Venäjän passin pakosta ottanut lienee asevelvollinenkin, miten lienee Venäjälle karkotettujen osalta, passi ja kansallisuus?

    Ukrainan miehitettyjen alueiden asukkaat halutaan saada riippuvaiseksi miehityshallinnosta mm. sosiaalipalveluin ja
    miehitetyt alueet on tehty ja tehdään taloudellisesti Venäjästä riippuvaisiksi.

    "Russki MIR" tietenkin sallii ainoastaan venäjänkielisen `venäläisen maailman ja identiteetin`, muut ovat `kansanvihollisia` neuvostoterminä.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 02.06.24 23:49

    ]]>         2024-06-01T11:01:05+03:00 2024-06-01T11:01:05+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44675#p44675 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]> Krimin sodan tappion kärsinyt Aleksanteri II harrasti nuorten tsaarien aluksi uudistuksia ja maaorjuus lopetettiin 1861 ilman maareformia.
    Suomessa Aleksanteri II Parolassa J.V.Snellmanin kanssa keskusteltuaan sääti kieliasetuksen, mutta Ukrainaan tsaari asetti 1876 Ems-ukaasin, jolla kiellettiin ukrainan kielen käyttö ja Ukrainan kielen ja kulttuurin kehittäminen.

    Vapautuneet maaorjat, kolme neljäsosaa venäjänmaalaisista, asettuivat Kommuunikyliin ja Mir-kyläyhteisöissä maa ei kuulunut asujille ja pellotkin jaettiin Mirin veronmaksukyvyn turvaamisen pohjalta. Mir sääteli asujiensa elämänmenon kaikilla alueilla ollen esikuvana samanlaiselle myöhemmälle kolhoosi-järjestelmälle.
    MIR-Kommuunin on arveltu olleen eräänä esikuvana mm. preussilaiselle Karl Marxille.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Obshchina -yhteisöt / Hromadat on Ukrainassa järjestetty 2014 ehdotuksen pohjalta uudelleen,
    1469 Hromadaa ja 7744 Starosta Okrugia https://en.wikipedia.org/wiki/Hromada .

    Venäjällä Putin hyväksyi syyskuussa 2022 suuren Ukrainaan hyökkäyksen alun jälkeen 31-sivuisen ukaasin ja ulkopolitiikankin doktriinin
    Russkij Mir, jossa Venäjän ja "venäläisen maailman" vihollisiksi julistetaan länsimaailma, NATO, "fasistit" ja "natsit" Ukrainassa.
    ja
    ( Venäjän ydinaseet suojaavat Russki Miriä Kiinan suunnaltakin uhkaavalta potentiaaliselta viholliselta, Hrushtshovin NL:kin oli sotajalalla Kiinan kanssa yhteisestä ideologiasta huolimatta ja tuo "ideologinen asehan" on menneisyyttä. )

    Venäläinen maailma, Russki MIR, ei tunnusta tai tunnista valtioiden rajoja, se on kaikkialla missä ihmiset puhuvat ja ajattelevat venäjäksi.

    "Maasta, joka on vallattu venäläistä verta vuodattamalla ei koskaan luovuta", kirjoitti pres. Mauno Koivisto Venäjän ideassa.

    Russki MIRin käsitettä voi verrata Neuvostoliiton julistukseen, jonka mukaan kaikkien maailman työläisten tulisi liittyä yhteen.

    Euroopan parlamentti päätti 15.12.2022 tahallisesti aiheutetun Holodomor-nälänhädän Ukrainassa olleen Kansanmurhan,
    http://europarl.europa.eu/news/fi/press ... ovat-mepit ,
    mutta
    Russki MIR sisältänee ajatuksen samanlaisen oikeutuksesta Butshan joukkomurhasta Kiovan lähellä päätellen.
    Lundin yliopiston Tomas Sniegon sanoo Venäjän kiistämisen Butshasta tuovan mieleen Katynin joukkomurhan v. 1940 vaiheet ja väitteet
    http://theconversation.com/russias-deni ... cre-180800
    50 vuoden aikana.

    "Russki MIR, Venäläinen maailma" näyttäisi olevan laajalti hyväksytty venäjänmaalaisten piirissä - vastalauseita ei ole esiintynyt - vaikka se merkitseekin paluuta kommunismin ajan "loistavaan tulevaisuuteen" joskus seuraavilla sukupolvilla ja loistava tulevaisuus oli taivaanrannassa, joka oli aina yhtä kaukana, mitä lähemmäs sitä meni.

    Russki MIR Ukrainaan hyökänneenäkin ainoastaan tappaa ja raunioittaa.

    Butsha Kiovan lähellä oli venäläisen sotilasosaston miehittämänä noin kuukauden ajan ja tällaisen menettelytavan sanotaan olevan venäläisten sotilaiden "normaalia" vastarinnan ennalta ehkäisevää tukahduttamista. Afganistanin sodassakin venäläiset tappoivat monia ja enemmän afganistanilaisia lähti pakoon Iraniin ja Pakistaniin.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 01.06.24 11:01

    ]]>         2024-05-24T19:04:05+03:00 2024-05-24T19:04:05+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44674#p44674 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukrainan jälleenrakennus 486 miljardia $]]>




    Putinin Venäjä oli 2014 jo palaamassa `stalinistiseen tulevaisuuteensa´ ja 24.2.2022 Ukrainaan hyökkäys täydensi siirtymää takaisin stalinismiin.
    Stalin uskoi joulukuussa 1939 pääsevänsä parissa viikossa Helsinkiin ja Putin uskoi valloittavansa Kiovan ja Ukrainan yhtä nopeasti.




    Veikko Palvo
    Reuters uutisoi 24.5.2024 Kremlin " rauhanpuolustusoperaation ", jossa viidestä ( 5 ) Kreml-tietovuotajista yksi kertoo Putinin haluavan Ukrainan sodassa "jäätynyttä nykyrintamalinjaa" ja toinen ei puhe jäätymisistä mitään ja yksikään ei puhu Ukrainan alueellisesta koskemattomuudesta sen kansainvälisesti tunnustetuin rajoin.
    http://reuters.com/world/europe/putin-w ... 024-05-24/

    Putinin Venäjän palattua " stalinistiseen tulevaisuuteensa ", tulee mieleen Talvisodan rintamalinjan sijainti kartalla 13.3.1940 "Välirauhan" solmimishetkellä.
    Stalin otti NL:lle otollisessa yleistilanteessa Suomen ja Karjalan maa-aluetta kaksi kertaa enemmän kuin mitä puna-armeija oli kyennyt valloittamaan sodassa.
    Suomen armeijan ja Karjalassa vielä olleiden siviilien oli vetäydyttävä kiireesti 7 kilometrin päivämarssein pois Stalinin kynällä valloittamalta alueelta Viipurin, Käkisalmen ja Sortavalan itäpuoliselta linjalta ja Salmin Mantsi-Lunkulansaaren rintamalinjalta 20 kilometrin päästä vuoden 1939 rajalta.
    http://luovutettukarjala.fi/kartat/talv ... tlinja.htm
    Stalin katsoi 13.3.1940:kin piirtämänsä rajalinjan ja rauhan ` väliaikaiseksi ´, Molotov käskyn mukaisesti pyysi Stalinin Puolan aseveli Hitleriltä Berliinissä 1940 lopulla saada "ratkaista Suomen kysymys" sotilaallisesti ja kiellon saatuaan vaikka "Suomen sisäisin keinoin".

    Putinilla on 24.5.2024 tarkoituksellisesti vuodatetussa ehdotuksessa Ukrainan sodasta Stalinin tavoin "ketunhäntä kainalossa", mutta yleistilanne ei ole Ukrainalle epäedullinen, kuten se oli Suomelle Moskovassa 13.3.1940.


    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 24.05.24 19:04

    ]]>         2024-05-24T16:29:49+03:00 2024-05-24T16:29:49+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44673#p44673 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> https://www.sls.fi/fi/yleinen-fi/turvaa ... n-varalta/

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 24.05.24 16:29

    ]]>         2024-05-24T00:08:19+03:00 2024-05-24T00:08:19+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44672#p44672 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukrainan jälleenrakennus 486 miljardia $]]>


    Euroopan Unionin maantieteellisestä laajenemisesta yhdeksään uuteen EU-jäsenmaahan:
    https://en.wikipedia.org/wiki/Potential ... pean_Union
    Balkanille, mm. Serbia, jonne suunnitellaan Kiinan Belt and Road suurinopeuksista junayhteyttä Belgrad - Budapest ja Xinhua Budapest uutisoi 18.5.2024 aiesopimuksesta rakentaa öljy-/kaasuputki Unkarista Serbiaan.



    Veikko Palvo
    Itäisen Keski-Euroopan ja Balkanin suunnalla laajentumia näyttää harjoittavan myöskin Kiinan kommunistisen puolueen Belt and Road,
    pres. Xi Jinping käynnisti BRI:n Kazakstanin vierailullaan syyskuussa 2013 ja ehkäpä Kiinan uudella kaupallisella aluevaltauksella on ollut vaikutusta Kremlissä Ukrainan miehityspäätökseen 20.2.2014, Krimillekin Venäjän tunnuksettomat sotilaat ilmestyivät helmikuun 2014 lopulla.

    Putinin Venäjä oli 2014 jo palaamassa `stalinistiseen tulevaisuuteensa´ ja 24.2.2022 Ukrainaan hyökkäys täydensi siirtymää takaisin stalinismiin.
    Stalin uskoi joulukuussa 1939 pääsevänsä parissa viikossa Helsinkiin ja Putin uskoi valloittavansa Kiovan ja Ukrainan yhtä nopeasti.

    Ukraina alkoi v. 2013 viedä mm. maissia Kiinaan, jonka valtion puolisotilaallinen bingtua-järjestö vuokrasi Ukrainalta 100 000 hehtaaria maatalousmaata viljan viljelyyn ja sikojen kasvattamiseen 50 vuodeksi.
    Kiina korjausrakensi Ukrainan satamia, mm. Mariupolin satamaa 50 miljoonan $:n arvosta.

    Kiina - Ukraina kauppa ei ollut kovin suurta, mutta olihan sekin Kiinan Belt and Road- suunnitelman käynnistämistä keski- ja itä-euroopassa,
    alkuun 17+1 ja nyt 14+1 maata.
    Belt and Road Kiinassa on keskus ja muut maat ulkokehällä kuin pyörän napa ja puolat.
    Venäjän 24.2.2022 Ukrainan valtausyrityksen käynnistyttyä Ukrainan ulkomaankauppa pysähtyi, eikä Kiinaan voinut viedä viljaa, maissia ja raaka-aineita.
    http://cna.org/our-media/indepth/2022/0 ... -to-europe
    Autoritaaristen valtioiden uhkien tunnistaminen ulottui koskemaan myöskin Kiinaa, jonka katsotaan Ukrainan sodassa olevan väärällä puolella, mutta Kiinalla on edelleen Balkanilla ja Keski-EU:ssa läheisiä kumppaneita.

    Kiina osti Kreikalta v. 2015 Ateenan Pireuksen satamasta 67 % ja 11.2015 Kiina ja Unkari solmivat sopimuksen Budapest - Belgrad - Pireus rautatien rakentamisesta. Kiina rahoitti radasta 20 vuoden lainalla 85 % ja rakentaminen aloitettiin 11.2017 Serbiassa, jolla on Unkarin tavoin läheiset suhteet myöskin Venäjään.
    Serbia on ainoana Euroopan maana ostanut Kiinalta FK-3 ilmatorjuntaohjusjärjestelmän.

    Maailman suurin autoakkujen valmistaja Kiinan CATL ilmoitti elokuussa 2022 rakentavansa Euroopan suurimman litium-akkutehtaan 7,3 miljardilla Unkarin Debreceniin. Joku saksalainenkin autovalmistaja näyttäisi suhtautuneen hankkeeseen myötämielisesti, onhan Saksalla suuria investointeja Kiinassakin.
    http://debrecen.hu/en/local/news/the-bi ... n-debrecen
    Helsinki-Tallinna tunnelikin näyttäisi olevan jonkinlainen Belt and Roadin aiehanke, eihän Kiina tuollaisiin hankkeisiin rahaa sijoittaisi, Kiinahan on "teollistumisessaan" ja tuotteiden myynnissä läntisille markkinoille käyttänyt muutoinkin länsimaista rahoitusta.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 24.05.24 00:08

    ]]>         2024-05-22T08:58:13+03:00 2024-05-22T08:58:13+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44671#p44671 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Ukrainan jälleenrakennus 486 miljardia $]]>
    Ranskan äärioikeistolaisen Front Nationalen Marine Le Pen "vippasi" puolueelleen v. 2014 rahaa Putinilta, joka oli miehittänyt Krimin ja Ukrainan itäisiä osia. Marine Le Penin uutisoidaan ihailevan ja kannattavan Putinin Venäjää ja jo v. 2014 Marine julisti Krimin hänen mielestään kuuluvan Putinin Venäjälle.

    Unkarin Viktor Orbán oli perustamassa v. 1998 Fidesz-puoluetta, joka on samoin yhä selvemmin liukunut EU:n äärioikeistolaiseksi puolueeksi ja Venäjän politiikan tukijaksi Ukraina-vastaisena.




    Unkari on heinäkuusta 2024 alkaen EU-puheenjohtajamaa ja jää nähtäväksi missä määrin se noudattaa EU-jäsenmaiden yhteisiä kannanottoja ja kuinka Fidesz´n Orbánin Venäjä-mielisyys ja Ukrainan vastaisuus tuodaan esille?


    VP

    Maailmanpankin laskelman mukaan Ukrainan jälleenrakennuskustannus helmikuussa 2024 oli 486 miljardia $ kahden sotavuoden jälkeen ja nousee joka päivä.

    http://theconversation.com/the-price-of ... ore-229670
    EU on osoittanut Ukrainan jälleenrakentamiseen 50 miljardia € .
    Venäjän valtionpankin rahaa ja arvopapereita on jäädytetty 260 miljardin arvosta ja 210 mrd on EU-maissa ja loput muissa länsimaissa.

    "Kuka opetti nuorelle Viktor Orbánille eniten vallasta? Orbanin opinnäytetyön "sankari" oli italialainen marxin seuraaja ja kommunisti
    Antonio Gramsci. Orbán ei ole kommunisti, mutta `soviet-aikana´ opitut ja periytyneet toimintatavat vaikuttavat yhä, arvellaan Saksan
    Alliance 90/The Greens- puolueen Prahan toimiston kirjoituksessa:
    http://cz.boell.org/en/2024/04/15/who-t ... bout-power
    Saksan Vihreän puolueen Heinrich Böll Stiftung sanoo sillä olevan toimistot 35 maassa maailmalla ja yli 100 projektia 60:ssä maassa ajamassa maailman `energiewendeä´ Saksan liittovaltion tukemanakin.

    Euroopan Unionin maantieteellisestä laajenemisesta yhdeksään uuteen EU-jäsenmaahan:
    https://en.wikipedia.org/wiki/Potential ... pean_Union
    Balkanille, mm. Serbia, jonne suunnitellaan Kiinan Belt and Road suurinopeuksista junayhteyttä Belgrad - Budapest ja Xinhua Budapest uutisoi 18.5.2024 aiesopimuksesta rakentaa öljy-/kaasuputki Unkarista Serbiaan.

    "Potentiaalisten uusien EU-jäsenmaiden" listassa on Turkkikin, jonka jäsenyydestä lienee neuvoteltu jo 20 vuotta.
    Kiinalla ja Albanialla on vanhastaan suhteet jo Kylmän sodan ajalta ja olisikohan Kiinalla laajempaakin kiinnostusta Balkanin suunnalla
    Belt and Roadin merkeissäkin?
    Ukraina on myöskin EU:n potentionaalisten jäsenmaiden listalla.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 22.05.24 08:58

    ]]>         2024-05-19T11:20:17+03:00 2024-05-19T11:20:17+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44670#p44670 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • EU:n äärioikeisto ja Ukraina]]>
    Unkarin Viktor Orbán oli perustamassa v. 1998 Fidesz-puoluetta, joka on samoin yhä selvemmin liukunut EU:n äärioikeistolaiseksi puolueeksi ja Venäjän politiikan tukijaksi Ukraina-vastaisena.

    Vuonna 1999 pääministeri Orbán sanoi puheessaan Naton Brysselin päämajassa "historian palkinneen unkarilaisten ponnistelut 1956 länteen asennoitumisesta" ja Orbán julisti "Olemme nyt ankkuroineet Unkarin valtiolaivan länsirannikolle.
    v. 2023 Orbán huiskaisi puheessaan "vuoden 1956 olevan huonoa historiaa ja EU olevan lähinnä vitsi".

    USAn Unkarin suurlähettiläs David Pressman toi 14.3.2024 NATO-Unkarin 25 vuotisjuhlapuheessaan esille,
    http://hu.usembassy.gov/news-speech-by- ... n-to-nato/
    kuinka
    "Unkari on liittolainen, joka toimii eri lailla kuin muut. Kyse on hallituksesta, joka leimaa ja kohtelee USA:ta " vastustajana " tehden samalla poliittisia poliittisia valintoja, jotka eristävät Unkarin yhä enemmän ystävistä ja liittolaisista".

    "Unkarin kansalliskokouksen puhemies väittää, että Putinin sotaa Ukrainassa `johtaa´ USA"
    "Emme voi sivuuttaa istuvaa ministeriä, joka viittaa USA:han ruumiina, jonka kynnet kasvavat edelleen".

    "Emme voi ymmärtää emmekä hyväksyä sitä, että Unkarin pääministeri ( Orbán ) määrittelee liittolaisemme Unkarin " huippuvihollisena ",
    tai että USAn hallinto yrittää kaataa Unkarin hallituksen - kirjaimellisesti - päihittääkseen Viktor Orbánin."

    "Jotkut sanovat, että pitäisi katsoa mitä Unkari tekee, eikä sitä mitä se sanoo, mutta juuri siinä on ongelma", Siitä mitä Unkari tekee ja miten se toimii".
    D.Pressman luettelee Unkarin toimia ja tekoja aloittaen tiedoitusvälineiden ottamisesta valtion hallintaan ja "ne muut" edustavat sitten oppositiomediaa.
    Ja poliittisesta vallasta Unkarissa yhdistyneenä taloudelliseen valtaan.

    " Unkari sanoo haluavansa rauhaa ja * vaatii avoimesti * USA:ta ja sen liittolaisia lopettamaan sotilaallisen tukensa Ukrainalle
    pakottaakseen sen välittömään tulitaukoon ja rauhanneuvotteluihin". ___________________________________________________________

    Lähettiläs Pressman sanoo 3.2024 uheessaan lopuksi: " Haluamme sitä, mitä mielipidekyselyt Unkarissa osoittavat: unkarilaiset haluavat demokratiaa ja läheisiä suhteita länteen."
    "Pääministeri Viktor Orbán puhui 25 vuotta sitten länteen ankkuroituneesta Unkarin valtiolaivasta, mutta nykyhallituksen toimet näyttävät siltä, ettei se ole lujasti ankkuroitu."

    Äärioikeistolainen Unkarin Fidesz-puolue ja Ranskan Marine Le Penin äärioikeistolainen Rassemlement National näyttäisivät todella olevan suuri uhka EU:lle ja sen avulle hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Ukrainalle?

    Veikko Palvo



    EU-parlamentti päätti 15.9.2022 äänin 433 puolesta, 123 vastaan ja 28 tyhjää, Unkarin olevan "electoral autocracy" / " vaaliautokratia ",
    vaalit kylläkin järjestetään, mutta demokratian normeja ja standardeja ei noudateta eikä kunnioiteta.
    http://europarl.europa.eu/news/en/press ... -democracy

    "Unkari vahvistaa siteitä Venäjään ja Kiinaan, Druzhba / Ystävyys-putki tuo Venäjän öljyä päivittäin tuhansia tonneja valtion jalostamolle Budapestin laidalle ja Venäjä rakentaa Paks II ydinvoimalaitosta Budapestin eteläpuolelle.
    http://voanews.com/a/hungary-appears-to ... 99682.html
    Ja
    Kiinan Belt and Road-hankkeena rakennetaan Kiinan rahoittama suurnopeusjunalinja Budapest - Belgrad Serbiassa, arvo 3,8 miljardia $.
    Kenties kyseessä on Maon aikaisen junalinjan Zambia - Tansania, Tazara-radan kaltainen `aluevaltaus´ Balkanilla ja EU-Unkarissa?
    Ja joutuisikohan Unkari maksamaan pienen osan, esim. 10% eli olisiko Silkkitie-junalinjan maksajana välillisesti myöskin EU?
    Tuon viimeisimmän
    Unkari - Venäjä öljy- ja kaasusopimuksen jälkeen pres. Zelenskyn neuvonantaja sanoi: " Videolla venäläiset leikkaavat ukrainalaissotilaalta irti pään ja unkarilaiset ovat maksaneet veitsen!"


    Mutta
    Unkari on kuitenkin saanut pysytellä EU:n * täysivaltaisena jäsenmaana *, joten mikä merkitys tuollaisilla äänestystuloksilla lieneekään,
    Neuvosto ja Komissio eivät näyttäisi reagoineen juuri tuohon äänestykseen lainkaan? Unkarin EU-tukimiljardeja on jäädytetty ja osittain maksettukin ja EU-rahalla toteutetut tiet ja rautatiet, päiväkodit, työllisyysrahoitus ja mm. ennen Unkarin 2018 parlamenttivaaleja kahdelle miljoonalle eläkeläiselle jaetut 35€ per eläkeläisäänestäjä lienevät paljolti menneet Fidesz-puolueen ansioksi ja Orbánin kannatukseksi vaaleissa?
    Unkari on heinäkuusta 2024 alkaen EU-puheenjohtajamaa ja jää nähtäväksi missä määrin se noudattaa EU-jäsenmaiden yhteisiä kannanottoja ja kuinka Fidesz´n Orbánin Venäjä-mielisyys ja Ukrainan vastaisuus tuodaan esille?


    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 19.05.24 11:20

    ]]>         2024-05-14T21:38:33+03:00 2024-05-14T21:38:33+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44668#p44668 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]>
  • Museovirasto: Petäjäveden vanha kirkko tallennettiin 3D-malliksi (13.5.2024)
    • 3D-malline on tutkittavissa ja ladattavissa Sketchfab sivustolla:
    https://sketchfab.com/3d-models/petajav ... 3d40af4ce7

    YouTubessa on julkaistu myös video "Näin tehtiin Petäjäveden vanhan kirkon 3D-malli":
    https://www.youtube.com/watch?v=WpvNO40VBQ8

    Huhtikuussa 2024 julkaistiin Doriassa myös Museoviraston esitys "Kulttuuriperinnön suojelu ja 3D-digitointi Museovirastossa. Petäjäveden vanhan kirkon mallinnuksen 2023 suunnittelu ja toteutus" joka sisältää lisätietoa tästä 3D-mallinnoinnista: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042321256

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 14.05.24 21:38

    ]]>         2024-05-13T15:36:00+03:00 2024-05-13T15:36:00+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44667#p44667 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: HS: Pompeijin raunioista löytynyt hyvin säilyneitä seinämaalauksia]]> https://pompeiisites.org/wp-content/upl ... roia-4.pdf

    Itseäni kiinnostavat myös arkisemmat löydöt kuten tästä samasta talosta löytyneet seinille piirretyt gladiaattorit ja suuri fallos. Kuvia näistä esim. täällä:

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jvanhala — 13.05.24 15:36

    ]]>         2024-05-13T11:15:18+03:00 2024-05-13T11:15:18+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44666#p44666 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • HS: Pompeijin raunioista löytynyt hyvin säilyneitä seinämaalauksia]]>
    https://www.hs.fi/tiede/art-2000010354974.html

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja lauraleino — 13.05.24 11:15

    ]]>         2024-05-12T08:16:57+03:00 2024-05-12T08:16:57+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44665#p44665 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Monen sortin sosialisteja]]>
    Karl Marx ajoi ylikansallista luokkavihaa ja Hitler muukalaisvihaa ja rodullista puhtautta Saksassa. Kommunismissa tuli luoda uusi ihminen, Homo Sovieticus ja Homo stahanovicus ja kommunismi romahti yrittäessään luoda perestroicusta.
    Läntisessä maailmassa Ruotsi siirtyi 1970 tienoilla sosialistiseen suuntaan lisäämällä julkisen hallinnon kokoa, säädöksiä ja veroja. Jos siirtymässä pitäisi nimetä yksi johtava hahmo, se olisi Olof Palme ja hänen poliittinen uransa.

    Vuosina 1870-1970 Ruotsin kansantalous oli kasvanut maailman neljänneksi rikkaimmaksi ja v. 1950 julkinen talous oli alle 20% bkt:stä.
    1970- ja 1980-lukujen julkisten menojen lisääminen, korkeampi verotus, lisääntynyt sääntely johtivat talouden ja tuottavuuden kasvun pysähtymiseen, valtion velan kasvuun ja yritysten ja yrittäjämielisten siirtymiseen pois Ruotsista.
    Ruotsin talous laski sijalta neljä sijalle 14.
    Työpaikkoja syntyi julkiseen talouteen ja nettotyöpaikkoja ei syntynyt lisää yksityiselle sektorille,
    sanoo Johan Nordberg v. 2023: http://realitiesofsocialism.org/sweden

    Asenteet Ruotsin hyvinvointivaltion anteliaisuuteen muuttuivat, vanhempi sukupolvi käytti turvaverkkoa vain tarvittaessa, mutta uudella sukupolvella oli vähemmän estoja järjestelmän hyväksikäyttöön.

    Ruotsin talous oli kriisissä v. 1990 - 1994, työttömyys nousi 10 %:iin ja julkisen talouden alijäämät nousivat yli 10%:iin suhteessa bkt:hen.

    Ruotsi luopui unelmasta saada varakkaat maksamaan kaikesta, nykyisin keskiluokka maksaa suurimman osan veroista ja saa suurimman osan eduista.
    Ruotsilla oli aikaisemmin maailmanennätys korkeissa veroissa ja julkisissa menoissa, sekä kestämätön velkataso, mutta Ruotsi muuttui melko normaaliksi eurooppalaiseksi maaksi vähäisine valtion velkoineen.
    Ruotsista tuli 1990-luvulla edelläkävijä sosiaalipalvelujen yksityistämisessä ja yksityiset palveluntarjoajat saavat kilpailla samoilla ehdoilla ja ruotsalaisilla on vapaus valita myöskin voittoa tuottavien yritysten palvelujen joukosta.
    Verot laskivat ja omaisuutta oli mahdollisuus siirtää seuraavalle sukupolvelle ja perheyrityskin pystyi siirtymään seuraavalle sukupolvelle.
    Suhde sosialismiin muuttui:
    "What do you think of socialism?"
    "I´m a Social Democrat."
    "Not a socialist?"
    "No, if you call yourself a socialist, they confuse you with a lot of grazies."
    Pääministeri Göran Persson 1996 - 2006.

    Ruotsin hyvinvointiyhteiskunta osoittautui täysin riippuvaiseksi markkinataloutensa toimivuudesta ja kaikkien kansalaistensa korkeasta verotuksesta, vaikka markkinatalous ei olekaan sosialismin ideologian mukaista?

    Veikko Palvo


    Maailman vanhin keskuspankki, Sveriges Riksbank perustettiin v. 1668.

    Kustaa III:n yllätti rahapula, kuninkaallisessa aarrekammiossa ei ollut riittävästi hopeaa ja Kustaan Venäjän sota oli rahoitettava jotenkin ja Kustaa III perusti v. 1789 Rikskäldskontoretin, Valtionvelkatoimiston, jollainen Ruotsilla on jäljellä yhä.
    http://riksbanken.se/en-gb/about-the-ri ... -timeline/ ( Riksbankista historia-kohdasta )

    Setelirahoituksen vakuutena oli Ruotsin kuninkaan ja kuningaskunnan maine, riksdaler rikskäldit olivat vain arvottomia papereita, varsinkin
    Kustaan pakoitettua Riksbankin hopeaan vaihdettavaa bancoa lainaneet hyväksymään vaihdon arvottomiin rikskäldeihin ja monet menettivät suuria summia rahaa.
    Eräs heistä oli Johan Anckaström, joka naamiaisissa ampui ja haavoitti Kustaata kuolettavasti.

    Valtion velat eivät liene kadonneet, eikä niitä liene voitu lajitella budjettitalouden velaksi, Valtiontalouden velaksi, Julkiseksi velaksi tai
    "Maastrichtin" sopimuksen laskentatavan mukaisiksi veloiksi nykyaikaan siirrettynä, mutta jotkut äärivasemmistoon kuuluvat väittävät entisessä Ruotsin itäosassa, nyky-Suomessa, ettei valtion tarvitse maksaa velkojaan takaisin!
    Mutta väite taitaa olla erään romahtaneen ideologian jälkivaikutusta?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 12.05.24 08:16

    ]]>         2024-05-06T13:30:08+03:00 2024-05-06T13:30:08+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44664#p44664 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Monen sortin sosialisteja]]>
    Marxismi oli vain yksi sosialismin muodoista.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_it ... nen_puolue

    Baijerin vapaavaltion Kurt Eisner johti pääministerinä 8.11.1918 alkaen paikallista vallankumousta USPD:n jäsenenä ja murhattiin helmikuussa 1919 ja USPD:n kommunistit (?) julistivat 4.1919 Baijerin lyhytaikaisen Neuvostotasavallan perustetuksi, kokouksia pidettiin Hofbräuhausissakin.
    USPD hajosi lokakuussa 1920.
    http://bavarikon.de/object/bav:BSB-CMS- ... p=&lang=en Punakaartilainen poseeraa Munchenin Marienplatzilla soldatenrat-käsivarsinauhassa taustalla Frauenkirchenin kaksoistornit ja oikealla kaupungintalo kellopeleineen.
    http://dhm.de/lemo/kapitel/weimarer-rep ... 9/muencher
    Eisner ja monet muut kevään 1919 vasemmiston johtohenkilöistä oli juutalaisia, mikä johti Baijerin neuvostotasavallan tappion jälkeen Munchenissa antisemitistiseen aaltoon ja "juutalaisen bolshevikin" mörköön.

    Anton Drexler perusti tammikuussa 1919 Deutsche Arbeiter Partien ja Adolf Hitler julisti 24.2.1920 Hofbräuhausissa 25 teesiään, joissa oli monia saksalaisten sosialistien yhteisiä ajatuksia. DAP-puoluenimeen Hitler lisäsi Nationalismin ja Sosialismin = NSDAP.
    Otto Strasser
    mm. oli SPD-puolueessa 1917 alkaen ja liittyi NSDAPiin v. 1925 edustaen puolueen sosialismia, `strasserismiä´, millä lienee saavuttanut saksalaisten äänestäjien kannatusta v. 1933 valtaannousuun. Veli surmattiin pitkien puukkojen yönä, mutta Otto oli jo 1930 lähtenyt maanpakoon ja palasi 1953 Länsi-Saksaan perustaen Deutsche Sociale Unionin ( GSU ) 1956 - 1962.

    Eduard Bernstein oli SPD:n ideologeja ja hänen mukaansa osa Marxin opeista oli vanhentuneita jo 1918 - 1919. Mauno Koivisto mm. sanoi presidentinvaalikampanjassaan olevansa bernsteinilainen sosialisti.

    Suomen eduskunnassa oli keväällä 1920 perustettu Suomen Sosialistinen TyöväenPuolue Kallion leikkaukseen 8.1923 saakka ja
    STPV-vaalijärjestö jatkoi vuoteen 1930 saakka. Suomessa kalterijääkäri Yrjö Ruutu oli 9.1932 perustetun Suomalaissosialistisen puolueen ( SKSL ) ideologi kannattaen sosialisointia ja suunnitelmataloutta, mutta ei marxismia.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalais ... nen_puolue ( alareunassa Pohtiva: Suomen kansallissosialistisen liiton yleisohjelma v. 1932
    Kyse ei ollut marxilaisesta eikä Hitlerin aatteiden kaltaisesta kansallisesta sosialismista.
    SKSL lakkautettiin 1937 ja Yrjö Ruutu liittyi SDP:hen.

    Syksyllä 1944 Yrjö Ruutu liittyi SKDL-SKP:hen ja oli 1945 alkaen Kouluhallituksen pääjohtajana, suunnitellen koulu-uudistuksia, jotka toteutuivat 1970-luvun alussa. Pirkkalan koulukokeilu 1973 - 1975 ei kuitenkaan ollut Y.Ruudun ideoita.
    Sosialismia oli monenlaista ja yhteisiä sosialistisia oppejakin oli mm. Stalinin ja Hitlerin sosialismien käytännöissäkin.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 06.05.24 13:30

    ]]>         2024-05-04T14:54:32+03:00 2024-05-04T14:54:32+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44663#p44663 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]>
  • Museoviraston digitointisuunnitelma ohjaa kansalliskokoelmien digitointia ja julkaisua

    • Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 04.05.24 14:54

    ]]>         2024-05-02T14:18:20+03:00 2024-05-02T14:18:20+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44662#p44662 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Kekkosen historiatulkinnat]]> Svinhufvudin valtuuskuntahan sai tunnustuksen 6.12.1917 eduskunnassa tehdylle Suomen itsenäisyysjulistukselle, mutta olivathan tulevan Kansanvaltuuskunnan toverit K.Manner & kumppanit saaneet muutama päivä aiemmin saman tunnustuksen tai ainakin Leninin kehotuksen vallankumoukseen.
    http://is.fi/kotimaa/art-2000009905568.html

    Urho Kekkonen otti "Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden" käyttöönsä toistaen sitä puheissaan, tiedä sitten keiden valistamiseksi.
    UKK kirjoittaa muistelmissaan 1975 s.68: "Ulkopoliittinen linjani selkeytyi yöpakkaskriisin aikana". On tosin selvää, että Kekkosen linja selkeytyi Rovaniemellä v. 1942 lopussa Stalingradin uutisten vaikutuksesta.

    YYA-sopimuksen 25-vuotisjuhlapuheessaan 4.4.1973 Urho Kekkonen tarkasteli YYA:n historiaa vuodesta 1937 alkaen, salaisia neuvotteluja oli käyty, mutta UKK antaa vaikutelman ettei hän sisäministerinä 1.12.1939 saakka ollut aikanaan tietoinen asiasta.
    http://doria.fi/bitstream/handle/10024/ ... sAllowed=y UKK 926678
    Toisen maailmansodan aloittanutta Stalin - Hitler sopimusta 23.8.1939 UKK ei mainitse, ei myöskään Molotovin ja Kuusisen yya-sopimusta 2.12.1939, eikä tietysti pres. Paasikiven päiväkirjoissaan kirj. Stalinin 30.11.1939 rikkomia kolmea sopimusta Talvisodan hyökkäyksessä.

    "Oikea synteesi menneisyydestä ei ole kuitenkaan vain historian kirjoittamista varten. Se on tärkeä, hyödyllinen ja opettavainenkin nimenomaan sen vuoksi, että sen perusteella voidaan tehdä päätelmiä tulevaisuudesta", sanoi presidentti Urho Kekkonen 1973.
    Luottamus ja yhteistyö ovat oikeaa "suomettumista".

    Lähihistorian oikea tapahtumainkulku oli kuitenkin suomalaisilla laajalti tiedossa, miksi ja keille Kekkonen "oikeaa synteesiä menneisyydestä" oikein yritti tarjota?
    Talvisota ja jatkosota olivat ratkaisseet Suomen kohtalon, joten mihin oikeastaan tarvittiin Kekkosen linjan valtiomiestyötä `rähmälleen heittäytymisineen´ ja `suomettumisineen´?

    Sotakorvaustoimitusten jatkona käynnistynyt laivavienti oli kylläkin kommunistien ja "punaisten vuorineuvostenkin" suosiossa ja yya-puheessaan 1973 Kekkonen sanoo " idänkaupan painuneen 11-12 %:n paikkeille ja tähän epätyydyttävään kehitykseen on saatava muutos".
    Liittyminen läntisiin kauppaliittoihin herätti kylläkin skdl-skp:n vastustusta ja EEC-vapaakauppasopimukseenkin Kekkosen oli saatava Neuvostoliiton johdon suostumus EEC:n kotimaisten vastustajien suiden tukkimiseksi.

    Presidentti Paasikiven oli varsinkin valvontakomission valtakaudella myönnyttävä monenlaisiin asioihin, joita J.K.P. ei itse kannattanut, mutta oliko Kekkosen pakko mielistellä ja heittäytyä rähmälleen Kremlin johtajien edessä?
    Olihan Kekkonen tosin "poliittisen tiensä" valinnut jo sodan loppupuolella ja kaipa Kekkosen oli pysyttävä `Moskovan tiellä´ "rumien kalojen" kanssa toimimalla ( Paasikiven luonnehdinta )?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 02.05.24 14:18

    ]]>         2024-04-29T17:14:34+03:00 2024-04-29T17:14:34+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44661#p44661 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> https://www.munoulu.fi/uutiset/rakennus ... -palvelun/

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 29.04.24 17:14

    ]]>         2024-04-22T10:57:53+03:00 2024-04-22T10:57:53+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44660#p44660 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Jyrki Vesikansa: Väärä todistus HAikin vaiheista (HAik 1-2024)]]> Väärä todistus HAikin vaiheista

    Tämän aikakauskirjan 120-vuotistilaisuutta selostetaan HAikin joulunumerossa (4/2023). Valitettavasti en päässyt paikalle voidakseni oikaista keskustelupuheenvuoroa, jonka esittäjää ei lehdessä kerrottu. Hän syytti Historian Ystäväin Liittoa yrityksestä horjuttaa vuosituhannen vaihteessa HAikin tieteellistä perusolemusta. Väite on väärä.

    En ehdi kaivaa esiin lukuisia muistioita, joissa HAikin tilannetta tuolloin pohdittiin. Olin silloin Historian Ystäväin Liiton nimeämänä ensin silloisen toimitusneuvoston, sitten aikakauskirjan uudistetun hallituksen puheenjohtaja. Toinen merkittävä liiton edustaja oli prof. Martti Häikiö.

    Loimme aikakauskirjalle sen nykyisen, selkeän organisaation ja pyrimme vahvistamaan HAikin talouden pohjaa. Löytyy myös lukuisia dokumentteja siitä, miten nimenomaan me korostimme HAikin luonnetta tieteellisenä julkaisuna. Menestyvän median on oltava paras, mieluiten ainutkertainen omassa sarjassaan. Ei HAikilla ole edellytyksiä kilpailla populaarimedian kanssa. Viisaasti toimien tieteelliselle julkaisulle on sen sijaan elintilaa omassa sarjassaan.

    Juuri HYL:n taholta esitettiin hyväksytty vaatimus siitä, että HAikin päätoimittajan on oltava Suomen Historiallisen Seuran tutkijajäsen. Päätoimittaja on jo lain mukaan median avainhenkilö. Toki viisas päätoimittaja kuuntelee muitakin. Kannatimme tietenkin vertaisarviointiin siirtymistä tieteellisissä artikkeleissa.

    Katsoin silloin ja katson yhä, että HAikin levikin vahvistuminen on myös tieteen etu. Muun ohessa se mahdollistaa suuremmat sivumäärät. Lehden kiinnostavuutta voi ihan hyvin lisätä tieteellisyydestä tinkimättä – esimerkiksi seuraamalla valppaasti tuoreinta tutkimusta, ajankohtaista historiakeskustelua ja tiedemaailman tapahtumia. On tähän selvästi pyrittykin, mutta vaikkapa tuorein numero olisi luvalla sanoen voinut olla näissä suhteissa virkeämpikin. Vuoden kuluessa on ilmestynyt monta kiinnostavaa historiateosta ja on keskusteltu monista teemoista. Tiedemaailman seuranta on painottunut sinänsä tarpeellisiin nekrologeihin.

    Vuosituhannen vaihteessa tiedeyhteisössä luotettiin edelleen vahvaan valtion tukeen myös HAikille – ehkei luoteta enää. Silti osuus HYL:n jäsenmaksuista lienee edelleen aikakauskirjan talouden perusta. Liiton strategiassakin tavoitellaan jäsenkunnan eli käytännössä HAikin tilaajakunnan lisäämistä. (Kari Salmi, HAik 4/2023). Ei se ole tieteeltä pois – päinvastoin.

    Toki HAik voi käpertyä pienen ammattitutkijoiden joukon sisäiseksi julkaisuksi. Tarvitaanko siihen nykyaikana edes laadukkaasti painettua aikakauskirjaa? Historiatieteen etu sen sijaan on, että sitä seuraavat myös laajemmat, sivistyneet piirit. Ehkä se vastaa myös yliopistojen ns. kolmatta tehtävää ja – jos pateettisuus sallitaan – isänmaan ja ihmiskunnan etua.

    Häikiö vertasi aikanaan HAikia tähtitieteilijöiden Ursan Tiede ja avaruus -lehteen, jonka levikki on nykyään 18 500 kpl – siis noin 15-kertainen HAikiin verrattuna. Häikiön mukaan Tiede ja avaruus -lehdessä tiede ja populaarimpi aineisto toimivat hyvin rinta rinnan – toisiaan tukien. Varmaankaan julkaisut eivät ole yhteismitallisia, mutta naapureilta voi toisinaan oppia jotakin. Toisena esimerkkinä hän on maininnut Liikunta ja tiede-lehden.

    HAikissa voisi siis olla niin vertaisarvioituja, ankarasti tieteellisiä artikkeleja kuin muun muassa mahdollisimman kattavaa arviointia tuoreista historiateoksista. Kirjakritiikki olisi yhä tärkeämpää, kun yleislehdistössä tietokirjallisuutta arvioidaan yhä niukemmin eikä kukaan ehdi perehtyä läheskään kaikkeen ilmestyvään alan kirjallisuuteen. Aiempi käsitys, että vähän myöhässäkin HAik sanoo teoksesta ”viimeisen sanan”, ei ole välttämättä vanhentunut. Debatti puolestaan piristää aina.

    Nimettömän keskustelijan väite HYL:n nimet- tömien edustajien ja päätoimittaja Juha Sihvolan ristiriidasta on oman kokemukseni mukaan väärä. Häikiön kanssa nostimme Sihvolan päätoimittajaksi ja keskusteluyhteyteni hänen kanssaan oli aina hyvä. Valitettavasti edesmennyt Sihvola ei voi enää kommentoida asiaa.

    Jyrki Vesikansa
    Filosofian tohtori, lehdistöneuvos

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Haik — 22.04.24 10:57

    ]]>         2024-04-22T11:08:17+03:00 2024-04-22T10:50:44+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44659#p44659 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Pääkirjoitus: Anu Lahtinen, Tiedon muodot (HAik 1-2024)]]> Tiedon muodot

    Vuoden ensimmäinen Historiallinen Aikakauskirja lähestyy eri näkökulmista tietoa, tiedonsaantia ja tiedon muotoja. Ensimmäisessä artikkelissa Asko Nivala ja Jasmine Westerlund käsittelevät suomenkielisten taideromaanien tilallisuutta: millaisia seutuja ja alueita romaaneissa mainitaan, ja millaisia merkityksiä eri alueille annetaan? Omaksi erityisalueekseen erottuu Helsingin kantakaupunki, josta numeron kansikuvakin on. Toisaalta myös sisämaasta löytyy merkittäviä taiteen ja kulttuurin paikkoja, joskin kotiseudulle tai maaseudulle palaaminen usein tarkoittaa taiteellisen uran hiljenemistä.

    Nivalan ja Westerlundin artikkeli tarjoaa esimerkin siitä, miten aikaisempien vuosikymmenten kortistointi- ja poimintatyö tarjoaa pohjaa uudelle digitaaliselle tiedonkäsittelylle ja kartallistamiselle. Artikkeliin liittyvän hankkeen tietoja voi laajemmin tarkastella Suomalaisen kirjallisuuden atlaksen sivuilta, kuten Nivala ja Westerlund tarkemmin kuvaavat.

    Janne Mäkirannan artikkeli tarkastelee karjanhoidon ja erityisesti navettarakentamisen muutoksia ja jatkumoita. Sotienjälkeisen ajan karjataloutta pyrittiin tehostamaan, ja Mäkirannan artikkeli tarjoaa tietoa siitä, millaiseen tietoon ja tiedekäsitykseen erilaiset navetta-uudistukset perustuivat. Kiinnostavaa kyllä, tehostamiseen pyrkivät asiantuntijat päätyivät suosittelemaan pihattoja, joissa lehmillä oli enemmän liikkumatilaa kuin parsinavetassa. Toisaalta pihattohankkeet eivät sellaisinaan saavuttaneet toivottua suosiota, vaan karjanhoitoon vaikuttivat monet seikat, joihin yksittäiset asiantuntijat ja suositukset saattoivat vaikuttaa vain rajallisesti.

    Tehostaminen ja rationalisointi esitettiin uutuuksina, mutta käytännössä pihatolla oli esikuvansa vanhassa karjataloudessa. Kuten Mäkiranta tuo esiin, tehostamispuheen taustalla vaikuttivat osittain vanhat perinteet ja melko epätarkatkin ajatukset hyvästä karjanhoidosta. Rationalisointiin pyrkivä karjanhoito ei yhtäältä väistämättä johtanut siihen, että lehmien liikkumista olisi rajoitettu. Toisaalta pihatto-kokeilujen lähtökohtana ei ollut ensisijaisesti karjan hyvinvointi vaan tuotannon ja karjanhoidon tehokkuus.

    Artikkeli tarjoaakin kiinnostavia näkökulmia siihen, mitä karjatalous on eri aikoina ollut ja mitä sen on sanottu olevan. Näin saadaan taustaa ja perspektiiviä nykypäivänkin keskusteluun karjataloudesta ja eläinten oikeuksista.

    Juha-Matti Ritvasen artikkeli puolestaan käsittelee Venäjän ulkomaantiedustelua Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, 1990-luvulla. On tyypillistä, että ulkomaantiedustelu kietoutuu diplomatiaan ja täydentää sitä. Tiedustelu on samalla ala, jonka toimijat pyrkivät välttämään yksiselitteisten lähteiden syntymistä ja saatavuutta.

    Ritvasen käsittelemät esimerkit tarjoavat lisävaloa siihen, millainen oli ulkomaantiedustelun yleistilanne 1990-luvulla, kun vanhat viestintäreitit katkesivat. Valtiojohdon reaktiot ja säilyneet muistiot tarjoavat kiinnostavaa tietoa siitä, miten suomalaiset solmivat kiinteämpiä yhteyksiä lännen suuntaan. Artikkeli antaa myös kiinnostavaa peilauspintaa ja taustaa viime vuosien uusille turvallisuuspoliittisille siirroille.

    Aleksi Martin tutkimusartikkelissa liikutaan historian opettamisen ja historiasta syntyvien malliskeemojen parissa. Historiaa hahmottaes- saan ihmiset kertovat tarinoita, jotka antavat myös moraalisia ohjeita tulevaisuutta varten. Marti tuo tutkimuksessaan esiin, miten erilaiset, osittain vastakkaiset historian tulkinnat tulevat esiin koululaisten kirjoituksissa. Esimerkiksi malliskeema ”vieraan vihollisen karkottamisesta” on kiinnostavaa pohdittavaa nykypäivän yleisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.

    Vaikka koululaisten kirjoitustaidot tai jäsentelykyky eivät ole artikkelin ytimessä, päätoimittajana kiinnitin huomiota kirjoittajan huomioon, että aineistona olleista koululaisten kirjoituksista monet eivät muodostaneet yhtenäisiä narratiiveja, vaan tarjosivat lähinnä sattumanvaraisia havaintoja. Yksittäisten kirjoitustehtävien sisältöön vaikuttavat toki monet asiat, mutta koululaisten tietotaso ja ilmaisutaidot ovat olleet kuluneena talvena monien uutisten puheenaiheena.

    Historiantutkijat joutuvat säännöllisesti pohtimaan sitä, miten tutkimustieto tavoittaa yleisönsä ja miten tietoa pitäisi välittää. Tutkimustietoa tulisi jakaa mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi. Tiedon julkistaja ei voi tulla loputtomasti vastaan, jos pohjatiedot ja yleiset taidot kuten asiatekstien lukutaito tai kirjoittamistaidot rapautuvat. Ja sitten taas toisaalta: historiallista tietoa ja keskustelua tulisi tuoda sinne, missä on kiinnostusta ja yleisöä. Jos historian tutkijoiden tieto ei vetoa yleisöön eikä tavoita sitä, löytyy muita, jotka kertovat menneisyydestä omien intressiensä mukaisesti. Martin artikkelin havaintoja voi ehkä miettiä tässäkin valossa – korostettakoon, että pohdintani ovat nyt omia jatkomietteitäni.

    Kymmenisen vuotta sitten tuntui vielä vallitsevan optimismi, että uudet teknologiat auttavat tuottamaan ja luomaan tietoa uusilla, hyvinvointia ja ymmärrystä rakentavilla tavoilla. Tällä hetkellä yleiset odotukset eivät ole yhtä korkealla, vaikka median paniikkiuutisointi lyö ehkä turhan korkeita laineita. Parinkymmenen vuoden tiedetoimittajan työt kuitenkin muistuttavat itselleni liki päivittäin, että mikään ei pysy pitelemättä: ei tietotaso, ei yleinen osaamistaso, ei tieteellinen tutkimus, ei tiedeviestintä, ei sen resurssit.

    Kyseessä ei ole vain tämän päivän ongelma, vaan tiedon välittäminen ja historiasta käytävä keskustelu on puhuttanut Historiallisen Aikakauskirjankin sivuilla jo yli sadan vuoden ajan. Historiallisen Aikakauskirjan julkaisuhistoriaa käsittelee Petri Karosen syväluotaus, jossa tarkastellaan Historiallisen Aikakauskirjan kirjoittajien ja julkaisujen vaihtelua 120 vuoden aikana. Syväluotaus perustuu aikakauskirjan juhlaseminaarissa pidettyyn esitelmään ja tarjoaa sekä määrällistä että laadullista tietoa lehden historiasta ja artikkelimääristä.

    Lehden jälkipuoliskolta lukija puolestaan löytää lyhyitä puheenvuoroja, tiedeuutisia ja kirja- arvioita. Painoonmenon aikoihin toimitukselle on myös kertynyt koko joukko lyhyitä ja pitkiä tekstejä, jotka eivät ehtineet tähän numeroon mutta jotka lupaavat kuluvallekin vuodelle monipuolisia artikkeleita niin teemanumeroihin kuin vapaateemaisiinkin numeroihin. Kesäkuussa ilmestyvä toinen numero käsittelee seksuaalisuuden historiaa, loppuvuodesta taas pohditaan kansakunnan ja nationalismin teemoja.

    Joka numeron parissa kirjoittajat, refereet, toimitus ja muut yhteistyökumppanit ovat tehneet paljon työtä tekstien parissa, usein oman toimen ohella ja ilman kummoisempaa korvausta kuin kiitokset ja hiukan sumea akateemisen vaihtotalouden valuutta. Lämpimät kiitokseni teille kaikille, ja jatketaan keskustelua menneisyydestä ja sen merkityksestä niin Historiallisessa Aikakauskirjassa kuin muuallakin.

    Anu Lahtinen
    anu.z.lahtinen@helsinki.fi

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Haik — 22.04.24 10:50

    ]]>         2024-04-14T01:26:47+03:00 2024-04-14T01:26:47+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44658#p44658 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Suomen sanojen harja ja karja etymologioista kuvien kera]]> (Kampa arviolta vuodelta 190 jaa.)

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja NorskiFinski — 14.04.24 01:26

    ]]>         2024-04-12T09:30:10+03:00 2024-04-12T09:30:10+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44657#p44657 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Laatokan Karjalan fossiilivapaata teollisuutta]]> Pullotehtaana kaivos oli Suomen suurin ja samaa lienee ollut punamullan valmistuskin?
    http://luovutettukarjala.fi/pitajat/pit ... ilahti.pdf sivu 17.: Pitkärannan teollisuutta. Outokummun malmin "emäkiven" löytäjäkin v.1910 oli alunperin Pitkärannankaivoksilla. Cu, Fn, Zn ym., ei Outokummunkaan kuparimalmi puhdasta kuparia ollut, siinä oli nikkeliäkin ja
    Lieksan Mätäsvaaraan perustettiin juuri ennen Talvisotaa molybdeenikaivos- ja rikastamo.

    Norjalainen C. Diesen aloitti sahayrittäjänä ja perusti Pitkärannan sellu- ja paperitehtaan, vesivoimaloita oli rakennettu Uuksunjokeen jo 1800-luvun loppupuolelta alkaen.
    Pitkärannan viereinen Salmi oli sahojen pitäjä. Metsiä ostettiin, Diesenkin, ennen Suomen itsenäistymistä Venäjän puoleltakin rajaa. Itsenäisyyden alussa rautatie valmistui Suojärvelle ja Aunuksen Puuliike Oy:n Hella Wuolijoki hankki puutavaraa ystävältään Edvard Gyllingiltä Karjalan Työkansan Kommuunilta tai taisi se jo olla Neuvosto-Karjalaksi nimetty.

    "Suomen Karjalaan" siirrettiin sodan jälkeen ukrainalaisia ja valkovenäläisiä ( osin ehkä itäpuolalaisiakin myöskin nykyisestä Ukrainan länsiosasta ), joita Neuvostoliitossa pidettiin epäluotettavina kansallisuuksina.
    http://luovutettukarjala.fi/historia/ka ... aminen.pdf
    Karjalaisia palasi 1941 - 1942 kotiseuduilleen 70% Talvisotaa edeltäneen ajan väestömäärästä, noin 280 000 - ja olihan lisäksi karjalaisia miehiä ja lottia tietysti sodassakin.

    Suomen Karjalan teollisuus oli varsin * fossiilivapaata * ja olihan koko sodanjälkeinen Suomikin vielä 1950-luvulla hiilidioksidineutraali,
    ihmeen paljon noita CO2-päästölähteitä onkin kehittynyt 50:ssä vuodessa?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 12.04.24 09:30

    ]]>         2024-04-14T13:42:15+03:00 2024-04-12T09:26:52+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44656#p44656 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Enson fossiilivapaa teräs 1937]]> Ensoon oli 1907 rakennettu paperitehdaskin puuhiomon kylkeen.

    Rouhialan suuri vesivoimalaitoskin jäi Neuvostoliitolle, joka jo syksyllä 1940 oli saanut rakennetuksi sähkönsiirtolinjan Leningradiin.
    Aiemmin Suomen ensimmäinen korkeajännitelinja oli rakennettu Vuoksenniskalta Turkuun, haaralinja Helsinkiin.

    Enson vesivoimalaitoksesta Helsingin Sanomat kirjoitti 20.8.1939 :
    http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma ... 34?page=14

    Imatran terästehtaan tuotanto alkoi v. 1937 ja rautatehdas pelkisti malmin fossiilivapaasti maailman suurimmassa sähkömasuunissa.

    Ennen "Stalinin sosialisointia" Vuoksenniskalla oli runsaasti uusiutuvaa vesienergiaa, mutta 1944 Outokumpu Oy:nkin oli evakuoiduttava
    Harjavaltaan ja kaipa ajankuluksi Harjavallassa kehitettiin liekkisulatusmenetelmä, kuparimalmi sisältää mm. kuparia, rikkiä ja rautaa ja `rikkienergiaa´ käytetään malmin tai rikasteen omana palamisenergiana prosessissa.

    Laatokka-lehti kirjoittaa 21.04.1950 : " Merkittävä keksintö tehty metallurgian alalla Suomessa - suurin edistysaskel 100 vuoden aikana:
    http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma ... 241?page=1
    "Kupariuunin kuonasta valmistetaan vuosittain rautaa 25000 - 30000 tonnia".

    Liekkisulatusmenetelmä on nykyään käytössä hyvin laajalti maailmalla ja sen voisi olettaa olevan fossiilivapaatakin?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 12.04.24 09:26

    ]]>         2024-04-13T10:24:49+03:00 2024-04-12T09:24:17+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44655#p44655 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Luulajan fossiilivapaa terästehdas]]> ( Suomenkin luontoa ja metsiä vaaditaan ennallistettavaksi Väinämöisen aikoihin ja tällöinhan mm. Hollannin tulisi vastaavasti purkaa patonsa vedenalaisen biodiversiteetin ennallistamiseksi? )
    Täyttääkö EU:n ulkorajavero/-tulli Maailman kauppajärjestö WTOn vaatimukset on oma lukunsa ja millainen lienee USAn suhtautuminen ja estääkö EU:n ulkorajamekanismi tuotannon siirtymistä EU:n ulkopuolelle. KaukoAasiassa on arveltu, ettei CBAM:n tavoite kannustaa muuta maailmaa tiukempaan ilmastopolitiikkaan tule toimimaan, "He EU:ssa ampuvat itseään jalkaan".

    CO2-vero/ tulli ( CBAM ) raudalle ja teräkselle, alumiinille, lannoitteille, likaiselle vedylle ja kai puhtaalle ydinvoimalasähköllekin. Carbon Border Adjustment Mechanismin siirtymäaika 1.10.2023 - 31.12.2025, viimeinen vaihe v 2026 alkaen. Vuonna 2026 maahantuojat EU:hun joutuvat aluksi maksamaan 2,5 % päästöistä ja maksu nousee 100 %:iin vuoteen 2034 mennessä. EU:n terästeollisuuden on EU-päätöksenä oltava fossiilivapaata v 2034 mennessä, jolloin EU:n ilmaiset päästöoikeudet on poistettu.

    SSAB, LKAB ja Vattenfall HYBRIT-yhtiössä rakentavat uuden rauta- ja terästehtaan Luulajaan, täysi kapasiteetti - 2,5 miljoonaa terästonnia vuoden 2029 loppuun mennessä. Investoinnin arvio 4,5 miljardia € plus investoinnit energiaan.
    http://norran.se/english/lulea/artikel/ ... a/rmyqxn8r

    SSAB:n Luulajan uuden terästehtaan tuotanto ei tarvitse vetyä. Sähköjärjestelmän stabiloinnissa varastoitu vety käytettäneen Luulajan tehtaan kahdessa valokaariuunissa, siirto Jällivaaraan LKAB:n fossiilivapaaseen Fe-pellettituotantoon lienee mahdollista sekin?

    Luulajan vedyn kallioluolavarasto stabiloi sähköjärjestelmää tuulen vaihdellessa ja onhan Ruotsilla suuri vesivoimatuotantokin säätövoimana käytettäväksi, mutta riittääkö sekään Luulajan terästehtaan sähköuuneille vai onko rakennettava lisää tuulimyllyjä tai ydinvoimalaitos?

    Euroopan teräsliitto Eurofer on laskenut fossiilivapaan raudan- ja teräksentuotannon lisäenergiantarpeeksi vuoteen 2050 mennessä
    seitsemän kertaa suuremmaksi kuin 11.2019 : 400 TWh = 400000000,00 ( nelonen + 8 nollaa )
    Suomen 14000 MWh maksimikulutus on 0,014 TWh
    http://eurofer.eu/assets/Uploads/EUROFE ... dustry.pdf
    Valtava vihreän sähkön ( tuuli + vesivoima ) määrä ja hiilidioksidivapaata sähköä tarvitaan EU:ssa muuhunkin kuin rauta- ja terästuotantoon,
    joka EU:ssa päästelee nyt 5 % EU:n päästöistä ja maailmanlaajuisesti 7 %.
    Euroferilla on vähähiilidioksidisiakin vaihtoehtoja esitettynä, mutta Saksa ja EU-komissio ovat tiukan ehdottomia: puhdas ydinvoimakaan ei ole vihreää energiaa.



    Ja riittääkö Ruotsin vesivoima ja puhdas ydinsähkökään tulevaisuudessa enää Suomen tuulivoimatuotannon säätövoimaksi terästehtaan valokaarimasuunien suuressa sähköntarpeessa?

    H2Green Steel sanoo varanneensa vuonna 2021 2,6 GW uutta lisätehoa Vattenfallilta, mutta 1.2024 Vattenfall osoittikin 500 MW tehoa Hybrit green steel- projektille. H2 Green Steel oli aikonut rakentaa vihreällä vedyllä toimivan terästehtaan Bodeniin ja sanoo saaneensa lupaukset rahoituksestakin.
    http://hydrogeninsight.com/production/h ... -1-1614385 mm. teräsjätti ArcelorMittalin johtaja Geert van Poelvoorde sanoo: "Vihreä vety on liian kallista. Emme voi käyttää vetyä, koska linkoutuisimme kokonaan pois markkinoilta".
    H2 Green Steel kirjoittaa harkitsevansa nyt vedyllä tehtävän teräksen tuotantoa Brasiliassa.

    David Sundénin raportti 16.1.2024: Sundén arvioi sähkön hinnan nousevan Ruotsissa v. 2026 mennessä keskimäärin 77% ja prof. Magnus Henrekson arvelee Norrbottenin `green steelin` saattavan vaikuttaa sähkön hintoihin Etelä-Ruotsissakin.
    http://nordsip.com/2024/01/18/swedish-f ... nder-fire/
    Nouseekohan sähkön hinta Suomessakin kaksinkertaiseksi ja miten Ruotsista lähitulevaisuudessa riittää vesivoima- ja ydinvoimasähkö Suomeen säätövoimaksi tuulisähkön vaihtelevuuteen. Vaikka tuulisähkön tuotantokapasiteettia olisi kuinka paljon tahansa niin jos ei tuule niin tuulituotanto voi olla jopa miinusmerkkistä.

    Vihreän vedyn hinnan sanotaan olevan 4.2024 5-8 €/kg ( ehkä 8€/kg lähinnä? ) ja sen pitäisi kuulemma olla korkeintaan 2,5 - 3,0 €/kg jotta vedyn käyttö olisi kaupallisesti kannattavaa terästeollisuudessa.
    SSAB:n mukaan terästehtaalle 200 000 kuution vetyvarasto riittäisi noin viikon käyttöön, joten paljon ( 30% ) vesi- ja tuulisähköä häviäisi pelkästään sähköenergian olomuodon muutoksessa.
    Pitäisiköhän sisustaa, vuorata teräslevyillä, Helsingin Laajasalon suuret merenalaiset kalliotunnelit vedyn varastoiksi vähätuulisia ajanjaksoja varten, jollaiset näyttävät yleensä tapahtuvan Ruotsissa ja Suomessa samoina aikoina? Tosin sähkön muuttamisessa vedyksi häviää kolmasosa energiasta ja takaisin sähköksi muutettaessa myös kolmasosa eli yht. 2/3 vesi-, ydin- tai varsinaisen "syyllisen" tuulisähkön energiasta katoaisi.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 12.04.24 09:24

    ]]>         2024-04-11T17:19:12+03:00 2024-04-11T17:19:12+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44654#p44654 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> Valamon luostarin kokoelmien digitointiin. Hankkeen nimi on "Virtuaalinen Valamo – käsikirjoituskokoelma verkkotietokannaksi".

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 11.04.24 17:19

    ]]>         2024-04-09T13:14:00+03:00 2024-04-09T13:14:00+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44653#p44653 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Venäjän sulkuosastot Ukrainassa]]> http://en.lb.ua/news/2022/03/11/10705_k ... treat.html
    Ehkä kyseessä venäläisten estejoukoista jo v. 2022-hyökkäyksen alussa on Ukrainan propagandaakin, mutta Venäjän käyttämistä sulkuosastoista on kirjoitettu myöhemminkin läntisessä lehdistössä.
    Venäjällä
    estejoukkojen käyttäminen näyttäisi olevan hyvinkin muistissa: "Ei askeltakaan taakse" lauletaan nykyisin usein esitetyssä laulussakin, Ni shagu nazad !

    Wagner-joukkojen ( Gruppa Vagnera ) sanotaan olleen jo v. 2014 "pieninä vihreinä miehinä" Krimin ja Donbassin valtaamisissa, ainakin osallisina. Wagner-joukkojen vahvuuden Ukrainassa arvioidaan olleen 20000 - 100 000 ja venäläisten vankien rekrytointi sotaan yhdistetään Wagneriin ja vankisotilaiden lukumääräksi on esitetty arvioita 20000:sta yli 100 000:een.

    Vankien antautumisen ja karkaamisen estämiseksi on oletettavasti tarvittu tehovalvontaa ja ennen kesän 2023 kapinaansa Wagner-joukot ovat hyvinkin saattaneet käyttää Stalinin menetelmiä?


    https://en.wikipedia.org/wiki/Barrier_troops :
    Stalinin prikaz 270. 16.8.1941: " On taisteltava viimeiseen mieheen asti.....Ankarat rangaistukset....pelkurit ja karkurit on likvidoitava".
    ( venäläisessä terminologiassa `likvidoiminen´ ei ilmeisesti merkinne aina `fyysistä likvidointia´? )
    "Ei ole venäläisiä sotavankeja - he ovat vain pettureita".

    NKVD lienee yrittänyt estellä jo kesäkuusta 1941 alkaen, mutta saksalaisille antautuneiden venäläissotilaiden lukumäärä on ollut hyvin suuri ja Stalin antoi 12.9.1941 ( stavka 001919 ) käskyn erillisten " sulkujoukkojen " perustamisesta nkvd:n alaisiksi.
    ja
    Stalinin stavkan käsky nro 227. pvm 28.7.1942 näyttäisi olevan tunnetuin - "Not a Step Back" prikaz 270:n tyylisesti - käsky rangaistuspataljoonien perustamisesta. Saksan hyökkäysoperaatio v. 1942 heinäkuussa oli edennyt Etelä-Venäjällä varsin pitkälle.

    Sulkuosastojen teloittamien määrän kirjoitetaan olleen 10 000 - 150 000, jopa 400 000 ja rangaistuspataljooniin määrättyjen vahvuudeksi sanotaan noin 500 000.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 09.04.24 13:14

    ]]>         2024-03-29T13:05:22+03:00 2024-03-29T13:05:22+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44652#p44652 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Korpilammen kolmikanta 1977]]> SAK oli 1969 "eheytynyt" SDP:n ja SKDL-SKP:n kaksoisjohtoisena ja Korpilammella Suomeen muodostui "sopimusyhteiskunta, missä kuitenkin muutosten aikaansaaminen oli vaikeaa työmarkkinajärjestöjen veto-oikeuden johdosta.

    "Nykypäivänä SAK pyrkii ottamaan kunniaa monista hyvinvointivaltioon olennaisesti liittyvistä asioista, mutta tämä jää torsoksi heti kun vertailee muihin maihin missä tehtiin vastaavat uudistukset - ainoastaan demokraattisemmin ilman korporatismia".

    http://libera.fi/2024/02/06/hyvinvointi ... ratiavaje/ "Hyvinvointivaltio rakennettiin pääasiallisesti 1960-luvun puolivälin - 1987 rakennuskaudella, mutta 1966-1987 Suomea ei nykykriteereillä pidettäisi aitona liberaalina demokratiana - ja hyvinvointivaltio kärsii edelleen demokratiavajeesta, kolmikantainen systeemi ei toimi, kuten 1960- ja 1970-luvun kultakaudella, jolloin rahaa tuli kansantalouteen kehityksestä ja tuottavuudesta ja työnteosta, eikä valtion lainaamana talouden samaan aikaan polkiessa jo 15 vuotta paikallaan.

    "Pääministeri Kalevi Sorsan koollekutsuma Korpilampi oli konsensuspolitiikan merkkipaalu, se laillisti jo olemassa olleen käytännön, jossa työmarkkinajärjestöjen vähintäänkin passiivista suostumusta vaadittiin tehtäessä tärkeimpiä päätöksiä ja järjestöt otettiinkin mukaan
    päättäviin pöytiin koskien yhä suurempia politiikan kokonaisuuksia".
    Suomen "sopimusyhteiskunnassa" muutosten aikaansaaminen oli vaikeaa työmarkkinajärjestöjen veto-oikeuden ansiosta.

    ( 1966 ) - " 1980-luvun loppuun kestäneellä hegemonia-kaudellaan SDP nojautui talouden ja sosiaalipolitiikan kehittämisessä juuri korporatiivisiin rakenteisiin.
    Korpilammen kolmikantaa ei koskaan kirjattu perustuslakiin - valta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville koontunut eduskunta".

    Hyvinvointivaltion kultakaudella 1960- ja 1970-luvuilla tulonsiirtoja, etuisuuksia ja tukia kasvatettiin innokkaasti ja jatkuvasti esitettiin uusia aluetukirakennelmiakin.
    Nyt voitaneen todeta "Valtion tarjoamien etuuksien ja tukien romahduttaneen työnteon arvostuksen ja vääristäneen käsityksen yksilön vastuusta"?

    "Alle 30-vuotiaat eivät muista 1990-luvun lamaa ja suurin osa heistä on siirtynyt työelämään vasta 2010-luvulla. Suomen talous ei ole juuri kasvanut, mutta tulonsiirtokoneistoa on pidetty käynnissä velkarahan turvin".

    Ja vanhemmat sukupolvet elävät yhä enemmän eriytyneessä maailmassaan?

    "Suomi on negatiivisessa kierteessä, jossa liian suuri osa kansasta saa erilaisia tukia, mikä kasvattaa valtion menoja. Tämän vuoksi verotus pitää pitää korkealla, mikä kannustaa yksilöä minimoimaan työntekoa ja maksimoimaan tukia.
    Liki rangaistusluontoinen veroaste ---- työtä tehdään vähemmän.
    Kun tähän lisätään väärinkäytökset hyväksyvä asennemuutos, alkaa hyvinvointivaltio kannibalisoida itseään".

    Tarvittaisiin korjausliike, jollainen Ruotsissa tehtiin 2000-luvun alussa?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 29.03.24 12:05

    ]]>         2024-03-27T18:56:23+03:00 2024-03-27T18:56:23+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44651#p44651 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia]]>
    Arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet monia työkaluja, kuten vasaroita, sahoja ja kirveitä, jotka ovat olleet keskeisessä roolissa egyptiläisten rakennustöissä. Lisäksi muinaiset egyptiläiset tekstit ja kuvitukset kuvaavat selvästi ihmisten osallistumista rakennusprosesseihin ja käsityökalujen käyttöä.

    Egyptologien laaja tutkimustyö tukee tätä näkemystä, ja heidän analyysinsa perustuvat konkreettisiin todisteisiin ja historialliseen kontekstiin. Vaikka uudet ideat ja teoriat ovat tervetulleita, ne vaativat vahvaa näyttöä ja tieteellistä tarkastelua. Koneiden käyttö muinaisessa Egyptissä on edelleen kiistanalainen aihe, mutta nykyinen konsensus perustuu vankkaan tieteelliseen tutkimukseen ja arkeologisten löytöjen tulkintaan.

    Vaikka koneiden käyttö muinaisessa Egyptissä ei voi täysin sulkea pois, nykyiset todisteet viittaavat vahvasti siihen, että pääasiallinen rakennustekniikka oli käsityökalujen ja ihmistyövoiman varassa.

    Tässä mukava lähde aiheeseen liittyen:

    Smith CD, Stump AM, Lazaros EJ. Ancient pyramids help students learn math concepts. Tech Directions. 2010;70(1):22-24. https://www.proquest.com/magazines/anci ... 81507/se-2.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Ari Koski — 27.03.24 17:56

    ]]>         2024-03-27T15:44:18+03:00 2024-03-27T15:44:18+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44650#p44650 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> https://muc.fi/painettu-sana-muuttuu-hyvaa-vauhtia-biteiksi-pursialassa/
    karkean arvion mukaan kansalliskokoelmasta on digitoitu 3 – 5 prosenttia.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 27.03.24 14:44

    ]]>         2024-03-26T07:05:52+03:00 2024-03-26T07:05:52+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44649#p44649 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Meinasiko Konstantin Pätsin adjutantti ampua Zdanovin?]]>
    On kiehtovaa nähdä, miten tarinat voivat kuljettaa mielemme mielikuvitusmaailmoihin. Mielenkiintoista on myös se, että sosiaaliset verkostot, kuten Twitter täällä, voivat usein olla foorumeita, joilla lukijat jakavat ajatuksiaan ja kirjallisia löytöjä. Ehkä voisit jakaa lukukokemuksesi siellä ja nähdä, mitä mieltä muut lukijat ovat Mart Kivastikin "Barbarus" -kirjasta.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti29 — 26.03.24 06:05

    ]]>         2024-03-21T19:59:56+03:00 2024-03-21T19:59:56+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44648#p44648 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> https://www.sss.fi/2024/03/korsimon-leikekirjat-avautuvat-koko-kansalle-iso-siivu-salolaista-lentishistoriaa-on-nyt-digitoitu/
    Hyvää ja arvokasta työtä ovat tehneet salolaisen paikallishistorian esiin tuomiseksi!

    Kyllä tässä digitoinnissa on hieman turhan päällekkäisen työn makua kuten kaikissa muissakin vastaavanlaisissa lehtileikekokoelmien digitoinneissa. Paljon fiksumpaa olisi saada kaikki Suomen vanhat sanomalehdet digimuotoon kuin että digitoidaan yksittäisiä lehtileikkeitä. Tuostakin kokoelmasta varmasti puuttuu paljon aiheeseen liittyviä lehtijuttuja. Ongelmallista lehtileikekokoelmissa on myös puutteelliset metatiedot. Lehtileikkeiden yhteyteen ei ole useinkaan merkitty mistä lehdestä juttu on leikattu tai päivämäärää. Mikäli metatiedot puuttuvat on lehtileikkeeseen viittaaminen lähteenä vaikeaa tai mahdotonta.

    Puruvesi-lehti uutisoinut kahteen kertaan projektista digitoida Punkaharjuun liittyviä lehtileikekokoelmia:
    https://www.puruvesi.net/paikalliset/4083916 (23.12.2016)
    https://www.puruvesi.net/paikalliset/6606559 (6.3.2024)

    Ihanteellinen tilannehan olisi jos kaikki vanhat suomalaiset sanomalehdet olisivat digimuodossa. Näistä voisi sitten kerätä laajoja lehtileikekokoelmia digitaalisessa muodossa haluamistaan aiheista.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 21.03.24 18:59

    ]]>         2024-03-14T13:52:00+03:00 2024-03-14T13:52:00+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44647#p44647 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Satamalakot 1920-luvulla]]> YLE
    kirjoittaa 10.3.2024 otsikolla "Sata vuotta sitten Valkoinen Suomi kävi lakkoja vastaan".
    http://yle.fi/a/74-20076824
    ja "vuonna 1928 ( 2.6.1928 - 16.4.1929 ) alkaneesta kaikkiin Suomen satamiin kohdistuneesta samalakosta, joka lamautti ulkomaankauppaa
    yli 10 kuukautta".
    Ja 28.2.1920 perustetusta Martti Pihkalan ja Vihtori Kosolan johtamasta Vientirauha Oy:stä, joka perustettiin Kominternin oppien SSTPuolueen ajalle ja jatkoi sen seuraajan STPV:n - Suomen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalikomitea - aikana.
    M.Pihkala - Vihtori Kosola keräsivät 1. luettelon miehistä,
    2. joilla oli sisua ja tahtoa lähteä ja
    3. tunnettu asia on, että satamamiehet ansaitsevat paremmin kuin mitkään muut ei-ammattilaiset miehet, luki Vientirauhan ohjeissa.
    YLE: " Lakonmurtajat
    ovat nykyihmiselle jokseenkin käsittämätön ilmiö, lakonmurtajien tavoite oli pitää lakossa oleva työpaikka ( satama ) toiminnassa".

    Väinö Tannerin SDP-hallituksen aikaan oli Chricton-Vulcanin telakkalakko, Kominternin ja Profinternin Moskovasta ohjailema ja pääosin rahoittama ja kommunistien SAJ:n satamalakot olivat miltei jokavuotisia 1920-luvulla.
    Edvard Gyllingin Neuvosto-Karjala toimitti Hella Wuolijoelle Suojärvelle puutavaraa ja tämä toimitti ilmeisesti Gulag-työvoimalla kaadettua polkuhintaista neuvostopuutavaraa Britanniaan ja Neuvostoliitto siis rajoitti - yritti estää - tuota "vientikilpailua" Britanniaan pitkillä Suomessa järjestämillään satamalakoilla.
    Suuret Neuvostoliiton ja muutkin ulkomaiset avustukset mahdollistivat Kominternin ja Profinternin kommunisteille lakkoilun Suomen satamissa.
    Veikko Huuska kirjoittaa samasta aiheesta 2015: sukellusveneitä, lakkoja, moskovan rahaa, suomi 1927:
    http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkoh ... uomi-1927/
    Ja
    Vientirauha mahdollisti Suomen viennin pitkien lähes vuodenkin kestäneiden työselkkausten ja 1920-luvun poliittisessa työmaaterrorissa.
    Ja
    Kominternin ja Profinternin toiminta Suomen satamissa näyttäisi synnyttäneen "hirveän oikeistolaiseksi" kutsutun Lapuanliikkeenkin ja
    Tasavallan suojelulain ( kommunistilaki ), jonka nojalla sitten lakkautettiin Lapuanliikekin?

    Veikko Palvo





    Suomen pankin Timo Helelä on v. 1969 kirj. otsikolla: Työseisaukset ja teolliset suhteet Suomessa vuosina 1919 - 1939:
    http://publications.bof.fi/bitstream/ha ... sAllowed=y
    Monisivuisen tarkasti:
    SAJn päätös N-Venäjän ( Neuvostoliitto perustettiin vasta 30.12.1922 ) ammattijärjestö Profinterniin liittymisestä. Kominternin Otto Ville Kuusinen perusti maan alla Suomessa SSTPuolueen, jonka ohjelmankin kirjoitti. SSTP pääsi eduskuntaankin ja esitti, että Suomen olisi liityttävä Neuvostojen Venäjään. SSTP lakkautettiin "Kallion leikkauksella" 30.12.1923 ja 188 SSTPläistä ja SSTP:n kansanedustajatkin lähetettiin
    "Tammisaaren yliopistoon" vankilaan.
    SAJ oli kommunistien vallassa, Arvo `poika´ Tuomisen johdossa ja SAJ lakkautettiin 1930 oikeuden päätöksellä kommunistilakien nojalla.

    Sosialidemokraattien SAK perustettiin 21.10.1930 ja sen jäsenmäärä 1930 oli 14 970 ja v. 1933 19850.

    Vapaitten Työläisten Liitto ( VTL ) merkittiin 7.12.1929 yhdistysrekisteriin, mutta se ei saanut kannatusta. Puheenjohtaja Ernst Hedberg kävi kyllä yhdessä Vientirauha Oy:n Lapuan asiamies Vihtori Kosolan kanssa esitelmäkiertueillakin.

    SAK:n ohjelmaan kuului sosialistisen yhteiskunnan rakentaminen ja vaatimus eräiden alojen sosialisoimisesta ( sivu 249. ) ja 1930 ilmapiirissä ei työnantajapiireissä tehty suurtakaan eroa kommunistien ja sosialidemokraattien välillä ( sivu 264. ).

    Vientirauha Oy:tä ei 1930-luvulla juuri tarvittu, mutta työnantajan halusivat maksaa sen olemassaolon "kaiken varalta".
    Lakkoja oli kuitenkin vähän ja ne olivat pieniä ja käytiin `paremman palkan puolesta´.

    Reaalikansantulo per henkilö oli vuonna 1938 lähes 30 % korkeampi kuin vuonna 1928.

    sivu 297. SAK:n mukaan kirjallisesti sovittuja palkka- ja työehtoja tehtiin vuonna 1936 188 kpl koskien 25800 työntekijää ja
    vuonna 1939 työehtosopimuksia tehtiin 344 koskien 54100 työntekijää.
    Ja
    "tammikuun kihlaus" tehtiin 1940 Talvisodan aikana Suomen Työnantajien ja sosialidemokraattien SAK:n välillä, mutta olihan palkka- ja työehtosopimuksia tehty jo vuonna 1936:kin.
    Mutta sodan jälkeen oltiin uudessa tilanteessa, SKP ja SKDL oli syksyllä 1944 perustettu Suomessakin ja SKDL-SKP halusi taas vallata SAK:n.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 14.03.24 12:52

    ]]>         2024-03-02T19:59:21+03:00 2024-03-02T19:59:21+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44646#p44646 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Ukrainan 2 sotavuotta]]>


    Venäjä on menettänyt noin 400 000 sotilasta etelärajoiltaan ja syrjäalueilta kaatuneina ja haavoittuneina ja uusi suuri mobilisaatio nähtävästi kohdistuisi jo Venäjän venäläisten ydinalueille Pietariin ja Moskovaan.


    VP
    Venäjän kalustotappioluvut näyttävät olevan suht. samoja / samoista lähteistä eri kirjoituksissa, mutta henkilötappioluvut vaihtelevat suuresti, arviot:
    USAlainen The Christian Science Monitor kirj. 29.2.2024 " Venäjän lainanneen tulevaisuudeltaan sitouduttuaan sodan Ukrainan rahoittamiseen ja
    sotilasmenojensa nostamiseen vuoden 2023 noin 3,9 %:sta vuoden 2024 6,0 %:iin BKT:stä, joka osoittaa mm. IMF:n mukaan kasvua ja jos EU nostaisi samalla tavoin sotilasmenojaan, EU:n bkt kasvu olisi huomattavan suuri.
    http://csmonitor.com/World/Europe/2024/ ... and-Russia
    Mutta
    23.2.2024 kuolonuhrien yhteismäärän CSM kirj. olevan yli 60000 plus 10000 siviiliä Ukrainassa ja sen miehitetyillä alueilla.
    lähdetieto: Kiel-instituutti, YK, Sotatutk.Instituutti, Oryx, Reuters, Mediazona ( noin 70000 kuolluttako ja 100 - 150000 haavoittunutta? )

    Putinin Venäjä on sitoutunut sodan rahoittamiseen ja neuvostoaikaisen sotilasteollisuutensa elvyttämiseen ja lisäämiseen ja olikohan neuvostoaikaista teollisuutta edes liiemmin yritettykään muuntaa rauhanomaisia tarvikkeita ja hyödykkeitä tuottaviksi, oliko ainoastaan toteutumattomia yleissuunnitelmia siitä. Oligarkitkin ovat keskittyneet raaka-ainetuotantoihin ja huviristeilijöidensä rakentelemiseen.
    Putinin Venäjä lainaa tulevaisuudeltaan ja joutunee siksi alentamaan väestönsä elintasoa.

    Venäjällä köyhyysrajan 5,50 $/pv ja 3,30 $/pv alle elävien hyvin köyhien venäläisten lukumäärä vaihtelee lähteistä riippuen 9,8 - 13,0 %:ssa venäjänmaalaisista, noin 15 miljoonasta hyvin köyhästä. Köyhyysrajan Venäjä on asettanut itse ja tietolähteinä esitetään Venäjän RosStatia, Venäjän valtionpankkia, IMF:ää, ja pres. V.Putinkin on tainnut puheissaan puolittaa köyhyyttä jo useamman kerran.
    http://worldbank.org/en/news/feature/20 ... of-poverty
    Ukrainan sodan ja sotateollisuuden niellessä yhä enemmän voimavaroja äärimmäisen köyhyyden alentaminen Venäjällä näyttäisi vähittäinkin haasteelliselta?

    Venäjällä väestökin vähenee ja jo Stalin määräsi 1940-luvulla lapsettomuusveron; 6%:n tulovero 25-50 v miehille ja 20-45 vuotiaille naimisissa oleville naisille. https://en.wikipedia.org/wiki/Tax_on_childlessness
    Lapsettomuusveroa ehdotettiin 2006 palautettavaksi ja pres. Putin määräsi kuukausieläkkeet nostettaviksi ja 9200 $:n palkkion toisen lapsen saajille, mikä on suuri summa keskimääräisen kk-palkan ollessa 330 $ v. 2006. Toteutuksesta ei näytä löytyvän tietoja ja jo Neuvostoliiton
    aikaan lapsettomuusveroa kuulemma kierrettiin ja löytyyhän Venäjällä aina tarvittaessa kaikenlaisia propushkoja ja todistuksiakin.
    Venäjän virallisen tilaston mukaan 8 avioliittoa 10:stä päättyy avioeroon ja lapsista kolmasosa syntyy avioliiton ulkopuolella ja aborttien määräkin on kuulemma suuri.

    Vuoteen 2025 mennessä jokaista työikäistä venäläistä kohden on neljä huollettavaa ja miesten elinajan odote v. 2006 oli alle 60 vuotta.
    Neuvostoliiton ja Venäjän synkässä tulevaisuudenkuvassa maa ei enää pysty rekrytoimaan armeijaan tarpeeksi miehiä rajoja puolustamaan, puhumattakaan Ukrainan kaltaisista hyökkäyssodista.

    Veikko Palvo






    J.K.Paasikivi "ryhtyi marraskuussa 1941 sanelemaan pikakirjoittajalle muistelmiaan: ` Talvisota - meidän politiikkamme 1939 - 1940 ´
    oli todennäköisesti muistelmateoksen työnimi": Osmo Apunen: Paasikiven pitkä linja - Talvisodan aika, SKS 2023 , sivu 524.
    Ja samoihin aikoihin Paasikivi kirjoitti:

    "Neuvosto-Venäjä on luonut valtavan armeijan ja laajan sotilaallisen koneiston, joka on vaatinut suhteettoman suuren osan kansan työstä ja maan varoista, mitkä kipeästi olisi tarvittu kansan alhaisen elintason kohottamiseen".
    __________________________________________________________________________________________
    "Valloitus, ulkonainen laajentuminen, uusien alueiden valtaaminen on ollut vallitseva johtolanka Venäjän historiassa. Kolmestakymmenestä kolmesta sodasta, jotka Venäjä oli ennen ensimmäistä maailmansotaa käynyt, oli 22 hyökkäyssotaa ja 72 rauhan vuosia".
    ( J.K.P. laski Venäjän sodat ja rauhan vuodet Pietari suuresta alkaen, 1700- ja 1800-luvut )
    ______________________________________________________________________________________________
    22 hyökkäyssotaan ennen WW1:stä on lisättävä hyökkäyssodat 1939 Puolaan ja Baltian maihin ja Suomeen / Talvisota
    ja voi lisätä NL:n Afganistanin 10 vuotisen hyökkäyssodan ja Ukrainan sota on kiistattomasti Venäjän hyökkäyssota, eikä Tsetsenian sotakaan ollut puolustussota.
    22 hyökkäyssotaa plus 8 hyökkäyssotaa = 40 hyökkäyssotaa tähän vuoteen 2024 mennessä, mutta miten mm. "Berliinin kriisit ja Kuuban ohjuskriisin" voisi laskea, eivät ne ainakaan puolustuksellisia toimia olleet, kuten ei siirtolaisten työntäminen Venäjän valtion toimesta Suomeenkaan?
    Venäjä perusti Bild-lehden mukaan 12.2023 Turkkiin Southwind-lentoyhtiön siirtolaisten kuljetuksiin Istanbulista Minskiin( 195€ ) ja siirtolaiset kuljetetaan viranomaistoimin edelleen Puolan ja Suomenkin rajoille: http://yle.fi/a/74-20066524 Puolan rajalla siirtolaiset eivät näyttäisi käyttävän polkupyöriä rajan ylitykseen ja Suomeenkin siirtolaiset saattavat tulla lumien sulamisen jälkeen metsien kautta.

    J.K.Paasikiven Talvisodan jälkeinen luonnehdinta Venäjän armeijaan käytetyistä ja kulutetuista kansallisista voimavaroista ja venäjänmaalaisten kansojen työstä aseteollisuudessa, jotka olisi "kipeästi tarvittu kansan alhaisen elintason kohottamiseen" näyttäisi olevan hyvin paikkansa pitävää yhä?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 02.03.24 18:59

    ]]>         2024-02-26T15:16:45+03:00 2024-02-26T15:16:45+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44645#p44645 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukrainan evakot / pakolaiset]]>
    Krimin liittäminen Venäjään- keskustelu
    viewtopic.php?p=40419&hilit=pakolaiset#p40419 oli siirretty Ukraina-keskusteluketjusta omaksi
    Mutta Putin trollit,
    mm. nimim. Lemmi ja Lentävä kirvesmies ynnä muut Ukrainan sodan 2014 alettua saivat aikaiseksi koko Agricola-sivuston keskustelun loppumisen.



    Ranskan presidentti E.Macron järjestää ensi maanantaina 26.2.2024 EU-johtajille kokouksen Ukrainan avustamisesta tulevaisuudessa ja
    http://pravda.com.ua/eng/news/2024/02/23/7443258
    Macron haluaa tehdä Kremlille selväksi sen, * ettei EU:ssa ole sotaväsymystä * Ukrainan avustamisen suhteen, vaikka USAn avun jatkumisesta onkin hieman huolta. Ranskalaista myötätuntoa lienee ainakin odotettavissa?

    VP

    Keskustelun Agricola-sivustolla soisi tosiaan elpyvän noista 2014 alkaneista Putin-trollien häiriköinneistä sivustolla.
    __________________________________________________________________________________________________________________________



    France 24 kertoo 26.2.2024 Pariisin konferenssin tarjoavan osallistujille mahdollisuuden `vahvistaa yhtenäisyyttään ja päättäväisyyttään ´ voitossa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.

    "Osoittaa myöskin pres. Macronin halun esitellä itsensä mestariksi Ukrainan avun asiassa, kun pelätään USAn tuen hiipuvan tulevaisuudessa."
    http://france24.com/en/europe/20240226- ... or-ukraine

    24.2.2024 pres Macron nviestitti X:ssä: "Pahoinpidelty ja murskattu, mutta silti pystyssä. Ukraina taistelee itsensä puolesta, ihanteidensa puolesta, Euroopan puolesta. Sitoutumisemme Ukrainan puolelle ei horju".

    France 24: " Macron voi konferenssilla osoittaa Euroopan Unionin autonomiaa, jota Ranskan presidentti vaati jo ennen 24.2.2022 hyökkäystä".

    ( Macron kävi Moskovassa Putinin luona ennen Venäjän hyökkäystä ja ainakin lehtimiehille Macron puhui Ukrainan suomettamisesta ratkaisuna. Scholz sanoi Putinille juuri ennen sotaa Moskovassa, " ettei NATO meidän elinaikanamme laajene itään." Saksa on sittemmin varovaisen alun jälkeen tukenut Ukrainaa paljonkin. Suomi on tukenut aseellisella avullakin Ukrainaa kaksi kertaa enemmän kuin Ranska. )

    Ukrainan presidentti V.Zelenskyn videopuhe avaa Pariisin konferenssin ja Pariisissa ovat liittokansleri Olaf Scholz ja Puolan presidentti A.Duda ja noi 20 Euroopan hallitusten ja valtion päämiestä. Britanniaa edustaa ulkoministeri David Cameron ja myös USA ja Kanada ovat edustettuina.

    Veikko Palvo


    Pres. Macron sanoi kokouksen jälkeen: " Tässä vaiheessa ei ole yksimielisyyttä......joukkojen lähettämisestä Ukrainaan ja lisäsi: " Mitään ei pidä sulkea pois ".
    http://voanews.com/a/ukraine-allies-gat ... 03483.html "Teemme kaikkemme, ettei Venäjä voita -
    läsnä olevat voisivat tehdä enemmän sotilaallisen ja taloudellisen tuen suhteen".

    VP

    29.2.2024 lisätty:
    Liittokansleri Olaf Scholz näyttää puhuneen pres. Macronin Ranskan "strategisesta monitulkinnaisuudesta" ja sellaista pres. Macron näyttäisi osoittaneen myöskin 3.12.2022 ranskalaisen tv-kanava TF1:n haastattelussa sanomalla:
    "Lännen pitäisi pohtia ja vastata Venäjän turvallisuustakeiden tarpeeseen, JOS Putin suostuu neuvottelemaan Ukrainan sodan lopettamisesta".
    http://euractiv.com/section/europe-s-ea ... -backlash/
    Macrons idea of security guarantees to russia fases backlash

    Euractiv kirj. mm. ex.pääministeri Alexander Stubbin sanoneen olevansa eri mieltä Macronin kanssa lisäten:
    "Venäjän on ensin uskottavasti varmistettava, ettei se hyökkää muita vastaan. Vasta sen jälkeen voimme aloittaa keskustelut
    Euroopan turvallisuudesta".

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 26.02.24 14:16

    ]]>         2024-02-20T00:27:27+03:00 2024-02-20T00:27:27+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44644#p44644 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: G U L A G - keskitysleirit]]>
    CCCP:n talous perustui Gulag- työleirijärjestelmään, osa näistä keskitysleireistä oli tuhoamisleirejä.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Gulag
    Wikipedia lienee kattavin Internetissä, kirjallisuutta löytyy runsaasti.

    Lähinnä Puolan osalta lista Gulag- leireistä:
    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Gulag_camps

    Puola ja balttian maat joutuivat Gulag- järjestelmän uhreiksi 1939 alkaen,
    mm. Viron väkiluku lähes puolittui vuosina 1939 - 1944

    Mikä olisi ollut Suomen kohtalo antautumisella 1939 ?
    Torjuntavoitoilla 1939 - 1944 ostettiin aikaa ja säilytettiin
    Suomen itsenäisyys.
    Rauhan Suomi hävisi YYA - aikana suomettuen ja liukuen sisä- ja ulkopoliittisesti Neuvostoliiton vaikutuspiiriin, NKP- ja KGB- sertifikaatti oli
    ehdoton edellytys valtion johdossa ja politiikassa.

    Kutsu ja läsnäolo Tehtaankadun vallankumousjuhlissa oli eräänä osoituksena yhteiskuntakelpoisuudesta.
    Vuosittaisia vallankumousjuhlia ei televisioitu, kuten hieman myöhäisempää itsenäisyyspäivän vastaanottoa presidentin linnassa.

    CCCP ei tunnustanut "lähiulkovaltojen" itsenäisyyttä de facto, niiden
    itsenäisyys oli rajoitettu.
    Länsikään ei kylmän sodan aikana rikkonut status quota, Saksa oli
    jaettuna, Unkarin ja Tsekkoslovakian tapahtumatkin osoittivat rajalinjan.

    Monet historioitsijat meillä kirjoittavat Neuvostoliiton teollistumisesta
    cccp:n kansojen "elintason" kustannuksella sivuuttaen työ- ja keskitysleirit teollistumisen oleellisena osana.

    Meidät kasvatettiin yya- aikana niin täydellisesti, ettei EU- Suomessa saa edes keskustella Natosta - jonka jäseniä lähes kaikki EU- maat ovat.

    EU- Suomessakin puhutaan yhä kahdenvälisistä suhteista Venäjään, sekä omanlaisestaan puolueettomuudesta.
    Suomen puolueettomuus ja Nato- optio ovat vain suomalaisia käsitteitä,
    muualla länsimaissa niitä ei tunneta.
    Ruotsissakin puhutaan nykyisin neutraliteetista, ei puolueettomuudesta.

    GULAG- keskitysleireillä tuhoutui myös suomalaisia, 1918 Venäjälle paenneita, loikkareita 1930- luvulla Suomesta ja USA: sta.

    Kuten J. K. Paasikivi sanoi: "jos kumartaa itään, pyllistää länteen",
    maantieteelleen Venäjä ei voi mitään - Suomi sen täytyy säilyttää etupiirissään.

    Voiko EU- Suomi istua kahdella tuolilla ?

    Veikko Palvo

    Nythän EU-Suomi on myöskin NATOn jäsenmaa, mutta wanhaa yya-ajalta periytynyttä näyttäisi yhä esiintyvän, vasemmisto vastustaa USAn ja Britannian * ydinasekilpeä * Suomen yllä haluten estää ydinaseiden mahdollisen siirtämisen Suomen alueella.

    Muistan Venäjän lähettilään uhanneen NATO-Tanskaa Lännen * ydinasesuojakilven , ilmatorjuntaohjusjärjestelmän * salliessaan joutuvan ydiniskun kohteeksi sodassa ja Venäjän lähettiläälle vastattiin Tanskan joka tapauksessa olevan Venäjän ydiniskun mahdollinen kohde mahdollisessa sodassa.
    Suomessa kai edelleen jotkut ajattelevat Lännen vaarallisia ydinaseita ja` NL/Venäjän rauhan ydinaseita `?

    Äärivasemmiston johtajat varmastikin tiesivät monien `tovereidensa kadonneen´ Stalinin lihamyllyyn ja keskitysleireille kuolemaan, mutta ääntenkalasteluna valehdeltiin kylmästi muuta, ehkäpä ideologiakaan ei joillakin sallinut totuuden esiintuloa edes itselle?

    Soviet Karelian johtaja Edvard Gylling mm. nostettiin Suomessa sodan jälkeen arvoon tinkimättömänä ja rehellisenä idealistina, mutta todellisuudessa Edvard Gylling oli tietoinen ja mukana keskitysleirien toiminnassakin, ehkäpä kuitenkin kilpailussa tsekistien kanssa sosialismin rakentamisessa. E.Gylling mm. järjesti tuhansia Murmanskin alueelle rakentamaan Kirovskin ja Apatityn teollisuutta.
    Stalinin- / Belomor-kanava 1931 alkaen on vankityöläisineen ollut Gyllingin tiedossa ja
    http://hoover.org/sites/default/files/u ... 23_163.pdf
    kenties Sandarmohin ja muutkin teloitukset, joita Putinin hallinto on viime aikoina yrittänyt propagandassaan sanoa suomalaisten jatkosodan aikana tekemiksi. Onhan Suomessakin julkaistu ns. tutkimuksia Galina Sankon 1944 Äänislinnassa ottamin valokuvin kuvitettuna.

    E.Gyllingin tasavallan keskitysleirien ajasta 1923 - 1929 kertoo myös http://journals.openedition.org/monderu ... 1#tocto2n3 ,
    ensimmäiset bolshevikkien keskitysleirit perustettiin Arkangelin alueelle v. 1919 ja
    Solovetsk 1923, "keskitysleirien äiti" Solzhenitsynin sanoin - keskitysleirijärjestelmä näyttäisi alkaneen ja muotoutuneen Soviet-Karjalassa?
    --------------------------------------------------

    Kharp´ssa on kaksi keskitysleiriä Putinin Venäjällä, Polar owl/ jääpöllö ja Polar wolf, jolla Aleksei Navalnyi kuoli helmikuussa 2024.
    IK-3 "Polar wolf" perustettiin 21.8.1961 aluksi nimellä YATs-34/3 Stalinin ajan Gulag-keskitysleiri nr. 501 paikalle.
    Aleksei Navalnyi siirrettiin IK-3:een toiselta "vaarallisten vankien" leiriltä ja Navalnyi vietti 3 vuoden vankeusajastaan yhteensä lähes vuoden eristyssellissä. Jo 10.2023 Navalnyin tiedoittaja Kira Jarmush kertoi Navalnyita pidetyn eristyssellissä 236 vrk.

    http://france24.com/en/europe/20231228- ... ia-s-gulag
    Putinin Venäjällä sanotaan olevan 700 keskitysleiriä, joita on `entiseen malliin´ eritasoisia; suhteellisen avoimesta luonnon vartioimasta, yleisen järjestelmän tavalliseen ja tiukennettuun ja "vaarallisimpien vankien järjestelmään", kuten Navalnyin kuolinleiri IK-3 Jamalo-Nenetsiassa.
    Putinin nkeskitysleireillä sanotaan olevan 500 poliittista vankia, mikä lienee vähemmän kuin Stalinin aikana oli.
    Wiki: Venäjän Gulag-laitos FSIN 947 vankilaitoksen, keskitysleirien kapasiteetiksi sanotaan 812804
    ja France24 mukaan v. 2022 keskitysleireillä oli 420000 vankia ja 12.2023 enää 266000 vankia, sillä noin 100000 oli lähetetty sotaan Ukrainaan.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 19.02.24 23:27

    ]]>         2024-02-19T19:01:58+03:00 2024-02-19T19:01:58+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44643#p44643 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]>
  • https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/kaikki-suomessa-julkaistut-ruotsinkieliset-sanomalehdet-nyt-digitoitu-hufvudstadsbladet


    • Projekti sai alkunsa jo vuonna 2020 kun Kansalliskirjasto tiedotti joulukuussa 2020 aloittavansa suomenruotsalaisten säätiöiden sponsoroimana kaikkien vanhojen ruotsinkielisten sanomalehtien digitoinnin: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/kaikki-suomessa-julkaistut-ruotsinkieliset-sanomalehdet-digitoidaan-vuoteen-2024-mennessa
    1,85 miljoonalla eurolla digitoitiin noin 3,9 miljoonaa sivua.

    Tällä hetkellä suomenkielisten lehtien digitoinnissa mennään suurin piirtein vasta 1940-luvun lehdissä. Muutamien lehtien kohdalla on digitoitu jo 1950-luvun alun lehtiä. Kangasalan Sanomat ja Kunnallis-Sanomat näyttäisi olevan digitoitu jo vuoteen 1955 asti, mutta esimerkiksi Keskisuomalainen ja Ilkka vain vuoteen 1945 asti.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 19.02.24 18:01

    ]]>         2024-02-11T12:38:08+03:00 2024-02-11T12:38:08+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44642#p44642 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Ilmastoneutraali Suomi 1950-luvulla]]>
    "Suomi oli vielä 1950-luvulla ilmastoneutraali", toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski
    http://maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/ ... d7469d5950
    Mikä on muuttunut ja miten?
    Maailman väestöräjähdys edistyi paljolti salassa julkisuudelta eli `lehdistön tietoisuudelta´, 1970-luvulla Rooman klubissa pohdittiin kylläkin "kasvun rajoja".

    Erilaiset ilmansaasteet alkoivat levitä Suomeen ulkorajojen yli:
    1980-luvun alussa happosateet alkoivat levitä `tietoina´ keski-Euroopasta, lähinnä Saksasta ja ne selätettiin Suomessa savukaasujen rikinpoistolaitteilla.
    Etelämantereen yläpuolisen otsonikerroksen aukon aiheuttanut freoni kiellettiin kansainvälisellä säädöksellä.
    Ympäristöministeriö perustettiin Suomeen 1983.

    NL:n ja YYA:n romahdus oli Suomessa jälkeenpäin ajatellen käännekohta, jälkeenpäin on alettu tarkastella ilmaston lämpenemistä tuohon ajankohtaan verrattuna.

    Veikko Palvo


    Suomi näyttää vuonna 1990:kin olleen ilmastoneutraali. Tilastokeskus: Kasvihuonekaasut ja poistumat Suomessa v. 1990 - 2020 :
    http://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv ... 62_net.pdf

    Suomen CO2 ekv t. päästöjä voisi olettaa IPCC:n ilmaston laskemisohjeiden mukaan 1990 olleen 23,0 miljoonaa CO2-tonnia ja metsien nettonielun voisi olettaa olleen v. 1990:kin 23,0 milj. CO2 ekvivalenttitonnia ja Suomi olisi ollut ilmastoneutraali nettonolla-maa?
    IPCC http://ipcc.ch/data/
    vertaa esiteolliseen aikaan, IPCC:llä ajanjakso 1850 - 1900
    1,5 asteen tavoite: CO2 päästöt vähennettävä nettonollaan ja 580 Gt CO2 ekv jää jäljelle +/- 250 Gt:n epävarmuudella, hiilidioksidien laskemissäännötkin on laatinut IPCC, vaikka "hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin" sanotaan ainoastaan keräävän tietoja.

    Suomen 1950-luvun ilmastoneutraaliajoista
    v 1990 mennessä maaltapako kaupunkeihin ja Ruotsiin lienee muuttanut halkolämmityksiä fossiilienergiaksi ja autojen lukumäärä oli nostanut pakoputkipäästöjä, mutta metsäteollisuuden ilmastopäästöt eivät liene paljoakaan nousseet 1950-luvun tasosta. Rautaruukki oli kylläkin rakennettu laivateräslevyjen valmistamiseksi idänkauppana Neuvostoliittoon toimitettavia laivoja varten. Nukkumalähiöiden rakentamisessa betoni ( sementti ) oli tullut laajempaan käyttöön ja nykyinen kotitalouksien yli 60 %:n osuus päästöistä on ollut kasvussa jo 1950-luvulta vuoteen 1990 mennessä.
    Kotieläinten lukumäärä on ollut suurempi ja kotieläinten ruuansulatuksen metaanipäästöt, joiden päästöiksi on 2021 laskettu 2 miljoonaa hiilidioksidin ekvivalenttitonnia ja laskelmissa esitetty suomalaisen ruoan ja lihan suuri päästömäärä, noin 50 %:n osuus suomalaisen syömän ruuan päästöistä, vaikuttaisi ihmeen suurelta ja haitallinen ilmastovaikutus siten ylikorostetulta?



    Sitran CO2-laskelmat näyttävät osoittavan suomalaisen CO2-hiilijalanjäljeksi 9,31 CO2 ekvivalenttitonnia ja kestäväksi arvioitu hiilijalanjäljen taso vuoteen 2030 mennessä on 2,5 CO2-ekv.tonnia per suomalainen.

    http://sitra.fi/artikkelit/keskivertosu ... jalanjalki ja
    Suomen tavoitteet: 2,5 CO2-t vuoteen 2030 , 1,4 CO2-t vuoteen 2040 ja oltava alle 0,7 CO2-t vuoteen 2050 mennessä.

    http://media.sitra.fi/app/uploads/2019/ ... ntavat.pdf
    Ja jos CO2:sta otetaan talteen ja varastoidaan, vaatimustasot ovat 3,2 CO2-t v. 2030, 2,2 CO2-t v. 2040 ja 1,5 CO2 ekv.tonnia vuoteen 2050

    Vaatimustasot ovat hyvin korkeita, mutta Pohjois-Korea ja Kuuba näyttäisivät saavuttaneen tuon tason vuoden 1990 jälkeen ja Suomenkin tulee päästä siis päästä samalle tasolle CO2-päästöissään jo 6 - 7 vuodessa eli miinus 7,11 CO2 ekv.tonnia hiilijalanjälkeä pois.

    Pohjois-Korean CO2-päästöt vuodessa ovat 58 708 734 tonnia ja Suomen ( Tilastokeskus 2020 ) 48.3 miljoonaa CO2 ekv.tonnia ja P-Korean tilastoepäselvyydet huomioiden päästömäärät näyttävät olevan suurin piirtein samansuuruisia.
    Pohj.korealaisen hiilijalanjälki on 0,37 t ja suomalaisen 9,31 t, vaikka molemmat maat ovat jokseenkin "yhtä haitallisia" maapallon ilmaston lämpenemisen suhteen.
    Pohjois-Korean 1990-luvun nälänhädässä kuoli 2,5 - 3,5 miljoonaa ja tässä P.-Korean ilmasto-ongelmasta kirj. v. 2022 http://rusi.org/explore-our-research/pi ... -conundrum
    Pohjois-Korealla näyttäisi olevan jatkuva elintarvikeongelma, mutta kaipa hiilidioksidipäästöjäkin voisi pienentää. P.-Korean sanotaan suhtautuvan myönteisesti maapallon ilmasto-ongelmiin, mutta Pariisi 2015 sopimukseen liittyessään Pohj.-Korea on toivonut myös saavansa rikkaampien maiden apua ( esim. Kiinalta? ).

    Neuvostoliiton romahtaessa Kuubakin joutui suuriin vaikeuksiin, elintarvikkeet täytyi panna "kortille", äärimmilleen vietyyn säännöstelyyn. Suoranaista nälänhätää ja nälkäkuolemia ei näytä olleen. Kuuban BKT supistui 35% ja maataloustuotanto laski 47% ja päivittäisen kalorimäärän sanotaan 1990-luvulla olleen jopa 1863 kcal/pv eli nälkärajalla.
    Luomuviljely alettiin, koska oli pakko ja jotkut läntiset ympäristöjärjestöt näyttävät kirjoittelevan luomuviljelyn eduista - vaikka viljelytuotanto laskeekin.
    Kuuban "Special Periodista": https://en.wikipedia.org/wiki/Special_Period
    Kuubalaisen hiilijalanjälki näyttää kuitenkin olevan kehitysmaalle korkeahko 2,68 CO2 ekv.tonnia per kuubalainen,
    mutta
    se on lähellä globaalisti kestäväksi arvioitua hiilijalanjäljen tasoa 2,5 tonnia per capita.

    Tulisikohan kehittyneiden maiden talouksien laskea Pohjois-Korean ja Kuuban tasolle jotta Suomessakin saavutettaisiin kestävä vuoden 2030 hiilijalanjälki ja Kuuban kanssakin voitaisiin sitten samassa "rintamassa" pyrkiä tasolle 0,7 CO2 ekv.tonnia vuoteen 2050 mennessä?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 11.02.24 11:38

    ]]>         2024-02-07T13:49:10+03:00 2024-02-07T13:49:10+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44641#p44641 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Ilmastoneutraali Suomi 1950-luvulla]]> http://maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/ ... d7469d5950
    Mikä on muuttunut ja miten?
    Maailman väestöräjähdys edistyi paljolti salassa julkisuudelta eli `lehdistön tietoisuudelta´, 1970-luvulla Rooman klubissa pohdittiin kylläkin "kasvun rajoja".

    Erilaiset ilmansaasteet alkoivat levitä Suomeen ulkorajojen rajojen yli:
    1980-luvun alussa happosateet alkoivat levitä `tietoina´ keski-Euroopasta, lähinnä Saksasta ja ne selätettiin Suomessa savukaasujen rikinpoistolaitteilla.
    Etelämantereen yläpuolisen otsonikerroksen aukon aiheuttanut freoni kiellettiin kansainvälisellä säädöksellä.
    Ympäristöministeriö perustettiin Suomeen 1983.

    NL:n ja YYA:n romahdus oli Suomessa jälkeenpäin ajatellen käännekohta, jälkeenpäin on alettu tarkastella ilmaston lämpenemistä tuohon ajankohtaan verrattuna. Jotkut tosin vertaavat yli 100 vuotta vanhempaan ajankohtaan, Åolannin sodan ajoista alkaneeseen lämpenemiseen.

    YK järjesti Rion kokouksen 1992 ja muistan toimittajan tivanneen presidentti Koivistolta rahaa maailmanparantamiseen ja pres. Koiviston vastauksen: "Onko toimittaja sitä mieltä, että meidän pitäisi lainata lisää voidaksemme antaa enemmän"?
    Samaa voisi kenties kysyä nykypäivänäkin?

    Kioton pöytäkirja hyväksyttiin 1997, mutta varsinaisesti ilmaston lämpeneminen tuli laajalti tietoisuuteen Pariisin ilmastosopimuksella 2015.
    EU-komission `Europe´s man on the Moon-moment´ julistettiin 12.2019 ja Ursula von der Leyenin 1.-kausi päättyy kesällä 2024.

    Direktiivejä on säädetty lukuisia ja on asetettu tiukkoja tavoitteita:
    EU:n hiilidioksirajaveron 1.-vaihe alkoi 1.10.2023 ja 2.-vaihe alkaa 31.12.2025 aluksi sementille, raudalle ja teräkselle, alumiinille, lannoitteille ja yritysten vapaat päästöoikeudet EU:ssa poistuvat vaiheittain.
    Lannotteiden käyttöä eli päästöjä aiotaan pienentää sallimalla geenimuuntelu.

    Meillä Suomessa hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö CCU tai varastointikin CCS yhdessä vetyteknologian kanssa ovat tärkeitä keinoja, joilla ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa: http://vttresearch.com/fi/palvelut/hiil ... ccu-ja-ccs
    "Hiilidioksidi varastoimalla saadaan tuotettua elinkaarinäkökulmasta nettonegatiiviset kasvihuonepäästöt".
    "Hiilidioksidi on arvokas raaka-aine ja jos puun poltosta tuleva CO2 varastoidaan syntyy ns. tekninen hiilinielu".
    http://yle.fi/a/74-20047246
    "Nettopäästöt täytyy saada nollaan, siihen ei ole vaihtoehtoa", sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilkka Leinonen.
    Tällaisille
    pitkille kehityshankkeille tulisi kylläkin löytyä tukea ja kannatusta useilta hallituskausilta eli oppositioltakin sen ollessa hallitusvastuussa?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 07.02.24 12:49

    ]]>         2024-01-30T17:36:24+03:00 2024-01-30T17:36:24+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44640#p44640 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> https://samiedu.fi/uusi-digitoinnin-toteuttajan-koulutus-ennakoi-digitaalisen-arkistoinnin-tarvetta/
    https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/samiedun-uusi-digitoinnin-toteuttajan-koulutus-ennakoi-digitaalisen-arkistoinnin-tarvetta.html

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 30.01.24 16:36

    ]]>         2024-01-30T12:47:07+03:00 2024-01-30T12:47:07+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44639#p44639 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]> Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 30.01.24 11:47

    ]]>         2024-01-25T13:12:38+03:00 2024-01-25T13:12:38+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44638#p44638 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]> Kamariherra Hjalmar Linderin muotokuva, 1919
    Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen
    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 25.01.24 12:12

    ]]>         2024-01-25T13:06:42+03:00 2024-01-25T13:06:42+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44637#p44637 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]> Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 25.01.24 12:06

    ]]>         2024-01-24T15:59:49+03:00 2024-01-24T15:59:49+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44636#p44636 <![CDATA[Uudet historia-aiheiset mediat • Re: Historiallinen sanomalehtikirjasto laajentui]]> https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/digitoidut-sanomalehdet-pitavat-kayttotilastojen-karkipaikkaa-yli-18-miljoonaa
    Kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet ovat avoimessa verkkokäytössä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa. Lehtien käytön mahdollistaa Kansalliskirjaston ja Kopioston välinen sopimus digitoitujen lehtien käyttöoikeuksista, jota on nyt jatkettu vuoden 2025 loppuun asti.
    Milloinkohan saadaan 1940-luvun suomenkieliset sanomalehdet yleisön luettavaksi? Ruotsinkielisiä 1940-luvun sanomalehtiä alkoi tulla vapaasti luettavaksi jo vuoden 2021 aikana sitä mukaan kun digitointi eteni.
    1920-luvun lehdet tuli yleisölle 2018
    1930-luku lehden tuli yleisölle 2021
    Sanomalehtien digitointivauhti näyttää hidastuneen. Menee arviolta vuoteen 2026 että saadaan 1940-luvun kaikki lehdet.
    Arvioni mukaan nykyisellä vauhdilla:
    1940-luvun lehdet tulisi 2026.
    1950-luvun lehdet tulisi 2031.
    1960-luvun lehdet tulisi 2035.
    1970-luvun lehdet tulisi noin 2039.
    1980-luvun lehdet tulisi noin 2044.
    1990-luvun lehdet tulisi noin 2049.
    2000-luvun lehdet tulisi 2050-luvulla...

    Suomen Kansalliskirjaston vanhat sanomalehdet:
    https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER

    Ruotsin Kansalliskirjaston vanhat sanomalehdet:
    https://tidningar.kb.se/
    Ruotsissa on vanhat sanomalehdet digitoitu suoraan paperilta eikä mikrofilmeiltä niin kuin Suomessa.

    Norjan Kansalliskirjaston vanhat sanomalehdet:
    https://www.nb.no/search?mediatype=aviser

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 24.01.24 14:59

    ]]>         2024-01-21T14:15:59+03:00 2024-01-21T14:15:59+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44635#p44635 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Yhteistoiminta]]>


    ------------------



    SAK oli sodan jälkeen kommunisteille poliittisen vaikuttamisen kenttä ja Väinö Tannerin SDP perusti SAJ:n vuosille 1960 - 1972. Tanner kuoli ja Rafael Paasio kokosi kansanrintamahallituksen, johon otettiin 18 v oppositiossa ollut SKDL-SKP ja KOK joutui 21 vuodeksi oppositioon. Rafael Paasio muutti SDP:n kurssia "pari piirua vasemmalle" ja V.Leskinen kirjoitti kirjankin "Aika sotia, aika sopia".

    SAK:ssa alkoi 1969 toimia SDP:n ja SKDL-SKP:n kaksoisjohto - puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja SAK:n kaksoisjohto toimii yhä, vaikka
    "tammikuun 1940 kihlaus" tehtiinkin Tannerin SDP:n kanssa.


    AY-liike on henkisesti kiinni maailmassa, jossa joku on jatkuvasti orjuuttamassa ja riistämässä työntekijää viime vuosisadan alussa ja YYA-ajassa, jolloin Neuvostoliiton uhka toi ay-liikkeelle mahdollisuuden olla valtiovallan ytimessä. Devalvaatiot ja markan kelluttamisetkin olivat kylmän sodan aikana mahdollisia.



    Veikko Palvo

    Suomen vasemmisto-oppositio on vienyt Europuolueiden puhujien kautta Suomen sisäpoliittisen kiistan EU-parlamenttiin, jonne se ei kuulu, mutta millä tavoin tällaisen mielenosoituksen ajatellaan palvelevan Suomen ay-liikkeen etuja vai olisiko tuloksena ainoastaan Suomen talouselämän olojen mustaaminen ja mahdollisten investointien väheneminen Suomeen vaikuttaisi myöskin työpaikkoja vähentävästi?
    http://yle.fi/a/74-20078994

    Sosiaalidemokraattien ryhmäpuhuja Iratxe Garcia Pérez puuttui puheessaan meneillään oleviin * sisäpoliittisiin * riitoihin Suomessa.
    Riita näyttäisi alkaneen jo eduskuntavaalien tuloksena muodostetusta oikeistohallituksesta, jota vasemmisto-oppositio ei hyväksynyt -
    ei hyväksynyt eduskuntavaalien tulosta.

    EU-vasemmiston
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_vasemmistopuolue
    meppi Nikolaj Villumsem puhui EU-parlamentissa myöskin Suomen sisäpolitiikan kiistelystä
    ja
    puhui myöskin erilaisista hallituskokoonpanoista, joita pieni EU-Vasemmisto ei ilmeisestikään hyväksy - vaikka asian esittäminen ei kuulukaan EU:n parlamenttiin.
    Mutta eikö jonkinasteinen yhteisymmärrys oikeisto- ja vasemmistohallitusten toimien suhteen olisi demokratian toimivuuden ehtona,
    nythän on jo vilauteltu mahdollisuutta, että ensimmäinen seuraava vasemmistohallitus muuttaa tai muuntaa oikeistohallituksen säätämiä lakeja, asetuksia ja toimia?

    Yhteisymmärryksestä Suomen sisäisessä työmarkkinapolitiikassa ei näyttäisi olevan tietokaan?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 21.01.24 13:15

    ]]>         2024-01-18T16:54:41+03:00 2024-01-18T16:54:41+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44634#p44634 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> "Kansallisarkisto: Digitointi ei korvaa tutkijan omaa tuntumaa paperiin"
    Digitalisaatio ei Katajalan mukaan korvaa sitä, että aineistoon tutustuu paikan päällä.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 18.01.24 15:54

    ]]>         2024-01-05T12:31:11+03:00 2024-01-05T12:31:11+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44633#p44633 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Kehitysapu ja siirtolaisuus]]>


    UNODC, United Nation Office Drugs and Crime
    http://unodc.org/unodc/en/human-traffic ... /faqs.html Migrant smuggling / faqs
    "Maa-, meri- ja lentoteitse tapahtuvasta ihmisten salakuljetuksesta ja Euroopan Unioniin saapuvista laittomista siirtolaisista yli 90 %:a
    käyttää jossain vaiheessa matkaansa ihmissalakuljettajien palveluja.


    Venäjä näyttäisi syyllistyneen YK:n sopimusten mukaiseen laittomaan ihmisten salakuljetukseen Suomen itärajalle ja Puolankin?


    Veikko Palvo
    Euroopan Unioni antaa puolet maailman kehitysavusta ja kehitysyhteistyörahoituksesta, noin 75 miljardia € vuonna 2019:
    http://dw.com/en/eu-uses-development-ai ... a-61375189 ( 13.4.2022 )
    Kolmasosa tuosta kehitysavusta menee Afrikkaan.
    Suomi maksoi kehitysapua v. 2022 1534 miljoonaa €, mikä on 0,75 % Suomen bkt:stä ja noin 18 - 20 % siitä meni EU:n antaman kehitysavun kautta http://um.fi/suomen-kehitysyhteistyon-maararahat ,
    joten Suomikin on osallisena
    DW:n otsikon: "EU:n kehitysapu muuttoliikkeen hallintana" toimissa:
    Vuoden 2015 siirtolaistulvan seurauksena EU perusti EUTF-hätärahaston estämään siirtolaisuutta Afrikasta Välimeren yli Eurooppaan ja
    " Afrikan maan yhteistyöstä kieltäytyminen jostakin EUFT-ohjelmakohdasta vaikutti kehitysapuun myöhemminkin.
    " Vuonna 2021
    Afrikkakehitysapurahastot yhdistettiin NDICI-rahastoksi; naapuruus-, kehitys- ja kansainvälinen yhteistyö.......ja viime vuosina ( DW 2015 jälkeen ) siirtolaisuuden hallinta on etusijalla EU:n kehitysohjelmissa Afrikassa".

    Afrikan maiden on nyt neuvoteltava siirtolaisuudesta saadakseen apua.

    Niger mm. sääti 2015 siirtolaisten salakuljettamisen rikolliseksi toiminnaksi, mutta sotilasjuntta kaappauksensa jälkeen irtisanoi lain 27.11.2023 ja ihmissalakuljettajat vapautettiin vankiloista. EU oli 6.-23 juuri ennen kaappausta ehtinyt antaa Nigerille uuden kehitysapupaketin.
    Nigerin juntta kääntyi Venäjän puoleen - Wagner-sotilaat toimivat Nigerissä - ja Sahelin liittovaltiotakin kuulemma kaavaillaan perustettavaksi keski- läntisistä Sahelin alueen valtioista ja Burkina Faso allekirjoitti Moskovassa 6.12.2023 aiesopimuksen Rossatomin ydinvoimalaitoksesta.
    Aiemmin tehdystä 10.2017 Rosatom-Niger aiesopimuksestakaan ei ole sen jälkeen uutisoitu. Venäjähän rahoittaa Rosatomin ydinvoimalat 90%:sti ja täysinkin mm. Egyptissä ja Turkissa, mikä estänee Nigerin ja Burkina Fason ydinvoimaloidenkin rakentamisen rauhattomiin rutiköyhiin maihin.

    EU pyrkii joka tapauksessa kehitysavulla estämään siirtolaisuutta Sahelin Afrikasta Libyaan ja muihin Välimeren rannan maihin ja YK:n IOM järjestelee ja avustaa sekin migranttien paluuta jo Libyasta takaisin lähtömaihinsa.
    Mutta
    Afrikan väestöräjähdys vaatisi aina vain lisää kehitysapua ja `kehitysapua varauksettomasti kannattavat´ näyttävät kirjoittavan nytkin, ettei siirtolaisuutta Afrikasta kannata hillitä kehitysavun ehdoilla, vaikutus on kuulemma päinvastainen.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 05.01.24 11:31

    ]]>         2024-01-03T16:04:02+03:00 2024-01-03T16:04:02+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44632#p44632 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> Kerääminen aloitettu 9.10.2023: https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/ ... a-museolle

    Projektista uutisoinut muun muassa Tivi:
    "Otitko digikuvia ennen vuotta 2005? Ota osaa varhaisia digikuvia pelastavaan hankkeeseen" (3.1.2024)

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 03.01.24 15:04

    ]]>         2024-01-03T00:11:12+03:00 2024-01-03T00:11:12+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44631#p44631 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • UN Office Drug and Crime]]>


    Taloudellista ja väestöräjähdyksen johdosta aiheutuvaa siirtolaisuutta vuonna 1951 pakolaislakeja laadittaessa ei osattu ottaa huomioon, koska tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa.


    Veikko Palvo
    Pakolaislakia vuodelta 1951 onkin täydennetty YK:ssa:
    "Maa-, meri- ja lentoteitse tapahtuvasta siirtolaisten salakuljetuksesta YK:n pöytäkirja 15.11.2000, joka täydentää
    YK:n yleissopimusta 31.5.2001 kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisuudesta".
    http://mixedmigration.org/wp-content/up ... Africa.pdf

    -Länsi- ja pohjois-Afrikka ja keskisen Välimeren reitti
    -Atlantin reitti Kanarian saarille
    -Nigeria ja "Nigerian alueen maiden" alueiden laittomien siirtolaisten reitit EU:hun
    -Länsi- ja Keski-Afrikasta Marokkoon
    Niger ja Nigerin Agadez´n kautta Libyaan näyttäisi olevan osin yhteinenkin noille Sahelin Afrikan lähtöalueille ja siirtolaisuudessa Sahel näyttäisi ulottuvan eteläsuunnassa paljonkin etelämmäksi Sahelin savannialuetta, leveyssuunnassa Sahel ulottuu Atlantilta Punaiselle merelle.

    UNODC, United Nation Office Drugs and Crime
    http://unodc.org/unodc/en/human-traffic ... /faqs.html Migrant smuggling / faqs
    "Maa-, meri- ja lentoteitse tapahtuvasta ihmisten salakuljetuksesta ja Euroopan Unioniin saapuvista laittomista siirtolaisista yli 90 %:a
    käyttää jossain vaiheessa matkaansa ihmissalakuljettajien palveluja.
    "Maksu (-t) etukäteen käteisellä tai myös maksu EU:sta käsin sinne päästyä, mikä edellyttää tietyn tason taloudellista organisaatiota."

    EU antoi Nigerille kesäkuussa 2023 kehitysapupaketin, mutta heinäkuussa sotilasjuntta otti vallan ja irtisanoi 27.11.2023 vuonna 2015 tehdyn
    lain laittoman siirtolaisuuden estämisestä Libyaan Välimeren rannalle ja sieltä Italiaan ja EU:hun.
    "vuosina 2014 - 2020 Niger sai EU:lta kehitysapua 1000 miljoonaa ( tai 1,5 miljardia ), kirjoittaa France24:
    http://france24.com/en/africa/20231204- ... tion-flows

    Niger on hyvin köyhä maa, maailman köyhimpiä, ja ihmissalakuljetuksen taas salliessaan juntan on arveltu elvyttävän tuon paikallisen elinkeinon. Venäjäänkin kerrotaan otetun yhteyttä kylmän sodan aikoja muistellen, mutta tuskinpa Moskovalla nytkään on suuria mahdollisuuksia antaa rahaa, Wagner-sotilaatkin taitavat olla sitoutuneina sotaan Ukrainassa, ne jotka ovat vielä hengissä.
    Ja eiköhän EU:n uudesta kehitysavustakin taas päästä sopimukseen, 1,0 - 1,5 miljardin avusta v. 2014 - 2020 puolet sanotaan menneen suoraan Nigerin budjettiin ja korruptiostakin kirjoitetaan.

    Afrikan alueella on maanosan omien sopimusten mukaan oikeus liikkua passilla vapaasti, mutta EU:hun nämä siirtolaiset tullevat pääsääntöisesti "paperittomina?"
    Mutta kuinka osa heistä voidaan määritellä 1951 sopimuksen mukaisiksi pakolaisiksi ja osalle antaa kieltävä turvapaikkapäätös useimpien silti jäädessä EU:hun todellisina "paperittomina?
    Humanistisuudesta ja auttamisenhalustako ja onhan se väestöpyramidikin monissa EU-maissa väärän mallinen ja väestö haitallisen ikääntynyttä?

    Venäjä näyttäisi syyllistyneen YK:n sopimusten mukaiseen laittomaan ihmisten salakuljetukseen Suomen itärajalle ja Puolankin?
    EU:n ihmisoikeustuomioistuin on jaellut Puolallekin tuomioitaan, eurooppalainen sokea oikeuden jumalatar ei halua nähdä YK:n päätöksiäkään täysin kelvollisiksi noudattaa?
    Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on perustettu 1959 ja sillä on 46 jäsenmaata ja 46 tuomaria YK:n ihmisoikeusjulistusta tuomitsemaan
    https://en.wikipedia.org/wiki/European_ ... man_Rights
    Eurooppa Neuvosto Strasbourgissa, Ranskassa
    Lähes kaikki maailman maat ovat nykyään YK:n jäsenmaita, mutta läheskään kaikki YK:n jäsenmaat eivät ole noudattaneet YK:n ihmisoikeusjulistusta, se näyttäisi olevan lähinnä poliittinen julistus veto-oikeuksineen?

    EU-komission Ursula von der Leyen sopi heinäkuussa 2023 Tunisiaan 1000 miljoonan €:n kehitysapusitoumuksen, mutta kun ensimmäinen maksuerä olikin 127 miljoonaa, Tunisian johtaja irtisanoutui sopimuksesta. Turkille maksettiin 2016 sopimuksella 6 miljardia €.

    EU-johto näyttäisi sopivan ja maksavan siirtolaisten tulon estämisestä EU:n ulkopuolella ja ulkopuolelle, mutta jos migrantti saadaan salakuljetettua vaikkapa Italiaan ylitäyteen lastatulla kumiveneellä, hän onkin turvapaikkaa anottuaan muuttunut "lailliseksi".
    Ja EU yrittää saada säädetyksi taakanjaon, migrantteja " jaetuksi solidaarisen tasapuolisesti kaikkiin EU-maihin.
    Ja siitolaispaine Afrikasta Välimeren yli tulee "näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa" kasvamaan Afrikan `väestöräjähdyksessä´.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 02.01.24 23:11

    ]]>         2023-12-28T20:57:32+03:00 2023-12-28T20:57:32+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44630#p44630 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]> Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 28.12.23 19:57

    ]]>         2023-12-27T19:05:25+03:00 2023-12-27T19:05:25+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44629#p44629 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Hjalmar Linderin kuolemankierteen kronologia:]]>
    -11/6/1918 taidelahjoitus (2 miljoonaa markkaa) Suomen Taideyhdistykselle.

    -syyskuu 1918 Norjan metsästysretki Konstantin ja Kitty Linderin, sekä kenraali Mannerheimin kanssa. Retken aikana on mitä ilmeisimmin luonnosteltu Linderin imperiumin alasajo Suomessa.

    -lokakuu 1918 Linderin omaisuuden myynti Suomen Finanssiosakeyhtiölle bisneksen hajottamiseksi ja edelleen myymiseksi osina. Kokonaissumma 33 miljoonaa Suomen markkaa, josta Linder määräsi 3 miljoonaa markkaa työntekijöittensä eläkesäätiölle. Jäljelläoleva 30 miljoonaa jaettiin kolmeen valuuttaan; markkoihin, Ruotsin kruunuihin ja Englannin puntiin, kolmannes kuhunkin valuuttakoriin
    \
    -tammikuu 1919 neljän suuriruhtinaan (Paul Alexandrovich, Dimitri Konstantinovich, Nicholas Mikhailovich, George Mikhailovich) vapaaksiostoyritys bolshevikeilta Pietarissa. Linder oli varannut lahjuksiin neljä miljoonaa kruunua, mutta suuriruhtinaat oli ehditty teloittaa Pietari-Paavalin linnoituksessa jo 28/1/1919. Suuriruhtinas Paulin morganaattinen puoliso, ruhtinatar Olga Paley o.s. Karnovich, Erik Pistohlkorsin entinen puoliso, onnistuttiin kuljettamaan tyttärineen Terijoelle Suomeen 8/2/1919.

    -26/8/1919 Hjalmar hankkii Ruotsista Hjularöd-nimisen kiinteistön 2, 5 miljoonalla kruunulla. Linna maksoi siis huomattavasti vähemmän, kuin lahjuksiin Venäjällä oli varattu. Linder luopui omistuksistaan 'Ruotsissa jo runsaan vuoden kuluttua, mutta joutui siellä verottajan silmätikuksi ja erinäisiin verovelvoitteisiin, jotka selvisivät vasta hänen kuolemansa jälkeen.

    -10/7/1920 Lontoon hovissa, sisarensa kuningattaren luona asuva, leskikeisarinna Maria myönsi Hjalmarille audienssin, jossa tämä tarjosi osaa omaisuutensa realisoinnista syntyneistä varoista keisarinnalle. Oliko näillä varoilla tarkoitus rahoittaa vastavallankumousta Venäjällä kenraali Mannerheimin avulla, ei ole selvää, eikä sekään vastaanottiko keisarinna lopulta Hjalmarin rahoja. Keisarinnan tiedetään päiväkirjojensa mukaan pitäneen Hjalmarin tarjousta hyvin ystävällisenä, mutta tarjous asetti majesteetin myös hankalaan välikäteen poliittisesti.Saman matkan yhteydessä Linder hankki haltuunsa Venäjän vallankumouksen pyörteisiin joutuneen turbiinijahti Poryvzin, jonka hän uudelleen nimesi Finlandiaksi. Oliko tällä jahdilla tarkoitus kuljettaa leskikeisarinna takaisin kotiin, vastavallankumouksen onnistuessa? Hjalmarin mielikuvitus ja tuhalailuvimma kävivät ylikierroksilla. Linderin tehtyä itsemurhan, jahti joutui ranskalaisen kilpapurjehtija Virginie Heriotin haltuun, joka Suomessa tunnetaan kenraali Mannerheimin seuralaisena hänen Hangon-vuosinaan 1920-luvulla! Merkillinen yhteensattuma?

    -22/12/1920 Hjalmar hankkii Djenat Ali Rais-nimisen merirosvolinnan Algerin kaupungin liepeiltä. Samanaikaisesti hän lähestyy kirjeellä maaherra/kreivi Robert de la Gardieta ruotsalaisen verosotkun selvittämiseksi. Positiivinen tulos tulee postuumisti.

    -31/5/21921 Hjalmar lähtee viimeiselle matkalleen Djenat Ali Raisista, päivitettyään sitä ennen testamenttinsa lopullisen version. Sen edunsaajia ovat palvelijat ja osa sukua Suomesta (lähinnä sisar). Sisarpuoli Kitty ( ja Mannerheim) ovat poissuljetut, kuten ketjussa aiemmin on jo todettu.

    -2/6/1921 Hjalmar joutuu ranskalaisten viranomaisten kynsiin Marseillessa. Hänen "suuret matkatavaransa" (autot jne) takavarikoidaan. Linder lähettää kamaripalvelijansa (Johansson) Pariisiin yhdessä lemmikkikoiriensa (Miss & Pitt) kanssa.

    -3/6/1921 hän sulkeutuu kylpyhuoneeseensa, asettuu lämpimään kylpyyn ja avaa valtimonsa. Hufvudstadsbladetin mielipidekirjoituksesta on kulunut kolme vuotta viisi päivää.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja J.J. Pesu — 27.12.23 18:05

    ]]>         2023-12-23T15:32:26+03:00 2023-12-23T15:32:26+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44628#p44628 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • EU tarvitsee vakautta ja sääntelytaukoa]]> http://france24.com/en/environment/2023 ... ise-france
    "olemme sääntelyn suhteen edellä USAa, Kiinaa ja mitä tahansa maailman suurvaltaa".

    "Pres.Macron esitti 11.5.2023 suunnitelman Ranskan "uudelleenteollistamiseksi" vihreää taloutta suosien".

    EUn Green Dealissä on kahdessa vuodessa kiireellä hyväksytty 32 lakia polttomoottorin kiellosta EU:n ulkorajojen hiilidioksidiveroon ja
    40 jäljellä olevaa direktiiviä, joita ei ole vielä käsitelty, liittyvät ennemminkin * ympäristöön * kuin ilmaston lämpenemisen torjuntaan.
    EU-parlamentissa
    EU:n luonnon ennallistamisdirektiivi kaatui äänin 336 - 300 ja ympäristöesitys kaatui Neuvostossakin. Suomen luonnon ennallistaminen
    http://yle.fi/a/74-20012291 olisi maksanut Luken laskelmien mukaan 13 - 19 miljardia € vuoteen 2050 mennessä.
    Rakennusten peruskorjausdirektiivit yms. tulevat nekin maksamaan melkoisesti.

    EU:sta näyttäisikin paljolti tulleen eräänlainen vihreä suunnitelmatalous, jossa Brysselistä esitetään jatkuvasti ehdotuksia ja päätöksiä ympäristöön ja ilmaston lämpenemisen torjuntaan vaadittavista toimista?
    EUn Green Dealin vauhti ja edistyminen on asetettu kyseenalaiseksi mm. Ranskan taholta ja EU-komissio on ehdottanut uutta suurta investointisuunnitelmaa vuosille 2024 - 2030 - Green Deal 2.0:aa.

    Ranskassa teollisuuden osuus BKT:stä on laskenut tuntuvasti ja Saksassakin vientivetoinen BKT on laskenut, vihreä siirtymä / energiewende ei edistä teollisuustuotantoa ja palvelualan BKT-osuus seurannee sekin yleistä taloustilannetta.

    Euronewsissä http://euronews.com/green oli 17.5.-23 14:43 kirjoitus Macronin puheen pohjalta: "Fact check is Europe the only part of the world that has reduced its greenhouse gas emissions in recent years? Vasemmisto ja ympäristöjärjestöt nousivat heti harjoittamaan kritiikkiä Macronin puheen suhteen.
    "Ranskan teollisuusministeri Roland Lescure sanoo EU:n päästöjen olevan paljon pienemmät kuin Kiinan, USAn ja Intian ja EU on 30 vuodessa vähentänyt päästöjään 24 % ja muut ovat vain lisänneet päästöjään."

    Euronews Greenin kirjoituksessa Kiinan sanotaan samassa ajassa, 30 vuodessa lisänneen päästöjään 300 %:a ja
    USA on käytännössä vähentänyt päästöjään teollisuustuotannon kasvaessa, vaikka ne ovatkin samassa 30 vuodessa lisääntyneet 3,7 %


    EU:ssa hiilidioksidipäästöjen vähentäminen näyttäisi olevan koko EU:n talouden ja teollisuuspolitiikan prioriteetti?
    EU-komissio esitti
    ja parlamentti äänesti 11.2023 Net Zero Industry Act´sta: "On keskityttävä siihen ,mikä vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja siihen mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä".

    Euroopan ympäristötoimisto:
    http://eeb.org/european-parliament-unra ... al-policy/ ( NZIA ) ja muunlaista teollisuuspolitiikkaa EU:ssa ei näytettäisi harrastettavankaan. EU-Suomenkaan talous ei ole kasvanut 15 vuoteen, ja vihreät investoinnit tuuligeneraattoreita lukuunottamatta odottavat yhä toteutumistaan.
    Vuonna 2026 voimaan tulevan EU:n hiilirajaveron taustalla lienee pikemminkin tarve estää EUn yrityksiä siirtämästä tuotantoaan EUn ulkopuolelle kuin pyrkimys vähentää päästöjä laajemmin? Kustannuksia rajavero ainakin lisää.

    Pres. E. Macron perusti tiedeneuvoston asettamaan tieteen " päätöksenteon " ytimeen Ranskan saamiseksi globaalisti kilpailukykyisemmäksi.
    Macron vaatii * vakautta *, eikä uusia kiristyksiä sääntöihin, koska "menetämme teollisuuttamme".
    http://sciencebusiness.net/news/univers ... ch-reforms

    Veikko Palvo





    Kuinka monta tuulimyllyä tarvittaisiin tuottamaan koko USAn energiantarve? Forbes 18.12.2019 on laskettu lukumääräksi 1,26 miljoonaa tuuliturbiinia. Luvussa ei ole huomioitu aurinpaneeleja, maalämpöä, bioenergiaa, - mutta ei myöskään siirtohäviöitä, hyötysuhteita, hukkalämpöä - eikä valmistettaviksi vaadittujen sähkökäyttöisten koneiden ja laitteiden lukumääriä.

    Balkangreenenergynews 7.2.2023: "Liittokansleri Scholz sanoi Saksan rakentavan vuoteen 2030 mennessä 3 - 4 tuuliturbiinia pv / vrk:ssa eli
    yli 10 000 kpl 2022 voimaan tulleen maatuulilain mukaan varattavalle 2 %:lle Saksan maa-alasta.
    Aurinkosähkökapasiteetti on kolminkertaistettava 8 vuodessa.

    Saksan energia- ja vesiteollisuusliitto ( BDEW ) ja EY ovat laskeneet Saksan tarvitsevan 600 miljardin € investoinnit 2030 mennessä Scholzin hallituksen asettaman 80 %:n tuuli- ja aurinkoenergian rakentamisen 8 vuodessa. ( v. 2022 luku oli 47% ja hiiltä poltetaan runsaasti )
    http://washingtonpost.com/world/2023/01 ... gy-greens/
    "Saksa rakensi kuukausia uusia nestekaasuterminaaleja Venäjän maakaasun korvaamiseksi USAsta ja Qatarista laivattavalle LNG:lle.
    Saksan olisi rakennettava vuoteen 2030 mennessä vuosittain n. 1500 tuuliturbiinia = 12 000 kpl ja 8 vuodessa olisi rakennettava enemmän tuulimyllyjä kuin edellisinä 22 vuotena."

    Liittokansleri Scholz ja ilmastoministeri Habeck sanovat Saksan asentavan vuodesta 2024 alkaen 500 000 lämpöpumppua vuodessa, seitsemässä vuodessa 3,5 miljoonaa ilma- ja maalämpöpumppua.
    http://bundesregierung.de/breg-en/news/ ... nn-2070324
    Saksan valtion investointi- ja kehityspankin ( KfW ) rahoitusohjelma - myöskin vanhojen talojen uudistamiseen energian säästämiseksi, rakennusalan hätäohjelmasta 7.2022 kirjoitetaan.
    Scholz 7.3.-22: "Vuoteen 2030 mennessä rakennamme Saksaan kymmenen ( 10 ) gigawatin elektrolyysikapasiteetin, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin alun perin kansallisessa vetystrategiassa suunniteltiin".
    Saksan energiewende ei etene, mutta tavoitteita on vastaavasti kiristetty `kunnianhimoisesti´, tosin tavoite ei ole teko - Saksan talouspolitiikka näyttäisi olevan hyvin suurelta osin ilmastopolitiikkaa, onhan Saksa jäljessäkin muuta EU:ta ilmastotoimissaan ja se saattaa olla kiusallista
    maailman `ilmastojohtajuuden´ tavoittelijalta?

    Maailman ilmastojohtajuuden EU-komissiokin sanoo tavoitteekseen ja hiilidioksidin vähentäminen on EUn vihreän teollisuuspolitiikan
    prioriteetti; on laadittu nettonollalaki teollisuudelle ja määritetty, että EU:n on pystyttävä kilpailemaan vihreän teknologian tuotteiden valmistuksessa USAn ja Kiinan ja muun maailman kanssa `vihreässä teollisessa vallankumouksessa´.
    Mutta
    mitenköhän EU:n "vihreä teollisuus" sitten pystyisikään kilpailemaan muun maailman kanssa, jolla ei näytä olevan "vihreää kunnianhimoa" -
    uhkaako EU:ta muuttuminen protektionistisen suljetuksi markkina-alueekseen?

    H2 Energy News: V. 2021 Saksassa oli 1003 TWh:n = 1 003 300 000 kWh maakaasun kulutus ja Saksan energiewende vaatisi vihreää vetyä
    maakaasun korvaamiseksi 30 000 000 000 kg = 30 miljoonaa tonnia, vedyn kg-hinta olisi tietysti avaintekijänä sekin ja vihreän vedyn tuottamiseen tarvittavia tuuliturbiinien ja elektrolysaattoreiden lukumääriä hyötysuhde yms. huomioiden ei ole vielä laskettu?

    "Saksan * lämmöntarpeesta * 3.2023 katetaan fossiilisilla yli 80% ( sähköntarve-% ja kokonaisenergiantarve-% ovat erillisiä ja fossiilisten käytön osuus niissä vaihtelee, mutta ne vaikuttavat toisiinsa ja esitetään usein ristiriitaisestikin? )
    http://bmwk-energiewende.de/EWD/Redakti ... swers.html
    Federal Ministry for Economic Affairs and Climate Action

    Energiasta maapallolla 80 %:a tulee fossiilisista ( Saksassa n. 75 % ) ja EU:n osuus maailman päästöistä noin 8 %.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 23.12.23 14:32

    ]]>         2023-12-19T20:26:45+03:00 2023-12-19T20:26:45+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44627#p44627 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]> Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja J.J. Pesu — 19.12.23 19:26

    ]]>         2023-12-19T14:13:13+03:00 2023-12-19T14:13:13+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44626#p44626 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> "Kansallisarkistossa nyt yli 200 miljoonaa digitaalista kuvaa"
    https://kansallisarkisto.fi/-/kansallisarkistossa-nyt-yli-200-miljoonaa-digitaalista-kuvaa

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 19.12.23 13:13

    ]]>         2023-12-15T09:51:31+03:00 2023-12-15T09:51:31+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44625#p44625 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Yleiskäsitteiden leväperäinen heittely ärsyttää]]>
    Sosiaalinen media vahvistaa puhetapaa, joka johtaa ajattelun harhateille. Otan esille yhden näkökulman, joka koskettaa myös humanistien kommunikaatiota. Keskustelijat käyttävät yleiskäsitteitä huolimattomasti tai tarkoitushakuisesti. Kun he puhuvat ”meistä”, he sanovat, että Tiina, Pekka tai Jaakko teki sitä ja tätä. Mutta kun he puhuvat ”noista muista”, he sanovat, että toimittaja teki sitä ja saamelainen tätä. Konkreettinen yksilö vaihtuu ryhmäksi ja yksilöity erisnimi hämäräksi yleiskäsitteeksi.

    Kun väitetään, että journalistit tai toimittajat tekevät sitä ja tätä, ihmettelen, että kenestä he puhuvat. Journalistiliittoon kuului viime vuonna yli 14 000 jäsentä ja heidän työnkuvansa vaihtelevat. Medioissa työskentelee erilaisissa radio-, tv-, lehti- ja verkkotyön tehtävissä uutis-, ajankohtais-, talous-, tiede-, alue-, viihde-, ympäristö-, erikois-, mainos-, kulttuuri-, luonto-, musiikki-, kuva-, pääkirjoitus- ja päätoimittajia sekä juontajia, tuottajia, toimitussihteerejä, kuvaajia, äänittäjiä, editoijia, lähetyksen sitojia ja tekoälyn maanittelijoita. Näiden ammattikuvien lähelle tunkee joukko myynnin, markkinoinnin ja tavaran toimittajia ynnä sisällöntuottajia, joista monet työskentelevät kuin journalistit. Tyhjäntoimittajia en laske journalistien joukkoon.

    On kohtuutonta väittää mitään yksiselitteistä toimittajien tekemäksi. Tiedetoimittaja esimerkiksi haluaa noudattaa akateemista käytäntöä säilyttääkseen uskottavuutensa ammattilaisena ja toisaalta luottamuksen asiantuntijoihin ja tiedeyhteisöihin. Mutta olen keskustellut monesti uutistoimittajien ja juontajien kanssa, jotka sanoivat, että "lähteet v-tuun! Tämä ei ole tiedettä.".

    Eikä yleiskäsitteiden huolimaton käyttö koske ainoastaan kouluttamattomia someleja. Jotkut tutkijat puhuvat saamelaisista. Kenestä he puhuvat? Pohjolassa on kymmenkunta eri saamelaiskulttuuria, ja vain harva saamelaiseksi luokiteltu jutaa tunturissa poroineen. Tunnen saamelaisia poronhoitajia, riekonpyytäjiä, toimittajia, elokuvaohjaajia ja professoreita. Monoliittiseksi luonnonkansaksi mielletty väestö lienee paremmin koulutettu kuin suomalaiset keskimäärin. Sitä paitsi Suomen Lapissa elää 5000–10 000 saamelaista ja noin 170 000 lappilaista ja ulkomaalaista. Lappi on vastoin kaikkia brändi-mielikuvia ollut aina monikulttuurinen ja siksi määrittelemätön alue.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Tapani Niemi — 15.12.23 08:51

    ]]>         2023-12-12T13:27:16+03:00 2023-12-12T13:27:16+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44624#p44624 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Globaalit väestöräjähdys ja ilmastonmuutos]]> tässä http://qz.com/africa/1881468/how-fast-i ... on-growing kirj. väestöräjähdyksestä puolet 2050 mennessä toteutuvan Afrikassa ja v. 2100 Afrikan väkiluku on kolminkertaistunut muun maailman väkiluvun pienentyessä. ( mm. Kiina v.2100 väkiluku 0,73 miljardia )

    Afrikkalaisen kehityspankkiryhmän sivuilla
    http://afdb.org/en
    arvioidaan Afrikan väkiluvun vuoteen 2050 mennessä kasvavan 2,4 miljardiin ja vuoteen 2100 mennessä 4,28 miljardiin afrikkalaiseen.
    Ja
    Afrikan viennissä EU:hun näytetään kauhisteltavan Afrikkaa rankaisevaa EU:n hiilidioksidin ulkorajaveroa ja arvellaan sen olevan "isossa kuvassa" maailman ilmastotoimien vastaista käytännössä.
    Ja
    "Pelkästään uusiutuvilla energialähteillä Afrikkaa ei voi teollistaa", arvioidaan African Development Bank Groupin sivuilla.

    Afrikassa näytettäisiin tingittävän talouden kasvusta yhtä vähän kuin mm. Kiinassa, jolla on vahvat siteet Afrikkaan ja Afrikassa.

    Kiinan työvoimapulasta kirjoitetaan ja Kiinan väestön v. 2100 ennustetaan laskevan puoleen nykyisestään, mutta afrikkalaisten muuttoliikkeen ja muuttopaineen voisi arvella kohdistuvan EU:hun, eikä Kiinaan?

    YK:n IOM esitys siirtolaisuudesta Eurooppaan http://dtm.iom.int/europe/arrivals
    mm. raportti 48 Libyasta ajalta 5 - 6.2023; 704 369 "migranttia" 43:sta eri kansallisuutta / maasta.
    Turkissa 4,6 miljoonaa plus 1 113761 ulkomaalaista oleskeluluvalla. IOM on avustanut ja järjestelee afganistanilaisten paluuta Afganistaniin Iranista ja Pakistanista.
    IOM järjestelee paluita mm. Libyasta takaisin lähtömaihin.
    Maailmassa v. 2020 oli 281 miljoonaa siirtolaista yli 90 maasta.

    IOM sanoo " laittoman maahanmuuton " olevan hankalasti määritettävissä, mutta esittää sivuillaan:
    "liikkuminen tapahtuu lähettävän, kauttakulkumaan ja vastaanottavan maan säännösten ulkopuolella". ( `paperiton´ ja `hylätty hakemus´ ? )

    Taloudellista ja väestöräjähdyksen johdosta aiheutuvaa siirtolaisuutta vuonna 1951 pakolaislakeja laadittaessa ei osattu ottaa huomioon, koska tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa.


    Mutta maailman väestöräjähdyksen toteuduttua ennustetaan v. 2050 maailman väestöstä 25 % olevan Afrikassa ja vuonna 2100 Afrikan väkiluku lähentelee ennusteissa jo 50 %:a.

    Siirtolaispaine Eurooppaan näyttäisi kasvavan Geneve 1951 sopimuksella ( Suomi YK:n jäsen vasta 1955 lopussa ) ja nykykäytännöillä "näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa" hallitsemattomaksi Euroopan maiden kannalta?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 12.12.23 12:27

    ]]>         2023-12-10T12:27:50+03:00 2023-12-10T12:27:50+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44623#p44623 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Globaalit väestöräjähdys ja ilmastonmuutos]]>
    Väestöräjähdys on suunnaton yleisongelma, sillä se vaikuttaa aivan kaikkeen. Jotkut pelkistävät sen pelkästään esimerkiksi ruuan riittävyyteen tai ilmastoon, mutta se on liian yksipuolista. Ylisuuresta väestöstä ei ole kenellekään mitään hyötyä, joten siltäkin pohjalta väestämäärän saattaminen järkevälle tasolle kannattaa.
    Tämä oli siis nimimerkki Trilisserin arvio, josta saisi sen käsityksen, että väestö jatkuvasti kasvaisi.

    Tässä vertaisarvioidussa Prof. C. Murrayn tutkimuksessa päädytään erilaiseen johtopäätökseen
    ”Maailman väestö saavuttaa huippunsa, 9,7 miljardia ihmistä, vuonna 2064 ja laskee 8,8 miljardiin vuosisadan loppuun mennessä, kertoo The Lancet -lehden heinäkuussa julkaistu Global population 2100 -ennuste.

    Kiinan ja Intian kaltaisissa väkirikkaimmissa maissa työikäinen väestö vähenee niin dramaattisesti, että se haittaa talouskasvua ja voi johtaa arvaamattomiin muutoksiin globaaleissa valtasuhteissa.


    The UN now thinks the world will contain a little over 9.7bn people in 2050 and just under 10.9bn in 2100.
    The UN revises down its population forecasts (The Economist 22.6.2019)
    Kuva
    Ehkäpä väestömäärä maapallolla vuonna 2100 on 8,8 miljardia ( vain 0,8 mrd:n kasvu vuodesta 2023 ) --- 11,0 miljardia ilman suuria nälänhätiä.

    "Kiina on vuodesta 1980 alkaen yhden lapsen politiikallaan saattanut väestömääräänsä `järkevämmälle tasolle´ ja vuonna 1991 syntyvyysluku Kiinassa näyttäisi painuneen alle 2,1:n. Kiinan 1996 väkiluku näyttää olleen 1,2 miljardia ja nyt 2023 1,4 miljardia Intian ohittaessa Kiinan.
    Kiina sallii 31.5.2021 alkaen kolme lastakin.
    Kiinan maaseutu näyttäisi olevan työvoimareservin aluetta ja "suurin osa kaupunkilaisista 1996 oli luvattomia siirtolaisia, migrantteja maaseudulta - kaupunkilaiset karttavat migrantteja, joita voidaan tuomita, sakottaa ja karkottaa takaisin maaseudulle, jossa v. 1996 asui 70 % Kiinan asukkaista. http://migration.ucdavis.edu/mn/more.php?id=1058
    ja esim. Pekingissä ja Shanghaissa arveltiin olevan kummassakin 3,3 miljoonaa siirtolaista, joten siirtolaisten määrä oli 25 - 30 % kaupunkiväestöstä."

    Kiinalainen tilasto 2023
    kertoo maataloudessa työskentelevän 7,3 % Kiinan väestöstä, mutta "virallisen tilaston" mukaan maaseutuväestö oli 292 miljoonaa, 1/3 työväestöstä: http://theguardian.com/world/2023/aug/0 ... rt-economy 4.8.2023
    Ehkä Kiinan maaseutuväestö
    on esim. 400 - 500 miljoonaa 782 miljoonan kokonaistyövoimasta? Yksipuoluemaiden, kuten Kiinan ja Venäjän tilastot eivät liene luotettavimmasta päästä? Ja mitenköhän markkinatalouden talousmittarit ja käsitteet yms. sopivat suunnittelutalouden maihin?

    "Kiina löysää siirtolaissääntöjä talouden elvyttämiseksi"
    Hukou bu-rekisteröintijärjestelmä rajoittaa siirtolaisuutta; maaseutuasukkaat: nongue hukon, kaupunkilaiset chengshi jumin hukon.
    Laittomalla siirtolaisella
    kaupungissa ei ole terveydenhuoltoa, koulutusta, eikä muitakaan sosiaalietuja. Kaupunkikiintiöt näytetään jaettavan alle 3 miljoonan,
    3 - 5 miljoonan ja yli 5 miljoonan kaupungeille.

    Kiina perusti myös erityistalousalueita; v. 1980 kolme, 1984 14 lisää ja myöhemmin lisää mm. Afrikkaankiin.
    Kiinaa kirjoitetaan kaikesta huolimatta uhkaavan työvoimapulan ja väestörakenteen pyramidikin
    http://worldlifeexpectancy.com/china-population-pyramid
    näyttäisi kaipaavan "länsimaalaisittain" korjausta siirtolaisista Kiinan ulkopuolelta.

    COP 1 ilmastokokous oli v. 1995 Berliinissä puheenjohtajanaan Saksan ympäristöministeri Angela Merkel ja EU:ssa ilmastotoimet ja
    Green Deal vaikuttavat kenties eniten maailmassa, mutta Saksan kaipaama `maailman ilmastojohtajuus´ näyttäisi olevan kyseenalainen, mutta onkohan ilmastojohtajuutta oikeastaan millään maalla tai maaryhmällä?
    COP-kokouksia pidetään vuosittain, mutta eteläisen pallonpuoliskon tekemättömät toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eivät näyttäisi oikeastaan edes alkaneen?
    Kiinan tavoin halutaan talouskasvua ja Kiinan johtajakin on sanonut Kiinan olevan "kehittyvä maa" ja tarvitsevan rikkaiden teollisuusmaiden rahallista apua tehdäkseen edes joitakin `ilmastotoimia`, vaikka rakenteleehan se sentään nytkin tuulimyllyjä ja aurinkopaneeleita.

    Green Deal maapallon tasolla ei näyttäisi edistyvän lainkaan, mutta onhan päästövähennyksiä pohjoisen pallonpuoliskon teollisuusmaissa tietystikin jatkettava.

    Maailman toiseksi suurin talous ja maailman suurin päästelijä Kiina ei tingi talouskasvustaan. Kiina on lupaillut päästöhuippua noin v. 2030 ja hiilineutraaliutta noin vuonna 2060, mutta Kiina sanoo oman energiapolitiikkansa perustuvan sen omiin tarpeisiin, ei ulkopuoliseen saneluun.
    Kiinan vuosi vuodelta kasvavat päästöt ylittävät yhteenlasketut Intian, Euroopan Unionin ja USAn päästöt ja
    Kiina ei näytä tinkivän mitään talouskasvustaan?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 10.12.23 11:27

    ]]>         2023-12-07T11:40:09+03:00 2023-12-07T11:40:09+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44622#p44622 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Pääkirjoitus: Anu Lahtinen, Neuvottomille (HAik 4-2023)]]> Neuvottomille

    ”Oletko neuvoton”, tiedusteli René Gothóni opiskelijoille tarkoitetussa oppaassaan kolmisenkymmentä vuotta sitten.(1) Neuvottomaksi näytti julistautuvan muutama kirjallisuusalan toimija, kun Tekijänoikeusneuvosto antoi lokakuussa 2023 lausuntonsa teoksien lainaamisesta toisessa teoksessa. Lausunnon tiivistelmä kuuluu seuraavasti:
    Lausuntopyynnössä mainittu teos oli todellisuudessa eläneitten eri henkilöiden elämää kuvaava kirja. Hakijoiden aiemmin ilmestyneistä tieteellisistä artikkeleista oli lainattu teokseen otteita lukuisista kohdista mainitsematta alkuperäistä lähdettä muuten kuin lähdeluettelossa. Lainaukset olisi tullut tehdä alalla vallitsevan hyvän tavan mukaisesti niin, että lainaukset ovat kirjan muusta tekstistä erotettavissa, lähde ja tekijä mainiten. Kysymys myös lainauksien laajuudesta. (2)
    Muutama kirjallisuusalan edustaja kuvasi olevansa ymmällään: miten jatkossa voi enää julkaista tietokirjoja, jos raamit ovat näin "ankarat"?(3) Toimintaperiaatteita luvattiin pohtia, joskin kommenteissa oli sensuuntainen sivuvire, että kaikki hauska kielletään ja alan totutut käytännöt ovat uhattuina.

    Monet kirjoitustyöläiset eivät kuitenkaan olleet neuvottomia. ”Lähteet voi edelleen sijoittaa yhtä hyvin loppuunkin, kunhan tekstistä tavalla tai toisella ilmenee, mitkä tekstin osat ovat sitaatteja ja keneltä”, totesi Mikko Hoikka Aikakausmediassa.(4) On tärkeää, että suoraan toiselta otettu teksti erottuu omasta tekstistä.

    Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja luonnehti Helsingin Sanomien mukaan, että kyseessä oli ”muutamia peräkkäisiä sanoja, jotka olivat täsmälleen samanlaisia kuin toisessa teoksessa”.(5) Tekijänoikeusneuvoston lokakuinen lausunto ei kuitenkaan puhu vain muutamista peräkkäisistä sanoista, vaan lausunnon kappale 43 kuuluu näin:
    Koska artikkeleista lainattu teksti sellaisenaan tai muokattuna ei kuitenkaan ole varsinaisen siteerauksen yhteydessä erotettavissa lainkaan P:n omasta tekstistä eikä niistä myöskään ilmene alkuperäistekstien tekijät tai lähde millään tavalla, tekijänoikeusneuvoston arvion mukaan tilanteessa ei ole menetelty tekijänoikeuslain 11 § 2 momentin edellyttä-män hyvän tavan mukaisesti. Tämän johdosta myös tekijänoikeuslain 3 §:n mukaisia tekijöiden moraalisia oikeuksia on loukattu.
    Kun syksyllä 2022 tein kyselyn tieteen, taiteen ja median edustajille, useimmat olivat sitä mieltä, että heillä on tiedossa sopivat tavat ja halua kiit-tää tietolähteitään. Jotkut käyttivät viitteitä, toiset löysivät muita tapoja kiittää henkilöitä, jotka olivat tukeneet heidän työtään. Valitettavasti osa kyselyyn vastanneista oli törmännyt tilanteisiin, joissa heidän oma työnsä oli ohitettu tai sitä oli käytetty huolimattomasti.(6)

    Umberto Eco (1932–2016), tutkija ja kirjailija, erotti toisistaan suoran lainauksen, omin sanoin kirjoitetun parafraasin ja plagiaatin. Hän varoitti:
    -- on oltava täysin varma, että kopioimanne kohdat todella ovat parafraaseja eivätkä lainauksia, joista puuttuvat lainausmerkit. Muutoin syyllistytte nimittäin plagioimiseen. -- lukija, joka saattaa aivan sattumalta huomata, ettei tekstissä olekaan kyse parafraasista, vaan siinä on kopioitu osia teoksesta ilman lainausmerkkejä, saa tästä huonon vaikutelman.(7)
    Tekijänoikeuslaki on luku sinänsä, mutta joka tapauksessa suora kopiointi antaa huonon vaikutelman. Jos virhe tulee ilmi, asiasta saivartelu antaa vielä huonomman vaikutelman.(8)

    Matias Ojanen totesi keväällä 2023 valmistuneessa tutkielmassaan, että digitaalisten aineistojen käyttö on historian opinnäytetöissä runsasta, mutta viittaustavat eivät ole vakiintuneet.(9) Tutkijakin joutuu jatkuvasti miettimään, miten käyttää digitaalisia aineistoja. Jos pohjatekstejä tulee kopioitua digitaalisesta julkaisusta, vahinkoplagioinninkin riski kasvaa. Mikko Hoikka ohjeistaa Aikakausmediassa, ettei kannata rakentaa tekstiä jonkun muun pohjille. On turvallisinta muotoilla virkkeet alusta alkaen omin sanoin.(10)

    Siltä varalta, että joku lukija vielä kokisi neuvottomuutta, voi tämän pääkirjoituksen esimerkkejä käyttää muistin apuna: toisten sanomiset voidaan tuoda esiin lainauksin, sisennyksin, ala-viittein tai tekstiin upotetuin maininnoin.

    Kuten olen toisaalla todennut, on monia voimia, jotka suhtautuvat vihamielisesti niin tutkijoihin, tietokirjallisuuteen kuin mediaankin. Niiden torjumiseen tarvittaisiin yhteistyötä. Olisi hienoa, jos vuoden vaihtuessa ainakin osa tämän vuoden kirjallisuus- ja korkeakoulukohuista saisi pisteen ja jos ensi vuosi toisi tullessaan lisää vuoropuhelua. Toki, lainatakseni itseäni, on olennaista, että ”virheen sattuessa tekijällä on tahtoa ottaa siitä vastuu ja korjata toimintaansa.”(11)

    Käsillä oleva Historiallinen Aikakauskirja tarjoaa joka tapauksessa taas runsaasti tutkijoiden omin sanoin kirjoittamaa alkuperäistutkimusta. Kiitän sydämellisesti kaikkia kirjoittajia, arvioitsijoita ja toimittajia, jotka ovat antaneet aikaansa tälle vuosikerralle. Levollista jouluaikaa, ja toivottavasti tapaamme taas ensi vuoden puolella, jolloin teemanumerot kertovat seksuaalisuuden historiasta (2/2024) ja eletystä kansakuntakokemuksesta (4/2024).

    Anu Lahtinen anu.z.lahtinen@helsinki.fi

    ***

    1. René Gothóni, Oletko neuvoton. Lohdutuksen sanoja opinnäytteen laatijalle. Yliopistopaino 1992.

    2. Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2023:8: Teoksien lainaaminen toisessa teoksessa. Lausunnot luettavissa osoitteessa https://okm.fi/tekijanoikeusneuvosto (19.11.2023).

    3. Keskustelun koontia Anne Salomäki, Tietokirjailija arvostelee Maria Petterssonin puheita alalla vallitsevasta normaalista tavasta. STT 15.11.2023, julkaistu mm. Turun Sanomissa https://www.ts.fi/kulttuuri/6161808 (19.11.2023); Vaula Helin, Esimerkin voimaa ei kannattaisi valta-asemassa aliarvioida. Vaula Helinin analyysi tapauksesta Suomen historian jännät naiset. 15.11.2023, https://www.apu.fi/artikkelit/tapaus-su ... aula-helin (19.11.2023).

    4. Mikko Hoikka, Tekijänoikeusneuvosto otti kantaa tekstin lainaamiseen. Näin teet entistä parempia sitaatteja, Aika- kausmedia 2.11.2023, https://www.aikakausmedia.fi/ajankohtai ... itaatteja/ (19.11.2023).

    5. Miska Rantanen & Mari Korppinen, Lausunto. Maria Pettersson loukkasi tekijänoikeuksia. Helsingin Sanomat 4.11.2023.

    6. Olen käsitellyt aiemmin aihetta muun muassa Historiallisen Aikakauskirjan pääkirjoituksissa 3/2021, 4/2021 sekä 4/2022, samoin artikkelissa Tutkija, taiteilija ja toimittaja historian tulkkeina. Teoksessa Ida Henritius, Olli Löytty & Anne Män-tynen (toim.) Tietokirjallisuuden lajit ja rajat. Gaudeamus 2023, 220–237, 284–290.

    7. Umberto Eco, Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. Italiasta kääntänyt Pia Mänttäri. Vastapaino 1992, 193. Kursivointi Econ.

    8. V ilhelm Kvist, Maria Petterssons arrogans riskerar bli en skam för journalistkåren. Hufvudstadsbladet 19.11.2023.

    9. Matias Ojanen, Digitaalisuus historian pro gradu -tutkielmissa Helsingin yliopistossa 2016–2022. Maisterintutkielma, Helsingin yliopisto 2023. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202305302293 (19.11.2023).

    10. Hoikka 2023.

    11. Lahtinen 2023, 237.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Haik — 07.12.23 10:40

    ]]>         2023-12-05T13:25:22+03:00 2023-12-05T13:25:22+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44621#p44621 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> ilmoitettiin että Kansallisarkisto aikoo digitoida Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin arkistoa.
    Tänään 5.12.2023 oli Ilkka-Pohjalaisen verkkosivulla juttu "Siivu eteläpohjalaisen maanpuolustuksen historiaa digitoitiin avoimeen käyttöön – Mappien avaajia odotti ikävä yllätys"
    Materiaalia toimitettiin digitoitavaksi noin 21 hyllymetriä ja tuosta vain kolmasosa (8 hyllymetriä) pystyttiin digitoimaan sillä loput olivat homeessa huonon säilytyksen takia. Kansallisarkisto arvioi että materiaalin konservointi ja digitointi maksaisi noin 66 000 - 70 000 euroa.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 05.12.23 12:25

    ]]>         2023-12-05T13:20:27+03:00 2023-12-05T13:20:27+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44620#p44620 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Evakko vai turvapaikanhakija]]>

    "Vuonna 2022 yritti 16000 ja vuoden 2023 elokuun alkuun mennessä jo 19000 laitonta siirtolaista yritti EU:hun ja Puolaan".

    "EU:n suunnitelmat ottaa käyttöön siirtolaisten uudelleenjakojärjestelmä "ovat ihmiskaupan rohkaisemista", sanoo pääministeri J.Kaczynski

    "Viikossa 6000 asukkaan Italian Lampedusan saarelle tuli yli 10 000 siirtolaiseksi aikovaa ja EU-komission Ursula von der Leyen ja pääministeri
    Giorgia Meloni lähtivät Lampedusalle ja esitettiin 10-kohtainen suunnitelma, jonka kohdan 2. mukaisesti Lampedusalle tulleet olisi jaettava kaikkiin EU-maihin solidaarisuusmenettelyllä".

    Veikko Palvo
    Euroopan Neuvoston ja Euroopan komission toiminta näyttäisi olevan kaksijakoista, toisaalta halutaan miljardeja maksamallakin estää migranttien tulo Eurooppaan ja toisaalta niitä migrantteja, jotka ihmissalakuljetettuina pääsevät läpi, EU vaatii periaatteessa kohdeltavan pakolaisina, vaikka he eivät ole edes evakkoja.

    Puolan - v-Venäjän rajalla tilanne näyttäisi jatkuvan entisenlaisena, Puola on sulkenut rajansa ja raja on kiinni 2023 lopullakin.
    http://pbs.org/newshour/show/eu-says-lu ... ish-border :
    EU-komission Ursula von der Leyen sanoi 11.2021 :
    "Tämä ei ole maahanmuuttokriisi.
    Tämä on autoritaarisen hallinnon yritys horjuttaa ( destabilize ) demokraattisia naapureitaan".


    Venäjä aloitti 24.2.2022 tämän Puola-v.Venäjä rajakriisin jälkeen hyökkäyksen Valko-Venäjältä kohti Kiovaa. Kiovaan soluttautui sabotoijia ja desantteja aikeenaan ilmeisestikin - Afganistanin Kabul 1979- tyyliin surmata Ukrainan presidentti ja sotilasjohtoa.
    Kiovan laitamilla venäläiset laskuvarjomiehet yrittivät 24.-25.2.2022 saada Antonovin lentokentän haltuunsa, jotta Iljushin kuljetuskoneet olisivat voineet tuoda lisää joukkoja, mutta noin 300 venäläistä kaatui ja tuo miehitysaie romahti siihen.
    Venäläinen
    15000 sotilaan sotilaskolonna hyökkäsi Valko-Venäjältä kohti Kiovaa ja sen sanotaan olleen lopulta 50-60 km:n pituinen, mutta kärjen ehdittyä lähelle Kiovaa, ukrainalaiset `Raatten tien" tyyliin tuhosivat kolonnan, kärjen Hostomelin taistelussa maaliskuun 2022 loppuun mennessä.

    Migranteista Välimeren suunnalla, EU yrittää estää vuodesta 2016 alkaen näiden salakuljetusta Eurooppaan.
    http://consilium.europa.eu/en/policies/ ... ean-route/
    "Libyassa on vakiintuneet ja kehittyneet ihmissalakuljetus- ja ihmiskauppaverkostot".

    "EU rahoittaa ja UNHCR ylläpitää Libyan migranttien sijoittamista takaisin lähtöalueilleen". V. 2017 - 11.2022 välisenä aikana Libyassa havaittiin 5340 suojelun tarpeessa olevaa henkilöä ja he ovat lähteneet ETM-keskuksiin Nigerissä ja Ruandassa".
    "Kansainvälinen
    Siirtolaisjärjestö IOM tunnisti ja laski 8.2022 Libyassa olevan 680 000 migranttia 41 eri maasta. Aikuisia oli 89 % ja lapsia 11 %."

    Mutta
    niille migranteille, jotka pääsevät läpi EU:n Frontexinkin ulkorajavalvonnasta, Euroopan Neuvosto 8.6.2023 esitti "pakkosolidaarista jakoa" kaikkiin EU-maihin, sakkomaksu olisi 22000€ per siirtolainen, jos kieltäytyy vastaanottamasta.
    http://europarl.europa.eu/legislative-t ... regulation
    "EU:ssa 18 maata
    näyttäisi allekirjoittaneen `väliaikaisen´ pakkosolidaarisuusjulistuksen 20 000 €: rikemaksulla, mutta EU:ssa forced solidarity ei näytä olevan sitova - ainakaan vielä?
    Työperäinen maahanmuutto näyttää olevan täysin eri asia kuin ihmissalakuljettajien Välimeren etelärannalle, Puolan ja Baltian maiden itärajoille ja Suomen itärajalle järjestämät migrantit, jotka jos EU:n ulkorajojen yli pääsevät ovat yleisesti pysyviä turvapaikanhakijoita EU:ssa.
    Suomeenkin
    on tavallista maahanmuuttoa ja todellista työperäistä esim. Filippiineiltä.
    Ja
    Euroopassa on 6,2 miljoonaa ukrainalaista evakkoa.

    Veikko Palvo

    jk. Olen käyttänyt `migrantti´-sanaa ( muuttolintu, siirtolainen, siirtotyöläinen ), koska tulijoista ja tulijaksi aikovista käytetään monenlaisia eri nimityksiä.
    Taloustieteen professori Vesa Kanniaisen kirj. 17.10.2017 : Hyvinvointiyhteiskunta ja vapaa maahanmuutto ovat kestämätön yhdistelmä:
    http://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/profe ... 0e285e3f-1
    _____________________________

    Wilson Centerin mukaan Hamas otti Gazan hallintaansa v. 2007.......ja gallup 28.9-8.10.2023 mukaan gazalaisilla ei ollut ennen Hamasin 7.10.2023 terrori-iskua Israeliin luottamusta Hamasiin, eikä palestiinalaishallinnonkaan viranomaisiin, vain 29% luotti `melkoisesti´ tai `paljon´ Hamasin toimijoihin Länsirannalla ja Gazan alueilla. http://wilsoncenter.org/blog-post/gazan ... iews-hamas

    Arab barometerissä
    http://arabbarometer.org on tietoja mm. muuttoliikkeestä Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa 2021 - 2022

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 05.12.23 12:20

    ]]>         2023-12-04T00:32:30+03:00 2023-12-04T00:32:30+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44619#p44619 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Evakko vai turvapaikanhakija]]> "Kesästä 2021 alkaen kymmenet tuhannet yrittivät järjestettynä kybervaikuttamisena päästä Valko-Venäjältä Puolaan".
    http://voanews.com/a/poland-says-belaru ... 14946.html
    "Vuonna 2022 yritti 16000 ja vuoden 2023 elokuun alkuun mennessä jo 19000 laitonta siirtolaista yritti EU:hun ja Puolaan".

    YK:n UNHCRn ja kansainvälisen Siirtolaisjärjestö IOM:n edustajat kävivät 12.11.2021 Bruzgin väliaikaisleirillä Valko-Venäjällä vieden hätäapua noin 2000:lle". ( Valko-Venäjän Punainen Risti ei ollut toimittanut apua, näyttää luvanneen UNHCRn ja IOMn edustajille näiden käytyä siirtoleirillä. Todettiin, että " linjojen välissä" olevat tulisi siirtää parempiin paikkoihin ja että turvapaikkaa voi hakea Valko-Venäjältäkin.
    IOM tarjosi Assisted Voluntary Return and Reintegration ( AVRR ) mukaisesti ihmisarvoisen turvallista laillistettua kotiinpaluuta, mikäli asianomaiset niin haluaisivat".
    http://unhcr.org/news/press-releases/io ... nts-poland


    "Puolan hallitus on syyskuussa 2023 hyväksynyt EU-komissiolle esitettävän päätöslauselman, jossa syytetään EU:n politiikkaa Italian Lampedusan maahanmuuttokriisissä ja kehotetaan Brysseliä kovempiin toimiin "laittoman ihmistulvan" pysäyttämiseksi."
    "Lampedusan tilanne syyskuussa 2023 on symbolina tilanteesta, joka uhkaa koko Eurooppaa ja myös Puolaa".
    http://notesfrompoland.com/2023/09/19/p ... sa-crisis/
    "EU:n suunnitelmat ottaa käyttöön siirtolaisten uudelleenjakojärjestelmä "ovat ihmiskaupan rohkaisemista", sanoo pääministeri J.Kaczynski
    ( Helsingin ihmisoikeuskomitean jäsen vuodesta 1983 alkaen ).
    "Viikossa 6000 asukkaan Italian Lampedusan saarelle tuli yli 10 000 siirtolaiseksi aikovaa ja EU-komission Ursula von der Leyen ja pääministeri
    Giorgia Meloni lähtivät Lampedusalle ja esitettiin 10-kohtainen suunnitelma, jonka kohdan 2. mukaisesti Lampedusalle tulleet olisi jaettava kaikkiin EU-maihin solidaarisuusmenettelyllä".

    Puola on tuominnut Euroopan Neuvoston aiemmin esittämän suunnitelman "pakkosolidaarisuudesta", jossa kieltäytymisestä ottaa vastaan siirtolaisia joutuisi maksamaan 20 000 € per siirtolainen. Esim. 20000 € x 100 siirtolaista olisi 2000 000 €, 1000 x 20000€ olisi jne.
    EU-komission johtaja U. von der Leyen on Euroopan Neuvoston jäsen.
    Turkin kanssa alettiin neuvotella siirtolaisten Eurooppaan tulon estämisestä jo 2015 1,3 miljoonan tulijan kriisin aikana ja sopimus tehtiin 6 miljardin €:n hinnalla v. 2016 keväällä ja on uudistettukin.
    Libyasta lienee vaikeaa löytää toimintakykyistä hallitusta useampien joukosta, mutta joitakin maksulupauksia on EU:n taholta tehty, mikäli siirtolaisten Eurooppaan tulon estävää toimintaa ilmenisi.

    Puolassa on 3.9.2023 http://statista.com/statistics/1312584/ ... y-country/ 968 390 ukrainalaista *evakkoa* ,
    Suomessa on 10.9.-23 61060 ja Virossa 50 450 ukrainalaisevakkoa.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 03.12.23 23:32

    ]]>         2023-11-30T00:41:37+03:00 2023-11-30T00:41:37+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44618#p44618 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Evakko vai turvapaikanhakija]]> Vuonna 1941 kesällä ja 1942 keväällä 2/3 osaa evakoista palasi kotiseuduilleen Karjalaan, 281 896 karjalaista.
    Puna-armeijan suurhyökkäys alkoi 9.6.1944 ja Valkeasaaren läpimurto 11.6.1944 ja YYA-aikana kirjoiteltiin "kannaksen halkijuoksusta".
    Karjalaisten
    evakuoimisesta oli tehty tällä kertaa suunnitelmat ja "siviiliväestön evakuointi onnistui erinomaisesti", kirj. Seppo Simonen: Paluu Karjalaan, Otava 1965 sivu 315.alk., Salmin kunnan evakuointi 21.6.-44 - 1.7.1944
    "Kenr.ltn Sihvon käsky
    28.7.1944 noin 15000 lähti takaisin evakuoiduille alueille sadonkorjuutöihin, puitiin sateellakin ja puimatonta viljaa ajettiin Moskovan rauhan 1939 rajan länsipuolelle. sivu 333.
    Sortavalassa eräs elokuvateatteri toi takaisin jo evakuoidun koneensa ja alkoi antaa elokuvanäytöksiä".

    Lapin evakuointikäsky annettiin 6.9.1944, evakkoja 168000 kotieläimineen, 1/3 Ruotsiin ja 2/3 Pohjanmaalle.
    Puolustusvoimat alkoi kotiuttaa marraskuusta 1944 alkaen, "Lapin sotaan" lähtivät uudet asevelvolliset.

    Evakot palaavat kotiseuduilleen ja karjalaisia on vasta myöhemmin paluun osoittauduttua mahdottomaksi alettu kutsua siirtoväeksi.

    Turvapaikanhakijat eivät yleensä palaa kotimaihinsa kuin lomailemaan, eivät edes kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet lähde takaisin lähtömaihinsa.


    Miika Tervonen kirj. keskustelusäikeen alussa "Myytin yhden kulttuurin Suomesta ruokkivan rasismia".
    Suomen tulisi nähtävästi muuttaa kultturiperintöään?
    viewtopic.php?p=42633&hilit=afganistan#p42633
    YLE 27.3.2014 : Muslimiyhteisö: Suvivirsi ei ole meille ongelma,
    http://yle.fi/a/3-7156584 mutta joillekin suomalaisille 30 vuodessa tulleet turvapaikanhakijat ovat ongelma, siis joillekin suomalaisille.
    Olisi saatava muutetuksi vuoteen 1991 jatkunut suomalainen yhtenäiskulttuuri uuden silti pienen monista maista tulleen vähemmistön ehdoilla ja ne ehdot näyttäisivät olevan asetettuja joidenkin harvojen suomalaisten toimesta.

    Joitakin turvapaikanhakijoita mm. Marokosta on nyt tullut itärajan yli Venäjän hybridihyökkäyksenä ja aiemminkin Marokosta on tultu Suomeen "turvapaikkaan".
    Mutta Marokko on myöskin suomalaisten turistikohde http://visitmorocco.com/en ja miten nuo turvapaikanhakijat eroavat muista 38 miljoonasta marokkolaisesta vai ovatko kaikki marokkolaiset oikeutettuja tulemaan Suomeen.
    Kurdeja sanotaan olevan noin 25 miljoonaa ja heillä ei ole koskaan ollut omaa valtiota, puolet asuu Turkissa "vuoristoturkkilaisina" ja
    toinen puoli Iranissa, Irakissa ja Syyrian itäosassa. Kurditurvapaikanhakijat kirjautunevat lähtömaansa mukaan, iranilaisia, irakilaisia jne.
    Irak turismi http://irfad.org/iraq-tourism-attractions/
    Iran turismisivu: http://visitiran.ir
    Somalimaan Kauppa- ja turismisivu http://mott.govsomaliland.org : Asalam -u- alikumwaramatullahwabaratahu

    V. 2017 kirjoitettin Agricola-keskustelusäikeessä Afganistanistakin turvapaikanhakijoiden lähtömaana, ovatko kaikki 40 miljoonaa afgaania oikeutettuja tulemaan Eurooppaan. Vuosina 2001 - 2021 Afganistanissa oli suuri joukko rauhanturvaajia, suomalaisiakin, joten Afganistanin voisi katsoa olleen v. 2015:kin turvallinen maa, mutta Suomeen Ruotsin kautta tulleista suurin osa oli afgaaneja ja irakilaisia maasta, joka ei ollut sodassa.
    Neuvostoliiton miehitysaikana 1979 - 1989 puna-armeija "rauhoitti Agganistania Kabulin ulkopuolellakin ajaen 2,5 miljoonaa tai enemmänkin evakuoitumaan naapurimaihin, shiiat Iraniin ja sunni-muslimit Pakistaniin.
    YK:n UNHCR yritti 2017 maksaa näille muuttoavustuksia paluumuutosta Afganistaniin, Pakistan ja Iran halusivat afgaaneista eroon, ja jo
    v. 2015 afgaaneja lähti sitten Eurooppaankin.

    Pakistan ilmoitti lokakuussa 2022 karkottavansa 1,7 miljoonaa laitonta ulkomaalaista maasta, afgaaneja ja
    http://bbc.com/news/world-asia-67512576 perivänsä paperittomilta 830 $:n maksun, paitsi jos he lähtevät takaisin kotimaahansa Afganistaniin.
    Pakistan ei ole pakolaissopimuksessa ja se ei ole tunnustanut afgaaneja pakolaisiksi. UNHCR näyttäisi tunnustavan summittaisesti.

    Mitenkähän meillä Suomessakin on 30 vuodessa ajauduttu hyvin tarkkoihinkin tulkintoihin siitä, kuka on oikeutettu hakemaan Suomesta turvapaikkaa ja vielä siihenkin, että viiden miljoonan suomalaisen kantaväestön on pääsääntöisesti sopeuduttava maahan muuttaneiden kulttuureihin ja muutettava "Suomi-kuvaa".
    Ennen syytettiin korkeintaan yya-vastaisuudesta hyvin herkästi, nyt rasismista ja vihapuheesta. Jos evakko-käsitettä ei hyväksytä EU:ssa ja Suomessa ja köyhästä maasta tulijat haluavat muuttaa pysyvästi, niin eikö kyseessä ole pelkästään paremman elintason etsiminen, mikä sinänsä on tietystikin hyvin ymmärrettävää.

    Afganistanissakin olot ovat "eurooppalaisittain" ja "suomalaisiin" verrattuna varmasti hyvin köyhät, mutta eikö afgaanien Pakistanista ja Iranista tulisi palata rakentamaan omaa maataan, eikä turvapaikanhakijoiksi EU:hun.
    Afrikan väestöräjähdystäkään tuskin ratkaistaan Eurooppaan muuttamalla ilmastopakolaisnimikkeelläkään?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 29.11.23 23:41

    ]]>         2023-11-26T17:20:35+03:00 2023-11-26T17:20:35+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44616#p44616 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Ukrainan evakot / pakolaiset]]> viewtopic.php?p=40419&hilit=pakolaiset#p40419 oli siirretty Ukraina-keskusteluketjusta omaksi
    Mutta Putin trollit,
    mm. nimim. Lemmi ja Lentävä kirvesmies ynnä muut Ukrainan sodan 2014 alettua saivat aikaiseksi koko Agricola-sivuston keskustelun loppumisen.
    Venäjän "Pienten vihreiden miesten" miehittämältä Krimiltä oli 100 000 pakolaista.

    UNHCR
    5.2023 Ukrainassa on 5,1 miljoonaa maan sisäistä pakolaista ( evakkoa )
    Heinäkuussa 2023 yli 6,2 miljoonaa pakolaista Ukrainasta oli rekisteröity maailmanlaajuisesti
    Ukrainassa noin 17,6 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua vuonna 2023.
    http://unrefugees.org/emergencies/ukraine/
    Ja
    Suomessa hallituksen perustamia järjestelykeskuksia oltiin mm. Oulussa tyhjentämässä ukrainalaisista evakoista, jotta saataisiin tilaa Venäjän Suomeen työntämille hybridivaikuttamisen tulijoille "turvalliselta Venäjältä", joka on sallinut heidän maahantulonsa.

    Ranska ja Saksa ovat Euronewsin mukaan siirtolaisten suosikkimaita - ehkäpä noissa maissa on suuria samanheimoisten yhteisöjä - ja Suomellakin lienee laitonta siirtolaisuutta houkuttelevia etuja tarjottavanaan. Lähtömaita näyttää olevan hyvin laaja lukumäärä ja ovatkohan esim. Afganistan, Marokko, Jemen, Pakistan, Iran ja Somalia todella täysin turvattomia lähtömaita - niissähän asuu kymmeniä miljoonia ihmisiä noillekin maille tavanomaisen turvallisissa ja normaaleissa oloissa.


    Veikko Palvo



    lisäys 24.2.2024 sodan Ukrainassa kestettyä kaksi vuotta:
    _____________________________________________________________

    Ukrainan voi sanoa taistelleen sankarillisen menestyksellisesti jo kaksi vuotta ja ukrainalaiset ovat aiheuttaneet Venäjän armeijalle valtavia tappioita puolittaen Venäjän sotaa edeltäneen ajan asevoimien vahvuuden:
    Venäjä on menettänyt 8300 panssariajoneuvoa, joista 2600 panssarivaunuja, 5100 panssaroituja miehistönkuljetuspanssareita ja 600 telatykkiä. Tuon panssarimäärän ja koulutetun miehistön korvaaminen vie Venäjältä melkoisesti aikaa, vaikka Venäjän talouden sanotaankin taas olevan sotatalouden tilassa, siinä samassa, jossa Neuvostoliitto oli ennen romahdustaan.

    Venäjän Krimin kaappauksessa Ukrainan
    laivasto jäi Venäjän sotasaaliiksi, mutta Ukraina on upottanut puolet Venäjän Mustanmeren laivaston aluksista.
    Venäjä on menettänyt noin 400 000 sotilasta etelärajoiltaan ja syrjäalueilta kaatuneina ja haavoittuneina ja uusi suuri mobilisaatio nähtävästi kohdistuisi jo Venäjän venäläisten ydinalueille Pietariin ja Moskovaan.

    Ukraina on ollut läntisen aseavun varassa, erityisesti USAn ja EUkin on antanut aseellista apua ja 1.2.2024 EU:ssa sovittiin 50 miljardin €uron
    ei-aseellisen avun paketista vuoteen 2027 ulottuvana.

    24.2.2024 EU:n Ursula von der Leyen oli Antonovin lentokentällä Zelenskyn jakaessa kunniamerkkejä sodan alussa venäläiset laskuvarjojääkärit torjuneille ukrainalaissotilaille.
    Tuon Kiovan valtaamiseen tähdänneen venäläisten kaappaushyökkäysyrityksen jälkeen seurasi 3-4 viikon Hostomelin taistelu, jossa venäläisjoukot tuhottiin 50 km:n matkalla Raatteen tien ja Laatokan pohjoispuolisen rantatien tyyliin, nyt venäläisjoukkoja ei kuitenkaan jäänyt lukuisiin motteihin tuhottaviksi, kuten 1939-40 Sortavalan itäpuolelle jäi.

    Ranskan presidentti E.Macron järjestää ensi maanantaina 26.2.2024 EU-johtajille kokouksen Ukrainan avustamisesta tulevaisuudessa ja
    http://pravda.com.ua/eng/news/2024/02/23/7443258
    Macron haluaa tehdä Kremlille selväksi sen, * ettei EU:ssa ole sotaväsymystä * Ukrainan avustamisen suhteen, vaikka USAn avun jatkumisesta onkin hieman huolta. Ranskalaista myötätuntoa lienee ainakin odotettavissa?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 26.11.23 16:20

    ]]>         2023-11-26T17:01:03+03:00 2023-11-26T17:01:03+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44615#p44615 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]>
    "Turvapaikkahakemuksia EU-maissa, Norjassa ja Sveitsissä jätettiin vuonna 2022 966 000 kpl,
    http://euronews.com/my-europe/2023/03/1 ... ed-to-know
    ja joka vuosi
    noin 500 000 ulkomaalaista määrätään poistumaan EU:sta, koska he ovat tulleet ja oleskelevat laittomasti, mutta vain noin 150 000 palaa kotimaahansa tai lähtömaahansa". Saanevat matkarahat ja matka-avustuksetkin?

    Vuonna 2015 EU:hun tuli 1,3 miljoonaa `Välimeren siirtolaista´, Suomeen käveli lukuisten EU-maiden kautta 32476 hakemaan turvapaikkaa.
    Saksaan tuli siirtolaisia 550 000 ja A.Merkel julisti "wir schaffen das = me selviämme tästä" ja Saksa alkoi esittää siirtolaisten "solidaarista jakamistakin" EU-maihin.
    Neuvottelut Turkin Erdoganin kanssa aloitettiin vuonna 2015 ja sopimus 3,5 miljoonan siirtolaisen pitämisestä 6 miljardin €:n korvauksesta Turkissa tuli voimaan 20.3.2016,
    mutta 2020 Turkki halusi lisää rahaa ja Recep T.Erdogan, EU-komission Ursula von der Leyen ja Euroopan Neuvoston Charles Michel tapasivat ja http://dw.com/en/eu-remains-committed-t ... a-52698050
    vuoden 2016 sopimus 4 miljoonan siirtolaisen pitämisestä Turkissa pysyi voimassa.

    European Council / Euroopan Neuvosto on vuonna 2023:kin ehdotellut EU-maille säädettäväksi " pakollista solidaarisuutta ", jos ei ota siirtosiirtolaisia vastaan joutuisi maksamaan 20 000 € per hlö. ( U.von der Leyenkin on ENeuvoston jäsen )

    Ja mm. Puola on ollut ehdotusta vastaan sanoen majoittaneensa jo miljoona Ukrainan evakkoa. Puolaa ja Baltian maita on Council of the European Union / U.von der Leyen taholtakin kritisoitu Putinin Valko-Venäjän kautta työntämien siirtolaisten pääsyn estämisestä EU-alueelle.
    Kritisointiin asia näyttäisi jääneenkin?

    Venäjän vastaista rajaa on vain viidellä EU-maalla, Suomella 1309 km, Liettualla,Latvialla, Virolla ja Puolalla rajakilometrejä on hieman vähemmä plus tietysti Venäjän sotaliittolaisenkin Valko-Venäjän vastainen raja.
    Ja 22 muulle EU-maalle Venäjä-rajasta ei ole suoranaista uhkaa kansallisena rajana ja pikemminkin halutaan "pakollista solidaarisuutta" 20000 €:n rangaistuksen uhalla per ei-vastaanotettu.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 26.11.23 16:01

    ]]>         2023-11-23T14:15:16+03:00 2023-11-23T14:15:16+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44614#p44614 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]>



    "Afrikkalaiset Moskovassa ovat Neuvostoliiton ajan opiskelijoita, turvapaikanhakijoita, pakolaisia, taloudellisia siirtolaisia ja jotkut eivät ole rekisteröityneet Venäjällä, kirj. LA Times 2014.
    "Venäjällä on arviolta 100 000 afrikkalaista, joista kolmasosa ei ole rekisteröitynyt".


    Itä-Suomen yliopiston tutkijat arvioivat vuonna 2021 Venäjällä olevan 40 000 afrikkalaista siirtolaista:
    http://researchgate.net/publication/349 ... _in_Russia


    VP
    Venäjä aloitti hybridisodan Ukrainassa v. 2014 miehittäen "pienillä vihreillä miehillä" Itä-Ukrainan ja Krimin ja helmikuussa Venäjä käynnisti hyökkäyksen Valko-Venäjältä Kiovan valtaamiseksi ja samaa aikaan hyökkäyksen Itä-Ukrainassa.
    Venäjä ei oman propagandansa mukaan käy Ukrainassa sotaa, mutta toisaalta Kreml sanoo käyvänsä sotaa Länsimaita vastaan.

    Hallitus päätti v. 1973 ottaa 100 chileläistä vastaan Suomessa, mutta * läntisen 1950 ja 1951 pakolaissopimuksen ja ihmisoikeussopimuksen
    länsimaisen* tulkintaan siirtymisen * Suomen voisi katsoa aloittaneen valtioneuvoston tehdessä 1985 päätöksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ja vuoden 1986 pakolaiskiintiö oli 100 henkilöä.

    Mutta kiintiöpakolaisuuden määrän yli ajoivat lukumääräisesti jo 1990 Neuvostoliitosta Suomeen tulleet. Siad Barren Somalia oli lähettänyt
    opiskelijoiksi Moskovaan "tuhansittain". NL:n tukema Siad Barre aloitti 1977 Ogadenin sodan Etiopiaa vastaan ja Neuvostoliitto havaitessaan tukevansa kahta keskenään taistelevaa maata, katsoi parhaimmaksi lopettaa tukensa Somalialle. Siad Barre oli v. 1990 vielä vallassa.
    http://is.fi/ulkomaat/art-2000008454941.html
    Sisäasianministeriön tuolloisten muistioiden 25 vuoden salaamisaika päättyi vuonna 2021.
    Muistio Nro 51 ja muistio 29.11.1990:
    "Tiedossa ei ole,
    että kolmansien maiden kansalaisia, joiden Neuvostoliitto on sallinut tulla alueelleen, olisi siellä vainottu tai sieltä palautettu maahan tai alueelle, jolla he saattaisivat joutua vainon kohteeksi."
    "Neuvostoliittoa voidaan pitää kolmansien maiden kansalaisille turvallisena valtiona.
    Se
    on siten kansainvälisen käytännön mukaan ensimmäisenä vastaanottavana maana vastuussa pakolaisista salliessaan heidän maahantulonsa".
    Päätösehdotus v. 1990:
    "Ulkomaalaislain nojalla valtioneuvostolla on sodan aikana tai sodan vaaran uhatessa, taikka muulloinkin, milloin valtion turvallisuuden tai poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi harkitaan tarpeelliseksi,
    valta antaa ulkomaalaisten maahantulosta, maassa oleskelusta, työnteosta ja maasta lähdöstä ulkomaalaislain tai sen nojalla annetuista säädöksistä ja määräyksistä poikkeavia määräyksiä".

    EU:n ja NATOn 2017 Helsingissä perustaman hybridikeskuksen ( Hybrid CoE ) verkostojohtaja Jukka Savolainen kirjoittikin IL:ssä 23.11.2023 otsikolla: "On aika kyseenalaistaa Suomen turvapaikkakäytännöt".
    http://hybridcoe.fi/experts/jukka-savolainen/

    "Itärajalla koettu osoittaa jo sen, että meillä ei ole enää varaa turvapaikkatulkintaan, joka maksimoi kenen tahansa maapallolla syntyneen oikeutta hakea turvapaikkaa valitsemastaan maasta".

    Kansainväliset lait eivät edellytä tuollaisia pikkutarkkoja turvapaikkatulkintoja Venäjältä tuleville ja varsinkin siksi, että se käy sotaa Ukrainassa oman propagandansa mukaan kaikkia länsimaita vastaan ja on uhkaillut Suomeakin mm. ilmatilan loukkauksilla, "lapsiasioilla" ja jo 2015/2016 talvena lähetetyillä turvapaikanhakijoilla Suomen itärajalla.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 23.11.23 13:15

    ]]>         2023-11-21T12:33:51+03:00 2023-11-21T12:33:51+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44613#p44613 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]>




    "Aita vähentää myöskin Suomen rajavartioinnin riippuvuutta Venäjän rajavalvonnan tehokkuudesta".

    KGB neuvostoaikana ja FSB nyt valvoo Venäjän raja-aluetta, joka alkaa jo Viipurista.

    FSB työntää marraskuu 2023 alkaen keräämiään suomalaisesta näkökulmasta * laittomia siirtolaisia * tunkemaan polkupyörillä ja potkulaudoilla Suomeen.

    RFERL:ssä on 19.6.2020 kirjoitus otsikolla: "Maahanmuuttajat, tervetuloa Venäjälle", Venäjän väestöongelmasta, väestön lukumäärä vähene syntyvyysluvun ollessa 1,57 venäläisten tilastojen mukaan.
    Venäjälle muuttajia houkutellaan erityisesti venäjänkielisistä naapurimaista, v. 2019 60% Ven. kansalaisuuden saaneista oli ukrainalaisia.

    Presidentti Putin allekirjoitti huhtikuussa ja heinäkuussa 2019 asetukset helpottamaan Venäjän kansalaisuuden saamista Ukrainan
    Donetskin ja Luhanskin alueilla.
    Presidentti Vladimir Putin allekirjoitti huhtikuussa 2020 myöskin lain kaksoiskansalaisuudesta, joka arvioiden mukaan houkuttelee 10 miljoonaa uutta kansalaista.
    http://rferl.org/a/migrants-welcome-is- ... 77952.html


    "Afrikkalaiset siirtolaiset Venäjällä ( lähinnä Moskovassa? ) kuvailevat Venäjää "helvetiksi maan päällä". Jotkut afrikkalaiset ovat kotoutuneetkin ja he eivät halua olla tekemisissä maanmiestensä kanssa, kirj. Los Angeles Times 2.11.2014
    http://latimes.com/world/africa/la-fg-r ... story.html

    "Venäläiset käyttävät afrikkalaisista nimitystä obezjana="apina".
    "Afrikkalaiset Moskovassa ovat Neuvostoliiton ajan opiskelijoita, turvapaikanhakijoita, pakolaisia, taloudellisia siirtolaisia ja jotkut eivät ole rekisteröityneet Venäjällä, kirj. LA Times 2014.
    "Venäjällä on arviolta 100 000 afrikkalaista, joista kolmasosa ei ole rekisteröitynyt".


    Itä-Suomen yliopiston tutkijat arvioivat vuonna 2021 Venäjällä olevan 40 000 afrikkalaista siirtolaista:
    http://researchgate.net/publication/349 ... _in_Russia

    Olen lukenut venäläisten kaipaavan `vanhoja hyviä aikoja takaisin´ esim. Moskovan irtolaislapsien suhteen: " Aiemmin heidät kerättiin yksinkertaisesti pois leireille".
    Olisikohan soviet-aikana osa afrikkalaisistakin Moskovassa kenties keskitetty leireille?

    Veikko Palvo




    Valko-Venäjän ja EU:n rajakriisissä 2021 Liettuaan tuli " siirtolaisten aseellisessa käytössä " lähes 4000 siirtolaista ja EU:n ulkoasiain päällikkö Josep Borrel tuomitsi tuon "siirtolaisten käytön aseena" EU:n ulkoministerien kokouksessa Sloveniassa.
    Borrell sanoi, että
    "aivan kuten Espanjan raja Marokon kanssa on Euroopan ulkoraja, niin myös Liettuan ja Puolan ulkorajat ovat myös EU:n rajoja".
    EU:n Frontex lähetti Liettuaan 100 poliisia.
    Puolan ja Valko-Venäjän rajalla oli noin 15 000 puolalaista sotilasta ja poliiseja ja rajavartijoitakin torjumassa tuhansia maahanpyrkiviä.

    Siirtolaisia aseelliseen käyttöön EU:n ulkorajalle oli kerätty mm. Turkish Airlinesin ja Belavian lennoilla NATO-Turkin Istanbulin ollessa keskeisin keskityspaikka,
    https://commons.wikimedia.org/wiki/File ... al_map.png
    ja
    ehkä vuoden 2015 siirtolaistulvan jälkeen Turkille maksettujen miljardien €urojen maksusta Turkissa pysyteltyjä on ollut Istanbulista Minskiin lähteneinä Liettuaan ja Puolaan ryntäämässä?

    Entäpä jos Venäjä perustaa nyt 11.2023 samankaltaiset ilmasillat Afrikastakin asti?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 21.11.23 11:33

    ]]>         2023-11-18T12:17:07+03:00 2023-11-18T12:17:07+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44612#p44612 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Rousseau, Lenin, Stalin ja Putin]]> Rousseaun ihanne ja jalot villit elivät vapaina ja onnellisina. Mutta sitten kehitys ja sivistys oli saanut aikaan jaon omistaviin ja köyhiin.
    Oli luotava uusi kansalaisyhteiskunta", unelmoi Rousseau.
    http://britannica.com/biography/Jean-Jacques-Rousseau
    "Oli luotava myöskin uusi kansalaisuskonto, koska kristinusko oli hyödytön uutta yhteiskuntaa rakennettaessa" ja "Rousseau ihaili samankaltaisia yhteisöoppeja esittävää Niccolò Machiavellia".
    Pääteltiin, etteivät kansalaisyhteiskunnan ihmisten suuri enemmistö tiedä "yhteistahto-idean" vallitessa, mikä on kansalle parhaaksi,
    "kansan enemmistö ei välttämättä tiedä, mikä on kansalle parhaaksi".
    Filosofi G.W.F.Hegel piti Rousseauta totalitarismin isänä.

    Kansalaisuskonto toteutuikin Ranskan vallankumouksessa, korkein olento ja järjen kultti ja sen festivaalit:
    https://en.wikipedia.org/wiki/Cult_of_Reason
    Ja
    Maximilien Robespierre ihaili Rousseauta ja toteutti 5.9.1973 - 24.7.1974 Ranskassa verisen terrorin, giljotiinilla katkottiin kauloja ja lopulta myöskin Robespierren kaula.
    Myöhemmin 1918 V.I.Lenin sanoikin: "Napoleoneilta me katkaisemme kaulat"!

    Moskovaan bolshevikit pystyttivät 3.11.1918 Robespierren patsaan,
    https://en.wikipedia.org/wiki/Robespierre_Monument Leninin punainen terrorikin oli alkanut jo ennen Robespierren monumenttia.

    Karl Marx lainaili Rousseaun ajatuksia ja V.I.Lenin omissa kirjallisissa utopioissaan lainaili molempia.
    "Lenin ajatteli, että kunhan wanha yhteiskunta tuhotaan ja murskataan niin Rousseaun paratiisi olisi siinä ikään kuin valmiina, vallankaappauksen jälkeiselle ajalle ei ollut suunnitelmia.
    Uusi kansalaisuskonto, kommunismi, asetettiin kylläkin jo läntisen ajanlaskun mukaan marraskuun alun 1917 bolshevikkien vallankaappauksessa.

    Timo Vihavainen: Vanhan Venäjän paluu, Otava 2014 kirj. "Leninin uskoneen vallankumoukseen Saksassa ja saksalaiset toverit tulevat sitten apuun. Lenin ihaili myös Preussin junkkereiden kurinalaista järjestelmää."

    Osmo Jussila: Neuvostoliiton tragedia - Utopiasta vankileirien saaristoksi, Otava 2012 ( myös liite s. 411. Rousseaun ilmestys ja
    sivu 423. alkaen: Rousseau ja Ranskan vallankumous
    sivu 425. alkaen "Babeuf loi ensimmäisen selvästi kommunistisen ohjelman...., joka välittyi Karl Marxille. Francois-Noel B. Babeuf mestattiin
    27.5.1797 giljotiinilla. Gracchus-lisänimi tulee maanmittari Babeufin maareformi-ehdotuksesta.
    "Babeufin kommunismin ohjelmassa olivat myöhempien totalitääristen terrorivaltioiden tunnusmerkit; esim. patriooteiksi naamioituneet viholliset, lehtimiesten vainot, salaliittojen jäljittäminen, epäiltyjen kansanvihollisten listat, vallankumouskomiteat, salaiset agentit, poliisivaltio, tekaistut syytteet, näytösoikeudenkäynnit.
    Vastavallankumoukselliset oli suljettava keskitysleireille ja oli perustettava kansantuomioistuimia, yhteisruokailu, yhteisasuminen..."
    O.Jussila sivu 373.:
    "Tshekan leirejä oli 34 tammikuussa 1920, ja niissä 8660 vankia. ( Legget ), tammikuussa 1921 keskitysleirejä oli 107 ja syyskuussa 1921 keskitysleirejä oli 117 ja niissä vankeja 60457."

    Paasikiven ja Tannerin rauhanvaltuuskunta joutui Tartossa 1920 odottamaan bolshevikkien hyökkäyksen torjumista Varsovan laidalla ja puna-armeijan hajoamista ennen neuvottelujen alkamista. Vallankumousvientikin oli epäonnistunut ja Neuvostoliitto perustettiin sitten 1922/-23 vaihteessa epäonnistumisen merkiksi.

    Mussolinikin oli "jonkin sortin sosialisti" varsinkin aluksi ja kaipa siksi bolshevikit vihasivat suuresti fasismia ja läntiset sosialidemokraatitkin Komintern nimesi sosiaalifasisteiksi.
    Putinin Venäjä näyttää käyttävän vihollisiksi nimeämistään myöskin natsismi-nimitystä.

    Toveri Stalin ei liene suuremmin ihaillut Rousseauta tai ylipäätään ketään, mutta teki kesällä 1939 kansallissosialisti toveri Hitlerin kanssa sopimuksen ja diktaattorit jakoivat Puolan keskenään aloittaen toisen maailmansodan. Stalin mitätöi sitten Tarton rauhansopimuksen ja pari muutakin sopimusta ja yritti Suomen valloitusta 30.11.1939 - 13.3.1940.
    Stalinin ja Putinin historiapolitiikassa toinen maailmansota kylläkin alkaa vasta kesäkuussa 1941, `suuri isänmaallinen sota´, joka on suuressa kunniassa Putinin Venäjällä Stalinin kanssa. Suuriin kuolleiden sotilaiden ja siviilien lukumäärään taitavat hukkua ja sulautua Stalinin keskitysleireissä, vainoissa ja kollektivisoinnin nälänhädissä kuolleetkin?

    NL:n ja Venäjän ihmisoikeuskäsitys ei edusta Rousseaun "ihmisen vapautta eikä jaloa villiä", "venäläisessä vapaudessa" ei ole sanan- eikä edes ajattelun vapautta, `toisinajattelu´ on rikos ja rikolliset on likvidoitava Putininkin "Russkij Mir"-ydinsanoman mukaisesti.
    Toisinajattelijoiden julkisesti esitetyt mielipiteet olisivat epäilemättä `vihapuhetta´.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 18.11.23 11:17

    ]]>         2023-11-15T14:54:44+03:00 2023-11-15T14:54:44+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44611#p44611 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Meinasiko Konstantin Pätsin adjutantti ampua Zdanovin?]]> Kuva

    Linkki kirjan tietoihin:
    https://www.booky.fi/kirjailija/Mart+Kivastik

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja rsalosen — 15.11.23 13:54

    ]]>         2023-11-06T17:17:24+03:00 2023-11-06T17:17:24+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44610#p44610 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> Kulttuurista Perinnöksi -verkkojulkaisussa kirjoitus Vilho Uomalan kuvakokoelmasta joka sisältää 150 000 kuvaruutua. Kuvakokoelmasta aiotaan digitoida vain noin 900 kuvaa verkkoon: https://www.kulttuuristaperinnoksi.fi/2023/aarteita-ullakolta
    Massiivisia ja mielenkiintoisia kuvakokoelmia on paljon, mutta digitoitavaksi valitaan usein suhteellisen mitätön määrä kuvia. Johtuu toki siitä että digitointityötä ei arvosteta kulttuurin edistämisenä toisin kuin vaikkapa suoraa historiantutkimusta tai jotain teatteria/oopperaa ja tästä syystä myös määrärahat digitointeihin ovat olemattomia. Vaikka massadigitointi edistäisti myös tutkimustyötä ja uuden kulttuurin luomista vanhan pohjalta.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 06.11.23 16:17

    ]]>         2023-11-01T10:31:42+03:00 2023-11-01T10:31:42+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44609#p44609 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>
    EU-komission johtaja julisti 11.12.2019 Green Dealin

    http://politico.eu/article/europe-clima ... emissions/
    EU:n ilmastotavoite: Vallankumous

    "Yksikään kansalainen, teollisuudenala tai hallitus ei saavuta EU:n `vihreää tavoitetta´ muuttumattomana."

    Kiinan 1000 miljardin Belt and Road-hankkeen 10-vuotisjuhlaa vietettiin 18.10.2023 Pekingissä ja Viktor Orban ja
    Venäjän V. Putin neuvottelivat kuulemma keskenäänkin energia-asioista, Unkarin energiat tulevatkin jo nyt Venäjältä.
    http://rferl.org/a/eu-china-belt-road-c ... 55479.html
    Tuossa Reutersin ryhmävalokuvassa Pekingin BRI:ssä Viktor Orbán vilkuttelee takarivissä keskellä eturivin Xi Jinpingin ja
    Vladimir Putinin välillä ikäänkuin osoittamassa sitä, mille puolelle Viktor kallistunee vai yrittääkö Viktor tässäkin istua kahdella tuolilla,
    Xi:n BRI:n ja Putinin Euraasian Unionin?


    Orbán sanoi Unkarin vuoden 1956 kansannousun juhlassakin Vesprem`ssä, että "Onneksi se, mikä vuonna * 1956 oli tragediaa *, on nyt parhaimmillaan komediaa. Onneksi Bryssel ei ole Moskova. Bryssel on vain huono nykyparodia."
    http://latimes.com/world-nation/story/2 ... t-uprising
    Olisikohan Viktor Orbánin Unkari jo turvallisuusuhka EU:lle?
    Venäjä
    siirsi 47%:sti omistamansa pankin 2019 Budapestiin; yhdeksästä jäsenmaasta 5 on entisiä itä-blokin maita, nykyisin EU:n ja NATOn jäsenmaita: Unkari, Bulgaria, Tsekki, Romania ja Slovakia , sekä Venäjä, Kuuba, Mongolia ja Vietnam
    http://aljazeera.com/economy/2019/9/2/c ... nto-europe Lieneekö tuo Aljazeeran 2.9.2019 "spybankiksi" nimeämä investointipankki nyt 2023 Ukrainan sodan Venäjä-pakotteiden alainen?
    Pankin johtaja Nikolai Kosovin vanhemmat olivat molemmat * KGB:n upseereita Unkarissa 1956 * Unkarin kansannousun aikana.


    EU-komission johtaja Ursula von der Leyen julisti 25.10.2023 EU:n Global Gateway-suunnitelman tavoitteena kerätä 300 miljardin € investoinnit puhtaan infrastruktuurin rakentamiseen kehittyviin maihin, Vietnam ja Bangladesh, mutta myös Afrikan maissa, Filippiineillä jne.
    EU lienee jo nyt maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja?

    Global Gateway ( GG ) on nähty myös vastavetona Kiinan BRI:lle.
    Kiinan Belt and Road ei kuitenkaan ole `vihreän siirtymän´ hanke.

    Uusiutuvan energian hankkeet ja puhdas vety ovat etusijalla ja kehittyville maille on jo lainattu 66 miljardia, josta 33 mrd lahjana.
    "Ilmastonmuutoksen näkökulmasta kehitysmaat voivat olla hyvin merkittävässä, ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutoksen ratkaisussa," sanoi U. von der Leyen.
    Näin varmaan onkin, sillä eteläisen pallonpuoliskon maat ja erityisesti Kiina ovat lisänneet jatkuvasti fossiilisen energian käyttöä WMO:n ja OECD:n tilastojen mukaan ja enemmän kuin mitä pohjoisella pallonpuoliskolla on vähennetty ja fossiiliset ovat yli 80% maailman energiankulutuksesta.

    Tuuli ja aurinko eivät yksinään näyttäisikään ratkaisevan ilmastonmuutosta ja EU-komissio on jo sopinut puhtaan energian hankkeista
    mm. Egyptin kanssa, Timmermans sanoo puhdasta energiaa tarvittavan EU:n ulkopuoleltakin, sillä EU tarvitsee vihreää vetyä enemmän kuin mitä EU pystyy itse tuottamaan ( Euractiv 6.2.2023 ), joten olisikohan Global Gateway-hanke tuohon tarkoitukseen?

    Veikko Palvo





    Dubain COP 28:ssa kirjattiin aiesopimuksena " siirtyminen pois " fossiilisista ja 22 maata lupasi kolminkertaistaa ydinenergian maailmanlaajuisen tuotannon vuoteen 2050 mennessä.
    http://thebulletin.org/2023/12/why-egyp ... st-heading

    Noiden 22 maan joukossa on Unkari, jolla on sopimus Rosatomin kanssa kahden reaktorin rakentamisesta uuteen Paks II ydinvoimalaitokseensa.
    http://world-nuclear-news.org/Articles/ ... -in-Hungar

    Egyptin El Dabaan neljän VVER-1200 reaktorin ydinvoimalasta solmittiin v.2015 hallitusten välinen sopimus ja Rosatom rahoittaa 85% eli 25 miljardia rakenteilla olevasta ydinvoimalasta, lopuista 5 miljardistakin Rosatomin arvellaan tekevän ns.BOO-sopimuksen Egyptin kanssa.
    Ydinvoimalan elinikä on 60 - 80 vuotta ja
    ydinvoimalan arvellaan muuttavan Egyptin-Venäjän suhdetta, ehkä jopa heikkenevästä Egyptin suvereeniteetista Venäjän vaikutusvallan kasvaessa Egyptissä.

    Turkissa Rosatom rakentaa Akkuyn 4 x 1,2 GW:n ydinvoimalaitosta samalla rahoitusmallilla kuin Egyptin El Dabaan ydinvoimalaa.

    Venäjän vaikutusvallasta kertonee sekin, ettei Turkki ole hyväksynyt Ruotsia NATOn jäsenmaaksi?
    Mutta Ruotsi ja USA allekirjoittivat kahdenvälisen DCA-sotilassopimuksen 6.12.2023 ja NATO-Suomi allekirjoitti DCA-sopimuksen Washingtonissa 18.12.2023

    Venäjän valtion Rosatomilla on tällä hetkellä noin 70 % uusien ydinvoimalaitosten vientimarkkinoista maailmassa ja vuonna 2022 sen vienti ylitti 10 miljardia $ ja kansainvälinen tilauskanta vuoteen 2033 mennessä on noin 200 miljardia.

    Fossiilisten alehintaisen viennin ohella Venäjä näyttää pystyvän viemään riippuvuussuhteitakin luoden ydinvoimalaitoksia Ukrainan sodan aiheuttamista Venäjä-vastaisista pakotteista huolimatta?

    Venäjä oli muuten maailman neljänneksi suurin ilmastopäästelijä jo ennen sotatalouteen siirtymistään, eikä Venäjän harjoita ilmastotoimia ehkäpä tuota ydinvoimalaitosvientiään lukuunottamatta.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 01.11.23 09:31

    ]]>         2023-10-22T21:46:14+03:00 2023-10-22T21:46:14+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44608#p44608 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Globaalit väestöräjähdys ja ilmastonmuutos]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 22.10.23 21:46

    ]]>         2023-10-11T00:06:06+03:00 2023-10-11T00:06:06+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44607#p44607 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Kansanvallan tulikoe]]> Tannerin sosdemot saivat 53 kansanedustajaa ja Kominternin SSTP 27 kansanedustajaa Suomen eduskuntaan.

    http://www.eduskunta.fi/FI/naineduskunt ... fault.aspx
    Andrei Muravev kirjoittaa Neuvosto-Karjalan FSB:n aineistojen pohjalta sisällissodan venäjänmaalle 1918 paenneiden punaisten johtajien olleen organisoimassa ja perustamassa Leninin ohjeiden mukaisesti Kominternia, jonka jäsenpuolueeksi perustettiin Moskovassa aseelliseen vallankaappaukseen ja vallankumouksen valmisteluun SKP.
    Andrei M. kirj. NL:oon ( perustettiin 30.12.1922 ) emigroituneen 84 kansanedustajaa Suomesta; 56 vuonna 1918 ja 28 1920- ja 1930-luvuilla.
    Valtaosa tuhottiin Stalinin vainoissa ja Kominternin SKP:kin likvidoitiin ja Stalin lakkautti Kominterninkin 1943, mutta
    kansanrintama-aate
    jäi eloon 1.12.1939 Moskova/Terijoella esitettynä ja syksyllä 1944 myöskin Suomessa ilmeisesti Zhdanovin toimesta.

    13- 15000 venäjänmaalle 1918 mennyttä ja ehkä noin 15000 loikkaria Suomesta 1930-luvun alussa on oma lukunsa ja ehkä puolet tuhottiin ja NL:ssa lienee ollut lisäksi saman verran aiemmin sinne muuttaneita suomalaissyntyisiä tai suomalaisperäisiä.
    Nuo ehkä noin 30 000 olivat Stalinin teloittamien johtajiensa pettämiä, mutta noin 15000 heistäkin tapettiin ja aatteeseen uskovaiset Suomessa sodan jälkeen olivat yhtä tyhmiä, eivätkä hengissä selvinneet komm.johtajat kyselleet teloitetuista?

    SSTP lakkautettiin elokuussa 2023 ja 189, joista 27 SSTP:n kansanedustajia, tuomittiin kuritushuoneeseen valtiopetoksesta ja sitoutumisesta Neuvostoliiton Kominternin päätöksiin , mutta toiminta jatkui Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaaliliittona ( STPV ), 1924 18 , 1927 20 , 1929 30 kansanedustajaa.
    Lapuanliike sai aikaiseksi eduskunnassa 30.7.1930 säädetyn Tasavallan suojelulain, jonka nojalla Moskovan kommunistit vangittiin ja myöhemmin lapualaisiakin.

    "Kommunistilaki" 1930 mahdollisti punamultahallituksen synnyn ja Talvisodan yksimielisyyden.
    Mutta
    miksiköhän Kominternin toimintaa Suomen eduskunnassa ei pystytty lopettamaan, siihen tarvittiin Lapuan liike?
    Ja
    miksiköhän SSTP ja STPV saattoivat 1920-luvulla toimia vapaasti ja osallistua vaaleihinkin, vaikka olivat Kominternin vallankaappaus- ja vallankumouslinjalla?
    SSTP:n edustajien puheetkin eduskunnassa ovat olleet `palopuheita´ ja välikysymyksiä on esitetty hyvin paljon kaikista mahdollisista ja mahdottomista aiheista.
    Syyskuussa 1922 SSTP esitti eduskunnassa Suomen muuttamista neuvostotasavallaksi!

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 11.10.23 00:06

    ]]>         2023-10-06T18:08:29+03:00 2023-10-06T18:08:29+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44606#p44606 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Globaalit väestöräjähdys ja ilmastonmuutos]]>
    Toiseksi, rikkaat maat ovat rikastuneet kehittymällä tieteellisteknillisesti ja rationaalisesti. Ja köyhät maat ovat keskittyneet sikiämään, tverkkaamaan, taikauskoisuuteen ml. islam ja ylipäätään ylläpitämään köyhyyttä edistäviä kulttuurisia piirteitään. He ovat itse valinneet köyhyyden tien. Montako tieteen Nobelia on myönnetty kehitysmaalaiselle kehitysmaalaisen koulun käyneelle? Ei yhtään. Loistava vertailuesimerkki on Norja vs. Nigeria. Öljytuloja kummallakin valtavasti, mutta toisessa tulot on sijoitettu järkevästi, toisessa kehitysmaakulttuurin tavalla.

    Köyhät kehitysmaat ovat köyhiä kehitysmaita, koska niiden väestö on älyllisesti kykenemättömiä parempaan. Tämä oli myös Tatu Vanhasen tutkimustulos.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Trilisser — 06.10.23 18:08

    ]]>         2023-09-28T21:50:09+03:00 2023-09-28T21:50:09+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44605#p44605 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> "Kansallisarkiston aineistoille pysyvät tunnisteet – nimiavaruus on URN:NAN"
    https://kansallisarkisto.fi/-/kansallisarkiston-aineistoille-pysyvat-tunnisteet-nimiavaruus-on-urn-nan
    Pysyvät tunnisteet ovat tutkimukselle välttämättömiä
    Pysyvät tunnisteet ovat muodostuneet modernille tieteelliselle tutkimukselle välttämättömiksi. Ne varmistavat digitaalisen aineiston löydettävyyden ja linkitettävyyden tulevaisuudessa. Täten ne myös turvaavat tutkimustulosten toistettavuuden ja luotettavuuden.
    Pysyvät tunnisteet ovatkin esimerkiksi kestävän digitaalisen tutkimuksen FAIR-periaatteissa näkyvästi esillä, ja käytännössä niiden toteuttamisen pohjaedellytys.
    Kansallisarkistojen aineistojen suhteen pysyvät tunnisteet tarjoavat käyttäjille mahdollisuuden viitata luotettavasti jatkuvasti kasvavaan sähköiseen aineistomassaan sen eri muodoissa. Tunnisteita ylläpidetään omassa järjestelmässään, ja niiden pysyvyys ja toimivuus taataan.
    Tunnisteiden käyttöönoton myötä Kansallisarkiston asiakkaat voivat luottaa siihen, että aineisto on jatkossakin löydettävissä ja käytettävissä huolimatta siitä, onko aineistoa tarjoava järjestelmä muuttunut.
    Vielä kun saataisiin valtionhallinnon ja viranomaisten omille nettisivuille pysyvät tunnisteet. Esimerkiksi Kansallisarkiston omilla nettisivuilla oleville tiedotteille eikä julkaisuille ei ole pysyviä tunnisteita. Kansallisarkisto jopa tuhosi kaikki ennen vuotta 2022 julkaistut tiedotteet keväällä 2023 nettisivujen uudistuksen yhteydessä. Samassa yhteydessä myös rikkoutuivat kaikkiin nettisivuilla oleviin PDF-julkaisuihin johtavat linkit.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 28.09.23 21:50

    ]]>         2023-09-25T09:32:24+03:00 2023-09-25T09:32:24+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44604#p44604 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Olli Salmela: Epäuskottava kertomus säätiön vaikutuksesta syrjintään opettajakoulutusvalinnassa (HAik 3-2023)]]> Epäuskottava kertomus säätiön vaikutuksesta syrjintään opettajakoulutusvalinnassa

    Historiallisessa Aikakauskirjassa (2/2023) julkaistiin Ville Okkosen kirjoitus ”Kaavailut kansakoulunopettajainkoulutuksen sisäänoton poliittisista rajauksista ja vasemmistolaisten opettajien valvonta 1950- ja 1960-lukujen taitteessa”. Siinä annettiin ymmärtää, että elinkeinoelämää lähellä oleva Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki -säätiö (SYT) yhteistyössä korkeiden kouluviranomaisten ja SUPOn kanssa olisi luonut virkakieltojärjestelmän, jolla pyrittiin estämään vasemmistolaisesti ajattelevien pääsy opettajankoulutukseen. Tämä väite on varsin epäuskottava.

    Väitteensä tueksi artikkelin kirjoittaja Ville Okkonen tuo esille yhden ainoan SYT:n järjestämän seminaarin vuodelta 1960, johon kouluviranomaisia oli osallistunut. Itse asiassa artikkelinsa lopuksi Okkonen joutuukin myöntämään, ettei hänellä mitään todisteita virkakiellosta olekaan, vaikka hän siihen suuntaan vihjailee ja liittää monta viatonta henkilöä tuohon kuviteltuun hankkeeseen.

    Osallistuminen erilaisten sidosryhmien tilaisuuksiin kuului kouluhallituksessa työskentelevien virkatehtäviin, eikä se vielä todista mitään. Osallistuminen siis kuului asiaan, vaikkei itse olisikaan ollut samaa mieltä arvopohjasta, jonka perusteella esimerkiksi nyt mainittu säätiö toimi. Jutussa mainittu kansanopetusosaston koulutoimenjohtaja Alfred Salmela oli isoisäni ja olen perehtynyt hänen arkistoonsa, muihin lähteisiin sekä haastatellut useita aikalaisia ja kouluvaikuttajia kirjoittaessani hänen elämäkertansa. Kukaan, eikä mikään lähde, viittaa virkakieltoon, jonka olemassa ololla Ville Okkonen flirttailee.

    Päinvastoin Alfred Salmela, joka oli kotoisin vaatimattomista olosuhteista, pyrki koko uransa aikana tasoittamaan kaikkien suomalaisten lasten opintietä tuomalla useita sosiaalisia uudistuksia, kuten maksuttoman koulunkäynnin, kaikkien ulottuville riippumatta lasten vanhempien varallisuudesta tai asuinpaikasta (tai poliittisesta suuntautumisesta). Hän näki sekä oikeiston että vasemmiston työväenliikkeen isänmaallisina ja Suomen etua ajavina. Tämänkään vuoksi ei vasemmistolaisesti ajattelevien diskriminointi olisi voinut tulla kyseeseen.

    Omassa työssään Salmela pystyi valitsemaan hänelle raportoivat kansakouluntarkastajat. Tässäkään työssä hän ei katsonut hakijoiden puoluekantaa tai maailmankatsomusta. Tärkeintä oli pätevyys tehtävään. Näin muun muassa kouluhallituksen entinen pääjohtaja Erkki Aho (sd.) pääsi aloittamaan kouluhallintouransa aluksi tarkastajan sijaisena.

    Alfred Salmela itse joutui usein poliittisen painostuksen alaiseksi, mutta pysyi virassaan loppuun asti, vaikka 1930-luvulla Lapuan liike ja sotien jälkeen kouluhallituksen pääjohtaja Yrjö Ruutu (SKDL) pyrkivät savustamaan hänet pois kouluhallituksesta. Ruutu pyrki kopioimaan Suomeen neuvostoliittolaisen mallin mukaisen koulujärjestelmän, minkä hankkeen Salmela pystyi pysäyttämään. Tämä tapahtui tuomalla sosialidemokraattisen kansanedustajan Aino Malkamäen avulla kunnallista keskikoulua koskeva lakialoite eduskuntaan, missä se hyväksyttiin syksyllä 1945. Malkamäki oli jäsenenä kansakoulukomiteassa, jonka puheenjohtaja Salmela oli.

    Näin Suomeen luotiin ilmainen, tasa-arvoinen koulujärjestelmä jo 30 vuotta ennen peruskoulua. Valtion tiukasta taloustilanteesta johtuen näiden koulujen yleistyminen oli hitaampaa kuin Salmela olisi toivonut. Tässäkään suhteessa ei siis tapahtunut radikaalia koulutusajattelun muutosta 1960-luvulla, vaikka Okkonen artikkelissaan niin väittää.

    Olli Salmela
    dosentti
    Helsinki

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Haik — 25.09.23 09:32

    ]]>         2023-09-25T09:25:29+03:00 2023-09-25T09:25:29+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44603#p44603 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Pääkirjoitus: Anu Lahtinen, Kohtaloiden kirjoa (HAik 3-2023)]]> Kohtaloiden kirjoa

    Syksyn ensimmäinen numero tarjoaa näkökulmia eri vuosisatojen historiaan niin vallankäytön, varattomuuden, oppineisuuden kuin diplomatiankin näkökulmasta. Artikkelit tarjoavat esimerkkejä paitsi siitä, että perinteisissä arkistoissa löytyy yhä kääntämättömiä kiviä, myös siitä, että digitalisoituva tutkimus tarjoaa uusia mahdollisuuksia sekä etsiä, analysoida että julkaista tietoa.

    Jason Lavery tarkastelee artikkelissaan Juhana-herttuan kirkkopolitiikkaan ja osoittaa, että Juhanan herttuakaudellaan tekemät ratkaisut varmistivat hänelle monien suomalaisten kirkkoherrojen tuen myöhemmin, kun hän oli Ruotsin hallitsija. Lavery rakentaa aikakauden lähteille tarkan kontekstin ja tulkinnan, joka tuo lisävaloa 1500-luvun kirkkopolitiikkaan.

    Numerossa käytettyjen aineistojen ja tulkintatapojen kirjo on niin ikään laaja. Maria Syväniemi tarkastelee omassa artikkelissaan valokuvia köyhyyden ja lapsuuden historian lähteinä, mutta samalla myös tutkijan tulkintapolkuja ja ennakko-oletuksia. Artikkeli tuo esiin, millaisia kysymyksiä valokuvia käyttävä historioitsija joutuu pohtimaan.

    Johanna Liljan artikkelissa katse kohdistuu amatöörikirjoittajien rooliin kolmen suomalaisen tieteellisen seuran julkaisusarjoissa 1840-luvulta vuoteen 1939. Lilja analysoi amatöörien yhtäältä tärkeää, toisaalta rajattua ja marginalisoituvaa roolia tiedeyhteisön (respublica literaria) jäseninä. Liljan aineistoissa yhdistyy määrällinen tutkimus sekä kirjeenvaihto ja muu laadullinen aineisto. Liljan kokoamat aineistot ovat saatavilla yhteiskunnallisessa Tietoarkistossa – siinä esimerkki tutkimuksessa nykyään syntyvien aineistojen tallentamis- ja jakamismahdollisuuksista.
    Seuraavat artikkelit vievät lukijan 1920–1930 -luvuille, suomalaisen, neuvostoliittolaisen ja kansainvälisen valtapolitiikan maailmoihin ja niiden murroksiin. Sebastian Lindbergin artikkeli käsittelee Carl Enckellin toimintaa ja Suomen ulkopoliittista kulttuuria itsenäisyyden ensimmäisellä vuosikymmenellä. Lindbergin artikkelista välittyy se kirjava ja vaihteleva kenttä, jossa Suomelle rakennettiin ulkopoliittista linjaa välillä melko ja jossa ulkoasiainhallinto vähitellen ammattimaistui.
     
    Aappo Kähösen artikkeli puolestaan tarkastelee suomalaista arkipäivän bolševismia 1930-luvun Muurmannin rannikolla. Suomenkielisen Pohjantähti-kalastuskolhoosin perusjärjestön pöytäkirjat luovat valoa siihen, miten sosialismia pyrittiin määrittelemään ja rakentamaan, luomaan uutta yhteiskuntajärjestystä. Kuten Kähösen esimerkit ja kokonaisanalyysi osoittavat, tulkinnat eivät olleet yksiselitteisiä eivätkä valmiita, joskin ne vähin erin johtivat määritelmien ja tulkintojen tiukentumiseen.

    Heidi Kurvisen vertaisarvioidussa katsausartikkelissa puolestaan liikutaan mediahistorian ja yleisemminkin digitaalisten aineistojen parissa. Kurvinen käsittelee niitä mahdollisuuksia ja ongelmia, joita digitoitujen sanomalehtien käyttö tuo mukanaan. Hän muistuttaa lähdetyypin erityispiirteistä ja ylimalkaan niistä ongelmista, jotka usein jäävät katveeseen, kun tutkija alkaa käyttää näennäisesti neutraalia ja yksiselitteistä käyttöliittymää. Artikkelissa riittää pohdittavaa paitsi mediahistorian tutkijoille, myös muille digitaalisia aineistoja kuten eri maiden ja eri muistiorganisaatioiden tarjoamia media-aineistoja käyttäville historioitsijoille.

    Pitkien artikkelien lisäksi numero tarjoaa myös kirja-arvioita, uutisia ja lyhyempiä kirjoituksia. Ensimmäistä kertaa julkaisemme syväluotauksena kirjaotteen – kyseessä on muokattu osuus Susanna Välimäen ja Nuppu Koivisto-Kaasikin tuoreesta teoksesta Sävelten tyttäret. Teos on ilmestynyt Historiallisen Arkiston julkaisusarjassa, ja tavoitteena on tällä tavoin myös tuoda esiin lähimpien taustajärjestöjemme ja yhteistyökumppaniemme julkaisutoimintaa.

    Seuraavissa numeroissa on jälleen luvassa koko joukko uusia artikkeleita niin teemoista kuin yksilöllisistäkin aiheista, ja syksyn mittaan pääsette myös nauttimaan monivuotisen Historiallisen Aikakauskirjan digisiirron hedelmiä; toimitussihteerimme Helena Laukkoski on hiljattain kertonut projektista Kansalliskirjaston Tietolinja-julkaisussa. Lisää Historiallisen Aikakauskirjan varhaisemmasta historiasta, lähihistoriasta ja tulevaisuudesta kuullaan varmasti myös lehden 120-vuotisjuhlaseminaarissa tiistaina 14.11.2023 Tieteiden talolla, seuraattehan ilmoittelua!
    Historiallisen Aikakauskirjan puolesta kiitän jälleen sydämellisesti kaikkia toimintaamme osallistuvia ja sitä tukevia historioitsijoita ja historian ystäviä ja toivotan kaikille lukijoille aurinkoa ja myötätuulta syyspäiviin.

    Anu Lahtinen
    anu.z.lahtinen@helsinki.fi

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Haik — 25.09.23 09:25

    ]]>         2023-09-23T10:03:21+03:00 2023-09-23T10:03:21+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44602#p44602 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Terijoen kansanrintama ja SKDL]]> "Presidentinarkistoon NL-ajan jälkeen, jonka "Stalinin arkisto" / "Kremlin arkisto" Venäjän Federaation presidentin arkistossa on "historiaosasto"-nimikkeen alla".

    s.166.: Terijoen julistuksen luonnoksia Stalin on korjaillut, julkaistu Pravdassa 2.12.1939: mm. "kansanhallituksen" Stalin on muuttanut
    "laaja työtätekevän kansan rintama",
    "joka Helsinkiin saavuttua laajennetaan työtätekevän kansan rintamaan osallistuvien eri puolueiden ja ryhmien edustajilla".

    Kuusinen - Molotov yya-sopimus ja salainen lisäpöytäkirja, delo 578 sivut 88-94, julkaistu Pravda No.334. 3.12.1939 ( osittain/ kokonaan? )

    "sivu 177 - 178. Zhdanovin luonnos ( Terijoen ) kansanrintaman vetoomukseksi esitettäväksi, suomalaisille sotilaille:
    "Eläköön Suomen demokraattinen tasavalta! Sen voitto on lähellä!

    Zhdanov on ohjeistanut ja osallistunut Terijoen demokraattisen tasavallan toimintaan mm. 15.XII 39 puhelinsanomalla
    Kuusisen armeijan sotilasvalan sananmuodosta, Stalin on merkinnyt käsin: "En vastusta"

    Zhdanov on ilmeisesti ohjeistanut Helsingissä perustettavaksi lokakuussa 1944 SKPn " Laajaksi työtätekevän kansan rintamaksi" aiotun SKDL:n suojiin, mutta maalisvaalien 1945 jälkeenkään muiden puolueiden ryntäämistä SKDL:n suojiin ei tapahtunut ja SKDL-SKP jäi siitä alkaen Suomen poliittisen kentän vasemman äärilaidan puolueeksi, jolla ei ole vastinetta, äärilaitaa, oikealla laidalla.

    Zhdanovin kirj. aluksi pitäneen 15.10.1944 perustettua Suomi- Neuvostoliitto Seuraa ( SNS ) SKDL:ää vahvempana kansanrintaman edustajana.
    SV Seuralla oli vielä 2008 jäljellä 282 paikallisosastoa ja v. 2019 SVS on saanut valtionapua 1,1 miljoonaa €. SVS näyttää nykyisin sanovan
    keskittyvänsä Suomessa asuvien venäläisten kanssa tehtävään ystävyys-, kulttuuri- ja kotouttamistoimintaan.

    Nimensä muuttaneella SKDL:llä on edustajansa EU-parlamentissa GUE/NGL- vasemmistoryhmässä, jolla on 37 paikkaa 705:stä.
    vihreyttä, sosialismia, kommunismia, "eläimellistä" eläinaktivismia, EU-skeptisyyttä näyttäisi kuuluvan puolueohjelmaan
    https://en.wikipedia.org/wiki/The_Left- ... _-_GUE/NGL

    `Jonkin sortin sosialisteja´oli ennenkin, kommunisteja, kansallissosialisteja, anarkisteja, trotskilaisia ynnä muita lahkolaisia ja
    GUE/NGL / The Left in the European parliament -ryhmään näyttää kuuluvan myös Party of the European Left ( EL ) ja
    Finland Left Alliance näyttäisi kuuluvan GUE/NGL:ään, mutta kuitenkin olevan EL:ssä vain tarkkailijajäsenenä?
    http://european-left.org/our-parties/

    SKDL-SKP:n EU-parlamenttijäsenyyden voinee sanoa olevan perintönä Zhdanovin ajan kansanrintamista vuosilta 1939 ja 1944 ?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 23.09.23 10:03

    ]]>         2023-09-16T12:24:45+03:00 2023-09-16T12:24:45+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44601#p44601 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Terijoen hallitus ja SKDL]]>
    Suomen eduskunnassa oli ollut kaksi sosialidemokraattista puoluetta ja Kominternin SSTP jatkoi Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestönä ( STPV ) kansanedustajineenkin Lapuan liikkeen aikaansaamaan Tasavallan suojelulakiin 1930 saakka, jolloin vangittiin mm. Mauritz Rosenberg, joka vapauduttuaan lähti Neuvostoliittoon v. 1934. Poika Gösta Rosenberg oli sittemmin SKDL - SKP:n kansanedustajana vuosina 1945 - 1966.

    Komintern Moskovassa päätti kansanrintamaperiaatteestaan 1935 ja Espanjan sisällissodassa Terijoen puolustusministeri puna-armeijan kenr.majuri Akseli Anttila oli ansainnut Leninin kunniamerkin ja GRU ( "KGB:n" ) Tuure Lehén oli Kataloniassa "taistellut" trotskilaisia kommunisteja vastaan. Lehén tuli Suomeen v. 1946 pysytellen neuvostokansalaisena SKP:ssä, ei lähtenyt SKDL:n kansanedustajaksi.
    Maatalouskomissaari Armas Äikiä tuli Suomeen 1947 ehkä Porkkalan kautta, eikä liene hänkään ottanut Suomen kansalaisuutta?
    A.Äikiä oli Otto Villen Neuvostotasavallan "Taideasiain kansankomissaari.
    Terijoen AgitProp-komissaari Inkeri Lehtinen oli 1940 alkaen O.V.Kuusinen Karj.-Suomalaisen Neuvostotasavallan korkeimman neuvoston jäsen ja Inkeri L. otti Suomen(-kin ) kansalaisuuden.

    Kominternin Otto Ville Kuusinen neuvotteli Stalinin kanssa syyskuusta 1939 alkaen ja Moskovassa perustettiin Terijoen hallitus vt. pääministerinään Mauritz Rosenberg. Pääkansankomissaari Otto Ville Kuusinen solmi Molotovin kanssa 2.12.1939 Ystävyys- ja Yhteistyösopimuksen YYA 1:n, jota oli ehdotettu jo neuvottelija Paasikivellekin syksyllä 1939.

    Stalinin Neuvostoliiton Suomen valloitusyritys muuttui Talvisodaksi ja maaliskuun 1940 Moskovan rauhan jälkeen samassa kuussa Stalin perusti O.V.Kuusisen Karjalais-Suomalaisen Sosialistisen Neuvostotasavallan ( 1940 - 1956 ) pääkaupunkinaan Petroskoi ja Suomi oli ilmeisenä aikomuksena välirauhankin aikana liittää tuohon neuvostotasavaltaan. ( Ja välirauhan aikana ja sotien jälkeen vähintäinkin uhkana Suomelle?)

    Suomen Kansan Demokraattinen Liitto ( SKDL ) perustettiin lokakuussa 1944 Suomessa kansanrintamapuolueeksi, johon aluksi liittyi Suomessa 10.1944 perustettu SKP ja maalisvaaleissa 1945 SKDL-SKP sai noin 25 % äänistä päästen "kokoaan suurempana" Paasikiven II ja III hallituksiin, SKDL-SKP:n Yrjö Leino oli sisäministerinä.
    Ylin valta Suomessa oli Valvontakomission `kenraalikuvernööri A.Zhdanovilla ja koko ajan Helsingissä olleella varakuvernööri G.Savonenkovilla ja komissiolla oli 14 alatoimipistettä eri puolilla Suomea ja sotakorvausteollisuutta ja toimituksia valvoi myös oma NL-organisaatiokin.

    Sotakorvausten suuruuden määritteli ja teki siitä sopimuksen Zhdanov välirauhansopimuksen jälkeen neuvostolaisten tutkittua sitä ennen
    suomalaisen teollisuuden ja talouden suoritus- ja kantokykyä.

    Suomalaisista 75 % oli äänestänyt maalisvaaleissa 1945 vuoden 1939 ja sodanaikaisia `vanhoja puolueita ja eduskuntaan enemmistön entisiä `pitkän parlamentin´ kansanedustajia, jotka muodostivat eduskunnan ei-kommunistisen enemmistön.
    Vaalitulos 3.1945 oli Zhdanoville ja Neuvostoliitolle Terijoen hallituksen ja Itä-Karjalan neuvostotasavallan kaltainen pettymys, sillä tavoitteena oli luoda Suomeen yksi suuri neuvostomyönteinen ja -alisteinen vasemmistopuolue, kuten hieman myöhemmin tapahtui puna-armeijan miehittämissä Itä-Euroopan maissa, tulevissa kansandemokratioissa.

    Mauno Pekkalan hallituksen pääministerikin oli SKDL:stä ja ministeriveli SKDL-SKP:stä ja hallituksen ministereiden vankilatuomiovuosien määrä oli yli 100 vuotta. ( vertauksena SSTP:n kansanedustajien ja toimitsijoiden vankilatuomioita oli yhteensä noin 350 vuotta )
    Politiikkaankin vahvasti sekaantuva SNS 2 perustettiin sekin syksyllä 1944.

    Presidentti J.K.Paasikivi kirjoitti päiväkirjaansa 1948 "Paasikiven ohjelman v. 1948" ehkäpä hieman jälkiviisaudella, sillä kommunisteilla Suomessa oli ollut lukumääräisesti mahdollisuutensa vallankaappaukseen.
    JKP kirj. 1948 "Meillä on kommunisteja 17 % ja SKDL:n kanssa 19 %". ( SKDL oli kärsinyt 1948 vaalitappion. )

    http://jkpaasikivi.fi/book/valtiomiehen ... o-5/liite/ Presidentti Paasikivi kirjoittaa 1948 kommunistien epäisänmaallisuudesta ja epälojaalisuudesta ja vertaa kommunistien lukumääriä Itä-Euroopan maissa Suomeen verrattuna:
    "Unkarissa oli kommunisteja 7%, Romaniassa, Puolassa, Tsekkoslovakiassa ynnä Balkanin maissa olivat vähemmistöinä, toisissa maissa hyvin pienenä vähemmistöinä. Mutta se ei ole estänyt heitä ottamasta valtaa käsiinsä".
    Puna-armeijan miehitystä Itä-Euroopan maissa JKP ei mainitse ja
    Suomessa Stalinin Neuvostoliitto ilmeisesti katsoi, ettei sotakorvaustoimituksia ollut viisasta häiritä, eikä Suomessa ollut sotien aikana edes vastarintaliikettäkään, minkä Zhdanov ironisesti muutaman kerran totesikin mm. SKDL-SKP:n Hertta Kuusiselle, joka ehdotti "kenraalikuvernöörille" vastarintaliikkeen perustamista saksalaisia vastaan pohjoisessa.
    Zhdanov sanoi Hertalle, että tuollaisen liikkeen olisi voinut perustaa jo paljon aikaisemminkin.
    Ja
    1948 SKDL-SKP jätettiin 18 vuodeksi oppositioon rettelöitä ja lakkoja järjestelemään, mutta v. 1947 Paasikiven oli ollut pakko solmia YYA-sopimus Stalinin NL:n kanssa, samankaltainen sopimus kuin O.V.Kuusinen oli allekirjoittanut jo 1939 Molotovin kanssa.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 16.09.23 12:24

    ]]>         2023-09-09T13:58:12+03:00 2023-09-09T13:58:12+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44600#p44600 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Kommunismin ja natsismin uhrit]]> kansanmurha v. 1994 Ruandassa ja rohingya-pakolaiskriisi Myanmarissa jne.
    Ja YK:n julistuksen mukaista * Vainojen uhrien muistopäivää * vietetään vuosittain Suomessakin= Holokaustin muistopäivää 27. tammikuuta.

    Jerusalem Post kirj. 13.8.2010 " Symbolinen teko olisi tehdä elokuun 23 päivästä, jolloin Hitlerin ja Stalinin julistus annettiin, kommunismin ja
    natsismin uhrien muistopäivä.

    "Jos Stalinin Neuvostoliitto ei olisi tukenut Hitleriä vuosina 1939 - 1941, toista maailmansotaa ja holokaustia ei todennäköisesti olisi ollut ollenkaan."

    ( Ja jos Hitler ja Stalin eivät 23.8.1939 olisi tehneet sopimusta aluksi Puolan jaosta ja kauppasopimuksia, Stalinin Neuvostoliitto tuskin olisi yrittänyt valloittaa Suomea 30.11.1939 alkaen. Valloitusyritys muuttui Talvisodaksi, mutta Karjalan ja Sallan Stalin otti kynänvedolla Moskovan rauhanneuvotteluissa, Petsamon nikkelikaivosalueen Stalin palautti 1940 Suomelle ilmeisesti aseveljensä Hitlerin reaktiota pelätessään?

    ===================================================================================================================


    Saksassa oli v 1933 523000 juutalaista ja vainoista ja kristalliyöstä Saksassa on kirjoitettu usein, mutta natsien `juutalaisongelma´ oli elintila- / lebensraum-alueella aluksi Puolan yli 3 milj. juutalaista, jotka jo tsaari-Venäjä oli karkottanut ja kyydityttänyt Venäjän länsirajan vyöhykkeelle, ensimmäiset pogromit tapahtuivat 1800-luvulla tällä Venäjän `juutalaisvyöhykkeellä´.
    Stalin kyyditytti 1939 - 1941 puolalaisia Siperiaan ja käski 5.3.1940 murhata Katynin leireillä 22000 puolalaista. )( Talvisodan rauha 13.3.1940 )

    Tekstejä Katynista, Agricolan julkaisusarja, osa 5.: 7.8.2017
    http://agricolaverkko.fi/julkaisusarja/ ... katynista/ Zhdanovin komission P.D.Orlov kysyi 5.3.1945 tiukkaan sävyyn Katynista....... Paasikiven päiväkirja 6.3.1945 mukaan.
    Sotasyyllisjuttu oli vireillä ( oik.käynti 15.11.1945 - 21.2.1946 ) ja Valvontakomissio lienee halunnut muistuttaa, mikä odottaisi, ellei oikeudenkäyntikin jatkosodasta olisi `tiukka´.
    Pääministeri J.K.Paasikivi ja oikeusministeri Urho Kekkonen lienevät muistaneet Katyn-uutisoinnin Suomessa jo 1943

    "10 000 puolalaisupseerin haudat löydetty Katynista", kirjoittivat suomalaislehdet: mm. Uusi Suomi pääkirjoitus 15.4.1943
    Katynin puolalaisupseerien kohtalo voisi odottaa suomalaisiakin.....

    Arno Saxénin mukana Katynissa olivat olleet journalisti Leppo ja suomalaiskirjailija Örnulf Tigerstedt, jonka kertomuksen perusteella Ajan Suunta-lehti kirj. 27.5.1943, myös Hufvudstadsbladet ja Suomen Sosiaalidemokraatti kirjoittivat Katynista keväällä ja kesällä 1943.
    Laatokka-lehti, Sortavala 4.5.1943 :
    http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma ... nin&page=1
    "Kansainvälinen tutkijalautakunta antanut lausuntonsa Katynin murhista. Murhat suoritettu keväällä 1940 ampumalla asianomaisia niskaan".
    5.5.1943 10 - 12000 ruumista...Puolan Lontoossa oleva pakolaishallitus.....kenraali Sikorski yhtyi kansainväliselle punaiselle ristille tehtyyn pyyntöön."
    23.5.1943 "Stalinilainen rauha"
    7.7.1943 "Ukrainalaisia Tshekan uhreina....Vinnitsa".
    19.7.1943 "Ryssällä on Kuusisia yhtä kosolti kuin kaupoissa ei oota." &..... Katyn".

    ===================================================================================================================
    "Kommunismille ja natsismille
    on yhteistä noiden ideologioiden kauhistuttava sisältö ja rikokset ihmisyyttä vastaan." viite 74. Prahan julistus/ Jerusalem Post

    Kirjoitus Jerusalem Postissa 13.8.2010 on kannanotto Prahan julistukseen * kommunismin ja natsismin * rikoksista:
    https://en.wikipedia.org/wiki/Prague_De ... gnatures-8

    Euroopan Neuvoston päätöslauselma 1481 / 25.1.2006 "tuomitsee jyrkästi totalitarististen kommunististen hallitusten rikokset",
    mutta EU ei näyttäisi tuomitsevan, onhan EU-parlamentarissakin nykyisiä ja entisiä kommunistipuolueita?

    EU:n Mustan nauhan päivä ( black ribbon day ) symboloi ääriliikkeiden sorron ja suvaitsemattomuuden torjumista ( ja äärivasemmisto EU:ssa näyttäisi tulkitsevan sen oikeistolaisiksi nimittämiään puolueita vastaan mm. Italiassa, ruotsidemokraatit,
    Ranskassa Marine Le Penin puolue jne.? )

    Eikä YK:aan suoraan tuomitse kommunismia eikä kommunismin rikoksia, onhan Venäjäkin YK:n Turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen veto-oikeudella.
    YK : Vihapuhe http://un.org/en/hate-speech vastaan sananvapaus

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 09.09.23 13:58

    ]]>         2023-09-04T12:27:22+03:00 2023-09-04T12:27:22+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44599#p44599 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Vihapuhe eläinten puolesta]]> El Pais 13.7.2016 otsikolla:
    Tässä ei ole kyse eläinten oikeuksista.
    http://english.elpais.com/elpais/2016/0 ... 94754.html
    kirjoittaa, miten matadori Victor Barrion kuoltua härkätaistelussa v. 2016 härkätaisteluvastustajat olivat harjoittaneet ilahtuneina vihapuhetta,
    sosiaalisessa mediassa voi harjoittaa vihapuhetta, jota ei sanoisi toiselle kasvokkain.

    Espanjassa mielipiteet härkätaistelun puolesta ja vastaan näyttäisivät jakautuvan poliittisen mielipiteen ja poliittisen perinnön mukaan.
    http://edition.cnn.com/2019/01/12/europ ... index.html
    Suomessakin `eläinten vapausrintama´ on vapauttanut minkkejä Suomen luontoon.

    Espanjassa Katalonia näyttää olevan härkätaistelukielteisin Espanjan osa, härkätaistelu on kiellettiin Kataloniassa fifty-sixty äänestystuloksella,
    https://en.wikipedia.org/wiki/Ban_on_bu ... _Catalonia mutta Espanjan perustuslakituomioistuin kumosi kiellon pitäen härkätaistelua kansallisena kulttuuriperintönä.

    ` Poliittisena perintönä` Kataloniassa on kenties sisällissota, josta Ernst Hemingway kirjoitti romaanin Kenelle kellot soivat, muutoin hän oli afisionado härkätaistelun katsojana ja kirj. kirjat Kuolema iltapäivällä ja Aurinko nousee. Etelä-Ranskassa ja Espanjan puolella 1920-luvulla Ernst oli nähnyt ensimmäiset härkätaistelunsa.
    Herbert Frahm = Willy Brandt oli hänkin 1937 Kataloniassa trotskilaisen POUMin puolella ja pakeni takaisin Norjaan.
    Trotski murhattiin Meksikossa 1940.
    Georg Orwell oli hänkin POUMin riveissä ja onnistui pakenemaan stalinistien vainoja ja puhdistuksia ja kirjoitti 1938 kirjan Katalonia, Katalonia.
    Georg Orwell kirj. 1945 kirjan Eläinten vallankumous, jossa kuvaa satiirisesti Neuvostoliiton vallankumouksen perintöä Espanjan sisällissodan aikaiset valtataistelut mielessään; "Kaikki siat ovat keskenään tasa-arvoisia, mutta jotkin siat ovat tasa-arvoisempia kuin toiset".

    Näyttää tuolla Katalonian suunnalla ja Madridissakin sisällissodan sillä osapuolella viljellyn runsaasti vihapuheita ja erityisesti vihatekoja?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 04.09.23 12:27

    ]]>         2023-08-26T13:43:22+03:00 2023-08-26T13:43:22+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44598#p44598 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> kirjavaa.samk.fi - "Skannaaminen kannattaa aina (24.8.2023)"

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 26.08.23 13:43

    ]]>         2023-08-26T11:17:13+03:00 2023-08-26T11:17:13+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44597#p44597 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>

    Saksalaisen Ursula von der Leyenin komissio esittää suomalaisten elinympäristöjen ja ekosysteemien ennallistamista vuoden 1950-luvun alun tasolle.


    "Suomessa soita raivattiin pelloiksi runsaasti 1900-luvun alusta 1960-luvulle asti nopeutuneen väestönkasvun ja sotienjälkeisen asutustoiminnan vuoksi."
    http://suoseura.fi/ojitettujen-soiden-k ... -suomessa/ Ojitettujen soiden kestävä käyttö Suomessa.


    VP


    "Ensimmäiset maininnat suoviljelystä ovat 1300-luvulta ja suoviljely yleistyi 1600-luvulla. Soiden viljely ja raivaus viljelyyn alkoi laajeta 1800-luvulla". Suomen väestönkasvukin oli nopeaa 1800-luvulla.

    Torpparilaki 1918 synnytti Suomeen Talvisotaan mennessä 90 000 uutta maanomistajaa. Metsän hävittämisen kieltävä yksityismetsälaki tuli voimaan v. 1928.
    1930-luvulla alettiin lisäämään metsämaan osuutta turvemaita kuivattamalla. Talvisotaan mennessä yli puoli miljoonaa hehtaarin ojat kaivettiin
    lapiolla vielä 1950-luvullakin.

    Sotakorvausaikana Suomelle jääneitä metsiä hakattiin kasvua enemmän ja tälle tasolle EU näköjään haluaa * ennallistaa *
    Suomen ekosysteemin ja elinympäristön!?

    Maailman ensimmäinen metsämarssi järjestettiin kesäkuussa 1950, presidentti J.K.Paasikivikin heilutti kuvissa vesuria ja kirvestä Järvenpäässä 15.6.1950 ja istutti puuntaimia.
    Ilmeisesti `Venäjän pelossa´( J.K.P. nimitti NL:a Venäjäksi ) Paasikivi ei rohjennut istuttaa metsää rva Eleanor Rooseveltin kanssa,
    http://finna.fi/Record/lusto.knp-144356 Vihdin Haapakylässä pienviljelijä Soljan maatilalla.

    Sotakorvausaikana ja Kylmän sodan kautenakin puinen silta kannatteli Suomen Läntisiä yhteyksiä. ( FinnEFTA, EEC-vapaakauppasopimus )

    Ensimmäisen metsämarssin aikaan mm. Vieremällä eli `vastarintahenkeä ja länsimyönteisyyttä´,
    http://josu13.kuvat.fi/Viereman+histori ... rssi+1950/
    Mannerheim-ristin ritari Paavo Suorannan ollessa 1947-1951 metsäneuvojana, siirtyi 1951 Lapinlahdelle Savon Puuliike Oy:n toimitusjohtajaksi palvellen myöskin tiedustelun etuja.

    Vieremällä 1950 metsämarssiin osallistui 2239 henkilöä ja koko Suomessa yhteensä 481293 henkilöä; metsiä kunnostettiin yht. n. 60000 hehtaaria, metsäojia perattiin 404890 juoksumetriä ja uutta ojaa kaivettiin ( lapioilla ) 8975 jm.
    Ja
    Suomen vuotuinen metsänkasvu onkin nyt 2023 mennessä kaksinkertaistunut ja Suomen metsien puuvaranto on miljardi kiintokuutiometriä suurempi kuin vuonna 1950.

    Ja EU haluaa " ennallistaa " Suomet metsät ja suot vuonna 1950 vallinneeseen olotilaan !

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 26.08.23 11:17

    ]]>         2023-08-22T12:24:25+03:00 2023-08-22T12:24:25+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44596#p44596 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> https://www.sanomalehtimiesliitto.fi/ajankohtaista/uuden-suomen-digitointi/

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 22.08.23 12:24

    ]]>         2023-08-19T23:48:01+03:00 2023-08-19T23:48:01+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44595#p44595 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Vihapuhe 2.0]]> Tieteellistä * apus caffer * nimeä ei Suomessa pystytty muuttamaan.
    http://is.fi/kotimaa/art-2000005514797.html
    No, nämä nimenmuutokset ovat niitä "laku-pekka"-sarjaan kuuluvia, kohta kai "sotamies-arvokin" havaitaan epätasa-arvoiseksi ja muutetaan sukupuolineutraaliksi?

    `Kafferi´ = vääräuskoinen näyttää tulevan muslimien taholta; kafir, kafferi, kaffir, eng. caffer etc.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Kafir

    "Rasismin laajuuden ja vakavuuden hahmottavat parhaiten henkilöt, joihin rasismi kohdistuu...voi ilmetä vihapuheena:
    http://syrjinta.fi/rasismi
    Rasismin ja vihapuheiden oletetaan aina kohdistuvan Suomeen yksinomaan muuttaneisiin mm. islamofobiana, ei kirjoiteta siirtolaisina tulleiden vihapuheesta ja esim. * kaffer *-nimittelyistä. Rinkebysvenskassa kaffereita ilmeisestikin esiintyy?

    Islam on uskonto ja poliittinen ja hallinnollinen järjestelmä, joka ulottuu kaikille ihmisten elämänaloille erittäin yksityiskohtaisesti jokapäiväisiä ihmisten elämäntapoja yksityiskohtaisesti säätelevänä ja siihen opitaan heti pienestä pitäen. ( näin olen käsittävinäni )
    Pride-kulkueissa muslimeja ei liene nähty, sillä seksuaalisia monipuolisuuksia ei ilmeisestikään hyväksytä sen enempää kuin kristinuskossakaan?

    Kafir the most racist term: http://pgurus.com/kafir-the-most-racist-term pejoratiivinen ja halveksuva termi ei-muslimeista
    "Kafir - käsite estää muslimeita integroitumasta ei-muslimiyhteisöihin".

    "Muslimien pitäisi lakata kutsumasta ei - muslimeja kafireiksi", sanoi sheikki Staguf antaessaan 2019 paavi Franciscukselle kirjallisen indonesialaisen vision "humanitaarisesta islamista".

    http://cato.org/publications/commentary/who-kafir
    Mutta tuskinpa paavi Indonesian ilmeisesti sisäpoliittisia ongelmia "kafirin" käytöstä pystyy ratkaisemaan, eiköhän se olisi muslimien itsensä tehtävä?
    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/27 ... donesiassa YLE 2014: ääri-islamismin nousu Indonesiassa

    Onko todella täysin mahdotonta ajatella edes teoriassa myöskin Suomeen muuttaneiden muslimien harjoittavan rasismia ja vihapuheita kantasuomalaista enemmistöä kohtaan?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 19.08.23 23:48

    ]]>         2023-08-17T15:48:46+03:00 2023-08-17T15:48:46+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44594#p44594 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • ETY-Korit ja YK-ihmisoikeudet]]> julistettiin Neuvostoliiton romahdettua, vaikkei tapahtumaa kaikilla tahoilla heti oikein todeksi uskottukaan, ja
    http://www.histseura.fi/tag/kylma-sota/ suomettumisesta irti pääseminen on vienyt aikaa vuosikausia.

    ETY Kokousta 1975 julistettiin aikanaan pres. Urho Kekkosen uran huippuhetkeksi, varta vasten rakennetussa Finlandia-talossa allekirjoitettu päätösasiakirja kuulemma takasi rauhan säilymisen Euroopassa ja Suomen idän ja lännen välisen " YYA-puolueettomuuden ".
    ETYK vahvisti silloiset Euroopan rajat, Karjalan menetyksen jo Talvisodan rauhassa ja itä-blokin maiden ja läntisen Euroopan väliset rajat, mm. Baltian ja Viron olevan neuvostovallan alla.

    ETYKin kolmoskoria ihmisoikeuksineen alettiin ryhtyä sanomaan Neuvostoliiton kaatajaksi, U.Kekkonen olikin ollut `kaukaa viisas´ toteuttaessaan Neuvostoliiton toiveen Euroopan yhteistyö- ja turvallisuussopimuksesta, ETYkin.

    Tosin kolmoskorissa olivat lähinnä `ihmisten väliset yhteydet´ ja `tiedonvälitys´ ja ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sananvapaus, yhdistymisvapaus, uskonnonvapaus ja kokoontumisvapaudet ja vihapuhekiellot haettiin ykköskorista ja idän ja lännen ideologiset peruserot määrittivät ihmisoikeudetkin erilaisiksi idässä ja lännessä.

    Länsi-Saksa sovelsi toisen korinkin taloudellista yhteistyötä jo Willy Brandtin idänpolitiikasta alkaen ja maksoi mm. kommunisti-Puolalle
    2,7 miljardia DMk korvauksina ja lainoina, jotta Puola sallisi Puolan alueella asuvien arviolta 150 000 saksalaisen ja lisäksi 100 000 saksalaistaustaisen muuttaa neljän vuoden kuluessa Länsi-Saksaan ja vuoteen 1982 mennessä 250 000 ulkosaksalaista olikin muuttanut
    Länsi-Saksaan.
    viewtopic.php?t=4024
    Muutosta lähentymisen kautta: Saksan liittotasavallan ETYK-politiikka inhimillisen ulottuvuuden alueella 1975 - 1978:
    http://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/1 ... sAllowed=y

    Brezhnevin kerrotaan sanoneen jonkun omasta väestä epäillessä "ihmisoikeuksia Neuvostoliitossa": "Olemme herroja omassa maassamme".

    Ja omasta toimestaanhan ilman ulkopuolista väliintuloahan Neuvostoliitto Gorbatshovin johdolla sitten romahtikin Suomen onneksi.
    Suomi selvisi, mutta Saksa ei ole vielä selvinnyt idänpolitiikkansa - lähentymisestä kaupan kautta - romahduksesta vuonna 2022 keväällä, Saksan vihreä talousministeri julisti seuraavien viiden vuoden olevan ratkaisevan merkittäviä vihreässä siirtymässä, energiewendessä.

    Euroopan turvallisuudesta puhui jo Molotov ja Stalinin Neuvostoliitto ajoi 1948 YK:n ihmisoikeusjulistukseen ajatus- ja vihapuheiden neuvostokäsitteitä sananvapauden rajoittamiseksi.
    Korean sodan 1950 - 1953 ajaksi NL:n edustajat kävelivät YK:sta ulos ja toistakymmentä YK-jäsenmaata lähti asein puolustamaan Etelä Koreaa Stalinin aloittamassa viimeisessä sodassa.
    Vuonna 1966 YK:ssa hyväksyttiin sitten oikeastaan kommunistinen näkökulma vihapuheen kriminalisoivasta sananvapauden rajoittamisesta,
    rikollinen "vihainen kiihottaminen" oli kansallisuuteen, rotuun tai uskontoon liittyvää, holokaustin muistoonkin -
    mutta ei luokkavihaan liittyvää vihapuhetta.
    NLssa ja Itä-blokin maissa tarpeettomat ideologiaan sopimattomat `entiset ihmiset´, kulakit yms. luokka- ja kansanviholliset oli kylläkin 1966 ja 1975 ETYKin aikaan jo likvidoitu, mutta kaipa Neuvostoliitto ajoi omia ihmisoikeuskäsityksiään kolmatta maailmaa varten ja olihan kommunistipuolueita monissa Euroopan maissakin?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 17.08.23 15:48

    ]]>         2023-08-13T22:41:26+03:00 2023-08-13T22:41:26+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44593#p44593 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Vihapuhe 2.0]]>


    Neuvostoliito ei nähnyt * fasismia ja natsismia * * sosialismin harhaoppeina * vaan kapitalismin lajeina. Fasistisia elementtejä oli lähes kaikissa Euroopan valtioissa, paitsi "kansandemokratioissa."




    "EU hyväksyi 2008 " rasismin ja muukalaisvihan torjunnan", joka velvoitti EU-jäsenvaltioita kriminalisoimaan eräitä * vihapuheen * muotoja.

    "Euroopassa sananvapauden käsite kieltää tietyn sisällön ja näkemykset, kun taas USAlainen käsite koskee lähinnä laittomuuksiinkin johtavaa suoraa yllyttämistä." http://hoover.org/research/sordid-origi ... peech-laws 1.11.2011

    "Euroopan valtiot olivat itse asiassa samaa mieltä siitä, että ihmisoikeuksia tulisi pikemminkin suojella kuin rajoittaa sananvapautta."
    "Neuvostoliitto
    ja sen liittolaiset halusivat * vihapuhekieltojen * sisällyttämistä kansainväliseen oikeuteen ja kommunistiset maat yrittivät hyödyntää näitä vihapuhelakeja rajoittaakseen sananvapautta. Neuvostoliitto halusi estää sananvapautta kapitalismin ja demokratian puolesta puhumisessa."



    Veikko Palvo
    Hoover - org:
    "YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus v. 1948 ei sisällä nimenomaista velvoitetta kieltää * vihapuhe * , artiklassa 19. turvataan mielipiteen- ja sananvapaus."
    "YK:n ihmisoikeussopimus v. 1966 sisältää velvoitteen kieltää vihapuhe ( 20. artikla ) kansallisen, rodullisen tai uskonnollisen vihan lietsominen, mikä on yllyttämistä syrjintään. Lännessä fasismia ei voitu määritellä, mutta Neuvostoliiton kannan mukaan fasismi voitiin määritellä kapitalismin ja monopolien taantumuksellisimman osan diktatuuriksi, jollaista ei esiintynyt " kansandemokratioissa " eli kommunistimaissa.
    "Kapitalismiin ja liberaaliin demokratiaan kehottaminen oli kommunistien näkökulmasta fasismia, vihapuhetta."

    "Vihapuheen kieltojen kannattajat v. 1966 myöskin perustelivat tarvetta * vihapuheen kieltoihin * toisen maailmansodan ja holokaustin muistolla."

    Tampereen yliopiston professori Kaarle Nordenstreng on nähtävästikin koko ikänsä kannattanut * vihapuhekieltoja * ?
    Helsingin ETY-prosessin vuonna 1976 kommunistinen International Organization ( IOJ ) on pitänyt 8. kongressinsa Helsingissä ja Neuvostoliitto on asettanut Kaarle Nordenstrengin rahoittamansa IOJ:n puheenjohtajaksi vuosiksi 1976 - 1990 NL:n romahtamiseen saakka.
    Kansan arkistossa,
    SSTP:n 1920 - 1923 `Kallion leikkauksessa vangitun´ ja Suomessakin lokakuussa 1944 perustetun SKDL - SKP:n arkistossa 15.10,2021 K.N. kertoo:
    http://sites.tuni.fi/uploads/2021/10/13 ... _korj..pdf SKDL-SKP:n Yleisestä lehtimiesliitostakin.

    Kommunistisen IOJ:n puheenjohtaja-aikaansa Kaarle Nordenstreng pahoittelee siinä mielessä, että se on vienyt aikaa journalismin tieteen tekemiseltä, mutta anteeksi Kaarle N: ei pyydä.
    ------------------------------------------------------------------------------

    MTV 10.9.2004
    " Vasemmistoradikaalit tavoittelivat " tajuntavallankumousta ", jonka osa-alueina olivat joukkotiedotuksen lisäksi koululaitos, tiedemaailma ja taide." ( Pirkkalan kokeilunkin on sanottu olleen lähtöisin Tampereen yliopistosta. )

    "Tampereen yliopiston tiedotusopin laitos oli 1970-luvulla keskeinen väline kommunistien yrittäessä siirtää Suomea sosialismiin", sanoo professori Esko Salminen ( Viestinnällä vallankumoukseen teos 9.2004 )
    http://mtvuutiset.fi/artikkeli/tutkija- ... #gs.4cl65j
    Toimittajista koulutettiin sosialisteja.

    "Kirjan mukaan uuden tiedotusajattelun keulakuvat professorit Kaarle Nordenstreng ja Pertti Hemánus pyrkivät niin sanotun porvarillisen tiedotushegemonian murtamiseen ja esikuvina olivat Neuvostoliitto ja Itä-Saksa eli nk. "voittava järjestelmä".
    V. 1976 Kaarle Nordenstreng valittiin Neuvostoliiton sosialististen ja kehitysmaiden toimittajajärjestö IOJ:n puheenjohtajaksi.
    IOJ:n tavoitteena oli kasvattaa toimittajista "Leninin sotureita", jotka syrjäyttävät rappeutuneen länsimaisen journalismin.".

    "Tampereen yliopiston tiedotusopin laitos muutettiin vastaamaan `marxilaista tieteellistä maailmankatsomusta´ ja
    objektiivisuuden ja sananvapauden käsitteet saivat opetuksessa uudenlaisen, länsimaisesta käsityksestä perusteellisesti poikkeavan sisällön".

    "1980-luvulla toimittajakoulutusta alettiin tarjota muuallakin Suomessa ja Tampereen tiedotusopin laitoksen merkitys alkoi vähentyä, mutta Tampereen yliopistossa vasemmistolaista opetusta jatkettiin taistolaishuuman ja vallankumousromantiikan laannuttuakin".

    =============
    Helsingin yliopisto v. 2019: Poputchiki: Kommunistiset matkatoverit ja "hyödylliset idiootit", Neuvostoliiton puolustajat Leninistä Putiniin
    eivät kuolleet Neuvostoliiton romahtaessa: https://blogs.helsinki.fi/fellow-travellers

    Neuvostoliiton kannan mukaiset vihapuhe- ym. käsitteet näyttäisivät leviävän Euroopan unionissakin?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 13.08.23 22:41

    ]]>         2023-08-05T11:45:42+03:00 2023-08-05T11:45:42+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44592#p44592 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • KGB- ja STASI-mies PUTIN]]> Sos Demokraatti / Mikko Gustafsson/STT
    RUSI-tapaus oli niin kova kolaus, että "syytekynnys nousi".
    Supo epäili Berliinin Stasi-arkiston agentti PEKKAn olevan Alpo Rusi vaikka hän olikin maanpetokseen syyllistyneen ja tunnustaneen Jukka Rusin vakoilun alkaessa 16-vuotias, eikä STASI värvännyt lapsityövoimaa.

    Jukka Rusi oli myöhemmin toiminut presidentti Martti Ahtisaaren ulkopoliittisena neuvonantajanakin.
    ------------------------

    Ilmiantajan tarina http://yle.fi/aihe/artikkeli/2001/01/15 ... ikirjoitus kertoo Vasemmistoliiton kansanedustaja agentti Pentti Tiusasen tarinan. Tiusanen toimi DDR:n Geifswaldissa Stasin värväämänä ilmiantajana ja urkkijana Berliinin Stasi-arkiston tietojen mukaan, agenttinimenä mainitaan "Timur" ja Tiusasen itse valitsemana peitenimenä " MAX ".
    Stasi-tiedoissa on tarkkaa raportointia Maxin toiminnasta.
    MOT ei kerro jatkuiko tiedotustoiminta Suomeen palattua, P.Tiusanen perusti kansanedustajana Kotka-Greifswald -ystävyysseurankin.
    -----------------------

    Prof. Seppo Hentilä, Harppi-Saksan haarukassa kertoo Turun Sanomien 2005 mukaan:
    http://ts.fi/teemat/1074078539
    "DDR:ssä opiskeli 1970- ja 1980-luvuilla nelinumeroinen määrä Suomen kansalaisia....osa uurasti 4 - 5 vuoden apurahalla ja osa jatko-opiskelijoina". ( `apuraha´ tarkoittanee DDR opiskelijan palkkaa ja ilmaista asuntoa? )
    "Suomalaisopiskelijat olivat 1970-luvulla suurin DDR:ssä asunut ulkomaalaisryhmä".

    Suomessa tuohon aikaan lehdet kirjoittelivat DDR:n olevan "sosialismin mallimaa" tai ainakin kertoivat elintason DDR:ssä olevan itä-blokin maiden korkeimman ja nuo `totuudet´ romahtivat Berliinin muurin murtuessa 1989.
    Stasin aineistokin päätyi CIAn Rosewood-tiedoiksi ( = Saksan Rozenholz-aineisto + Saksan itsensä kokoama SIRA-tietokonetiedosto )

    Suomi- Neuvostoliitto- Seuran kautta välitettiin opiskelijoita Neuvostoliittoon ja 1992 nimi vaihtui Suomi- Venäjä- Seuraksi.
    Venäjällä ja Neuvostoliitossa opiskelleilla on oma yhdistyksensäkin VENEOY.
    Oppia Neuvostoliitosta, hist. gradu v. 2011 http://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/1 ... sequence=1

    Tässä matkailun opinnäytetyössä
    http://theseus.fi/bitstream/handle/1002 ... sAllowed=y on 4.8. kohta:
    Kehitysideoita Suomi - Venäjä - Seuralle: SVS:n kannattaa panostaa...., SVS:n kannattaa panostaa jne......

    YYA-aikana Neuvostoliitossa ja Itä-Saksassa opiskelleiden lukumäärä on ollut tuhansia ja heille lienee molemmissa kommunistimaissa tarjottu
    "täysihoito", palkka ja asunto ja oletettavasti myöskin tarjottu poliittista koulutusta ja edellytetty sitä omaksuttavan ja tiedottajia ja agenttejakin KGB ja STASI lienevät vähintäinkin yrittäneen värvätä jokaisesta?

    Veikko Palvo




    Stasin arkistoja on säilynyt 111 hyllykilometriä ja
    http://stasi-unterlagen-archiv.de/en/ar ... -archives/ ne näyttävät olevan vapaasti tutkittavissa.
    Arvattavasti enimmäkseen tutkijat etsivät stasi-arkistoista tietoja, tuskin tiedustelupalvelut ja tuskin SuPo:kaan etsii stasi-arkiston tietoja?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 05.08.23 11:45

    ]]>         2023-08-04T18:59:41+03:00 2023-08-04T18:59:41+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44591#p44591 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • KGB- ja STASI-mies PUTIN]]> "Alpo Rusin vahingonkorvausoikeudenkäynnissä puolustus on esittänyt listan henkilöistä, jotka olivat tiiviissä yhteistyössä entisen Itä-Saksan lähetystön kanssa".
    http://mtvuutiset.fi/artikkeli/rusi-esi ... #gs.3f96mn
    "Sosiaalidemokraattisen puolueen Paavo Lipponen, Kalevi Sorsa ja Matti Ahde mm."Yksikään kuultaviksi nimetyistä johtavista poliitikoista ei ilmestynyt oikeussaliin, Helsingin käräjäoikeuteen."
    Oleg Gordievsky, Reino Hassinen, "salattu Tiitisen lista" ja mm. Rosenholz-aineisto https://fi.wikipedia.org/wiki/Rosenholz-aineisto nousevat esiin SDP:n "derkkuilijoiden" nimilistoina, wikileakskin.

    http://suomensotilas.fi/2022/03/24/stasi-lista/ nimilista: mm. Paavo Lipponen, Tarja Halonen, Kalevi Sorsa, Erkki Tuomioja................

    On ilmeistä, että erityisesti SDP:n poliitikoilla oli kanssakäymistä DDR:n edustajien kanssa ja mm. DDR:n Helsingin Kulosaaren tiloissa saunottiin ja "vaihdettiin tietoja".
    Tiedot ovat kulkeutuneet samalla myöskin KGB:lle ja Stasille ja "derkkuilijat" on mitä ilmeisimmin nähty DDR-/Stasin taholla hyödyllisiksi, koska tapaamiset ovat olleet jatkuvia ja " kotiryssät " ovat toimineet omalla tahollaan ja Moskovassa tiedot on yhdistetty.

    Mutta mitä nämä poliitikot sitten saivat "kotiryssiltään" ja DDR:n ja Stasin taholta?

    Ehkäpä YYA-Suomessa saattoi parantaa asemiaan sisäpolitiikassa hyväksytyillä Neuvostoliitto- ja DDR-yhteyksillä ja kontakteilla, tosin on kanssakäymistä jälkeenpäin vähätelty sanomalla KGB- ja Stasi-miesten ja puoluelinjan edustajienkin halunneen ainoastaan tarjoilla
    "ilmaisia lounaita" ja saunailtoja.
    Neuvostoliitossa ja Itä-Saksassa monet myöskin opiskelivat, mm. Suomen ja DDR:n suhteita tutkinut prof. Seppo Hentilä, myös SDP:n jäsen vuodesta 1973 alkaen ( wiki ) Yhteyksiä Neuvostoliiton ja DDR:n "elimiin" on luotu jo tuolloin, jotkut tosin muistelevat nyttemmin, etteivät sortuneet syötteihin.
    YYA-aikakaudella ja erityisesti ylipolitisoituneella 1970-luvulla tällainen toiminta oli tietystikin " tavanomaisen normaalia ", eikä siitä voine takautuvasti nostaa syytteitä, ei edes eettisessä mielessä? Rikoksiahan ne NATO-Suomessa olisivatkin?

    Mutta toisaalta vasemmisto nostaa nykyään syytteitä takautuvasti " vanhoista puheista " yrittäen ilmeisestikin vaikuttaa päivänpoliittisesti?
    Mutta
    historiankirjoituksen kannalta YYA-ajan suomettuneet ilmiöt olisi syytä saattaa päivänvaloon?

    Veikko Palvo

    jk. En ole ollut niinkutsutun populistipuolueen äänestäjä ja kannattaja, mutta vasemmisto-opposition historiapoliittinen hurskastelu tympii.
    Medialla ei ole enää julkaistavien tietojen valitsemisen ja muokkaamisen portinvartija-asemaa ja sosiaalinen media on noussut "politiikan vahtikoiria" merkittävämmäksikin ja netistä tietoja löytyy nopeasti Suomen ulkopuoleltakin.
    Ennen korkeintaan Akateemisesta kirjakaupasta saattoi ostaa ulkomaankielisiä lehtiä ei-akateeminenkin.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 04.08.23 18:59

    ]]>         2023-08-03T18:56:19+03:00 2023-08-03T18:56:19+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44590#p44590 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Tämä "Tiitisen lista" leviää salamana]]> http://is.fi/kotimaa/art-2000000360871.html

    "Ilta-Sanomien saama 33-sivuinen asiakirjanippu pitää sisällään kaksi liuskaa nimiä, pääosin SDP:n tärkeimmistä poliittisista vaikuttajista
    1960-1970-lukujen vaihteessa.
    Kyse ei ole paljon kohutusta " Tiitisen listasta ", vakuuttaa Suomen ja DDR:n suhteita tarkoin tutkinut professori Seppo Hentilä Helsingin yliopistosta----
    ---vaan DDR:n kommunistisen puolueen keskuskomitean kansainvälisen osaston asiakirjoja....peräisin Berliinin kansallisarkistosta, jonne ne päätyivät DDR:n romahtamisen jälkeen vuonna 1993."

    IS:n kuvassa Mauno Koivisto, Rafael Paasio, Paavo Lipponen, ja osa listan nimistä.

    Suomalaispoliitikoilla oli YYA-aikana "kotiryssiä" ja monien suomalaisten poliitikkojen on sanottu olleen DDR:n yhdyshenkilöiden ( stasinkin? ) tietolähteinä.
    Stasin kirjoitetaan olleen hyvin läheisessä yhteydessä Neuvostoliiton KGB:hen, oikeastaan KGB:n alaosastona, palvelihan KGB-majuri V.Putinkin Dresdenissä.

    Saksan The Federal Archivesin säilyneitä Stasi-arkistoja ei liene täysin tutkittu,
    https://stasi-unterlagen-archiv.de/en/
    Stasi-asiakirjoja näyttää säilyneen 111 hylly-kilometriä ja lieneekö niitä tutkittu tarkkaan kaikkia, työ jatkunee?

    Revityistä ja pussitetuista polttamista odotelleista asiakirjoista on säilynyt 16000 pussia, 1,7 miljoonaa sivua 600 pussista on rekonstruoitu, indeksoitu ja arkistoitu manuaalisesti plus 91 000 sivua 23 pussista tietokoneavusteisesti. Tähän mennessä?
    Ja tietoja paljastunee muidenkin tutkimusten yhteydessä?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 03.08.23 18:56

    ]]>         2023-08-02T16:14:46+03:00 2023-08-02T16:14:46+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44589#p44589 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Puhe ei ole rikos, ei vihapuhekaan]]> http://fee.org sivulla haku: Hate Speech Laws: The best Arguments for Them - and against Them 14.1.2023

    "Monet Länsi-Euroopan maat ovat säätäneet aggressiivista vihapuhetta koskevia lakeja, mutta anti-semitismin indeksin mukaan yli 100 miljoonalla eurooppalaisella on antisemitistisiä asenteita, vaikka monet noista maista ovat nimenomaan kieltäneet holokaustin kiistämisen.
    ( Anti-Defamation League )

    Vihapuhe-termin alkulähteenä näyttäisi aina toistuvan 1930-luvun ja toisen maailmansodan aikakausi ja YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 1948?" ( vaikka suuri osa YK:n nykyisistäkään jäsenmaista ei tunnusta tuota julistusta YK:n esittämässä muodossa )

    "Olisiko vihapuhelaki estänyt natsien nousun valtaan ja holokaustin tai olisiko se estänyt Leninin, Stalinin ja Maon "kulttuurivallankumoukset" ja joukkomurhat?
    Neuvostoliitossa käytettyjä ( mm. tsekistit, "NKVD-oikeus", KGB ) aggressiivisia ja rikollisia termejä, joiden perusteella ihmisiä lähetettiin gulageihin tai teloitettiin:
    http://communistcrimes.org/en/glossary- ... ate-speech
    esim. "kulak", 1900- luvun alussa ilmaantuneita yksittäisiä talonpoika, jotka eivät kuuluneet 1800-luvun lakkautetun maaorjuuden jälkeen muodostuneisiin MIR-kyläyhteisöihin ( "kyläkolhooseihin" ), maareformia Venäjällä ei liene toteutettu tähän kirjoitushetkeen mennessä?
    "kansanvihollinen", "vastavallankumouksellinen" olivat tapettavia "vieraita elementtejä".
    "entiset ihmiset"; pappeja, upseereita, virkamiehiä, kauppiaita jne.
    Venäjällä lienee tässäkin suhteessa palattu entiseen suuntaan?

    "Ruandan kansanmurhan v. 1994 sanotaan aiheutuneen vihapuheesta, mutta radiolähetykset tavoittivat vain 5 - 10 % ruandalaisista ja ylipäätään vain 10 % ylipäätään edes omisti radion 1994 Ruandassa."

    "Vihapuhe on pahe ja miten pahe eroaa rikoksesta?
    Paheet ovat tekoja, joilla ihminen vahingoittaa itseään tai omaisuuttaan ja
    Rikokset ovat tekoja, joilla joku vahingoittaa toista henkilöä tai hänen omaisuuttaan.

    Jatkuvasti humalassa makaaminen kotonaan on vastenmielistä ja se aiheuttaa sosiaalisia kustannuksia ystäville ja perheelle, mutta se ei loukkaa kenenkään oikeuksia, ystävät ja perhe voivat lopettaa omalla oikeudellaan kanssakäymisen juopon kanssa ja kyseessä on pahe.
    Mutta
    jos tuo juoppo menee sytyttämään naapuritalon tuleen kyseessä on rikos.

    "Vihapuhe on pahe ja kuten esim. jatkuva juopottelu, se on lisäksi huonoa käytöstä, mutta paheet eivät ole rikoksia."

    Suomessa vihapuheen voi netissä ilmiantaa nimettömästi poliisin nettisivuilla, mutta onko poliisilla edes voimavaroja tuollaisen Iranin
    " moraalipoliisin " kaltaisiin toimiin?

    Feen sivuilla tuodaan esille mm. Free Speech: A history from Sokrates to Social media - teos, Sokrates harjoitti ilmeisesti vihapuhetta ja joutui siksi tyhjentämään myrkkymaljan ( sananvapautta ei ollut siihen aikaan ), mutta miten sosiaalisen median vihapuheet voitaisiinkaan tuomita kaikkien osalta ja eikö tulisi täydentää * aggressiivisen vihapuheen * lakiakin siinä, että rikoksen rangaistavuudelle asetettaisiin aikaraja menneisyyteen, esim. 1 kuukausi tai 1 vuosi?

    Veikko Palvo

    jk. Fee = Foundation for Economic Education, perustettu 1946
    http://fee.org/resources/hate-speech-la ... inst-them/ Julian Adornex 14.1.2023

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 02.08.23 16:14

    ]]>         2023-07-30T10:46:03+03:00 2023-07-30T10:46:03+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44588#p44588 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Rasismin monia muotoja]]>
    "Rasismia ei Euroopassa ole yleisesti tutkittu, eikä rasismista ole tarkkaa määritelmääkään, tosin muslimien vastaista "ryhmäkeskeistä rasismia" on arvioitu ja muslimit Euroopassa on nähty uutena rodullisena uskontoryhmänä, joka erottuu hiuksista, parrasta, vaatteista, hijab/ burka, niqabista ja joskus ihon väristä."
    "Saksassa mustaihoinen koetaan ulkomaalaiseksi ja näkyvistä uskonnollisista tunnuksista on päätelty sosiaalinen ryhmä".
    "Intersektionaalisuus
    kuvaa parhaiten tämän "uuden rasismin" moninaisuutta, seksuaalisen suuntautuneisuuden, sosioekonomisen syrjinnän":
    http://ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8988036 24.3.2022
    "Euroopan mailla ja erityisesti Saksan perinteenä on useinkin olla käsittelemättä rasismin syitä USAsta poikkeavan historian perusteella".


    Sosiologian professori Vesa Puuronen kirjoittaa 2013 Duodecim-lehdessä: Me ja muut - rasismin olemuksesta:
    http://duodecimlehti.fi/duo11382
    "Rotu
    voidaan ymmärtää biologisena ja sosiaalisena ilmiönä. " Sosiaaliset rodut " / " ` rodullistetut ryhmät ´ rakentuvat rodullistamisen kautta ihmisten arkipäiväisessä kanssakäymisessä ja yhteiskunnallisten instituutioiden käytännöissäkin, jonka perusteella määriytyy ihmisten yhteiskunnallinen asema".

    "Rasismin muotoja ovat mm. "vanha biologinen rasismi" , "uusi kulttuurinen rasismi" , ja arkipäivän rasismi, sekä valtionrasismi.
    ( Maahanmuuttaneet harjoittavat hekin rasismia kantaväestöä kohtaan. )

    Islaminuskon maat ovat oma lukunsa sharia-lakeineen ja muslimitapoineen, jotka siirtyvät siirtolaisten mukana Eurooppaan.
    Koraanin mukaan on olemassa vain kaksi sukupuolta, mies ja nainen.
    "Esim Aasiassa rotuhierarkian huipulla on yleensä kunkin maan poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti johtava ei - valkoinen ryhmä".

    "Biologinen rasismi tunnetaan yleensä sen äärimmilleen vietyjen yhteiskunnallisten sovellusten kautta, joita ovat mm. kansallissosialistisen Saksan 1933 - 1945 harjoittama politiikka".

    Eli Puolaan rakennetut kuolemantehtaat, joista Auscwitz I ja Auschwitz II / Birkenau ovat tunnetuimmat ja nykyisin `turistinähtävyyksiäkin´, vuosittain Auscwitzissa on 2 miljoonaa turistia vuodessa ja netissä näkyy Oswiecimissä mainostettavan "Schindlerin museotakin."
    Kävin Auscwitzissä 1980 luvulla matkalla omalla kulkuneuvolla Itävaltaan ja silloin ei vielä ollut turismia " kuolemantehtaalla " havaittavissa ja mieleeni jäivät hius- ja kenkävuorien lisäksi mm. lukuisat kivilaatat, joissa jokaisen alareunaan oli kaiverrettu kissankokoisin kirjaimin `Adolf Hitler´ ja ajattelin, että on tuo massamurhaaja saanut oman muistomerkkinsä - kai ne kivilaatat ovat Auscwitzissä vieläkin.
    Auscwitzin kuolemantehtaan kapasiteetti oli kuulemma jopa 7000 - 8000 kaasutettua ja poltettua vuorokaudessa.
    Ja
    Natsien juutalaisongelma oli idässä "elintilan alueella", siellä olivat jo tsaari-Venäjän läntiselle raja-alueelleen karkoittammat miljoonat tapettavat juutalaiset. Saksassa juutalaisia oli 1933 vain 520 000 ja 1939 Puolan jaon aikaan heistä miltei puolet oli paennut pois Saksasta.

    Neuvostoliitossa harjoitettiin myöskin "vanhaa biologista" rasismia jo Leninin aikaan ja erityisesti Stalinin valtakautena.
    Toisaalta kommunismin voisi kenties katsoa olleen aikaansa edellä, ideologisen luokaton yhteiskunta yritettiin luoda tappamalla ja kyydittämällä tarpeettomia ja haitallisia luokkia gulag-leireille ja nykytermillä kyseessä voinee osittain olla "kulttuurinen rasismikin", ensimmäiset juutalaispogromit olivat Etelä-Venäjällä, jossa "musikalin juutalainen viulunsoittajakin soitteli: Rikas mies jos oisin".

    Rasismeja näyttää olevan todella monenlaisia ja monilta tahoilta harjoitettuna, rasismin tuomitsijatkin harjoittanevat rasismia?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 30.07.23 10:46

    ]]>         2023-07-28T20:37:09+03:00 2023-07-28T20:37:09+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44587#p44587 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Kansallismielisyys]]> Kekkosen valtakaudella kolme suurta puoluetta tottuivat vuorotteluun hallitusvastuussa, yksi suurista jättäytyi usein suosiolla oppositioon ollakseen taas seuraavassa hallituksessa mukana.

    "Suomalaisen kansallismielisyyden käsite alkoi irtautua ( yya-ajan jälkeen ) Suomen oman historian muodostamasta taustasta ja muistuttaa yhä enemmän sitä korostetun kriittistä tapaa, jolla nationalismista puhuttiin esimerkiksi omaa historiallista syyllisyyttään työstäneessä Saksassa tai amerikkalaisen vasemmistoliberaalin älymystön piirissä", kirj. Markku Jokisipilä, Perussuomalaiset, Otava 2021
    apulaisprofessori ja Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja.
    sivu 98.
    "Jääkäriliikkeen, punamultayhteistyön, laillisuusajattelun, tammikuun kihlauksen, sankarihautausmaiden, itsenäisyyspäivän vieton, poliittiset rajat ylittävän keskinäisen luottamuksen ja konsensuspäätöksenteon sijaan * kansallismielisyyden * historiallisena kuvastona nähdään rotuopit, saksalainen militarismi, keskitysleirit, autoritaarisuus, vähemmistöjen oikeuksien polkeminen, rasismi ja kiihkonationalismista kumpuavat hyökkäyssodat.
    Suomalainen historiatietoisuus ja nationalismia koskeva ajattelu ovat eurooppalaistuneet".

    "Osana tätä kehitystä kolme perinteistä suurta puoluettamme ovat voimakkaasti irtautuneet perinteisestä kansallismielisyydestä".

    s. 99.: "Perussuomalainen retoriikka operoi juuri niillä käsitteillä, jotka perinteiset kolme suurta puoluetta ovat suorastaan häpeillen siivonneet pois omista ohjelmistaan ja kielenkäytöstään".

    s.: 141.: "On pohdittu sitäkin, onko kansallisvaltion jäsenyyteen perustuva kansalaisuus enää relevantti vai pitäisikö lähtökohdaksi ottaa maailmankansalaisuus sekä oikeuksien ja velvollisuuksien määrittely yleisinä ihmisoikeuksina. Tässä näkemyksessä poliittinen yhteisö olisi kansallisvaltiota laajempi, eikä siihen enää sisältyisi samanlaisia jäsenyyden rajaamisen ja ulkopuolelle sulkemisen pyrkimyksiä".
    "Rasismintutkimuksessa puhutaan `uudesta kulttuurisesta rasismista´ erotuksena vanhaan biologiseen rasismiin". s. 142. - 143.

    Länsi-Euroopassa populistinen oikeisto onkin noussut: Italiassa Fratelli d´Italia, Itävallassa FPÖ - Vapauspuolue, Espanjassa VOX kansalliskonservatiivit, Portugalissa kansalliskonservatiivinen Chega, kansalliskonservatiivinen Ruotsidemokraatit,
    Ranskassa Marine Le Penin Rassemblement National eli kansallinen kokoomus, AfD Saksassa ja Donald Trump USAssa edustaa hänkin oikeistoradikalismia ja nationalismia.

    Fasismi nousee, julistavat media ja monet tutkijat. Median ja kansallisten konservatiivipuolueiden välinen väittely ja sananvaihto vain vahvistavat kansallisia ja konservatiivisia suuntauksia ja lehtien levikkiä, sekä katsojalukuja.
    Putinin Venäjän media julistaa Ukrainassa olevan natseja, mutta yhtä olemattomia ovat fasistit Länsi-Euroopassa.

    Euroopassa keskusta-oikeistopuolueet ovat alkaneet suosia äänestäjien kannatusta saaneita radikaaleja oikeistopuolueita myöskin hallituskumppaneina.
    Suomessa Perussuomalainen puolue on neljässä perättäisessä vaalissa saanut yli puoli miljoonaa ääntä, 2023 yli 600 000 ääntä, eivätkä
    äänestäjät luultavastikaan koe antaneensa ääniään fasisteille ja rasisteille?

    Persut ja Vihreät edustavat poliittisen kentän äärilaitoja ja vihreä ministeri toi http://netn.fi/node/7963 Niin & Näin 1/2021 uuden käsitteenkin luonnehtimaan hallituksen uutta tasa-arvo-ohjelmaa, " intersektionaalisuuden".

    Kolmen suuren puolueen ohjelmiin ei enää sisälly kansallismielisyyttä, kansallisia arvoja, kansallisia etuja, eikä kansallisia ihanteita ja tyhjiötä täyttävät konservatiiviset perussuomalaiset, https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_ ... ien_puolue Euroopan parlamentissa European conservatives and reformists ryhmässä, jonka EU-kriittisyys näyttäisi olevan paljolti liittovaltioajatuksen vastaisuutta ja tietysti Brysselissäkin saanee normaalissa demokraattisen poliittisessa puheessa kritisoida komissionkin ehdotuksia?

    Veikko Palvo


    Muslimit ja islamin maat eivät ole hyväksyneet ja allekirjoittaneet YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, jota pidetään länsimaisina arvoina ja muslimeille ainoastaan sharia-laki on pätevä. Ja muslimi on yleisesti islaminuskoinen myöskin Eurooppaan siirtolaisena tultuaan, moskeijoita lienee kaikissa EU-maissakin?
    Ja
    maahanmuuttaneilta muslimeilta kysytään, "Oletko kohdannut rasismia Suomessa ja muslimin vastaus on tietysti kyllä olen".
    Eräässä tietämässäni tapauksessa kantasuomalainen mies oli mennyt naimisiin Marokosta tulleen musliminaisen kanssa ja koska muslimien sharia-lain ja tapojen mukaan nainen ei ole minkään arvoinen, hän oletettavastikin piti osastaan olla neuvomassa käännynnäistä muslimitavoille; näkyvin oli parta ja rukoukset.
    Muslimiyhteisö Suomessa oli painattanut sunnien islamin opeista paksun pinon suomenkielisiäkin uskonnosta kertovaa painettuja lehtisiä, lueskelin mm. etteivät Iranin ja Irakissa olevat shiiamuslimit ole oikeastaan muslimeja lainkaan, jollakin lailla shiiat olivat sunnien mielestä vääräuskoisia.
    Mies kävi myöskin Saudien kustantamana pyhiinvaelluksella Mekassa ja hänestä tuli hadzi. ( Itse hän sanoi kokemuksen Mekassa olleen hieman pelottavakin, itse katselin netistä pyhiinvaelluksen alkuakin odottaneen 2 miljoonaa muslimia. Täytyy olla tarkka järjestys, ajattelin, jokaisen muslimin on päästävä vuorollaan kiertämään kaabaa ja osallistumaan muihinkin uskonnollisiin menoihin ja tapahtumiin Mekassa.
    Sitten suomalaistaustainen muslimimies kuoli
    ja muslimiseurakunnan järjestämiin hautajaisiin eivät naiset saaneet osallistua, muslimileski peri kylläkin Suomen lakien mukaisesti miehensä omaisuuden.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 28.07.23 20:37

    ]]>         2023-07-23T09:44:20+03:00 2023-07-23T09:44:20+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44586#p44586 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Vihapuhe 2.0]]>


    Neuvostoliito ei nähnyt * fasismia ja natsismia * * sosialismin harhaoppeina * vaan kapitalismin lajeina. Fasistisia elementtejä oli lähes kaikissa Euroopan valtioissa, paitsi "kansandemokratioissa."



    Ukrainassa sotiva Putinin Venäjä julistaa ukrainalaiset vastustajansa "natseiksi".

    Helsingin ETYKonferenssin päätösasiakirjassa 1975 Leonid Brezhnevin Neuvostoliitto ja sen satelliittivaltiotkin sitoutuivat noudattamaan ihmisoikeuksia.
    ETYK 1975 ei paljoakaan poikennut YK:n 1948 ihmisoikeuksien julistuksesta.

    http://wilsoncenter.org/event/helsinki- ... ion-europe paneelikeskustelu Saksassa 2008 aiheena:
    Helsingin ETYK 1975 ja Euroopan muutos.
    ETY-prosessin nähdään käynnistäneen kehityksen, jossa Berliinin muuri murtui maaliskuussa 1989 ja Saksat yhdistyivät lokakuussa 1990.
    Ja Neuvostoliiton / Venäjän rajanaapurit, " etupiirivaltiot " itsenäistyivät.

    Leonid Brezhnevin kerrotaan sanoneen: "Olemme aina herroja omassa maassamme ja etupiirissämme" ja DDR:n Erich Honecker sanoi:
    "Stasi tulee säilymään."
    HKI-prosessin arvellaan luoneen epäilyjä ja uudistustahtoa joidenkin kommunistijohtajien mieliin, ja nostaneen Neuvostoliitossa maaliskuussa 1985 valtaan NKP:n pääsihteeriksi Mihail Gorbatshovin.
    Gorbatshovin glasnost ja perestroika, `avoimuus ja talousuudistus´ ,, olivat yritys pelastaa kommunistinen järjestelmä uudistamalla sitä poliittisesti ja taloudellisesti.
    Mihail Gorbatshov puhui 6.7.1989 Strasbourgissa Euroopan Neuvostossa "Neuvostoliiton kuuluvan "yhteiseen kotiin" Euroopassa, erilaisista yhteiskuntajärjestelmistä huolimatta "yhteisten etujen tasapainon vallitessa."
    Saksan ostpolitik on osoittanutkin murtumisen merkkejä uuden Venäjän hyökkäyksen Ukrainan valloittamiseksi käynnistyttyä keväällä 2022,
    v. 2014 Ukrainan Krimin kaappauksen jälkeen Merkelin johdolla solmittiin vain tulitaukosopimukset ja "konflikti jäätyi."
    USAn pres. Obama ei juuri ottanut kantaa Ukrainan tapahtumiin 2014, toisin kuin hänen silloinen varapresidenttinsä Biden keväällä 2022.

    Muistelmissaan pres. Mauno Koivisto kirjoittaa alkaneensa epäillä perestroikan onnistumista vuodenvaihteen 1989 / 1990 tienoilla ja
    vuonna 1991 Neuvostoliitto muuttui Venäjäksi `virallisestikin´.
    Ja pres. Urho Kekkonen lienee 1975 ETYKin jälkeen odottanut Nobelin rauhanpalkintoa ja puhekin sen johdosta oli kuulemma valmisteltu, mutta Nobel-palkinto annettiinkin neuvostoliittolaiselle `toisinajattelija´ Andrei Zaharoville.
    Ja
    nyt Putinin Venäjällä presidentinhallinto hoitaa jälleen mediankin voimalla `ajattelemisen´ venäläisten puolesta.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 23.07.23 09:44

    ]]>         2023-07-21T06:59:41+03:00 2023-07-21T06:59:41+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44585#p44585 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Vihapuhe 2.0]]>


    Neuvostoliito ei nähnyt * fasismia ja natsismia * * sosialismin harhaoppeina * vaan kapitalismin lajeina. Fasistisia elementtejä oli lähes kaikissa Euroopan valtioissa, paitsi "kansandemokratioissa."



    Rajanveto `sallitun sananvapauden´ käytön ja `rangaistavan vihapuheen´ välillä ei kuitenkaan ole helppoa ja yksinkertaista.
    Varsinaisen rangaistavan vihapuheen lisäksi on runsaasti aggressiivista ja toisia halventavaa `sallittua vihapuhetta ´ ja se mikä on toisten mielestä sallittua ei toisten mielestä sitä ole.

    Veikko Palvo

    Ranskalainen vasemmiston radikalismia edustava Charlie Hebdo julkaisi Muhammed-pilakuvan v. 2011 ja 2015 lehden toimitukseen tehtiin islamistien terrori-isku. Presidentti Macron mukaan jumalanpilkka on sananvapautta. Ja olihan vasemmistoradikaali lehti julkaissut pilakuvia paavistakin, äärivasemmisto kun on aina ollut ateistista, kuten fasismi ja natsismikin olivat.
    Jyllands Postenkin julkaisi Muhammed-pilakuvia v. 2005.

    Turkin Nato-jäsenyyden ratifiointia odottelevassa Ruotsissa poltetaan ja tallotaan viranomaisten ja oikeusistuimen hyväksymänä koraaneja ja Ruotsin Bagdadin lähetystön polttamisesta 20.7.-23 jätettiin diplomaattinen vastalause Irakille.
    Turkin ulkoministeriö kehotti 21.7.-23 Ruotsia ryhtymään "varoittaviin" toimiin estääkseen * viharikokset * islamia ja muslimeja vastaan.

    Tuollainen " uskonnon herjaus " sananvapauden osoittamiseksi on lievästi sanottuna epäviisasta toimintaa.

    Onhan Suomessakin nostettu syyte kansanedustajaa ja ex.sisäministeriä vastaan,
    http://bbc.com/news/world-europe-60111140 BBC ` Raamatun vihapuheen oikeudenkäynti´.

    "EU hyväksyi 2008 " rasismin ja muukalaisvihan torjunnan", joka velvoitti EU-jäsenvaltioita kriminalisoimaan eräitä * vihapuheen * muotoja.

    "Euroopassa sananvapauden käsite kieltää tietyn sisällön ja näkemykset, kun taas USAlainen käsite koskee lähinnä laittomuuksiinkin johtavaa suoraa yllyttämistä." http://hoover.org/research/sordid-origi ... peech-laws 1.11.2011

    "Euroopan valtiot olivat itse asiassa samaa mieltä siitä, että ihmisoikeuksia tulisi pikemminkin suojella kuin rajoittaa sananvapautta."
    "Neuvostoliitto
    ja sen liittolaiset halusivat * vihapuhekieltojen * sisällyttämistä kansainväliseen oikeuteen ja kommunistiset maat yrittivät hyödyntää näitä vihapuhelakeja rajoittaakseen sananvapautta. Neuvostoliitto halusi estää sananvapautta kapitalismin ja demokratian puolesta puhumisessa."

    "Islamin herjaus" otettiin käyttöön otsikolla " uskontojen herjaus ," kirj. Hoover-instituutti 2011.

    Mutta Euroopassa sananvapauden katsotaan nähtävästi sallivan `uskontojen herjauksen ´ ja epämääräisestä sanavapauskäsitteestä on tullut jopa poliittinen lyömäkirveskin?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 21.07.23 06:59

    ]]>         2023-07-20T07:32:36+03:00 2023-07-20T07:32:36+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44584#p44584 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Vihapuhe 2.0]]> Chris Berg 12.8.2013, Institute of Public Affairs, Australia
    http://ipa.org.au/ipa-review-articles/t ... peech-laws

    "Kommunistiset valtiot 1900-luvulla torjuivat heti sananvapauden, mikään marxin teorioihin pohjautuva poliittinen järjestelmä ei sietänyt erimielisyyttä." Ja ihmisoikeuksienkin toteutuminen oli vähintäinkin kyseenalaista.

    Venäjällä helmikuun 1917 vallankumous julisti yleisen lehdistövapauden sallien kaikenlaiset puheet, mutta bolshevikkien lokakuun 1917 vallankaappaus eliminoi heti tämän vapauden. Leninin allekirjoittama asetus julisti "porvarillisen lehdistön erääksi porvariston mahtavimmista aseista", miksi sananvapaus ja lehdistönvapaus tulisi sallia, kysyi Lenin.
    Ankarat sananvapauden rajoitukset vallitsivat huolimatta vuoden 1923 muistiosta ja Neuvostoliiton perustuslain 1936 takaamasta "sanan- ja lehdistönvapaudesta.
    Toisinajatteleminen oli kuolemanvakava rikos NL:ssa ja Putin on palauttanut tämänkin Stalinin säännön voimaan, vain valtion tiedotustoiminta sallitaan.

    YK:n vuoden 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19 artiklassa todetaan `jokaisella ihmisellä olevan oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen. Se oli vain julistus ei sopimus ja Euroopan Neuvostokin perustettiin toukokuussa 1949 Kylmän ideologisenkin sodan oloissa.
    Suomi Euroopan Neuvoston jäseneksi 1989 ja Venäjä liittyi vuonna 1996.
    "Julistusta
    laadittaessa Neuvostoliitto vastusti jyrkästi sananvapaus-yleislausumaa; fasismin, aggression ja kansojen välisen vihan lietsominen ei saisi käyttää sanan- ja lehdistönvapautta ja kokoontumisvapauskin olisi ollut Neuvostoliiton mukaan kiellettävä kaikilta " fasistisilta ja antidemokraattisilta järjestöiltä."
    YK:ssa oli 10.12.1948 58 jäsenmaata ja julistuksen puolesta äänesti 50 maata 8 maan mm. Neuvostoliiton jättäessä äänestämättä. Suomi ei ollut YK:n jäsen, mutta voisi arvella yya-Suomen jättäneen myöskin äänestämättä jos Suomi olisi ollut YK:n jäsenenä.

    Neuvostoliito ei nähnyt * fasismia ja natsismia * * sosialismin harhaoppeina * vaan kapitalismin lajeina. Fasistisia elementtejä oli lähes kaikissa Euroopan valtioissa, paitsi "kansandemokratioissa."

    Läntisessä maailmassa ei tarvittu ihmisoikeuslainsäädäntöä muutoin kuin ideologisessa sodassa, ihmisoikeuksia oli kunnioitettu ennen vuotta 1948:kin.
    Mutta 1966 länsimaat hävisivät itä-blokille YK:n äänestyksessä ja siten hyväksyttiin versio kiellosta "syrjintään yllyttämiselle", "vihamielisyyteen" ja väkivaltaan yllyttämiselle" ja "etniseen syrjintään yllyttämiselle".

    "Jokaisella ihmisellä oli YK 1966 mukaan oikeus sananvapauteen, suullisesti, painettuna, kirjallisesti, taiteen muodossa jne.

    Jokaisella ihmisellä ja ihmisryhmillä oli julistuksen 19. ja 20. artiklojen mukaan autonomia ilmaista moraalikäsityksensä itse ja sitä ei saanut asettaa kyseenalaiseksi - ne olivat ihmisoikeuksia, paitsi ei Neuvostoliitossa.
    NL:n kommunismin romahdettua Euroopan Neuvosto alkoi ajaa ihmisoikeuksien julistusta ja vihapuheen ( hate speech ) ja viharikosten ( hate crime ) rangaistavuutta lakejakin säätämällä ja 1993 perustettiin " rasismin ja suvaitsemattomuuden " vastainen komissio ECRI.

    Euroopan ihmisoikeustuomioistuin perustettiin 1959, mutta sillä ei liene ollut paljoakaan merkitystä kylmässä ideologisessa sodassa?

    Venäjä erotettiin Euroopan Neuvostosta 16.3.2022.

    Rajanveto `sallitun sananvapauden´ käytön ja `rangaistavan vihapuheen´ välillä ei kuitenkaan ole helppoa ja yksinkertaista.
    Varsinaisen rangaistavan vihapuheen lisäksi on runsaasti aggressiivista ja toisia halventavaa `sallittua vihapuhetta ´ ja se mikä on toisten mielestä sallittua ei toisten mielestä sitä ole.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 20.07.23 07:32

    ]]>         2023-07-18T10:07:00+03:00 2023-07-18T10:07:00+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44583#p44583 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Vihapuhe 2.0]]> "tarpeettomina luokkina ( luotiin luokatonta yhteiskuntaa )"

    Haaste 3-2019 lehdessä kirj. otsikolla "Vihapuhe 2,0"
    http://rikoksentorjunta.fi/documents/52 ... 7029404359
    www.haaste.om.fi Vihapuhe ja radikalisoituminen

    "Ilmiön muutokset ja siihen reagointi:
    Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ( ECRI ) julkaisi syyskuussa ( 2019 ) Suomea koskevan viidennen raporttinsa.
    Komissio kiittää Suomea * poliisin * vihapuheen tutkintaryhmän perustamisesta."

    Mutta vihapuheen rikosoikeudellinen määritelmä Suomessa näyttäisi sisältävän vain kansanmurhaan yllyttämisen rangaistavaksi ja rikoksen
    ihmisyyttä vastaan; sakkoa tai max. 2 vuotta vankeutta. eli
    mitenkähän, millä perusteilla tuo * poliisin * tutkintaryhmä viharikoksia tutkiikaan?
    Onko esim. * ryssän * sanominen " etnistä vihapuhetta vai pitääkö "ryssä on aina ryssä, vaikka....." olla täsmennetty mm. Ukrainaan hyökkäystä koskevaksi?

    "Vihapuhe on sananvapauden turvaaja ja rajoittaja"-otsikko Haaste 3/2019", mutta miten sensuuri turvaisikaan ja harjoittaako sitä poliisi?
    AlJazeera
    kirjoittaa 16.7.2023 Moraalipoliisin Iranissa palanneen valvomaan mm. hijab-säännön noudattamista:
    http://aljazeera.com/news/2023/7/16/ira ... hijab-rule
    "Poliisi odottaa kaikkien noudattavan hyväksyttyjä sääntöjä, että virkamiehillä olisi enemmän aikaa hoitaa muita tärkeitä poliisitehtäviä."
    "Mahsa Amini ( 22-v ) sai surmansa poliisin käsissä ja 10 kk mielenosoitusten aikana moraalipoliisit olivat välillä poissa Iranin kaduilta."
    Mutta
    pitäisikö Suomeenkin perustaa jonkinlainen " moraalipoliisi " ja tietystikin laatia tarkat lait siitä, mikä on "halal ja mikä on haram" etnisissäkin yhteyksissä. ( islam ja juutalaiset mm.)
    Jopa Venäjän rikoslaissakin näyttää olevan etnisen syrjimisen kielto: 282 artikla 29§

    Saksassa " volksverhetzung / vihaan yllyttäminen " natsimenneisyyttä muistellen näyttäisi säädellyn rikokseksi jo 1940-luvun lopulla,
    holokaustin kieltämistä on laeilla kriminalisoitu myöhemminkin.
    https://en.wikipedia.org/wiki/Volksverhetzung
    Itävallassa Verbotsgesetz, `VerbotsG ´ on hyväksytty jo 8.5.1945 denatsifikaation alkajaisiksi.

    Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston vihapuhekiellot näyttäisivät alkaneen varsin myöhään ja rikoksen tekohetki on tietystikin se hetki, jolloin esim. murha on tapahtunut.
    Mutta vihapuhe-rangaistavuus ei voine olla 10 vuotta menneisyydessä esim. tv:ssä sanottu lause ja kannanotto tai 15 vuoden takaiset puheet
    nuoruudessa eli ei voine olla " takautuva laki ,"
    varsinkin kun tarkkaa lakia ei näyttäisi edes olevan, eikä se " rikoskaan " ole 15 vuotta sitten ollut rikos edes Euroopan neuvoston mielestä.

    Wayback Machinella voi internetistä kuitenkin etsiä " vihapuheita " menneisyydestä ja ilmiantaa niiden puhujat ja kirjoittajat:
    http://web.archive.org/web/20180605113819

    Ennen internet-aikakautta `vihapuhetta´ja mm. holokaustin kieltoa ei näyttäisi kuitenkaan esiintyneen ainakaan Suomessa?
    Takautuvia lakeja säädettiin kylläkin Zhdanovin komission valtakaudella.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 18.07.23 10:07

    ]]>         2023-07-11T20:18:33+03:00 2023-07-11T20:18:33+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44582#p44582 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Open Library - tuleva maailman kansalliskirjasto?]]> Halusin nostaa tämän Open Libraryssä kirjojen tarjoamisen yhtenä mahdollisuutena tarjota tietoa jostakin aiheesta.

    Vaikkapa joku kotiseutuyhdistys, paikallisen kulttuurin säätiö tai museo voisi pistää keräyksen pystyyn jossa kerättäisiin alueeseen liittyviä kirjoja ja sitten rahdattaisiin kyseiset kirjat Open Librarylle. Tämä olisi huomattavasti edullisempaa kuin ruveta itse digitoimaan kirjoja joita ei kuitenkaan Suomen tiukkojen tekijänoikeuslakien takia voitaisi tarjota verkossa kenellekkään. Kirjoja voitaisiin kerätä vaikka antikvaareista ja kirpputoreilta joista niitä saa vain muutamilla euroilla. Jos oletetaan että jostakin alueesta kertovia kirjoja saataisiin tarjolle Open Libraryyn niin näistä olisi valtavasti hyötyä kyseisen alueen historian tutkimiseen ja muuhun tulevaan kulttuurityöhön.
    Tämmöinen kokeilu olisi konkreettista kulttuuriperinnön vaalimista josta olisi myös pysyvämpää hyötyä.
    Aina tietenkin ensimmäisenä kun tällaista ehdottaa niin saa kuulla "ei me ruveta kirjoja minnekään lähettelemään".

    Paras olisi jos Suomessa joku taho kokeilisi koordinoida tämmöistä kirjakeräystä: eli joku taho ottaisi ensin Suomessa vastaan suomalaisten lahjoittamia kirjoja ja he sitten hoitaisivat ison erän toimittamisen Yhdysvaltoihin. Korkeiden postituskulujen takia ei kannattaisi yhtä kirjaa kerralla toimittaa.
    Voisihan sitä toteuttaa vaikka jonkunlaisen teemakeräyksen vaikka Toisesta maailmansodasta kertovien suomalaisten kirjojen keräys tai vaikka suomalaiset urheilukirjat.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 11.07.23 20:18

    ]]>         2023-07-24T21:12:22+03:00 2023-07-11T17:05:35+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44581#p44581 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Open Library - tuleva maailman kansalliskirjasto?]]> lyön vetoa ettei Suomesta tule kukaan virkamies lahjoittamaan mitään tällaiseen. Jenkeissä jne. tietty mahdollista, mutta meillä ei ole tällainen tapana... Valitettavasti koska projekti on hieno ja uskon sen keräävän kansainvälisesti upean kirjakannan, jota se toki jo sinänsä on, mutta ei tuohon tavoitteeseen kyllä pääsee mitenkään. No pessimisti ei pety - ainakaan tätä Alexandriaa ei saada roihuamaan :lol:

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja KyberJere — 11.07.23 17:05

    ]]>         2023-07-11T14:44:22+03:00 2023-07-11T14:44:22+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44580#p44580 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> "Uuden hallituksen pitää tehdä vielä tallessa olevien dokumenttikuvien pelastussuunnitelma" (22.6.2023)
    Kirjoituksessa nostettiin esille muun muassa se kuinka kuvatoimistot ja monet lehtitalot ovat tuhonneet kuva-arkistojaan aikojen saatossa. Kirjoituksessa nostettiin esille kuinka vanhojen valokuvien digiloikka on edelleen ottamatta.
    Tutkijat, esitelmöitsijät ja kirjailijat hakevat usein turhaan tiettyä valokuvaa, josta heillä on varma näkömuisti tai varmennus vanhasta dokumentista. Mihin tuon vuosikymmeniä sitten ikuistetun tilanteen aineisto on voinut hävitä? Sanomalehtien arkistot antavat epämääräisiä vastauksia. Valokuvaajat tai heidän perillisensä viittaavat kellareissa lojuviin järjestämättömiin kuva- ja negatiivipinoihin.
    Museoviraston edustajat vastasivat heinäkuussa 2023 kyseiseen kirjoitukseen:
    "Vastaus puheenvuoroon: On tärkeää saada talteen ja kaikkien saataville kattava aineisto lehtikuvia" (6.7.2023)
    Museovirasto kertoo heidän kokoelmissaan olevan 20 miljoonaa valokuvaa. Finnan haun mukaan näistä JOKA:n kuvista on verkossa saatavilla tällä hetkellä vain 22 325 ruutua: museovirasto.finna.fi/joka/

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 11.07.23 14:44

    ]]>         2023-07-10T17:16:01+03:00 2023-07-10T17:16:01+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44579#p44579 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Suomi energiaomavaraiseksi vihreästi]]>



    Eikö tulisi ajatella Suomessa olevan kaksi erillistä sähköntuotantojärjestelmää: a: perinteinen ja b: tuulisähkö vedyksikin muutettuna?


    Ja
    Suomen "perinteinen" energiantuotantojärjestelmä kuluttajineen tarvitsee lisäydinvoimaa tuontia korvaamaan?

    VP

    Suomessa vesivoima oli ensimmäinen energiamuoto sähköntuotannossakin. Tuulimyllyillä katsottiin aamulla, että tuuleeko ja jos ei tuullut, lähdettiin muihin töihin.
    Tuontikivihiilellä höyryvetureidenkin teho nousi huomattavasti halkojen polttamiseen verrattuna ja kivihiilestä saatiin kaupunkikaasuakin, mutta
    Suomessa talojen lämmitys hoidettiin haloilla.
    Ensimmäinen suurjännitevoimansiirtolinja rakennettiin ennen Talvisotaa linjalle Imatra - Turku ja sähkö saatiin vesivoimalla.

    Kun tarvittiin pohjoisen koskien valjastamisen jälkeen lisää sähköenergiaa, rakennettiin ydinvoimalaitoksia.
    Ensimmäinen yhteistuotanto ( sähkö + lämpö ) voimalaitos toimi jo ennen Talvisotaa.

    Voimalaitoksia rakennettaessa ajateltiin niiden sähköntuotannon tulevan olemaan pysyvää ja tasaisen varmaa.

    Länsi-Saksasta lienee 1970- 1980 rantautunut Suomeenkin idea aurinkoenergiasta, sanottiin Suomessa olevan aurinkoenergiaa
    * vuositasolla * yli oman tarpeen ja sen olevan lisäksi vielä ilmaista. Nestekiertoisten tasokerääjien lämpöenergian varastointi ei kuitenkaan onnistunut ja jäljelle jäi vain aurinkolämmön maalämmitysenergia.

    Tuulienergia ideoitiin samalla tavoin ja idea näyttäisi ylittäneen puoluerajatkin. Mutta aina ei tuule ja siihen ratkaisuksi ideoitiin * vety *,
    tuulisähkö muutettaisiin vedyn muotoon ja takaisin sähköksikin tai käytettäisiin vetynä mäntämoottoreissakin, tosin täyssähköautot ovat syrjäyttämässä tuon ajatuksen - paitsi ehkä vetylaivoissa, vetylentokoneissa ja raskaassa maantieliikenteessä.

    EK 9.2.2023 otsikolla "Suomen vetytalous sai nyt suunnan ja seuraavalta hallitukselta tarvitaan ripeää toimeenpanoa:"
    http://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/s ... meenpanoa/
    "Tähtäimessä on 10 %:n osuus EU:n puhtaan vedyn tuotannosta vuonna 2030." Suomi tuotti v. 2020 "fossiilista vetyä" mm. öljynjalostuksen tarpeisiin 145 000 tonnia/ v. ( 5 TWh ), mikä oli noin 1,5 % kaikesta Euroopassa tuotetusta vedystä.
    Syksyllä 2023 Ruotsin Hoforsiin Ovakon tehtaalle teräksen lämmitykseen ennen valssausta valmistuu Ruotsin suurin 20 MWn elektrolyysilaitos Ruotsin energiaviraston ja EU:n tuilla, tuottaa 3880 kuutiota vetyä/ tunti. ( 1 kg vetyä normaalilämpötilassa ja -paineessa tarvitsee varastointitilaa 11 kuutiometriä )
    "Suomen tulee saavuttaa johtoasema niin puhtaan vedyn tuotannossa kuin sitä hyödyntävässä teollisuudessakin."
    "Tarvitaan konkreettisempi vetystrategia, jossa määritellään uskottavat keinot toimeenpanoon."

    YLE 29.6.2023 http://yle.fi/a/74-20038965
    "Vuoteen 2030 mennessä Suomi voisi tuottaa yli 14 % päästöttömästä vedystä EU:ssa."

    "Tuoreen vetytalousstrategian mukaan Suomi pyrkii tuottamaan 3 miljoonaa tonnia * vetyä * vuosittain vuoteen 2035 mennessä, mikä tuo 33 miljardia €uroa uutta vuosituloa."

    "Vihreän sähköntuotannon kasvu on avainasemassa ja se halutaan kaksinkertaistaa tulevaisuudessa.. ( 2030 / 2035 mennessä? )"

    "Suomesta tulee puhtaan energian voimalaitos." h2cluster Suomi:
    17.5.2023 " Julkinen rahoitus - vetyprojektien mahdollistaja ja vauhdittaja."
    26.6.2023 http://h2cluster.fi/industry-led-hydrog ... published/
    Mutta
    miten voidaan suunnitella tuulienergian tuotanto muutettavaksi vedyn muotoon 0:sta vihreästä vetytonnista 3 miljoonaan vihreään vetytonniin vuodessa vuoteen 2035 mennessä ja samanaikaisesti näytetään ajateltavan tuulienergian voivan olla osa Suomen sähkön tuotantoakin koteihin ja teollisuuteen? ( tuuli Suomen energiankulutuksesta 3 % ja Suomen sähköntuotannosta v. 2022 14 % tuontienergia säätövoimana tulevaisuudessakin. )


    Eikö siis tulisi keskittyä tuulisähkön tuotannon lisäämiseen ja sen vedyksi muuttamiseen ja perinteinen pysyvä ja tasaisen varma tuotanto jäisi entisin hinnoin omaksi energiatuotannon haarakseen , joka kylläkin tarvitsee lisää suuria ydinvoimaloita tuontia korvaamaan ja tuulen/vedyn lisäämään sähkön tarpeeseen ja kulutukseen?


    Veikko Palvo



    jk. Loviisa 1. & 2 ja OLK 1. & 2. ovat jo 50 vuotta työntäneet lämpöenergiaa sähkötehonsa verran mereen noin 10 asteen lämpötilaeroisella jäähdytysvesillään ja eikö tuota OLK 3.:n lisäämää suurta energiamäärää todellakaan pysty käyttämään hyödyksi?
    Hukkaan mereen menevä suuri energiamäärä olisi yhtä varmatoimista kuin ydinvoimaloiden sähköntuotantokin.

    Pienet lämpöä ja sähköä tuottamaan ideoidut Small Modular Reactorit ( SMR:t ) ovat kaikkialla kokeiluasteella, kuten oli Olkiluoto 3.:kin Suomessa varsin monta vuotta ennen valmistumistaan.
    Venäjän Akademik Lomonosovissa on kaksi ydinkäyttöisen sota-aluksen reaktoria ja se on ainoastaan * hinattava ja kelluva * ydinvoimala.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 10.07.23 17:16

    ]]>         2023-06-29T12:19:36+03:00 2023-06-29T12:19:36+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44578#p44578 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 29.06.23 12:19

    ]]>         2023-06-28T14:31:38+03:00 2023-06-28T14:31:38+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44577#p44577 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Suomi energiaomavaraiseksi vihreästi]]> Saksa on sulkenut ydinvoimalansa ja Saksan ja Ranskan välillä näyttäisi vallitsevan jatkuva energiasota ydinvoimasta käytöstä Ranskassa?

    Eikö energiaa ja päästöjen vähentämistä voi EU-Suomen ilmastonmuutoksen estämisessä erottaa toisistaan?

    Rakennuslehti 3.2015
    http://rakennuslehti.fi/2015/03/eun-uus ... nsaastoon/
    Otsikolla: EUn uusi energiaunioni tietäisi lisävaateita energian säästöön.

    "Ilmastotavotteiden saavuttaminen on kallista ja vaikeaa ja niiden vienti globaaleiksi ja kilpailukykyisiksi ratkaisuiksi on vielä kiven takana."
    Tuosta energiaunionista päätettiin ja EU-komission Jean-Claude Juncker sanoi mm.: "EU:n asuntokannasta 75% on energiankulutuksen kannalta
    tehotonta."
    EU:n napapiirin pohjoisilta alueilta Välimeren rannoille ulottuvalla alueella, kuten EU:ssa yleensäkin asioista päätetään ja direktiivejä säädetään.
    Pariisin maailmanlaajuinen ( 193 allekirjoittajaa ) ilmastosopimus tehtiin Pariisissa joulukuussa 2015.

    Työ- ja ElinkeinoMinisteriön uusi ylijohtaja Riku Huttunen Fennovoimaluvan myöntämisen jälkeen:

    "Suomi tarvitsee lisää ympäristöystävällistä ydinvoimaa, eikä uusiutuvasta energiasta ole tuotannon peruskiveksi."
    =============================================================================================

    Ursula von der Leyenin komission ` Europes man on the moon moment `, "Green Deal" julistettiin joulukuussa 2019.

    Mitä on saavutettu: Suomen energian kokonaiskulutuksesta 3 % vuonna 2022 tulee tuulesta, joka määrittelee kaikkea energiantuotantoa ja -hintoja ja tuulimyllyjen lukumäärä sääalttiine tuotantoineen lienee kohta kaksinkertainenkin. Sähkön nettotuonti oli 15 % ja sähkönkulutuksesta oli Suomessa kiitettävästi säästetty,
    tosin siksi että sähkö oli kallista ja syksyllä 2022 siitä jouduttiin maksamaan 5 miljardia ylimääräistä.
    http://motiva.fi/ratkaisut/energiankayt ... aiskulutus

    EU:n energian kokonaiskulutuksesta 6 % tulee tuulesta ja auringosta ja Saksakin polttelee fossiilisia entiseen tapaansa ja globaalistikin päästelyt kasvavat edelleenkin. Maailmanlaajuisesti fossiilisten osuus on 80 - 82 % energian kokonaiskulutuksesta ja mm. Saksassa fossiiliset kattavat edelleen 79 % kokonaisenergiankulutuksesta; öljy n. 35%, hiili 20% kaasu 24% - tavoitevuosia niiden käytön lopettamiseksi on kylläkin kiristetty, mutta niiden toteuttamisen keinot taitavat olla vähissä?

    Mutta:
    Eikö Suomessa voitaisi päättää rakentaa lisää vihreätä tai ainakin päästötöntä lisäydinvoimaa, että tulisimme energiaomavaraisiksi, kuten muutkin pohjoismaat. Ja lisäydinvoimaa voitaisiin Suomeen rakentaa investointien houkuttelemiseksi vaikkapa Saksasta?
    Ja sanoutua irti EU:n sähkön hintaa nostavista sähkömarkkinoista.

    Taitaa olla liian yksinkertaista, mutta eikö TEM:n Riku Huttusen sanoma maaliskuussa 2015 pidä edelleenkin paikkansa?

    Veikko Palvo





    Näytettäisiin ajateltavan Suomen tulevan kasvavan tuulivoiman avulla ( noin 7200 MW kapasiteetti 2023 lopussa ja 4 % kokonaisenergiankulutuksesta tuulesta ) energiaomavaraiseksi jonkin ajan kuluessa,
    mutta
    näytetään ajateltavan Suomen tulevan samanaikaisesti myöskin vihreän vedyn suurtuottajaksi ja siihen tarvittaisiin aina koko tuulienergia?

    Eivätkö nuo ole ristiriitaisia tavoitteita, voidaanko laskea Ruotsin ja Norjan vesivoiman olevan Suomen tuontisähkön lähteenä ja säätövoimana ja myöskin Suomen vihreän vedyn tuotannon säätövoimana? Ruotsin oma säätövoiman tarve näytetään unohdettavan, sielläkin rakennetaan koko ajan uutta tuulivoimaa ja ehkä suunnitellaan vihreän vedyn tuotantoakin esim. raudan tuotannon tarpeisiin.

    Eikö tulisi ajatella Suomessa olevan kaksi erillistä sähköntuotantojärjestelmää: a: perinteinen ja b: tuulisähkö vedyksikin muutettuna?

    Ja tuulivoima 60 - 70 %:n hyötysuhteella elektrolyysissä vihreäksi vedyksi, jolle on haettava vientimarkkinat vaikkapa Saksasta, joka EU-komission tavoin on sopinut vety-yhteistyötä mm. Egyptin kanssa. Ruotsin ja Norjan vesivoimasta Suomen vedyntuotannon säätövoimana olisi käytävä omat neuvottelunsa ja solmittava omat sopimuksensa ja rakennettava omat voimansiirtolinjansa?
    Ja
    Suomen "perinteinen" energiantuotantojärjestelmä kuluttajineen tarvitsee lisäydinvoimaa tuontia korvaamaan?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 28.06.23 14:31

    ]]>         2023-06-22T20:13:03+03:00 2023-06-22T20:13:03+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44576#p44576 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Turun rauhan rajat]]>
    1 Lappenrannan taistelun muistomerkki
    2 Leirikankaan Uplannin rykmentin talvleirin muistomerkki Haminassa
    3 Mäntlahden taistelun muistomerkki
    4 Ahvenkosken hautausmaan portin pielessä oleva muistomerkki
    5 Korpoströmin taistelun muistomerkki

    Lisäksi Mäntyharjulla Miekankoskella on vanhan rajatolpan vieressä infotaulu.
    Ja tämän viestiketjun mukaan maastossa löytyy muutamia rajakivä tms. mm. Mäntyharjulla, Kouvolassa, Puumalassa.

    Tarkoitukseni on käyttää em viittä muistomerkkiä kuvituksena piakkoin ilmestyvässä kirjassa 'Hattujen sodan päiväkirjat', johon olen kääntänyt Tiburtiuksen ja Lerchen päiväkirjan ja jossa on lisäksi muita artikkeleita.

    t hannu.salovaara@avenly.fi

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Hannu Salovaara — 22.06.23 20:13

    ]]>         2023-06-21T14:53:33+03:00 2023-06-21T14:53:33+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44575#p44575 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Vetytalousko Suomeen ensimmäisenä maailmassa?]]> Mutta 175 vuodessa vetyenergian teknologia ei ole kehittynyt koelaitoksia pidemmälle, Saksakaan ei energiewendessään ole siirtynyt vetytalouteen, joka näyttäisikin yhäti olevan "suuri tulevaisuuden mahdollisuus?"

    Maailman energiantarpeesta ja kulutuksesta noin 80 % on fossiilisista energialähteistä ja EU on siten vain pieni osa maailman energiankulutuksesta ja päästölähteenä EU on 8 %:n luokkaa. Saksan kehitysministeri Svenja Schulze sanoi COP 26 / Sharm el-Sheikhissä marraskuussa 2022 kehitysmaiden energiankulutuksen kasvavan 70 % vuoteen 2050 mennessä. Ja helpoimmin ja halvimmin kehitysmaissa käyttöön otetut energialähteet ovat fossiilisia - fossiilisten käyttö maailmanlaajuisesti kasvaa nopeammin kuin uusiutuvan energian osuus.
    http://eesi.org/topics/fossil-fuels/description
    Fossiilisia polttava Saksakaan ei näytä riskeeraavan talouttaan ja vientiään , maailman neljänneksi suurinta, kaksoisenergiajärjestelmä on käytössä jatkuvasti: tuuli ja aurinko ja tuulettomille ja vähäaurinkoisille ajoille on oltava varalla fossiiliset energialähteetkin.

    EU:n koronaelvytyspakettia suurennettiin sadoilla miljardeilla €uroilla energiewenden jouduttamiseksi ja sähkön hinnan noustua energiakriisissä Saksa asetti tiukempia aie- ja tavoitevuosia energiewendelleen, vuonna 2020 8,2 miljardia $ ja
    http://grist.org/energy/europe-is-going ... nt-the-us/ USAn kansallisessa strategiassa asetettiin vain 64 miljoonaa $ vedyn tutkimukseen ja kehitykseen.

    "Vetyenergia ei ole rakettitiedettä, sanoo Thomas Koch Blank: "Se on periaatteessa iso kylpyamme, jonka molempiin päihin on liitetty virtajohdot. Sähkövirta jakaa veden O2:ksi ja H2:ksi ja vihreää vetyä syntyy tuulisähköstä."

    Lienee tuo vedyn kylpyammeteoria tiedossa EU:ssakin ja Saksan koelaitoksessa H2HoWi-projektissakin vetyä on pienellä alueella lisätty nestekaasuun 10% ja venttiilit, pumput ja laitteet toimivat kokeessa.

    Vety on kallista ja vihreä vety vielä kalliimpaa ja usein koeteollisuudeksi esitetyn "koksiraudan" sijasta käytettävää "vetyrautaa" ei ole tuotettu kuin koelaitoksessa. Kuka ostaisi ja mihin vietäisiin EU:sta kalliimpi vedyllä valmistettu teräs ja terästuotteet?

    Vetyautot, vetylaivat ja vetyveturit, kiinteistöjen lämmitys vedyllä, vetylentokoneet ja polttokennot jne. ovat tietystikin mahdollisia ja varsinkin kokeina ja laboratorioissa.

    EU:ssa varsinkin paljon rahaa näyttäisi olevan saatavilla investointitukina ja tämä asia on saanut norjalaisia ja usalaisiakin business-miehiä kiinnostumaan tukirahoista Suomeen sijoitettavissa vedyn tuotantolaitoksissa, jotka vaatisivat lisää energialähteitäkin.
    Sähköä vedyksi ja vedystä sähköksi muutettaessa häviää 50 - 60 %:a energiasta.
    Rautaa, sementtiä jne. voitaisiin tietystikin tuottaa pienin päästöin samaan aikaan kuin "muu maailma EU:n ulkopuolella" saisi suuren markkinaedun EU:hun verrattuna.

    Suomessakin sanotaan investoitavaa rahaa Suomeen vuoteen 2030 mennessä olevan odotettavissa 80 miljardia €,
    http://ek.fi/wp-content/uploads/2023/05 ... -Suomi.pdf ulkomaista tuulimyllyrahaa on jo investoitukin kylläkin suomalaisten maksettavaksi korkean sähkön hinnan muodossa.

    Perustuisikohan oletus "Suomen valttikorteista" Saksan energiewendessä siihen, ettei Saksa pysty rakentamaan riittävän paljon uusiutuvan energian tuotantoa maa-alalleen, eikä rannikkovesilleen ja vetytaloudessaan se tulisi olemaan vedyn tuonnin varassa? Vihreällä ydinvoimalla tehty vetykään ei kelvanne Saksalle? Ja oletus Suomen ja Ruotsin `valttikortista´ olisi se, että niillä on suhteellisen suuri pinta-ala verrattuna väestömääriinsä?
    Suomi ei ole energiaomavarainen, kuten muut pohjoismaat ovat, mutta yhteispohjoismaisia tuuli- ja vetysuunnitelmia ei näyttäisi olevan?

    "Euroopan tasolla vain noin 6 % * kokonaisenergiasta * saadaan tuulesta ja auringosta:"
    http://weforum.org/agenda/2022/10/these ... -in-europe
    EU:n * sähköenergiasta * 19 % tuuli- ja aurinkosähköä ( nimellisteho ja tuulettomat ajat ovat aina taustavaikuttajina. ) Norja ja Ruotsi luottavat vesivoimaan ja Tanska tuulivoimaan, muut EU-maat ovat riippuvaisia fossiilisista.


    http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonen ... a-utopiaa/
    "tuulivoimalla vedyn tekeminen on aikamoista utopiaa." Suomessa käytetään vuosittain n. 150 000 tonnia vetyä ja 120 000 t siitä tehdään Suomessa.
    Ja mm. Plug Powerin alustava aie vaatii elektrolyysiin energiaa 2,2 gigawattia, puolet tuulivoiman nimellistehosta ( 6.2023 koko Suomen kulutus on 8,5 GW ja osa siitä tulee Ruotsista ) ja sillä tuotettaisiin vetyä 850 tonnia päivässä ja vesivoimaa & ydinvoimaakin tarvittaisiin.
    Kykeneekö elektrolyysilaitteisto selviytymään vaihtelevasta sähkönsyötöstä? Olettamuksena ehkäpä noin 50 %:n käyttöasteella vetytuotannon laskiessa?
    Vihreän vedyn loppukäyttäjän hinta vuonna 2050 näyttäisi esitetyissä laskelmissa olevan sama noin 5 $/kg kuin nykyisinkin.

    Utopistisissa oletuksissa esitetään `hihasta ravistelluksi´ hinnaksi noin 0,5 $/kg vuoteen 2050 mennessä, koska vihreä vety ja vetytalous on olennainen osa useimpien kehittyneiden maiden vuoden 2050 nettonollasuunnitelmia. Halvalla vihreän vedyn hinnalla halutaan esittää, ettei EU:n energiewendeen tarvita suuriakaan muutoksia ja uhrauksia, energiasiirtymä olisi helppo toteuttaa.

    Vedyn käyttöön ottoon Suomessa ja vetytalouteen tarvittavia miljardeja Suomesta ei kuitenkaan löytyne "vähittäismaksunakaan"?
    Aalto-yliopiston laskelman http://yle.fi/a/74-20021622 mukaan v. 2022 jälkimmäisenä 6 kuukautena suomalaiset maksoivat sähköntuottajille tulonsiirtona ylimääräistä 5 miljardia €.

    Mutta tietysti yleisessä kehityksessä, vetytaloussuunnitelmissakin, Suomen on pysyttävä mukana ainakin seuraajana jos ei ehkä "ensimmäisenä maailmassa?"

    Veikko Palvo




    EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans sanoi EU-parlamentille toukokuussa 2022, että " EU:n tulevaisuuden on oltava vetytaloudessa, mutta EU ei koskaan pysty tuottamaan riittävää määrää vihreää vetyä ja "siirtymävaiheen" ei-venäläinen nestekaasu ( LNG ) on edelleen tuotava EU:n ulkopuolelta, mm. Pohjois-Amerikastakin..

    Abu Dhabissa 6.2.2023 F.Timmermans sanoi " Afrikan todennäköisesti olevan EU:n tärkein uusiutuvan energian kumppani."
    "Rakenteilla on
    3,5 miljardin €:n vihreän sähkön merikaapeli Egyptistä Kreikkaan ja se pystyy kuljettamaan 3000 megawattia sähköä ja korvaamaan Kreikassa
    4,5 miljardia kuutiometriä fossiilista maakaasua per vuosi."
    Sharm El-Sheikhissä Ursula von der Leyenkin oli 2022 solmimassa Egypti - EU vihreän vedyn kumppanuutta.

    Venäjällä on rakenteilla Egyptiin ja Turkkiin Rossatomin rahoittamat ydinvoimalaitokset ja Unkari on solminut sopimuksen uudesta venäläisestä ydinvoimalaitoksesta Paksiin.
    http://euractiv.com/section/energy-envi ... y-partner/
    EU investoinee vihreän vedyn hankkeita Afrikkaan ja nämä kuulemma itsekin tarvitsevat uusiutuvaa vihreää energiaa, etteivät käyttäisi fossiilisia.
    Ja "mustassa Afrikassa" 600 miljoonaa afrikkalaista on ilman sähköyhteyttä ja sähköä.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 21.06.23 14:53

    ]]>         2023-06-20T20:17:49+03:00 2023-06-20T20:17:49+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44574#p44574 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Pääkirjoitus: Anu Lahtinen, Historiallinen Aikakauskirja 120 vuotta (HAik 2-2023)]]> Historiallinen Aikakauskirja 120 vuotta

    Historiallisen Aikakauskirjan ensi numero ilmestyi toukokuussa 1903 eli satakaksikymmentä vuotta sitten, odottelun, selvittelyn ja jännittämisen jälkeen. Nykyaikoina saattaa lähinnä olla jännitystä siitä, saako tieteellinen lehti hyvän julkaisufoorumiluokituksen (JUFO 1-2-3).i Keväällä 1903 kysymys kuului, saako lehti ylimalkaan julkaisulupaa painoasiain ylihallituksessa. Autonomisessa Suomessa elettiin venäläisen sensuurin ja tiukan valvonnan aikaa.ii

    Historiallisen Aikakauskirjan näytenumero oli valmistunut jo loppuvuodesta 1902. Päätoimittajana oli dosentti Gunnar Palander (Suolahti) ja toimitussihteerinä maisteri Kaarlo Blomstedt. Näytenumero oli toimitettu marraskuussa 1902 painoviranomaisille. Nämä takavarikoivat lähden näytenumeron, kunnes lopullinen myönteinen lupapäätös saataisiin.

    Vaikka tieteellisissä julkaisuissa oli hyväksyttävämpää käsitellä monimutkaisia ja arkaluontoisiakin teemoja, oli Historiallinen Aikakauskirja lisäksi luvannut edistää historian harrastusta opiskelijoiden ja historian opettajien keskuudessa. Tämä taas herätti epäilyjä siitä, että lehti tavoittaisi liiankin laajan yleisön.

    Lopulta Keisarillisen Aleksanteri-Yliopiston (nyk. Helsingin yliopisto) vs. sijaiskansleri J. R. Danielson otti asian puheeksi kenraalikuvernöörin audienssilla, ja lupa heltisi. Historiallinen Aikakauskirja ilmestyi 7. päivänä toukokuuta 1903. Kyse oli myös Danielsonin 50-vuotisjuhlanumerosta, joka nipin napin ehdittiin painaa merkkipäiväksi.

    Vaikka Historiallinen Aikakauskirja herätti huolta painoviranomaisissa ja vaikka historiantutkimukseen liittyy kansallisia ja poliittisia vireitä, lehden perustajat halusivat ennen kaikkea paikan, jossa käydä julkista keskustelua historian tutkimuksesta. Nuorten tutkijoiden perustama Historiallinen Yhdistys oli toivonut lehden perustamista jo 1890-luvun alussa.

    Historiallisen Aikakauskirjan tekijät halusivat edistää tieteellistä keskustelua samaan tapaan kuin muiden maiden historialliset aikakauskirjat – joka Pohjoismaassakin ilmestyi oma Historisk tidskrift. Tavoite oli lopulta sama kuin nykyäänkin: uusia historiallisia havaintoja ja tieteellistä keskustelua haluttiin tarjota niin tutkijoille kuin suurelle yleisöllekin, jotta tutkimustulokset tavoittaisivat mahdollisimman monia.

    Historiallinen Aikakauskirja juhlii merkkivuotta syksymmällä ja tarkentaa silloin katsetta julkaisun omaan menneisyyteen. Käsillä olevan numeron teemana on yleisemmin nostalgia, hakeutuminen aiemmin koettuihin tunteisiin ja kokemuksiin. Pertti Grönholmin ja Heli Paalumäen teemanumero-osuudessa neljä artikkelia käsittelee nostalgiaa – tunteita, muistoja ja identiteetin rakentamista. Suomen taiteen kultakausi, pakolaisten ja siirtolaisten muistot sekä teatteritulkinnat saavat uutta valoa artikkeleissa, jotka on esitelty tarkemmin teemajohdannossa.

    Käsillä olevassa numerossa on lisäksi vapaateemaisia artikkeleita, joissa niissäkin osin pohditaan muistamisen ja identiteetin merkitystä. Titta Kallio-Seppä, Juho-Antti Junno, Sanna Lipkin, Tiina Väre ja Annemari Tranberg tarkastelevat artikkelissaan, miten kirjalliset ja aineelliset lähteet täydentävät toisiaan, kun tutkitaan erästä poikkeuksellista hautausta. Alina Kuusiston artikkelissa puolestaan tarkastellaan maakunnan käsitteen merkityksiä 1800-luvun Suomessa.

    Kaksi jälkimmäistä artikkelia käsittelee opetusta ja historiaa, joskin melko erilaisissa konteksteissa. Ville Okkonen on artikkelissaan käsitellyt sitä, miten kansakoulunopettajien koulutusta varjosti huoli vasemmistolaisista opettajista ja miten näitä ajateltiin voitavan valvoa.

    Ensi syksyn odotuksessa tai vanhojen muistoissa lukija voi puolestaan perehtyä siihen, millaisia historian johdantokurssit ovat nykypäivän yliopistoissa. Maiju Wuokko ja Maria Räsänen ovat artikkeliaan varten haastatelleet kurssien opettajia ja selvittäneet, millaiset asiat ovat opettajien mielestä tärkeitä, kun uusia historian asiantuntijoita johdatetaan mukaan oman alan yhteisöön.

    Vaikka Historiallisen Aikakauskirjan päätoimittajan ei näinä päivinä tarvitse huolehtia sensuurista painoaikataulun viivyttäjinä, on joka julkaisulla ja numerolla aina omat jännittävät vaiheensa ja käänteensä matkalla artikkelinipusta oikeaksi numeroksi. Sitä suuremmalla kiitollisuudella aina ajattelen kaikkia, jotka uhraavat aikaansa usein oman toimen ohella, jotta saamme artikkeleille kelpo kommentit ja korjaukset.

    Tässä pääkirjoituksessa esitän erityiskiitokset väistyvälle Historiallisen Aikakauskirjan taloudenhoitajalle Raimo Parikalle, joka on monen vuoden ajan hoitanut lehden taloutta, ideoinut aktiivisesti sen läsnäoloa eri julkaisuissa ja tapahtumissa ja hankkinut monia tärkeitä mainoksia. Syksyllä Historiallinen Aikakauskirja palaa taas hiukan täydennetyin voimin, sitä odotellessa kiitokset kaikille lehden ja historian ystäville sekä leppeän kesän toivotukset!

    Anu Lahtinen anu.z.lahtinen@helsinki.fi
    _________________________________________
    i Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan Julkaisufoorumin (JUFO) sivusto, https://www.julkaisufoorumi.fi/fi (6.6.2023).
    ii Historiallisen Aikakauskirjan historiasta ja aiemmista katsauksista lehden alkuvaiheisiin ks. Pirkko Leino-Kaukiainen, Historiallinen Aikakauskirja 100 vuotta. Historiallinen Aikakauskirja 101 (2003), 84–104.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Haik — 20.06.23 20:17

    ]]>         2023-06-17T17:21:34+03:00 2023-06-17T17:21:34+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44573#p44573 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> sivulla 90: "Hallitus turvaa kulttuuriperinnön säilymistä digitoinnin avulla."
    Oletettavasti tämä tarkoittanee lisää määrärahoja arkistojen digitointiin.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 17.06.23 17:21

    ]]>         2023-06-16T11:19:59+03:00 2023-06-16T11:19:59+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44572#p44572 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • J.K.P. olisi kannattanut Natoa]]>

    Paasikivi halusi kningashankkeellaankin hakea v. 1918 Saksan tukea Suomen itsenäisyydelle. Valkoiset venäläisetkin olisivat uhka Suomen itsenäisyyden säilymiselle ja Länsi-Euroopassakin yleisesti yleisesti odotettiin 1920-luvullakin valkoisten voittavan Venäjän sisällissodan.

    Veikko Palvo
    Paasikivi ja Svinhufvud kannattivat 1918 Itä-Karjalan saamista Suomen yhteyteen ja sama heimoaate oli esillä v. 1920 Tartossakin, jossa
    Kalevalan syntymailla sanottiin olevan 140 000 karjalaista.
    Talvisodan ja jatkosodan jälkeen Suomessakin perustettu SKP SKDL:n suojissa erityisesti käytti Suur-Suomi- käsitettä kuvaamaa "hirvittävän oikeistolaista" politiikkaa 1930-luvun Suomessa. "Suur-Suomen kaksista kasvoista" on kirjoitettu myöhemminkin ja teoksissa kuvituksenakin on käytetty Neuvostoliiton sota-ajan propagandakuvia Äänislinnastakin.
    "Heimoveljet" Stalinin terrori oli kylläkin Talvisotaan mennessä jo tappanut tai siirtänyt eri puolille neuvostojen maata.

    SKDL-SKP:n käyttämä Suur-Suomi-käsite tullee SDP:n Väinö Voionmaan ja Oskari Tokoin vuoden 1918 teoksesta: Suur-Suomen luonnolliset rajat.
    Tarton rauhanvaltuuskunnan jäsenenäkin ollutta V.Voionmaata ei kuitenkaan syytetty yhteyksistä "Suomen Sosialistiseen Työväentasavaltaan vuonna 1918."

    H:gin yliopiston maantieteen professori Väinö Auer näyttäisi 1920-luvulla piirrelleen Voionmaa-Tokoin 1918 esittämiä rajoja kartalle:
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Suur-Suomi.png
    Radikaali suomenkielisyysintoilija Urho Kekkonen AKS:ssä lienee 1920-luvulla ajanut samoja rajoja, jatkosodan aikana hän kannatti
    "kolmen kannaksen itärajaa."

    Hannu Immonen : Paasikivi ja historia
    http://jkpaasikivi.fi/book/valtiomiehen ... -historia/ on kirjoittanut J.K.Paasikiven muistelmateosten `syntyhistoriasta´.
    myös Tuomo Polvinen: J.K.Paasikivi Valtiomiehen elämäntyö 2. 1918 - 1939 wsoy 1992
    Hannu Immonen: Historian ystävä, sivut 372 - 386.
    mm.
    J.K.P.:n päiväkirjamerkintä v. 1950: "Meillä pitäisi kansan ymmärtää asiat ilman että niistä selvästi puhutaan. Sillä meillä on sellaisia asioita, jotka koskevat suhdettamme kommunisteihin ja Venäjään, joista ei voi julkisesti ja selvästi puhua, vaan jotka tulee ymmärtää ilman puhettakin."
    Paasikivi on tarkkaan harkinnut muistelmiensa kirjoitusasua ja asioita ja vallitsevat olotkin lienevät vaikuttaneet muistelmien sisältöön?
    Mannerheimin muistelmat on kirjoitettu samalla tavoin "kieli keskellä suuta."

    "Urho Kekkosen oli määrä kesällä 1956 Paasikiven laatiman muistiinpanon mukaan tarkistaa kolme seikkaa:
    a/ Ettei Neuvostoliitto pahastu
    b/ ettei kirja olisi pelkästään omaa kehua.
    c/ ettei kirja olisi liian laaja, pitäisi päättää, mitä kohtia siitä poistetaan
    "Suomi ja Wenäjä-teos.
    "UKK lukee käsikirjoituksen JKP:n kuoleman 12.1956 jälkeen palauttaen Alli Paasikivelle:
    Mielestäni aiheen puolesta ( Suomi ja Venäjä ) kirja on julkaistavissa, kirjoittaa pres. UKK, mutta kirja vaatii täydennyksiä ja tarkistuksia ja Kekkonen teki varsinaiset korjauksensa tekstin oikolukuvaiheessa talvella 1958.
    Kekkosen poistot liittyvät kohtiin, joissa Paasikivi arvosteli Neuvostoliittoa."

    Paasikiven muistelmien professori Arvi Korhosen laatiman lyhennelmän pres. Kekkonen sai luettavakseen 31.7.1959 - UKK tutki sitä kaksi kuukautta.
    Kirjeessä Allille UKK esitti perustelut sille, miksi * ei * pidä julkaista, sotasyyllisasia on kyllä esitetty oikein, mutta...........

    Asioita tarkkaan ja historian pohjaltakin harkitseva J.K.Paasikivi ei ilmeisestikään ollut "Kekkosen linjalla", uuden idänpolitiikan linjalla ja
    Urho Kekkonen puolestaan ei ollut "Paasikiven linjalla"?

    Veikko Palvo




    =================================================================================================

    "Väinö Tanner kertoo muistelmissaan Paasikiven Talvisodan aikana innostuneen länsivaltojen väliintulon mahdollisuudesta, uusi itäraja voitaisiin vetää Laatokalta Äänisen kautta Vienanmerelle." JKP kommentoi sanomalla, ettei kaikkia "tupakkapuheita" tulisi muistiin merkitä.

    "Jatkosodan alkupuolella Paasikivi uskoi Saksan Barbarossa-suunnitelman alistavan Venäjän siirtomaa-asemaan ja tuovan Suomelle Itä-Karjalan." "Stalingradin jälkeen 1943 keväällä Paasikivi joutui valittaen toteamaan Saksan häviävän sodan myös idässä ja Itä-Karjala oli unohdettava."

    Sodan jälkeen pääministerinä ja presidenttinä J.K.Paasikivi piti " rumat kalat " etäällä ja oikeusministeri Urho Kekkonen hoiti yhteyksiä Neuvostoliiton valvontakomissioon ja laski myöhemmin KGB-miehet Tamminiemeenkin ja "kotiryssäjärjestelmäkin" syntyi.

    ==================================================================================================




    Muistelmien kirjoittaminen on aina hankalaa, J.K.Paasikivi sentään sai ennen kuolemaansa 12.1956 lähes valmiiksi kaksi muistelmakäsikirjoitusta, "Toimintani Moskovassa ja Suomessa" julkaistiin vuonna 1958.
    Ne
    muistelmat olivat olleet lähes valmiiksi kirjoitettuja jo 1943 ja syyskuussa 1944 J.K.P. kävi käsikirj. läpi Reinhold Sventon kanssa ja jätti muistelmansa prof. Arvi Korhosen tarkistettavaksi ja prof. Korhonen palautti JKP:n muistelmakäsikirjoituksen huomautusten kera.
    JKP luki sitten muistelmistaan otteita Eero A. Wuorelle vuoden 1950 alussa ja maaliskuussa 1954 ministeri Teuvo Auralle.

    Alli Paasikiven mukaan JKP oli suunnitellut muistelmiensa täydentämistä eräillä uusilla tiedoilla, erityisesti vuonna 1948 julkaistun
    Nazi - Soviet Relations - dokumenttikokoelman -
    mutta
    Stalinin Neuvostoliitossa sille ( sotasaalisdokumenteille? ) oli julkaistu vastajulkaisu Falsifikatory Istorii ( Historian väärentäjät ) , jonka mukaan Englanti ja Ranska olivat Munchenissa uhranneet Tsekkoslovakian Hitlerille ( rauhan säilyttääkseen ).
    Ja
    samaa Stalinin historiapolitiikkaa jatketaan Putinin Venäjälläkin eli siis "historian väärentämistä" länsimaista katsottuna.

    J.K.Paasikivi jätti muistelmansa täydentämättä sodan jälkeisillä lähdetiedoilla ja "Toimintani Moskovassa ja Suomessa" julkaistiin postuumisti
    v. 1958.
    "Paasikivi ja historia" ei mainita J.K.Paasikiven suhtautumista muistelmakäsikirjoituksensa suhteen Stalin - Hitler sopimukseen 23.8.1939 , ehkäpä se silloin 1950-luvulla oli parempi jättää huomioimatta millään tavoin?

    Vaikeaa näyttäisi olevan muistelmien kirjoittaminen, vaikka olisi Paasikiven tavoin tapahtuma-ajan päivittäiset muistiinpanotkin,
    oli otettava huomioon ja olla loukkaamatta tässä tapauksessa "historian väärentäjiä" Moskovassa.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 16.06.23 11:19

    ]]>         2023-06-16T05:22:57+03:00 2023-06-16T05:22:57+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44571#p44571 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: J.K.Paasikivi halusi Suur-Suomea]]> Jos sinulla on intohimo drangonpalloon, Power Warriors Mod APK Latest Version -peli on täydellinen valinta sinulle jo getmodnow-sivustolla turvallisesti ja ilmaiseksi.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja RolandBrock — 16.06.23 05:22

    ]]>         2023-06-13T07:37:04+03:00 2023-06-13T07:37:04+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44570#p44570 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Paasikivi olisi kannattanut Natoa]]>
    Lähettiläänä Moskovassa 1940 J.K.Paasikivi kirjoitti: "Suurvallan painostusta ja uhkaa Suomelle voi vastustaa vain toinen suurvalta ja se ei voi olla mikään muu kuin Saksa."

    Oletettavasti J.K.Paasikivi olisi Venäjän yrittäessä valloittaa Ukrainan, ollut Suomen Nato-jäsenyyden ja USAn tuen kannalla?

    Paasikivi oli jo sortovuosina edellä mainitulla "linjallaan", joka näyttäisi pysyneen periaatteeltaan muuttumattona JKP:n kuolemaan 1956 saakka?


    Nuori Urho Kekkonen taas hankki yhteiskunnallista kokemustaan valtiollisen poliisin miehenä kommunisteja jahdaten ja Moskovan Kominternin ideologia ja käytännöt tulivat hänelle tunnetuiksi.
    Jatkosodan lopulla UKK "tarkisti poliittista kantaansa" eli "käänsi takkinsa" pysyen omalla linjallaan kuolemaansa saakka.

    Neuvostolaiset ja valvontakomission venäläiset arvioivat Urho Kekkosen jo varhain " karrieristiksi " ja se näyttäisi olleen varsin oikeaan osunut arvio?
    Urho Kekkonen ei osannut erottaa omaa ja Suomen etua toisistaan, hänelle ne olivat yksi ja sama asia ja se näyttäisi olleen UKK:n isänmaallisuutta?

    Peda net v. 2016 8d hissa menyy: " Suomen uusi ulkopoliittinen linja 2. maailmansodan jälkeen 1989 asti" näyttäisi kertovan yya-historian varsin oikein?
    http://peda.net/p/joutinen/historia/8-luokka/pkl
    Agricolan sivuilla on kirjoitettu vastakohtana Venäjän historiapoliittisesta historiankirjoituksesta Stalinin ajan tyyliin.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 13.06.23 07:37

    ]]>         2023-06-10T07:14:10+03:00 2023-06-10T07:14:10+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44569#p44569 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • J.K.Paasikivi vihasi kommunismia ja fascismia]]>
    Kominternin SSTP tuli julkisuuteen juuri ennen Tarton rauhanneuvotteluiden alkua 1920 ja `Kallion leikkauksella´8.1923 Moskovan käskyjen alaiset kommunistit
    suljettiin vankilaan. Toiminta jatkui vaalijärjestö STPV:nä, joka sai 1929 23 kansanedustajaa eduskuntaan.
    SSTP:n ja STPV:n toimintaa lienee ollut paljolti SDP:n suojissa ja sodan jälkeenkin SDP:stä loikkailtiin SKDL-SKP:hen.

    Lapuanliikkeen aikaansaannoksena kommunistien toiminta kiellettiin 1930 tasavallan suojelulailla, `kommunistilaeilla´ ja Mäntsälän kapinan jälkeen noidenkin kapinoitsijoiden toiminta kiellettiin `tasavallan suojelulain, kommunistilakien´nojalla.
    Punamultahallituskin oli kommunistien poistamisen jälkeen mahdollinen ja sisäministeri U.Kekkonen yritti poistaa IKLnkin, mutta Helsingin raastuvanoikeus oli toista mieltä.

    Oletettavasti useimpien suomalaisten tavoin J.K.Paasikivi kannatti kommunismin vastaista toimintaa, mutta Lapuanliike jatkoi IKL:nä ja se ei hyväksynyt enää demokratiaa ja muita puolueita ylipäätään. Keski-Euroopan tilanteena Itävallan liittokansleri Dollfuss oli murhattu ja kesällä 1934 oli ollut Hitlerin järjestämä `` pitkien puukkojen yö´.

    Presidentti painosti eläkkeelle jääneen pankinjohtaja Paasikiven asettumaan Kokoomuksen puheenjohtajaksi. "Työvaliokunnan kokouksessa
    5.10.1934 Paasikivi näki Suomen kansan onnellisen tulevaisuuden ehtona sosialistien aseman heikkenemisen tai heidän asettumisensa solidaarisiksi muiden kansalaisten kanssa luopumalla ainakin pääasiallisesti "Marxin pyhistä kirjoista", kirjoittaa Tuomo Polvinen 1992.

    "Vasemmistoa vastaan hyökätessään Paasikivi korosti Marxin teorioiden vanhentuneisuutta. Todellisuudessa työväestön asema oli objektiivisesti parantunut, mutta silti sosialistit saarnasivat yhä edelleen luokkataistelua, vihaa ja kateutta."

    "Fascismin ( ja natsismin? ) näki pitkälti kommunismin aiheuttamana vastavirtauksena, joka monessa maassa oli pyyhkäissyt pois parlamentaarisen järjestelmän.
    Järjen tilalle kohotettiin epärationaalinen mystiikka ja valtion palvonta, mikä Paasikiven mielestä lähensi fascismia kommunismiin.

    "IKL esiintyi "kiihkoisan demagogisesti" ja halusi hävittää puolueet asettumalla yksinään kaikkien tilalle ja samalla julistaen, ettei se muka ollut puolue."
    Demokratian voimaa osoitti Paasikiven mielestä jopa diktatuurimaiden halu esiintyä "demokraattisina" pyrkimällä nojautumaan suurten joukkojen kannatukseen. Neuvostoliitossa, Italiassa ja Saksassa järjestettiin mahtavia mielenosoituksia ja kansanäänestyksiä.
    Paasikiven mielestä Italiassa ja Saksassakin oli tosiasiallisesti tapahtunut vallankumous, kuten Neuvostoliitossakin - Venäjällä Paasikiven sanoin.
    Paasikivi kieltäytyi lukemasta fascistisia liikkeitä konservatiivisiin tai edes ylipäänsä oikeistolaisiin ryhmiin kuuluviksi. "Valtionsosialismi", esiintyipä se sitten marxilaisessa tai fascistisessa muodossa, oli ylisummaan tuomittava.
    Vasemmistolaisen IKL:n Paasikivi sysäsi vuosina 1934 - 1936 omaksi puolueekseen sivuraiteelle.
    Vuoden 1936 eduskuntavaaleissa KOK sai 20 kansanedustajaa ja IKL 14.
    Vuoden 1939 eduskuntavaaleissa KOK sai 25 kansanedustajaa ja IKL 8 edustajaa.

    "Vasemmistopuolue IKL:n" uhka oli eliminoitu ja Paasikivi lähti marraskuussa 1936 lähettilääksi Tukholmaan.

    Mutta syksyllä 1944 SKP perustettiin Suomessakin SKDL:n peitteen taakse ja presidentti Paasikivi sivuutti SKDL-SKP:n oppositioon lakkoja ja rettelöitä järjestelemään18 vuodeksi vaalien jälkeen 1948.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 10.06.23 07:14

    ]]>         2023-06-07T09:36:10+03:00 2023-06-07T09:36:10+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44568#p44568 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Määrittelikö Edvard Gylling Suomen rajat 1.3.1918]]> Tarton sopimuksen Stalin rikkoi 31.12.1939 puna-armeijan aloittaessa Suomen valloitusyrityksensä, joka muuttui Talvisodaksi.
    Edvard Gylling oli teloitettu tiettävästi 1938 Moskovan Kommunarkan teloituspaikalla.

    Suomen Sosialistinen Työväen Tasavalta ja Venäjän Federatiivinen Neuvostotasavalta solmivat 1.3.1918 ( 16.2. Venäjän ajanlaskua ) T.Polvisen mukaan " ensimmäisen sosialististen maiden välisen ( = bolshevikkien ) sopimuksen Pietarissa. Allekirjoittajina E.Gylling ja O.Tokoi ja Lenin, Trotski, Stalin Kansankomissaarien neuvoston puolelta:
    http://doria.fi/bitstream/handle/10024/ ... sAllowed=y
    15 § : Petsamo "...Venäjän ja Suomen välinen valtakunnan raja...päättyen Jäämeren rannalle Supuskan kohdalla."

    Tarton sopimuksen Suomen itäraja näyttäisi olleen tuon Venäjän ja Suomen Sosialidemokraattisten puolueiden ` bolsevikkisiipien´ 1.3.1918 sopimuksen mukainen, Petsamo lisäyksenä vuoden 1914 rajanvetoon? -------------------------------------------------------------------------------------------------

    4 pv ennen Tarton neuvottelujen alkua Kreml perusti Edvard Gyllingin johtaman Karjalan Työkansan Kommuunin ja Leninin neuvosto lienee siten katsonut tulevan Tarton rauhansopimuksen ja Kansainliiton vahvistaman Itä-Karjalan autonomian ja itsemääräämisoikeuden toteutuneen?

    Tarton rauhanneuvotteluja valmistelevassa Paasikiven komiteassa suomalainen sosialidemokraatti "Väinö Voionmaa 26.4.1920 korosti, että itäkarjalaisille on myönnettävä vapaaseen äänestykseen perustuva itsemääräämisoikeus ja Muurmannin rata on kansainvälistettävä."
    Kolmen kannaksen raja, itäraja siis Muurmannin radan itäpuolelle?
    Väinö Tanner: " Ei pitäisi mennä Muurmannin radan itäpuolelle."

    "Väinö Voionmaa kirjoitti ( Tarton neuvottelujen alettua ) päiväkirjaansa 30.8.1920 : Illalla Paasikivellä. Waldenilla ja minulla laajat juttelut
    Repoporasta ( Repolasta ja Porajärvestä ). Paasikivi kuin hullu Repolan miljoonametsän puolesta." Voionmaan mielipide Itä-Karjalan itärajasta Muurmannin radan itäpuolella oli muuttunut.

    Tarton rauhanneuvottelut olivat alkaneet Suomelle epäedullisena ajankohtana Tuhatshevskin ja Budjonnyin puna-armeijojen ollessa etenemässä Puolan suunnalla ja Berzinin neuvottelukunta viittasi siihen mahdollisuuteen, että puna-armeija saattaisi Suomenkin suunnalla
    "tehdä rajantarkistuksia."
    "Suomen valtuuskunnan johtaja J.K.Paasikivi epäilemättä pyrki Suomen alueellisten ja taloudellisten tavotteiden maksimaaliseen toteuttamiseen sellaisina kuin ne tulivat esille kevään 1920 neuvotteluissa Paasikiven komiteassa ja Erichin kabinetissa", kirjoittaa Tuomo Polvinen 1992 teoksessa J.K.P. Valtiomiehen elämäntyö 2. 1918 - 1939.
    & Touko Perko, Haastaja Saksasta von der Goltz ja Mannerheim, Docendo 2018
    Osmo Apunen, Paasikiven pitkä linja Talvisodan aika SKS 2023

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 07.06.23 09:36

    ]]>         2023-06-05T13:59:20+03:00 2023-06-05T13:59:20+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44567#p44567 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia]]>
    Valitettavasti on todettava, että mittauksia eivät järjestäneet egyptologit eivätkä yleensäkään arkeologit, vaan arkeologian vakavamieliset harrastajat. Egyptologit eivät myöskään tiettävästi ole toistaiseksi kommentoineet näitä mittauksia. Mittausten toteuttamista ja tuloksia voi katsoa alla olevalta UnchartedX-kanavan videolta.

    iframe

    Samalta kanavalta löytyy myös kyseisten mittausten seurantavideoita.

    Jos joku haluaa helposti tutustua näihin merkillisiin kiviastioihin, niin olen kirjoittanut niistä lyhyen yleiskatsauksen blogissani.

    https://outojamuinaisjalkia.blogspot.co ... la_25.html

    Pienenä huomautuksena vielä: meissä ihmisissä on jokaisessa yksilössä monta puolta. Esimerkiksi, jos kyseessä on insinööri ja mittaamisen ammattilainen, niin hänen on pakko osata mitata tarkasti ja käyttää uusimpia mittausvälineitä voidakseen jatkaa ammatissaan. Jos hänellä on hiukan rohkeita ajatuksia pyramideista energialaitoksina, niin nämä ajatukset eivät tuhoa heidän mittaustaitojaan.

    Olavi Kiviniemi

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Okivi — 05.06.23 13:59

    ]]>         2023-06-03T12:45:01+03:00 2023-06-03T12:45:01+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44566#p44566 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • J.K.Paasikivi halusi Suur-Suomea]]>
    Vapautemme puolustaminen Venäjää vastaan hyvällä sotalaitoksella sekä ulkopoliittisella nojautumisella Saksaan, se on nähdäkseni oleva tulevaisuutemme politiikassa määräävänä." ( s. 508 Tuomo Polvinen, J.K.Paasikivi Valtiomiehen elämäntyö 2. 1918 - 1939 wsoy 1992 )

    Sotien jälkeen yya-Suomessa tuli tavaksi kirjoitella "1930-luvun väärästä politiikasta" ja kirjallisuudessakin "Suomen herrat olivat lyöneet päänsä Karjalan mäntyyn" - tietystikin jatkosodassa jonka aiheutti Stalinin NL:n uhkaavat teot välirauhan ja Stalin-Hitler sopimuksen voimassaoloaikana ja Talvisota, joka yya-aikana ikään kuin painui taka-alalle näkymättämiin.

    Paasikivenkin kirjoiteltiin sanoneen sitä sun tätä `uuteen ulkopolitiikkaan" sopivaa sotien jälkeen, mutta pvk:nsa hän kirjoitti: "Kaikki puhuvat nyt vain jatkosodasta, mutta oli myös Talvisota ja ilman sitä asiat 1941 olisivat menneet toisin."

    Vuonna 1918 Paasikivi I hallitus katsoi Saksan voittavan sodassa ja valkoisten voittavan Venäjän sisällissodan, Länsi-Euroopassa näin oletettiin yleisesti ainakin Neuvostoliiton perustamiseen vuodenvaihteeseen 1922 / 1923 saakka.
    Paasikivi katsoi, että "Suurvallan uhkaa vastaan meitä voi auttaa kuin toinen suurvalta Saksa" ja valkoiset venäläisetkin voittaessaan olisivat uhka Suomen itsenäisyydelle Venäjän ryhtyessä valtaamaan entistä rajamaataan takaisin.

    Saksan kenraali Suomessa, von der Goltz ja Saksan johto ei ollut halukas laajentamaan sotaa Itä-Karjalan itärajalle, olihan Leninin neuvosto antautunut jo 12.1917 ja Brest-Litovskin sopimuskin oli lopulta solmittu 3.3.1918.
    Muurmannilla maihinnousseet englantilaiset ja Arkangelin suunnalla amerikkalaiset valkoisten venäläisten tukena Dvina-joellakin eivät nekään olleet kiinnostuneita Itä-Karjalasta.
    Aunuksen retkeläisetkin torjuttiin 1919 Petroskoissa Suomesta paenneiden punaisten avulla ja bolshevikki Eino Rahja johti maihinnousun Tuulokseen.
    Tartossa Paasikivi noudatti Itä-Karjalan saamiseksi "Paasikiven linjaansa", mutta lopulta neuvotteluissa Petsamon saaminen koettiin tärkeämmäksi:
    Ensimmäisestä lennätinlaite Hughesin välityksellä käydystä Pres. Ståhlbergin, valtioneuvoston Helsingissä ja Tarton valtuuskunnan keskustelusta J.K.Paasikivi merkitsi muistiinpanoihinsa:

    "Hallitus käskee meidän `puolustamaan kylä kylältä´ Itä-Karjalaa. Se ei tahdo taistella, mutta asettaa meidät taisteluun.........
    Tässä tarvittaisiin miekka.
    Olisi ryhdyttävä toimiin, mobilisoitava, valmistauduttava ja jos tarve vaatii, ajettava bolshevikit pois Wuokkiniemeltä ja Uhtualta.
    Muuta kuin ampumista ryssät ei ymmärrä." ( JKP II:8, JKP III:33., sivu 48 T.Polvinen. )

    Presidentti Ståhlberg kielsi luovuttamasta Suomen aluetta, Tarton neuvotteluissa Repolasta ja Porajärvestäkin olisi ollut vaihtokauppana annettava venäjänkielisiä rajakyliä Karjalan Kannakselta, Kyyrölä johon kuuluivat mm. Vuosalmi ja Äyräpää.
    ( Vuosalmi oli suomalaisten hallussa Talvisodan ja jatkosodan loppuun saakka, kuten mm. Sortavalakin Laatokan Karjalassa. )

    H:gin yliopisto Mannerheim-linjasta:
    http://blogs.helsinki.fi/mannerheim-lin ... sable-map/
    Suojajoukkojen viivytysalueet pääpuolustuslinjalle olisi ollut luovutettava vastineeksi Repolasta ja Porajärvestä.
    Itä-Karjalan heimoveljien alueen saamista Suomelle ajaneet nimittivät Tarton rauhan sitten "häpeärauhaksi."

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 03.06.23 12:45

    ]]>         2023-06-02T14:19:56+03:00 2023-06-02T14:19:56+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44565#p44565 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> https://www.aalto.fi/fi/arkisto/digitointi
    Tähän mennessä digitoineet jo 60 000 opinnäytetyötä.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 02.06.23 14:19

    ]]>         2023-05-23T12:54:48+03:00 2023-05-23T12:54:48+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44562#p44562 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]>
    Kymmenen uutisissa 10.1.2023 oli juttua että MTV3 on digitoinut kaikki vanhat Kymmenen uutisten kasetit. Nyt digitoinnin jälkeen vanhat kasetit menevät energiajakeeksi: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/van ... an/8609410. Digitointityötä on tehty kolme vuotta. Näyttäisi vuoden 1993 kasetti olevan Betacam SP -formaattia.
    Elokuvauutiset -sivustolla oli 15.5.2023 juttua kuinka MTV:n filmiarkistoja digitoidaan: https://www.elokuvauutiset.fi/site/uuti ... nahtavilla
    Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntänyt projektiin 150 000 euron tuen. Monimutkaisten tekijänoikeuksien takia tallenteita tuskin tullaan lähiaikoina verkossa julkaisemaan.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 23.05.23 12:54

    ]]>         2023-05-09T00:09:02+03:00 2023-05-09T00:09:02+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44561#p44561 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Kekkosen linja 1944 syksystä alkaen, ei Paasikiven]]> sivu 154 alk. " Tasavallan tappio luku: "Syksyllä 1946 Kokoomus teki ensimmäisen välikysymyksen Mauno Pekkalan hallitukselle ( Puna-) Valpon toiminnasta."
    "Maalaisliitossa kolmen suuren sopimusta tukivat Urho Kekkonen, K.T.Jutila, Vihtori Vesterinen ja muut, puhuttiin ns. rajoitetusta sosialismista, joka `ei ole Maalaisliitollekaan vieras.´"
    s. 168.: "Suomen toisen tasavallan käsite oli K-linjalle ominainen demokratiakäsitys." "s. 138.: "Urho Kekkonen oli sen politiikan pääarkkitehti, jota Paasikivi toteutti......."

    Mauno Pekkalan hallitus erosi 27.7.1948 ja muodostettiin Fagerholm I hallitus. "`Paasikiven oppi´ oli syntynyt aiemmin, mutta presidentti Paasikivi piti kolmisopimusta vain tilapäisenä."
    s. 132.: "Monista Paasikiveä lähellä olleiden henkilöiden kannanotoista voi päätellä, että uusi idänpolitiikka oli Juho Kustista vastenmielistä.
    s. 134.: "Neuvostoliittoon kohdistuvista epäilyksistään Paasikivi ei varsinaisesti koskaan päässyt irti. Oli selvää, että venäläiset aikoivat tunkeutua maahamme, presidentti J.K.P. saattoi huudahtaa vielä 1948 YYA-neuvottelujen aikana Urho Kekkoselle ja Söderhjelmille.
    s. 137.:" Paasikiven kohdalla antikommunistiset tunteet nousivat vuoden 1948 aikana pintaan, vaikka hän olikin siihen asti onnistunut painamaan ne pinnan alle."

    s. 140 kirj. myöskin: " Välirauhan jälkeinen ahdasrajainen Paasikiven linja muuttui Urho Kekkosen pääministerivuosina vuodesta 1950 Paasikiven - Kekkosen linjaksi ja 1960-luvulla Kekkosen linjaksi."

    Toinen tasavalta-teoksessa v. 1976 kirj. sivulla 80-81 : Toukokuun yhdeksäntenä vietettiin eurooppalaisesta fasismista saadun voiton juhlapäivää. Punaisella torilla tungeksi kolmatta miljoonaa ihmistä."
    "Myös Suomi liputti toukokuun yhdeksäntenä."
    Liputettiin "oikeana voitonpäivänä", ei Saksan länsiliittoutuneille antautumisen päivää 8.5.1945.
    "Helsingin rautatientorilla tanssittiin Dallapén säestyksellä."
    "Suomen toukokuu oli toisenlainen", kirjoitti Lauri Hyvämäki.

    "Väinö Tanner oli kieltänyt työväestön omistaman Elannon laitoksia liputtamasta toukokuun yhdeksäntenä."
    "Myöskään Biokemian laitos ei liputtanut: tuleva Nobel-professori A.I.Virtanen ei sitä sallinut. Hän oli etevä luonnontutkija, mutta poliittinen ja kansallinen realismi oli hänelle vieras alue."
    A.I.V. oli myöhemmin Suomen akatemian johdossa ja hänen johdollaan tutkittiin jo radiokemian laitoksella ydinvoimaa ja käytiin Englannissa ensimmäisellä opintomatkalla, mutta pääministeri Urho Kekkonen hankkiutui A.I.Virtasesta eroon.
    Huomenna 9.5. Suomessa liputetaan kuitenkin Eurooppa-päivää."

    Kekkosen linjan synty 1956 - 1968
    http://coldwar.fi/kylman-sodan-ajanjaks ... jan-synty/
    K-linjan ja
    missähän määrin Toinen tasavalta-teoksessa v. 1976 esitetyt näkemykset ovat oikeita vielä nykyään eli oliko Urho Kekkonen omalla linjallaan jo vuodesta 1943 / 1944 alkaen?
    Luotiinko "Paasikiven-Kekkosen-linja" U.Kekkosen presidentinvaalikampanjaan vuonna 1950 samalla kun raaputettiin Urhon isän työsuhdeasunnosta savupiippu pois vaalimainosvalokuvasta?

    Eräs Kekkosta lähellä ollut sanoi Kekkosen kyllä olleen isänmaallinen mies, mutta hänelle Suomen ja hänen oma etunsa olivat yksi ja sama asia, eikä hän kyennyt erottamaan niitä toisistaan.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 09.05.23 00:09

    ]]>         2023-05-06T13:42:21+03:00 2023-05-06T13:42:21+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44560#p44560 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> https://vayla.fi/-/digitoinnilla-vaylie ... hokayttoon
    Jäljellä digitoimatta vielä 3 hyllykilometriä asiakirjoja ja satoja tuhansia piirrustuksia.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 06.05.23 13:42

    ]]>         2023-05-03T23:50:40+03:00 2023-05-03T23:50:40+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44559#p44559 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Venäjän hallitsevan eliitin ideologinen tausta]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Tapio Onnela — 03.05.23 23:50

    ]]>         2023-05-03T16:24:14+03:00 2023-05-03T16:24:14+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44558#p44558 <![CDATA[Historisk Tidskrift för Finland • Historisk Tidskrift för Finland 4/2022, innehåll]]>
    HTF 4/2022 (årg. 107)


    Innehåll:

    * Anu Lahtinen, Christina Regina von Birchenbaum. Myter och tolkningar omkring en 1600-talskvinna (s. 427)

    * Torbjörn Nilsson & Andrej Kotljarchuk, Svenskt och finskt i mörkt sovjetiskt 1930-tal (s. 454)


    Översikter

    * Mikael Apel & Johan Granlund, Viktoriakorsen på Vårdö och Johan August von Borns rapport (s. 483)

    * Mikael Apel, Johan Granlund & Sophia Sundelin Krogius, Det första Viktoriakorset och den saknade enhörningen (s. 510)

    * Anna-Stina Hägglund, Lectio praecursoria. Birgittinordens etablering och de birgittinska landskapen (s. 526)


    Granskningar

    * Lars Ivar Hansen & Bjørnar Olsen, Samenes historie fram til 1750. Av Otso Kortekangas (s. 534)

    * Annika Berg, Urban Lundberg & Mattias Tydén, En svindlande uppgift. Sverige och biståndet 1945–1975. Av Niclas Mossberg (s. 538)

    * Nils Erik Villstrand & Kasper Westerlund (red.), Is – på olika vis. Av Simo Laakkonen (s. 546)


    Årsinnehållet (s. 550)


    http://historisktidskrift.fi
    ***
    HTF finns tillgänglig på Vetenskapliga samfundens delegations webbplats som Open Access publikation (ISSN 2343-2888) fr.o.m. årgång 1990. Nya årgångar publiceras i HTF DIGITALT.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jennica Thylin-Klaus — 03.05.23 16:24

    ]]>         2023-05-03T16:08:21+03:00 2023-05-03T16:08:21+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44557#p44557 <![CDATA[Historisk Tidskrift för Finland • Historisk Tidskrift för Finland 3/2022, innehåll]]>
    HTF 3/2022 (årg. 107)


    Innehåll:

    * Petri Karonen & Nils Erik Villstrand, På spaning efter korruption i tider som flytt (s. 235)

    * Arja Rantanen, Advokatfiskalerna vid hovrätterna i Finland fram till 1900. Utbildning, karriär och social status (s. 256)

    * Antti Räihä, Övervakning av försummelse och korruption i häradshövdingars tjänsteutövning i Viborgs guvernement under 1750–1780-talen (s. 293)

    * Anu Koskivirta, ”Springer som en warg för att röfwa och plundra människior”*. Förseelser inom de östfinska lokala myndigheternas tjänsteutövning 1770–1829 (s. 324)

    * Nils Erik Villstrand, Goda lagar i ”elak” förvaltning. Ämbetsmän och korruption i ljuset av en svensk förordning 1766 (s. 366)


    Granskningar

    * Jens Ivo Engels, Alles nur gekauft? Korruption in der Bundesrepublik seit 1949. Av Miriam Rönnqvist (s. 409)

    * Fredrik Thomasson, Svarta S:t Barthélemy. Människoöden i en svensk koloni 1785–1847. Av Holger Weiss (s. 414)

    * Ville Kivimäki, Sami Suodenjoki & Tanja Vahtikari (eds.), Lived Nation as the History of Experiences and Emotions in Finland, 1800–2000. Av Lotta Storbacka (s. 420)


    http://historisktidskrift.fi
    ***
    HTF finns tillgänglig på Vetenskapliga samfundens delegations webbplats som Open Access publikation (ISSN 2343-2888) fr.o.m. årgång 1990. Nya årgångar publiceras i HTF DIGITALT med ett års fördröjning.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jennica Thylin-Klaus — 03.05.23 16:08

    ]]>         2023-05-03T16:00:50+03:00 2023-05-03T16:00:50+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44556#p44556 <![CDATA[Historisk Tidskrift för Finland • Historisk Tidskrift för Finland 2/2022, innehåll]]>
    HTF 2/2022 (årg. 107)


    Innehåll:

    * Svante Lundgren, När den assyriska tragedin blev Seyfo. En undersökning av svensk-assyrisk minnespolitik (s. 95)

    * Christoffer Holm, Rostbältet bakom kriget och ”sorgen över en förlorad värld”. Industrinostalgi och historia som politiska verktyg i Ukrainakrisen (s. 122)

    * Jukka Sarjala, Läsning förenar. Om den lärda och litterära gemenskapen i Åbo i början av 1800-talet (s. 36)


    Översikter

    * Roland Persson, Karl XII och hans rådgivare – till frågan om kungens receptivitet (s. 169)

    * Petri Paju, Erik Edoff, Patrik Lundell, Jani Marjanen, Heli Rantala, Hannu Salmi, Aleksi Vesanto, Tidningstexter över Östersjön. En databas av delat innehåll mellan Finland och Sverige (s. 192)


    Granskningar

    * Bo Lindberg, Disputation, dissertation, avhandling. Historien om en genre. Av Rainer Knapas (s. 212)

    * Annika Berg & Martin Ericsson, Allmän rösträtt? Rösträttens begränsningar i Sverige efter 1921. Av Ainur Elmgrén (s. 215)

    * Mathias Persson, Det villrådiga samhället. Kungliga Vetenskapsakademiens politiska och ekonomiska ideologi, 1739–1792. Av Petri Karonen (s. 219)

    * Åsa Bharathi Larsson, Bilder av ras i svensk visuell kultur. Av Sandra Waller (s. 223)


    Från fältet

    * Mikael Korhonen & Josefine Sjöberg, Falska prästbevis, orlovssedlar och sedelmynt. Nytt forskningsprojekt om förfalskare och falsifikat (s. 227)


    http://historisktidskrift.fi
    ***
    HTF finns tillgänglig på Vetenskapliga samfundens delegations webbplats som Open Access publikation (ISSN 2343-2888) fr.o.m. årgång 1990. Nya årgångar publiceras i HTF DIGITALT med ett års fördröjning.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jennica Thylin-Klaus — 03.05.23 16:00

    ]]>         2023-05-03T15:50:58+03:00 2023-05-03T15:50:58+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44555#p44555 <![CDATA[Historisk Tidskrift för Finland • Historisk Tidskrift för Finland 1/2022, innehåll]]>
    HTF 1/2022 (årg. 107)


    Innehåll:

    * Johanna Wassholm, Huvudredaktören har ordet (s. 1)

    * Martin Pettersson, Eviga vänner, förgängliga län. Prioriteringar i borgherrarnas verksamhetskultur på Raseborg ca 1390–1434 (s. 4)

    * Jukka Sarjala, Läsning förenar. Om den lärda och litterära gemenskapen i Åbo i början av 1800-talet (s. 36)


    Granskningar

    * Petri Talvitie & Juha-Matti Granqvist (eds.), Civilians and Military Supply in Early Modern Finland. Av Nils Erik Villstrand (s. 68)

    * Johan Samuelsson, Läroverken och progressivismen. Perspektiv på historieundervisningens praktik och policy 1920–1950. Av Janne Holmén (s. 73)

    * Johanna Annola, Annelie Drakman & Marie Ulväng (red.), Med tvål, vatten och flit. Hälsofrämjande renlighet som ideal och praktik ca 1870–1930. Av Julia Dahlberg (s. 77)


    Från fältet

    * Nina Johansson, Historiska föreningen 2021 (s. 81)

    * Petra Hakala, Nytt material i SLS arkiv (s. 85)

    * Sebastian Lindberg, Martin Pettersson & Evelina Wilson, Historiker och moral – tankar från SLS doktorandseminarium 2021 (s. 88)



    http://historisktidskrift.fi
    ***
    HTF finns tillgänglig på Vetenskapliga samfundens delegations webbplats som Open Access publikation (ISSN 2343-2888) fr.o.m. årgång 1990. Nya årgångar publiceras i HTF DIGITALT med ett års fördröjning.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jennica Thylin-Klaus — 03.05.23 15:50

    ]]>         2023-05-03T15:37:43+03:00 2023-05-03T15:37:43+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44554#p44554 <![CDATA[Historisk Tidskrift för Finland • Historisk Tidskrift för Finland 4/2021, innehåll]]>
    HTF 4/2021 (årg. 106)


    Innehåll:

    * Jennica Thylin-Klaus, Huvudredaktören har ordet (s. 527)

    * Henrik Meinander, Åland i blickfånget (s. 529)

    * Stefan Backlund, Isak Alfthan, den svenska aktivismen och Ålandsfrågan 1917 (s. 532)

    * Ida Jansson Scherman, Blod, jord och rättvisa. Idéer och uppfattningar under den åländska självstyrelsens första decennier (s. 564)

    * Susann Simolin, Ålandsexemplet i användning. Processer och funktioner inom internationell konfliktlösning och på hemmaplan (s. 594)


    Översikter och meddelanden

    * Pertti Hakala, Landshövdingen och militärguvernören Hjalmar von Bonsdorff - ett olyckligt personval? (s. 620)

    * Christer Kuvaja, Julius Sundblom och Finland. Ålänningarnas förhållande till Finland före Ålandsrörelsen (s. 638)


    Granskningar

    * Topi Artukka, Tanssiva kaupunki. Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla. Av Johanna Wassholm (s. 658)

    * Martti Häikiö, Hackzell. Karhunkaatajasta rauhantekijäksi. Av Richard Brander (s. 661)

    * Epi Tohvri, Georges Frédéric Parrot. Tartu keiserliku ülikooli esimene rektor. Av Kari Tarkiainen (s. 666)


    Årsinnehållet (s. 670)



    http://historisktidskrift.fi
    ***
    HTF finns tillgänglig på Vetenskapliga samfundens delegations webbplats som Open Access publikation (ISSN 2343-2888) fr.o.m. årgång 1990. Nya årgångar publiceras i HTF DIGITALT med ett års fördröjning.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jennica Thylin-Klaus — 03.05.23 15:37

    ]]>         2023-05-03T15:29:16+03:00 2023-05-03T15:29:16+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44553#p44553 <![CDATA[Historisk Tidskrift för Finland • Historisk Tidskrift för Finland 3/2021, innehåll]]>
    HTF 3/2021 (årg. 106)


    Innehåll:

    * Anna Perälä, Christian Ludvig Hjelt, en godsägare i bokbranschen (s. 383)

    * Henrik Forsberg, "För den svenska befolkningen frukta vi icke." Är 1860-talets svält i Österbotten en bortglömd episod i historien om det svenska i Finland? (s. 406)

    * Christian Sourander, Georg von Wendt och visionen om ett liberalt nordiskt fyrstatsförbund 1917-1918 (s. 440)

    * Marianne Junila & Karin Zetterqvist Nelson, Till Sverige för vård. Barn, barnsyn och befolkningspolitik i ett transnationellt samarbete mellan finska och svenska barnläkare 1942-1948 (s. 477)


    Granskningar

    * John Björkman, "Må de herrskande klasserna darra". Radikal retorik och reaktion i Stockholms press, 1848-1851. Av Lars-Folke Landgrén (s. 510)

    * Janne Haikari, Marko Hakanen, Anu Lahtinen & Alex Snellman (toim.), Aatelin historia Suomessa. Av Jessica Parland-von Essen (s. 513)

    * Lauri Kallio, Maailmanhenki Pohjolassa. Snellman, Hegel ja hegeliläiset. Av Kari Väyrynen (s. 516)

    * Otto Pipatti & Petteri Pietikäinen (red.), Moral, evolution och samhälle. Edvard Westermarck och hans närmaste krets. Av Magdalena Gram (s. 521)


    http://historisktidskrift.fi
    ***
    HTF finns tillgänglig på Vetenskapliga samfundens delegations webbplats som Open Access publikation (ISSN 2343-2888) fr.o.m. årgång 1990. Nya årgångar publiceras i HTF DIGITALT med ett års fördröjning.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jennica Thylin-Klaus — 03.05.23 15:29

    ]]>         2023-05-03T15:20:30+03:00 2023-05-03T15:20:30+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44552#p44552 <![CDATA[Historisk Tidskrift för Finland • Historisk Tidskrift för Finland 2/2021, innehåll]]>
    HTF 2/2021 (årg. 106)


    Innehåll:

    * Ella Viitaniemi, Kyrkan och prästerskapet som en del av det tidigmoderna samhället (s. 209)

    * Niklas Antonsson & Joonas Tammela, Postillorna och predikanten. En undersökning av Erik Levans (1746-1837) användning av predikolitteratur (s. 215)

    * Trond Bjerkås & Ella Viitaniemi, Den offentliga kyrkbacken. Politiskt deltagande i 1700-talets nordiska periferi (s. 249)

    * Miia Kuha, Prästernas karriärer, rörlighet och förhållande till lokalsamhällena i Viborgs stift 1650-1710 (s. 271)

    * Anna Sundelin, Byteshandel med fickur i Finland cirka 1870-1910 (s. 301)


    Översikter

    * Sari Katajala-Peltomaa, Marika Räsänen, Sofia Lahti & Anna-Stina Hägglund, Levd religion i det medeltida Finland (s. 326)

    * Roland Persson, Slaget vid Narva (s. 350)


    Granskningar

    * Piotr Wawrzeniuk, Med polska ögon. Försvarsförmåga och hotbilder kring Östersjön i polsk militärrapportering 1919-1939. Av Kristian Gerner (s. 363)

    * Ingela Tägil, Näktergalen. En biografi över Jenny Lind. Av Evelina Wilson (s. 370)

    * Sophie Holm, Diplomatins ideal och praktik. Utländska sändebud i Stockholm 1746-1748. Av Joachim Östlund (s. 376)


    http://historisktidskrift.fi
    ***
    HTF finns tillgänglig på Vetenskapliga samfundens delegations webbplats som Open Access publikation (ISSN 2343-2888) fr.o.m. årgång 1990. Nya årgångar publiceras i HTF DIGITALT med ett års fördröjning.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jennica Thylin-Klaus — 03.05.23 15:20

    ]]>         2023-05-03T15:09:38+03:00 2023-05-03T15:09:38+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44551#p44551 <![CDATA[Historisk Tidskrift för Finland • Historisk Tidskrift för Finland 1/2021, innehåll]]>
    HTF 1/2021 (årg. 106)


    Innehåll:

    * Charlotte Cederbom, Målsmanskapets medeltida ursprung och betydelse för kvinnans rättskapacitet (s. 1)

    * Marko Lamberg & Ann-Catrin Östman, Rijfsfinskan och utanförskapets börda. Främlingskap och språkskillnader i trolldomsprocesserna i Jakobstad 1653-1713 (s. 35)

    * Fredrik Eriksson, Nation, folk och ras. Språkstriden i svensk militärattachérapportering under mellankrigstiden (s. 84)

    * Riku Kauhanen & Olli Kleemola, På Amos Andersons marker. Bergsrådet och jordanskaffningslagen (s. 122)


    Översikter

    * Detlev Pleiss, Från krig till fred. De österbottniska fotknektarnas roliga år 1649 (s. 157)


    Granskningar

    * Richard Cullen, Rasputin. The Role of Britain's Secret Service in His Torture and Murder. Av Lars Westerlund (s. 175)

    * Leena Elina Valkeapää, Saman taiteen lapset. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen taidehistorialliset tutkimusretket 1871-1902. Av Bo Lönnqvist (s. 178)

    * Joachim Östlund, Vid världens ände. Sultanens sändebud och hans berättelse om 1700-talets Sverige. Av Sophie Holm (s. 185)

    * Ville Kajanne, Suomen puolesta, Euroopan edestä, Venäjää vastaan? Kansainvälinen vuorovaikutus ja yhteistyö vuoden 1899 kulttuuriadressissa. Av Elisabeth Stubb (s. 187)

    * Charlie Krautwald, Kampklar! Venstrefløjen og en militante antifascisme i Danmark 1930-39. Av Matias Kaihovirta (s. 190)

    * Rob Boddice, A History of Feelings. Av Martin Pettersson (s. 195)


    Från fältet

    * Nina Johansson, Historiska föreningen 2020 (s. 200)

    * Petra Hakala, Nytt arkivmaterial på SLS (s. 204)



    http://historisktidskrift.fi
    ***
    HTF finns tillgänglig på Vetenskapliga samfundens delegations webbplats som Open Access publikation (ISSN 2343-2888) fr.o.m. årgång 1990. Nya årgångar publiceras i HTF DIGITALT med ett års fördröjning.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jennica Thylin-Klaus — 03.05.23 15:09

    ]]>         2023-05-03T14:54:27+03:00 2023-05-03T14:54:27+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44550#p44550 <![CDATA[Historisk Tidskrift för Finland • Historisk Tidskrift för Finland 4/2020, innehåll]]>
    HTF 4/2020 (årg. 105)


    Innehåll:

    * Charlotta Wolff, Medicinhistoria i Finland - ett fält i föryngring (s. 411)

    * Katariina Lehto, Medicinsk eklekticism vid Kungliga akademin i Åbo på 1700-talet. Definitioner av läkemedel och anteckningar i Peter Elfvings dissertationer (s. 417)

    * Elina Maaniitty, Befolknings- och fokhälsofrågornas framväxt och läkarnas förändrade yrkesbild i Sverige på 1700-talet (s. 441)

    * Charlotta Wolff, Kirurgerna och förnyelsen av läkarvetenskapen i Finland 1751-1850 (s. 470)

    * Saara-Maija Kontturi, Läkande, botande och bilden av den kompetenta medicinaren i de finländska läkarnas årsberättelser 1769-1856 (s. 497)


    Granskningar

    * Joakim Scherp & Charlotta Forss, Ulrika Eleonora - makten och den nya adeln 1719-1720. Av Johanna Ilmakunnas (s. 517)

    * Lindsey Fitzharris, Konsten att skära i kroppar. Joseph Lister och den moderna kirurgins födelse. Av Evelina Wilson (s. 522)

    * Kenneth Partti, Taking the Language of the Past Seriously. The Linguistic Turns in Finnish and Swedish History Dissertations, 1970-2010. Av Jani Marjanen (s. 527)

    * Jens Grandell, Från ett årtionde i Finland. August Schauman, repoublikanism och liberalism 1855-1865. Av Henrik Knif (s. 531)

    * Annelie Drakman, När kroppen slöt sig och blev fast. Varför åderlåtning, miasmateori och klimatmedicin övergavs vid 1800-talets mitt. Av Charlotta Wolff (s. 536)


    Årsinnehållet (s. 541)



    http://historisktidskrift.fi
    ***
    HTF finns tillgänglig på Vetenskapliga samfundens delegations webbplats som Open Access publikation (ISSN 2343-2888) fr.o.m. årgång 1990. Nya årgångar publiceras i HTF DIGITALT med ett års fördröjning.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jennica Thylin-Klaus — 03.05.23 14:54

    ]]>         2023-05-03T13:41:19+03:00 2023-05-03T13:41:19+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44549#p44549 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Pekkalan kansanrintama 1947]]>
    "Hallituspuolueet ovat itse kaataneet hallituksen, eikä oppositio", kirjoitti presidentti Paaskivi päiväkirjaansa.

    http://jkpaasikivi.fi/book/paasikiven-p ... 56/1947-2/
    "11.4.1947 M.Pekkala lähetti valtioneuvoston eronpyynnön. Ilmoitti, että maalaisliittolaiset ministerit olivat jättäneet erohakemuksen."
    "11.4.1947 Svento luonani
    Hamilton kertonut USA:n hallituksen mielipiteenä, että Suomi voisi jo ennen rauhan ratifiointia anoa pääsyä YK:hon." NL kielsi.
    "12.4.1947 Voionmaa luonani kutsusta.
    Ei sosialidemokraattia pääministeriksi, mutta ei myöskään haluta SKDL:stä pääministeriä.
    Kysyin mitä arvelevat Kekkosesta.
    Kekkosta vastaan ovat myös sosialidemokraatit, sillä he eivät luota häneen poliittisesti. Hän heiluu sinne tänne."

    Kekkonen sai tuttavaltaan, KGB:n edustaja ja `lähetysneuvos´ V.F.Razinilta disinformaatiota, ettei Zhdanovin komissiolla ollut minkäänlaista tekemistä SKDL-SKP:n kannanottojen suhteen." Suhteita NL:n valvontakomissioon oli monilla poliitikoilla, mutta Paasikivi ei halunnut olla tekemisissä noiden "rumien kalojen" kanssa.
    "12.4.1947
    Hertta Kuusinen piti kiinni Mauno Pekkalasta, entisestä pääministeristä, jonka tulisi jatkaa."
    Sen jälkeen -kysyin, oliko hän lukenut pöytäkirjat 23.8.1939. Hän ei ollut niitä lukenut."

    "22.4.1947 Yrjö Leino soitti klo 8 illalla. Ilmoitti, että pääministeriasia on hänen kohdaltaan päätetty."

    Zhdanovin komissio ja Neuvostoliitto nähtävästikin halusivat osoittaa käskyvaltansa ja halusivat Mauno Pekkalan hallituksen jatkavan ja kommunistit joutuivat oppositioon vasta vuotta myöhemmin 18 vuoden ajaksi.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 03.05.23 13:41

    ]]>         2023-05-01T11:10:45+03:00 2023-05-01T11:10:45+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44548#p44548 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • M. Pekkalan kansanrintamahallitus 1946 - 1948]]>
    Espanjan sisällissodassa 1936 - 1939 useinkin kirjoitetaan Saksan ja Italian kokeilleen uusia aseitaan ja Picasso maalasi Guernicansakin.
    Mutta Stalinin Neuvostoliitto otti itse hinnoittelemista aseistaan maksuksi 4/5 Espanjan valtionpankin kullasta, 510 000 kg, joten diktaattoreista Stalin otti taloudellisenkin hyödyn lentokoneistaan ja passarivaunuistaan ja lähettämistään sotilasneuvonantajista ja lentäjistä.
    510 000 kg kultaa 1936 kurssihintana 518 000 000 $ ja Stalinin NL:n asetoimitukset Espanjaan 1936 - 1939 yht. 202, 4 miljoonan $:n arvosta
    http://gutenberg-e.org/kod01/frames/fkod16.html
    Stalinin lähettämät nkvd-tsekistit ( "kgb" ) likvidoivat Espanjan monenkirjavia sosialisteja, mm. trotskilaisen Poumin, Kominternin kommunisteja suuremmaksi Espanjassa kasvaneen järjestön.
    George Orwell taisteli POUM´ssa ja Herbert Frahm / Willy Brandt oli hänkin 1937 Kataloniassa ja Ernst Hemingwaykin oli sotakirjeenvaihtajana
    Frente Popularin puolella.

    Stalin lakkautti Kominternin 15.5.1943 ja perusti 1947 Kominformin ideologisena vastavetona USAn Euroopan Marshall-apusuunnitelmalle.

    Kominternin lakkauttamisesta huolimatta kansanrintama-ajatus oli kommunistien ja ilmeisesti lähinnä A.Zhdanovin muistissa ja Suomessa lokakuussa 1944 perustetun SKP:n peitepuolueeksi perustettiin SKDL ja muiden "kansandemokraattisten" ja kommunisteja myötäilevien ainesten odotettiin liittyvän SKDL:ään.
    Espanjassa kansanrintama-aate oli saanut aikaiseksi sisällissodan ja Ranskassakin suurta sekaannusta, pasifismia, rauhantahtoisuutta ja kenties antautumismielialankin, mutta Suomessa Zhdanovin komission / Mauno Pekkalan hallituksen 1946 - 1948 aikaansaannokset jäivät kommunistien kannalta hyvin mitättömiksi, vaikka Valtiollinen Poliisi, Liikkuva Poliisi ja Yleisradio olivatkin kommunistien hallussa vaihdettuine henkilöstöineen.
    Maalisvaaleissa 1945 kommunistit olivat saaneet vain 25 %:n kannatuksen toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja v. 1948 vapaissa vaaleissa kommunistit kärsivät suuren vaalitappion joutuen 18 vuodeksi oppositioon vuoteen 1966 saakka.

    Mauno Pekkalan hallituksella oli vain Zhdanovin komission ja kotikommunistien kannatus ja presidentti Paasikiven johdolla `vallankumous- ja vallankaappausaikeetkin´ saatiin estettyä.
    Itsekin muistan tuolloisen ministeri Hertta Kuusisen puhuneen myöhemmin: " On tämä sellainen joulupukin maa!". Kyseessä oli varsinaisesti kannanotto Niilo Tarvajärven turisti-Lappi ideaan, joka puolestaan on toteutunutkin "vientiteollisuusala."

    Ja tuskinpa kommunistit Zhdanovin komission ja Neuvostoliiton avullakaan olisivat Espanjan kaltaiseen vallankumoukselliseen sisällissotaan
    kyenneet Valvontakomission valtakaudella. Neuvostoliiton kun oli huolehdittava Suomesta ainoana maana, joka toimitti sodassa länsiosistaan raunioituneelle NL:lle sotakorvauksia jo Talvisodan rauhassa menettämästään Karjalastakin.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 01.05.23 11:10

    ]]>         2023-04-29T12:12:02+03:00 2023-04-29T12:12:02+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44547#p44547 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Vaaran vuodet 1946 - 1948]]>

    Hertta Kuusinen hyväksyi Mauno Pekkalan, vaikka oli kirjeissä isälleen O.W.Kuusiselle leimannut tämän "vilttitossuksi" ja sitten "jauhosäkiksi."

    Mauno Pekkalan sihteerinä ollut Toivo Heikkilä kirjoitti 1965 Mauno Pekkalan hallituksen ministereiden yhteenlasketun vankilavuosien määrän olleen yli 100 vuotta.
    Joku ministeri oli ollut Koverin työleirillä halkoja hakkaamassa ( Matti Janhunen skdl-skp ) ja jotkut turvasäilössä, mm. neuvostopseeri Yrjö Murto vuodesta 1935 alkaen oli ollut turvassa Stalinin puhdistuksilta jäätyään vakoilutehtävissä Suomessa onnekseen kiinni. Monien ministereiden viha ja kostonhalu sävytti varmaankin tunnelmia Pekkalan hallituksessa.

    Mauno Pekkalan valtuuskunta elokuusta 1946 alkaen Pariisin rauhanteossa tarkistutti puheensa ja toimensa Neuvostoliiton edustajilta, presidentti Paasikiven "puheen historiallekin". Rauha allekirjoitettiin 10.2.1947, mutta Zhdanovin valtuuskunta viivytti Suomesta lähtöään syyskuulle 1947 saakka ja Valvontakomission Savonenkov palasi 1.1948 NL:n H:gin lähettilääksi valvomaan Suomen aiottua "demokratisoitumista". Sotakorvaustoimitukset viivästyttivät kuitenkin skdl-skp:n kommunistien vallankumousta, kunnes se oli myöhäistä ja tuskinpa vallankaappaappauksesta olisi tullut mitään ilman Neuvostoliiton suoraa sotilaallista tukea sille.
    Ja
    Mauno Pekkala toimi oikeastaan vallankaappausta vastaankin ajaessaan Suomen ja NL:n sotilassopimusta, joka solmittiin keväällä 1948, sotatilan pres. Paasikivi oli julistanut päättyneeksi Zdanovin komission lähdettyä syksyllä 1947.

    Suomen Pariisin Marshall-neuvotteluihin osallistumisen ja Zdanovin komission Suomesta lähdön välille jäi harmittavan vähän aikaa ja miehitetty Itävaltakin allekirjoitti Marshall-apusopimuksen vasta kesällä 1948.
    Ja Mauno Pekkalan hallitus lopetti 29.7.1948, eivätkä kommunistit päässeet enää seuraavaan hallitukseen vaan jäivät `oppositioon´ lakkoja ja mellakoita järjestelemään siinä määrin kuin Moskova mellakat salli - sotakorvaustoimitukset eivät saaneet viivästyä ja mellakoita olikin sitten esim. Arabian porsliinitehtailla H:gissä ja Kemissä tukkiteollisuutta vastaan.


    Anastas Mikojan esitti 13.8.1946 osan Neuvostoliiton `saksalaissaatavista´ Suomesta voitavan vaihtaa mm. Inarin Jäniskosken alueeseen, joka toteutuikin.
    Mutta ehdotuksen suomalaisten teollisuusyritysten osakkeiden vaihtamisesta saksalaissaataviin pres. Paasikivi onnistui estämään,
    Mauno Pekkala oli sanonut neuvostoaietta "hyväksi ajatukseksi" ja sanonut esim. Imatran Voima Oy:n, Outokummun, Valmetin ja Enso-Gutzeitin puoliomistuksen antamisen NL:lle olevan sopivimpia.
    http://sotaveteraanit.fi/rauhansopimuks ... nen-hinta/
    Neuvostoliitto ehdotti myöskin Suomi-NL yhteisyrityksien perustamista, mm. Kuitu Oy:tä rakennettavaksi Jääskeen, menetettyyn Suomen Karjalaan.
    Clearing-tilinen idänkauppa, lähinnä Suomen telakoiden tuotteiden vienti NL:oon käynnistyi sitten sotakovausten loppuvuosina, mutta se pysyi pienenä metsäteollisuuden sitoessa puusillalla Suomen kaupallisesti Länteen.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 29.04.23 12:12

    ]]>         2023-04-26T15:36:20+03:00 2023-04-26T15:36:20+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44546#p44546 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Vaaran vuodet 1946 - 1948]]>
    Komintern ja sen jäsenpuolue SKP oli lakkautettu 1943 ja SKP ja SKDL perustettiin Suomessa lokakuussa 1944 ja skdl osallistui 1945 vaaleihinkin.

    Ns. sotasyylliset oli tuomittu ja asekätkentäjuttu pantu vireille Paasikiven hallituksen oikeusministeri U.Kekkosen taannehtivien lakien nojalla.
    Kirjasensuuri oli toimeenpantu ja ns. fasistiset ainakin noin 400 järjestöä lakkautettu, mm. Suojeluskunnat ja Lotta-Svärd.
    Mutta
    Paasikiven tultua valituksi eduskunnassa 9.3.1946 presidentiksi, uudesta hallituksesta tuli ` kommunistihallitus ´ Zhdanovin komission ollessa maassa ja sotatilan ollessa edelleen voimassa.
    Urho Kekkonen muodosti aluksi vuorokauden ajan hallitusta, mutta se hanke kaatui valvontakomission kieltoon.

    SKDL-SKP esitti 13.3. - 14.3.1946 kokouksensa jälkeen pääministeriksi kommunisti Yrjö Leinoa, joka jo syksyllä 1945 oli ehdottanut Paasikivelle
    Eero A. Wuoren kutsumista Lontoon lähettilään paikalta ministeriksi ja se oli Zhdanovin komissionkin kanta.
    Eero A. Wuoren jälkeen hallitusta kokosi avoimesti SKDL:ään lukeutuva Mauno Pekkala veljensä Eino Pekkalan, Sventon, Niukkasen ja Y.Leinon kanssa.
    M.Pekkalan hallituksessa oli kommunisteja ja opportunisteja, myötäilijöitä ja ehkäpä Paasikiven 20.3.1946 M.Pekkalan listalle haluaman Carl Enckellin lisäksi oli jokunen ei-skdl-skpläinenkin.
    Hertta Kuusinen hyväksyi Mauno Pekkalan, vaikka oli kirjeissä isälleen O.W.Kuusiselle leimannut tämän "vilttitossuksi" ja sitten "jauhosäkiksi."
    SKP:n Hertta Kuusinen, Ville Pessi ja Aili Mäkinen saivat käskyn käydä Moskovassa selvittämässä tilannetta yöllä 4.4. - 5.4.1946 klo 20:00 -
    5:10 aamulla Zhdanoville valvontakomission eversti V.P.Terjoskinin ollessa läsnä.

    Moskovan käskynä kansandemokratian kannalta suotuisia olosuhteita Suomessa oli käytettävä hyväksi.

    SKP organisoi touko - kesäkuussa 1946 yli 200 kokousta virkamieskunnan `demokratisoimiseksi`, poliiseja, pappeja, opettajia, kunnanvaltuustojen jäseniä, tannerilaisia sosdemoja, maareformi oli toimeenpantava, puolustusvoimat tuli täysin puhdistaa, pankit ja tehdaslaitokset oli sosialisoitava ja 7.6.1946 eduskuntatalon edessä oli 30 000 aatteellisen joukkokokous ja SKDL-SKP:n kansanedustaja Hertta Kuusinen tuli puhumaan kokousväelle.
    Kesäkuusta heinäkuuhun 1948 skdl-skp:n Hertta Kuusinen oli hallituksen ministerinä neuvomassa ja ohjailemassa muita ministereitä.
    Mauno Pekkala on ainoa skdl:n pääministeri, mutta skp:n ainoa todellinen käskijä hallituksessa on ollut Hertta Kuusinen.
    "Veljenpoika", kansanedustaja Urho Kekkonen ( UKK895213 ) kirjoitti 1948 otsikolla "Herttainen esivaltamme."

    Eduskuntavaalien 1948 jälkeen Urho Kekkosesta tuli eduskunnan puhemies ja skdl:n kommunistit eivät mahtuneet Fagerholm I -hallitukseen ja olisivatkohan "vaarallisimmat" vaaran vuodet - Mauno Pekkalan hallituksen aika 1946 - 1948 - olleet ohi, tosin 1970-lukua on sanottu `vaaran vuosikymmeneksi`?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 26.04.23 15:36

    ]]>         2023-04-26T14:35:49+03:00 2023-04-26T14:35:49+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44545#p44545 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Rajoitettu itsenäisyys 1946 - 1948]]> http://core.ac.uk/download/pdf/14903727.pdf
    kirjoitetaan
    Britannian Francis Shepherdin kertoneen pres. Paasikiven luottomiehelle Carl Enckellille USAn Marshall-suunnitelman tulevista neuvotteluista Pariisissa.
    C.Enckell on tavannut Zhdanovin komission A.N.Abramovin, joka ei ole sanonut M-avusta juuta eikä jaata, Molotovkin aikoi osallistua neuvotteluihin. Enckel on tavannut Puolan ja Tsekkoslovakian uuden hallituksen edustajat ja matkustanut pres. Paasikiven luo Kultarantaan kertomaan Mrshall-avusta. Pres. on tullut H:kiin ja keskustellut pääministeri Mauno Pekkalan ( SKDL ) ja apulaisulkoministeri R.Sventon ( skdl ) kanssa Marshall-avusta.
    Mauno Pekkala on hetimmiten kutsuttu valvontakomission Savonenkovin puheille hotelli Torniin kuulemaan yksioikoista kieltoa.
    Savonenkovin kielto on välitetty J.K.Paasikivelle.
    Presidentti J.K.Paasikivi on keskustellut läntisestä avusta ent. pres. K.J.Ståhlbergin kanssa ja
    muotoillut sitten Suomen kiellon osallistumisesta Marshall-avun neuvotteluihin, Suomen huomioitsija asemakaan Pariisissa ei tulisi kyseeseen.

    Presidentti Paasikivi näyttäisi keskustelleen Suomen Marshall-avun mahdollisista neuvotteluista ainoastaan ent. presidentti K.J.Ståhlbergin kanssa?

    Tanskan ja Norjan saamaa apua vertailuna käyttäen on arvioitu Suomen Marshall-avun suuruudeksi 150 miljoonaa $.

    Veikko Palvo



    lisäys 3.5.:
    Paasikiven päiväkirja http://jkpaasikivi.fi/book/paasikiven-p ... 56/1947-2/

    "19.6.1947 Ministeri C.Enckellin kirje Kultarantaan Marshallin suunnitelmasta."

    "26.6.-47 M.Pekkala ja 5 ministeriä Kultarannassa ---- Marshallin suunnitelmasta."
    "3.7.1947 Konferenssi Pariisissa päättyi epäonnistumiseen. Ranska ja Englanti lähettäneet kutsun Marshallin neuvotteluista 22 valtiolle, mm. Suomelle 12.4.1947 Pariisissa - ei Neuvostoliittoa mukana."

    "4.7.-47 Marshallin avusta -- ehdotus IIIa, IIIb ......... 7.7. ehdotus IV"
    "6.7.-47 Abramovin muistio Kultarantaan Marshallin suunnitelmasta."

    "8.7.1947 H a l l i t u k s e n ulkoasiainvaliokunta, kaikki jäsenet läsnä."
    "8.7.1947 M.Pekkala luokseni, kertoi Savonenkovin sanoneen EI Marshallin suunnitelmalle..ja Savonenkov kertoi Neuvostoliiton luvanneen Suomelle 40 000 tonnia viljaa."
    "8.7.1947 Ehdotus VI Suomi ei Marshall-avun kokoukseen."

    Mauno Pekkalan sihteeri kirjoitti Mauno Pekkalalle Moskovassa luvatun 100 000 tonnia viljaa ja mukana olleet suomalaisministerit sanoivat:
    "Eihän meillä ole varaa maksaa sellaista määrää ja neuvostoliittolaisilla itselläänkin on pulaa viljasta."

    Läntisten arvioiden mukaan NL:ssa kuoli WW2 jälkeen nälkään 0.7 - 1,5 miljoonaa venäjänmaalaista, mutta miehittämiinsä Itä-Blokin
    maihin Neuvostoliitto joka tapauksessa ilmeisesti toimitti elintarvikkeita yli nälkärajan.
    Ja Suomi kai sai ostaa elintarvikkeita sotakorvauksista erillisellä hyvin pienellä metsäteollisuuden "vapaalla viennin osalla - ehkä Neuvostoliitostakin?"

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 26.04.23 14:35

    ]]>         2023-04-19T13:23:53+03:00 2023-04-19T13:23:53+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44544#p44544 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Marshall-apu ja Suomi?]]>


    Miten kommentoisitte Marshall-avusta ”kieltäytymistä” Suomen kannalta? Mitä jos apu olisikin otettu vastaan suoraan?

    Marshall Plan Countries, Map from The Marshall Plan at the Mid-Mark, 1950.Averell Harriman Papers, Manuscript Division,Library of Congress[/size]



    Niin, olisivatko Suomen kommunistit pystyneet vallankumoukseensa ja vallankaappaukseen jos Suomen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan päätös ottaa vastaan Marshall-apu olisi toteutettu?

    SKDL-SKP-hallituksen pääministeri Mauno Pekkala oli jo v. 1947 puolella salaa ilmoittanut Moskovalle kannattavansa sotilassopimusta ( YYA ) presidentti Paasikiven ja muun hallituksen kannasta riippumatta.
    "Paasikivi piti eduskunnan ja valtioneuvoston tuen saamista merkittäville ulkopoliittisille ratkaisulle tärkeänä", kirjoitetaan eduskunta fi, verkkoteoksessa, mutta myös "Paasikiven autoritaarisesta johtamistyylistä."

    Marshall-avun hylkäämisestä ( ei lähdetä edes Pariisiin neuvotteluihin, kuten Molotovin valtuuskunta ) Paasikivi päätti kesällä 1947 vastoin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kantaa ja sotilassopimuksen ( myöhemmin "ystävyyden sopimus ) presidentti päätti hyväksyä 6.4.1948 vahvistamansa luonnoksen pohjalta.

    Eduskunnan valittua 9.3.1945 Paasikiven presidentiksi, hallitusta yritti aluksi muodostaa Urho Kekkonen, mutta Valvontakomissio tyrmäsi ajatuksen:
    "Kekkosta pääministerin paikalle emme hyväksy, koska hän erityisesti suomalaisten pääsotasyyllisten prosessin aikana osoittautui periaatteettomaksi ihmiseksi ja kykenemättömäksi toteuttamaan Suomen uutta demokraattista kurssia."
    Ja
    oikeusministeri U.Kekkonen kun oli suurella tarmokkuudella ajanut taannehtivat laitkin, koska hänen mielestään ns. sotasyyllisten ja ns. asekätkijöiden tuomitseminen olemassa olevien vanhojen lakien nojalla olisi mahdotonta ja veisi ties kuinka kauan aikaakin.

    "Pres. Paasikivi kirjoitti päiväkirjaansa: " Kommunistit nähtävästi pelkäävät, että Kekkonen on liian luja mies ja voi estää heidän vehkeilynsä."
    Ja
    SKDL-SKP-hallituksen 26.3.1946 - 29.7.1948 pääministeriksi valikoitui Mauno Pekkala, jonka hallituksen ministerit olivat varmasti Marshall-aidia vastaan ja sotilassopimuksen solmimisen puolesta, ( M.Pekkala ehdotti sotilassopimusta ainakin jo 1947 Moskovassa ) Hertta Kuusinenkin oli hallituksen ministerinä ja `takapiruna´ ohjailemassa "Pekkaloitakin".

    Paasikivi, Valtiomiehen elämäntyö http://jkpaasikivi.fi/book/valtiomiehen ... sopimus/4/

    Ylin valta Suomessa ennen Pariisin rauhansopimusta 10.2.1947 oli käytännössä Valvontakomissiolla, vaikka Suomi ei ollutkaan miehitetty maa , kuten esim. Itävalta, joka otti vastaan Marshall-avun NL:nkin miehitysvyöhykkeelleen. Mutta oliko Suomi "vaaran vuosina" täysin itsenäinenkään, rajoitettua se näyttäisi olleen jo ennen "suomettumista" tai alkoikohan * suomettuminen * jo syksyllä 1944?

    Neuvostoliittolainen turvallisuuspalvelun kolmas sihteeri Sergei Istomin tapasi 4.3.1948 H:gin Kasarmitorilla Mauno Pekkalan hallituksen ainoan ei kommunistin/ myötäilijän ulkoministeri Enckellin sihteeri Leonid Taurenin ja sanoi NL-Suomi suhteiden muuttuvan radikaalisti lähitulevaisuudessa, koska Suomen oikeistopuolueiden johtavat jäsenet olivat tehneet * salaisen sopimuksen * USAn ja Englannin kanssa NL:a vastaan.
    Epäiliköhän tsekisti S.Istomin Paasikivenkin salaista sitoutumista Marshall-avun vastaanottamiseen?

    PunaValpo toimitti sisäministeri Yrjö Leinolle "Suomen vastarintaliikkeen organisaatio"- otsikoidun paperin, pääministeriksi tulisi Väinö Tanner, valtionvarainministeriksi Risto Ryti ja ulkoministereiksi Henrik Ramsay ja Hjalmar Procopé.
    Yrjö Leino varoitti oikeistosalaliitosta puol.voimain komentaja Aarne Sihvoa, joka pitikin oman käskynjakonsa ja käskytti toimet * vasemmistosalaliiton * kukistamiseksi. Presidentinlinnan rantaankin ankkuroitiin takavarikolta säästynyt tykkijolla tai tykillä varustettu vene.

    Valtiomiehen elämäntyö sivuilla arvellaan Istominin halunneen peloitella kohta esille tulevan sotilassopimuksen hyväksymiseen ja Enckellin sihteerin kautta tieto meni Enckellille ja ulkoministeriltä presidentti Paasikivelle.
    SKP:n kommunistijohto oli jo tammikuussa ollut Moskovassa "käskynjaolla", oli vaadittu, että kommunistien ( skp-skdl ) oli saatava Suomen eduskunnassa vähintään 101 paikkaa, enemmistö "demokraattiseen vallankumoukseen."
    Hertta Kuusinen sanoi 24.3.1948 H:gin Messuhallissa: "Tsekkoslovakian tie on myös meidän tiemme," Tsekkoslovakiassa oli juuri pantu toimeen kommunistien vallankaappaus.

    Eduskuntavaalien 1.-2.1948 jälkeen skdl-skp/ kommunistit syrjäytettiin täysin ja Fagerholm muodosti I-hallituksensa ( 29.7.1948-17.3.1950 ) ja
    ns. sotasyylliset vapautettiin ja Väinö Tanner piti SDP:n poissa "Moskovan tieltä" kuolemaansa asti 1960-luvun puoliväliin.
    V. 1948 eduskuntavaalien jälkeen Urho Kekkosesta tuli eduskunnan puhemies.

    Entäpä jos pres. Paasikivi olisikin eduskunnankin tuella ( kommunisteilla oli 1945 vaalien ja skdl-skp:hen loikkausten jälkeen noin 25% kansanedustajapaikoista ) saattanut nopeasti kesällä 1947 aikaiseksi neuvottelukosketuksen Marshall-avun tarjoajiin ja tuo "kommunistien vallankaappaushölmöily" olisi osoittautunut yhtä mitättömäksi kuin vuoden 1948 keväälläkin, mikäli se olisi järjestetty 1947 keväällä?

    Olisikohan Suomi saattanut allekirjoittaa Marshall-avun sopimuksen 1948, kuten Itävaltakin ainoana NL:nkin miehittämänä maana ja Pariisin rauhansopimuksessa 1947 Italian maksettavaksi määrätty hieman Suomea suurempi sotakorvaussumma jäi maksamatta niiden vaihtuessa Marshall-apuun, joten olisivatkohan Suomenkin sotakorvaukset Talvisodan hyökkääjälle saattaneet jäädä maksamatta?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 19.04.23 13:23

    ]]>         2023-04-03T13:23:59+03:00 2023-04-03T13:23:59+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44543#p44543 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Pääkirjoitus: Anu Lahtinen, Muistoja, tunteita, kokemuksia (HAik 1-2023)]]>
    Historiallisen Aikakauskirjan tavaksi on vakiintunut, että parillisiin numeroihin työstetään teemanumero, jossa on usein mukana vierailevia toimittajia. Parittomat numerot puolestaan ovat teemoiltaan melko väljiä, vaikka niissäkin tekstit usein keskustelevat toistensa kanssa.

    Tämänkertaisessa numerossa artikkelit käsittelevät yhtäältä muistoja ja kokemuksia, toisaalta erilaisia yhteiskuntaryhmiä ja yhteisöjä sekä niiden toimintamahdollisuuksia. Sinikka Selin, Maria Lähteenmäki, Anssi Neuvonen ja Oona Ilmolahti tarkastelevat artikkelissaan karjalaisnuorten aktivismia. Kirjoittajat analysoivat, miten nykypäivän aktivismi hyödyntää menneisyyttä ja kyseenalaistaa totuttuja tulkintoja menneisyydestä.

    Pete Pesosen artikkelissa huomio kohdistuu firabelitöihin ja siihen, miten niistä kertova muistitieto syntyy ja miten sitä voi tutkia. Kyse on siis esineistä, joita työntekijä valmistaa omaan käyttöönsä työpaikallaan, työnantajan välineitä ja materiaaleja käyttäen. Artikkeli nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä paitsi itse tutkittavasta aiheesta, myös muistitiedon kokoamisesta ja haastattelusta yhteistyönä.

    Työläisten historiaan liittyy myös Marianne Vasara-Aaltosen artikkeli, joka tarkastelee artikkelissaan työväestön oikeusapua 1900-luvun alun Helsingissä. Aikakauden työväestö kohtasi monenlaisia ongelmia, joihin tarvittiin myös oikeusapua. Olemassaoleva kunnallinen oikeusapu ei vastannut muuttuviin tarpeisiin vaan tarvitsi kehittämistä, jossa K. J. Ståhlbergilla ja Einar Böökillä oli osuutensa.

    Vertaisarvioidussa katsausartikkelissa Riina Turunen ja Miika Voutilainen puolestaan tarkastelevat menneisyyttä pitkällä aikavälillä. Tutkijoiden tavoitteena on tarjota valuuttakurssimuunnin, jonka avulla Suomen alueella käytettyjen keskeisten valuuttojen vaihtokursseja voidaan vertailla keskenään. Artikkelissa luodaan myös yleiskatsaus eri aikojen rahaoloihin ja tärkeimpiin muutoksiin. Itse valuuttamuunnin ja sen tarkemmat perusteet ovat saatavilla verkossa, kuten artikkelissa tarkemmin selostetaan.

    Numerossa on myös tavallista enemmän kirjoituksia, jotka kertovat muutoksista: aluista, lopuista, jäähyväisistä. Kimmo Rentola tarkastelee jäähyväisluennosta muokatussa syväluotauksessa intohimoja ja muita tunteita historiantutkimuksessa, tuoden samalla esiin historioitsijoiden sukupolvikokemuksia. Samu Niskasen syväluotaus puolestaan perustuu tehtävässään aloittavan professorin luentoon.

    Muistosanoissa jätämme hyvästit akateemikko, professori Päiviö Tommilalle, professori emeritus Jorma Kalelalle sekä professori emeritus Risto Alapurolle. Tiedemaailma puolestaan kutsuu kokoamaan tieteentekijöiden muistoja Tieteen Kalevalaksi. Historian ystävien kirjeessä puheenjohtaja Kari Salmi kertoo muutoksista julkaisijaseurojemme työvoimassa.

    Huomaattehan myös verkkolehti Auraican ja Porthan-Seuran kirjoituskilpailun Henrik Gabriel Porthanista ja hänen jälkivaikutuksestaan – tarkemmat tiedot sivulla 70.

    Ensi numerossa vuorossa on nostalgian historiaa ja muutama vapaa-aiheinen artikkeli. Tuolloin voimme toivottavasti myös julkistaa Historiallisen Aikakauskirjan digisiirron uutisia, kunhan arjen muilta kiireiltä saadaan viimeiset sopimukset ja tekniset säädöt kohdilleen. Kansalliskirjaston Elektra-palveluhan katosi alkuvuodesta bittiavaruuteen, mutta lehtemme sähköisellä versiolla on luvassa tulevaisuus Tieteellisten Seurojen Valtuuskunnan tarjoamalla journal.fi -alustalla. Kansalliskirjaston kautta Historiallista Aikakauskirjaa voi tälläkin hetkellä lukea 1900-luvun numeroita tietyin rajoituksin.

    Kiitän lämpimästi kaikkia yhteistyöstä tämänkin numeron yhteydessä ja toivotan lukijoille valoisaa kevätaikaa!

    Anu Lahtinen
    anu.z.lahtinen@helsinki.fi

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Haik — 03.04.23 13:23

    ]]>         2023-03-28T11:31:11+03:00 2023-03-28T11:31:11+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44542#p44542 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Green Deal- tutkimus]]> ETLAlta http://etla.fi , Suomen YmpäristöKEskukselta ( SYKE ) ja
    think tank Demos-Helsingiltä http://demoshelsinki.fi/fi/ ja tutkimus julkaistiin 27.3.2023

    http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bits ... sAllowed=y

    "Julkisen talouden kannalta vihreä siirtymä ja sen eteneminen ovat lähivuosikymmeninä Suomessa tärkeämmässä roolissa, kuin ilmastonmuutoksen vaikutukset", todetaan tutkimuksessa.

    Vihreä siirtymä voi heijastusvaikutuksena vaikuttaa myönteisesti Suomen talouteen, edellyttäen että maailmanlaajuisetkin ilmastotoimet vaikuttavat siten, ettei maapallon ilmasto lämpene kohtuuttomasti.
    Heijastusvaikutuksena Suomen vientimaiden talouskasvu voi hidastua.

    "Yksityisen kulutuksen osuus globaalista bkt:stä on vain noin 60%:a."

    verojen korotukset, päästöoikeusmaksut, hiilitullit yms. tuovat tuloja valtiontalouteen, mutta kannusteet tehdä työtä heikkenevät

    Kokonaiskysynnän taso laskee Suomessa.

    Veikko Palvo

    ==========================================================================================================






    USAn liittovaltion National Oseanic and Atmosphere Administration ( NOAA ) mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on v. 2022 suurinta sen jälkeen kun seuranta aloitettiin 65 vuotta sitten.

    Ilmakehän hiilidioksidi- , metaani- pitoisuudet ovat nousseet 11 peräkkäisenä vuotena.
    Ilmakehän CO2-pitoisuus on v. 2022 50 %:a korkeampi kuin esiteollisena aikana ja pitoisuus säilyy tuhansia vuosia.

    http://theguardian.com/environment/2023 ... rt-us-data 6.4.2023

    Tulvien ja kuivuuden , metsäpalojen jne. uutisoidaan lisääntyneen ilmastonmuutoksen johdosta, mutta ainakin väestöräjähdys maapallolla ja erityisesti eteläisellä pallonpuoliskolla ja Afrikassa on todellisuutta ja tuo ihmismäärä "talloo alleen" yhä laajemmin luonnon monimuotoisuuttakin.
    Vaadittu Suomen metsien ainakin osittainen hyötykäytöstä luopuminen ei tilannetta muuksi muuttaisi, paitsi että suomalaisten
    " turha kuluttaminen " vähenisi, elintaso laskisi tuonkin ` ilmastotoimen ´ johdosta.

    Hillityn harkittu ja suunniteltukin siirtyminen erityisesti Suomessa uusiutuviin energioihin, tuuleen ja aurinkoon ja myöskin vihreään ydinvoimaan on epäilemättä tarpeen, koska fossiiliset energiat loppuvat joskus ja tällä
    ilmastoideologisella sivulla http://mahb.stanford.edu/library-item/fossil-fuels-run/
    laskeskellaan öljyn loppuvan vuoteen 2052 mennessä, maakaasun vuoteen 2060 ja kivihiilen vuoteen 2090 mennessä, joten mahb´n mukaan olisi todella kiire energiewendeen maailmanlopun uhatessa fossiilisten polttoaineiden loppumisenkin johdosta.

    Ehkäpä fossiilisten esiintymien hiipuminen tapahtuu kaksinkertaisen tai kolminkertaisen ajan kuluessa ja fossiilisten hinnannousu sitten siihen mennessä kiihdyttää uusiutuvien energioiden ja vihreän ydinvoimankin rakentamista, mutta tähän vuoteen 2023 mennessä hiilidioksidin pitoisuuden lisääntyminen ilmakehässä ei ole vähentynyt NOAA:n mukaan, joten ilmaston lämpenemiseen on sopeuduttava EU:kin.

    VP


    =============================================================================================================

    EU:n talousmahdin ja maailman neljänneksi suurimman talouden Saksan energiewendessä energian tuotannossa on nykyhetkellä ja "näköpiirissä olevassa tulevaisuudessakin" * kaksoisenegiajärjestelmä *: tuuli ja aurinko ja fossiilisten polttaminen kun aurinko ei paista tai kun ei tuule.
    Suomessakin näyttäisi olevan muodostumassa vastaavanlainen * kaksoisenergiajärjestelmä * : kun ei tuule tai aurinko ei paista niin ajatellaan kenties " näköpiirissä " olevassa tulevaisuudessakin " voitavan jättäytyä Norjan ja Ruotsin vesivoimasähkön varaan.

    Suomi ei ole Ruotsin ja Norjan lailla energiaomavarainen.

    Norja ja Ruotsi ovat energiaomavaraisia vesivoimansa ansiosta, mutta Ruotsin ydinvoimalaitoksetkin on välillä päätetty sulkea ja sitten niiden käyttöä on jatkettu,

    Jos Suomessa haluttaisiin markkinaetua ja ulkomaisten - saksalaistenkin - investointien lisäämistä, eikö vihreää ydinvoimaa olisi rakennettava huomattavasti lisää.
    Suomen energiaomavaraisuuteen ja vanhenevia ydinvoimaloita korvaamaan tarvittaneen kolme uutta suurta ydinvoimalaitosta.

    Pienydinvoimalat ovat kaikkialla kehitysvaiheessa, eikö Olkiluoto 3:n ole hyvä esimerkki kokeiluvaiheen rakentamisesta?
    Ja Arevan ydinvoimalatkin, Olkiluoto III ja Flammaville, lienevät jo lastentaudeista vapaita ja niidenkin lisärakentamista voinee ajatella, tosin ranskalaisen Arevan tuotantokapasiteetti saattaa pitkälti olla kiinni Ranskan uusien ydinvoimaloiden rakentamisessa?
    Osin ehkäpä Saksankin energiatarpeisiin?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 28.03.23 11:31

    ]]>         2023-03-23T15:34:45+03:00 2023-03-23T15:34:45+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44541#p44541 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • EU ja Pohjois-Korea]]> http://bbc.com/news/world-asia-64701184

    Nykyisinkin Pohj.Korea tarvitsee ruoka-apua, mutta valtion lehti kirjoittaa avun olevan "myrkkykaramelli" ja Random Sinmun kirjoittaa "imperialistien" käyttävän ruoka-apua
    "ansana ryöstääkseen ja alistaakseen vastaanottajamaita."

    Pohjoiskorealaisen BKT per henkilö on 1700 $ vuodessa, ja siitäkin bkt:stä aseteollisuus, ydinaseet ja ohjukset muodostavat valtaosan.
    Venäjän BKT:stä samoin aseteollisuus muodostaa hyvin merkittävän osan, "uusteollistumista" Neuvostoliiton romahduksen jälkeen ei ole juuri syntynytkään.


    Aalto-yliopiston ja Sitran tutkimuksessa " 1,5 asteen elämäntavat " :
    http://sitra.fi/app/uploads/2019/05/1o5 ... ntavat.pdf Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaisiksi?
    sivu 5.:
    "Keskivertokulutuksen perusteella lasketusta elämäntapojen hiilijalanjäljestä noin 75 % muodostuu kolmesta osa-alueesta:
    - elintarvikkeet
    - asuminen
    - liikkuminen ..................................... Nämä kaikki ovat myöskin EU-komission NextGenerationEU-listalla.

    "Suomessa ja vauraissa länsimaissa hiilijalanjälkeä on pienennettävä huimat 80 - 93 %:a vuoteen 2050 mennessä olettaen, että
    58 - 76 %:n vähennystoimet aloitetaan välittömästi vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi."

    ................................................ Tavoitteena näyttää olevan Pohjois-Korean elintaso, kestävä kehitys" ja kulutus?
    Pohjoiskorealaisen päästöt per capita ovat nyt alle 2,5 tonnia CO2:sta vuodessa ja suomalaisen on vuoteen 2030 mennessä päästävä samalle tasolle.

    "Tavoite 1,5 astetta edellyttää suomalaisen pienentävän hiilidioksidijalanjälkeään nykyisestä 8,6 tonnista CO2:sta vuodessa 2,5 tonniin vuoteen 2030 mennessä ja
    ...............................................0,7 tonniin per capita hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2050 mennessä.

    Aalto-yliopisto, Sitra:
    "Myös kehittyvien maiden eli Kiinan, Intian ja Brasilian on pienennettävä keskimääräistä elämäntapojensa hiilijalanjälkeä 23 - 84 % maasta ja skenaariosta riippuen."
    Kehitysmaidenkin Sitra edellyttää laskevan elintasonsa Pohjois-Korean tasolle, aivan kuten Suomen ja suomalaistenkin.

    Mutta toisaalta ei ole ihmettelemistä siinä, etteivät Kiina ja Intia ja eteläisen pallonpuoliskon maat yritä ja tee paljoakaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Arvattavastikin kehitysmaat ja kehitysmaalaiset haluavat taloutensa kehittyvän ja paranevan, eikä pyrkimystä pohjoiskorealaisten nälkätasolle ole havaittavissa?

    Tavoite jäädä alle 1,5 asteen lämpenemisen on "suuri suunnitelma " ja Pohjois-Korean " suuri suunnitelma " näyttää olevan ydinaseiden rakentaminen pelotteeksi "mahdollisille maahantunkeutujille?"
    Pohjois-Koreassa lienee tuudittauduttu siihen, että muu maailma kuitenkin lähettää ruoka-apua ainakin maan nälänhädässä?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 23.03.23 14:34

    ]]>         2023-03-21T11:51:41+03:00 2023-03-21T11:51:41+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44540#p44540 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • EU on viherunioni]]> Henkilöautot kokonaisuudessaan n. 5 Mt + raskas liikenne n. 5 Mt.
    "Autonrenkaista irtoaa jopa 1850-kertaisesti pienhiukkasia verrattuna pakokaasujen hiukkaspäästöihin ja
    http://iltalehti.fi/autouutiset/a/3a357 ... 990210680c liikenteen päästöistä puolet on peräisin muualta kuin pakoputkista."

    Vihreät suosittelevatkin raideliikennettä ja polkupyöriä, joten autojen ja erityisesti tehokkaiden ja painavien sähköautojen renkaiden päästöt ovat tiedossa, samoin raskaan liikenteen rengaspäästöt.
    Poliitikot sanovat vihreän vedyn avulla tuotetun teräksen olevan mahdollista ja onhan se mahdollista, mutta vetytalous ylipäätään näyttäisi vielä olevan tavoitteena tulevaisuudessa ja kenties aikaan jolloin fossiiliset polttoaineet on kulutettu niin vähiin, että niiden hinta on noussut lähelle vedyn hintaa ainakin eteläisellä pallonpuoliskolla?

    "Vihreän vedyn hinnan tulisi olla alle 2 $/kg ja lähellä 1 $ per kg jotta se pystyisi kilpailemaan "hiiliteräksen" kanssa,
    http://argusmedia.com/en/news/2340240-g ... -below-2kg nyt vihreän vedyn hinta näyttäisi olevan n. 5 $/kg.
    Vetytaloudesta puhutaan ja kirjoitetaan paljon, mutta sen käyttöönottoa näyttäisi lykänneen pieni varjopuoli, vedyn hinta?

    SSAB:n Raahen tehtaallekin sen omistajan voisi velvoittaa vetämään vetyputki Ruotsin tuulimyllyalueelta, Suomen alueen suurin päästelijä saataisiin eliminoitua ja eiköhän se toisi helpotusta julistettuun Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä tavoitteen saavuttamiseenkin.
    Ainakin henkilöautojen nykyhetkenkin pakokaasupäästöt saisi kuitattua.

    SSAB:llä on Uumajassa HYBRID-pilottihanke vuosille 2022 2024 , vihreän vedyn varastoinnin 100 kuution kallioluola, johon vety varastoidaan 250 bar paineessa. SSABn, LKABn ja Vattenfallin hanke.
    Jällivaaraan on suunnitteilla vetymasuuniraudan pilottilaitos.
    http://ssab.com/en/news/202209/hybrid-m ... nd-running

    "Toteutuessaan LKAB:n Hybrid-tuotanto vedyllä vähentää ( vähentäisi ) maailmanlaajuisesti terästeollisuuden päästöjä 40 - 50 megatonnilla hiilidioksidia vuodessa, mikä vastaa kaikkia Ruotsin vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjä.

    Monet julkisuudessa esitetyista vihreistä hankkeista ovat m a h d o l l i s i a laboratorio-olosuhteissa ja hyvä niinkin. Mutta ao. hankkeen kehitystyö kaupallisestikin toteutettavaksi vie aikaa.
    Tietysti valtion tuki ja tuet mahdollistavat monia hankkeita ja business-miehet ovat innolla toteuttamassa tällaisia tuettuja hankkeita ja sitä on sanottu "teollisuuden kiinnostukseksi" muuttua vihreäksi.
    Vihreästä teollisuudesta ei useinkaan esitetä kannattavuuslaskelmia tai laskelmia ylipäätään ja SSAB:kään ei laskelmia "vetyterästuotannosta" esitä, osoittaa ainoastaan sen olevan mahdollista käytännössäkin.

    Veikko Palvo






    EU:n komission NextGenerationEU:
    http://next-generation-eu.europa.eu/make-it-green_fi

    "NextGenerationEU:n tuella luodaan uusi vihreä Eurooppa, joka toimii sekä ihmisten että * maapallon hyväksi *."

    "EU on vastuullisesti matkalla kohti ilmastoneutraaliutta vuonna 2050."

    "Ilmastoneutraali EU ei tuota kasvihuonekaasuja enempää kuin EU:n * ekosysteemit * voivat luontaisesti sitoa."

    Joskus EU:n on sanottu olevan kauppaliitto, joskus EU-Yhdysvaltojen esiaste, mutta von Leyenin ja F. Timmermansin komission ajaa
    pääsääntöisesti ainoastaan * Green Dealiä *, eikä siinä yhteydessä EU:n kaupallisia etuja näytettäisi juuri katsottavan tai edistettävän,
    horisontissa siintää Vihreä EU, jossa yksioikoisesti sanotaan taloudellisen siirtymänkin toteutuneen, mutta kilpailukykyisyyttä ei mainita.

    Suunnitellut EU:n ulkorajatullit nähtävästikin suojaavat sitten Vihreää EU:ta muun maailman tuottamien halvempien hyödykkeiden kilpailulta, USAnkin suuri kansallinen ilmastopaketti on
    EU:ssa nähty "kilpailuna" ja on puhuttu jopa "kauppasodasta" EU:n ja USA:n välillä.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 21.03.23 10:51

    ]]>         2023-03-20T11:57:26+03:00 2023-03-20T11:57:26+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44539#p44539 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • EU on Vihreä Unioni]]> "Now it´s time to act" julisti Ursula von der Leyen ja sanoi energiewenden tulevan vaikuttamaan jokaisen eu-kansalaisen elämään.
    Ja
    muun maailman oletettiin seuraavan EU-komission ilmastojohtajuutta, mutta maapallon ilmasto on lämmennyt jatkuvasti.
    Tavoite EU:ssa, korkeintaan + 1,5 asteen lämpeneminen, on ennallaan:
    Deutsche Welle 17.3.2023 : http://dw.com/en/european-green-deal-tracker/a-64985715

    EU-komission varapuh.johtaja Frans Timmermans sanoi 11.2022: "Maailma ei ole oikealla tiellä pitääkseen lämpötilan nousun alle 1,5 asteessa, tarvitsemme lisää kunnianhimoa --- EU:ssa!"

    Venäjän uusimman Ukraina-hyökkäyksen johdosta kivihiiltä poltetaan EU:ssa enemmän ja fossiilisen kaasun infrastruktuuria rakennetaan lisää, vetyinfra on edelleen tavoiteasteella odottamassa eu-valtioiden tukia.

    Tuuli- ja aurinkovoimaa on rakennettava valtavasti lisää ja EU:n tie-, meri- ja ilmaliikenne on saatava toimimaan viherenergialla tavoitteena.
    Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai aikaiseksi polttoaineiden hintojen suuren nousun, koska EU:n energiewende oli jättäytynyt venäläisen fossiilisen kaasun varaan, EU-Saksassa ydinvoimakin "saastuttaa", ainakaan se ei ole puhdasta kuten Ranskassa.
    Korkeat polttoainehinnat EU:ssa ovat joidenkin tahojen mielestä `hyödyllisiä´ energiewenden kannalta.

    Maatilat tuottavat n. 10 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä ja lehmien metaaniröyhtäilyä ja lannoitteiden typpioksiduulipäästöjä on rajoitettava, maitotuotteet ja punainen liha ovat ylipäätään "maapallon ilmastoa tuhoavia."

    Metsät ja maankäyttö on EU:ssa palautettava vuoden 1952 tasolle, Suomen sotakorvausten päättymisvuoden aikakaudelle, jolloin metsät olivat yli kasvun hakattuja sotakorvausten suorittamiseksi ja siirtöväeksi muuttuneita evakkoja ja rintamamiehiä asutettiin ja uutta peltoa raivattiin lapioilla ja kuokillakin.

    Suomen on ennallistettava vuoteen 2030 mennessä 1,2 miljoonaa hehtaaria ojitettuja maitaan ja vuoteen 2050 mennessä 3,6 miljoonaa ha.
    Suomen metsäpinta-ala pienenisi noin 20%:a ja ruokaturvallisuuskin heikkenisi.
    ( 3,6 milj. ha:a on Lapin läänin pinta-alasta noin kolmasosa ja enemmän kuin Etelä-Suomen läänin pinta-ala. )

    EU-komission ja parlamentin päätöksellä rakennuksia on Suomessakin kunnostettava energiatehokkaiksi ja niiden käyttämä energia on 49%:sti oltava uusiutuvaa vuoteen 2030 mennessä, mikä tietää remonttia 0,5 - 1,0 miljoonalle suomalaiselle asunnolle.
    http://think.ing.com/articles/energy-pe ... -affected/
    Siirtyminen kohti nollapäästöisiä rakennuksia.
    Peruskorjauskustannus arvio: Saksa, Hollanti keskimäärin 15000 - 30000€, Belgiassa keskimäärin 50 000€.



    Maapallon ilmasto on lämmennyt jatkuvasti ja vaikka EU:n kohdalle saataisiinkin hiilineutraali ja myöhemmin hiilinegatiivinen aukko ilmastoa lämmittäville kasvihuonekaasuille, niin "lämmin ilmasto" ja "hiilidioksidiekvivalenttitonnit" saattaisivat vyöryä EU-alueellekin sen rajojen ulkopuolelta?

    Muu maailma kun ei näyttäisi pysyvän EU:n green dealin " kunnianhimoisissa tavoitteissakaan " mukana ja EU:n ilmastojohtajuuttakaan ei liene EU:n ulkopuolella hyväksytty?

    EU:n 450 miljoonan asukkaan alueen pinta-ala on 4 424782 neliö-km ja maapallon pinta-ala on 510 100000 neliö-km, joten EU:n ulkopuolista aluetta on noin 505 100 000 neliö-km. ( onkohan nuo nollat suurissa luvuissa oikein, "pelastettavan maapallon" pinta-ala on joka tapauksessa valtavasti EU:n v. 2050 hiilineutraalia " pinta-alan aukkoa " suurempi. )
    Ja
    mikähän vuonna 2050 on EU:n tuotteiden hintakilpailukyky EU-alueella, EU:hun tuoduille tuotteillekin on suunniteltu hiilidioksidiveroa?
    EUlaiset yritykset Kauko-Aasiassa tuottaisivat hyödykkeitä vain EU:n ulkopuolisille markkina-alueille?
    Esim. "vihreä vetyteräs" on huomattavasti "koksiterästä" kalliimpaa ja olisikohan vuonna 2050 ainoastaan EU-kansalaisilla "varaa ostaa" vetyteräksisiä hyödykkeitä?

    Muu maailma EU:n ulkopuolella kun ei näyttäisi paljoakaan rajoittavan päästöjään, päinvastoin mm. Kiinassa ja Intiassa - maissa, jotka näyttäisivät vain odottelevan `ilmastokehitysapurahoja ja -avustuksia´ aiemmin teollistumiseen syyllistyneiksi kutsumiltaan pohjoisen pallonpuoliskon mailta.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 20.03.23 10:57

    ]]>         2023-03-17T12:35:52+03:00 2023-03-17T12:35:52+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44538#p44538 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Pohjoismainenkin puolustusliitto toteutuu]]>
    Salkuton ministeri J.K.Paasikivi oli Rytin valtuuskunnassa 12.3.1940 ja ennen Talvisotaa Suomen Ruotsin lähettiläänä ollut Juho Kusti jäi Moskovaan Suomen lähettilääksi vääntämään kättä Molotovin monista vaateista.

    Mannerheim antoi 14.3.1940 päiväkäskyn nro 43.:
    http://histdoc.net/historia/mheim.html

    YYA-ajan historian kirjoituksessa lähettiläs Paasikiven toiminta Moskovassa sai vääränkinlaisia mittasuhteita: "J.K.P. oli kiukuissaan Rytin hallitukselle, Petsamon nikkelin toimilupa olisi tullut suorastaan antaa NL:lle, "Erkon sota" yms. sodanjälkeiseen yya-idänpolitiikkaan sopivaa.

    Toimintani Moskovassa välirauhan aikana, kysymys puolustusliitosta Suomen ja Ruotsin välillä:
    http://jkpaasikivi.fi/book/toimintani-m ... n-valilla/

    Norjan suurkäräjien puhemies ja Kansainliiton yleiskokouksen puheenjohtaja 1939 - 20.4.1946 Carl Joachim Hambro esitti 14.3.1940 muodostettavaksi pohjoismaisen puolustusliiton Suomi, Ruotsi ja Norja.
    Ulkoasiainkomissaari V.M.Molotov tyrmäsi heti puolustusliittoehdotuksen; "se olisi rauhansopimusta vastaan ( Tass 20.2.1940 )".
    Molotov kutsui 25.3.1940 Ruotsin ministeri ( = lähettiläs ) Assarssonin ja Norjan lähettiläs E.Masengin puheilleen Hambron puolustusliittoehdotuksesta.
    Ehdotuksen C.J.Hambro oli tehnyt ilmeisesti Kansainliitonkin puolesta, Neuvostoliitto oli tosin erotettu jo joulukuussa 1939, mutta eihän NL puolustusliittoon olisi kuulunutkaan, Stalinin ja Hitlerin sopimus 23.8.1939 oli voimassa ( kesäkuuhun 1941 saakka ).

    Neuvostoliiton korkeimman neuvoston istunnossa 29.3.1940 Molotov sanoi mm. " ettei Suomelta oltu vaadittu ja otettu sotakorvauksia, vaikka mikä tahansa muu valtio olisikin niin tehnyt."

    Suomen ja Ruotsin puolustusliittoajatus jäi eloon ja neuvoteltavaksi, mutta ulkoasiainkomissaari Molotov tyrmäsi sen jälleen joulukuussa 1940:
    "Moskovan rauha 12.3.1940 on likvidoitu jos sopimus puolustusliitosta Suomi- Ruotsi tehdään.

    Molotov oli marraskuussa 1940 käynyt Berliinissä neuvottelemassa Hitlerin kanssa ja sanoi "Suomen kysymyksen olevan edelleen ratkaisematta."
    Mutta Hitler tyrmäsi Stalinin ajatuksen Talvisodan revanssisodasta : "Ei sotaa Itämeren piirissä."
    Paasikivi kirjoitti pääministerinä ja presidenttinä päiväkirjaansa: " Hitler silloin pelasti meidät. "

    J.K.Paasikiven päiväkirja 7.12.1940
    "Tämä osoittaa, mihin tukalaan asemaan olemme joutuneet. Suomessa toitotetaan, että olemme pelastaneet ( Talvi- )sodalla vapautemme, mutta siitä vapaudesta on nyt suuri osa mennyttä.
    Olemme puolivapaa valtakunta.
    Emme saa tehdä edes puolustussopimuksia, ja viime kesänä olimme lähellä kadottaa lopunkin vapaudestamme."

    Ruotsi Suomi puolusliittoajatus vuodelta 1940 toteutuu v. 2022 jätettyjen NATO-hakemusten johdosta viimeinkin, 28 NATOn jäsenmaata 30:stä on jo hyväksynyt hakemukset.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 17.03.23 11:35

    ]]>         2023-03-10T12:13:56+03:00 2023-03-10T12:13:56+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44537#p44537 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Marshall-apu lahjaksi]]> "Toisen maailmansodan aikana USAn yritykset olivat lisänneet paljon tuotantoaan ja yrityksillä oli rauhan tultua tavaraylijäämää."
    Lend Lease - aputoimitukset Neuvostoliitolle olivat loppuneet.
    "Ilman Euroopan markkinoita talous USAssa olisi kärsinyt."
    http://diplomacy.state.gov/online-exhib ... hall-plan/
    "Köyhyys Euroopassa voisi vahvistaa kommunismia."

    "Marshall-suunnitelmassa USA lahjoitti ( contribute ) vuosina 1948 - 1951 16:sta Euroopan valtiolle 13300 miljoonaa $."

    Liittoutuneiden miehittämä Itävalta hyväksyi Marshall-avun 1947 ja sai sitä 1948 alkaen ja Itävalta oli ainoa tapaus, jossa M-aidia jaettiin Neuvostoliiton miehittämälle alueelle. Itävallan valtiosopimus 1955 ja samalla myöskin puolueettomuus, jota Itävalta noudattaa yhä v. 2023, eikä se ole NATOn jäsenmaa.
    Wien ja Berliini olivat liittoutuneitten miehittämiä, mutta Neuvostoliitto järjesti kriisejä vain Berliinissä, miksiköhän ei Wienissäkin?

    Olisiko J.K.Paasikivi kyennyt painostamaan valvontakomission brittejä sallimaan Suomen Marshall-avun vastaanottamisen esim. valvontakomission Francis Shepherdin välityksellä ja olisiko Ruotsilta ja Ruotsin välitykselläkin mahdollisesti saatu poliittista tukea?

    Välirauhan tultua suomalaiset ikään kuin luhistuivat ja alistuivat hyökkääjän komentoon, vaikka 1944 kesälläkin puna-armeijan hyökkäys oli onnistuttu pysäyttämään paljon nykyisen rajalinjan itäpuolelle, oli saavutettu torjuntavoitot taisteluissa Kannaksella ja Laatokan Karjalassa.
    J.K.Paasikivi oli Kremlin suosiossa välirauhankin aikana, ainakin Osmo Apusen Paasikiven pitkä linja, Talvisodan aika 2023 teoksen mukaan,
    mutta miksi näin oli?
    J.K.Paasikivi oli ollut Hitlerin Saksan tuen kannalla välirauhankin aikana; `NL:n suurta voimaa vastaan voi auttaa vain toinen suuri voima` ja
    kaipa tuo oli Kremlissäkin tiedossa?
    Urho Kekkonen puolestaan oli ilmeisesti asettanut poliittisen tulevaisuutensa Moskovan suhteiden varaan; UKK oli tietystikin isänmaallinen suomalainen, mutta hänen ei sanota pystyneen erottamaan Suomen etua omasta edustaan - ne olivat U.Kekkoselle yksi ja sama asia.
    UKK loi ja nimesi 1950 pres.vaalikampanjassaan Paasikiven - Kekkosen linjan, mutta oliko Kekkonen Paasikiven linjalla, tuskin UKK:sta olisi ollut Paasikivelle apua ja tukea M-aidin vastaanottamisessa?

    Suomi joutui maksamaan 300 miljoonan "sotakorvaus-$:n" sotakorvaukset hyökkääjälle, sekä kärsimään aluemenetysten, Karjalan, Sallan ja Petsamon menetysten kustannukset ja ja vajaan 0,5 miljoonan Talvisodan evakoista siirtoväeksi muuttuneiden uudelleen sijoittamisen ja asuttamisen.
    USA, Britannia ja Ranska eivät olleet sotakorvauksia vastaanottavina, ainoastaan Neuvostoliitto, jolle Italiankin olisi tullut maksaa 100 miljoonan $:n korvaukset + Jugoslavialle, Kreikalle, Etiopialle ja Albanialle - yhteensä 360 miljoonaa $.

    Marshal-avusta Ruotsille 80 % oli avustuksia ja 20 % lainaa 2 %:n korolla ( noin 107 miljoonaa $ avustusta ja 20,4 miljoonaa $:a lainaa ).
    https://data.riksdagen.se/dokument/ED10Uu2

    Neuvostoliiton tyrmättyä Suomen Marshall-avun saannin " presidentti Paasikivi poiketen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan mielipiteestä teki päätöksen, ettei Suomi ota vastaan tarjottua apua."

    "Suomi sai kuitenkin myöhemmin tarvitsemansa lainat USA:sta ja maksoi ne takaisin korkoineen", kirjoitetaan eduskunnan sivulla:
    http://eduskunta.fi/verkkoteos/valtiopo ... se-22.html

    Suomi sai lainaa USAsta, mutta Marshall-avun lahjarahat jäivät saamatta ja mikä lienee ollut noiden Suomen lainojen korko verrattuna Ruotsin
    M-aidin 20%:n lainaosuuden 2 %:n korkoon.
    Presidentti Paasikivi oli jokseenkin yksin joutuessaan päättämään kieltäytymisestä Marshall-avusta vastoin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kantaa, joka kenties kertoi parlamentaarisesta tuestakin?

    Stalinin haluaman YYA-sotilassopimuksen presidentti Paasikivi samoin päätti tehdä ilman parlamentaarista hyväksyntää ja sop.allekirjoituksen 6.4.1948 jälkeen sotilassopimus lienee viety eduskuntaan ratifioitavaksi?
    Paasikiven päiväkirjoissa yya-sopimus on sotilassopimus muuttuen vuosia myöhemmin "ystävyyden sopimukseksi."

    Hallitushan kylläkin oli Mauno Pekkalan äärivasemmistolainen hallitus sen ministereiden omine Moskova-yhteyksineen ja olisikohan presidentti puolestaan ollut liiankin "parlamentaarinen" noina vaaran vuosina?
    YYA-sopimuksen jäkeen pres. Paasikivi kylläkin saattoi syrjäyttää skdl-skp:n oppositioon 18 vuodeksi vuoteen 1966 saakka.

    http://nationalarchives.gov.uk/educatio ... 1939-1947/ = Marshall-avun alkamisajankohdan tilanne Euroopan kartalla.

    Suomen viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon ylitti rajan Vainikkalassa 18.9.1952 ja pääministeri Urho Kekkonen oli kirjoittanut pamfletin ( UKK893482 ) : Onko maallamme malttia vaurastua?
    Pamfletissa on mm. alekkain kohdat -Suomen teollistamisohjelman rahoittaminen ja Neuvostoliiton teollistaminen. Pääministeri Kekkosella näyttäisi esikuvana olleen Stalinin teollistaminen 1930-luvulla.

    Kekkonen kirjoittaa ( UKK893475 ) Stalinin aloittaneen erityisesti " raskaasta teollisuudesta ", eikä kevyestä kulutustavarateollisuudesta.
    Ja " työläisten palkkojen kohottaminen aiheuttaisi teollisuutemme kehitysvauhdin hidastumisen. "

    UKK kirj. NL:n raskas teollisuus " Toteutettiin sisäisten säästölähteiden turvin, " millä ukk viitannee " Suomen teollistamisohjelman rahoittaminen " - kohtaan vuoden 1952 pamfletissaan.

    Länsi-Euroopassa Marshall-apu oli suurimmillaan vuonna 1951, ja pääministeri U.Kekkonenkin saattoi suunnitella Suomen teollisuuden jälleenrakennusta sotakorvaustoimitusten päätyttyä syksyllä 1952.
    Ennen v. 1952 USA oli haluton myöntämään sellaisia luottoja, jotka olisivat päätyneet Neuvostoliiton hyödyksi sotakorvaustoimituksina.
    Joitakin luottoja pohjoisen vesivoimalaitosten rakentamiseen Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden voimaloiden korvaukseksi lienee saatu, mutta niiden siirtolinjat etelään eivät valmistuneet sotakorvausaikana.

    YYA-Suomessa kirjoiteltiin sotakorvausteollisuuden luoneen uutta teollisuutta ja vaihtokaupan Neuvostoliiton kanssa ja clearing-tilinen idänkauppa olikin sotakorvausten luomaa: telakat ja terästä telakoille Raahen Rautaruukista ja Kostamuksen pelleteistä.
    Mutta
    Suomelta oli joka tapauksessa 31.11.1939 alken pyyhkäisty noin 12 vuoden kansantulo ja sen kehittyminen 1939 - 1952 pois ja sotakorvausaikana läntisiä kauppayhteyksiä kannatteli metsäteollisuuden "puinen silta" ja länsiviennillä ostettiin sotakorvaustoimitusten vaatimia materiaaleja ja koneita, " vapaata vientiä " ei ollut paljoakaan.

    Veikko Palvo




    Sotakorvaustoimitukset tekivät suoraan ja välillisesti valtavat aukot Suomen yli kasvun hakattuihin metsiin ja Suomen pinta-alaakin oli menetetty 13 %:a: Karjala, Salla ja Petsamo.
    Presidentti Paasikivi kannusti puheissaan metsätöihin ja vuonna 1950 presidentti käynnisti Suomen ensimmäisen metsämarssin metsäaukkojen puuntaimien istuttamiseksi ja kaikenlaisten metsänhoitotöiden ja puunkasvun lisäämiseksi:
    http://finna.fi/Record/lusto.knp-140854

    Vuoteen 1952 mennessä presidentti Paasikivenkään istuttamat puuntaimet eivät olleet vielä ehtineet kasvaa `ikimetsäksi´ ja metsänkasvu ei ollut lisännyt metsiemme puustoa suuremmaksi kuin se oli "sotakorvaushakkuiden" harventama,
    mutta
    EU-komissio vaatii Suomen metsien ja maankäyttösektorin palauttamista niukalle vuoden 1952 tasolle ja tuota vaatimusta on Suomessa vuonna 2022
    tuettu "hiilinielumetsämarssein."

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 10.03.23 11:13

    ]]>         2023-03-04T12:50:27+03:00 2023-03-04T12:50:27+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44536#p44536 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Marshall-apu ja Suomi?]]>
    KuvaKuva
    Törmäsin Bernin historiallisessa museossa (Albert Einstein osastolla) kiinnostavaan Marshall-apu julisteeseen. Huomioni kiintyi noihin laivan purjeisiin jossa näkyy myös Suomen lippu. Juliste on varmaankin tehty ennen kuin selvisi mitkä maat apua vastaanottavat, sillä näissä uudemmissa ei Suomen lippua enää esiinny. Laitan muutaman muunkin aiheeseen liittyvä kuvan tuohon näytille.

    Miten kommentoisitte Marshall-avusta ”kieltäytymistä” Suomen kannalta? Mitä jos apu olisikin otettu vastaan suoraan?
    KuvaKuva
    Kuva
    Marshall Plan Countries, Map from The Marshall Plan at the Mid-Mark, 1950.Averell Harriman Papers, Manuscript Division,Library of Congress

    Lisätietoja mm täältä:
    Wapedia: Wiki: Marshall-apu http://wapedia.mobi/fi/Marshall-apu
    Wikipedia: Marshall-apu http://fi.wikipedia.org/wiki/Marshall-apu


    "Mitä jos apu olisikin otettu vastaan suoraan?"

    Niin, olisivatko Suomen kommunistit pystyneet vallankumoukseensa ja vallankaappaukseen jos Suomen eduskunnan päätös ottaa vastaan Marshall-apu olisi toteutettu? SKP oli `edellä aikaansa`eduskunnassakin tuominnut Marshall-avun Lännen juonena, vaikka Molotov neuvotteli kesäkuussa 1947 Marshall-avusta Neuvostoliitolle, olihan Stalinin NL saanut Lend Lease-apuakin, jota ei käytännössä tarvinnut maksaa takaisin.
    Molotovin paiskattua Pariisissa oven perässään kiinni, Suomellekin, pääministeri M.Pekkalalle tuli 8.7.1947 Savonkovin käsky kieltäytyä Marshall-avusta, vaikka siitä olisi ollut NL:lle hyötyäkin Suomen ja suomalaisten tehdessä toimittaessa sotakorvauksia vuoteen 1952 saakka.

    Mauno Pekkala oli jo v. 1947 puolella salaa ilmoittanut Moskovalle kannattavansa sotilassopimusta ( YYA ) presidentti Paasikiven ja muun hallituksen kannasta riippumatta.
    Stalinin haluama YYA-sop. allekirjoitettiin huhtikuussa 1948 ja Fagerholm I hallitus muodostettiin SKP-SKDL:n joutuessa oppositioon 18 vuodeksi.
    NL:n valvontakomissiokin lähti viivyteltyään 1947.

    Sotilassopimus ( YYA ) oli Paasikiven päiväkirjojen mukaan esitetty NL:n taholta jo aiemmin ja J.K.P. keskusteli sellaisen sopimuksen tekemisestä mm. ent. pres. Ståhlbergin kanssa. Stalinin nootti, kirje 22.2.1948, ei juuri jättänyt valinnan varaa.

    Jos Marshall-avun dollarit olisi vastaanotettu ja tehty tuo "sotilassopimus eli YYA", eikö kommunistit olisi voitu syrjäyttää 18 vuodeksi oppositioon jo 1947 ?
    Urho Kekkonenkin oli syrjäytettynä eduskuntaan, eikä ollut päässyt toiveidensa mukaisesti muodostamaan hallitusta vaan pääministeriksi tuli Mauno Pekkala, jonka hallituksen ministereiden yhteenlaskettu vankilatuomiovuosien määrä oli yli 100 vuotta.
    Olisiko tuo hallitus kyennyt estämään Marshall-avun vastaanottamisen ja eikö Fagerholm I-hallitus olisi voitu muodostaa jo 1947 ?

    Laillisuus- ja parlamentarismi-näkemyksiä korostetaan aina, mutta eihän tuohon aikaan sodan jälkeen Suomessa vallinnut "laillisuus".
    SKP oli perustettu vasta 1944 syksyllä Suomessa, sitä ennen se oli ollut laiton ja "SKDL-kansanrintama-aikeen" peitteen takana.

    Olisiko Neuvostoliitto vaarantanut sotakorvausten saamisensa? Ja samallahan NL loi Suomen metalliteollisuuden, mm. telakoiden riippuvuuden viennistä NL:oon. Suomen Läntisiä kauppayhteyksiä kannatteli "puinen silta."

    Marshall-avun jakamiseen perustettiin 1948 OEEC ja siitä tuli v. 1961 OECD, johon YYA-Suomikin saattoi liittyä vuonna 1968.
    FinnEFTA ja EEC-vapaakauppasopimus olivat nekin metsäteollisuuden viennin edellytyksiä.
    OEEC mahdollisti Euroopan Hiili- ja Teräsyhteisön synnyn ja se oli perustana Euroopan Unionille.

    Kylmässä sodassa maailma jakautui 1. Läntisiin demokratioihin, 2. Neuvostoliittoon ja sen kommunistisiin satelliitteihin,
    3. Kolmanteen maailmaan, johon Neuvostoliitto toimitti lähinnä ideologiaansa sekä aseita aatteen toteuttamiseksi ja
    Länsi toimitti ja antoi kehitysapua.

    Suomi aloitteli 1960-luvulla kehitysapuaan ja Tunisia ja Tansania lienevät olleet ensimmäiset kohdemaat. Maon Kiina rakensi Tansania-Sambia
    rautatien aloittaen Kiinan kehitysavun Afrikkaan ja Suomi on antanut Kiinalle kehitysapua viime vuosiin saakka:
    http://kiinaseura.fi/kehitysyhteistyo-kiinan-kanssa
    "World Food Program v. 2001 - 2005 antoi Kiinalle 56 miljoonaa $, mm. 347000 tonnia vehnää, kohdennettuna 4,7 miljoonalle kiinalaiselle
    avunsaajalle."
    "Kiina itsekin katsoo kuuluvansa kehitysmaiden joukkoon" - varsinkin ilmastokehitysapua vaatien "teollistumiseen syyllisiltä länsimailta."

    "Kiina on jo aloittanut ruoka-, asiantuntija- ja raha-avustusten antamisen WPF:n kautta mm. Afganistanin ja Afrikan nälänhätäalueille.
    Kiina on investoinut Afrikan öljyntuottajamaihin jopa hieman kyseenalaisilla tavoilla taloudellisten intressien korostuessa."

    "Syrjäisissä kylissä asutaan luolissa ja samaan aikaan Peking vaurastuu silmissä ja Kiina panostaa avaruuden valloitukseen" ja ydinaseidensa ja asevoimiensa kehittämiseen.
    Useimmissa Afrikan maissa Kiina harjoittaa "kehitysapuaan" ottaen maksuksi raaka-aineita ja Kiinan vaurastuminen sai alkunsa pres. R. Nixonin vierailtua 1972 Mao Zedongia tapaamassa ja globalisaatio kiihtyi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
    Kiina investoi puolestaan länsimaihinkin ostaen yrityksiä ja eurooppalaisia satamiakin.

    Humanitäärinen hätäapu esim. maanjäristys- ja tulva-alueille on oma apumuotonsa ja YK:ssa kolmannen maailman maat ovat kannattaneet erilaisia kehitysapumuotoja itselleen. Ilmastokehitysapuakin kehitysmaat vaativat teollistumiseen syyllisiltä länsimailta ja Pariisin 2015-ilmastosopimustakaan ei tuskin olisi saatu aikaankaan ilman jonkinlaisia lupauksia ilmastokehitysavusta, tuskipa muutoin lähes kaikki maailman 200 maata olisivat kannattaneet ilmastosopimusta?

    Kehitysapu on muuttanut muotoaan humanistiseksi avuksi ja `kestäväksi kehitykseksi´

    Marshall-avun Euroopalle voisi katsoa aloittaneen kehitysapujen antamisen ideologisessa idän ja lännen sodassa ja YYA-Suomikin ilmeisesti halusi kehitysavun antamisessa profiloitua `Lännen leiriin´?
    Ja Suomenkin kehitysapu oli aluksi suomalaistuotteiden antamista, kuten Kiinakin tekee yhä, mutta Suomi ei saa maksuksi kovinkaan mainittavia kehitysavun tuloksia, mutta onhan "antajalla hyvä mieli?" Kehitysavun niukat saavutukset ovat tietystikin myös saajamaiden kannalta huono asia?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 04.03.23 11:50

    ]]>         2023-02-26T15:09:58+03:00 2023-02-26T15:09:58+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44535#p44535 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]>
    ( Venäjällä ei saa olla sananvaltaa NATOn jäsenmaassa )
    http://nato.int/docu/comm/1999/9904-wsh ... 04open.pdf

    rikkoa sopimusta / violate NATOs basic agreement

    ei toimi sopimuksen mukaan / The Turkiye and Hungary does not working according to contract because Russia


    Pääministeri Viktor Orbán puhui 24.2.2023 Kossuth-Rádiossa: "Tarvitsemme tulitauon ja rauhanneuvottelut mahdollisimman pian"-otsikolla:

    http://abouthungary.hu/speeches-and-remarks

    "Ruotsin ja Suomen NATOon liittymisestä pääministeri Orbán puhui * ensin * Turkista. Meidän on kuultava ( ensin ) heidän kantansa, koska heillä on vakavia vastalauseita, erityisesti mitä tulee Ruotsiin."mutta
    "Orbán kertoi pyytäneensä Fidesz-KDNP-ryhmäänsä tukemaan Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyttä, jotta hallitus voisi antaa eduskunnalle esityksen kansanedustajien äänestettäväksi.
    mutta Turkin kantaa siis odotetaan?

    Orbán 24.2.2023 : "Venäjän ja Ukrainan tapauksessa ei ole selvää kummankaan osapuolen taholta, mitkä ovat sodan tavoitteet."

    "Aloittaako Ukraina sotilasiskuja Venäjän alueelle, ja kuinka pitkälle he haluavat työntää Venäjän joukkoja takaisin?"

    "Onko Krim piiritetty vai ei", kysyi V.Orbán 24.2.2023

    http://abouthungary.hu/blog

    Unkarissa Ukrainan 2023 rajat ja Venäjä niiden ulkopuolella eivät näyttäisi merkitsevän Unkarin Fidesz-puolueelle mitään ja pääministeri Orbán näyttäisi vähättelevän vaikutusvaltaansa Unkarissa?
    Orbán sanoo maansa kärsineen Ukrainan pakolaisista ja " myös Euroopan pakotejärjestelmän auheuttaneen heti vakavia seurauksia Unkarille.-----Hallitus on tehnyt 20 toimenpidettä Unkarin inflaation taltuttamiseksi," sanoi Orbán 24.2.2023 Kossuth Rádiossa.

    Ja tammikuussa 2023 inflaatio Unkarissa oli yli 25% ja talousvaikeudet näyttäisivät yhdistävän Orbania ja Erdogania?

    Reuters 17.6.2020 : "Turkki estää edelleen Puolan ja Baltian puolustustussuunnittelua, on hyväksynyt Eagle Defenderin, mutta ei salli sen sotilaallista suunnittelua. Ankara vaatii Pohjois-Syyrian kurdialueen PYD/PKK julistamista terroristijärjestöiksi, myös PYD."

    Reuters uutisoi 2.7.2020 : "NATO käynnisti Eagle Defenderin."

    "Putin julkaisi kesäkuussa 2020 artikkelin, jossa Vladimir jälleen kerran syytti Puolaa toisen maailmansodan aloittamisesta 6.1939."
    Stalin ja Hitler olivat Puolan 1939 - 1941 jakajina ja miehityksessäkin liittolaisia lähes kahden vuoden ajan ja NL:n ja Venäjän historian kirjoituksessa toinen maailmansota alkaa kesäkuussa 1941 ( suuri isänmaallinen sota ).
    Stalinin NL:n raaka-ainetoimitukset mahdollistivat Hitlerin sodankäynnin, mutta Saksan Ranskan valloituksesta 1940 Stalin yllättyi, hänen "suuri suunnitelmansa" romahti.

    Kremlin pääkohteita on lyödä kiilaa Länsi-Eurooppaan ja EU:hun.

    NATO-Turkki näyttäisi olevan Putinin troijan hevonen Naton sisäpuolella ja Unkari on sitä myöskin Euroopan Unionin sisäpuolella?

    Veikko Palvo





    Ev.ltn Glen Grant´n "Seven years of deadlock, 6.2021 kirjoitusta on lainailtu Venäjän viimeisimmän Ukraina-hyökkäyksen jälkeenkin ja tässä
    http://atlanticcouncil.org/blogs/ukrain ... -invasion/
    37 vuotta brittiarmeijassa palvelleen Glen Grantin kirjoitusta arvostellaan 23.12.2021 - ennen Venäjän uusinta hyökkäystä Ukrainassa.

    Glen Grant kirj., että vuonna 2014 Venäjän tunkeutumista Itä-Ukrainaan ja Krimille vastaan olisi voitu lähettää 50 000 ukrainalaissotilasta, joista tosin vain 6000 oli taisteluvalmiina, mutta poliittinen johto ei antanut koskaan taistelukäskyä.
    "Ukrainan riveissä oli Venäjä-Ukraina kaksoiskansalaisiakin."

    "Presidentti ei erottanut epäonnistuneita upseereita ja uudistusten sijaan upseerit katsoivat menneisyyteen ryhtyen luomaan peilikuvaa
    "pienestä neuvostoarmeijasta."

    "Ukrainan armeija poliittisesta johdosta rivisotilaisiin toimii eräänä kommunistisen ja neuvostojärjestelmän viimeisistä jäännöksistä. Se ei edusta Ukrainan yhteiskuntaa, vaan se pitäisi pikemminkin nähdä historiallisena poikkeamana maassa, joka on hitaasti modernisoitumassa", kirjoittaa Glen Grant 6.2021.

    "Oligarkkien ja korruption vaikutus Ukrainan armeijaan on huomattavasti pienempi kuin muilla Ukrainan yhteiskunnan alueilla."
    Neuvostotyyli ja kuri:
    "Kukaan ei toimi ilman käskyä rangaistuksen pelossa ja käskyn on useinkin tultava hyvin korkealta ( "kenraalit ovat superkersantteja" ), nöyryyttäminen, välinpitämättömyys, röyhkeys ja ylimielisyys ovat yleisiä."

    "Ukrainan tykistöyksiköillä on suuri ammuspula ( 6.2021 ), eikä omaa ammustuotantoa ole saatu perustetuksi."

    "USAn Gold Standard-apu on ollut 2 miljardia $:a ( 6.2021 ) ja läntiset kouluttajat kouluttavat noin 10 000 sotilasta vuodessa."

    "Ukrainan etulinjan joukot ovat parantuneet valtavasti ja osa tästä johtuu sodasta."

    "Rahan käyttäminen F-16 hävittäjälentokoneisiin ja Patriot-ohjuspattereihin ei ottaisi huomioon Ukrainan puolustusjärjestelmän kykyä ja taitoa niiden ja USAn tulisi käyttää apuaan Ukrainan olemassa olevien taistelujärjestelmien tukemiseen ja parantamiseen", kirjoittaa Glen Grant kesäkuussa 2021.

    Toisen Minskin sopimuksen vuonna 2015 jälkeen sota vakiintui juoksuhautasodaksi Itä-Ukrainassa ja nyt 2023 jonkinlainen asemasotavaihe näyttäisi jälleen vallitsevan. Yhdestä kaupungista käydään kiivaita taisteluja uutisoituna, vaikkei tuosta kaupungista taida olla jäljellä muuta kuin nimi kartalla?
    Yksi kolmasosa Ukrainan väestöstä lienee joko pakolaisina maansa ulkopuolella tai maan sisäisinä evakkoina, noin 7 + 7 miljoonaa?

    VP


    VP 20.11.2023

    Venäläisiksi osoittautuneet " pienet vihreät miehet " miehittivät Ukrainan Krimin helmi- maaliskuussa 2014 :
    http://rferl.org/a/russia-ukraine-crimea/29790037.html

    rferl kirjoittaa 17.4.2023 "Aseistautuneen siirtolaisuuden" olevan uhkakuvana Suomessakin, joka siksi rakentaa itärajalleen
    400 km aitaa.

    "Aita vähentää myöskin Suomen rajavartioinnin riippuvuutta Venäjän rajavalvonnan tehokkuudesta".

    KGB neuvostoaikana ja FSB nyt valvoo Venäjän raja-aluetta, joka alkaa jo Viipurista.

    FSB työntää marraskuu 2023 alkaen keräämiään suomalaisesta näkökulmasta * laittomia siirtolaisia * tunkemaan polkupyörillä ja potkulaudoilla Suomeen.

    Kyse voisi olla " pienistä vihreistä miehistäkin " eli Wagner-porukan kaltaisista, joille olisi salakuljetettu aseita venäläisten rakennuttamiin kiinteistöihin Suomessa.
    Ja Suomessa joku entinen 1980-luvun SKP:n keskuskomitean jäsen katsoo Venäjän valtion "elinten" kokoaman lauman tulon estelyn olevan kansainvälisen oikeuden vastaista...............

    "Pienet vihreät miehet" 2014 Krimillä eivät tosin tainneet sitten myöhemminkään kysellä turvapaikkaa, mutta heidän huoltonsa oli kaikilta osin Venäjän federaation varassa, Ukrainan ei katsottu "kansainvälisen lain" mukaan olevan vastuussa tulijoiden elintarvikehuollosta, majoittamisesta jne.
    ----------------------------

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 26.02.23 14:09

    ]]>         2023-02-18T16:07:38+03:00 2023-02-18T16:07:38+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44534#p44534 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]> http://rand.org kirjoituksessa esitetään viisi kohtaa, oikeastaan enemmänkin alaotsikoita: 1. venäjän mahdollinen ydinaseiden käyttö , 2. sodan mahdollinen laajeneminen Ukrainan alueen ulkopuolelle, 3. alueellinen / Ukrainan alueiden valvonta,
    4. sodan kesto, 5. sodan lopettamisen muodot ja tavat historiallisin esimerkein.
    http://rand.org/pubs/perspectives/PEA2510-1.html

    1. Ydinaseiden käyttö olisi itsetuhoista
    2. Sotaa käydään Ukrainan vuoden 2013 rajojen sisällä liittynee ydinaseuhkaankin, molemminpuolisen tuhon MAD-oppiin
    3. Venäjän miehittämänä oli 12.2022 noin 20 % Ukrainan pinta-alasta
    4. pitkittynyt sota Ukrainassa sitoisi venäläisiä joukkoja, eikä Moskova voisi uhata muita maita tai alueita

    "Kestää joka tapauksessa vuosia, ehkä vuosikymmeniäkin, ennen kuin Venäjän armeija ja talous toipuvat tappioistaan" ja Venäjä tulee joka tapauksessa olemaan enemmän riippuvainen Kiinasta sodan kestosta riippumatta. Rand-kir. sanotaan Washingtonin intresseissä kuitenkin olevan, ettei Moskova joudu täysin Peking-alisteiseksi, pitkä sota voisi tarjota Kiinalle etuja sen kilpailussa USAn kanssa."

    5. Sodan lopettamisen muodot: 5a: ehdoton voitto - olisi sellainen, jonka liittoutuneet saavuttivat Japanista ja Saksasta v. 1945 ja oletetaan
    " sodan todennäköisesti päättyvän jonkinlaiseen neuvottelutulokseen."
    5b: Korean sota päättyi 1953 aseleposopimukseen, joka on ollut voimassa 40 vuotta. Jännitteet ja osapuolten taloudelliset ja diplomaattiset suhteet ovat pysytelleet minimitasolla. Aseleposopimus jäädyttäisi etulinjat Ukrainassa ja eriävät näkemykset rajalinjoista Ukrainassa jäisivät ennalleen ja vaikuttamaan."

    5c: Poliittinen ratkaisu: "WW2 jälkeen aseleposopimukset ovat olleet yleisempiä kuin rauhansopimukset."
    "Venäjälle Ukrainan liittoutumattomuuden vahvistaminen olisi todennäköisesti keskeistä ja Ukraina taas haluaisi Lännen sitoutuvan turvallisuuteensa, koska se ei luota Venäjän noudattavan sopimuksia."

    "Molempien osapuolten optimismi sodan kulusta: Ukraina on optimistinen sen suhteen, että Lännen tuki jatkaa kasvuaan ja Venäjä näyttäisi uskovan, että USA ja sen liittolaiset horjuvat lopulta Ukrainan tuessaan sodan pitkittyessä.
    Molemmat siis uskovat kykynsä voittaa sota paranevan ajan myötä."

    "WW1:ssä molemminpuolisen optimismin lisäksi uskottavuusongelmat saivat Britannian arvioimaan, että Saksasta täytyy saada ehdoton voitto."
    WW2:ssa F.D.Roosevelt julisti, että Saksasta on saatava ehdoton voitto.


    Aiemmin Ukraina ilmoitti voivansa hyväksyä puolueettomuuden osana ratkaisua ( 15.3.2022 Rand viite 52. )
    mm. http://usip.org/publications/2022/03/uk ... in-respond 31.3.2022

    Pres. Volodymyr Zelenski laajensi 27.3.2022 ehdotustaan puolueettomuudesta, Zelensky vaati tulitaukoa 27.3.2022 ja Venäjän joukkojen vetämistä ennen 24.2.2022 Venäjän miehittämiin Ukrainan osiin.
    Venäjän "salamahyökkäys" oli ehdotusajankohtana kuukauden jälkeen jo torjuttu ja pysäytetty, mutta Kreml ei halunnut neuvotella muusta kuin Ukrainan ehdottomasta antautumisesta neuvotteluissa, joissa Venäjää edusti entinen kulttuuriministeri Medinski.

    Rand: "USA on jatkanut retoristakin tukeaan Kiovalle ja sen NATO-jäsenyyspyrkimyksiin ja kieltäytynyt neuvotteluista, jotka millään tavalla heikentäisivät NATOn avointen ovien politiikkaa." Ja EU myönsi 23.6.2022 Ukrainalle EU-ehdokkaan statuksen.

    Madridissa NATO-kokouksessakin todettiin: "Tuemme täysin Ukrainan luontaista.....oikeutta....valita....omat...turvallisuusjärjestelynsä."

    Tosin " NATOn avointen ovien politiikka " horjuu Turkin ja Unkarin suunnalla, NATOn jäsenmaiden, joilla on tiiviit yhteydet ja talousyhteydet Putinin Venäjään?

    Veikko Palvo




    NATOn jäsen Turkki ei osallistu Venäjän vastaisiin pakotteisiin sen Ukrainassa käymän hyökkäyssodan johdosta.
    Ja
    "Venäjän tullitietojen mukaan Venäjälle vietiin Turkista vuoden 2022 7 kuukauden aikana 11.2022 mennessä 2,6 miljardin $:n arvosta elektronisia komponentteja."
    YK:n kansainvälisen kaupan comtrade-tiedoston http://comtradeplus.un.org mukaan Turkin vienti Venäjälle v. 2022 oli 9,34 miljardia € ja vienti Venäjälle oli lisääntynyt 87% edellisestä vuodesta.

    "Ankara väittää ettei Venäjä-vastaisia pakotteita kuitenkaan kierretä Turkin kautta ja kehottaa Länttä toimittamaan todisteita,"
    kirj. Reuters 4.2.2023

    http://reuters.com/world/us-warned-turk ... 023-02-04/
    US warned turkey exports seen boost russias war effort official says

    "Syyskuussa 2022 5 turkkilaista pankkia keskeytti MIR-maksujärjestelmän käytön USAn valtionvarainministeriön varoitusten jälkeen.
    USA saattaa asettaa pakotteita turkkilaisille yrityksille ja pankeille, jotka rikkovat sopimuksia. ( 4.2.2023 )
    Ja Turkki voi menettää pääsyn G-7 markkinoille."

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 18.02.23 15:07

    ]]>         2023-02-16T16:41:47+03:00 2023-02-16T16:41:47+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44533#p44533 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]> Ukraina on pyytänyt jatkuvasti USAlta ja Länneltä yhä lisää aseita ja erityisesti raskaita aseita, huippumoderneja panssarivaunuja ja sellaisia hävittäjälentokoneita, joita Erdoganin Turkkikin haluaisi saada.

    Uutisartikkelit kertovat siitä, miten Lännen aseet purevat ja toimivat Ukrainan sodassa, mutta ukrainalaiset eivät etene Hersonin ja Krimin suuntaan ja/tai Donetskin ja Luhanskin suuntaankaan.

    Voisihan olettaa, että Lännen suuren jo Ukrainaan toimitetun aseavun tulisi näkyä Ukrainan armeijan menestyksenäkin, vapautettuina alueina 2023 keväälläkin?

    Ukrainan voittona voisi nähdä jo taistelutahtoisen Ukrainan vapauden ja itsenäisyyden voiton ja Venäjä ei ole kyennyt pakottamaan Ukrainaa osaksi " Russkij Miriä, venäläistä maailmaa" ja suhteiden jälleenrakentaminen Venäjään ja venäläisiin tulee olemaan pitkä.

    Mutta voidaanko Venäjä pakottaa maksamaan sotakorvauksia Ukrainalle jälleenrakentamisessa? USA on antanut leijonanosan sotilaallisesta ja muusta tuesta, mutta EU:lla ja EU:n Nato-mailla olisi arvattavasti suurin rooli Ukrainan jälleenrakentamisessa?

    Mutta niin kauan kuin Moskovalla on tahtoa ja kykyä jatkaa agressiotaan Ukrainassa, rauha ei näyttäisi olevan näköpiirissä ja Ukraina ei näytä kykenevän vapauttamaan miehitettyjä alueitaan.

    Venäjän voitto sodassa Ukrainassa olisi mahdollinen vain jos Länsi lopettaisi kokonaan tukensa Ukrainalle.
    Mutta Venäjän pitäessä miehittämänsä Ukrainan alueet vallassaan , Krimin, Luhanskin ja Donetskin , ja jos Ukraina ei kykene asein vapauttamaan noita alueitaan niin tuskinpa se niitä misään rauhanneuvottelun pöydässäkään takaisin saisi.

    Venäjän voitto johtaisi laajempiin Venäjän väitteisiin ja vaatimuksiin Euroopan turvallisuusjärjestyksen uudelleen kirjoittamiseksi Moskovan toiveiden mukaisesti. Itä-EU:n ja Venäjän rajanaapurimaat jäisivät Kremlin armoille " etupiirinä ", Moskovahan vaati joulukuussa 2021 USAlta ja NATOlta vetäytymistä ennen vuotta 1997 vallinneeseen asemaan eli NATOn antautumista.

    Moskovan hallinto voi vaihtua vain " palatsivallankumouksessa ", venäläiset eivät ole tähänkään mennessä mitenkään laajemmin olleet eri mieltä johtajansa politiikasta ja Ukraina-sodasta. Venäjän talouden näivettyminen ei sekään liene venäläisille mitään uutta, propagandan kertomaan "voittoon natseista" näytetään uskottavan kuin Suuren isänmaallisen sodan voittoonkin vuosina 1939 - 1945.
    ( Tai olisikohan Venäjän toinen maailmansota alkanut vasta vuonna 1941. )

    Ukrainan talous on kärsinyt paljon Venäjää enemmän ja pitkittyneessä konfliktissa Lännen on ylläpidettävä myös Ukrainan taloutta.
    NL / Venäjä soti kymmenkunta vuotta Afganistanissakin tappaen ja ajaen siviilejä pakoon Pakistaniin ja Iraniin ja samahan on pitkälti jo toteutunut Ukrainan sodassakin.

    Venäjän vastaiset Lännen pakotteet näyttäisivät purevan Venäjän talouteen enemmän vasta pitemmällä tähtäimellä ja Kremlin hallinto eristänee Venäjän yhä enemmän Lännestä ja Venäjän Kiina-riippuvuus kasvaisi ja Venäjästä tulisi Pekingin heikompi liittolaisosapuoli.
    Pekingin olisi ajateltava myöskin omaa Länsi-riippuvuuttaan kaupan käynnissään ja viennissään.

    Ukrainan sodassa ei näyttäisi olevan odotettavissa nopeaa käännettä ja Ukrainan alueiden v. 2014 alkanut miehityskin jatkunee pitkään, kuten sotakin Ukrainassa?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 16.02.23 15:41

    ]]>         2023-02-12T15:36:31+03:00 2023-02-12T15:36:31+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44532#p44532 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Skandinavia]]> Scania ulottui pohjoisessa laajimmillaan ehkäpä lähelle Rodenia, Roslagenia?
    Ja Novgorodin kauppatasavallan veronkantoalueet, "viidennekset", lienevät olleet novgorodilaisten ryöstelyalueita Sigtunan polttamisineen ja Åbossakin novgorodilaiset ryöstelivät / verottivat.

    Skandinavia on piirretty nykykartalle ajalta vuonna 1219,
    https://upload.wikimedia.org/wikipedia/ ... ia1219.png ja Varsinainen Suomikin, Egentliga Finland näyttää kuuluneen Svean alueeseen.
    Tosin viimeisen jaarlin ja kahden kuninkaan isän Birger Magnussonin ( noin 1210 - 1266 ) sanotaan / uskotaan yhdistäneen Svean yhdeksi alueeltaan pienehköksi valtakunnaksi. Birger-jaarli teki myöhempien aikojen tiedon mukaan toisen ristiretkenkin `varsinaisen Suomen´ itäpuolelle Tavastiaan.
    Birgerin sanotaan "perustaneen" noin v. 1252 Stockholmin kauppapaikan ja linnoitteen, myöhemmän ajan Tukholman ja asia lienee vahvistettu arkeologisesti?
    Munkki Ansgarius lienee todella käynyt Birkassa 800-luvulla ja perustaneen pian kadonneen seurakunnankin, mutta Sveaan kristinusko ja katolisen kirkon Englannista, Ranskasta tulleiden pappien ja munkkien mukanaan tuomat ajan lääketiede, rakentamistavat ja työkalut lienevät tulleet varsin myöhään eli `eurooppalaisuus´ on levinnyt Svean valtakuntaan varsin myöhään?

    Olaus Magnus piirsi Skandinavian kartan Venetsiassa vuonna 1539 ja
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Carta_mar ... arina.jpeg ja tälle kartalle voisi piirtää nuo Skandinavia v. 1219 kartan rajat ja minkahänlainen siitä tulisikaan?
    Olisihan se ainakin ensimmäisen Skandinavian kartan v. 1539 ajan käsitysten mukainen.

    Hollantilaisen Henricus Hondiuksen vuonna 1636 julkaisema painos Andreas Buren Skandinavian kartasta vuodelta 1626 sisältää sekin
    Egentliga Finlandian ( = varsinaisen Suomen ) itäpuolella Tavastian, Nylandin rannikko Kymijoelle saakka on Carelian länsipuolella ja
    Ingria on 1700-luvulla rakentamaan aloitetun Pietarin paikalla.
    http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/vanhat ... P1635.html
    Fennoskandian alue kylläkin ulottuu paljonkin enemmän itään ja Kuolan itäpuolelle, samoin tuon ajan suomenkielisten svealaisten alue?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 12.02.23 14:36

    ]]>         2023-02-03T00:12:09+03:00 2023-02-03T00:12:09+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44531#p44531 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]>
    Länsiliittoutuneet ovat aikoneet pilkkoa voittonsa jälkeen nykyisenkin Turkin alueen itselleen ja ottivatkin: Syyria ja Libanon Ranskalle, Mesopotamia Britannialle, Italialle jäi lopulta vain saaria Turkin rannikolla, mm. Rhodos, presidentti Woodrow Wilsonkin on kaavaillut henkilökohtaisestikin Armenian tasavallan perustamista http://history.state.gov/historicaldocu ... 920v03/map ja joissakin jakosuunnitelmissa kartalla näkyy Kurdistankin.
    Ainoa Kurdistanin nukkevaltio lienee ollut ww2 jälkeen Persiassa Neuvostoliiton miehittämällä alueella?

    Lähi-idän nykyiset rajalinjat ja valtiot muotoutuivat kartoille. mm. Sean McMeekin, The Ottoman endgame, Penguin books 2015,
    War, Revolution and the Making of the Modern Middle East, 1908 - 1923

    Sulttaani oli liittolaisten vallassa olevassa Istanbulissa nukkehallitsijana ja keväällä 1920 Angora - Ankarassa on muodostettu kansallinen hallitus.
    Kreikan armeija on 1919 noussut maihin Smyrnassa ( nyk. Izmir ) ja edennyt lähelle Ankaraa ja Mustafa Kemal Atatyrkin johdolla kreikkalaiset on lyöty pakosalle Smyrnaan ja evakuoitumaan sieltäkin pois Sakarya-joen taistelussa 8. - 9.1921.

    Kansankomissaarien N-Venäjä on ehkäpä tuon Sakaryan voiton johdosta suostunut tekemään Karsin rauhan 13.10.1921 Turkin vapaussodan vielä jatkuessa kreikkalaisten peräytyvien kreikkalaisten takaa-ajona.
    https://en.wikipedia.org/wiki/Treaty_of_Kars
    Turkki on saanut rauhanteossa ottomaani-Turkin aiemmin Venäjälle menettämää aluetta takaisin.

    Kurdit ovat kapinoineet mm. Persian raja-alueella Ararat / Agri-kapinassa 1927 - 1930 pitäen tukialueenaan Persian puoleista aluetta, joka on 1932 sopimuksessa annettu Turkille Persian saamaa Qotur-aluetta vastaan.

    Ulkoasiainkomissaari Molotov puhui Hitlerille 1940 lopulla Berliinissä Bosporin salmista Neuvostoliitolle kuuluvina.
    Toisen maailmansodan jälkeen Molotov on Stalinin käskystä palannut asiaan vaatien Neuvostoliitolle suurin piirtein W. Wilsonin 1920 ehdottamaa "Armenian tasavallan" aluetta nyky-Turkista.
    Tuokin uhka lienee saanut Turkin hakemaan NATOn jäsenyyttä ja liityttyään 1952 Natoon, Turkki ja turkkilaiset ovat taistelleet YK:n joukoissa
    Pohjois-Korean hyökkäystä et.-Koreaan vastaan Stalinin aloittamassa viimeisessä sodassa.

    Turkissa Erdoganin Oikeus- ja kehityspuolue ( AKP ) on voittanut perättäin 13 kertaa vaaleissa ja Turkin 100-vuotisen historian aikana Turkissa lienee ollut yhtä monta sotilasvallankaappausta, mutta sotilaat eivät ole olleet Neuvostoliitto / Venäjän takia perustetun puolustusliitto NATOn
    vastaisia ja/tai neuvotelleet NATOn vihollisen kanssa.

    Erdogan on 2014 ottanut Ak Sarayn ( = Valkoinen palatsi ) yli 1000 huoneisen presidentinpalatsin käyttöön Ankarassa ja saattaahan olla, että Erdoganin elinaikainen presidenttiys vahvistuu 14.5.2023 vaaleissa.
    Mustafa Kemal Atatyrkille riitti Dolmabachen entinen sulttaanien palatsi Istanbulissa ja hän kuolikin tuossa palatsissa. Istanbulin sotamuseossa on muuten nuoren Mustafa Kemalin sotilasakatemian aikainen lukujärjestys ja siinä kiinnittää huomiota kielten opiskelu;
    perivihollinen Venäjän kielen opetus alkaa varhain ja ranskan lyhyt opetus vasta opiskelun loppuvaiheissa.

    Turkin kansallinen hallitus perustettiin samoihin aikoihin 103 vuotta sitten Ankarassa ja Mustafa Kemal Atatyrk julisti Turkin tasavallan perustetuksi 29.10.1923, sata vuotta sitten ja 29.10. Turkissa juhlitaan Tasavallan juhlapäivää.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 02.02.23 23:12

    ]]>         2023-01-25T12:20:07+03:00 2023-01-25T12:20:07+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44530#p44530 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: YYA-ajan elokuvia]]> ja Kosmos-filmin, jota ryhtyi käyttämään neuvostoelokuvien levittämiseen Suomessa, SNSeura levitti enemmän propagandistisia elokuvia tämän
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Kosmos-Filmi mukaan.
    Neuvostoelokuvat eivät näyttäisi saaneen kovinkaan suuria katsojamääriä Suomessa.

    NL:ssa tehtyä Sampo-elokuvaa http://koulukino.fi/oppimateriaalit/sampo-2/ näytetään yhä käytettävän kouluopetuksessakin.

    Vuonna 1973 marxismi leninistisenä perustettu Kulttuurivihkot kirjoittaa Neuvostoliitossa tehdyn Luottamus elokuvan kertovan Suomesta 1917 ja 1970-luvulla http://kulttuurivihkot.fi/lehti/jutut/a ... 70-luvulla.
    Elokuva alkaa Leningradin Smolnan seinälle ripustetuista laatoista ja päättyy Helsingin ETY Kokouksen kuvaamiseen ja Brezhnevin ja Kekkosen kättelemässä toisiaan.
    Neuvostolaisten ei sanota hyväksyneen rahoittamansa Suomen rauhanpuolustajien puheenjohtaja Paavo Rintalan kirjoittamaa käsikirjoitusluonnosta. Lopullinen Mihail Shatrovin ja Vladden Loginovin käsikirjoitus on hyväksytetty Marxismi-Leninismin Instituutissa Moskovassa ja suomenkielisiä vuorosanoja on muokannut Väinö Linna ja historian asiantuntijana on ollut Juhani Suomi.
    Ohjaajana NL:ssa Viktor Tregubovitsh ja Edvin Laine Suomesta lienee ollut lähinnä sivusta seuraajana?

    V. 1976 elokuvan näki Suomessa 88207 ja koululaisnäytöksissä 1977-1978 116305 Kulttuurivihkon mukaan ja ensimmäisessä tv-esityksessä
    1979 1095000 katsojaa. Tarkkaan näytetään katsojalukuja lasketun jollain taholla.

    Sodan ja rauhan miehet näytettäisiin tehdyn Suomessa yya-hengessä ja sen välittämä historiakuva ei vastaa enää nykyistä historiannäkemystä Suomessa.
    Suomen johtomiehet esitetään Talvisotaa koskevissa neuvotteluissa tyhminä ja jääräpäisinä torjumassa Stalinin ja Molotovin legitiimejä turvallisuusintressejä. Paasikivi Kekkosen 1950 luoman Paasikiven-Kekkosen linjan mukaisesti on ajanut YYA-linjaa jo tuolloin, kuten Kekkonenkin puheissaan Jartsev-ehdotuksien yya-laisuudesta julisti.
    Risto Rytihän oli Talvisodan ajan pääministeri ja rauhanehdot kuulemassa 1940 Moskovassa, Paasikivi oli Ruotsin lähettiläspaikastaan pommien putoillessa Helsinkiin otettu `salkuttomaksi ministeriksi´ Rytin hallitukseen Vallilan työväentalolla.
    Tai missä vaiheessa Paasikivi otettiin Rytin hallitukseen?
    Ryti oli Talvisodan ajan pääministeri, jonka keskeinen rooli korostui pres. Kallion sairastellessa. Hallituksen ministerit oli hajasijoitettu eri puolille Helsinkiä ja eduskunta Kauhajoelle.
    YYA-aikana Paasikivi esitettiin välirauhan ajan Moskovan lähettiläänäkin myöntyväisenä Molotovin vaatimuksiin ja kiukkusena Suomen hallitukselle, joka ei myöntynyt vaatimuksiin.
    Keväällä 1944 Moskovassa käytyään Paasikiven väitettiin vaatineen Stalinin ja Molotovin vaatimusten hyväksymistä, vaikka ei hänellä tuolloinkaan virallista asemaa edes ollut.
    Pres. Koiviston aikaan julkaistuissa päiväkirjoissaan Paasikivi on kirjoittanut sodan jälkeen: "Kaikki puhuvat vain viime sodasta, mutta oli myös Talvisota.
    Sodan ja rauhan miehet-elokuvan välittämä historiankuva vastaa yya-ajan historiapoliittista näkemystä 1970-luvulla.

    Veikko Palvo


    TV:ssä esitettiin tapaninpäivänä 26.12.2023 Tulipää-elokuva Algot Untolasta alias Maiju Lassila. ja elokuvassa Irmari Rantamala:
    http://seura.fi/tv/poiminnat/elokuva-ar ... en-elamys/
    "Visuaalinen ja mentaalinen elämys,"
    Elokuvaa on kuulemma tehty 1970-luvun alusta alkaen ja ensiesitys on ollut 1980 kalleimpana suomalaisena elokuvana, mutta onkohan se tehty lähinnä Neuvostoliitossa esitettäväksi vai kuvaako se ainoastaan suomettunutta YYA-aikaa suomalaisille elokuvankatsojille vai propagandistisena esityksenä Työmies-lehden toimittajan kohtaloa?
    Tulipään loppupuoliskolla rämmitään jatkuvasti vetisessä kurassa ja savessa, vaikka ei sada, mikä kuvannee "visuaalista ja mentaalista" puolta rääsyisine ihmisineen?

    "aika on kääntynyt Tulipään eduksi", mitä sitten tarkoittaneekaan tuossa Seuran artikkelissa vuodelta 2023.
    Maiju Lassila-kirjailijanimeä ja Tulitikkuja lainaamassa- teosta ei Tulipäässä taidettu mainitakaan, mutta siitäkin on v. 1980 tehty Neuvostoliiton kansantaiteilija Leonid Gaidain versio Risto Orkonkin ollessa mukana viimeisessä elokuvassaan.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 25.01.23 11:20

    ]]>         2023-01-21T16:05:07+03:00 2023-01-21T16:05:07+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44529#p44529 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • YYA-ajan elokuvia]]> Vagabondens mazurka.
    Näyttelijät olivat suomalaisia, mutta olikohan elokuva tehty Neuvostoliiton Mosfilmin studioissa?

    Netissä ensimmäiseksi Mosfilmiksi sanotaan Sampo-elokuvaa vuodelta 1959, Sovcolor ja tuo Kulkurin masurkkakin oli värifilmi.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Sampo_(elokuva)
    Missäköhän Masurkkaa ja venäjänkielistä Sampoa lienee esitetty, tuskinpa tuollaisille on katsojia riittänyt ainakaan elokuvateattereissa?

    Luottamus-elokuva v. 1979 näyttää edustavan NL:n historiapoliittista näkemystä ja sen sanotaan olleen kallein suomalainen elokuva,
    vaikka elokuva-aloite olikin tullut NL:sta, samoin käsikirjoitus, joka sanottiin tarkastetun marxismi-leninismin instituutissa Moskovassa ja kuvauksessakin Mosfilm on ollut ehkä mukana.
    Luottamus lienee tarkoitettu tarkoitettu opetuselokuvaksi Suomen kouluihin, mutta kuinkahan paljon sitä lienee esitetty?

    Sodan ja rauhan miehet 1978 sanotaan olleen yya-aikana suomalainen historiapoliittinen esitys, musiikki on ollut neuvostoliittolainen.

    Matti Kassilan 1979 ohjaamassa Natalia-elokuvassa neuvostoliittolainen lehmä loikkaa Suomeen ja se palautetaan tietysti takaisin kuten muutkin neuvostoloikkarit tuohon aikaan.
    Tulitikkuja lainaamassa vuodelta 1980 sanotaan myöskin olleen Mosfilmin ja muistelen nähneeni sen tv:ssä ja mieleen on jäänyt, etteivät suomalaisnäyttelijät juuri mitään puhu. Kulkurin masurkassakin suomalaisnäyttelijöiden esiintyminen vaikutti mielestäni väkinäiseltä.

    Kuinkahan monta noita "Mosfilmejä" yya-aikana tehtiin ja mistä aloite niihin on tullut, ehkä SNS-seuralta?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 21.01.23 15:05

    ]]>         2023-01-16T13:40:22+03:00 2023-01-16T13:40:22+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44528#p44528 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>

    IEA:ta on syytetty `fossiilisten suosimisesta´


    IEAn mukaan nykyisellä politiikalla maailman ilmasto lämpenee 2,5 asteella. UNfccc 26.10.2022 + 2,5 ast.c vuoteen 2100 mennessä,
    kasvihuonekaasupäästöt vuoden 2010 tasosta kasvavat 2030 mennessä 10,6 % hallitusten "nykylupauksilla ja tavoitteilla."

    Suomessa lämpötilan nousun sanotaan olevan kaksinkertainen eli lämpötila noussee 5,0 ast.c. ja siihen on sopeuduttava?

    Veikko Palvo
    Vuonna 2021 fossiilisten osuus maailman energiahuollosta oli IEA:n mukaan 80 % ja uusiutuvien osuus 12 % IEA:n mukaan. Mutta miten Maailman Energiajärjestön kertoma vallitseva tilanne sitten olisikaan "fossiilisten suosimista?" Maailmanloppuennusteita näyttää kyllä riittävän määrätyltä taholta.

    IEA:n v. 2021:n tietojen pohjalta: "Investoinnit puhtaaseen energiaan tulisi kolminkertaistaa vuoteen 2030 mennessä-otsikolla
    http://weforum.org/agenda/2021/10/iea-i ... enewables/ näyttäisi kylläkin kertovan, miten maailmassa tulisi toimia ja "asettaa tavoitteita." Saksakin näyttää kiristäneen CO2-tavoitettaan vuoteen 2045, koska Saksakin jo toista vuotta polttelee ja päästelee enemmän ja kaippa tuokin "tavoite" siirtyy EU-komissionkin tavoitteeksi?
    Ja
    EU-komissio on lähetellyt ehdotuksiaan jäsenmaille osana "puhtaan energian pakettia" ja `kansalliset energia- ja ympäristösuunnitelmat´ on velvoitettu laadittavaksi 10 vuoden välein mm. 2017 ehdotuksen liitteenä olevan sitovan ja yksityiskohtaisen ns."template"-mallin mukaisesti.

    Mutta fossiilisten kulutus maailmassa saavutti v. 2022 kaikkien aikojen ennätyksensä ja kivihiilen, öljyn ja maakaasun kulutuksen v. 2023 ennustetaan olevan vielä korkeammalla.

    Uusia energiateknologioita on esitetty laboratorio-olosuhteissa, mutta kaupallisesti käyttöön otettuina niitä on vähän.
    Valtioiden taloustuet/ tulonsiirrot ovat saaneet joitakin "vanhoja" kasvuun, mm. tuuli- ja aurinkovoiman, mutta ne ovat IEA:n mukaan vaikuttaneet maapallon energiewendeen 12%:n verran ja mm. vesivoima on uusiutuvaa ja sisältyy tuohon 12 %:iin ja biomassakin, poltettu puukin.
    Ja
    suuret sijoittajat tarjoavat pääomia tuottaviksi todistetuille hankkeille, eivät kehitysasteella oleviin teknologioihin, jotka saattavat epäonnistua.
    Vedyn olomuotoon muutettu tuuli- ja aurinkosähkö on tällainen "energia", EU-komissionkin suunnitelmissa näyttäisi olevan ainoastaan nykyisin käytettävän "päästö-vedyn" korvaaminen vihreällä vedyllä. Kustannuksiltaan miljardiluokan vedyn hankesuunnitelmia on kylläkin olevan vireillä, mutta ne näyttäisivät tarvitsevan tulonsiirtoja / valtion tukia käynnistyäkseen?

    Nykyiset investoinnit maailmassa fossiilisiin ja uusiutuviin näyttäisivät olevan suunnilleen saman suuruiset eli tilanne ei näyttäisi muuttuvan kovinkaan suuresti fossiilisten ja uusiutuvien investoinneissa?

    Joku uusiutuvassa energiassaan omavarainen öljyntuottajamaakin näyttää kyllä rakentaneen tuulivoimaa ja sanoo tuottavansa fossiilisia "vihreästi" - ja ne co2-päästöt ovat sitten niiden maiden oma asia, jotka ostamaansa öljyä polttavat - Euroopassakin.

    Veikko Palvo



    Venäjän raakaöljyn vienti 23.2.2023
    http://bruegel.org/dataset/russian-crude-oil-tracker Druzhba-putkessa EU:hun ja ESPO-putkessa Kiinaan
    EU ja G-7, myös Norja, hintakatto 60 $/bbl

    ja European natural gas imports päivitetty 21.2.2023
    http://bruegel.org/dataset/european-natural-gas-imports

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 16.01.23 12:40

    ]]>         2023-01-12T13:50:51+03:00 2023-01-12T13:50:51+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44527#p44527 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]> Erdoganista tuli v. 2003 Turkin pääministeri, mutta 2017 vaalit lopettivat pääministerin viran. Erdogan sain laajat uudet presidentin valtuudet,
    valtuudet `valvoa´ oikeusjärjestelmää, oikeuden säätää uusia lakeja - Turkin parlamentaarinen järjestelmä pitkälti lakkautettiin.
    Uusien sääntöjen mukaan Erdogan voi olla ehdokkaana ( vallassa? ) vielä kaksi 5-vuotista kautta vuoteen 2034 saakka.

    Heinäkuusta 2016 alkaen 40 000 turkkilaista oli pidätetty, mukaan lukien 150 toimittajaa ja 100 000 valtion työntekijää oli irtisanottu, ja
    79 tv-asemaa, sanomalehteä ja mediaa oli lakkautettu.
    Monet oppositiojohtajat olivat vankilassa, joten 2017 vaaleja ei voi pitää kovinkaan vapaina.

    V. 2007 Erdogan aloitti ensimmäisen tutkimusaallon, `Ergenekon´, jonka oli määrä kitkeä pois hallituksen olettama laaja salaliitto. Ergenekon oli toinen nimi demokraattiselle oppositiolle ja armeijalle, jotka suhtautuivat Erdoganiin epäluuloisesti. Oikeudenkäynnit alkoivat.

    Heinäkuussa 2016 Erdogan torjui sotilasvallankaappauksen ja käytti kriisiä hyväkseen jäljellä olevan opposition neutraloimiseen.

    Erdogan on rakentanut suhteet Putinin Venäjään, mutta läntisiäkään suhteita Erdogan ei näyttäisi haluavan katkaista, eikä lopettaa Turkin NATO-jäsenyyttä. Nato-jäsenyyteen liittyen voi painostaa länttä ja Kremlin suunnalla Turkin Nato-jäsenyys katsotaan oletettavasti eduksi, taloudellisella painostuksella Erdoganin Turkille voi hajottaa Kremlin vastustajien leirejä, EU:ta ja Natoa. Erdoganin Turkki istuu "kahdella tuolilla."
    http://newyorker.com/news/news-desk/tur ... a-dictator

    "Erdoganin vahvan miehen taktiikka toimii suurelta osin USAn ja EUn hiljaisella suostumuksella, hallitukset pidättäytyvät ( 4.2017 ) kritisoimasta Erdogania.
    V. 2017 arabikevät oli alulla Syyriassakin ja 2015 Eurooppaan tulvi siirtolaisia Välimeren yli ja Angela Merkel teki Erdoganin kanssa sopimuksen siirtolaisten pitämisestä Turkissa.
    Erdoganin sanomaksi on väitetty lausumaa "demokratia on kuin juna, nouse pois kun olet saavuttanut päämääräsi", islamin uskon korostaminenkin olisi väitetysti vain yksi osa keinovalikoimaa.
    "15 vuoden demokraattisen junamatkan jälkeen Erdogan ja Turkki on astumassa ulos junasta", arvellaan New Yorkerinssa 17.4.2017.

    Vuonna 2023 Turkissa on taas vaalit ja hallinto on pidättänyt jälleen vastustajiaan ja mm. Istanbulin suosittu pormestari Ekrem Imamoglu on saanut lähes kolmen vuoden vankeustuomion, mikä estää häntä asettumasta Erdoganin vastaehdokkaaksi.
    Vaalivapautta voi poistaa vastaehdokkaitakin poistamalla, varsinaista `vaalivilppiä´ itse äänestyksessä ja äänten laskemisessa ei tarvitse harjoittaa.

    Istanbulin Kadir Has-yliopiston http://khas.edu.tr/sites/khas.edu.tr/fi ... -press.pdf sivuilla s. 34. democracy, freedoms, judiciary, merit näyttää 2021 olevan yleisenä mielipiteenä se, etteivät demokratia, (kansalais)vapaudet, (riippumaton)oikeuslaitos ole turkkilaisten mielestä kovinkaan suuresti toteutuneita; 2019 33,4%:sta vuoden 2021 43,6%:iin - lisääntynyt sitä mukaa kun demokratia Turkissa on supistunut. Istanbulin Kadir Has http://khas.edu.tr on yksityinen yliopisto ja perustettu v. 1997.


    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 12.01.23 12:50

    ]]>         2023-01-11T19:03:12+03:00 2023-01-11T19:03:12+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44526#p44526 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/van ... an/8609410. Digitointityötä on tehty kolme vuotta. Näyttäisi vuoden 1993 kasetti olevan Betacam SP -formaattia.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 11.01.23 18:03

    ]]>         2023-01-08T12:11:59+03:00 2023-01-08T12:11:59+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44525#p44525 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige]]>
    "Käytetty kieli ei määrittänyt kansalaisuutta, vaan synnyinmaa. Suku nähtiin tärkeäksi, mutta siitä oili laajassa merkityksessä vaikea saada selvyyttä, ainakin ennen 1700-luvun loppuvaihetta.
    Puhe `verisukulaisuudesta´ oli ajan teksteissä myyttinen ilmaus etniselle yhteenkuuluvuudelle. Patria taas saattoi tarkoittaa sekä suppeampia että laajempia elämänpiirejä.
    Nykykäsitteenä ilmaisten tuon ajan Ruotsi oli monikulttuurinen.
    Ruotsin itäosa käsitettiin erilliseksi kokonaisuudeksi ennen kuin siitä tosiasiallisesti tuli sellainen.
    Vasta 1800-luvulla isänmaan merkitys kapeutui ja kohdentui Suomessa pelkästään tätä maata tarkoittavaksi."
    Juha Manninen
    http://filosofia.fi/fi/arkisto/suomalai ... alaisuutta

    Daniel Juslenius Vindiciae Fennorum-väitöksessään v. 1703 katsoi Suomen olevan suuriruhtinaskunta, joka koostui kahdesta hiippakunnasta ja jakautui neljään lääniin. ( suuriruhtinasta tai kenraalikuvernööriä ei ollut )
    Suomalaiset, fennit, olivat hänellä Ruotsin valtakuntaan kuuluva Suomea asuttava " kansakunta " , n a t i o ,vaikka hän käytti fenneistään myös ilmaisua g e n s.
    Suomea asuttava asuttava kansakunta puhui kahta kieltä.
    Venäläismiehityksen alle ( iso viha ) jääneistä suomalaisista Juslenius ei Västeråsin De Miseriis Fennorum- puheessaan v. 1715 käyttänyt ilmaisua natio, vaan pelkästään gens.
    Juslenius nimitettiin 1734 Porvoon piispaksi.

    Jos Suomea ei olisi erotettu Ruotsista, me puhuisimme nykyään äidinkielenämme ruotsia ja ajatuksena on, että mitään suomalaista kansakuntaa ei olisi 1800-luvulta alkaen voitu rakentaa.

    Pikku vihan aikana venäläiset kutsuivat koolle maapäivät v. 1742, keisarinna Elisabet lienee aluksi halunnut luoda puskurialueen. Aikeella saattaa olla merkitystä myöhemmissä Sprengtportenin toimissa, Anjalan liitossa, ja Porvoon 1809 landtag´ssa.
    Aleksanteri I:n Porvoossa lausuma `place desormais au rang des n a t i o n s´ on usein nähty uutta ilmaisevaksi, vaikka se olikin Napoleonin hyökkäystä odottelevan Aleksanterin sivustan varmistusta.
    Aleksanteri I tapasi piakkoin Turussa Napoleonin kenraali Bernadotten ( myöh. Kaarle XIV Juhana ), jolle riitti lupaus Norjan saamisesta, Ruotsin valtakunnan itäinen puolisko sai jäädä oman onnensa nojaan ja Venäjän politiikka saavutti täydellisen menestyksen.

    Viekkaat venäläiset tukivat suomen kieltä ja suomenkielistä kulttuuria torjuakseen sen avulla pyrkimykset jälleenyhdistymiseen.
    Keisarin lupaukset eivät Tengströmiä ja Snellmania vakuuttaneet, sellaiset saatettiin vetää takaisin.
    Snellman kirjoitti v. 1861 Suomen kansan antaneen keisarin puheelle ja lupaukselle vähitellen myös sisällön.
    Ja sitten koitti venäläistämisyritysten aika ja sortovuodet, jotka saivat vastaansa suomalaisuuden uuden kulttuurin. Nationalismi ei edellytä järjestelmällisiä kansanliikkeitä eikä valtionnationalismia ja suomalaisuuden ydinsisältö oli muodostunut osana Ruotsia.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 08.01.23 11:11

    ]]>         2023-01-02T18:51:20+03:00 2023-01-02T18:51:20+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44524#p44524 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]>




    Turkki on riippuvainen Venäjän maakaasusta ja öljystä ja
    ROSSATOM rakentaa Venäjän täysin rahoittamaa Akkyun 4 x 1200 MW:n ydinvoimalaitosta Turkkiin, ja sen ensimmäisen reaktorin tulisi olla käynnissä 2023, mutta voimalaitoksen hankintoja on kolmansistakin maista ja Venäjä-pakotteet kenties vaikuttavat niihin.

    Veikko Palvo

    Venäjän Rossatomiin ja sen ydinvoimalaitosten ulkomaan viennille ei näyttäisi kohdistuneen minkäänlaisia pakotteita ( - ainakaan vielä? )

    Venäjä käyttää 80 - 90 %:sti rahoittamiaan Rossatomin ydinvoimalaitoksia ulkomailla poliittiseen diplomatiaan eli selväkielellä rakentaa noiden maiden Venäjä-riippuvuutta.
    Turkki ja Unkari ovat NATOn jäsenmaita ja Unkari myöskin EU:n jäsenmaa.

    NATO- Turkki on riippuvainen Venäjältä tuotavasta fossiilisesta energiasta ja samoin Unkari, joka lisäsi vielä 2022 Venäjältä tuotavan kaasun määrää Unkarille edulliseen hintaan.
    Turkin ja Unkarin kaupankäynti Venäjän kanssa on kasvanut EU:n ja USA:n asettamien pakotteiden jälkeen, Viktor Orbánin äänenkannattaja
    http://abouthungary.hu/news-in-brief/hu ... -last-year kirjoittaa Unkari-Venäjä kaupan kasvaneen 51 %
    vuonna 2021 ja
    elokuussa 2022 Unkari allekirjoitti ja antoi rakennusluvan Venäjän Rossatomin rakentamalle ja 80 %:sti rahoittamalle Paks II-ydinvoimalaitokselle ( 2 kpl VVER-1200 reaktoreita ), joiden maanrakennus- ja perustustöiden kirjoitetaan käynnistyneen.

    NATO-turkin Erdogan ja NATO-Unkarin Orbán näyttävät olemaan pakotettuja tekemään, mitä Kremlin johto käskee ja voisi olettaa tuon riippuvuuden jatkuvan myöskin ydinvoimalaitosten valmistumisten jälkeenkin ja Lännen EU- ja NATO-maiden pakotteet näyttäisivät
    "vuotavan" Turkin ja Unkarin kautta?

    Rossatomin mukaan Unkarin myöntämä rakennuslupa VVEReaktoreille on ensimmäinen kerta, kun tämäntyyppiset reaktorit saavat rakennusluvan Euroopassa.
    Venäjän ydinreaktoreista https://en.wikipedia.org/wiki/VVER ja noissa maissa mm. Egypti, Intia ja Bangladeshkin, Kremlin voi katsoa hakevan myöskin voimalat pääosin rahoittamalla lisää diplomaattista vaikutusvaltaa eli Venäjä-riippuvuutta?
    Mutta
    NATO-mailla, kuten on Unkarilla ja Turkilla nyt, ei ollut Kylmän sodan aikana Moskova-riippuvuutta ja kävisiköhän pitemmällä ajanjaksolla samoin kuin kävi Neuvostoliiton saataville mm. Afrikasta ja Lähi-idästä, Kreml mitätöi ne uusien suhteiden toivossa esim. Libyassa.

    Veikko Palvo


    NATO-Norjalla on USAn kanssa Suplementary Defence Cooperation Agreement ( SDCA ), Täydentävä puolustusyhteistyösopimus:
    http://regjeringen.no/en/aktuelt/sdca_s ... /id2907892
    Käytännön puolustusyhteistyöhön perustetaan mm. neljä aluetta: Solan, Evenesin, Ryggen lentotukikohdat ja Ramsundin laivastotukikohta

    NATO-Turkin ja NATO-Unkarin hyväksyntää SDCA:lle ei ole tarvittu.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 02.01.23 17:51

    ]]>         2022-12-28T11:57:10+03:00 2022-12-28T11:57:10+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44523#p44523 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]> Maailman hiilenkulutus kasvaa kaikkien aikojen ennätykseensä vuonna 2022 ( IEA )
    Edellinen ennätysvuosi hiilenpoltossa oli v. 2013 ja 2022-tasolla ollaan oletuksena vuoteen 2025 saakka.
    Intian kivihiilentuotanto 800 milj. t vuodessa kasvaa 1000 miljoonaan tonniin vuodessa.
    http://forbes.com/sites/davidblackman/2 ... b8a40a3bc7

    OPEC ennustaa marraskuussa 2022 "Oil market reportissaan" öljyn kysynnän kasvavan maailmanlaajuisesti v. 2023 2,2 milj. bbl/päivässä,
    erityisesti Kiinassa ja kysyntä kasvaa Intiassakin.
    Maakaasun käyttö kasvaa ennätyskorkeaksi 2022 ja 2023, Euroopan kulutus vaikuttaa merkittävästi.

    "Auringon ja tuulen ongelma on kapasiteetti, mikä ei vastaa todellisuudessa tuotetun sähkön määrää, kirj. Forbes, aurinko- ja tuulisähkö (vedyksikin muutettuna tuulettomille ajoille ) kasvavat kyllä voimakkaasti, mutta valtioiden biljoonien $:n tuista huolimatta fossiilisten kysyntä on jatkanut vääjäämättömästi kasvuaan."

    IEA:n 27.10.2022 Fatih Birol´n 27.10.2022 esittämä World Energy Outlook 2022 näyttäisi olevan keskeinen tietolähde Forbesin ja myöskin Euractivin artikkelissa http://euractiv.com/section/energy/news ... irst-time/
    IEA:ta on syytetty `fossiilisten suosimisesta´ ja
    Fatih Birol ennustaa "fossiilisten polttoaineiden" käytön huippua 2030-luvulla, maailman fossiilisten 80 %:n kokonaiskäyttöosuus kaikesta energiasta vuonna 2022 alenee
    70 %:iin 2030-luvulla."
    IEA:n optimismin perustana ovat maailman hallitusten energiakriisin johdosta hyväksymät ohjelmat.

    IEAn mukaan nykyisellä politiikalla maailman ilmasto lämpenee 2,5 asteella. UNfccc 26.10.2022 + 2,5 ast.c vuoteen 2100 mennessä,
    kasvihuonekaasupäästöt vuoden 2010 tasosta kasvavat 2030 mennessä 10,6 % hallitusten "nykylupauksilla ja tavoitteilla."

    EU:n ilmastotavoitteiden tiukentuminen nykyisen EU-komission toimesta ei näyttäisi vaikuttaneen IEA:n tulevaisuuden ennusteisiin maailmanlaajuisesti ja Saksassakin poltetaan fossiilisia entistä 2021-vuotta enemmän ja Ranskan poukkoileva vihreä ydinvoimalapolitiikka on vaikeuksissa sekin nyt 2022.
    Suomessa lämpötilan nousun sanotaan olevan kaksinkertainen eli lämpötila noussee 5,0 ast.c. ja siihen on sopeuduttava?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 28.12.22 10:57

    ]]>         2022-12-21T16:05:23+03:00 2022-12-21T16:05:23+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44522#p44522 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>





    Energiewendessä "siirtymäajan energian, maakaasun" ajateltiin olevan tuulen ja auringon sopivana säätövoimana ja energian tuonti Venäjältä nousi puoleen EU:n energiatarpeesta.
    Venäjän Ukrainassa 3.2022 aloittama uusi hyökkäys osoitti EU:n energiewende-suunnitelman heikkoudet.

    VP

    USAssa hyväksyttiin 403 miljardin liittovaltion tuet ( IRA ) vihreille autoille ja uusiutuville energialähteille ja Deutsche Welle kirj. 12.8.2022
    IRA-tuessa olevan `epäselvyyksiä,`
    ilmeisesti siksi että IRAn vihreä tuki koskee ainoastaan USAssa valmistettuja tuotteita.

    Äskettäin perustettiin transatlanttinen kauppa ja teknologianeuvostokin yhteisten kaupan strategioiden luomiseksi.
    http://dw.com/en/us-and-eu-reach-stalem ... a-64022096
    Venäjän vastaisuudesta on yhteinen kanta.
    Mutta "ei-markkinatalousmaata" eli Kiinan vastaisista strategioista kaupan,kilpailun ja teknologian kehittämiseksi ei ole saatu muodostettua yhteistä kantaa.
    "USA näkee Kiinan talousuhkana, mutta EU ei tue samaa näkemystä, sanoi Saksan ulkosuhteiden neuvoston johtaja Tyson Barker jatkaen, ettei komissio voi edustaa 27 jäsenvaltiota, koska yksimielistä mielipidettä ei ole."
    Ja Barker sanoo "monimutkaisten 20 v vallinneiden transatlanttisten kauppasuhteiden ongelman nousevan jälleen esille TTCneuvostonkin yhteydessä."

    Marraskuun 2022 alussa EU-komission sisämarkkinoiden komissaari Thierry Breton uhkasi vedota Maailman Kauppajärjestöön ( WTO ) ja harkita " kostotoimia ", mikäli USA ei peruuta vihreitä IRA-tukia. ( tukikilpailu, kostotullit jne. )
    EU-maat ovat joutuneet maksamaan USAn nestekaasusta "markkinahintaa", joka lienee kaksinkertainen "Euroopan rannassa?"

    Presidentti Macron kävi tapaamassa pres. Bideniä ja France24 kirj. tapaamisesta 1.12.2022:
    http://france24.com/en/europe/20221201- ... hite-house
    Macron vaati lisää transatlanttista yhtenäisyyttä vihreässä investointipolitiikassa ja Ukrainan sodan vaikutuksista energiahintojen ollessa sodan seurauksena EU:ssa hyvin korkealla.
    ( mikä antanee USAlle kilpailuetua EU:hun verrattuna mm. US-valmisteisissa vihreissä autoissa ja uusiutuvan energian hankkeissa.
    ja EU/ Eurooppa on käyttänyt noin 2 %:a BKT:stä öljyyn, kivihiileen, maakaasuun ja energiakriisissä energian käyttö on noussut ajottain 12 %:iin bkt:stä. { Time 30.8.2022 } )

    Presidentti Biden sanoi IRA-rahoituksen vahvistavan Euroopan kanssa sellaisia toimitusketjuja, joilla oli havattu taloudellisia haavoittuvaisuuksia Covid-19 pandemian ja nyt Ukrainan sodan aikana.
    Presidentti Macron myönsi IRA:n tavoitteen edistää siirtymistä "vihreään energiaan" ja työpaikkojen luomiseen olevan myöskin Euroopassa yhteinen tavoite."

    "Onko USAn ja EUn välillä syttymässä kauppasota", kirjoittivat jo jotkut - mutta ` kauppa näyttäisi olevan kauppaa vihreässä siirtymässäkin? `
    Omasta kansallisesta edusta ja työllisyydestä lienee EU:n sisälläkin huolehdittava, ei sitä tee EU-komissio.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 21.12.22 15:05

    ]]>         2022-12-13T14:43:42+03:00 2022-12-13T14:43:42+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44521#p44521 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>


    Eurostatin mukaan hiilidioksidipäästöt vuonna 2021 kasvoivat yli 6 % lähes kaikissa EU-maissa, ainoastaan Portugalissa ja Suomessa Co2-päästöt laskivat. )


    VP

    Energiewenden tavoitteet hiilineutraalisuudelle vuoteen 2050 mennessä ja osatavoitevuodet 2020, 2030 ja 2040 Saksan liittohallitus asetti vuonna 2007.
    Energiewenden tavoitteet näyttäisivät siirtyneen sellaisinaan EU-komissionkin tavoitteiksi, hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä?






    Saksassa energiewenden, vihreän siirtymän, tavoitteiden tiukentamisia - Ranskassa runsaasti lisää vihreää ydinvoimaakin suuren tuuli- ja
    aurinkovoiman lisäämisen ohella vuoteen 2050 mennessä, joten tulisikohan Suomessakin laatia oma kansallinen energiastrategia?


    Veikko Palvo


    Hallitus on AFRY Management Consulting OY ( Åf Pöyry ) avustuksella 8.3.2022 julkaissut otsikolla: Vetytalous - mahdollisuudet ja rajoitteet
    http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bits ... sAllowed=y selvityksen vetytaloudesta Suomessa.

    Ja Työ- ja Elinkeinoministeriön TEM 2022:53 selvityksessä ` Hiilineutraali Suomi 2035 ´ 9.9.2022 ilmeisesti lähdetään annetusta tavoitevuodesta 2035 mennessä ja EU:n hiilineutraalisuuden tavoitevuosihan on 2050 :
    http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bits ... sequence=1

    "Kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa linjataan toimia, joilla Suomi täyttää EU:n vuoden 2030 tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämisestä 60 %:lla vuoteen 2030 ja
    vuotta 2035 koskevan hiilineutraalisuustavoitteen." Valtioneuvoston, hallituksen asettama tavoitevuosiko 2035:een poiketen EU:n 2050:stä?

    "Strategiaan sisältyy kansallinen vetystrategia, jolla edistetään vetytaloutta ja sähköpolttoaineita sekä asetetaan määrälliset tavoitteet vedyn elektrolyysikapasiteetille."


    Muu Eurooppa Eurostatin mukaan päästelee hiilidioksidia enemmän kuin ennen ainakin vuosina 2021 ja nähtävästi samoin v. 2022, mutta Suomen tulisi useinkin sanottuna olla "edelläkävijä" Euroopassa kasvihuonekaasujen vähentämisessä.
    Saksa on kylläkin ilmoittanut haluavansa olla "edelläkävijä" maailmanlaajuisesti ilmastotoimissaan, mutta onkohan se vain poliitikkojen juhlapuhejulistusta?

    Mitä me EU-tavoitteen kiristämisestä Suomessa hyödymme ja mitä me siitä kärsimme taloudellisesti verrattuna muihin EU-maihin?

    Saksa on asettanut kivihiilenpolton päättymiselle takarajaksi vuoden 2038 ja näyttää polttelevan tänään 13.2.2022 fossiilisia
    http://energy-charts.info/charts/import ... ?l=de&c=FI ( export/import ) sähköntuotannossaan 60,6 % ja tuulivoima 20,6 % lienee samalla noin 20 %:n tasolla vuositasolla eli miten tuulisähköä riittäisi vihreän vedyn tuotantoon, eikä vihreätä ydinvoimasähköäkään ole enää.

    Veikko Palvo





    EU-komissio: Sähkömarkkinoiden suunnittelu:
    http://energy.ec.europa.eu/topics/marke ... -design_en

    "EU:n sähkömarkkinat ovat kustannustehokkain tapa varmistaa turvalliset ja edulliset energiatoimitukset EU:n kansalaisille.
    Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuuden odotetaan kasvavan 25 %:sta yli 50 %:iin vuoteen 2030 mennessä." ( wind & sun )

    "Markkinoita on parannettava vastaamaan uusiutuvien energialähteiden tarpeita ja houkuttelemaan niihin investointeja ja investointeja myöskin * energian varastointiin. *"

    http://nordpoolgroup.com/en/maps/#/nordic

    *Sähköenergian varastointi* näyttäisikin olevan ongelmallista ja siksi EU:ssa on luotu vetytaloussuunnitelmakin ja tuulisähkönkin muuttaminen vedyn olomuotoon, mutta vetytalous on vielä suunnitteluasteella.


    Ranskan sähkönsiirtoyhtiö RTE sanoo "Ranskan sitoutuneen vähentämään ydinvoiman osuutta energiasuunnitelmassaan pidemmällä aikavälillä."
    Ja lisäämään uusiutuvan energian osuutta European power-systeemissä, joka "yhdistää 600 miljoonaa EeUulaista "sähkösolidaarisesti."
    http://rte-france.com/en/accelerate-ene ... d-use-grid
    - cross-border exchange capacity
    - market coupling


    Öljyä ja kaasua ja kivihiiltä ja biomassaa, mm. puuta voidaan varastoida ja myydä pörssissä, ( öljytynnyrillinen ja kivihiilikasa voimalan pihalla ovat varastoitua sähköenergiaa ) mutta keskeisen ja määräävän tuotannon sääaltista
    tuulisähköä näyttäisi olevan vaikeaa myydä pörssissä, koska sitä ei voi varastoida sähkön tuottaja, eikä kuluttajakaan - pörssissä sähkölle ei nyt määriydy halvinta hintaa vaan korkein hinta.
    Energiewendessä "siirtymäajan energian, maakaasun" ajateltiin olevan tuulen ja auringon sopivana säätövoimana ja energian tuonti Venäjältä nousi puoleen EU:n energiatarpeesta.
    Venäjän Ukrainassa 3.2022 aloittama uusi hyökkäys osoitti EU:n energiewende-suunnitelman heikkoudet.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 13.12.22 13:43

    ]]>         2022-12-12T09:35:13+03:00 2022-12-12T09:35:13+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44520#p44520 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>


    Eurostat mukaan
    http://ec.europa.eu/eurostat/web/produc ... 20220624-1
    hiilidioksidipäästöt vuonna 2021 kasvoivat yli 6 % lähes kaikissa EU-maissa, ainoastaan Portugalissa ja Suomessa Co2-päästöt laskivat. )



    "Saksan maatalousministeri Cem Ozdemir sanoi puheessaan Munchenissa heinäkuussa 2022 nykyisen Olaf Scholzin hallituksen perineen Angela Merkelin hallituksilta "katastrofaalisen energiapolitiikan." Deutsche Welle 17.7.2022



    VP

    Energiewenden tavoitteet hiilineutraalisuudelle vuoteen 2050 mennessä ja osatavoitevuodet 2020, 2030 ja 2040 Saksan liittohallitus asetti vuonna 2007.
    https://sites.utu.fi/bre/status-and-per ... in-germany 22.12.2020
    Energiewenden tavoitteet näyttäisivät siirtyneen sellaisinaan EU-komissionkin tavoitteiksi, hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä?

    Saksan energiaministeri taisi esittää Saksan hiilineutraalisuuden tavoitteen kiristämistä vuoteen 2045, koska hiilidioksidia on tupruteltu runsaasti kivihiiltä polttamalla 2021 ja nyt 2022 energiakriiseissä.


    Ranskassa ydinvoimaloiden huoltotyöt ja laitteistojen uusimiset lienevät jääneet osin suorittamatta poukkoilevassa energiapolitiikassa,
    puolet Ranskan 56:sta ydinvoimalasta seisoo huoltotöissä.
    Kuusi ( 6 ) suurta ydinvoimalaa aiotaan rakentaa lisää, sekä vuoteen 2030 mennessä pienydinvoimala tulisi saada prototyyppiasteelle.

    http://france24.com/en/europe/20220922- ... rgy-crisis 22.9.2022

    "Euroopassa vallitseva suuri energiakriisi, jota pahensi Venäjän sota Ukrainassa, on saanut EU-maat pohtimaan energiastrategiaansa."

    Pres. Macron avasi 80 tuulivoimalan "merituulifarmin" St Nazairessa ja sanoo Ranskassa vuoteen 2050 mennessä tarvittavan 50 samanlaista eli 4000 tuuligeneraattoria ja kaksinkertaisen tuuligeneraattorimäärän maalle ja aurinenergian määrän kymmenkertaistamista vuoteen 2050 mennessä.
    Uusiutuvan energian osuus on alle 22 % ja Ranska on sijalla 17. 27:n EU-maan joukossa.

    Saksassa energiewenden, vihreän siirtymän, tavoitteiden tiukentamisia - Ranskassa runsaasti lisää vihreää ydinvoimaakin suuren tuuli- ja
    aurinkovoiman lisäämisen ohella vuoteen 2050 mennessä, joten tulisikohan Suomessakin laatia oma kansallinen energiastrategia?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 12.12.22 08:35

    ]]>         2022-12-07T23:32:38+03:00 2022-12-07T23:32:38+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44519#p44519 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]> Fortum 7.12.2022 klo 7:26
    https://mustread.fi
    "Miten houkuteltaisiin investointeja myös * säävarmaan * tuotantoon ja sitä kautta muuhun teollisuuteen Suomessa."

    Fingrid-arvio: "Sähkönkulutuksen pitää nousta kolmasosalla, jotta hiilidioksidineutraalisuustavoite 2035 voidaan saavuttaa nykyisenlaisella yhteiskuntarakenteella.
    "Jos Suomen onnistuu olla houkutteleva ja kilpailukykyinen investointiympäristö uudelle teollisuudelle, sähkön kysyntä kasvaa jopa kaksinkertaiseksi."
    "Viimeistään vuonna 2027 Tuulivoima on Suomessa vuositasolla suurin sähköntuotantomuoto."
    Ja
    "Tuulivoimakeskeisessä järjestelmässä varastointi esim. vedyn muodossa."


    Vuonna 2020 tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli * vuositasolla * noin 10% ja on noussut siitä huomattavasti.
    Ruotsissa tuulisähkön osuus kesällä 2022 oli vuositasolla 17 %.
    Saksassa ehkä noin 50% tuulivoimakapasiteetin vuositasolla jo ylittäessä maan sähköntarpeen, mutta Saksa polttaa nytkin fossiilisia ja kivihiilivoimalat on pidetty yllä kalliina `pakollisena ´ rinnakkaisjärjestelmänä 20 %:n kapasiteettikertoimella.

    Suomessa kivihiilivoimaloita on romutettu ja luotetaan ilmeisesti häiriöittä jatkuvaan sähköntuontiin Ruotsista.
    Jos ja kun Suomessa tuulivoima on suurin sähköntuottaja vuositasolla ja kapasiteettikerroin on kenties 50%:n luokkaa, olisi tuulivoimaa oltava kaksinkertainen määrä ja vasta sitten tuulisähköä kannattaisi muuttaa vedyn muotoon.

    Jos nyt energiantuotantoa ajatellaan yksinomaan Suomen kannalta ja jätetään Euroopan ja planeetan hiilidioksidit COP-kokouksille, niin eikö Suomessa kannattaisi rakentaa aluksi 3 suurta ydinvoimalaa lisää: LOV3, koska LOV 1.&2. on rakennettu jo 1970-luvulla ja samoin OLK4, koska OLK 1.&2. on rakennettu 1970-luvulla.
    Vaikka Saksa ja EU-komissio eivät puhdasta ydinvoimaa suosikaan.

    Pienydinvoimalat ovat kaikkialla vielä suunnittelupöydillä ja Flammaville ja OLK3 ovat varoittavana esimerkkinä kalliista ja myöhästyneestä
    "uuden sukupolven" ydinvoimalaitoksesta. Loviisan VVER:t ja ASEAn Olkiluodon ydinvoimalat rakennettiin myöhästyksittä, mutta Flammaville ja OLK3 ovat testivoimaloita, mutta eiköhän seuraavissa lastentaudit ja kokeiluaste ole jo ohitettuja?

    Tuulivoimasta on tullut sähköntuotannon ja energiapolitiikan runko ja tuuligeneraattoreita noussee jo omalla painollaankin eli business-syistä, omistajien Ruotsissa ja Suomessakin ollessa suurelta osin ulkomaalaisia sijoittajia. ( Vattenfall-tiedot )
    Vuoden 1980 tienoilla sanottiin Suomessa vuosittain saatavan aurinkoenergiaa yli maan tarpeen ja tasokerääjien lämpöenergiaa yritettiin varastoida kallioluolissakin talven varalle.
    Piikennot, aurinkopaneelit olivat tuohon aikaan kalliita ja eivät olleet yleistyneet ja tuulivoimallakin pumpattiin lähinnä vettä säiliöihin ja tuulettomana tai vähätuulisena aikana säiliövettä voitiin käyttää viljelysten keinokasteluun.

    Tuulisähköä vedyksi muutettuna voisi myydä vaikkapa Saksallekin, joka EU-komission tavoin haluaisi olla vety-johtajana maailmanlaajuisesti.
    http://politico.eu/article/5-hurdles-fa ... gen-plans/
    EU-komission strategian mukaan vedyn osuuden tulee EU:n energiavalikoimassa nousta nykyisestä 2%:sta 13-14%:iin v. 2050 mennessä.
    Komissio: 1 miljoona tonnia vetyä v. 2025 mennessä ja se vaatii 4 GW:tä lisää uusiutuvaa energiaa ja
    10 milj. tonnia vuoteen 2030 mennessä, vaatii 40 GW lisää kapasiteettia. ( USA tuottaa nyt noin 10 miljoonaa tonnia/v vetyä )

    Syyskuussa 2022 EU-komissio antoi ensimmäisen rahoituserän neljästä vetyhankkeille, 5,4 miljardia mm. saksalaiselle Boschille, italialaiselle Enelille ja ranskalaiselle Alstomille, yht. 29 yritystä osallistuu 35 projektiin. Suomesta yksityinen pörssiyhtiö Neste Oyj.

    Suomeen pystytettävät tuuligeneraattoritkin ovat ulkomailla valmistettuja ja EU:n vetyenergiaprojekteihin Suomella ei liene rahaakaan osallistumiseen, mutta ydinvoimaloita Suomi voinee rakentaa kansallisella päätöksellä, vaikka Saksa ja EU-komissio suhtautuvatkin puhtaan vihreän ydinvoiman rakentamiseen ja rahoitukseen negatiivisesti. Kansallisena tulevaisuusinvestointina ja ydinsähköllä voisi valmistaa vetyäkin.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 07.12.22 22:32

    ]]>         2022-11-29T13:25:51+03:00 2022-11-29T13:25:51+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44518#p44518 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige]]> Suomen historiaa varhaiskeskiajalta:
    https://leveli.fi/historia/index.php?ti ... eskiajalta
    Mutta SRK-jako "Ruotsi-Suomessa" loi päälliköille/kuninkaille ensimmäisen laajan hallintajärjestelmänkin ja veronkeräys, maaverot ja kirkollisverot, olivat yhteinen intressi.
    https://leveli.fi/historia/index.php?title=Main_Page

    "Turun piispa kuului vuodesta 1261 lähtien kuninkaan neuvostoon, ja hänen sekä kuuden luostarin välityksellä Itämaan kansa oli yhteydessä Eurooppaan. Paavit tiesivät, että varsinaissuomalaiset, hämäläiset ja karjalaiset elivät pohjoisessa äärimmäisellä pakanuuden eli Venäjän ja
    "pakanallisen" venäläisen ortodoksisuuden vastaisella rajalla.
    Katolisen uskon välityksellä Suomi koki ensimmäisen "eurooppalaistumisensa.""

    "Turun piispat olivat 1200-luvun lopulta lähtien useimmiten syntyperäisiä suomalaisia ja he kaikki olivat saaneet yliopistokoulutuksen ja useimmat olivat opiskelleet Pariisissa."
    "Turun piispa oli keskiajalla Suomen rikkain ja vaikutusvaltaisin ihminen. Kun hän matkusti, saattueeseen kuului 40 ratsumiestä. Hänellä oli oma palatsinsa, Kuusiston piispanlinna, ja lisäksi hallussaan parikymmentä piispankartanoa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Tähän piispan varallisuuteen kuului lisäksi yli 200 maatilaa. Rikkaat testamenttasivat hyvin yleisesti maaomaisuutta ja taloja kirkolle toivoen, ettei heitä unohdettaisi, vaan heille pidettäisiin sielunmessuja vielä kauan heidän kuolemansa jälkeen."

    Birkan 800-luvun noin 700 asukkaan kauppa- ja käsityöpaikan sanotaan joskus olleen "Ruotsin ensimmäisen kaupungin", mutta tuon ajan Svealand käsitti Mälarenin laakson tai osan siitä ja "Ruotsi-Suomen syntyessä (Itä-)Götanmaan, Sveanmaan ja Varsinais-Suomen ja Hämeen sekä Viipurin linnaläänin.
    Katolisen kirkon hallintokoneisto yhdisti "Ruotsi-Suomen", paavi näyttäisi kylläkin käsitelleen Pohjoismaita ja Baltiaakin yhtenä lähetystyöalueenakin piittaamatta siitä, kuka päällikkö/kuningas milläkin alueella oli vallassa?
    Mutta maallisissa asioissa päällikköjen/kuninkaiden valtapyrkimyksetkin oli otettava huomioon.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 29.11.22 12:25

    ]]>         2022-11-29T12:43:46+03:00 2022-11-29T12:43:46+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44517#p44517 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige]]>

    Ai Birger-jaarlin taisteluista ei ole todisteita?

    Muistutan ruotsalaisten tunnetusta toiminnasta Viron Lihulassa 1220: he pakkokastoivat uudelleen saksalaisten ritarien jo aiemmin kastamia virolaisia ihan vain saadakseen kirkollisverot Upsalan arkkipiispalle eli Ruotsiin.

    Birger-jaarlin `taisteluista´ Tavastlandiassa noin 1240 tienoilla ei näytä olevan todisteita, mutta Suomenlahden eteläpuolella eestiläiset heimot päällikkö/kuningas Lembitun johdolla taistelivat miekkaveljiä vastaan mm. Leholan taistelussa vuonna 1215.

    Lihulan taistelussa v. 1220 länsivirolaiset heimot taistelivat svealaisia ja/tai itä-göötanmaalaisia vastaan ja voittivat.
    https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Lihula

    Virolaisheimot nousivat kapinaan tanskalaisia ja teutoniritarikuntaa vastaan vielä 1343 Yrjönyön kapinassa:
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrjönyön_kapina
    Padisen linnaluostari mm. poltettiin ja 28 sisteriläismunkkia surmattiin ja ryhdyttiin piirittämään TaaniLinnaa ( Tallinnaa ).

    Eestissä 1219 kuollut päällikkö/kuningas Lembitu näyttäisi edustaneen jonkinasteista yhteiskunnallista järjestäytymistäkin, jollaisesta Suomessa ei ole tietoja - eikä Tavastlandin ja Varsinais-Suomen päälliköistä / kuninkaistakaan.

    Suomessa seurakuntien perustaminen näyttäisi muodostaneen ensimmäiset yhteisöt noin vuodesta 1200 alkaen, Koroisten srk ja Turku perustettiin vuonna 1229 Nousiaisten piispanistuimen jälkeen.

    Ravattulan kirkkokin on ollut olemassa 1100-luvun lopulta / 1200-luvun alkupuolelta alkaen ja sen hautausmaa on ehkä vanhempi.
    Birger-jaarlin sanotaan nimittäneen ensimmäisen Suomen piispan, BEROn.

    ( Itä-)Götanmaalla srk-jaon sanotaan syntyneen 1100-luvulla ja Sveanmaalla 1150-...1250-luvuilla ja Österlandissa n. v. 1200 alkaen ( 1155?)

    Herman Lindqvist kirjoittaa "Suomen ja Ruotsin olleen yksi maa lähes kaksin verroin kauemmin kuin mitä Skåne on kuulunut Ruotsille."
    "Ruotsi" 1200-luvulla näyttäisi alueena käsittäneen (Itä-)Götanmaan ja Sveanmaan ja "Suomi" Egentliga Finlandin ja Tavastlandin?
    "Ruotsi-Suomi" näyttäisi syntyneen samoihin aikoihin?

    Konstantinopolin ortodoksisuuden levittäjänä "Korelaan" näyttäisi olleen 1300-luvulla perustettu Valamon luostari, mutta sen `lähetystyö`
    johti mm. Solovetskin ja Syvärin luostareiden perustamisiin vasta 1400-luvun loppupuolella Moskovan vallattua ja tuhottua Novgorodin?
    Stolbovan rauhaan mennessä Konstantinopolin ortodoksisuus näyttäisi edenneen länteen ehkäpä Kymijoelle saakka, mutta ruptuurisodassa
    1656 - 1658 moskoviittihyökkääjän puolelle asettuneet karjalaiset pakenivat suurelta osin mm. Tverin alueelle ja tilalle muutti savolaisia.
    Karjalan kannakselta oli muuttoliikettä Ingermanlandiin ja Nevanlinna ja kaupunkikin syntyi paikalle, jolle Pietari Suuri myöhemmin rakennutti moskoviittien uuden pääkaupungin, "ikkunaksi eurooppalaisen sivistyksen saannille Venäjälle."

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 29.11.22 11:43

    ]]>         2022-11-25T11:55:31+03:00 2022-11-25T11:55:31+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44516#p44516 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Pääkirjoitus: Anu Lahtinen, Arvon mekin ansaitsemme (HAik 4-2022)]]>
    Monien historiantutkijoiden ja historian ystävien syksyä on värittänyt keskustelu siitä, miten yleistajuisessa tietokirjassa voi käyttää historiantutkijoiden aineistoja. Aihe on noussut esiin, kun tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota Suomen historian naisia käsittelevään yleistajuiseen teokseen. Teoksen julkaisuluettelossa näyttää olleen puutteita, ja kirjan tekstistä on vertailussa nostettu esiin osuuksia, jotka näyttävät olevan lähellä historiantutkijoiden aiemmin julkaisemia tekstejä. (1)

    Tapaus ei ole ainutlaatuinen, mutta siinä kiteytyy monien historioitsijoiden viime vuosina jakama toistuva kokemus, ettei tutkijoiden työ saa ansaitsemaansa tunnustusta. Kuten totesin Historiallisen Aikakauskirjan pääkirjoituksissa 3/2021 ja 4/2021, oma roolinsa on kustantamoilla ja medialla, koska uutisoinnissa usein korostetaan salatun, vaietun ja ennenkuulumattoman elementtejä. Tällöin kirjailija tai toimittaja saatetaan esittää tutkijan ja asiantuntijan asemassa, vaikkei hän itse tällaista asemaa hakisikaan.

    Käydyssä keskustelussa tieteentekijät, tietokirjailijat, toimittajat tai taiteilijat eivät välttämättä ole ammattialallaan aivan samaa mieltä tiedon käyttämisen ja viittaamisen tavoista. On paljon toimittajia ja tietokirjailijoita, jotka hyvinkin tarkasti kertovat, mitä aineistoa ovat käyttäneet ja keitä haastatelleet, ja joille tuntuu olevan hyvin selvää se, miten lähteet ja tutkimuskirjallisuus voidaan ilmoittaa. On kaunokirjailijoita, joiden mielestä kaunokirjallisessakin teoksessa voi hyvin olla lähdeluettelo lopussa.

    Monet kirjailijat pohtivat Sirpa Kähkösen tapaan menneisyyttä hyvin vivahteikkaasti ja kertovat myös suhteestaan menneisyyteen ja sen jättämiin aineistoihin. Lisää voi lukea esimerkiksi Kähkösen haastattelusta Historiallisessa Aikakauskirjassa 4/2017. Toisaalta on tutkijoitakin, joiden puolesta moniin tietokirjoihin ja yleisluontoisiin teksteihin riittää lähde- ja kirjallisuusluettelo. Tieteentekijät julkaisevat itse paljon teoksia, jotka liikkuvat tiede- ja tietokirjan välimaastossa ja joita arvostetaan teoksina, kuten esimerkiksi syksyn 2022 Kanava-palkinto -ehdokkuudet osoittavat.

    Suomen tietokirjailijat ry. on jo syksyllä 2012 vahvistanut ja julkaissut sivuillaan tietokirjailijan eettiset ohjeet, joissa on muun muassa kehotus kunnioittaa toisten oikeuksia. Tämä ei sinänsä yksiselitteisesti edellytä juuri tietynlaista viittaamisen tapaa. Yleistajuisessa tekstissä tietolähteitä ja kirjallisuutta voi hyvin kuljettaa mukana leipätekstissäkin. (2) Myös tässä pääkirjoituksessa olen tilan, tekstin luettavuuden ja tekstityypin vuoksi jättänyt osan käyttämästäni kirjallisuudesta leipätekstissä kulkeviksi maininnoiksi.

    Käyty keskustelu on saanut minut ajattelemaan, että suhde tiedon hakemiseen tai tiedon käyttämiseen on jossain määrin murroksessa. Eräässä kirjatapahtumassa kiinnitin huomiota siihen, että useat haastatellut kirjailijat totesivat perehtyneensä historiallisiin aiheisiinsa ”lukemalla paljon internetistä”; viime vuosisadalla vastaavan tiedonhaun olisi voinut ehkä kuvata sanomalla, että on viettänyt paljon aikaa kirjastoissa, museoissa ja arkistoissa.

    Internet on tietenkin erinomainen väylä, siellähän on väitöskirjoja, harrasteblogeja, viranomaisaineistoja ja vaikka mitä. Ylimalkainen viittaus ”internetin käyttöön” ei sinänsä tarkoita, etteikö tietoa olisi voitu hakea sieltä huolellisesti ja luotettavista lähteistä. Silti tuntui jotenkin 2000-luvun tiedonhaulle syvästi tyypilliseltä, että internetin kautta haettu tieto- ja lähdeaineisto jäi tarkemmin nimeämättä. Mahdollista tutkimuskirjallisuutta, tietokirjoja tai arkistolähteitä ei nimetty, ei paperisina eikä sähköisinä.

    Jos eri yhteyksissä tiedon kerrotaan olevan peräisin internetistä, ei ehkä ole ihme, jos aineisto kuin aineisto, niin sähköiset kirjat, blogit kuin sanomalehdetkin hämärtyvät toistensa kaltaisiksi, internetistä löytyviksi ”lähteiksi” tai dataksi, joiden tekijyys tai alkuperä jää miettimättä. Tällaista tapahtuu myös historiantutkijoille ja opiskelijoille. Monilla aineistoilla on kuitenkin tekijänsä, ja esimerkiksi verkossa julkaistut Historiallisen Aikakauskirjan artikkelit ovat punnittua tulkintaa, joiden kirjoittajat toivovat tulevansa nimetyiksi muutenkin kuin ”lähteinä”.
    Käydyssä keskustelussa historioitsijoita on osittain vaivannutkin juuri se, että alkuperäislähteiden ja tutkimuskirjallisuuden ero on hämärtynyt. Historioitsijoiden tekemät tulkinnat eivät kuitenkaan ole pelkkää lähdereferaattia – ne ovat tulkintaa itsessään. Historian tutkimustulokset ja historia-alan monografiat eivät itsestään selvästi pelkistykään dataksi. Tieto, tulkinta ja kirjoittaminen kietoutuvat toisiinsa.

    Syksyn kirjamessuilla FT Maria Vainio-Kurtakko kuvasi niitä näkökulma- ja teemavalintoja, joita hän teki kirjoittaessaan Albert Edelfeltin ja Ellan de la Chapellen parielämäkertaa. Pariskunnan elämänvaiheiden kuljettaminen vaati monenlaisia valintoja ja tarkkaa pohdintaa: missä järjestyksessä kertoa havaintoja kahden ihmisen elämästä, kohtaamisesta ja yhteisestä taipaleesta? Mitä asioita painottaa ja millaisin sanankääntein?

    Ajattelin kuunnellessani, että historia-alan monografiat saattavat olla kerronnallisilta valinnoiltaan hyvin luovia, ja niissä kulkee mukana vuosien työ, joka ei palaudu vain yksittäisen rahoituksen puitteissa tehtyyn työhön. Tieteellisten Seurojen Valtuuskunnan julkaisupäällikkö FT Sami Syrjämäki onkin some-puheenvuoroissaan toistuvasti pohtinut, pitäisikö tieteellisten monografioiden nauttia patentinkaltaista suojaa myös avoimen tieteen maailmassa.

    Konfliktitilanteissa on tapana peräänkuuluttaa laajempaa keskustelua tiedon käytön, kirjoittamisen ja julkaisemisen perusteista. Muiden toimien lisäksi tärkeää olisi nytkin, että haettaisiin lisää ymmärrystä ja vuoropuhelua. Ilmeiseksi on käynyt, että esimerkiksi historiantutkijoiden työläs tulkintatyö saattaa jäädä sujuvan kerronnan katveeseen.

    Historioitsijan työtä ja sen arvoa on varmasti hyvä tuoda esiin mahdollisimman paljon, samoin kuin nostaa esiin hyviä käytänteitä ja hyviä yhteistyön ja keskinäisen arvostamisen keinoja. Maailmassa on monia voimia, jotka eivät arvosta sen enempää historian tutkimusta, historian tietokirjoja kuin historiallista fiktiotakaan – menneisyyden ystävillä on paljon yhteistä jaettavaa ja puolustettavaa. Välillä puhumme toistemme ohi, mutta jos saa sanottua A:n, voi seuraavaksi ehkä täsmentää B:n.

    Näiden ajatusten myötä minulla on jälleen kerran tilaisuus kiitollisena tervehtiä Historiallisen Aikakauskirjan tilaajia, lukijoita, kirjoittajia ja muita tukijoita monenlaisesta lehdelle osoitetusta tuesta ja toivottaa kaikille oikein hyvää jouluaikaa sekä kaikkea hyvää alkavalle vuodelle 2023.

    Anu Lahtinen
    anu.z.lahtinen@helsinki.fi
    ***
    1. Aiheesta esimerkiksi Aino Frilander, ”Voisi pitää vähättelynäkin”, Helsingin Sanomat 15.9.2022 (verkkoversio); Kirsi Vainio-Korhonen, ”Ujostelematonta kopiointia à la Maria Pettersson”, Turun Sanomat 25.10.2022.
    2. Sanna Nyqvist, ”Tiedon alkuperä ja reilu käyttö”, Kritiikin uutiset 19.9.2022, www.kritiikinuutiset.fi (viitattu 19.11.2022).
    ***
    Historiallinen Aikakauskirja

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Haik — 25.11.22 10:55

    ]]>         2022-11-22T15:30:18+03:00 2022-11-22T15:30:18+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44515#p44515 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 22.11.22 14:30

    ]]>         2022-11-21T14:18:05+03:00 2022-11-21T14:18:05+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44514#p44514 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Karolinski & Calle]]> Karolinski.”

    Tämän omistuskirjoituksen marsalkka Mannerheim on kirjoittanut kolupoikamaisen säntillisellä kaunokirjoituksellaan v. 1940 julkaistun englanninkielisen ”Across Asia from West to East”-matkakuvauksensa ensilehdelle v. 1946.

    ”Karolinski” ja ”Calle” he olivat toisilleen. Viimeisillään ponnisteleva vanha marsalkka ja viisikymmentäyksivuotias ruotsalaissyntyinen, Wallenbergien pankkiirisukuun kuuluva dominoiva sosialiitti/seurapiirinainen. Mannerheim etsi nuoruutensa ”joutsenia” ja Calle sitä näkyvyyttä, jonka sotasankarin käsipuolessa liikkuminen eurooppalaisissa seurapiireissä hänelle soi. Milanon La Scalan valikoiva yleisö soi heille aplodit, seisten, parin saapuessa aitioonsa. Sellaista Calle ei ollut aiemmin kokenut, ei sukulaistensa, eikä edes Arco-Valley kreivien matkassa. Hänen silmissään Mannerheim oli lajinsa viimeinen karoliini!

    He täydensivät ja imartelivat toisiaan; pukeutumisen eleganssissa ja moitteettomuudessa kilpaillen. Mannerheimin väitetään värjänneen hiuksiaan ja brittiministeri Brendan Bracken ”vannoi” Mannerheimin ehostaneen huuliaankin. Jälkimmäinen väite saattaa tosin olla kateudesta kummunnutta panettelua. Niin, tai näin, hänen joutsenlaulunsa muistuttaa Thomas Mannin ”Kuolema Venetsiassa”-romaanin päähenkilöä Gustav von Aschenbachia ja toisaalta Pietarin juhlituinta antisankaria Felix Jusupoffia, joka legendaarisesti vastusti ikääntymistä kosmetiikalla. Kaikki kolme kieltäytyivät hyväksymästä armottoman iän tuomia rajoituksia ja raihnaisuutta. Vielä vajaa kolme viikkoa ennen kuolemaansa, marsalkka kirjoitti sisarelleen asusteittensa puutteellisuudesta ( frakkipuvun takkeja oli kaksi ja yksi smokkipuvun-, mutta ei ainuttakaan paria mustia housuja).

    Karolinskin ”viimeinen rakkaus” kohdistui nuoruusmuistojen henkiin herättämiseen ja Callen mm. huomioon ja rahaan. Sanotaan, että marsalkan kuoleman jälkeen Suomen valtio sai Mannerheimin viimeiseltä naisystävältä asiaan liittyvää postia. Palkittiinko kreivitär?


    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 21.11.22 13:18

    ]]>         2022-11-17T07:29:58+03:00 2022-11-17T07:29:58+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44513#p44513 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Bauhaus 1919 ja EU:n uusi Bauhaus 2019]]> Bauhausissa ajateltiin radikaalisti yhteiskuntaa ja ympäröivää maailmaa, perinteinen tieto hylättiin. W.Gropiuksen ja ranskalaisen Le Corbusierin
    "elämisen kone" tunnettiin Suomessa kansallisesti Alvar Aallon arkkitehtuurina.
    "Funkkiksessa" huoneet mitoitettiin kalusteiden ympärille ja kalusteet suunniteltiin ja kehitettiin Bauhaus-arkkitehtuurissakin mahtumaan
    pienehköön tilaan. Alvar Aaltokin suunnitteli jakkaroita ja tarjoilivaunuja ja Bauhausin ja Le Corbusierin standardisointi lienee saanut alkunsa USAsta.
    Hitlerin hallinto lakkautti Weimarin tasavallan ja Bauhausin, koska se ei natsien mukaan edustanut `saksalaista taidetta´ vaan kosmopoliittista
    juutalaista ja bolshevistista roskaa.
    http://germanculture.com.ua/german-fact ... us-school/ Saksalaisen kulttuurin sivuilla on Saksa vs USA vertailukin.
    1937 järjestettiin "ertartete kunst / rappiotaiteen" näyttelykin.

    Bauhausin volkswohnung ( kansanasunto ) olisi kylläkin sopinut vaikkapa volkswagenin rinnalle, mutta..........
    Hitleriä kutsuttiin ennen vuotta 1933 `talojen maalariksi´ ja hän itsekin sanoi hänelle nuoruudessa suositellun arkkitehtuuria maalaustaiteensa sijaan. Valtaan päästyään Hitler sitten suunnittelikin Speerin kanssa Berliiniin monumentaalirakennuksia. Mutta talojen ja katunäkymien maalauksia Aatu taisi kuitenkin pitää tyypillisenä `saksalaisena maalaustaiteena?´

    DDR:ssäkin remontoitiin ainakin Dessaun koulurakennusta
    http://bauhaus-dessau.de/en/buildings/history.html
    ja liittokansleri Angela Merkel avasi vuonna 2019 uuden Bauhausin:
    http://dw.com/en/angela-merkel-opens-ne ... a-50346493

    Syyskuussa 2020 Merkelin hallitusten entinen ministeri Ursula von der Leyen EU-komission johtajana julisti puheessaan:
    "Green Dealin muutoksille on annettava oma erillinen `kestävän kehityksen´ kanssa yhteen sovitettu tyyli ja estetiikka."
    http://euractiv.com/section/energy-envi ... green-deal
    The new European Bauhaus soul of the green deal.
    "Bauhausin ydin ja
    Vihreän muutoksen perusarvot ovat kestävyys, osallisuus ja esteettisyys."
    "Perustamme uuden eurooppalaisen Bauhausin ( NEB ) ja kaikki tulevat suunnittelemaan yhdessä saavuttaakseen hiilineutraaliuden
    vuoteen 2050 mennessä."

    Uusi Bauhaus ( NEB ) halutaan sitoa EU:n rakennuslaeiksikin ja se on osana `vihreän rakentamisen´ ( EPBD ) energiatehokkuusdirektiiviä
    ja koko rakennusten elinkaarien aikaisia hiilidioksidipäästöjäkin halutaan laskettavan.
    NEB:llä on 500 kumppania, ei voittoa tavoittelevia järjestöjä ja vuosittaisia NEB-palkintojakin jaetaan raha-avustusten lisäksi.
    Mutta Ranskalla taitaa olla oma Bauhausia vastaava koulunsa Le Corbusierinkin esimerkin mukaisesti?
    Ja Pohjoismailla on oma Nordic Bauhausinsa.

    Veikko Palvo





    EU-komission ehdotus pvm:llä 22.6.2022
    ja 22.9.2022 : http://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjel ... +2022.aspx

    -" kustannukset Suomelle olisivat 931 miljoonaa € vuodessa, = 0,39 % BKT:stä
    -komissio arvioi Suomelle syntyvän vuosittain hyötyjä 9,7 miljardia € ekosysteemipalvelujen kasvun myötä."

    lopussa kohta 10. : Valtioneuvoston kanta. ( 22.9.2022 )
    _________________________________________________________________________________________________________________

    EU-komission puh.johtaja Ursula von der Leyen ja ympäristökomissaari, liettualainen Virginijus Sinkevicius vierailivat 24.11.-22 Suomessa.

    Virginijus Sinkevicius sanoo YLEn haastattelussa, http://yle.fi/a/74-20005989 ettei

    "Suomi on ymmärtänyt ennallistamisen väärin - hinta jää paljon paljon pienemmäksi."

    "V.Sinkevicius painottaa, että luonnon ennallistamisasetuksessa ei ole kyse vain metsistä" , mutta kustannuksiinhan ei vaikuta se, miten kokonaissumma jakautuu.

    V.S. sanoo kyseessä olevan karkean arvion olemassa olevan tiedon pohjalta, eikä kaikkea tietoa Suomesta ole ollut Brysselissä saatavilla.

    Suomessa jotkut ` luonnonsuojelijat ´ näyttivät kyllä omaksuneen ` Sinkeviciuksen tiedot ja tiedonpuutteet ´ sellaisenaan hyväksyttäviksi?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 17.11.22 06:29

    ]]>         2022-11-10T11:33:07+03:00 2022-11-10T11:33:07+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44512#p44512 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]> http://science.org/doi/10.1126/science.adf2714 ja
    poliittisessa kirjoituksessaan 27.10.2022 Ruotsin parlamentin äänestyksen kielteisestä kannasta EU-komission kesäkuun 2022 ennallistamisasetukseen.

    Poikkitieteellisyyttä talouteen ja työllisyyteen Guillaume Chapronin kaltaiset luonnonsuojelijat eivät koskaan harjoita, korkeintaan väitetään ennallistamisenkin tuottavan rahaa *paljon* enemmän kuin mitä ennallistaminen EU-komissionkin mukaan maksaisi ja siihenkään tuottoväitteeseen ei esitetä minkäänlaisia perusteluja.

    Ruotsi toimii tammikuusta 2023 alkaen EU:n puheenjohtajamaana ja G.Chapron arvelee, ettei Ruotsi välttämättä voi täysin estää EU-komission ehdotusta ennallistamisesta, mutta voi viivyttää, heikentää ja `vesittää´ tuon EU:n ehdotuksen.

    Ja sitten G.Chapron sanoo Ruotsin epäonnistuneen susipolitiikassaan ja väittää 27.10-22 Ruotsin edellisen hallituksen kehottaneen käyttämään EU:n vesidirektiiviä väärin.
    Ruotsin valtiokoneiston G.Chapron väittää olevan kaivosteollisuuden lobbausten vallassa ja syyttää valtion "suojelevan kaivannaisteollisuutta."

    "Ruotsi lopetti vielä kolmisenkymmentä vuotta toimineen ympäristöministeriönkin ja YK:n ympäristökokouksen, Stockholm +50:n jälkeen parlamentin enemmistö äänesti ympäristöjärjestöjen riita-asioiden rajoittamisesta, kansainvälisen yleissopimuksen muuttamista ja
    parlamentti äänesti jo EU-komission ennallistamisesitystäkin vastaan."

    Ruotsi näyttäisi todella osoittavan Guillaumen peräänkuuluttamaa moraalista suurvalta-asemaansa kansallisesti ja parlamentaarisen demokraattisesti EU:n ennallistamisehdotuksenkin suhteen?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 10.11.22 10:33

    ]]>         2022-11-07T05:48:40+03:00 2022-11-07T05:48:40+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44511#p44511 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Continuation war—politician's opinion on troops crossing the old border]]> I apologize for not knowing Finnish…I would like to know which prominent Finnish politicians supported the crossing of the original border by the Finnish army in the Continuation War, which did not?
    From my limited knowledge, Mannerheim(of course) & Risto Ryti support the idea; Tanner was also hoping for a greater Finland but I think he preferred plebiscite rather than taking actions militarily.

    I especially want to know the positions of Eljas Erkko and Juho Niukkanen; I think they both support the idea of staying at the old border, Erkko even suggested that the cooperation with Germany should halt once the old border was reached. (See: https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/1 ... sAllowed=y )

    Any books or resources recommended on this topic? Thanks a lot!

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Revonaire — 07.11.22 04:48

    ]]>         2022-11-04T02:37:24+03:00 2022-11-04T02:37:24+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44510#p44510 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Ulostaminen]]>
    Olen uusi tällä foorumilla, ja kuitenkin haluaisin kysyä.
    Varsinkin toisen maailman sodan selostuksissa venäläiset (en nyt arvaa muutakaan tekijää nimetä) tekivät tarpeensa järjettömiin paikkoihin. Ukrainan sodassa menee samoin.
    Miten keskiaikaina Suomessa /länsi-europassa tuo asia oli mietitty? Toiselta puolelta tulee mieleen Tyko Brahe ja toiselta Turun linnan toiletti.

    Eli onko venäläisten joukkojen toiminta jotain muuta kuin, että eivät ole tottuneet tuollaiseen ympäristöön?

    [ylläpito muokkasi tätä viestiä]

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja saarikko — 04.11.22 01:37

    ]]>         2022-11-03T12:28:26+03:00 2022-11-03T12:28:26+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44509#p44509 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige]]>
    Dick Harrison ja Herman Lindqvist eivät ole aina erityisen objektiivisia historian kuvaajia; tässä pari linkkiä:

    Ruotsinmielistä historian vääristelyä
    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jaska/ ... aristelya/

    Herman Lindqvist: kun Suomi oli Ruotsi
    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jaska/ ... li-ruotsi/
    Herman Lindqvist: Kun Suomi oli Ruotsi: Kadonnutta historiaa etsimässä sivut 264 - 270
    "Kustaa Vaasan pojat lukivat innolla runsaasti kuvitettua Roomassa 1539 ilmestynyttä Olaus Magnuksen Carta Marinaa, jossa Olaus liittää Suomeen määreen "olim regnum" , "ikivanha kuningaskunta."

    Jos Olaus Magnuksen ja hänen veljensä Ruotsin viimeisen katolisen arkkipiispan kirjoitukset Roomassa ottaisi todellisena historiankirjoituksena,
    Mälarenin laakson asukkaat olisivat todella valloittaneet Itämaan ja H.Lindqvist kirjoittaa Kustaa Vaasan poikien uskoneen ja ilmeisesti siksi
    mm. Erik XIV oli jo neljästoista Eerikki Ruotsin kuninkaana. Vaasa-suvunkin Herman sanoo syntyneen vasta Gustav Erikssonin jälkeläisten toimesta.
    "Olaus sanoo suomalaisten olevan hyviä sotureita ja käyttävän hyväkseen myös taikuutta ja salaperäisiä luonnonvoimia. Ja tavallisesti suomalaiset ovat rauhallisia ja vieraanvaraisia, mutta ärsytettyinä raivopäisiä," kirjoittaa Herman Lindqvist.

    Hakkapeliitta-lehti kirj. 10.11.1936 Upsalan professori Johannes Messeniuksen vankilassa Kajaanin linnassa 1616-1635 kirjoittamasta
    Ruotsin historiasta, jossa Messenius `ylistää suomalaisten sitkeää taistelua joka puolella ja
    "ennen ruotsalaisten ristiretkiä Suomeen ja Erik Pyhää ` kuningast ´ yhdeksän ruotsinmaan yritti kukistaa Suomen..........
    80 vuotta kesti verileikki."
    https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 815?page=7

    Herman Lindqvist kirj. "Turun kuninkaallisen yliopiston professori Michael Wexioniuksesta, aateloituna Gyllenstolpen ( kotoisin Växjöstä ) ensimmäisestä yliopiston väitöskirjasta 1650, joka oli ensimmäinen Suomessa painettu kirja."

    Mutta sekin on kirjoitettu latinaksi, joten kyseessä ei ole siinäkään minkäänlainen suomen ja ruotsin kielien vastakkainasettelu.

    "Ensimmäinen vakavasti otettavia tutkimuksia Suomesta ja suomen kielestä tehnyt ja julkaissut tutkija oli Jusleniuksen veljen tyttärenpoika Henrik Gabriel Porthan."

    Ennen Porthania Algot Scarin on kiistänyt ja murentanut gööttilaisen historiankirjoituksen Ruotsissa 1700-luvun alkupuolella,
    https://doria.fi/bitstream/handle/10024 ... sAllowed=y
    Österlandin eli Suomenkin suuren menneisyyden.
    Mutta itsenäistymisen jälkeen joissakin historiankirjoissa taidettiin esittää kuvinkin suomalaiset torjumassa aseellisesti svealaisten maihinnousua silloin 700 - 800 vuotta sitten?

    Eikö noihin aikoihin ensimmäinen Mälarenin laakson päällikkö saanut alistettua alueen heimot kuninkaan vallan alle ja v. 1220 tienoilla
    https://en.wikipedia.org/wiki/Eric_XI_of_Sweden

    Ruotsin kartta on ehkäpä näyttänyt tuollaiselta, Suomen rannan puoleinen aluekin on kehittymässä samaan aikaan ja kirkollistakin organisaatiota lienee ollut molemmin puolin merta?

    Veikko Palvo





    lisäys 6.11.-22 Ruotsin kuninkaat ja kuningattaret Kustaa Vaasasta alkaen sivustolla
    https://kungligaslotten.se/regentlangd.html sanotaan Gustav Erikssonin olleen modernin Ruotsin perustaja ja myöskin perinnöllisen kuningaskunnan säätäjä.
    Erik Segersälliä
    ja hänen poikaansa Olavi Sylikuningasta ( noin 955 - 1022 ) on pidetty Ruotsin ensimmäisinä kuninkaina, mutta heidän hallitsemansa alue on ollut Mälarenin laakso, joten
    onkohan Svean tuon ajan kuninkailla riittänyt resursseja ja sotureita Itämaan varsinaiseen valloitukseen muutoin kuin kaupallisesti eli kaupankäynnillä ja kristinuskoakin on levinnyt samalla ja Österlandiinkin on perustettu ensimmäiset yhteisöt seurakuntina?

    Birger Magnussonin, Birger-jarlin sanotaan kehittäneen / ottaneen käyttöön verojärjestelmän Sveassa 1200-luvun puolivälin tienoilla,
    olisikohan verotus Tavastiassakin alkanut tuolloin?
    Tosin ledung-joukko palasi kokonaisuudessaan ( miinus tappiot ) takaisin ja ` ryöstö ja verottaminen ´ lienevät 1200-luvulla olleet niin lähellä toisiaan, ettei verotusta voine kutsua retken kohteessa edes ` lailliseksi ryöstöksi? `

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 03.11.22 11:28

    ]]>         2022-11-01T14:59:34+03:00 2022-11-01T14:59:34+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44508#p44508 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige]]>



    Svean ja Birger jaarlinkaan retkillä ei missään sanota olleen taistelutoimintaa åbolaisia, karjalaisia eikä hämäläisiä vastaan, lähetystyö näyttäisi olleen rauhanomaista?
    Ai Birger-jaarlin taisteluista ei ole todisteita?

    Muistutan ruotsalaisten tunnetusta toiminnasta Viron Lihulassa 1220: he pakkokastoivat uudelleen saksalaisten ritarien jo aiemmin kastamia virolaisia ihan vain saadakseen kirkollisverot Upsalan arkkipiispalle eli Ruotsiin.

    Birger-jaarlin aseellisista taisteluista Hämeen retkellä vuonna 1238 tai 1239 ( tai vanhempi ajoitus v. 1249 ) ei näyttäisi olevan arkeologisiakaan tietoja. Mauno Jokipii Itämerensuomalaiset teoksessa sanoo "Tarmokkaan piispa Tuomaan ulottaneen käännytystyön hämäläisten keskuuteen, mutta hämäläiset nousivat kapinaan pappeja vastaan ja tämän jälkeen Ruotsista tehtiin Hämeeseen sotaretki.
    Eräässä paavin luettelossa
    noin vuodelta 1120 mainitaan Findia yhtenä Ruotsin maakuntana, minkä on katsottu merkitsevän sitä, että Suomea pidettiin ruotsalaisena lähetysalueena", kirj. Mauno Jokipii. ( paavillisessa Firenzen luettelossa 1120 Sigtunan hiippakunnan yhteydessä Findia )

    Skånen ( "Tanskan" ) arkkipiispa Anders Sunesen teki tiettävästi 1206 (sota-?)retken Öseliin/ Saarenmaalle ja 15.0.1219 sanotaan lipunkin Tanskalle pudonneen taivaasta kääntäen Anders Suneseninkin Lyndanisen taistelussa voitolle varmistaen Tanskan voiton taistelussa virolaisia heimoja vastaan ja vallan Virossa ja Taanilinnassa vuosiksi 1209 - 1346. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyndanisen_taistelu .

    Viikinkiajan alkupuolelle näyttäisi ajoittuvan tämä Saarenmaan Salmen arkeologinen löytö,
    http://kalmistopiiri.fi/2014/03/24/saar ... inappulat/ ei kylläkään näytetä otaksutun taisteliko muinaisvirolainen heimo svealaisia vaiko skoonelaisia pohjanmiehiä vastaan vai taistelivatko nämä ehkä keskenään.

    Mutta millainen oli "maailmantilanne" Pohjolassa 1200-luvulla, jolloin myöhemmän ajan Suomi tuli osaksi läntistä kulttuuripiiriä Ruotsin itämaakuntana.
    Ensimmäisten tietojen kristinuskosta kirjoitetaan kulkeutuneen Ruotsin ja Suomenkin alueelle Miklagårdista, Kontantinopolista, mutta
    munkki/piispa Ansgariuksen kirj. olleen ensimmäinen paavin valtuuttama lähetyssaarnaaja Birkassa vuonna 830 ja Birkahan ei kääntynyt kristinuskoon tuskin koskaan asutun olemasaolonsa aikana. Bremenin piispa Unnin kirjoitetaan käyneen Itämaakunnassakin.

    Mongolit valloittivat Kiovan ruhtinaskunnan ja Moskovan pienen kauppapaikan ja kylän n. 1240 ja Novgorodin oli ryhdyttävä maksamaan veroa kaaneille. http://worldhistory.org/image/11309/map ... ol-empire/
    Svealaisten kanssakin käytiin kyllä sotaa ja Novgorod ja Ruotsi solmivat Pähkinäsaaren rauhan vuonna 1323 ja ihme kylläkin Ruotsin Itämaan, Österlandin maakuntaa koskettava seuraava sota lienee ollut vasta 1495 - 1497 Novgorodin vastikään valloittaneen Moskovan kanssa. Venäläiset piirittivät Viipurin linnaa ja tekivät hävitysretken Hämeeseenkin.
    "Pähkinänsaaren rajan pohjoisosan itäpuolella oli uusimman käsityksen mukaan Ruotsin ja Novgorodin yhteisaluetta.""Keskiajan ja 1500-luvun mittaan Ruotsin kruunulle veroa maksavat talonpojat levittäytyivät rajalinjan itäpuolelle."

    Ja "Ruotsi-Suomi" oli tuon sodan aikaan Tanskan vallan alainen ns. Kalmarin Unionissa.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 01.11.22 13:59

    ]]>         2022-10-28T19:21:23+03:00 2022-10-28T19:21:23+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44507#p44507 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige]]>
    Ruotsinmielistä historian vääristelyä
    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jaska/ ... aristelya/

    Herman Lindqvist: kun Suomi oli Ruotsi
    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jaska/ ... li-ruotsi/

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 28.10.22 19:21

    ]]>         2022-10-28T19:18:12+03:00 2022-10-28T19:18:12+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44506#p44506 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige]]>


    Ruotsalaisten valloitusretket ovat kyllä todellisia, sen osoittavat varhaiskeskiajan lähteet sekä rannikoiden asutusvaiheet ja linnojen rakentamiset. Hämeen ja Karjalan ristiretkiä ei kukaan epäilekään, ja selvältä tuntuu myös niitä aikaisempi ruotsalaistoiminta Varsinais-Suomessa.

    Esimerkiksi ensimmäinen Suomen piispanistuin oli Nousiaisissa Vakka-Suomessa/Pohja-Suomessa, ja vasta 1229 istuin siirrettiin Etelä-Suomeen, Aurajokilaakson Koroisiin, mikä on vahva viite siihen suuntaan, että vasta 1220-luvulla Ruotsi sai Turun tienoon valtaansa.

    Samaan aikaanhan ruotsalaisten tiedetään hävyttömästi kastaneen jo kastettuja ihmisiä Länsi-Virossa – on melko varmaa, että samaa röyhkeää taktiikkaa sovellettiin Suomessakin, koska toimijat olivat samoja. Ruotsissa Itä-Götanmaan jaarli johti tuohon aikaan sotaretkiä.
    "Vasta 1220-luvulla Svea sai Turun tienoon valtaansa." Ja Birger Magnusson de Bjälbo Itä-Göötanmaalta teki noin 1210 - 1266 retken Tavastiaan, Hämeeseen ja linnoitustakin alettiin rakentaa eli ns. "toinen ristiretki"?

    Svean ja Birger jaarlinkaan retkillä ei missään sanota olleen taistelutoimintaa åbolaisia, karjalaisia eikä hämäläisiä vastaan, lähetystyö näyttäisi olleen rauhanomaista?
    Ai Birger-jaarlin taisteluista ei ole todisteita?
    "Toinen ristiretki Suomeen on 1320-luvulla kirjoitetun Eerikinkronikan kuvailema ruotsalaisten sotaretki hämäläisiä vastaan 1200-luvun puolivälissä. Kronikan mukaan kristityt voittivat pakanalliset hämäläiset Birger-jaarlin johdolla ja aloittivat linnan rakentamisen Hämeeseen."
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_ristiretki_Suomeen

    Yleensä ottaen lähetystyö oli rauhanomaista siinä vaiheessa, kun alueella kuljeskeli satunnaisia lähetyssaarnaajia. Ristiretki-ideologian kaudella valtiolliset toimijat sen sijaan yleisesti tiedetysti harjoittivat pakkojoukkokastamisia. Birgerin retket kuuluvat tähän ilmiöön, eli väkivalta oli tietysti mukana - eihän muuten olisi sotajoukkoa edes otettu mukaan.

    Muistutan ruotsalaisten tunnetusta toiminnasta Viron Lihulassa 1220: he pakkokastoivat uudelleen saksalaisten ritarien jo aiemmin kastamia virolaisia ihan vain saadakseen kirkollisverot Upsalan arkkipiispalle eli Ruotsiin.
    Mutta Baltian ottivat haltuunsa teutonien ritarijärjestöt paavin luvalla luoden "saksalaisen järjestyksen" paljolti miekkalähetystyöllä;
    Der Staat des Deutschen Ordens 1260
    https://commons.wikimedia.org/wiki/File ... 2BFarb.png
    Novgorodin suunnalla miekkalähetystyö kärsi tappion, mutta millaisia tunnusteluja lienee tehty Suomenlahden pohjoisrannalle, ainakin 1300-luvulla Padisen luostarilla oli kalastustoimintaa mm. Kymijoen suiston lohiapajilla?
    1232 paavi käski kalpaveljet Suomen piispan avuksi. Ei ole tietoa, ketä vastaan ja ehtikö ritareita koskaan tänne asti (1236 ritarikunta kärsi murskatappion liettualaisia vastaan). Mutta koska siihen saakka Suomen piispaa oli ohjattu lähinnä paavin Baltian legaatin eli Riian arkkipiispan kautta ja kun oli ilmeisesti aikeita suoraan paavin alaisen ritarikuntavaltion laajentamisesta Suomen alueelle, niin ne ahdistelevat viholliset saattoivat hyvin olla ruotsalaisiakin.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 28.10.22 19:18

    ]]>         2022-10-28T11:20:50+03:00 2022-10-28T11:20:50+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44505#p44505 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]> Olin samoihin aikoihin kesän Kuopion lähistöllä karjalaisten evakkojen uudistilalla. Menomatka DC-3:lla oli ensimmäinen lentomatkani ja ensimmäinen yksin tehty lentomatka.
    uudistila oli järven rannalla ja talossa oli hevonen, lehmiä ja possuja ja pihalla oli vapaita kanoja, koneistumista edusti separaattori.
    Isäntäväen muista tehneen aina töitä, vanha mummukin teki karjalanpiirakoita.
    Myöhemmin kuulin, että järvikin oli kuivattu ja lapsuuden idylli on muutoinkin kadonnut, mutta EU-komissio vaatii ennallistamista.

    Se järvikin olisi palautettava, ennallistettava EU-komission Europe´s man on the moon momentinkin innoittamana, mutta epäilen, ettei takaisin saa nuoruutensa idyllistä uudistaloakaan, jolla ei ollut traktoriakaan päästelemässä hiilidioksidia.


    Vuoden 1950 tienoilla miehitetyt Saksat ovat olleet paljolti raunioina ja Messerschmitin tehdaskin tuotti maantiemersuja, kolmipyöräisiä kotteroita, joissa kaksi istui peräkkäin muovikuomun alla, mistä mersu-nimikin. Sedälläni oli tuollainen "Messerschmitt."
    Saksalaisia oli ajettu Euroopan itäisistä maista pois yli 10 miljoonaa ja tuon `pakolaisuuden´ seurauksena lienee laadittu pakolaisasetuksetkin?
    Saksalaiset tuskin raivasivat 1950-luvun alussa peltoja tai ojittivat ja metsittivät soita ja lännen apu ja pian Marshall-apukin auttoivat siihen
    "Länsi-Saksan talousihmeen" syntyyn ja Länsi-Euroopankaan talous ei olisi noussut niin nopeasti ilman USAIDia.
    Itä-Saksassa talousihmettä ei ollut ja 1950-luvulla ( mm. 1953 ) mellakoissa kuoli satoja itäsaksalaisia, jotka halusivat "pois nälkäjärjestelmästä."
    http://link.springer.com/article/10.100 ... 013-9725-2


    "Suomessa soita raivattiin pelloiksi runsaasti 1900-luvun alusta 1960-luvulle asti nopeutuneen väestönkasvun ja sotienjälkeisen asutustoiminnan vuoksi."
    http://suoseura.fi/ojitettujen-soiden-k ... -suomessa/ Ojitettujen soiden kestävä käyttö Suomessa.

    "Järjestelmällinen soiden ojitus metsänkasvun lisäämiseksi ( metsäojitus ) alkoi valtion mailla 1908 ja 1928 valtio alkoi tukea ojittamattomien soiden metsäojitusta ( ensiojitusta ) yksityisalueilla."

    "Metsäojitus oli voimakkainta 1960- ja 1970-luvuilla ja suurin osa nykyään metsäojitetuksi luokiteltavasta suoalasta oli ojitettu 1980-luvulle tultaessa. Vuonna 1987 alettiin tukea myös metsäojitettujen soiden kunnostusojitusta ja vuodesta 1997 alkaen tuki ohjattiin vain kunnostusojitukseen.
    Vaatimukset metsätalouden ekologisesta kestävyydestä, metsälain ja metsänhoitosuositusten muutokset ja metsäsertifioinnin kriteerit johtivat ensiojituksen loppumiseen vuosituhannen vaihteessa."
    kuva 1.
    Metsäojitetut suot 1950 - 2020 tulisi näköjään Suomelle ja suomalaisille suurin kustannuksin EU-komission mukaan kaikkikin enenpitkää palauttaa, ennallistaa käytännössä tilanteeseen ennen sotia vuoteen 1939?
    Suomessa sodan jälkeen soita ei ojitettu, oli keskityttävä sotakorvaustoimituksiin hyökkääjälle, joka oli ottanut Suomelta Karjalan.

    Veikko Palvo







    Karjalan metsien lisäksi "Neuvostoliitolle oli sotakorvauksena luovutettava 50 000 hevosta ja vuonna 1950 Suomessa oli jäljellä 410 000 suomenhevosta."
    http://theseus.fi/bitstream/handle/1002 ... sequence=1

    50 000 hevosen sotakorvausluovutuksista huolimatta sodan jälkeen oli metsäteollisuuden ja suomenhevostenkin avulla saaduilla läntisillä vientituloilla ostettava sotakorvaustuotteiden materiaalit lännestä, mm. sotakorvauslaivojen metallilevyt, koneet jne.
    Paasikivikin kehoitti tekemään enemmän metsätöitä ja Suomen jäljellä olevia metsiä hakattiinkin enemmän kuin mitä oli silloinen metsien kasvu,
    todellisiakin aukkohakkuita mies- ja hevosvoimin.
    Ekologisia arvoja ei sotakorvausaikana aina ehditty huomioimaan, eikä ainakaan 2020-luvun "Green Dealin" mukaisesti.

    Nykyisin valtion metsiä on noin 26%:a, joten jokainen suomalainen on metsänomistaja. Sen lisäksi yksityisiä metsänomistajia on noin 620000 ja oy:t, srk:t yms mukaanlukien noin 700 000 ei-valtiollista metsänomistajaa.

    Nyttemmin kun Ursula von der Leyenin komissio esittää Suomen maa- ja metsätalouden ennallistamista 1950-luvun alkupuolen, käytännössä 1939 tasolle, EU-maiden korkeimmin kustannuksin per suomalainen, voi ihmetellä Suomen luonnon palauttamista tasolle, jossa Suomen metsien hiilivarastot ja hiilinielut olivat hyvin vähäiset nykyhetkeen verrattuna?



    EUn ennallistamisasetus ja Suomi, Järjetöntä hehtaaripyssyllä ampumista -otsikolla kirj. prof. Juhani Iivari restoration´sta:
    http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhanii ... ampumista/
    Vuoteen 2030 mennessä EU-asetus koskisi 532 000 hehtaaria suota, metsiä 212000 hehtaaria, tunturialueita 160 000 hehtaaria ( 30% )
    Vuoteen 2040 mennessä 60 % ja
    Vuoteen 2050 mennessä 90 % = 1,6 miljoonaa ha soita, metsiä 636 000 ha ja tunturialuetta 480 000 hehtaaria


    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 28.10.22 11:20

    ]]>         2022-10-27T14:45:25+03:00 2022-10-27T14:45:25+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44504#p44504 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]> Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 27.10.22 14:45

    ]]>         2022-10-26T12:27:29+03:00 2022-10-26T12:27:29+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44503#p44503 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Käthy]]>
    Marsalkan nimenomaisen tahdon vastaisesti, Mannerheimin (s.o. perikunnan) yksityisomaisuuteen kuulunut Käthy lopetettin 24.2.1953 puolustusvoimain ylieläinlääkärin käskystä. Määräyksen toimeenpano aiheutti Ypäjällä vastustusta ja suorainaista esimiehen käskystä kieltäytymistä, sillä hevonen oli ikäisekseen kohtuullisessa kunnossa ja Ypäjän ylpeys. Onkin sanottu, että lopetuksen taustalla olivat "poliittiset syyt ", lääketieteellisen syyn asemesta. Käthyn hautapaikalle on pystytetty reliefillä varustettu muistokivi.
    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 26.10.22 12:27

    ]]>         2022-10-25T09:43:09+03:00 2022-10-25T09:43:09+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44502#p44502 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]> Kuva

    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 25.10.22 09:43

    ]]>         2022-10-22T12:34:32+03:00 2022-10-22T12:34:32+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44501#p44501 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheimin hautajaiset 4.2.1951]]> Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 22.10.22 12:34

    ]]>         2022-10-22T10:52:27+03:00 2022-10-22T10:52:27+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44500#p44500 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]> on esillä ketjussa yllä, sivun 2 ensimmäisessä kuvassa.


    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 22.10.22 10:52

    ]]>         2022-10-20T10:48:36+03:00 2022-10-20T10:48:36+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44499#p44499 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige]]>
    Kaarle-sedän ja veljenpoika Sigismundin valtataistelussa nuijasota Österlandissa sen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä vastaan oli sivujuonne.
    Olihan Kaarle-herttua kylläkin voimakkaasti yllyttänyt talonpoikia kapinoimaan:
    "Voin antaa teille sen neuvon, että teidän on puolustettava oikeuksianne omin voimin. Onhan teitä toki niin paljon, että voitte karkottaa heidät
    ( linnaleirien sotilaat ) vaikka aidanseipäillä ja nuijilla...................................

    Valtataistelu ratkaistiin Linköpingin lähellä Stångebron taistelussa 25.9.1598, Puolan ja Ruotsin kuningas Sigismund III oli noussut joukkoineen maihin Ruotsiin ja Stångebron tappion seurauksena Sigismund lähti lopullisesti Ruotsista.
    Österlandin Arvid Stålarm oli koonnut joukon Sigismundin puolelle ja nousi maihin Tukholman lähellä 25.7.1598 ollen pakotettu lähtemään pois ja Sigismundin riveissä taisteli ainoastaan Akseli Kurjen pieni joukko. Itämaan aatelistolle Stångebro oli melkoinen "suonenisku."

    Oppikirjojen nuijasotakuva 1800-luvulta nykypäivään;
    http://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/1 ... sequence=1 sivu 99. alkaen:

    "1800- ja 1900-luvun vaihteen oppikirjat nostavat esille talonpoikien sijaan suomalaisen aatelin korostaen sen merkitystä ja saavutuksia."
    "Fennomaanit halusivat 1800-luvun jälkipuoliskolla kertoa nimenomaan kansan ponnistuksista." ( ei niinkään itse sodasta )
    "1900-luvun alun oppikirja ei hehkuta talonpoikien uskollisuutta kuninkaalle venäläistämiskausien aikana."
    "1940-...1960-lukujen oppikirjat kuvaavat 1590-luvun lopun tapahtumia kansallisen edistymisen näkökulmasta."
    "Sotien aikana ja sen jälkeen joukkovoima yhdistettiin kommunismiin ja 1970-luvulla oppikirjoissa kirjoitettiin marxilaiselle historiankirjoitukselle tyypillisesti."

    Talonpoikaislevottomuudet Ruotsin valtakunnassa
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Talonpoik ... takunnassa
    "Jo kuningaskunnan ja kirkko-organisaation muodostumisprosessi 1100-...1300-luvuilla aiheutti väkivaltaisia vastareaktioita.
    Lalli-talonpojan tappama piispa Henrik voitaisiin nähdä tällaisena kuin pyhimyskultinkin ilmentymänä?
    "Eerikistä tuli todellinen pyhimys vasta 1270-luvulla," kirj. H.Lindqvist luvussa "Ristiretki, jota ei koskaan tehty."
    Ensimmäinen ristiretki ja piispa Henrik lienee liitetty pyhimyskulttiin myöhemmin?

    Kaarle-herttua ( Kaarle IX ) ja Sigismund III:n valtataistelu ratkaistiin Stångebron taistelussa ja Ruotsista ei tullut Puolan suurvallan osaa.
    Ei edes Itämaakunnasta, jonka aatelisto enimmäkseen kannatti Puolan Sigismundia, joka oli Ruotsinkin `virallinen´ kuningas.
    Sigismundin isoisä Gustav Eriksson oli nostattamallaan 1500-luvun alun kapinallaan mitätöinyt Tanskan kuninkaan ylivallan vapaussodassaan
    ( G.V. befrielsekrig ) ja Kustaa Vaasan nimittämä aatelisto näyttäisi Itämaakunnassa olleen lähinnä Puolan Sigismund Vasan puolella?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 20.10.22 10:48

    ]]>         2022-10-19T12:25:02+03:00 2022-10-19T12:25:02+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44498#p44498 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Auschwitz käynnin jälkeen]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja JussiKorhonen — 19.10.22 12:25

    ]]>         2022-10-15T12:43:46+03:00 2022-10-15T12:43:46+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44497#p44497 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]> Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 15.10.22 12:43

    ]]>         2022-10-15T12:39:13+03:00 2022-10-15T12:39:13+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44496#p44496 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Perintöruhtinas ja Mannerheim]]>
    Suuriruhtinas Juri oli Aleksanteri III ja Maria Feodorovnan (Dagmar) lapsista älykkäin ja ulospäinsuuntautunein. Hänen opetussuunnitelmansa noudatti vanhemman veljen (tuleva Nikolai II) curriculumia ja heidän harrastuksensakin olivat yhteiset. Vuonna 1890 veljekset lähetettiin yhdeksän kuukauden merimatkalle Japaniin. Ateenassa heihin liittyi Kreikan prinssi George, nuorukaisten serkku. Ateenasta matka jatkui Egyptiin ja sieltä Bombayhin Intiaan, jossa Jurin matka keskeytyi kuumeen ja jalkavamman tähden. Tuberkuloosimaisten oireiden hoitoa varten suuriruhtinas Georg lähetettiin Kaukasuksella sijaitsevaan keisarillisen perheen omistamaan Likani-palatsiin, jonka liepeille hänelle rakennettiin dachamainen, oma, Abbas Touman-villa.

    Mannerheimin ja perintöruhtinas Jurin tapaamisten ja yhteisten metsästymatkojen (?) tarkka tapahtuma-aika on siten rajattavissa vv. 1890-1899 välille. Trofeen lisäksi, perintöruhtinas Georgen valokuva on näkyvästi esillä marsalkan Kaivopuiston kodissa. Olisipa mielenkiintoista kuulla lisää
    tästä ystävyyssuhteesta.

    Georg Aleksandrovitsch kuoli Abbas Toumanin läheisyydessä heinäkuun kymmenentenä päivänä 1899. Hänet löysi muuan gruusialainen maalaisnainen tien ohesta, moottoripyöränsä viereen lyyhistyneenä. Perintöruhtinas kuoli verensyöksyyn naisen sylissä. Yrjön kuolemaa seurasi kolmen kuukauden hovisuru. Myös Suomessa pidettiin surujumalanpalveluksia, julkiset teatteriesitykset ja muut yleiset huvit kiellettiin toistaiseksi ja maan kaikkia kirkonkelloja soitettiin päivittäin hautajaispäivään asti.

    Mitä ajatteli/kirjoitti Mannerheim?

    Viite: Prince E. Ukhtomskii, Travels in the East of Nicholas II, Emperor if Russia when Cesarewitch 1890-1891, 2 vol., (London 1896)

    Alla kuvat perintöruhtinaan kuolinpaikasta Abbas Toumanissa & Likani palatsi nykyasussaan.

    Kuva

    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 15.10.22 12:39

    ]]>         2022-10-15T09:48:22+03:00 2022-10-15T09:48:22+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44495#p44495 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige]]>


    Ruotsalaisten valloitusretket ovat kyllä todellisia, sen osoittavat varhaiskeskiajan lähteet sekä rannikoiden asutusvaiheet ja linnojen rakentamiset. Hämeen ja Karjalan ristiretkiä ei kukaan epäilekään, ja selvältä tuntuu myös niitä aikaisempi ruotsalaistoiminta Varsinais-Suomessa.

    Esimerkiksi ensimmäinen Suomen piispanistuin oli Nousiaisissa Vakka-Suomessa/Pohja-Suomessa, ja vasta 1229 istuin siirrettiin Etelä-Suomeen, Aurajokilaakson Koroisiin, mikä on vahva viite siihen suuntaan, että vasta 1220-luvulla Ruotsi sai Turun tienoon valtaansa.

    Samaan aikaanhan ruotsalaisten tiedetään hävyttömästi kastaneen jo kastettuja ihmisiä Länsi-Virossa – on melko varmaa, että samaa röyhkeää taktiikkaa sovellettiin Suomessakin, koska toimijat olivat samoja. Ruotsissa Itä-Götanmaan jaarli johti tuohon aikaan sotaretkiä.
    "Vasta 1220-luvulla Svea sai Turun tienoon valtaansa." Ja Birger Magnusson de Bjälbo Itä-Göötanmaalta teki noin 1210 - 1266 retken Tavastiaan, Hämeeseen ja linnoitustakin alettiin rakentaa eli ns. "toinen ristiretki"?

    Svean ja Birger jaarlinkaan retkillä ei missään sanota olleen taistelutoimintaa åbolaisia, karjalaisia eikä hämäläisiä vastaan, lähetystyö näyttäisi olleen rauhanomaista?

    Ja samoihin aikoihinhan tai ehkä hieman aikaisemmin tanskalainen Skånen Lundin arkkipiispa Andreas Sunonis yhdessä Tanskan kuningas Valdemar II:n kanssa harjoitti lähetystyötä Taanilinnan ( Tallinna ) suunnalla. Skånessakin Anders Sunesen otti käyttöön `kirkon kymmenykset´ ja kapinoitakin Scaniassa taisi olla tuotakin verorasitusta vastaan.
    https://fi.frwiki.wiki/wiki/Anders_Sunesen
    Myöhemmän ajan Suomen suunnallekin lienee tehty ristiretkiä Skånen Anders Sunesenin toimesta?



    Mutta Baltian ottivat haltuunsa teutonien ritarijärjestöt paavin luvalla luoden "saksalaisen järjestyksen" paljolti miekkalähetystyöllä;
    Der Staat des Deutschen Ordens 1260
    https://commons.wikimedia.org/wiki/File ... 2BFarb.png
    Novgorodin suunnalla miekkalähetystyö kärsi tappion, mutta millaisia tunnusteluja lienee tehty Suomenlahden pohjoisrannalle, ainakin 1300-luvulla Padisen luostarilla oli kalastustoimintaa mm. Kymijoen suiston lohiapajilla?

    Baltian "teutonijärjestyksestä" kehittyi sittemmin Preussin kuningaskunta vuosiksi 1701 - 1918:
    https://fi.frwiki.wiki/wiki/Royaume_de_Prusse ,mutta se on jo toinen tarina.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 15.10.22 09:48

    ]]>         2022-10-14T11:12:34+03:00 2022-10-14T11:12:34+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44494#p44494 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige]]> Rauhassa syntyi kaksi Ruotsia v. 1809.

    Herman Lindqvist aloittaa: "Ruotsi ja Suomi olivat olleet samaa maata lähes 700 vuotta.........1100-luvun puolivälissä svealaisten kuninkaiden valtakunta oli pieni alue Mälarenin laaksossa."

    Eikö yhtä hyvällä syyllä voisi sanoa yhteisen historian alkaneen vuoden 800 tienoilla ja sitä ennen Suomella ja Ruotsilla ei historiaa juuri olekaan, arkeologian löydöksiä lukuun ottamatta ja kielitiedekin ehkä osoittaa kielten kehittymistä ja alkulähteitä?

    Svea käsitti suurimmillaan noin 700 asukkaan Birkan ja päällikkö eli kuningas asusteli viereisellä Hovgårdenin saarella ja saaret ovat nykyisin Unescon maailmanperintökohteita, http://whc.unesco.org/en/list/555 joiden arkeologinen tutkintatyö lienee vielä keskeneräinen.

    "Myöhemmin Suomeksi kehittyneellä alueella ihmiset........jakautuivat keskenään taisteleviin heimoihin; varsinaissuomalaisiin (egentliga Finland),
    hämäläisiin eli tavasteihin ja karjalaisiin. Suomalaiset heimot olivat rakentaneet noin 90 nykyään muinaislinnoiksi sanottua mäkilinnoitusta suojakseen niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin vihollisia vastaan. Käynnissä oli kaikkien sota kaikkia vastaan."

    H.Lindqvist kirj.: "Vieraissa laivoissa saattoi tosin saapua myös kauppiaita ja heidän mukanaan tuli pappeja ja lähetyssaarnaajia."

    Ensimmäiset kristinuskon vaikutteet ja korut lienevät tulleet pohjanmiesten kauppamatkoilta Miklagaardin, Uuden Rooman eli Konstantinopolin suunnalta niin "Suomeen kuin Ruotsiinkin?"

    Vanhan Rooman, Italian paavit olivat noin v 750 saakka Konstantinopolin keisarin ylivallan alla ja 800-luvun alkupuolella katolisen kirkon lähetystyö alkoi Tanskanmaan ja Birkan eli sveanmaankin suunnalla, perustettiin Hampurin arkkihiippakunta. ( Hampurin-Bremenin )
    "Frankkien Skandinavian tukikohta perustettiin v. 822 tienoilla lähellä Tanskan rajaa sijaitsevaan Munsterlandiin.
    Skandinavia-nimenkin sanotaan kehittyneen Tanskanmaan Scania-nimen viikinkimuotoisesta nimestä, Skåne on ollut Ruotsin osana puolet siitä ajasta kuin mitä Österland.

    Paavi nimitti Ansgariuksen Hampurin piispaksi, jonka tehtävänä oli valvoa ja suunnitella Skandinavian lähetystyötä.
    Ansgar vieraili paavin valtuuttamana Birkassa 829 - 830 perustaen kirkonkin ja oli ensimmäinen nimeltä tunnettu lähetystyöntekijä.
    Ansgarius palasi Hampuriin, jonka viikinkien suuri hyökkäys tuhosi v. 845 ja Angarius kävi toisen kerran Birkassa elvyttäen lopahtaneen kirkon ja srk:n toiminnan."
    "Hampuri-Bremenistä tullut piispa Unni yritti kronikoitsija Adan Bremeniläisen mukaan elvyttää Ansgariuksen perintöä Birkassa, jossa kuoli vuonna 936."
    Piispa Unnin on väitetty käyneen Ahvenanmaallakin - ehkäpä myöhemmän ajan Turun tienoillakin?
    http://doria.fi/bitstream/handle/10024/ ... sAllowed=y
    SKS Pietarin ja Paavalin nimissä.

    Paavit, lähetystyö ja Euroopan muotoutuminen ( 500 - 1250 )

    Kiovan ruhtinas Vladimir otti kasteen v. 988 ja Novgorodin kauppatasavalta vapautui Kiovan ylivallasta vuoden 1100 tienoilla. Mongolit valloittivat Kiovan ja myöskin myöhemmän ajan Venäjänmaankin noin v. 1250 yli 200 vuodeksi ja Novgorodkin joutui maksamaan veroa/suojelurahaa kaaneille.
    Valamon luostari lienee perustettu 1300-luvulla, mutta kirkkopoliittinen leviäminen sivuluostareina tapahtui vasta 1400-luvulta alkaen; mm. Syväriläisen luostari, Solovetsk. Ruptuurisodassa, Venäjän hyökätessä Ruotsin alueelle, paikalliset asettuivat hyökkääjän puolelle ja pakenivat sitten kostoa pelätessään esim. Valdailla ja Tverin alueelle ja tilalle muutti väestöä lännestä.

    Näyttäisi siltä, että vasta kristinuskon leviäminen ja erityisesti läntisen katolisen kirkon uskon sai aikaiseksi yhteiskunnallista järjestäytymistä,
    myöhemmän ajan Suomessakaan ei näyttäisi olleen minkäänlaisia yhteisöjä ennen kristinuskon omaksumista, nuo 90 mäkilinnaakin ovat olleet paikallisia ja väestöstä on ainoastaan arkeologisia jälkiä.
    Kristinuskon omaksumisesta on ollut Itä- ja Länsi-Rooman hallitsijoille selkeää valtapoliittista hyötyä, mutta pakanauskonnotkin ovat kristinuskon rinnalla vaikuttaneet pitkään.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 14.10.22 11:12

    ]]>         2022-10-11T19:12:12+03:00 2022-10-11T19:12:12+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44493#p44493 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Kremlin macho-johtaja]]> http://fpif.org/aid_to_russia ( kirj. v. 1998 )
    mutta Länsi tuli tahtomattaan auttaneeksi oligarkki-järjestelmän muodostumista Venäjälle ja USAIDia valui satoja miljoonia oligarkkien huvijahtien rakentamiseenkin.
    "USAID antoi Venäjälle 95,7 miljoonaa $:a apua v. 1997 ja 129,1 miljoonaa $ v. 1998 ja se pyytää kongressilta vuodelle 1999 talousapua
    225,4 miljoonaa $:a."

    "Ruokapula Venäjällä voi olla Lännelle vaarallista", kirj. 10.11.1998
    http://fwi.co.uk/news/russian-food-shor ... anger-west
    "EU-komissio esitti 285 miljoonan £:n edestä elintarvikeapua Venäjälle nälänhädän estämiseksi.
    -miljoona tonnia vehnää
    -500 000 tonnia ruista
    -100 000 tonnia sianlihaa
    -150 000 tonnia naudanlihaa
    -50 000 tonnia maitojauhetta ja riisiä
    "Elintarvikepulan pelättiin aiheuttavan mielenosoituksia ja mellakoita, jotka saattaisivat kaataa Venäjän hallituksen ja johtaa arvaamattomiin poliittisiin seurauksiin."



    Kuka on Venäjän seuraava johtaja Kremlissä? , kirj. Egyptissä British Universityn Aleksanteri Afanasov 11.10.2022
    http://fpif.org/the-worst-case-scenario-in-russia/
    "Venäjällä on macho-yhteiskunta ja sitä johtaa `voimakkain´ mies. Afanasov sanoo tuon Venäjällä yleisen käsityksen olevan Putinin vallan todellinen lähde ja valokuva Putinista Siperiassa hevosen selässä metsästämässä Siperiassa on saanut suuren suosion venäläisten keskuudessa.
    Afanasov sanoo pahimman mahdollisen skenaarion Putinin seuraajaksi olevan Ramzan Kadyrovin, mutta ei pidä sitä kovinkaan todennäköisenä.
    Todennäköisesti R.Kadyrov edustaa kuitenkin sellaista johtajahahmoa, jollaisen Afanasev olettaa nousevan valtaan Putinin jälkeen.

    Afanasev kirj. eliitin Venäjällä kuitenkin keskustelevan muista mahdollisuuksista Kremliin johtajaksi, mm. Nikolai Patrushevista ja
    Mihail Mishustinista.
    Dmitri Medvedev on hänkin nykyisen Ukrainan sota-vaiheen kuluessa ilmeisestikin halunnut rakentaa julkisuuskuvansa venäläisille uudelleen ja halunnut jyrkin mielipitein osoittaa olevansa todellinen macho-mies ja arvatenkin sopiva vaikka Putinin seuraajaksi?

    Mutta ehkäpä uusi itsevaltias Kremliin nouseekin tuntemattomuudesta, kuten FSB/ KGB:n Putin Venäjän elintarvikekriisissä 1998?
    Putin poistuu näyttämöltä ainakin ikäännyttyään, eikä liene sanottavissa: "itsevaltias on kuollut, eläköön uusi itsevaltias?"

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 11.10.22 19:12

    ]]>         2022-10-11T06:37:27+03:00 2022-10-11T06:37:27+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44492#p44492 <![CDATA[Uudet historia-aiheiset mediat • Re: Suomalaisten kotifilmejä kerätään julkaistavaksi]]>
    Onko kaitafilmilaitteiden korjaamisesta ja huollosta tietäviä ? Pitäisi huoltaa yksi Goko Multirecording Sound Editor RM - 3.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Antti Hernesniemi — 11.10.22 06:37

    ]]>         2022-10-01T13:31:39+03:00 2022-10-01T13:31:39+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44491#p44491 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Porkkanaa, ei keppiä]]>

    oli sitten vallassa kuka tahansa, niin pysyäkseen vallassa, on kansalaiset pidettävä tyytyväisinä.

    Tavallisen keskivertoVenäläisen elämä

    Haaveillaan ulkomaan matkasta (kotimaan matkailuhan, on nykyään usein kalliimpaa, kuin ulkomaan matkat. Viikko Turkissa puolihoidolla matkoineen, maksaa saman kuin oman kaupungin hotellissa pari kolme yötä).
    Tulin viikko sitten kotiin Istanbulin matkalta, Sultanahmetin alueella v. 1985 verrattuna suurentuneessa turistijoukossa kuulosti olevan monia venäläisiäkin, mutta ehkäpä enemmän venäläisiä on paennut kutsuntoja Ukrainan sotaan etelän suuntaan ja Suomeenkin on tullut lähes 50 000 venäläistä entisten 85 000 lisäksi.
    Hotellini oli tuossa Hagia Sofian/ Ayasofian moskeijan ja Hagia Eirenen välissä.
    V. 1985 Istanbulissa oli jo "venäläinen torialue" kyrillisine mainosteksteineen ja nytkin jossain puolella havaitsi venäläisille tarkoitettuja mainoskylttejä.
    Istanbulissa nähtävyyksien ja museoiden sisäänpääsyissä oli lentoaseman turvallisuustarkastuksen kaltainen tarkastus, Topkapin portillakin oli kaksi automaattiaseilla varustettua vartijaa turvatarkastajien lisäksi. ( 1985:kin oli jo turvatarkastus, jota on tiukennettu )

    9.7.2022
    Tukholmassa osoitettiin mieltä Turkin, Ruotsin ja Suomen välillä solmittua muistiota vastaan:
    http://aa.com.tr/en/europe/ypg-pkk-terr ... en/2634065

    19.7.2022 Hufvudstadsbladet
    http://hbl.fi/artikel/2f64fd31-da0f-468 ... 87ab406580
    Mielenosoitus Helsingissä. Suomessa on 15 - 16000 kurdia ja tuo Turkki-Ruotsi-Suomi-muistio on vaarallinen kurdeille kuulemma, mutta mielenosoitus näyttäisi olleen NATO-vastainen ja Suomen NATO-jäsenyyden vastainen ainakin nimellisesti ja siten olisi tavallaan osoitettu kannatusta Turkin presidentti Erdoganille hänen Ruotsi-Suomi vastaisuudessaan?

    Valtaosa Turkin kurdeista ei kuitenkaan ole PKK:n ja Kurdistan Freedom Hawksien kannajia ja tuskinpa kurdit Ruotsissakaan ovat kaikki EU:n ja USA:n terroristijärjestöksi nimeämän kurdijärjestön kannattajia, ehkäpä kannattavat pikemminkin monien kurdien unelmaa "Kurdistanista."
    Ja onhan selvää, ettei Ruotsista tai Suomesta luovuteta yhtäkään kurdia poliittisin perustein Turkkiin.

    22.7.2022 SÄPÖn johtaja Charlotte von Essen sanoo: "PKK:n kaltaista järjestöä tukevaan tapahtumaan osallistuminen tulisi tehdä rangaistavaksi."
    http://omni.se/t/charlotte-von-essen/ae ... 72aec60b29



    Prof. Henry Hale kirjoittaa "venäläisten konservatiivisuudesta" 12.9.2022 paljolti norjalaisen "Legit Russ 2021- tutkimuksen pohjalta:
    http://ponarseurasia.org/how-conservati ... ss-survey/

    "Vuodesta 2011 - 2012 alkaen Kreml ja sen hallitsemat tiedotusvälineet käynnistivät "konservatiivisen käänteen", Putinin vastaiset mielenosoitukset olivat lisääntyneet tuona talvena ja presidentinhallinto liittolaisineen alkoi luoda " kiilaa " liberaalin vähemmistön ja ruohonjuuritason " perinteisiä " venäläisiä arvoja puolustavan suuren enemmistön välille ja pres. Putin edusti luonnollisesti perinteisiä ja isänmaallisia arvoja.
    Poliittinen analyytikko Maria Lipman väittää Kremlin pyrkineen v. 2011 - 2012 olemaan puuttumatta venäläisten yksityiselämään niin kauan kun ne eivät olleet avoimesti oppositiossa.

    LegitRuss:
    3/4 = 78% venäläisistä uskoo, että Venäjällä tulee olla vahva valtion ideologia.

    2/3 luottaa Putiniin moraalisena auktoriteettina

    venäläiset eivät ole kovinkaan "perinteisiä" uskonnollisuudessa, vaikka puolet kuuluukin johonkin uskontokuntaan.

    venäläiset uskovat perinteiseen avioliittoon miehen ja naisen välisenä ja siihen, että lapset tarvitsevat äidin ja isän.

    "Presidentinhallinto sai Krimin liittämisen myötä vuonna 2014 takaisin poliittisen johtoasemansa venäläisten mielissä, 67% hyväksyi.

    Olisikohan niin, että tuota "vähemmistöä" on paennut kutsuntoja Ukrainan sotaan ja vasta nyt kun kutsunnat on käynnistetty Venäjällä,
    aiemmin suuri osa heistäkin lienee vaieten hyväksynyt tuon sodan ja osa noista kutsuntoja paenneistakin lienee yhä Putinin kannattajia ja
    Venäjällä miljoonat venäläiset ovat ehkäpä entisissä "LegitRussin-tutkimuksen" osoittamissa arvoissaan?

    Mutta toistuukohan vuoden 1998 kaltainen tilanne Putinin hallinnon tai sen jälkeisellä Venäjällä?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 01.10.22 13:31

    ]]>         2022-09-26T12:48:45+03:00 2022-09-26T12:48:45+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44490#p44490 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]>
    Ei liene kaukaa haettua olettaa, että isän käyttäytymismallilla/ hyväksynnällä on ollut tekemistä tytärten orientoitumisessa. En toistaiseksi ole törmännyt marsalkan esittämään kritiikkiin asumisjärjestelyistä, paitsi Sophien siivottomuuden suhteen. Mannerheim kieltäytyi astumasta sisään tyttärensä Pariisin-osoitteeseen, sen likaisuuden ja löyhkän tähden, jonka taas aiheuttivat Sophien lemmikkieläimet.

    Anastasiesta olen kirjoittanut aiemmin seuraavaa sukututkijoitten omalla palstalla:

    Quote:

    Sukututkijoille tuttu ketjureaktio alkoi Anastasie Mannerheimin horjuvalla käsialalla kirjoittamasta kirjeestä, joka oli osoitettu hänen luonaan Englannissa käyneille suomalaissukulaisille. Anastasien käsiala oli vaikeaselkoista, toisin kuin hänen seuraneitinsä Olive Rooneyn, viestin kääntöpuolelle kirjaamat, täsmälliset Yorkshire buddingin valmistusohjeet. Tarjoilu oli maistunut vieraille ja sen reseptiä kaivattiin. Kiinnostuin alkuperäisdokumentista ja hankin sen kokoelmiini.

    Etsiessäni netistä lisätietoja marsalkan tyttäristä, törmäsin kuvaan, joka oli otettu St Mary:n kirkkomaalta (Norton) lähellä Favershamia Kentissä. Kuvan keskellä seisoi ruhtinas Andrei Aleksandrovich Romanovin (1897-1981) hautamonumentti, jonka oikealle puolelle oli sijoitettu Anastasie Mannerheimin graniittiristillä varustettu lepopaikka ja vasemmalle ruhtinas Andrein Nadine-puolison muistopaasi.

    Miksi Anastasie oli haudattu ruhtinaan viereen? Kuka oli juuriaan Nadine?

    Andrei Aleksandrovichin vanhemmat olivat keisari Nikolai II serkku, suuriruhtinas Alexander Mihailovich (julkaisuja mm. “Venäjän suuriruhtinaana”, “Kerran suuriruhtinas, aina suuriruhtinas”) ja keisarin sisar, suuriruhtinatar Ksenia. Andrei oli siten vallankumouksesta selvinneitten Romanovien senioreita, sekä äitinsä, että isänsä puolelta. Hän vietti elämänsä viimeiset vuodet Kentin Nortonissa sijaitsevalla maatilalla, joka oli hänen Nadine-puolisonsa peruja suomalaiselta äidiltään. Itseasiassa Nadine kuului Porvoon-seudulta juurensa juontavaan Borgström-sukuun. Provender-nimisen tilan oli vuokrannut alunperin leskenasunnokseen varakonsuli Carl Emil Borgströmin leski Constance Carolina o.s. Paterson. Hänen Sylvia Marquerite-tyttärensä sen sitten osti omiin nimiinsä v. 1912. Siitä lähtien tila on peritynyt äidiltä tyttärelle. Sen nykyinen omistaja on ruhtinatar Olga, Romanovien sukuyhdistyksen puheenjohtaja.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Prince...eevna_Romanoff

    https://en.wikipedia.org/wiki/Provender_House

    Anastasie vietti Rooneyn kuoleman jälkeen entistä enemmän aikaansa Romanovien seurassa. Itseasiassa hän ja ruhtinas Andrei olivat jo lapsuudenystäviä Pietarista. Nadinea ja Anastasieta taas yhdistivät suomalaiset juuret. Lepopaikalle löytyi näin looginen selitys.

    Unquote

    Alla detalji Anastasien kirjeestä hänen horjuvalla allekirjoituksellaan:




    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 26.09.22 12:48

    ]]>         2022-09-14T11:23:13+03:00 2022-09-14T11:23:13+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44489#p44489 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Pääkirjoitus: Anu Lahtinen, Aineistojen kirjoa (HAik 3-2022)]]> Aineistojen kirjoa

    Historiallinen Aikakauskirja tarjoaa alkusyksyn numerossaan monenlaista luettavaa aikakaudesta toiseen, ja aiheiden kirjon lisäksi huomiota voi kiinnittää tutkimusaineistojen ja tutkittavien ryhmien kirjoon. Käytössä on niin tiliaineistoja, taideteoksia, henkilökohtaista kirjeenvaihtoa, fragmentaarisen arkisto- ja sanomalehtitiedon yhdistelyä, muistietoa kuin lautapelejä ja niihin liittyviä tietoja. Kokonaisuutena artikkelit osoittavat, miten monipuolisten lähteiden avulla menneisyydestä voidaan rakentaa tulkintoja.
    Mikko Huhtamiehen artikkeli ”Hyökkäys rannikolle” tarkastelee Uudenmaan kohtaloa viholliskohteena ja sodan tukialueella 1570-luvun konflikteissa. Artikkeli tarjoaa uutta, jäsenneltyä tietoa sodan keinovalikoimasta ja sen tuhoista, sekä ihmisistä ja alueista, jotka joutuivat sodankäynnin ja ryöstelyn jalkoihin.

    Myös Anna Repo liikkuu artikkelissaan 1500-luvulla, mutta hyvin erilaisen aineiston parissa. Hän analysoi artikkelissaan ”Ruoka, luokka ja affektit” italialaisen visuaalisen kulttuurin tapoja esittää alemman yhteiskuntaluokan ihmisiä. Aikakauden maalauksista löytyy runsaasti merkityksiä, joita liitettiin alempiin yhteiskuntaryhmiin. Repo osoittaa, miten teokset välittivät kielteisiä tunteita alempien luokkien ruokakulttuuria kohtaan.
    Rose-Marie Peake ja Saara Hilpinen jatkavat vertaisarvioidussa artikkelissaan keskustelua siitä, miten menneisyyttä tutkittaessa voidaan nähdä ja puhua seksuaalisuuden, sukupuolen ja suhteiden moninaisuudesta. Heidän artikkelinsa esittää tulkintamahdollisuuksia sekä 1800-luvun piirustuksista että kirjeenvaihdosta.

    1800-luvulla liikkuvat myös Janne Tunturi ja Heli Rantala, joiden artikkelin päähenkilö on saksanjuutalainen Friedrich Anton Meyer, 1800-luvun alun turkulaisen kirjakulttuurin tärkeä toimija. Kirjahistoriallista ja elämäkerrallista näkökulmaa yhdistellen kirjoittajat analysoivat, miten Meyerin tausta näkyi hänen toiminnassaan ja mitä hänen elämänvaiheensa kertovat 1800-luvun alun pohjoiseurooppalaisesta kirjallisesta maailmasta.
    Sari Aalto puolestaan käyttää muistelutietoa analysoidessaan lääketieteen kandidaattien pätevöitymistä ja epävarmuuden kokemuksia kunnanlääkärien viransijaisina. Pätevöityvät kandidaatit kuvasivat muisteluissaan kokemuksia epävarmuudesta, kun teoriapainotteisista opinnoista oli siirryttävä tekemään itsenäisiä ratkaisuja, joissa saattoi kirjaimellisesti olla – ja olikin – henki kyseessä.

    Lopuksi katse kohdistuu lautapelien tutkimukseen, kun Jaakko Suominen, Tero Pasanen ja Karoliina Koskinen tarkastelevat vuonna 1930 ilmestynyttä Lapuanpeliä mediahistoriallisena lähteenä. Lapuanpeli oli aikakauden tapahtumia mukaileva peli, joka artikkelissa asettuu sekä pelihistorialliseen että aikalaishistorialliseen asiayhteyteensä. Kokonaisuutena toivon numeron siis tarjoavan mitä moninaisimpia esimerkkejä siitä, millaisista näkökulmista menneisyyttä voi lähestyä.
    ***
    Kesä ja syksy 2022 ovat ainakin hetkeksi tarjonneet monille historiantutkijoille ja historian ystäville vähän tavanomaisempaa arkea, samoin tervetulleita hetkiä konferensseissa. Poikkeusaikojen viivytysten jälkeen onnistuivat muun muassa maaliskuinen Dies medievales, huhtikuinen 1500- ja 1600-lukujen tutkijoiden tapaaminen sekä kesäkuinen 1800-luvun tutkimuksen päivät. Turussa järjestettiin kesäkuussa myös pitkään suunniteltu kansainvälisen autobiografisen tutkimuksen järjestön IABAn suuri konferenssi Life-Writing: Imagining the Past, Present and Future, ja tätä kirjoitettaessa Antwerpenissä on meneillään viidestoista eurooppalainen kaupunkihistorian konferenssi (EAUH).

    Elokuussa 2022 historioitsijat kohtasivat Göteborgissa pohjoismaisessa historiantutkijoiden konferenssissa, joka oli järjestyksessä jo kolmaskymmenes. Runsaaseen ohjelmaan kuului myös pohjoismaisten historiallisten aikakauskirjojen sekä Scandinavian Journal of Historyn järjestämät paneelit, joissa keskusteltiin yhtäältä kansallisten aikakauskirjojen tilanteesta että Scandinavian Journal of Historyn tilasta ja tulevaisuudesta.

    Eri maiden lehtien olosuhteet ja haasteet olivat monin tavoin yhteisiä. On avoimen julkaisemisen ja sähköisen julkaisemisen haasteita, aikatauluhaasteita, on haasteita saavuttaa yleisöä. Kirja-arvioiden kohtalo ja verkkoversioiden mahdollisuudet herättivät myös keskustelua.
    Mutta tuntui myös siltä, että kansallisten historiatieteellisten julkaisujen arvo oli oivallettu ja että niitä kohtaan on tällä hetkellä enemmän myötätuntoa ja kiinnostusta kuin joitakin vuosia aikaisemmin. Myös esimerkiksi Scandia-lehti, joka muutamia vuosia sitten oli vaikeuksissa avoimen julkaisemisen ja julkaisun rahoittamisen ristipaineessa, katsoi taas luottavaisemmin tulevaisuuteen.
    Syksyn alkaessa historioitsijat ja historian opiskelijat ovat päässeet kampuksille aloittelemaan syksyään. lokakuussa on luvassa jo odotetut Historiantutkimuksen päivät, tällä kertaa Tampereella. Arkisissa kohtaamisissa, seminaareissa ja akateemisissa tilaisuuksissa moni ilmaisee iloa ja huojennusta vanhan arjen paluusta. Toisaalta poikkeusajat ovat sekoittaneet ja edelleen hankaloittavat monien tutkimushankkeita, kirjoitusrupeamia ja opetusjärjestelyjä.

    Eivätkä muutokset ja hankaluudet ole ohi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut monien tieteellisten yhteyksien heikkenemiseen ja katkeamiseen, tutkimushankkeita on jouduttu suunnittelemaan uudelleen. Vaikka sota loppuisi tähän paikkaan, paljon korvaamatonta vahinkoa on tapahtunut niin monella tasolla, myös tieteen ja tutkijoiden näkökulmasta.

    Sekä tutkijayhteisössä että opiskelijoiden kesken onkin havaittavissa monenlaista uupumusta ja epävarmuutta. Epävarmuudet on varmasti myös hyvä tunnistaa ja koettaa antaa niiden käsittelemiseen tilaa. Lähityöhön palatessa voi tulla vastaan ongelmia. Toisaalta etäyhteydet ja digitallenteet, joista poikkeusaikoina visioitiin ratkaisua vähän joka ongelmaan, tuovat helposti runsaasti ongelmia joka ratkaisuun.
    Ihminen on rajallinen olento, joka ei repeä mahdottomiin eikä monistu pelkällä teknologian voimalla. Ihmisille, asioille ja prosesseille on annettava aikansa niin lähi- kuin etätyöskentelyssäkin, myös historian parissa toimittaessa.

    Toivotan kaikille Historiallisen Aikakauskirjan lukijoille mahdollisimman levollista ja aurinkoista syksyä sekä sopivan kokoisia työmääriä ja lukuelämyksiä.

    Anu Lahtinen
    anu.z.lahtinen@helsinki.fi
    ***
    Historiallinen Aikakauskirja

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Haik — 14.09.22 11:23

    ]]>         2022-09-09T14:21:45+03:00 2022-09-09T14:21:45+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44488#p44488 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>
    Ranska oli sekin ollut aikeissa sulkea vuoteen 2035 mennessä 56 ydinreaktoria saavuttaakseen hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.
    Ehkäpä Ranskan ydinreaktoreiden huolto oli tuosta lopettamispäätöksestä johtuen jäänyt joiltain osin vajaaksi ( suljettu ydinvoimaloita ja lykättyjä huoltoja ja siitä on aiheutunut seisokkeja ) , sillä vuonna 2021 Ranskan ydinvoimatuotanto oli 361 TWh ja vuoden 2022 ydinvoiman tuotantoennuste on 295 - 315 TWh ja jos tuotanto putoaa alle 300 TWh:n, se olisi alin sitten vuoden 1990.

    Presidentti Macron sanoi 12.10.2021 keski-Euroopan energiakriisissä Ranskan kehittävän "innovatiivisia pieniä ydinreaktoreita" vuoteen 2030 mennessä. Ne olisivat lisä päätökselle rakentaa 6 uutta suurta ydinvoimalaa hinta-arvioltaan 50 miljardia €:a ja aiesuunnitelmalle rakentaa lisäksi 8 ydinvoimalaitosta.

    Ranskan päätös ydinvoiman uusrakentamisesta on U-käännös aiempaan "hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä", nyt hiilineutraaliuteen pyritään rakentamalla lisää päästötöntä ydinvoimaa.
    Aurinko- ja tuulivoimaakin Ranskassa kyllä rakennetaan, mutta ne eivät enää ole ainoa tapa ( energiewende ) päästä hiilineutraalisuuteen.

    http://france24.com/en/europe/20220210- ... utral-push

    Saksa näyttäysi energiakriisissäkin jatkavan enegiewendeään ja samoin EU-komissio ydinvoiman vastaisuudessaan?
    Energioiden suuri kysynnän nousu ja hinnannousu yli tarjonnan eivät näytä vaikuttaneen lainkaan?

    USAssakin maakaasun hinta on noussut korkeimmilleen 13 vuoteen ja syynä on nestekaasun odotettu laaja kysyntä Euroopassa.
    Toukokuussa 2022 kaasu on USAssa maksanut 8,78 $/miljoona BTU, ( British thermal unit ) ja hinta oli maaliskuusta 2022 noussut lähes 90%:a, mutta kaasun hinnan oletetaan vuoden aikana laskevan USAssa entiselle normaalitasolle 4-5 $ per MBTU.
    http://dw.com/en/us-natural-gas-price-s ... a-61830135
    Kaasun hinta EU:ssa oli 2022 toukokuussa 37 $/MMBTU.

    Hiilineutraalius 2050 mennessä voidaan Ranskan tavoin saavuttaa pääsääntöisesti ydinvoimalaitoksia rakentamalla ja niiden ohella tuuli- ja aurinkovoimaakin rakentamalla, Saksan energiewende näyttää epäonnistuneen, mutta kun siihen on kulutettu niin paljon poliittistakin pääomaa, sitä ei nähtävästi voi muutoskorjata miltään osin?

    Veikko Palvo






    Unkarin Orbán ja Turkin Erdogan ovat vaaleilla valittuja pitkäaikaisia `demokraattisen autoritatiivisia johtajia´, joiden poliittinen tulevaisuus riippuu paljolti Venäjältä tuoduista fossiilisista polttoaineista ja Rosatomista. Nuo maat ovat riippuvaisia Venäjältä tuoduista energioista ja rakennettavista Rosatomin ydinvoimalaitoksistakin.


    Reuters 22.8.2022: "Turkki kaksinkertaistaa öljyntuontinsa Venäjältä, mikä korvaa öjljynviennin vähentymistä EU-maihin."
    Vuonna 2021 tuonti Venäjältä oli 98 000 barrelia päivässä ja 2022 200 000 barrelia päivässä."
    Kaasusta 56% tulee Venäjältä ja ( Bloomberg 3.10.2022 ) Turkki haluaa talousvaikeuksissaan ( inflaatio lähentelee jo 100 %:a ) lykätä osaa maksuistaan Venäjän kaasusta vuoteen 2024."
    Rosatomin rahoittama Turkin ensimmäinen ydinvoimalaitos 20 miljardin € Akkuyu 4 kpl 1200 MW:n on rakenteilla ja ensimmäisen reaktorin / koko voimalaitoksen ( ? ) tulisi käynnistyä 29.10.2023.
    Deutsche Welle 5.8.-22 : http://dw.com/en/turkey-taking-great-ca ... a-62727068
    Turkki on ollut pakoitettu ostamaan Venäjältä Ankaran ilmapuolustusjärjestelmänkin, S-400 ohjukset.



    Unkarissa "logiikka on se, että Venäjä tarjoaa halpaa energiaa ja Orbán aiheuttaa ongelmia EU:lle ja NATO:lle", sanoo Erste Bankin energia-analyytikko Tamás Pletser Budapestissa.

    Venäjältä tulee 85% Unkarissa kulutetusta kaasusta ja v. 2015 Venäjä alensi kaasun hintaa Unkarille 25%:a."

    Vuosina 1982-1985 käyttöön otettu PAKSin venäläisvalmisteinen ydinvoimalaitos 100 km Budapestista etelään tuottaa 40% Unkarin sähköstä ja PAKS II rakennustyöt ( 2 kpl VVER-1200 ) ovat käynnistymässä, Rosatom rahoittaa 12,5 miljardista € pääosin ja lainan takaisinmaksu on siirretty alkavaksi v. 2031 ilman lisättyjä korkokuluja Unkarille.

    http://politico.eu/article/hungary-ener ... th-russia/

    "Halpa kaasu Venäjältä on myös rahoittanut Orbánin Fidesz-puolueen vaalikampanjoita."" 2021 allekirjoitettu Unkari - Venäjä 15 v sopimus
    4,5 miljardin kuution vuosittaisesta kaasuntuonnista."

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 09.09.22 14:21

    ]]>         2022-09-06T11:49:04+03:00 2022-09-06T11:49:04+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44487#p44487 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>
    Kirjassa esitetään mm. Mod-O -tuuliturbiini, jossa tuulettomia ja vähätuulisia aikoja varten Ohio Edison -sähköverkkoon oli dieselgeneraattori.
    Suunnittelusta on lähdetty siitä, ettei aina tuule ja tuulettomille ajoille on oltava * varavoimalaitos *, Mod-O:ssa jo tuuliturbiinin yhteydessä.

    Mod-O tuuliturbiini alkoi pyöriä 29.10.1975 Ohion Plum Brookissa katsojien taputtaessa ja Perkinsin High Schoolin yhtyeen soittaessa
    "Wind Mills of Your Mind."

    NASA: http://nasa.gov/feature/glenn/2019/nasa ... -the-1970s
    Mod-O 1975 oli napakeskiöltään noin 32 m korkea ja lapojen halkaisija noin 38 m ( 125ft )
    Wind Energyssä v. 1979 esitetään myös suunniteltuja Mod-1 ja Mod-2 tuuliturbiineja; Mod-2:ssa napakeskiö oli 200 ft:n korkeudessa ja lapahalkaisija 300 ft.

    Kirjoittelin Infopressin Elektroniikkauutisiin ehkäpä 1979 tienoilla vaihtoehtoenergioista, tuulesta ja auringosta ja maalämmöstä ja muistan esittäneeni maalämmön olevan parhaimman vaihtoehdon sen tuottaessa energiaa keskeytyksettä.
    Aurinkoenergia oli silloin otsikoissa ja tasokerääjillä varustettuja pientaloja oli rakennettu erityisesti Ruotsissa ja siellä oli todettu, ettei tasokerääjien energiaa pysty varastoimaan taloudellisesti ainakaan talven varalle. Mutta Suomessakin rakennettiin muistaakseni Keravalle
    aurinkoenergian kokeilurivitalo tasokerääjillä -- ja todettiin sitten sama kuin Ruotsissa aikaisemmin.
    Aurinkopaneelit piikennoineen olivat kalliita siihen aikaan v. 1979.

    Lasse Sundell, Keijo Kauhanen, Risto Kansikas: Energiavaihtoehdot kirjassa 1981 Infopress ( hyllyssäni myöskin ) esitetään energialähteitä:
    öljy, maakaasu, hiili, sähkö, ydinenergia, vesivoima, turve, ja mm. energian säästö,
    sekä aktiivinen ja passiivinen aurinkoenergia ja energian varastointi ( myös Wind Energy-kirjassa on luku energian varastoinnista ja sen ongelmista )
    Maalämpö ( lämpöpumppu ) ja tuulienergia
    sivu 126: " Esim. USA:ssa on sijoitettu tuulienergian tutkimiseen todella paljon ja tuulienergian osuuden energian kokonaistarpeesta
    lasketaan voivan nousta 10 - 20 %:iin kokonaistarpeesta vuosina 1990 - 2000. "

    USAssa tuulienergialla ei liene tuota osuutta tarpeesta, mutta Suomessa tuulienergian osuus v. 2021 kokonaiskulutuksesta oli noin 10 % ja luku on hienoisessa nousussa, koska tuuliturbiineja rakennetaan koko ajan lisää.
    Mutta tuulienergiatuotannon suuret vaihtelut vaativat varavoimalähteen, kuten Mod-O tuulimylly Ohiossa vuonna 1975.

    Suomessa säätövoimana tuulivoimalle näyttäisi olevan vesivoima, jonka käyttö lisääntyy aina tuulivoiman ollessa vähäistä ja jossain pisteessä vesivoiman riittävyys säätövoimana tuulelle käy riittämättömäksi ja Ruotsin vesisähkön tuonnin varaan säätövoimana tuulivoimalle Suomessa ei voine pitemmällä tähtäimellä jättäytyä ja hintakilpailla Ruotsin vesivoimasta Saksan kanssa?

    Suomessa on lakkautettu hiilivoimaloita ja lisää lakkautetaan ja edes vuositasolla 10%:n tuulienergian `apuenergiana´, kuten Saksassa, hiilivoimaloita ei Suomessa juurikaan ylläpidettäne ( 600 MW:n varavoimalaitoksesta on kirjoitettu )?
    Kielletyn turpeen osuus oli tuulivoiman verran 10% ja sekin on korvattava välittömästi tuulivoiman säätövoimanlähteillä, ainakaan 10%:n
    sääaltis tuulivoima ei voi korvata edes 10%:n turvevoimaa vuositasolla ja mistähän turvevoiman korvaava energia otetaan?

    USAssa ensimmäinen kaupallinen ydinvoimala taisi olla maalle siirretty sotalaivan ydinvoimala ja nyt näytettäisiin suunniteltavan saman toistamista, puhutaan pienydinvoimaloista.
    Venäjän 21500 tonnin proomuun rakennetun hinattavan Akademik Lomonosov- ydinvoimalan 2 x 35 MW:n reaktorit ovat KLT-40 = RITM 200 tyyppisiä sota-alusten ja/tai ydinsukellusveneiden reaktoreita ja lienevätköhän ne edes Small Modular Reactoreita, SMR:ä?

    Normaalien suurten ydinvoimalaitosten tarve on ilmeinen, tuosta SMR:stä tulee mieleen "atomiajan" alun suunnitelmat rakentaa joka kylään ja kaupunkiin Suomessakin atomivoimala ja nykyiset SMR:t taitavat olla nekin vielä kokeiluasteella?

    Loviisaankin ehdittäisiin rakentaa uusi ydinvoimalaitos, ennen kuin nykyiset käyttöiältään jatketut VVER:t on romutettava, koska niiden uusi käyttöiän jatkaminen maksaisi enemmän kuin uusi ydinvoimala.


    Saksassa tuulivoiman osuus on noin 20%, mutta lähes 100%:sti säilytettyä rinnakkaista `säätövoimajärjestelmää, hiilivoimaa käytetään jatkuvasti suunnitelmien mukaan v. 2038 saakka ja 2021 energiakriisissä hiilivoiman osuus ja päästöt kasvoivat ja sama hiilen käytön lisäys lienee ratkaisuna Saksan nykyiseenkin v. 2022 energiakriisiin?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 06.09.22 11:49

    ]]>         2022-09-05T11:03:50+03:00 2022-09-05T11:03:50+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44486#p44486 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>

    http://ec.europa.eu/eurostat/web/produc ... 20220624-1
    hiilidioksidipäästöt vuonna 2021 kasvoivat yli 6 % lähes kaikissa EU-maissa, ainoastaan Portugalissa ja Suomessa Co2-päästöt laskivat. )

    Veikko Palvo
    Saksan ja keski-EU:n vuonna 2022 tuottaman hiilidioksidin lisäys lienee samaa luokkaa kuin vuoden 2021 lisäys edelliseen vuoteen verrattuna?

    "Saksalaiset energiayhtiöt Eon ja Uniper allekirjoittivat elokuussa 2022 yhteisen muistion, aiesopimuksen, kanadalaisen Everwindin kanssa tavoitteenaan tuoda `suuressa määrin´ vetyä Saksaan vuodesta 2025 alkaen."
    http://dw.com/en/germany-and-canada-sig ... a-62899992
    "Pääministerit Olof Scholz ja Justin Trudeau allekirjoittivat elokuussa 2022 sopimuksen * vihreän vedyn * tuomisesta Saksaan tulevaisuudessa ja keskustelivat myöskin nesteytetyn maakaasun ( LNG ) tuonnista Saksaan."

    Kanadan maakaasu lienee tuotettu fracking/särötys- menetelmällä, jonka Saksa kielsi lailla v. 2017 ja Saksa lisää hiilen polttamistaan ja hiilidioksidin tuottamistaan. Fossiilisten polttamista Saksassa oli ennen energiakriisiäkin tarkoitus jatkaa asetettujen tavoitteiden ja hiilineutraalisuuden saavuttamisen jälkeenkin.
    Deutsche Welle kirj. särötyksestä EU:ssa 20.7.2015:
    http://dw.com/en/what-ever-happened-wit ... a-18589660
    Kanadassa särötystä on käytetty v. 1951 alkaen ( mm. Virossa palava kivi ):
    http://oilandgasinfo.ca/all-about-fracking/

    Elokuussa 2022 Olaf Scholz kävi Oslossa keskustelemassa siitä, että Norja tuottaa mahdollisimman paljon öljyä ja kaasua Saksaan vietäväksi ja
    myöskin sähkönsiirrosta Norjan merituulivoimaloista, vetyteknologian kehittämisestä, biokaasusta, aurinkoenergiasta ja
    hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista ( CCS ).

    Kartta sopivista CO2:n varastointialueista maailmassa,
    http://energyminute.ca/single/infograph ... -the-world
    näyttäisivät olevan öljy- ja liuskekaasuesiintymien alueita mm. Pohjanmerellä ja Pohjois-Amerikassa ja niiden öljy ja kaasu on ensiksi pumpattava ja käytettävä?
    Kilogramma hiiltä ( eroja ruskohiili, kivihiilet ) tuottaa noin 4 kg hiilidioksidia ja 1 kg maakaasua tuottaa palaessaan 2,77 kg CO2:sta, joten CCS:n varastotilaa tarvitaan runsaasti tai erotetaankohan CO2:n C:t ja O:t ennen varastointia?

    Pohjois-Amerikan särötyspolttoaineet kaasu LNG:nä Eurooppaan tuotuna eivät liene mahdollisia vielä 2022/2023 talvena ja ei myöskään Saksan suunnittelema kaasuputken rakentaminen Espanjasta Ranskan kautta Saksaan ole saanut Ranskalta tukea.

    Myöskään EU-komission suunnittelema kaasuputki Espanjasta Italiaan ja sieltä yhteys Saksaan ei ole saanut kannatusta Iberian niemimaalla.
    http://apnews.com/article/russia-ukrain ... 5c508b0c7e
    Maakaasu Espanjassa ja Portugalissa on peräisin Algeriasta ja Marokosta ja laivoilla USAsta ja Nigeriasta.
    Portugalin pääministeri Antonio Costa Espanjan ja Portugalin voivan toimittaa LNG:tä laivoilla toisille EU-maille. Espanjassa on 6 LNG-laitosta ja Portugalissa 1., Sinesin satamassa, jota on aiemminkin suunniteltu USAn särötyskaasun satamaksi LNG-viennissä Eurooppaan.

    Saksasta näytetään käydyn Arabiemiraateissa ja Omanissakin öljyn ja kaasun saannin mahdollisuutta tarkistelemassa, mutta varsinkin nykyisillä korkeilla energian hinnoilla särötyskaasuakin kannattanee tuoda Pohjois-Amerikasta, jossa sielläkin on ollut särötyksen vastustusta ja suosimista vaalitulostenkin mukaisesti.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 05.09.22 11:03

    ]]>         2022-08-25T15:41:19+03:00 2022-08-25T15:41:19+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44485#p44485 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Taiwanin salmen kriisit 1953-1960]]> Stalin lähetti kansallisille aseita: panssarivaunuja, hävittäjä- ja pommituslentokoneita, tykistöä, kuorma-autoja ym.
    ja
    "Maolle oli 25.11.1940 lähtenyt Stalinin käsky: "Pelaa aikaa, taktikoi ja neuvottele joukkojesi poistamisesta Keski-Kiinasta...Olennaista on, että et aloita sotilastoimia Chiangia vastaan."
    Mao keskittyi lujittamaan omaa asemaansa, rekrytoimaan ja kasvattamaan kaadereitaan ja viljelemään oopiumiakin:
    "Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon 6.1941 sai Maon etsiskelemään vaihtoehtoista rahoitusta siltä varalta, ettei Moskova pystyisi jatkamaan rahallista tukeaan ja vastaus oli oopiumi.
    Vuonna 1943 venäläiset arvioivat Maon myymän oopiumin määräksi 44 760 kg, arviolta 60 miljoonaa $ tuolloisen vaihtosuhteen mukaan."

    Jung Chang, Jon Halliday MAO, 2006
    http://taiwandocuments.org/cairo.htm "Chiangin johtama Kiina kyväksyttiin yhdeksi "neljästä suuresta" yhdessä Yhdysvaltain, Neuvostoliiton ja Ison-Britannian kanssa. Kiinan pysyvä jäsenyys ja veto-oikeus YK:n turvallisuusneuvostossa, jotka lopulta periytyivät Maolle, saavutettiin Chiangin ansiosta, jota tuohon aikaan pidettiin yleisesti modernin Kiinan kansakunnan muodostajana.
    Joka oli yhdistänyt Kiinan ja johtanut Japania vastaan käytyä sotaa."

    Chang, Halliday Mao sivu 679 alkaen Nixon, kommunistien vainooja tarttuu syöttiin: "Sen jälkeen kun Stalin v. 1953 kuoli, Mao alkoi pyrkiä suhteisiin Yhdysvaltojen kanssa päästäkseen käsiksi länsimaiseen teknologiaan. Kutsu saapui Valkoiseen taloon 11.1.1971 ja Kissinger teki ensimmäisen salaisen vierailunsa Pekingiin heinäkuussa 1971 ja pres. Nixon vieraili Kiinassa 21.2.1972.
    Hätkähdyttävin tarjous koski Taiwania, johon USA:ta sitoi keskinäinen puolustussopimus, Nixon tarjoutui hylkäämään tämän Washingtonin vanhan liittolaisen ja lupasi myöntää Pekingille täyden diplomaattisen tunnustuksen tammikuuhun 1975 mennessä."

    sivu 687.: "Nixonin ansioksi on usein luettu ovien avaaminen Kiinaan. Mutta hän ei avannut Kiinan ovea - ja vielä vähemmän sieltä ulos johtavaa ovea.
    Mao väitti elävänsä Neuvostoliiton hyökkäyksen pelossa ja sanoi Kissingerille: `Meidän tulisi vetää vaakasuora viiva [ eli liitto ] - USA, Japani, Kiina, Pakistan, Iran, Turkki ja Eurooppa.
    Mao ja Zhou sanoivat, että Kiina haluaisi Yhdysvaltojen johtavan liittoa. Kissinger kirjoitti muistiin, että Zhou `kehotti meitä ottamaan johdon Neuvostoliiton vastaisen liittokunnan perustamisessa´."
    "Kesäkuussa 1973 Brezhnev varoitti Nixonia ja Kissingeriä, että "Jos Yhdysvaltain ja Kiinan kansantasavallan kesken tehtäisiin sotilaallisia järjestelyjä, asialla olisi mitä vakavimmat seuraukset."
    "Sotilaallista tietotaitoa Kiina sai:
    4.1972 Zhou oli varoittanut albanialaisia olemaan yrittämättä lentää Kiinassa valmistetuilla Mig-19 koneillaan ja länsimaiseen teknologiaan käsiksi pääseminen aiheutti vallankumouksen Kiinan lentokoneteollisuudessa."
    "Maon Kiinaa ei pyydetty lopettamaan Vietnamin avustamista."
    Nykyinen johtaja Xi Jinping oli tuohon aikaan 1968 - 1975 karkotettuna luola-asumukseen maalle, 15 - 22-ikävuotensa.

    Maon johtama Kiinan kommunistipuolue sai aseet Mantshuriaan hyökänneeltä puna-armeijalta 1945, myös sotasaalisaseita japanilaisilta ja
    saksalaisilta ja puna-armeija koulutti kom.kiinalaisia käyttämään noita aseita.

    Formosa / Taiwan ei Kiinan sisällissodan aikana, eikä sitä ennenkään, kiinnostanut kumpaakaan taistelevaa osapuolta. Formosa ei ollut koskaan manner-Kiinan kiinteä osa, jollainen se oli vuodesta 1895 se oli Japanin osana.

    Manner-kiinalaiset näkemykset näyttäisivät muovanneen kansainvälistä yleistä mielipidettä Taiwanin modernista historiasta ja todellisuudesta, joita mielipide ei kuitenkaan muuta?
    http://taiwannews.com.tw/en/news/4061127 Taiwanilaisista 70% on sitä mieltä, ettei Taiwan ole koskaan ollut osa Kiinaa.
    Viimeiset 126 vuotta Taiwan on ollut erssa Kiinasta ja suvereenikin n. 70 vuoden ajan?

    Onkohan Kiinan nykyisen johdon päämääränä Taiwan-kysymyksellä suunnata huomio pois Tiibetin ja Xinjiangin uiguurien uudelleenkoulutuksesta leireillä? http://verkkouutiset.fi/a/kiinan-pakott ... /#194bc822

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 25.08.22 15:41

    ]]>         2022-08-20T18:51:35+03:00 2022-08-20T18:51:35+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44484#p44484 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Vanhat sanomalehdet tekijänoikeuksien puristuksessa]]>
    Nykyään jos joku lehtitalo haluaa digitoida oman lehtensä vanhat vuosikerrat on kustantajan maksettava tekijänoikeusjärjestö Kopiostolle suojelurahaa jo pelkästä digitoinnista: https://www.kopiosto.fi/kopiosto/teoste ... iarkistot/ tämä rahastus perustuu tekijänoikeuslain sopimuslisenssijärjestelmään.
    Tämä on vääryys että lehtitaloja "rangaistaan" jos he haluavat pelastaa omat arkistonsa... Kustantajia pitäisi ennemminkin kannustaa digitoimaan omia arkistojaan.

    Kansalliskirjastolle on laissa myönnetty oikeus digitoida kokoelmissaan olevia vanhoja aineistoja. Kansalliskirjasto ei pelkästä digitoinnista joudu maksamaan Kopiostolle, mutta tekijänoikeudella suojattujen materiaalien verkossa tarjoamisesta se joutuu maksamaan. Kansalliskirjasto maksaa Digi Kansalliskirjasto -palvelussa olevista vuosien 1921-1939 sanomalehdistä ja aikakausilehdistä Kopiostolle 75 000 euroa per vuosi vuosina 2021-2022. Kopiosto sitten kuulemma tilittää näitä rahoja kyseisten lehtien tekijöille joista suurin osa taitaa olla jo haudan levossa...

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 20.08.22 18:51

    ]]>         2022-08-18T14:45:37+03:00 2022-08-18T14:45:37+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44483#p44483 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Jane Austen ja Englannin historia]]> https://www.pekkamasonen.com/kirjat

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Tietoviisas — 18.08.22 14:45

    ]]>         2022-08-17T00:05:38+03:00 2022-08-17T00:05:38+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44481#p44481 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Taiwanin salmen kriisit 1953-1960]]>

    "USA oli valmis 1949 lopulla ja 1950 alussa päästämään Manner-Kiinan joukot Taiwanin salmen yli kukistamaan Chiangin, mutta Korean konfliktin alkaminen kesällä 1950 muutti tilanteen, konfliktin ei haluttu leviävän etelään ja Manner-Kiinakin siirsi Taiwanille hyökkäämään valmiina olleet joukkonsa Korean rintamalle."


    Venäjän turvallisuuden uhkakuva näyttäisi joka tapauksessa olevan Kiinan suunnalla, ehkäpä Kiina jonain päivänä haluaa palauttaa
    "Kiinan vanhat rajat?"

    Veikko Palvo

    "Vuonna 1949 Kiinan kommunistit odottivat saavansa Ulko-Mongolian takaisin,"
    http://endofempire.asia/0814-2-sino-sov ... ongolia-4/ mutta Moskovassa 1950 Stalin kieltäytyi keskustelemasta Ulko-Mongoliasta Maon kanssa ja se pysyi Neuvostoliiton nukkevaltiona Kylmän sodan loppuun asti."
    Uusi Mongolian perustuslaki laadittiin 1992 ja "Mongolian kansantasavalta" katosi.

    Ensimmäinen Itä-Turkestanin sunni-islamistien tasavalta oli vuosina 1933 - 1934 Xinjiangissa, seitsemän kertaa Britanniaa suuremmalla alueella.
    Stalinin Neuvostoliitto avusti myöskin toista Itä-Turkestanin tasavaltaa 1944 - 1949 Xinjiangissa.
    Beria oli 12.1944 perustanut erikoisosaston johtamaan Xinjiangin muslimien vapautusliikettä kansallisen Kiinan armeijaa vastaan ja uiguurienkin kapinahengen tukahduttaminen näyttäisi olevan Xi Jinpingin ja Pekingin hallinnon asialistalla: uiguurien kommunistinen uudelleenkasvatus?
    http://wilsoncenter.org/blog-post/sovie ... -1944-1949 ja
    Neuvostoliiton välityksellä Itä-Turkestan teki kaksi sopimusta Chiang Kai-sekin Kiinan kanssa, ensimmäisen 6.6.1946 ja 10.9.1947.
    Mutta
    `politiikka on mahdollisuuksien taidetta´, sanoi jo Otto von Bismarck ja Stalin saattoi tehdä "mahdottomuudestakin mahdollisen tai päinvastoin" Kiinassakin ryhtyen tukemaan Mao Zedongia, tietystikin tiukassa Moskovan ohjauksessa ja valvonnassa Stalinin aloittamassa viimeisessä sodassakin Koreassa. "Lopetetaan Korean sota, kirjoittaa Hrushtshov muistelmissaan sanoneensa Stalinin kuoleman jälkeen, "mehän sen aloitimmekin."


    Stalinin kuoleman jälkeen epäsuosioon joutunut NKVD:n, KGB:n Juri Vladimirovitsh Andropov 5.2.1958 Xinjiangin paikallisesta "uiguuri-nationalismista" komm.Kiinassa, autonominen Xinjiangin uiguurialue haluaisi jopa `Uiguurien tasavalta´ nimeäkin.
    http://digitalarchive.wilsoncenter.org/document/175896
    Ja "autonomisen alueen sisä-Mongolia-nimen säilyttäminen on ongelmallista viitatessaan Ulko-Mongolian olemassaoloon ja se on nyt 1958 kansantasavalta. ( NL:n )

    Tiibetiläisillekin näytetään 1958 päätetyn antaa mahdollisuus perustaa autonominen alueensa Dalai-laman ja itsenäisyyden tilalle joukkomurhienkin avulla. Eversti Mannerheim tapasi kesällä 1908 13. Dalai-Lama Thupten Gyatson Nepalissa maanpaossa venäläisiä, brittejä ja kiinalaisia. http://dalailama.com
    Deng Xiaoping, "puolikasmao" jatkoi tiibettiläisten uudelleenkasvatusta ja nykyisin Xinjiangin uiguurien uudelleenkasvatus
    "suljetuissa sisäoppilaitoksissa" on usein Lännessä uutisoitua. YLE http://yle.fi/uutiset/3-11867852



    Stalin ei ilmeisestikään luottanut Maon kommunistien taistelukykyyn, tukien 8 vuotta Chiang Kai-sekin Kuomintangia massiivisilla asetoimituksilla. Xinjiangissa oli mm. "maatalouslaitetehdas nro 600., jossa koottiin I-16 hävittäjälentokoneita ja NL rakensi 3000 km:n huoltotienkin asetoimituksille Chiang Kai sekille Xinjiangin kautta.
    http://europeantimes.news/2021/12/the-p ... ns-policy/
    NL:n Komintern tuki jo huhtikuussa 1931 kapinaa Itä-Xinjiangissa Kiinan valtaa vastaan .

    Stalinin Kiinan politiikan seurauksena Japani juuttui sotaan Chiang Kai-sekin Kuomintangin kanssa ja Japanin joukot hävisivät Mantshuriassa
    Khalkin Golin taistelunkin.
    Kominternin Japani-vakoilija Richard Sorgen tietoja ei ole tarvittu kertomaan, ettei Japani hyökkäisi Siperiaan ja Stalin saattaisi siirtää puna-armeijan joukkoja länsirintamalle saksalaisia vastaan.
    Japani teki Moskovassa jo 13.4.1941 puolueettomuussopimuksen Stalinin Neuvostoliiton kanssa.

    Puna-armeija valtasi Mantsurian 1945 ja Stalin ei elinaikanaan luovuttanut Port Arthurin laivastotukikohtaakaan takaisin Kiinalle, sen teki
    vasta hänen jälkeensä johtopaikasta kamppaileva johto vuonna 1955, Porkkalakin palautettiin Suomelle sitä vastaan, että YYA-sopimusta jatkettaisiin muuttamattomana 20 vuodella. Hrushtshov varmisti johtajuutensa vasta 1958 "Tamminiemen saunayön" jälkeen.

    Mongolian Mao Zedong näyttää halunneen takaisin manner-Kiinalle vuonna 1950, Formosalle / Taiwanille on myöskin haluttu hyökätä 1949, mutta Korean sota on siirtänyt tuon aikeen tulevaisuuteen.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 17.08.22 00:05

    ]]>         2022-08-10T12:14:30+03:00 2022-08-10T12:14:30+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44480#p44480 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>


    Eurostat mukaan
    http://ec.europa.eu/eurostat/web/produc ... 20220624-1
    hiilidioksidipäästöt vuonna 2021 kasvoivat yli 6 % lähes kaikissa EU-maissa, ainoastaan Portugalissa ja Suomessa Co2-päästöt laskivat. )


    Veikko Palvo
    Vuonna 2021 hiilidioksidin päästökauppahinta nousi jo lähelle 100 €:a per CO2-tonni ja energioitten hinnat nousivat jyrkästi.
    Tuulisähkönkin hinta oli sama kuluttajalle kuin kivihiilellä tuotetun sähkön hinta.

    EU-komission varapuheenjohtaja ja vihreän kehityksen ja ilmastoasioiden komissaari Frans Timmermans ja Norjan öljy- ja energiaministeri Terje Aasland antoivat yhteisen julkilausuman 6 . 2022:
    "The EU supports Norway´s continued exploration and investments to bring oil and gas to the European market."
    http://ec.europa.eu/commission/presscor ... NT_22_3975
    Ja
    EU ja Norja kehittävät " pitkän aikavälin " yhteistyönä uusiutuvan offshore-energian tuotantoa, energian vedyksi muuttamista, hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia ( CCS ) ,sekä energiatutkimuksen ja -kehityksen yhteistyötä entistäkin syvemmän " pitkän aikavälin "
    energiakumppanuuden kehittämiseksi.

    Lyhyellä aikavälillä Norja tuskin kykenee toimittamaan EU:hun nykyistä n. 25 %:a enempää kaasua ja öljyä, mutta EU tarvitsee Norjan fossiilisia hieman pidemmälläkin aikavälillä ja ilmastokomissaari F.Timmermans ehkäpä varmistelee saatavuutta. Norjassakin innokkaimmat vihreiden järjestöjen edustajat ovat vaatineet Norjan öljyntuotannon lopettamista sanoen Norjalla olevan jo riittävästi rahaa kertyneenä rahastoon.

    Mikä on EU-komission " pitkä aikaväli," fit55:n ja hiilineutraaliuden saavuttamisen jälkeen, ehkä tuo CCS ja "vetytalouskin" on kaukana tulevaisuudessa ?

    EU:n tavoitevuosien 2030 ja 2050 jälkeenkin EU:ssa tarvitaan edelleen jatkuvana siirtymävaiheena kaasua ja öljyä ja ehkäpä kivihiiltäkin, jonka käyttöä nyt lisätään energiakriisissä. Saksan tavoitteena on kivihiilen käytön lopettaminen vuoteen 2038 mennessä.
    Tavoite ei ole teko, vaikka hyvin suunniteltu onkin puoliksi tehty.
    Ja energiewendeä ei ole edes hyvin suunniteltu, päästöttömän ydinvoiman käyttö Saksassa kylläkin loppuu 2022 ja ydinsähkön korvaavien tuuligeneraattoreiden "tuulettoman ajan" varavoimaa on oltava.

    "IMF kehottaa EU:n hallituksia siirtämään nousseet energiakustannukset täysimääräisesti kuluttajien maksettaviksi", kirj. Financial Times 3.8.2022 http://ft.com/content/a8cf963d-c41a-4d3 ... 900f8dc1c3
    kannustaakseen ""energiansäästöä"" sekä ""vihreää siirtymää.""

    "Nykyiset suunnitellut laajat tukitoimenpiteet hidastavat sopeutumista ""energiashokkiin"" ja pitävät globaalin energiahinnan ja kysynnän korkeammalla kuin ne ilman tukia olisivat."

    ( hintakatto Ranska, Espanja, Portugali - sähköveron lasku Saksa ja Hollanti - energiatuet Italia ja Kreikka - energiapäästöoikeudet Saksassa ja Britanniassa. )

    Suomessakin nyt kesällä varavoimana näyttäisi olevan vesivoima, sen käyttö lisääntyy aina tuulivoiman tuotannon ollessa alhaalla?

    Fingrid / sähköjärjestelmän tila ja Ruotsin Svenska krafnät - pohjoismaat
    http://fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkoj ... lman-tila/

    Ranska http://rte-france.com/en

    Agora - energiewende:
    http://agora-energiewende.de/en/service ... 022/today/

    Veikko Palvo

    ============================================================================================================

    Irlannissa tuulivoimalla tuotetaan hetkellisesti 65 - 70 % kokonaissähköntarpeesta ja tuulivoima v. 2020 oli keskimäärin 36,3 % kulutuksesta,
    mutta http://seai.ie/data-and-insights/seai-s ... n-ireland/
    valtaosa energiasta tuotetaan kuitenkin fossiilisilla maakaasulla ja öljyllä, "tuulen säätövoimalla." Ydinvoimaloita ei Irlannissa ole.

    Säästäriippuvainen tuulivoima esitetään kokonaisratkaisuksi, mutta tulevaisuuden energiapolitiikan tulisi kaiketi olla realistista, eikä toiveajatteluun perustuvaa?
    Toiveajattelu näyttäisi joskus nousevan hallitsevaksikin ja silloin tuulesta ja auringosta yksiselitteisenä kokonaisratkaisuna näyttää olevan vaikeata päästä eroon, hyväksyä päästötön ydinvoima "vihreän siirtymän" yhdeksi edellytykseksi?

    ===========================================================================================================



    "Saksan maatalousministeri Cem Ozdemir sanoi puheessaan Munchenissa heinäkuussa 2022 nykyisen Olaf Scholzin hallituksen perineen Angela Merkelin hallituksilta "katastrofaalisen energiapolitiikan."
    http://dw.com/en/german-minister-energy ... a-62502799 Deutsche Welle 17.7.2022

    "Vihreän puolueen poliitikko ja ministeri Cem Özdemir vaatii julkista keskustelua edellisen hallituksen tekemistä virheistä."

    Angela Merkelin hallitus ja hallitukset ovat nähtävästikin "kantaneet poliittisen vastuunsa", eivätkä ole enää hallitusvastuussa ja eivätköhän Merkelin hallitukset noudattaneet varsin pitkälle Saksan Vihreän puolueen politiikkaa?
    ____________________________

    Energiewende on kylläkin täysin epäonnistunut ja EU-komission kautta se on levinnyt laajemminkin EU-alueelle.

    Saksa lienee ainoa valtio, joka on perustanut energiapolitiikkansa anteeksisaamiseen. ( absolution, synnin anteeksi antaminen )
    Saksalaiset kokisivat, ovat halunneet kokea muuttuneensa 1900-luvun Euroopantuhoajista 2000-luvun maailmanpelastajiksi.

    Energiewendelle säädettiin 2010 lait ja vuosina 2013 - 2020 Saksan sanotaan käyttäneen uusiutuvan energian hankkeisiin 202 miljardia € ja
    suunnitelmiensa mukaan vuoteen 2025 mennessä 580 miljardia €.
    Saksan ydinvoiman vastainen ideologia on niin tiukka, että 3 ydivoimalaa suljettiin energiakriisissä joulukuussa 2021 ja viimeiset kolme suljetaan 12.2022.
    Ja Tuuli- ja aurinkovoima vaativat "varavoimaksi" lähes 100%:n toisenkin energialähteen ajoille, jolloin ei tuule, eikä aurinko paista.
    Suljettuja kivihiilivoimaloita käynnissä olevien lisäksi Saksa on talven 2022/2023 odotettavissa olevassa energiakriisissä valmistautunut ottamaan käyttöön.
    Mutta ydinvoimalansa sulkiessaan Saksa oli alusta asti energiewendessään tuomittu epäonnistumaan ja esim tuulisähkön vedyksi muuttamisessa ja takaisin sähköksi muuttamisessakin menetettäisiin valtaosa tuulisähköstä, jos sellaista ylimääräistä sattuisi joskus olemaan käytettävissäkään.
    Saksan maailman neljänneksi suurin talous uhkaa ajautua taantumaan, millä olisi seurannaisvaikutuksia muihinkin EU-maihin, joihin jo Saksan energiewende-ideologia on tehnyt tuhojaan. ( lähes päästöttömään energiaan siirtyminen ilman päästötöntä ydinvoimaa )



    Ydinvoiman kapasiteettikerroin on kaikista energiamuodoista korkein,
    http://energy.gov/ne/articles/nuclear-p ... even-close tässä ydinvoimalat tuottivat maksimiteholla vuositasolla 92%:a ajasta. ( huoltoseisokit voi lisäksi ajoittaa kesäajaksi, jolloin energiantarve on pienempi )

    Ydinenergian rakennuskustannukset verrattuna mm. tuuleen ja aurinkoon ( $:a per MWh ) näyttävät IPCC:n mukaan
    http://archive.ipcc.ch/publications_and ... 4-4-2.html
    olleet 2007 samaa suuruusluokkaa ja
    aurinkoenergian ja tuulienergian vaihtelu ja ajoittainen lähes loppuminenkin aiheuttavat omat ongelmansa energiahuollossa, koska energiaa tarvitaan aina ja tauotta.
    Tuuligeneraattoreiden kapasiteettikertoimen sanotaan nousseen 2022, mutta vertailu ydinvoiman ja tuulen rakennuskustannusten välillä lienee lähes sama kuin IPCC:n kirjoituksessa v. 2007 ?
    Ja tuuliturbiini ja ydinvoimala ovat yhtä päästöttömiä tai pitkäikäisempi ydinvoimala ehkä vähemmän hiilidioksidiakin aiheuttavana rakennusaikanaan?

    Ja kapasiteetti ei ole sähkön tuotantoa, vaikkakin tuulienergiasta kerrotaan useinkin vain nimellisteho, jota tuulimyllyt eivät vuositasolla tuota.

    IPCC v. 2007 : "Nousevien hiilidioksidin päästöhintojen seurauksena kaikki energian tuotantomuodot voivat olla perusteltuja osana monipuolista energiateknologiaa."
    Ja
    nyt 2022 päästöhinta on noussut jo lähelle 100 € per hiilidioksiditonni ja tulevana talvena odotetaan jo nytkin korkeiden energian hintojen nousevan uudelle ennätystasolle, mikä tuskin ainakaan kokonaisuudessaan on Putinin Venäjän syytä, kuten on uutisoitu?



    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 10.08.22 12:14

    ]]>         2022-08-06T11:59:02+03:00 2022-08-06T11:59:02+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44479#p44479 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Taiwanin salmen kriisit 1953-1960]]> Chiang Kai-shek pakeni joukkoineen Taiwanille Kiinan kommunistisen kansantasavallan perustamisaikaan 1949 ja 1950-luvun alussa Chiangin joukot aloittivat pienimuotoisia hyökkäyksiä manner-Kiinan rannikolle Jinmen ja Mazu-saarilta. ( Quemoy ja Matsui )
    http://history.state.gov/milestones/195 ... ait-crises

    "USA oli valmis 1949 lopulla ja 1950 alussa päästämään Manner-Kiinan joukot Taiwanin salmen yli kukistamaan Chiangin, mutta Korean konfliktin alkaminen kesällä 1950 muutti tilanteen, konfliktin ei haluttu leviävän etelään ja Manner-Kiinakin siirsi Taiwanille hyökkäämään valmiina olleet joukkonsa Korean rintamalle."

    Neuvostoliiton ja Kiinan välirikko näyttäisi tapahtuneen Mao Zedongin ja Nikita Hrushtshovin valtakaudella 1950-luvulla, lopullinen julkinen välirikko oli Maon ja Brezhnevin valtakaudella Ussuri-joen Zhenbao-/Damanski-saaren tulitaistelun ollessa viimeisin rajavälikohtaus.
    USA loi suhteet Maon Kiinaan ja Kiinan "länsimaisen kauppasuuntauksen" perusta luotiin Vietnamin sodan aikaan?

    Esim. noin 60 vuotta sitten Hrushtshov saapui Pekingiin 2.10.1959 suoraan USAsta Camp Davidin huippukokouksesta presidentti Dwight Eisenhowerin kanssa ja Nikita oli kierrellyt USAssa Disneylandissa ja Hollywoodissa ja oli tavannut Marilyn Monroenkin.
    Mao oli jo aiemminkin paheksunut Moskovan "isoveli sanelee"-asennetta ja
    Mao lienee ajatellut Nikitan USA-kiertueen olleen kommunistisen ideologian periaatteiden hylkäämistä, maailman vallankumousopin hylkäämistä?

    http://nsarchives2.gwu.edu/NSAEBB/NSAEBB49/ "Peking vaati Moskovaa tunnustamaan 1800-luvun rajasopimusten olleen "epätasa-arvoisia" sopimuksia."

    ( Sotilasorkesterinjohtaja Ilja Aleksejevitsh Shatrov sävelsi "Mantsurian kukkuloilla"-sävelmänkin Venäjälle tappiollisen Mukdenin
    ,nyky-Kiinassa nimi Shenyang, taistelun muistoksi v. 1906. Venäjä oli joutunut perääntymään Keltaisen meren rannan Port Arthurista aiemmin, mutta sävelmä elää nyky-Venäjälläkin https://en.wikipedia.org/wiki/On_the_Hills_of_Manchuria
    Tarina hyökkäyksestä soittokunnan ja lipun johdolla Mukdenin motista ulos lienee vain tarina.

    Puna-armeija miehitti Port Arthurin 1945 ja vetäytyi pois syksyllä 1955, samaan aikaan Neuvostoliitto palautti Suomelle Porkkalan sotilastukikohdankin. )


    Hrushtshovin 1950-luvun Pekingin vierailujen jälkeen Gorbatshov lienee ollut seuraava neuvostojohtaja Pekingissä, Gorba oli 1987 tehnyt aloitteen Neuvostoliitto-Kiina rajasopimuksesta ja sellainen solmittiinkin 16.5.1991. Taiwanin tasavalta ei ole hyväksynyt komm.Kiinan tekemiä rajasopimuksia.

    Venäjän ja Kiinan 2738 mailia pitkä raja on perintöä Pekingin sopimuksesta v. 1860 ja muista "epätasa-arvoisista sopimuksista" laajentuvan Venäjän ja heikentyneen Kiinan välillä.
    http://nytimes.com/roomfordebate/2014/0 ... im-siberia 3.7.2014 kirj. arvellaan Kiinan rajan siirtyvän ennen pitkää Uralille.

    Siperiassa asuu vain 38 miljoonaa venäjänmaalaista ja Venäjä-Kiina rajan eteläpuolella 1,35 miljardia ihmistä. Siperiassa on jo kiinalaisia tehtaita osoituksena Kiinan taloudellisesta toimeliaisuudesta Siperiassakin ( Venäjällä ei taloudellista toimeliaisuutta juuri esiinny mielenkiinnon ollessa "suuremmissa päämäärissä" mm. Ukrainan suunnalla. )

    Ehkäpä Kiina valloittaa aluksi Siperian taloudellisesti? Onhan Kiinallakin jo 350 ydinasetta ja lukumäärän arvioidaan nousevan 1000 ydinkärkeen vuoteen 2030 mennessä.
    Venäjällä on 6257 ydinkärkeä, mutta pystyykö niillä estämään Siperian taloudellisen valloituksen Kiinan suunnalta?

    Venäjän turvallisuuden uhkakuva näyttäisi joka tapauksessa olevan Kiinan suunnalla, ehkäpä Kiina jonain päivänä haluaa palauttaa
    "Kiinan vanhat rajat?"

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 06.08.22 11:59

    ]]>         2022-08-02T13:14:07+03:00 2022-08-02T13:14:07+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44478#p44478 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>



    Eurostat mukaan
    http://ec.europa.eu/eurostat/web/produc ... 20220624-1
    hiilidioksidipäästöt vuonna 2021 kasvoivat yli 6 % lähes kaikissa EU-maissa, ainoastaan Portugalissa ja Suomessa Co2-päästöt laskivat. )




    Veikko Palvo
    Öljyn ja fossiilisten loppumisesta on kirjoitettu 1970-luvun energiakriiseistä alkaen, mutta öljyhiekkaesiintymien öljy ja kaasu on siirtänyt loppumisen kauaksi tulevaisuuteen.
    Tässä sanotaan v. 2022 Kanadalla olevan Planeetan suurimman raakaöljyesiintymän
    http://nrcan.gc.ca/our-natural-resource ... ands/18089 ja Kanadan tuottavan alle 1,5% maailman kasvihuonekaasuista ja Kanadan öljy- ja maakaasuteollisuuden n. 0,3%.

    Vuonna 2012 Kanadan hiekkaöljy ja -kaasu pyrkivät EU:nkin markkinoille ja EU:ssa äänestettiin siitä, mikä olisi hiekkaöljyn ja -kaasun hyväksyttävä
    "hiilijalanjälki" eli päästöarvo, äänestyksessä oli arvo 107g CO2-ekv/MJ, mikä on 23% korkeampi kuin "tavallisella raakaöljyllä."
    http://nature.com/articles/nature.2012.10104 24.2.2012
    Kanadan öljyvarantojen sanotaan olevan maailman kolmanneksi suurimmat Saudi-Arabian ja Venezuelan jälkeen.

    Espanja, Italia, Puola ja Viro äänestivät päästöarvon asettamista vastaan ja Skandinavian valtiot äänestivät puolesta. Britannia, Ranska ja Alankomaat pidättäytyivät äänestämästä.

    Ympäristönsuojelijat halusivat hillitä ja kieltää hiekkaöljyn käytön ylipäätään.
    Öljyhiekkaäänestyksen päätyttyä umpikujaan, asia palasi EU:n ympäristöviranomaisille ja poliitikoille.

    Fossiilisten rajoitukset ja kiellot ovat 2012 äänestyksen öljyhiekasta ja -kaasusta jälkeen tiukentuneet siinä määrin, että vuodesta 2021 alkaen
    Suomen maankäyttösektorikin on jo EU-laskennallisesti päästölähde, Suomen metsien hiilinielut ja hiilidioksidivarasto ovat osoittautuneetkin riittämättömiksi.

    Saksan tavoitteena on edelleenkin kivihiilenpolton lopettaminen vuoteen 2038 mennessä, vaikka Venäjältä ei saadakaan riittävästi maakaasua ja kivihiilenpolttoa lisätään "nykyisessä siirtymävaiheessa."
    Fossiilisten käytön lopettamisen poliittisesti Saksassa ja EU-komissiossa päätettyihin ajankohtiin mennessä ja kohonneet päästökauppahinnat ovat saaneet EU:n ja maailmankin laajuisesti hyvin korkeat energiahinnat (tuuligeneraattorisähköllekin ).

    Kanada v. 2012 alkaen olisi ollut luotettava öljyn ja maakaasun toimittaja, mutta sehän on tietystikin jälkiviisautta, mutta kivihiiltä Saksa saa sentään Kolumbiasta. Willy Brandt aloitti 1972 "neue ostpolitikin", mutta jokseenkin kaikki Saksan poliittiset puolueet ovat olleet kannattamassa Venäjän toimien ymmärtämistä ja vuoropuhelua jopa joulukuussa 2014:
    http://ulkopolitist.fi/2016/04/28/viera ... urooppaan/ "Putinsverteher"
    Energiewendeensä ydinvoimastaan luopumiseksi Saksa on kuluttanut satoja miljardeja €uroja ja "siirtymävaiheen vihreä maakaasu" ostettiin Venäjältä "vergangenheitsbewältigungin", menneisyydenhallinnan merkeissä, maakaasun hinta ei ollut nähtävästi lainkaan merkittävä tekijä?
    Gazpromin ex. liittokansleri Gerhard Schröderillä mm. oli liittovaltion maksama toimistonsakin avustajineen Berliinissä.

    Mutta öljy ei nähtävästikään ole pikaisesti loppumassa maailmasta, ilmastosyistä fossiilisten käyttöä vähennetään lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla ja eteläinen pallonpuolisko ja Venäjäkään eivät nähtävästikään ole esittäneet rajoituksia fossiilisten käytölle, eivätkä käytön lopettamisen vuosilukuja?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 02.08.22 13:14

    ]]>         2022-07-28T10:13:55+03:00 2022-07-28T10:13:55+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44477#p44477 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>



    Eurostat mukaan
    http://ec.europa.eu/eurostat/web/produc ... 20220624-1
    hiilidioksidipäästöt vuonna 2021 kasvoivat yli 6 % lähes kaikissa EU-maissa, ainoastaan Portugalissa ja Suomessa Co2-päästöt laskivat. )



    Veikko Palvo
    Syyskuussa 2021 EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans sanoi EU-parlamentissa, että 20 % energian hinnan noususta johtuu hiilidioksidin hintojen noususta EU:n päästökaupassa. Ursula von der Leyen ja Frans Timmermans ovat myöhemminkin toistaneet, että
    "riippuvuutta fossiilisista tulisi vähentää, nopeuttaa" ja suuri energian hinnannousu on oikeastaan hyvä asia, joka nopeuttaa energiewendeä.

    Gazprom alkoi v. 2021 syksyllä vähentää EU:hun toimittamansa maakaasun määriä hintaa nostaakseen ja Putin lupasi marraskuussa 2021 lisätä kaasun toimituksia Saksaan, Venäjän omat kaasuvarastot on ensin saatava täyteen ja sitten.......... EU:n kaasuvarastot jäivät puolilleen v. 2021.

    Eurostatin mukaan EU toi v. 2021 ensimmäisellä puoliskolla Venäjältä 46,8 % maakaasusta ja Norjasta 20,5 %.
    "Vuoden 2021 lopulla Norja vei EU:hun viikottain yli 2,9 miljardia kuutiometriä kaasua ja Venäjä 2,3 miljardia kuutiometriä. Tämä korostaa EU:n suurinta ongelmaa, se on ollut liiallisesti riippuvainen Venäjästä vuosia, ja tämä on synnyttänyt omahyväistä varmuutta siitä, että tapahtui mitä tahansa, niin Venäjä jatkaa kaasun toimittamista EU:hun."
    Ja
    "EU on 2021 / 2022 talvella tuonut runsaasti kaasua USA:sta, tammikuussa 2022 75% USAn LNG-viennistä suuntautui Eurooppaan."
    Talvella 2022 / 2023 näyttäisi olevan sama tilanne, talousoppien mukaan korkealla hinnalla olisi kannattavaa myydä, mutta Venäjähän ei ole markkinatalousmaa.
    http://oilprice.com/Energy/Natural-Gas/ ... risis.html

    Tammikuussa 2022 tällä sivustolla
    http://iss.europa.eu/content/europes-en ... -conundrum arveltiin: "Jos 2021/2022 energiakriisiä ei pystytä hallitsemaan tehokkaasti, se voi vaarantaa yleisen nollapäästötavoitteen saavuttamisen ja kasvattaa syntyvää siirtymätalouden vastaista mielialaa, joka voi ehkäistä
    European Green Dealin tukemista ja heikentää EU:n maailmanlaajuista ilmastojohtajuutta."

    Talvella 2021 korkea energiahinta lisäsi kivihiilen käyttöä huolimatta korkeasta päästökauppahinnasta. LNG:stäkin kilpailivat Aasia ja EU.
    Korkeista energiahinnoista voi tulla " uusi normaali " ja valtioiden tuet kuluttajille tukisivat nekin korkeita energiahintoja.

    "Hiilidioksidin hinnoittelu korkealle on johtanut energian hallitsemattomaan hintainflaatioon."

    "Ilmastonmuutoksen toimien kriitillisellä vuosikymmenellä vuoteen 2030 olisi ryhdyttävä arviointiin energiajärjestelmien kestävyydestä konflikteja, äärimmäisiä sääilmiöitä, kyber-/hybridihyökkäyksiä sekä infrastruktuurin haavoittuvuuksia teollisuusonnettomuuksia vastaan.

    Äkillinen tai huonosti hoidettu siirtyminen pois hiilivetyenergian lähteistä voi myös johtaa hallitsemattomaan markkinahäiriöön ja aiheuttaa geopoliittista kiistaa ja epävakautta.

    Radikaalia hiilidioksidin vähentämistä olisi jatkettava, mutta siihen tarvitaan enemmän aikaa ja rahaa, enemmän kuin poliittiset päätökset edellyttäisivät. ( kirjoitettu tammikuussa 2022 )

    Hiilidioksidin ja ilmaston lämpenemisen vastaiset toimet ovat aiheuttaneet Saksalle ja EU:lle lisähaavoittuvuuden keskittymällä yksinomaan maakaasuun siirtymäkauden energialähteenä, jolle on EU-komission taholta suunniteltu "vihreäksikin" nimittämistä.

    Veikko Palvo


    ================================================================================================================
    Saksan energiatilanne tuskin Ukrainan sodan jälkeen 2024, 2025 tai myöhemmin jatkuu siitä, mihin energiewendessä jäätiin helmikuussa 2022, ikäänkuin Venäjän maakaasu alkaisi taas virrata 100 %:sti NordStream 1:ssä ja kenties NS 2:n kaksoisputkissakin "siirtymävaiheen energiana."
    Euractivin mukaan USA on 2022 ensimmäisen 6 kk:n aikana toimittanut Saksaan nestekaasu enemmän kuin koko energiakriisin vuonna 2021 yhteensä.
    http://euractiv.com/section/energy/news ... t-to-boom/

    Ja vedyksi muutettavan tuulienergiankin osalta 2024, 2025 tai myöhemmin Saksalla on ollut ja on suuri kiire rakentaa lisää tuulivoimaa vedyksi muutettavaksi tavoitevuoteen 2030 mennessä.

    Saksan talous- ja ilmastoministeri Robert Habeck vieraili ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022 Mecklenburg-Vornpommernin rannikolla, Rostockin lähellä ja totesi tuulisähköstä "Vedyksi muutettavan sähkön valmistuksen alkavan lähiaikoina ja vedyksi muutettua energiaa on ensisijaisesti varastoitava, silloin kun käytettävissä on suuria määriä uusiutuvaa energiaa. ( tuulisähköä )"
    Saksassa
    tuulienergian osuus kulutuksesta on noin 20% vuositasolla, kattaen siis tuulettomatkin ajat "vuositasolla. Tuulisähköä vedyksi muutettaessa
    häviää n. 1/3 energiasta ja vetyä takaisin sähköksi muutettaessa katoaa myöskin kolmasosa energiasta ja lisäksi vedyn varastoiminenkin kuluttaa energiaa; -252,8 ast.C nesteenä tai korkeassa paineessa kaasuna. ( materiaalehin varastointia on tutkittu laboratorio-olosuhteissa. )
    Jos
    tuosta Saksan vuositason n. 20%:sta otettaisiin muutama prosentti vuositasolla ja muutettaisiin vedyn olomuotoon ja varastoitaisiin, niin silloin olisi tietystikin varastosta otettua vetyä käytettävissä tuulettomina aikoina. Mutta mikähän olisi koko prosessin hyötysuhde, olisiko se lähellä nollaa?

    "Suuret määrät" vedyksi muutettavaa tuulienergiaa Saksassa näyttäisi kylläkin olevan kaukana tulevaisuuden suunnitelmissa?
    Ympäristöministeriö on julkistanut suuria aloitteita, talousministeriö on ollut huolissaan työpaikoista ja hallitukset Saksassa ovat empineetkin päätöksissään?

    Olaf Scholzin hallituksen vetystrategian mukaan Saksa tarvitsee vuoteen 2030 mennessä 90 - 110 terawattituntia ilmastoneutraalia vihreää vetyä.
    Ukrainan sodan ja Kremlin pakotteiden aiheuttamassa energiatilanteessa vuonna 2024 tai 2025 Saksalla tullee todella kiire päästä ilmastotavoitteisiinsa vuosiin 2030 ja 2050 mennessä?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 28.07.22 10:13

    ]]>         2022-07-26T15:09:46+03:00 2022-07-26T15:09:46+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44476#p44476 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]> "G-7 päästökauppaklubi" ehkä perustetaan v. 2022 loppuun mennessä jossakin muodossa. Hiilirajavero ja klubin maiden yhteinen hiilidioksidin hinta asetettaisiin erityisesti raskaan teollisuuden tuotteille, kuten teräkselle ja sementille.

    "Ilmastoklubi" asettaisi yhdessä kunnianhimoisia päästöjen vähentämistavotteita ja ilmastoklubin jäsenet vapauttaisivat toisensa ilmastoon liittyvistä kauppatulleista, joita ei-jäsenten osalta käytettäisiin.
    http://agora-energiewende.de/en/blog/he ... mate-club/ 27.6.2022
    Maailman suurin päästelijä Kiina on jyrkän kriittinen "ilmastoklubi-idealle" ja kokoaa muita nousevia talouksia vastustamaan suunnitelmaa.

    Tuskin Saksakaan nyt v. 2022 hiilidioksidin päästövähennyksiin kykenee, pikemminkin päinvastoin lisää kivihiiltäkin polttaessaan:

    "Likaista kolumbialaista hiiltä Saksaan", kirj. Deutsche Welle 26.5.2022, "etteivät saksalaiset palelisi 2022/2023 talvella."
    http://dw.com/en/germanys-dirty-colombi ... a-61935515
    El Cerrejon 69 000 hehtaarin avolouhoksesta ja Saksan suuri Garzweilerin louhos on DW:n mukaan "puhdas" verrattuna El Cerrejoniin.


    EU-komissiokin yrittää saada aikaiseksi EU:n kaikkien maiden jopa pakollisenkin päästövähennystavoitteen eli Saksan liittokansleri Olaf Scholzin "ilmastoklubin" EU-alueella.

    EU-komission hiilidioksidin vähentäminen koskisi nähtävästikin Norjaakin ja muitakin fossiilisten toimittajia ja samoin Olaf Scholzin
    "ilmastoklubi" koskisi kaikkia EU-maita, tuli kaasu sitten Venäjältä tai Norjasta?

    Lisätyllä kaasun tuonnilla Norjan vesiltä ei siis voisi korvata osaa kaasun tuonnista Venäjältä?

    Toukokuussa 2022 Venäjän viennin öljy- ja polttoainetulot kasvoivat 1,7 miljardilla $:lla 20 miljardiin $:iin, vaikka vientimäärät laskivat.
    Päästöhinta, sanktiot ja boikotit ovat nostaneet öljyn hintaa ja Venäjä aloitti jo vuosi sitten, 2021 kesällä `säännöstellä´ Saksaan ja keski-EU:hun
    toimitettavan kaasun määrää.
    Kaasun hinta EU:ssa nousi hyvin korkealle ja Gazprom säännöstelee edelleenkin kaasun virtaamista Greifswaldiin eli mitenkähän lienee
    2022/2023 talven varalle koottujen kaasuvarastojen keräämisen laita. Ja kun kaasua ei ole riittävästi varastossa Keski-EU:ssa, tuskin Venäjäkään kykenisi halutessaankaan "hetkessä" toimittamaan kaasua riittävästi, vaikka Nord Stream 2:kin otettaisiin käyttöön?
    Ukrainan sodasta huolimatta EU pysyi Venäjän viennin pääkohteena 43%:n osuudella ja Kiinan ( kasvanut?) osuus oli 26%.

    ( Noita %-lukuja esiintyy monenlaisia ja joidenkin artikkeleiden mukaan Venäjän osuus Saksan tarvitsemasta kaasusta olisi 35%, mutta kaipa
    prosentteja sekoittelee kesä- / talviaikakin eli vaihteleva kaasuntarve?
    Eurostat mukaan
    http://ec.europa.eu/eurostat/web/produc ... 20220624-1
    hiilidioksidipäästöt vuonna 2021 kasvoivat yli 6 % lähes kaikissa EU-maissa, ainoastaan Portugalissa ja Suomessa Co2-päästöt laskivat. )


    YLE uutisoi Eurobarometrin " 85% eurooppalaisista on sitä mieltä, että EU:n pitäisi katkaista energiariippuvuus Venäjästä."
    http://yle.fi/uutiset/3-12452651
    Mutta monien EU-maiden osalta tuo ei olisi kovinkaan helppoa, Saksan osalta ehkäpä mahdotontakin ja EU-komission fit for 55 vuoteen 2030 ja hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä taitavat jäädä myöhemmän ajan toimien varaan, vaikka tavoitteet ovatkin voimassa?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 26.07.22 15:09

    ]]>         2022-07-21T09:27:41+03:00 2022-07-21T09:27:41+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44475#p44475 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]> http://theconversation.com/putins-russi ... ans-181129

    "Venäläisistä puolet ( 50% ) tunnistautui 2021 neuvostolaisiksi Venäjän federaation sijaan."

    "Kulttuurinen konservatismi ja markkinatalouden vastaisuus ovat merkittävimpiä syitä venäläisen samaistumiselle Neuvostoliiton ajalle."

    Kommunismia ei kaivata takaisin, mutta neuvostoaika oli oletettavasti tavallisten venäläisten mielestä vakaata verrattuna Jeltsinin ajan sekasortoon ja pula-aikaan ja "markkinatalouskin" lienee jäänyt lähinnä oligarkki-luokan syntymiseen "luokattomaan yhteiskuntaan?"

    Neuvostoajan propaganda ja mielipiteenmuokkaus oli ankaran vahvaa ja jokapäiväistä ja Putinin hallintokin on propagoinut kaiken aikaa
    "vanhoista hyvistä suuruuden ajoista."
    Pioneerijärjestökin lapsien ja nuorten poliittiseen kasvatukseen on perustettu uudelleen.

    Ukrainassa on neuvostoaikana ollut sama mielipiteenmuokkaus "Siperia opettaa tyyliin" ja ehkäpä siitä oli merkkejä näkyvissä 2014, jolloin
    miehittäjille antauduttiin Krimillä laukaustakaan ampumatta.

    Ukrainalaisilla on kuitenkin ollut vaihtoehdon mahdollisuus, toisin kuin nostalgisuuteen yllytetyillä venäläisillä Venäjän federaatiossa.

    Mutta 2022 kiihtyneessä sodassa ukrainalaiset ovat osoittaneet lujaa maanpuolustustahtoa, Ukrainan kaksoiskansalaisuuden venäläisten toimista on hyvin vähän merkkejä olemassa, Venäjän miehittämillä alueilla on uutisoitu muutamista quislingeista.

    Veikko Palvo


    ==========================================================================================================






    Tatiana Stanovaya on usein läntisissä julkaisuissa lainattu kertomuksillaan Venäjästä.
    Tatiana Stanovaya sanoo perehtyneensä 20 vuoden ajan Vladimir Putinin ja tämän hallinnon ajatteluun ja toimien perusteisiin.
    Opiskelut Lomonosov yliopistossa,
    Carnegie Moscow´ssa http://garnegiemoscow.org/experts/1103, ranskalais-venäläisessä kauppakamarissa, R Politik Moscow perustaja ja johtaja , Institut Montaigne - think tank?

    Tatianan kirjoitukset Putinin tavoitteista Ukrainassakin lienevät varsin lähellä Putinin julkilausuttujakin tavoitteita?

    http://english.aawsat.com/home/article/ ... elieve?amp

    Tatiana Stanovaya kirjoittaa The New York Timesissa: "Presidentti Putinin linjalla kaikki menee nyt suunnitelmien mukaan Ukrainassa."
    Tatianan mukaan Putinilla ei näyttäisi sodan alussa 2014 ja hyökkäyksessä 2.2022 ollut sotasuunnitelmaa, viittaus "operaatioon", joka sodan alussa epäonnistui Kiovan suunnallakin?

    "Toukokuun 2022 lopulla Kreml päätteli voittavansa Ukrainan sodan pitkällä aikavälillä" ja Tatiana esittää Putinilla olevan kolme sotasuunnitelmaa:
    1. Nykyinen tavoite on minimissään Donetskin ja Luhanskin alueiden ja Krimille johtavan rannikkoalueen hallinta.
    Kreml olettaa, ettei Länsi auta Ukrainaa siinä määrin, että se johtaisi Venäjän sotilaalliseen tappioon, Venäjän ydinaseetkin tuodaan esille.

    2. Kreml haluaa tavoitteenaan Ukrainan antautuvan yhden tai kahden vuoden kuluttua ja Ukraina menettäisi itsenäisyytensä ja se venäläistettäisiin, kirj. Tatiana.



    ( Venäjän pommituksia ja siviiliväestönkin tappamisia tai rauhan solmimista tai "uudelleen jäätynyttä tilannetta" Tatiana ei mainitse, vain tuon ukrainalaisten venäläistämisen. )

    "Today for all the protestations to the contrary, the conventional wisdom in the west is that Ukraine will not be able to win back to areas occupied by russian troops.
    The Kremlin appears to believe that sooner or later the west will abandon that idea completely.
    Ukraine´s east would effectively be under russian control."

    ( Tatiana Stanovaya´n mukaan "Putinin uhkaukset ydinaseiden käytöstä ovat vaikuttaneet: Länsi ei puutu sotaan Ukrainassa suoraan ja venäläisten miehittämät alueet Ukrainassa ( kirj. 20.7.2022 ) jäisivät siten Venäjän miehitykseen. )



    3. "Putinin kolmas strateginen päämäärä on uusi maailmanjärjestys. Euroopassakin."

    "Ennemmin tai myöhemmin Putin kohtaa todellisuuden ja hän on silloin vaarallisimmillaan."
    "Jos Länsi haluaa välttää katastrofaalisen yhteentörmäyksen, sen on todella oivallettava, mistä on kysymys Putinin Venäjän kanssa, kirjoittaa Tatiana Venäjän ydinaseisiinkin viitaten."

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 21.07.22 09:27

    ]]>         2022-07-18T11:29:23+03:00 2022-07-18T11:29:23+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44474#p44474 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]> Tavallinen venäläinen ei ole liiemmin kiinnostunut hallintotavasta, ellei se väkivalloin sekaannu hänen elämäänsä, vaikka orjuus on Venäjällä ollut vallalla ensimmäisen moskoviitti-tsaari Iivana Julman ajoista 240-vuotisesta mongolivallasta vapautumisen jälkeenkin.

    Moskovan valtion yliopiston Alexander Auzen kirjoittaa vuonna 2017 Iivana Julman ja ensimmäisen Romanovin ajoista alkaneesta "polkuriippuvuudesta" Venäjällä ja näyttää uskovan Venäjän pystyvän joskus tulevaisuudessa pystyvän poikkeamaan tuolta `historian polultaan.´
    http://sciencedirect.com/science/articl ... 3917300570

    "Voimme laskea 1900-luvulla Venäjällä tapahtuneen viisi vallankumousta, v. 1905, kaksi vallankumousta v. 1917, 1991 ja 1993."
    "Venäjän nykyinen poliittinen ja taloudellinen järjestys on polkuriippuvainen, alkaen ensimmäisen tsaarin, Iivana Julman ajoista ja
    maaorjuudesta."
    "Modernisoinnin tarve eli kehityspolun muutos koettiin ulkoisena uhkana."

    Pietari I Suuri haki Lännestä Venäjälle tietotaitoa, mutta eliitin ja väestön uskollisuus varmistettiin sortotoimin ja orjuus ja autokratia säilytettiin.
    Aleksanteri II lakkautti 1860-luvulla maaorjuuden Krimin sodan tappion seurauksena, mutta maareformia ei Venäjällä ole toimeenpantu, vapautuneet maaorjat asuivat mir-kyläyhteisöissään.

    Japanin sodan tappio 1905 rajoitti jonkin verran hallitsijan valtaa, mutta perustettu parlamentti ei ollut vaikutusvaltainen elin, eikä se kyennyt saamaan toimeenpanovaltaa, se oli "parlamentti ilman parlamenttarismia", kirj. A.Auzan 2017.
    Ja
    voisi sanoa samanlaisen `parlamentin ilman parlamenttarismia´ esiintyvän Venäjällä jälleen.

    Suomessa mm. Venäjän tappio Japanin sodassa merkitsi parlamentarismin alkua ja perustettiin yksikamarinen eduskunta ja kaikilla oli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

    "Autokratia kumottiin Venäjällä helmikuun 1917 vallankumouksessa ja lokakuun 1917 vallankumous palautti itsevaltaisuuden,
    ensin bolshevikkipuolueen ja sitten yhden miehen diktatuurina. Orjuus palautettiin kolhoosijärjestelmänä."

    Neuvostoliitto romahti 1991 ja Venäjällä alkoi smuta, `sekasorron aika´, jonka voisi katsoa esiintyvän yhä 2022 kiihtyneessä Ukrainan sodassa?
    Boris Jeltsin ja Jegor Gaidar "yksityistivät" ja julistivat markkinatalouden syntyneeksi, mutta ainoastaan oligarkit ilmestyivät entisen neuvostoajan nomenklatuuran korvaajiksi.
    Putin nousi presidentiksi v. 2000 ja lujitti nousseen öljyn maailmanmarkkinahinnankin avulla valtansa autoritaariseksi yksinvallaksi.

    Putinin aikana Stalin on nostettu kunniaan Venäjällä, "palautti Venäjän vanhat rajat" , ja Putin näyttäisi yrittävän samaa Ukrainassa 2014 alkaen. Putin pelkää myöskin värivallankumouksia ja venäläistenkin kurissa pitämiseksi on perustettu uusi sisäisen turvallisuuden Kansalliskaarti.
    Itä-Ukrainan sodan ja Krimin kaappauksen 2014 johdosta Länsi asetti Venäjälle pakotteita ja vastapakotteena pres. Putin julisti kiellon teknologian ja elintarvikkeiden tuonnille Venäjälle, jonka julistettiin olevan ja ainakin tulevan omavaraiseksi ( Neuvostoliiton lailla ).

    "Venäjää ei voi järjellä ymmärtää", esitti diplomaattirunoilija Fjodor Tjuttshev 1800-luvulla: ortodoksisuus uskonnossa ja poliittisessa uskonnossa, itsevaltius ja yltiöisänmaallinen kansallismielisyys on jälleen Venäjällä nostettu vahvasti esille.
    "Pois tieltä muu maailma", me olemme suurvalta ja meistä ei tarvitse pitää, riittää kunhan pelätään, esittää propaganda venäläisille.
    Mutta
    Venäjän suuren ydinasevoiman vastapainona USA:lla on onneksi yhtä suuri ydinasevoima. "Alueellisena suurvaltana" Venäjä on tietysti vaarallinen rajanaapureilleen, Ukrainaakin murennetaan tavanomaisilla aseilla palasiksi.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 18.07.22 11:29

    ]]>         2022-07-15T10:43:32+03:00 2022-07-15T10:43:32+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44473#p44473 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]>
    Foorumilla käytiin kiivasta Ukrainaan liittyvää keskustelua Krimin miehityksen jälkeen. Venäjä esitti sotapropagandassaan jo tuolloin mm. perusteettomia väitteitä Ukrainasta "fasistisena" valtiona.

    Onkohan venäläinen kadunmies ottanut todesta tuonkin "Ukraina on fasistinen" propagandaväitteen ja onkohan tavallinen venäläinen ylipäätään oppinut ajattelemaan, että hänen kannanotoillaan olisi merkitystä. Johtaja ja johtajat ovat aina ajatelleet venäläisten puolesta ja ehkäpä venäläinen kadunmies on tottunut siihen, minkäänlaisesta demokratiasta NL/Venäjällä ei ole koskaan ollut tietokaan.

    Länsimaissa on NL-ajan jälkeen käynyt vain harvalukuinen osa hyväosaisia venäläisiä ja kielimuurin takana ei internet-aikakaudellakaan ole paljoakaan tietoja läntisestä maailmasta ja "venäläisen arvomaailma" lienee yleisesti NL/Venäjän ajan koulupohjalla?

    Levada-keskuksen mielipidemittauksetkin ovat ilmeisesti osana Neuvostoliiton ajan jälkeistä Kremlin hallinnon propagandakampanjaa venäläisille?
    Mutta muitakaan `mielipidetietoja´ ei näytä löytyvän ja
    6.6.2022 http://atlanticcouncil.org/blogs/ukrain ... raine-war/
    Levada-keskuksen 5.2022 gallupin mukaan 77% venäläisistä kannattaa hyökkäystä ja sotaa Ukrainassa. ( huhtikuussa 74% kannatti )
    Yli 55-vuotiaista 83% kannatti ja puolet vastaajista olettaa sodan Ukrainassa kestävän yli 6 kk.

    Sisäistä Ukrainan sodan vastaista vastareaktiota ei venäläisten keskuudessa ole esiintynyt. Muutamasta pienestä nopeasti voimatoimin tukahdetusta mielenosoituksesta sodan alussa on Lännessä uutisoitu näyttävästi ja ehkäpä se on antanut väärän käsityksen tavallisten venäläisten mielialoista?
    Ehkäpä venäläisen kadunmiehen oletetaan ajattelevan samoin kuin läntisissä demokratioissakin eli esiintyisi maailmanmenosta useita eriäviä mielipiteitäkin?
    Ja ehkäpä nimenomaan Lännessä tiedotusvälineet ovat esittäneet, etteivät `tavalliset venäläiset´ ole sodan kannalla, mutta entisen "rauha-iskulauseen" maassa ei ole esitetty edes johdon taholta rauhanpyrkimyksiä, ainoastaan antautumisvaatimuksia.

    Venäjän presidentinhallinto on ylpeillyt uusilla ydinkärkien kuljettamiseen kehitetyillä laitteilla, viimeksi tsunamitorpedolla varustetusta Belgorod-sukellusveneestä ja aiemminkin esittänyt propagandassaan, miten yksi monikärkinen ydinohjus tuhoaa Ranskan tai Texasin kokoisen maa-alueen.
    Ehkäpä venäläinen kadunmies uskoo suuriin ja mahtaviin ja voittamattomiin ydinaseisiinkin, ja jo Kylmän sodan ajan MAD-opista ja mahdollisesta ` ydintalvesta ´ ei tiedetä mitään?

    USAn vuoden 1956 ydinaseiden maalikartassa
    http://futureoflife.org/backround/us-nuclear-targets/ esitetään ydinasemaalit Neuvostoliitossa ja oletuksena 29.4.2016 näytetään ydinaseiden räjähdysten ja radioaktiivisten laskeumien vaikutuksia Venäjällä.

    Venäjän johto on esitellyt propagandassaan sellaisen "pienen taktisen ydinaseen käyttämistä" Ukrainassa ( ja mm. Virossa jo aiemmin ) ja
    esitetään, ettei Länsi vastaisi Venäjän ydinaseen ensikäyttöön lainkaan pelätessään ydintalvea ja MAD-opinkin toteutumista eli yritetään ilmeisestikin nostaa oman ydinasepelotteen merkitystä näinkin kehitettyjen uusien ydinaseiden ohella.

    Mutta muuttuuko molemminpuolisen varman tuhon oppi lainkaan ja taloudellisesti köyhänä maana Venäjä kuluttaa runsaasti öljy- ja kaasutuloja ydinaseisiin ja venäläisten paremman infrastruktuurin ja terveydenhuollon ja elintason kohentaminen siirtyy kauemmaksi jonnekin tulevaisuuteen?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 15.07.22 10:43

    ]]>         2022-07-11T16:37:57+03:00 2022-07-11T16:37:57+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44472#p44472 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Neuvostoliiton talous 1917 - 1991]]>
    Tsaari-Venäjä otti `siirtomaapolitiikallaan´ suuren osan Kiinan aluetta jo vuonna 1689 Nerchinskin Venäjä - Kiina sopimuksella.
    https://en.wikipedia.org/wiki/Treaty_of_Nerchinsk
    Kyakhtan sopimus 1727, Aigunin sopimus 1858 ja Pekingin sopimus 24.10.1860 Ulko-Mantshuriasta vei Kiinalta miljoona neliökilometriä aluetta,
    lisäksi Ulko-Mongolian perusti Neuvostoliitto 1924.
    Port Arthurin satama ja sotilastukikohta Keltaisen meren rannalla oli Venäjän vallassa 1895 - 1905 ja Japanin sodan tappio heijastui autonomiseen Suomeenkin, yksikamarinen eduskuntakin syntyi.
    Japanilaisten upotettua Tsushimassa Venäjän laivaston Venäjän oli Suomenlahden rannoillakin rakennettava maalle tykistölinnakkeita, yhden Helsingin ympärille ja "vallitöitä" oli kaikkialla Suomessa ja Ahvenanmaalla. Ja "Suomenlahden etelä ja pohjoisrantojen pattereilla tykistösulunkin."

    Stalinin puna-armeija valloitti kesällä 1945 Ulko-Matshurian ja Port Arthurinkin ja Stalin teki Chiang Kai-Sekin Kiinan kanssa YYA-sopimuksenkin, mutta joutui luopumaan Port Arthurista Maon Kiinan päästessä sisällissodassa voitolle.
    http://endofempire.asia/1018-soviet-sea ... -dairen-2/
    Sixty-four village east of river Amur Kiinan kansantasavalta sopi 1991 Neuvostoliiton kanssa menetetyiksi, mutta Kiinan tasavalta Taiwanissa ei tunnusta yhtäkään manner-Kiinan tekemää rajasopimusta. Manner-Kiina puolestaan katsoo Kiinan tasavallan alueen Taiwanilla olevan sen aluetta ja jo Maon aikana Kansantasavallan tykistö tulitti Formosalle kuuluvaa saarta.
    Maon Kiina ja Hrushtshov riitautuivat Nerchinskin 1689 sopimuksen rajalinjasta Ussuri-joella ja pres. Nixon vieraili Maoa tapaamassa 1972 aloittaen oikeastaan manner-Kiinan kaupallisen länsisuuntautuneisuuden.

    Carl Bildt mm. on kirjoittanut 10.7.2022 Putinin Venäjän sanelemasta "uudesta maailmanjärjestyksestä".
    Venäjä ei kuitenkaan ilmeisestikään kykene ydinaseillaan - muuta ja taloudellista suuruuttahan Venäjällä ei olekaan - saamaan aikaiseksi tuota
    "uutta maailmanjärjestystä?"

    XI Jinping isännöi Pekingissä BRICS-maiden 6.2022 videohuippukokousta; Kiinan XI, Venäjän V.Putin, Brasilian Jair Bolsonaro, Intian Narendra Modi ja Etelä-Afrikan Cyril Ramaphosa. BRICS-maat ovat ideologioiltaan yhteensopimattomia ja maiden välillä vallitsee epäluottamus.
    http://edition.cnn.com/2022/06/22/asia/ ... index.html
    XI sanoi puheessaan: "BRICS-maiden tulisi vahvistaa keskinäistä luottamustaan ja turvallisuusyhteistyötä jne.

    Putin sanoi Venäjän ohjaavan kauppaansa uudelleen Intiaan ja Kiinaan, "luotettaville kumppaneille."
    Öljy käy hyvin kaupaksi pitkälti ostajien sanelemilla hinnoilla.
    Esim. Kiinan öljyntuonnissa 5.2022 Venäjä oli syrjäyttänyt Saudi-Arabian suurimpana toimittajana ja kansainvälisen energiajärjestön arvion mukaan Venäjän öljyn vientitulot olivat 20 miljardia $ 5.2022.

    BRICS-kokouksen isäntä Kiina on ylivoimaisesti tehokkain ja suurin ja Kiinalla on se oma "uusi silkkitiensä", Belt and Road taloudelliseen maailmanvalloitukseen, mutta olisikohan B&R:n menestyksekkäin alue eteläisellä pallonpuoliskolla ja erityisesti Afrikassa?

    Wagner-sotilaat Afrikassa http://aljazeera.com/news/2022/4/23/rus ... ies-africa eivät tuota asetelmaa muuta, mutta osoittanevat Venäjän yrittävän kuitenkin poliittista ja taloudellistakin kilpailua Kiinan kanssa Afrikassa?

    Wagner-sotilaita on nyttemmin siirretty sotaan Ukrainassa, vaikka Kreml on aina kiistänyt yhteytensä Wagneriin ja joskus kiistänyt Wagner-ryhmän olemassaolonkin.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 11.07.22 16:37

    ]]>         2022-07-03T09:34:53+03:00 2022-07-03T09:34:53+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44471#p44471 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Neuvostoliiton talous 1917 - 1991]]>


    Neuvostoliitolla / Venäjällä on aina ollut jokin suurempi päämäärä, johon pyrkiä, ihmisten elintaso ja onnellisuus näyttäisivät aina uhratun
    valtion pyrkimyksille ja venäläiset ovat olleet valtiota varten eikä valtio ihmisiä varten?


    "Vuonna 1989 Neuvostoliiton väkiluku oli noin miljardi ihmistä pienempi kuin Kiinan ja NL:n talous oli 17 % Kiinan taloutta suurempi.

    Vuonna 2020 Kiinan talous on yli 10 kertaa suurempi kuin Venäjän, jonka real BKT on pysytellyt suunnilleen neuvostoajan lopun tasolla.
    kuva 1.:
    http://economicsobservatory.com/where-d ... s-go-wrong

    Venäjällä yksityistettiin 1992 - 1994 "yhdellä rysäyksellä", päätöksellä, mutta lakeja ja instituutioita ei uudistettu. "Big Bang" koski 70 %:a Venäjän teollisuudesta ja 14 000 suurta ja keskisuurta yritystä siirtyi lähinnä oligarkeille.
    Talouden sekasorto johti silovikkihallinnon valtaannousuun ja v.2004 arvioitiin vuosien 1992 - 1994 pääomapaon Venäjältä olleen keskimäärin 5% vuodessa ( jatkunut pienempänä ja vaihtelevasti? )
    Oligarkkien oli tehtävä yhteistyötä Putinin silovikkihallinnon kanssa tai heidät vaihdettiin uusiin "kavereiden kapitalisteihinkin."
    Autoritaarisen hallinnon on pidettävä venäläiset tiukassa valvonnassa ja venäläisten on luettava, nähtävä ja kuunneltava sitä, mitä valtio sallii ja tarjoaa ja varsin hyvin "uusi isänmaallisuus" näyttäisi vallitsevankin venäjänmaalaisten keskuudessa, näin internet-aikanakin?


    Kiinassa Deng Xiaoping puheessaan tiedekonferenssin avajaisissa 18.3.1978 esitti teollistamista varovaisesti "joki on ylitettävä yksi kivi kerrallaan" ja asevoimien massiivinen rakentaminen toteutuisi myöhemmin; "kätke vahvuutesi ja odota sopivaa hetkeä."

    Neuvostoliitossa jo ex.KGB-johtaja Juri Andropov esitti reformeja 1983, ilmeisestikin saatuaan vaikutteita Pekingistä, jonka kanssa Moskova oli kylläkin sotajalalla. Andopovin talousesitykset kohdistuivat kuitenkin lähinnä byrokraattiseen keskussuunnitteluun ja vodkan menekin pienentämiseen, johon sitten M.Gorbatshovin glasnost ( avoimuus ) ja peretstroika ( uudistukset ) lopulta romahtivat.

    Kiinan kommunistipuolue vetäytyi varovaisesti kilpailluilla markkinoilla toimivista valtionyrityksistä, mutta säilytti täysin pankki-, kaivos- ja yleishyödyllisten laitosten hallinnan. Halpa työvoima ja suhteellisen vakaat olotkin Kiinassa houkuttelivat läntistä pääomaa Kiinaan, erityisesti Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
    Maailmanpankin 1.4.2022 mukaan
    http://worldbank.org/en/news/press-rele ... experience
    800 miljoonaa äärimmäisessä köyhyydessä elänyttä kiinalaista on pystytty nostamaan 1,90 US $/pv rajan paremmalle puolelle. Kolmannes kiinalaisista elää kuitenkin yhä ankarassa köyhyydessä ja hyvinvoivia kiinalaisia arvioidaan olevan suurehkon eurooppalaisen maan väkiluvun, 30 - 60 miljoonan ihmisen verran.

    Presidentti Vladimir Putin sanoi vuotuisessa tiedotuksessaan 17.12.2020 Venäjän köyhyystason nousun yli 13 %:iin ja 19 miljoonaan olevan liian suuri ja, että sen tulisi laske v. 2030 mennessä 6,5 %:iin.
    http://reuters.com/article/russia-putin ... SKBN28R16J
    Rossstat näyttää määrittelevän köyhyysrajan noin kaksi kertaa Kiinaa suuremmaksi, 5,0 - 5,50 US $:iin.

    On kirjoitettu Venäjä-johtoisesta Euraasian talousliitosta ja BRICS-maistakin, mutta Kiinalla on oma BELT and ROAD-ulkopolitiikkansa, johon uutisoidaan liittyneen yli 100 maata, yli puolet maailman valtioista ja erityisesti Afrikassa Kiinan B & R näyttää vaikuttavan lähes jokaisessa Afrikan valtiossa.
    Kiinan tavoitteena on luoda yhtenäinen uusi globaali markkina-alue ja laajentaa Pekingin taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa.

    Venäjäkin sanoo pyrkivänsä "moninapaiseen maailmaan", mutta `Kremlin navan´ suuruutena näyttäisivät olevan ainoastaan ydinaseet, joita ei MAD-opin vallitessa voi edes käyttää.
    Deng Xiaopingin ja Juri Andropovin ajoista ja ainakin 1989 alkaen Neuvostoliitto / Venäjällä olisi nähtävästi ollut mahdollisuus valita
    "Pekingin tie ja tapa" talousuudistuksessa, mutta mitkähän tekijät lienevät johdattaneen Kremlin johdon entisenlaiseen autoritaariseen hallintoon?
    Ja tulevat Venäjän johtajatkin noussevat silovikkien ja presidentin hallinnon piiristä ja "Venäjän suuruuden" tavoittelu menneisyydestä jatkunee raaka-aineiden ja öljyn maailmanmarkkinahinnan tahdissa? Kiinan noustessa yhä suuremmaksi Venäjän fossiilisten ostajaksi ja viennin Eurooppaan jatkuvasti pienentyessä.

    Veikko Palvo




    Vuonna 2010 Kiina ohitti Saksan nousten Venäjän suurimmaksi kauppakumppaniksi, EU oli kylläkin kokonaisuutena kaksi kertaa Kiinaa suurempi kauppakumppanina.

    Venäjän kokonaiskaupasta v. 2018 Kiina oli 15,5%, mutta Kiinan kokonaiskaupasta Venäjän osuus oli vain 0,8 %. Venäjän suurin vientituote Kiinaan oli energia, 70% viennistä.

    Vuosina 2014 - 2018 Venäjä oli Kiinan suurin asetoimittaja, mutta 2020 Kiina on noussut maailman toiseksi suurimmaksi aseiden valmistajaksi ja 9 venäläisyritystä on syyttänyt Kiinaa sotilalaitteistojen luvattomasta kopioinnista. Kiina on yhä kilpailukykyisempi aseiden myynnissä Venäjään verrattuna.

    http://csis.org/analysis/china-and-russ ... c-unequals csis 15.7.2020
    Kiinan investointien kannalta Venäjä on riskialtis - byrokratia, korruptio ja huono infrastruktuuri - ja riskialttiimpi kuin kehittyvät taloudet.
    Vuonna 2019 yli 2 miljoonaa kiinalaisturistia kävi Venäjällä, viisumiehtoja on lievennetty ja heikko rupla on houkutellut - venäläiset eivät juurikaan vieraile Kiinassa.

    Kiina kohoaa 2020 Venäjän yläpuolelle lähes kaikilla talouden aloilla Venäjän ollessa yhä enemmän ainoastaan öljyn ja kaasun toimittaja Kiinaan.
    Pitkä kilpailun ja epäluottamuksen historia luo rajoja kaupalle sekin, mutta putkilinjat eivät voi kuljettaa ihmisiä eikä sotilasjoukkoja.
    mm. Aigunin 1858 ja Pekingin 1860 sopimuksissa Kiina menetti Venäjälle n. miljoona neliö-km:a aluetta ja "Venäjän Port Arthur" on nyky-Kiinan Dalian, johon satamaan tsaari-Venäjä rakensi rautatien ja "Mantsurian kummutkin" ovat nykyisin taas Kiinan aluetta.

    Neuvostoliitto-Kiina rajaselkkausten sanotaan 1969 aiheuttaneen NL:n ydinhyökkäyksen uhkan Kiinalle ja Nixonin USAn estäneen sen
    ja luoneen samalla Kiinan kaupan länsisuuntautuneisuuden. Brezhnevin NL kritisoi 1969 Kiinan sortoa Tiibetissä ja vaati välillisesti Tiibetille itsenäisyyttäkin.

    Vuonna 2030 XI on 77-vuotias ja Putin 78-vuotias ja Kiina-Venäjä suhteet riippunevat suuresti maiden autoritaaristen johtajien persoonallisuuksista ja keskinäisistä suhteista?
    Mutta csis-artikkelin mukaan Kiina-Venäjä sotilasliittoa ei synny ja talouksien epätasa-arvo ei sekään sallisi muuta kuin vasallisuhteen Venäjän ollessa yhä eristäytyneempänä Kiinan armoilla taloussuhteissakin?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 03.07.22 09:34

    ]]>         2022-07-01T11:58:30+03:00 2022-07-01T11:58:30+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44470#p44470 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Suomalaisten ja itäkarjalaisten avioituminen sota-aikana]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Emma-Liisa — 01.07.22 11:58

    ]]>         2022-07-01T10:55:23+03:00 2022-07-01T10:55:23+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44469#p44469 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]>
    Aiemassa keskustelussa tuotiin esille, että Venäjähän varoitti Ukrainaa hyökkäyksestä jo hyvissä ajoin, mikäli Ukrainan länsisuuntautuminen jatkuisi. Suunnitelmia koko Ukrainan kaappaamiseksi oli ilmiselvästi ollut jo tuolloin.

    The Guardian, Sunday 22 September 2013:
    "Signing this treaty will lead to political and social unrest," said the Kremlin aide.

    The Kremlin has warned Ukraine that if the country goes ahead with a planned agreement on free trade with the EU, it faces inevitable financial catastrophe and possibly the collapse of the state.

    Russia has already slapped import restrictions on certain Ukrainian products and Glazyev did not rule out further sanctions if the agreement was signed.

    The Kremlin aide added that the political and social cost of EU integration could also be high, and allowed for the possibility of separatist movements springing up in the Russian-speaking east and south of Ukraine. He suggested that if Ukraine signed the agreement, Russia would consider the bilateral treaty that delineates the countries' borders to be void.
    "The living standard will decline dramatically … there will be chaos."
    Ukraine's EU trade deal will be catastrophic, says Russia (The Guardian, Sunday 22 September 2013)

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Tapio Onnela — 01.07.22 10:55

    ]]>         2022-07-01T10:44:46+03:00 2022-07-01T10:44:46+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44468#p44468 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Globaalit väestöräjähdys ja ilmastonmuutos]]>
    Väestöräjähdys on suunnaton yleisongelma, sillä se vaikuttaa aivan kaikkeen. Jotkut pelkistävät sen pelkästään esimerkiksi ruuan riittävyyteen tai ilmastoon, mutta se on liian yksipuolista. Ylisuuresta väestöstä ei ole kenellekään mitään hyötyä, joten siltäkin pohjalta väestämäärän saattaminen järkevälle tasolle kannattaa.
    Tämä oli siis nimimerkki Trilisserin arvio, josta saisi sen käsityksen, että väestö jatkuvasti kasvaisi.

    Tässä vertaisarvioidussa Prof. C. Murrayn tutkimuksessa päädytään erilaiseen johtopäätökseen
    ”Maailman väestö saavuttaa huippunsa, 9,7 miljardia ihmistä, vuonna 2064 ja laskee 8,8 miljardiin vuosisadan loppuun mennessä, kertoo The Lancet -lehden heinäkuussa julkaistu Global population 2100 -ennuste.

    Kiinan ja Intian kaltaisissa väkirikkaimmissa maissa työikäinen väestö vähenee niin dramaattisesti, että se haittaa talouskasvua ja voi johtaa arvaamattomiin muutoksiin globaaleissa valtasuhteissa.

    Prof. C. Murray esittää arvelunaan pohjoisen pallonpuoliskon teollisuusmaiden kokevan joskus tulevaisuudessa työvoimapulaa ja filippiiiläisistä hoitajistakin on jo nyt EU:ssa kuulemma miljoonan filippiiniläishoitajan pula.

    The Lancetissa julkaistu vertaisarvioitu tutkimus. Löydätkö perusteita kiistää Lancetissa julkaistut tutkimustulokset?

    Fertility, mortality, migration, and population scenarios for 195 countries and territories from 2017 to 2100: a forecasting analysis for the Global Burden of Disease Study https://www.thelancet.com/article/S0140 ... 2/fulltext
    Parhaita puheenvuoroaja väestönkasvusta ja sen yhteydestä äärimmäiseen köyhyyteen on kyllä tämä Hans Roslingin esittämä: DON'T PANIC — Hans Rosling showing the facts about population
    iframe [/quote]
    Myös YK muutti väestöennusteita
    THE UNITED NATIONS is the world’s most important watcher of human tides. Its demographers have a good record of predicting global population change, although they have made mistakes about individual countries. So it is worth paying attention when the UN revises its figures, as it does every few years. The latest bulletin is especially surprising.
    Recent revisions have sent the projected global population upwards. The one released on June 17th cuts it back. The UN now thinks the world will contain a little over 9.7bn people in 2050 and just under 10.9bn in 2100. The first figure is 37m lower than the UN forecast two years ago. The latter is 309m lower—almost an America’s worth of people revised away.
    Birth rates are falling faster than expected in some developing countries.
    The UN revises down its population forecasts (The Economist 22.6.2019)
    Kuva
    Jokainen voi sitten itse valita kumpaa kantaa mieluummin uskoo.
    Päästöt per capita on tietysti oikeudenmukaisuuskysymys. Miksi meidän rikkaissa maissa asuvien pitäisi voida kuormittaa planeettaa enemmän kuin köyhien?

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Tapio Onnela — 01.07.22 10:44

    ]]>         2022-06-28T15:46:42+03:00 2022-06-28T15:46:42+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44467#p44467 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]> Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 28.06.22 15:46

    ]]>         2022-06-27T11:22:42+03:00 2022-06-27T11:22:42+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44466#p44466 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Kahden kerroksen väkeä]]>
    https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005234211.html

    Haastattelijana toimi Karl Magnus Nikula.

    Āänessä ovat Mannerheimin pitkäaikaiset palvelijat Berta Haglind ja Elsa Sundman.
    Prominentisti muistoissa on lisäksi läsnä marsalkan kamaripalvelija Hans Köpf, joka 17-vuotiaana oli tullut rekrytoiduksi Tirolista, Mannerheimin poiketessa lounaalle paikalliseen ravintolaan. Nuori tarjoilija ja iäkäs kenraali tulivat välittömästi juttuun toistensa kanssa! Kun Suomessa avioitunut Köpf, vuosikymmen myöhemmin, muutti takaisin synnyinseudulleen, uutta kamaripalvelijaa ei palkattu Sisäkköjen uniformu oli päväaskareissa sininen leninki, valkoinen hilkka ja valkoiset mansetit. Iltaisi, tarjoiluvuorossa, vaihdettiin mustiin. Köpfin päiväasu oli tirolialinen kansallispuku, illalla frakki.

    Downton Abbeyn tapaan, palvelusväen ja isännän elämänvaiheet nivoutuvat tiiviisti toisiinsa. Berta tietää tarkalleen isäntänsä vuodeasiatkin, jotka myöhemmin on lahjakkaasti sekoitettu mm. tässä ketjussa. Mannerheim nukkui itseasiassa pääsääntöisesti suuressa ja mukavassa pariisilaissängyssä, jonka hänen Anastasia-tyttärensä otti haltuunsa perinnönjaon yhteydessä. Kuuluisaan kenttävuoteeseensa Marski oli toki kiintynyt ja olisi käyttänyt sitä useamminkin, ellei henkilääkärinsä olisi sitä nimenomaan kieltänyt.

    Palvelusväen mukaan Mannerheim herätettiin Köpfin toimesta aamuisin kello kuusi. Kamaripalvelija toimitti lehdet, laski kylpyveden ja otti esille päivän aikana käytettävät vaatteet. Marsalkka ajoi itse partansa.

    Työhuoneessaan Mannerheim opiskeli mm. suomen kieltä professori Airilan johdolla. Vieraitakin vastaanotettiin. Huoneeseen ilmoittamatta saattoivat astua vain adjutantti, sihteeri ja lanko (joka Linderin edesmentyä, saattoi olla Louis Sparre). Takan edessä oli Mannerheimin airedalenterrierin (Jack) lempipaikka. Kukkia oli kaikkialla, mutta kauneimmat Marski sijoitti äitinsä kuvan vierelle.

    Kuoleman varalta Mannerheim ohjeisti Elsaa seuraavasti:
    ”Kuolemaa ei tarvitse pelätä. Sen alle ei voi jäädä. Kuolema kohtaa ihmisen siellä, missä se aikoo ihmisen kohdata.”

    Marskin mysteeriä henkilökuntansa silmissä lisäsi mm. hänen vaatekaappinsa sisältö:
    ”Marsalkan vaatekaapissa oli silkillä päällystetty pamppu. Miksi, kysyi Nikula Haglindiltä, kun he tarkastelivat kaapin sisältöä. ”Joku mies oli antanut sen ja ajatellut, että ehkä hän tarvitsee sitä”, Haglind vastasi.

    Ehkäpä kyseeessä oli lahja Hjalmarilta, joka muutenkin oli viehättynyt silkistä (vrt. Eva Sparren muistelus Djenat Ali Raisista ketjussa yllä).

    ”Marsalkka oli tarkka herra, mutta hänellä oli vaatekaapissaan merkillisiä kapineita: raippa, soittokello ja taiteltu pergamenttilampunvarjostin yhdessä silkkivuoratussa laatikossa”, jatkoi Haglind.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 27.06.22 11:22

    ]]>         2022-06-15T22:00:05+03:00 2022-06-15T22:00:05+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44465#p44465 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Paasikiven päiväkirjat (2 ensimmäistä osaa)]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Sasropakis — 15.06.22 22:00

    ]]>         2022-06-14T20:40:56+03:00 2022-06-14T20:40:56+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44464#p44464 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Globaalit väestöräjähdys ja ilmastonmuutos]]>
    Tapio Onnela viittasi aiemmin päästöihin per capita, mikä on suunnaton älyllinen virhe. Nimittäin maapallo ja ympäristö eivät välitä yhtään mitään päästöistä per capita vaan vain ja ainoastaan kokonaispäästöistä. Jos meillä on 200 litran astia, johon pumpataan vettä, niin 100 x 3 litraa tulvii yli, mutta 20 x 10 litraa ei.

    Miksi sitten etenkin vasemmistolaiset ympäristöihmiset korostavat tuota capita-juttua? Asiahan on muuttunut lyhyehkössä ajassa radikaalisti. Itse muistan vielä hyvin 1980-luvun, jolloin liki jokainen aktiivinen ympäristöihminen painotti kehitysmaiden väestöräjähdyksen ehkäisyä tärkeimpänä ympäristösuojelullisena tekona ja tuettiin mm. yhden lapsen politiikkaa. Viime eduskuntavaalien edellä kysyin Vihreiden vaaliteltalla asiasta ja asenne oli muuttunut täysin ja toisteltiin joutavia koulutusfraaseja. Ajatus yhden lapsen politiikasta oli ko. teltan vihreille ihan kuin ulkoavaruudesta. Silloin myös edes Vihreitten äänestäjä ei olisi pitänyt afrikkalaisia heimokulttuureja läntisen kulttuurin veroisena, etenkään ympäristöasioissa.

    Niin, miksi em. täydellinen kuperkeikka? Hyvä kysymys. Olisiko yksiselitys se, että "vanhan ajan" ympäristöihmiset olivat sellaista väkeä, jotka tunsivat luonnon henkilökohtaisesti verrattuna nykyisiin vahvasti kaupunkilaistaustaisiin, jotka eivät osaa sytyttää edes nuotiota tai käyttää kirvestä. Ts. käytännön väki vs. teoreetikot.

    Samaten tyttöjen koulutukseen vetoaminen on virhe. Joissain kulttuureissa lisääntyminen on silti hillitöntä, toisissa ei. Valaistaanpa ihan omasta suvusta. Äidilläni on/oli 12 sisarusta, isälläni 6. Mutta vanhemmillani ja heidän sisaruksillaan on enintään 2 lasta ja osalla ei yhtään. Ja kuitenkin molempien tapauksessa naisten koulutus ei ole käytännössäyvtään korkeampi kuin heidän äidillään oli. Tapahtui siis aivan mullistava lapsiluvun aleneminen ilman naisten lisäkoulutusta.

    Absurdeintahan tässä on se, että nykyiset ympäristöaktivisteiksi itseään tituleeraavat suomalaiset ihailevat maita kuten Saksa, joissa metsät on pitkälti lanattu aikoja sitten ja joissa viidakko on asvalttiviidakkoa. Mutta, onko sittenkin kyse siitä kommunistis-utopistisesta fanatismista, jossa Osmo Jussilan Neuvostoliiton tragedia mukaan haaveiltaan ihmisen ja luonnon yhteyden täydellistä katkaisemisesta asuttamalla ihmiset kokonaan keinomateriaaleista rakennettuihin kaupunkeihin, joissa ei kasva yhtään mitään elollista ja ruokakin saadaan erilaisista automaateista.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Trilisser — 14.06.22 20:40

    ]]>         2022-06-14T19:42:39+03:00 2022-06-14T19:42:39+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44463#p44463 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Paasikiven päiväkirjat (2 ensimmäistä osaa)]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Trilisser — 14.06.22 19:42

    ]]>         2022-06-09T11:10:17+03:00 2022-06-09T11:10:17+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44462#p44462 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Maarit Leskelä-Kärki: Mihin menneitä elämiä käytämme? (HAik 2-2022)]]> Maarit Leskelä-Kärki: Mihin menneitä elämiä käytämme? (HAik 2-2022)

    Historiallisen Aikakauskirjan edellisessä numerossa (1/2022) tutkijatohtori Rose-Marie Peake ja väitöskirjatutkija Saara Hilpinen jatkoivat dosentti Tuula Juvosen viime vuonna aloittamaa keskustelua kotimaisen historiantutkimuksen suhteesta niin sanottuun sateenkaarihistoriaan. Peake ja Hilpinen näyttävät olevan suhteellisen samaa mieltä Juvosen kanssa siitä, että historiantutkijat ovat olleet sokeita queer-historiallisille lähestymistavoille ja pohtivat syitä tilanteeseen.

    Sateenkaarihistorian termiä he eivät sinänsä avaa, vaan käyttävät sitä Juvosen tapaan sateenvarjokäsitteenä homoseksuaalien, lesbojen, biseksuaalien tai trans-identiteetin omaavien ihmisten näkymiselle historiankirjoituksessa. Tarkempaa erittelyä tai pohdintaa siitä, miten tätä tehdään ja millaisia (eettisiä) ehtoja ja mahdollisuuksia menneisyyden lähteet meille asettavat, he eivät niinkään tuo esiin.

    Puheenvuoro suuntaa moniaalle, mutta yhdeksi kiintopisteekseen se ottaa elämäkertakirjoittamisen historiantutkimuksen kentällä, koska siinä sivutaan ”läheisimmin yksityiselämää” sekä omaelämäkerrallisia lähdeaineistoja. Kirjoittajat penäävät rohkeutta historioitsijoilta, ja tuovat eri sanankäänteissään esiin, miten heidän mielestään aihepiiri on historioitsijoista tuntunut ”hankalalta”. Aiempaa historiantutkimusta on heidän mukaansa leimannut pelko, arkuus, liiallinen soveliaisuuden vaade tai häpeä, jotka ovat tuottaneet heteronormatiivista historiankirjoitusta.

    Dialogia menneiden elämien kanssa

    Tekstissään Peake ja Hilpinen käyttävät elämäkertatutkimuksellista ”tuotantoani” eli yhtä yleistajuiseksi tietokirjaksi suunnattua teostani Toisten elämät. Kirjoituksia elämäkerroista (2017) esimerkkiaineistona osoittaakseen, että suomalaisen elämäkertatutkimuksen laji on sokeaa ”sateenkaarihistorian” näkökulmille. He katsovat, että ”typistän” kirjassani esiintyvät monenlaiset ja monia sukupuoli-identiteettejä omanneet naiset heteroseksuaaleiksi ja piilotan näin monimuotoisia seksuaalisuuksia, koska en nimeä tai luokittele käsittelemiäni naistoimijoita tai käsittele heidän seksuaalista suuntautumistaan.

    Tavoitteenani oli kyseisessä teoksessa tuoda esiin sellaista menneisyyden ihmisestä kirjoittamisen ja kertomisen tapaa, joka välttää yksioikoisten totuuksien kirjaamista sekä sallii epävarmuuden ja tulkintojen moninaisuuden. Teokseni viimeisessä luvussa ”Dialogia toisen kanssa” viittaan kahden elämänkerrontatutkijakollegan näkemykseen siitä, miten toisen elämästä kirjoittamisen pitäisi tavoitella ”hauraampaa, alttiimpaa, vähemmän väittävää ja totuuksia hakevaa kirjoittamisen tapaa”.

    Tärkeä juonne kirjassani on myös sen pohtiminen, mihin me käytämme menneitä elämiä. Toisen elämästä kirjoittaminen on aina eettisesti ongelmallista, ja siksi meidän tulisi pohtia oman aikamme arvoja ja asenteita sekä puntaroida suhdettamme tutkimuskohteeseen. Menneisyys ei voi olla nykyisyyden poliittisten tavoitteiden väline, vaan meidän on oltava avoimia menneisyyden monimuotoisuudelle ja ristiriitaisuudelle, mikä ei välttämättä aina istu omiin ihanteisiimme ja arvoihimme.

    Kirjan yhtenä tavoitteena oli tuolloin kaksikymmenvuotisen tutkijantaipaleeni keskeisten näkemysten ja erilaisten elämäkerrallisten aineistojen saattaminen yhteen ja sen pohtiminen, miten ja miksi kerromme toisten elämistä. Tärkeänä lähtökohtana oli menneisyyden naisten kirjallisen toimijuuden ja elämäkertakirjallisen pioneeriuden esiinnostaminen.

    Osoittautui, että monet kirjoittavat naiset olivat osallistuneet merkittävin tavoin suomalaisen elämäkertakirjallisuuden muotoutumiseen. Kirjassani seikkailee monenlaisia, eri elämäntilanteissa ja yhteiskunnallis-kulttuurisissa konteksteissa toimineita naisia, joiden seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin pohdinta ei kuitenkaan ollut tämän kirjan kohteena. Tarkastelen myös kaunokirjallisuutta, elokuvaa, teatteria ja musiikkia elämäntarinoiden rakentamisen paikkoina. Esimerkiksi brittiläisen artistin Goldfrappin levyä Tales of Us tulkitsen seksuaalisen monimuotoisuuden näkökulmasta – pohdin, miten näissä lauluissa yksilön identiteetti on muuntuva ja seksuaalisesti monimuotoinen. Goldfrappin laulutekstit ja niihin tehdyt videot avaavat queer-katseen toisen elämään.(1)

    Toisten elämät -teoksen lisäksi olen tutkimuksessani tarkastellut esimerkiksi naisten seksuaalisuuden ilmenemistä omaelämäkerrallisissa lähteissä ja kaunokirjallisuudessa, naisten välisten suhteiden historian monitulkintaisuutta sekä erilaisia miesten ja naisten välisten suhteiden verkostoja.(2) Väitöskirjassani Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä (2006) pohdin paitsi kahden naisen, Aune Krohnin ja Liisa Tarvon, elämänkumppanuuden ja heidän rakentamansa yhteistalouden tulkinnallisia kehyksiä samoin kuin seksuaalisen identiteetin määrittämistä Jalmari Finnen ja Erkki Melartinin kohdalla.(3) Sukupuolen ja seksuaalisuuden tematiikka on siten ollut tutkijantyössäni monin tavoin esillä.

    Naishistorian aiemmat sukupolvet

    Historiantutkimuksessa on paljon katvealueita ja erilaisia marginaaleja, ja on tärkeää, että näitä nostetaan esiin. Yhtä lailla on selvää, että nykyaika nostaa menneisyydestä tarkasteluun uusia, tärkeitä tutkimisen alueita. Historiallisesti on myös ollut aikoja, jolloin esimerkiksi homoudesta on ollut mahdotonta puhua elämäkertatutkimuksessa sen rikosoikeudellisen luonteen tähden. Ylivarovaisuuttakin on varmasti ollut, joskin feministisen historiantutkimuksen sisällä esimerkiksi debatti naisten välisten läheisten ystävyyssuhteiden ja elämänkumppanuuksien tulkinnoista on ollut kiihkeän pohdinnan kohteena vähintäänkin 1980-luvun alun Lillian Fadermanin klassikkotutkimuksesta lähtien.(4)

    Kun puhumme ”sateenkaarihistoriasta” tai queer-luennasta onkin tärkeää tunnistaa, millaisia keskusteluja on käyty aiemmin ja mille pohjalle nykyinen sukupuolihistoria rakentuu. Aiemmalle tutkimukselle on tärkeää antaa tunnustus perehtymällä siihen, koska ilman menneisyyttä meillä ei voi olla nykyisyyttä. Koko historiantutkijan koulutus perustuu siihen eettiseen tavoitteeseen, että meidän on tarkistettava, mitä aiemmin on tutkimuskentällä tehty ja millä tavoin haluamme omalla tutkimuksellamme osallistua jo käytyyn tutkimuskeskusteluun. 1800-luvun loppupuolen naisaktivistit tunnistivat esikuvien ja traditioiden tärkeyden,(5) ja tämä on jatkunut feministisen tutkimuksen perinteissä.

    Nais- ja sukupuolihistorioitsijat ovat usein olleet marginaalissa tiedeyhteisöissä ja yhä edelleen sukupuolen merkitykseen pureutuvaa tutkimusotetta voi joutua perustelemaan yllättävissäkin tilanteissa. Samaan aikaan sukupuolentutkimuksesta on noussut dynaaminen tutkimusala ja esimerkiksi feministisen pedagogiikan kehitys on ollut Suomessakin merkittävää. Yhdessä oppimiseen, valtarakenteiden kritiikkiin sekä turvalliseen ja solidaariseen ympäristöön pohjaava feministinen tutkimus on ollut itsellenikin tärkeä kenttä jo 1990-luvun opinnoistani lähtien. Juuri kulttuurihistorian oppiaine osoittautui jo tuolloin avaraksi ja sallivaksi tutkimusympäristöksi tällaisten tutkimusteemojen suhteen, sillä sen alueella pyrittiin katsomaan itsestäänselvyyksien taakse ja murtamaan totutut hierarkiat siitä, keiden historia on merkittävää.(6)

    Tätä näkyväksi tekemistä on tehty pitkään nais- ja sukupuolihistorian alalla. Kymmenen vuotta sitten kirjoitimme väitöskirjantekijöitä ohjaavassa, edelleen toimivassa ”Sukupuoli, kirjoittaminen ja tekstuaalisuus” -tutkimusryhmässämme sekä historian oppiaineiden sukupuolihistoriantutkijoiden kanssa Naistutkimus-lehteen aihepiiristä puheenvuoron.(7) Oli selvää, että 1980–1990-luvun varhaisista naistutkimuksen ajoista alat olivat eriytyneet ja erkaantuneet – osin johtuen 1990-luvun alun debateista, joita naishistorioitsijoiden parissa käytiin. Esimerkiksi Irma Sulkunen katsoi tuolloin, että historioitsijan lähestymistavalle vahva sitoutuminen feministisiin teorioihin olisi ongelmallista, koska ne helposti johtavat epähistoriallisiin, anakronistisiin, yleistäviin näkemyksiin.(8)

    Naisista ja sukupuolesta tutkimusta tehneet ovatkin monesti harjoittaneet kaksoisstrategiaa ja suhde teoreettisempaan sukupuolentutkimukseen on vaihdellut yksittäisistä tutkijoista riippuen. Tekstissämme puhuimme historiallisesti sensitiivisen sukupuolentutkimuksen puolesta, ja katsoimme, että avoin, nykyisyyden tavoitteista irtautuminen tarjoaisi avaramman näköalan menneeseen. Mennyttä ei voi nähdä vain jonain, joka vääjäämättömästi tuottaa nykyisyyden ja tulevaisuuden. Elizabeth Grosziin viitaten puhuimme menneisyydestä virtuaalisuutena, joka on olemassa nykyisyyden rinnalla.(9)

    Tulevaisuutta kohti

    Naistutkimus-lehden tekstissämme toivoimme runsasta sukupuolentutkimuksellisesti virittynyttä historiantutkimusta, ja sellaista on viimeisen kymmenen vuoden aikana syntynytkin. Toivoimme tulevaisuutta, jossa löytyy lisää yhteyksiä sukupuolentutkimuksen ja historiantutkimuksen välille.

    Feministisen teorianmuodostuksen ja pedagogisten perinteiden mukaisesti pohdimme jo tuolloin sukupuolta pohtivissa tutkimusryhmissämme ja yhteisissä tapaamisissa solidaarisuuden ajatusta. Nais- ja sukupuolihistorian traditio ei ole järin pitkä ja yhä uudelleen esimerkiksi mediajulkisuudessa hämmästellään historian unohtuneita naisia – näin ollen on hyvinkin kannatettavaa, että monenlainen sukupuolihistoria elää ja kukoistaa keskuudessamme ja saa osakseen arvostusta ja huolellista luentaa.

    Yhtälailla on tärkeää, että sukupuolta ja sen merkityksiä sekä sukupuolten välisiä suhteita tulkitaan entistä herkemmällä, sensitiivisemmällä luennalla. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että käytämme menneisyyden ihmisiä nykypäivän politiikan välineinä, vaan historioitsijoina pyrkimyksemme on tehdä ymmärrettäväksi nykylukijalle menneisyyden vierautta, outoutta – sellaistakin, mikä ei välttämättä asetu kategorioihimme.

    Kulttuurihistorian ja elämänkerronnan dosentti Maarit Leskelä-Kärki työskentelee kulttuurihistorian professorina (ma.) Turun yliopistossa. Sähköposti: maales@utu.fi
    ***
    1. Maarit Leskelä-Kärki, Toisten elämät. Kirjoituksia elämäkerroista. Avain 2017, 200–212.
    2. Ks. esim. Maarit Leskelä-Kärki, Eletyn ja fiktiivisen rajamailla. Eeva Kilven Naisen päiväkirja kirjailijan tunnustuksena. Teoksessa Maarit Leskelä-Kärki, Karoliina Sjö & Liisa Lalu (toim.) Päiväkirjojen jäljillä. Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen. Vastapaino 2020; Maarit Leskelä-Kärki, Kirjeet ja kerrotuksi tulemisen kaipuu. Kirjailija Helmi Krohnin ja säveltäjä Erkki Melartinin kirjeystävyys, 1906–1936. Teoksessa Maarit Leskelä-Kärki, Anu Lahtinen & Kirsi Vainio-Korhonen (toim.) Kirjeet ja historiantutkimus. SKS 2011; Maarit Leskelä-Kärki, Sivistyneistönaisen kuuma veri. Teoksessa Kukku Melkas et al. (toim.) Läpikulkuihmisiä. Muotoiluja kansallisuudesta ja sivistyksestä 1900-luvun alun Suomessa. SKS 2009; Maarit Leskelä-Kärki, Narrating life-stories in-between the fictional and the autobiographical. Qualitative Research. 8 (2008), 325–332. Maarit Leskelä, Kaipaava, haluava, seksuaalinen nainen Aino Kallaksen päiväkirjoissa. Teoksessa Kari Immonen, Ritva Hapuli, Maarit Leskelä & Kaisa Vehkalahti (toim.) Modernin lumo ja pelko. 1800- ja 1900-lukujen vaihteen sukupuolisuudesta. SKS 2000, 211–244.
    3. Ks. Leskelä-Kärki 2006, 519–530, 546–554.
    4. Lillian Faderman, Surpassing the love of men. Romantic friendship and love between women from Renaissance to present. The Women’s press 1985. Ks. tuoreesta naisten välistä ystävyyttä koskevasta tutkimuksesta Suomessa: Miira Vuoksenranta, Ystävyys kuin virvatuli. Löystyvät ystävyyden siteet entisten Tammisaaren seminaarilaisten kirjeissä 1870-luvulla. Ennen ja Nyt 21:1 (2021), DOI: https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.97574.
    5. Ks. tästä esim. Leskelä-Kärki 2017, 32–58.
    6. Ks. esim. Kari Immonen, Historian läsnäolo. Turun yliopisto 1996.
    7. Ilana Aalto, Marjo Kaartinen, Annikka Konola, Anu Lahtinen, Maarit Leskelä-Kärki & Kirsi Tuohela, Ajatuksia historiasta sukupuolentutkimuksen kentällä. Naistutkimus–Kvinnoforskning 1 (2011). Ks. myös https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=3545 (8.5.2022).
    8. Ks. esim. Irma Sulkunen, Retki naishistoriaan. Hanki ja jää 1991.
    9. Aalto et al. 2011, 47.

    ***
    Numeron 2/2022 sisältö ja linkit HAiK:n Agricola-foorumilla ilmestyneisiin puheenvuoroihin

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Haik — 09.06.22 11:10

    ]]>         2022-06-06T10:40:39+03:00 2022-06-06T10:40:39+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44461#p44461 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]>

    14.10.2019 EU on päättänyt rajoittaa asevientiä Turkille, kauppasaartoa ei ole asetettu mutta talouspakotteita Turkin öljyn ja kaasun poraukselle Kyproksen lähistöllä on asetettu - pääosin EU- ja NATO-jäsenmaiden toimesta!
    Suomi ja Ruotsi noudattivat EU-päätöstä.

    Veikko Palvo
    Neuvostoliitto ja Turkki ovat solmineet kauppasopimuksen 1927 ja se on uudistettu 1937, mutta kuusi viikkoa Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta 8.1939 Molotov on esittänyt vaatimuksen Turkin salmista ja sinne rakennettavasta Neuvostoliiton linnoituksestakin.
    MR-sopimuksen voimassaolon päätyttyä 6.1941 Turkin kauppa on suuntautunut Saksaan mm. kromia myyden.
    Stalinin NL:n uhka Turkille on poistunut sen päästessä 1952 NATOn jäseneksi, myös Turkin "perihollisesta" Kreikasta tuli Naton jäsenmaa.

    NATO-jäsenmaanakin Turkin ja Neuvostoliiton suhteet ovat jatkuneet, Aleksei Kosygin avasi NL-valmisteisen ja neuvostorahotteisen Iskenderunin terästehtaan yhdessä Suleyman Demirelin kanssa. Kosygin sanoi heinäkuussa 1974 Lännen pystyvän toimittamaan Turkille
    ainoastaan Coca-Cola valmistuslaitoksia.
    Turkin joukot nousivat Kyprokselle 20.7. 1974 ja USA vastusti operaatiota määräten Turkille 1975 asevientikiellon, joka kesti 3 vuotta.

    Venäjän vastaisiin pakotteisiin Krimin kaappauksen 2014 johdosta NATO-Turkki ei osallistunut, eikä myöskään Ukrainassa 2022 kiihtyneen sodan aiheuttamiin Venäjä-vastaisiin pakotteisiin.

    Turkki on riippuvainen Venäjän maakaasusta ja öljystä ja
    ROSSATOM rakentaa Venäjän täysin rahoittamaa Akkyun 4 x 1200 MW:n ydinvoimalaitosta Turkkiin, ja sen ensimmäisen reaktorin tulisi olla käynnissä 2023, mutta voimalaitoksen hankintoja on kolmansistakin maista ja Venäjä-pakotteet kenties vaikuttavat niihin.

    Turkin Putinin Venäjältä ostama S-400 ohjusjärjestelmä on huonontanut USAn ja NATO-Turkin suhteita ja Turkki on suljettu pois F-35 hävittäjien saannista ja uudentyyppisten F-16-hävittäjienkin saannissa lienee vaikeuksia. Venäjä on tarjonnut Turkille omaa SU-57 stealth-hävittäjäänsä. http://time.com/5662553/russia-turkey-fighter-jet/ Time 28.8.2019

    Pres. Erdogan avasi Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvottelut Istanbulissa 29.3.2022 ja neuvottelut päättyivät tuloksettomina, ja
    Turkilla näyttäisi olleen suurimmat odotukset rauhan solmimisesta.
    http://aa.com.tr/en/russia-ukraine-war/ ... ey/2568852

    "Jotkut NATO-maat haluavat sodan Ukrainassa jatkuvan", sanoi ulkoministeri Mevlut Cavusoglu jatkaen "pres. Erdogan puhuu lähipäivinä
    ===============================================================================================================
    Venäjän ja Ukrainan johtajille osana rauhanponnisteluja."

    Istanbulin neuvotteluissa olivat läsnä ainoastaan Venäjän ja Ukrainan neuvottelijat ja Turkki tarkoittanee "joillakin sotaa haluavilla NATO-mailla" Ukrainalle aseita toimittavia NATO-maita; mm. USAa, Britanniaa, Saksaa jne. ( Ranska? ) ja
    NATO-jäseniksi pyrkiviä Suomea ja Ruotsiakin?
    ======================================

    Kiistaa Lännen kanssa aiheuttaneesta Välimeren öljystä ja kaasusta M.Cavusoglu sanoi vain: "Näyttää siltä, että Israelin aluevesillä ja mannerjalustalla on erittäin merkittäviä varantoja, Turkiye-Israel -kaasuputkihanke voidaan toteuttaa muutamassa vuodessa."
    USA:n CAATSAn ( Countering America´s Adversaries Through Sanctions Act ) Turkille Cavusoglu sanoo olevan neuvoteltavissa ja tuokin
    kannanotto heijastanee / on pres. Erdoganin kantaa?

    Tosin Putininkin on arveltu tekevän "tilanteen mukaisiakin" päätöksiä ja ehkä se on luonteenomaista Turkin Erdoganillekin ja keskenään he
    näyttäisivät nopeastikin sopineen mm. tulitauoista Syyriassa, Syyrian kurdialuetta koskien.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 06.06.22 10:40

    ]]>         2022-06-03T11:00:05+03:00 2022-06-03T11:00:05+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44460#p44460 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]>

    Presidentti Macron sanoi Brysselissä 12.7.2019 NATOa "aivokuolleeksi":
    http://france24.com/en/20191107-macron- ... rain-death
    USAn joukkojen vetäminen pois PYD/YPG-alueelta Syyriasta mahdollisti Turkin sotilasoperaation pohjois-Syyriassa. Macron katsoi NATOlta puuttuneen suunnitelmallisuutta ja koordinaatiota

    Veikko Palvo
    Pres. Macron sanoi 12.7.2019 NATOlta puuttuneen "Syyriassa koordinaatiota ja suunnitelmallisuutta", mutta kysehän ei kylläkään ollut NATOn puolustautumisesta ISISin terrorismiltä Syyriassa. Ja Syyriassa Bashar al-Assadin hallinto oli Venäjän tuella käynyt sotaa Syyrian kansalaisia vastaan Iranin ja Hizbollahin sotilaallisella tuellakin ja Syyria oli ja on sekasorrossa yhä nyt 2022 alussakin, eikä Bashar al-Assadin alaviittihallinto ole kyennyt lujittamaan valtaansa esim. Pohjois-Syyriassa.

    USA oli tukenut Syyrian kurdialueen YPG-miliisiä sen taistellessa ISISiäkin vastaan.

    Presidentit D.Trump ja R.T.Erdogan ovat CNN:n art.otsikolla "Turkki lähettää joukkoja pohjois-Syyriaan, kun USA vetäytyy alueelta"
    http://edition.cnn.com/2019/10/07/polit ... index.html neuvotelleet puhelimitse ja Valkoinen talo on ilmoittanut puh.neuvottelun 9.10.2019 jälkeen, että Turkki aloittaa pian sotilaallisen hyökkäyksen, eivätkä USAn joukot osallistu siihen.
    ( pohj.Syyriassa noin 1000 USA-sotilasta )

    EU-komissio on Jean-Claude Junckerin lausunnolla vaatinut Turkkia lopettamaan operaationsa.
    ( EU-maat ovat Ruotsia, Suomea, Irlantia ja Itävaltaa lukuunottamatta NATO-jäsenmaita ja NATONkin poliittinen päämaja on Brysselissä, jossa Turkinkin NATO-edustaja voi tuoda näkökantansa esille. Turkki ei ole kuitenkaan pyytänyt NATO-apua terroristijärjestö PKK:ta vastaan Turkin alueella. )

    14.10.2019 EU on päättänyt rajoittaa asevientiä Turkille, kauppasaartoa ei ole asetettu mutta talouspakotteita Turkin öljyn ja kaasun poraukselle Kyproksen lähistöllä on asetettu - pääosin EU- ja NATO-jäsenmaiden toimesta!
    Suomi ja Ruotsi noudattivat EU-päätöstä.

    YLE uutisoi 9.10.2019 http://yle.fi/uutiset/3-11013073 "Suomi tuomitsee tiukasti Turkin hyökkäyksen Syyrian rajan yli kurdijoukkojen hallitsemille alueille", kertoo valtioneuvosto. ( toistaa EU:n Syyria-kannanoton )

    "USAn YK-lähettiläs Kelly Craft mukaan pres. D.Trump ei tue Turkin päätöstä aloittaa sotatoimet Pohjois-Syyriassa", uutisoi YLE:
    http://yle.fi/uutiset/3-11012691 Trump-Erdogan keskusteluja 30 km:n syvyisestä ja 440 km pituisesta "turvavyöhykkeestä" Syyrian kurdialueen Turkin rajalla , on käyty mm. Reutersin ja France24:n mukaan.
    Ja kysehän ei ole ollut Turkin hyökkäyksestä Syyrian Kurdistaniin, koska sellaista autonomista aluettakaan ei ole ollut 2019 sekasorron Syyriassa ja Syyrian kurdialueen YPG on PYD:n aseellinen siipi ja PYD näyttäisi olevan EU:n ja USAn terroristijärjestöksi nimeämän PKK:n sisarjärjestö/puolue.

    Putin ja Erdogan ovat tehneet tulitaukosopimuksia Syyriassa ja Turkin operaation pohj.Syyriaan alettua 9.10.2019 Putin ja Erdogan ovat Sotshissa solmineet 22.10.2019 tulitaukosopimuksen "terrorismin vastaisista toimista" kurdialueella ja turvallisuusvyöhykkeestä Syyriassa Turkin rajalla.
    Bashar al-Assad ei näytä olleen Sotshin neuvotteluissa mukana.
    http://aljazeera.com/news/2019/10/22/fu ... east-syria
    Kurdit liityttyään taisteluun ISIStä vastaan pystyivät valtaamaan noin 1/3 Syyrian alueesta ja Turkin ensisijainen huoli näyttäisi olleen PKKn ja kurdien vastaisuus, ei ISIS / Daesh?


    Muistelen EU:n nimenneen Syyriassa vaikuttavan Libyan ( Iranin tukeman ) Hizbollahin aseellisen siiven terroristijärjestöksi ja Libanonin parlamentin "poliittisen Hizbollahin" lailliseksi ja Hizbollahin tiedottaneen: "Olemme yksi suuri ja yhtenäinen järjestö."
    Lukuisien kurdijärjestöjen kohdalla näyttäisi olevan samanlainen ongelma ja vaikeus nimetä "laillisia ja laittomia siipiä ja osia ja helposti voidaan ilmeisesti erehtyäkin?"

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 03.06.22 11:00

    ]]>         2022-06-01T10:59:12+03:00 2022-06-01T10:59:12+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44459#p44459 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]>



    How the PKK operates in Europe:

    http://tc-america.org/media/How_the_PKK ... Europe.pdf Spiegel Online 2008

    Abdullah Öcalan: "Saksa on julistanut sodan PKK:lle. Me taistelemme vastaan. Jokainen kurdi on mahdollinen itsemurhapommittaja."

    Abdullah Öcalan täsmensi lausuntoaan hieman myöhemmin: "PKK haluaa taistella Saksassa vain turkkilaisia vastaan, ei saksalaisia."

    "Saksassa on ( 2008 ) noin 500 000 kurdia, joista arviolta 11500 on Kongra-Gel´n kannattajia. ( PKK otti nimen Kongra-Gel käyttöön 2003. )"

    VP

    PKK:n Abdullah Öcalanin julistus 1996 Saksassa PKK:n sodasta Saksassa asuvia turkkilaisia vastaan oli nähtävästi myöskin vastalause sille, että Saksa oli 1993 julistanut PKK:n terroristijärjestöksi ja asettunut siten Turkin puolelle PKK:ta vastaan.

    PKK:n taktiikan sanotaan muuttuneen Öcalanin vangitsemisen 1999 jälkeen kahteen toimintasuuntaan:
    Länsi-Euroopassa PKK keskittyi väkivallattomaan propagandatyöhön mielenosoituksin, marssein, kurdien kulttuurifestivaalein ja erilaisiin kampanjoihin uusien kannattajien houkuttelemiseksi.
    Ja samaan aikaan Turkissa
    PKK:n People´s Defence Force jatkoi itsenäisen Kurdistanin puolesta taistelemista tai ainakin Kaakkois-Turkin kurdien kulttuurisesta ja poliittisesta autonomiasta.

    NATO, PKK ja Olof Palme: Turkin ja Ruotsin ongelmalliset suhteet:
    http://middleeasteye.net/news/sweden-tu ... ed-history
    Ruotsi tunnusti Turkin tasavallan ensimmäisenä 29.10.1923 ja vuonna 1984 Ruotsi ensimmäisenä maana Turkin jälkeen nimesi PKK:n
    terroristijärjestöksi.
    PKK:n terroristisota Turkkia vastaan ja Turkissa kiihtyi 1980-luvulla johtaen tuhansien kuolemaan ja Turkin armeijan voimakkaisiin vastatoimiin.
    PKK:n jäseniä pakeni Eurooppaan ja Ruotsista; tuli suosittu kohde maana, joka harjoitti suvaitsevaisuutta "poliittisia ja etnisiä pakolaisia kohtaan."
    V. 1984 ja 1985 Ruotsissa murhattiin kaksi ex.PKK-jäsentä A.Öcalanin käskystä; Enver Ata ja Semir Gungor ja Olof Palme nimesi PKK:n terroristijärjestöksi v. 1984 ja yritti lopettaa sen toiminnan Ruotsissa. Olof Palme murhattiin v. 1986.

    Suuri muutos Turkin ja Ruotsin suhteissa tapahtui Syyrian pohjoisosan PYD:n ilmaantumisen jälkeen ja YPG on sen aseellinen siipi, myöskin taistelussa ISIS/Daeshia vastaan.
    Muiden länsimaiden tavoin Ruotsissa oli ja on sympatiaa PYD:tä kohtaan ja sen nähdään eroavan PKK:n toiminnasta ja PYD avasi Tukholmaan toimistonsa 2016.
    Turkki katsoo PYD/YPG:n PKK:n sisarjärjestöksi.

    Presidentti Macron sanoi Brysselissä 12.7.2019 NATOa "aivokuolleeksi":
    http://france24.com/en/20191107-macron- ... rain-death
    USAn joukkojen vetäminen pois PYD/YPG-alueelta Syyriasta mahdollisti Turkin sotilasoperaation pohjois-Syyriassa. Macron katsoi NATOlta puuttuneen suunnitelmallisuutta ja koordinaatiota tuossa vetäytymisessä Syyrian kurdialueelta ( "brain death", pres. Trump´n päätöksenä ).
    Venäläisten Wagner-sotilaidenkin vetäminen Ukrainan sotaan aiheutti "sotilaallista tyhjiötä" Syyriassa.

    Ruotsin ja Suomen sopivuutta NATON jäseniksi ei ole kyseenalaistanut edes Turkki, `jäsenyyteen valmistavan ohjelman´, "Membership Action Planin" ( MAP ) on erityisesti Suomi jo aiempina vuosina suorittanut.

    Turkin ja Kreikan liittyminen NATOON v. 1952 on tapahtunut sekin "jäsenyyteen valmistavan ohjelman" kautta, Marshall-avun.
    http://dergipark.org.tr/tr/download/article-file/362873
    Turkki sai vuosina 1948 - 1952 Marshall-apua 184,5 miljoonaa $ ja Kreikka 628,00 miljoonaa $: teihin, rautateihin, satamien rakentamiseen, terveydenhuoltoon, maatalouteen jne.
    Neuvostoliitolle / Venäjälle kurdiseparatistien tukeminen on ollut NATOn vastaista toimintaa jo `Kylmän sodan´ aikana ja lienee sitä yhä.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 01.06.22 10:59

    ]]>         2022-05-30T10:25:02+03:00 2022-05-30T10:25:02+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44458#p44458 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]> Kaakkois-Turkissa":
    http://dni.gov/nctc/groups/turkey_domes ... orism.html Turkin sisäinen terrorismi, Syyrian kurdialuetta ei ole dni:n kartassa PKK:n tukialueena. Turkin puolella rajaakin oleva terroristien tukialue on huomattavasti pienempi kuin kurdien asuinalue Kaakkois-Turkissa.

    "Aloitti v. 1984 ( Turkissa ) pääosin turkkilaisista kurdeista koostuvana aseellisen väkivallan, mukaan lukien terrorismin, mikä johti yli
    45 000:een kuolleeseen."
    "V:sta 2001 alkaen myöskin itsemurhapommittajien käyttö lisättiin keinovalikoimaan."
    "KGK:n vangittu johtaja Abdullah Öcalan ja Turkin hallitus aloittivat rauhanneuvottelut 2012...... Heinäkuussa 2015 Turkin turvallisuusjoukkojen ja KGK:n väliset yhteenotot jatkuivat."


    YK:n turvallisuusneuvosto on käsitellyt 26.4.2022 Syyrian tilannetta: "Syyria on kuuma konflikti, ei jäätynyt, ilmaiskut ja yhteenotot lisääntyvät ja terrorismi on edelleen merkittävä uhka ja maassa toimii viisi ulkomaista armeijaa," sanoi YK:n Syyrian erikoislähettiläs Gerir Pedersen.
    http://un.org/press/en/2022/sc14870.doc.htm
    "Lisäksi Syyriassa on humanitaarinen kriisi, koko Syyriassa 14,6 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua."
    Onkohan tuohon 14,6 miljoonaan laskettu myös miljoonat Turkkiinkin paenneet?
    Bashar al-Assad ja venäläiset hallitsevat Damaskosta tai sen osaa ja Venäjällä on lisäksi Syyriassa omat ilmatukikohtansa ja jo neuvostoaikana perustettu laivastotukikohta.

    YK:ssa USAn Richard M.Mills sanoi: "Tarvitaan valtakunnallinen tulitauko."

    Ranskan Nathalie Broadhurst Estival: "Aseet eivät koskaan ole kestävä ratkaisu konfliktiin. Syyrian elintarvikepula on lisääntynyt."

    Venäjän Vassily Nebenzia: "USA kouluttaa taistelijoita ja Israel tekee ohjusiskuja."

    Turkin Feridun Hadi Sinirliogli: "Syyttää PKK/YPG:tä ( Kurdityöväenpuolue / demokraattinen liittopuolue ) aggressiosta Pohjois-Syyriassa ja
    sanoo, ettei näitä tekoja suvaita, eikä turvasatamaa ( PKK:n tukialuetta ) Turkin ja Syyrian rajaseudulla."

    Syyria on Venäjän sotilaallisesti tukeman 12 vuoden takaisen hallintonsa sodan kansaansa vastaan jälkeisessä kaaoksessa ja romahtaneena,
    tulitaukoakaan ei näyttäisi olevan, puhumattakaan minkäänlaisesta rauhansopimuksesta.
    Kurdit Syyriassakin lienevät olleet pakotettuja taistelemaan ISIS-terroristeja vastaa omankin turvallisuutensa takia ja ovat saaneet sotilaallista apua länsimailta ja ilmeisesti nyt haaveilevat itsenäisestä Syyrian kurdistanista tai ehkäpä Syyrian autonomisesta kurdialueesta, kuten Irakin Kurdistankin.
    Suur-Kurdistan Turkin, Syyrian, Irakin, Iranin, Armenian alueille, joilla asuu paljon kurdeja lienee sekin joidenkin kurdien unelmana?
    Marxismi-leninistisen PKK:n terrorismi ja väkivalta kuitenkaan tuskin edistävät tuota ideologista kommunistista vapaustaistelua ja noista PKK-terroristeista tuskin tuleekaan menestyksekkäitä "vallankumouksellisia?"

    Veikko Palvo




    How the PKK operates in Europe:

    http://tc-america.org/media/How_the_PKK ... Europe.pdf Spiegel Online 2008

    Abdullah Öcalan: "Saksa on julistanut sodan PKK:lle. Me taistelemme vastaan. Jokainen kurdi on mahdollinen itsemurhapommittaja."

    Abdullah Öcalan täsmensi lausuntoaan hieman myöhemmin: "PKK haluaa taistella Saksassa vain turkkilaisia vastaan, ei saksalaisia."

    "Saksassa on ( 2008 ) noin 500 000 kurdia, joista arviolta 11500 on Kongra-Gel´n kannattajia. ( PKK otti nimen Kongra-Gel käyttöön 2003. )"

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 30.05.22 10:25

    ]]>         2022-05-29T15:16:40+03:00 2022-05-29T15:16:40+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44457#p44457 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Open Library - tuleva maailman kansalliskirjasto?]]> https://openlibrary.org/ joka toimii kontrolloidun digitaalisen lainaamisen periaatteella aikoo kerätä kokoelmiinsa ja digitoida jokaisen maailmassa julkaistun kirjan.
    Open Librarystä on jo nyt lainattavissa sähköisesti muutama miljoona pääosin englanninkielistä kirjaa, joukossa myös muutamia suomenkielisiä kirjoja.
    Itse uskon että Open Librarystä on tulossa joidenkin vuosien kuluttua "maailman kansalliskirjasto", vähän samaan tapaan kuin IMDB:stä tuli "maailman elokuvatietokanta". Jo nyt monet kirjatietokannat ottavat tietoja suoraan Open Libraryn kirjatietokannasta.

    Open Library kerää kokoelmiinsa kirjoja lahjoitusten kautta, jotkut amerikkalaiset yliopistot ovat lahjoittaneet kirjakokoelmiaan Internet Archivelle. Itse näkisin tässä mahdollisuuden myös suomalaisille organisaatiolle (arkistot, kirjastot, yliopistot, amk): olisihan se hienoa jos Open Libraryyn saataisiin kunnolla myös suomenkielisiä kirjoja. Suomessa kun ei tiukan tekijänoikeuslain takia voi oikeastaan mikään arkisto alkaa edes digitoimaan hallussaan olevia kirjoja niin postittaminen jenkkeihin Open Librarylle olisi keino mahdollistaa kirjallisuuden saavutettavuus ja samalla tulisi myös varmuuskopioitua teokset Yhdysvaltoihin, esimerkiksi Internet Archive on Ukrainan sodan takia pyrkinyt keräämään viime aikoina etenkin ukrainalaisia kirjoja talteen: https://blog.archive.org/2022/03/29/ukr ... ontribute/
    Suomessa toki Kansalliskirjasto digitoi suomalaista kirjallisuutta tyypillisellä julkisen sektorin etanan vauhdilla, mutta kirjat ovat silloinkin vain vapaakappaleasemilla luettavissa.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 29.05.22 15:16

    ]]>         2022-05-29T14:37:00+03:00 2022-05-29T14:37:00+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44456#p44456 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Auschwitz käynnin jälkeen]]>
    1. Krematorioiden savupiiput. Mahtoiko näissä näkyä liekkejä, kuten A:ssa ja muuallakin mainitaan.
    2. Kaasunsuojaimet ja asut. Ruumiita poistettaessa kaasukammioista. Oliko "poistajilla" kaasunaamarit ja suoja-asu päällä?
    3. Kaasunsuojaimet ja asut. Veljeni (kemisti) mainitsi myös ruumiidenpolttajilla olleen kaasunaamarit ja suoja-asut. Muutoin olisivat kuolleet noin 100 ruumiin polttamisen jälkeen.
    4. Millainen ilmanpoistojärjestelmä isoissa kaasukammioissa oli? Opas ei osannut oikein selittää. Onko näitä missään jäljellä?
    5- Kauanko kesti 2000 ruumiin poistaminen kaasukammiosta?

    Mielenkiintoinen ja opettavainen matka. Surullinen vaikutus kesti viikon.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja JussiKorhonen — 29.05.22 14:37

    ]]>         2022-05-26T12:17:25+03:00 2022-05-26T12:17:25+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44455#p44455 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]>
    Turkin kurdialueella näyttää olevan toisin; "jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan", näyttäisi olevan PKK:n iskulauseena ja ääri-islamististen ISIS-terroristien aikaansaamassa sekasorrossa Syyrian ja Irakin kurdialueilla näyttäisivät vallitsevan samat olosuhteet.

    Turkin kurdialueella vajaassa 40 vuodessa sanotaan kuolleen yli 40 000. Tulitauon 3.2013 - 7.2015 aikana Turkin hallitus ja PKK neuvottelivat, mutta terrorismi alkoi uudelleen ja
    http://crisisgroup.org/content/turkeys- ... -explainer
    tuhansia ihmisiä on kuollut jälleen.

    "Länsimaat ovat uuden ongelman edessä"-otsikolla http://areena.yle.fi/1-50543624 YLE-Areenassa v. 2020
    "Miten ja missä terroristisista teoista epäillyt tulisi viedä oikeuteen?"
    "Monet heistä ovat länsimaiden kansalaisia - voidaanko heidät jättää tuomittaviksi maihin, joissa heitä uhkaa kuolemantuomio?"

    "Toisen terroristi on toisen vapaustaistelija - terrorismin määrittelyn ongelmat:"
    http://doria.fi/bitstream/handle/10024/ ... sequence=2 sivu 15. alkaen.
    "Keskustelu terrorismista juontaa juurensa 1970-luvun alkupuolelle,
    mm. Munchenin olympialaisten terrori-iskussa 1972 joukko palestiinalaisia otti panttivangeiksi 11 israelilaisurheilijaa ja -valmentajaa,
    kaikki panttivangit kuolivat.

    PKK marxismi-leninismi ideologinsa mukaisesti uskoo olevansa vapaustaistelija ja vallankumouksellinen toimija. PKK:n naistaistelijatkin
    kuvastavat kommunistista ideologiaa, siis ylipäätään kurdinaisten värvääminen väkivaltaiseen ja terroristiseen toimintaan.


    Tunnuksettomat, "siviilipukuisetkin", terroristit eivät kuitenkaan täytä `laillisen taistelijan`määritelmää ja he eivät voi olla Geneven sopimuksen mukaisia sotavankejakaan. Tunnuksettomat desantitkin ammuttiin vakoilijoina, ellei heitä saanut käännytettyä ja vankien vaihtoa ajatellen
    `tunnuksettomia´ voidaan pitää hengissäkin.
    Jotkut katsovat tunnuksettomilla terroristeillä olevan ihmisoikeudetkin turvanaan vallankumouksessaan ja eihän vangittuja ääri-islamistisiakaan terroristejä tuomita länsimaissa kuolemaan.
    Jos terroristi tai `itsemurhapommi´ kertoo aatteekseen "poliittisen uskonnon", niin tuskin hänestä tulee sen hyväksyttävämpi kuin ääri-islamistisestakaan pomminheittäjästä?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 26.05.22 12:17

    ]]>         2022-05-24T23:01:01+03:00 2022-05-24T23:01:01+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44454#p44454 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]>

    Mutta eikö tuo "Syyrian kysymys ja Turkin sota kurdeja vastaan" ole Turkin politiikkaa ja sisäpolitiikkaa, eikä missään tapauksessa NATON politiikkaa, eikä myöskään jäsenyyttä hakevien Ruotsin ja Suomen tulevaa NATO-politiikkaa tulevaisuudessa?

    Veikko Palvo
    Ainoan kerran on NATON 5. artiklaan vedottu USAn 11.9.2001 WTC-terroristi-iskujen yhteydessä. Turkissa kommunistinen PKK on aloittanut terrorisodan pommeineen ja väijytyksineen v. 1984, mutta Nato-Turkki ei ole vedonnut 5 artiklaan, vaikka kymmeniätuhansia on kuollut PKK:n terrorisodassa.

    EU on nimennyt PKK:n terroristijärjestölistalleen 2004 ja USA hieman myöhemmin. Irakin Kurdistan ja Syyrian PKK:n sisarjärjestö sai ISIS / DAESHin vastaisessa taistelussa sotilaallista apua USAlta ja länneltä kymmeniltä mailta ja kurdien PKK:sta tuli vähäksi ajaksi `salonkikelpoinen`,
    mutta sama marxismi-leninistinen terroristijärjestö se näyttää olevan yhä.

    Kurdistanin, "kurdien maan", keskipiste on tämän
    http://kurdishinstitute.be/en/who-are-the-kurds/#map mukaan Turkin kaakkoisosassa ja yltää Syyrian ja Irakin kurdialueillekin, nimitetään
    Bakur / pohjoiseksi ja Turkin alueella sanotaan olevan noin 20 miljoonaa kurdia, lähes neljännes Turkin kokonaisväestöstä. ( kommunistsia
    PKK-terroristeja lienee vain pieni osa )
    Rojhelat ( itä ) 8-10 miljoonaa kurdia, pääkaupunki Mahabad
    Basur ( etelä ) n. 6 miljoonaa kurdia
    Rojava ( Länsi-Kurdistan 2 - 3 miljoonaa kurdia, "käytävä Välimerelle" Syyrian ja Irakin Kurdistaneista, ainakin näyttää olleen suunnitelmana.
    Kurdeja sanotaan olevan 35 - 40 miljoonaa Turkissa ja Turkin naapurivaltioissa, "Suur-Kurdistanin" alueella, tosin kaikki nuo alueet ovat Turkin, Iranin, Irakin, Syyrian ja Kaukasuksen alueita, eivätkä kurdit ole koskaan ennenkään kyenneet perustamaan Kurdistania, eikä nytkään PKK-Kurdistania.
    http://washingtoninstitute.org/policy-a ... l-strategy
    PKK näyttää olevan turvallisuusuhka Nato-Turkille Kaakkois-Turkissa ja Syyrian ja Irakin kurdialueilta käsin.

    NATO-Ruotsille ja NATO-Suomelle PKK oli ja on terroristijärjestö jo 2004 alkaen EU:n nimeämänä. Sota vielä pahempia ISIS-terroristeja vastaan sai kommunistisen työväenpuolueen PKK:n sisarpuolueineen näyttämään hyväksyttävältä Lännessä, mutta vain muutamaksi vuosiksi.

    PKK:n hetkeksi hyväksyneet eivät voi hyväksyä sen entistä terroristitoimintaa, eivätkä voi olla `erotuomareina´ `Kurdistanien` ja Turkin välillä, eivät ainakaan NATON nykyiset ja tulevat jäsenmaat.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 24.05.22 23:01

    ]]>         2022-05-22T10:12:09+03:00 2022-05-22T10:12:09+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44453#p44453 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]>



    "Turkey has no "Kurdish issue" but rather the issue of terrorism, Erdogan says.
    http://dailysabah.com/politics/war-on-t ... dogan-says
    We cannot ignore the fact that is the separatist terrorist organization´s ( PKK ) armed and political representives that are biggest enemy of our kurdish brothers."

    Veikko Palvo
    Kurdien kulttuuri näyttäisi säilyneen ja paljolti kehittyneenkin Venäjällä ja Neuvostoliitossa 200 vuoden kuluessa ja tuo "eteläinen laajentuminen" on luonut Venäjän yhteydet eri kurdiheimoihin.
    Venäjä aloitti Kaukasuksen valloittamisen vuoden 1800 tienoilla ja v. 1829 valloitusretkellä oli mukana V.Pushkin.
    https://origins.osu.edu/connecting-hist ... _entity=en

    Neuvostoliitto perusti ensimmäisen Kurdistaninkin 1923, Kurdistan Uezdin, joka lakkautettiin 1929 ja Stalin on 1937 kyydityttänyt Azerbaidzanin kurdit Siperiaan.
    Liittoutuneet miehittivät 1941 Iranin, NL pohjois-Iranin, ja sodan jälkeen Stalin ei halunnut suostua vetäytymään alueelta ja perusti
    Azerbaidzanin ja Iranin Kurdistanin Mahabadissa. Iran-Kurdistanin Mustafa Barzani pakeni NL:oon ja Nikita Hrushtshovin valtakaudella kävi Frunzen sotilasakatemian ja lähti 1958 Irakiin.
    Neuvostoarmenialainen Aram Hatshaturjan sävelsi Gayane-baletin, joka sijoittuu vuoristokolhoosiin NL:n ja Turkin rajalle ja
    "kurdien tanssi" tunnetaan paremmin nimellä "sapelitanssi."
    Neuvosto-Armeniassa radio Jerevan on aloittanut kurdinkieliset radiolähetykset v. 1955 ja niillä sanotaan olleen laajan kuulijakunnan NL:n rajojen ulkopuolella, mm. Turkin kurdien joukossa.

    Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kurdit ovat jakautuneet uusiin itsenäisiin valtioihinkin ja myöhemmin Venäjä liittyi Syyrian ja Irakin kurdien kanssa ISILiä vastaan ja Moskova on vahvistanut suhteitaan Irakin, Syyrian ja Turkin kurdiyhteisöihin. ( PKK:honkin? )

    Venäjän öljyjätti Rosneft allekirjoitti IRAKin Kurdistanin kanssa 18.10.2017 öljy- ja kaasusopimuksen,
    http://rferl.org/a/iraq-oil-deal-kurdis ... 02689.html joka vahvistanee Irakin Kurdistanin autonomiaakin?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 22.05.22 10:12

    ]]>         2022-05-19T19:36:32+03:00 2022-05-19T19:36:32+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44452#p44452 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]>


    NATO-Turkki näyttäisi olevan ajautumassa jonkinlaiselle "harmaalle vyöhykkeelle."


    Veikko Palvo
    Viivyttäessään Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyttä Erdoganin Turkki näyttäisi toimivan Putinin Venäjän politiikkaa myötäillen ja sen mukaisesti?
    Ja Turkin ulkopolitiikkaa voisi luonnehtia poukkoilevaksi, Turkin ulkoministeri kertoi neljä kertaa myönteisen kantansa ja presidenttikin ensiksi samoin, mutta mutta muuttikin mielensä kielteiseksi Ruotsille ja Suomelle.

    Venäjän korkealle ja kauas yltävän S-400 -ohjusjärjestelmän hankinta mm. Ankaran ilmatorjuntaan maasta, joka on julistanut NATOn vihollisekseen,
    on vähintäinkin erikoista toimintaa NATON jäsenmaalta ja 9.2021 Sotshin tapaamisessaan Erdogan ja Putin ovat sopineet laajemmastakin sotilaallisesta yhteistyöstä, ainakin Hurriyet sellaisesta uutisoi.

    Turkin _ kaikkien kurdien vastainen sota _ ei ole NATON sota esim. Irakin kurdialueella, jonne Turkki näyttää 18.4.2022 käynnistäneen uuden hyökkäyksen, http://rudaw.net/english/kurdistan/06072020 ja Turkin 6.7.2020 julkaiseman kartan mukaan Irakin PKK-kurdialueella oli jo 37 Turkin sotilastukikohtaa ja PKK:n EU ja USA ovat nimenneet terroristijärjestöksi.


    "Turkey has no "Kurdish issue" but rather the issue of terrorism, Erdogan says.
    http://dailysabah.com/politics/war-on-t ... dogan-says
    We cannot ignore the fact that is the separatist terrorist organization´s ( PKK ) armed and political representives that are biggest enemy of our kurdish brothers."


    Neuvostoliitto on jo 1923 perustanut lyhytikäisen autonomisen neuvosto-kurdien alueen, Kurdistan Uyezin Azarbaidzhanissa.
    http://washingtoninstitute.org/policy-a ... power-play
    Stalinin terrori harvensi kurdejakin,
    mutta 1946 Moskova on tukenut kurdiryhmää Pohjois-Iranissa sen julistaessa Mahabadin tasavallan, mutta samana vuonna KPD:n, Kurdistanin demokraattisen puolueen perustaja Mustafa Barzani on paennut vuosikymmeniksi Neuvostoliittoon.
    Kurdit etsivät mitä tahansa ulkopuolista tukea ja Mustafa Barzani on vitsaillut: "Olen kuin sokea kerjäläinen. En välitä siitä, kuka laittaa rahat käteeni."
    Abdullah Öcalanin Kurdistan Workers Party ( PKK ) on aloittanut pitkän kapinan Turkkia vastaan 1970-luvulla, toimien myös Syyrian miehittämän BeQan laaksosta.

    "PKK avasi edustuston Moskovaan ja PKKn taistelu Turkkia vastaan on antanut Neuvostoliiton johtajille vaikutusvaltaa Ankaraan nähden ja sitä kautta NATOONKIN."
    ( Putinin Venäjä ja PKK ? )
    "Toisin kuin EU ja USA, Kreml ei ole koskaan julistanut ideologialtaan marxismi-leninististä PKK:ta terroristijärjestöksi."

    "PKK:n Syyrian haara, Demokraattinen Unionipuolue PYD on pitänyt toimistoa Moskovassa helmikuusta 2016 alkaen,"
    mutta
    http://carnegie-mec.org/syriaincrisis/?fa=48360&lang=en
    PDK / KDPS-kurdit Syyrian pohjoisosassa taistelivat ISIS/Daeshia vastaan ja haluavat Kurdistanille autonomiaa ja Turkki hyökkäsi 10.2019 alueelle Peace Spring-operaatiollaan ja 10 - 12 maata asetti Turkille asevientikiellon tai rajoituksia aseviennille.
    PDK-kurdeilla on päämajansa lännessä, Euroopassa ja USA:ssa.

    Venäjältä 2,5 miljardin hintaisen S-400 ostamisen johdosta Trumpin USA asetti asevientikiellon Turkkiin.
    Kyproksen kriisin aikana 1975 - 1978 NATO-Turkki on myöskin ollut USA:n asevientikiellossa kolme vuotta.


    Onhan Erdogan Sotshissa neuvottelussa Putinin kanssa 9.2021 ottanut Hurriyetin mukaan esille, muistuttaneen PKK/PYDn läsnäolosta Moskovassa ja Venäjän ja Turkin johtajat ovat olleet yhtä mieltä siitä, että "on löydettävä lopullinen ja kestävä ratkaisu Syyrian kysymykseen."

    Mutta eikö tuo "Syyrian kysymys ja Turkin sota kurdeja vastaan" ole Turkin politiikkaa ja sisäpolitiikkaa, eikä missään tapauksessa NATON politiikkaa, eikä myöskään jäsenyyttä hakevien Ruotsin ja Suomen tulevaa NATO-politiikkaa tulevaisuudessa?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 19.05.22 19:36

    ]]>         2022-05-17T11:06:59+03:00 2022-05-17T11:06:59+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44451#p44451 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]> Putinin Venäjän ja Erdoganin Turkin suhteet ovat lähentyneet.

    Pres. Putin ja Erdogan neuvottelivat syyskuussa 2021 Sotshissa yhteistyöstä aseollisuudessa, lentokonemoottoreista, hävittäjälentokoneista, laivanrakennuksesta ja sukellusveneistä. Erdogan vahvisti Turkin sitoutumisen venäläiseen S-400 ohjusjärjestelmään.
    Turkki on aikeissa tilata Akkuyn rakenteilla olevan Rossatom-ydinvoimalan lisäksi kaksi ydinvoimalaitosta lisää.
    http://hurriyetdailynews.com/erdogan-pu ... ion-168266
    Putinin ja Erdoganin sanotaan olleen samaa mieltä siitä, että "Syyriassa on löydettävä lopullinen ja kestävä ratkaisu."
    Hurriyet Daily News kirj. amerikkalaisen virkamiehen keskustelujen YPG:n kanssa aiheuttaneen "vakavaa huolestumista", mutta Erdogan on Sotshissa muistuttanut PKK / YPGn läsnäolosta Moskovassa.

    NATO-Turkki näyttäisi olevan ajautumassa jonkinlaiselle "harmaalle vyöhykkeelle."

    Turkki on käyttänyt amerikkalaisia hävittäjälentokoneita S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän harjoituksissa maaleina, venäläinen s-400 -järjestelmä on mm. Ankaran ilmapuolustusjärjestelmänä huhtikuusta 2020 alkaen.
    Turkki on suljettu ulos F-35 stealth hävittäjäohjelmasta ja Patriot- ilmapuolustusohjuksia ei myydä Turkille.

    http://bulgarianmilitary.com/2022/03/20 ... o-ukraine/
    "Turkkia pyydettiin harkitsemaan venäläisen S-400 ilmatorjuntaohjusjärjestelmän siirtämistä Ukrainaan ja presidentti Erdogan torjui ehdotuksen jyrkästi ja "venäläisten S-400 -ohjusten ongelma" vaikuttaa edelleen.

    Venäläistä kaasua Turkkiin virtaa BlueStream ja 2020 alkaen myös Turk Stream putkea pitkin. Venäjän vastaiset Ukraina-2022 -pakotteet
    uhkaavat Turkin ensimmäistä Akkuyu-ydinvoimalaa, jota rahoittavat venäläispankit ja rakentaa Rossatom, ensimmäisen neljästä 1200 MW:n
    reaktorista oli määrä aloittaa tuotantonsa v. 2023.
    Akkuyn laitehankintoja oli tarkoitus tehdä myöskin kolmansista maista.


    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 17.05.22 11:06

    ]]>         2022-05-08T12:41:12+03:00 2022-05-08T12:41:12+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44450#p44450 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Elämmekö jo "totuuden jälkeistä aikaa"?]]>
    Miten Ukrainan korruptio edes liittyy Krimin liittämiseen ja Itä-Ukrainan tilanteeseen?
    Ei varmaankaan suoranaisesti muuten paitsi että juuri tämä korruptio armeijassa teki liittämisestä mahdollisen ja tietenkin synnytti tyytymättömyyden presidentti Janukovitshin hallintoon tätä ennen. Sinällään korruptio on argumenttina tässä kriisissä varsin yhdentekevä. Venäjä ei koskaan sanonut tulleensa poistamaan Ukrainasta korruption eikä se varmaankaan sellaista edes halua.
    Venäjä ei tosiaankaan hyökännyt Ukrainaan poistaakseen maan korruption. Tosin tätä korruptoituneisuutta ja tietysti syytteitä Ukrainasta "fasitisena" valtiona käytetään Venäjä propagandassa (kuten täälläkin hyvin huomaamme)
    Venäjähän varoitti Ukrainaa hyökkäyksestä jo hyvissä ajoin, mikäli Ukrainan länisuuntautuneisuus jatkuisi:

    The Guardian, Sunday 22 September 2013:
    "Signing this treaty will lead to political and social unrest," said the Kremlin aide.
    The Kremlin has warned Ukraine that if the country goes ahead with a planned agreement on free trade with the EU, it faces inevitable financial catastrophe and possibly the collapse of the state.

    Russia has already slapped import restrictions on certain Ukrainian products and Glazyev did not rule out further sanctions if the agreement was signed.

    The Kremlin aide added that the political and social cost of EU integration could also be high, and allowed for the possibility of separatist movements springing up in the Russian-speaking east and south of Ukraine. He suggested that if Ukraine signed the agreement, Russia would consider the bilateral treaty that delineates the countries' borders to be void.
    "The living standard will decline dramatically … there will be chaos."
    Ukraine's EU trade deal will be catastrophic, says Russia (The Guardian, Sunday 22 September 2013)

    JSN: "korruptio armeijassa teki Krimin liittämisestä mahdollisen." vastauksena Emma-Liisan: "Miten korruptio liittyy Krimin liittämiseen ja Itä-Ukrainan tilanteeseen?" Ja Tapio Onnelan: "Venäjä varoitti Ukrainaa hyökkäyksestä jo hyvissä ajoin, mikäli Ukrainan länsisuuntautuneisuus jatkuisi. The Guardian 22.9.2013."

    Kaikki em. on mielestäni oikeaan osunutta, tunnuksettomat venäläiset sotilaat miehittivät Krimin verettömästi, joten korruptiota ja lahjuksia lienee jaeltu? Kremlin varoitus 2013:kin Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, mikäli Ukraina ei julista liittyvänsä Moskovan leiriin on "ajankohtaista" nytkin
    v. 2022 Ukrainan sodassa. Venäjä tappaa ukrainalaisia siviilejä erottelematta heitä "murteen mukaan", joten olisikohan tuohon The Guardianin artikkeliin v.2013 lipsahtanut Moskovan propagandaa tuolta osin?

    Presidentti Obama puhui syyskuun 2014 alussa Tallinnassa
    http://ee.usembassy.gov/our-relationshi ... red-event/ `Viron kansalle vakuuttaen `Tallinnan, Riian ja Vilnan puolustamisen olevan NATOlle yhtä tärkeätä kuin Berliinin, Lontoon ja Pariisinkin puolustamisen .´

    Obama sanoi Tallinnassa 9.2014 Naton taistelevan jos hyökkäys kohdistuisi Tallinnaan, mutta Obaman puheessa oli myöskin viesti, ettei USA ja NATO puolusta Ukrainaa sotilaallisesti käynnissä olevaa Venäjän hyökkäystä vastaan.

    Aiemmin Brysselissä maaliskuussa 2014 pres. Obama puhui suurin piirtein samoin ja
    http://voanews.com/a/obama-in-brussels- ... 79388.html sanoi "EU-johtajia tavattuaan........korostaa EU:n tarvetta löytää muita energiantoimittajia." ( kuin Venäjä )

    Pres. Obama sanoi USAn jatkavan Ukrainan auttamista maan uudistumisessa, korruption perinnöstä irtautumisessa, demokraattisten instituutioiden rakentamisessa, talouden edistämisessä ja Ukrainan energialähteiden monipuolistamisessa, koska mitään maata ei saa koskaan pitää toisen kansan panttivankina, sellaisen joka käyttää energiaa aseena."

    "Jatkamme koulutuksen ja avun tarjoamista auttaaksemme Ukrainan armeijaa vahvistumaan maansa puolustamiseksi. Kuten kaikkien itsenäisten valtioiden, Ukrainan on voitava vapaasti päättää omasta kohtalostaan."

    Ukrainan heikko vastarinta Venäjän hyökätessä 2014 Itä-Ukrainaan ja Krimille ei ollut omiaan saamaan aikaan Ukrainan välitöntä auttamista , kuten nyt 2022 kiihtyneessä sodassa ja Minskin tulitaukosopimuksen jälkeenkin. Pres. Obama tuo julki Tallinna-puheissaan syyskuun alussa 2014 korruption ( neuvostoaikaisesta ) perinnöstä irtautumisenkin, joten näyttäisi silläkin olleen oma vaikutuksensa toisaalta USAn suhtautumiseen ja ukrainalaisten suhtautumiselle omaan hallintoonsa ennen Venäjän 2014 hyökkäystä.

    Presidentti Obama sanoi 9.2014 Tallinnassa myöskin: "Olen sanonut, että haluamme vahvan ja yhteistyökykyisen Venäjän, mutta tapa saavuttaa se on kansainvälisten normien noudattaminen, talouden parantaminen.......... Se ei ole se tie, mitä he ( Venäjä ) on kulkenut viime vuosina.
    Jätän muiden tehtäväksi Putinin psykologisen arvioinnin ja tulkinnan, mutta mitä tulee toimiin, olemme nähneet aggressiivisuutta ja nationalistisiin tunteisiin vetoamista."

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 08.05.22 12:41

    ]]>         2022-05-06T09:25:41+03:00 2022-05-06T09:25:41+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44449#p44449 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]>
    Vakavammin ottaen kansainvälisen oikeuden - jota nimim. jsn käyttää tapansa mukaan lähteitä pakoilevaan politikoimiseen - suhtautuu ilmeisesti juuri niin kuin arvelin Ukrainan tapauksiin ainakin Suomen ehkä kansainvälisesti tunnetuimman asiantuntijan, Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professorin Matti Koskenniemen käsitysten mukaan.
    Olet käsittänyt väärin. En ole puhunut kansainvälisestä oikeudesta yhtään mitään. Ei kansanäänestys tietenkään ole kansainvälistä oikeutta, kuten jo aiemmin olen todennut.

    http://www.hs.fi/ulkomaat/Professori+ve ... -art-new-1

    HS:n sivuilla venäläinen historian professori Andrei Zubov toteaa vakuuttavasti, kuinka ensin Putinin aikeena oli nimenomaan romahduttaa Ukrainan uusi hallinto ja siirtää koko maa takaisin Venäjän valtapiiriin. Krim miehitettiin nimenomaan tässä tarkoituksessa. Kun tavoite meni pieleen, Ukraina piti jakaa kahtia. Kun tämäkin meni pieleen itäukrainalaisten ja kansainvälisen vastustuksen takia, käteen jäi vain Krimin niemimaa ja vasta nyt propaganda sen liittämiseksi saattoi alkaa. Tätä Zubov kutsuu "säälittäväksi vaihtoehdoksi". Jos Krimkin jää saamatta, lopputulos on Putinille täydellinen ja nöyryyttävä tappio, joka sai alkunsa jokseenkin täydellisestä virhearviosta.

    Zubov vertaa Putinin hallintoa mieluiten Mussoliniin, koska totalitaarinen ote on pehmeämpi. Professori on toistaiseksi saanut pitää työpaikkansa, vaikka hänet oltiin jo erottamassa. Kun sadat opiskelijat osoittivat mieltään, irtisanomista ei toteutettu.
    Kiinnostavaa palauttaa mieleen tämä vuonna 2014 Krimin miehityksen aikana käyty keskustelu.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Tapio Onnela — 06.05.22 09:25

    ]]>         2022-05-01T11:57:20+03:00 2022-05-01T11:57:20+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44448#p44448 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]> valtaosa venäläisistä hyväksyi jo Krimin miehityksen 2014. Venäläisillä gallupeilla on tietysti uskottavuusongelmiakin, mutta Ukrainan sodan todellisuuden jo selvittyä, venäläiset 3.4. - 28.4.2022 gallupin mukaan kannattivat 58 %:sti sotaa Ukrainassa ja 28 % venäläisistä vastusti hyökkäystä Ukrainaan.
    Venäläisten mielenosoitukset sotaa vastaan ovat olleet suhteellisen vähäisiä, satojentuhansien sodanvastustajien ja rauhanpuolustajien mielenosoituksia ei Venäjällä ole nähty.
    Venäläisiltä näyttäisi olevan turhaa odottaa painostusta Ukrainan sodan lopettamiseksi ja Venäjä-vastaisten pakotteiden vaikutusta näyttäisi heikentävän Saksan kieltäytyminen olla ostamatta öljyä ja kaasua Venäjältä, energiewendestä ei tingitä tippaakaan, EU:n ydinvoimaloiden polttoaineen ostamisen kieltoa Venäjältä näytetään Saksassa kylläkin ehdotetun.


    Saksan talousministeriön ministeri Robert Habeck ( vihr. ) ja Ympäristöministeriön Steffi Lemke ( vihr. ) tekivät selvityksen 3:n käynnissä olevan ja suljettujenkin ydinvoimaloiden käytön jatkamisesta Venäjältä tuotavan energian korvaamiseksi ja selvitys toteaa ydinvoiman käytön mahdottomaksi.
    Selvitys vetoaa oikeudellisiin ja käytännön epävarmuustekijöihin päätöksen perusteena. Selvitys on tehty 8.3.2022 ja Saksan hallitus ei näyttäisi muuttaneen kantaansa myöhemminkään, välillä on kyllä uutisoitu öljyntuonti tai kivihiilentuonti Venäjältä Saksaan ( ja Itävaltaan, Hollantiin, Belgiaan ) ehkä lopetettavan johonkin tavoiteaikaan mennessä, mutta ei maakaasun tuontia Venäjältä.
    Ja tavoitekaan ei ole vielä teko.
    http://euractiv.com/section/energy/news ... er-plants/
    Ja
    selvityksen mukaan ydinvoimaloiden käytön jatkaminenkaan ei vaikuttaisi talvikaudella 2022/2023 ja kolmella käynnissä olevalla ydinvoimalalla ei ole riittävästi uraaniakaan, polttoainetta 31.12.2022 jälkeen.
    Jatko
    edellyttäisi ydinvoiman turvallisuusarvioinninkin, edellinen on tehty v. 2009, ja turvallisuusarvioinnin kustannukset edellyttäisivät ydinvoimaloiden henkilöiden palkkaamista ja käyttöiän pidentämistä jopa viidellä vuodella, toteaa vihreä selvitys.

    Ministerit P.Habeck ja S.Lemken "_olettavat_, että vuoteen 2028 asti on muita vaihtoehtoja ( kuin ydinvoima ), joilla varmistetaan riittävä sähkön saanti kaasupulasta huolimatta."

    "Liittokansleri Olaf Scholz sanoo, että Venäjän energian tuonti on välttämätöntä."

    "Saksan hallitus on kuitenkin päättänyt pitää Saksan kivihiilivoimalat toiminnassa ja hiilivoimaloita toimintavalmiina."
    ==============================================================================================

    Venäjän federaation v. 2021 budjetista öljyn ja kaasun viennistä saadut tulot muodostivat 45 % ja suurin piirtein samanlaisena tuo tulolähde näyttäisi jatkuvankin.
    Ukraina ei ole NATOn jäsenmaa, mutta se on saanut Britanniasta ja Ramsteinin kokouksen jälkeen Saksastakin yhä enemmän aseapua ja
    erityisesti USA näyttäisi taas olevan demokratian arsenaali, kuten oli toisessa maailmansodassakin.
    http://atlanticcouncil.org/event/a-conv ... hn-cornyn/

    USAn senaatti hyväksyi 6.4.2022 yksimielisesti "Ukraine democracy defence Lend-Lease act" - lain elvyttäen ww2-aikaisen
    F.D.Rooseveltin Lend Leasen.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 01.05.22 11:57

    ]]>         2022-04-20T15:00:44+03:00 2022-04-20T15:00:44+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44447#p44447 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]>
    Virossa 1/4 väestöstä on venäjänkielisiä, joita on 340 000 ja heistä n. 90 000 on Venäjän kansalaisia ja lisäksi n. 80 000:lla on vain muukalaispassi.
    Ukrainassa Venäjän asevoimat surmaavat erottelematta venäjänkielisiä, ukrainankielisisä ja sekakielisiä ukrainalaisia, mutta Viron venäläisiä suojelee Viron Nato-jäsenyys samalta kohtalolta.

    Stalinin Neuvostoliitto "tukikohtamiehitti" Viron 1939 ja kesällä 1940 puna-armeija miehitti Baltian itsenäiset maat kokonaan ja ne olivat vuoteen 1992 saakka Moskovan poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen kontrollin alaisia.
    Tässä http://dw.com/en/estonias-history-of-so ... a-60548905 sanotaan musiikin ja laulun olleen ja olevan olennainen osa Viron identiteettiä venäläistämiskausien aikanakin 1800-luvun loppupuolella ja 1970-luvulta alkaen.
    Laulavan vallankumouksen 1987 - 1991
    sanotaan johtaneen Viron uudelleen itsenäistymiseen ja Stalin - Hitler -sopimuksen 50-vuotispäivänä 23.8.1989 kaksi miljoonaa henkilöä muodosti ihmisketjun Virosta Latvian kautta Liettuaan.
    Viron kansallisen identiteetin ja itsenäisyyden on turvannut NATOn jäsenyys.
    MR-sopimus on erikoinen ilmaus oikeastaan, ikäänkuin diktatuurien ulkoministerit solmisivat minkäänlaisia sopimuksia "omin päin" tai harjoittaisivat omaa tai puolueensa poliittista suuntaustakaan.

    Venäjä miehitti Ukrainan Krimin 2014 ja liitti sen itseensä ja 2016 Nato tehosti läsnäoloaan Baltian maissa. Englannin, Kanadan, Saksan ja USAn monikansalliset taisteluosastot osoittavat konkreettisesti sen, että hyökkäys yhtä Nato-maata vastaan on hyökkäys koko puolustusliittoa vastaan.

    Jos Viro ei olisi Naton jäsenmaa, niin kenties jo Venäjän käynnistämä pronssisoturikiista vuonna 2007 olisi Moskovalle ollut riittävä tekosyy hyökkäykselle Viroon.

    Veikko Palvo




    Tulevaisuudesta ei tiedä kun ei ole kristallipalloa ja siksi asennoitumisen ja päätösten on perustuttava siihen mitä nykyinen tilanne osoittaa, sekä siihen mitä historia kertoo. Venäjä on aina ollut taustauhka Suomen turvallisuudelle ja itsenäiselle toiminnalle ja YYA-aikakin on suomalaisilla tuoreessa muistissa.
    Putinin hyökkäyksellä Ukrainaan on uutisartikkeleiden mukaan korkea venäläisten kannatus takanaan ja siksi Putinin ja presidentin hallinnon jälkeenkin on odotettavissa samankaltaista uhkaavaa käyttäytymistä Venäjän rajanaapureita kohtaan.

    Venäjän johto kenties pohjimmiltaan näkee läntisenä uhkana Venäjälle ja Kremlin johdolle korkeamman läntisen elintason uhkaamassa
    `russkij miriä´ eli suuren elintasoeron Venäjän länsirajalla täällä Suomenkin suunnalla?

    NATON antama turvallisuus ei ole sitä, että saisimme sotilaallista ja muuta apua kun Suomeen on jo hyökätty.
    NATO-jäsenyyden antama turva on se, että Nato viidennen artiklansa mukaisesti pitäisi sitä hyökkäyksenä koko puolustusliittoa vastaan ja
    hyökkäystä aikova ei uskalla hyökätä voimavaroiltaan ylivoimaisen NATOn kimppuun.

    Puolustusliitto NATON Venäjän rajan jäsenmaissa on "Krim-vuoden 2014" jälkeen muiden Nato-maiden joukkoja korostamassa "yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta", 5. artiklan turvatakuita.
    Esim. v. 2017 NATO-Virossa oli Britannian johdossa 800 sotilasta myöskin Tanskasta ja Ranskasta.
    Jos Venäjä hyökkäisi Viroon, se hyökkäisi samalla Britannian, Tanskan ja Ranskan Nato-joukko-osaston eli konkreettisesti Natoa vastaan ja oikeastaan tuon vain 800 sotilaan osaston tehtävänä onkin myös "kaatua paikalleen" osoittamassa Venäjän hyökkäystä koko puolustusliittoa vastaan.

    Jos Ukrainan sota päättyy tulitaukoon ja uudelleen jäätyneeseen tilaan, suomalaisten korkealla oleva Nato-kannatus kenties vähenee ja siksikin Suomen on hakeuduttava Natoon nopeasti, Nato-jäsenyyden edut ovat olleet selvillä jo vuosikausia ja ns. haitoista ovat puhuneet Suomen Nato-jäsenyyden vastustajat.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 20.04.22 15:00

    ]]>         2022-04-15T16:19:42+03:00 2022-04-15T16:19:42+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44446#p44446 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Virheet historiankirjoissa]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 15.04.22 16:19

    ]]>         2022-04-13T11:04:26+03:00 2022-04-13T11:04:26+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44445#p44445 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Historia vallankäytön välineenä Venäjällä]]> https://en.wikipedia.org/wiki/Book_of_Royal_Degrees Iivanan `sukututkimuksesta´, joka loi ideologisen perustan Iivana Julman Moskovan ensimmäiseksi tsaariksi julistamiselle ja "kolmannen Rooman perilliseksi."

    Iivana Julman Moskovan / Venäjän voisi kenties katsoa olleen eräänlaisen "keskuksen valtakunnan" omana aikanaan, jolloin `vallan´ määritteli miekan pituus eli Ivanin opritshnikkien alueiden terrorihallinto ehkäpä suurimmassa osassa "kolmatta Roomaa,"
    joka tässä https://fr.wikipedia.org/wiki/Zemchtchina
    esitetään karttanakin lainauksena venäläisestä wikistä. Ivan IV Oprichinan alueet ja vahvojen pajareiden alueiden ( zemchtchina ) jako lienee päättynyt vasta sekasorron ajan, smutan jälkeen; 1613 alkoi Romanov-tsaarien valtakausi.
    Stalin piti kuulemma Iivana Julmaa esikuvanaan, `opettajanaan´, ja opritshnikit esiintyvät nimellä tsekistit.

    The Growth of the Russian Bear,
    http://vividmaps.com/wp-content/uploads ... Russia.jpg

    "Rurikin lisäksi Iivanan esi-isiä olivat mm. Rooman keisari Augustus, jonka sanottiin antaneen tsaarille `pohjoisen osan maailmaa,
    "Prussian."
    Kronikkojen kuvauksiakin lienee käytetty tietolähteinä uusillekin kronikoille?
    Ja "Moskovan ja Kolmannen Rooman aluetta olivat ilmeisesti alueet ja kansat, jotka on `myöhemmän ajan kartoissa´ kuvattu Mustalta mereltä Valkoiselle merelle ja Itämerelle ulottuviksi ja nyky_Venäjällä puhutaan "kaikkien slaavien asuttamista alueista", ja slaaveja on suojeltava kuulemma Venäjän ulkopuolellakin.

    Onhan noita fantasiahistorioita kirjoitettu Ruotsin valtakunnassakin, mutta ne ovat jääneet oman aikakautensa kuvaajiksi ja niitä ei ole käytetty pohjustamaan valloituksia, on vain haluttu luoda muinainen suuruus ja pitkä sukuhistoria mm. Vaasa-suvulle.

    Göstaf Erikson´ninkin Vaasa-suku on hänen perillistensä aikojen tuotetta ja Gustav Eriksson-nimimuotokin. Göstaf Erikssonin poika oli
    jo XIV Erik , vaikka häntä edeltävät 13 "eerikkiä" eivät taidakaan olla tarkoin selvillä. On haluttu näyttää sukupuun olevan pitkä ja luotu Vaasa-sukukin. ( Herman Lindqvist, Villit Vaasat, wsoy 2018 )

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 13.04.22 11:04

    ]]>         2022-04-08T16:28:11+03:00 2022-04-08T16:28:11+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44444#p44444 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]>
    Ivan I oli saanut kaaneilta suuriruhtinaan arvonimen toimimisestaan mongolien verojenkerääjänä muilta ruhtinaskunnilta kaanien vallan alaisuudessa olevalta alueelta ja ja Ivan I tunnetaan nimellä Kalita ( rahasäkki ).
    Ivan IV Julma oli ensin suuriruhtinaana ja sitten Moskovan ensimmäisenä tsaarina 1457 - 1546 ehkäpä siksi, että pystyi aloittamaan Moskovan
    itälaajentumisen kaanien entisille maille ja valloitti Novgorodin kauppatasavallan, joka ei ollut ollut mongolien alaisuudessa, mutta muut Moskovan Ivan Julman sodat läntisellä suunnalla eivät olleet kovin menestyksellisiä.
    Iivana Julman arvonimi oli Moskovan uskonnollisten johtajien luoma "tsar", sanan "caesar" slaavilaisena ääntämismuotona.
    "Moskova oli mongolikaanien vallan alla noin 240 vuotta noin 1240-luvulta alkaen.

    Moskovan ensimmäinen tsaari Ivan IV Julma esitti 100 kysymystä koolle kutsumassaan Stoglavin kirkolliskokouksessa 1551 ja
    https://en.wikipedia.org/wiki/Stoglav tsaarin ja Moskovan kanta oli "aina oikea" uskonnonkin ristiriitaisuuksissa.
    Moskovan synodi kumosi stoglavin 1666 - 1667 ja ortodoksiuskon vanhauskoiset olivat eriävällä kannalla ( raskol ), "Moskovan patriarkaatti" oli "aina oikeassa" `Russki mir´-kysymyksissä Moskovan tsaarin valtapiirin ulkopuolellakin.

    "Historiallinen vaatimus slaavien maan saamisesta Moskovan vallan alle oli ensisijaisesti tavoitteena pohjoisella suunnalla.
    Rurik veljineen oli tullut Aldeigjuborgiin, Laatokanlinnaan.
    http://theconversation.com/how-moscow-h ... ism-178092

    Moskovan käyttämä "Kiovan Rus" on otettu käyttöön oikeuttamaan Moskovan laajentumisia länteen ja etelään Kaukasukselle.
    Nikolai I:n opetustoimen johtaja Sergei Semionovitsh Uvarov näyttää 1830-luvulla esittäneen tsaarivallan perusteita: ortodoksiuskonto, autokratia ja kansalaisuus ( narodnost ) ja Vladimir Putinilla näyttäisi olevan samat periaatteet: ortodoksiuskonto, itsevaltias johtaja tsaari ja
    isänmaallisuus.
    Aleksanteri II:n valtakaudella on mm. pystytetty v. 1862 Novgorodiin Rurikin Novgorodin perustamisen muistomerkki henkilöpatsaineen, joiden joukossa ei kuitenkaan ole Novgorodin sittemmin hävittäneen Ivan IV Julman patsasta. Kuten monet kartatkin "Ukrainan Rusin" alueesta, tämäkin muistomerkki näyttäisi lähinnä olevan ortodoksisen kristillisyyden levinneisyyttä osoittava ja mongolien Kiovan Rusin valloittamisen jälkeenhän ortodoksisuus säilyi ainoastaan Novgorodin kauppatasavallassa, joka ei ollut suoraan mongolien vallan alla.
    Nikolai II:n valtakaudella
    Vasili Osipovitsh Klyuchevsky, Moskovan yliopiston professori, on v. 1904 - 1910 julkaissut "Venäjän historian" neljä osaa ja postuumisti osan 5. vuonna 1921.
    Neuvostoliitto yritti levittää aatettaan Länsi-Eurooppaan ja laajemmallekin, mutta senkin ideologian "Soviet mir" romahti Venäjälläkin.


    "`Rus´ tulee vanhasta itäslaavilaisesta sanasta `Rous´" ja Rusien valtakunta oli olemassa lähes 400 vuotta. Pohjanmiehet, viikingit alkoivat 700-luvulla retkeillä Konstantinopolin suuntaan ja 800-luvulla muodostui "Rus-ihmisten" ruhtinaskunta nykyisen Kiovan alueelle ja
    v. 988 Kiovan suuriruhtinaskunnan Volodymyr omaksui Bysantista kristinuskon ja Ruseista tuli ortodoksiskristillisen maailman osa ja viikingit olivat sulautuneet "Rus-maailman" ihmisiin.

    "Ensimmäinen maininta Moskovasta on kronikassa vuodelta 1147."

    Puola-Liettua muodostui Moskovan tsaarikunnan viholliseksi ja perustettiin 1569 ja Liettuan suuriruhtinaskin väitti olevansa "Caesar", Tsar".

    "Ukrainan kasakkapäällikkö ja hetmanni Bohdan Khmelnitski Puola-Liettuan vihollisena pyysi Moskovan tsaari Aleksilta sotaliittoa, ja Perejaslavin sopimus solmittiin 1654.
    Silloisten kasakkajohtajien ja nykyisten ukrainalaishistorioitsijoiden mukaan tämä oli väliaikainen sotaliitto Puola-Liettuaa vastaan."

    "Puola ja Venäjä solmivat v. 1667 Andrusovan aselevon ja Moskovan tsaari sai Valko-Venäjän itäosan ja Ukrainan Dnipro/Dnepr-joen länsipuolisen osan."
    "Puola-Liettua joutui Venäjän vaikutuspiiriin ja v. 1772 se jaettiin Preussin, Venäjän ja Itävallan kesken."

    "Lenin halusi tehdä Ukrainasta sosialistisen valtion, mutta Stalin v. 1939 toi jo NL:n propagandassa esille väitteen, että kyseessä oli myöskin Valko-Venäjän ja Ukrainan "veljien ja sisarten" kansallinen vapautus."

    "Putin on toistuvasti viitannut siihen, mistä venäläiset käyttävät nimitystä "Kievan Rus" ja katsovat tuon keskiaikaisen Rusien ( Rousien ) ruhtinaskunnan olleen ja olevan Moskovan kylän ja ruhtinaskunnan alainen jo ennen mainintaa Moskovasta v. 1147."
    "Putin puhuu myöskin ukrainalaisista "veljistä ja sisarista" , mutta käy sotaa heitä vastaan ja tappaa heitä, koska ukrainalaiset eivät halua joutua Venäjän vallan alle."

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 08.04.22 16:28

    ]]>         2022-04-06T20:35:43+03:00 2022-04-06T20:35:43+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44443#p44443 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]> http://news.err.ee/870633/moscow-consta ... dox-church
    Noin 150 000 virolaista, enimmäkseen etnisiä venäläisiä, kannattavat Moskovan patriarkaattia ja
    27000 - 30000 ( enimmäkseen etnisiä virolaisia ) kannattaa Konstantinopolin patriarkaattia.
    Ja
    tuskin tuossa on kyse uskonnollisista oppiristiriidoista vaan jakautuma on poliittinen. Etniset venäläiset Viroon tullessaan ovat virallisesti olleet ateisteja kommunistisen ideologian mukaisesti ja ovat nähtävästi noin vuodesta 2000 alkaen ryhtyneet kannattamaan Moskovan patriarkaatin ja Venäjän federaation "Russkij mir´iä."

    The church that Stalin couldn´t kill: Ukrainian Greek Catholic church thrives seventy years after reunification. ( 8.3.2018 )
    http://atlanticcouncil.org/blogs/ukrain ... ification/
    "Josif Stalinin "synodin" käskystä Lviv´ssä järjestettiin kokous 8.-10.3.1946 ja paikalle kutsuttujen oli suostuttava yhdistämään Länsi-Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko Venäjän ortodoksikirkkoon."
    Moskovan patriarkkana oli Aleksei I ( A.Rydiger )( 1945 - 1970 ).

    Länsi-Ukrainan ortodoksikirkkoon sanotaan tuolloin ( tai alkuvuodesta 1939 ) kuuluneen 3000 seurakuntaa ja yhtä monta pappia, 127 luostaria, 10 piispaa ja metropoliitta.
    "Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko meni maan alle, jumalanpalveluksia pidettiin metsässä ja yksityiskodeissa. Pappeja kyyditettiin leireille Siperiaan ja vuonna 1989 oli jäljellä 300 ikääntynyttä pappia."
    Etelä-Puolassa, joka Stalin-Hitler sopimuksella oli siirtynyt Neuvostoliitolle Länsi-Ukrainaksi.

    Länsi-Ukrainassa on vähiten venäläisiä ja Itä-Ukrainassa eniten, mutta Moskovan patriarkka Kirill´n ylistys `Pyhälle sodalle´, Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan ja sodalla " venäläisiä ja ukrainalaisia" erottelemattomine siviiliuhreineen lienee aikaansaanut Ukrainassa yhteistä uskoa ja Russkij miriin ei liiemmin uskottane "venäläisyyden osuuden väestöstä" lisääntyessä lännestä itä-Ukrainaan päin mentäessä.
    Miten "venäläiset" ja "ukrainalaiset" sitten eroavatkaan toisistaan, kielikin kuulostaa hyvin samankaltaiselta?
    Ja on muodostunut myöskin ukrainalaisvenäläinen lingua franca sekakieli "surzyk."


    Atlantic Council-artikkelissa mainitaan Brestin sopimus v. 1595, jonka "Stalinin patriarkaatti" on 1946 esittänyt yhdistymisen perusteeksi.
    Tuohon aikaan Puola-Liettua on kartan https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolan_ja ... a_1600.png
    mukaan ulottunut Kiovan ja Smolenskin itäpuolelle.
    Kuningas Vladislav IV Vaasa oli ollut puolalaisten miehittäessä Moskovaa ollut tsaarinakin ja vaati Moskovan kruunua itselleen, vaati kyllä myöskin Ruotsin kruunua.
    Ensimmäinen Romanov-tsaarikin aloitteli Moskovassa 1600-luvun alkupuolella, mutta Imperiumiksi ja Ukrainaan laajentumiseen oli vielä
    aikaa pari sataa vuotta.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 06.04.22 20:35

    ]]>         2022-04-04T18:29:27+03:00 2022-04-04T18:29:27+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44442#p44442 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Virheet historiankirjoissa]]> Kirjaa ei ennen painoon lähetystä mitenkään kummemmin tarkastettu, jokainen kirjoittaja tarkasti omat tekstinsä ja näin oli sokea omille virheilleen... Itse pyysin saada nähdä kirjaa etukäteen mutta piratismifobian takia siihen ei suostuttu (joka tapauksessa pari viikkoa myöhemmin sain painotiedoston itselleni).

    Kirjoitin myöhemmin tästä kirjasta nelisivuisen virhelistan jotta mahdolliseen toiseen painokseen voitaisiin virheet korjata, mutta osa tekijöistä suhtautuu virhelistaan lähinnä kiukkuisesti... Itse näkisin että vastuullista olisi että kirjan virheet kerättäisiin ja korjattaisiin jottei vahinko lähde kiertämään ja tulevissa historiankirjoissa taas samat kopioidut virheet.

    Herääkin kysymys että kuinka yleistä vastaavanlainen välinpitämättömyys on historiankirjoja kirjoittaessa?

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 04.04.22 18:29

    ]]>         2022-03-31T15:33:58+03:00 2022-03-31T15:33:58+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44441#p44441 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Jyrki Vesikansa Historiapolitiikkaa kolkkapojille]]> Jyrki Vesikansa: Historiapolitiikkaa kolkkapojille

    Erinomainen artikkelisarja historian käytöstä poliittisiin tarpeisiin (Historiallinen Aikakauskirja 4/2021) toi mieleen suomenkielisen partioliikkeen kolkkapoikaohjelman, jota sovellettiin laajasti 1940-luvulta 1970-luvulle. Tuhannet 7–11-vuotiaat pojat ovat olleet sen piirissä. Ohjelma rakentui ennen muuta mytologialle muinaissuomalaisesta ”sankariajasta”. Kolkkapojan kirjan alussa kerrottiin myös allegoria talvisodasta.(1.)

    Voi tietenkin kysyä, miten pikkupojat sisäistivät tarjotun historiakuvan, jos edes lukivat Kolkkapojan kirjan tarinoita. Toki niitä toistettiin vaihtelevasti itse toiminnassa. Samoin voi tosin kysyä, miten avoimesti poliittisessa varhaisnuorisotyössä – Hitler-Jugendista Vesaisten ja Nuorten Kotkien kautta pioneereihin ja Frei Deutsche Jugendiin – mukana olleet varhaisnuoret ovat sisäistäneet avoimesti tai peitetysti tarjotun historiapoliittisen annin. Vauhdikkaat leikit, leirielämä ja kaveriseura ovat varmaan olleet ensisijaisia kokemuksia, mutta lienee tarjotusta sanomasta jotakin jäänyt mieleen. FDJ-aktiivi Angela Merkeliä myöten.

    Olen itse ollut kolkkapoika vuosina 1949–1952, mutta ennen muuta jääviyttäni luo se, että sekä isäni Osmo että äitini Sirkka olivat johtavia kolkkatyön kehittäjiä – isäni kaiken lisäksi sen kuvaaja kauan vaikuttaneessa partiohistoriassaan.(2.) Molemmat dekoroitiin partiopoikien korkeimmalla kunniamerkillä hopeasudella – äitini ainoana naisena. Yritän silti klassisen ohjeen mukaisesti ”sammuttaa itseni” niin paljon kuin tarpeellista on. Lähietäisyys tuo arvioijalle myös etuja.

    Robert Baden-Powellin Britanniassa vuonna 1907 aloittama partioliike rajoittui ensin yli kymmenvuotiaisiin poikiin, mutta toimintaa laajennettiin pian niin partiotyttöihin kuin pojilla alle 10-vuotiaisiin sudenpentuihin ja tytöillä tonttuihin. Toiminnan pohjaksi etsittiin satuja ja tarinoita. Sudenpentujen perustarina Britanniassa oli Rudyard Kiplingin Intian viidakoista. (Amerikkalaisten sudenpentujen erilaista toimintapohjaa voi havainnoida Aku Ankasta.) (3.)

    Kipling oli ylistänyt viktoriaanista imperialismia ennen muuta runossaan The White Man's Burden (1899). Viidakkotarinoissa sanomaa peiteltiin, mutta jo kertomusten sijoittaminen ”imperiumin kruunuun” heijasti imperialismia. Viidakkokirjasta saatiin muun muassa sudenpentulauman johtajan ”virkanimike” akela. Työtä johti kansallisesti, mutta brittien ohjauksessa Akela Leader, jossa tehtävässä myös molemmat vanhempani olivat.(4.)

    Suomessa sudenpentutyö yleistyi 1930-luvulla. Tätä vauhditti Kosti Marjomaan Sudenpentukirjan ilmestyminen vuonna 1936. Jo siinä Kiplingin tarinat korvattiin otteilla Suomen kansan eläinsaduista. Muutoin ohjelman rakenne vastasi brittiläistä.(5.) Ajan hengen mukaisesti vaatimukset sudenpentutyön ja myös muun partiotoiminnan kansallistamisesta voimistuivat. Vaikutteita saatiin Puolasta, jonka voimakkaassa partioliikkeessä oli kansallisia piirteitä.

    Talvisodan jälkeen koko nuorisotoiminta joutui myllerrykseen. Sudenpennuista tehtiin kolkkapoikia vuonna 1941; nimikilpailun voitti setäni, fil. maist. Jouko Vesikansa. Kolkkapojat olivat muinaissuomalaisten turkismetsästäjien apulaisia, jotka kolisuttamalla puita saivat oravat liikkeelle. Sitten he keräsivät ammutut tylppäpäiset kolkkanuolet, jotka eivät vahingoittaneet turkista.

    Kolkkien perustarinaksi otettiin muun muassa Lauri Haarlan pirkkalaisromaanien innoittamana kuviteltu suomalainen yhteiskunta noin vuonna 1000 – ”kolkkapoikien maa”. Ohjelmaa hahmotellut Osmo Vesikansa hankki myös Jalmari Jaakkolan teossarjan ja Väinö Voionmaan Hämäläisen eräkauden. Opukset ovat alleviivattuina kirjahyllyssäni.

    Ohjelmaa rakenneltiin jopa odoteltaessa jatkosodassa kesällä 1941 hyökkäystä Kannakselle. Tuloksena ilmestyi vuonna 1943 Kolkkajohtajan opas, jossa yhdistettiin muinaisromantiikka ja tuon hetken politiikka.(6.) Kirjasen alussa myös valistusupseerina toiminut Vesikansa maalailee seuraavasti:

    Kannaksen rintamalla” tammikuussa 1943, miten ”Suomen heimo elää kansallisen suuruutensa tärkeää taisteluaikaa. Käänne onnelliseen tulevaisuuteen on tapahtumassa, on koittamassa Karjalan uusi huomen, on syntymässä suuri Suomi. […] Tulevaisuus vaatii kansaltamme varmasti entistä enemmän myös oikeaa kansallista henkeä […] niinpä aloittaakin kolkkapoikatyö poikien kansallishenkisen kasvatuksen jo varsin varhaisessa iässä.

    Kirjan ainoassa kuvassa kolkkapoika seisoo partiopuvussa kahden sormen kolkkatervehdystä tehden muinaissuomalaisen jousimiehen edessä. Sama kuva liitettiin kolkkien jäsenkirjaan ja – hieman muunneltuna – Kolkkapojan kirjan kaikkiin painoksiin. Vierellä oli Kantelettaren runo ”Ota, metsä, miehiksesi / urohiksesi Tapio, / korpi, kolkkapoiaksesi, / kumpu, kumppalivaraksi.”

    Oppaan mukaan ”kolkkapoikatyön perustana on Suomen kansan historia. Sen vaiheisiin ja esi-isiensä muinaiseen vapauteen tutustuttamalla kasvatetaan poikaan oikea kansallishenki”. Väliotsikolla ”katajainen kansa” maalattiin historiakuva muinaisista vapaista suomalaisista, jotka olivat tulleet Suomenlahden yli löytäen ”juuri heidän erakkoluonteelleen sopivan maan”. Väistyvät lappalaisetkin mainittiin.

    Suomen kolmen heimon kerrottiin kokoontuvan neuvottelunuotioille torjuakseen lännestä tulevia viikinkejä. Niin idästä kuin lännestä saapuvia vainolaisia varten oli Sääksmäen Rapolan kaltaisia ”mahtavia linnoituksia” ja merkkituliketjuja. Kysymys oli siis kaikkiaan samasta sankariajasta kuin edelleen suositussa Puolalaisessa nuotiolaulussa: ”ja me muistain sankariaikaa / sadun tenhon tunnemme taikaa”. Puolassa laulun viimeinen säkeistö laulettiin polvillaan.

    Kirjanen vaikutti paljon 1950-luvun alkuun saakka, sillä se oli ainoa opas tuhansien kolkkien johtajille, joista pian valtaosa oli naisia tai tyttöjä. Vasta vuonna 1952 valmistui edellä mainittu Kolkkapojan kirja, jossa historiakuvaa oli hieman päivitetty. Nyt kuusi reipasta poikaa – yksi heistä nimeltään Jyrki – lentää taikanuolella muinaiseen kolkkapoikien maahan. Sen oloja kuvaillaan laveasti, samalla suoritetaan kolkkien tehtäviä. Arkkitehti Heikki Castrén piirsi alueesta ilmakuvankin.

    Muinaista, ihannoitua Suomea kuvaillaan kaikkiaan 35 sivulla, joiden lopulla on allegoria talvisodasta. Silloin alettiin ”yhä enemmän auttaa toisiaan ja tehdä toinen toisiaan iloisemmiksi”. Loput 229 sivua käsittelevät toki käytännön poikatoimintaa.

    Kolkkapojan kirjasta tuli suurten ikäluokkien Suomessa suosittu ja varmaan sen henki vaikutti. Perustarinaa hyödynnettiin tietenkin kolkkien kokoontumisissa ja heidän johtajiensa kursseilla. Viimeinen, kolmas painos teoksesta otettiin vuonna 1969. Osmo Vesikansa oli kuollut vuonna 1966 ja Sirkka-äitini toimitti varovaisesti korjatun, ajan hengessä punakantisen teoksen. (7.)

    Kansallisromantiikka alkoi tuossa vaiheessa tuntua monesta pölyttyneeltä. Jo vuonna 1966 Paula Koho ja Irmeli Pääkkönen julkaisivat Kolkkajohtajan kirjan, jossa aiempi perustarina kyllä mainitaan, mutta sitä toivotaan täydennettävän muun muassa kertomuksilla oman paikkakunnan muinaisuudesta. Samalla myönnetään, että muutamat johtajat ”ottaisivat mieluummin aihepiirikseen nykyajan maailman”. ”Kuitenkin jo nimitys ´kolkkapoika´ edellyttää oman tarinansa tuntemista”, tekijät – tunnetut kolkkajohtajat – linjaavat.(8.)

    Tuolloin niin koko yhteiskunnassa kuin partioliikkeessä myrskysi. Jo 1940-luvulla muutama suomenkielinen niin sanottu Vapaan ryhmän lippukunta oli palannut ruotsinkielisten rinnalle Kiplingiin ja sudenpentuihin. Kun tyttöjen ja poikien partiointi oli ylätasolla yhdistetty vuonna 1973, päätettiin luopua niin kolkkapojista kuin tontuista ja aloittaa molemmille sukupuolille yhteinen sudenpentutyö nuorimmille partiolaisille vuonna 1982. Samalla heitettiin yli niin kalevalainen eräromantiikka kuin muut historian sovellukset.(9)


    Historiapolitiikkaa ei nykyään sovellettane suomalaisessa nuorisotyössä, joskin partiolaisten kunnianosoitukset sotaveteraaneille näyttävät yleisiltä. (10. )Ehkä kysyntää historian hyödyntämiselle alkaisi jälleen olla Suomessakin?

    1. Osmo Vesikansa, Kolkkapojan kirja. Suomen Partiopoikajärjestön käsikirja n:o 10. Arvi A. Karisto 1952.
    2. Osmo Vesikansa, Suomen partioliike 1910–1960. WSOY 1960, etenkin 38, 42.
    3. Paula Koho, Kalevalaisuus partioliikkeessä. Partiomuseon julkaisuja A n:o 11. Painola Kaarina 1988.
    4. Partioliikkeen yleisestä kehityksestä Marko Paavilainen, Aina valmiina. Partioliike Suomessa 1910–2010. SKS 2010.
    5. Kosti Marjomaa, Sudenpentukirja. WSOY 1936; Iivo Härkönen, Suomen kansan eläinsatuja. Satuja ja tarinoita Metsolan väestä ja muista eläimistä. Valistus 1930.
    6. Osmo Vesikansa, Kolkkajohtajan opas. Suomen Partiopoikajärjestön käsikirjoja 1. Helsinki 1943. Vesikansan sotapäiväkirja 18.6.1941–, merkintä 29.7.1941, 12 D:n lähtöasemissa, kirjoittajan hallussa.
    7. Osmo Vesikansa, Kolkkapojan kirja. Kolmannen korjatun painoksen toimittanut Sirkka Vesikansa. Karisto 1969.
    8. Paula Koho & Irmeli Pääkkönen, Kolkkajohtajan kirja. Partiokirja Oy 1966.
    9. Koho 1988, 61–74.
    10. Ks. Sotaveteraani-lehden ja nykyisen Kenttäpostin numerot. Partiolaisia näkyy usein muun muassa kunniavartioissa.

    Numeron 1/2022 sisältö ja linkit HAiK:n Agricola-foorumilla ilmestyneisiin puheenvuoroihin

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Haik — 31.03.22 15:33

    ]]>         2022-03-31T15:27:58+03:00 2022-03-31T15:27:58+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44440#p44440 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Eino Murtorinne ja Pekka Visuri Hitlerin ja Stalinin neuvotteluista on päteviä dokumentteja]]> Eino Murtorinne ja Pekka Visuri
    Hitlerin ja Stalinin neuvotteluista on päteviä dokumentteja

    Luimme monien muiden ohella hämmästyneinä VTT Tapio Tervamäen kirjastamme Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta: Kiista Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä (Docendo 2019) esittämän arvion Historiallisessa Aikakauskirjassa 4/2021. Siinä annetaan vinoutunut kuva sisällöstä alkaen heti otsikosta ”Diktaattori valkopesussa”. Koska aihe on tärkeä, haluamme tässä selvittää tutkimuksellisia periaatteitamme ja tuoda esille tärkeimmät dokumentit avainkohtineen.

    Esittelimme kirjassamme nykyisin tarjolla olevaa uusinta historiallista aineistoa ja julkaisimme keskeisimmät asiakirjat myös suomenkielisinä käännöksinä. Tervamäki ei arvostellut kirjaa sen lähteitten vuoksi, mutta hän näyttää perehtyneen niihin kovin ylimalkaisesti. Arvostelu kohdistui siihen, että lähteiden tulkinta kirjassa ei vastannut hänen käsitystään tapahtumista.

    Arvostelijan mielestä meidän olisi pitänyt uusista lähdetiedoista välittämättä – ja tarvittaessa ne myös sivuuttaen – pitää kiinni näkemyksestä, että Stalinin tarkoituksena oli alusta alkaen Hitlerin kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen puitteissa tehdä loppu Suomen itsenäisyydestä. Ja kun tämä tavoite jäi talvisodassa saavuttamatta, sille olisi haettu lopullinen vahvistus (lupa ”likvidoida Suomi”) marraskuussa 1940 Berliinissä käydyissä Hitlerin ja Molotovin välisissä neuvotteluissa.

    Tuolle Suomessa pitkään ylläpidetylle käsitykselle tuli perusteluja heti Berliinin neuvottelujen jälkeen Saksasta välitetyistä salaisista vihjeistä sekä vihdoin keväällä 1941 Hitlerin Suomen presidentille antamista tiedoista. Nykyisin kuitenkin jo tiedetään, että ne olivat tarkoin harkittua Saksan sotapropagandaa, jolla pyrittiin pelottelemaan suomalaisia tulemaan liittolaiseksi hyökkäykseen.

    Siksi on tarpeen perehtyä siihen, mitä noista dramaattisista vaiheista nyt jo tiedetään uusimpien käyttöön saatujen dokumenttien ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella.

    Eurooppalaisen suursodan alettua syksyllä 1939 Suomen edustajat kutsuttiin lokakuussa Moskovaan neuvottelemaan Neuvostoliiton esityksistä Leningradin puolustuksen tehostamiseksi Suomenlahdella. Näistä vaiheista on jo kauan ollut käytettävissä J. K. Paasikiven muistiinpanoihin perustuva kuvaus, jota tukevat valtuuskunnan sihteerin Johan Nykoppin ja ministeri Väinö Tannerin antamat tiedot. Heidän mukaansa Josif Stalin pyrki saamaan aikaan neuvotteluratkaisun johtamalla poikkeuksellisesti itse kokouksia ja etsimällä kompromisseja.

    Stalin oli tunnetusti hirmuhallitsija, joka tapatti joukoittain maansa kansalaisia, mutta ulkopolitiikassa hän oli verraten varovainen ja valmis tarvittaessa perääntymäänkin. Alan parhaat tutkijat ovat kuvanneet Stalinia taitavaksi taktikoksi ja realistiseksi strategiksi neuvotteluissaan ulkomaiden edustajien kanssa .(1.)

    Neuvostoliiton tavoitteista kertovien salaisten dokumenttien julkituloa saatiin odotella pitkään, mutta parin vuosikymmen aikana kuva on ratkaisevasti alkanut täydentyä. Samalla on vanhentunut suuri joukko suomalaisia tutkimuksia, joissa näitä tietoja ei vielä ollut käytettävissä.

    Kirjassa Varjo Suomen yllä: Stalinin salaiset kansiot julkaistiin vuonna 2017 Neuvostoliiton ylimmän johdon 14.10.1939 laatima muistio Suomen kanssa juuri aloitetuille neuvotteluille asetetuista tavoitteista. (2.) Aluksi siinä todettiin päämääriksi: ”Leningradin turvallisuuden varmistaminen ja varmuus siitä, että Suomi pysyy jatkossa vakaasti ystävällismielisissä suhteissa Neuvostoliiton kanssa.” Sitten määritettiin toimenpiteitä, joilla Suomenlahti voitaisiin sulkea ulkoiselta viholliselta. Niihin kuului laivastotukikohdan vuokraaminen Hangosta, Suomenlahden ulkosaarten luovutus Neuvostoliitolle ja rajan siirto Karjalan kannaksella Koiviston kauppalan eteläreunaan – Lipolan tasalle Neuvostoliiton alueilta annettavaa korvausta vastaan.

    Aluevaatimukset esitettiin Suomelle suunnilleen muistion mukaisesti, mutta neuvottelujen edetessä niitä jossain määrin lievennettiin. Neuvottelut katkesivat lähinnä erimielisyyteen Hakoniemen tai sen lähisaarten vuokraamisesta. Sodan alettua taisteltiin sitten Suomen itsenäisyydestä, ja rauhansopimus maaliskuussa 1940 tehtiin jo uudessa tilanteessa.

    Talvisodan kulku ja sen jälkeiset tapahtumat kesällä 1940 on tutkittu perusteellisesti pätevän lähdeaineiston pohjalta, mutta syksyllä käydyistä Saksan ja Neuvostoliiton välisistä neuvotteluista on vallalla ollut paljon vääriä käsityksiä. Koko asetelman hahmottaminen on vaikeaa, ellei tunneta neuvotteluihin liittyviä perustavia dokumentteja, joita vasta vähitellen on saatu tutkimuksen käytettäväksi.

    Kun Hitler esitti Stalinille kutsun lähettää ulkoministeri Molotov neuvotteluihin Berliiniin, kysymys ei suinkaan ollut Suomesta vaan Saksan tarjouksesta Neuvostoliitolle liittyä neljänneksi jäseneksi kolmen vallan (Saksan, Japanin ja Italian) liittoon. Hitlerin tarkoituksena oli ennakoida Yhdysvaltojen liittymistä Ison-Britannian mukaan sotaan tarjoamalla Neuvostoliitolle riittävästi etuja, jotta se ei liittyisi rintamaan Saksaa vastaan.

    Stalinin Molotoville Berliinin neuvotteluja varten antamat ohjeet (3.) tulivat julki vasta kymmenkunta vuotta sitten. Ne kertovat yksiselitteisesti, kuinka neuvotteluissa piti selvittää, mitä Saksa käytännössä tarkoitti liittotarjouksella ja millä edellytyksillä elokuussa 1939 alkanutta yhteistyötä voitaisiin jatkaa. Siihen liittyen tuli poistaa etupiirijaossa Suomen osalta syntyneet epäselvyydet, mikä tarkoitti Suomeen tulleiden saksalaisten joukkojen poisvetämistä ja Neuvostoliittoa vahingoittavien mielenilmausten lopettamista.

    Stalinin 14 kohdan mittaisissa ohjeissa todettiin tarve määritellä etupiirijaon laajennus Balkanin suunnalla sekä monia muita kysymyksiä. Molotov noudatti ohjeita tarkasti, kuten hän myös Hitlerille ilmoitti. Keskusteluista tehdyt saksankieliset muistiinpanot julkaistiin jo pian sodan jälkeen, mutta hyvin harva on niihin kunnolla tutustunut. Suomennos on kirjamme liitteenä, ja siitä selviää, että Molotov ei missään vaiheessa keskustelua vaatinut Hitleriltä oikeutta Suomen ”miehittämiseen” tai ”likvidointiin”, kuten Suomessa sitkeästi elävä legenda väittää.

    Berliinin keskusteluista Suomea koskeva yhteenveto on syytä esittää tarkkana suomennoksena:

    Ribbentrop totesi kokoavasti
    1.) Hitler on ilmoittanut, että Suomi pysyy Venäjän etupiirissä ja että Saksa ei tule pitämään siellä joukkoja;
    2.) Saksalla ei ole mitään tekemistä Suomessa esiintyneiden Venäjän-vastaisten mielenosoitusten kanssa, vaan se käyttää vaikutusvaltaansa päinvastaiseen suuntaan, ja
    3.) keskeinen kysymys on molempien maiden ainutlaatuisen merkittävä yhteistyö, joka on jo tuonut suuria etuja Venäjälle, mutta myös tulevaisuudessa se toisi etuja, joihin verrattuna nyt käsitellyt asiat näyttävät aivan vähäpätöisiltä. Ei ole mitään syytä tehdä ylipäänsä ongelmaa Suomen kysymyksestä. Ehkä se on vain väärinkäsitys. Venäjä on Suomen kanssa solmimallaan rauhansopimuksella saanut kaikki strategiset toiveensa täytetyiksi.

    Hitler huomautti, että molemmat osapuolet ovat periaatteellisesti yksimielisiä siitä, että Suomi kuuluu Venäjän etupiiriin. Sen sijaan, että jatkettaisiin puhtaan teoreettista keskustelua, pitäisi keskittyä tärkeämpiin ongelmiin.

    Molotovin tehtävänä ei siis ollut hakea vain ratkaisua Suomen asiaan. Sen sijaan hänen pääasiallinen tehtävänsä oli saada vastaus kysymykseen, mihin Hitlerin askeleet olivat seuraavaksi suuntautumassa. Se oli Stalinin kannalta keskeinen ongelma, ja Suomen kysymys oli vain tähän liittynyt alakysymys, jonka oli aktivoinut Saksan äskettäin saama läpikulkuoikeus Suomessa.

    Vajaan kahden viikon kuluttua, 25.11.1940, Stalin lähetti vastauksen Hitlerille. Sen alkupää on kirjassamme esitetty sivuilla 212–213 sekä saksaksi että suomeksi. Siinä otettiin kantaa Berliinin neuvotteluissa keskeisesti esillä olleeseen kysymykseen yhteistyön jatkamisesta niin sanotun neljän vallan sopimuksen puitteissa. Nootin alussa viitataan myös Suomen asemaan:

    Neuvostoliitto on valmis liittymään Saksan, Japanin ja Italian kolmen vallan sopimukseen neljänneksi osapuoleksi tietyillä edellytyksillä: 1. Saksan joukot poistetaan välittömästi Suomesta, joka vuoden 1939 sopimuksen mukaan kuuluu Neuvostoliiton etupiiriin. Siinä tapauksessa Neuvostoliitto sitoutuu ylläpitämään ystävällisiä suhteita Suomeen ja sallimaan Saksan vaalia siellä taloudellisia etujaan, joihin kuuluu puutavaran ja nikkelin saanti […].

    Seuraavaksi Stalinin vastauksessa esitettiin Balkanin suuntaa koskien useita ehtoja, joihin Hitler ei halunnut suostua. Hän päätti yrittää lyödä Neuvostoliiton, ennen kuin Yhdysvallat ehtisi sotaan mukaan. Päätöksestä seurannut suunnitelma Barbarossa allekirjoitettiin 18.12.1940, ja siinä Suomelle varattiin merkittävä rooli, koska saksalaisten ensimmäiseksi tavoitteeksi määrättiin Leningradin valtaaminen.

    Suomalaisille ei kerrottu mitään tarkkoja tietoja Berliinin neuvotteluista. Saksan ulkoministeriössä laadittiin tarkat puheohjeet siitä, mitä tuleville liittolaisille sai ilmoittaa missäkin vaiheessa ja miten se tulisi tehdä. Neuvostoliiton vastausnootti, jota Hitler ei suostunut enää ottamaan käsittelyyn, salattiin täysin. Se ei sopinut lainkaan kuvaan, jota Saksa piirsi muun muassa suomalaisille, joita lähikuukausina alettiin varovasti liittää Barbarossa-suunnitelman toteuttajiksi. Siihen kuului myös väritettyjen ja jopa täysin virheellisten tietojen syöttäminen eri reittejä Suomen päättäjille. Ne ovat jääneet kummittelemaan suomalaiseen kirjallisuuteen, joten on jo aika perehtyä uusimpaan tutkimustietoon.

    Tosiasia on, että kyseinen nootti tai Berliinin keskusteluista laadittu muistio eivät sisältäneet uhkauksia ”Molotovin vaatimasta Suomen likvidoinnista”, joita Hitler apureineen suomalaisille viestitti. Historiallisten lähteiden tarkoituksellista peittelyä ja karsimista omien näkemysten ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi voi pitää todellisena valkopesuna, vieläpä hakaristillä vahvistettuna.

    Emme siis ole kirjassamme ottaneet kantaa siihen, millaisia hirmuhallitsijoita Stalin ja Hitler olivat omissa valtapiireissään, vaan pyrimme selvittämään, miten neuvotteluja käytiin ja mitä niistä seurasi erityisesti Suomelle toisen maailmansodan ankarissa oloissa.

    1. Ks. esim. Stephen Kotkin, Stalin. Waiting for Hitler 1929–1941. Random House, 2017; Susan Butler, Roosevelt and Stalin. Portrait of a Partnership. Alfred A. Knopf, 2015; Kimmo Rentola, Stalin ja Suomen kohtalo. Otava 2016.
    2. Timo Vihavainen, Ohto Manninen, Kimmo Rentola & Sergei Zhuravljov (toim.) Varjo Suomen yllä. Stalinin salaiset kansiot. Docendo 2017, 155–156.
    3. Kirjassamme ohjeet ovat suomennettuina s. 267–270.
    ***
    Numeron 1/2022 sisältö ja linkit HAiK:n Agricola-foorumilla ilmestyneisiin puheenvuoroihin

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Haik — 31.03.22 15:27

    ]]>         2022-03-31T15:21:56+03:00 2022-03-31T15:21:56+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44439#p44439 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Anu Lahtinen: Ole mahdollisimman rohkea]]>
    Käsillä olevan Historiallisen Aikakauskirjan numeron 1/2022 artikkelit tarkastelevat Suomen historiaa keskiajalta 1900-luvulle. Antti Matikainen on artikkelissaan ottanut käsittelyyn Ylä-Savon keskiaikaiset rajat ja niistä tehdyt tulkinnat. 1800-luvun suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista kertovat Laura-Elina Ahon artikkeli nuoresta Ida Aalbergista suomalaisuuden ilmentymänä ja Marianne Vasara-Aaltosen artikkeli asianajotoiminnan professionalisoitumisesta 1800-luvulla.

    Topi Houni tuo artikkelissaan esiin, millaisissa yhteyksissä eri aikoina on puhuttu kansakunnan eheyttämisestä; ilmaisun käyttöhistoria osoittautuu ajateltua pidemmäksi. Jouni Ahmajärven analyysissä keskiöön nousee sosiologi Gunnar Landtman, kuolemanrangaistuksen vastustaja sotienväliseltä ajalta. Aaro Saharin artikkelissa puolestaan ollaan sotienjälkeisessä ajassa, jossa paitsi maksettiin sotakorvauksia, myös rakennettiin niistä selviytymistarinaa.
    Referee-artikkelien lisäksi numerossa ilmestyy Rose-Marie Peaken ja Saara Hilpisen puheenvuoro sateenkaarisensitiivisen historian puolesta; Eino Murtorinne ja Pekka Visuri avaavat Hitlerin ja Stalinin neuvotteluista säilyneitä dokumentteja ja Jyrki Vesikansa pohtii historiapolitiikkaa. Lisäksi luettavissa on koko joukko uusimpien tutkimusten kirja-arvioita.
    Numeron, samoin kuin tulevan kylmän sodan teemanumeron aiheet on valikoitu ja kirjoitettu kauan ennen Venäjän joukkojen hyökkäystä Ukrainaan. Tätä kirjoitettaessa media, yleinen ja sosiaalinen, on sakeana sodan herättämää keskustelua menneisyydestä – asiantuntijalausuntoja, ylisukupolvisia muisteluita, kannanottoja, tulevaisuuden spekulaatiota, yleisiä pohdintoja ja henkilökohtaisten kokemusten pohdintaa.

    Uusi kaksikymmentäluku on toistaiseksi heittänyt eteemme yhä uusia katastrofeja – ensin pandemian, nyt sodan. Edessä on arvaamattomia aikoja, joiden historiatulkinnat kirkastuvat vasta tuonnempana. Historiallisen Aikakauskirjan viime numerossa käsitelty historian poliittinen käyttö on nyt reaaliajassa nähtävillä niin yleisessä keskustelussa kuin propagandassakin. Historiantutkimus ja keskustelu menneisyydestä onkin sodan myötä polttavan ajankohtaista.
    Kriisitilanne tekee näkyväksi sen, että käsittelemme menneisyyttä niin asiantuntijoina, kansalaisina kuin yksityishenkilöinäkin. Kansalaisena ja yksityishenkilönä olen viime aikoina palannut lukemaan Yalen yliopiston historian professori Timothy Snyderin teoksen Tyranniasta: 20 opetusta 1900-luvulta.

    Snyder kirjoitti teoksensa Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen, ennakoiden yhdysvaltalaisen demokratian ongelmia Trumpin kaudella. Hän poimi kirjaan kaksikymmentä yksinkertaista ohjetta, jotka on selitetty varsinkin 1900-luvun Euroopan totalitarismin esimerkeillä. Esimerkit sopivat myös Vanhan Maailman asukkaiden punnittavaksi juuri tässä ja nyt.

    Snyder antaa muun muassa seuraavia ohjeita: Älä tottele ennakkoon (opetus 1). Muista ammattietiikka (5). Kohtele kieltämme lempeästi (9). Ota selvää (11). Katso silmiin ja juttele (12). Aja hyviä asioita (15). Säilytä maltti kun tapahtuu mahdottomia (18). Ole mahdollisimman rohkea (20). Ohjeet korostavat pitkäjänteistä valppautta arjen tekemisissä enemmän kuin näyttävää sankaruutta.

    Ohjeiden selityksissä Snyder viittaa Euroopan historian opetuksiin. Ei pidä totella ennakkoon, koska myötäily antaa vallanpitäjille ja tavoittelijoille enemmän toimintatilaa kuin he olivat alun perin toivoneetkaan, rohkaisee totalitarismia, sensuuria ja vainoja.

    Silmiin katsominen, yhteyden pitäminen, huolenpito lähimmäisistä jäi mieleen niillä, jotka elivät 1900-luvun hirmuhallitusten alla. Ihmisten kohtelu ihmisinä auttoi selviämään ja luomaan pelastavia verkostoja ja ystävyyssuhteita. On säilytettävä maltti, kun tapahtuu mahdottomia, koska hetken järkytys – onnettomuus, terroriteko tai sen uhka – voi olla kyynisille vallantavoittelijoille väylä alistaa muut.

    Snyderin teos ankkuroituu nimenomaan Yhdysvaltojen tiettyyn poliittiseen tilanteeseen. Lyhykäisyydessään ja aikasidonnaisuudessaan se vaatii lukijalta kriittisyyttä. Mutta se antaa paitsi ohjeita, myös esimerkin siitä, miten menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden suhdetta voi pohtia ja käsitellä yleistajuisesti.

    Pandemian alkaessa muistuteltiin, että edessä ei ole pikajuoksu vaan pikemminkin kestävyyttä vaativa marathon. Samaa pitkäjänteisyyttä vaatii varmasti myös se kriisi, joka parhaillaan kiertyy auki keskellä Eurooppaa. Snyder kehottaa palaamaan kirjojen pariin ja muistuttaa, että kartutettu tieto tukee selviytymistä, avaa uusia näkökulmia ja auttaa ratkaisujen löytämistä.

    Monet tärkeät asiat ovat lopulta arjen tekoja. Ammattietiikan muistaminen tarkoittaa historioitsijalle edelleen kriittistä, analyyttistä tutkimus- ja opetustyötä. On myös tärkeää, ettei näkökulma kriisiaikoina kapene liikaa. Tietyt sodan ja rauhan aiheet ovat nyt päivänpolttavia, niiden rinnalla tarvitaan pitkäjänteistä tutkimusta monista teemoista.

    Toivottavasti tämän vuoden mittaan pääsemme myös kohtaamaan ja juttelemaan niin historian kuin arjen asioista – suunnitellaanhan nyt monenlaista ohjelmaa myös Historian Ystäväin Liiton ja Suomen Historiallisen Seuran jäsenille. Monenlainen tiedon saatavuus ja ajatustenvaihto on nyt tärkeää.

    Ja kaiken keskellä, kaikesta huolimatta ja juuri siksi, kiitän kaikkia tähänkin numeroon ja sen toimittamiseen osallistuneita ja toivotan kaikille Historiallisen Aikakauskirjan lukijoille hyviä lukuhetkiä numeron parissa, samoin kuin voimia kantaa kortensa kekoon paremman yhteisen huomisen hyväksi, arjessa juuri tänään.

    Anu Lahtinen
    anu.z.lahtinen@helsinki.fi

    * Timothy Snyder, Tyranniasta. 20 opetusta 1900-luvulta. Siltala 2017. Alkuteos On Tyranny. Twenty Lessons from the Twentieth Century. suom. Matti Kinnunen.

    Numeron 1/2022 sisältö ja linkit HAiK:n Agricola-foorumilla ilmestyneisiin puheenvuoroihin

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Haik — 31.03.22 15:21

    ]]>         2022-03-28T00:47:22+03:00 2022-03-28T00:47:22+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44437#p44437 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]>
    "Russki mir eli venäläinen maailma" -käsite näyttäisi yhdistävän Moskovan patriarkaattia, Venäjän poliittista johtoa ja vapaaehtoisia Ukrainassa? Ja myöskin tuon 87 maan nuorison ystävyysfoorumin Moskovassa vuonna 2016?
    On kyllä selvää, että Venäjän ortodoksisella kirkolla (Moskovan patriarkaatilla) on kiinteä yhteys maata hallitsevaan eliittiin – sekurokratiaan ja sillä on varamasti myös oma tärkeä roolinsa juuri tuossa "Russki mirissä". Ukrainan kirkon ero Moskovasta on ukrainalaisten kannalta varmaankin viisasta ja hyvin ymmärrettävää.

    Kiinnostavaa on tarkastella myös miten tämä Venäjän vaikutus kirkolliseen elämään muualla on näkynyt.
    Esim. Georgiassa ortodoksikirkko on ollut välillä itsenäinen ja välillä se on ollut venäläiskomennossa, esim. vuosian 1817-1917, jolloin se oli osa venäläistämispolitiikkaa. 1920-luvulla ja siitä eteenpäin ankara repressio kohdistui kaikkeen uskonnolliseen toimintaa Georgiassa kuten muuallakin Neuvostoliitossa. Aika paradoksaalisesti Stalin palautti 1943 Georgian kirkolle autonomian (tämä liittyi sodan aikaiseen politiikkaan, jossa kaikki voimat piti valjastaa sodan päämäärien hyväksi Neuvostoliitossa – myös kristinusko) josta lähtien Georgian ortodoksisella kirkolla on ollut autonominen asema, ”autokefalinen” ortoksinen kirkko Georgian patriarkaatti. Tällä hetkellä kirkko on eniten luotettu instituutio Georgiassa.
    Russkij mir eli venäläinen maailma on Putinin Venäjän perustama ja maksama järjestö, jolla on 100 kulttuurikeskusta 45 maassa.
    http://yle.fi/uutiset/3-9269024
    Russkij mir-aate oletettavasti yhdistää presidentti Putinia ja patriarkka Kiriliä, joka on siunannut Venäjän ydinaseetkin ja kannattaa sotaa Ukrainassa.
    http://abc.net.au/news/2022-03-20/vladi ... /100921102

    Venäjän kirkko on aina ennenkin toiminut myöskin Venäjän imperiumin valtapolitiikan puolesta.

    Pyhä synodi nimitti Sergiuksen v. 1905 Viipurin ja koko Suomen arkkipiispaksi, Bobrikov oli ammuttu kesällä 1904.
    Venäläistämiskoulujen rakennuttamisen oli aloittanut arkkipiispa Nikolaij 1899, Bobrikovin sortokaudella.
    Sergius halusi ort.pappi Kiprianin Suomeen hetimmiten v. 1905 ja Kiprian perusti Karjalan veljeskunnan venäläistämään Laatokan Karjalaa ja Raja-Karjalaa erityisesti, venäläistämiskouluja perustettiin ja niiden opettajat ( lähinnä venäjänkielen ) palkattiin Venäjältä.
    "Venäläisissä koulurakennuksissa" oli pieni risti katolla ja ort.kirkon kouluja oli 1917 - 1918 Raja-Karjalassa 62 ( Erkki Kuujon mukaan )
    Kipriano, ( Aleksei J. Shitnikov ) oli 1913 - 1914 Sortavalan piispanakin, kuoli 1914.
    "Kaksi edesmennyttä Raja.Karjalan hyväntekijää", rva Tilma Hainari "Forssrömin seminaari" ja Suistamolla syntynyt ort.rovasti Sergei Okulov
    http://karjalansivistysseura.fi/sampo/s ... 08_052.pdf
    harjoittivat venäläistämisen vastaisuutta Laatokan Karjalassa.

    Bobrikovin apulainen Seyn jatkoi venäläistämistä ja vieraili kenraalikuvernöörinä raja-Karjalan Salmissa v. 1910 ja vierailun kunniaksi pystytettiin Sofian ortodoksinen kappeli. Seyn oli ev.luterilainen, mutta ortodoksisuus ilmaisi ilmeisestikin tuon ajan "Russki miriä" venäjänkielen ohella?


    Arkkipiispa Sergius onnistui jotenkin pysyttelemään N-Venäjällä ja Neuvostoliitossa hengissä, munkkeja ja ortodoksipappejahan ammuttiin paljon, sillä he olisivat olleet "uuden uskonnon, bolshevismin" vastaisia.
    Sergius ilmaisi 1927 ortodoksikirkon täydellisen uskollisuuden Neuvostoliitolle ja julisti Stalinin miltei pyhimykseksi.
    WW2 aikana Stalin perusti Stalinin patriarkaatin v. 1943 ja Sergius oli sen patriarkkana 1943 - 1944.
    Sergej Vladimirovitsh Simanskij jatkoi vuosina 1945 - 1970 Neuvostoliiton patriarkka Aleksei I:nä.
    Nikita Hrushtshov valtakaudellaan 1958 - 1964 järjesti kylläkin NL:n viimeisen suuren uskonnonvastaisen kampanjan.

    Patriarkka Sergei oli ainakin alkujaan ortodoksisen kirkon pappi ja arkkipiispakin 1905 - 1917 ja kirkolliset menot ja seremoniat olivat opittuja jo tsaari-Venäjän aikaan, mutta seuraavat ovat joutuneet opettelemaan ne ja he ovat olleet ehkä lähinnä AgitProp-miehiä, sillä tuskinpa ateistisessa Neuvostoliitossa mitkään muut kuin kommunistiset järjestöt ovat saaneet ja voineet toimia.

    Tallinnassa syntynyt baltiansaksalainen A.M.von Rydiger oli ja toimi tai ainakin niin on esitetty vähintäinkin KGB-agenttina mm. NL:n
    World Peace Councilissa, Maailman rauhanneuvostossa, jonka päämaja oli Helsingin Lönrotinkadulla 1968 - 1999.
    Venäjän patriarkka Aleksei II:na von Rydiger oli v. 1990 - 2008 ja ehkäpä hän on Jeltsinin kaudella todella opetellut ja toiminut ortodoksikirkon todellisten uskonnollisten arvojen puolesta --- tai sitten sekurokratian edustajana ainakin Putinin noustua valtaan.

    V. 2008 patriarkka Kirill aloitti ja hän on siunannut Venäjän aseita ja ydinaseet ja Russkij mir on varmaankin presidentti Putinin kanssa yhteisenä ideologiana, jota he aikovat levittää Ukrainaankin.

    Koska Stalin on Venäjällä taas kunniassa niin Stalinin patriarkaatti näyttäisi oikealta nimitykseltä Ukrainan sodassakin?
    Ja muiden maiden ortodoksikirkoilla, mm. Suomen ja USAn, ei ole mitään tekemistä Moskovan patriarkaatin pyrkimysten kanssa, kuten ei ollut Kylmän sodan aikanakaan.

    Ortodoksiuskonnon on sanottu nykyisin olevan venäläisten uskonnon, ja sama venäläinen saattaa kuulemma sanoa, ettei usko Jumalaan ja ortodoksikristillisyyteen. Ja merkitseehän ortodoksisuus myöskin oikeaoppisuutta, Russkij mir´iä "maallisena käsitteenä:"

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 28.03.22 00:47

    ]]>         2022-03-25T12:42:30+03:00 2022-03-25T12:42:30+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44436#p44436 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Tutkimusmatkoilla Afrikan sydämessä]]> https://www.pekkamasonen.com/kirjat

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Tietoviisas — 25.03.22 11:42

    ]]>         2022-03-23T22:00:39+03:00 2022-03-23T22:00:39+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44435#p44435 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]> http://politico.eu/article/why-is-it-so ... an-energy/ Politicon mukaan Saksa tuo Venäjältä 55% maakaasusta,
    52% tarvitsemastaan kivihiilestä ja 34% tarvitsemastaan öljystä.
    Politico.eu 17.3.-22 "Anteeksi Zelenskyi, Saksa on koukussa Venäjän öljyyn ja kaasuun"-otsikolla.

    "Saksa on ylivoimaisesti suurin Venäjän öljyn, kaasun ja hiilen kuluttaja, ja se maksoi v. 2021 yli 40 miljardia € ja yksin tammikuussa 2022 Saksa maksoi Venäjälle öljystä ja kaasusta 2,6 miljardia €."
    "Saksan ympäristövirasto laskee asuntojen lämpötilan laskun, kattonopeuden säätämisen vaikutuksia Saksan Venäjä-tuontiin ja Saksan Greenpeace näyttää laskeskelevan samaa ja "autottomien sunnuntaiden" ja "polkupyöräilyn lisäämisen vaikutuksia........................................
    `No oil for War´-tunnuksella."

    Saksan hallitus suunnittelee aluksi kahden LNG-sataman rakennuttamista, USAsta tai Qatarista tuotavalle nesteytetylle maakaasulle,
    kolmen viimeisen 2022 suljettavaksi aiotun ydinvoimalan käytön jatkamista ja ehkä äskettäin suljettujen ydinvoimaloiden käyttöönottamista,
    kivihiilikaivoksiakin avattaneen Saksassa.
    Saksassa näytetään lasketun eri energiavaihtoehtojen BKT:tä vähentäviä vaikutuksia.

    Willy Brandtin ostpolitikissa haluttiin L-Saksa - Neuvostoliitto -suhteiden luomista kaupankäynnin avulla ja jo Kondrad Adenauerin vierailtua 1955 Moskovassa oli 1958 solmittu L-Saksa - Neuvostoliitto kauppasopimus.
    L-Saksa toimitti teräsputket mm. 1964 avattuun Druzhba-putkilinjaan, "Ystävyyden putki" yhdisti NL:n ja useimmat Itä-Blokin maat.
    Willy Brandt´n 1970-sop. jälkeen Sojuz-maakaasuputkea jatkettiin Baijeriin.
    V. 1973 NL:n kaasu alkoi virrata Länsi-Saksaan ja myöskin DDR:ään. Länsi-Saksa maksoi kaasun teräsputkitoimituksilla NL:lle.
    http://dw.com/en/russian-gas-in-germany ... a-61057166 DW 9.3.2022

    "Saksan kodeissa ja teollisuudessa on käytetty venäläistä maakaasua 50 vuotta."

    "Berliinin muurin murtuessa NL/Venäjän kaasun osuus oli 30 % L-Saksan kaasun tarpeesta.
    Jamal-putki Valko-Venäjän ja Puolan kautta saavutti täyden kapasiteettinsa vuonna 2006.
    Liittokansleri Gerhard Schröder ja presidentti Vladimir Putin allekirjoittivat sopimuksen NordStream 1:stä vuonna 2005." ( NS2-sop. v.2015 tai 2016 Krimin miehityksen 2014 jälkeen)
    Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.2022 jälkeen EU-komission johtaja Ursula von der Leyen sanoi lausunnossaan:
    "Emme voi luottaa energian toimittajaan, joka uhkaa meitä."


    Jotkut näyttävät iloitsevan "vihreän siirtymän nopeutumista", ja kenties niin pitemmällä aikavälillä, mutta lyhyen ajan välittömänä ratkaisuna Saksa joutunee lisäämään öljyn ja kivihiilenkin käyttöä energiantuotannossaan aiemmin päätetyssä `siirtymävaiheessa´ lisättävän maakaasun käytön ohella?

    Veikko Palvo



    lis.: 18.4.2022

    Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei näytä muuttaneen Saksan enegiewendeä sen tavoitteiden suhteen lainkaan, mm. Deutsche Welle:
    http://dw.com/en/ukraine-war-sparks-maj ... a-61401277
    Ja tässä
    http://fpri.org/article/2014/05/legacy- ... y-security kirjoituksessa Venäjän Krimin miehityksen 2014 jälkeen todetaan sama: " 50 vuotta vallinnut `wandel durch handel´ - `neue ostpolitik´ on luonut Saksan energiahuollossa tilanteen jota ei pysty
    kovin nopeasti muuttamaan.
    "Ja 50 vuotta vallinnut lähentyminen / muutos kaupan avulla on yhdessä energiewenden kanssa luonut tilanteen jossa Saksan hiilidioksidipäästöt ovat korkeimmillaan sitten vuoden 1990.
    "Saksan pyrkimys olla ympäristöystävällisempi on johtanut siihen, että Saksa saastuttaa enemmän." ( kirjoitettu 8.5.2014 ) ================


    "Viimeisimmän gallupin, deutschlandtrendin, mukaan enemmistö saksalaisista kannattaa ( 3 viimeistä ydinvoimalaa suljetaan 2022 lopulla ) ydinvoimalaitosten lopettamisen viivästämistä ja öljyn ja kaasun tuontia muualta kuin Venäjältä ja uusiutuvan energian jatkorakentamista.
    Kaksi ( 2 ) % Saksan maa-alasta on varattu tuulimyllyille ja tähän mennessä rakennetut n. 31 000 / v.2020 lopulla - tuuligeneraattoria ovat vain korvanneet
    käytöstä poistettavan ydinenergian.
    Öljyä ja kaasua Qatarista ja/tai Saudi-Arabiasta, mutta liuskekaasu ja öljy USAsta eivät tule kyseeseen; "Me olemme Saksassa aina vastustaneet vesisärötystä ja sen aloittamista Puolassakin."

    Kauppaministeri haluaa jatkaa entisellä linjalla entisine tavoitevuosineen ja sanoo: "Autat Saksaa ja autat Ukrainaa vähentämällä energian ja kaasun käyttöä ( DW 30.3.-22) ja ydinvoiman lopettamisen aikataulun muuttamisen R.Habeck tyrmää kategorisesti, viimeiset kolme ydinvoimalaa suljetaan v. 2022 lopussa.

    Kivihiilen ja öljyn tuonti Venäjältä Saksaan voitaneen lopettaa, mutta vastaavasti tuodaan ilmeisesti sitäkin enemmän maakaasua Venäjältä?
    Norja ei pystyne paljoakaan lisäämään öljyn ja kaasun tuotantoaan, mutta uusia öljy- ja kaasukenttiä on löydetty avattu tuotantoonkin.
    Hollannissa
    Groningenin kentän tuotanto on aloitettu 1963 ja kaasuriippuvuus on kasvanut 93 %:iin kotitalouksilla,
    http://europeangashub.com/the-rise-and- ... field.html mutta nyttemmin, v. 2022 tuotanto on jo laskenut.

    Energiewende on nostanut öljyn ja kaasun ja energian ja ` `tuulisähkönkin´ ´ hintoja EU-maista eniten Saksassa ja Saksan yritykset ostaa fossiilisia Qatarista ja/tai Saudi-Arabiasta eivät ole ainakaan energiahintoja laskeneet. Tuskinpa nuo öljymaat pystyvät "hetkessä" Saksan fossiilisten ja erityisesti maakaasun ( saksalaiskotien lämmityksessäkin tarvitaan maakaasua ) tuontia Venäjältä korvaamaankaan ja Saksa ja keski-EU maksavat satoja miljoonia €uroja päivittäin Moskovaan sotakassaan.

    VP




    Deutsche Welle kirj. 8.7.2022: "Saksalainen energiayhtiö Uniper on pyytänyt pelastuspakettia kasvavassa energiakriisissä ja DW kirjoittaa, tulisiko saksalaisten veronmaksajien kantaa vastuu huonosta liiketoimintamallista."
    DW:n toimittaja ei kirjoita Saksan huonosta neue ostpolitik-liiketoimintamallista, huonosta idänpolitiikasta, joka on johtanut Saksan riippuvaiseksi Venäjän energiasta jo Länsi-Saksan ajoista alkaen 1970-luvulta.

    "Uniper on ostanut maakaasua spot-markkinoilta ja maakaasun hinta on hyvin paljon viimevuotista korkeampi,"

    http://dw.com/en/are-germanys-fossil-fu ... a-62410112

    Saksan energiewende on epäonnistunut, hiilidioksidin vähentämisen tavoitteista ei kuitenkaan tingitä, tosin uutisoidaan Saksan ryhtyvän polttamaan kivihiiltä energiapulassaan.
    EU-komissiokaan ei tingi vähääkään vihreistä tavoitteistaan, ainakaan tällä hetkellä, ( 8.7.2022 ) tosin maakaasun julistamista vihreäksi energiaksi lienee lykätty. Saasteettoman ydinvoiman käyttö lopetetaan Saksassa täysin vuoden 2022 lopussa ja Saksan vihreä talousministeri lienee siltä osin tyytyväinen, tosin Saksassa suunnitellaan sitä, miten saksalaiset kotitaloudet selviävät ensi talven energiapulasta.

    Ensimmäisen maailmansodan ja toisenkin aikana Saksassa varsinkin siviilit hytisivät nälkäisinä kylmissään.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 23.03.22 21:00

    ]]>         2022-03-23T20:48:27+03:00 2022-03-23T20:48:27+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44434#p44434 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Re: Digihistoriahankkeet Suomessa]]> https://yle.fi/uutiset/3-12368434
    Jutun mukaan Suomessa digitointiin kuluu nykyisellä tahdilla 200 vuotta...

    Ghanassa valtio päätti toissa vuonna investoida 115 miljoonaa dollaria arkistojensa digitointiin: https://www.epressi.com/tiedotteet/tied ... suomi.html
    Suomessa en tarkkaa lukua tiedä paljonko julkista rahaa digitointeihin käytetään, mutta ylimmän linkin mukaan jo miljoonan euron lisäyksellä määrärahoihin päästäisiin jo pitkälle. Kulttuurirahoista puheen ollen ihmeellistä että kaiken maailman oopperoille kyllä löytyy kymmeniä miljoonia euroja vuosittain mutta digitointeihin ei millään rahaa löydy, ooppera kyllä pystyisi pyörimään oman herrakerhonsa rahoilla mutta digitoinnit ei. Poliitikot kyllä puhuu digitalisaatiosta jatkuvasti mutta digitalisaatiollahan ei paljoa mitään tee jos ei ole tarjota mitään digitaalisessa muodossa.

    Ihmiset eivät ole kovinkaan kiinnostuneita varsinaisista digitointiprojekteista tai digitointityöstä jota ei juurikaan arvosteta. Digitointityöstä ei juurikaan kirjoiteta missään mitään, eikä varsinaista digitointityöntekoakaan dokumentoida jotta siitä jäisi dokumenttia tulevaisuuden historoitsijoille. Itsekin digitointityötä hieman tehneenä olen sen kokenut kuinka alkuun suhtaudutaan nihkeästi ja vastustavasti uusiin projekteihin ja sitten kun digitointityö on saatu valmiiksi niin vasta tajutaan että "tämähän on mielenkiintoinen kokoelma!".

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 23.03.22 19:48

    ]]>         2022-03-22T10:44:49+03:00 2022-03-22T10:44:49+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44433#p44433 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>
    Enpä usko, että juuri kukaan enää mitään YYA-aikoja kaipaa.


    Hyviä esimerkkejä siitä, miten käy, jos arvioi vastapuolen tilanteen ja mahdolliset vastatoimet väärin, tarjoavat paitsi Putin nyt Ukrainan kanssa, myös Stalin Talvisodan alla. Uskallanpa arvella, että riski siitä, että Saksa tai länsivallat olisivat hyökänneet Leningradiin Suomen kautta, oli vuonna 1939 äärimmäisen pieni.

    Mutta Stalin ei sitä uskonut, ja aloitti Talvisodan. Ja koska Stalinin Neuvostoliitto oli hyökännyt ja vienyt maa-alueita Suomelta, vuonna 1941 Suomi teki tismalleen sen, minkä ehkäisemiseksi Stalin oli alun alkaen hyökännytm hyökkäsi Neuvostoliittoon Saksan liittolaisena.

    Eli Stalin onnistui toimillaan aikaansaamaan juuri sen, mitä toimillaan yritti ehkäistä. Nyt taas on Putin toiminut koko lailla samoin, saanut Ukrainassa ja Euroopassa aikaan juuri niitä asioita, joita on kaikkein vähiten halunnut.

    Varmaankin vain harva suomalainen kaipaa YYA-aikaa takaisin, mutta mielessäni oli YYA-ajan "puolueettomuuskasvatus ja mielipiteenmuokkaus".

    EU-Suomessa alettiin sitten puhua "sotilaallisesta liittoutumattomuudesta", mutta YYA-aikana `opitusti´ kirjoitettiin edelleen "Suomen erityisasemasta Kremlissä" ja "Suomesta sillanrakentajana idän ja lännen välissä" ( sotilaallisesti liittoutumattomana ),
    Suomen halusta pysyä suurvaltakiistojen ulkopuolella. ( yya-sopimuksen mukaan tosin liittoutuneena Länsi-Saksaa tai sen kanssa liitossa olevia vastaan eli Natoa vastaan. )

    Historiankirjoitukseenkin on meillä Suomessa YYA-ajan perintönä jäänyt "Venäjän legitiimi oikeus" valloittaa yli kymmenesosa Suomen aluetta ja se on mielestäni jokseenkin sama kuin jos 2014 - 2022 sanoisi Venäjällä olevan `legitiimi oikeus´ ottaa Ukrainalta Krim ja osa Itä-Ukrainan aluetta.

    Stalinin NL otti Talvisodan sanelurauhassa Suomelta kaksi kertaa enemmän aluetta kuin mitä puna-armeija oli kyennyt valloittamaan ja 3.1940 Stalin perusti myöskin OttoVillen Karjalais-Suomalaisen-Sosialistisen-Neuvostotasavallan, johon Suomelta otettu Karjala ja Salla liitettiin ja
    tuo kansantasavalta oli Suomen uhkana välirauhankin aikana ja "taustavaikuttajana" vuoteen 1956 saakka Moskovan muiden painostustoimien ohella ja lähettihän Stalin Molotovinkin 1940 lopussa Berliiniin neuvottelemaan aseveli Hitlerin kanssa mm. "Suomen kysymyksestä."

    Stalin halusi nähtävästikin "palauttaa Venäjän vanhan länsirajan" Pohjanlahdelle ja valloittaa koko Suomen?

    Putin varmaankin oletti hänkin Ukrainan sortuvan nopeasti ja nyt Venäjän johto Moskovassa haluaa ilmeisesti murentaa Ukrainan pommituksilla ja ohjuksilla maan tasalle saadakseen "kunniallisen rauhan."
    Ja
    venäläiset on taas asetettu tiukkaan kuriin propagandavaikutusten ohella ja Putin puhui 16.3.2022 jo suorastaan "kansanvihollisistakin":
    "Venäjän kansa pystyy aina erottamaan todelliset patriootit saastoista ja pettureista ja sylkee heidät ulos kuin vahingossa suuhunsa lentäneen kärpäsen!"

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 22.03.22 09:44

    ]]>         2022-03-21T22:03:04+03:00 2022-03-21T22:03:04+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44432#p44432 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>
    Hyviä esimerkkejä siitä, miten käy, jos arvioi vastapuolen tilanteen ja mahdolliset vastatoimet väärin, tarjoavat paitsi Putin nyt Ukrainan kanssa, myös Stalin Talvisodan alla. Uskallanpa arvella, että riski siitä, että Saksa tai länsivallat olisivat hyökänneet Leningradiin Suomen kautta, oli vuonna 1939 äärimmäisen pieni. Mutta Stalin ei sitä uskonut, ja aloitti Talvisodan. Ja koska Stalinin Neuvostoliitto oli hyökännyt ja vienyt maa-alueita Suomelta, vuonna 1941 Suomi teki tismalleen sen, minkä ehkäisemiseksi Stalin oli alun alkaen hyökännytm hyökkäsi Neuvostoliittoon Saksan liittolaisena. Eli Stalin onnistui toimillaan aikaansaamaan juuri sen, mitä toimillaan yritti ehkäistä. Nyt taas on Putin toiminut koko lailla samoin, saanut Ukrainassa ja Euroopassa aikaan juuri niitä asioita, joita on kaikkein vähiten halunnut.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 21.03.22 21:03

    ]]>         2022-03-21T09:51:42+03:00 2022-03-21T09:51:42+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44431#p44431 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Suomalaiset paikannimet maailmalla]]>
    Hyvä! Miten käsittäisit seuraavien paikannimien merkitykset? Kiimink(i), Kimink(i), Limink(a), Ruotsissa järvi Limingen (saamen Lyimede) , Ruotsissa edelleen Himing ja Iming ja Mingen, Suomessa Jokioisilla Mink(iö).
    Suosittelen aloittamaan Suomalaisesta paikannimikirjasta, joka löytyy nykyään netistä:
    https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkai ... uvaton.pdf

    Paikannimistömme -nkA-päätettä on myös käsitelty, esim. Alpo Räisänen tutkimuksissaan.

    Kokonaan kannattaa unohtaa tuollaiset mielivaltaiset konsonanttivaihdokset. Ei ole mitään uskottavaa eikä perusteltua syytä olettaa, että vähän samannäköiset sanat tai nimet liittyisivät keskenään yhteen. Et voi vain keksiä päästäsi jotain muinaiskieltä, jossa konsonantit tuolla lailla vaihtelisivat mielivaltaisesti.

    Paikannimistöntutkimuksesta löytyy kirjallisuutta ihan kunnallistenkin kirjastojen hyllyiltä, jos uskottavaa metodiikkaa oikeasti haluaa ymmärtää.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 21.03.22 08:51

    ]]>         2022-03-20T20:49:57+03:00 2022-03-20T20:49:57+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44430#p44430 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Suomalaiset paikannimet maailmalla]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Juha Pekka Honkanen — 20.03.22 19:49

    ]]>         2022-03-20T11:41:20+03:00 2022-03-20T11:41:20+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44429#p44429 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]> Kinzhalin hyötykuorma, "tavanomainen" tai ydinräjähde on painoltaan 500 kg ja jo 1944 saksalaisten V-2 ohjuksen räjähdysainemäärä oli 1000 kg ja V-2 taisi sekin olla ballistinen `yliääniohjus´ ennen kohteeseen iskeytymistään.
    http://science.org/content/article/nati ... ic-weapons

    USAlla v. 13.5.1948 - 24.8.1950 Project Bumperissa V-2:n toisen vaiheen raketin nopeus on saavttanut mach 9,0 avaruudessa,
    http://wsmrmuseum.com ------ http://wsmrmuseum.com/2020/10/06/the-v- ... project/6/
    nykyiset hypersooniset ohjukset saavuttavat suuren yliääninopeuden "matalalennossa." Mannertenväliset USAsta Venäjälle ja päinvastoin, ballistiset ICBM:t lennon loppuvaiheissa saavuttavat ilmeisesti moninkertaisen äänennopeuden, mutta kaipa siinäkin ylikuumentuminen on "vaarana?"

    Kansallisen ylpeyden vuoksi Venäjä, Kiina ja USA kilpailevat yliääniaseiden kehittämisessä ja valmistamisessa. Australia, Intia, Japani, Ranska näyttävät olevan tuossa kustannuksiltaan miljardiluokan kilpailussa ydinasepelotteen uusimmasta muunnoksesta mukana tai lienee pakko ainakin ydinasevaltana olla mukana.
    EU:llakin sanotaan Belgiassa olevan 565000 €:n projekti, jossa vuoteen 2014 asti oli mukana kolme venäläistäkin tiedemiestä, jotka on Venäjällä vangittu odottamaan oikeudenkäyntiä. ( Sotasalaisuuksien vuotamisesta tai niiden keräämisestä. )

    Sciencen artikkelissa on kuva Venäjän taistelunjohtokeskuksesta, jossa pres. Putinkin on seuraamassa jotain tapahtumaa ja olisikohan nyt 2022 alussa seurattavana sota Ukrainassa?
    Venäjän sanotaan 26.12.2018 laukaisseen Uralilta Avangard-yliäänilaitteen, 10 - 27 mach, Kamshatkaan ja pres. Putin sanoi Avangardia
    "täydelliseksi joululahjaksi Venäjälle."

    Tsaari Feodor I tai ehkä Boris Godunov on jo 1500-luvulla halunnut näyttää Moskovan mahtia 40 tonnin painoisella Tsaarin tykillä ja kuulatkin ovat olleet lähes metrin "kaliberisia."
    https://en.wikipedia.org/wiki/Tsar_Cann ... cannon.png
    Ei tuotakaan asetta voinut käyttää, kuten ei ydinaseitakaan nyttemmin - mutta " On tsaarilla ollut mahtava pelote."

    Sodan sanotaan vaativan kolmea asiaa, rahaa, rahaa ja lisää rahaa. Erilaisten yliääniohjusten kehittäminen on Venäjällekin "pakollista", muutoin tuo Venäjän ainoa suurvaltatunnus ja _ ydinasepelote, jota ei voi kylläkään käyttää _ , katoaa ja Venäjä jää vaatimattoman kokoiseksi taloudeltaan, jollainen se on tietysti nytkin - noin 75% Italian taloudesta.

    Kun Venäjältä ottaa sotapelissä pois nuo ydinaseet, niin "suuruutta" ei olekaan jäljellä, EU:n armeijat yhteensä ovat kolme kertaa suurempia talousvertailusta puhumattakaan?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 20.03.22 10:41

    ]]>         2022-03-19T14:21:03+03:00 2022-03-19T14:21:03+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44428#p44428 <![CDATA[Digitaalinen historia: aineistoja ja välineitä • Olemattomat näköislehtiarkistot]]>
    Esimerkkejä
    - Keskisuomalainen (noin 2020-2022)
    - Savon Sanomat (noin 2020-2022)
    - Kaleva (2020-2022)
    - Aamulehti (2015-2022)
    - Satakunnan Kansa (2015-2022)
    - Ilta-Sanomat (2011-2022)
    - Ilkka ja Pohjalainen (2011-2022)
    - Keskipohjanmaa (1996-2022)
    - Valkeakosken Sanomat (2016-2022)
    - Turun Sanomat (2011-2022)
    - Helsingin Sanomat (2013-2022)
    - Raahen Seutu (2016-2022)

    Useimpien lehtien näköislehtiarkiston kattavuutta ei pääse edes tarkistamaan mistään etukäteen, esimerkiksi Kainuun Sanomien nettisivuilla ei ole mitään mainintaa miltä ajalta näköislehtiarkistossa lehtiä on, eli arkistosta kiinnostunut joutuisi ensin ostamaan sian säkissä.

    Myöskään uutismedioiden verkkouutisten arkistoimisessa ei ole kehumista. Uutismedioilla on tapana toteuttaa parin vuoden välein verkkosivu-uudistuksia joiden yhteydessä uusitaan uutisten URL-osoiterakenne jolloin aiempien uutisten linkit muuttuvat toimimattomiksi. Uutismedioiden pitäisikin ottaa käyttöön sellaiset URL-osoiterakenteet joita voitaisiin käyttää myös tulevaisuudessa, mutta se lienee utopiaa koska verkkosivuja suunnittelevat pääosin mainostoimistojen nuoret graafikot joille arkistointi ja historia ovat toisarvoisia ja tuntemattomia seikkoja.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja tietokonemies — 19.03.22 13:21

    ]]>         2022-03-19T13:56:33+03:00 2022-03-19T13:56:33+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44427#p44427 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>
    Stalin ja bolshevikit yrittivät korjata virheensä v. 1917 yrittämällä 30.11.1939 alkaen valloittaa koko Suomen, "palauttaa Venäjän vanhat rajat", sitä tuo presidentti Putinin sanonta tarkoittanee?
    Heh, sitä ei voi tietää. Jos tarkoitti, ei ainakaan Putin eikä Lavrov myönnä tarkoittaneen.
    Saattaa olla, ettei Moskova, Putin ja Lavrov, nyt 2022 myönnä haluavansa Venäjän Suomen valloitusta, mutta YYA-puolueettomusajan paluuta Venäjällä oletettavastikin kannatetaan?

    Ranskan presidentti Macronkin toi esille "suomettamisen" ( "erään pöydällä olevista"-malleista" ) Moskovassa 7.2.-22, Moskovan veto-oikeuden Ukrainan ulko- ja sisäpolitiikkaan. Macron kiisti 8.2. Kiovassa puhuneensa Ukrainan "suomettamisesta", koska se ei selvästikään saanut minkäänlaista kannatusta, mutta Kreml Ukrainaan hyökkäyksen alun jälkeenkin näyttää vaativan eräänä sen rauhanehtona Ukrainan puolueettomuuta.

    Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai meillä aikaiseksi suuren Suomen tulevan Nato-jäsenyyden kannatuksen, mutta joillekin Suomessa Nato on edelleenkin yya-ajan oppien mukainen ehdottomasti vastustettava läntinen asia, kuten esim. EEC-vapaakauppasopimus.

    YYA-ajan jäänteitä lienee `EU-Suomen sotilaalliseksi liittoutumattomuudeksi muuttunut´ (yya-)puolueettomuuden ohella
    "Suomen erityissuhde Venäjään", "sillanrakennus idän ja lännen välillä", "Suomi suurvaltakiistojen ulkopuolella, vaikka YYA määritteli:
    Jos Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi L-Saksan ( = NATOn ) taholta, Suomi tulee taistelemaan NL:n avustamana tai yhdessä sen kanssa.

    YYA-aikana Talvisota häipyi jotenkin taka-alalle, oli vain jatkosota, josta puhuttiin ja kirjoitettiin, korkeintaan ennen Talvisotaa oli harjoitettu "väärää politiikka" kun ei älytty tehdä yya-sopimusta 1930-luvulla ja "Suomen haluamaksi" yya esitettiin, eikä suinkaan "Stalinin diktaatiksi."

    YYA-Suomi ei ollut puolueeton, mutta Kylmän sodan ajan puolueettomuushokema taitaa olla yhä Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden suurin este?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 19.03.22 12:56

    ]]>         2022-03-18T19:12:36+03:00 2022-03-18T19:12:36+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44426#p44426 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>
    Stalin ja bolshevikit yrittivät korjata virheensä v. 1917 yrittämällä 30.11.1939 alkaen valloittaa koko Suomen, "palauttaa Venäjän vanhat rajat", sitä tuo presidentti Putinin sanonta tarkoittanee?
    Heh, sitä ei voi tietää. Jos tarkoitti, ei ainakaan Putin eikä Lavrov myönnä tarkoittaneen.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 18.03.22 18:12

    ]]>         2022-03-18T19:07:09+03:00 2022-03-18T19:07:09+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44425#p44425 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Suomalaiset paikannimet maailmalla]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 18.03.22 18:07

    ]]>         2022-03-17T19:56:53+03:00 2022-03-17T19:56:53+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44424#p44424 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Suomalaiset paikannimet maailmalla]]> Mistä mielestänne johtuu, että monet syrjäisilläkin paikoilla olevat paikannimet ovat lähes yksi yhteen ympäri maailmaa?

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Juha Pekka Honkanen — 17.03.22 18:56

    ]]>         2022-03-16T12:43:13+03:00 2022-03-16T12:43:13+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44423#p44423 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>
    Tampereen yliopiston teoreettisen filosofian dosentti ja tutkijatohtori Jani Hakkarainen nostaa Iltalehden blogissaan esille jälleen kauan tälläkin foorumilla vatvotun kysymyksen siitä olisiko talvisota voitu välttää:

    Jani Hakkarainen, Talvisota oli mahdollista välttää (IL, 30.12.2017)

    ...
    Uusimman historiantutkimuksen mukaan ainakaan ensimmäinen neuvottelukierros Suomen ja Neuvostoliiton välillä ei ollut pelkkää näytelmää, jonka tarkoitus oli peittää Stalinin jo ennalta tekemä päätös valloittaa Suomi. Mitään dokumenttia ei ensinnäkään tunneta, joka osoittaisi, että neuvostojohto olisi tehnyt päätöksen ennen neuvotteluja. Päinvastoin, tunnetut asiakirjat osoittavat, että päätös tehtiin kahden ensimmäisen neuvottelukierroksen välissä.

    Politbyroon arkistossa on sisäinen ohje Neuvostoliiton neuvottelijoille, joka on päivätty 14.10.1939. Siinä ei ole pienintäkään mainintaa Suomen valloittamisesta tai edes sodan aloittamisesta piilotavoitteena. Muistiossa sanotaan suomennettuna seuraavasti:
    Neuvostoliiton tärkeimpänä huolena neuvotteluissa Suomen hallituksen kanssa ovat kaksi seikkaa: a) Leningradin turvallisuuden varmistaminen, ja b) varmuus siitä, että Suomi pysyy jatkossa vakaasti ystävällismielisissä suhteissa Neuvostoliiton kanssa.
    Ensimmäisissä neuvotteluissa Neuvostoliitto esittikin Suomelle aluevaihtokauppaa. Suomi olisi saanut alueita Itä-Karjalasta. Suomi olisi luovuttanut Neuvostoliitolle Hangon ja Suomenlahden ulkosaaret. Karjalan kannaksella rajaa olisi siirretty selvästi lähemmäksi Viipuria. Neuvostoliitto olisi saanut siellä tärkeän Koiviston sataman haltuunsa.

    Neuvostoliittolaiset ja suomalaiset asiakirjat tukevat yhtenäisesti sitä käsitystä, että neuvostojohdon tavoitteena ensimmäisissä neuvotteluissa oli tilanteen rauhanomainen kehitys. Neuvostojohto hyväksyi Suomen vastaisen sodan suunnitelma vasta 29.10.1939. Suunnitelma ja päätös hyökkäyksestä tehtiin hyvin nopeasti, suorastaan hätäisesti. Neuvostojohto teki siis ensimmäisistä neuvotteluista pikaisen päätöksen hyökätä Suomen kimppuun.

    Tätä ei muuksi muuta se tosiseikka, että puna-armeijassa ensimmäinen yksityiskohtainen sotasuunnitelma Suomen-sotaa varten tehtiin jo maalis-huhtikuun taitteessa 1939. Kyseessä ei ollut neuvostojohdon, viime kädessä Stalinin päätös sodan aloittamisesta Suomea vastaan.
    Tämän todistusaineiston perusteella onkin helppo yhtyä kansainvälisen politiikan emeritusprofessorin Osmo Apusen ja tutkijan Corinna Wolffin päätelmään:

    Sotaa ei ehkä olisi voitu tyystin välttää, mutta sen uhkaa olisi hyvinkin voitu tuonnemmaksi suostumalla silloin Stalinin aluevaatimuksiin Kannaksella.
    Oli siis mahdollista välttää talvisota, kun paino on sanalla talvi. Nykytiedon valossa Neuvostojohto olisi ainakin vielä vuonna 1939 tyytynyt Suomen alueluovutuksiin. Talvella ei olisi sodittu. Niinhän tapahtui myös Baltian maiden kohdalla. Neuvostoliitto valloitti ne vasta kesällä 1940. Kesällä on aina parempi hyökätä kuin talvella.
    Hakkarainen tuo esille myös sen, että silloisella poliittisella johdolla ei ollut tietoja joita meillä nyt on:
    Sen sijaan on hyvin vaikea nähdä, että Suomi olisi onnistunut välttämään sotatantereeksi joutumisen toisessa maailmansodassa. Vaikka Neuvostoliitto olisi tyytynyt Baltian maiden valloittamiseen ja Suomen alueluovutuksiin, viimeistään Saksa olisi hyökännyt ainakin Lapin kautta Neuvostoliiton kimppuun kesällä 1941. Mitä luultavammin taisteluita olisi käyty myös Suomenlahden saarilla ja rannikolla.
    Väitteestäni ei seuraakaan, että Suomen hallitus olisi ollut myös vastuussa talvisodasta. Me arvioimme mennyttä paremmilla tiedoilla kuin he. Heillä ei ollut tietoa neuvostojohdon perimmäisistä tavoitteista.
    Alueluovutukset olisivat myös heikentäneet Suomen puolustuksellista asemaa. Puna-armeija olisi ollut valmiiksi Hangossa, Suomenlahden saarilla, Koiviston satamassa ja muutenkin lähempänä Viipuria Kannaksella.
    Jani Hakkarainen, Talvisota oli mahdollista välttää (IL, 30.12.2017)

    Presidentti Vladimir Putin sanoi linjapuheessaan v. 2005 "Neuvostoliiton hajoamisen olleen viime vuosisadan suurimman geopoliittisen katastrofin" ja
    ´presidentti Putin tunnusti 14.3.2013 Neuvostoliiton aloittaneen Talvisodan`: -----------"Uskon, että silloiset bolshevikit yrittivät korjata ne historialliset virheet, jotka he tekivät vuonna 1917," sanoi pres. Putin.
    Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja vastauksessaan 18.3.2014: Suomalaisevakkojen omaisuuden restituutio:
    http://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/ ... k+137/2014

    Stalin ja bolshevikit yrittivät korjata virheensä v. 1917 yrittämällä 30.11.1939 alkaen valloittaa koko Suomen, "palauttaa Venäjän vanhat rajat",
    sitä tuo presidentti Putinin sanonta tarkoittanee?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 16.03.22 11:43

    ]]>         2022-03-15T10:59:54+03:00 2022-03-15T10:59:54+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44422#p44422 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]>
    Selonteko turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta -keskustelussa 17.3.1997 eduskunnassa on keskusteltu Suomen mahdollisesta nato-jäsenyydestä ja Suomen itsenäinen ja uskottava puolustuskykykin on ollut esillä.
    http://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytak ... 8+1997.pdf

    mm. sivu 602.: "On kovin vaikeata nähdä, miten puheet Suomen NATO-jäsenyydestä edesauttavat Euroopan vakauden ja yhtenäisyyden asiaa."

    Vuonna 1997:kin EU:n maat olivat pääosin myöskin Naton jäsenmaita, mutta Suomen Nato-jäsenyyden on 1997:kin katsottu
    aiheuttavan epävakautta EU:n Pohjoisella alueella.

    Hallitusten ohjelmissa "NATO-rauhankumppanuus" ja "säilyttää mahdollisuus hakea NATOn jäsenyyttä" on kirjattu.
    2011 aloittanut hallitus on sekin kirjannut ohjelmaansa "mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä" lisäyksellä "Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista."
    Nykyisen hallituksenkin ohjelmassa on........"säilyttää mahdollisuuden hakea NATO-jäsenyyttä."

    Olisiko NATO-option historia alkanut 25 vuotta sitten v. 1997 tai hallitusohjelmasta vuodelta 2007 ?
    Ja
    kaikki puolueet näyttäisivät olleen hallituksissa, joiden ohjelmiin on kirjattu "Suomen mahdollisuus hakea NATO-jäsenyyttä."
    NATO-optio näyttää siten sopivan edustamaan "kyllä-Natoon" ja myöskin "ei-Natoon" käsityksiä?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 15.03.22 09:59

    ]]>         2022-03-11T03:55:59+03:00 2022-03-11T03:55:59+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44421#p44421 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]>
    Vuonna 1950 Ranskan pääministeri René Pleven ehdotti Euroopan puolustusyhteisön ( EDC ) perustamista kuuden maan kesken; Ranska, Italia, L-Saksa ja Benelux-maat, http://shape.nato.int/page21485221 mutta v. 1954 Ranskan parlamentti on jättänyt 27.5.1952 allekirjoitetun Pariisin sopimuksen ratifioimatta.
    Charles de Gaullekin veti v. 1966 Ranskan asevoimat pois NATOn sotilallisesta suunnittelusta ja palasi Naton esikuntaan v. 2009 presidentti Sarkozyn päätöksellä. Macronin

    Lännen Afganistanista vetäytymisen jälkeen ehdotus Euroopan armeijasta nousi jälleen esille:
    http://france24.com/en/
    "Saksan puolustusministeri Annekret Kramp-Karrenbauer oli kirjoittanut, että ` EUn strategisen autonomian illuusioiden on loputtava ja
    eurooppalaiset eivät pysty korvaamaan USAn ratkaisevan merkittävää roolia Euroopan turvallisuuden takaajana."

    "Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi olevansa jyrkästi eri mieltä AKK:n esittämien käsitysten suhteen.
    "Strateginen autonomia" on keskeinen osa Macronin visiota EU:sta."

    Politico arvelee Ukrainan sodan antavan Macronin pyrkimyksille "EU:n autonomiasta" uutta potkua, mutta jotkut EU-maat ovat aina vastustaneet Macronin muotitermiä _ strateginen autonomia _ ja katsovat USAn olevan elintärkeän Euroopan puolustamisessa ja NATON olevan entistä merkittämpi EU:lle."
    http://politico.eu/article/war-in-ukrai ... -autonomy/

    Naton Jens Stoltenberg julistaa: "EU ei voi puolustaa Eurooppaa!"

    Ranskan ydinaseita on ainakin aiemmin pidetty ainoastaan Ranskan kansallisina ydinaseina, ei EU:n ja samoin oli aiemmin muistaakseni myöskin Britannian ydinaseiden suhteen, ennen brexitiä ne pidettiin ainoastaan Englannin ydinaseina ja
    Ranskan ja Englannin ydinaseet yhteenlaskienkin lukumäärä ja voima lienee manner-Kiinan luokkaa ja huomattavasti alle ydinasesuurvaltojen USAn ja Venäjän ydinasemääriä.

    Venäjä ilman ydinaseita olisi tavanomaisine aseineen mitätön sotilasmahti, paitsi tietysti Suomen suuntaan ja ehkäpä tuon ainoan suurvaltatunnuksen vuoksi Venäjä on pitänyt _ydinaseitaan_ näyttävästi esillä ja nyt taas Ukrainan sodankin suhteen, "älkää sekaantuko sotaan, meillä on ydinase", v. 2014:kin Moskova toi ydinaseet esille Krimin kaappauksen yhteydessä, mutta `korkeaan valmiustilaan niitä ei silloin asetettu´.
    Ukrainan sodassa sanotaan olevan 75%:a Venäjän asevoimista ja ehkä ydinaseuhkaus on siksikin asetettu, Venäjän rajat jokaisella muulla suunnalla kuin Ukrainassa ovat jääneet vähälle sotilasmäärälle, Naton hyökkäystä kuulemma kuitenkin pelätään Venäjän propagandassa.

    Veikko Palvo






    On mahdotonta kuvitella, että NATON jäsenmaiden Saksan, Ranskan, Kanadan, Bulgarian, USAn, Hollannin, Viron, Kreikan, Italian, Puolan, Turkin, Tanskan, Norjan jne. 30 valtiota yhteensä - _ parlamenteissa _ suunniteltaisiin NATOn hyökkäystä Venäjälle ja USAn, Englannin ja Ranskan ydinaseiskuun Venäjä pystyisi vastaamaan, joten ydinsotakaan ei ole näköpiirissä, vaikka siitä Venäjällä uhkaillaankin - eivät nuo Moskovan johtajatkaan halua sentään tehdä itsemurhaa.

    Puolustusliitto NATO ei ole koskaan suunnitellut hyökkäystä Neuvostoliittoon / Venäjälle, mutta Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelmia kanaalin varrelle on paljastunut itsenäistyneiden itäisten nykyisten EU-maiden arkistoista.

    Ja YYA-Suomen `Gruppa Syrjäkin´ suunnitteli Frunzen sotilasakatemiassa karttapelinä hyökkäystä Länsi-Saksaan.


    Venäjän infosota ja psykologinen sodankäynti kaikkea ja kaikkia vastaan saa naurettaviakin piirteitä, Venäjän YK-lähettiläs Vasili Nebenzja sanoi YK:ssa
    Lännen valmistelevan muuttolintujen ja lepakoiden käyttöä tautien levittämiseen Venäjälle `biologisena hyökkäyksenä."
    ( The Guardian, IS ja IL 12.3.2022 )

    Daily Mail: Now Russia accuses experimenting * b a t coronavirus * samples Ukraine:
    http://dailymail.co.uk/news/article-105 ... raine.html

    Kremlin puolustusministeriön tiedottaja Igor Konashenkov on yhdistänyt lepakot koronavirusten levittämiseen Venäjälle Ukrainasta ja Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Vladimirovna Zakharova on pari päivää aiemmin tiedottanut Ukrainan hävittäneen todisteet "biologisista aseista, laboratorioista ja lepakoista"
    Ukrainan Venäjän rajalla ennen Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen alkua.
    Ja
    Venäjä on myös syyttänyt Ukrainaa " likaisten plutoniumpommien " valmistamisesta Tshernobylissä.
    Daily Mailin art. sanotaan myöskin Human Rights Watchin mukaan 85 kertaa käytetyn myrkkyaseita Syyrian ja voisi olettaa Bashar al-Assadin sodassa omaa kansaansa vastaan saaneen myrkyt kanssasotija Venäjältä.


    Venäjän ulkoministeriöstä uutisoidaan jälleen uhatun Ruotsia ja Suomea mahdollisen NATO-jäsenyyden vaaroista, Sergei Beljajevin nimellä:
    "sillä olisi vakavia sotilaallisia ja poliittisia seurauksia, jotka edellyttäisivät kaikkien suhteiden tarkistamista näihin maihin ja vastatoimiin ryhtymistä."

    Synkronoitua ja Moskovasta ohjattua infosotaa, joka alkaa saada jo koomisiakin piirteitä. Aikaisemmien meilläkin uutisoitiin usein vastaavien älyttömyyksien olevan tarkoitettuja Venäjän kotimaiselle yleisölle, mutta uppoaakohan tuollainen "pravda" edes heihin?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 11.03.22 02:55

    ]]>         2022-03-10T16:48:38+03:00 2022-03-10T16:48:38+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44420#p44420 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Imatra ja Sydänkeskiaika]]>
    Imatran kohdalta kiinnostaa kivikautiset asuinpaikat. Todennäköisesti Imatra on saanut tuolloin nimensä. Imatrankoskihan on tunnettu. Imatra voisi olla myös Imatara. Matar- ja Matara-alkuisia paikannimiä on paljon. Yleisesti on arveltu niiden johtuvan kasvin nimestä. Mutta se on päinvastoin. I = Ylä, Mat(a) = Matkat ja Ra = Haara. Siis Ylämatkainhaara. Se sopiikin hyvin Imatralle edelleen.
    Et voi keksiä päästäsi olematonta kieltä.
    Et voi pilkkoa tunnettuja olemassaolevia sanoja ja väittää niiden eri osien tulevan itse keksimästäsi kielestä.
    Metodillasi ei ole mitään tieteellistä pohjaa.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 10.03.22 15:48

    ]]>         2022-03-10T16:46:55+03:00 2022-03-10T16:46:55+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44419#p44419 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Suomen ja Ruotsin Ila-järvien nimistä]]>
    Ilomantsin oletan olevan vanhemman nimen kuin saamen. Jopa 10000 vuotta vanhan. Ilo-alkuisia sanoja löytyy Suomesta useita. Se tarkoitti muinoin Ylähaaraa. Mantsi-sana on jäänyt vähemmälle huomiolle. On oletettu, että se on Matin "haukkumanimi" Mantsi, Mantsa. Mielestäni Mansikka on lähempänä Mantsia. Mantsurian kukkulat on myös meille tutut ainakin laulun kautta. Muurmask muistuttaa myös Mantsia. Mants(i) tarkoittaa muinaiskielellä Matkaniemiä eli kokonaisuudessa Ylähaaramatkaniemet. Mantsuria on Matkaniemienhaara ja Muurmansk on Matkahaaramatkaniemet. Ilmajoki =Ylähaaramatka(joki). Mansik = Mansk = Matkaniemet. Nykyinen mansikkamme on saanut nimensä muinaisesta paikannimestä, joita vieläkin tapaa maastosta.
    Et voi keksiä päästäsi olematonta kieltä.
    Selityksesi ovat erittäin heikkoja, ja sotket eri alkuperää olevia sanoja yhteen vain siksi, että niissä on samoja äänteitä.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 10.03.22 15:46

    ]]>         2022-03-10T16:44:28+03:00 2022-03-10T16:44:28+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44418#p44418 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Suomen sanan "horna" alkuperä?]]>
    Huornas ja Vuorna nimiä esiintyy varsinkin Ruotsin ja Norjan saamelaisalueilla. Ruotsinpuolella tehdyssä saamelaisten paikannimikirjassa sanotaan, että Huornas ja Vuornas nimet tarkoittavat samaa, samoin Fuornas. Heinolassa on Juornatjoki-niminen paikka. Pornaisissa (Porna=Borna=Buorna) on Juornaa-alkuinen nimi (J lausutaa englanninkielessä TS joten se voi olla Tuorna ja Suornakin).
    Ei englannin kielen ääntämisellä ole mitään tekemistä Suomen paikannimien kanssa.
    Suomen Horna ja Vorna merkitsevät samaa. Eli muinaiskielellä edelliset ovat Ylähaaraniemiä. Tämä on helppo tarkistaa paikannimikartoista, sillä samaa tekniikkaa käyttivät jo muinaiset metsästäjä jo ainakin 10 000 vuotta sitten. Tosin luonnollisesti maastoa tarkkaillen sillä silmällä, miten se soveltuu metsästykseen. Miksi nimien alku on niin vaihtelevaa. Siihen on yksinkertaiset syyt: Tuhansien vuosien aika ja vaihtuvat kulttuurit. Kuitenkin ainut mahdollisuus paikannimien säilymiseen on ollut jatkuva ihmisten oleskelu alueella, jotta paikannimi on säilynyt "muistissa" tuhansia vuosia!
    Et voi keksiä päästäsi olematonta kieltä ja selittää sillä paikannimiä.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 10.03.22 15:44

    ]]>         2022-03-10T16:42:20+03:00 2022-03-10T16:42:20+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44417#p44417 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Sanan "Suomi" alkuperä?]]>
    Mielestäni Suomi, Suomus, Suomu sanat periytyvät jo pian jääkauden jälkeen tapahtuneelta ajanjaksolta. Samoin Sumioisjärvi Kuhmoisista, Sompio (metsäsaamelaisten kylä). Samoin Suomasema Hämeessä. Suo-Mi, Suo-Mu = Ylä-Matka, Suo-Mus = Ylä-Matkat, Su-Mis =Ylä-Matkat, So-Mpis/Mps = Ylä-Matkat.
    Et voi keksiä päästäsi sanoja, joita ei ole olemassa.
    On täydellisen naurettavaa yrittää selittää täysin läpinäkyviä, esim. suomu-sanaan liittyviä paikannimiä itse keksimästäsi muinaiskielestä, jossa olisi ollut sanat suo ja mu. :roll:

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 10.03.22 15:42

    ]]>         2022-03-09T15:01:52+03:00 2022-03-09T15:01:52+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44416#p44416 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia]]>
    Olet tuonut linkkejä juuri näihin asiallisiin keskusteluihin, mutta niistä ei mistään ole löytynyt pienintäkään tietoa siitä mistä on keskusteltu. Eli työvälineistä esimerkkinä mainitsemiimme esineisiin.
    On hämmästyttävää kuinka jaksat väitteitäsi, joissa ei ole todellisuuspohjaa nimeksikään.
    Ei ole puhuttu avaruusolioista, ei. Olen tuonut esille vain sen, että esille on tuotu teorioita ns. tutkijalta, joka on toisaalla esittänyt villejä teorioita avaruusolioista. Sen sijaan on tuotu esille aivan yhtä villejä teorioita jostain savuna ilmaan pölähtäen hävinneestä sivislisaatiosta, jolla oli korkeata teknologiaa käytössään ja joka ei jättänyt siitä teknologiastaan muuta jälkeä kuin muutaman naarmun graniitissa.

    Nyt näkyy keskustelu kääntyvän jo jankuttamisesta jankuttamiseksi. Emme näköjään väittele Egyptin muinaisuudesta, vaan siitä, kuka on sanonut mitäkin. Joten kenelläkään ei näy olevan mitään tavanomaisen tieteen raameihin mahtuvaa sanottavaa muinaisesta Egyptistä. Joten jos on jollakulla jotain muuta sanottavaa, sanokoot sen jossain muualla.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 09.03.22 14:01

    ]]>         2022-03-09T14:45:19+03:00 2022-03-09T14:45:19+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44415#p44415 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Sanan "Suomi" alkuperä?]]>
    Monesti ihmetellään, kun samantyyppisiä sanoja on ympäri maailmaa. Kivikaudella oli yksi kieli.
    Mistähän Juha Pekka Honkanen tämän tietää?

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 09.03.22 13:45

    ]]>         2022-03-09T13:45:23+03:00 2022-03-09T13:45:23+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44414#p44414 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Sanan "Suomi" alkuperä?]]> Kallio arvelee, että nykyisen Suomen etelä-, lounais- ja länsiosiin vuoden 3200-vaiheilla eKr. saapui indoeurooppalaiseksi tulkittua vasarakirveskulttuuria edustava väestö, jonka arvellaan sulautuneen myöhemmin alkuperäisväestöön.
    Mielestäni Suomi, Suomus, Suomu sanat periytyvät jo pian jääkauden jälkeen tapahtuneelta ajanjaksolta. Samoin Sumioisjärvi Kuhmoisista, Sompio (metsäsaamelaisten kylä). Samoin Suomasema Hämeessä. Suo-Mi, Suo-Mu = Ylä-Matka, Suo-Mus = Ylä-Matkat, Su-Mis =Ylä-Matkat, So-Mpis/Mps = Ylä-Matkat.
    Maininta, että Suomi, Häme ja Sápmi ovat samaa juurta pitää paikkansa. Aikio (2006: 39-43) ajoittaa äänteenmuutoksen /a/ > /uo/ varhaiselle eli esiroomalaiselle rautakaudelle (eli noin vuosien 600-1 eKr.) Eli Suomi = Sámi (=Saami=Saama). SHámi = Sámi/Hámi = Häme. Kaikki edellämainitut tarkoittavat Ylämatkaa. Monesti ihmetellään, kun samantyyppisiä sanoja on ympäri maailmaa. Kivikaudella oli yksi kieli. Samoin yritetään etsiä vastauksia vanhoihin paikannimiin vanhoista lähteistä. Jos ajatellaan, että Tacitus teki Germaniansa ajanlaskun alussa, siis noin 2000 vuotta sitten, niin on vaikea kuvitella, että yli 10000 vuotta vanhoista sanoista voisi olla lähteitä. Maasto ei kuitenkaan petä!
    Tottahan toki maisemat muuttuu, ja maa kohoaa, mutta niihin meillä on kehitetty omat ratkaisumallit!

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Juha Pekka Honkanen — 09.03.22 12:45

    ]]>         2022-03-09T10:10:31+03:00 2022-03-09T10:10:31+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44413#p44413 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Suomen sanan "horna" alkuperä?]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Juha Pekka Honkanen — 09.03.22 09:10

    ]]>         2022-03-08T21:51:28+03:00 2022-03-08T21:51:28+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44412#p44412 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Suomen ja Ruotsin Ila-järvien nimistä]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Juha Pekka Honkanen — 08.03.22 20:51

    ]]>         2022-03-08T21:13:47+03:00 2022-03-08T21:13:47+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44411#p44411 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Imatra ja Sydänkeskiaika]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Juha Pekka Honkanen — 08.03.22 20:13

    ]]>         2022-03-08T20:59:33+03:00 2022-03-08T20:59:33+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44410#p44410 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Saxa/Saksa-nimi]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Juha Pekka Honkanen — 08.03.22 19:59

    ]]>         2022-03-08T19:58:47+03:00 2022-03-08T19:58:47+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44409#p44409 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Sanan puka merkitys?]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Juha Pekka Honkanen — 08.03.22 18:58

    ]]>         2022-03-08T19:32:16+03:00 2022-03-08T19:32:16+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44408#p44408 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Saama]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Juha Pekka Honkanen — 08.03.22 18:32

    ]]>         2022-03-07T16:51:19+03:00 2022-03-07T16:51:19+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44407#p44407 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]> http://finabel.org/smart-mines-the-future-battlefield/ mukaan ainakin 61 valtiolla tai alueella tiedetään olevan edelleen maamiinoja.

    "Ottawan sop. maamiina määritellään räjähteeksi, joka on suunniteltu sijoitettavaksi maan alle, päälle tai lähelle ja joka räjähtää
    henkilön tai ajoneuvon läsnäolon, läheisyyden tai kosketuksen seurauksena."
    ==============================================================

    USA kehittänyt Gator Landmine Replacement ohjelmassaan 100 miljoonalla $:lla ä l y miinan eli Ottawan sopimusta noudatetaan, vaikkei sitä ole allekirjoitettukaan ja "tyhmät miinat" ovat varastossa odottamassa vaihtoa älymiinoihin.

    Venäjä on kehittänyt oman älymiinansa, Maedalyon POM-3-järjestelmän venäläisillä mikrosiruilla ja ohjelmointi on Venäjän tieteellisen tutkimuslaitoksen johtajan Igor Smirnovin mukaan "mahdoton murrettavaksi."
    Älymiina kuulemma kykenee erottamaan sotilaan ja siviilin.

    Kirjoittaja suoritti asevelvollisuutensa "edesmenneessä PioneeriRykmentissä Korialla" ja miinat tulivat tutuiksikin. Sodanaikainen polkumiina oli vanerirasiassa 100g trotulipanoksineen ja uudempi sakaramiina oli vielä helpompi ja halvempi valmistaakin ja epäilen noiden Älymiinojen olevan varsin kalliita valmistaa.
    Oli sodanaikainen saksalainen jalkaväkimiina, hyppymiinakin ja miinakiellon jälkeen Suomessa on kehitetty isompi hyppymiina, joka ei kuitenkaan liene älymiina.
    Käteni venyivät jo alokasaikana panssarimiinojen kantamisesta lumihangessa pikamiinoitukseen ja eikös panssarivaunukin ole "ajoneuvo", jollaista ei saa miinalla tuhota.
    Kyllähän singon käyttöäkin opetettiin panssaritorjuntaan jo 1965.

    YLEn sivuilla näytetään sanottavan Ottawan sopimuksen kieltävän Suomelta vain sakaramiinan ja kaksi putkimiinatyyppiä, mutta psykologisen miinakauhun aiheuttaminen viholliselle tositilanteessa luulisi olevan suotavaa; `seuraavalla askelella voi pamahtaa."

    Veikko Palvo




    Asevelvollinen tiesi 1960-luvullakin sen mistä suunnasta vihollinen hyökkäisi kaikesta yya-ajan vakuutteluista ja kirjoituksista huolimatta ja
    Länttä ei pidetty vihollisena eikä Venäjän suuntaan ollut `luottamusta´.

    Talvisodasta ja jatkosodasta oli sodankäynein vanhempienkin taholta saatu joitakin tietoja, vaikka eivät he sodasta halunneet liiemmin puhua.
    Lottana ollut äitini taisi puhua enemmän ja muistan sanoneeni, että jotkin elintarvikkeet olisi halvempaa ostaa ulkomailta ja äiti vastasi: "kyllä se leipä oli sota-aikana hyvää."
    Muistan minulle kerrotun, miten olin rautatieasemalla katsonut ohiajavaa junaa ja sanonut: "yttän juna!"
    Hys, hys, hiljaa olivat vanhempani sanoneet.
    Isäni oli karjalainen ja jo Talvisota oli heittänyt hänen sukulaisensa eri puolille Suomea.
    Talvisodan ja jatkosodan aikanakin Suomi sai ulkomaista apua ja pieni maa ei ainakaan pitemmässä sodassa kykene nytkään omin voimin puolustautumaan sotilaallisesti suurempaa suurvaltaa vastaan ainakaan sodan kestäessä pitemmän ajan.

    Nykyisin YYA-Suomen ajan sanotaan olleen realistista pienvaltiolle ja Kylmän sodan aikaa on sanottu myös "selviytymistarinaksi Suomelle, koska uhkaava suurvalta sattui romahtamaan.
    Nykyisin Suomessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa NATO ja Venäjä ovat Kylmän sodan jäljiltä arkoja aiheita, yya-aikana oli opittu pitämään suu kiinni ja `luottamus´ oli vallalla päättäjillä ja poliitikoilla.

    Turvallisuuspoliittista keskustelua ei oikeastaan ole käytykään ja on haettu erilaisia ilmauksia keskustelunkin vastustukselle mm. "NATO-optiosta" ja nyt sanotaan haluttavan "huolellisesti harkita", "lykätä asiaa ainakin puoluekokouksiin asti" ja yya-aikana opittukin ja kansalliseen muistiin jääneet opit näyttäisivät vaikuttavan.

    Ukrainallakin oli Nato-optio ja EU-optio, ainakin se on esittänyt turhaan haluavansa niiden jäseneksi.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 07.03.22 15:51

    ]]>         2022-03-05T16:12:09+03:00 2022-03-05T16:12:09+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44406#p44406 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]>


    Vladimir Putin sanoi helmikuussa 2019 olevansa valmis ` Kuuban kriisi II:een ´; " I´m ready for another cuban missile style crisis if you want one " Venäjän uudella sukellusveneestä laukaistavalla zircon- yliääniohjuksella.
    Venäjän valtion tv:ssä esiteltiin zirconille viisi maalia Yhdysvalloissa,
    http://reuters.com/article/us-russia-pu ... QA1A3?il=0

    VP
    Venäjän bruttokansantuote on 75 %:a Italian bkt:stä ja Espanjan BKT:n tasoa. ( Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki, YK -tietoja )
    Taloudellinen voima Venäjältä puuttuu, mutta ainoan suurvaltatunnuksen, y d i n a s e ensa modernisoimiseen Öljyn, kaasun, kivihiilen ja aseiden myynnistä saadut tulot ovat riittäneet ja tavallisten sotavoimienkin modernisointiin.

    Venäjä on esitellyt maailmalle uusia ydinaseitaan ja uusien ydinaseidensa suunnitelmia ikäänkuin jo toteutuneinakin, on ilmeisesti haluttu osoittaa Venäjän olevan y d i n a s e m a h t i ydinaseiden kaksinapaisessa maailmassa.
    Tosin ydinaseita ei voi käyttää, koska tiedetään seurauksena oleva ydinsodan tuho, mutta ydinaseilla voi painostaa toista osapuolta pysymään Venäjän käynnistämästä kriisistä erossa, kuten Ukrainassa 2014 ja nyt 2022 Ukrainan sodassa.

    Esim. helmikuussa 2019 Putin sanoi olevansa valmis "Kuuban kriisi 2.:een," Hrushtshovin malliin.

    Ruotsi teki 2016 aiesopimuksen USAn kanssa:

    Vuoden 2020 toukokuussa USAn strategiset B-1B Lancer pommikoneet risteilyohjuksineen harjoittelivat JAS 39 Gripenien saattamina Ruotsin ilmatilassa.
    http://forsvarsmakten.se/en/news/2020/0 ... in-sweden/

    Strategiset pommikoneet harjoittelivat myös Viron, Latvian, Liettuan, Tanskan ja Puolan ilmatiloissa.

    Ja helmikuussa 2021 USAsta lähteneet B-1B pommikoneet risteilyohjuksineen harjoittelivat Ruotsin ilmatilassa, pommikoneet lähtivät ja palasivat USAn tukikohtiinsa yhtäjaksoisen lennon jälkeen ( ilmatankkauksin ) vuorokauden tehtävässä.
    http://forsvarsmakten.se/en/news/2021/0 ... s-bombers/
    Ja
    18.2.2022 oli Ruotsin ja USAn ilmavoimien yhteisharjoitus Etelä-Ruotsissa Bomber Tas Forcen B-52 Stratofortressin kanssa.

    Olisikohan tuossa kyseessä USAn "ydinasesateenvarjo" Ruotsille?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 05.03.22 15:12

    ]]>         2022-02-28T15:09:15+03:00 2022-02-28T15:09:15+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44405#p44405 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]>
    Helsingin päätösasiakirjassa v. 1975 kirjatun Euroopan järjestyksen aika on ohi Venäjän hyökättyä v. 2014 poiketen avoimesti sotavoimillaan Ukrainaan
    2022 helmikuussa.

    Georgia 2008 ja Venäjän suorittama Krimin kaappaus v. 2014 saivat aikaiseksi Lännen pakotteita Venäjää vastaan, mutta mm. Naton ja EU:n jäsenvaltio Saksa allekirjoitti Venäjän kanssa NordStream 2- kaasuputken rakentamissopimuksen, jonka käyttöönotto on siirtynyt Venäjän 2022 Ukrainaan hyökkäyksen johdosta. ( Fortum´kin omistaa NS2:sta lähes miljardin arvoisen osan Uniperin kautta. )

    Venäjän ulkoministeriön Maria Zakharova uhkasi 25.2.2022 Suomea ja Ruotsia "vakavilla sotilaspoliittisilla seurauksilla" jos maat liittyvät Natoon. "Suomen ja Ruotsin ei pidä parantaa turvallisuuttaan muiden maiden turvallisuutta uhkaamalla."

    Aiemmin Venäjän ulkoministeriö on sanonut Nato-jäsenyyden olevan Suomen oma asia, mutta gallupit Suomessa ovat sitä vastaan.

    Venäjän hyökkäys 2.2022 Ukrainaan on saanut satojatuhansia ukrainalaisia lähtemään pakoon maastaan ( 27.2.-22 kirjoitettuna ).
    Ukrainan pommituksissa ja risteilyohjuksia ampumalla Venäjä on vaurioittanut Ukrainan asutuskeskuksia ja tappanut ukrainalaisia ja Ukraina ei ole romahtanut sotilaallisesti kuten keväällä 2014 Krimillä.

    Venäjällä voi olettaa tulevan olemaan tekemistä Ukrainan kanssa tai Ukrainassa ja Venäjän Ukraina-hyökkäyksen aiheuttaman Läntisen reaktionkin johdosta. Vuonna 2014 miehitetyn Krimin alue takaisin Ukrainalle, samoin Luhanskin ja Donetskin ns. separatistialueet on tietysti nekin otettava huomioon joskus solmittavassa rauhansopimuksessa.

    Venäjän ja Lännen välit tulevat olemaan vuosia poikki, eikö nyt olisi Suomessakin aika puhua NATO-jäsenyydestä?

    Venäjän vastatoimista Suomen Nato-jäsenyyden toteutuessa on kirjoitettu ja nythän EUn ja USAn ja Läntisen maailman Venäjä-vastaiset pakotteet tuovat jo sinänsä EU-Suomellekin taloudellisia seurauksia ja Venäjän vastapakotteita EU:lle ja USAlle ei vielä ole tiedossa.

    Ja
    Suomen turvallisuusnäkökohdista tarkasteltuna, eikä Venäjän ulkoministeriön M.Zakharovan vaatimasta Moskovan näkökulmasta.

    VP

    Ukrainassa on Deutsche Wellen mukaan 7 miljoonaa maan sisäistä pakolaista ( ulkomaillekin paennut kohta 400 000 ukrainalaista ).
    http://dw.com/en/us-tells-national-cons ... a-60931396

    Venäjän ja Ukrainan valtuuskuntien uutisoidaan käyvän Venäjän aloitteesta rauhanneuvotteluja Valko-venäjän ja Ukrainan rajalla.
    Valko-Venäjä on ollut Kiovan suuntaan suuntautuneen Venäjän hyökkäyksen lähtä- ja tukialuetta ja V-Venäjän asevoimien uutisoidaan liittyvän 28.2.-22 Venäjän hyökkäykseen.
    Venäjän presidentti Putin julisti asettavansa "ydinvoimat korkeimpaan valmiustilaan."
    Venäjän asevoimilla on neljä hälytystasoa ja ydinvoimat ovat aina korkeimmassa hälytystilassa ja ohjukset laukaisuvalmiina ( osa ydinohjuksista ), joten keitä Putin ydinohjuksillaan uhkailee?

    NATOn 30 jäsenmaan joukkoja ei ole Ukrainassa sotimassa ja myöskin USAn mannertenvälisistä ydinohjuksista osa on laukaisuvalmiina.
    Ydinsodassa ei ole voittajia ja Venäjälläkin se tiedetään; tilanne on oikeastaan omituinen, molemmat eniten ydinohjuksia omaavat valtiot tietävät, ettei ydinaseita voi käyttää, mutta niitä on kuitenkin pakko modernisoida jatkuvasti.
    Vastustajaan ei voi koskaan luottaa, pres. Obama sanoi puheessaan Tsekeissä, että ydinaseista olisi päästävä täysin eroon ja sai Nobelin rauhanpalkinnon, mutta Putin on uhkaillut voittamattomilla uusilla ydinaseillaan, "pyyhkäisevät Ranskan ja Texasin kokoisen alueen kartalta yhdellä monikärkiohjuksella, Floridaakin on maalitettu puheissa."
    Ehkäpä niin, mutta kun silloin Moskovastakaan ei jäljelle kuin märkä läiskä kartalla."

    Ruotsi ja Tanskakin lähettävät aseita Ukrainaan Puolan kautta, Ruotsin asevientiä ensimmäisen kerran sitten Suomen Talvisodan 1939.
    EU:kin lähettää "tappavia aseita" Ukrainaan.
    Ukraina saa aseapua kaikkialta Lännestä ja näyttää siltä, ettei vuoden 2014 kaltaista Ukrainan armeijan romahdusta ja antautumista Krimillä tapahdu tällä kertaa oletettavasti yllätyksenä Putinin Venäjälle.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 28.02.22 14:09

    ]]>         2022-02-26T10:41:19+03:00 2022-02-26T10:41:19+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44404#p44404 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Legenda sotakorvausten hyödyllisyydestä]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja paavo112 — 26.02.22 09:41

    ]]>         2022-02-25T23:43:50+03:00 2022-02-25T23:43:50+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44403#p44403 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]> Oletettavasti venäläiset jotain kautta tiedon Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan saavatkin, mutta eivät kuitenkaan Venäjän federaation tiedotusvälineistä.

    Vuoden 2014 maaliskuun 15 pv:nä päivää ennen Krimin liittämistä Venäjään Reutersin mukaan
    http://reuters.com/article/ukraine-cris ... edirect=in
    kymmenettuhannet venäläiset osoittivat mieltään Putinin Ukrainan politiikan puolesta ja sitä vastaan, 30 000:n ja 15 000 venäläisen mielenosoituksia.

    "Suurin osa venäläisistä tukee voimakkaasti Putinin toimia ja näkee Krimin oikeutettuna osana Venäjää.
    "Vähemmistö on kauhuissaan Putinin sodanuhkasta Ukrainalle, toiselle slaavilaiselle maalle, jota pidettiin veljesvaltiona," kirj. Reuters 15.3.2014.

    Putinin puolesta ja rauhanmarsseilla vastaan maaliskuussa 2014 , ja onko venäläisten mielipidejakauma sama helmikuun lopulla 2022 Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan käynnistyttyä? "Rauhanmarssilla näkyi mm. kyltti: Unkari 1956, Tsekkoslovakia 1968, Ukraina 2014."

    Rauhanmarsseja Venäjällä ei kuitenkaan sallita, 7.4.2016 uutisen
    http://verkkouutiset.fi/putin-perusti-4 ... /#af7957a3
    mukaan "Putin perusti 400 000 miehen yksityisarmeijan, oikeus ampua varoittamatta - `Licence to Kill´ .

    Omon- ja SOBR-joukkojen ja muiden spetsnazien lisäksi perustettiin 400 000 miehen Kansalliskaarti.
    Perustettu uusi lainvalvontaelin, kansalliskaarti on suoraan presidentin alainen, ja perustettu turvaamaan yleinen järjestys ja taistelemaan terroristeja ja ääriliikkeitä vastaan.

    Venäjällä hallinnon vastaiset mielenosoitukset kukistetaan yhä tehokkaammin ja nopeammin, Putinin hallinnon vastaisia mielenosoituksia näyttäisi kuitenkin yhä esiintyvän pienessä määrin?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 25.02.22 22:43

    ]]>         2022-02-25T14:57:07+03:00 2022-02-25T14:57:07+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44402#p44402 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Neuvostoliiton talous 1917 - 1991]]> http://voxeu.org/article/russia-s-natio ... -1913-1928 sanotaan Tsaari-Venäjän sotatalouden olleen laskusuunnassa ensimmäisen maailmansodan aikana vuoteen 1917 saakka, "mutta ei sen enempää kuin muidenkaan mannervaltojen."

    Venäjän vallankumouksen tapahduttua helmikuussa 1917, keisarin Saksa kuljetti Zurichista 31 bolshevikkia plus Leninin Pietariin ja nämä yrittivät ja sitten onnistuivatkin tekemään vallankaappauksen, joka muuttui sitten "vallankumoukseksi."

    Taloudellinen tila Venäjällä oli keväällä 1917 usein esitettyä parempi ja talousromahdus oli vastaavasti suurempi ja nopeinta talouden lasku oli vuonna 1918. Venäjän sisällissota ajoittuu vuosille 1918 - 1920 ja sen taistelut yleistyivät ja levisivät vasta v. 1919.
    "Vuonna 1919 keskimääräinen työntekijän päivittäisen ruoka-annoksen kalorimäärä oli alle 1600 kaloria, puolet sodanedellisestä tasosta ja keskitulot N-Venäjällä olivat alle puolet v. 1913 tasosta.
    "Bolsevikkien talousmobilisaatio ja luokkasodan politiikka levittivät kaaosta ja taantumusta.
    Nälkä, lavantauti, punatauti, kolera levisivät ja vuoden 1921 viljasato oli edellisiäkin kehnompi ja yli 5 miljoonaa ihmistä kuoli nälkään ja sairauksiin.
    Neuvostoliitto perustettiin 30.12.1922 eräänlaisena vallankumousviennin epäonnistumisena ja jonkin aikaa oli pakko harjoittaa NEP-talouspolitiikkaakin, mutta Neuvostoliiton talouden tulot olivat vielä v. 1928 jonkin verran alle v. 1913 tason.

    Puolueen bolsevikit suunnittelivat talouden uudistamista ja kollektivisointeja, mutta ne toteutettiin sitten Stalinin terrorilla ja häikäilemättömyydellä miljoonien venäjänmaalaisten taas kuollessa "suunnitelmataloudellisesti" nälkään etelä-Venäjällä.
    Ja
    NL:n viimeinen nälänhätä ( 1,0 - 1,5 miljoonaa tappanut ) tapahtui ww2 jälkeen, elintarvikkeita toimitettiin kyllä pakostakin Itä-Blokin
    voittomaiden kansalaisille, Suomeenkin taisi Neuvostoliitosta tulla ainakin karamellejä?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 25.02.22 13:57

    ]]>         2022-02-23T11:13:10+03:00 2022-02-23T11:13:10+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44401#p44401 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Neuvostoliiton talous 1917 - 1991]]> http://voxeu.org/article/stalin-and-sov ... ialisation
    lyhyt vastaus: "ei",
    sanovat art. kirjoittajat Anton Cheremukhin, Mikhail Golosov, Sergei Guriev, Aleh Tsyvinski.

    "Stalinin teollistaminen ( 1928-1932, 1933-1937-1938-1941 ) oli tuhoisa jopa _ puhtaasti taloudellisesti _ . Brutaali kollektivisointipolitiikka tuhosi tuottavuuden sekä teollisuudessa että maataloudessa, massiviset hyvinvoinnin menetykset vuosina 1928 - 1940 ( -1941 ) olivat suuremmat kuin Stalinin talouspolitiikan vain teoreettisesti mahdollinen edistys vuoden 1940 / 1941 jälkeen.
    "Aiheutettua n. 6 miljoonaa Etelä-Venäjällä tappanutta nälänhätää, maanlaajuista sortoa ja terroria ei ole otettu laskelmissa huomioon", sanovat kirjoittajat.
    Suunnitelmatalouden ei oleteta toimineen markkinatalouden tavoin, mutta markkinatalouden mallit ovat auttaneet komentotalouden analysoinnissa.

    Gosplan jakoi suunnitelmatalouden teräksen, öljyn, sähkön ja kivihiilen tuotantonormit kaivosten ja tehtaiden johtajille ja näiden oli saavutettava norminsa vaikka työtuloksia väärentämällä välttyäkseen joutumasta Gulag-leireille.
    Ja työläisillä oli omat norminsa ja propagandassa luotiin stahanovilaisuuskin http://yle.fi/uutiset/3-8268366 , Aleksei Stahanov louhi hiiltä työvuoronsa aikana 13 kertaa norminsa. Stahanovilaisuudessa oli muitakin "työn sankareita", mutta todellinen työn tuottavuus oli jotakin aivan muuta, eikä kaikkia "laiskoja" voinut lähettää gulagiinkaan.

    Nyky-Venäjällä sanotaan Stalinin teollistaneen Venäjän ja " palauttaneen Venäjän vanhat rajat " ja voittaneen sodan Saksaa vastaan.
    Mutta Venäjän talouselämä on ainakin jäänyt "stalininaikaiselle tasolle", eikä sitä ole yritetty modernisoida kuin ainoastaan aseteollisuuden ja uusien ydinaseiden rakentamisen osalta.

    Ja "Venäjän tsaarien aikaisia rajoja" Moskova yrittää nyttemmin palauttaa, aluksi Ukrainan suunnalla, mutta entäpä Baltian ja Suomen suunnalla?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 23.02.22 10:13

    ]]>         2022-02-19T11:35:33+03:00 2022-02-19T11:35:33+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44400#p44400 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Hrushtshovin ydinasediplomatiaa ja euro-ohjuksia]]>
    Euro-ohjuskriisi näyttäisi alkaneen jo 1950- luvulla aluksi Neuvostoliiton lyhyen kantaman ydinohjuksilla, USAlla ja Neuvostoliitolla ei ollut toistensa alueelle yltäviä ohjuksia.
    Sputnik-kantoraketti Semjorka http://fi.wikipedia.org/wiki/R-7 on lokakuussa 1957 muuttanut tilanteen, mutta Plesetskissä, Arkangelin lähellä ei liene ollut USAan ydinpommilastissa laukaisuvalmiita. Wikissa sanotaan Semjorkan kehitystyön nielleen 5%:a NL:n sotilasbuljetista ja kalliita ovat varmaan Putininkin ydinkäyttöisten ydinohjusten, drone-sukellusveneiden, hyvin nopeiden risteilyohjusten ja tsunami-torpedojen kehitystyöt, mikäli Venäjä aikoo edetä ydinaseuhitteluista todelliseen ydinasepelotteen vahvistumiseen.

    Putin "vaalipuheessaan" 2018 toi esille noita Venäjän uusia ydinasemalleja ja
    http://vox.com/world/2018/3/1/17066598/ ... r-election

    sanoi: "Kukaan ei halunnut kuunnella meitä, mutta nyt Venäjää kuunnellaan."

    Länsi on vihollinen ja Venäjä on jälleen mahtava Putinin 20 vuotisen johtajuuden ansiosta, taidetaan tuossa vaalipuheessa venäläisille uskotella?
    SIPRIn mukaan Venäjän sotilasmenot v. 2016 olivat maailman kolmanneksi suurimmat USAn ja Kiinan jälkeen.

    Tuossa v. 2018 puheessaan Putin lupasi puolittaa köyhyyden Venäjällä; "se on kestämätöntä."
    Venäjän federaation tilastopalvelu ( ROSSAT ) mukaan Venäjän köyhyysaste 1.-3. 2018 13,9 % 20,4 miljoonaa venäläistä, vähimmäistulorajaksi oli asetettu 10 038 ruplaa = 158 $ ja 2019 köyhien määrä oli Rossatin mukaan noussut 14,3 %:iin ja 20,9 miljoonaan venäjänmaalaiseen ja vähimmäistuloraja 10753 ruplaan = 169 $ / kuukaudessa. ( Moscow Times 30.7.2019 21m russians live in poverty official data says a66618 )

    Missähän määrin venäläisten ja venäjänmaalaisten elintaso on muuttunut Hrushshovin ajasta tai yleensä soviet-ajoista?
    IL 25.10.2019 :
    "ROSSTAT : 49,4 %:lla venäläisistä rahat riittävät vain täysin välttämättömään eli ruokaan ja vaatteisiin."

    Venäläinen voi kylläkin ihailla Venäjän aseita ja ydinaseita ja kaipa Putinin "Russia is great again nucleare weaponsia", neuvostoaikana oli tv-kanava Krasnaja svezda yksinomaan näyttämässä venäjänmaalaisille aseita, nykyinen nimi on Zvezda.



    Mutta 1950-luvulla mannertenvälisiä New Yorkiin tai Moskovaan yltäviä ohjuksia kummallakaan osapuolella ei ollut ja 1962 Hrushshovin käynnistettyä Kuuban ohjuskriisin, Wikin mukaan Neuvostoliitolla olisi ollut 20 Semjorka "Sputnik-ohjusta", mutta muiden sukellusveneestä laukaistavissa ollut 5 kt ydinohjusten kantomatkat lienevät olleet tämän kartan
    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... _range.jpg pienimmän 630 merimailin = 1000 km:a yltäviä
    Isoin ympyrä osoittaa tulevaisuutta, jos Hrushtshov olisi saanut sijoitettua Kuubaan ydinohjuksia ja atomipommeja kantavia IL-28 kevyitä pommikoneita, Kuubaan sijoitettavaksi aiotut R-12 Dvina nestepolttoaineohjukset olisivat yltäneet Washingtoniin ja New Yorkiin asti - ohjuksia Kuubaan kuljettavat rahtialukset kääntyivät Atlantilla takaisin.
    Maalta laukaistavat R-12 / SS-4 ohjukset olivat nekin nähtävästi "euro-ohjuksia", ne eivät yltäneet Varsovan liiton maista USAan saakka.

    Puolustusliitto NATO perustettiin Länsi-Euroopan puolustamiseen ja Hrushtshov olisi halunnut `viedä sodanuhkan vihollisen maalle´ läheltä Kuubasta ammuttuine atomipommeineen.
    Nyky-Venäjän uutisointi ydinsodan uhkasta 1962 näyttää olleen NL:n B-59 sukellusveneestä laukaistavissa ollut 5 kt:n ydintorpedo RDS-9, joka oli tarkoitettu vihollisen sukellusveneiden tuhoamiseen. USAlla oli Mark 45 sukellusveen tuhoamistorpedo.
    Putinilla on "tsunami-ohjus", Poseidon - ehkä kehitysasteella tai todellisuutta ja sekin Venäjältä "vuotaneiden tietojen" mukaan laukaistaisiin Poseidonia varten suunnitellusta ja rakennetusta sukellusveneestä.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 19.02.22 10:35

    ]]>         2022-02-15T22:49:11+03:00 2022-02-15T22:49:11+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44399#p44399 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia]]> ja ymmärtääkseni oikeistaan kukaan täällä ei ole avaruusolioista keskustellut, muut kuin moderaattorit."

    Jos kelaat sivuja taaksepäin huomaat että työstöjäljistä sekä työvälineista on lähes koko ketjun ajan keskusteltu, paitsi moderaattorit, jotka tuovat avaruusoliot ja tuntemattomat sivilisaation väkisin keskusteluun. Tästä on monta kertaa moderaattoreita huomautettu. Tuot ne esiin vieläkin.

    Toistan vielä...työstövälineet ja sen ajan työkalut. Luonnollisesti myös kuinka korundimaljakoita on valmistettu jopa millin 10-osan tarkkuudella, samoin porakierteet jne.

    Itse lainasin jossain vaiheessa erinomaista ja asiantuntevaa artikkelia sekä laitoin linkin tänne. Artikkelin kirjoittaja kirjoitti viimeiseen lauseeseen että jotkut väittävät kysessä olleen avaruusolijoiden tai kadonneen kulttuurin (en muista kumpaa). Siis artikkelin loppuun lisätty tuollainen lause.
    Kun kysyin Onnelalta milloin minä muka olen avaruusolennoista tai kadonneista kulttuureista kirjoittanut ja uskoisin niihin, vetosi hän tuohon artikkeliin. Hämmästyttävää ja outoa.

    Olet tuonut linkkejä juuri näihin asiallisiin keskusteluihin, mutta niistä ei mistään ole löytynyt pienintäkään tietoa siitä mistä on keskusteltu. Eli työvälineistä esimerkkinä mainitsemiimme esineisiin.
    On hämmästyttävää kuinka jaksat väitteitäsi, joissa ei ole todellisuuspohjaa nimeksikään.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Raimoves — 15.02.22 21:49

    ]]>         2022-02-15T14:24:38+03:00 2022-02-15T14:24:38+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44398#p44398 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Neuvostoliiton talous 1917 - 1991]]>
    "Neuvostojohtajat pitivät ulkomaailmaa vihamielisenä ( kommunismille ) ja Neuvostoliittoa maan vihollisten piirittämänä.

    "Kun he eivät olleet sodassa, he valmistautuivat sotaan."

    Turvattuaan naapurinsa liittolaisiksi ja osin kommunistiseksikin, neuvostojohtajat hyökkäsivät niihin usein voiton ja alistussuhteen puolustamiseksi.
    "Tämä vastakkainasettelu tuotti jatkuvasti todisteita, jotka vahvistivat neuvostojohtajien uskomuksia."

    Bolshevikit ihailivat ja jäljittelivät kahta talouden organisaatiomallia:
    -Walther Rathenaun ja Erich Ludendorffin 1915 - 1916 toteutettua sotataloutta
    -USA-mallia, jonka toteuttivat Henry Ford ja Frederick W. Taylor: standardisoidut hyödykkeet massatuotantona kontrollin alaisena.

    Vuonna 1940 Neuvostoliiton sotatalous lähenteli jo Saksan sotataloutta ja WW2 jälkeen sotateollisuuteen lisättiin uusia osa-alueita:
    ydinaseet, ohjukset jne. ( kuva 1. )
    Tuotanto-, tutkimus- ja suunnittelulaitosten lukumäärä 1917 - 1987 ( kuva 3. ).

    Kulutushyödykkeiden ja palveluiden jakelulle oli olennaisinta pula ja etuoikeus, tuloilla ei ollut merkitystä tavaroiden saatavuudessa, poliittinen asema ratkaisi sen kuka sai ja kuka ei saanut.
    Kulutustavarateollisuutta ei neuvostojärjestelmässä katsottu tarpeelliseksi.

    Kauppojen niukan tarjonnan jonottajilla oli rahaakin, mutta he eivät voineet kuluttaa sitä etuoikeuksien ja kontaktien puuttuessa.
    http://voxeu.org/article/soviet-economy ... -afterlife
    Neuvostoliiton nälänhädät, joukkomurhajaksot ja kaikkialle levinnyt sorto surmasivat venäläisiä ja vaurioittivat heitä.
    Terveydenhuolto kyllä parani 1950-luvulle saakka ja elinajanodote kasvoi alle 30 vuodesta 60 vuoteen, ( kuva 5. ) pysähtyi ja kääntyi jopa laskuunkin.
    "1890-luvulta 1980-luvulle 40-vuotiaiden ja sitä vanhempien elinajanodote ei juuri muuttunut."

    Neuvostoliitolla / Venäjällä on aina ollut jokin suurempi päämäärä, johon pyrkiä, ihmisten elintaso ja onnellisuus näyttäisivät aina uhratun
    valtion pyrkimyksille ja venäläiset ovat olleet valtiota varten eikä valtio ihmisiä varten?

    Propaganda kertoi toisin neuvostoajalla ja Lännessäkin jotkut jopa uskoivatkin tuota ehkä omia toiveitakin kuvastavaa kiiltokuvaa?


    Kun Putinin Venäjä on modernisoinut jo suureksi osaksi asevoimansa, niin merkitseeköhän se asemahdin palauttamista neuvostoajan tasolle?
    Ja
    onko Venäjän talous yhä keskittynyt kansallisen vallan rakentamiseen, sotatalouteen neuvostoajan tavoin ja perintönäkin?

    Venäjän taloutta ei uutisoida modernisoidun, eikä sitä edes aloitetunkaan, öljy- ja kaasurahat ja kivihiilen ja raaka-aineiden vientitulojen ensisijainen käyttökohde on edelleen asevoimat ja aseteollisuus ja aseiden vienti lienee ainoita korkeamman teknologian tuotteiden vientiä?

    Venäjällä toistetaan vuoden 2014 jälkeen Lännen talouspakotteissa omavaraisuutta ja sen saavuttamista kaikilla aloilla, toisaalta sanotaan venäläisten olevan vahvoja ja tulevan toimeen vähälläkin, mutta merkitseekö se "datshaviljelyn" pakollistakin tehostamista?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 15.02.22 13:24

    ]]>         2022-02-14T18:39:03+03:00 2022-02-14T18:39:03+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44397#p44397 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia]]>
    Mutta siis jos jotain asiaa ei tiedetä, ja sitä koskeva asiallinen tutkimus ei kelpaa keskusteltavaksi ja huuhaatutkimusta ei ole olemassakaan, niin mistä Raimoves haluaa keskustella? Olisi aika tylsää vai hokea, ettää onpa arvoitus, voi sentään! Turhaa on ainakin keskustella siitä, että olenko minä linkannut tutkimusta ja ovatko nuo muut viitanneet huuhaateorioihin. Minä vastaan kumpaankin kysmykseen myöntävästi ja nämä yhdet kieltävästi. Taitaa olla turhaa jatkaa.

    Kiehtovista asioista kiinnostuneille tuli mieleeni tyksi mahdollisuus: Saharan eteläpuolinen Afrikka. Niger-joen alajuoksun kieppeillä keksivät raudan jo varhain ja niinpä afrikkalaiset hyppäsivät pronssikauden yli, suoraan kivikaudesta rautakauteen. Englanninkielinen wikipedia kertoo, että on jotain tutkimusta, jonka mukaan olisivat käyttäneet rautaa jo Gizan pyramidien rakentamisen aikaan https://en.wikipedia.org/wiki/Iron_metallurgy_in_Africa. En väitä, että olisivat varmasti käsitelleet rautaa jo silloin enkä väitä, että olisivat egyptiläiset saaneet rautansa etelästä, mutta on tämä paljon mahdollisempi vastaus kysymyksiin kuin jokin mystisesti hävinnyt sivilisaatio.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 14.02.22 17:39

    ]]>         2022-02-12T22:38:30+03:00 2022-02-12T22:38:30+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44396#p44396 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    - Säyhtee - nimen on Saulo Kepsu käynyt noin 40 vuotta sitten perusteellisesti läpi, mutta Uppsalan yliopiston suomalaisista käsinpiirretyistä kartoista löytyi vielä yksi muunnos Säulanpyle (tai Säutanpyle) , jossa pyle eli böle varmistaa aiemmin ollutta käsitystä, että kyseessä olisi keskiaikainen asutus. Mutta Böle-nimissä etuosa on usein henkilönimi, jota tässä ei ole aiemmin huomioitu. Ja seula - siekla vielä määriteosana??? Arvannette mitä päättelen tästä.
    Mikäs peruste on ylipäätään yhdistää tuo Säulan-nimi Säyhtee-nimeen?
    - Euraa on ajateltu myös järven nimeksi. Jos näin on, niin saattaisi olla subtraattikieltä, eufr tms. Tuolle paikalle sen merkitykseksi sopisi yksinkertaisesti järvi!
    Pitää katsoa Eura-nimien kokonaisuutta, ei yhtä irrallista nimeä. Eura asutusnimenä on tätä taustaa vasten sekundaari, kuten aiemmin olen tuonut esiin. Se, että nyt löytyy yksiosainen nimi, ei voi todistaa, että se yksiosainen nimi olisi primaari, saati että se olisi merkinnyt 'järveä' vain siksi, että sen lähellä on järvi. Näin hataralla metodilla löytyisi sata muutakin selitystä Eura-nimelle.
    Tällöin tosin pitää kyseenalaistaa järvi -sanan etymologia, jospa -vi onkin meidän kieltemme pääte, vrt. erke. Samoin vrt. skandikielten jerf (selitetty tulevan muinaisnorjasta, tarkoittaa pientä järveä) ja muutakin siellä suunnalla.
    Tässä pitää edelleen katsoa kokonaisuutta: saamen *jāvrē, merjalaiskielten *jaxr, *jadr jne. Nämä voidaan palauttaa alkuperäiseen sanaan *jäkrä, mikä jättääkin suomen järvi-sanan epäsäännölliseksi. Ja mikä se sellainen -vi-pääte olisi? Eihän sellaista ole olemassakaan, joten sellaisen olettaminen tuohon on vain kehäpäätelmä.

    Mistäs tuollainen jerf-sana löytyisi? Ei Googlella ainakaan...
    - myös kaukas - kuukas on mielenkiintoinen, koska germ. kielten hoch, hög sanoilla on kaksi eri kehityslinjaa, kuk (kukkula?) ja kowkos (https://etymologeek.com/deu/hoch).
    Kauka saattaa hyvin olla vanha germaaninen tai esigermaaninen lainasana. Kukkula-sana sen sijaan on eri alkuperää SSA:n mukaan.
    Pälkäne tarkoittaa voimakkaasti pulppuavaa lähdettä. Ajatuksetkin ovat sellaisia, luultavasti olen niitä nyt esittänyt riittävästi.
    Millä perusteella tarkoittaa? Suomalaisen paikannimikirjan mukaan ei todellakaan tarkoita.
    https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkai ... uvaton.pdf

    Ajatuksissa on se vaara, että jos niitä ei ankkuroi aiempaan tutkimukseen, päätyy poukkoilemaan hyvin kauas todellisuudesta. Tämä vaara on osoittautunut todelliseksi: moni sinun väittämäsi/esittämäsi merkitys paikannimille näyttää olevan täysin tuulesta temmattu ja vastoin kaikkea aiempaa tutkimusta.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 12.02.22 21:38

    ]]>         2022-02-12T19:10:03+03:00 2022-02-12T19:10:03+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44395#p44395 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]>
    http://nato.int/cps/en/natohq/topics_50090.htm

    Ukrainan kriisi on yksinomaan Venäjän suunnittelema ja ylläpitämä välillä "jäähtynytkin" konflikti.

    2022 Venäjä on irtisanoutunut rauhasta ylipäätään julistamalla NATOn vihollisekseen, esittämällä yllättäen vaatimuksia NATOlle ja Lännelle,
    Nato ei Venäjän vaatimuksien mukaan saisi laajentua itään, mutta rauhankumppanimaa Valko-Venäjästä Kreml ei ole esittänyt huolestumistaan järjestäessään sen kanssa parast´aikaa käynnissä olevan suuren sotaharjoituksenkin.

    NATO ei ole luhistunut Venäjän uhkauksiin, `vapaissa demokratioissa´ on esiintynyt aina ennenkin pieniä mielipide-eroja, esim. Ranska on välillä jättäytynyt Naton toiminnasta ulos, mutta ei jäsenyydestään.
    Nyt presidentti Macron halunnee olla Merkelin jälkeen EU:n johtaja, kävi Moskovassa ja puhui _ Ukrainan suomettamisestakin _,
    mutta Ranska on pysynyt Naton riveissä.
    Saksan liittokansleri Olaf Scholz ei näytä suostuneen sanomaan presidentti Bidenille Saksan irtautumista Nord Stream 2.:sta, koska se haittaisi hyvin vakavasti Saksan energiewendeä ja O.Scholz on liittokanslerinakin puhunut Saksan uudesta Ostpolitikista, mutta Naton 30 valtion rintamassa Saksakin on pysytellyt.

    NATO ei tingi Euroopan maiden itsenäisyydestä ja alueellisesta koskemattomuudesta, mutta rauhankumppanimaa Ukrainaan Nato ei lähetä joukkoja, eikä taistele Ukrainassa, koska "Ukraina ei ole NATOn 5 artiklan suojaama jäsenmaa."


    NATOn rauhankumppanuus ei siten suojele Ukrainaa; Venäjälle on kylläkin asetettu pakoteuhkauksia jos se hyökkää Ukrainaan ja jonkin verran aseitakin Ukrainaan on lähetetty lentorahtina, mutta Venäjän hyökkäyksen torjumisessa Ukraina olisi yksin.

    Sotilaallisesti yksin olisi NATOn rauhankumppanimaa Suomikin konfliktitilanteessa.

    Veikko Palvo




    Ranskan Emmanuel Macron nosti Moskovan vierailullaan 7.2.-22 esille `Ukrainan suomettamisen´ ja kiisti Kiovassa 8.2. puhuneensa Putinin
    kanssa suomettumisesta.

    Saksan uutta ostpolitikia ja EU:nkin uutta idänpolitiikkaa haikaileva liittokansleri Olaf Scholz sanoi Moskovan vierailunsa yhteydessä:
    "Mitä tulee Naton itälaajenemiseen, on aika erikoinen tilanne, sillä se ei ole lainkaan päiväjärjestyksessä ja kaikki tietävät sen tarkalleen.
    Se ei ole aihe, joka meitä ( Putin ja Scholz ) tulee meidän virkaurallamme vastaan, niin kauan kuin ne jatkuvat."
    Scholz yrittää kieltää Suomenkin mahdollisuuden NATO-jäsenyyteen.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 12.02.22 18:10

    ]]>         2022-02-07T14:33:12+03:00 2022-02-07T14:33:12+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44394#p44394 <![CDATA[Historisk Tidskrift för Finland • Historisk Tidskrift för Finland 3/2020, innehåll]]>
    HTF 3/2020 (årg. 105)


    Innehåll:

    * Petteri Impola, Petri Karonen & Harry Lönnroth, Språkbruk i svenska städer under tidigmodern tid. Ny metod för att analysera ordförrådet i domböcker från 1600-talet (s. 267)

    * Johanna Kuokkala, Klas Kristersson Horn i historieforskning och biografier från och med början av 1900-talet (s. 292)


    Översikter

    * Nils Erik Villstrand, En multitaskig professors senkomna bekännelser och långlöpande käpphästar (s. 321)

    * Stephen A. Mitchell, Magic and Memory in the Medieval North (s. 336)

    * Roland Persson, Karl XII:s myndighetsförklaring den 8 november 1697 (s. 365)

    * Andrej Scheglov, "Skämtan om abbotar." En översikt över diskussionen samt anmärkningar beträffande skriftens ålder och karaktär (s. 374)


    Granskningar

    * Svante Norrhem, Subsidier. Svenska krig och franska pengar 1631-1796. Av Henri Hannula (s. 388)

    * Nils Erik Villstrand, Åbo Akademi i sin början 1918-1945. Av Heli Valtonen (s. 391)

    * Laura Hollsten (red.), Åbo Akademi och kunskapen. Perspektiv på villkoren för skapandet av vetenskap, 1918-2018. Av Petri Karonen (s. 398)

    * Anders Ahlbäck & Henry Nygård (red.), Åbo Akademi och samhället. Perspektiv på växelverkan mellan samhällsförändring och universitet 1918-2018. Av Annette Forsén (s. 403)



    http://historisktidskrift.fi
    ***
    HTF finns tillgänglig på Vetenskapliga samfundens delegations webbplats som Open Access publikation (ISSN 2343-2888) fr.o.m. årgång 1990. Nya årgångar publiceras i HTF DIGITALT med ett års fördröjning.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jennica Thylin-Klaus — 07.02.22 13:33

    ]]>         2022-02-07T14:23:34+03:00 2022-02-07T14:23:34+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44393#p44393 <![CDATA[Historisk Tidskrift för Finland • Historisk Tidskrift för Finland 2/2020, innehåll]]>
    HTF 2/2020 (årg. 105)


    Innehåll:

    * Fredrik Elgh, Göran Stenberg & Ola Wennstedt, Peht Stenberg och hans levernesbeskrivning (s. 117)

    * Ingvar Dahlbacka, Pehr Stenberg och herrnhutismen i Åbotrakten (s. 126)

    * Laura Hollsten, Kunskap, talang och alfwarsam studering. Pehr Stenberg som student och informator i 1780-talets Åbo (s. 146)

    * Kristina Persson & Göran Stenberg, Brev som kreativ resurs i Pehr Stenbergs levernesbeskrivning (s. 176)

    * Panu Savolainen, Stadsrummet och miljöupplevelsen i Pehr Stenbergs levernesbeskrivning under studieåren i Åbo (1779-1789) (s. 209)


    Översikter och meddelanden

    * Jennica Thylin-Klaus, Pehr Stenbergs två resor (s. 234)

    * Alf Arvidsson, Ina Lindblom & Richard Pettersson, Presentation av forskningsprojektet "Känslor i 1700-talets vardagsliv: Klass, kön och fromhet i Pehr Stenbergs levernesbeskrivning" (s. 243)


    Granskningar

    * Martin Andersson, Migration i 1600-talets Sverige. Älvsborgs lösen 1613-1618. Av Nils Erik Villstrand (s. 245)

    * Johan Stenfeldt, Renegater. Nils Flyg och Sven Olov Lindholm i gränslandet mellan kommunism och nazism. Av David Brolin (s. 252)

    * Maths Bertell, Mr. Frog & Kendra Willson (eds.), Contacts and Networks in the Baltic Sea Region. Austmarr as a Northern Mare Nostrum, ca. 500-1500 AD. Av Charlotte Cederbom (s. 257)


    * Max Engman in memoriam (s. 263)



    http://historisktidskrift.fi
    ***
    HTF finns tillgänglig på Vetenskapliga samfundens delegations webbplats som Open Access publikation (ISSN 2343-2888) fr.o.m. årgång 1990. Nya årgångar publiceras i HTF DIGITALT med ett års fördröjning.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jennica Thylin-Klaus — 07.02.22 13:23

    ]]>         2022-02-07T14:11:12+03:00 2022-02-07T14:11:12+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44392#p44392 <![CDATA[Historisk Tidskrift för Finland • Historisk Tidskrift för Finland 1/2020, innehåll]]>
    HTF 1/2020 (årg. 105)


    Innehåll:

    * Mats Wickström & Victor Wilson, I minoritetsnationens tjänst. John Gardberg och det lokalt förankrade försvaret av Svenskfinland i Karis, ca 1930-1970 (s. 1)

    * Anton Weckman & Mats Wickström, Positiv svenskhet! Den svenskspråkiga nationalsocialismen i Finland och språkfrågan, 1936-1944 (s. 36)

    * Ville Okkonen, Den konservativa kontinuiteten i Finlands skolväsende från mellankrigstiden till kalla kriget (s. 65)


    Granskningar

    * Jyrki Paaskoski, Ihmisen arvo - Helsingin Diakonissalaitos 150 vuotta. Av Irene Roivainen (s. 93)

    * Leif Runefelt, Den magiska spegeln. Kvinnan och varan i pressens annonser 1870-1914. Av Minna Sarantola-Weiss (s. 98)

    * Ohto Manninen & Lauri Lehtonen, Stella Polariksen perintö - tiedusteluhistoriaa 1944-1950. Av Juho Kotakallio (s. 101)


    Från fältet

    * Nina Johansson, Historiska föreningen 2019 (s. 108)

    * Petra Hakala, Nytt arkivmaterial på SLS




    http://historisktidskrift.fi
    ***
    HTF finns tillgänglig på Vetenskapliga samfundens delegations webbplats som Open Access publikation (ISSN 2343-2888) fr.o.m. årgång 1990. Nya årgångar publiceras i HTF DIGITALT med ett års fördröjning.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jennica Thylin-Klaus — 07.02.22 13:11

    ]]>         2022-02-07T14:01:14+03:00 2022-02-07T14:01:14+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44391#p44391 <![CDATA[Historisk Tidskrift för Finland • Historisk Tidskrift för Finland 4/2019, innehåll]]>
    HTF 4/2019 (årg. 104)


    Innehåll:

    * Kasper Kepsu, Stad och stat. Nyen, migrationen och borgarna under 1600-talets andra hälft (s. 461)

    * Mari Tossavainen, Minnesmärket över Zacharias Topelius i Vasa. Hur statyn fick sin form i början av 1900-talet (s. 493)


    Översikter och meddelanden

    * Andrej Scheglov, "Wpror, buller och obestondh". Några anmärkningar beträffande diskussionen kring Västgöraherrarnas uppror (s. 520)

    * Henrik Meinander, Ljusnade morgonen så rosig och fager? Tre perspektiv på republiken Finland 1919-1922 (s. 534)


    Granskningar

    * Janne Harjula, Sonja Hukantaival, Visa Immonen, Tanja Ratilainen & Kirsi Salonen (toim.), Koroinen. Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus. Av Markus Hiekkanen (s. 551)

    * Charlotte Cederbom, Olle Ferm & Staffan Nyström (red.), Nådendal - Vallis Gratiae. Finlands Birgittakloster. Av Marko Lamberg (s. 445)


    Årsinnehållet (s. 564)



    http://historisktidskrift.fi
    ***
    HTF finns tillgänglig på Vetenskapliga samfundens delegations webbplats som Open Access publikation (ISSN 2343-2888) fr.o.m. årgång 1990. Nya årgångar publiceras i HTF DIGITALT med ett års fördröjning.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jennica Thylin-Klaus — 07.02.22 13:01

    ]]>         2022-02-05T19:31:29+03:00 2022-02-05T19:31:29+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44390#p44390 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Hrushtshovin ydinasediplomatiaa ja euro-ohjuksia]]> lähi-itään oli yhteyksiä viritelty heti toisen maailmansodan jälkeen.

    Egyptin operaatiosuunta lienee ollut Hrushtshovinkin mielessä paljonkin ja sopimuksella syyskuussa 1955 Neuvostoliitto vei aseita Tsekkoslovakian kautta Nasserin Egyptille runsaasti lisää talousavun lisäksi.
    Nasser kansallisti Suezin kanavan 26.7.1956.
    Syntyneessä sodassa Israel eteni Suezin kanavalle, jonka egyptiläiset olivat sulkeneet upottamalla siihen lukuisia laivoja. Brittiläis-ranskalaiset joukot nousivat maihin Port Saidissa.
    Öljynkuljetukset Länsi-Eurooppaan olivat katkenneet.

    Bulganin ja Hrushtshev uhkasivat Neuvostoliiton lähettävän Suezin kanavalle sotavoimia ja käyttävänsä atomipommeja ja Hrushtshev lienee tuolloin tullut vakuuttuneeksi ydinasekiristyksen hyödyllisyydestä NL:n etujen puolesta.

    Atomipommein varustetut ohjukset olivat lyhyen kantaman ohjuksia Suezin kriisin aikaan ja atomipommeja olisi kuljetettu pienillä pommikoneilla NL:lla mm. IL-28; USAlla suuret strategiset B-52 -pommikoneet olivat vasta kehitystyönsä ja -rakentamisensa alkuvaiheessa ja Neuvostoliiton
    Tupolev Tu-95 potkuriturbiinipommikoneet olivat samoin vasta rakentamisensa alussa. B-52:a ja Tu-95:a on jäljellä modernisoituina kummallakin noin 60 kpl.
    Tu-95-ydinpommikoneet ovat vuodesta 2014 alkaen lennelleet Itämerelläkin osoittamassa Venäjän ydinasevoimaa ja uudemmat
    Tu-22 ( ensilento 1969 , käytössä yhä noin 100 kpl ) kääntyväsiipiset yliäänipommittajat ja
    Tupolev-160 yliäänipommikoneet ( ensilento 1987, rakennettu 16 kpl ) ovat tehneet simuloituja pommituksia Ruotsin ja Puolan alueille.

    Pres. Eisenhower julisti: "Emme voi antaa Euroopan talouden kaatua öljyn puutteeseen" ja hän sovitteli tulitauon ja rauhan puolesta.
    YK päätti sitten perustaa rauhanturvajoukot ja YK:hon juuri päässyt Suomi lähetti komppanian UNEF 1 -rauhanturvaajia Suezille.

    Hrushtshovilla oli Suezin kriisin lisäksi kiusanaan mellakat Puolassa ja Unkarissa ja marraskuun alussa 1956 Unkarin kansannousua kukistamaan lähetettiin neuvostopanssarit ja tässä
    http://cvce.eu/object-content/-/object/ ... 99fba968c4 karikatyyrissä Nikitan hymyilevä kasvonaamio heiluu neuvostopanssarin tykinputkessa.

    Meillä Suomessa Hrushtshevista luotiin mielikuva leppoisana papparaisena, joka kesällä 1957 saunoi Urho Kekkosen kanssa Tamminiemessä, Bulganinin murjottaessa majapaikassaan.
    Heti Moskovaan palattuaan Hrushtshovia odottikin palatsivallankaappausyritys, joka jäi yritykseksi, Nikitan asema vahvistui, Bulganinistakin päästiin eroon vähän myöhemmin.

    Mutta Tammikuun alussa 1958 Bulganin lähetti kirjeet USAlle ja 17 muulle valtiolle ehdottaen järjestettäväksi Atlantin liiton ja Varsovan liiton joukkojen konferenssin ja Hrushtshevilla ei näyttäisi olleen mitään tuollaista konferenssiajatusta vastaan.

    http://presidency.ucsb.edu/documents/le ... t-proposal 6.3.1956
    II: "Bulganin väittää sodan vaaran kasvavan, koska USA ja muut maailman valtiot hakevat turvallisuutta kollektiivisesti ja sotilaallisen valmiuden perusteella." ( = NATOsta )

    Eisenhower: " On luonnollista, että jokainen joka haluaa levittää järjestelmäänsä maailmalle, pitää parempana, että järjestelmän ulkopuolella olevat olisivat heikkoja ja jakautuneita, mutta tätä ekspansiopolitiikkaa ei voida pyhittää rauhanprotestoinnilla."

    IVa: Eisenhower esittää ydinaseisiin rajoituksia ja " Ehdotan, että hyväksymme ulkoavaruuden käyttämisen ainoastaan rauhanomaisiin tarkoituksiin." Olisi ajankohtaista 2022:kin, mm. USAlla, Venäjällä, Kiinalla on omat `avaruusjoukkonsa´ mm. satelliittien alasampumiseksi ja ehkäpä kehitellään ohjustentorjuntajärjestelmiäkin avaruuteen sijoitettuina.

    Mutta enää Venäjällä ei ole tuota "ideologista asetta", Venäjälläkin hylättyä ideologiaa ei levittää, ei voi harjoittaa ekspansiopolitiikkaa, mutta edelleenkin Venäjällä yritetään Bulganinin 1956 opein kieltää ja rajoittaa Natoa ja yritetään harjoittaa "hajoita ja hallitse" -politiikkaa kirjein Euroopassakin.

    Pres. Eisenhower hylkäsi ehdotuksen sanoen, että pohja suurvaltojen konferenssille olisi luotava alemman tason kokouksissa ja muiden kirjeiden saajavaltioiden vastaukset myötäilivät USAn kantaa. Saksan liittokansleri Adenauer kylläkin leimasi Bulganinin kirjeen häirintäyritykseksi.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 05.02.22 18:31

    ]]>         2022-02-03T13:24:27+03:00 2022-02-03T13:24:27+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44389#p44389 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Hrushtshovin ydinasediplomatiaa ja euro-ohjuksia]]> 4.10.1957.
    Neuvostoliitto ehdotti 1954 alussa liittymistään NATOON ja ehdotuksen mukaan USA olisi poistettu Natosta ja lopullisessa Molotovin laatimassa ehdotuksessa USA olisi saanut jäädä Natoon tarkkailija-asemaan. Nato hylkäsi Venäjän ehdotuksen saada USA pois Euroopasta.

    Venäjä liittyi NATOn rauhankumppaniksi 1994 ja 2014 rauhankumppanimaa Venäjä liitti toisen rauhankumppanimaan, Ukrainan Krimin itseensä.

    Puolan ulkoministeri A. Rapacki esitti 10.1957 YK:ssa Keski-Euroopan demilitarisoidun ja ydinaseettoman vyöhykkeen luomista ja perustamista Itämereltä Välimerelle ulottuvana. Puolassa oli juuri äskettäin mellakoitu ja Unkarin kansannousu oli kukistettu vajaa vuosi aikaisemmin.
    Rapackin ehdotus oli Moskova-lähtöinen, kuten oli Bulganinin ehdotus 1.1958 Nato-Norjalle ja Nato-Tanskalle Pohjolan ydinaseettoman vyöhykkeen perustamisesta.
    http://wilsoncenter.org/blog-post/polis ... ral-europe

    Pääsihteeri Hrushshsov ehdotti marraskuussa 1958 USA:lle, Britannialle ja Ranskalle rauhan solmimista Itä-Saksan ja Länsi-Saksan kanssa ja
    Nikita antoi uhkavaatimukselleen kuuden kuukauden määräajan ( jota sittemmin jatkoikin ).
    Hrushtshov asetti sodanuhkan Länttä vastaan.
    Britannian pääministeri Harold MacMillan kävi Moskovassa neuvottelemassakin, sotaa ei haluttu, mutta Neuvostoliiton uhkavaatimus hylättiin.

    Toukokuussa 1959 Hrushtshov peruutti uhkavaatimuksensa määräajan ja neljän maan ulkoministeritkit istuivat neuvottelupöytään saamatta kylläkään aikaiseksi juuri muuta kuin kasan papereita. Kreml ja Hrushtshov pääsi täten kuitenkin ulos ja pois asettamastaan vaatimuksesta.

    Syyskuussa 1959 Hrushtshov vieraili USA:ssa ja CampDavisissa Nikita sanoi presidentti Eisenhowerille,
    "ettei hän ymmärrä kuinka USA voi pitää rauhansopimusta uhkana rauhalle."

    Hrushtshovin "ydinasediplomatiasta" näytetään käytettävän myös nimitystä "Hrushtshovin rauhanoffensiivi" ja Nikita jatkoi vielä yrittämällä 1962 sijoittaa keskimatkan ydinohjuksia Kuubaan.
    Nyky-Venäjän propagandakoneisto on esittänyt rauhan säilyneen Kuuban ohjuskriisissä siksi, että yksi ( 1 ) upseeri sukellusveneessä oli ydinsodan aloittamista vastaan - Venäjän ydinaseuhkaa halutaan ilmeisesti korostaa näinkin, historiapolitiikallakin?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 03.02.22 12:24

    ]]>         2022-02-01T14:20:14+03:00 2022-02-01T14:20:14+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44388#p44388 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Hrushtshovin ydinasediplomatiaa ja euro-ohjuksia]]>
    Stalinin Berliinin kriisissä 1948-1949 ydinaseita lienee ollut muutamia USAirforcen pommikoneissa selustavarmistuksena, mutta
    Hrushtshovin Berliinin kriisissä 1958 - 1961 "Sputnik-ydinohjukset" olivat merkittävämmässä peloteasemassa.

    Todellisuudessa vuoteen 1961 saakka Neuvostoliitolla oli vain neljä mannertenvälistä Semyorka-ohjusta suojaamattomana Arkangelin eteläpuolisella pellolla.
    Mutta kesäkuussa 1959 Hrushtshov selitti W. Averell Harrimanille Euroopan tuhoamiseen tarvittavan vain muutamia neuvosto-ohjuksia:
    "yksi pommi olisi tarpeeksi Bonnille ja kolme tai viisi pyyhkäisisi pois Ranskan, Englannin, Espanjan ja Italian.
    Neuvostoliiton ohjusetumatka "ohjuskuilu" ( missile gap ) oli täytettävä mahdollisimman nopeasti.

    Keskimatkan nestepolttoaineisia ydinohjuksia sijoitettiin 30 Englantiin, 30 Italiaan ja 15 Turkkiin.
    NATO-Norja ja -Tanska ilmoittivat, etteivät ne ota atomiaseita rauhan aikana alueelleen, mutta Naton ydinasepolitiikan suunnitteluun osallistuttaisiin ja ydinaseita kuljettavat sukellusveneet voisivat vierailla Norjan ja Tanskan satamissa.
    Bulganin
    lähetti kirjeen Norjalle ja Tanskalle 1.1958 ja kirjeessä ilmaistiin Neuvostoliiton tyytyväisyys noiden Nato-maiden kantaan ja ehdotettiin
    Pohjolan ydinaseettoman vyöhykkeen luomista ja perustamista.

    Tammikuussa 1960 Hrushtshov julisti NL:n uuden ydinasepainotteisen doktriinin todeten tulevaisuuden sodan olevan ydinsota.
    YK:ssa Hrushtshov julisti syyskuussa 1960 Neuvostoliiton tuottavan ydinaseita kuin "makkaroita automaattikoneesta".

    NL alkoi 1961 sijoittaa Länsi-Eurooppaan yltäviä 4000 km:n kantaman ydinohjuksia laukaisualustoilleen ( SS-4, SS-5, SS-6 v. 1960,
    SS-7 v. 1961, SS-8 v. 1962 ).
    Euro-ohjuskriisi alkoi.
    Berliinin muurin rakentaminen alkoi elokuussa 1961.
    Lokakuussa 1961 Novaja Zemljan yläpuolella laukaistiin 50 Mt:n vetypommi, Tsar-Bomba, lähinnä ilmeisesti pelotetarkoituksessa.
    Suomelle lähetettiin nootti, mutta kirje ei liittynyt Hrushtshovin ydinasediplomatiaan.

    Ja sitten Hrushtshov käynnisti Kuuban ohjuskriisin aikoen sijoittaa "keskimatkan euro-ohjuksia" myöskin Kuubaan ja marraskuussa 1962 neuvostoliittolaiset ydinohjuksia Kuubaan, 150 km Floridasta, kuljettavat rahtilaivat kääntyivät takaisin.
    USA suostui vetämään nestepolttoaineiset ydinohjuksensa Turkista pois, mutta kiinteäpolttoaineiset Minuteman ja sukellusveneistä laukaistava Polaris olivat jo käyttövalmiina.
    Tsekkoslovakian miehitys 1968 oli käännekohta Euroopan etupiireissä ja Brezhnevin oppi julistettiin sekin 1968.
    Mutta euro-ohjusrintamalla 1970-luku taisi olla hiljaiseloa, vaikka 1976 Neuvostoliitto sijoitti Länsi-Eurooppaa uhkaamaan kiinteäpolttoaineisia, nopeasti laukaistavia SS-20 -ohjuksia 350 kpl ja Backfire-ydinpommikoneita, jollaisia nytkin on lennellyt Itämerellä ja Valko-Venäjälläkin.

    Ohjukset olivat idässä, mutta rauhanpuolustajat lännessä, etenkin Lännen vastasiirron jälkeen:
    NATO ja USA sijoittivat 15 vuoden tauon jälkeen 1980-luvun alussa Eurooppaan 572 keskimatkan Pershing II ja risteilyohjusta ja Suomessakin vakuuteltiin miltei kaikki risteilyohjukset voitavan ampua alas Suomen ilmatilassa, Suomen yli NL:n kohteisiin laukaistut ja matalalla lentävät.

    Ohjusten lentoaika Moskovaan oli 6 - 7 min. Itä-Euroopan ollessa NL:n hallussa.

    Neuvostoliiton romahduksen jälkeen on ollut taas jonkin aikaa hiljaiseloa euro-ohjusrintamalla, Länsi on sijoittanut ohjusten torjuntaohjuksia Puolaan ja Romaniaan ja noita "puolustusohjuksia" voidaan ampua laivoistakin.
    Venäjä on v. 2014 käynnistämänsä Ukrainan kriisin aikana sijoittanut ydinohjuksia mm. Kaliningradiin, "euro-ohjuksia."

    Venäjä vaatii myöskin, ettei Nato sijoita `voimakkaita aseita´, ilmeisesti ydinaseita Venäjän Nato-rajanaapurimaihin ja on koonnut Ukrainaan hyökkäysvalmiiksi 100 000 sotilasta maaperälleen ja on ilmoittanut kokoavansa sotaharjoitukseen Valko-Venäjälle 50 000 sotilasta, Ukrainan rajan taakse nekin.
    YK:n turvallisuusneuvostokin kokoontui tässä uusimmassa Ukrainan kriisissä 31.1.2022:
    http://news.un.org/en/story/2022/01/1110912
    "Ei vaihtoehtoa diplomatialle" ja luetellaan ETYJ-kokous Wienissä 13.1.2022, USAn ulkoministeri A.Blinkenin ja Venäjän S.Lavrovin tapaaminen Genevessä 21.1.2022, Normandia-ryhmän kokous Pariisissa 26.1.-22; Ranska, Saksa, Venäjä, Ukraina.

    Mutta Venäjä ei ole keskeyttänyt joukkojensa keskittämistä ja paljonkohan diplomatialla on onnistumisen mahdollisuuksia jatkuvan uhan ilmapiirissä?
    Ja "Venäjän toimet eivät uhkaa ainoastaan Ukrainaa, vaan koko Eurooppaa ja kansainvälistä järjestystä."

    Mutta yrittääköhän Putin painostaa Länttä Hrushtshovin lailla todellisuutta suuremmilla pelotteilla julkisuudessa?
    "Diplomaattisissa neuvotteluissa" Kreml näyttäisi ainoastaan odottavan Lännen antavan periksi "hyvän neuvotteluilmapiirin luomiseksi" Moskovan käsityksenä?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 01.02.22 13:20

    ]]>         2022-01-31T07:21:19+03:00 2022-01-31T07:21:19+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44387#p44387 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Olen tässä keskustelussa saanut hyvää palautetta, joka on vienyt tutkimustani eteenpäin. Nastolan vesistön nimistöä voi lukea Kotuksessa tai voin jakaa sitä halukkaille. Kommentoin muutamia vuodenvaihteen ajatuksia ketjun aiempaan kirjoittuleen liittyen:
    - Sarajalammi, Sarakkalammi on saanut nimensä tämän kyline välisen takamaan saroista eli metsäkappaleista.
    - Säyhtee - nimen on Saulo Kepsu käynyt noin 40 vuotta sitten perusteellisesti läpi, mutta Uppsalan yliopiston suomalaisista käsinpiirretyistä kartoista löytyi vielä yksi muunnos Säulanpyle (tai Säutanpyle) , jossa pyle eli böle varmistaa aiemmin ollutta käsitystä, että kyseessä olisi keskiaikainen asutus. Mutta Böle-nimissä etuosa on usein henkilönimi, jota tässä ei ole aiemmin huomioitu. Ja seula - siekla vielä määriteosana??? Arvannette mitä päättelen tästä.
    - Euraa on ajateltu myös järven nimeksi. Jos näin on, niin saattaisi olla subtraattikieltä, eufr tms. Tuolle paikalle sen merkitykseksi sopisi yksinkertaisesti järvi! Tällöin tosin pitää kyseenalaistaa järvi -sanan etymologia, jospa -vi onkin meidän kieltemme pääte, vrt. erke. Samoin vrt. skandikielten jerf (selitetty tulevan muinaisnorjasta, tarkoittaa pientä järveä) ja muutakin siellä suunnalla.
    - myös kaukas - kuukas on mielenkiintoinen, koska germ. kielten hoch, hög sanoilla on kaksi eri kehityslinjaa, kuk (kukkula?) ja kowkos (https://etymologeek.com/deu/hoch).
    - Saloisten kohdalla mieleni on tehnyt minulle tepposen. Olen yhdistänyt erätalouteen kuuluvan kesäkalastuksen ja Salo(i)sten paikannimen toisiinsa. Saloiset tarkoittavat sanamukaisesti saaressa asujia, mikä tälle pyyntitavalle ja mm. varastoaitoille oli tyypillistä. Toisaalta Saloinen on paikannimen tyyppinä tunnistettava ja ajoitettavissa, joten tätä voisi miettiä lisää.

    Pälkäne tarkoittaa voimakkaasti pulppuavaa lähdettä. Ajatuksetkin ovat sellaisia, luultavasti olen niitä nyt esittänyt riittävästi.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 31.01.22 06:21

    ]]>         2022-01-30T23:58:22+03:00 2022-01-30T23:58:22+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44386#p44386 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia]]> Kuitenkin hän taas vetää esiin avaruusolennot ja muinaiset olemattomat sivilisaatiot. Moneen kertaan hänelle huomautettu ettei niistä ole tässä ketjussa kyse.
    Edelleenkin on epäselvää millä työstötekniikalla ja millaisilla työkaluilla muinaiset egyptiläiset ovat työstäneet eri kivilaatuja jopa millin sadasosan tarkkuudella. No, kuparinen työkalu kaiketi sopii kalkkikiveen. Mutta ei todellakaan niihin materiaaleihin, joista täällä on esimerkein ja kuvin esitetty. Ongelma on siinä etteivät edes työstötekniikan asiantuntijat osaa vastata edelliseen. Eivät edes egyptologit.
    Kävin kaikki Lindgrenin esittelemät linkit läpi. Tulos=ei tietoa käytetyistä tekniikoista.

    Lindgren kirjoittaa: "On monia asioita, joita me emme tiedä". Hän on oikeassa. Juuri näistä olisin halunnut KESKUSTELLA, mutta se on ollut mahdotonta.
    Ei meistä täällä kukaan ole ko. alojen erikoisasiantuntija. Siksi luulin että vapaa KESKUSTELU meille pienille amatööreille olisi ollut sallittua tällä foorumilla.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Raimoves — 30.01.22 22:58

    ]]>         2022-01-28T20:33:53+03:00 2022-01-28T20:33:53+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44385#p44385 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>
    Saksan ulkoministeri matkallaan Moskovaan suositteli Ukrainalle vihreän vedyn tuottamista ilmeisestikin korvaamaan loppuvaa Venäjän kaasun välitysvientiä, mutta mitenkähän Ukraina vetytuotantoon pystyisi investoimaan, Saksan "NS-putkiavustusraha" ei pitkälle riitä?

    Venäjän osuus putkikaasun viennistä Saksaan on 32 % ilman NordStream 2.:sta ja siinä lienee vielä kaasuvientiä Ukrainankin kautta ja myöskin kaasuputkesta Valko-Venäjän kautta.

    Saksa on Venäjän maakaasun suurin ostaja ja Neuvostoliitto / Länsi-Saksa kaasuyhteistyö on alkanut jo 1970-luvun alussa.
    http://gazprom.com/projects/germany/

    Norjan öljykentiltä tulee Saksaan 20% Saksassa kulutetusta kaasusta.

    Venäjä on kuitenkin myöskin Euroopan pääasiallinen tuontikivihiilen lähde ja Saksa kärsisi eniten häiriöistä kivihiilen tuonnissa.
    Saksassa tehtiin 7.2020 lakipäätös
    luopua kivihiilen polttamisesta vuoteen 2038 mennessä ja Deutsche Welle kirj. 2.7.2020
    http://dw.com/en/carrying-coals-to-germ ... a-54022941
    vuonna 2019 Venäjältä tuodun 45%:a Saksassa poltetusta kivihiilestä ja tuonti siis jatkuu vuoteen 2038 saakka.


    Kivihiilellä tuotettiin 1.2022 14% sähköstä Saksassa ja sen omalla ruskohiilellä tuotettiin sähköstä 23 %. ( yht. 37% sähköstä )
    Saksan omaa hiilentuotantoa on lisätty, kahden ydinvoimalan ( 4,05 GW ) sulkeminenkin on lisännyt fossiilisten tarvetta ja viimeiset ydinvoimalat suljetaan v. 2022 lopussa.
    Belgiassa mm. on 7 ydinvoimalaa ja ne tuottavat 50% sähköstä Belgiassa, mutta niiden käyttö loppuu viimeisimmän poliittisen päätöksen mukaan v. 2025. Uusia ydinvoimaloita ei ole rakennettu, mutta käyttöikää joidenkin voimaloiden osalta on jatkettukin vastoin poliittista päätöstä.
    http://argusmedia.com/en/news/2295686-r ... ny-hardest

    Saksa on rakennellut tuulivoimaa korvaamaan käytöstä poistettua ydinvoimaa ja siinä energiewende pääosin taitaa ollakin eli ideologian mukaisessa fossiilisten polttamisessa ei ole päästy kovinkaan suuriin vähennyksiin vai onkohan lainkaan?
    =====================================================================================
    Ensin lisättiin kivi- ja ruskohiilivoimaa, jotka poliittisen päätöksen mukaan lopetetaan 2038 mennessä ja nyt lienee tarkoitus korvata kivihiili
    fossiilisella maakaasulla Venäjältä tuontia lisäten?

    Suunnitelmallisuutta Saksan vihreästä siirtymästä näyttäisi puuttuvan ja energiewende on siirtymässä / siirtynyt EU-komissionkin direktiiveiksi?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 28.01.22 19:33

    ]]>         2022-01-27T16:24:37+03:00 2022-01-27T16:24:37+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44384#p44384 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]>
    Sitten Putin muuttui sotaisaksi ylistäen Venäjän ydinase- ja aseteknologiaa, joka haastaisi USAn ja NATOn.
    Putin esitteli uusia ydinohjuksia kuin ydinasemaailmanlopun myyjä. Videosimulaatiolla Putin näytti Venäjän ydinohjusten iskeytyvän Floridaan ja
    sanoi: "Kukaan ei halunnut kuunnella meitä, mutta kuunnelkaa meitä nyt!"
    2018 ja sama soveltunee vuoteen 2022:kin Ukrainankin suhteen ja sotilaallisesti liittoutumattoman Irlannin talousvesillä Venäjä järjestää laivastoharjoituksen aivan kuin painostaen sitä liittoutumaan sotilaallisesti.

    http://theguardian.com/commentisfree/20 ... ace-russia

    Venäläinen suuri yleisö on kuullut aiemminkin lupauksia `loistavasta tulevaisuudesta´, joka neuvostoaikaankin oli jossain taivaanrannassa; seuraavilla sukupolvilla sitten.......

    Putin ei halunne uutta kilpavarustelua, mutta se saattaa hyvinkin olla hintana halulle olla suurvalta - ainakin aseissa ja ydinaseissa?

    Putin haluaa käyttää suurempaa geopoliittista vaikutusvaltaa kuin mitä Venäjän talous tai pehmeä valta mahdollistavat?
    Ukrainassa, Syyriassa, Afrikassa ja nyt Länsi-Euroopan suunnalla.
    Molotov ehdotti kylläkin jo 1954 Euroopan kattavia turvajärjestelyitä ja Venäjän liittymistä NATOON, joten oikeastaan Putin toistaa Molotovin
    ehdotuksia Venäjän Euroopan herruudesta, USAn tulisi pysytellä siellä omalla mantereellaan.

    Veikko Palvo





    Kun lukee nykyisestä ns. Nato-keskustelusta havaitsee mielestäni sen, ettei koskaan ole oikea aika liittyä NATOON; joko se on liian aikaista tai liian myöhäistä tai sitten Suomen oma turvallisuusratkaisu vaarantaisi Itämeren alueen vakauden Kremlin näkökulmasta katsottuna.

    Ja nyt on liian riskialtis aikakin liittyä ja se liittyminen veisi kauan, kauan aikaa Nato-jäsenyyden vastustajien mukaan ja Naton 5. artikla ei olisi sinä liittymisaikana suojaamassa Suomea.
    Turkki mm. liittyi Natoon 1952 Korean sodan aikaan ja sillä oli pitkä maaraja Neuvostoliiton kanssa.
    ex. Itä-blokin maiden liittymistä Natoon viivytti se etteivät ne olleet Nato-yhteensopivia Varsovan liiton jäljiltä ja liittyminen ryhminä:
    Tsekki, Unkari, Puola v. 1999
    Vuonna 2004 Natoon liittyi 7 maata, mm. Baltian maat ( ja Moskovan näkökulmasta Itämeren alueen vakaus lienee kärsinyt )
    Nato-jäsenyydelläkin on ollut erilaisia vivahteita:
    Ranska liittyi Natoon 1949, mutta vetäytyi v. 1966 Naton sotilaallisesta joukkorakenteesta ( jäsenenä pysytellen ) sekä Naton sotilaallisesta puolustussuunnittelujärjestelmästä ja ryhtyi taas aktiivijäseneksi v. 2009.
    Ruotsilla oli Kylmässä sodassa USAn antamat salaiset turvatakuut Ruotsin ollessa virallisesti puolueeton, mutta Neuvostoliitto tiesi, ettei Ruotsi ollut sotilaallisesti täysin liittoutumaton puolustuksessaan.

    Norjan Venäjän ja Suomen raja-alue oli vuosikymmenet vakain Venäjän raja-alueista 14 rajanaapurinsa kanssa, eikä Nato-Norjan sijainti lähellä Kuolan sotilastukikohtaa häirinnyt alueen vakautta.
    Mutta 2015 Venäjä rikkoi "rajarauhan" järjestämällä yllättäen "rajaloukkaukset", lähettämällä Norjaan ja Suomeen tuhansia viisumittomia ihmisiä hybridivaikuttamisensa näyttönä. Suomi `sopi´ asian osaltaan kahdenvälisesti 22.3.2016 väliaikaisratkaisuna.


    Nato-keskustelijoiden kannat eivät näytä viime vuosina ja vuosikymmeninä juuri muuttuneet, vaikka Venäjän uhka Euroopan rauhalle ja maailmanrauhalle on kasvanut, eikä Venäjän sitoutuminen tekemiinsä sopimuksiin ole muuttunut sitten 30.11.1939, silloinkin oli voimassa kolminkertaiset sopimukset Paasikiven sanoin.
    Poliittisista puolueista kahdella on Nato-myönteinen kanta ja muut puolueet ovat Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan ja poliitikkojen kannat näyttäisivät myötäilevän puolueidensa kantoja; kyllä- tai ei-kanta ja `Nato-keskustelut´ käydään tuolta pohjalta.

    Suomessa kehitelty käsite NATO-optio on lähinnä huvittava, se pitää sisällään poliitikkojen kyllä-Nato ja Ei-Nato-kannat, suomalaisten enemmistö ei enää ole Nato-jäsenyyttä vastaan ja tuota mielipidettä voisi verrata vaikkapa mielipiteisiin EU-jäsenyydestä, ei sekään ollut yksimielinen.

    `Suomella on vahva uskottava puolustus´ on Nato-option ohella toinen suomalainen hokema,
    http://globalfirepower.com/country-mili ... _id=russia
    USAn jälkeen Venäjällä on maailman toiseksi vahvin armeija ja ydinaseet: sotilaita aktiivipalveluksessa 850 000 ja reservissä 250 000,
    ilmavoimat 4173 lentokonetta, maavoimilla mm. 12 420 panssarivaunua

    Suomella aktiivisotilaat 23 000, reservissä 280 000 , ilmavoimat 192 lentokonetta, maavoimilla mm. 200 ps-vaunua
    Voimasuhteet ovat samaa luokkaa kuin Talvisodassa, vaikka silloin yksi suomalainen vastasikin 10 Suomeen hyökkääjää ( tosin tuota suhdelukua on sittemmin pienennettykin ja hyökkääjän ydinaseetkin tasoittaisivat voimasuhteita nykyisin ).

    Ukrainallakin on vahva armeija paperilla v. 2022 : aktiivisotilaita 200 000, reservissä 250 000, 318 lentokonetta ja 2596 panssarivaunua.
    Neuvostoliitolta perimänsä 1700 ydinasetta Ukraina luovutti kuitenkin Venäjälle Budapestin sopimuksella 5.12.1994.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 27.01.22 15:24

    ]]>         2022-01-27T10:25:29+03:00 2022-01-27T10:25:29+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44383#p44383 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]>
    Hesarin artikkelin kirjoittaja on Kira Gronow (ei Gronov). Maisema Klippanille avautuu nimenomaan
    Marskin makuuhuoneesta, ei työhuoneesta. Kustaa oli Kustaa VI Adolf ja hevoskuvat ympäröivät
    Mannerheimin vierashuoneen vuodetta.

    Kevennykseksi: Mannerheim vesistönylitysharjoituksissa Puolassa "aataminasuisena", kuten
    koko rykmenttinsä:

    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 27.01.22 09:25

    ]]>         2022-01-25T17:04:14+03:00 2022-01-25T17:04:14+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44382#p44382 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 25.01.22 16:04

    ]]>         2022-01-25T15:45:39+03:00 2022-01-25T15:45:39+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44381#p44381 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia]]>
    World of Antiquity
    https://www.youtube.com/channel/UC64TYI ... vNWhQRnJWg

    Tilasin Mianon ilmaisen nettikirjasen historiatiedon tarpeellisuudesta, jolloin hän otti yhteyttä ja kysyi mielipidettäni kirjasesta. Vastasin, ja olen parhaillaan viestien vaihdossa arvon professorin kanssa.

    Miano on todella pätevä historian tuntija ja paljastaa videoillaan hyvin perustellen arkeologian harrastajien virheellisiä käsityksiä muinaisista tapahtumista. Mutta mielestäni hän ei ole oikeassa aivan kaikessa arvostelussaan. Kirjoitin Mianosta, debunkkaajista ja myös tästä foorumista jutun blogiini otsikolla "Imperiumin vastaisku". Jos joku sattuu olemaan kiinnostunut, niin juttuni löytyy täältä:

    https://outojamuinaisjalkia.blogspot.co ... aisku.html

    Olavi Kiviniemi

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Okivi — 25.01.22 14:45

    ]]>         2022-01-23T12:39:57+03:00 2022-01-23T12:39:57+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44380#p44380 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]> Kuva postauksen lopussa on marsalkka Hubert Lyauteyn hautajaisista Rabatissa v. 1934. Hänen tomumajansa siirrettiin v. 1961 "Les Invalides"-kirkkoon Pariisissa, Napoleonin seuraksi.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 23.01.22 11:39

    ]]>         2022-01-23T11:53:46+03:00 2022-01-23T11:53:46+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44379#p44379 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]>
    Mannerheim tunsi suurta viehtymystä sisustukseen. Hänen makunsa oli moiteeton, vaikkakin tiukka budjetti asetti rajoituksensa. Samasta syystä alkuperäistaide seinillä on useinmiten korvattu gravyyreillä ja litografioilla. Suuri osa huonekaluista on antiikkikauppa/ kirpputorilöytöjä, mm. ääreensäkutsuva kirjoituspöytä Pariisista. Sisustukseen olennaisena osana kuuluvat sukulaisten ja majesteettien/presidenttien valokuvat, joita on siroiteltu pikkupöydille ympäri residenssiä tiukan protokollan mukaisesti, maksimivaikutusta silmälläpitäen. Salongin nurkauksessa sijaitsevalle kunniapaikalle, suoraan Marskin isän Carl Robert Mannerheimin muotokuvan eteen, ovat päässeet tärkeysjärjestyksessä keisari Aleksanteri II, yksin eturivissä. Hänen takanaan Tanskan Kirstian X, Ruotsin Kustaa V ja Kyösti Kallio. Kolmannella rivillä Kustaa Aadolf nuorempi, Kustaa XVI Aadolf, Risto Ryti. Taaimmaisessa rivissä ovat naiset; keisarinna Maria Feodorovna (Dagmar) ja kenties joku suuriruhtinattarista (kuva vain osittain näkyvissä). Sisustuksessa korostuu paitsi viihtyisyys, myös laskelmoinnin maku. Kaikki gloriaa pönkittävät saavutukset ja kontaktit ovat esillä/ läsnä, Mannerheim itse, henkilönä, jää kodissaankin kätköön. Kenties lähimmäksi häntä pääsemme makuuhuoneessa, jossa marsalkan karua kenttävuodetta ympäröivät hänen rakkaimpansa, hevoset, potreteissaan.

    Kirjastostaan sentään mies tunnetaan?!

    https://www.mannerheim-museo.fi/fi/kokoelmat/kirjasto/

    Mannerheimin kirjasto hänen Kaivopuiston kodissan on nyt kokonaisuudessaan inventoitu ja julkaistu tekijänimikkeittäin. Työ alkoi jo marsalkan elinaikana ja luettelointiin on käytetty alan parhaita voimia. Noin 5300 kirjaa käsittävä kokonaisuus koostuu marsalkan omista hankinnoista, mutta myös tekijöitten omistuskirjoituksilla varustetuista lahjakappalaeista. Jotkut näyttävät toimittaneen Mannerheimille lähes koko tuotantonsa (esim. Kai Donner), vastaanotosta riippumatta. Itselleen läheisimmiksi kokemansa kirjat marsalkka on signeerannut ja varustanut exlibriksellään. Valtaosa vaikuttaa luetuilta, mutta myös joitakin niteitä on jäänyt avaamatta (s.o. sivut ovat aukileikkaamattomia). Näin on käynyt esim. Lassi Nummen esikoisteokselle v. 1949.

    Suomen valtio- ja sotahistoriaa koskevat opukset & elämänkerrat ovat luonnollisesti prominentisti edustettuina, mutta myös läpi omistajansa elämänkaaren ulottunut mielenkiinto aktuelleihin proosateoksiin, joita Mannerheim on lukenut alkukielillä. Mukana ovat lähes kaikki veäläisklassikot (Tolstoi suosituimpana) ja Ranskan kirjallisuuden suuret nimet (Maupassant, Maurois, Prevost, Rolland, Hugo jne). Ruotsalaisista ovat edustettuina mm. Strindberg, Ibsen, Snoilsky, Engström jne. Suomenruotsalaisista ovat etunenässä Runeberg, Gripenberg, Hemmer ja Tigerstedt. Suomeksi kirjoittavista kirjailijoista Mannerheim on hankkinut hyllyynsä ohuen pintavalikoiman aikansa suosikkiteoksia alkaen Aleksis Kivestä ja Juhani Ahosta, Johannes Linnankoskeen, Otto Manniseen V.A. Koskenniemeen ja Yrjö Jylhään asti. Sillanpääkin on esillä, kerran. Marsalkan hallitsemista kielistä suomi sijoittui kauaksi kärjestä, ruotsin, ranskan, venäjän ja englannin jälkeen, ehkä kiinan aisapariksi.

    Muita poimintoja:

    -matkakirjoja mm. Bali (2 kpl), Ceylon, Konstantinopoli, Gottland (useita), Valamo, Valamshago, Sven Hedinin lähes koko tuotanto omistuskirjoituksin
    -Kipling Rudyard, Intia-opukset
    -dekkareita (Arthur Conan Doyle), Jack London, Texas Jack
    -lastenkirjoja (Lilli Porthan)
    -sukututkimusta; Lewenhaupt, Elgenstierna
    -Raamattuja, Uusitestamentti, Gilagmesh
    -Rotary International
    -Oscar Wilde
    -Romanoveihin liittyvä muistelmakirjallisuus (mm. suuriruhtinas Alexander Mihailovitch & Maurice Paléologue), Radziwill (Antoine & Catherine)
    -Wettenhovi-Aspa, Sigurd, omistuskirjoituksin
    -Runar Schildt, useita, eräs avaamatta
    -lottajohtaja Fanni Luukkosen elämänkerta, Mussolini useita, Hitler; ei ainuttakaan
    -Erik von Rosen, useita
    -Sigismund Freud
    -Harold Nicolson, brittidiaristi, Vita Sackville-Westin puoliso
    -Anna de Noailles
    -Ruth Munck
    -Erich Marie Remarque

    Ja sitten kaikki Mannerheim-sukuun liittyvät kirjoittajat, marsalkka itse mukaanlukien, Eva & Louis Sparre

    Lopuksi, kuin avaimeksi “suljettuun huoneeseen”, jossa vain harva on käynyt; Andre Mauroisin “Marshal Lyautey”, ensipainos vuodelta 1931.

    Kontrolloitu ja sanitoitu paketti, juuri niin kuin Marski itse sen halusi.

    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 23.01.22 10:53

    ]]>         2022-01-22T11:35:28+03:00 2022-01-22T11:35:28+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44378#p44378 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]>
    Moskova ilmoitti 13.12.2021 ( varaulkoministeri Sergei Rjabkov ), että se saattaa sijoittaa _ keskimatkan kantaman ydinohjuksia _ Eurooppaan. ( Kaliningrad, Krim, Valko-Venäjä ? ) mm. risteilyohjus 9M729 NATO-nimi Screwdriver

    Venäjän keskimatkan kantaman ( 500 - 5500 km ) ydinohjukset uhkaavat Länsi - Eurooppaa, kuten SS-20:t Kylmän sodan aikana ja Länsi sijoitti Eurooppaan Pershing 1. & 2. ballistisia ohjuksia ja risteilyohjuksia.

    Venäjän puol.ministeri Sergei Shoigu kertoi 9.11.2021 ,Ukrainan ja Lännen vastaisen operaation osana ilmeisesti,
    uudesta strategisen ohjuspuolustuksen ( Kozmicheskie Vyska Rossii ? ) S-550 mobiiliohjusjärjestelmästä, jonka sanotaan pystyvän iskemään avaruusaluksiin ja satelliitteihin, ballistisiin mannertenvälisiinkin ohjuksiin - ICBM:iin, yliääniohjuksiin jne.
    S-550 on muunnos uuden S-500 "Triumfator-M" ohjuspuolustuksen ohjuksesta.
    S-550- järjestelmä sijoitetaan ehkäpä myös Valko-Venäjälle ja Serbiaan, varsinkin jos Kreml ei saa esittämiään vaatimuksia Lännelle läpi.

    "Putin tietää Ukrainan suvereeniteetin ja alueellisen koskemattomuuden olevan tärkeitä Lännelle, mutta eivät niin tärkeitä kuin ydinsodan välttäminen.
    Venäjän uhkaus käyttää ydinaseita on pelottelua sekin - Moskovassa tiedetään kyllä ydinsodan molemminpuolinen tuho, Venäjä ja USA lienevät yhä ainoat kaksi ydinasemahtia, jotka kykenevät tuhoamaan toisensa ja muun maailman siinä sivussa -
    mutta
    Putin asettaa vastuun ydinsodan estämisestä Länsimaille."

    Budapestin muistiossa 5.12.1994 Venäjä, USA, Britannia, sitoutuivat antamaan Ukrainalle turvallisuustakuut, alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan ja voimankäyttöä vastaan, Ukrainan luopuessa NL:lta perimistään ydinaseista ( 1700 kpl ).
    Allekirjoittajia oli mm. Sergei Lavrov

    Ydinasekiristys saattaisi ehkä mahdollistaa Putinin halun hallita aluetta, jota hän kutsuu " historialliseksi Venäjäksi " , joka hajosi
    " 1900-luvun suurimmassa geopoliittisessa katastrofissa. "

    "USA liittolaisineen haluaa tietysti välttää ydinsodan, mutta jos NATO antaa Venäjän kaapata naapurimaita tai niiden osia, Länsi vahvistaisi ydinasekiristyksen kansainvälisen politiikan välineeksi."

    http://thebulletin.org/2021/12/in-ukrai ... hwart-him/

    Nord Stream maakaasuputkien avulla Putin voi ohittaa Ukrainan häiritsemättä Venäjän talouden riippuvuutta kaasutoimituksista Keski-Eurooppaan. Nord Stream 2.:n käyttöönottoa on Saksassa lykätty, mutta tuokin kaksoisputki otetaan ennen pitkää käyttöön, Saksakin energiewendessään on riippuvainen Venäjän kaasutoimituksista ja Saksassa putkia on jo yritetty väittää "yksityishankkeeksikin."
    Mutta
    "NordStreamin sulkeminen ja sellaisen harkitseminen antaisi Venäjän taloudelle iskun, mikä voisi ainakin väliaikaisesti vähentää Ukrainaan kohdistuvaa painetta."
    "Venäjää olisi eristettävä entisestään ja selvennettävä, että Putinin pakkomielle "historialliseen Venäjään" vaikuttaa negatiivisesti
    todelliseen Venäjään."

    The Bulletin arvioi, että koska Venäjä luottaa pelottelussa yksinomaan voimaan, ydinaseisiinsa, joita se jatkuvasti modernisoi, Putin ei tule tulevaisuudessa suostumaan merkittäviin leikkauksiin ydinasemäärissä.
    Venäjä kehittää uusia ydinaseita ja ottaa jatkuvasti uusia ydinsukellusveneitä käyttöönsä, rakenteillakin on 13 ydinsukellusvenettä.
    Pres. Obama käynnisti USAn ydinaseiden modernisointiohjelman, ydinasesuurvallat eivät voi koskaan luottaa toisiinsa ja Venäjälle ydinaseet ovat lähes ainoa suurvallan tunnus.
    Venäjän tavanomaisetkin aseet ja sotilasmäärät sotaharjoituksissa lienevät nekin suuria eurooppalaisten pieniin ammattiarmeijoihin verrattuna eli tilanneasetelma Euroopassa on samankaltainen kuin Kylmässä sodassa?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 22.01.22 10:35

    ]]>         2022-01-20T23:00:32+03:00 2022-01-20T23:00:32+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44377#p44377 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]>
    Pres. Obama, NATOn huippukokous, Wales, lehdistötilaisuus 5.9.2014 :
    "NATOn 5. artikla sisältää velvollisuutemme toisiamme kohtaan ...... aseellinen hyökkäys yhtä vastaan ...... katsotaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan. Tämä on sitova sopimusvelvoite, se ei ole neuvoteltavissa."

    NATO-maat tukevat Ukrainaa, mutta ( tiivistetysti ) : Ukraina ei ole NATOn jäsenmaa.

    http://obamawhitehouse.archives.gov/the ... conference
    "Lopuksi vahvistamme, että ovi NATO-jäsenyyteen on edelleen auki kansakunnille, jotka voivat täyttää korkeat standardimme."



    NATO-pääsihteeri Jens Stoltenberg 1.12.2021 "NATOlla ei ole velvollisuutta puolustaa Ukrainaa Venäjältä."
    http://euobserver.com/world/153689
    "NATO-jäsenmaalle annamme 5. artiklan mukaiset turvatakuut, kollektiivisen puolustuksen takuut ja puolustamme ja suojelemme kaikkia jäsenmaitamme Venäjän hyökkäykseltä."

    Pres. Obama sanoi 2014 `Venäjän hyökkäyksellä olevan seurauksensa` ja 12.2021 Stoltenberg´kin sanoi, että Venäjä maksaisi korkean hinnan, jos se hyökkäisi Ukrainaan, mutta huomautti samalla, että Ukraina ei ole NATOn jäsenmaa, vaan vain kumppani."

    Suomen sisäpolitiikkaan luotua `kyllä-nato ja ei-nato` -kannat sisältävää "NATO-optio"-käsitettä ei mainita ja presidentti Ahtisaari luonnehtikin tuota optiota osuvasti: " sillä tarkoitetaan sitä, että vakuutus voidaan ottaa sitten kun talon nurkka on jo tulessa...."

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 20.01.22 22:00

    ]]>         2022-01-16T17:34:27+03:00 2022-01-16T17:34:27+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44376#p44376 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]> 1. pääsy vozhdin ( pomo ) luo ja hänen luottamuksensa ja suosionsa olevan tärkein poliittinen tekijä ja
    ankarassa kilpailussa vozhin suosiosta ja miellyttämisestä yritetään päihittää muut kilpailijat ja
    2. "kuraattorit",
    jotka nimitetään johtajan mielenkiinnon mukaan, ovat vastuussa tietyistä asioista ja alueista.

    Adriministrya Presidenta, presidentin toimeenpanovirasto, on salainen instituutio vahvuudeltaan noin 2000 henkilöä eri virastoistakin ja AP:n kansliapäälliköinä ovat toimineet Aleksandr Voloshin 1999 - 2003
    Dmitri Medvedev 2003 - 2005, Sergei Sobjanin 2005 - 2008 ,
    Sergei Naryshkin 2008 - 2011 ( nykyisin SVR:n johtaja, sanotaan olevan KGB-tausta )
    Sergei Ivanov 2011 - 2016 ja M.Galeottin kirj.hetkeen 2.2020 asti ainakin Anton Vaino v. 2016 alkaen

    Ulkoministeriö ja media, Internet-trollit jne. ovat mukana operaatioissa, esim. Ukrainassa alasammutun MH17-matkustajakoneen tapauksessa perustettiin tilapäinen työryhmä `hoitamaan´ asiaa.
    Lisa-tapauksessa 2016 Sergei Lavrov esitti valmiin tarinan ja se kumottiin pian ja Moskovalle myötämielinen osa Saksan eliittiä pettyi pahasti.

    AP on presidentin `portinvartija´, pres. ääni erilaisten tiedotteiden luomisessa. FSB ( sisäasiat ), FSO ( eliittiasiat ) ja SVR erillinen tässä.

    AP on keskeinen Venäjän sekaantumisessa ja seikkailuissa ulkomailla ilman aseellista konfliktia.

    http://www.marshallcenter.org/en/public ... s-russia-0

    "AP:llä oli keskeinen rooli v. 2016 käynnistetyssä yhteisessä kampanjassa Suomessa NATO-jäsenyydestä käytyä keskustelua vastaan.

    Koordinoitu operaatio yhdisti sapelin kalistelun salaiseen epävakautukseen. Venäjän asevoimat liikuttelivat tehostetusti joukkojaan rajan takana ja muutama tunti siitä kun Helsinki allekirjoitti rajoitetut puolustusyhteistyösopimuksen USAn kanssa, Venäjän sotilaslentokoneet tunkeutuivat Suomen ilmatilaan.
    Samaan aikaan trollitehtaat ja Ven. valtion mediakanavat lisäsivät varoituksiaan.

    Putin teki sarjassa huolellisesti laadittuja interventioita selväksi, että Venäjä kostaisi, jos Suomi liittyisi NATOon."

    ( mm. ulkoministeri Sergei Lavrovin sanonnat ja sanomiset ovat ilmeisestikin osana AP:n operaatiosuunnitelmia ja niillä ei sinänsä liene paljoakaan merkitystä? )

    "Kahden erillisen Moskova-lähteen mukaan SVR tai FSB haki lupaa myöskin provokaatioon, mahdollisesti yritykseen kiristää suorasanaista NATO-myönteistä poliitikkoa.
    Näiden lähteiden mukaan AP:n sisällä oli yksimielisyys siitä, että tämä olisi todennäköisesti haitallista."

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 16.01.22 16:34

    ]]>         2022-01-13T23:04:01+03:00 2022-01-13T23:04:01+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44375#p44375 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>
    Tuulivoiman osuuden sähköntuotannossa sanotaan olevan 21 % eli tuuli olisi korvannut ainoastaan käytöstä poistettua ydinvoimaa?

    http://world-nuclear.org/information-library.aspx
    Saksan hiilidioksipäästöt ovat pienentyneet, mutta se lienee johtunut biopolttoaineen ja jätteen 9 %:sta ja aurinkovoimaakin tuotetaan kesäaikana 8 %.
    http://www.world-nuclear.org/informatio ... rmany.aspx


    Mutta ydinvoimaa käyttävässä Ranskassa hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet nopeammin kuin Saksassa, joka varsinkin heikkotuulisina talviaikoina tarvitsee Ranskan ydinsähköäkin.

    Ranska on EU:n ydinvoimaryhmän maiden johtaja: Ranska, Suomi , Bulgaria, Slovakia, Tsekin tasavalta, Unkari, Puola, Romania

    Saksassa on uskottu ja uskotaan sähköä tuotettavan tulevaisuudessa ainoastaan tuulella ja auringolla ja
    Saksa on sanonut haluavansa olla ilmastojohtaja maailmanlaajuisestikin, mutta sen esimerkki näyttäisi tuloksiltaan olevaan varsin vaisu?

    Ranskassa odotetaan Flamanvillen 1. sukupolven EPR-ydinvoimalan valmistuvan vihdoin vuonna 2023, ( Olkiluoto 3. 2022 tuotantoon )
    Kiina, Taishan 1. ja 2. on 2018 ja 2019 käyttöönotetut EPR:t, Englanti, Hinkley Point EPR:t 2 x 1670 MW, rak.työt aloitettu 2019 ja 2020.
    http://globalconstructionreview.com/fra ... -reactors/

    "EPR 2 suunnitelmien odotetaan valmistuvan v. 2022, viimeistään 2023, ja Ranskassa harkitaan kuuden EPR2:n rakentamispäätöstä.
    Teollisuusministeri A. Pannier-Runacher sanoo: ydinenergian käyttöä on laajennettava, että Ranska voisi saavuttaa co2-neutraalisuustavoitteen v. 2050.

    Eiköhän tuollainen "EPR 2" sopisi rakennettavaksi Loviisan vanhentuneiden venäläisreaktoreiden viereen niiden korvaajaksi?
    Suomellahan on jo valitettavan pitkäaikainen kokemus 1. sukupolven EPR:n rakentamisesta, joten eiköhän "EPR 2:ssa" suunnitteluluvaihe ole jo ohitettu?

    Nykyisin on kirjoiteltu "pienistä" ydinreaktoreista, sellaisista merikonttiin mahtuvista, mutta sellaisia ei tiettävästi ole edes rakennettu ja ei ole varmuutta sellaisen mahtumisesta vaihtolavakonttiin, taloudellisuuskin lienee toista luokkaa kuin suuren 1600 - 1750 MW:n ydinvoimalaitoksen?
    Olisikohan idea "pienestä" minikokoisesta ydinvoimalasta lähtenyt liikkeelle ajatuksesta, että sellainen oli pieni riski vaikkapa lähellä Helsingin keskustaa, olihan Otaniemessä kylläkin pieni ydinreaktori vuosikymmeniä, eikä kukaan huomannut edes epäillä sen turvallisuutta.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 13.01.22 22:04

    ]]>         2022-01-13T22:21:10+03:00 2022-01-13T22:21:10+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44374#p44374 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>


    2.11.2021.: Intian pääministeri Narendra Mondi on näköjään COP 26:ssa Glasgow´ssa sanonut Intian hiilidioksidineutraalisuuden tavoitevuodeksi v. 2070 sillä edellytyksellä, että Intia ja muut kehitysmaat saavat rahoitusta / rahoituksen rikkaammilta ja ilmastonmuutokseen syyllisiltä mailta.

    VP

    Syyllisyyksiä etsittäessä voisi todeta eteläisen pallonpuoliskon kehitysmaiden _ syyllistyneen _ väestöräjähdykseen, Kiinaa lukuun ottamatta mitään sen vastaisia toimia ei ole tehty.

    Ilman eteläisen pallonpuoliskon väestöräjähdystä ilmastonmuutoksesta ja hiilidioksidin haitallisuudesta ei puhuttaisi.

    Olisikohan ilmastonmuutoksen ehkäisemisen kannalta myöskin kehittyvien maiden, mm. Intian, hillittävä elintason nousua ja lisääntyvää kulutusta?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 13.01.22 21:21

    ]]>         2022-01-01T10:27:04+03:00 2022-01-01T10:27:04+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44373#p44373 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Murteiden tallennusaika on erilainen kuin paikannimistön syntyaika. Murteet ovat eläviä ja vaihtuvia, joten näillä kahdella lähteellä on eroavaisuuksia. SMS:ssä olen havainnut virheen Lapakisto - sanan kohdalla. Lapakistot ja lapikistot ovat heikkokasvuista metsää, mutta sana tarkoittaa polttopuiden tekopaikkaa eli klapikistua. Vain Nastolassa Lapakisto on vesistönimi, mutta todennäköisesti alkuaan aluenimi. Myöskään Melli -nimelle SMS ei tunne mylly - merkitystä. Epäilen, että jotkin Melli -paikannimet voisivat tarkoittaa tätäkin karjalankielistä merkitystä. Odotan oikein mielenkiinnolla, mitä merkityksiä SMS tulee kertomaan olki -sanalle...
    Mistäs sinä tietäisit paremmin kuin murresanojen kerääjät, mitä mikäkin sana tarkoittaa? Et kai vain "päättelemällä" paikannimistä? Sillä lailla voi mennä sadalla tavalla metsään, kuten on nähty.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 01.01.22 09:27

    ]]>         2021-12-31T07:28:54+03:00 2021-12-31T07:28:54+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44372#p44372 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Noh, Kukko on Suomen murteiden sanakirjassa (kohta 3) merkityksessä "muiden kanalintujen uroslintuja, lajinimissä myös naaraita". Lainaus SMS: "se mustamettäs on kukko kaij ja harmaamettäs on naarasmetso". (Vampula). Samoin Nyky-Suomen sanakirjassa. Tuossa ei ole erikseen lueteltu, mitä muita kanalintuja kukolla tarkoitetaan, mutta tärkeimmät ovat metso, teeri ja pyy. Nimitys metso(kukko) tuskin on ollut käytössä ennenkuin kanoja on alettu pitää kotieläimenä. Olen havainnut, että Kukko- ja Kukka vaihtelevat samassa paikannimessä on sitten tässä kysymys murresanasta tai saamenkielen lainasta. - Kukko on monimerkityksinen paikannimissä, karjalankielessä se voi tarkoittaa myös pitkää.

    Stamb - sanalla tarkoitan Rahkosen esittämää Tambica, Tamica paikannimeä, Venäjän Pohjolan opaakkia nimistöä. Tuon niminen joki laskee ainakin Ääniseen. En tiedä tarkoittaako suvantoa vai tamppia, mutta kumpaakin voisin epäillä.

    Murteiden tallennusaika on erilainen kuin paikannimistön syntyaika. Murteet ovat eläviä ja vaihtuvia, joten näillä kahdella lähteellä on eroavaisuuksia. SMS:ssä olen havainnut virheen Lapakisto - sanan kohdalla. Lapakistot ja lapikistot ovat heikkokasvuista metsää, mutta sana tarkoittaa polttopuiden tekopaikkaa eli klapikistua. Vain Nastolassa Lapakisto on vesistönimi, mutta todennäköisesti alkuaan aluenimi. Myöskään Melli -nimelle SMS ei tunne mylly - merkitystä. Epäilen, että jotkin Melli -paikannimet voisivat tarkoittaa tätäkin karjalankielistä merkitystä. Odotan oikein mielenkiinnolla, mitä merkityksiä SMS tulee kertomaan olki -sanalle...

    Kirjavarauksen toimitus näyttää joulun aikana kestävän, mutta palaan Salo(i)siin.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 31.12.21 06:28

    ]]>         2021-12-29T20:49:50+03:00 2021-12-29T20:49:50+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44371#p44371 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia]]>
    Niitä ei ole tutkittu. Muutamia pikkuasioita on, mutta 99 prosenttia täällä esitetyistä esimerkeistä ei ole tutkittu.
    Tämänkin ketjun modraattorit osasivat pilata "kaikkitietävällä" asenteella, ilman että olisivat tuoneet mitään uutta tietoomme.
    Onpas tutkittu. Tähän tämä keskustelu näkyy menneen. Mutta täytyy vain vaivautua katsomaan aiempaa tämän ketjun keskustelua, niin saa huomata, että on tosiaan tutkittu. Ja huomaa senkin, että emme me moderaattorit suinkaan ole kaikkitietäviä, vaan olemme kaiken aikaa korostaneet sitä, miten vaikeata sen tiedon hankkiminen on. On monia asioita, joita me emme tiedä, eikä sille muuta voi kuin vain kärsivällisesti tutkia ja seurata ihan oikeata tutkimusta, aina kriittisin mielin. Jos ja kun joku tarjoaa fantastista selitystä, joka vaatisi tuekseen kaiken tähän asti tunnetun evidenssin uudelleen selittämistä, on sen jonkun ihan oikeasti tarjottava teorialleen paljon ja huolellisesti selvitettyä evidenssiä, sekä niiden kaikkien vaikeiden kohtien kriittistä puntarointia. Eihän se yhtään niin kiehtovaa ole kuin teoriat muinaisista, mystisesti tomuna ilmaan haihtuneista sivilisaatioista tai avuliaista avaruusolennoista, mutta minkäs teet. Olisihan se minustakin hauskaa vaikka kuvitella isoisoäitini isän olleen Suomen, Ruotsin ja Puolan kuningas sekä Kazanin sekä Siperian kaani, mutta kun ei ollut niin ei ollut. Olipahan vain merimies enkä minä tiedä, kuka tai mikä hänen isänsä oli. Ei ole kivaa olla tietämättä, mutta tyhmää olisi kuvitella jotain, johon ei ole perusteita.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 29.12.21 19:49

    ]]>         2021-12-21T08:28:07+03:00 2021-12-21T08:28:07+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44370#p44370 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Varmasti "kana" on indo-eurooppalainen sana ja tunnettu merkityksessä cantare jne. siis laulamiseen liittyvissä merkityksissä kautta aikojen. Myös linnunnimi kana on varmaan indoeurooppalainen, saivathan persialaiset kanansa Intiasta. Oleellista on, että kotieläin nimineen kulkeutui Persiasta Eurooppaan ja germaaneilta Suomeen. Siis persialaisia tarvitaan kana - nimen liittämisessä lintuihin.
    Ei suinkaan tarvita. Luepa uudelleen ja ajatuksella edellinen viestini. Persian sana ei ole germaanisen sanan alkumuoto. Se on suomen kannalta epäolennaista, ovatko persian ja germaanin sanat samaa vai eri indoeurooppalaista alkuperää. Olennaista on vain se, ettei persian sanaa tarvita germaanin sanan ja sitä kautta suomen sanan selittämiseen. Usko jo.
    Kukko on metsäkanalintu esim. metson nimi "kukko", "kukka" ja myös saamessa "cucka" - tämä lienee useimpien kukka-alkuisten paikannimien sisältö. Päijät-Hämeen vanhojen maalaiskylien alueella "metso" paikannimissä on uusi ilmiö ja harvinainen, vaikka muualla Suomessa hyvin yleinen.
    Nyt olet keksinyt omiasi. Ei Suomen murteiden sanakirjassa ole kukko- tai kukka-sanoilla merkitystä 'metso'.
    https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-articl ... word=kukka
    Ja: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-articl ... word=kukko

    Mistä kielestä tai sanakirjasta muka löysit tuollaisen saamen sanan? Et voi keksiä itse päästäsi sanoja.
    Tamppi -sana (stamb) on voinut lainautua kahdesta eri suunnasta uralilaisiin kieliin. En epäile suomenkielen lainoja. Vienan alueen lainaa ei suoraa voi suomenkieleen samaistaa. Onko edes selvillä lainattiinko paikannimi ims- vai volgalaiseen kieleen?
    Mistähän paikannimestä sinä nyt puhut?
    Saloiset ovat historioitsijoiden käyttämä nimitys järvikalastukseen erikoistuneesta kansanosasta.
    Annapa lähde väitteellesi? Muuten uskon, että olet ymmärtänyt jotain väärin tai keksinyt omiasi.
    Henkilökohtaisesti en ajattele ves(i)-nimien tarkoittavan vepsäläisiä. Ehkä on ollut jokin "vesikansa", ammattiryhmä, joiden kielikin on voinut poiketa suomenkielestä? "Pallas" merkitsee "paljas"-ta vepsänkielessä, mutta onhan se voinut merkitä sitä muissakin ims-kielissä. Subtraattikielen tai kielten selvittelyä kannattaisi jatkaa. Sonka -sanaa voi tässä vaiheessa pitää arvauksena tai heittona, mutta kalojen poimiminen on niin kummallista, että tuon paikannimen voisi tarkastella kriittisesti uudelleen.
    Jos nyt laitetaan tähän mitä Suomalainen paikannimikirja kertoo, niin sinun ei tarvitse lähteä tekemään omia virheellisiä tulkintojasi ja olkinukkejasi Sonka-nimien selityksestä:

    "Saamen čoaggi (saP) ’kimpale; kasa’, joka on johdettu verbistä čoaggit ’poimia, kerätä, koota’ ja jota vastaa suomen murteiden sonka ’väkijoukko, tungos’, selittäisi järvennimen ”kokoomajärveksi”, joka kerää Sinettäjoen latvavedet. Merkitykseltään heikommin selitykseksi sopii saP soggi ’seinänvieri, seinimmäinen (makuu)tila’. Sonka-, Sonkaja- ja Sonkari-alkuisia nimirypäitä on Suomessa useita, ja T. I. Itkonen on pitänyt niitä saamelaislähtöisinä; näiden nimien ei kuitenkaan tarvitse olla keskenään samaa alkuperää."
    https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkai ... uvaton.pdf
    Keidas -sanan kohdalla kts. Virittäjä 1/2013, Pauli Rahkonen, Läpinäkymättömiä vesistönimiä. Siis kantagermaani "gaido", ims. "kaita", kantasaame "kojte", mistä ims. (takaisin eriytyneenä maastoterminä) "keita". Sana on suomenkielessä tunnettu tässä merkityksessä (kapea kannas) vain Kymijoen vesistössä etelästä pohjoiseen. Tämä on harvinaista paikannimien levikin suhteen, esim. "päijänne" -sanan levikki on laajempi mm. Kokemäenjoen vesistön alueelle. Ja oli "keidas, keita"-nimien kielitieteellinen perustelu jokin muu kuin käsittämäni, niin sana kertoo jotakin alueensa entisestä likkumisesta/ retkeilystä. Päijänteellä pidän saamelaislainoina myös "sunte"la eli "leuto, aikaisin lumeton paikka ja "äiniö", metsäinen alue (Asikkala). Olennaista on, että saamelaiset ja suomalaiset paikannimet sijoittuvat isossa mittakaavassa samoille alueille, mutta tarkemmin katsottuna limittäin erityneisiin elinkeinoihin sopiville paikoille.
    Elinkeinoero on hyvinkin mahdollinen. Ainakin siltä pohjalta, että paikalleen viljelemään asettuneet saamelaiset ovat suomalaistuneet nopeammin ja aikaisemmin, ja saamenkielinen väestö säilyi paremmin ja pidempään erillään eräseuduilla.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 21.12.21 07:28

    ]]>         2021-12-20T09:58:25+03:00 2021-12-20T09:58:25+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44369#p44369 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Kukko on metsäkanalintu esim. metson nimi "kukko", "kukka" ja myös saamessa "cucka" - tämä lienee useimpien kukka-alkuisten paikannimien sisältö. Päijät-Hämeen vanhojen maalaiskylien alueella "metso" paikannimissä on uusi ilmiö ja harvinainen, vaikka muualla Suomessa hyvin yleinen.

    Tamppi -sana (stamb) on voinut lainautua kahdesta eri suunnasta uralilaisiin kieliin. En epäile suomenkielen lainoja. Vienan alueen lainaa ei suoraa voi suomenkieleen samaistaa. Onko edes selvillä lainattiinko paikannimi ims- vai volgalaiseen kieleen?

    Saloiset ovat historioitsijoiden käyttämä nimitys järvikalastukseen erikoistuneesta kansanosasta. Voihan tällä olla yhteys myös esim. Vanajan Salostenkylään. Mielestäni osa järvistä on ollut vapaita tällaiseen kalastukseen, osa kylien "alasia", vrt. vesistönimi "Alanen", eikä "saloinen" välttämättä tarkoita juuri tuon nimisestä kylästä lähtoisin olevaa, vaan on yleisnimitys.

    Henkilökohtaisesti en ajattele ves(i)-nimien tarkoittavan vepsäläisiä. Ehkä on ollut jokin "vesikansa", ammattiryhmä, joiden kielikin on voinut poiketa suomenkielestä? "Pallas" merkitsee "paljas"-ta vepsänkielessä, mutta onhan se voinut merkitä sitä muissakin ims-kielissä. Subtraattikielen tai kielten selvittelyä kannattaisi jatkaa. Sonka -sanaa voi tässä vaiheessa pitää arvauksena tai heittona, mutta kalojen poimiminen on niin kummallista, että tuon paikannimen voisi tarkastella kriittisesti uudelleen.

    Keidas -sanan kohdalla kts. Virittäjä 1/2013, Pauli Rahkonen, Läpinäkymättömiä vesistönimiä. Siis kantagermaani "gaido", ims. "kaita", kantasaame "kojte", mistä ims. (takaisin eriytyneenä maastoterminä) "keita". Sana on suomenkielessä tunnettu tässä merkityksessä (kapea kannas) vain Kymijoen vesistössä etelästä pohjoiseen. Tämä on harvinaista paikannimien levikin suhteen, esim. "päijänne" -sanan levikki on laajempi mm. Kokemäenjoen vesistön alueelle. Ja oli "keidas, keita"-nimien kielitieteellinen perustelu jokin muu kuin käsittämäni, niin sana kertoo jotakin alueensa entisestä likkumisesta/ retkeilystä. Päijänteellä pidän saamelaislainoina myös "sunte"la eli "leuto, aikaisin lumeton paikka ja "äiniö", metsäinen alue (Asikkala). Olennaista on, että saamelaiset ja suomalaiset paikannimet sijoittuvat isossa mittakaavassa samoille alueille, mutta tarkemmin katsottuna limittäin erityneisiin elinkeinoihin sopiville paikoille.

    Paikannimien tavallisesta levikistä Nastolan nimistön perusteella: 1) hämäläisiä nimiä, joissa Nastola on levikin itäpäässä, 2) Salpausselille sijoittuvaa nimistöä (Vihdistä Ilomantsiin), 3) Päijänteen itäpuolelle sijoittuvaa nimistöä (osa levinnyt Lappiin asti). 4) suppealevikkisiä "itähämäläisiä" nimiä.

    Pari paikannimistössä esiintyvää indo-iranilaista lainasanaa lisää. Ihana* ja Ihant* nimet, Ihana on varmaan ollut henkilönimi ja nämä nimet ovat levinneet Hämeeseen, Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan, samoin kuten kehrä*-nimet. Päijänteellä on kuitenkin selvää aukkoa ja tämä Päijänteen - Kymijoen käyttäytyminen paikannimistön kohdalla on oleellista asutushistorian kannalta.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 20.12.21 08:58

    ]]>         2021-12-18T08:34:51+03:00 2021-12-18T08:34:51+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44368#p44368 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Emerentia Tott; revisited]]>
    Kuva

    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 18.12.21 07:34

    ]]>         2021-12-17T13:13:44+03:00 2021-12-17T13:13:44+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44367#p44367 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Ukraina]]> Nyt Putin vaatii Länttä ja Natoa julistamaan, etteivät ne tule laajentumaan Ukrainaan eikä sijoittamaan "uhkaavia" aseita Venäjän "lähiulkomaihin" sen rajoille.
    Vaatimustensa tueksi Venäjä on keskittänyt joukkojaan Ukrainan rajoille ja EU "vihreitä pieniä miehiä" estääkseen asettanut mustalle listalle
    8 henkilöä ja 3 yritystä,
    http://consilium.europa.eu/fi/press/pre ... gner-group
    "pieniä vihreitä" Wagner-ryhmän miehiä ja nuo spetsnazit ovat ilmeisesti lomilla Venäjän armeijasta, käytännössä osa Venäjän armeijaa?

    Venäjän historiankirjoitus syyttää Britanniaa ja Ranskaa `Munchenin petoksesta` 30.9.1938 Chamberlainin ja Daladierin halutessa r a u h a a
    e l i n a j a k s e e n ja Stalin oli sitten kuulemma pakotettu aloittamaan toisen maailmansodan Puolassa yhdessä Hitlerin kanssa Molotov-Ribbentrop-sopimuksella
    Venäjän etupiireineen elokuussa 1939.
    Ja nyt
    Putinin Venäjä nähtävästikin haluaisi jälleen käyttää hyväkseen Länsi-Euroopan ja USAn rauhanhalukkuutta uhkaamalla sodalla kuten Hitler 1938.
    Ukrainasta tehdyn Minskin II-sopimuksen toimeenpanoa on seurattu suomessakin, katsaus toimeenpanoon 28.2.2017:
    http://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liitea ... 110127.pdf

    Minskin2.-sopimuksen jälkeen tehtiin sopimus NordStream 2-kaasuputkesta Venäjältä Saksaan ja putkea ei vielä ole otettu käyttöön kaksinkertaistamaan maakaasun siirtokapasiteettia Ukrainan ohi.
    Saksan vihreä ulkoministeri Annalena Baerbock on sanonut, ettei NordStream 2-sta pitäisikään ottaa käyttöön _ j o s _
    Venäjän aggressio Ukrainaa kohtaan lisääntyy nykyisestään.
    http://france24.com/en/live-news/202112 ... on-germany
    Ja
    pääministeri Scholz vakuuttaa, että Saksa ei tietenkään sivuuta Ukrainaa maakaasun kauttakulkumaana.
    Jotkut näyttävät sanovan, ettei EU:ta saa sivuuttaa "Ukraina-konfliktissa" nyt Putinin Venäjän vaatimusten jälkeen ja ettei energiakysymyksiä saisi liittää Ukrainan konfliktiin, mutta Kremlkin näyttäisi haluavan neuvotella vain Washingtonin kanssa ja Moskovassa näytettäisiin julistettavan Biden-Putin 2.-neuvotteluista "oikeastaan jo sovitunkin."
    Eli
    Putinin Venäjä pääsisi sanelemaan etupiirinsä, aivan kuten MR-sopimuksessa elokuussa 1939?
    Tai
    ainakin "Ukraina-ongelma" toivotaan Kremlissä saatavan pois päiväjärjestyksestä ja hyväksyntä Krimin kaappaukselle?

    Veikko Palvo





    Venäjän hybridisodankäynnistä ja hybridivaikuttamisesta Ukrainassa,
    http://theseus.fi/bitstream/handle/1002 ... sAllowed=y
    ja Suomessa:
    -lapsiasiat ja lastensuojelu ministeritasolle vietynä yli kymmenen vuoden ajan
    -kohudosentti Johan Bäckman SAFKA-kumppaneineen, julisti 2014 "lähtevänsä rintamalle Krimille."
    -Suomen Geopoliittinen Seura kesäkuusta 2014 alkaen, Putin palkitsi 18.8.2014 "ystävyyden ja yhteistyön" kunniamerkillä.
    -"Venäjän trollien" suuresti lisääntynyt toiminta 2014 alkaen
    -siirtolaisia Suomen kahdelle raja-asemalle 1700 henkilöä ( Norjaan 5000 siirtolaista Venäjältä )

    Venäjä halusi näyttää pystyvänsä luomaan ongelman ja sen ratkaisunkin korkeimmalla valtiollisella tasolla kahdenvälisissä neuvotteluissa.


    Tässä Primakov-doktriini, ei Gerasimovin
    http://carnegieendowment.org/2019/06/15 ... -pub-79254 sanotaan kenraali Gerasimovin esittäneen sodan ja rauhan rajat hämärtävän ja kovan ja pehmeän voiman fuusion käsittävän doktriininsa v. 2013 eli pysyvän konfliktin toimintamallin.
    Mutta
    armeija on Venäjällä aina ollut turvallisuuspolitiikan toteuttaja Neuvostoliiton ja Venäjän pysyvässä vastakkainasettelussa Lännen kanssa,
    ei turvallisuuspolitiikan ohjaaja eikä määrittelijä.

    Ulkoministeri Jevgeni Primakov esitti n. 20 v. sitten Venäjän ulkopolitiikan keskeiset toimintaperiaatteet:
    -yksinapainen USAn johtama maailma ei ole hyväksyttävissä, tulisi olla Venäjä, Kiina, Intia sekä USA- johtoisuus ja
    -Euraasian liiton luomisella Venäjä-johtoisena Venäjä olisi merkittävä ellei merkittävin vaikuttaja, tosin Kiina nousi taloudelliseti ja sotilaallisesti
    "kauppaliitossa" Lännen kanssa sen jälkeen kun Moskova-Peking -suhteet olivat kiristyneet ydinsodan uhkaan ja tyystin katkenneet.



    -NATO ei saisi laajentua itään --- sanoi ulkoministeri Primakov 20 vuotta sitten, nyt Kremlistä yritetään kertoilla Lännen NL:n hajotessa "oikeastaan sopineenkin" tämän.
    NATOn itälaajentuminen koskisi v. 2021 Venäjän "lähiulkomaista" ainoastaan Suomea ja Ukrainaa ja Ukraina ei ole vielä edes Nato-jäsenyyskelpoinenkaan. --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
    Euroopasta NATOn ulkopuolella ovat nyt ainoastaan Irlanti, joka jo ww2:ssa oli `sotilaallisesti liittoutumattomana´ Englannin suojaamana,
    Itävalta on Nato-jäsenmaiden ympäröimä länsimaa
    Ruotsi on `sotilaallisesti liittoutumattomana´ yhteistyössä Naton kanssa, kuten se oli Kylmässä sodassakin ja
    Suomi on `sotilaallisesti liittoutumaton` puskurivaltio Ruotsin ja Venäjän välissä.

    Venäjän hybridivaikuttaminen ja hybridisota Georgia 2008, Ukraina 2014 alkaen ja Syyria ovat jääneet `kylmiksi konflikteiksi´, Venäjän taloudellisen ja sotilaallisen voiman rajat ovat tulleet vastaan. Kreml ei ole kyennyt painostamaan omaa rauhanversiotaan Ukrainassa, eikä Syyriassa. ja Afrikassakaan Wagner-joukot eivät ole kyenneet horjuttamaan muiden maiden valta-asemaa. Kiinan ollessa suurin vaikuttaja Afrikassa Venäjä saisikin sen vastustajakseen taloudellisesti, eikä Venäjä näyttäisi pystyvän taloudellisesti toimimaan edes kotimaassaan.

    Venäjän hybridivaikutukset ja hybridisodat edustavat tietoista venäläistä riskinoton toimintamallia.

    Tuleeko Kreml sitten ottamaan lisäriskejä globaalien valtapyrkimyksiensä saavuttamiseksi, jää nähtäväksi.

    Seuraava venäläisjohtajien sukupolvi ei kenties ole omakohtaisesti yhtä tietoinen Neuvostoliiton ylilaajentumisen kokemuksista ja ehkä he näkevät Krimin ja Syyrian hybridioperaatiot onnistumisina?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 17.12.21 12:13

    ]]>         2021-12-17T10:55:25+03:00 2021-12-17T10:55:25+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44366#p44366 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Napoleonin sodat 1803-1815]]> Kyseessä on todellakin Hänen majesteettinsa keisarinnan kyrassieerirykmentti, kuten
    linkitsemiäsi kuvia tauluun vertaamalla käy hetimiten ilmi. Erityisesti satulaloimen
    tähtimäinen tunnus sen vahvistaa, uniformujen ohella. Vastapuolella ovat
    Napoleonille alistetut puolalaisjoukot. Kyseessa voisi olla legendaarinen Borodinon
    taistelu. Pääosassa tässä nimenomaisessa taulussa ovat sotahevoset, niiden ratsastajien
    jäädessä kuvauksen "statisteiksi".

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 17.12.21 09:55

    ]]>         2021-12-16T20:02:30+03:00 2021-12-16T20:02:30+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44365#p44365 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Napoleonin sodat 1803-1815]]>
    http://napoleonistyka.atspace.com/Russi ... uirassiers

    Lähin vastaavuus olisi nähdäkseni Hänen majesteettinsa (keisarinnan) kyrassieerirykmentti, jonka takin väritys oli valkoinen punaisilla kauluksilla ja hihojen käänteillä, ja lisäksi rintapanssari eli kyrassi oli musta, kuten maalauksessakin näyttäisi olevan. Myös hevosen loimi vastaa kuvausta. Ohessa vielä linkki kyseisen rykmentin sotilasta esittävään kuvaan, jossa esiintyvä kypärä vastaa pohdinnan alla olevan maalauksen kypäriä. Toivottavasti nämä tiedot antavat jotain hyödyllisiä johtolankoja.

    https://www.napoleon-series.org/images/ ... art08b.jpg

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Sasropakis — 16.12.21 19:02

    ]]>         2021-12-16T11:34:22+03:00 2021-12-16T11:34:22+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44364#p44364 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Emerentia Tott; revisited]]> Carolina Rediviva-tutkimusmatkan tärkeimmän annin. Valitettavasti runsas kuvitus ei seurannut
    tekstiä.

    Erikseen kopioituna alla se tärkein evidenssi; Eldstierna-suvun vaakuna, ja erityisesti sen n.s. sydänvaakuna, joka täydellisesti tukee Catharina Stierneldin kronikkaa. Okaa hyva!

    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 16.12.21 10:34

    ]]>         2021-12-16T10:50:50+03:00 2021-12-16T10:50:50+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44363#p44363 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Carolina Rediviva]]>
    Kuluvan vuoden keväällä suoritettiin toimeksiannostani Uppsalan yliopistossa säilytettävän Stierneld-sukuarkiston läpikäynti.

    640px-Carolina_Rediviva_in_summer.jpg
    Carolina Rediviva

    Sen siirrosta yliopiston haltuun on ruotsalainen tutkija Paul Sjögren antanut artikkelissaan Nordisk tidskrift för bok- och biblioteksväsen 69 (1982) seuraavan kuvauksen (käännös ruotsista suomeksi):

    ”Raamattu on lisätty Carolinan kokoelmiin Stierneldin testamentin 6. toukokuuta 1820 seurauksena, jonka mukaan hänen kirjoja ja käsikirjoituksia käsittävä kokoelmansa lankeaisi Uppsalan yliopistolle Stierneldin kuoleman jälkeen, edellyttäen että vapaaherrallinen Stierneld-suku on sammunut mieslinjalta. Pääosan A.L. Stierneldin kirjastosta ja käsikirjoituskokoelmasta antoi hänen poikansa ulkoministeri G.N. Algernon Stierneld jo 1854 luovuttaa Carolinalle, mutta puutteellisena mm. yllämainitun Raamatun osalta.

    Vuonna 1868 Algernon Stierneld kuoli ja hänen poismenollaan suku sammui miekanpuolelta. Syy siihen, ettei toimituksia hänen kuolemansa jälkeen saatu päätökseen testamentin määräysten mukaisesti, voi mahdollisesti johtua siitä perillisten käsityksestä, että yliopiston kirjasto oli osoittanut puuttuvaa mielenkiintoa sitä kokoelman osaa kohtaan, joka oli jo luovutettu. Anders Grape on antanut tiedoksi, että Algernon Stierneld, kymmenkunta vuotta v. 1854 jälkeen, olisi tullut Carolinaan tarkastelemaan kokoelmaa, ”jossa yhteydessä oli huomattu, ettei kukaan virkamiehistä ollut tietoinen tästä (s.o. lahjoitetusta kokoelmasta), vaan vasta suuren etsinnän jälkeen oli ullakolta, tai kellarista tavattu joukko pakkilaatikoita, jotka tarkastuksessa huomattiin sisältävän (perään)kysellyn kirjakokoelman. Vapaaherra Stierneld, joka oikeutetusti olisi ollut hyvin tuohtunut siitä, että jotain sellaista on voinut tapahtua, olisi tuolloin ilmoittanut, että hän omalta osaltaan ei aikonut panna tikkua ristiin rikastuttaakseen lisää laitosta, jossa kalliit lahjat saattoivat saada sellaisen kohtelun”. Grape, mainitsee, että hän oli tästä saanut tiedon kapteeni E. Malmbergilta, joka taas oli vuorostaan kuullut sen vapaaherra David A. Stierncronalta Stjärnarpissa Hallannissa. Grape jatkaa: ”Että kokoelma, jos jotain senkaltaista vapaaherra S:n vierailua on todella tapahtunut, joiltakin osiltaan olisi voinut olla käsittelemätön, ei näytä ehkä aivan poissuljetulta, mutta että se olisi ollut purkamattomana syrjäänahdettu näyttää mahdottomalta.”

    Toimeksianto keväällä 2018 käsitti paitsi yllämainitun Raamatun läpikäynnin, myös sukutieteellisesti merkittävien muitten merkintöjen jäljittämisen. Näistä lähteistä on e.m. Ernst Malmberg antanut kuvauksen “Svenska slot och herresäten, Halland s. 17, 1914 ja se kuuluu seuraavasti

    (käännös ruotsista suomeksi):

    Vasemmalla salongista sijaitsee kirjasto, vanhoihin kultapainettuihin nahkaniteisiin sidottujen kirjojen täysin peittämine seinineen, mikä antaa tilalle hyvin koristeellisen ja arvokkaan kokonaisvaikutelman. Seinien sisäpuolella on paronin työhuone, stukko-ja köynnösornamenteilla ja epätavallisen korkealla ja kapealla holvisyvennyksellä varustettuine Marieberg-kaakeliuunineen. Kirjakokoelma käsittää pääasiallisesti historiaa ja muistelmateoksia sekä ruotsalaista ja ranskalaista 1700-luvun kirjallisuutta Stierneldien kirjastosta. Sieltä ovat peräisin myös kaikki kehtokirjoja ja harvinaisia painotuotteita käsittävät laitokset, joita on runsaassa määrin ja joista voin saada esittää vain vähäisen osan.

    Saksalainen, runsaasti kuvitettu rukouskirja on kuulunut kuningatar Kaarina Maununtyttärelle, Hän on lahjoittanut sen edelleen poikansa Gustafin ystävättärelle Brita Pedersdotter Karthille. Brita Karthin kirjoitusta on nähtävissä joissain riveissä, joissa hän kutsuu itseään 1500-luvun voimakkaammilla ilmaisuilla. Häneltä rukouskirja on kulkenut perintönä Laurentius -pojalleen, Eldstierna ja Stierneld-sukujen kantaisälle. Saksalainen hartauskirja runsaasti hopeakirjaillulla kannella on kuulunut Erik XIV:ta tyttärelle Sigridille, joka itse on kirjaillut kannet ja lahjoittanut kirjan yllämainitulle Lars Karthetskij Eldhille, jonka kautta se on tullut Stierneldien perheelle. Erityisen hyvin säilynyt Kustaa Vaasa-Raamattu on kuulunut Laurentius Petrille ja on hänen toimestaan varustettu huomioin, jonka jälkeen sen ovat omistaneet Kaarina Maununtytär ja Lars Eldh. Jälkimmäiseltä se on kulkenut perintönä viisi sukupolvea Stierneldejä ja on varustettu joukolla mielenkiintoisia Stierneldien merkintöjä ja huomioita heistä, jotka selkeästi ja varmasti osoittavat sukupolvet ja polveutumisen. Yksi kappale psalmikirjaa hopeakirjailtuna niteenä on kuulunut Kaarina Maununtyttärelle. Juhana III:nnen liturgiasta – niinkutsutusta Punaisesta kirjasta vuodelta 1576 - on erinomainen kappale alkuperäiskansin, joka on kuulunut oppineelle valtakunnan rahastonhoitaja Sten Bielkelle, arkkipiispa Laurentius Petri Gothuksen esipuheella ja koko papiston painetulla suostumuksella. Lopussa on liitettynä käsikirjoituksena kuningas Juhanan kirje 12. helmikuuta 1588 papistolle Södermanlandissa, papiston vastaus sekä arkkipiispan kirje 13. tammikuuta 1588 Södermanlandin papistoa vastaan y.m. Saksalainen Raamattu painettu Wittenbergissä 1606 on kuulunut Lars Eldhille ja on varustettu A.L. Stierneldin merkinnällä: ”jatkuen on tämä Raamattu kulkenut perintönä minulle.”

    Paul Sjögrenin mukaan n.k. ”Laurentius Petri-raamattu” saatiin Carolinan kokoelmiin vasta Malmbergin Stjärnarpiin suorittaman vierailun jalkeen, ehkä jopa niin myöhään kuin v. 1912. Sjögren jatkaa (käännös ruotsista suomeksi):

    ”Kuinka tahansa, tai mitkä syyt sitten olivatkaan, A.L. Stierneldin testamentin määräyksiä ei ole täysimääräisesti täytetty. Useita vuosikymmeniä sen jälkeen kun Algernon Stierneld oli kuollut, 1914, tai joitakin vuosia aikaisemmin, oli yllämainittu E. Malmberg käynyt Stjärnarpissa, jonka omistaja tuona aikana oli vapaaherra David A. Stierncrona (1860-1927). Tämä oli Algernon Stierneldin tyttärenpoika ja siten perillinen kolmannessa polvessa Adolf Ludvig Stierneldin jälkeen. Kuvauksessaan Stjärnarpista omistaa Malmberg paljon tilaa ja mielenkiintoa sen kirjastolle. Hän kertoo, että tämä pääasiallisesti käsittää historiaa ja muistelmateoksia sekä ruotsalaista ja ranskalaista 1700-luvun historiaa Stierneldin kokoelmasta. Hän luettelee ja kuvaa joitakin teoksia, jotka ovat kuuluneet Stierneld-suvun aikaisemmille sukupolville ja niiden joukossa myös eräs Kustaa Vaasa-Raamattu, jonka sanotaan ensin kuuluneen Laurentius Petrille ja sen jälkeen Karina Maununtyttärelle. Merkintöjen mukaan on Kaarina lahjoittanut sen Lars Eldhille ja sen jälkeen se on kulkenut perintönä Stierneldin suvussa.

    Gustav_Vasa _Bibel.jpg
    Gustav Vasas Bibel

    Joskus Malmbergin Stjärnarpin käynnin jälkeen on k.o. Raamattu luovutettu Carolinalle, mahdollisesti tämän käynnin seurauksena. Ruotsalaisen osaston lisäluettelossa 1929 varten on lisänumerolla 1929:519 merkitty, että Raamattu on saatu lahjana ”vapaaherra Stierncronalta, Stjärnarp 1912?” Ilmeisesti virkamies, joka on tehnyt merkinnän lisäluetteloon, on pitänyt mahdollisena, että Raamattu on luovutettu jo 1912 ja ehkä Malmgrenin vierailun tuloksena. Kirjaston vuosikertomukset viimeksimainitun vuoden ympäriltä eivät kuitenkaan kykene tätä vahvistamaan. Ilmeistä on kuitenkin, että kirjaston johto on 1910-luvulla aktualisoinut kysymyksen Stierneldin lahjoituksesta. Entinen ylikirjastonhoitaja Axel Andersson vieraili Stjärnarpissa vuonna 1919 ja samana vuonna luovutti vapaaherra Stierncrona kirjastolle suuremman kokoelman planssikuvia, käsittäen 268 erää, sekä joukon kirjoja ja käsikirjoituksia. Näiden joukossa ei kuitenkaan mainita Kustaa Vaasa-raamattua.”

    Ristiriitaisista merkinnöistä johtuen, ei kevään 2018 tutkimuksen ”eväistä ja annista” ollut siten varmaa ennakotietoa. Karu totuus paljastui vasta paikanpäällä, arkistovirkailijoiden toimittaessa tutkijasaliin vain kaksi Kustaa Vaasa-Raamattua, joista toinen, n.s. standardipainos, ei sisältänyt juurikaan sukumerkintöjä ja toinen, koristeellisempi n.s. ”Laurentius Petri-Raamattu”, oli jo saanut kattavan käsittelyn vuonna 1982 Paul Sjögrenin toimesta. Koska arkistohenkilökunta ei kyennyt paikallistamaan muita Malmbergin Stjärnarpissa verifioimia kirjallisia lähteitä, on oletettava, että mainitut dokumentit ovat edelleen Stierneld-suvun naiskantaisten haarojen hallussa ja mahdollisesti näin ollen vielä jäljitettävissä.

    Kustaa Vaasa-Raamatulle (”Laurentius Petri”-versio) suoritetun visuaalisen tarkastuksen perusteella teos kokonaisuudessaan oli melko hyvin säilynyt. Sen irtokansi on tosin lähes irronnut ja pysyy yhdessä ainoastaan helojen avulla. Kannen sisäpuolen teksti kuuluu seuraavasti:

    pag 1 N: 10

    Hafwas warit salig M-r Laur. Petri Vpsala ÄrchiaeBiskopens Z, och är aff Mr Jonae ombunden

    Senast aff denna första swenska REFORMATOR med NOTOR försedd, thy Mr Lars ifro vår Luther i (en?) salig stund.”

    Teksti on a) outo rakenteeltaan b) kirjoitusasultaan hämmentävä ja osoittaa ikäänkuin kahden aikakauden tyyliä. Missään nimessä teksti EI ole 1500-luvulta. Sen näyttäisi eniten 1600-luvun tekstiltä, ellei siitä puuttuisi ornamentteja. Niiden puuttuminen voi olla kirjoittajan omaleimainen kirjoitustyyli. Kirjoitustyyli muistuttaa suuresti tekstiä, jossa mainitaan tekstin olevan arkkipiispan omalla kädellä kirjoittama. Sen jälkeen on toisella käsialalla teksti: ”Ägarene till denne salige Skrift äro ofwanstående gamle Ärkebiskop Lars som gifwit denne Bibel som han till trycket låtit befordra, åt DrottningCatharina Månsdotter. Hs Mtt gaf thet Sin Herr Sons naturliga Son Hr Lars Kartetskij som sedan kallades Eldh, samt warit hans hustrus BRITA TÖRNROSES. Så föll den till Sonen Herr Samuel Stiärneld; sedan hans dotter Catharina, warefter detta wärck kommit till Herr Lars Stierneld, hennes broder.”

    [Käännös: ” Tämän pyhän (oik. autuaan] kirjoituksen omistajat ovat yllämainittu vanha arkkipiispa Lars, joka antoi tämän Raamatun, jonka hän oli antanut painoon saattaa, kuningatar Katarina Maununtyttärelle. Hänen Majesteettinsa antoi sen Herra poikansa luonnolliselle pojalle H.[erra] Lars Kartetskijlle, jota sittemmin kutsuttiin Eldhiksi, sekä ollut hänen vaimonsa Brita Törnrosin...]

    Tämä käsiala taas on 1600-luvun loppupuolen tai 1700-luvun alun käsialaa. Outoa on, että teksti ei kerro kirjoittajasta mitään. Tässä tekstin osassa mainitaan (käännös) ”...Kaarina Maununtyttärelle. Hänen Majesteettinsa antoi sen [so. Raamatun] Herra poikansa aviottomalle pojalle Herra Lars Kartetskylle, jota sittemmin kutsuttiin Eldhiksi...”.Tämän tekstin jälkeen alkaa ilmeisesti Adolf Ludvig Stierneldin oma teksti, jossa hän kokoaa tässä Raamatussa olevat sukuhistorialliset ja genealogiset tiedot. Näitä on – kuten hän itse sanoo – vain tietyissä paikoissa. Kaikki muut merkinnät ovat teologisia luonteeltaan. Merkinnän hän on tehnyt Skattmansössä vuonna 1775.

    Lista on seuraava:

    ”På följande sidor äro genealogiska och biografiska anteckningar jemte på denna här:

    Bakpå första titelbladet omkring det Kongl. Wasavapnet: Att denna Bibel tillhördt Hr Samuel Stjerneld, efter Hans Moder och faders EnckModer, samt fader i alltsanmman mycko oredigt skrifvit (Modern H. Törnros, Er Mar: Drottn: Catharina, Hr? K. Lid?)

    Bakpå titelbladet för Profeterna: fortsättning än widare af Prins Gustaf, konung Eric 14s Sons, oäkta afkomma, hela Slägtegrenen Eldh.

    Näst efter Profeterna: Om tillkomsten af Eldhe och Kartetskynamnen och vapnen

    Näst för det Nya Testamentet: Catharina Stjernelds berättelse om sin fäderneslägt; ifrån och med Konung Gustaf Ericsson Wasa, samt Prins Gustaf Ericssons oäkta afkomma intill Hennes tid.

    ”1. S.D.G. Thenne är min fäderne släght. Konungh Gustaf 1 aff thenn urgambla högbefryndade Ridderlige Vasa Släghten, war gift med Catharina aff Sverige, han med Margereta Leijonhufwudh, så med Catharina Stenbock. Aff Prinssessan hade hans Maijt Konungh Erich 14, Konungh Johan …

    2. … … ”Jag har inthet barn med min man Magnus Pauli Hr Olivecrantz Gouverneurens brorson, ... [vid sidan:] Tillägg: Lars Karthetskij Eldh hade jemte de här nämda barnen med Brita Törnroos: Jacob Eldh, född 1624 + 1651; Abraham Larsson Eldh f: 1625 + 1668 d. 8 Oct. Stamfader för den änwarande ätten Eldh; samt aff ett sednare (ovisst) gifte: Maria Eldh född 1660 d. 11 Aug, posthuma: förbigångning, som trolikt gifvit anledning till någras mening, att Eldh icke wore samma slägt med Eldstierna och Stiärneldh.” [på andra sidan, invid bokens spalt?:] ”(Desse grenen är förbigången. Man har menat att den äldsta brodern till Eldstierne och Stierneldh hetat Gustaf, men dödt med nöddop, om så är)” … FINIS

    Under Nya testamentets titelblad: Något i sistnämde ämne. [Även ovan och vid sidan av. Under: (käännös: Minun isärakkaani oli syntynyt vuotena 1637, minun isänisäni vuonna 1586 ja kuoli vuotena 1660. Minun isänisänisä syntyi vuonna 1568 ja kuoli 1637. Hänen isänsä syntyi vuonna 1533 ja kuoli vuonna 1577. Hänen herra isänsä taas syntyi vuotena 1490 ja nukkui pois 1560.)]

    Hvad mera som är inskrifvit: dels nästan öfverallt i marginalerna, samt sisst, vid nya Testamentets slut äro antekningar, som endast röra andra ämnen än de genealogiska och biografiska inqvestiones. *

    Och undantagit det som sedermera upteckts _åfvanför 1a Samuelsbok_, där Lars K. Eldh skrifvit sig hafva år 1658 gifvit denna sig af Drottning Catharina på Ljuxala fångna Bibel, till sin Son Samuel (Sedan Stjerneld) 21 år gamal.

    * Efter uppenbarelseboken, ses fortsättning in till 1824, på Stjerneldska ättelineen, med födelsetid, dop, faddrar, död, m.m. hvilket sedermera blifvit fortanK af mig S(ig)?

    …

    …

    5. Äre Denna gambla Konung Gustafz Bibel är nuförtiden en Herr SAM: STIÄRN ELDHZ tillhörighet, men hafwa warit Fru Törnroses (kirjoitettu päälle – T vaakasuora viivalisätty, alhaalla lisätty käyrä, r:n alla täysin toinen kirjain, joka selkeästi ulottuu paljon korkeammalle kuin r, n-kirjain saatu aikaan lisäämällä lyhyt viiva kirjaimen toiseen pystysuoraan viivaan, rose sana kirjoitettu päälle, sana ei varmuudella ole päättynyt s-kirjaimeen, todennäköisemmin D-kirjaimeen.) Anno 1694 blef den förordnad att a (tuhoutunut) blifwa innom Släckten efter han warit Herr StiärnEldh (tuhoutunut) och hen (tuhoutunut) Swär- (tuhoutunut) Så och Drott Catharina på Liux. Så och hans faders som den fått, den där getts honom i gofua af Drott Catharina på Liuxala. Detta skrifwer iag för bätrom minna.”

    Jos aloitamme kansilehden jälkeisestä sivusta. Sen tekstin mukaan Adolf Ludvig Stierneld lisäsi vuonna 1806 sitä kertomusta, jonka Catharina Stierneld oli kirjoittanut kahden testamentin so. Vanhan ja Uuden Testamentin väliin. Hän korostaa kirjoittavansa tämän lisäyksen nopeasti (”hastigt”) ja sen mukaan, mitä hän nyt tietää (”enligt med hvad jag nu vet.”). Lisäyksen hän aloittaa vapaaherra Lars Eldstiernasta. Meitä kiinnostava osuus tällä sivulla on lause ”Hans far Samuel Stjerneld var född 1637 och dog 1716 d. 5. Oct-r (lisätty ylös ”i sitt 80 år”). Dens far Lars Eld, var född 1586 d. 1 Sept-r och dödde 1660 d. 4 November.” Mitään tekstiä ei tällä sivulla ole aiemmista sukupolvista. Käsiala on selkeästi jatkoa edellisen sivun Adolf Ludvigin käsialalle. Mitään korjauksia tai päällekirjoituksia ei tällä sivulla ole. Kolmannella sivulla (sivulla ennen nimisivua) on sivun puolessa välissä Stierneldin nimikirjoitus (pelkkä Stjerneld ilman etunimiä). Tällä sivulla on myöhemmin, maaliskuussa vuonna 1809 kirjoitettu jatko, jossa hän mainitsee nähneensä revisiosihteeri ja ritari Marks von Würtenbergin kirjoittaman esipolvitaulun tämän kanssa vapaaherralliselle Eldstjerna-suvulle joka siinä johtaa sen Erik XIV:n pojasta prinssi Gustafista sekä mainitusta prinssi Gustaf Ericssonin jalkavaimosta Britasta, heidän aviottoman pojan, vanhan sotamiehen Lars Karthetskij Eldh:in ja tämän yhden puolison Brita Hansdotter Törnroosin kautta.

    Nimilehden toisella puolella oleva kirjoitus on yllä (ks: ”5.”) selvitetty ja siinä erityisesti kiinnitetty huomiota Törnrose-nimen kohdalla tehtyyn muutokseen. Nimen alla on vanhaa tekstiä, joka ei ole ollut Törnrose. Käsialatyyli on selkeän 1600-luvun koristeellista tyyliä.

    Uutta Testamenttia edeltävällä sivulla, joka alkaa S.D.G. (= Soli deo gratias), on kirjoitettu käsialalla, joka suuresti muistuttaa alkukannen sisäpuolen ensimmäistä tekstiä kirjaimien erikoisen kulmikkuuden takia. Uuden testamentin nimisivun alareunassa oleva teksti, josta yllä käännös (ks: Under Nya testamentets titelblad), näyttäisi tyyliltään olevan sama kuin kannen sisäsivun teksti numero 2 ja noudattavan 1600-luvun ortografiaa.

    Profeettojen jälkeen ”Eldhwapnet med det brinnande bärget … gafs ...af … Gustaff i Keijsarens hof, åt sina barn, och Keijsaren Rudolff förbättrade wapnet för sönerna med nambn af Karthetsky; men det första namnet och adelskapet är af Slägten ansedt förnämbligast, och det är rätt och tillbörligit. Stierne lades till att minnas dem på wapnets /hielm samt i åminnelse aff Stierne Slägten/ … således kommo wåre nambn och wapnet.

    [Käännös: ”Eldh-vaakuna …. ja keisari Rudolf paransi vaakunan pojille Karthetsky-nimellä, mutta ensimmäistä nimeä ja aateluutta pitää suku ylhäisimpänä, ja se on oikein ja sopivaa. ...]

    Tämän alle on Adolf Ludvigin käsialalla ja allekirjoituksella vuonna 1810 kirjoitettu ”Att observera: Månne intet i näst den sista raden af denna här annotationen af Catharina Stjerneld, orden skilja från andra, kunna innebära meningen ifrån de slägterna som skrifva sig Ell och Eld, och icke äro af samma stamm med slägten Eldh, hvilken är af samma stamm med Eldstjerna och Stjerneld oförnekeligit, ehuru afglömd att införas i Catharina Stjernelds beskrifning om sin slägt, som finnes införd här, framför Nya Testamentet, kanske brydde hon sig intet med att inskrifva den grenen af sin familia, som var ännu ihågkommen med förnyat adelskap, hvilket den tiden mera värderades än nu, kanske ärnade hon inskrifva den. Med Stjerneslägten menas Brita Karths MorModer Cecilia Stjerna.” Sisällöllisesti voi huomauttaa, että nimen kirjoitustavalla ei ole mitään merkitystä, koska mitään vakiintunutta kirjoitustavan järjestelmää ei ollut tuolloin olemassakaan. Tämä teksti on kirjoitettu vuonna 1810.

    Ensimmäisen Samuelin kirjan nimisivun yläpuolella on teksti: ”Denna Saliga Skrifft fick Jagh på Liuxsala aff Saligh Drottningh Karin Kärlighen och Ärlighen, och gies denn åth min Son Samuel d han nu i Norrköping fyldt sine 21 åhr. A.C. 1658. Soli Deo Gloria. Lars K. Eldh”

    Lopuksi on saksaksi, omalla muista eroavalla käsialalla, kirjoitettu ”Diese Bibel ist nicht gedru[c?]kt in Ubsal Sondern [in] Wittenberg”. Päätellen ornamenttien ja lisäkirjainten puuttumisesta sekä kirjaimien muodosta (esim S – sondern, W – Wittenberg] on tämä teksti syntynyt 1700-luvulla.

    Samalla käsialalla on seuraava teksti ”Detta notherande skall wara af sal. ArkiaBisk-ns hd sielf inskrifwit. Seikka, minkä seuraava teksti aivan oikein kieltää ja huomauttaa, että Raamatun marginaaliin tehdyt huomautukset (teologiset!) ovat arkkipiispan omasta kädestä. Näinhän saattaa olla.

    Muita lähteitä ei Uppsalan yliopiston kirjastossa ollut. Niitä ei löydetty laajasta etsintäoperaatiosta huolimatta mistään kokoelmista eikä mistään luetteloista. Gustaf Rudbeckin mukaan vuonna 1925 nämä muut teokset kuuluivat edelleen tuona ajankohtana yksityiseen kokoelmaan eli olivat tuolloin David Stierncronan omistuksessa Stjernarpissa.

    Kommentit (JP):

    Vuoden 2018 rupeama vahvisti, jo Sjögreningin havainnon, jonka mukaan merkintöjä sukuraamattuun on tehty useamman Stierneld-sukupolven ajan. Aktiivisin kirjaaja on v. 1667 syntynyt Catharina Stierneld, myöhempi rouva Paulin. Vapaaherra Adolf Ludvig Stierneldin omakätiset merkinnät ovat selvästi aiempia merkintöjä kommentoivia. Hän on myös laatinut avuliaasti ”sukuindeksin”, jonka perusteella valtavan materiaalin sukuaiheisten merkintöjen käsittely ja luku huomattavasti helpottuu.

    Aivan pikaisella läpikäynnillä herättää mielenkiintoa mm. se, että Brita “Törnroses”-nimikorjaus ei ainakaan ole Adolf Ludvigin kädestä, koskapa hän itse on kommentoinut sotkua. Mielestäni alla on ensin lukenut “Stierneld”, joka sitten on korjattu Törnroses-tyttönimeksi. Missä kummittelee Canther-Cantherus-Canthersteen-nimi? Olen jossain Stierneld-kritiikin yhteydessä lukenut “Stierneldin epätoivoisista yrityksistä kytkeä eräs matriarkaalinen sukujohtonsa Cantherus-sukuun”. Mistä tämä tieto voisi olla lähtöisin, jos siihen viittaavaa aineistoa ei Uppsalassa kertakaikkiaan ole? Ainoa heihin kohdistettava teksti näyttäisi liittyvän A. L. Stierneldin kommenttiosuuteen, jossa hän toteaa: “Med Stjernaslägten menas Brita Karths MorModer Cecilia Stjärna”. Peder Karthin vaimo, Kerstin Stake, oli todella Cecilia Andersdr Stiernan tytär. Stiern-nimi yhdistettynä patriarkaaliseen Eld-nimeen, olisi siten Eldstierna-Stierneld-aatelisnimien etymologia. Loogista mielestani, varsinkin kun “stierna” on katsottu aiheelliseksi sisällyttää molempiin aatelisnimiin Eldin lailla. Johdonmukainen selitys! Ei “epätoivoinen yritys”, vaan fakta!

    Tekstistä käy mielestäni myöskin ilmi se, että Adolf Ludvig etsii vakavissaan todistetta sille, etteivät Norrköpingin muut tunnetut Eldhit (Jacob & Abraham) olisikaan samaa sukujuurta prinssi Gustavista polveutuvien kanssa, ainakaan patriarkaalisesti. Jos hän olisi itse “mestariväärentänyt” Catharina Stierneldin tekstit kuten väitetään, miksi hän siinä tapauksessa olisi kirjoittanut moisen dilemman ja epäloogisuuden väärennyksensä sisään? Alkuperäisissä (Paul Sjögrenin julkaisemissa) teksteissä Laurentius Karthetskijlle annetaan kuolinvuodeksi 1639. Kuolinvuoteen sopii huonosti v. 1660 postuumisti syntynyt Maria Eldh, joka välillisesti antaa aiheen epäillä kahta erillistä Eldh-sukua Norrköpingissä kuvattuna aikana. Maria Larsd on toki saattanut olla Lars Larsson nuoremman ja Catharina Standorphin tytärkin, sillä parin tunnettu lapsikatras on syntynyt samalla periodilla (1661-1663). Kysessä olisi siis vanhin, syntyessään, tai hyvin nuorena kuollut lapsi.

    Eräs aiemmin esillä olematon nootti liittyyy A.L.Stierneldin mainintaan revisiosihteeri ja ritari “Marks von Wurtembergin” kirjoittamaan Eldstierna-esipolvitauluun, joka johtaa prinssi Gustafiin Lars Karthetskijn kautta. Kyseessä on mitä ilmeisimmin Carl Eugenius Marcks von Wurtemberg (1748-1812), joka sattumalta liitty Alexander Modeliniin siten, että Modelinin langon poika, Fredrik Pfeiff, nai Eva Christina Marks von Wurtembergin, joka oli Eldstierna-sukupuun kirjoittajan (Carl Eugenius) sisar. En ihmettele yhteistä intressiä, sillä Modelin-Barckien ruotsinsukupiiri liittyy hyvin läheisesti Eldstierna-Stierneldeihin avioin. Esim. Johan ja Broddo Barckin serkuntytär, Anna Maria Sackensköld, nai Gustaf Eldstiernan (1663-1695), Lars Larsson Eldstiernan Ja Catharina Standorphin (Joran Persson Tegelin, Erik XIV:ta prokuraattorin suora jälkeläinen) pojan. Tutkimalla sukupiirejä, esim. sitä kuinka läheisesti ja monisäikeisesti Canter-Cantherus-Canthersteen-suku liittyy Eldstierna-Stierneldeihin, saadaan vakuuttavaa lisätukea kronikan kuvaamaan sukujohtoon. Marks von Wurtembergin laatima sukupuu voisi sekin löytyä Ruotsin ritarihuoneen arkistoista, tai sitten suvun nykypolvilta.

    Muita osviittoja tulevalle tutkimukselle

    1 Vaakuna:

    Paul Sjögren sanoo (käännös ruotsista suomeksi):

    Catharinan laajoista ja sisällyksekkäistä sukumerkinnöistä eri kohdissa Raamattua mainittakoon tässä lisäksi vain, että hän yhdessä huomiossaan, joka on ”Profeettojen” viimeisen sivun kääntöpuolella, on jättänyt merkittävän tiedon *): Hän ilmoittaa, että prinssi Gustav antoi Eld-nimen palavan vuoren kera lapsilleen, kun hän oli keisari Rudolfin hovissa. Keisari olisi ”parantanut” vaakunaa pojille ja antanut heille nimen ”Karthetsky”; ”mutta ensimmäinen nimi ja aateluus on suvussa pidetty ylhäisimpänä, ja se on oikein ja sopivaa.” Suvun nimi ja vaakuna sanotaan sen jälkeen muodostetun sen kautta, että ”stierna” lisättiin. Catharinahan tarkoittaa tällä nimiä ja sukuhaaroja Stierneld ja Eldstierna.”

    Eldstierna-Stierneld-suvun varhaisin vaakuna on säilynyt vapaaherra Lars Larsson Eldstiernan vapaaherrallisen vaakunan sydänvaakunassa alla.

    Eldstiernojen_vaakuna.jpg
    Eldstiernojen vaakuna

    Sydänvaakuna vastaa täysin Catharina Stierneldin antamaa kuvausta. ”Palava vuori” on yhdenmukainen alakentän tulivuoren kanssa, joka todennäköisimmin symbolisoi prinssi Gustaf Erikssonin opiskelua Välimeren maissa (lähinnä Italia), tai mahdollisesti hänen alkemisia harrastuksiaan. Vaakunan yläosan ”parantelu” s.o. lohikäärmekuvio kuuluu Pyhän roomalaisen keisarikunnan tunnuksiin, jonka hallitsija keisari Rudolf oli. Eldh-sukunimeen lisätty ”stierna” on jo saanut selityksensä yllä, sehän periytyi Bita Karthin Cecilia Stierna-isoäidin suvusta. Catharina Stierneldin 1600-luvulta säilynyt kirjallinen kuvaus ja Ruotsin ritarihuoneen aikalaisimage, ovat siten toisiaan täydentäviä ja vahva osviitta Catharinan kronikan todenperäisyydestä. Jos Eldh-suku olisi lähtöisin norrköpinginseudun rahvaasta, kuten nykytutkimus väittää, symboleille olisi keksittävä kokonaan uusi, fantastinen ja vaikeasti perusteltavissa oleva juuri. Kyetäänkö siihen?

    2 Eldhien linkit Norrköpingin porvaristoon

    Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että Elhd-sukuisilla oli varhaisissa polvissaan suora ja merkittävä sukulinkki Norrköpingin suurporvaristoon ja kaupungin johtoon. Abraham Larsson Eldhin (1625-1668) vaimoksi on paljastunut Anna Nilds (Nordenhielm 1642-1704), joka oli Norrköpingin kajupunginsihteerinä v. 1638 ja pormestarina vuosina 1650-1655 palvelleen Nils Andersson Vinnerstadiuksen tytär. Annan veli oli siten se Andreas Nicolai Norcopensis, joka ansioistaan Uppsalan rehtorina ja Kaarle XII kotiopettajana tuli aateloiduksi Nordenhielm-nimellä. Varmemmaksi vakuudeksi Andreas Nordenhielmin ja Christina Jönsdr Ellerhusenin Christina-tytär nai Lars Samuelsson Stierneldin tämän toisessa aviossa. Kuinka todennäköistä olisi se, että maaseudulla sijaitsevan Händelön vuokraajaksi/ voudiksi sanotun Lars Björnsson/ Nilssonin poika olisi päässyt avioon Norrköpingin kaupungin kermaa edustavan Annan kanssa, joka lisäksi leskeydyttyään avioitui norrköpingiläisen tullipäällysmiehen ja ikiaatelista reininlaaksolaista sukua edustavan Henrik von Brobergenin kanssa ja vielä tämän jälkeen Peter Brömsin kanssa, jonka vanhemmat olivat Måns Svensson Börms (pormestarisukua Norrköpingistä) ja Kerstin Henriksdr Stockenström, pormestarintytär? Eikö kuvaan sovi huomattavasti paremmin se, että Abraham Larsson Eldh olisi, kuten kronikka kuvaa, Norrköpingiin asettuneneen porvari Lars Eldhin (Karthetskij) poika, kuin Händelön rahvaasta lähtöisin, kuten ”konsensus” kertoo?

    3 Sukuraamatun siirtyminen Eldh-suvun haltuun

    Kukaan Carolina Redivivan arkistoissa säilytettävään Stierneldien Kustaa Vaasa-Raamattuun perehtyneistä tutkijoista, ei ole voinut kieltää mahdollisuutta, että Raamattu olisi alunperin kuulunut Ruotsin 1. uskonpuhdistuksen jälkeiselle arkkipiispalle, eikä kategorisesti sitäkään, etteivät hänen omasta kädestään lähtöisiksi sanotut teologiset pohdiskelut, olisi juuri niin kuin kronikassa on väitetty. Erityisen merkillepantavaa on se, että Laurentius Petri toimi Erik XIV:ta ja Kaarina Maununtyttären vihki- ja kruunajaispappina. Eikö silloin olisi luonnollista se, että vihkiraamattuna toiminut arkkipiispan henkilökohtainen Raamattu, tuli luovutetuksi vihkiparille ikiaikaisen tradition mukaisesti? Juuri näinhän kronikka kertoo.

    Laurentius Petri itse oli Vasa-sukua äitinsä puolelta, sillä Elisabet Didriksdr oli Kustaa Vaasan serkun, Christer Johansson Wasen tyttärentytär. Viimeaikainen tutkimus on lisäksi valotanut mahdollisuutta, että Cantherus-Canther-Canthersteen-suvun kantaisä pastori Birgerus Nicolai Cantherus-Nericius olisi kenties Laurentius Petri Nericin tyttärenpoika, joka ajoittaisissa yhteyksissä olisi käyttänyt myös äitinsä suku/lisänimeä.

    Se, että kuningattaren vihkiraamattu löytyy nykyisin Carolina Redivivan Stierneld-arkistosta, on hätkähdyttävä ja suora todiste sukukronikan paikkansapitävyydestä! Raamattu tulee alistaa nykyajan parhaimpien tutkimusmenetelmien (mm. radiohiili- ja musteanalyysi) käyttöön. Sen konservointi nykyisestä alennustilasta on ensiarvoisen tärkeää.

    Gustav_Vasa_Bibel_2.jpg
    Gustav Vasas Bibel

    4 DNA-tutkimus

    Olen henkilökohtaisesti vakuuttunut, että nykyisin vauhdilla etenevä DNA-tutkimus tuo ehkä jo hyvinkin pian vahvistuksen Stierneld-sukukronikan paikkansapitävyyteen. Kaarina Maununtyttären, Turun historiallisen museon suojiin aikanaan talletetusta hampaasta irroitettava DNA-näyte, tulee toimimaan vitaalina välineenä suvun naiskantaisten nykypolvien jäljityksessä ja linkin lukkoonlyönnissä. Mieskantaisen Vasa-suvun DNA (ehkä jo nykyisinkin irroitettuna) sen sinettinä!

    Riadissa 31.7.2018

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 16.12.21 09:50

    ]]>         2021-12-16T09:34:45+03:00 2021-12-16T09:34:45+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44362#p44362 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Napoleonin sodat 1803-1815]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 16.12.21 08:34

    ]]>         2021-12-16T05:31:29+03:00 2021-12-16T05:31:29+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44361#p44361 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Kanaa on kutsuttu Persianlinnuksi. Sen leviäminen Eurooppaan on selitetty mm. http://www.siipi.info/psp/historia_kotielaimena.html. Kana -sana on varmaan kulkeutunut eläimen mukana myös suomen kieleen indoeurooppalaisten kielten kautta, mutta tulee mielestäni persiankielestä ja tarkoittaa "laulavaa". Miten indo-eurooppalaiset kanan nimet eivät muka liittyisi tämän kotieläimen taustaan?
    Kanan nimitys voisi tulla mistä tahansa kielestä ja mistä tahansa merkityksestä. Indoeurooppalaisissakin kielissä on kehittynyt monia eri nimityksiä kanalle. Niiden keskinäinen suhde selviää kielentutkimuksella.

    Suomeen sana kana on lainattu germaanin sanasta *hanan 'kukko' tms., joka tulee kantaindoeuroopan sanasta *kh2n-on-. Siihen ei tarvita persiaa ollenkaan. Persian sana voi olla peräisin samasta tai eri ieur. sanasta, mutta sillä ei ole merkitystä suomen sanan kannalta.
    Holopaisen mukaan sammas on indo-iranilainen lainasana ja sitä vastaa PII stambhas, josta mielestäni voi tulla myös Viennan alueen "tamp" oli lainaaja ims- kieli tai volgalaisia sukukieliämme. Myös suomen kielen tamppi-sanan lainaussunnan voisi kyseenalaistaa.
    Ieur. *st on vanhoissa lainoissa korvattu *s:llä ja nuoremmissa *t:llä. Sinun pitäisi kuitenkin esittää, mistä kielestä mihin kieleen missä ja milloin kyseinen lainautuminen olisi tapahtunut ja esittää rekonstruktiot. Lisäksi sinun pitäisi perustella, mitä vikaa on tamppi-sanan vallitsevassa selityksessä ja millä lailla sinun selityksesi olisi uskottavampi.
    Joo, Rahkosen ajatuksia "Lieksa"- tai "Uhtua" paikannimien merja-/marilaisista alkuperistä ei ole todistettu, mutta tällaista voisi ajatella. Ja on muitakin paikannimiä, jotka selittyvät näin kuten vaikkapa Lapissa "Ylläs-" ja "Pallas-" eli suomeksi (tällä ajatuksella) "Ylös-" ja "Paljas-". Kalojen poimiminen Sonkajärvistä on aika kuvitteellista, "vanha" on luontevampi merkitys.
    Miten "ylös" ja "paljas" muka ovat rinnastettavissa noihin x-kielisiin selityksiin?

    Millä ihmeen perusteella 'vanha' olisi uskottavampi merkitys järvennimelle? Perustele heittosi, tai ne ovat arvottomia.
    Olet oikeassa, että Vesijärven merkitystä on vaikeaa todistaa, en ainakaan minä pysty siihen. (Jotakin asiaan liittyen) Monissa Salpausselkiin liittyvissä pitäjissä kuten Vihti, Hollola ja Iitti on "Vesikansa", jolla tarkoitetaan vesitse kirkolle saapunutta väkeä. Nimityksellä voisi olla vanhempi elinkeinoon liittynyt merkitys ja Puumalassa heitä kutsutaan Veskansaksi. Yhdyssanan määriteosa tapaa lyhentyä, mutta tässä se on sama kuin ves - (vepsäläiset?). Toisaalta järvikalastajista on käytetty myös nimeä "saloiset", Nastolassa on Sylvöjärvellä mm. Saloistenhaudan louka, rajapaikka, joka paljastaa matalan tasapohjaisen järven ainoan kalastuksen kannalta merkittävän pienen syvänteen.
    Ves-nimityksen viittaaminen juuri vepsäläisiin on tulkinnanvaraista, koska Jordaneksen aikaan ei mitään vepsäläisiä vielä ollut olemassakaan. Lisäksi vepsäläisiin on täällä viitattu tiettävästi vepsäläisinä.

    Millä perusteella "saloiset" viittaisi yleensä järvikalastajiin eikä jostain Salo-paikasta tulleiden ihmisten omistukseen? Tuo tuntuu kaukaa haetulta.
    Suomen järvet ovat yleensä pitkänomaisia, joten kaikkien Kukka- nimien tulkitseminen saamelaisiksi kukkes-nimiksi voi johtaa harhaan. Pääosa on näin.

    Tähän saamelaislainaann en ole huomannut kiinnitetyn huomiota: Kymijoen vesistössä on keida*, keita* ja hieman laajemmalla alueella keila* - nimiä, jotka perustuvat mielestäni saamelaiseen lainasanaan ja tarkoittavat tällä alueella kapeaa, matalaa kannasta (Länsimurteissa keidas on suolla oleva mätäs tai saareke). Hieno esimerkki on Iitin Hiidenvuoren juuressa. Noitten poikki on varmaan oikaistu vesillä kuljettaessa ja Keitele on samaa kantaa, myös kelvenne ja ketvenne liittyvät aiheeseen. Jo varhaisen keramiikan tekijöillä on ollut sanat saviastioiden kaulan tekemiseen ja tällainen kavennus mm. hautakivissä on "keili." Kun vastaava muoto on havaittavissa maastossa, on paikka saanut nimensä. Kapelle alueelle, lähinnä Päijänteen vaikutusalueelle levinnyt liikennöintiin kuuluva sana on hyvä esimerkki jostakin aikaisemmasta talousalueesta.
    Mihin saamen sanaan siis viittaat? Juhani Lehtirannan Yhteissaamelainen sanasto sisältää kantasaamen rekonstruktiot ja saamelaiskielten nykyasut:
    sgr.fi/sust/sust200.pdf

    Keidas-sanan alkuperää pidetään skandinaavisena, joten siihen ei saamea tarvita.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 16.12.21 04:31

    ]]>         2021-12-15T19:46:38+03:00 2021-12-15T19:46:38+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44360#p44360 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Napoleonin sodat 1803-1815]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Sasropakis — 15.12.21 18:46

    ]]>         2021-12-15T13:44:26+03:00 2021-12-15T13:44:26+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44359#p44359 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Napoleonin sodat 1803-1815]]> Preussilaiset näyttävät käyttäneen kuuluisaa "piikkikypäräänsä" jo vuoden 1870 sodassa,
    joten joudutaanko palaamaan lähtöruutuun?
    Osa uniformuista stemmaa Napoleonin sotien varustukseen. Tappion kärsineet vaikuttaisivat
    puolalaisilta joukoilta, alistettuna Napoleonin armeijalle? Olisiko taiteilija ottanut "vapauksia"?

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 15.12.21 12:44

    ]]>         2021-12-15T13:10:39+03:00 2021-12-15T13:10:39+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44358#p44358 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Napoleonin sodat 1803-1815]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Sasropakis — 15.12.21 12:10

    ]]>         2021-12-15T08:51:36+03:00 2021-12-15T08:51:36+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44357#p44357 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]> http://www.siipi.info/psp/historia_kotielaimena.html. Kana -sana on varmaan kulkeutunut eläimen mukana myös suomen kieleen indoeurooppalaisten kielten kautta, mutta tulee mielestäni persiankielestä ja tarkoittaa "laulavaa". Miten indo-eurooppalaiset kanan nimet eivät muka liittyisi tämän kotieläimen taustaan?

    Holopaisen mukaan sammas on indo-iranilainen lainasana ja sitä vastaa PII stambhas, josta mielestäni voi tulla myös Viennan alueen "tamp" oli lainaaja ims- kieli tai volgalaisia sukukieliämme. Myös suomen kielen tamppi-sanan lainaussunnan voisi kyseenalaistaa.

    Joo, Rahkosen ajatuksia "Lieksa"- tai "Uhtua" paikannimien merja-/marilaisista alkuperistä ei ole todistettu, mutta tällaista voisi ajatella. Ja on muitakin paikannimiä, jotka selittyvät näin kuten vaikkapa Lapissa "Ylläs-" ja "Pallas-" eli suomeksi (tällä ajatuksella) "Ylös-" ja "Paljas-". Kalojen poimiminen Sonkajärvistä on aika kuvitteellista, "vanha" on luontevampi merkitys. MIelestäni Suomessa on vaikuttanut jokin kadonnut ims- tai muu sukukieli, kuten Rahkonen on esittänyt. Nastolassa on Nassari (järvi, yleensä ilman perusosaa järvi), joka sopii tähän selitykseen -(V)ri päätteisten vesistönimien osalta.

    Olet oikeassa, että Vesijärven merkitystä on vaikeaa todistaa, en ainakaan minä pysty siihen. (Jotakin asiaan liittyen) Monissa Salpausselkiin liittyvissä pitäjissä kuten Vihti, Hollola ja Iitti on "Vesikansa", jolla tarkoitetaan vesitse kirkolle saapunutta väkeä. Nimityksellä voisi olla vanhempi elinkeinoon liittynyt merkitys ja Puumalassa heitä kutsutaan Veskansaksi. Yhdyssanan määriteosa tapaa lyhentyä, mutta tässä se on sama kuin ves - (vepsäläiset?). Toisaalta järvikalastajista on käytetty myös nimeä "saloiset", Nastolassa on Sylvöjärvellä mm. Saloistenhaudan louka, rajapaikka, joka paljastaa matalan tasapohjaisen järven ainoan kalastuksen kannalta merkittävän pienen syvänteen.

    Suomen järvet ovat yleensä pitkänomaisia, joten kaikkien Kukka- nimien tulkitseminen saamelaisiksi kukkes-nimiksi voi johtaa harhaan. Pääosa on näin.

    Tähän saamelaislainaann en ole huomannut kiinnitetyn huomiota: Kymijoen vesistössä on keida*, keita* ja hieman laajemmalla alueella keila* - nimiä, jotka perustuvat mielestäni saamelaiseen lainasanaan ja tarkoittavat tällä alueella kapeaa, matalaa kannasta (Länsimurteissa keidas on suolla oleva mätäs tai saareke). Hieno esimerkki on Iitin Hiidenvuoren juuressa. Noitten poikki on varmaan oikaistu vesillä kuljettaessa ja Keitele on samaa kantaa, myös kelvenne ja ketvenne liittyvät aiheeseen. Jo varhaisen keramiikan tekijöillä on ollut sanat saviastioiden kaulan tekemiseen ja tällainen kavennus mm. hautakivissä on "keili." Kun vastaava muoto on havaittavissa maastossa, on paikka saanut nimensä. Kapelle alueelle, lähinnä Päijänteen vaikutusalueelle levinnyt liikennöintiin kuuluva sana on hyvä esimerkki jostakin aikaisemmasta talousalueesta.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 15.12.21 07:51

    ]]>         2021-12-15T08:41:30+03:00 2021-12-15T08:41:30+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44356#p44356 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Napoleonin sodat 1803-1815]]> Takaisinkarkaavan hevosen satulaloimessa on kruunattu N, joka merkitsee ilmeisesti sitä, että
    Napoleonin joukot hävisivät.

    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 15.12.21 07:41

    ]]>         2021-12-13T23:18:49+03:00 2021-12-13T23:18:49+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44355#p44355 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Josephine Baker aikalaisten silmin]]> tanssihistorian dosentti päivystää: Josephine Bakerista on kirjoitettu paljon, olennaista on tietenkin katsoa, kuka on kirjoittanut ja millaisten lähteiden perusteella. Sekundäärilähteistä näkee, mistä kokoelmista kannattaa etsiä esim. leikekirjoja. Historioitsijana suosittelen primäärilähteisiin Ranskan kansalliskirjaston Gallica-palvelua.
    Uudemmista tutkijoista Joanna Dee Dasin artikkeli "Dance that 'Suggested Nothing but Itself'" korostaa Bakerin tanssissa abstraktion merkitystä, mutta ei sitä, että abstraktio oli ei-valkoisten ominaispiirre eikä siis toivottava ennen formalismin läpimurtoa 1930-luvun lopulla. Suosittelen silti lukemaan. Anne Anlin Cheng sen sijaan on tutkinut Bakeria nimenomaan postkolonialismin näkökulmasta (esim. kirjassaan Second Skin). Oikean kontekstin hahmottamiseksi suosittelen lukemaan ainakin Jayna Brownin kirjan Babylon Girls, ja Danielle Robinsonin teoksen Modern Moves, jotka auttavat kontekstualisoimaan mustan tanssin historiaa,
    Jos haluat jutella tarkemmin aiheesta, minut tavoittaa Taideyliopistosta: hanna-dot-jarvinen-at-uniarts-dot-fi. Tsemppiä tutkimukseen!

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja hajarvin — 13.12.21 22:18

    ]]>         2021-12-13T21:26:29+03:00 2021-12-13T21:26:29+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44354#p44354 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Karjalankannaksen evakuointisuunnitelmat 1922-1939]]>


    "Suomen hallitus ajoi itsepintaisesti optio-oikeutta karjalaisille aina maaliskuun loppuun 1940 saakka..........on osoitus siitä, että Suomessa haluttiin pitää raja auki Neuvostoliittoon päin tapahtuvalle paluumuutolle", kirj. Silvo Hietanen 1982 ____________________________________ ja
    "Hallitus etsi väestökysymyksessä ratkaisuja, jotka eivät olleet sidoksissa suomalaiseen yhteiskunnalliseen todellisuuteen--------väestön mielipide oli sivuseikka."



    Veikko Palvo
    "Monikulttuurisuus-yhteydessä" karjalaisten evakuoitumista on käsitelty v. 2010 Agricola-keskusteluissakin otsikolla Karjalaisuus sodanjälkeisessä Suomessa, viewtopic.php?t=2964
    ja mm. Jussi Jalonen näyttäisi pitäneen Silvo Hietasen "optio-oikeutta" lähinnä salaliittoteoriana.

    Stalinin NL:n Moskovan sanelurauhassa kynällä valloitetulta alueelta karjalaisevakot siirtyivät Suomeen ja Neuvostoliitto perusti 3.1940 Karjalais-Suomalaisen Sosialistisen Neuvostotasavallan, johon Suomelta sodassa ja Moskovan rauhanteossa valloitetut alueet liitettiin, paitsi
    Karjalan Kannaksen 13.3.1940 rintamalinjan itäpuolista aluetta, joka liitettiin Leningradin alueeseen. Terijoen nukkehallituksen päämies nimitettiin piankin uuden Sosialistisen neuvostotasavallan johtajaksi vuoteen 1956 saakka.

    FT Toivo Flink, Karjalan liitto/Viipuri-keskus; Välirauhan 1940 -1941 aikana Neuvostoliitto siirsi Karjalan Kannakselle 55717 venäläistä, venäjänmaalaista. Stalinin 1.11.1944 vahvistaman väestönsiirtosuunnitelman mukaan Kannakselle siirrettiin 3-4 kk:ssa 55000.
    Entä
    Laatokan Karjalaan, saman verranko, noin 55000 ja välirauhan ja Stalin-Hitler-sop. voimassaoloaikana NL kyyditti länsi-Ukrainasta, vuoden 1939 Puolasta ja Itä-Puolasta, nykyisen Valko-Venäjän länsiosasta väestöä muualle, osan ehkä Suomelta valloitetuille alueillekin?
    Laatokan Karjalan Impilahdellakin oli 1941 siviilivankileiri, jolta venäjänmaalaiset siviilit siirrettiin Taavetin keskitysleiriin, josta heitä lienee
    päätynyt Miehikkälän keskitys-/siirtoleiriinkin?
    Stalinin NL:lla näyttäisi olleen kiire Talvisodan jälkeen ja 1944/-45 alkaen ww2:n vielä jatkuessa miehittää valloitettu Karjala venäjänmaalaisilla siviileillä?


    Siirtolaisinstituutti aloitti v. 2015 tutkimuksen Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani kun Suomeen oli tullut 32476 hakemaan turvapaikkaa.
    http://siirtolaisinstituutti.fi/wp-cont ... ilmani.pdf

    "Pian keskustelun kärjessä olivat myös Neuvostoliitolle luovutetulta alueelta evakuoidut karjalaiset ja heidän asuttamisensa."

    "Karjalaiset - Suomen kansalaiset - rinnastettiin vuoden 2015 turvapaikanhakijoihin. mutta karjalaisevakot eivät täytä Geneven v. 1951 solmitun pakolaissopimuksen kriteereitä."

    Täysin ihmisistä tyhjänä Karjala kylläkin maaliskuussa 1940 Neuvostoliitolle jäi olivat karjalaisevakot sitten pakolaisia tai ei?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 13.12.21 20:26

    ]]>         2021-12-13T10:18:28+03:00 2021-12-13T10:18:28+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44353#p44353 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Teokseen johdatus proto-indo-eurooppalaiseen maailmaan (Oxford), muutama kommentti: Mielenkiintoa herätti kirjoitus indo-eurooppalaisten alkukotiongelmasta. Minne se sijoittuu, vai onko sellaista ollutkaan? Sovellettavissa myös uralilaiseen kielikuntaan.
    Kyllä jokaisella kielikunnalla on väistämättä suppea alkukoti. Kieli ei voi syntyä (eli tietty kielentaso ei voi kehittyä edeltäjästään) laajalla alueella. Kieli voi toki syntyvaiheen jälkeen levitä laajalle alueelle. Tilanne on täysin sama, vaikka kieli syntyisi kahden eri kielen kontaktissa.
    http://www.elisanet.fi/alkupera/Kontakti.html
    Onko nyt niin, että metsästäjä - keräilijät ovat jääkauden jälkeen levittäytyneet koko alueelle ja sitten kehitys on vähittäin johtanut nykyisiin kieliin ja kansoihin? vai onko tullut muuttoaaltoja, jotka ovat peitonneet vanhan väestön? Varmaankin vastaus on monimutkainen?
    Toki ihmisiä on levinnyt kaikkialle monina aaltoina, ja he ovat tuoneet mukanaan oman kielensä, joka on joko voittanut tai hävinnyt alueella kilpailussa muita kieliä vastaan. Jääkauden jälkeen Euroopassa puhuttiin mahdollisesti kymmeniin eri kielikuntiin kuuluvia kieliä, joista suurin osa on kadonnut.

    Nykyisistä kielikunnista vain osalla on ilmeiset juuret Euroopan alueella: baskilainen, indoeurooppalainen ja uralilainen sijoittuivat vielä kivikauden lopulla (eli vuosituhansia alkuasutuksen leviämisen jälkeen) suppeille alueille ns. alkukoteihinsa (jonne ne toki ovat mahdollisesti saattaneet saapua Euroopan ulkopuoleltakin: baski Lähi-idästä, indoeurooppa Kaukasukselta ja uralilainen Siperiasta). Kaikkialla muualla puhuttiin niitä kadonneita muinaiskieliä. Vielä antiikin aikana Välimeren Euroopassa puhuttiin useita tällaisia muinaiskieliä.
    Teos pitää skyyttejä varovaisesti itä-iranilaisina, kieli lähellä avestaa ja lännessä vaikutus on ulottunut ainakin Dneprjoelle asti. Pohjoisrajaa lienee vaikea määritellä, mutta paimentolaiset, siis karjanhoitajat, ovat aroilla melko liikkuvia. Väittäisin, että liikkuvampia, kuin metsäisessä maastossa asuneet kolleegansa, uralilaisten kansojen karjanhoitajat. Kahdeksan ikivanhaa yhteistä sanaa uralilaisen ja indo-eurooppalaisten välillä esitetään, mm. vesi ja nimi. Uudemmista lainasanoista pisti silmään liettuan kielen aketi - äes ja geltas - keltainen. Hyvä äestys tehdään vauhdilla! Kysymyksiä esitetään: Miksi indo-eurooppalaiset eivät levinneet suoraan Ukrainaan tai Venäjälle? Vaan ensin Länsi-Eurooppaan ja sieltä takaisin itään?
    Ukrainahan on perustelluin kantaindoeuroopan alkukoti. Sieltä ihmisiä ja kieliä levisi eri suuntiin, ja jälleen takaisin. Aro on ollut sellainen valtatie, jota pitkin on levitty vähän väliä itään tai länteen: kantaindoeurooppa, irani, turkkilaiset aallot, unkari, mongoli. Mahdollisesti muitakin, mikäli avaarien tunguusihypoteesi saa lisää lihaa luidensa ympärille. Itäslaavit ("esiukrainalaiset") levisivät arolle vasta viikinkiajalta lähtien (Kiovan Rus').
    Kotielänten nimien kohdalla mietityttää, ovatko nimet kulkusanoja (Wanderwört-er) vai lainautuneet suoraa? Ainakin kana näyttää kulkeutuneen pitkän matkan Persiasta indo-eurooppalaisten kielten kautta meille.
    Tuossa olet ymmärtänyt jotain väärin. Ei germaaninen *haneni- 'kana' liity persiaan mitenkään.

    Kotieläinsanat voivat varmaan olla ihan mitä tahansa - tapauskohtaisesti arvioidaan niiden alkuperä ja leviämisreitit.
    Kargopolin ja Kenozeron alueiden etnohistoriaa on tutkinut Pauli Rahkonen 2015. Hänen arvionsa on, että täällä ennen slaaveja asui jokin itämeren suomalaista murretta puhunut heimo. Pinegajoella on A.K. Matjevejin (Rahkonen litteroi Matjeev) mukaan ollut samoin. (en ole lukenut hänen venäjänkielisiä tutkimuksiaan, tulkki Lena Bulatova on siteerannut häntä "Bjarmien mailla" kirjassa 1996). Molemmat löytävät kerrostumia kuten saamelaisia ja marilaista ja vepsäläistä nimistöä Vienajoen vaikutusalueelta ennen itämeren suomalaisia. Sekä kaksikin subtraattikieltä, ehkä ims-kieliä? Itämerensuomalaisten ja merjalaisten paikannimien vaiheuttuminen on oikein mielenkiintoista. Rahkosen mukaan mm. Lieksa ja Uhtua ovat merjalaisia paikannimiä. Kommenttina esitän kaksi paikannimeä, joita voisi pohtia lisää indo-iranilaisuuden kannalta: Ensiksi Tamm - Tamp - nimet, voisiko lähtökohta olla stamb, eli pilari, "tamppi"? Tamppimylly on ikivanha keksintö ja tolppa esiintyy myös hydronyymeissä, mm. Mankalankoskien Tolppakoski. Toiseksi Sonka -nimet voisivat perustua marinkielen indoiranilaiseen lainasanaan songo, songa (vanha, lue hattu s ja n= ng-äänne).
    Suomen murteissa on jo neljä eri tammi-sanaa, kaikilla eri merkitys ja eri alkuperä. Indo-iranilainen laina tuosta sanasta on sammas : sampa(h)an 'pylväs jne.'.

    Tamppi-sanoja on kaksi, molemmat ruotsista lainattuja.

    Marilaista vaikutusta ei Suomesta ole löydetty. Sonka-paikannimet selittyvät saamelaisperäisiksi, useakin saamen sana on voinut johtaa samaan asuun:
    https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkai ... uvaton.pdf
    Susi ei esiinny hydronyyminä, kuten Rahkonen toteaa. Susi paikannimissä tarkoittaa yleensä häviötä, tappiota esim. menetettyä aluetta. Selvä esimerkki on Sudentulli, Susitulli-nimet, joita nykyisellä peruskartalla on kuusi kappaletta. Neljässä niistä on enklaavi .Nastolan Sudentulliissa ei, mutta siihen liittyy Villähteen isännille katkera kalastuspaikan menetys Koiskallalle 1600-luvulla. Myös Kukkanen - nimen Nastolassa voi selittää hukka - kukka ajatuksella. 1400-luvun uudisasukkaat saivat alueen ja melkein koko järven vanhoilta kyliltä. Tosin Kukkanen on moniselitteinen ja kolme - neljä muutakin ajatusta löytyy.
    Ainakin pitkänomaiset järvet, joissa esiintyy Kukka-, Kuukka-, Kuukas- ovat saamesta lainattuja (kantasaamen *kukkes 'pitkä').
    Rahkosen tutkimus saa ajatuksia lentämään. Täälläkö on sijainnut Venäjä (Viena - Vena)? Suomen sisämaan kauppasuhteet ovat olleet tähänkin suuntaan mm. pii-esineiden ja neoliittisten talttojen ym. perusteella, ei pelkästään etelään. Entäpä Vääksy - Vesijärvi? (2 kpl), mitä "Vesi" tässä oikein tarkoittaa? Rahkosella taisi olla vastaus toisessa kirjoituksessaan. Ehkä niitäkin löytyy lisää.
    Viena ei liity Venäjään. Jokiennimet Viena ja Väinä on lainattu saman slaavilaisen sanan eri kehitysvaiheista.

    Etenkin Vääksyn vieressä Vesijärvi voi tosiaan edustaa jotain x-kielistä nimielementtiä, joka on hahmotettu virheellisesti vesi-sanaksi. Sitä on kuitenkin hankala todistaa.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 13.12.21 09:18

    ]]>         2021-12-10T21:46:51+03:00 2021-12-10T21:46:51+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44352#p44352 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Karjalankannaksen evakuointisuunnitelmat 1922-1939]]>

    Puolustussuunnitelmat ja evakuointisuunnitelmat olivat seurausta epäluulosta suurta naapuria kohtaan

    Nimismiehillä on ollut ennen Talvisotaa evakuointisuunnitelmia oman kuntansa alueelta ja jatkosodan uudelleen evakuoinneissa suunnitelmat lienevät olleet puolustusvoimien.

    Vielä helmikuussa 1940 Suomen päättäjillä lienee ollut käsitys rauhanteosta Stalinin NL:n osoittaessa merkkejä rauhanhalukkuudesta ja neuvotteluhalukkuutta, suurin piirtein rintamalinjojen mukaisella uudella itärajalla
    Viipuri - Vuoksi - Taipale -linjalla eli Leningradin turvallisuusrajalla, jollainen oli ollut esillä ennen Talvisotaakin.

    Viipuri, Käkisalmi ja Sortavala olivat suomalaisten joukkojen hallussa ja Laatokan Karjalassa Salmin Mantsi ja Lunkulansaaren länsiosa olivat Suomen hallussa n. 20 km:a "vanhalta rajalta." Sortavalan itäpuolella puna-armeijan hyökkäys oli pysäytetty ja motteja oli tuhottukin ja
    "Kollaa kesti."

    Lopullinen Suomelle saneltu rajalinja selvisi rauhanvaltuuskunnalle vasta Moskovan neuvotteluissa helmikuussa 7.3. - 13.3.1940 ja
    Suomi-NL- rauhansopimuksessa 13.3.1940 ei mainittu väestökysymystä lainkaan. Kreml oli luopunut Terijoen hallituksestaan ja Suomen väestö ei ollut osoittanut halukkuutta joutua sen alaisuuteen, siviilisotavangitkaan leireillä eivät juurikaan halunneet NL:n kansalaisiksi.

    Rintamalinjan itäpuolen ja länsiosan pinta-alojen perusteella karjalaisia on ollut ehkäpä jopa puolet evakuoitumatta rauhan tultua
    http://luovutettukarjala.fi/kartat/talv ... tlinja.htm
    ja siviiliväen ja sotilaiden oli lähdettävä alueelta uudelle rajalle 7 kilometrin päivämarssein.
    Evakuointisuunnitelmia ei ollut nytkään ja olisikohan Talvisodan rauhanteon jälkeen pikamarssein evakuoituvia ollut ainakin
    100 000 - 200 000 karjalaista?

    Moskovassa Suomen rauhanvaltuuskunnalle ilmoitetulla alueella on ollut vielä evakuoimattomia 100 000 - 200 000 karjalaista ja
    heitä varten Suomen valt.kunta on ehdottanut venäläisille optio-oikeutta:
    Silvo Hietanen, Siirtoväen pika-asutuslaki 1940, SHS 1982 : sivut 108 - 115 . "Paasikivi teki 14.3.1940 valtioneuvostolle selkoa Moskovan neuvotteluista:
    Paasikivi kertoi suomalaisten ehdottaneen Moskovassa luovutettavan alueen väestölle optio-oikeutta, jonka perusteella asukkaat voisivat vuoden kuluessa päättää, haluaisivatko he Suomen kansalaisuuden ( siirtyä Suomeen ) vai jäisivätkö Neuvostoliittoon."

    "Maaliskuun 21 pv:nä 1940 jättivät suomalaiset rauhansopimuksen toimeenpanoon liittyvät artiklaluonnoksensa Molotoville, artikloiden joukossa olivat optiokysymys että uskonnonvapaus. Molotov lupasi antaa vastauksen niistä 23.3.1940.
    Vastaus viipyi aivan maaliskuun lopulle.
    Molotov oli sitä mieltä, ettei erillistä sopimusta väestökysymyksessä tarvita. Neuvostoliitto ei estäisi halukkaita poistumasta luovutetulta alueelta.
    Paasikivi muistutti Molotovia siitä, että tämä oli rauhanneuvotteluissa viitannut mahdollisuuteen ottaa mallia NL:n ja Saksan sopimuksesta väestökysymyksessä. ( viron saksalaisten lähtö Virosta Puolaan Saksan valloittamalle alueelle. )

    Paasikivi katsoi evakuoinnin johtuneen sotatoimista. Tähän Molotov vastasi suomalaisten evakuoineen myöskin 13.3.1940 jälkeen, mutta Neuvostoliitto ei siihen puutu.
    Paasikivi yritti vielä penätä Tarton rauhansopimusta esimerkiksi, mutta keskustelu asiasta päättyi siihen. Nämä 29.3.1940 keskustelut olivat päätepiste niille karjalaisen väestön optio-oikeudesta käydyille sitkeille neuvotteluille, joissa aloite tuli toistuvasti suomalaisilta."
    viitteet:
    Paasikivi, Ryti, Tanner, Voionmaa, VA=nyk.KA, UM arkistot jne.

    prof. Ylikangas on esittänyt Göringin neuvo -tulkintansa ja sanoo Suomen samalla ryhtyneen valmistelemaan uutta sotaa NL:a vastaan ja
    mm. Pirkko Kanervo 2015 käynnistetyssä tutkimuksessa Karjalani, Karjalani, Maani ja Maailmani esittää Ylikankaan arvelun kirjoituksessaan
    Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa sivut 29 - 51. Siirtolaisinstituutti. Suomeen tuli 2015 ennätysmäärä siirtolaisia pakolaisasemaa hakemaan.

    "Suomen hallitus ajoi itsepintaisesti optio-oikeutta karjalaisille aina maaliskuun loppuun 1940 saakka..........on osoitus siitä, että Suomessa haluttiin pitää raja auki Neuvostoliittoon päin tapahtuvalle paluumuutolle", kirj. Silvo Hietanen 1982 ____________________________________ ja
    "Hallitus etsi väestökysymyksessä ratkaisuja, jotka eivät olleet sidoksissa suomalaiseen yhteiskunnalliseen todellisuuteen--------väestön mielipide oli sivuseikka."


    SNSeura 1.:n ympärille ryhmittyneet kommunistit ovat S.Hietasen mukaan jättäneet 1940 200 muuttohakemusta jälleenrakennustöihin Talvisodassa pommitettuun Viipuriin, lieneekö sitten ollut todellisia lähtijöitä. Neuvostoliitto palautteli siviilisotavankeja.
    http://histdoc.net/pdf/valpo_19.6.1940-12.9.1940.pdf

    Siirtoväen pika-asutuslaista kesäkuussa 1940 ja asutustoiminnasta välirauhan aikana ja 1944 jälkeen on kirjoitettu paljonkin, mutta evakkotaipaleista ja paluusta 1941-1942 miehityksestä vapautettuun Karjalaan ei niinkään, eihän se yya-aikana asioiden ollessa tuoreessa muistissa ollut oikein "ystävyyteen ja luottamukseen" sopivaakaan?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 10.12.21 20:46

    ]]>         2021-12-10T17:57:36+03:00 2021-12-10T17:57:36+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44351#p44351 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia]]> Tämänkin ketjun modraattorit osasivat pilata "kaikkitietävällä" asenteella, ilman että olisivat tuoneet mitään uutta tietoomme.

    Kiviniemi ja muutamat muutkin ovat poistuneet tästä ketjusta muutoinkin, moderaattorien asiattomien viestien takia.

    Ehkäpä juuri nämä kaksi moderattoria ovat syynä siihen ettei tällä foorumilla ole kiva olla eikä keskustella.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Raimoves — 10.12.21 16:57

    ]]>         2021-12-10T12:45:50+03:00 2021-12-10T12:45:50+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44350#p44350 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia]]>
    Olen vain ihmetellyt, että miksi näitä merkillisyyksiä ei ole kunnolla tutkittu valtavirran arkeologien toimesta.
    Vielä kerran: on niitä tutkittu. En enää jaksa toistaa moneen kertaan samomaani ja näyttämääni, joten kehoitan kiinnostuneita katsomaan aiempia viestejäni. Pyytäisin myös, että titteliä "suomalainen parapsykologi" käyttävä Olavi Kiviniemi eli Okivi jättäisi fantastisten teorioiden esittelynsä ja myös niihin viittailemisen muille foorumeilleen, niitä hänellä näkyy riittävän. Tällä palstalla pysytään vakavasti otettavan tieteen parissa.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 10.12.21 11:45

    ]]>         2021-12-09T16:45:21+03:00 2021-12-09T16:45:21+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44349#p44349 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Karjalankannaksen evakuointisuunnitelmat 1922-1939]]>

    Kaiken kaikkiaan tuloksena oli epäselvä evakuointisuunnitelma, joka johti talvisodan sytyttyä joissain osin rajaseutua lähes paniikinomaiseen evakuointiin. Miksi suunnitelmia ei tehty valmiiksi vaikka niiden laatiminen oli aloitettu jo 17 vuotta ennen talvisodan alkua.
    Eivätköhän evakuointisuunnitelmat liittyneet puolustussuunnitelmiin, väestö oli evakuoitava puolustusalueen taisteluista turvaan ja ennen Talvisotaa evakuointisuunnitelmat lienevät olleet nimismiesten laatimia eli sisäministeriön alaista toimintaa, sellaistahan väestönsuojelu ja esim. Helsingin evakuointisuunnitelmat ovat vieläkin.

    Lokakuussa 1939 sisäministeriö on antanut ohjeen vapaaehtoisesta evakuoitumisesta, mutta suuri osa evakoista palasi takaisin ja koulujakin ehdittiin taas avata. Asutuskeskuksistakin evakuoiduttiin maaseudulle, mutta vasta punailmavoimien pommitukset 30.12.1939 lienevät mm. helsinkiläisillä saaneen aikaiseksi suuremman evakuoitumisen.
    Silvo Hietanen Siirtoväen pika-asutuslaki 1940 SHS 1982 mukaan "Tuolloin ( 10.1939 ) ei vielä tehty eroa rajaseuduilta rintaman alta evakuoituneiden ja väestökeskuksista pommitusten pelossa pois siirtyneiden välillä."

    Salmissa evakuointikäskyn ovat välittäneet sotilaat 29.11.1939 illalla: "Aamulla klo 05.00 on lähdettävä". Jalkaisin ja mukana se mitä jaksoi kantaa ja evakuoitumismääräyksen antanut suojapataljoonan komentaja oli järjestänyt kuorma-autojakin kuljetuksiin. Aamulla 30.11.1939 venäläistykistökin 20 km:n päässä säesti evakuoitumista.

    Evakuoinneista Kannaksen Uudeltakirkolta Talvisodan alettua 1. - 2.12.1939 ja
    http://karjalanliitto.fi/karjalan-liitt ... aikaa.html
    10.1944 päämaja on antanut evakuointikäskyt; "kuormausasemat joutuivat paljolti vihollisen pommittamiksi ja suuri osa tavaroista jäi kokoontumispaikkoihin. ( Talvisodan evakuoinnissa tavarat olivat jääneet kokoamispaikkoihin. )
    Mutta siviilisotavankeja ei ole ollut, kuten Talvisodassa Suomussalmella ja Suojärven Hyrsylän mutkassa.

    Talvisotaa ennen ei ole ollut laajoja evakointisuunnitelmia rajaseuduilta ja asutuskeskuksista evakuoitaville noin 500 000:lle ( ? ) siviilille,
    karjalaiset evakot on "pudotettu junista" ilmeisestikin varsin suunnittelemattomasti?

    Välirauhan aikana on sitten säädetty pika-asutuslakikin ja evakkoalueet, joille on tehty "tasaussiirtoja" ja osa karjalaisista on jäänyt niille seuduille, joihin heidät oli junista purettu Talvisodan aikana.
    Jatkosodan alussa 1941-1942 suuri osa karjalaisista muutti takaisin kotiseuduilleen ja kesällä 1944 täytyi taas evakuoitua ja nyt on ollut nuo 1940 laaditut asutussuunnitelmatkin osalle siirtoväestä Petsamon suunnaltakin.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 09.12.21 15:45

    ]]>         2021-12-08T16:01:17+03:00 2021-12-08T16:01:17+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44348#p44348 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Karjalankannaksen evakuointisuunnitelmat 1922-1939]]>
    Ensimmäiset salaiset evakuointisuunnitelmat laadittiin vuonna 1922 ja sen jälkeen suunnitelmia päivitettiin ainakin osaksi vuosina 1928, 1931, 1932-1934. Vuonna 1939 evakuointisuunnitelmien pääosa perustui vielä 1931 tehtyihin suunnitelmiin, eivätkä ne siis olleet aivan ajan tasalla.

    Ilmeisesti ainakin vastuut olivat suunnitelmien teossa epäselvät. Tarkoituksena oli, että yleisesikunta johtaa suunnitelmien laatimista, mutta sisäasiainministeriö oli päävastuussa, koska evakuointisuunnitelmien katsottiin kuuluvan siviiliviranomaisten vastuulle. Käytännössä laatiminen jäi kuitenkin yleisesikunnan vastuulle. Lisäksi 1930-luvun alussa ns. Kaakkois-Suomen toimikunta, joka oli johtanut evakuointisuunnitelmien laatimista, lopetettiin. Tämän taustalla oli jonkinlainen arvovalta kiista siitä, kuka evakuointisuunnitelmien laatimista johtaa ja tuloksena oli suunnitelmien teon hidastuminen moneksi vuodeksi.

    Kaiken kaikkiaan tuloksena oli epäselvä evakuointisuunnitelma, joka johti talvisodan sytyttyä joissain osin rajaseutua lähes paniikinomaiseen evakuointiin. Miksi suunnitelmia ei tehty valmiiksi vaikka niiden laatiminen oli aloitettu jo 17 vuotta ennen talvisodan alkua. Tai olisiko niitä ylipäätään voinut tehdä valmiimmaksi, kun pitäjien rajat ja väestön määrä vaihtelivat kahden vuosikymmenen aikana alueella? Millaiset olisivat olleet valmiit suunnitelmat? Olisiko vastuut voinut jakaa selkeämmin?

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jarmo — 08.12.21 15:01

    ]]>         2021-12-08T08:47:31+03:00 2021-12-08T08:47:31+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44347#p44347 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Teokseen johdatus proto-indo-eurooppalaiseen maailmaan (Oxford), muutama kommentti: Mielenkiintoa herätti kirjoitus indo-eurooppalaisten alkukotiongelmasta. Minne se sijoittuu, vai onko sellaista ollutkaan? Sovellettavissa myös uralilaiseen kielikuntaan. Onko nyt niin, että metsästäjä - keräilijät ovat jääkauden jälkeen levittäytyneet koko alueelle ja sitten kehitys on vähittäin johtanut nykyisiin kieliin ja kansoihin? vai onko tullut muuttoaaltoja, jotka ovat peitonneet vanhan väestön? Varmaankin vastaus on monimutkainen? Teos pitää skyyttejä varovaisesti itä-iranilaisina, kieli lähellä avestaa ja lännessä vaikutus on ulottunut ainakin Dneprjoelle asti. Pohjoisrajaa lienee vaikea määritellä, mutta paimentolaiset, siis karjanhoitajat, ovat aroilla melko liikkuvia. Väittäisin, että liikkuvampia, kuin metsäisessä maastossa asuneet kolleegansa, uralilaisten kansojen karjanhoitajat. Kahdeksan ikivanhaa yhteistä sanaa uralilaisen ja indo-eurooppalaisten välillä esitetään, mm. vesi ja nimi. Uudemmista lainasanoista pisti silmään liettuan kielen aketi - äes ja geltas - keltainen. Hyvä äestys tehdään vauhdilla! Kysymyksiä esitetään: Miksi indo-eurooppalaiset eivät levinneet suoraan Ukrainaan tai Venäjälle? Vaan ensin Länsi-Eurooppaan ja sieltä takaisin itään?

    Kotielänten nimien kohdalla mietityttää, ovatko nimet kulkusanoja (Wanderwört-er) vai lainautuneet suoraa? Ainakin kana näyttää kulkeutuneen pitkän matkan Persiasta indo-eurooppalaisten kielten kautta meille.

    Teoksesta löytyi yksi suomen kielen minulle uusi indo-iranilainen lainasana, tarna (ruoho). Nyky-suomen sanakirja ei tunne tätä, mutta mm. professori Junttila mainitsee sen indo-iranilaisena lainana 2020 esittämässään baltialaisten lainasanojen luonnoksessaan. Paikannimistössä tarna esiintyy Pohjois-Karjalassa.
    ....
    Kargopolin ja Kenozeron alueiden etnohistoriaa on tutkinut Pauli Rahkonen 2015. Hänen arvionsa on, että täällä ennen slaaveja asui jokin itämeren suomalaista murretta puhunut heimo. Pinegajoella on A.K. Matjevejin (Rahkonen litteroi Matjeev) mukaan ollut samoin. (en ole lukenut hänen venäjänkielisiä tutkimuksiaan, tulkki Lena Bulatova on siteerannut häntä "Bjarmien mailla" kirjassa 1996). Molemmat löytävät kerrostumia kuten saamelaisia ja marilaista ja vepsäläistä nimistöä Vienajoen vaikutusalueelta ennen itämeren suomalaisia. Sekä kaksikin subtraattikieltä, ehkä ims-kieliä? Itämerensuomalaisten ja merjalaisten paikannimien vaiheuttuminen on oikein mielenkiintoista. Rahkosen mukaan mm. Lieksa ja Uhtua ovat merjalaisia paikannimiä. Kommenttina esitän kaksi paikannimeä, joita voisi pohtia lisää indo-iranilaisuuden kannalta: Ensiksi Tamm - Tamp - nimet, voisiko lähtökohta olla stamb, eli pilari, "tamppi"? Tamppimylly on ikivanha keksintö ja tolppa esiintyy myös hydronyymeissä, mm. Mankalankoskien Tolppakoski. Toiseksi Sonka -nimet voisivat perustua marinkielen indoiranilaiseen lainasanaan songo, songa (vanha, lue hattu s ja n= ng-äänne).

    Susi ei esiinny hydronyyminä, kuten Rahkonen toteaa. Susi paikannimissä tarkoittaa yleensä häviötä, tappiota esim. menetettyä aluetta. Selvä esimerkki on Sudentulli, Susitulli-nimet, joita nykyisellä peruskartalla on kuusi kappaletta. Neljässä niistä on enklaavi .Nastolan Sudentulliissa ei, mutta siihen liittyy Villähteen isännille katkera kalastuspaikan menetys Koiskallalle 1600-luvulla. Myös Kukkanen - nimen Nastolassa voi selittää hukka - kukka ajatuksella. 1400-luvun uudisasukkaat saivat alueen ja melkein koko järven vanhoilta kyliltä. Tosin Kukkanen on moniselitteinen ja kolme - neljä muutakin ajatusta löytyy.

    Rahkosen tutkimus saa ajatuksia lentämään. Täälläkö on sijainnut Venäjä (Viena - Vena)? Suomen sisämaan kauppasuhteet ovat olleet tähänkin suuntaan mm. pii-esineiden ja neoliittisten talttojen ym. perusteella, ei pelkästään etelään. Entäpä Vääksy - Vesijärvi? (2 kpl), mitä "Vesi" tässä oikein tarkoittaa? Rahkosella taisi olla vastaus toisessa kirjoituksessaan. Ehkä niitäkin löytyy lisää.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 08.12.21 07:47

    ]]>         2021-12-06T13:29:06+03:00 2021-12-06T13:29:06+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44346#p44346 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Kuolema Baghdadissa]]> Kuva

    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 06.12.21 12:29

    ]]>         2021-12-06T11:37:39+03:00 2021-12-06T11:37:39+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44345#p44345 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Vienajoen asutukseen liittyen mm. paikannimistö, venäläisten käyttämä nimitys "taipaleen takaiset tsuudit". Vanhimmat tiedot heistä kronikoissa taitavat olla jo ennen viikinkiaikaa...
    Itämerensuomalaisia he kyllä olivat (ainakin osa), vaan eivät suomalaisia.
    Sara on mielenkiintoinen sana, varmaankin monimerkityksinen. Sarapuu on tunnettu pähkinäpuun nimenä myös vanhassa suomalaisessa sanakirjassa. Tätäkin voisi harkita: sarava - saraja - sarakka vrt. pihlava - pihlaja - pihlakas eli Nastolan/Asikkalan Sarajalammet voisivat tarkoittaa pähkinäpensaslampia, kun vielä sattuvat kapealle pähkinäpensaan esiintymisalueelle toisen Salpausselän eteläpuolella. Sanassa sarapuu sara voi tarkoittaa myös jotain aivan muuta kuin pähkinää, esim. kova?
    Teoriassa toki voisi, muttei ole syytä olettaa sellaista, kun se merkitykseltään liittyy saraja- jne. muotoihin.
    Asikka - paikannimissä kannattaa huomata millaisiin kohtiin ne sijoittuvat ympäristössään. Ovat selvästi melko myöhäistä asutusta. Nimi on todella germaanilaina, jonka suosioon on saattanut Savossa vaikuttaa samantapainen assikka - sana, eli pikku lohi. Tämä yhteys on tietenkin arvaus.
    Totta, läpinäkymättömät sanat ja nimet helposti sekoittuvat kielen samannäköisiin sanoihin.
    Aiemmin mainittu "ko" on Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2004) mukaan ikivanha pronomiinivartalo, ks. hakusana "koska". MIelestäni se on hävinnyt kielestä, enkä tunne ko - vartaloisia pronominejä. KIelitieteellisesti paikannimi "Koiskala" voisi olla johdettu: koi (sarastus) - s (inessiivin tai latiivin pääte) - ka (tehostava liitepartikkeli) jne. Koillinen on tarkoittanut auringonnousun suuntaan, mm. itää murteissa ennen ilmansuuntien nimien vakiintumista. Koiskalan rautakautinen kylä sijoittui nykyinen Myllymäen pohjoisrinteelle siten että se kylpi aamuauringossa kun taas läheinen naapurikylä, Ahtiala sai ilta-auringon Alasenjärven itärannalla. Teoriaa tämäkin KOiskalan johdosajatus.
    Murresana koiska merkitsee mm. 'luumätä, koi, pahoinvointi'. Aika kirjavaa, mutta harvinaiset sanat ja vaikeatulkintaiset johdokset laajentavat helposti merkitysalaansa. Etenkin, jos ne ovat nasevia tai äännehahmoltaan mieleenjääviä. Tässä tapauksessa moneen erilaiseen haitalliseen asiaan on viitattu samalla sanalla.
    https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&w ... 57ea42e8c5
    Pronominivartaloilla ei ole yhteyttä substantiiveihin, jotka kaikki ovat alkuaan kaksitajuisia, esim. koi < *koji.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 06.12.21 10:37

    ]]>         2021-12-06T11:36:01+03:00 2021-12-06T11:36:01+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44344#p44344 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Vienajoen asutukseen liittyen mm. paikannimistö, venäläisten käyttämä nimitys "taipaleen takaiset tsuudit". Vanhimmat tiedot heistä kronikoissa taitavat olla jo ennen viikinkiaikaa...
    Itämerensuomalaisia he kyllä olivat, vaan eivät suomalaisia.
    Sara on mielenkiintoinen sana, varmaankin monimerkityksinen. Sarapuu on tunnettu pähkinäpuun nimenä myös vanhassa suomalaisessa sanakirjassa. Tätäkin voisi harkita: sarava - saraja - sarakka vrt. pihlava - pihlaja - pihlakas eli Nastolan/Asikkalan Sarajalammet voisivat tarkoittaa pähkinäpensaslampia, kun vielä sattuvat kapealle pähkinäpensaan esiintymisalueelle toisen Salpausselän eteläpuolella. Sanassa sarapuu sara voi tarkoittaa myös jotain aivan muuta kuin pähkinää, esim. kova?
    Teoriassa toki voisi, muttei ole syytä olettaa sellaista, kun se merkitykseltään liittyy saraja- jne. muotoihin.
    Asikka - paikannimissä kannattaa huomata millaisiin kohtiin ne sijoittuvat ympäristössään. Ovat selvästi melko myöhäistä asutusta. Nimi on todella germaanilaina, jonka suosioon on saattanut Savossa vaikuttaa samantapainen assikka - sana, eli pikku lohi. Tämä yhteys on tietenkin arvaus.
    Totta, läpinäkymättömät sanat ja nimet helposti sekoittuvat kielen samannäköisiin sanoihin.
    Aiemmin mainittu "ko" on Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2004) mukaan ikivanha pronomiinivartalo, ks. hakusana "koska". MIelestäni se on hävinnyt kielestä, enkä tunne ko - vartaloisia pronominejä. KIelitieteellisesti paikannimi "Koiskala" voisi olla johdettu: koi (sarastus) - s (inessiivin tai latiivin pääte) - ka (tehostava liitepartikkeli) jne. Koillinen on tarkoittanut auringonnousun suuntaan, mm. itää murteissa ennen ilmansuuntien nimien vakiintumista. Koiskalan rautakautinen kylä sijoittui nykyinen Myllymäen pohjoisrinteelle siten että se kylpi aamuauringossa kun taas läheinen naapurikylä, Ahtiala sai ilta-auringon Alasenjärven itärannalla. Teoriaa tämäkin KOiskalan johdosajatus.
    Murresana koiska merkitsee mm. 'luumätä, koi, pahoinvointi'. Aika kirjavaa, mutta harvinaiset sanat ja vaikeatulkintaiset johdokset laajentavat helposti merkitysalaansa. Etenkin, jos ne ovat nasevia tai äännehahmoltaan mieleenjääviä. Tässä tapauksessa moneen erilaiseen haitalliseen asiaan on viitattu samalla sanalla.
    https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&w ... 57ea42e8c5

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 06.12.21 10:36

    ]]>         2021-12-06T10:07:23+03:00 2021-12-06T10:07:23+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44343#p44343 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Kuolema Baghdadissa]]>
    23-vuotiaan kuninkaan ruumis säästyi siltä makaaberilta häpäisyltä, jonka uhreiksi joutuivat kuninkaan eno & kruununprinssi Abdul Ilah, sekä pääministeri Nuri al-Said, joka vangittiin seuraavana päivänä naiseksi pukeutuneena pakomatkallaan. Heidän ruumiitaan raahattiin Baghdadin kaduilla,
    verenhimosta sekaisin menneen väkijoukon tanssiessa jäännöksillä. Se, mitä jäi jäljelle ripustettiin katulamppuihin ja kuvina seuraavan päivän bulevardilehtien etusivuille ympäri Eurooppaa. Olin silloin juuri lukemaan oppinut seitsenvuotias, joka näin järkyttävällä tavalla sai ensikosketuksensa tulevaan elinympäristöönsä. En unohtanut nuorta Faizalia ja hänen kohtaloaan koskaan. Vuoden 1982 tienoilla löysin hämmästyksekseni eräästä Saadoun Streetin antiikkikaupasta kuninkaaseen liityvää memorabiliaa, hänen potretillaan koristetun seinälautasen muodossa. Se oli kätketty liikkeen perälle, vallankumousrekvisiitan alle ja kuuluu tänäkin päivänä kokoelmiini.

    Myös Saddam Hussein tunsi selittämätöntä sympatiaa Faizal II kohtaan. Hän antoi siirrättää poikakuninkaan tomumajan merkitsemättömästä haudastaan vartavasten restauroituun Kuninkaallisen mausoleumiin, isänsä Ghazin ja isoisänsä Faizalin viereen marmorisarkofagiin. Saddamin vieraillessa paikalla (useita kertoja, sanotaan) , sarkofagin kansi avattiin ja Saddam Hussein tarkasteli hiljaisuudessa sitä linkkiä Irakin historiassa, joka mahdollisti hänenkin hallituskautensa. Kenties hän silloin audiovisioi myös oman kohtalonsa: pyövelin, hirttonuoran, mustan hupun ja pudotusluukun humahduksen, ennen päiviensä päättymistä.


    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 06.12.21 09:07

    ]]>         2021-12-05T12:33:39+03:00 2021-12-05T12:33:39+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44342#p44342 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Sensuuria ja itsesensuuria]]> tv:ssä 5.8.1970 http://doria.fi/bitstream/handle/10024/ ... sequence=1
    Kekkonen on juuri palannut valtiovierailuiltaan USAsta ja Neuvostoliitosta, Euroopan turvallisuuskokouksen järjestäminen on otettu esille.
    EEC-kysymys, erillissopimus - vapaakauppasopimus, johon presidentin oli saatava hyväksyntä Neuvostoliitosta, kotimaisille vastaanhangoittelijoille saattoi sitten 1973 todeta vapaakauppasopimus jo allekirjoitetuksi.

    Mutta 1970 Kekkonen sanoo Moskovassa epäillyn Suomen puolueettomuutta ja presidentti sanoo "vaikeimman _luottamusta_ häiritsevän tekijän olleen NLa kohtaan harjoitetun pahansuovan suhtautumisen julkisessa elämässä Suomessa."

    Presidentti lienee todennut tuon itse ja sanoo "Meillä esiintyy `kaksinaamaisuutta´ ja siihen vastataan: Mutta entä sananvapaus?
    Minusta tuntuu ihmeelliseltä, että osa lehdistöä väittää, että sananvapaus täytyy olla, jotta saisi olla kaksinaamainen."
    Ja
    `presidentti oli aiemminkin puuttunut nimenomaan sanomalehtien yleisönosastoihin, jotka ovat luetuimpia kuin pääkirjoitukset:´

    "Minä näen kyllä tässä tietynlaisenyleisönosaston toimittamisen,
    joka on ollut eräissä lehdissä aivan vallitsevana muutaman vuoden ajan, minä näen siinä sen, että tällä tavalla tarkoituksellisesti yritetään vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja tässä tapauksessa herättää vastenmielisyyttä NL:a kohtaan."

    Presidentti kirjoitteli myllykirjeitäkin toimittajille ilmeisestikin Tamminiemessä havaituista lehtien yleisönosastojen kirjoituksista ja olisiko tuon 1970
    tv-haastattelun perusteella mahdollista sanoa Kekkosen peräänkuuluttaneen sensuuria `itsesensuurin aikaansaamiseksi`?

    Veikko Palvo



    Presidentti Urho Kekkonen antoi 28.1.1980 haastattelun SuomenLehdistö-lehdelle ( UKK928172 ):
    kysymys UKK:lle : Mihin suuntaan toivoisitte lehdistön kehittyvän nykyisestään?

    UKK: "Ei ole minun asiani antaa ohjeita siitä, kuinka maamme lehdistöä ja sen toimintatapaa pitäisi kehittää."

    Presidentti Kekkonen ei enää puhu Suomen ulkopoliittiselle linjalle haitallisesta lehtien yleisönosastojen kirjoituksistakaan, peräänkuuluttaa kylläkin "kansallista etua" ihmisiltä, myös lehtimiehiltä, toimissaan ja sanoo "presidentti Paasikiven kylläkin viljelleen alati Bismarckin kuuluisaa lausahdusta, kuinka `hallitus ja kansa ja maa saavat maksaa kaikki ne ikkunalasit, jotka sanomalehtimiehet särkevät.´"

    Olisivatkohan "sensuuri-" ja "itsesensuuri" - termit lähinnä 1970-luvulla esiintyneitä käsitteitä?
    "Suomettuminen-käsite" on jäänyt yleisempään käyttöön kansainvälisestikin, jotkut suosittelivat ´suomettamista´ Ukrainallekin sen 2014 alkaneissa tapahtumissa.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 05.12.21 11:33

    ]]>         2021-12-05T07:30:28+03:00 2021-12-05T07:30:28+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44341#p44341 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Sara on mielenkiintoinen sana, varmaankin monimerkityksinen. Sarapuu on tunnettu pähkinäpuun nimenä myös vanhassa suomalaisessa sanakirjassa. Tätäkin voisi harkita: sarava - saraja - sarakka vrt. pihlava - pihlaja - pihlakas eli Nastolan/Asikkalan Sarajalammet voisivat tarkoittaa pähkinäpensaslampia, kun vielä sattuvat kapealle pähkinäpensaan esiintymisalueelle toisen Salpausselän eteläpuolella. Sanassa sarapuu sara voi tarkoittaa myös jotain aivan muuta kuin pähkinää, esim. kova?

    Asikka - paikannimissä kannattaa huomata millaisiin kohtiin ne sijoittuvat ympäristössään. Ovat selvästi melko myöhäistä asutusta. Nimi on todella germaanilaina, jonka suosioon on saattanut Savossa vaikuttaa samantapainen assikka - sana, eli pikku lohi. Tämä yhteys on tietenkin arvaus.

    Maatalouteen ja karjanhoitoon liittyviä lainasanoja on toki tullut suomen kieleen balteilta ja indoeurooppalaisilta kansoilta, varmaan enemmistö, mutta indo-iranilainen sanasto saattaa olla se ensimmäinen, joka tarttui neoliittisen vallankumouksen yhteydessä? Ja karjanhoidon alku sekä kulkeutuminen Suomeen on mielenkiintoista, koska se alkoi muuttaa ympäristöä, ei vielä kivikautinen pienimuotoinen maatalous. Kaski on indo-eurooppalainen laina, kaskeamista ei ollut aivan ensimmäisessä vaiheessa?

    Vertaan kotieläinten yhteydessä lainasanoja professori Juha Kantasen tutkimuksiin ja esitelmiin: "Mistä Väinämöinen sai lehmän ja lampaan" 2003 ja myöhemmin "Lammas tuli Pohjois-Eurooppaan Venäjänkin kautta" sekä Kanan kulkeutuminen kaukaa Aasiasta Persian kautta Eurooppaan. Viikinkiaikana suomalaisten käyttämät karjarodut levisivät skandinaviaan, sanasto ei - tämä kertoo jotakin tuon ajan karjanhoidon tasosta ja suhteista Pohjolassa. Samoja eläimiä oli hoidettu lännessä jo pitkään, mutta Väinämöisellä oli parempia.... Ja kana - sana, joka on lainautunut germaanisista kielistä suomeen, tarkoittaa "persian kielessä" laulavaa. Varmaan on pohdittu paljonkin, että onko tällä yhteys kantele ja kannus - sanoihin? Siis eläinten kulkeutuminen on mielenkiintoista kulttuurihistoriaa ja varmaan kielitiede osaa selittää samaa tapahtumaa?

    Aiemmin mainittu "ko" on Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2004) mukaan ikivanha pronomiinivartalo, ks. hakusana "koska". MIelestäni se on hävinnyt kielestä, enkä tunne ko - vartaloisia pronominejä. KIelitieteellisesti paikannimi "Koiskala" voisi olla johdettu: koi (sarastus) - s (inessiivin tai latiivin pääte) - ka (tehostava liitepartikkeli) jne. Koillinen on tarkoittanut auringonnousun suuntaan, mm. itää murteissa ennen ilmansuuntien nimien vakiintumista. Koiskalan rautakautinen kylä sijoittui nykyinen Myllymäen pohjoisrinteelle siten että se kylpi aamuauringossa kun taas läheinen naapurikylä, Ahtiala sai ilta-auringon Alasenjärven itärannalla. Teoriaa tämäkin KOiskalan johdosajatus.

    Kiitoksia hakuteoksen linkistä!

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 05.12.21 06:30

    ]]>         2021-12-04T15:40:17+03:00 2021-12-04T15:40:17+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44340#p44340 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia]]>
    Olisihan se kivaa, että jostain löytyisi muutamaa kivinaarmua isompaa evidenssiä joistain valtavista muinaisista sivilisaatioista, mutta niin kauan kuin sellaista evidenssiä ei ole, ei kannata niistä sivilisaatioistakaan puhua.
    Muinaisia supersivilisaatioita en ole missään vaiheessa maininnut täällä omissa nimissäni. Olen vain ihmetellyt, että miksi näitä merkillisyyksiä ei ole kunnolla tutkittu valtavirran arkeologien toimesta.

    Olet tainnut unohtaa ne kiviastiat, valtavan suurten kivien louhinnan, muotoilun ja kuljettamisen ja polygonimuurien tiukat raot, jotka kaikki olisivat erittäin hankalia toteuttaa nykytekniikallakin. Täyden mittakaavan kokeita en ole huomannut kenenkään toistaiseksi tehneen. Oman tieteensä hallitsevat insinöörit kyllä ymmärtävät myös noiden "muutaman kivinaarmun" merkityksen.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Okivi — 04.12.21 14:40

    ]]>         2021-12-02T18:05:32+03:00 2021-12-02T18:05:32+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44339#p44339 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Kiitoksia jatkuvuus vs. jatkuvuusteorian selvennöksellä. Ja muustakin.

    Yamna ja kuoppahautakulttuurilla tarkoitan nuorakeraamisen ajan edeltäjää. Näillä lienee kulttuurinen yhteyskin ja aika laaja esiintymisalue. Ei varmaankaan yhden kieliryhmän sisäinen? Jos hyväksytään, että suomalaiset ovat oppineet karjatalouden toiselta suunnalta kuin muut eurooppalaiset ja että se olisi tapahtunut joko neoliittisen ajan lopussa tai metallikausien alussa, niin parhaaksi vaihtoehdoksi jää mielestäni indo-iranilaiset kansat. Tällöin elinkeinojen murros selittäisi laajan indo-iranilaisen sanaston kielessämme ilman tämän kielistä asutusta.
    Jos suomalaisilla tarkoitat Suomen alueella asuneita suomalaisten esivanhempia, niin ihan samalta suunnalta uudet elinkeinot on omaksuttu kuin lähialueillakin: etelästä.

    Jos taas puhutaan Ylä-Volgan länsiuralilaisista, niin esim. sellaiset sanat kuin lehmä ja vehnä näyttävät lainatun kadonneista, tuntemattomista muinaiskielistä - ei indo-iranista. Sitten taas huhta (havumetsäkaski) on iranilainen lainasana.

    Eli mikään "elinkeinokerrostuma" ei kuitenkaan näytä liittyvän vain yhteen kieleen, vaan eri kielistä on lainattu sanoja.
    Ympäristön muutokset, kuten kasvullisuusvyöhykkeet ovat mielenkiintoisia, kun etsitään edellä mainitun tapahtuman paikkaa. Ilmasto on kylmentynyt hitaasti lämpökaudelta alkaen, tosin rautakauden lopulla se näyttää hieman lämmenneen ennen viikinkiajan lopun ja uuden ajan "pientä jääkautta". Lehmuksella on ainakin kolme nimeä paikannimistössä, lehmus*, pärnä* ja niini*, josta ensiksi mainittu on levinnyt likimain metsälehmuksen nykyisen esiintymisalueen tasalle, muut kaksi tätä pohjoisemmaksi. Uusi elinkeino, karjatalous, ei ole maastossa nähnyt karkeita kasvillisuusvyöhykkeitä, vaan havupuumetsää, lehtimetsää, luhtia jne. Ensin karja ruokittiin jo valmiiksi rehua kasvavilla alueilla. Hämäläiset oppivat kaskeamaan koivikkoja ja savolaiset tekemään havupuukaskia. Tämän innovaation avulla asutus saattoi levitä entisille hämäläisalueille. Asikka* muuten on paikannimenä selvä savolaisuus ja kuvaa savolaisasutuksen leviämistä ydinalueeltaan.
    Asikka näyttää kuuluvan keskiajan alasaksalaisperäiseen henkilönnimistöön. Voi olla, että se on ollut yleisempi Ydin-Savossa, vaikka ennen kirjoitettua historiaa sitä ei voikaan todistaa.
    Mielestäni Vienajoen karjatalouteen perustuva suomalaisasutus alkoi jo ennen viikinkiaikaa enkä onnistu sijoittamaan tätä havaintoa siihen, että tällainen suomalaisasutus olisi levinnyt etelästä pohjoiseen vasta esim. viikinkiaikana - keskiajalla.
    No milläs perusteella sinä nimeät sen asutuksen suomalaiseksi?
    Millä perusteella suomalaisasutus olisi levinnyt aikaisemmin?
    Paikannimistössä Sarapisto*, todennäköinen johdos sarava, saravisto, sarapisto eli pähkinäpensas, sijoittuu aika hyvin tämän pensaan esiintymisalueelle. Oli tärkeä tarve-esineiden valmistuksessa, vironkielessä sarapuu. Toisaalta pähkinä on sarapista, jonka voisi ymmärtää myös heinä- tai pensaspähkinänä? esim. tarkennuksena toiselle pähkinälajille, vesipähkinälle. (tällöin sarapistasto - sarapista??) Pähkinän kohdalla sara on selitetty indo-euroopplaiseksi lainaksi, mutta voisikohan olla vaihtoehtoisesti indo-iranilainen?
    Ei ainakaan SSA:ssa ole mitään lainaselitystä tälle sara-sanalle (hakusana sarapuu), eikä sopivaa löydy ainakaan samassa merkityksessä indoeurooppalaisesta sanastostakaan. Tässä on muuten melkoinen aarrearkku, jos haluaa bongata indoeurooppalaisista sanoista uusia vastineita:
    https://smerdaleos.files.wordpress.com/ ... -adams.pdf
    Porvoojoelta Nastolan poikki olevalla reitillä on sekä Leit* että Liet* - nimiä, joita on esitetty liittyvän "liettaamiseen". Pohdin lähinnä, voisiko erilaisesta diftongista päätellä mitään?
    Hyvä kysymys! Mahdollisesti ne voisivat edustaa eri kerrostumia. Mutta paikannimistössä kun sanan alkuperäistä merkitystä ei ole nähtävillä, niin nuo elementit saattavat olla myös ihan eri alkuperää, vaikka samannäköisiä ovatkin.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 02.12.21 17:05

    ]]>         2021-12-02T09:04:40+03:00 2021-12-02T09:04:40+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44338#p44338 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Yamna ja kuoppahautakulttuurilla tarkoitan nuorakeraamisen ajan edeltäjää. Näillä lienee kulttuurinen yhteyskin ja aika laaja esiintymisalue. Ei varmaankaan yhden kieliryhmän sisäinen? Jos hyväksytään, että suomalaiset ovat oppineet karjatalouden toiselta suunnalta kuin muut eurooppalaiset ja että se olisi tapahtunut joko neoliittisen ajan lopussa tai metallikausien alussa, niin parhaaksi vaihtoehdoksi jää mielestäni indo-iranilaiset kansat. Tällöin elinkeinojen murros selittäisi laajan indo-iranilaisen sanaston kielessämme ilman tämän kielistä asutusta.

    Ympäristön muutokset, kuten kasvullisuusvyöhykkeet ovat mielenkiintoisia, kun etsitään edellä mainitun tapahtuman paikkaa. Ilmasto on kylmentynyt hitaasti lämpökaudelta alkaen, tosin rautakauden lopulla se näyttää hieman lämmenneen ennen viikinkiajan lopun ja uuden ajan "pientä jääkautta". Lehmuksella on ainakin kolme nimeä paikannimistössä, lehmus*, pärnä* ja niini*, josta ensiksi mainittu on levinnyt likimain metsälehmuksen nykyisen esiintymisalueen tasalle, muut kaksi tätä pohjoisemmaksi. Uusi elinkeino, karjatalous, ei ole maastossa nähnyt karkeita kasvillisuusvyöhykkeitä, vaan havupuumetsää, lehtimetsää, luhtia jne. Ensin karja ruokittiin jo valmiiksi rehua kasvavilla alueilla. Hämäläiset oppivat kaskeamaan koivikkoja ja savolaiset tekemään havupuukaskia. Tämän innovaation avulla asutus saattoi levitä entisille hämäläisalueille. Asikka* muuten on paikannimenä selvä savolaisuus ja kuvaa savolaisasutuksen leviämistä ydinalueeltaan.

    Aivan nykyaikana ilmasto lämpenee taas ja kasvit levittäytyvät pohjoiseen. Vilkaiskaapa kasvitieteilijöiden havainnoista esim. tammen levinneisyyden muutokset 2000-luvulla. Vielä ei voi sanoa, että Päijät-Häme olisi tammivyöhykettä, mutta kaukana ei olla. Nastolassa kaksi eri lakialuetta, yli 120 mpy, on nimetty Vahteristoksi. Molemmissa kasvaa varmaan vaahteria, mutta myös metsälehmuksia. Ja makrofossiileja, tammenterhoja, on löydetty - samoin vesipähkinän makrofossiileja Sylvöjärveltä.

    Mielestäni Vienajoen karjatalouteen perustuva suomalaisasutus alkoi jo ennen viikinkiaikaa enkä onnistu sijoittamaan tätä havaintoa siihen, että tällainen suomalaisasutus olisi levinnyt etelästä pohjoiseen vasta esim. viikinkiaikana - keskiajalla.

    Paikannimistössä Sarapisto*, todennäköinen johdos sarava, saravisto, sarapisto eli pähkinäpensas, sijoittuu aika hyvin tämän pensaan esiintymisalueelle. Oli tärkeä tarve-esineiden valmistuksessa, vironkielessä sarapuu. Toisaalta pähkinä on sarapista, jonka voisi ymmärtää myös heinä- tai pensaspähkinänä? esim. tarkennuksena toiselle pähkinälajille, vesipähkinälle. (tällöin sarapistasto - sarapista??) Pähkinän kohdalla sara on selitetty indo-euroopplaiseksi lainaksi, mutta voisikohan olla vaihtoehtoisesti indo-iranilainen?

    Porvoojoelta Nastolan poikki olevalla reitillä on sekä Leit* että Liet* - nimiä, joita on esitetty liittyvän "liettaamiseen". Pohdin lähinnä, voisiko erilaisesta diftongista päätellä mitään?

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 02.12.21 08:04

    ]]>         2021-11-30T13:39:50+03:00 2021-11-30T13:39:50+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44337#p44337 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Sensuuria ja itsesensuuria]]>
    Paljonkohan erilaista piilovaikuttamista lähihistoriaan ja mielipidevaikuttamista muodostuneeseen "yleiseen mielipiteeseen" YYA-aikana olikaan?
    Lyhyesti: todella paljon, molemmista suunnista. Korostan vielä, että molemmista suunnista, siis myös lännestä.

    Lännen kanssa ei kuitenkaan tehty historian kouluopetukseen elokuvia, kuten tehtiin "marxismi-Leninismin Instituutin hyväksymällä täysin neuvostovalmisteisella käsikirjoituksella mm. Luottamus-elokuva 1976: " 1970-lukulainen näkemys suomen itsenäistymisestä. "

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/13 ... stymisesta

    Luottamus-elokuvaa esitettiin koululaisille osana YYA-sopimusta ja filmin lopussa oli myöskin Kekkosen ja Brezhnevin tapaaminen Helsingin
    ETYK-tapahtumiakin valaisemassa.

    Luottamus-elokuva oli yksi yya-ajan "jäävuoren huipuista", mutta missäköhän määrin tuokin historian opetus on painunut koululaisten mieliin? Koululaisethan ovat huomisen aikuisia ja onko mielipidevaikuttamisessa oikeastaan paljoakaan eroa nuorilla ja vanhoilla kohderyhminä?
    Otsikolla "Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?
    viewtopic.php?t=288 on Agricolassa keskusteltu aiemmin.

    Veikko Palvo


    Luottamus-elokuvan hinnan sanotaan olleen 8 miljoonaa markkaa ja Suomen opetusministeriön maksaneen siitä 2 miljoonaa mk.
    "Suomen kallein elokuva" 1979 mennessä - tuon 2 miljoonan perusteellako?

    Neuvostoliitossa Luottamusta on esitetty valkokankaalla 2400 teatterikopiona, valtava määrä 1970-luvulla NL:ssakin.

    Tuliko aloite Luottamus-opetuselokuvan teolle Neuvostoliitosta?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 30.11.21 12:39

    ]]>         2021-11-29T23:14:18+03:00 2021-11-29T23:14:18+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44336#p44336 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Indo-iranilaisten sanojen lainautumisen pääsyyksi arvelen heiltä opittuja elinkeinoja, karja- ja maataloutta sekä uskontoa tämän mukana. Esim. saamenkieleen on lainautunut aivan eri sanoja kuin suomenkieleen. Siis myös elinkeinon ja uskonnon, ei pelkästään sijainnin, avulla voidaan selittää lainojen erilaisuus.
    Mahdollistahan sekin on.
    Todennäköisesti olet oikeassa siinä, että suomalaiset ovat muuttaneet saamelaisten jälkeen tänne Volgan mutkasta tms. Minulle tämä asia on tutkimushorisontin takana, enkä ole kunnolla selvittänyt, että voisiko ns. Suomen asutuksen jatkuvuusteoria kuitenkin pitää paikkaansa.
    Tarkennan, etteivät suomalaiset muuttaneet, vaan osa suomalaisten esivanhemmista. Asutuksessa vallitsee toki myös jatkuvuus samalla kun on eri aikoina tullut uusia asutusaaltoja - nämä eivät sulje toisiaan pois. Tulokkaat ja aikaisempi väestö ovat kaikissa vaiheissa yleensä lopulta sekoittuneet.

    Jatkuvuusteoria on eri asia kuin asutuksen jatkuvuus. Jatkuvuusteorialla viitataan siihen näkemykseen, että kulttuurisesta jatkuvuudesta voisi nähdä myös kielellisen jatkuvuuden. Tämä oletus on osoitettu virheelliseksi.
    Kysymyksiä herää: Keitä asui Venäjällä ennen slaaveja? Neuvostoaikana ei-slaavilaiset paikannimet koitettiin selittää suomalaisugrilaisiksi, mutta nämä ajatukset on hylätty karkeasti pohjoisen havumetsävyöhykkeen eteläpuolella. Samoin on käynyt Liettuassa Väinäjoen eteläpuolella. Mitä kansoja asui Skyyttien ja suomalais-ugrilaisten kansojen välissä?
    Ylä-Volgalta Suomeen näyttää asuneen keskenään lähisukuisten paleoeurooppalaisten kielten puhujia. Lännempänä sitten toisensukuisten paleoeurooppalaisten kielten puhujia.

    Etelän arovyöhyke on ollut indoeurooppalaista, mutta siellä on voinut olla sittemmin kadonneitakin IE-kieliä. Baltoslaavin eteläpuolisella arolla on varhain ollut ainakin kreikkalais-armenialainen ja indo-iranilainen alue, sitten vuoden 1800 eaa. jälkeen alue iranilaistui, ja tämä vaihe kesti ajanlaskun alun ohikin, ennen kuin arolle alkoi vyöryä idästä turkkilaisia.
    Yamna- ja kuoppahautakulttuurit (Tumulus), jotka kehittyivät indo-iranilaisella alueella ja levisivät länteen myös skandinaviaan (Suomesta ei varmoja havaintoja), ovat mielenkiintoisia. Kulttuurit eivät varmaan olleet kielellisesti yhtenäisiä. Mutta tällöin on voinut olla indo-iranilaista väestöä kaukana lännessä, mielestäni ei kuitenkaan Suomessa.
    Viitannet nuorakeraamisiin kulttuureihin? Eivät ne ainakaan Baltiassa ja siitä länteen ole olleet indo-iranilaisia; pieni mahdollisuus on, että Keski-Volgan nuorakeraaminen Balanovo olisi voinut ollakin indo-iranilainen.
    Viroon on liitetty Skythia nimi ja paikannimistössä esiintyy mm. heitä mahdollisesti tarkoittava Sakala.- lukisin mielelläni uusia tutkimuksia Baltian tai esim. Novgorodin alueen nimistöstä tai historiasta ennen slaaveja.
    Kuka muka yhdistää skyytit Viroon? Eikä Sakalan nimikään liity antiikin lähteiden saka-heimoon, joka sijoitetaan tuhansien kilometrien päähän Virosta.
    Ok. Lauk*on huono esimerkki, tosin en siitä erota, että onko laina kantagermaania vai muinaisskandinaviaa. Entäpä Lietturi - Leturi*, onko tullut skandinavisesta leda i viss siktning vai vanhemmasta diftongin sisältävästä leda-sanan muodosta? Yhdessä lähteessä esiintyvä Leturi 1700-luvulla voi olla myös sen aikaisen kirjurin aikaansaannos. Lietturi on vartiotulien polttopaikka, joka sijoittuu aiemmin mainitsemalleni talvitielle/mahdolliselle muinaiselle kauppareitille. Yleisellä tasolla koen ongelmaksi ymmärtää, että onko diftongi syntynyt suomenkielessä vai lainattu esim. kantagermaanista. Ensimmäisessä tapauksessa laina saattaa siis olla paljon myöhäisempi kuin toisessa.
    Kantagermaanissa ja kantaskandinaavissa esiintyi vain suppenevia diftongeja kuten *au tai *ai. Germaanissa ero i vs. j tai u vs. v ei ole niin selvä vaan riippuu äänneympäristöstä, joten on määritelmäkysymys, mikä lasketaan diftongiksi. Indoeuropeistiikassa siihen usein lasketaan myös vokaalin ja konsonantin yhtymiä.

    Väljeneviä diftongeja kuten ie ja uo esiintyi baltissa, ja niitä kehittyi sekundaaristi liiviin ja pohjoisitämerensuomeen
    Koen sen, kuinka karjatalous on asettunut Suomeen mielenkiintoiseksi. Pyyntikulttuurin aikana maa oli suota ja metsää. Rehun saannin kannalta hyviä alueita olivat esim. avoimet suot ja tulvajokien varret, joihin liittyy aurikka- ja oulunimiä. Jos nämä ovat tulleet eri suunnilta suomen kieleen, niin tämä on mielenkiintoista. Mikäli indo-iranilainen lainasanasto sijoittuu jotenkin Suomessa, niin siitä voitanee päätellä jotakin.
    Sanoja säilyy ja katoaa murteista ja kielistä sattumanvaraisesti. Tietysti tietyn elinkeinon säilyminen usein korreloi siihen elinkeinoon liittyvän sanastonkin säilymisen kanssa.
    Mielestäni vasta varsin kehittynyt maa- ja karjatalous, lännessä skandinaavisin opein ja idässä novgorodin taidoin, on levinnyt kuten nykyisin esitetään. Esim. Vienanjoen tsuudien / bjarmien tai Torniojoenlaakson (karjatalous) asutuksen ikä taitaa olla aika vanhaa nykykäsityksiin verrattuna?
    Mitä tarkoitat tuolla?
    Toisaalta professori Junttilan esittämissä lainasanojen lukumäärissä viikinkiaika ei ollut merkittävä skandinaavisten/germaanisten lainojen kohdalla, vaan aika ennen sitä sekä sen jälkeen eli ristiretkiaika. Tästäkin voinee päätellä jotakin viikinkiaikaisen karjatalouden ja maatalouden tasosta suomalaisten ja viikinkien kesken.
    Sanoja lainataan aina, kun kontaktit ovat tiiviit. Elinkeinotasosta sen ei pitäisi riippua. Elinkeinot vaikuttavat korkeintaan siihen, millaisia sanoja lainataan.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 29.11.21 22:14

    ]]>         2021-11-29T20:40:37+03:00 2021-11-29T20:40:37+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44335#p44335 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Sensuuria ja itsesensuuria]]>
    Paljonkohan erilaista piilovaikuttamista lähihistoriaan ja mielipidevaikuttamista muodostuneeseen "yleiseen mielipiteeseen" YYA-aikana olikaan?
    Lyhyesti: todella paljon, molemmista suunnista. Korostan vielä, että molemmista suunnista, siis myös lännestä.

    Niin, kyllähän melkoista mielipiteenmuokkausta lähihistoriasta on ollut Lännessäkin; ww2-alkukin esitetään yleensä tapahtuneeksi Saksan hyökättyä Puolaan eli Molotov-Ribbentropp- sopimusta 8.1939 sivuutetaan lännessäkin, kesäkuussa 1941 muodostunutta "länsiliittolaisten" liittolaissuhdetta hieman kaunistellaan - `ei me liittouduttu diktaattorin kanssa.´
    Stalinin NL:n Itä-Puolan valtausta ei muistella, se jakolinjahan oli ww1-jälkeinen Curzon-linjakin.
    Ja
    25 miljoonan kuolleen tappion kärsineelle Stalinin NL:lle sitten Teheranissa ja Jaltalla hyväksyttiin ylivalta Itä-Euroopassa ja Suomi oli
    "hävinneiden" joukossa rajoja sodan jälkeen Pariisissakin vahvistettaessa.

    Länsiliittoutuneillakin oli mielessä vain Suomen jatkosota ja Neuvostoliiton `suuri isänmaallinen sota´ ja Euroopan rajat vahvistettiin Helsingin ETYKokouksessakin ja Stalinin valloituksista Venäjällä on Euroopan suunnalla jäljellä ainoastaan Karjala, Salla ja Petsamo.

    Presidentti J.K.Paasikivikin kirjoitti päiväkirjaansa: "Kaikki puhuvat vain viime sodasta, mutta oli myös Talvisota. Ilman sitä asiat olisivat menneet toisin."
    Talvisota alkoi häipyä julkisuudesta jo "sotasyyllisten oikeudenkäynnissä", Talvisotaa ei saanut mainita lainkaan tai korkeintaan ennen Talvisotaa oli harjoitettu väärää politiikkaa.

    Paasikivi kirjasi myöskin sotilassopimuksen, liittosopimuksen pvk:nsa ja myöhemmin presidenttikin kirjoitti "ystävyyden sopimuksesta."
    Paasikivi tuumi myöskin välirauhan tilannetta ja Molotovin vierailua Berliiniin marraskuussa 1940: "Hitler silloin pelasti meidät."
    Ja
    J.K.P.Stä oli ollut ikävää huomata Molotovin vääntäneen kättä Petsamon kysymyksestä samaan aikaan kun Berliinissä haluttiin ratkaista
    `Suomen kysymys`.

    Saksalaisten kauttakulkuoikeus 22.9.1940 Norjan Kirkkoniemeen ( Petsamo ) oli yya-aikana esillä erittäin raskauttavana tekijänä Suomelle, lähes yhtä raskauttava kuin vuonna 1944 tehty Ribbentrop-sopimus. Saksalla oli tuon ajankohdan jälkeen mahdollisuus miehittää NL-Suomi konfliktitilanteessa Petsamon nikkelikaivosalue.
    Neuvostoliittolaisten aiempaa kauttakulkusopimusta 6.9.1940 Hangon tukikohtaan ei juuri mainittu yya-aikana, vaikka sotilaallisena uhkana puna-armeijalaiset olisivat yllättäen saattaneet yrittää vaikkapa Helsingin valtausta junista.

    Rajojen eri puolilla historiannäkemykset ovat useinkin erilaisia.
    Heikki Talvitie kirjoittaa norjalaisen historioitsija Eirik Veum´n teoksesta: Ruotsi ww2:ssa, norjalainen näkemys:
    http://sgseura.fi/index.php/10-ajankoht ... en-nakemys
    E.Veumin mukaan saksan kauttakuljetukset Norjaan Ruotsin kautta ovat alkaneet huhtikuussa 1940.
    "Kauttakuljetusten" vertailuna ainoastaan, Ruotsihan auttoi Suomea Talvisodan aikana eniten ja paljon ja lähetti lentokoneita ja sotilaita rintamalle Suomeen.

    Paasikivi kirjoitti välirauhan aikana Moskovassa "Ruotsin ja Suomen yhteenlasketunkin väkiluvun ja voiman olevan kovin vähäinen Venäjän
    150 miljoonaa vastaan liittolaisuutta kaavailtaessa. Sama tilannehan Suomi-Ruotsi -turvallisuusliitossa olisi yhä.

    Voimatasapainon järkkymisestä Itämeren alueella jos Suomi liittyisi Natoon ja siten se olisi haitallista Suomen turvallisuudelle sekin-ajattelusta voi olla eri mieltä.
    Heikki Talvitie kirj. "Ruotsalaisia vaivaavan jonkinasteinen yleinen käsitys siitä, että he ovat uhrautuneet yhteiseen taisteluun diktaattoreita ja kommunismia vastaan."
    Olisikohan niin, että ruotsalaisten `hyvässä muistissa´ ovat Olof Palmen Vietnamin sodan vastaiset marssit ja puheet Fidel Castron seurassa Kuubassa monikymmentuhantiselle yleisölle ja nuo "maailmanparantamiset" ovat painuneet muistiin?

    Suomessa "yleisessä muistissa" taas on ehkäpä Helsingin ETYKokous ja julkilausuma?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 29.11.21 19:40

    ]]>         2021-11-29T08:50:16+03:00 2021-11-29T08:50:16+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44334#p44334 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]> Aurija*joki on voinut lyhentyä Aurajoeksi?

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 29.11.21 07:50

    ]]>         2021-11-29T08:07:31+03:00 2021-11-29T08:07:31+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44333#p44333 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Todennäköisesti olet oikeassa siinä, että suomalaiset ovat muuttaneet saamelaisten jälkeen tänne Volgan mutkasta tms. Minulle tämä asia on tutkimushorisontin takana, enkä ole kunnolla selvittänyt, että voisiko ns. Suomen asutuksen jatkuvuusteoria kuitenkin pitää paikkaansa. Kysymyksiä herää: Keitä asui Venäjällä ennen slaaveja? Neuvostoaikana ei-slaavilaiset paikannimet koitettiin selittää suomalaisugrilaisiksi, mutta nämä ajatukset on hylätty karkeasti pohjoisen havumetsävyöhykkeen eteläpuolella. Samoin on käynyt Liettuassa Väinäjoen eteläpuolella. Mitä kansoja asui Skyyttien ja suomalais-ugrilaisten kansojen välissä? Yamna- ja kuoppahautakulttuurit (Tumulus), jotka kehittyivät indo-iranilaisella alueella ja levisivät länteen myös skandinaviaan (Suomesta ei varmoja havaintoja), ovat mielenkiintoisia. Kulttuurit eivät varmaan olleet kielellisesti yhtenäisiä. Mutta tällöin on voinut olla indo-iranilaista väestöä kaukana lännessä, mielestäni ei kuitenkaan Suomessa.

    Viroon on liitetty Skythia nimi ja paikannimistössä esiintyy mm. heitä mahdollisesti tarkoittava Sakala.- lukisin mielelläni uusia tutkimuksia Baltian tai esim. Novgorodin alueen nimistöstä tai historiasta ennen slaaveja.

    Joo, tiedän mitä arkeofyyteillä tarkoitetaan. Olen monitoroinut oman kyläni arkeofyytit toissa kesänä ja tunnen Antti Hovin aiemmat tutkimukset. (Olin mm. tekemisissä Hirviveneestä Hullukaaliin julkaisun kanssa, missä tarkoittamani Hovin kirjoitus) Hovin vertailu Päijät-Hämeen arkeofyyttien ja rautakautisen asutuksen välillä tulee tarkentumaan, kasvitiede oli reilut 10 vuotta sitten edellä arkeologisia löytöjä, joita nyt on tehty runsaasti . Asia on hieman monimutkainen kasvitieteen kannalta, mutta nurmilaukka on varma arkeofyytti.

    Ok. Lauk*on huono esimerkki, tosin en siitä erota, että onko laina kantagermaania vai muinaisskandinaviaa. Entäpä Lietturi - Leturi*, onko tullut skandinavisesta leda i viss siktning vai vanhemmasta diftongin sisältävästä leda-sanan muodosta? Yhdessä lähteessä esiintyvä Leturi 1700-luvulla voi olla myös sen aikaisen kirjurin aikaansaannos. Lietturi on vartiotulien polttopaikka, joka sijoittuu aiemmin mainitsemalleni talvitielle/mahdolliselle muinaiselle kauppareitille. Yleisellä tasolla koen ongelmaksi ymmärtää, että onko diftongi syntynyt suomenkielessä vai lainattu esim. kantagermaanista. Ensimmäisessä tapauksessa laina saattaa siis olla paljon myöhäisempi kuin toisessa.

    Koen sen, kuinka karjatalous on asettunut Suomeen mielenkiintoiseksi. Pyyntikulttuurin aikana maa oli suota ja metsää. Rehun saannin kannalta hyviä alueita olivat esim. avoimet suot ja tulvajokien varret, joihin liittyy aurikka- ja oulunimiä. Jos nämä ovat tulleet eri suunnilta suomen kieleen, niin tämä on mielenkiintoista. Mikäli indo-iranilainen lainasanasto sijoittuu jotenkin Suomessa, niin siitä voitanee päätellä jotakin. Mielestäni vasta varsin kehittynyt maa- ja karjatalous, lännessä skandinaavisin opein ja idässä novgorodin taidoin, on levinnyt kuten nykyisin esitetään. Esim. Vienanjoen tsuudien / bjarmien tai Torniojoenlaakson (karjatalous) asutuksen ikä taitaa olla aika vanhaa nykykäsityksiin verrattuna?

    Toisaalta professori Junttilan esittämissä lainasanojen lukumäärissä viikinkiaika ei ollut merkittävä skandinaavisten/germaanisten lainojen kohdalla, vaan aika ennen sitä sekä sen jälkeen eli ristiretkiaika. Tästäkin voinee päätellä jotakin viikinkiaikaisen karjatalouden ja maatalouden tasosta suomalaisten ja viikinkien kesken.

    Edelleenkään en esitä, että indo-iranilaisia olisi asunut Suomessa. Jos kuoppahautoja alkaa löytyä, niin harkitsen asiaa uudelleen.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 29.11.21 07:07

    ]]>         2021-11-29T01:05:59+03:00 2021-11-29T01:05:59+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44332#p44332 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Sensuuria ja itsesensuuria]]>
    Paljonkohan erilaista piilovaikuttamista lähihistoriaan ja mielipidevaikuttamista muodostuneeseen "yleiseen mielipiteeseen" YYA-aikana olikaan?
    Lyhyesti: todella paljon, molemmista suunnista. Korostan vielä, että molemmista suunnista, siis myös lännestä.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 29.11.21 00:05

    ]]>         2021-11-29T01:03:10+03:00 2021-11-29T01:03:10+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44331#p44331 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia]]>
    Ja sitten kerratan nyt vielä kerran: ei, tutkijan formaalinen pätevyys ja oppiarvo eivät ole se ratkaiseva tekijä sitä punnittaessa, onko jokin teoria uskottava vai ei. Sen ratkaisee lopulta asiasta kiinnostuneiden ja siihen perehtyneiden tutkijoiden keskustelu asiasta, se keskustelu, jossa asian eri puolien asiantuntijat testaavat esitettyä teoriaa punnitsemalla esitettyä evidenssiä ja testaamalla esitettyjä metodeja ja arvioivat niiden perusteella tehtyjä päättelyitä. Teorian uskottavuutta ei mittaa millään tavalla sen saama julkisuus eivätkä sen tuottamat tunnereaktiot.

    Aivan perustavanlaatuinen vaatimus uudelle teorialle on se, että se ei saa olla ristiriidassa minkään muun jo tiedetyn kanssa. Jos se teoria esittää jotain suurempia korjauksia olemassaolevaan tietoon, sen on todistettava jokaisen korjauksen tarpeellisuus. Ja jos se edellyttää jotain oliota, jota ei ennen ole tiedetty olevankaan, sen on joko todistettava näiden olioiden olemassaolo tai sitten teoria on esitettävä epävarmana hypoteesina.

    Esitänpä muutaman esimerkin: kosmologiassa on esitetty erilaisia säieteorioita, mutta koska riittävää evidenssiä ei ole eikä säikeitä ole havaittu, ei kukaan vakavasti otettava fyysikko esitä säieteorioita varmana totuutena eikä väitä saikeitä varmasti olevan. Suomen ensimmäisistä asukkaista tiedetään varmasti, että he eivät puhuneet uralilaista eivätkä indoeurooppalaista kieltä, mutta koska heidän puhumastaan kielestä ei ole jäljellä muuta kuin kenties muutama järven nimi, ei kukaan täysijärkinen tutkija esitä siitä kielestä mitään sen enempää. Sen varassa mennään, mitä kohtuullisen varmasti tiedetään ja siitä on vain kärsivällisesti pala palalta pyrittävä eteenpäin. Olisihan se kivaa, että jostain löytyisi muutamaa kivinaarmua isompaa evidenssiä joistain valtavista muinaisista sivilisaatioista, mutta niin kauan kuin sellaista evidenssiä ei ole, ei kannata niistä sivilisaatioistakaan puhua.

    En oikein ymmärrä, miksi Okivi jatkaa täällä inttämistään. Myöskään uskonvarmuus ei ole mikään teorian pätevyyden todiste, käytännössä se on pikemminkin varoittava merkki teorian heppoisuudesta.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 29.11.21 00:03

    ]]>         2021-11-28T14:17:22+03:00 2021-11-28T14:17:22+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44330#p44330 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Minulla ja Jaakko Häkkisellä näyttää olevan perustavanlaatuinen käsitysero asutuksen vaiheista Pohjoismaissa ja Baltiassa. Olen ulkomaalaisista (skandinaavisia) lähteistä lukenut näistä idästä tulleista kulttuureista, Suomessa asuneiden naapureita, myös indo-iranilaisia vaiheita. Jos ne pitävät paikkansa, kontakti on voinut tapahtua Itämeren piirissä.
    Eivät ne pidä paikkaansa. Jos väität, että joku oikea tutkija on joskus (viimeisten 50 vuoden sisällä) väittänyt indo-iranilaisia päätyneen Itämeren piiriin (siis ennen romaneja), niin kerro toki lähteesi.
    Väitän, ettei maatalous selviä Suomessa ilman kauppaa mm. lisäysaineiston turvaamiseksi ja kontaktit ovat syntyneet kapupankäynnin yhteydessä. Pidän mielenkiintoisena havaintoani, että esim. Nastolan kaikki vanhat kylät ja muut tunnetut rautakautiset löydöt sijoittuvat kahden etelä-pohjoissuuntaisen reitin varteen - kivikautista asutusta on löytynyt lähes kaikilta mahdollisilta vesistöjen rannoilta Nastolan pikkujärviltä.
    Kulkureitit olivat toki tärkeitä, samoin kaupankäynti "peruselinkeinojen" ohella. Nämä eivät kuitenkaan voi todistaa indo-iranilaisten läsnäolon puolesta.
    Nurmilaukka on levinnyt Suomessa rautakautisten kauppiaiden mukana. Sitä tavataan Turun seudulla, Uudenmaan rannikolla sekä Päijät-Hämeessä ja hieman myös Hämeenlinnan seudulla. Tämä sipulikasvi ei leviä itsekseen. On kaksi eri alalajia, läntinen ja itäinen ja tämä kertoo jotakin kauppasuhteistamme. Kasvaa myös kotikylässäni arkeologisten löytöpaikkojen yhteydessä.
    Joo, näitä kasveja sanotaan arkeofyyteiksi.
    Aurajoki on monihaarainen, "jokien asutus" voisi olla nimeämisen perusteen vaihtoehto?
    Eli mitä yrität sanoa? Mikä sana, mikä merkitys, mistä kielentasosta?
    Eurassa on saamelaiseksi tulkittavaa nimistöä mm. Elijärvi (yläjärvi) ja Sarva* (hirvi). Toiseksi arkeologiassa esine- ja luulöydöt osoittavat pyyntikulttuuria aikakausina, jolloin idässä ollaan eletty jo "maitotaloudessa", myös Luistarin rautakautisista löydöistä. Pyytäjien kieli ei esineistä selviä, mutta saamelaisetymologia Euran nimistössä on otettava huomioon.

    Siis esim. paikannimi Lauk*, onko siinä säilynyt germaaninen diftongi vai onko skandinaavinen Lök* saanut diftongin Suomen kielessä. Se, että vanhat germaanilainat muistuttavat enemmän nykysaksaa kuin nykyruotsia, saattaa olla harhauttavaa.
    Ei lökistä tule laukkaa, koska suomessa on jo varhain ollut ö-vokaali. Ja jos ei olisi ollut, se olisi korvattu o:lla tai e:llä, ei au:lla. Suomen au:lliset sanat heijastavat aina kantaskandinaavin tai kantagermaanin *au:llista asua.

    Ei ole merkitystä niinkään sillä, mitä nykykieltä sanat muistuttavat, vaan pitää huomioida germaanisten kielten äännehistoriat. Sitten nähdään yleensä selvästi, mistä kielentasosta mihin itämerensuomalaiseen kielentasoon sana on lainattu.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 28.11.21 13:17

    ]]>         2021-11-26T13:44:01+03:00 2021-11-26T13:44:01+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44329#p44329 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Sensuuria ja itsesensuuria]]>




    Paljonkohan erilaista piilovaikuttamista lähihistoriaan ja mielipidevaikuttamista muodostuneeseen "yleiseen mielipiteeseen" YYA-aikana olikaan?
    ________


    YYA-aikana toisteltiin itsenäisyyden alkuajan ennen Talvisotaa olleen "hirveän oikeistolaista" ja Lapuanliikkeen muodostaneen uhan ainakin demokratialle Suomessa. http://elavamuisti.fi/aikajana/talonpoikaismarssi-0

    Se, että Moskovan Komintern yritti Suomen eduskunnassa edistää maailmanvallankumousta 1922 ja SSTP:n kansanedustajatkin vangittiin 1923
    http://www.eduskunta.fi/FI/naineduskunt ... k_es_7.pdf
    oli taustalla osana tuota oikeistolaisuutta.

    Eduskunnassa oli kaksi sosialidemokraattista puoluetta ja SSTP:n kansanedustajien vangitsemisen jälkeen Komintern jatkoi STP:nä,
    Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin vaaliliittona. Vuonna 1924 sillä oli 18 kansanedustajaa, 1927 20 edustajaa ja v. 1929 23 edustajaa.
    ja heidätkin pidätettiin 1930:
    http://www.eduskunta.fi/FI/naineduskunt ... 7_1930.pdf

    Kominternin SSTP esitti 1922 eduskunnassa "täysivaltaisen sosialistisen Suomen neuvostotasavallan perustamista":
    mm. "Yhteiskunnan loiskerros hävitettävä" - tarpeettomat yhteiskuntaluokat uudesta neuvostotasavallasta oli ilmeisestikin likvidoitava, tapahtuneessa todellisuudessa niin tapahtui Neuvostoliitossakin.
    7 §: "joka ei työtä tee, hänen ei syömänkään pidä"

    Sodan jälkeen äärivasemmiston väittämä oikeistolaisuus 1920- ja 1930-luvuilla oli estänyt tuollaisen "kansanvaltaisen kehityksen", jota "Elävässä muistissakaan" ei ole näytetty, eihän noista eduskunnankaan tapahtumista ole tehty elokuvia ja YYA-aikana ainoastaan oikeistovaara oli vahvasti julkisuudessa.

    Mutta eiköhän historiallinen uhka Suomen itsenäisyydelle ollut 1943 lakkautetun Kominternin suunnalla sisäpoliittisestikin Suomessa itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 26.11.21 12:44

    ]]>         2021-11-26T08:44:54+03:00 2021-11-26T08:44:54+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44328#p44328 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Nurmilaukka on levinnyt Suomessa rautakautisten kauppiaiden mukana. Sitä tavataan Turun seudulla, Uudenmaan rannikolla sekä Päijät-Hämeessä ja hieman myös Hämeenlinnan seudulla. Tämä sipulikasvi ei leviä itsekseen. On kaksi eri alalajia, läntinen ja itäinen ja tämä kertoo jotakin kauppasuhteistamme. Kasvaa myös kotikylässäni arkeologisten löytöpaikkojen yhteydessä.

    Aurajoki on monihaarainen, "jokien asutus" voisi olla nimeämisen perusteen vaihtoehto?

    Katsoin Nykysuomen Etymologisesta sanakirjasta (Kaisa Häkkinen 2004) näitä ns. s-h sanoja
    - hieta - seda (e:en päällä heittomerkki), varhainen germaanilaina. Olen tulkinnut kantasuomen ikäiseksi lainaksi, mutta korjattakoon ajoitus, jos parempaa tietoa on. Hieta on asutuksen kannalta positiivinen sana ja hyvin yleinen, mm. Nimiarkistossa yli 5000 osumaa hieta* haulla. On aika epätodennäköistä, että siitä olisi vain yksi s- alkuiseen asuun jäänyt paikannimi. Vaikka Koiskalassa onkin nimistön perusteella ollut katkeamaton asutuksen jatkumo rautakaudelta alkaen. Naapurikylän Ahtialan pysyvän asutuksen arkeologit ovat osoittaneet olleen olemassa jo roomalaiskausilla. Kartanoaika sete - sietikka on yksi vaihtoehto. Muita en onnistu keksimään.
    - muita mm. side -hiisi, sirwis - hirvi, siema - hieman.

    Eurassa on saamelaiseksi tulkittavaa nimistöä mm. Elijärvi (yläjärvi) ja Sarva* (hirvi). Toiseksi arkeologiassa esine- ja luulöydöt osoittavat pyyntikulttuuria aikakausina, jolloin idässä ollaan eletty jo "maitotaloudessa", myös Luistarin rautakautisista löydöistä. Pyytäjien kieli ei esineistä selviä, mutta saamelaisetymologia Euran nimistössä on otettava huomioon.

    Siis esim. paikannimi Lauk*, onko siinä säilynyt germaaninen diftongi vai onko skandinaavinen Lök* saanut diftongin Suomen kielessä. Se, että vanhat germaanilainat muistuttavat enemmän nykysaksaa kuin nykyruotsia, saattaa olla harhauttavaa.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 26.11.21 07:44

    ]]>         2021-11-25T10:58:18+03:00 2021-11-25T10:58:18+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44327#p44327 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia]]>
    Jos odottelemme kokeellisen arkeologian työn tuloksia, niin saamme odotella tuloksia vähintään toiset 200 vuotta. Arkeologeilla ei riitä oma ammattitaito suorittamaan kokeellista arkeologiaa ilman muiden alojen asiantuntijoiden apua.
    Kyllä nuo arkeologit käyttävät runsaasti kaikkien muiden alojen sopivaa apua, sen olen tässä selaillessani havainnut. Joten saanemme kyllä vastauksia hieman nopeammin. Mutta toki, jos haluamme välttämättä vastauksia kaikkiin kysmyksiin heti, tarjolla on koko joukko erilaisia parapsykologeja, ufouskovaisia ja muita huuhaatieteilijöitä. Osa on huijareita, osa on huijannut itseään ensin ja toimii siksi hyvässä uskossa, mutta luotettavaa tietoa heiltä ei ole saatavissa, vaikka he miten muuta väittävätkin. Hyvä esimerkki puhdasverisestä huuhaa"tieteilijästä" on tämä herra Dunn. Kuten kaikissa muissakin asioissa, tiede antaa luotettavia tuloksia juuri siksi, että se ei etsi pikaisia ja kiehtovia tuloksia, vaan hitaammin ahertaen pohtii kaikkea, epäilee ja testaa jokaista teoriaa ja korjaa virheensä aina kun tarve vaatii.
    Nuo väitteesi eri alojen asiantuntijoiden käytöstä olisivat uskottavampia, jos esittäisit niiden tueksi lähdetietoja. Tiedän kyllä, että esimerkiksi ajoituksiin, kromosomitutkimuksiin ja kemiallisiin määrityksiin käytetään ulkopuolista apua, mutta kivitutkimuksiin tarvitaan insinöörejä, geologeja ja mineralogeja. Kyllä egyptologitkin ovat itse tehneet joitakin kokeita, tässä näytetään sahaamis- ja poraamiskokeet:

    Granite Cutting and Drilling
    iframe

    Oliko näillä kokeilla tieteellistä arvoa? Sen arviointi vaatisi jonkin verran tilaa ja taustatietoja. Jos joku on siitä kiinnostunut, niin pessimistinen käsitykseni kokeiden tieteellisyydestä löytyy blogijutustani:

    https://outojamuinaisjalkia.blogspot.co ... uva-1.html

    Muinaisten egyptiläisten kivitöistä on netistä löydettävissä kaksi loistavaa tutkimusta:

    Mechanical Engineering in Ancient Egypt, Part XII: Stone Cutting
    Galal Ali Hassaan
    https://scholar.cu.edu.eg/?q=galal/file ... armate.pdf

    Mechanical Engineering in Ancient Egypt, Part XIII: Stone Vessels (Predynastic to Old Kingdom Periods)
    Galal Ali Hassaan
    https://scholar.cu.edu.eg/?q=galal%2Ffi ... _ijres.pdf

    Ovatko nämä tutkimukset egyptologien tekemiä? Eivät ole, vaan Gizalaisen eläköityneen insinöörin. Aloitteentekijä tutkimuksille ei näistä artikkeleista ilmene. Yhteistyötä egyptologien kanssa on tarvittu tutkimusaineiston hankinnassa.

    Pari asiaa voidaan todeta. Ali Hassaan tukeutui toisen insinöörin, halveksimasi Christopher Dunnin mittauksiin ja tutkimuksiin, vaikka tuskin oli samaa mieltä tämän powerplant-teoriasta. Lisäksi hän osasi arvostaa graniittiarkkujen ja kiviastioiden valmistamisen vaikeutta, mitä nykyiset merkittävät egyptologit ja tämän foorumin osion valvojat eivät ole osanneet tehdä.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Okivi — 25.11.21 09:58

    ]]>         2021-11-24T18:58:05+03:00 2021-11-24T18:58:05+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44326#p44326 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia]]>
    Mitä muuten siihen poraustappiin tulee, niin joku skeptinen insinööri testaili poraamista ja uurteiden syntyä itse. En sano juuta enkä jaata hänen kokeilustaan, mutta kiinnostanee tämäkin noista uurteista kiinnostuneista. Ainakaan asiat eivät ole ihan niin yksiselitteisen mahdottomia kuin jotlut haluavat todistaa. Sitä paitsi tämä koe on toistettavissa. https://vixra.org/pdf/1503.0182v1.pdf
    Kyseisen PDF:n kirjoittaja ei ollut insinööri vaan oman ilmoituksensa mukaan kemisti. Kyseessä ei ollut koe, vaan teoreettinen paperi. Hän vain esitti teoreettisen mahdollisuuden, jolle hän ei antanut näyttöä. Hänen termien käyttönsä osoittaa, että hän ei alkuunsakaan hallitse porausmenetelmiä. Milling on suomeksi jyrsimistä eikä poraamista.

    Olisi kovin toivottavaa, että tieteen edustajina ja puolustajina esiintyvät olisivat täsmällisiä ilmaisuissaan ja mielellään myös tietäisivät jotain asiasta, mistä antavat lausuntoja.

    Pieni lisäys vielä. Egyptiläisille porausreiät olivat ne tärkeät, joihin pyrittiin. Poraussydämet olivat jätettä joka heitettiin sivuun heti irrottamisen jälkeen. Tuskin he lähtivät poistamaan kuviteltua pehmeätä pintaa turhan takia.

    Olavi Kiviniemi

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Okivi — 24.11.21 17:58

    ]]>         2021-11-24T11:33:30+03:00 2021-11-24T11:33:30+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44325#p44325 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Miksi ruotsalaiset eivät käyttäisi adra / edra johdannaisia jokien nimistä, jos kontaktien jatkumo olisi, vaan käyttävät joki (å / ahva jne) nimeä? Entäpä, jos Aura onkin monikon åar tms. johdannainen (tällainen monikko on)?
    Ei ollut mitään kielijatkumoa, vaikka kontaktit jatkuvia olivatkin. Tänne tuli eri aikoina germaaneja ja skandinaaveja, mutta he kaikki sulautuivat aina paikallisiin, kunnes lopulta tuli niin paljon ruotsalaisia, etteivät he enää sulautuneet (ainakaan vielä).

    Miten ihmeessä åar voisi tuottaa Aura-nimen? Ja miksi se olisi uskottava joennimi?
    En tiedä, mitä kieltä merovingiajan kauppiaat ovat puhuneet, mutta varhaisten runsaiden germaanilainojen takia epäilen germaanikieliä. Koska diftongi näissä sanoissa on säilynyt mm. suomen ja saksankielissä ja skandinaavisista kielistä kadonnut myöhemmin, niin en pysty asiaa ratkaisemaan. Jos kauppasuhteet ovat olleet skandinaviaan jo merovingiajalta, epäilen Koivulehdon teoriaa yhä enemmän.
    Täh? Mikäs logiikka tuossa viimeisessä virkkeessä on?
    Miksei nuorakeraamikkojen ja indo-iranilaisten kansojen välillä ole voinut olla kontaktia?
    On toki voinut olla - muttei kuitenkaan Suomessa, koska lähimaillakaan ei ole koskaan asunut indo-iranilaisia.
    En edelleenkään ajattele, että Suomessa olisi asunut indoiranilaista kansaa, vaan että paikallinen väestö olisi lainannut uskontoa, sanoja ja karjatalouden. Se on voinut tapahjtua samaan aikaan, kuin Norjan vuonojen karjatalouden alku?
    Miten PAIKALLINEN väestö olisi voinut lainata yhtään mitään kansalta, joka asui tuhansien kilometrien päässä? Selittäisitkö?

    Mitä tekemistä Norjan vuonojen karjataloudella on Suomen tapahtumien kanssa? Mahdollinen samanaikaisuus ei ole todiste mistään yhteydestä.
    Muuttoliikkeet ovat olleet moninaisia. Pystyin omassa Nastolan nimistötutkimuksessani osoittamaan, että Nastolan kk:n asutus on peräisin jostakin Pohjois-Savosta , - Karjalasta tai Kainuusta, koska merkittävä osa kylän vanhaa keskeistä paikannimistöä esiintyy täällä, mutta ei Hämeessä tai muualla Nastolassa. Esim. Luomaniemi, Turra, Notko, Akka-Akan, Varis, Turpeen jne. Myös kylännimi Nastola.

    Me emme riittävästi tunne Suomen asutusta ajatellen asutuksen aikaisempia vaiheita. Löysin muutama vuosi sitten omalta pelloltani Nastolan Immilästä merovingi- ja viikinkiajan muinaismuistoja . Selvittelyssä on, että onko asutus mm. näissä paikoissa jatkumoa neoliittiselta kaudelta? Mm. tämän takia pidän varhaisen lainasanaston pohdiskelua mielenkiintoisena. Käsitykseni mukaan suomalaisten ja indo-iranilaisten kansojen suora kontakti päättyi kansainvaelluksiin, jolloin baltit ja slaavit asettuivat heidän entisille asuinsijoillensa.
    Tieteellinen käsitys on, että suora kontakti tapahtui Ylä-Volgalla, koska sitä tännempänä ei koskaan ole asunut indo-iranilaisia. Suomen kielen esimuoto nimittäin tulee tuolta alueelta - kontakteilla ei siis ole mitään tekemistä Suomen alueen kanssa.
    Aloin epäillä tulkintaani Sietikasta. Voi olla myös vironkielen sete tai sette (lieju, sedimentti) sanoista peräisin. Nastolaan muodostui 30-vuotisen sodan seurauksena neljä aateliskartanoa, joista mm. Koiskalan von Essenit tulivat Saaremaalta. He ovat voineet tuoda paikalliseen kieleen vironkielen sanoja, kuten myös Villähteellä, minne syntyi Villähteen kartano ( von der Trenck, Muhl, Brunov, Glansenstierna jne) ja Jaunistenmäki eli virosta suomennettuna ylhäistenmäki, joka sijoittuu juuri ja juuri kartanon maille. Mutta asiaa selvitetään lisää.
    Kuulostaa aivan mahdolliselta.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 24.11.21 10:33

    ]]>         2021-11-24T08:24:52+03:00 2021-11-24T08:24:52+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44324#p44324 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Olin ihan väärillä jäljillä näitten Eura- ja Aura paikannimien kanssa. Katsoin DF:stä keskiaikaiset Eura -nimen muodot ja näyttää, että paikannimi on syntynyt kahden tai useamman kielen vaikutuksesta, jossa ei ainakaan kokoajan ole ymmärretty naapurimaan sanan merkitystä.

    Äffrä, Efra, Effre, Äfra ja lopulta Eufra (1493, korvasin yhteenkirjoitetun ae = ä) ja sitten mm. Öffre jocki 1500-luvun alussa. Eufra lyhentynyt Euraksi uudella ajalla. Analyysi: Eura- paikannimen kirjoitusasu vaihtelee niin paljon keskiajalla, etteivät ruotsalaiset ole tunnistaneet sitä oman kielensä sanaksi, jollokn kirjoitusasu mukaelisi ruotsin merkitystä. Tämä ei estä etteikö sana voisi olla varhaisempi germaani/skandilaina, jonka vanha asu on jäänyt paikannimistöön ja muuttunut tunnistamattomaksi. Ruotsalaisilla on yleisesti vaikeaa erottaa suomen kielen e ja ä äänteitä toisistaan, vrt esim. selkä -sanan kirjoitusasut. Lopulta 1500-luvun alussa Eura on tajuttu merkitykseltään muinaisnorjan efri - sanaksi (övre, ylempi). Paikanniemenä se tällöin vertautuisi Aurajokeen. Åbo, Effra bo åminne, ruotsalaiset ovat ainakin pitäneet näitä jokia toisiinsa verrattavina, pysyvän asutuksen (bo) paikkoina. Jaksan siis edelleen epäillä Jorma Koivulehdon esittämään "adta" "edra" näkemystä. Äänteellisesti Äffrä tosin on ennemmin äyrä....

    Miksi ruotsalaiset eivät käyttäisi adra / edra johdannaisia jokien nimistä, jos kontaktien jatkumo olisi, vaan käyttävät joki (å / ahva jne) nimeä? Entäpä, jos Aura onkin monikon åar tms. johdannainen (tällainen monikko on)?

    En tiedä, mitä kieltä merovingiajan kauppiaat ovat puhuneet, mutta varhaisten runsaiden germaanilainojen takia epäilen germaanikieliä. Koska diftongi näissä sanoissa on säilynyt mm. suomen ja saksankielissä ja skandinaavisista kielistä kadonnut myöhemmin, niin en pysty asiaa ratkaisemaan. Jos kauppasuhteet ovat olleet skandinaviaan jo merovingiajalta, epäilen Koivulehdon teoriaa yhä enemmän.

    Toinen esimerkki paikannimen suomi-ruotsi (kieliä) maaottelusta on Seesta Nastolassa. Nimi on alkuaan Säästäjän(joki). Nimen alkuperä on selitetty Kartanon kätköistä julkaisussa ja perustuu säästäjä -nimiseeen metsästäjään, joka ei myynyt turkiksia, vaan säästi ne. Toisaalta nimen muovautumista voidaan seurata asiakirjoista siästä -muodosta alkaen (murteelline säästä-), joten tarina on uskottava.

    Miksei nuorakeraamikkojen ja indo-iranilaisten kansojen välillä ole voinut olla kontaktia? En edelleenkään ajattele, että Suomessa olisi asunut indoiranilaista kansaa, vaan että paikallinen väestö olisi lainannut uskontoa, sanoja ja karjatalouden. Se on voinut tapahjtua samaan aikaan, kuin Norjan vuonojen karjatalouden alku?

    Muuttoliikkeet ovat olleet moninaisia. Pystyin omassa Nastolan nimistötutkimuksessani osoittamaan, että Nastolan kk:n asutus on peräisin jostakin Pohjois-Savosta , - Karjalasta tai Kainuusta, koska merkittävä osa kylän vanhaa keskeistä paikannimistöä esiintyy täällä, mutta ei Hämeessä tai muualla Nastolassa. Esim. Luomaniemi, Turra, Notko, Akka-Akan, Varis, Turpeen jne. Myös kylännimi Nastola.

    Me emme riittävästi tunne Suomen asutusta ajatellen asutuksen aikaisempia vaiheita. Löysin muutama vuosi sitten omalta pelloltani Nastolan Immilästä merovingi- ja viikinkiajan muinaismuistoja . Selvittelyssä on, että onko asutus mm. näissä paikoissa jatkumoa neoliittiselta kaudelta? Mm. tämän takia pidän varhaisen lainasanaston pohdiskelua mielenkiintoisena. Käsitykseni mukaan suomalaisten ja indo-iranilaisten kansojen suora kontakti päättyi kansainvaelluksiin, jolloin baltit ja slaavit asettuivat heidän entisille asuinsijoillensa.

    Aloin epäillä tulkintaani Sietikasta. Voi olla myös vironkielen sete tai sette (lieju, sedimentti) sanoista peräisin. Nastolaan muodostui 30-vuotisen sodan seurauksena neljä aateliskartanoa, joista mm. Koiskalan von Essenit tulivat Saaremaalta. He ovat voineet tuoda paikalliseen kieleen vironkielen sanoja, kuten myös Villähteellä, minne syntyi Villähteen kartano ( von der Trenck, Muhl, Brunov, Glansenstierna jne) ja Jaunistenmäki eli virosta suomennettuna ylhäistenmäki, joka sijoittuu juuri ja juuri kartanon maille. Mutta asiaa selvitetään lisää.

    Nastolan Iitin Oulaja paikannimeen liittyy Mankalan patoamiseen päättynyt säännölline tulva. Arra- ja Sylvöjärvi ovat olleet luonnontilassa Kymijoen tulva-altaita, mittausten perusteella vedenkorkeus vaihteli n. 2m normaaleinakin vuosina, säännöllisesti. Sylvö, verbistä sylvätä eli rynniä (tulvia?) tai vesi rynni täällä etenkin alavassa pohjois- ja eteläpäässä. Tässä on ollut jotakin oppimista?

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 24.11.21 07:24

    ]]>         2021-11-23T15:43:52+03:00 2021-11-23T15:43:52+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44323#p44323 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Josephine Baker aikalaisten silmin]]> Olen kirjoittamassa esseetä liittyen eurooppalaiseen tanssitaiteen kenttään maailmansotien välisenä aikana. Minua kiinnostaa se, kuinka tuon ajan modernissa tanssitaiteessa oli kiinnostavasti nähtävillä ajan keskeiset kulttuurivirtaukset, aatteet ja ihanteet. Tällä hetkellä olen tarkastelemassa erityisesti Ranskassa esiintyneen Josephine Bakerin (1906–1975) roolia omana aikanaan. Lukemani perusteella hän tuntuu esiintyvän aikalaiskirjoituksissa erityisesti ajalle tyypillisen nostalgian kohteena, vaikka myöhemmin hänen on todettu toimineen myös mm. abstraktin tanssin edelläkävijänä.

    Minua kiinnostaisi tietää, onko jostain löydettävissä sellaisia aikalaiskirjoituksia, joissa Bakerin tanssia analysoidaan myös abstraktin tanssin näkökulmasta, tai muulla tavoin enemmän liikkeeseen, kuin ulkonäköön tai ihonväriin keskittyen? Vai nähtiinkö Baker omana aikanaan todella vain nostalgisesti "menneiden aikojen edustajana"? Olisi myös mukavaa kuulla vinkkejä laajemminkin varhaiseen moderniin tanssiin liittyvästä tutkimuskirjallisuudesta.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Ida Salonen — 23.11.21 14:43

    ]]>         2021-11-22T14:26:36+03:00 2021-11-22T14:26:36+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44322#p44322 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Kuolema Baghdadissa]]> maustanut keitostaan. Tähän viittaa tieto, jonka mukaan suomalaisjohtaja oli aviossa irakilaisen naisen kanssa, joka puolestaan vakoili puolisoaan tiedustelupalvelun piikkiin! Kuulostaa suorastaan Ian Fleming-
    sepitelmältä!

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 22.11.21 13:26

    ]]>         2021-11-22T10:46:12+03:00 2021-11-22T10:46:12+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44321#p44321 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Kuolema Baghdadissa]]> liittyvää aineistoa, joka pohjautuu Irakin tiedustelupalvelun veteraanien muistelmista koottuun TV-sarjaan "Irakin tiedustelutarinoita" . Sen 19 . jaksossa kerrotaan Irakissa tuolloin toimineitten suomalaisyritysten joutumisesta kansainvälisen vakoilun kohteeksi, lähinnä sensitiivisten projektiensa tähden/myötä.

    Paikan päällä tuolloin olleena, voin vahvistaa, että yrityksissä oltiin täysin tietoisia "silmälläpidosta".
    Paikallisesti palkatun henkilökunnan joukossa oli aina vähintään yksi, suoraan tiedustelupalvelulle
    raportoiva henkilö, jonka nimi ja tehtävä kylla tiedettiin yleisesti. Firmojen kirjoituskoneet (!) oli rajoitettu yhteen ja senkin käyttö oli erityisseurannan alainen. Pelon ilmapiiri hallitsi! On muistettava, etta Iranin ja Irakin välinen sota oli tuolloin "päällä" ja sen luoma lisästressi kiristi ilmapiiriä edelleen.

    Baghdadin suomalaisten kyseenalainen "aamuhuvi" oli kiivetä tasakattoisten villojensa laelle seuraamaan lähes joka-aamuisia pommituksia ja ilmatorjunnan ohjusten vastalausekonserttia. Niin
    toimi myös artikkelissa mainittu suurlähettiläs Håkan Krogius, joka siirtyi eräänä aamuna vuoteestaan
    kattotasanteelle vain hetkeä ennen räjähdystä. Ilmatorjunnan "huti" laakatuliammus oli räjähtänyt Krogiuksen makuuhuoneen ikkunanpuitteeseen, tuhoten sisustuksen täysin. Lähettilään residenssissä / suurlähetystössä viikottain kokoontuva suomalaisyritysten "turvatoimikunta" (jonka jäsen olin) sai tutustua tuoreeltaan hävitykseen, Krogiuksen opastamana. Sota konkretisoitui aivan uudella tavalla!

    On hyvinkin mahdollista, että Arti joutui kuvatunlaisesti tiedustelupalvelun ansaan. Sen sijaan "Kiustin"
    koodinimellä kulkeneen suomalaisen projektijohtajan vakoilurooliin suhtaudun skpetisesti.
    Kyseessä on voinut olla pelkkä kosto. Todistin henkilökohtaisesti useammankin kerran suhteiden kiristymistä suomalaishenkilökunnan ja palkkalistoilla roikkuneitten "agenttien" välillä.
    Jos kuulusteluissa saatiin"tunnustus", se on todennäköisimmin kaivettu väkisin Saddamin tunnetuin keinoin ja välinein. Siihen viittaa myös "Kiustin" poikkeuksellinen vapauttaminen ja maastakarkoitus.

    Olen vuosia sitten sivunnut tätä teemaa (Baghdad 1980-luvulla) agricolaketjussa:

    https://agricolaverkko.fi/keskustelu/vi ... Aqar#p4631

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 22.11.21 09:46

    ]]>         2021-11-21T05:32:15+03:00 2021-11-21T05:32:15+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44320#p44320 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Paikannimistön kannalta muodot Eurankylä tai Aurankylä tai vs. on olennainen vaatimus (ajatuksesi kannalta).
    Eivät tietenkään ole! Mihin ihmeeseen perustat omituisen väitteesi? Germaaninen selitys edellyttää, että Eura ja Aura olivat alkuaan joennimiä, siinä kaikki. Asutusnimi voi aivan hyvin olla jollain muulla sanalla kuin "kylä" muodostettu. Eikä kaikista joennimistä edes ole muodostettu asutusnimiä - asutusnimi voidaan muodostaa ihan mistä sanoista tai nimistä kulloinkin huvittaa. Et voi keksiä tuollaisia sääntöjä ja vaatimuksia itse, jos niillä ei ole mitään tosipohjaa.
    Ajatteletko, että nimet ovat tarttuneet kieleemme, ilman että niiden sisältöä olisi ymmärretty oikein? Suomen kielessä ei ole sellaisia sanoja kuten eura tai aura, jotka merkitsivät kulkuväylää. Mihin ne ovat kadonneet? - En ole tutkinut Eura tai Aura paikannimiä, mutta useimmat nimistötutkimuksessa käytetyt menetelmät pikaisesti käytettynä osoittavat aivan muuta, kuin teoriasi. Siksi epäilen sitä.
    Olet todellakin ymmärtänyt pahasti puutteellisesti ja jopa väärin jotain olennaisen tärkeää.

    1. Paikannimien merkitys on se paikka, johon niillä viitataan. Siksi on täysin yhdentekevää nimeä lainattaessa, ymmärtävätkö lainaajat nimen taustalla olevan sanan merkityksen vaiko eivät. Riittää, että lainaajat tietävät että tuo joki on nimeltään Eura ja tuo joki on nimeltään Aura.
    2. Ei tietenkään kielessä tarvitse olla lainasanoina euraa ja auraa merkityksessä 'joki'. Jos olisi, silloinhan paikannimiä ei edes pidettäisi germaanisina, koska ne olisi muodostettu suomen sanoista eura ja aura (jotka sattuisivat olemaan alkuperältään lainasanoja).
    3. Mikään paikannimistöntutkimuksen menetelmä ei osoita eri suuntaan vaan päinvastoin germaaninen selitys sopii erinomaisesti menetelmäkehykseen.
    Euransaari - Ören kohdalla on eri kielten keskinäinen väärinymmärrys mahdollista. Sinänsä esim. äyri ja äyrä eivät mene sekaisin suomalaisilla, joten: eyrir (muinaisnorja). - aurija* (kantagermaani) sanoissa hankala ensimmäinen tavu suomen tai saamen kannalta ja muuntuu äy, ew ja ehkä jopa eu - muotoon. Toinen tavu re/ri ei muutu miksikään, mutta eura (hypot. äyri) voisi saada a:n kantagermaanin viimeisestä tavusta? Motiivi äyri -nimille Itämaassa, myös öster on samaa kantaa, on olemassa.
    Perämeren saaristossa saarennimien loppuosana esiintyy -ei, joka tulee skandinaavisesta ey-asusta. Varhaisemmat kantaskandinaaviset au-sanat puolestaan on lainattu au:llisina suomeen. Mitään vokaalien sekaantumista ei tiedetä tapahtuneen, koska sekä skandinaavi että itämerensuomi sisältää ison joukon erilaisia vokaaleja ja ne osataan pitää erillään.

    Sanoista ei myöskään tunnetusti pudoteta lainattaessa tavuja keskeltä pois, joten *aurija olisi lainattu asussa *aurija, ei **aura.

    Äyri ja öster eivät ole samaa kantaa. Millä perusteella muka olisivat?
    Olen ajatellut, että audra (kulkuväylä) olisi voinut skandinaavisissa kielissä saada diftongin katoamisen jälkeen sellaisen muodon, että siitä syntyisi suomen ura tai saamen urdi...???
    Itäskandinaavissa *au > öö. Se on lainattu suomeen yö-diftongina, nuorissa lainoissa pitkänä öö:nä. Ei ole olemassa sellaista skandinaavista kieltä, jossa vain alku-a olisi pudonnut u:n edestä pois. Ja ilman sellaista kieltä ei ura-sanaa voida mitenkään selittää skandinaavin au-sanoista. Skandinaavin *au, *öy ja *öö on lainattu suomeen vastaavasti au:na, öy:nä ja yö/öö:nä.
    Yleisestä historiasta: Eurooppaan muodostui pronssikaudella tehokas liikenneverkosto, koska pronssia voitiin valmistaa vain harvoilla seuduilla ja muualla se oli tuontitavaraa. On epäselvää, ulottuiko tämä Suomeen asti. Rautakaudella, kun metallia voitiin tehdä melkein missä vain, verkosto romahti, mutta kauppaa Suomeen on ollut roomalaiskausilta alkaen. Meroviongikaudella lainasanat ovat varmaan tulleet heidän kielestään ja vasta viikinkikaudella skandinaavisista kielistä (Baltian ja venäjänkielen lisäksi).
    Pronssitaito tuli Suomeen kahta reittiä: Ylä-Volgalta itäiseen ja pohjoiseen Suomeen ja Skandinaviasta lounaisrannikolle. Tinaa ei täällä ollut, eikä paljon kupariakaan, joten metallin raaka-aineet olivat pitkälti tuonnin varassa.

    Kenen kielestä lainasanat olisivat tulleet merovingiajalla? Merovingi-hallitsijasuvun frankkilaisesta kielestäkö? Sellaisia ei suomesta tunneta yhtäkään. Kantaskandinaavia puhuttiin jo ajanlaskun ensimmäisinä vuosisatoina, ja siitä on lainattu paljon sanoja esisuomeen. Kontaktit skandinaaveihin ovat olleet jatkuvia sen jälkeenkin.

    Balttilaisia lainasanoja on saatu jo suunnilleen 1000 eaa. alkaen, slaavilaisia lainasanoja arviolta vasta keskirautakaudelta alkaen.
    Jokin indo-iranilainen kansa saattaa olla ensimmäinen, jolta suomalaiset ovat oppineet karjanhoidon ja samalla on auringon ja kuun palvonta väistynyt. Tuo elinkeino on jo neoliittisella kaudella saavuttanut samalta suunnalta Norjan vuonojen rannat. Miksi se ei näkyisi Suomessa?
    Indo-iranilaisista ei kyllä voi puhua samana päivänä Norjan vuonojen kanssa. Uralilaiset omaksuivat lainasanoja indo-iranista ja myöhemmin iranista Keski- ja Ylä-Volgalla, ja siellä tutustuttiin toki myös maatalouteen. Karjanhoidon toivat tänne Suomeen kuitenkin nuorakeraamikot etelästä - heillä ei sitten ole mitään tekemistä indo-iranin kanssa.
    En anna nykykäsityksen, missä suomalaisten esi-isät silloin ovat asuneet, vaikuttaa analyysiin. Paikannimistössä jokin nimi leviää melko lyhyen aikaa, mikä ei tarkoita sitä, että se tuolloin olisi saatu tähän kieleen. Mutta se merkitsee, että käsite on tuona aikana ollut merkittävä.
    Nykykäsitys on olennainen, koska siitä riippuu, mihin kieleen olettamasi lainasanat on lainattu. Et voi vain keksiä päästäsi, että Suomessa olisi ollut sellaisia kieliä lainailemassa toisiltaan sanoja, joita ei ole täällä silloin tai milloinkaan puhuttu.
    En tiedä, johtaako analyysi mihinkään, mutta käsillä on riittävän pieni yhdeltä suunnalta lainattu sanasto, joten kuinka se on asettunut paikannimistössä Suomeen, on mielenkiintoista. Lopputulos saattaisi olla, jos alueellista näyttöä on riittävästi, että maamme eri osissa esim. kulttuuriin liittyvä nimistö on tullut eri suunnilta?
    Varmasti on eri suunnilta tullut nimistövirtauksia ja kieliä, ja niillä on ollut erilaisia elinkeinoja. Suomeen ei kuitenkaan voi kuvitella sellaisia kieliä, joita täällä ei koskaan tiedetä puhutun. Esimerkiksi indo-iranilaista kieltä ei ole täällä asti puhuttu.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 21.11.21 04:32

    ]]>         2021-11-21T01:41:39+03:00 2021-11-21T01:41:39+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44319#p44319 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Sensuuria ja itsesensuuria]]> 1954 eversti evp. Halsti kirjoitti: Suomen puolustuskysymys - lännestä tulevan hyökkäyksen torjumiseksi, Ruotsin suunnalta kai.

    Pekka Peitsi ( UKK916430 ) kirjoitti 1954 Halstin Suomen puolustuskysymyksestä: "Idästä ei, solmimiemme valtiosopimusten nojalla meitä uhkaa hyökkäys.
    Entä Lännestä?
    Ajatus järkyttää, mutta Halsti on perustellut kantansa. Meillä on mahdollisuus omin voimin torjua lännestä tuleva hyökkäys.
    Ellemme me sitä tee, hyökkäyksen torjuu muudan naapurivalta."
    UKK lopettaa 1954: "Toinen asia on, että meidän on _sotilaspoliittisesta asennoitumisestamme_ huolimatta henkisesti asennoiduttava länteen päin."
    Urho Kekkosen viides hallitus aloitti lokakuussa 1954 ja presidenttinäkin Kekkonen toisteli puheissaan samoja asioita, joskaan lännestä uhkaavasta hyökkäyksestä ei paljoa puhuttu, eikä yya:n mukaisesta sotimisesta sitä vastaan liitossa ja yhdessä Neuvostoliiton kanssa.

    YYA-puolueettomuutta julistettiin ja painettiin suomalaisten mieliin kymmeniä vuosia ja nimenomaan puolueettomuutta, mutta Suomen puolueettomuuden tunnusti puheessaan Finlandia-talolla 26.10.1989 vasta M. Gorbatshov, eikä hänkään sallinut tehdä YYA-puolueettomuussopimukseen minkäänlaisia muutoksia, sotilaalliset määräykset säilyivät ennallaan.


    Neuvostoliiton International Organisation of Journalist-järjestön, päämaja Prahassa, puheenjohtajana toimi vuosina 1976 - 1990
    Kaarle Nordenstreng, joka kertoo
    http://sites.tuni.fi/uploads/2019/12/be ... 042016.pdf
    "1970-luvun politiikan nostaneen viestintäpolitiikan kulta-aikaan ja 1980-luvun politiikan ajaneen sen alas."
    Olisikohan ajankohta kuitenkin ollut vasta Neuvostoliiton ja YYA:n romahdus, kouluissakin opetussuunnitelmat muuttuivat 1990-luvun alkupuolella?
    Sananvapauteen http://sananvapauteen.fi/artikkeli/2471

    Nordenstreng sanoo "Lehdistön laajentuneen, mutta keskittyneen ja yksipuolistuneen poliittisesti." Ilmeisesti 1970-luvun lehdistöpolitiikan kulta-aikana ja vielä 1980-luvullakin?
    Mutta Neuvostoliiton ja YYA-puolueettomuuden vastaisuutta ei liene liiemmin esiintynyt, itsesensuurin ja "hyvän lehtimiestavan"
    vaikuttaessa?
    Meillä Suomessa vakuutettiin suomalaisille "rauhantahtoisen yya-puolueettomuuspolitiikan" olevan ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme,
    mutta Moskovassa puolueettomuutta ei tunnustettu YYA:n ollessa sotilassopimus. NL:n rakoillessa vasta Gorbatshov tunnusti YYA-puolueettomuuden 1987.
    Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen meillä on alettu puhua "sotilaallisesta liittoutumattomuudesta", jota ei ollutkaan YYA-aikana, jolloin ei myöskään puhuttu "uskottavasta ja vahvasta itsenäisestä puolustuksestamme.
    "Uskottavan vahva".

    Pres. Urho Kekkonen kirjoitti v. 1980 Tamminiemi kirjassaan:
    "Poliittisen realismin taju ei todellakaan ole Suomen kansan vahvimpia puolia. Uskotaan kuten asioiden toivotaan olevan, ja toimitaan
    ikäänkuin se, mitä toivotaan olisi totta."

    Vuonna 1980 tarkoitettiin tietystikin YYA-puolueettomuuspolitiikkaa, mutta pres. Kekkosen sanonta tuntuisi sopivalta nykypäivänkin tilanteessa?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 21.11.21 00:41

    ]]>         2021-11-20T08:12:00+03:00 2021-11-20T08:12:00+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44318#p44318 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Euransaari - Ören kohdalla on eri kielten keskinäinen väärinymmärrys mahdollista. Sinänsä esim. äyri ja äyrä eivät mene sekaisin suomalaisilla, joten: eyrir (muinaisnorja). - aurija* (kantagermaani) sanoissa hankala ensimmäinen tavu suomen tai saamen kannalta ja muuntuu äy, ew ja ehkä jopa eu - muotoon. Toinen tavu re/ri ei muutu miksikään, mutta eura (hypot. äyri) voisi saada a:n kantagermaanin viimeisestä tavusta? Motiivi äyri -nimille Itämaassa, myös öster on samaa kantaa, on olemassa.

    Olen ajatellut, että audra (kulkuväylä) olisi voinut skandinaavisissa kielissä saada diftongin katoamisen jälkeen sellaisen muodon, että siitä syntyisi suomen ura tai saamen urdi...??? Yleisestä historiasta: Eurooppaan muodostui pronssikaudella tehokas liikenneverkosto, koska pronssia voitiin valmistaa vain harvoilla seuduilla ja muualla se oli tuontitavaraa. On epäselvää, ulottuiko tämä Suomeen asti. Rautakaudella, kun metallia voitiin tehdä melkein missä vain, verkosto romahti, mutta kauppaa Suomeen on ollut roomalaiskausilta alkaen. Meroviongikaudella lainasanat ovat varmaan tulleet heidän kielestään ja vasta viikinkikaudella skandinaavisista kielistä (Baltian ja venäjänkielen lisäksi).

    Sietikasta vielä: Paikannimi on muutamissa lähteissä 1700-luvulla Setaca. Ruotsin kielen painannetta tarkoittava sänka tai saksan Senke (von Essenit, jotka 1650-luvulla saivat Koiskalan kartanon, olivat Baltian saksalaisia) on mielestäni äänteellisesti liian kaukana setakasta, venäjänkielen slepok - otpe catok taitaa olla lähempänä, mutten lainkaan osaa slaavilaisia kieliä, joten en osaa tulkita tätä. Kylässä on Venäjänkivi ja naapurikylässä Ahtialassa toinen, joten tämä lainautumissuunta ei ole mahdoton.

    Ora paikannimissä osuu sellaisiin paikkoihin, mikä sopii sanan tarkoitteeseen.

    Jokin indo-iranilainen kansa saattaa olla ensimmäinen, jolta suomalaiset ovat oppineet karjanhoidon ja samalla on auringon ja kuun palvonta väistynyt. Tuo elinkeino on jo neoliittisella kaudella saavuttanut samalta suunnalta Norjan vuonojen rannat. Miksi se ei näkyisi Suomessa? En anna nykykäsityksen, missä suomalaisten esi-isät silloin ovat asuneet, vaikuttaa analyysiin. Paikannimistössä jokin nimi leviää melko lyhyen aikaa, mikä ei tarkoita sitä, että se tuolloin olisi saatu tähän kieleen. Mutta se merkitsee, että käsite on tuona aikana ollut merkittävä.

    En tiedä, johtaako analyysi mihinkään, mutta käsillä on riittävän pieni yhdeltä suunnalta lainattu sanasto, joten kuinka se on asettunut paikannimistössä Suomeen, on mielenkiintoista. Lopputulos saattaisi olla, jos alueellista näyttöä on riittävästi, että maamme eri osissa esim. kulttuuriin liittyvä nimistö on tullut eri suunnilta?

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 20.11.21 07:12

    ]]>         2021-11-16T19:50:27+03:00 2021-11-16T19:50:27+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44317#p44317 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    (jatkoa edelliseen, tämä unohtui)
    Nominatiivi - genetiivi esimerkki:
    - Lahdenkylä on nimikeksintö lahden rannalla olevalle asutukselle, asutusnimi. Näitä on reilut 20 kpl maantieteellisesti rajatulla alueella. Ainakin yksi näistä on nykyisin Lahti (Lahden kaupunki, Lahtis (by)). Taipuu lahti-lahdessa, luontonimiin perustuvat nimet taipuvat yleisesti lahdella. Teoriasi Eura- ja Aura- paikannimistä saisi vahvistusta, jos olisi ollut olemassa Eurankylä tai Aurankylä, mistä pitäjien nimet olisvat lyhentyneet. Perusosa, jonka teoriasi on olettanut kuluneen pois, voi olla muukin kuin kylä.
    Ei ole mitään tarvetta olettaa Eurankylää tai Aurankylää - eihän tietenkään Suomen kaikkien joennimien pohjalta ole muodostettu juuri tuollaista asutusnimeä. Eura ja Aura ovat voineet sellaisenaan siirtyä asutusnimiksi, niin kuin näyttää käyneenkin. Lisäksi on vielä Eurajoki asutusnimenä.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 16.11.21 18:50

    ]]>         2021-11-16T19:44:08+03:00 2021-11-16T19:44:08+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44316#p44316 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Kiitoksia taas.

    En missään vaiheessa ole esittänyt, että Suomessa olisi elänyt indo-iranilaisia, vaan että on heidän kielestänsä lainasanastoa, joka näkyy paikannimistössä.
    Okei, kiitos selvennyksestä.
    Sitten en ihan hahmota tavoitettasi... Eli kun kantauraliin on Keski-Volgalla lainattu sanoja, ja ne sanat periytyvät tytärkieliin ja niitä sitten käytetään kielessä kuten mitä tahansa sanoja eli myös paikannimien muodostamiseen, niin miksi siis keskityt vain indo-iranilaista alkuperää olevan kantauralilaisen sanaston esiintymiseen Suomen paikannimistössä?
    Tämän lainasanaston levikki näyttäisi kertovan jotakin lainautumisajankohdan asutuksesta. Mm pyynti- ja maanviljelyskulttuuriin on tästä kielestä lainautuniut eri sanoja.
    Ajankohdan lisäksi myös paikka on olennainen: indo-iranilaiset lainasanat on lainattu Volgalla eikä Suomessa. Ne voivat siis kertoa vain Volgan alueen asuttajien elinkeinoista, eivät senaikaisen Suomen asuttajien elinkeinoista.
    Tottakai tora- ja ora ovat eri sanoja. Ora tarkoittaa pientä piikkiä, paikannimistössä esim. kapea niemenkärki. Sanojen levikkien erot selitin aiemmin, ja molemmat ovat Holopaisen mukaan indo-iranilaisia. Ora on tässä merkityksessä huonosti tunnettu, eikä siten ole voinut levitä yhtä pitkään nimistössä kuin tora.
    Toisin sanoen sinä olet itse keksinyt, että ora-sanaa olisi käytetty kapeiden niemenkärkien nimeämisissä? Mitään todisteitahan tuollaisesta käytöstä ei oikeasti ole missään.
    Kiitos erittäin paljon sh - s (ym) korjauksesta. Nykyisessä paikannimistössä monenlaiset aiemmin käytetyt s-äänteet ovat yksi ja sama s useimmissa tapauksessa suomenkielisessä nimistössä. Tähän liittyviä havaintoja:
    - čáihmi. (pohjoissaamea, tikka) tällä on vastine suomenkielessä hähni (tikka) ja muutama hähni -paikannimi Päijät-Hämeessä.
    Säännölliset äännevastaavuudet menevät näin:

    suomi < kantaurali > saame
    t < *č > *c
    s < *ć > *ć (> PSa č)
    s < *s > *s
    h < *š > *s

    Nuoremmissa lainasanoissa (joko keskinäisissä tai kolmannelta taholta molempiin lainatuissa) näkyy sitten vielä muunlaisia vastaavuuksia: esim. saamen sekundaarinen nuori *š voi vastata suomen s:ää tai *h:ta. Tällaisia epäsäännöllisiä vastaavuuksia ei voi palauttaa yhteiseen kantakieleen.
    Vahtola on Faravid - lehdessä kirjoituksessa Hämäläiset kveenit bjarmit rinnastanut Aurajoen nimen kosteikko-nimiin, mm. aurig jne. Tätä kautta saattaa löytyä oikea ratkaisu - tulvajoet ovat olleet varhaisen karjatalouden kannalta, ennenkuin peltoja ja niittyjä on raivattu, tärkeitä eläinten rehun hankkimisalueita. Aurad - muoto löytyy kirjallisuudesta.
    Vahtola on historioitsija, ei kielitieteilijä. Hän on kyllä esittänyt monenlaisia paikannimiselityksiä, mutta kielitieteellisesti uskottaville selityksille pitää esittää täsmällinen lähtöasu, joka on kontaktoivien kielten tunnetun äännehistorian ja lainasanoista tunnettujen äännekorvausten perusteella uskottava.

    Mistä kielestä tuollainen aurig-sana löytyy? Mikä muoto tuollainen aurad on ja mistä se löytyy?
    Ei riitä, että vain listataan vähän samannäköisiä sanoja, koska aivan joka kielestä löytyy samannäköisiä sanoja.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 16.11.21 18:44

    ]]>         2021-11-16T12:38:23+03:00 2021-11-16T12:38:23+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44315#p44315 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja sinipihlajamaki — 16.11.21 11:38

    ]]>         2021-11-16T07:59:45+03:00 2021-11-16T07:59:45+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44314#p44314 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]> Nominatiivi - genetiivi esimerkki:
    - Lahdenkylä on nimikeksintö lahden rannalla olevalle asutukselle, asutusnimi. Näitä on reilut 20 kpl maantieteellisesti rajatulla alueella. Ainakin yksi näistä on nykyisin Lahti (Lahden kaupunki, Lahtis (by)). Taipuu lahti-lahdessa, luontonimiin perustuvat nimet taipuvat yleisesti lahdella. Teoriasi Eura- ja Aura- paikannimistä saisi vahvistusta, jos olisi ollut olemassa Eurankylä tai Aurankylä, mistä pitäjien nimet olisvat lyhentyneet. Perusosa, jonka teoriasi on olettanut kuluneen pois, voi olla muukin kuin kylä.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 16.11.21 06:59

    ]]>         2021-11-16T07:45:25+03:00 2021-11-16T07:45:25+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44313#p44313 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    En missään vaiheessa ole esittänyt, että Suomessa olisi elänyt indo-iranilaisia, vaan että on heidän kielestänsä lainasanastoa, joka näkyy paikannimistössä. Tämän lainasanaston levikki näyttäisi kertovan jotakin lainautumisajankohdan asutuksesta. Mm pyynti- ja maanviljelyskulttuuriin on tästä kielestä lainautuniut eri sanoja.

    Tottakai tora- ja ora ovat eri sanoja. Ora tarkoittaa pientä piikkiä, paikannimistössä esim. kapea niemenkärki. Sanojen levikkien erot selitin aiemmin, ja molemmat ovat Holopaisen mukaan indo-iranilaisia. Ora on tässä merkityksessä huonosti tunnettu, eikä siten ole voinut levitä yhtä pitkään nimistössä kuin tora.

    Kiitos erittäin paljon sh - s (ym) korjauksesta. Nykyisessä paikannimistössä monenlaiset aiemmin käytetyt s-äänteet ovat yksi ja sama s useimmissa tapauksessa suomenkielisessä nimistössä. Tähän liittyviä havaintoja:
    - čáihmi. (pohjoissaamea, tikka) tällä on vastine suomenkielessä hähni (tikka) ja muutama hähni -paikannimi Päijät-Hämeessä.
    - E. Juvelius selvitteli Sysmä - sanan etymologiaa 1920-luvulla Sysmän kunnan historiaa kirjoittaessaan. Hän löysi sysmä -sanalle merkityksen hyhmä Hartolasta kyselyssään ja ihan oikein hylkäsi sen Sysmän kunnan nimen perustana. Mutta itäsuomalaisiin sysmäjärviin jne. joista löytyy kirjallisista lähteistä mm. tsysmäläinen tuo voisi sopia. Kunnan nimen lähtökohta lienee systimaa tms.
    - sope - hope(a) on esitetty. Epäilen tätä mm. koska en havaitse mitään erityisen pehmeää tuntemissani sope - paikannimissä.
    - saikka, säikkä, haikka, häikkä on mielenkiintoinen joukko sanoja, jotka paikannimistössä näyttävät tarkoittavan jotakin vesistössä olevaa haittaa verkko- tai nuottakalastuksen kannalta.
    - saapalahti - haapalahti? iso kysymysmerkki, mutta sijaitsee Iitissä, jossa on voinut olla melko myöhäistä pyyntiväestön asutusta.
    ...
    Kielen perusteella Sietikka voidaan johtaa sietää - sanasta, mutta paikannimenä tämä ei ole kovin ymmärrettävä.
    ...
    Urajärvet ovat mielenkiintoisia paikannimiä. Niitä on Suomessa kaksi, Salpausselillä, missä siirrytään reiteillä reunamuodostuma-alueen yli Uudenmaan joilta sisäsuomen vesistöihin. Salpausselillä on molempiin liittyen useita muita reitistöihin liittyviä paikannimiä. Iitin Urajärvellä on Radansuun kylä. Eikös rata ole germaaninen lainasana? Olen kiinnostunut, miten ura-sanan johdatkaan? Ehkä tämä kevennys kertoo jotakin kansoista: germaanisissa kielissä sana tarkoittaa suoraan, mutta suomalaisille se on reitti---
    ...
    Vahtola on Faravid - lehdessä kirjoituksessa Hämäläiset kveenit bjarmit rinnastanut Aurajoen nimen kosteikko-nimiin, mm. aurig jne. Tätä kautta saattaa löytyä oikea ratkaisu - tulvajoet ovat olleet varhaisen karjatalouden kannalta, ennenkuin peltoja ja niittyjä on raivattu, tärkeitä eläinten rehun hankkimisalueita. Aurad - muoto löytyy kirjallisuudesta.
    ...
    Minä ajattelin näin: ob - oulata (verbi) - oulu (nominatiivi), mutta tämä on taasenkin harrastelijan pähkäilyä, enkä usko siihen, elleivät kielitielijät asiaa esitä.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 16.11.21 06:45

    ]]>         2021-11-15T21:53:03+03:00 2021-11-15T21:53:03+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44312#p44312 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Kiitoksia Jaakko Häkkiselle vastuksesta. En keksi kielihistoriaa omasta päästäni, vaan olen ne lähteistä lukenut. Jos olen lukenut virheellistä tai vanhentunutta tietoa, niin kiitos oikaisusta. Myös ajoitukseni varmaan ovat pielessä, mutta näitä s -h muunnoksia on paikannimissä, mm. Oksjärvi, Ohlenniemi
    Tämä vaihtelu liittyy kahteen eri kantasuomen äänteenmuutokseen: *ti > *ci (> *si muualla paitsi etelävirossa) ja *kt > *ht. Näiden muutosten vuoksi meillä on sanoja kuten kaksi : kahden, laksi : lahden jne. Eli vaihtelematon lähtömuoto oli *kakti ja *lakti. Samaa tyyppiä edustaa *okti 'karhu' > *oksi : *ohden (vrt. johdos *okto > ohto), yksi : yhden, verbeissä sama - hän läksi : minä lähden jne.

    Eli kyse ei tässä ole s ~ h -vaihtelusta, koska s näissä tulee aiemmasta *t:stä, kun taas h tulee aiemmasta *k:sta.

    (Ohlen on säännöllinen hämäläismurteinen muoto asusta *ohden.)

    Eurasaari - Ören vastaavaauutta ei voi jättää pois Eura - sanan tulkinnasta. Luonnollisesti voi olla muukin selitys.
    Kyllä voi jättää pois, koska Eura ei liity äänteellisesti mitenkään Ören-nimeen. Se tarkoittaa, ettei näitä paikannimiä voida yhdistää toisiinsa suomen eikä ruotsin äännehistorian perusteella eikä lainasanoissa nähtävien äännekorvausten perusteella. Niitä ei siis mitenkään uskottavasti voida selittää toisistaan.
    Genetiivi - nominatiivi vaihtelu on tavanomaista paikannimissä. Vrt. esim. Tiina Aallon tutkimus Ukko -nimistä. Myös tuntemani Ukko-nimet ovat vaihdelleet näissä sijamuodoissa. Hydronyymien ja asuinpaikkojen nimien keskinäistä ikää ei noin vain voi päättää, vaikka Hydronyymit tavallisesti ovatkin kestävämpiä ja vanhempia.
    On kuitenkin selvä tendenssi siinä, milloin yleensä esiintyy genetiivialkuinen ja milloin nominatiivialkuinen paikannimi.
    Tora on sanan käyttöiän perusteella hankala tulkittava paikannimistössä. Ora on parempi (molemmat on esitetty indo-iranilaisiksi lainasnoiksi). Tora - paikannimien levikissä on löyhää tihentymää Savossa sekä Hämeen länsiosassa. Ora -nimet sijoittuvat (mm. orava ja oras perattuina) Päijänteen itäpuolelle.
    Tora ja ora eivät kuitenkaan mitenkään liity toisiinsa.
    Koska ne lisäksi ovat jo kantauraliin lainattuja sanoja, ne eivät tietenkään voi todistaa Suomessa asuneen indo-iranilaisia.
    Ob, anteeksi, yksi tavu, ei äänne. Vaatinee suomeen omaksuttaessa toisenkin tavun?
    Joo, siitä olisi lainattaessa tullut **Opi.
    Ko- vartalo ei ole olennainen Koiskala - nimeä tulkittaessa. Ko - vartalosta on kirjoittanut Kaisa Häkkinen. Otin esiin keskustelun takia, koska asiasta en ole löytänyt muuta tietoa.
    Missäs muka Kaisa on kirjoittanut tuollaisesta Ko-vartalosta? Epäilen edelleen, että olet ymmärtänyt tässä nyt jotain väärin.
    Päjevä - rekonstruktion on esittänyt professori Janne Saarikivi kirjoituksessa ystävästä, uskosta ja vokaaleista.
    Kiitos! Saarikivi tosiaan kirjoittaa alaviitteessä näin:

    "Sanan päivä (samoin kuin sanan äimä) tapauksessa on Kallion (tulossa) mukaan ensitavun -äj-sekvenssi saattanut vaikuttaa 1. tavun vokaalin säilymiseen. Mielestäni todennäköisempänä selityksenä voidaan kuitenkin pitää sitä, että myös kantasuomen *päjwä on itse asiassa johdos (< ? *päjewä). Mm. vepsän päi ’aurinkoinen ilma’, päiduda ’vaaleta’, päilong ’puolipäivä’, päipašt ’auringonpaiste’ (vrt. Zajceva – Mullonen 1995, 80), viron päise ’in broad daylight’ (Saagpakk 1982, 692) sekä mahdollisesti myös päike ’aurinko’, yhdessä suomen johdoksen päilyä kanssa oikeuttavat rekonstruoimaan kantasuomeen lekseemin *päje ’loistaa (v) / loisto (n)’, joka edelleen voidaan rinnastaa saamen verbiin beadjut ’loistaa valkeana’ (< *päjo < *päje-w) sekä hantin sanoihin hP päj ’ukkonen’ hE päj ’ukkonen; salama’ (samoin Kulonen [2010, 197, 272–273]). Sanan päivä epävarmoina vastineina mm. UEW:ssa (359) ja SSA:ssa (II, 456) mainitut komin ja udmurtin bi ’tuli’ on nekin mahdollista selittää paitsi varsinaisina *päjwä-lekseemin rinnastuksin myös rinnakkaisina johdoksina *päje-vartalosta (vrt. UEW 359, jossa epävarmana rekonstruktiona annettu *päjä ’feuer’ – tämän yhteyteen on yllä mainittujen permin ja hantin sanojen lisäksi ilmeisen virheellisesti liitetty myös saamen ’ukkosta’ merkitseviä sanoja). Ilmeisesti suomen päivä heijastaa vanhaa johdostyyppiä, mutta hieman epäsäännölliset äännesuhteet eri uralilaisissa kielissä tavattavien johdosten välillä (ims. *päjwä, saa ja sam *pejwä, jälkimmäisen osalta vrt. Janhunen 1977, 120) sekä erilaiset merkitykset (ims. ’päivä’, saa ’aurinko’ ja samojedi ’lämmin’) voivat viitata myös johtoprosessien rinnakkaisuuteen. Oletusta sanan päivä johdosalkuperästä tukee semanttisesti sekin, että myös suomen aurinko vaikuttaisi olevan johdos (< lähinnä *auδerinko, sinerrystä ja päivänsavua tarkoittavasta sanueesta [alk. *auδere], josta myös mm. suomen auer, vrt. SSA I, 90, jossa tässäkin yhteydessä vaikeaselkoisesti tulkittava formulointi)."

    Vaikka kyse olisi alkuaan *päji-sanan johdoksesta, se oli kuitenkin jo kantasuomessa *päjvä. Lisäksi kaksitavuinen asu *päjwa voidaan rekonstruoida jo kantauraliin, eli kantasana ja johdos ovat eläneet rinnakkain kielessä jo varhain.
    Tosin minulaiseni harrastelijan mielestä ystävä sana voisi tarkoittaa yhtäpitävää eli yhtävää... Vrt myös paikka - pajeka, ovat varmaan pajoihin liittyvää sanastoa. Pyhäntakana on Paikkalammi, rinnakkaisnimi Pajekalammi. Saarikivi voi olla oikeilla jäljillä ja jos on, niin Päijänne - nimi selittyy auringon palvontaan liittyvänä nimenä, niin suuret kuin pienetkin Päijänteet.
    Se voisi olla mahdollista, jos suomessa olisi s ~ h -vaihtelua, mutta näinhän ei ole, ks. tämän kommenttini alku: s ja h tulevat eri äänteistä, eivät toisistaan.

    Resonantin eli soinnillisen konsonantin edellä kyllä esiintyy vaihtelua, jossa aiempi s on murteittain muuttunut h:ksi (esim. kaisla > kaihla), mutta yhtään tällaista tapausta ei ole esitetty soinnittoman klusiilin (p, t, k) edeltä.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 15.11.21 20:53

    ]]>         2021-11-14T12:40:19+03:00 2021-11-14T12:40:19+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44311#p44311 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>
    Mutta milloin rauha Euroopassa vaarantui, olisikohan Preussin Ranskan sota 1870 oikeastaan EU:nkin syntyhetki?
    Mikä ihmeen rauha? Ei ollut ennen sitä vuotta ollenkaan rauhallista.
    Sotia on tietystikin käyty aina ja äskettäin sanottiin keskustelussa Valko-Venäjän luomasta siirtolaiskriisistä ja esille nostetusta "pakosta" noudattaa kansainvälisiä lakeja, että kansainvälisten lakien mukaan on täysin "laillista" käydä sotaakin ja tappaa ihmisiä.

    Saksassa näytettäisiin usein sanottavan Westfalenin rauhan 1600-luvun puolivälissä luoneen nykyisen valtiojärjestelmän laillisenkin perustan.
    Saksalaiset eivät näyttäisi haluavan käyttää nimitystä II 30-vuotinen sota 1914 - 1945.

    Jotkut historioitsijat kirjoittavat "Euroopan sisällissodastakin" ja eiköhän toiseen 30-vuotiseen sotaan 1914 - 1945 johtanut kehitys alkanut 1.1871 Versaillesin peilisalissa, perustettiin Saksan keisarikunta?
    Ja
    Saksa alkoi piankin kilpailla Britannian ja Ranskan kanssa, oli 1913 Manner-Euroopan suurin talous ja maailman kolmanneksi suurin ja
    maailman kolmanneksi suurin siirtomaaimperiumi, jolla oli maailman toiseksi suurin laivasto.

    Vuonna 1918 Saksa kärsi tappion, mutta tämän
    http://serious-science.org/the-30-years ... -1945-4725 mukaan Versaillesin rauha sivuutti perusongelman luoden uusia ongelmia,
    Britannian ja Saksan erimielisyyksien sanotaan pysyneen ennallaan.
    Rauhaan Euroopassa tarvittiin Saksan totaalinen tappio 1945 ja Euroopan Unionikin saattoi syntyä Churchillinkin esityksestä.
    Mutta
    Britannialla W.Churchill sanoi olevan oman `kansainyhteisönsä´, suositus koski vain Englannin ja Ranskan talousliittoa ja sellainenhan EU on nykyäänkin ja jotkut näyttäisivät epäilevän Saksa-Ranska-johtoisen EU:n pyrkivän "kokoaan suuremmaksi" globaalistikin.
    Green Deal-julistus ja esille tuotu pyrkimys maailman ilmastojohtajaksi näyttää osoittavan tuon johtajuus pyrkimyksen?
    Ilmastokokous COP 1:ssä Berliinissä 1995 Angela Merkel oli ympäristöministeri ja Glasgow´n COP26:ssa 2021 Merkel ainoastaan peräänkuulutti perustettaviksi maailman maiden omia päästökauppajärjestelmiä, joten ilmastoasioissa maailmanjohtajuus ei taida olla kovinkaan tukevasti keski-EU:laisissa käsissä?

    Veikko Palvo



    Glasgow´ssa Angela Merkel on puheessaan
    http://aa.com.tr/en/europe/germany-aims ... el/2409171
    sanonut Saksan tavoittelevan hiilidioksidineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä, ja jo aiemmin oli asetettu tavoitteeksi kivihiilenpolttamisen
    lopettaminen Saksassa vuoteen 2038 mennessä.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 14.11.21 11:40

    ]]>         2021-11-14T10:02:28+03:00 2021-11-14T10:02:28+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44310#p44310 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Eurasaari - Ören vastaavaauutta ei voi jättää pois Eura - sanan tulkinnasta. Luonnollisesti voi olla muukin selitys.

    Genetiivi - nominatiivi vaihtelu on tavanomaista paikannimissä. Vrt. esim. Tiina Aallon tutkimus Ukko -nimistä. Myös tuntemani Ukko-nimet ovat vaihdelleet näissä sijamuodoissa. Hydronyymien ja asuinpaikkojen nimien keskinäistä ikää ei noin vain voi päättää, vaikka Hydronyymit tavallisesti ovatkin kestävämpiä ja vanhempia.

    Tora on sanan käyttöiän perusteella hankala tulkittava paikannimistössä. Ora on parempi (molemmat on esitetty indo-iranilaisiksi lainasnoiksi). Tora - paikannimien levikissä on löyhää tihentymää Savossa sekä Hämeen länsiosassa. Ora -nimet sijoittuvat (mm. orava ja oras perattuina) Päijänteen itäpuolelle.

    Ob, anteeksi, yksi tavu, ei äänne. Vaatinee suomeen omaksuttaessa toisenkin tavun?

    Ko- vartalo ei ole olennainen Koiskala - nimeä tulkittaessa. Ko - vartalosta on kirjoittanut Kaisa Häkkinen. Otin esiin keskustelun takia, koska asiasta en ole löytänyt muuta tietoa.

    Päjevä - rekonstruktion on esittänyt professori Janne Saarikivi kirjoituksessa ystävästä, uskosta ja vokaaleista. Tosin minulaiseni harrastelijan mielestä ystävä sana voisi tarkoittaa yhtäpitävää eli yhtävää... Vrt myös paikka - pajeka, ovat varmaan pajoihin liittyvää sanastoa. Pyhäntakana on Paikkalammi, rinnakkaisnimi Pajekalammi. Saarikivi voi olla oikeilla jäljillä ja jos on, niin Päijänne - nimi selittyy auringon palvontaan liittyvänä nimenä, niin suuret kuin pienetkin Päijänteet.

    ystävällisin terveisin matti oijala

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 14.11.21 09:02

    ]]>         2021-11-13T22:12:47+03:00 2021-11-13T22:12:47+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44309#p44309 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>
    Mutta milloin rauha Euroopassa vaarantui, olisikohan Preussin Ranskan sota 1870 oikeastaan EU:nkin syntyhetki?
    Mikä ihmeen rauha? Ei ollut ennen sitä vuotta ollenkaan rauhallista.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 13.11.21 21:12

    ]]>         2021-11-10T19:32:02+03:00 2021-11-10T19:32:02+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44308#p44308 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>


    "Historiallinen syy on kehittyneissä maissa", sanoo Intian pääministeri ja tuo käsitys lienee yleinen eteläisellä pallonpuoliskolla?

    Ilmasto-idoli Greta Thunberg taustavoimineen näyttäisi edustavan samaa kantaa kuin eteläisen pallonpuoliskon maat ja mm. Intia, joissa Greta ei vieraile ja kiertele julistamassa: "Heti, heti, eikä vain puhuta blaa, blaa, plää!"

    Veikko Palvo

    Miten vaikkapa kivihiilen polttamisen lopettaminen on todellisuudessa mahdollista ainakaan useimmiten esitetyissä aikatauluissa?

    Kiina lupailee hiilidioksidineutraalisuutta vuonna 2060 ja Intia vuonna 2070 ja todelliset käytännön konkreettiset toimet näyttäisivät olevan
    rakentaa lisää kivihiilivoimalaitoksia.
    Ilmansaasteet, smoggi Kiinan ja Intian suurissa kaupungeissa on ehkäpä ainoa todellinen kivihiilen polttamista rajoittava tekijä?

    Saksallakin näyttää olevan vaikeuksia lopettaa kivihiilen polttamisensa, sitä on luvattu vuoteen 2038 mennessä ja fossiilinen maakaasu on ilmeisesti korvaava energiamuoto?
    Puola vähentää kivihiilen käyttöään kenties korkeintaan samassa tahdissa Saksan kanssa EU:n rahoituksella?
    USAn kivihiilen käyttö taas näyttäisi vähentyvän samaa tahtia EU:n kanssa, vaikka Euroopassa suuresti uutisoidaankin monenlaisista ilmastotoimista ja Saksan _teoreettista_ energiewendeä EU-komissio vaatii toteutettavaksi muissakin EU-maissa, von der Leyen vaati Green Dealiä hetimmiten
    komission johtajaksi tultuaan ja
    http://www.eib.org/en/about/priorities/ ... /index.htm
    esittelee rahoitusta EIB:n kautta siirtymäalueille maakohtaisestikin, mm. Saksalle ja Puolalle, länsi-Balkanille.
    Venäjä on Suomen itärajan takana suuri päästelijä ja kivihiilen polttaja ja hiilidioksidit tuskin pysähtyvät rajalle?


    Maailmanpankki sanoo 3.11.2021 :
    http://worldbank.org/en/news/feature/20 ... the-center

    "Jos kivihiilenpolttamista maailmassa ei lopeteta asteittain vuoteen 2040 mennessä, hiilidioksidipäästöt sysäävät maailmaa kohti ilmastonmuutoksen katastrofia."

    World Bank näyttäisi olevan samoilla linjoilla ilmastoidoli Greta Thunbergin kanssa?

    Molemmilla paljon blaa - blaa - plää -puhetta, Maailmanpankin sentään sanoessa lainanneensa siirtymävaiheessa oleville kivihiilialueille
    jonkin verran rahaa ja sanoo "kivihiilikaivosten sulkemisen ja hiilenpolton lopettamisen vaativan laajaa suunnittelua ja valmisteluja."

    Greta voisi ja tulisikin pitää blaa- blaa- puheitaan vaikkapa Tiananmenin aukiolla Pekingissä ja Intiassakin, sillä sopii epäillä, etteivät kiinalaiset ja intialaiset ole ilmastotietämyksessään länsimaisella tasolla johtajiensa sanomisista huolimatta?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 10.11.21 18:32

    ]]>         2021-11-09T11:36:19+03:00 2021-11-09T11:36:19+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44307#p44307 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Sensuuria ja itsesensuuria]]>


    Mutta mitä yya-ajan puolueettomuuskasvatuksesta ja sen vaikutuksesta nykypäivänäkin EU-Suomessa voisi sanoa?

    Veikko Palvo
    Kollektiivinen muisti - kuka on se, joka muistaa? Juha Siltalan kirjoitus http://duodecimlehti.fi/duo11988 :
    "Kollektiivisella muistilla viitataan historiakuvaan, sukupolvien avainkokemuksiin tai historiallisiin traumoihin."



    Kylkirauta kirj. 1982 puhutaan "rauhankasvatuksesta" ja
    http://kylkirauta.fi/wp-content/uploads ... 3_1982.pdf
    sanotaan "Turvallisuuspolitiikan opetusmallin lepäävän rauhankasvatuksen ja aseistariisuntakasvatuksen välityksellä turvallisuuskasvatuksen pohjalla."

    Vuosina 1972 - 1977 toimeenpantua peruskoulu-uudistustakin edelsivät "Pirkkalan kokeilut" ja kouluhallituksen pääjohtaja
    Erkki Aho sanoo "Opettajien tarvitsevan turvallisuuspolitiikan opetusta."

    YYA:n alkuperäinen 1948 Stalinin määrittelemä sisältö oli: Jos Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuu hyökkäyksen kohteeksi..........
    ...Suomi taistelee hyökkäyksen torjumiseksi Neuvostoliiton avustamana ja sen kanssa."
    Kenraali Keinonen erehtyi sanomaan tämän julkisesti ja se oli sentään liikaa ja hänet erotettiin.

    YYAssa kirjattuna edellytyksenä oli Suomen Suomen ja NL:n toteamus "Saksan ja sen liittolaisten" hyökkäyksestä tai sen uhasta Suomen alueen kautta Neuvostoliittoon ja Suomessa ei yya-aikana kirjoitettu "vahvasta ja uskottavasta puolustuksesta" esim. Läntisiä ydinaseita vastaan.
    Tosin pres. M.Koiviston aikaan Neuvostoliiton kohteisiin laukaistuja Lännen risteilyohjuksia sanottiin kriisitilanteessa pystyttävän Suomen yllä ampumaan alas
    80 - 90 % ja sekin taisi olla yya:n "sotilaallisten konsultaatioiden" poliittista ennalta torjuntaa?

    Mutta mitä `puolueettomuus-käsitteen´ painumisesta kollektiiviseen muistiin Suomessa voisi todeta?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 09.11.21 10:36

    ]]>         2021-11-07T22:49:22+03:00 2021-11-07T22:49:22+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44306#p44306 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    jatkoa:::
    s-h muunnos esiintyy myös kantasuomen kielen ja nykysuomen välillä.
    Ei todellakaan, olet ymmärtänyt jotain väärin. Ks. edellinen viestini.
    Hollolan murteen diftongit tekevät esim. pitie, menie, tulie vaikeuttavat vanhojen kielien arviointia?
    Ei vaikeuta, diftongit ovat selvästi myöhäsyntyisiä, kun verrataan itämerensuomen tasolla.
    Eurajoki johtaa Euraan ja Aurajoki Auraan. Tämä on yleinen jokien nimeämisperuste eli kertoo tärkeän kohteen, mihin jokea pitkin päästään. Asutusniminä Eurajoki ja Eurakoski (minne mm. omat juurenikin johtavat...) ovat aluenimen Eura, johdannaisia.
    Oletuksia, oletuksia.
    Hydronyymejä eli vesistönimiä pidetään parhaiten aikaa kestävinä paikanniminä.
    Lisäksi jos joennimi olisi muodostettu asutuksen pohjalta, alkuosa olisi genetiivissä. Siksi Eurajoki asutusnimenä on toissijainen ja Eurajoki luontonimenä on ensisijainen.
    Jumala ja taivas, nimi ja käsitys on omittu indo-iranilaisilta.
    Kyllähän ne käsitteinä on varmasti tunnettu kaikkialla jo kauan sitten. Uudenlaiseen jumalaan on sitten varmaan tutustuttu.
    Uusi elinkeino vaihtoi myös uskonnon ja käsittääkseni pyyntikulttuuri jatkoi vanhaa auringon ja kuun palvontaa. Vasta myöhemmin saamelaiset lainasivat jubmil- ja ibmil -jumalat suomalaisilta - siis Jumalan ja "Immilän" (eli kotikyläni....???). Harrastan arkeologiaa ja minulla on vahva yleiskäsitys, että selvimmät rautakautiset löydöt mm. Eurassa kuuluvat pyyntikulttuurille, mutta Hämeessä ja Itä-Suomessa on laajalla alueella paljon metallikausien löytöjä, joissa rakenteet puuttuvat tai ovat epäselvempiä.
    Voiko näitä edes erottaa rautakauden aikatasossa? Kaikkia elinkeinoja hyödynnettiin: maanviljelyä, karjanhoitoa, metsästystä ja kalastusta.
    Tämä johtunee siitä, että on ollut kaksi erillistä kulttuuria hautausten suhteen. Asiaa tutkitaan parhaillaan ja onneksi minua pätevämmät henkilöt sitä tekevät. Havaitsin mielenkiintoisen asian äijä-, päijänne- ja ukko -hydronyymien kesken muutama vuosi sitten. Näitten levikkialueet ovat täysin rinnakkaiset. Äijä oli länsisuomalaisten ja ukko itäsuomalaisten sekä päijänne pyyntikulttuurin jumalhahmo. Päijänne, siis kielitieteellisesti päjevä eli päivä (aurinko, päjevä on professorin esittämä hypoteettinen muoto, ei minun keksintöni) ja tähän --ne johdos! Vrt. myös ruotsinkielen Päjene - vieraskieli säilöö vanhoja kieliasuja! Yritykseni johtaa Päijänteen etymologiaa pää tai yli käsitteistä epäonnistuivat. Paikannimistön vertaaminen kantasuomeen tuottaa loogisia ja yksinkertaisia tuloksia. Päijänne - nimeä on koitettu selvittää aiemminkin.
    Kantauralissa oli *päjwa, ei siihen rekonstruoida kolmitavuista sanaa. Kukas professori miltä alalta sellaista esittää?

    Päijänne ei voi äänteellisin perustein liittyä päivä-sanaan itämerensuomessa tai saamessa, koska niissä *v on säilynyt: päivä ~ *peajve. Logiikkasi menee siis metsään, koska ohitat täysin kielten tunnetun äännehistorian.

    Tuo -nne lienee jonkinlainen "vesistöjohdin" (myös Tarjanne yms.).
    Mikäs tuo Päjene-sana tai -nimi on?

    Tunnistan getetiikan ja myös omien juurienikin kohdalla, että nykyinen asutus länsimurteiden alueella on paljolti lähtöisin Varsinais-Suomesta. Paikannimissä tämän pitäisi tarkoittaa, että Varsinais-Suomesta löytyisi vastineet muualle Suomeen eli olla keskeinen nimistön lähtöisyysalue, mutta meillä on myös toisia lähtöisyysalueita. Mielestäni Varsinais-Suomesta levisi kehittynyt maatalous, mutta hämäläiset harjoittivat samaa elinkeinoa vanhemmilla opeilla ja olivat jo ehtineet nimestää Suomenmaan.
    Eri alueilla on tietysti eri kielistä ja murteista peräisin olevaa nimistöä. Muinaislänsisuomi oli erilainen kielentaso kuin varsinaissuomi, joka on yksi sen jälkeläismurteistosta.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 07.11.21 21:49

    ]]>         2021-11-07T22:15:14+03:00 2021-11-07T22:15:14+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44305#p44305 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Eura -sanalla on skandinaavisen kielen olemassa oleva vastine Ören (luoto, tavanomaisesti merkitys luonnollisesti äyri), siis Euransaari. Eura ja miksei Aurakin, voisi tarkoittaa myös "äyrinmaata" (jolloin ören - oura -aura?). Näillä alueilla on vanhimmat ruotsalaisten verottamat maat. Löytyiköhän jo kolme tapaa, miten suomen kielen Eura on voinut syntyä?
    Ei löytynyt, koska tuo selitys ei ole äännehistoriallisesti mahdollinen.
    Eivät eu- ja äy-diftongit (kuten eivät mitkään äänteet) vaihtele mielivaltaisesti - sanoin tämän jo aiemmin monta kertaa, muttet jostain syystä rekisteröi sitä. Vasta jos pystyt esittämään äänteellisesti uskottavan sanan lähtöasuksi, se otetaan huomioon.
    Eniten kulkuväylää merkitsevässä tulkinnassa epäilyttää yleisluontoisuus. Mikä tahansa joki on voinut olla kulkuväylä, joten nimeämisperuste on ontuva.
    Samalla sanalla on nimetty jokia muuallakin, mm. Oder.
    Lisäksi paikannimiä lainattaessa yleensä jokin muuttuu alkuperäisestä nimestä - ei siis oleteta, että germaanien käytössä näiden jokien nimi olisi ollut pelkästään "Joki". Esim. saamelaisperäisissä paikannimissä on yleensä lainattu juuri se yleistävä jälkiosa, ja perään on liitetty suomeksi joskus ihan samaa merkitsevä sana: Jaurajärvi olisi siis "Järvijärvi", mutta se saamenkielisten käytössä alkuosa on ollut tietysti jotain muuta. Kaava on siis:

    Saamen *X|javre 'X-järvi' --> suomen Jaura|järvi.
    Saamen *X|jeängke 'X-suo' --> Jängän|suo
    Saamen *X|vuonë 'X-lahti' --> Vuonamon|lahti

    On hyvin mahdollista, että samanlainen kaava toimi myös germaanisissa nimissä
    Vrt. esim. Urajärvellä on kaksi vaihtoehtoista järvenselkää, joista kulkureitti on Urajärvi, siis nimellä on merkitys. - Aura -nimet ovat länsisuomalaisia, hyvin yleisiä ja niillä voi olla aivan muu merkitys. Yleisesti Aura -nimet tuskin tarkoittavat kulkuväylää. Uranimien kohdalla olen aikojen alussa oppinut että tämä ura olisi germaanilaina samasta sanasta, mistä aura myöhemmin on selitetty.
    Tietenkään kaikki Aura-nimet eivät tule germaanista - ainoastaan tuo joennimi. Aurahan on normaali suomen sana (tai useampikin). Kyntövälineen tai autereen merkityksessä esiintyvät suomen aura-sanat ovat useimpien Aura-paikannimien taustalla.

    Edelleen joudun toistamaan: ura-sanalla ei ole mitään tekemistä aura-sanojen tai -nimien kanssa. Germaanissa ei ole missään vaiheessa ollut *u:ta siinä sanassa.
    Oulu nimet ovat oleellisia varhaisen karjatalouden kannalta. Indo-iranilaisessa kielessä on vain yksi äänne, joten enempää ei voi vaatia.
    Mitä ihmettä? Missään maailman kielessä ei ole vain yhtä äännettä. Vokaalilaatujen määrä kantaindoiranissa putosi kolmeen, kun *o ja *e lankesivat yhteen *a:ksi. Kielessä oli silti suppeat *i ja *u.
    Mielestäni suomen kieli "vaatii" siihen toisen tavun, joten -lu olisi pääte.
    Mikäs se semmoinen pääte on? En tiedä suomen kielestä yhtään -lu-päätettä. Et voi vain keksiä päästäsi päätteitä.
    Nastolan alueella on muutamissa kylissä paikannimiä, jotka voidaan selittää kantasuomen avulla. Tämän takia tulkitsen Sietikka - Hietikka, nimen tarkoite on napakymppi. Jos nimeä selittää saamen avulla, niin mitähän se voisi tarkoittaa?
    Olet ymmärtänyt jotain väärin: kantasuomi on monelta osin aivan suomen kaltaista. Jos kantasuomessa on s, suomessa on s, ja jos kantasuomessa on h, suomessa on h. Et siis voi selittää s ~ h -vaihtelua kantasuomen avulla.

    Saamessa se tarkoittaisi ihan samaa. Tuota sanaa ei kuitenkaan tunneta saamesta. Annoin sen vain esimerkkinä siitä, että saamen avulla tuollainen s ~ h -vaihtelu voidaan selittää, koska äännehistoriallisesti suomen h vastaa saamen s:ää silloin kun molemmat polveutuvat aikaisemmasta *š:stä. Ymmärrätkö nyt, mitä tarkoitan?
    Myös kylän nimi Koiskala on mielenkiintoinen, koska saattaa sisältää kielestä hävinneen ko-vartalon. Nimi on harvinainen, mutta Koiskamosta on tallennettu lausahdus "Koiskamii kummatkii". Tarkoite voisi viitata duaaliin tai esim. naapuriin, jolloin koiska tarkoittaisi "toiskaa". Alueella on myös (järven)kausta merkityksessä (järven)tausta.
    Mikäs sellainen ko-vartalo olisi ja mitä oikeita todisteita sellaisesta on?
    Kuten sanottu, et voi keksiä päästäsi kieleen aineksia, joita kielessä ei tiedetä olevan. Se on suurin metodologinen virhe, johon jatkuvasti sorrut.
    Toinen suuri virhe on, että kuvittelet äänteiden voivan muuttua toisiksi äänteiksi täysin mielivaltaisesti ja ilman mitään uskottavaa selitystä - äänteet eivät käyttäydy niin.
    Nastolan ja Iitin Arrajärvenmaasta vielä: Vuonna 1548 Immilä antoi korvaavaa yhteismaata Ruuhijärvelle, koska Arralahdenmaan eteläosa oli tullut asutetuksi Arrajoen siirtokylällä. Yhteismaa on siis tätä ennen ulottunut Arrajoesta Vuolenkosken rajaan asti. Asutushistoriallisesti on mielenkiintoista, miksi näin hyvä alue ei ole saanut maanviljelyyn perustuvaa kyläasutusta rautakaudella? Alue on laajasti savista, mutta ei kokonaan, vrt Savio ja Säyhtee (murresana (savi) sau-säy -ste johdos, lähellä on mm. Sau-Seppälä eli Savi-Seppälä ja säyhteeläisiä on kutsuttu savimiehiksi, rajapaikka esim. Savimiesten joensuu) Syynä pidän Kilpisaaren rautakaudelle jatkunutta pyyntikulttuurin asutuskeskittymää. Indo-iranilaiseen sanastoon kuuluva paikannimi on täällä vielä Torakallio, jonka ikääminen historiallisten lähteiden avulla ei luotettavasti onnistu. - Kaikki lähteet eivät varmaan tosin ole säilyneet.
    Tuo oletus jää kyllä täysin ilmaan.
    Tora on kyllä ihan suomen sana, samoin kallio. Ei ole mitään perusteita pitää niitä indoiranilaisina.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 07.11.21 21:15

    ]]>         2021-11-05T23:01:28+03:00 2021-11-05T23:01:28+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44304#p44304 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Sensuuria ja itsesensuuria]]> Nikolai I:n Venäjällä oli tiukempaa, F. Dostojevskikin tuomittiin 1949 pakkotyöhön Siperiaan ja pääsi palaamaan ihmisten ilmoille 10 vuotta myöhemmin ja kirjoitti kuuluisimmat teoksensakin oletettavastikin muistaen `Siperian opettamana´ itsesensuurin vaatimukset?

    Puolustusvoimissa annettiin 1965 tai 1966 käsky `yya-puolueettomuusopetuksesta´ ja kasvatuksesta, mutta tiedä sitten missä määrin ja millä tavoin käsky toimeenpantiin. Itse suoritin asevelvollisuuden 1965-66 ja puolueettomuuskasvatusta ei ollut, mutta varsinkin 1970-luvulla YYA:n hokeminen `joka käänteessä´ ja puheissa taisi sekin jälkiviisaudellakin muistellen olla jonkinlaista puolueettomuuskasvatusta, jonka vaikutukset näyttäisivät esiintyvän yhä edelleenkin?

    Suomi hyväksyi v. 1974 kommunikean, jonka mukaan tiedotusvälineiden tuli "myötävaikuttaa Suomen ja Neuvostoliiton välisten ystävyyssuhteiden kehittämiseen."
    Neuvostoliitto puuttui vuosina 1968 - 1981 ulkoministeritasolla suomalaislehtien kirjoitteluun 30 tapauksessa ja NL:n uutistoimisto APN:n Helsingin toimiston johtaja vieraili useasti mm. Helsingin Sanomissa protestoimassa päätoimittaja Heikki Tikkaselle lehden uutisointia itänaapurin toimista.
    Presidentti Kekkonen kirjoitteli myllykirjeitä ja YYA-Suomen yllä oli erittäin painava neuvostouhka ja YLEn kirjeenvaihtaja Moskovassa luki suoraan TASSilta saamiaan `uutisia´, mitäpä hän muutakaan tietenkään olisi voinut tehdä - mutta missäköhän määrin noita uutistietoja uskottiin Suomessa?
    Kirjakaupasta Helsingistä saattoi kyllä ostaa englanninkielisiä lehtiä ja tavailla niitä, mutta ei sitä oikeastaan ollut kovin suurta halua olla uskomatta suomalaislehtiäkään, näin jälkiviisaudellakin ajatellen. Karjalaissukuisena itänaapuriin suhtautui kylläkin aina varauksella.

    Finlandisierung / Finlandization -termi syntyi 1950-luvun alussa Itävallassa ja sillä tarkoitettiin sananmukaisesti pienen valtion, kuten Suomen, alistumista Neuvostoliiton tahtoon.
    Parikymmentä vuotta myöhemmin Länsi-Saksan ministeri Frans Josef Strauss kaivoi finlandisierungin käyttöön L-Saksan sisäpolitiikassa. Neuvostoliitto oli Straussin mukaan suomettamassa eli yritti muuttaa L-Saksaa Suomen kaltaiseksi. Termi on noussut esiin myöhemminkin mm. Venäjän käynnistettyä Ukrainan ja Krimin kriisin, `suomettumista´ suositeltiin joltakin taholta Ukrainallekin.
    mm.
    Zbigniew Brezinski ja Henry Kissinger esittivät Ukrainan "suomettumista", sillä "se rauhoittaisi Venäjää ja edistäisi alueen vakautta" ja samoin lienee Lännessä ajateltu Suomen osalta Kylmän sodan aikanakin?
    =====================================================
    Espanjalainen El Mundo kirjoitti 7.11.2014 Suomen kokemuksen sisältäneen kuitenkin enemmän tekijöitä kuin pelkän puolueettomuuden ja neuvostomielisen politiikan.
    Suomettuminen merkitsi kuitenkin rajoitettua itsenäisyyttä ja luopumista kaikista turvatakuista. ( itäisiä turvatakuita ei ollut - läntisistä? )

    YYA-sopimushan oli Paasikiven sanoin alun alkaenkin _sotilassopimus_, joka Suomelle takasi ainoastaan Neuvostoliiton miehityksen todetussa kriisitilanteessa."

    Ja
    "Suomi myös taisteli 1939 ja 1944 hyökkäystä vastaan joutuen hyväksymään alueensa menetyksen", joten Ukrainan suomettumiseen liittyisi ilmeisestikin itä-Ukrainan alueen menetyksen hyväksyminen?

    Jonkinlaisena käännekohtana voinee pitää pres. Kekkosen vetäytymistä virastaan 1980-luvun alussa ja Leonid Brezhnevin kuolemaa, NL:n huomautukset suomalaislehtien kirjoittelusta vähenivät, mutta vielä 1986 Moskovassa uudistettiin YYA-Suomi propagandaa.

    NL:n ja sen ideologian romahdettua Jeltsinin aikana ja Putinin ajan alkuaikoinakin voinee sanoa Venäjällä olleen sensuurittoman kauden noin vuosina 1990 - 2005 tai ehkäpä Krimin liittäminen 2014 Venäjään oli käännekohta, jolloin Moskovassa alettiin puhua Stalinin aikana vallinneen historiapolitiikankin, joka tulisi palauttaa.

    Venäjän ulkoministeriö on tiedottajansa M. Zakharovankin välityksellä peräänkuuluttanut Suomessa `vanhoja hyviä yya-aikoja´ sanoen Suomen lehdistön kirjoittelevan Kremlin vastaisesti ja taisi vielä olla "Suomen kansan etujen vastaisestikin?"
    Maria Zakharova näyttäisi päivittävän ulkoministeriönkin listaa
    http://iltalehti.fi/ulkomaat/a/1f951134 ... b623cc84f6 "ulkomaisista agenteista" Venäjällä.
    Venäjä on sananvapausindeksin listalla hyvin alhaalla Zimbabwen ja Etelä-Sudanin jäljessä sijalla 150. Viimeisinä listalla ovat pohjois-Korea sijalla 178 ja Eritrea viimeisenä sijalla 180.
    Tsaari-Venäjällä lienee ollut sensuuri venäläisten klassikkokirjailijoiden aikaan ja ainakin Dostojevski opetteli "sananvapautta" 10 vuotta Siperiassa.
    Neuvostoaikaan ei NL:ssa tainnut olla oikeastaan minkäänlaista sensuuria, mutta ei kyllä sanavapauttakaan?
    Ja Jeltsinin ajan jälkeen Venäjällä ei taas näyttäisi olevan ainakaan sananvapautta?

    Mutta mitä yya-ajan puolueettomuuskasvatuksesta ja sen vaikutuksesta nykypäivänäkin EU-Suomessa voisi sanoa?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 05.11.21 22:01

    ]]>         2021-11-05T10:15:24+03:00 2021-11-05T10:15:24+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44303#p44303 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Puolison valinta 1600-1800-lukujen Taipaleen ortodoksisessa seurakunnassa]]>
    1600-luvulla eri uskontokuntien väliset avioliitot olivat harvinaisia, mutteivät tuntemattomia. Sama linja jatkui 1700-luvulla. Seka-avioliittojen määrä oli vain muutamia prosentteja, jos laisinkaan vuosittain solmituista avioliitoista. Vuoteen 1860 mennessä luku oli noussut jopa viiteen prosenttiin. Alkuun näyttää ortodoksisilla talollisilla miehillä olleen taipumus avioitua ortodoksisen naisen kanssa, huolimatta siitä, oliko nainen talollinen vai tilaton. Ortodoksiset naiset avioituivat useammin luterilaisen miehen kanssa. Tämä on saattanut johtua siitä, että mies oli usein aloitteen tekijä ja hänelle on voinut olla merkityksellistä avioitua saman uskonnollisen identiteetin omanneen naisen kanssa. 1800-luvun loppupuolelle tultaessa sääty korostui uskontokunnan merkityksen sijaan. Ortodoksiset talonpoikaismiehet avioituivat mieluummin luterilaisen talonpoikaistyttären kanssa kuin tilattoman ortodoksinaisen kanssa. Talonpoikien avioliitoilla oli suurempi yhteiskunnallinen merkitys kuin tilattomien avioliitoilla. Tämän vuoksi tilattoman väen seka-avioliittojen määrä oli huomattavasti talollisten vastaavaa lukua suurempi.

    Puolison valintaa voidaan tarkastella myös avioitumisalueen ja avioitumisiän näkökulmista. Ortodoksien avioitumisalue oli suurempi kuin luterilaisilla. Taipaleen ortodoksinen seurakunta oli maantieteellisesti laaja, ja sopivan puolison löytämiseksi oltiin valmiita lähtemään kauemmaskin. Keskimääräinen avioitumisikä oli alueen naisilla 1800-luvulla 20-23 vuotta ja miehillä 23-25 vuotta.

    Lisätietoja saa mm. Pekka Hakamiehen kirjasta Venäjän-Taipaleelta Viinijärvelle: erään karjalaisryhmän identiteetistä ja assimilaatiosta. Helsinki: SKS, 1993 ja Marja-Liisa Tuomi et al. Suur-Liperin historia. Liperi: Suur-Liperin historiatoimikunta, 1984.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Mariaana Korpela — 05.11.21 09:15

    ]]>         2021-11-05T07:51:49+03:00 2021-11-05T07:51:49+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44302#p44302 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]> s-h muunnos esiintyy myös kantasuomen kielen ja nykysuomen välillä. Hollolan murteen diftongit tekevät esim. pitie, menie, tulie vaikeuttavat vanhojen kielien arviointia?

    Saraja-, eli nykyisen Sarakkalampi viittaa -ja ja -kka päätteillään selvästi johonkin ominaisuuteen, joten pidän sara - sora lainaa varteen otettavana. Latoja on ollut yleisesti rehunkorjuu aluiella, eikä lato ole yleinen niityn/lammen nimeämisperuste.

    Eurajoki johtaa Euraan ja Aurajoki Auraan. Tämä on yleinen jokien nimeämisperuste eli kertoo tärkeän kohteen, mihin jokea pitkin päästään. Asutusniminä Eurajoki ja Eurakoski (minne mm. omat juurenikin johtavat...) ovat aluenimen Eura, johdannaisia.

    Asutushistorian perusteella ajattelen, että pyyntikulttuuri asutti mm. kalastuksen ja liikkumisen kannalta keskeisiä paikkoja Etelä-Suomessa. Esim. Eura teitten ja myös vesitien risteyksessä on tällainen. Vanhin karjatalous ei voinut sijoittua näille, vaan asutti reheviä painanteita, soitten laitoja. Nämä olivat toissijaisia pyyntikulttuurin kannalta, mutta hyviä karjataloudelle. Esimerkiksi ei vesistön rannalla oleva Koiskalan kylä (Nastolassa) on huippuesimerkki tällaisesta. Alkuaan Kymijärven rannassa on ollut (tai ainakin voinut olla, rautakautisia löytöjä on, mutta tarkempi tutkimus puuttuu) pyyntikulttuurin asumuksia. Koiska jotakin sairautta tarkoittava on liian uusi lainasana ruotsinkielestä ollakseen Koiskalan kylän tarkoite ja meillähän on varmaan ollut jokin termi naapurille ennen germaanilainaa?

    Jumala ja taivas, nimi ja käsitys on omittu indo-iranilaisilta. Uusi elinkeino vaihtoi myös uskonnon ja käsittääkseni pyyntikulttuuri jatkoi vanhaa auringon ja kuun palvontaa. Vasta myöhemmin saamelaiset lainasivat jubmil- ja ibmil -jumalat suomalaisilta - siis Jumalan ja "Immilän" (eli kotikyläni....???). Harrastan arkeologiaa ja minulla on vahva yleiskäsitys, että selvimmät rautakautiset löydöt mm. Eurassa kuuluvat pyyntikulttuurille, mutta Hämeessä ja Itä-Suomessa on laajalla alueella paljon metallikausien löytöjä, joissa rakenteet puuttuvat tai ovat epäselvempiä. Tämä johtunee siitä, että on ollut kaksi erillistä kulttuuria hautausten suhteen. Asiaa tutkitaan parhaillaan ja onneksi minua pätevämmät henkilöt sitä tekevät. Havaitsin mielenkiintoisen asian äijä-, päijänne- ja ukko -hydronyymien kesken muutama vuosi sitten. Näitten levikkialueet ovat täysin rinnakkaiset. Äijä oli länsisuomalaisten ja ukko itäsuomalaisten sekä päijänne pyyntikulttuurin jumalhahmo. Päijänne, siis kielitieteellisesti päjevä eli päivä (aurinko, päjevä on professorin esittämä hypoteettinen muoto, ei minun keksintöni) ja tähän --ne johdos! Vrt. myös ruotsinkielen Päjene - vieraskieli säilöö vanhoja kieliasuja! Yritykseni johtaa Päijänteen etymologiaa pää tai yli käsitteistä epäonnistuivat. Paikannimistön vertaaminen kantasuomeen tuottaa loogisia ja yksinkertaisia tuloksia. Päijänne - nimeä on koitettu selvittää aiemminkin.

    Tunnistan getetiikan ja myös omien juurienikin kohdalla, että nykyinen asutus länsimurteiden alueella on paljolti lähtöisin Varsinais-Suomesta. Paikannimissä tämän pitäisi tarkoittaa, että Varsinais-Suomesta löytyisi vastineet muualle Suomeen eli olla keskeinen nimistön lähtöisyysalue, mutta meillä on myös toisia lähtöisyysalueita. Mielestäni Varsinais-Suomesta levisi kehittynyt maatalous, mutta hämäläiset harjoittivat samaa elinkeinoa vanhemmilla opeilla ja olivat jo ehtineet nimestää Suomenmaan.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 05.11.21 06:51

    ]]>         2021-11-04T08:17:26+03:00 2021-11-04T08:17:26+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44301#p44301 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Lato olisi mahdollinen Sarajan nimeämisperuste. Tarkoittaa kuitenkin lähinnä ylisiä, joten sen liittäminen niityllä olevaan yksittäiseen latoon ei minusta tuntunut oikealta. Olen aiemmin harkinnut asiaa, mutta voin olla väärässä tässäkin. Odotan mielenkiinnolla, jos sora -sanan etymologiaa voidaan selvittää lisää. Itse en siihen pysty.

    Oulu nimet ovat oleellisia varhaisen karjatalouden kannalta. Indo-iranilaisessa kielessä on vain yksi äänne, joten enempää ei voi vaatia. Mielestäni suomen kieli "vaatii" siihen toisen tavun, joten -lu olisi pääte. Suoniittyjen merkitys vähentyi peltojen ja niittyjen raivauksen jälkeen, mutta paikoilla ei näytä olevan merkittävää uutta käyttöä, joten nimiä on säilynyt. Pidän mielenkiintoisena myös Nurmi - nurmaa nimiä, ovatkohan niittyjä vanhempia?

    Nastolan alueella on muutamissa kylissä paikannimiä, jotka voidaan selittää kantasuomen avulla. Tämän takia tulkitsen Sietikka - Hietikka, nimen tarkoite on napakymppi. Jos nimeä selittää saamen avulla, niin mitähän se voisi tarkoittaa? Myös kylän nimi Koiskala on mielenkiintoinen, koska saattaa sisältää kielestä hävinneen ko-vartalon. Nimi on harvinainen, mutta Koiskamosta on tallennettu lausahdus "Koiskamii kummatkii". Tarkoite voisi viitata duaaliin tai esim. naapuriin, jolloin koiska tarkoittaisi "toiskaa". Alueella on myös (järven)kausta merkityksessä (järven)tausta.

    Nastolan ja Iitin Arrajärvenmaasta vielä: Vuonna 1548 Immilä antoi korvaavaa yhteismaata Ruuhijärvelle, koska Arralahdenmaan eteläosa oli tullut asutetuksi Arrajoen siirtokylällä. Yhteismaa on siis tätä ennen ulottunut Arrajoesta Vuolenkosken rajaan asti. Asutushistoriallisesti on mielenkiintoista, miksi näin hyvä alue ei ole saanut maanviljelyyn perustuvaa kyläasutusta rautakaudella? Alue on laajasti savista, mutta ei kokonaan, vrt Savio ja Säyhtee (murresana (savi) sau-säy -ste johdos, lähellä on mm. Sau-Seppälä eli Savi-Seppälä ja säyhteeläisiä on kutsuttu savimiehiksi, rajapaikka esim. Savimiesten joensuu) Syynä pidän Kilpisaaren rautakaudelle jatkunutta pyyntikulttuurin asutuskeskittymää. Indo-iranilaiseen sanastoon kuuluva paikannimi on täällä vielä Torakallio, jonka ikääminen historiallisten lähteiden avulla ei luotettavasti onnistu. - Kaikki lähteet eivät varmaan tosin ole säilyneet.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 04.11.21 07:17

    ]]>         2021-11-01T13:03:06+03:00 2021-11-01T13:03:06+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44300#p44300 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]> ======================
    Mitä Intian hallituksen päästölaskelmista voisi sanoa?
    ===========================================
    Itselleen Intia ei aseta hiilineutraalisuustavoitetta, "pääministeri Narendra Modi sanoo", että rikkaiden maiden tulee saada e n s i n
    asiansa kuntoon, _ e n n e n _ kuin Intia sitoutuu kovempiin ilmastotoimiin.
    "Historiallinen syy on Intian mukaan kehittyneissä maissa ja Intia on uhri."

    Tavoite ei ole teko,
    epäillään tässä http://dw.com/en/cop26-what-is-india-do ... a-59653129 Intian ilmastotoimista, joita on kenties tehty
    paperillakin, kukaan ei tarkista niitä. ( Climate Action Tracker näyttää kyllä sanovan Intian ilmastotoimet "täysin riittämättömiksi."

    Ja lieneekin vaivatonta tehdä "helpot ilmastotoimet", mutta jatkotoimet ovatkin sitten vaikeampia ja kalliimpia toteuttaa?

    DW esittää Aasian maiden kivihiilenpolttamisen osuuksia taulukossa, josta puuttuu Venäjä ja miten lienee Afrikan kanssa joitakin yksittäisiä maita lukuun ottamatta, entä etelä-Amerikka.
    Kiina ja Venäjä ovat ilmoittaneet tavoitevuodekseen v. 2060 pyrkimyksenään tulla hiilidioksidineutraaleiksi ja maiden johtajat eivät osallistu Glasgow´n kokoukseen ja Kiinan ja Venäjän päästöt ovat 1/3 maailman päästöistä.

    "Historiallinen syy on kehittyneissä maissa", sanoo Intian pääministeri ja tuo käsitys lienee yleinen eteläisellä pallonpuoliskolla?

    Aasian suuret päästelijät ovat ehkäpä olleet Pariisi2015-ilmastosopimusta allekirjoittaessaankin samalla kannalla ja olettaneet saavansa
    "ilmastokehitysapua" ( mm. Kiinan johtaja on peräänkuuluttanut kehitysapua ) pohjoisen pallonpuoliskon mailta ja siksikin sopimuksen allekirjoittajiksi on saatu "harvinaisen yksimielisesti" maailman kaikki maat?
    Ilmasto-idoli Greta Thunberg taustavoimineen näyttäisi edustavan samaa kantaa kuin eteläisen pallonpuoliskon maat ja mm. Intia, joissa Greta ei vieraile ja kiertele julistamassa: "Heti, heti, eikä vain puhuta blaa, blaa, plää!"

    Veikko Palvo




    2.11.2012.: Intian pääministeri Narendra Mondi on näköjään COP 26:ssa Glasgow´ssa sanonut Intian hiilidioksidineutraalisuuden tavoitevuodeksi v. 2070 sillä edellytyksellä, että Intia ja muut kehitysmaat saavat rahoitusta / rahoituksen rikkaammilta ja ilmastonmuutokseen syyllisiltä mailta.

    Tuota syyllisyyskysymystä ei tietenkään voi hyväksyä, mutta "ilmastokehitysapu" on mainittu Pariisi2015-ilmastosopimuksessakin.

    Jos pohjoisen pallonpuoliskon maat maksaisivat "ilmastokehitysapua" niin saajien olisi todella sitouduttava konkreettisiin ilmastotoimiin;
    esim. sulkemalla kivihiilivoimalaitoksiaan rikkaista maista saatujen tuuliturbiinien nimellistehon verran.

    "Ilmastokehitysavun" käyttäminen ilmastonmuutokseen "sopeutumiseen" ei saa olla hyväksytty ilmastotoimi?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 01.11.21 12:03

    ]]>         2021-10-31T23:41:47+03:00 2021-10-31T23:41:47+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44299#p44299 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Ymmärrän, että Euranniittu - vs. niitty u-y on eri asia, kuin ensimmäisen osan hypoteettinen vokaalin muunnos, mutta murteissa tai kielihistoriassa esiintyy muitakin, esim. Evattu - Evätty. Lisäksi Eura taipuu kuten asutusnimet Eura - Eurassa. Käsitykseni mukaan Euran kk on vesi- ja maaväylän risteyspaikka, ei vanha keskeinen maatalouteen perustuva asutuspaikka (pyyntikulttuurin asuinpaikka se sensijaan on saattanut olla). Joten rohkenen epäillä kulkuväylään perustuvaa selitystä.
    Tästä ei kylläkään selviä, miksi epäilet sitä selitystä.

    Eura kuullu rautakautiseen tai vanhempaan nimistöön ja tuona aikana Suomessa on asunut sekä viljelijä-, että pyyntikulttuuriväestöä ja näillä on ollut eri uskonnot. Tämän takia hautauskäytännöt ovat olleet poikkeavia. Pyyntiväestö jatkoi pronssikaudella jo ollutta hautaustapaa ja varmaan palvoi aurinkoa ja kuuta, kun maanviljelijäväestö oli omaksunut elinkeinon mukana indo-iranilaisen jumalan, esim. ukko Itä-Suomessa ja äijä lännessä - ja heidän nyt havaittavissa olevat merkit hautauksista eivät ole yhtä selviä kuin pyyntiväestön. Pidän siis Euraa (Eura kk) alkuaan pyyntiväestön asuinpaikkana ja nimi tulee heiltä.
    Onko sinulla mitään perusteluja tälle oletukselle? Mistä Eura(joki)-nimi sitten tulisi?

    (Pyhäntaan-Urajärven) Sarajalammen nyk. Sarakkalampi maastoa on soraharjua. Tosin tämän keskiaikaisena rajapaikkana käytetyn lammen sijainti on hieman vaihdellut lähekkäin olevien pienten lammien kesken. En ainakaan usko sen olevan indo-iranilaiseen saraya - sanaan perustuva. Ja tässä: kulkuväylää tarkoittava sana on kääntynyt suomen kieleen ura-sanaksi, eikä auraksi!
    Mitä? Eihän ura-sanalla ole mitään tekemistä Aura- ja Eura-nimien kanssa.

    Olen tutkimuksissani osoittanut Nastolan poikki kaksi muinaista kulku- tai kauppaväylää, joiden varsilla kaikki rautakautinen asutus on. Voisi saraja olla johdettu heinäkasvistakin, mutta melkein lammella kuin lammella kasvaa jotakin heinää ja olen toisaalta paikallisesti havainnut -ja päätteen liittyvän nimenomaan maanviljely ominaisuuksiin. Vataja = vesiperäinen maa, tiukkaa kyntää, vanaja = suota (vana karjalan kielestä), oulaja = tulvamaata ja ilaja = paljakkoa. Kaikki nimet löytyvät Nastolasta.
    On myös murresana saraja (venäläislaina), joka merkitsee 'tallin ja navetan yliset; vaja, lato'.

    Nastolassa on kyliä, joissa on selvästi useita kantasuomenkielen mukaisia paikannimiä. Osa tämän ikäisistä muodoista löytyy vain vanhoista asiakirjoista, kuten Pitejärvi - Pitkäjärvi. Onkohan tällaista pidetty "kirjoitusvirheenä"?, Ja Koiskalassa on Sietikka, soraharjussa oleva suppalampi. Tämä on mielestäni nykykielellä "Hietikka". Onko johdos ollut seta - heta - hieta vai suoraan sieta - hieta, lienee sekundääristä. Paikannimistön perusteella olen ainakin sitä mieltä, että sora on jossakin vaiheessa tullut tarkentamaan hieta-sanaa, tarkoittamaan hiedan karkeaa osiota.
    Yksittäinen paikannimi voi juontua monista mahdollisista selityksistä, joten Sietikka-nimen yhteys hieta-sanaan on kaikkea muuta kuin varma. Silloinkin se viittaisi pikemminkin saamelaiseen lainaan, koska ims. *h < *š > saamen *s.

    Lukisin mielelläni kielitieteilijän kannan indo-iranilaisesta ob - oulu johdoksesta, jota ei kaiketi ole yleisesti hyväksytty. Miksiköhän? Ennen kuin nurmia, niittyjä tai peltoja Suomessa oli, täytyi karjan rehu kerätä heinää kasvavilta rannoilta, soilta ja tulva-aluielta. Elinkeinon levittäytymisen kannalta nämä ovat olleet keskeisiä ja esim. soitten kohdalla nautinta-alueiden ristiriidat pyyntiväestön kanssa lienevät olleet vähäisiä. Kuvittelin aiemmin, että Suoniitty (tai Suoniittu) olisi kaikkialla Suomessa hyvin yleinen paikannimi. Minun kotitilallinikin on yksi, mutta näin ei ole, vaan tämäkin lähes appellatiivinen paikannimi on levikiltään merkitsevä ja tukee käsitystäni soitten merkityksestä rehun hankinnassa.
    Millä perusteella Ob-nimeä olisi syytä verrata Ouluun? Eihän niissä ole mitään muuta yhteistä kuin yksi äänne nykytasolla.

    Paikannimityypeillä on omat levinneisyytensä ja elinaikansa: samallakin alueella ne voivat jäädä pois muodista.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 31.10.21 22:41

    ]]>         2021-10-31T08:31:22+03:00 2021-10-31T08:31:22+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44298#p44298 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Eura-paikannimissä täytyy muistaa maankohoaminen. Turun lähistöllä nuo ovat olleet rantapenkereitä. Heinolassa se on sitä edelleen. Omissa paikannimitutkimuksissani havaitsin, että tutkimusalueeni, Nastolan nimistöä, löytyy melkein kaikkialta Suomesta paitsi ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta ja Turunmaalta. (tein levikkitarkastelun kaikille hydronyymeille, Turunmaaltakin löytyy muutama, mutta häiritsevän vähän yhteisiä paikannimiä) Tämän voi selittää muutenkin, mutta ehkä ns. hämäläisnimistö on vakiintunut Suomeen niin aikaisin, että rannikolla maankohoaminen on merkitsevää.

    Ymmärrän, että Euranniittu - vs. niitty u-y on eri asia, kuin ensimmäisen osan hypoteettinen vokaalin muunnos, mutta murteissa tai kielihistoriassa esiintyy muitakin, esim. Evattu - Evätty. Lisäksi Eura taipuu kuten asutusnimet Eura - Eurassa. Käsitykseni mukaan Euran kk on vesi- ja maaväylän risteyspaikka, ei vanha keskeinen maatalouteen perustuva asutuspaikka (pyyntikulttuurin asuinpaikka se sensijaan on saattanut olla). Joten rohkenen epäillä kulkuväylään perustuvaa selitystä. Eura kuullu rautakautiseen tai vanhempaan nimistöön ja tuona aikana Suomessa on asunut sekä viljelijä-, että pyyntikulttuuriväestöä ja näillä on ollut eri uskonnot. Tämän takia hautauskäytännöt ovat olleet poikkeavia. Pyyntiväestö jatkoi pronssikaudella jo ollutta hautaustapaa ja varmaan palvoi aurinkoa ja kuuta, kun maanviljelijäväestö oli omaksunut elinkeinon mukana indo-iranilaisen jumalan, esim. ukko Itä-Suomessa ja äijä lännessä - ja heidän nyt havaittavissa olevat merkit hautauksista eivät ole yhtä selviä kuin pyyntiväestön. Pidän siis Euraa (Eura kk) alkuaan pyyntiväestön asuinpaikkana ja nimi tulee heiltä.

    (Pyhäntaan-Urajärven) Sarajalammen nyk. Sarakkalampi maastoa on soraharjua. Tosin tämän keskiaikaisena rajapaikkana käytetyn lammen sijainti on hieman vaihdellut lähekkäin olevien pienten lammien kesken. En ainakaan usko sen olevan indo-iranilaiseen saraya - sanaan perustuva. Ja tässä: kulkuväylää tarkoittava sana on kääntynyt suomen kieleen ura-sanaksi, eikä auraksi! Olen tutkimuksissani osoittanut Nastolan poikki kaksi muinaista kulku- tai kauppaväylää, joiden varsilla kaikki rautakautinen asutus on. Voisi saraja olla johdettu heinäkasvistakin, mutta melkein lammella kuin lammella kasvaa jotakin heinää ja olen toisaalta paikallisesti havainnut -ja päätteen liittyvän nimenomaan maanviljely ominaisuuksiin. Vataja = vesiperäinen maa, tiukkaa kyntää, vanaja = suota (vana karjalan kielestä), oulaja = tulvamaata ja ilaja = paljakkoa. Kaikki nimet löytyvät Nastolasta.

    Nastolassa on kyliä, joissa on selvästi useita kantasuomenkielen mukaisia paikannimiä. Osa tämän ikäisistä muodoista löytyy vain vanhoista asiakirjoista, kuten Pitejärvi - Pitkäjärvi. Onkohan tällaista pidetty "kirjoitusvirheenä"?, Ja Koiskalassa on Sietikka, soraharjussa oleva suppalampi. Tämä on mielestäni nykykielellä "Hietikka". Onko johdos ollut seta - heta - hieta vai suoraan sieta - hieta, lienee sekundääristä. Paikannimistön perusteella olen ainakin sitä mieltä, että sora on jossakin vaiheessa tullut tarkentamaan hieta-sanaa, tarkoittamaan hiedan karkeaa osiota.

    Lukisin mielelläni kielitieteilijän kannan indo-iranilaisesta ob - oulu johdoksesta, jota ei kaiketi ole yleisesti hyväksytty. Miksiköhän? Ennen kuin nurmia, niittyjä tai peltoja Suomessa oli, täytyi karjan rehu kerätä heinää kasvavilta rannoilta, soilta ja tulva-aluielta. Elinkeinon levittäytymisen kannalta nämä ovat olleet keskeisiä ja esim. soitten kohdalla nautinta-alueiden ristiriidat pyyntiväestön kanssa lienevät olleet vähäisiä. Kuvittelin aiemmin, että Suoniitty (tai Suoniittu) olisi kaikkialla Suomessa hyvin yleinen paikannimi. Minun kotitilallinikin on yksi, mutta näin ei ole, vaan tämäkin lähes appellatiivinen paikannimi on levikiltään merkitsevä ja tukee käsitystäni soitten merkityksestä rehun hankinnassa.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 31.10.21 07:31

    ]]>         2022-02-28T19:40:44+03:00 2021-10-30T16:48:39+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44297#p44297 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 30.10.21 16:48

    ]]>         2021-10-27T12:50:41+03:00 2021-10-27T12:50:41+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44296#p44296 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]> Olen lukenut saksalaisten valmistaneen "bunaa" jo ennen ww2 valuuttapulassaan yleisessä sekasorrossaankin ja polttoaineiden kulutus on ollut tietystikin pientä.
    Vuoden 1940 alussa Saksan sanotaan valmistaneen vuodessa 400 000 tonnia synteettistä nestemäistä bensiiniä, mutta tuotanto on ollut kallista verrattuna luonnonöljyyn Romaniasta ja 8.1939 taloussopimuksella Neuvostoliitostakin. Ja mikä lienee ollut buna-bensiinin valmistuksen kapasiteetti ennen sotaa ja esim. elokuussa 1939. Baku-Batumin öljy on kuljetettu ilmeisesti rautateitse Saksaan?

    Saksan ersatz-bensiinin tuotantohuipun sanotaan tässä http://energy.gov/fecm/early-days-coal-research olleen 1944 alussa länsiliittoutuneitten ilmapommituksista huolimatta, yli 124 000 barrelia/pv 25:ssä tehtaassa ja helmikuussa 1945 tuotanto oli romahtanut 1000 tonniin lentobensiiniä.
    Ja 70+ -oktaanista lentobensiiniä Saksan sotakone on käyttänytkin ja panssarivaunutkin käyttivät ilmeisesti samaa bensiiniä?

    Operaatio Barbarossasta puhutaan salamasotana ja sitähän se olikin, mutta ilmeisesti hevosvetoisena?

    Saksalaiset muuttivat nopeasti rautateiden raideleveyden ja rakensivat kapearaiteisia huoltorautateitä ja vastapuolella moottoroitu puna-armeija käytti LendLease- studebekkereissään länsiapuna Persiaan pystytettyjen öljynjalostamoiden polttoaineita ja lentobensiinikin lienee ollut korkeaoktaanista?

    USAssakin on vuosina 1925 - 1929 tutkittu nestemäisen polttoaineen valmistusta liuskeöljystä.
    V. 1928 - 1930 ja 1937 - 1944 on tutkittu ja kokeiltu Fredrick Bergiuksen prosessilla rusko- ja kivihiilestä valmistettavaa synteettistä polttoainetta.
    USAssa on 1944 hyväksytty laki synteettisten nestemäisten polttoaineiden tuotannosta kivihiilestä, öljyliuskeesta ja maa- ja metsätaloustuotteista ( nyk. olisi BIOpolttoainetta ) ja 5 vuoden hankkeeseen on osoitettu 30 miljoonaa $:a.

    Missourin tehdas on 1949 - 1953 tuottanut kivihiilestä yli 1,5 miljoonaa galloonaa synteettistä, 78-oktaanista bensiiniä ja bensiinin hinnaksi on sanottu 1,6 $ per galloona ennen voittoa ja veroja.

    Kongressi on 1948 täydentänyt lakia nestemäisestä synteettisestä polttoaineesta, aikaa hankkeelle on lisätty 8 vuoteen ja rahoitus kaksinkertaistettu 60 miljoonaan $:iin. Vuoden 1950 lakimuutoksessa lisäaikaa 3 vuotta ja rahoituksen kokonaissumma 87,6 milj.$:iin.

    V. 1948 on alettu kokeilla ja käyttää Fischer - Tropsch -menetelmää, mutta tuotanto on jäänyt vähäiseksi ja vuonna 1948 USAan on ensimmäistä kertaa tuotu enemmän raakaöljyä kuin viety maasta.
    V. 1952 julkinen rahoitus synteettiselle on lopetettu, eikä ensimmäinen yksityinenkään v. 1952 perustettu 3000 tonnia kivihiiltä päivässä käsitellyt tehdas ole kyennyt hintakilpailuun luonnonöljyn ja polttoaineiden kanssa.

    Ja 2000-luvulla jälleen aloitettua liuskeöljyn tuotantoa ilmastosuojelijat ovat vastustaneet Euroopassakin ( Puola ).
    Mutta hiilidioksidista ja vedystä valmistetun nestemäisen polttoaineen ilmaston lämpenemisen tiukimmat vastustajatkin lienevät hyväksyneet, onhan "yksinkertaista" ottaa CO2:sta C eli hiili ja vety H2O:sta?

    VTT:lläkin on e-fuel-tutkimushanke, jossa käytetään Fischer-Tropsch-menetelmääkin CCUtilizationissa, vety tehdään korkealämpötilaelektrolyysillä ( SOEC ).
    http://vttresearch.com/fi/uutiset-ja-ta ... n-ja-miten
    Uusia tuotteita hiilidioksidista.
    EU-komission esityksissä näytettäisiin esitettävän käytettäväksi CCStorage-menetelmää ja hiilidioksidin varastoimista Pohjanmeren alle.

    Mutta olisikohan Fischer-Tropsch -menetelmä nyt ilmastonmuutoksessa tullut jo hinnaltaan kilpailukykyiseksi verrattuna `luonnonbensiiniin´
    öljynjalostamon krakkaustornista?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 27.10.21 12:50

    ]]>         2021-10-23T15:58:08+03:00 2021-10-23T15:58:08+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44295#p44295 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Maailman ensimmäiset kuvalliset henkilöllisyystodistukset]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Historianmietiskelija — 23.10.21 15:58

    ]]>         2021-10-22T22:27:11+03:00 2021-10-22T22:27:11+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44294#p44294 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]> BBC ssä
    http://bbc.com/reel/video/p09zf8v2/the- ... -in-poland
    sanotaan Borne Sulinowossa olleen 178 ydinkärkeä.

    Ukrainassa ydinohjustukikohdassa ohjussiilon alaosan syvyydellä päivystäneet ohjusten laukaisijat ovat istuneet 4-pisteturvavöin tuoleihinsa sidottuina kuuden tunnin päivystysvuoronsa ajan. Ilmeisesti on varauduttu kyseisen ohjussiilon tuhoamiseen vastapuolen toimesta ydinräjähteellä ja turvavyöt on katsottu tarpeellisiksi siksi.
    http://rferl.org/a/ukraine-s-last-nucle ... 82485.html
    Laukaisun sanotaan tapahtuneen tarvittaessa "nelikätisesti" kahden ohjusmiehen toimesta.
    Laukaisu ei olisi tapahtunut pääsihteerin tai presidentin napinpainalluksella, laukaisukoodi olisi lähetetty puolustusministerille, joka olisi lisännyt siihen oman koodilisänsä ja lähettänyt koodin ohjusjoukoille, näin olen ainakin lueskellut toimittavan nytkin.

    Nyttemmin on perustettu mm. Euroatlanttisen turvallisuuden johtoryhmä ( EASLG )
    USA, Venäjä, Kanada ja 15 Euroopan maata.
    EASLG-lausumassa sanotaan, että ydinasevaltioiden tulisi vahvistaa periaatetta, että ydinsotaa ei voi voittaa, eikä sitä saisi koskaan käydä.
    Ydintalvi maapallolla ratkaisisi kerralla ilmaston lämpenemisen.
    http://nti.org/about/programs-projects/ ... oup-easlg/
    Pres. Obama sanoi, että tulisi pyrkiä siihen, että kaikki ydinaseet hävitettäisiin maapallolta.

    Neuvostoliitolla on kenties ollut "kuolleen miehen käsi", ydinohjusten automaattinen laukaisu ensi-iskun jälkeen. Kremlissä ei ole luotettu Mutual Assured Destruction- doktriiniin, MAD-oppiin. Ei kai siellä vastapuolella kehitellä taas uusia juonia ja ydinaseita.

    Vastapuolella on ajateltu samoin ja vielä nytkin epäillään, että Venäjän uudet 5 machin ydinaseet, 4500 km:n kantaman risteilyohjukset, sekä uudet ydinsukellusveneet ovat lyhentämässä aikaa toiselle iskulle, vastaiskulle.
    Ehkä vastapuolen ydinisku olisi niin nopea, ettei siihen kykenisi sitten vastaamaankaan ja se vastapuoli saattaisi iskeä jo pelkästään sen vuoksi.
    Pommikoneet 1950-luvulla tarvitsivat tunteja kohteelle päästäkseen, ballistiset ydinohjukset vaikkapa Puolan Borne Sulinowosta tai Ukrainan ohjussiiloista tarvitsivat 30 min aikaa laukaisusta kohteeseen, sukellusveneen ydinohjuksilla aika supistuisi 15 minuuttiin ja sellainen lentoaika lienee yhä.
    http://warontherocks.com/2019/08/americ ... dead-hand/
    Venäjä jatkoi Neuvostoliiton romahdettua ydinaseidensa kehittelyä ja alkoi hetimmiten rakentaa uusia ydinsukellusveneitäkin.
    Kiinalla ja Venäjällä on kehitetty uusia ja hyvin nopeita ensi-iskun ydinaseita, lentoaika kohteeseen on esim. 6 min luokkaa.
    Ja
    tuossa kirjoituksessa pohditaan, että USAnkin olisi kehitettävä automaattinen nopea strateginen vastaiskujärjestelmä, "kuolleen miehen käsi."
    Ehkäpä sellainen jo onkin ja molemmilla puolilla?
    Epäluulo vastapuoleen ainakin vallitsee yhtäläisesti molemmilla puolilla ja USAn vastapuolena on Kiinakin kasvavine ydinaseineen ja toisaalta Kiina lienee ydinaseuhka myöskin Venäjälle. Olivathan Kiinan ja Neuvostoliiton välit poikki Kylmän sodankin aikana ja Kremlin kerrotaan jopa suunnitelleen rajoitettua taktista ydinaseiskua Kiinaan.

    MAD-oppi vallitsee yhä, mutta ydinaseosapuolia on enemmän ja yksinomaan Pakistanin ja Intian välinen "rajattu" ydinsota ilmeisesti saisi aikaan myöskin ydintalven maapallolla? Pelkästään tulivuorenpurkauskin laskee maapallon ilmaston lämpötilaa.

    Veikko Palvo




    Stalin kerrotaan sanoneen Berliinin saarron 24.6.1948 - 12.5.1949 yhteydessä: "Ydinaseet peloittavat vain heikkohermoisia."
    Presidentti Truman oli kuitenkin siirrättänyt Eurooppaan B-29 atomipommittajia ja niiden uhka on vaikuttanut taustalla, eikä puna-armeijakaan hyökännyt panssari- ja ilmavoimin Länttä vastaan. Neuvostoliiton ensimmäinen atomipommi räjäytettiin kesällä 1949, mutta ehkäpä Stalin ei täysin käsittänyt atomipommin merkitystä.

    Eikä atomipommia sitten käytetty Stalinin aloittamassa `viimeisessä sodassa Koreassa´.

    MAO on nimittänyt atomipommia "paperitiikeriksi" jo vuonna 1946 ja hänkään ei liene täysin käsittänyt ainakaan sitä, miksei Länsi käytä atomipommiaan tehokkaammin hyväkseen.
    Hrushtshov aloitti oman ydinasebluffinsa 1961 räjäyttämällä ilmakehässä Tsar-Bomban, maailman suurimman koskaan räjäytetyn ydinpommin ja hetimmiten perään Kuuban ohjuskriisin 1962, vaikkei Neuvostoliitolla vielä tuolloin ollutkaan mannertenvälisiä ohjuksia ydinaseiden kuljettamiseen maaleihinsa.
    Sputnik-satelliitti 1957 lienee sekin ollut osaltaan Hrushtshovin Neuvostoliiton bluffia. Muistan itsekin vielä syksyisen iltaöisen paikan, jossa katselin Sputnik-valopisteen menoa taivaalla: "tuolla se menee", sanoivat muut katselijat ja en kai olisi sitä taivaalta itse löytänytkään, enkä siihen aikaan ja sen ikäisenä tullut miettineeksi Sputnikin "mannertenvälisiä geopoliittisia merkityksiä."

    Kiina räjäytti ensimmäisen koesarjan aloittaneen atomipomminsa Red Chinan 16.10.1964 ja ensimmäisen vetypomminsa 17.6.1967.
    Ussuri-joen rajakahakka 1969 lienee viimeistään sinetöinyt Neuvostoliiton ja Kiinan välirikon ja Hrushtshovin taholta on uhkailtu Kiinaa jopa
    ydinaseilla.
    MAO julisti: "En pelkää ydinsotaa. Maailmassa on 2,7 miljardia ihmistä ja ei ole kovin merkittävää jos jotkut heistä kuolevat.
    Kiinan väkiluku on 600 miljoonaa ja vaikka puolet tapettaisiin, niin 300 miljoonaa kiinalaista olisi jäljellä."

    Nykyisin "paperitiikeri" lienee Pjongjangin, Pohjois-Korean suunnalla?

    Nykyisin ilmastonmuutos on aina esillä jokapäiväisesti. Ydintalvi jäähdyttäisi hetkessä maailman ilmasto ja näkyy kirjoitettavan, että ydintalveen riittävä ydinasemäärä olisi esim. 100 ydinohjusta.
    Maailmassa on Siprin mukaan n. 13400 ydinkärkeä, Venäjällä 6400, USAlla 5800 ja Kiinalla 320 kärkeä. Laukaisuvalmiina maailmassa on Siprin mukaan noin 3700 ydinkärkeä.
    Sata ydinohjusta kertaa 10 kärkeä = 1000 ydinkärkeä eli ilmeisesti USA tai Venäjä jo ensi-iskussaan saisivat samalla aikaiseksi ydintalvenkin?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 22.10.21 22:27

    ]]>         2021-10-15T18:51:45+03:00 2021-10-15T18:51:45+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44293#p44293 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    (Eura), Kuinkahan germ. eyrr (äyrä) kääntyisi saamenkieliin, joissa ei kaiketi ole ollut y-vokaalia? Paikannimistössä eura- ja äyränimet ovat usein (ranta)töyräitä ja keskenään samanlaisia paikkoja, joten tällaista voi epäillä.
    Konsonantin edellä *y on korvattu lainasanoissa saamen v:llä.
    Mitäs Eura-nimiä sitten löytyy, jotka oikeasti viittaavat äyrääseen eivätkä vain sijaitse "lähellä" sellaista? En onnistunut löytämään yhtäkään. ("Lähellä" on aina kymmenittäin erilaisia kohteita, joten läheisyys ei riitä.) Eurajoki ja Aurajoki ovat joennimiä ja selittyvät germaanisesta sanasta 'suoni, joki'.

    Sara (indo-iranilainen sana) merkityksessä kova, karhea, on esitetty. Sopii mielestäni kuvaamaan maalajia sora hietakäsitteen tarkentumana. Sieta - hieta on paikanimistössä tyypillinen soramaiden nimitys ja varmaankin maalajin nimitys, vanhempaa kerrostumaa kuin sora. Onkohan muuta ajatusta sora -sanan etymologiksi?
    Suomessahan on sana sara 'heinä', joten millä perusteella Sara-paikannimiä pitäisi selittää oletetusta indo-iranilaisesta merkityksestä 'kova, karhea'?

    Sora-sanalla on mahdollinen vastine mordvassa: s'uro 'jyvä, hirssi'. Se olisi äänteellisesti täysin säännöllinen vastine, mutta merkitys ei tietenkään ole aivan lähellä.

    Sieta-paikannimiä en onnistunut löytämään Suomesta yhtäkään.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 15.10.21 18:51

    ]]>         2021-10-10T07:24:04+03:00 2021-10-10T07:24:04+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44292#p44292 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Sara (indo-iranilainen sana) merkityksessä kova, karhea, on esitetty. Sopii mielestäni kuvaamaan maalajia sora hietakäsitteen tarkentumana. Sieta - hieta on paikanimistössä tyypillinen soramaiden nimitys ja varmaankin maalajin nimitys, vanhempaa kerrostumaa kuin sora. Onkohan muuta ajatusta sora -sanan etymologiksi?

    Olen jo osoittanut, että Arda-muoto (mahdollinen ei siis kääntynyt Arta-muotoon asti) on säilynyt paikannimisssä kahdessa tapauksessa 1600-luvulle ja sanansisäisen d:n poisjättö tästä on ainakin teoreettisesti mahdollinen. Tosin itsekin ajattelen, että Ara -nimillä voi olla muitakin lähtökohtia.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 10.10.21 07:24

    ]]>         2021-10-09T12:44:48+03:00 2021-10-09T12:44:48+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44291#p44291 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>


    ”Suvereenius” oli, aivan kuten Stalin oli Kotkinin huomiossa sanonut, vain suhteellista, illuusio. Pienillä valtioilla tuntuu olevan taipumus elää ikään kuin tuo illuusio olisi täyttä totta ja käyttäytyä ikään kuin oltaisiin ”isoja poikia, ihan peräti suvereeneja”.
    Stephen Kotkin lienee oikeassa Stalinin käsityksistä `suvereeniteetistä ja puolueettomuudesta´, ei niillä ollut Stalinille merkitystä, kuten ei Suomen ja Neuvostoliiton välillä 1939 voimassa olleesta kolmesta sopimuksestakaan.

    Mutta miksi Stalin ei bolsevikkien perusväittämän mukaisesti halunnut ainoastaan rauhaa ja miksi Stalin ei 1939 kesällä halunnut tehdä sopimusta länsiliittoutuneitten Britannian ja Ranskan kanssa, näiden maiden neuvottelijat lähtivät sitten Moskovasta kaksi päivää ennen kuin
    Ribbentrop saapui Moskovaan allekirjoittamaan 24.8.1939 Stalin-Hitler sopimuksen.


    Tuskin Hitlerin Saksa olisi kyennyt hyökkäämään Ranskaan, Tanskaan, Norjaan ja Neuvostoliittoonkaan ilman lähes kahden vuoden ajan Neuvostoliitosta saatuja materiaalitoimituksia Saksan sotataloudelle.


    Mutta Stalinin oli saatava etupiirinään Puolan itäosa kun Stalin itse oli 1920 pahasti epäonnistunut saman suunnan hyökkäyksessä ja Hitlerillä oli sama pakkomielle Puolasta Saksan elintilana, jolla ei kuitenkaan ollut merkitystä Saksan sotataloudelle. ( Tosin Saksan juutalaisongelma ja tuhottavat juutalaiset olivat vallatussa Puolassa. )

    Keskusteluja brittiparlamentissa 24.8.1939,
    http://api.parliament.uk/historic-hansa ... -situation sodanuhkaa Saksan taholta on pelätty ja ihmetelty, miksei Stalinin Neuvostoliiton kanssa ollut tehty liittosopimusta. Saksaa näytettäisiin pidetyn vihollisena ja Neuvostoliittoa edellisen sodan tavoin liittolaisena Saksaa vastaan.

    Pääministeri Chamberlain sanoo takuut Puolalle annetun ennen kuin mistään sopimuksesta Venäjän kanssa oli puhuttu. Chamberlain sanoo Olevan ennenaikaista muodostaa kantaa MR-sopimukseen 24.8.1939, on neuvoteltava Ranskan kanssa tämän sopimuksen merkityksestä ja seurauksista.

    Brittiparlamentissa kommunistien edustaja mr Callagher sanoo "Puola voitavan pelastaa ja säilyttää rauha, jos allekirjoitetaan anglo-NL -sopimus ja Puola muuttaa suhtautumistaan Venäjään."
    Mr. Robinson: välihuuto: "He ovat tehneet sopimuksen fasistien kanssa."
    Kommunisti Gallagher toistaa, ettei "Saksa-NL -hyökkäämättömyyssopimus millään tavoin häiritsisi Britannian, Ranskan ja Neuvostoliiton välistä keskinäistä avunantoa koskevaa sopimusta ja tuo esille Stalinin 10.3.1939 pitämän tärkeän puheen.
    1. Kannatamme rauhaa
    2. rauhanomaisia ja ystävällisiä suhteita kaikkiin naapurimaihin, joilla on yhteiset rajat NL:n kanssa.
    3. kannatamme tukea valtioille, jotka ovat hyökkäyksen uhreja ja taistelevat maansa itsenäisyyden puolesta."
    jne.
    Kommunistiedustaja Callagher brittiparlamentissa 24.8.1939 näyttäisi vakaasti uskoneen NL:n rauha-iskulauseeseen, mutta hänen vakuuttelunsa ei ole saanut vastakaikua muilta brittiedustajilta.

    21.8.1939 julkaistu uutisfilmi Ranska.Britannia- edustuston saapumisesta neuvotteluihin Moskovaan:
    http://britishpathe.com/video/moscow-ak ... viet-union

    Presidentti F.D.Roosevelt sähkeessään 24.8.1939 Hitlerille
    http://mtholyoke.edu/acad/intrel/WorldWar2/fdr6.htm kehottaa Saksan ja Puolan hallituksia sopimaan kiistansa keskenään tai välimiesneuvotteluissa ja F.D.R. ei mainitse MR-sopimuksen toista osapuolta lainkaan.

    Stalinillakin kirjoitetaan olleen mielessään ensimmäisen maailmansodan asetelman keskusvallat vs ympärysvallat, mutta into "palauttaa Venäjän vanhat rajat" , ( salaisen lisäpöytäkirjan etupiirit ) on lyhyen tähtäimen tavoitteena saanut aikaan sopimuksen Hitlerin kanssa ja
    pidemmällä tähtäimellä Neuvostoliitto olisi sitten tullut Saksan sytyttämässä sodassa ratkaisijaksi sodassa heikentyneiden maiden Keski-Eurooppaan.
    Stalinkaan ei nähtävästi MR-sop. tehdessään uskonut Britannian ja Ranskan julistavan sotaa Neuvostoliitolle Puolaan hyökkäyksen johdosta ja näinhän sitten tapahtuikin.
    Viron ja Baltian suunnalla Stalinilla oli menestystä, mutta Suomen etupiirin kohdalla puna-armeija epäonnistui surkeasti ja Englannin ja Ranskan maihinnousu ja uhka Kiirunan rautamalmialueille Suomen avun merkeissä sai Stalinin haluamaan lopulta r a u h a a - tosin välirauhana maaliskuussa 1940.

    Mutta miksi Stalin ei halunnut elokuussa 1939 tehdä liittosopimusta Britannian ja Ranskan kanssa, sehän olisi sopinut Stalinin suureen
    pitkän tähtäimen suunnitelmaan herruudesta Euroopan suunnalla?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 09.10.21 12:44

    ]]>         2021-10-08T18:44:17+03:00 2021-10-08T18:44:17+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44290#p44290 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]> Tähän 10.2021 mennessä Saksassa suljettujen ydinvoimalaitosten tuotannon korvaamiseksi on poltettu enemmän rusko- ja kivihiiltä ja
    onhan uusiutuvia energiamuotojakin voimakkaasti ( ja kalliistikin ) tuettu ja v. 2019 Saksassa päätettiin lopettaa kivihiilen polttaminen 2038 mennessä.
    Saksan tuulipuistojen rakentamisvauhti laski kuitenkin 2020 alimmilleen 10 vuoteen. Vedyksi muutettu tuulienergia on kuitenkin strategiassa ja myöskin Merkelin hallitusten pitkäaikaisen ministerin johtaman EU-komission energiastrategiassa.

    Saksan vihreiden "selkäytimessä, DNA:ssa" on 1970-luvun alusta alkaen ollut kaikenlaisen ydinvoiman vastaisuus, joka näyttää Saksassa levinneen muihinkin puolueisiin, maanjäristysalueelle rakennetun Fukushiman ydinvoimalan tsunami-onnettomuuden ollessa sysäyksenä 2011 päätökseen.

    France24 Saksan energiewenden tragediasta:
    http://france24.com/en/live-news/202103 ... exit-nears
    "Baijerin Gundremmingenin kylän ydinvoimalaitos suljetaan 31.12.2021 ja sen vuotuinen 10 miljardin kilowattitunnin sähköntuotanto loppuu."
    Ja "atomikylän lähistön Leipheimissä on rakenteilla fossiilista maakaasua polttava kaasuvoimalaitos."

    http://eppowereurope.cz/en/tiskove-zpra ... ject-ocgt/
    Leipheimin 300 MW:n kaasuturbiinivoimala näyttäisi olevan Saksan energiewenden kaksoisjärjestelmän ´varavoimala´, kaasuakin poltetaan silloin kun tuulee vähän tai tai ei tuule lainkaan ja silloin kun tuulee, on suunnitelmissa muuttaa osa tuulisähköstä vedyn muotoon eli energian kokonaismäärä ei vetytaloudessa kasvaisi lainkaan.

    Saksa saattaa joutua ja ajautua fossiilisten käyttäjäksi ja päästelijäksi pitemmäksi aikaa kuin olisi tarpeellista ja tulisi siten toimineeksi omaa päästövähennystavoitettaan vastaan?

    EU-komissio ajaa samoja strategioita, mutta olisikohan Saksan energiewende huono esimerkki muiden toteutettavaksi?

    Veikko Palvo

    ================================================================================================



    Energiavuosi 2020 sähkö, Energiateollisuus 4.2.2021:
    http://energia.fi/files/4428/Sahkovuosi_2020_netti.pdf

    "Sähkön ja kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat vuodesta 2019 20 % ja ovat laskeneet 72 % 2000-luvulla."

    "CO2-vapaan sähkön osuus on jo 85 %:a."

    "Ydinvoiman ja vesivoiman osuus kulutuksesta oli v. 2020 47% ja sähkön nettotuonti oli 18,5%:a."

    "Tuulivoimaa v. 2019 9,1% ja vuonna 2020 11,8 %," mutta tuulen osuus on vain pian käytöstä poistuvien turpeen ja kivihiilen suuruinen.
    "Tuulivoiman kapasiteetti 2585 MW," mutta tuulisähkön tuotanto vaihtelee tuon _nimellistehon_ ja vaikkapa 68 MW:n välillä ja tuulen vaihtelut Suomen alueella eivät näytä korvautuvan sillä, että oletetaan, että jollakin alueella aina tuulisi ja jollakin olisi vähätuulista.
    Tuulituotanto on ajoittaista.

    Tuuliturbiineja on 2020 lopussa vajaat 900 ja niiden sähköntuotto korvaa ainoastaan turpeen ja jäljellä olevan kivihiilen käytön vuositasolla laskettuna ja vertailuvuotena on vuosi 2019.
    Vetytaloudesta Saksan energiewenden esimerkin mukaisesti kirjoitellaan meilläkin, mutta otetaankohan Saksassa 30 000 myllyn tuulituotannosta vuositasolla osa, vaikkapa 10000 turbiinia vedyksi muutettavaksi sähköenergiaksi?
    ja
    SSAB:n Raahen ex.Rautaruukki on oiva esimerkki mahdollisesta vedyn käytöstä, tarvittaisiin oma ydinvoimala lisää energiantarpeeseen ja tuotetun
    vetyteräksen YLE uutisoi olevan 20 - 25 %:a koksiterästä kalliimpaa. EU:n ulkorajojen suojatulleja tarvittaisiin siihen, että eeuulaiset kuluttajat olisivat pakotettuja ostamaan "vetyteräksisiä tuotteita" ja mitenkähän "vetyteräksen hinta" vaikuttaisi vientiin EU:sta?

    Suomessakin tarvittaneen siten esim. 4000 tuuligeneraattoria lisää ja vaikkapa puolet tuuliturbiinien määrästä voitaisiin käyttää vedyksi muuttamiseen eli vuositason tuulituotanto puolittuisi ja tuulisähköstä vedyksi ja takaisin sähköksi muuttamisessa katoaisi 2/3 tuulisähköstä.
    laskettuna vuositason sähköntuotannosta.
    Suomen vuoden 2020 sähköntuotannon lukujen perusteella näyttäisi siltä, että nykyisten ja rakenteilla olevien ydinvoimaloiden lisäksi tarvittaisiin kaksi OLK3-ydinvoimalaa lisää, tuulituotannon säätövoimana ei `hinta- ja huoltovarmuudella´ voine olla sähkön tuonti Suomeen?

    Norjan vesivoimankin valuttamiseksi Saksaan otettiin vuodenvaihteessa käyttöön 1400 MW:n "Green Cable" NordLink Tonstad´sta Wilster´iin.
    "Normaalisti" sähkönkulutus Suomessa on alle 10000 MW:tä, mutta 28.2.2020 on ollut 12 719 MW:n käyttöhuippu.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 08.10.21 18:44

    ]]>         2021-10-06T12:51:46+03:00 2021-10-06T12:51:46+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44289#p44289 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Vokaalimuunnoksesta, eura - äyrä vrt. keuru - käyrä.
    Mitä todisteita on ylipäätään siitä, että nuo eri vokaaliasut liittyisivät mitenkään toisiinsa? Et voi vain päättää sitä. Kuten sanottu, suomen murteiden äännehistoriassa ei ole tapahtunut noiden vokaaliyhdistelmien sekoittumista, joten niillä ei lähtökohtaisesti ole mitään tekemistä keskenään.
    Nastolan, Hollolan ja Lahden rajan lähellä olevan Merrasjärven läheltä olen löytänyt kaksi eri Sarajalammea. Tulkintani mukaan nimet eivät perustu indo-iranialiseen lainasanaan *saraja, vaan toiseen lainasanaan samalta kielialueelta, sara - sora. Paikannimessä -ja pääte on maan laatua (mm. laidunnuksen tai viljelyn kannalta) kuvaava pääte.
    Millä perusteella sara tai sora olisi indoiranilainen lainasana? Tällaista selitystä ei kukaan kielitieteilijä ole esittänyt. Ja miten ihmeessä ne liittyisivät yhteen?
    Myös *Ara-nimet voidaan johtaa (mahdollisesta) indo-iranilaisesta lainasanasta ardha. Eteläkarjalaisissa murteissa sanansisäinen d jää pois, vrt. luhta - luhan.
    Astevaihtelussa t:n heikon asteen vastine katoaa tai sulautuu itämurteissa viereiseen konsonanttiin. Perusmuodossa on kuitenkin vahva aste, joten pitäisi olla Arta, ja heikossa asteessa Arran, Arrassa jne.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 06.10.21 12:51

    ]]>         2021-10-06T09:34:49+03:00 2021-10-06T09:34:49+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44288#p44288 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Alex Snellman: Kolonialismi-keskustelun häivytetyt ristiriidat ja liberaalidemokratian tulevaisuus]]> Alex Snellman: Kolonialismi-keskustelun häivytetyt ristiriidat ja liberaalidemokratian tulevaisuus (HAik 3/2021)

    Viime aikoina Suomessa on virinnyt kiinnostava keskustelu kolonialismista ja useista siihen läheisesti liittyvistä käsitteistä. Kirjoitin Historiallisessa Aikakauskirjassa (4/2018) (1.) käsitteellisestä tarkkuudesta kolonialismia ja vähemmistöjä tarkasteltaessa, ja aihepiirin keskustelu onkin ilahduttavasti siirtynyt tuolloin ilmestyneestä hieman epämääräisestä raportista (2.) varsinaisen tutkimuksen puolelle Janne Lahden ja Rinna Kullaan toimittamassa Historiallisen Aikakauskirjan teemanumerossa Kolonialismi ja Suomi (4/2020). Kiinnostava ja käsitteellisesti ansiokas joukko artikkeleita esittää kolonialismin yllättävänkin laaja-alaisena ja monitahoisena ilmiönä. Suomen historian kannalta saamelaisten kohtelu ja asema ovat eittämättä kolonialismi-teeman ytimessä. Kiinnitin kuitenkin huomiota Leila Koivusen ja Anna Rastaan tutkimuskatsaukseen, joka suhtautuu täysin neutraalisti myös tiedemaailman dekolonisaatioon, vaikka sillä voi olla myös ongelmallisia piirteitä, (3.) mistä lisää jäljempänä. He toteavat, että ”[d]ekolonisointipyrkimykset ovatkin, samoin kuin esimerkiksi feministinen liike, hälventäneet identiteettipoliittisten ja akateemisten diskurssien, aktivismin ja tieteentekemisen välistä rajaa.” (4.)

    Aarne Mattila jatkoi keskustelua Historiallinen Aikakauskirjan seuraavassa numerossa (1/2021). (5.) Hän huomautti aivan oikein, että laajaa kolonialismi-näkökulmaa systemaattisesti sovellettaessa esimerkiksi suomalaisten ja saamelaisten epäsymmetrisen valtasuhteen ohella olisi mahdollista tarkastella myös Ruotsin valtakunnan ruotsinkielisen enemmistön ja suomenkielisen vähemmistön epäsymmetristä valtasuhdetta ja sen myöhempiä jälkivaikutuksia – riippumatta siitä, ettei valtakunta kohdellut näiden kieliryhmien asuma-alueita epätasa-arvoisesti. Toinen asia sitten on, halutaanko tämä vanhaan kansalliseen historiantutkimukseen paljon vaikuttanut, kieliriidoissa uuvuttavuuteen asti toistettu näkökulma jälleen nostaa esiin.

    Teemanumeron painopiste oli vielä pitkälti perinteisessä merentakaisessa kolonialismissa, mutta sen toimittajat ovat sittemmin pyrkineet painottamaan meille tyypillisempää Venäjän kaltaiseen mannerimperiumiin liittyvää tematiikkaa Suomen Historiallisen Seuran blogissa. He toteavat muun muassa: ”Historiakeskustelumme keskittyy harvemmin siihen osaan historiasta Venäjän keisarinvallan aikana, jolloin Suomi kuului autonomisena mutta dynaamisena, monikielisenä ja monikulttuurisena rajaseutuna Venäjän vallan piiriin ja jolloin niin Helsinki kuin Pietari hyötyivät tästä siteestä puolin ja toisin.” (6.)

    Dekolonisaatioaktivismin lieveilmiöt

    Kiinnostavaa on kuitenkin, ettei samaan Suomen Historiallisen Seuran blogisarjaan hyväksytty Ari Helon katsausta ”Yhdysvaltain patsaat, moniarvoisuus ja historia”, joka on sittemmin julkaistu Tieteessä tapahtuu -lehdessä. (7.) Helon kirjoituksen sävy on kieltämättä hyvin poleeminen, enkä jaa hänen kaikkia näkemyksiään, mutta kirjoitus tuo keskusteluun moniäänisyyttä. Se osoittaa, että neutraalin tiedejulkaisukielen ulkopuolella aihepiiri on kaikkea muuta kuin helppo ja ristiriidaton, ja se on varsinkin hänen omalla alallaan Yhdysvalloissa kärjistynyt ja toimii kulttuurisodan polttoaineena. Kulttuurisotakäsitteen popularisoinut sosiologi on äskettäin varoittanut, että tämä ”sota” on nykyään entistä ankarampi ja uhkaa Yhdysvalloissa jo demokratiaa. (8.) Useille puolueille ympäri maailmaa kolonialismi-keskustelun aihepiiri näyttää toimivan voimallisena poliittisen aktivoinnin ja agitoinnin välineenä, kuten uutismediaa seuraamalla on helppo havaita.

    Helon reipas teksti muodostaa voimakkaan kontrastin edellä mainitun teemanumeron tutkimuskatsauksen ristiriidattomalle yksiäänisyydelle dekolonisaatioaktivismin kohdalla. Se tuo näkyviin aktivismin ongelmallisia puolia. Moniäänisen keskustelun vaarantuminen on herättänyt huolta Yhdysvalloissa. Sitä on puolustettu muun muassa kuuluisassa avoimessa kirjeessä Harper’s Magazinessa. Allekirjoittajien joukossa ovat muiden muassa Anne Applebaum, Margaret Atwood, Noam Chomsky, Francis Fukuyama, Garry Kasparov, Salman Rushdie ja Gloria Steinem. He toteavat muun ohella:
    Tiedon ja ideoiden vapaa vaihto, liberaalin yhteiskunnan elinehto, on jatkuvasti muuttumassa rajoitetummaksi. Vaikkakin olemme tottuneet odottamaan tätä radikaalioikeistolta, sensuurimieliala on myös leviämässä laajemmin kulttuurissamme: eriävien mielipiteiden suvaitsemattomuus, ajankohtainen julkisen häpäisemisen ja boikotoinnin aalto ja taipumus ratkaista monimutkaiset poliittiset kysymykset sokaisevalla moraalisella varmuudella.
    (9.)

    Kirjettä on puolestaan arvosteltu ad hominem -argumentoiden, että se edustaa etuoikeutettujen ääntä, ja pyritty lisäksi osoittamaan, ettei sen kuvaama ilmiö ole todellinen tai että se on ainakin vahvasti liioiteltu. (10.) Uusia moniäänisyyden ja jopa akateemisen vapauden kaventamisyrityksiä näyttää kuitenkin angloamerikkalaisessa maailmassa ilmaantuneen tuonkin jälkeen. (11.) Niiden osuvin nimitys lienee illiberalismi. (12.)

    Entä Suomi?

    Onko tällä kaikella merkitystä suomalaiselle moniääniselle keskustelulle ja akateemiselle vapaudelle? Tapamme seurata ja jälkijunassa jäljitellä angloamerikkalaisen maailman keskusteluja (tässäkin kirjoituksessa!) antaa aiheen huoleen, että näin saattaa olla. Alustavia merkkejä on havaittavissa myös Suomessa, ainakin Ilja Lehtisen perusteellisesta ja filosofisesti kurinalaisesta blogikirjoituksesta päätellen. (13.) On mahdollista, että kulttuurisodan vastainasettelut kärjistyvät meilläkin, mikäli moniäänisyys vaikenee ja välittävät näkökulmat jäävät puuttumaan. Yhdysvaltoihin verrattuna ylilyönneiltä suojaa Suomessa toki se, että meillä on vahva irtisanomissuoja, josta tosin ei ole mitään apua laajalle apurahatutkijoiden ja akateemisten freelancereiden joukolle. Yhdysvalloista poiketen meillä on myös vihapuhelainsäädäntö, joten valtio rajoittaa – epäiltyjen oikeusturvan huomioiden – mielipiteen vapautta jälkikäteen, mikä tekee yhdysvaltalaistyyppisen aktivismin vähemmän tarpeelliseksi. Silti kolonialismissa nähdään myös Suomessa ilmeisesti jotain niin räjähdysherkkää tai erikoista, että se on johtanut jopa keskustelua karnevalisoivan valemielipidekirjoituksen syöttämiseen Helsingin Sanomiin. (14.) Jotain on siis liikkeellä.

    Mikä tekee kolonialismista näin räjähdysherkkää? Kysymys lienee syyllisyyden pelosta ja syyllistämisen olettamisesta mutta toisinaan kenties myös oletuksesta, että ideologinen oikeaoppisuus tai hyvät tarkoitukset saattaisivat pahimmillaan korvata älyllisen rehellisyyden. Se voi johtaa epäoikeutetuksi ja yliyleistäväksi koetun ”vääryyksien osoittelun” torjuntaan.

    Dekolonisaatioaktivismin ja sen lähi-ilmiöiden tiedemaailmalle mahdollisesti aiheuttamia ongelmia lähestytään yleensä tarkastelemalla yksittäistapauksia, joita osa viestimistä myös selvästi paisuttelee ja selostaa epätarkasti. Asiaa on nähdäkseni kuitenkin paljon oleellisempaa tarkastella yksittäistapauksien sijasta periaatteelliselta kannalta. Onko sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksia ajettava tai ehkä suomalaisittain lyhyesti sanottuna ihmisoikeustyötä tehtävä perinteisen liberaalin yhteiskunnan arvojen mukaisesti vai vaaditaanko myös illiberaaleja keinoja, kuten akateemisen vapauden rajoittamista, vaikkapa sanojen julistamista tabuksi jopa akateemisissa yhteyksissä. (15.) Tässä on arvojärjestelmien ja kenties myös sukupolvien ristiriita, jota pitäisi tarkastella syvemmin, eikä pyrkiä ohittamaan vakavaa keskustelua erilaisin strategioin, kuten keskustelijoiden epäsymmetriseen valta-asemaan vetoamalla tai ilmiön yksittäistapauksiksi kuittaamalla. Kyse on vanhasta kysymyksestä, pyhittääkö hyvä päämäärä ongelmalliset keinot. Mitkä ovat pelin säännöt?

    Myös yhteiskunnallisia epäkohtia korjaaville tahoille pitää voida asettaa vaatimuksia. Niitä on mielestäni ainakin kaksi: jokainen eettisesti kestävä yhteiskunnallinen liike pystyy itsekritiikkiin ja jokainen eettisesti kestävä yhteiskunnallinen liike varoo ilmaisuvapauden tukahduttamista.

    Kolonialismi-keskustelu liberaalidemokratian heikentämisen välikappaleena

    Kun puhutaan kulttuurisodasta ja keinoista, joita nähdäkseni voi luonnehtia illiberaaleiksi, viime kädessä puhutaan myös liberaalidemokratian tulevaisuudesta. Kulttuurisota heikentää yhteiskuntaa ja tekee sen alttiiksi demokraattisen järjestelmän rapautumiselle. Se on tietoista vastakkainasettelua, johon valitettavasti myös tämän kolonialismikeskustelun ja sen lähi-ilmiöiden aihepiiristä poimitaan aineksia – täysin sen osanottajien tahdosta riippumatta.

    Liberaalidemokratia on sortunut Venäjällä, se on henkitoreissaan Unkarissa ja se horjuu vakavasti Yhdysvalloissa. Liberaalidemokratia perääntyy kaikkialla maailmassa, ja sen vastaiset voimat käyttävät kaikkia käsiinsä saamiaan aseita horjutustyössä. (16.) Yhtenä välineenä on tässä puheena oleva keskustelu, joka kelpaa kulttuurisodan polttoaineeksi. Siksi on syytä todella vakavasti pohtia, millä tavoin aihepiirin parissa tehtävä ihmisoikeustyö ja historian kriittinen tarkastelu olisi järjestettävä, jotta se ei samalla edesauttaisi liberaalidemokratian murentamista. On muistettava, että ihmisoikeustyö ja historian kriittinen tarkastelu ovat ylipäätään mahdollisia vain liberaalidemokratian oloissa, eivät sen ulkopuolella. Liberaalidemokratian suojelun täytyy siten olla ensisijainen tavoite.

    Tarkoittaako tämä, että ihmisoikeustyöstä ja kriittisistä historiallisista näkökulmista tulisi luopua liberaalidemokratian suojelemiseksi sitä horjuttavilta voimilta? Ei toki, mutta niissä olisi hyvä eräissä tapauksissa olla tarkempi ja itsekriittisempi. Punnitulla puheella antaa vähemmän aineksia vastakkainasettelujen rakentamiselle. Hienovaraisempi käsitemäärittely tekee tästä ihmisoikeustyöstä niin ristiriidatonta, että se soveltuu vain vaivoin poliittisten jakolinjojen rakentamiseen ja tuntuu samalla intellektuaalisesti perustellummalta.

    Käsitteellinen varovaisuus estää keskustelun väärinkäytön

    Voi esimerkiksi pohtia, missä ilmiöissä kolonialismi on mielekäs käsite ja missä ei. Milloin sen kantamat konnotaatiot merentakaisista kolonioista ja eriarvoisista etnisistä ryhmistä ovat sopivia, milloin imperialismi on kuvaavampi termi? (17.) Suomi oli Venäjän imperiumin rajamaa (imperialismi) mutta tuskin sentään siirtomaa (kolonialismi). Milloin valtaepäsymmetrioita kuvaavat käsitteet, kuten keskus–periferia tai emämaa–rajamaa, riittävät yksinään ilman eksplikoitua kolonialismiakin? Esimerkiksi Andreas Kappeler huomauttaa Venäjästä: ”Nimitysten kolonialismi ja imperialismi toistuva ja massamittainen käyttö Venäjään ja Neuvostoliittoon viitattaessa, erityisesti amerikkalaisten tutkijoiden toimesta, peittää paljon enemmän kuin se selittää.” (18.) Saattaa myös olla oleellista tutkia vähemmistöjä niiden omilla ehdoilla, joihin kolonialismi ei aina välttämättä luontevasti kuulu.

    Tunnetusti on myös hyvä varoa niinkin leimaavan käsitteen kuin rasismin omatoimista laajentamista sellaisiin ilmiöihin, joihin se ei sovellu. (19.) Sen epämääräinen käyttö on ainakin Yhdysvalloissa ollut poikkeuksellisen otollista kulttuurisodan polttoainetta eikä siten ole omiaan vähentämään vastakkainasettelua. Esimerkiksi ksenofobia on usein uskontopohjaisen syrjinnän kohdalla osuvampi nimitys. Suomalaisen tiedemaailman olisi myös hyvä kieltäytyä tähän kuten muihinkin ongelmallisiin aihepiireihin liittyvien sanojen määrittelystä tabu-luonteisiksi.

    Lienee myös syytä torjua yhdysvaltalaisen rotupuheen tuominen Eurooppaan, mikä tuskin on tiedemaailman ongelma, mutta saattaa laajemmassa yhteiskunnallisessa keskustelussa olla vaarana amerikkalaisten mallien seuraamisen vuoksi. Vuosikymmeniä olemme korostaneet rotu-käsitteen epätieteellisyyttä. Ilmenevä syrjintä liittyy ihonväriin ja etnisyyteen, ei (olemattomaan) rotuun. Jos tämä syrjintä taas ilmenee sellaisina pieninä kommentteina, joiden takana ei ole aggressiivista intentiota, niin sen kutsuminen mikroaggressioksi (20) on epätarkkaa, kontraproduktiivista ja vastakkainasetteluja kärjistävää. Eikö kyse ole pikemminkin tahallisesta tai tahattomasta toiseuttamisesta?

    On myös vakavasti harkittava, onko kulttuurinen omiminen, approriaatio, lainkaan onnistunut käsite. (21.) Pohjana on latinan sana ”omaisuus” (proprietas). Onko kulttuurille syytä luoda omistusoikeuksia, suorastaan uusliberalistisesti kauppatavaraistaa se, kommodifioida? Samalla luodaan tai vahvistetaan kulttuuriryhmien rajoja ja luodaan vastakkainasetteluja ja omistusriitoja. Omistusoikeuden suoja on toki länsimaissa vahva, mikä selittänee mallin ulottamisen kulttuurin alalle – omistusoikeudesta on haettu turvaa – mutta olisiko kulttuurin syytä antaa kuitenkin virrata vapaana (mihin avoimen tieteen ja avoimien kulttuuriaineistojen kohdalla toisaalta kiivaasti pyritään) ja käsitteellistää tarvittaessa alkuperäiskansojen kulttuuripiirteiden suojaamista vaikkapa kulttuurisena kunnioittamisena.

    Olisi ehkä jopa käytettävä varoen sanaa monikulttuurisuus, koska sillä voidaan muun ohella tarkoittaa ongelmalliseksikin koettua maahanmuuttajapolitiikan muotoa, jota Suomessa ei ole koskaan sovellettu. (22.) Käsitteen monitulkintaisuutta on kuitenkin toistuvasti ja tietoisesti käytetty poliittisena aseena: käsitteen käyttäjien on vihjailtu tavoittelevan rinnakkaisyhteiskuntien Suomea. Antaisiko kulttuurisen moninaisuuden (diversity) käsite vähemmän aineksia vastakkainasettelujen rakentajille?

    Nationalismi puolestaan on hyvin laaja ja moni-ilmeinen ilmiö, joka ei selvästikään ole kokonaan paha (Kalevala, kultakauden taide), toisin kuin yhdysvaltalainen arkikeskustelu tai toisinaan esimerkiksi vanhempi itäeurooppalainen tieteellinen keskustelu antaisivat aiheen olettaa. Kansakunta-aate inklusiivisessa muodossaan (vs. eksklusiivinen etnonationalismi) on ilmiselvästi ollut Suomelle suotuisa, ja voidaan hyvin puhua liberaalista nationalismista. (23.) Hyvä patriotismi ja paha nationalismi on napakka iskulauseena, mutta Suomen kansakuntaa ei 1800-luvulla rakennettu ensi sijassa perustuslakipatriotismin vaan kansakunta-aatteen, nationalismin pohjalle. Afganistanissa kansakunnan rakentamisen sanotaan epäonnistuneen. Suomessa se onnistui. On vaikea ajatella, että kansakunta-aate, jonka pohjalle (toistuvien kansainvälisten arvioiden mukaan) maailman parhaisiin kuuluva maa on rakennettu, olisi puhtaasti ongelmallinen – riippumatta siitä, kuinka kammottavasti saman ilmiön joitakin muotoja on käytetty. Nationalismin inklusiivisessa muodossa kaikilla on periaatteessa mahdollisuus kansakunnan jäsenyyteen, tulla uusiksi suomalaisiksi. Huolellisesti käytettynä ei tästäkään käsitteestä ole siten vastakkainasettelun välineeksi.

    Lopulta ei vaadita kuin hieman harkintakykyä ja tarkkuutta, niin voimme edistää samaan aikaan sekä liberaalidemokratiaa että ihmisoikeustyötä ja historian kriittistä tarkastelua. Toivottavasti siihen on valmiutta?

    FT Alex Snellman on vapaa historiantutkija.


    1. Alex Snellman, Hyvä tarkoitus, epämääräiset käsitteet. Tarkkuutta kolonialismin ja vähemmistöjen tutkimukseen. Historiallinen Aikakauskirja 4 (2018), 479–480, https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/ ... historia/ (29.8.2021).
    2. Emma Hakala, Iina Hakola & Jenni Laakso (toim.) Kenen historia? Raportti monipuolisen historiantutkimuksen, -opetuksen ja vuoropuhelun tilasta ja haasteista Suomessa. HWB Report 3, 10/2018, https://historianswithoutborders.fi/kenenhistoria/ (29.8.2021).
    3. Esim. Annette Volfing, Britannian humanistit paineen alla. Agricolan tietosanomat 6.8.2021, https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/ ... neen-alla/ (29.8.2021).
    4. Leila Koivunen & Anna Rastas, Suomalaisen historiantutkimuksen uusi käänne? Kolonialismikeskustelujen kotouttaminen Suomea koskevaan tutkimukseen. Historiallinen Aikakauskirja 4 (2020), 433.
    5. Aarne Mattila, Kolonialismi ja Suomi. Historiallinen Aikakauskirja 1 (2021), 113–114, https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/ ... melaisuus/ (29.8.2021).
    6. Rinna Kullaa ja Janne Lahti, Itsensä tunnistaminen eli siirtomaavallan ominaisuudet pohjoisessa. Suomen Historiallisen Seuran blogisarja 21.4.2021, http://www.histseura.fi/blogisarja-itse ... ne-lahti/ (29.8.2021).
    7. Ari Helo, Yhdysvaltain patsaat, moniarvoisuus ja historia. Tieteessä tapahtuu 39:2 (2021), https://journal.fi/tt/article/view/107633 (29.8.2021). Helo julkaisi tiedon, ettei tekstiä hyväksytty blogisarjaan Historians in Helsinki -Facebook-ryhmässä 16.4.2021, ja asia mainitaan myös tekstin ensimmäisessä viitteessä. Ks. myös Ari Helo, Woke-nyrjähdyksiä historiallisessa ajattelussa. Agricolan tietosanomat 23.4.2021, https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/ ... attelussa/ (29.8.2021) ja sen linkit.
    8. Zack Stanton, How the ‘Culture War’ Could Break Democracy. Politico 20.5.2021, https://www.politico.com/news/magazine/ ... sis-489900 (29.8.2021).
    9. “The free exchange of information and ideas, the lifeblood of a liberal society, is daily becoming more constricted. While we have come to expect this on the radical right, censoriousness is also spreading more widely in our culture: an intolerance of opposing views, a vogue for public shaming and ostracism, and the tendency to dissolve complex policy issues in a blinding moral certainty.” Elliot Ackerman et al., A Letter on Justice and Open Debate. Harper’s Magazine 7.7.2020, https://harpers.org/a-letter-on-justic ... n-debate/ (29.8.2021). Liki samaan aikaan julkaistiin samaa teemaa käsittelevä Conor Friedersdorfin artikkeli The Perils of ‘With Us or Against Us’ A healthy deliberative process needs to make room for dissent. The Atlantic 9.7.2020, https://www.theatlantic.com/ideas/arch ... us/613981/ (29.8.2021).
    10. Brooke Binkowski et al., A More Specific Letter on Justice and Open Debate. The Objective 10.7.2020 https://www.objectivejournalism.org/p/a ... on-justice (29.8.2021). Sarah Manavis, ’Cancel culture’ does not exist. New Statesman 16.7.2020, https://www.newstatesman.com/science-te ... -not-exist (29.8.2021).
    11. Esim. Kenan Malik, Both left and right practise ‘cancel culture’. Both should stop. The Guardian 23.5.2021, https://www.theguardian.com/commentisfr ... hould-stop (29.8.2021). Tarkoitan tässä angloamerikkalaisella maailmalla Britanniaa, englanninkielistä Pohjois-Amerikkaa ja niiden mediakeskustelua.
    12. Michelle Goldberg, Do Progressives Have a Free Speech Problem? The New York Times 17.7.2020, https://www.nytimes.com/2020/07/17/opin ... peech.html (29.8.2021).
    13. Ilja Lehtinen, Muutamia kysymyksiä antirasistisista strategioista. Medium 20.12.2020, https://iljalehtinen.medium.com/muutami ... ef7286012 Ks. myös Daniel Bergner, ‘White Fragility’ Is Everywhere. But Does Antiracism Training Work? The New York Times Magazine 15.7.2020, https://www.nytimes.com/2020/07/15/maga ... ngelo.html (29.8.2021).
    14. Juha-Pekka Tikka, Helsingin Sanomia huijattiin: ”Artistin” kirjoitus läpi väärällä nimellä”. Verkkouutiset 25.7.2021, https://www.verkkouutiset.fi/helsingin- ... a-nimella/ (29.8.2021).
    15. Ks. esim. Johan Ehrstedt, Rättvisande för vem? Om det spända förhållandet mellan nutida värderingar och förflutenhetens vålnader. Historikerbloggen 8.4.2021, https://blogs.abo.fi/historia/2021/04/0 ... -valnader/ (29.8.2021).
    16. Ks. esim. Mark Galeotti, The Great Turn in Putin’s Post-Post-Modern Authoritarianism. The Moscow Times 1.5.2021, https://www.themoscowtimes.com/2021/05/ ... ism-a73802 (29.8.2021); Andrei Kolesnikov, Are the Protest Movements Dead in Russia and Belarus? The Moscow Times 27.7.2021, https://www.themoscowtimes.com/2021/07/ ... rus-a74623 (29.8.2021); Zack Beauchamp, It happened there: how democracy died in Hungary. Vox 13.9.2018, https://www.vox.com/policy-and-politics ... ism-trump (29.8.2021); Sean Illing, The case for optimism about American democracy. Vox 26.7.2021, https://www.vox.com/vox-conversations-p ... democracy (29.8.2021); Zselyke Csaky: The Antidemocratic Turn. Freedom House 2021, https://freedomhouse.org/report/nations ... ratic-turn (29.8.2021); Democracy Index 2020. The Economist Intelligence Unit, 2020. https://www.eiu.com/n/campaigns/democr ... 9.8.2021).
    17. Ks. esim. Pertti Luntinen, F. A. Seyn. A Political Biography of a Tsarist Imperialist as Administrator of Finland. SHS 1985.
    18. ”The frequent and wholesale use of the terms colonialism and imperialism when referring to Russia and the Soviet Union, especially by American scholars, conceals far more than it explains.” Andreas Kappeler, The Russian Empire: A Multi-Ethnic History. Routledge, [2001] 2014, 7.
    19. Ks. käsitteellisen tarkkuuden tärkeydestä Jani Sinokki, Rasismi ja käsitenihilismi. Ajatus 74:1 (2017), 173–204, https://journal.fi/ajatus/article/view/74483 (29.8.2021). Hänen käsiteanalyysinsä on muuten erittäin vakuuttava, mutta ”etnisyys” rotusyrjinnän kriteerinä (s. 195) vaatisi lisähuomiota: voidaanko siitä todella johtaa rotusyrjinnän muodoiksi myös uskontoon ja kieleen perustuva syrjintä? Sinokin muotoilu ”voidaan nähdä kattavan alaansa myös kulttuuriset seikat, kuten” vaatisi laajempaa perustelua.
    20. Mikroaggressiot. Yhdenvertaisuusvaltuutettu, https://syrjinta.fi/rasismi (29.8.2021); Saija Nironen, Viattoman kuuloinen kysymys kotimaasta oli jälleen yksi näkymätön isku. Yle Uutiset 16.3.2021, https://yle.fi/uutiset/3-11837352 (29.8.2021).
    21. Ks. esim. Kenan Malik, Who polices the cultural appropriation gatekeepers?. The Guardian 14.4.2019, https://www.theguardian.com/commentisfr ... atekeepers (29.8.2021); Kenan Malik, Kenan Malik on cultural appropriation. ArtReview 1.12.2017, https://artreview.com/ar-december-2017 ... nan-malik/ (29.8.2021).
    22. Pasi Saukkonen, Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa. WSOY, 2007. Tarkkaan ottaen maahanmuuttajapolitiikan muodon nimitys on multikulturalismi eikä monikulttuurisuus, mutta käytännössä näin samankaltaisten termien eroa ei ole keskustelussa pystytty ylläpitämään.
    23. Gina Gustavsson & David Miller (toim.), Liberal Nationalism and Its Critics. Oxford University Press 2020.

    HAikin sisällysluettelo ja linkit pääkirjoitukseen ja keskustelupuheenvuoroihin ovat luettavissa Agricolan tietosanomissa

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Haik — 06.10.21 09:34

    ]]>         2021-10-06T09:44:05+03:00 2021-10-06T09:00:11+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44287#p44287 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Anu Lahtinen: Tutkijat eivät vaienneet]]> Anu Lahtinen: Tutkijat eivät vaienneet (HAik 3/2021)

    Syksyn Historiallinen Aikakauskirja tarjoaa luettavaksi kulttuuria, hyvinvointivaltion kysymyksiä ja maailmanpolitiikkaa. Jukka Sarjala jatkaa autonomian ajan tutkimusta artikkelissa, joka käsittelee kirjakulttuurin aineellisia ulottuvuuksia 1810-luvulla. Niina Hämäläinen ja Hanna Karhu analysoivat riimillisen laulun asemaa 1800-luvulla. He tuovat esiin sekä laulun heikon arvostuksen – kalevalaisen runouden rinnalla – että toisaalta laulutyyppiä arvostaneet toimijat.

    Hyvinvoinnin tematiikkaa puolestaan tarkastelevat tahoillaan Minna Harjula ja Katariina Parhi. Harjulan tutkimusaiheena on sosiaaliturvan murros ja perhelisä 1940-luvun Suomessa, Katariina Parhi taas analysoi pohjoissuomalaista syntymäkohorttitutkimusta. Jukka Pesun artikkelissa tarkastellaan YK:n vuoden 1971 pääsihteerivaalia, joka kietoutui muihin kylmän sodan kysymyksiin. Kirsi Kanerva, Kaarina Koski ja Marko Lamberg käsittelevät referoidussa katsausartikkelissa suomalaisunien tutkimusta. Alex Snellman puolestaan esittää puheenvuoron Kolonialismi-keskustelun suunnista.

    Kuten tämänkin numeron artikkelit ja kirja-arviot osoittavat, tutkimus käsittelee mitä moninaisimpia aiheita. Tämä ei kuitenkaan aina välity suurelle yleisölle. Kuluneena vuonna historioitsijat ovat kohotelleet kulmiaan uutisotsikoille ”ennen tutkimattomista” ja ”vaietuista” menneisyyden tapahtumista tai henkilöistä. Nimetyt aiheet ovat saattaneet olla jo vuosikymmeniä tutkimuksen kohteena, ja tutkijat ovat kokeneet, että heidät ohitetaan.

    Karoliina Sjö pohti Ennen ja Nyt -julkaisussa: ”Pitääkö historian olla jännää, jotta se kiinnostaa – ja minkä kustannuksella?”(1.) Assyrologi Sanna Aro-Valjus ja antiikintutkija Marja-Leena Hänninen muistuttivat tahoillaan, että menneisyyden naisia on tutkittu enemmän kuin julkisuuden perusteella voisi luulla. (2.) Taidehistorioitsijoita on puhuttanut se, ettei tutkimus keskiajan taideteoksista – yksityiskohdista tai kokonaiskuvasta – tunnu tavoittavan kirjailijoita tai näyttelytyötä. (3.)

    Havainnot tuntuvat erityisen kipeästi ajassa, jossa tutkijat joutuvat ehtimiseen puolustamaan ja oikeuttamaan työtään. Klikkiotsikkojen logiikka tuntuu menevän uutuus- ja yllätysarvon ehdoilla. Esimerkkejä löytyy kuitenkin myös hyvästä yhteistyöstä. Tutkijoilla, kirjailijoilla ja toimittajilla on usein sama tavoite: kertoa menneisyydestä mahdollisimman monelle. Toivottavasti löydämme keinoja lisätä ja avartaa vuoropuhelua.

    Anu Lahtinen
    anu.z.lahtinen@helsinki.fi

    1. Karoliina Sjö, Pitääkö historian olla jännää, jotta se kiinnostaa – ja minkä kustannuksella? Ennen ja nyt 2/2021. https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/102406 (20.9.2021).
    2. Sanna Aro-Valjuksen tviittiketju 30.6.2021, https://twitter.com/AroValjus/status/14 ... 0398294029 (20.9.2021); Marja-Leena Hänninen, Menneisyyden naisia on tutkittu paljon. Helsingin Sanomat 10.7.2021.
    3. Katri Vuola, Onko fakta fiktiolle pahasta? Vähäisiä lisiä -blogi 28.5.2021, http://neba.finlit.fi/blogi; Janika Aho, Keskiajan kuvat ja menneisyyden kuvittelu. Glossa ry:n blogi 2.7.2021, http://www.glossa.fi/; Kuvakalske-hankkeen blogi, https://blogs.helsinki.fi/kuvakalske/ (20.9.2021).

    HAikin sisällysluettelo ja linkit pääkirjoitukseen ja keskustelupuheenvuoroihin ovat luettavissa Agricolan tietosanomissa

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Haik — 06.10.21 09:00

    ]]>         2021-10-06T07:23:07+03:00 2021-10-06T07:23:07+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44286#p44286 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]> Myös *Ara-nimet voidaan johtaa (mahdollisesta) indo-iranilaisesta lainasanasta ardha. Eteläkarjalaisissa murteissa sanansisäinen d jää pois, vrt. luhta - luhan. Mm. *Luha -paikaniminen kohdalla on arveltu, että itäinen murre olisi aiemmin vaikuttanut selvästi nykyistä lännenpänä. *Ara -nimiä on melko vähän, eivätkä ne muodosta selkeää paikallista ryhmää. Ikaalisissa ovat *Ara- ja *Luha -nimet lähekkäin. *Luha-nimillä on keskittynä Päijänteen pohjoisosissa. Pidän mielenkiintoisena *Luhanka - nimeä (aiemmin Luhango), jossa on ng+V(okaali) laidunnusta tai rehunkorjuuta kuvaavassa sanassa. Tällainen johdos yhdistetään toisaalla pyyntikulttuuriin ja ehkä myös sanansisäisen d:n poisjäänti saattaisi liittyä tämän kulttuurin murteisiin?- Ara -nimille on varmaan muitakin selityksiä?

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 06.10.21 07:23

    ]]>         2021-09-27T06:34:33+03:00 2021-09-27T06:34:33+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44285#p44285 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]> Arrajärvellä olleesta harvinaisesta Arenniemi - paikannimestä. Tunnen vain kaksi muuta *aare-, *aren- alkuista paikannimeä, ja ne ovat luovutetussa Karjalassa. Poikkeuksellisesti Arrajärvellä tämä niemi on kivinen, suuria siirtolohkareita, muuten savisella alueella, joten sen merkitys "kivikkoinen" on uskottavaa. En tosin aukottomasti pysty osoittamaan, että Arenniemi (mainittu 1600-luvun lähteissä, rajapaikka) olisi nykyinen Kiviniemi (rajapaikka 1728 asti) Arrajärvellä, mutta tämä on todennäköistä mm. rajapaikan takia. Pyyntikulttuurin nimistöä pitäisikin löytyä asutushistorian perusteella alueelta. Arrajärven rautakautiset arkeologiset löydöt ovat pyyntiväestön jälkeensä jättämiä, mutta läheisissä maalaiskylissä maanviljelijöiden tai karjanhoitajien. Kun Arenniemi on asiakirjoissa samanaikaisesti Arra-sanojen kanssa, ei järven nimi selity tätä kautta etenkään kun otetaan huomioon maaston luonne. Paikannimet ovat kohteitaan kuvaavia ja vähintään lähialueella toisiaan erottelevia. Nastolan / Iitin Arrajärveä ei mitenkään voi kuvata kivikkoiseksi.

    Lönnrot sanakirjassaan tuntee *arta, arran (taivutus) sanan merkityksessä kuivatusseiväs. Samaa tarkoittaa *aarto toisella murrealueella. Vertasin *aarto ja *arra -sanojen sijoittumista maastoon. Aarto -nimet sijoittuvat paikkoihin, joissa voi uskoa verkkoja tai nuottia kuivatetun, vrt. *Kuivaniemet. Arra -nimet harvoin, tosin esim. Jämsässä on Arraniemi, johon tämä selitys sopisi.

    Edelleen, Arra -nimet perustuvat useisiin eri merkityksiin, ellei ole indo-iranilainen lainasana.

    Nastolan, Hollolan ja Lahden rajan lähellä olevan Merrasjärven läheltä olen löytänyt kaksi eri Sarajalammea. Tulkintani mukaan nimet eivät perustu indo-iranialiseen lainasanaan *saraja, vaan toiseen lainasanaan samalta kielialueelta, sara - sora. Paikannimessä -ja pääte on maan laatua (mm. laidunnuksen tai viljelyn kannalta) kuvaava pääte. Molempien nimet ovat nykyisin toisin, Silmälammi ja Sarakkalammi.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 27.09.21 06:34

    ]]>         2021-09-26T12:48:12+03:00 2021-09-26T12:48:12+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44284#p44284 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    1) Vokaalimuunnoksesta, eura - äyrä vrt. keuru - käyrä.

    2) Nimiarkistossa on paikannimi Arravao (Velkua), jossa mainitaan arrannuotta, huom. genetiivi. Esiintymien perusteella Arra-nimet eivät voi perustua (pelkästään) nuotan nimeen. Mutta miksi nuotalla on tällainen nimitys, vai onko tarkoite siinäkin sama, kuin mitä olen ajatellut paikannimissä, siis osuus, jako, jne.?

    3) Lapuan historiassa on Nimiarkiston mukaan ollut 1652 Ardapellonniitty, joka viittaa Isokyrön Arrapeltoon. Mielestäni toinen osoitus, että selvitystä ajatukseni perään kannattaa jatkaa. Varmaankin on paikallishistorioita tutkimalla selvitettävissä esim. genetiivin kulumista pois. Esimerkiksi Ukko-, Ukon- paikannimissä vaihtelua esiintyy.

    4) Tuntemillani Arra-nimisillä paikoilla ei ole kivikkoa, somerikkoa. Savea taitaa olla useimmin.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 26.09.21 12:48

    ]]>         2021-09-26T10:41:19+03:00 2021-09-26T10:41:19+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44283#p44283 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]>


    Suomessa puhuttiin syyskuussa 2021 yleisellä tasolla, suurvaltapoliittisesti, jännityksen kiristymisestä arktisella alueella uhkana:
    "Naapurimaiden arktisten alueiden merkitys kasvaa", paikallisjoukkojen yhteydessä 9.9.-21 ja todettiin:
    "Suomen puolustusympäristö on edelleen jännittynyt ja vaikea ennustaa."
    Venäjä on käyttänyt sotilaallista voimaansa Georgiassa, Ukrainassa, Syyriassa ja Valko-Venäjä on kenties seuraavana vaaravyöhykkeessä?

    Veikko Palvo

    Ruotsin hallitus on päättänyt palauttaa asevelvollisuuden viitaten Venäjän hyökkäyksellisyyteen ja hyväksynyt 70 vuoteen suurimman korotuksen puolustusmenoissa ja julkistanut "totaalisen turvallisuuden opin", sekä perustanut Psykologisen puolustuksen viraston, jossa sisäministeri Mikael Damberg ja puolustusministeri Peter Hultqvist vierailivat 16.6.2021 tarkastuskäynnillään.
    https://government.se/articles/2018/06/ ... l-defence/ 2018 ja päivitetty 21.6.2021

    Moskova on tehokkaasti harjoittanut "harmaan alueen" hybridisotaa Ukrainassa 2014 keväästä alkaen, vääriä tietoja levittämällä,
    psykologisia operaatioita, kyberhyökkäyksiä, tunnuksettomia `pieniä vihreitä miehiä´ ja Moskovan toiminnan vastaisena toimena hallitus on Ruotsissa levittänyt tietoja kansalaisille ja tehnyt selväksi, että "jos Ruotsiin hyökätään, emme koskaan antaudu.....kaikki tiedot vastarinnan päättymisestä ovat vääriä."

    Venäjän Tupolev Tu-22 ydinpommikoneet simuloivat 2013 hyökkäystä Ruotsiin ja myöskin 2015 ja venäläiset hävittäjät ovat esiintyneet nekin
    näyttävästi Ruotsinkin suunnalla.
    Ja 2016 Polar Roar-harjoituksessa B-2 ja B-52 osoittivat NATOn ydinpommikoneiden pitkän kantaman iskukykyä Itämerellä.
    B1-B ydinpommikoneet operoivat 2020 alussa Ruotsin ilmatilassakin osoittaen Lännen ydinasesateenvarjon olemassaoloa Ruotsille ja Moskovalle.

    Ruotsi on yli 200 vuotta ollut virallisesti puolueeton, mutta kylmässä sodassakin se oli NATOn erittäin salainen 16.:sta jäsenmaa.


    Pohjoismaisesta puolustusliitosta esitettiin aiesuunnitelmia 10.5.1948, 3 kk:tta Prahan kaappauksen jälkeen, mutta Suomi oli Stalinin vaatimuksesta allekirjoittanut 10.4.1948 YYA-liittosopimuksen NL:n kanssa ja Suomi oli virallisesti kieltäytynyt Marshall-avusta, jollaista vastaanotti Ruotsikin.
    Suomen yritys 1940 puolustusliitosta Ruotsin kanssa kaatui ja ww2 jälkeenkin Suomen pohjoismainen yhteistyö on ollut ainoastaan
    Pohjoismaiden Neuvoston "siviilisopimusten" tasolla ja
    http://www.eduskunta.fi/FI/naineduskunt ... ite-fi.pdf

    YYA-sopimuksen romahtamisen jälkeenkin Suomella näyttäisi olevan "oma erityisasemansa" 1300 km:n pituisine itärajoineen.

    Veikko Palvo




    "Kylmän sodan aikana puolet eli 1500 km Länsi-Euroopan ja Neuvostoliiton välisestä rajasta muodostui Ruotsista."

    "Ruotsilla oli pitkään maailman neljänneksi vahvimmat ilmavoimat ja erittäin vahva rannikkopuolustus" ja hyökkäävän Neuvostoliiton puna-armeijan on oletettu sotatilanteessa ` koukkaavan ´ Ruotsin ohi pohjoisessa ja etelässä Tanskan salmien kautta `eristäen Ruotsin´ ja toivoen sen pysyvän virallisesti puolueettomana ja
    http://coldwarsites.net/country/sweden/
    kenties Suomessa odotettiin ` YYA-sotilaallisesti ´ puna-armeijan koukkaavan ja eristävän Suomenkin?

    "Ruotsin oli mahdotonta olla puolueeton NATOn ja Varsovan liiton välissä."

    "Ruotsin ainoa realistinen mahdollisuus puolustautua mahdollisessa sodassa oli kuitenkin NATOn, USAn tuki ja ydinaseet, mutta
    virallisen puolueettomuuspolitiikan vuoksi Ruotsin sotilaallinen sidonnaisuus NATOon pidettiin tiukasti salassa."
    Venäjä kuitenkin tiesi,
    päätellen rajaloukkauksista ja sukellusveneistä Ruotsin vesillä. "Whiskey on the rocks", U-137 Karlskronan sotasatamaan johtavalla väylällä oli kiistaton, mutta Zhdanov sanoi M.Koivistolle välitettäväksi tiedoksi, että "kaikki vieraat sukellusveneet Ruotsin aluevesillä voitaisiin upottaa" ja
    pres. Koivisto ilmeisesti halusi uskoa...?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 26.09.21 10:41

    ]]>         2021-09-24T13:25:11+03:00 2021-09-24T13:25:11+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44282#p44282 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]> http://www.nordefco.org

    http://government.se/opinion-pieces/202 ... operation/
    Ruotsin hallitus 23.9.2020 Suomi, Ruotsi ja Norja

    Reuters uutisoi 23.9.2021.:
    Sweden to depend military ties with Norway, Denmark, Sweden

    "Ruotsi allekirjoittaa tällä viikolla sopimuksen puolustusyhteistyöstä Norjan ja Tanskan kanssa Baltian alueen heikentyneen turvallisuustilanteen johdosta, Baltian alueella on lisääntyviä jännitteitä Venäjän kanssa."
    http://reuters.com/world/europe/sweden- ... 021-09-23/

    Ruotsin puolustusministeri Hultqvist: "Kolmen maan yhteenlasketut resurssit auttavat estämään mahdollista vihollista, käytännössä yhdessä me pystymme reagoimaan nopeammin."

    "Tiedämme Venäjän olevan valmis käyttämään sotilaallista voimaa saavuttaakseen poliittiset tavoitteensa."

    "Nostamme rimaa häiriöiden ja kriisien estämiseksi muiden alueen maiden kanssa,"sanoi Hultqvist.

    Suomessa puhuttiin syyskuussa 2021 yleisellä tasolla, suurvaltapoliittisesti, jännityksen kiristymisestä arktisella alueella uhkana:
    "Naapurimaiden arktisten alueiden merkitys kasvaa", paikallisjoukkojen yhteydessä 9.9.-21 ja todettiin:
    "Suomen puolustusympäristö on edelleen jännittynyt ja vaikea ennustaa."
    Venäjä on käyttänyt sotilaallista voimaansa Georgiassa, Ukrainassa, Syyriassa ja Valko-Venäjä on kenties seuraavana vaaravyöhykkeessä?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 24.09.21 13:25

    ]]>         2021-09-17T11:03:06+03:00 2021-09-17T11:03:06+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44281#p44281 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]> http://instituteforenergyresearch.org/i ... n-germany/
    Wind power is collapsing in Germany 2019 --- miinus 82% verrattuna vuoden 2018 ensimmäisiin 6 kuukauteen."

    Vuoden 2021 ensimmäisellä kuuden kuukauden jaksolla Saksan tuulienergiatuotanto romahti jälleen ja kivihiiltä poltettiin energiaksi enemmän kuin oli uusiutuvaa energiaa Saksan primäärienergian kaksoisenergiajärjestelmässä.

    Kuitenkin Saksan Energiewende on ollut esikuvana EU-alueella ja EU-komissio ajaa sitä EU-maissakin toteutettavaksi kuin käärmettä pyssyyn.

    Ydinvoiman Merkelin hallitusten pitkäaikaisen ministerin Ursula von der Leyenin johtama komissio on oikeastaan poissulkenut Saksan tavoin kannatettavista energiamuodoista EU:ssa, `ei saa antaa investointitukea ydinvoimalle.´

    EU:n vetystrategiassa 7.2020 arvellaan vedyn käytön suunnitelmissa aiotun lisäämisen 13 - 14 %:iin vuoteen 2050 mennessä vaativan 180 - 470 miljardin €uron investoinnit ja ` v e t y t a l o u d e s t a ´ ei näytetä puhuttavan, vedyksi muutetulla tuuli- ja aurinkovoimalla on ainoastaan 13 - 14 %:n osuus EU:n energiakäytöstä vuonna 2050.

    Onkohan Saksan epäonnistunut Energiewende esimerkiksi kelpaavaa? Saksassa poliitikot sanovat Saksan haluavan olla energiewendellään edelläkävijänä maailmanlaajuisesti, mutta näyttää siltä että Saksa on esimerkkinä siitä, mitä ei kannata toteuttaa, ei ainakaan ainoana energiamuotona, eikä vedyksi muutettunakaan?

    Mieleeni tulee tuosta `vedyksi muutetusta tuulesta´ sanonta: " Tehdään sudelle häntä. "
    On havaittu tehdyn virheellinen työ ja sitten mietitään, miten sitä virheellistä työtä voisi korjata niin, että lopputulos olisi halvempi kuin aloittaa virheelliseksi todettu työ taas alusta eli "tehdään sudelle häntä."



    DW 11.8.2020 kirjoitti:
    http://dw.com/en/germanys-struggling-en ... v-54521658
    "Energiewende on vaikeuksissa.....tuuliturbiinien rakentaminen Saksassa on pysähtynyt"

    "Poliitikot haluavat puheissaan laajentaa uusiutuvia, myös tuulienergiaa, mutta todellisuudessa he tekevät kaikkensa estääkseen tuulipuistojen laajentamisen pelätessään vihaisia kansalaisia ja äänikatoa, sanoo tuulipuiston johtaja Johannes Lackmann" happamesti.

    "Gallupeissa 80% saksalaisista kannattaa tuulivoimaa", mutta poliitikot tietävät gallup-tulosten voivan muuttua nopeastikin.
    Poliitikon on kannatettava tuulivoimaa yrittäessään "kalastaa ääniä", mutta poliitikon on pidettävä mielessä, että
    "tuuleen ei saa hirttäytyä."

    Tuulivoiman rakentaminen ja valtiontuet ja tulonsiirrot veronmaksajilta sille ovat Suomessa poissa ydinvoiman lisärakentamiselta, vaikka "poliittinen totuus Saksassa" kieltäytyykin ydinvoimalta ja tuo `Saksan sisäpoliittinen totuus´ näyttäisi siirtyneen EU-komissionkin vaatimuksiin?

    Suomessa oli vuoden 2020 lopussa 821 tuulivoimalaa nimellisteholtaan 2586 MW ja tuulivoimatuotantoa oli alle 10 %:a eli 238 MW 29.9.-21
    klo 17:49 Fingrid / sähkömarkkinat:
    http://fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkoj ... lman-tila/
    Sähköntuontia oli samana ajankohtana 2767 MW ( huippulukemat olleet n. 3100 MW tasolla ennen turpeen ja kivihiilen käytön alasajoa )
    Sähköntuontia oli noin 5½ Loviisan ydinvoimalan tehon verran 29.9.-21.
    Tuotetun sähkön hiilidioksidiarvo 73 g/KWh ja kulutetun sähkön CO2-arvo 100 g/KWh ( ero ehkä johtuu tuontisähköstä, josta Suomi on riippuvainen ja tietysti 50 MW:stä yli 2000 MW:hen vaihtelevasta tuulivoimasta )

    Aurinkosähkötehoa 29.9.2021 klo 17:49 oli 29MW

    Saksan 30 000 tuulimyllyn tehon laskiessa tuulettomana aikana tai kun tuulee liian kovaa poltetaan vastaavasti _ säätövoimana kivihiiltä _ ja päästöt eivät Saksassa ole laskeneet.

    Suomessa tuulituotannon vuotuisen tehon sanotaan kattavan lähes 10% sähkötehon kulutuksesta, mutta _ säätövoimana _ Suomessa
    näyttäisi olevan vesivoima, vesivoimalaitosten tehoa muutetaan sen mukaan miten tuulee, mutta kuinkahan suureen tuulivoimatehon nostamiseen Suomen vesivoima riittää?
    Ja kun ei riitä, on ilmeisestikin alettava muuttaa tuulienergiaa _ vedyksi _ 66/33%:n hyötysuhteella ja siksi tarvittaisiin vielä enemmän
    lisää tuulimyllyjä.
    Ja jotkut suunnitelmat tähtäävät Suomen _hiilineutraalisuuteen_ vuoteen 2035 mennessä ja pian sen jälkeen _hiilinegatiiviseksi_eli
    jälkimmäinen esitetty tavoite edellyttänee CCS:ää; hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia ilmasta, mikä taas vaatii lisää tehoa joko rakennettavista ydinvoimaloista ja/tai tuuligeneraattoreista.
    VNK:n Vetytalouden mahdollisuudet ja rajoitteet -tutkimus 2/2021 - 2/2022 ,
    http://vnk.fi/-/1927382/vetytalouden-ma ... rajoitteet "muutos on valtava", todetaan tutkimustilauksessa AFRY åf Pöyryltä.


    Rakennettavien uusien ydinvoimalaitosten puhdasta sähköä voitaisiin muuttaa vedyksikin käytettäväksi rekoissa, laivoissa, lentokoneissa ja
    täyssähköisten henkilöautojen sähkökin olisi edullisempi tuottaa varmalla ydinvoimalla kuin erittäin paljon vaihtelevalla tuulella.

    Aina ennenkin historian kuluessa elettiin luonnon ehdoilla; nyt sattuu tuulemaan, lähdetään tuulimyllylle jauhamaan viljaa ja Amerikan preeriankin tuulimyllyt pumppasivat vettä keinokasteluksi silloin kun sattui tuulemaan.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 17.09.21 11:03

    ]]>         2021-09-13T23:50:38+03:00 2021-09-13T23:50:38+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44280#p44280 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    ...jatkoa:
    Arrajärven nimiryppäässä Nastolassa on Arrastie, talonnimi, joka on otettu käyttöön isojaon 1800 jälkeen, välillä myös Arraste. On Immilästä Artalahteen johtaneen polun (tien) päässä. Entinen Ardaslahdenkallio on nykyisin Arrastienvuori. Arrastie on taivutettu kuten Merrasjärvi Nastolan länsipäässä, joten taivutus voisi olla merta-merras (indo-iranilainen lainasana), arta-arras.
    Sitä indo-iranilaista *merta-lainasanaa merkityksessä 'kuolevainen' ei ole suomessa (vaikka eri asusta lainattu marras löytyykin); merta 'kalanpyydys' ei liity siihen.

    Astevaihtelu tosiaan selittää vaihtelut arta : arras jne.
    Täten Arra järven nimessä ei ole perusmuoto (nominatiivi) vaan päätteetön genetiivi tai akkusatiivi. Voi olla vaihtoehtoisesti palautunut genetiivistä alkuperäisestä poikkeavaan perusmuotoon, kun sanan merkitys on hämärtynyt.
    No, eihän ole vielä varmaa edes se, että Arrajärvi liittyy Arta-nimiin. Heitetään yhtenä mahdollisuutena vielä kantasaamen *aaree ’somerikko, kivikko’, jonka *r on vahventunut perusmuodossa rr:ksi saamen astevaihtelussa. Nimien selittäminen on "liian" helppoa, kun sanan merkitys voi olla periaatteessa mikä tahansa, ja kaikista kielistä löytyy samannäköisiä sanoja. Silti korkeintaan yksi selitys voi olla oikea; usein oikea jää kokonaan löytämättä.
    - Eura on etuvokaalisena äyrä, joka merkitykseltään sopisi "suonta" paremmin paikkaan ja muihin Eura-nimiin. Tällöin kyseessä olisi pyyntiväestöltä lainattu, vokaalirotaation läpikänyt paikannimi. Tämä kuten Imatrakin (Immalanatra, vrt. Heinola Imjärvi - Immilänjärvi)) ovat kuitenkin "heittoja", en ole näitä selvittänyt.
    Miksi ja mistä sellainen vokaalimuutos tulisi? Ei niitä voi vain keksiä päästänsä... Ei ainakaan suomen kielessä e-a-sanat ole sekaantuneet ä-ä-sanoihin.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 13.09.21 23:50

    ]]>         2021-09-13T23:34:51+03:00 2021-09-13T23:34:51+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44279#p44279 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]>
    Teuvo Hahl-Marjakorven kirjassa "Jäämeren tarinoita" (WSOY, 1984) on sivuilla 135 -138 noin sadan sanan sanaluettelo "Ruijalaista arkisuomea". Luettelon toinen sana on "aure", joka ko. kirjoittajan mukaan tarkoittaa taimenta. Tuosta pääteltynä: Aurajoki = Taimenjoki?
    Tuollaista sanaa ei tunneta suomen kielen murteista, joten se lienee kveeniin lainattu siellä pohjoisessa.
    https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&w ... fcc0213d7a

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaakko Hakkinen — 13.09.21 23:34

    ]]>         2021-09-13T18:43:29+03:00 2021-09-13T18:43:29+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44278#p44278 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]> http://ec.europa.eu/commission/commissi ... ng-gaps_en
    "EU-tasolla odotettavan vuoteen 2030 mennessä 320 - 460 miljardin investointeja vetyyn ja vetyinfrastruktuuriin, ja siitä
    340 miljardia € uusiutuviin energialähteisiin" ( "sähköistykseen" ) eli tuuliturbiineihin ja aurinkopaneeleihin vihreäksi vedyksi muutettavaksi.

    EU-laiset kaasuputkiyhtiöt ovat esittäneet Kadri Simsonillekin EU:n vetyputkikartaston, ja siinä on Suomeenkin piirrelty vetyputkilinjoja. sekä
    Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron yhdistäviä vetyputkia ja vetyputki yhdistämässä suoraan Saksaankin.
    Komissaari Kadri Simsonin esittämä 340 miljardin investointitarve vetyyn vuoteen 2030 mennessä tarkoittanee yksityisiä ja eu-jäsenmaiden investointeja vetyyn.

    Gasgrid Finland on yksi noista 11/21 eu-maan kaasu-/ vetyputkistoyrityksistä:
    http://epressi.com/tiedotteet/energia/v ... rella.html
    "Vedyllä on iso merkitys Euroopan hiilineutraalisuustavoitteille ja analyysi osoittaa _ vetyä riittävän _ eurooppalaisen vetyverkon varrella."
    Vientiin Suomesta:
    "Euroopan laajuinen vedyn siirron infrastruktuuri on olennainen ....( jos ) kun halutaan käyttää vetyä Suomessa."

    "Suomessa vihreää vetyä voitaisiin tuottaa merkittävästi yli oman tarpeen.......vientipotentiaalia olisi mm. Keski-Eurooppaan."

    Tuotettaisiinko vihreä vety Suomessa sitten tuuligeneraattoreiden sähköstä muunnettuna, EU-komissio ja Saksahan eivät hyväksy rahoitettavaksi puhtaita ja päästöttömiä ydinvoimalaitoksia, "ydinsähkö ei ole uusiutuvaa."

    Saksalaiset Merkelin hallituksen ministerit ovat esittäneet tuuliturbiinien rakentamista Venäjällekin ja elektrolyysin kautta vedyksi muutettuna siirrettäväksi putkilinjoja pitkin Greifswaldiin ja tämä vetyputkisto Venäjällä ja Venäjältä Saksaan puuttuu näköjään EU-komission esittämältä EU:n vetyputkiston kartalta. Eihän Venäjä-Saksa vetyhanketta ole kyllä vielä sovittukaan.

    Veikko Palvo




    Liittokansleri Merkel vieraili kesällä 2021 Moskovassa ja sitten Ukrainassa.
    Deutsche Welle 8.2021: Ukraina voisi muuttua maakaasun kauttakulkumaasta vedyn viejäksi."
    "Win-Win -tilanne."
    http://www.dw.com/en/opinion-ukraine-co ... a-58988425

    "Ukraina voisi vähentää maakaasuriippuvuuttaan Venäjästä...Gazprom onkin jo kuivattamassa maakaasuputkistoja Ukrainassa", koska
    NordStream kaksinkertaistaa kaasun kuljetuksen kapasiteetin Venäjältä Saksan Greifswaldiin.
    "Kaasuvarastot ( kesä 2021 ) ovatkin EU:ssa vajaat, Itävallassakin vain 30% varastotilavuudesta on käytössä ja tuon keinotekoisen puutteen seurauksena maakaasun hinta on noussut."
    "Ukraina voisi omistakin maakaasuvaroistaan tehdä sinistä vetyä vientiin ottamalla hiilidioksidin talteen ja varastoon Ukrainassa tai vihreää vetyä rakennettavasta tuulivoimasähköstä vientiin keski-Eurooppaan."

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 13.09.21 18:43

    ]]>         2021-09-11T21:00:03+03:00 2021-09-11T21:00:03+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44277#p44277 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>



    Saksa aloitti Energiewenden vuonna 2000 tavoitteena päästä eroon fossiilisista polttoaineista ja 2020 mennessä Saksa on rakentanut jo
    30 000 tuuligeneraattoria, mutta tuulettomien ja pilvisten jaksojen varalta on pidettävä myöskin entinen hiilidioksidia päästelevä järjestelmä toimintakunnossa ja käytettävissä,
    85 % vanhasta järjestelmästä vuonna 2019, ja
    http://spectrum.ieee.org/germanys-energ ... ears-later ------------------------- http://ieee.org/sitemap.html
    kalliin kaksoisjärjestelmän
    energiewendessä toteutettu tuuli- ja aurinkoenergian järjestelmä toimii vain _ 20 %:n _ kapasiteetillä.



    Vuonna 2000 Energiewendeä aloitettaessa Saksa sai 84 % primäärienergiastaan fossiilisista ja v. 2019 _ 78 % _.



    Yksipuolista tuuli- ja aurinkoenergiaa esitetään Saksan Energiewende-esimerkin mukaisesti käyttöönotettavaksi meillä Suomessakin,
    epäileviä äänenpainoja ei näytä meillä juurikaan esiintyvän, vain " tuuligeneraattoreita on 700 ja kohta yli 1000 kpl -artikkeleita."

    Meillä on sentään ydinvoimaakin, mutta tuulimyllyjen säätövoimaksi se ei soveltune, käynnistettäväksi silloin kun ei tuule tai aurinko ei paista.
    Olisi ilmeisestikin oltava Saksan tavoin kaksoisjärjestelmä energiantuotannossa, "tavanomainen" ja uusiutuvat tuulimyllyenergiatkin?
    Olisi tuotava talven huippukulutuksen aikaan sähköäkin edelleenkin Venäjältä, sekä Lännestä - se on huoltovarmuutta?

    Ruhr Economic Papers 2016
    https://d-nb.info/1123088675/34 esitetään Saksan kaksoisenergiantuotanto: taulukko 1. ( sivu 7 ): 15 vuodessa
    uusiutuvien energiantuotanto on kasvanut 11,75 GW:stä 97,92 GW:iin ja
    "tavanomaisen" tuotanto on pysynyt entisellään: 109,9 GW v. 2000 ja 104,1 GW:a vuonna 2015

    Energiewende on rahoitettu valtion tuilla ja poliittisilla päätöksillä, ja ` eihän sitä voi lopettaa tai järkiperäistää, olemme sijoittaneet energiewendeen jo niin paljon poliittistakin pääomaa.´
    "Pystytetään lisää tuulivoimaakin ja varastoidaan sitä vedyn muodossa ja maakaasu on säätövoimana ja oman kivihiilen sijaan käytämme Venäjältä ja Norjastakin tuotua fossiilista maakaasua.´

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 11.09.21 21:00

    ]]>         2021-09-10T15:08:56+03:00 2021-09-10T15:08:56+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44276#p44276 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>
    Bessarabian alue oli osa vanhaa Venäjän imperiumia/NL:oa 1700/1800-lukujen taitteesta Ranskan vallankumouksen ajoilta saakka aina kunnes Bessarabia Moldovan nimellä itsenäistyi vuonna 1991, siis lähemmäs kolme vuosisataa.

    Tällöin, siis jo ennen Ranskan vallankumousta seuranneita Napoleonin sotia, Venäjä sai Bukarestin rauhassa Ottomaanien valtakunnalta Bessarabian alueen Venäjän ja Turkin sodan päättyessä. Sitä varhaisemmalta ajalta - siis Ottomaanien valtakunnan hallinnan ajalta - tunnen alueen historiaa vain vähäisesti.

    Vasta pari sataa vuotta myöhemmin Venäjän vallankumouksessa 1917 syntyneiden levottomuuksien päätteeksi Romania valtasi alueen silloiselta Neuvosto-Venäjältä. NL ei koskaan hyväksynyt Bessarabian siirtymistä Romanialle vaan piti, kuten sanottua, Romanian valloitusta laittomana miehityksenä. Romania puolestaan sai länsivalloilta tukea aluevaltaukselleen, jotka puolestaan vahvistivat Romanian kiistanalaisen miehityksen Versaillesin rauhassa, ilman minkäänlaista NL:n myötävaikutusta.

    Tämä riitaisuus Bessarabian alueesta jatkui NL:n ja Romanian välillä aina Venäjän vallankumouksesta Bessarabian miehityksen saakka vuonna 1940.

    Sittemmin, Pariisin rauhankonferenssissa 1947 päädyttiin ratkaisuun, jossa Bessarabia jäi NL:lle, jossa siitä muodostettiin Moldovan SNTL. Sen jälkeen, vuodesta 1991 lähtien, aluetta hallitsee itsenäinen Moldovan tasavalta. Romania piti siis riitaisesti hallussaan aluetta väliaikaisesti kaikkiaan noin 20 vuotta niistä kuluneesta noin 300 vuodesta, joina Venäjää/NL hallitsi aluetta saatuaan sen Ottomaanien valtakunnalta.
    Bessarabiahan oli aikoinaan osa Moldavian ruhtinaskuntaa, joka sitten päätyi Osmanien valtakunnan vasallivaltioksi. Venäjä valtasi itäisen Moldavian eli Bessarabian sitten aikanaan, ja kun Moldaviasta ja Valakista muodostui romanialaisten kansallisvaltio Romania, sen ulkopuolelle jäivät enemmistöltään romanialaiset Transylvania silloisessa Unkarissa ja Bessrabia Venäjän puolella. Bessarabialaiset puhuvat romaniaa edelleenkin, jos kohta neuvostoaikana sitä kutsuttiinkin moldavian kieleksi ja nykyäänkin on Moldovassa kahdenlaista näkemystä siitä, onko moldavialaisten kieli oma kielensä vai romanian kieltä. Venäläisiä ei Bessarabiassa juurikaan ollut, eikä ukrainalaisiakaan, joten mitään vanhaa venäläistä aluetta se ei ole koskaan ollut. Toki neuvostomaailmassa Viipurikin oli vanha venäläinen kaupunki, olihan se kuulunut Venäjälle 1700-luvun alkuvuosista lähtien, mutta Neuvostoliitollahan oli, varsinkin Stalinin aikana, varsin kehittynyt taito selittää muun muassa oma imperialisminsa ja venäläinen nationalisminsa joksikin aivan muuksi. Jättäkäämme neuvostopropaganda nyt kuitenkin omaan arvoonsa.
    Kaiken kaikkiaan voi summata, että suomalainen osapuoli teki ratkaisevan arviointivirheen olettaessaan, että Leningradin turvallisuuskysymyksen olisi voinut jättää vain NL:n huoleksi. NL huolehti sitten oman etunsa vuoksi siitä, että Leningradin turvallisuuskysymyksestä muodostui myös suomalaisten huolenaihe.
    Tämä on epäilemättä aivan totta. Mutta siihen on ymmärtääkseni syytä lisätä muutama muukin arviointivirhe. Ensinnäkin oletus siitä, että Suomi väistämättä liittyisi johonkin Neuvostoliiton vastaiseen rintamaan, oli vailla todellista pohjaa. Tähän saattaa liittyä sekin, että neuvostotiedustelu antoi Stalinille ja muille aivan väärän kuvan suomalaisen työväen mielialoista, tiedusteluraporttien mukaanhan suomalainen proleteriaatti oli aivan valmista vallankumoukseen ja neuvostovaltaan. Kolmanneksi neuvostojohdolla oli aivan väärä käsitys oman armeijansa kyvyistä.

    Myöskään suomalaisella puolella ei välttämättä oltu aina kovin luottavaisia Suomen puolustuskykyyn, koska melkoinen osa suomalaisesta työväenluokasta oli kommunisteja ja saattoi ennen Molotov-Ribbentrop -sopimusta suhtautua varsin nihkesäti sotimiseen Neuvostoliittoa vastaan. Mitä taas tulee Neuvostoliiton sotavoimaan, kenelläkään ei tainnut olla siitä kovin oikeata kuvaa. Ymmärtääkseni yhtäällä arveltiin Neuvostoliiton olevan savijaloilla seisova jättiläinen, joka romahtaisi pienemmästäkin koetuksesta, toisaalla taas uskottiin sen olevan edelleen iskukykyinen ja kykenevän vaikkapa valtaamaan Suomen.

    Se, mitä lopulta tapahtui, oli sitten yllätys kaikille. Neuvostoliitto ei bluffanutkaan vaan hyökkäsi, suomalainen työväki ei noussutkaan sortajiaan vastaan, vaan suurin osa kommunisteistakin taisteli Neuvostoliittoa vastaan, neuvostoarmeijan hyökkäys olikin harvinaisen taitamaton ja tehoton eikä Neuvostoliitto romahtanut edes hieman myöhemmin Saksan hyökätessä. Kun ajattelee, mitä suomalaiset tiesivät Neuvostoliitosta vuonna 1938, ei ole mikään ihme, että Erkko ja moni muu arviovat sen hetkisen tilanteen väärin. Eivätkä he suinkaan olleet ainoat, joiden tiedot ja arviot osoittautuivat myöhemmin vääriksi.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 10.09.21 15:08

    ]]>         2021-09-09T09:12:23+03:00 2021-09-09T09:12:23+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44275#p44275 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>
    selvästikin valtaamalla Bessarabian Stalin saattoi ajatella siirtävänsä eturintaman pois silloisen Neuvostoliiton alueelta Romanialta vallatulle alueelle. Eivätkä puolustusasemien parantaminen ja alueellinen laajentuminen ole mitenkään toisensa poissulkevia vaihtoehtoja, kaikkea muuta.
    Aivan niin, todellakaan puolustusasemien parantaminen ja alueellinen laajentuminen eivät ole, juuri kuten sanoit, toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Itse asiassa, ei oikein voi kuvitella että mikään puolustuksellinen asemien parantaminen olisi ollut alueellisen laajentumisen poissulkeva vaihtoehto professori Deletantin käsityksissä.

    Joka tapauksessa on hienoa, että olemme päätyneet yksimielisyteen siitä, että Stalin todella pyrki parantamaan puolustuksellisia asemiaan silloin kun Bessarabia miehitettiin vuonna 1940, aivan kuten olin todennut.

    Se mikä se sijaan on poissuljettua professori Deletantin käsityksissä, on se, mitä sinä alun perin sanoit, eli että ”Jos Stalin olisi tosiaan ajatellut vain ja ainoastaan Neuvostoliiton puolustamista, hän tuskin olisi miehittänyt … Bessarabiaa”. Tällainen käsitys oli kyllä poissuljettu professori Deletantin esityksessä, jonka pääsanoma oli että nimenomaan puolustukselliset näkökohdat johtivat NL:n vuonna 1940 suorittamaan Bessarabian miehitykseen. Sinähän esitit lähes päinvastaista.

    Viisaasti kyllä vaihdoit puheenaihetta alkaen puhua aivan muusta asiasta kirjoittaessasi:
    Stalin saattoi ajatella siirtävänsä eturintaman pois silloisen Neuvostoliiton alueelta Romanialta vallatulle alueelle.
    Onko sinulla edes mitään evidenssiä tälle oudolle väitteellesi Stalinin pyrkimyksestä siirtää rintama pois silloisen Neuvostoliiton alueelta” vai onko tämäkin väitteesi jatkoa uskomuksillesi, joille sinulta ei löydy evidenssiä?

    Kiintoisaa on kuinka esität, että nyky-Moldovan alue vuonna 1940 vallattiin Romanialta vaikka sitä edeltävä Romanian suorittama Bessarabian valtaus NL:lta kesti vain sen parikymmentä vuotta. Koko sen ajan tuo Romanian suorittama Bessarabian miehitys oli varsinainen riidan kohde ja kipupiste NL:n ja Romanian välisessä suhteessa. Sitä seikkaa et mainitse lainkaan.

    Bessarabian alue oli osa vanhaa Venäjän imperiumia/NL:oa 1700/1800-lukujen taitteesta Ranskan vallankumouksen ajoilta saakka aina kunnes Bessarabia Moldovan nimellä itsenäistyi vuonna 1991, siis lähemmäs kolme vuosisataa.

    Tällöin, siis jo ennen Ranskan vallankumousta seuranneita Napoleonin sotia, Venäjä sai Bukarestin rauhassa Ottomaanien valtakunnalta Bessarabian alueen Venäjän ja Turkin sodan päättyessä. Sitä varhaisemmalta ajalta - siis Ottomaanien valtakunnan hallinnan ajalta - tunnen alueen historiaa vain vähäisesti.

    Vasta pari sataa vuotta myöhemmin Venäjän vallankumouksessa 1917 syntyneiden levottomuuksien päätteeksi Romania valtasi alueen silloiselta Neuvosto-Venäjältä. NL ei koskaan hyväksynyt Bessarabian siirtymistä Romanialle vaan piti, kuten sanottua, Romanian valloitusta laittomana miehityksenä. Romania puolestaan sai länsivalloilta tukea aluevaltaukselleen, jotka puolestaan vahvistivat Romanian kiistanalaisen miehityksen Versaillesin rauhassa, ilman minkäänlaista NL:n myötävaikutusta.

    Tämä riitaisuus Bessarabian alueesta jatkui NL:n ja Romanian välillä aina Venäjän vallankumouksesta Bessarabian miehityksen saakka vuonna 1940.

    Sittemmin, Pariisin rauhankonferenssissa 1947 päädyttiin ratkaisuun, jossa Bessarabia jäi NL:lle, jossa siitä muodostettiin Moldovan SNTL. Sen jälkeen, vuodesta 1991 lähtien, aluetta hallitsee itsenäinen Moldovan tasavalta. Romania piti siis riitaisesti hallussaan aluetta väliaikaisesti kaikkiaan noin 20 vuotta niistä kuluneesta noin 300 vuodesta, joina Venäjää/NL hallitsi aluetta saatuaan sen Ottomaanien valtakunnalta.

    Käsityksesi, että ”Stalin saattoi ajatella siirtävänsä eturintaman pois silloisen Neuvostoliiton alueelta” ei näin ollen voi pitää paikkansa ottaen huomioon, että Stalin varmasti katsoi, että alue kuului ja oli kuulunut NL:oon koko Romanian hänestä laittoman miehityksen aikana.

    Siksi hän ei miehittänyt, kuten esität, Bessarabiaa arvellen että alue muka kuuluisi Romaniaan, joten sinne saattaisi siirtää eturintaman. Hän ajatteli ilmeisesti siirtävänsä eturintaman Prut-joelle, siis NL:n rajalle Romaniaa vastaan. Itse otaksun, ettei Stalin tuolloin 1940 ollut tehnyt mitään päätöstä siitä, miten aluetta puolustettaisiin tulevassa tuolloin vielä hypoteettisessa hyökkäyksessä, joten kaikki arvelusi siitä, että Stalin aikoi tällä tavalla muka siirtää eturintaman pois omalta alueeltaan vieraan valtion alueelle, on puhdasta mielikuvituksen tuotetta, jolta puuttunee kaikki todellisuuspohja.

    Sinun käsityksesi näyttävät näin ollen olevan vapaasta mielikuvituksesta keksittyä huuhaateoriaa. Et ole esittänyt sille mitään evidenssiä vaikka kaikki yleisesti tunnetut seikat puhuvat tuota käsitystäsi vastaan. Katso alueen yleiskehityksestä vaikka Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Bessarabia. Pidänkin esitystäsi juuri siksi ettet ole esittänyt sen tueksi mitään ja koska se on muutenkin varsin kyseenalainen, puhtaana epätieteellisenä huuhaateoriana.

    Erkon ”pöhköydestä”

    Lindgren ystävällisesti opasti minua esittämällä, että:
    Ei, Suomen hallituksen toimien ja päätösten analysoimiseksi tarvitaan hiukkasen enemmän kuin teoria siitä, että Erkko oli pöhkö.”
    Tähän opastukseen vastasin varsin luonnollisella kysymyksellä:
    No mutta esitä sitten ihmeessä se, mitä kaikkea muuta tarvitaan Suomen hallituksen toimien ja päätösten analysoimiseksi ”kuin teoria siitä että Erkko oli ”pöhkö”.
    Kysymykseeni siitä, mitä kaikkea tarvitaan, sain sitten vastaukseksi:
    Siihen yhteen sanaanhan sitä kannattaakin juuttua... eräänlaista teoriaa tässä olen kaiken aikaa hahmotellut.
    Outo vastaus, kysyessäni mitä kaikkea muuta tarvitaan, niin Lindgren esittääkin vastauksen, jossa hän päivittelee ”yhteen sanaan” juuttumista.

    Mutta hyvä on, sovitaan sitten, ettei sinulla, Lindgren, ollut alun perinkään mitään käsitystä siitä, mitä ”kaikkea muuta” tarvittaisiin kuin teoria siitä että Erkko oli ”pöhkö”. Sillähän tästä selvitään eikä sinun tarvitse paljastaa, mitä se ”muu” jota tarvittaisiin, olisi ollut. Saat pitää sen salaisuutenasi ikuisiksi ajoiksi sen paljastumatta.

    Summaten, jos haluat sanoa jotakin, niin sano se. Älä vihjaile että toinen ei muka tiedä (mutta että sinä kyllä tiedät) - mutta et sitten suostu kertomaan mitä sinä tiedät.
    ”Menneen toivominen toisenlaiseksi on vain aika turhaa.”
    Jospa jätettäisiin enemmät viisastelut pois, sopiihan?

    Kirjallisuusviittausten ja evidenssin puute

    Et ole esittänyt ainoatakaan kirjallisuusviittausta etkä mitään muutakaan evidenssiä käsityksillesi koko sinä aikana kun olemme käyneet tätä keskustelua vaikka olen lukuisia kertoja niitä sinulta peräänkuuluttanut. Sen sijaan olet esittänyt tuon minua opastavan arvoituksellisen lausahduksen, jonka mukaan hallituksen päätösten analysoimiseen tarvitaan muutakin kuin teoria Erkon pöyhkeydestä mutta et ole kysyessäni suostunut paljastamaan mikä tuo muu olisi.

    Siksi sinua voi näin ollen kehottaa tutustumaan vaikka professori Tuomo Polvisen kirjaan: ”J.K. Paasikivi: Valtiomiehen elämäntyö”, 3 osa, 1939–1944 (Helsinki: WSOY). Tuossa - 1970-luvun jälkeen ilmestyneessä kirjassaan (ilmestymisvuosi oli 1995) - niin siinä professori Polvinen talvisotaa käsittelevässä osiossaan esittää Suomen hallituksen, mukaan lukien tasavallan presidentin, kaikkien olennaisten ministereiden, Paasikiven ja Tannerin, armeijan päällystön, ao. ministerien korkeimman virkamiesjohdon ja muiden osallisten keskustelut ja näkemykset yksityiskohdittain niin kuin myös Ruotsin pääministeri Hanssonin, ulkoministeri Sandlerin, NL:n Tukholman lähettilään madame Kollontain ym. näkemykset ja tietenkin Stalinin ja Molotovin lausumat. Polvinen ei mainitse kertaakaan havaintojeni mukaan bluffiteoriaa Erkon teoriana - hän tosin mainitsee kyllä kirjansa yhdessä kohdassa, että:

    ”Hallituksen linja [siis ei suinkaan yksinomaan Erkon] oli näin lyöty lukkoon. Neuvostoliitto »bluffasi» pelottaakseen suomalaisia maksimaalisiin myönnytyksiin, mutta voimakeinoihin se ei – varsinkaan talven kynnyksellä – turvautuisi vaatimustensa läpiajamiseksi.”
    Tuomo Polvinen: ”J.K. Paasikivi Valtiomiehen elämäntyö 3, 1939-1944” (s. 49)

    Tuo kirja saattaisi miellyttää sinua koska siinä ei siis lainkaan mainita professori Heikki Ylikankaan kehittämää teoriaa (oikeamminkin sattuvaa sanontaa, se ei ole niinkään mikään teoria) siitä, että nimenomaan Erkko erehtyi olettamaan, että NL ”bluffasi”. Mutta ei edes professori Polvinen oleta, ettei bluffiteoria olisi suomalaisten piirissä vallinnut, hän vain sijoittaa sen perustellusti koko hallituksen, eikä yksinomaan Erkon, nimiin. Myös Ylikangas mainitsee kirjassaan (s. 195), että Paasikiven nimitys ”Erkon sota” oli virheellinen, koska samaa mieltä Erkon kanssa olivat lukuisat muut hallituksen ministerit ja laajemminkin päättäjien piirissä.

    Ainoa kirja, jonka olet vain maininnut (kuitenkaan siteeraamatta sitä), on juuri Ylikankaan ”Suomen historian käännekohdat”, jossa on vain hiukan yli 10 sivun pituinen koko talvisotaa koskeva artikkeli. Polvisen kirjoittamassa, yksinomaan talvisotaan johtaneita neuvotteluita koskevassa osiossa, on noin seitsemisenkymmentä sivua tekstiä. Muuta osaa talvisodasta käsitellään sitten erikseen. Polvisen kirjan lähdemateriaalista puuttuu kuitenkin vasta kirjan ilmestymisen jälkeen saatu olennainen lähdemateriaali NL:n arkistoista (mm. 14.10.39 päivätty tärkeä NKP:n politbyroon pöytäkirja).


    Kaiken kaikkiaan voi summata, että suomalainen osapuoli teki ratkaisevan arviointivirheen olettaessaan, että Leningradin turvallisuuskysymyksen olisi voinut jättää vain NL:n huoleksi. NL huolehti sitten oman etunsa vuoksi siitä, että Leningradin turvallisuuskysymyksestä muodostui myös suomalaisten huolenaihe. Tämän suomalaisten olisi kannattanut ja siksi myös pitänyt ottaa huomioon. Valitettavasti suomalaiset eivät huomioineet Stalinin esittämää, sitä, että ”maantieteelle emme voi mitään”.

    Toivottavasti voit nyt jättää viisastelematta, tyyliin että valittaminen ei tehoa menneisyyteen tms., vaan voit rajoittaa mahdollisen vastauksesi asiallisesti, jota perustelet esiin tuomalla kirjallisuusviittauksilla ja/tai muulla evidenssillä varustetusti. Niillä varustettuna esityksesi luotettavuus kohenisi nykyisestään huomattavasti.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja plundi — 09.09.21 09:12

    ]]>         2021-09-08T11:14:40+03:00 2021-09-08T11:14:40+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44274#p44274 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>





    Forbes 28.7.-21 / Michael Schellenberger toteaa Handelsblatt´n toimittajan 6.2.2017 todenneen:

    "Energiewenden taustalla on Saksan ja saksalaisten tarve päästä yli syyllisyydestään holokaustiin ja ww2:een; saksalaiset kokisivat lopulta
    muuttuneensa maailman tuhoajista 1900-luvulla maailman pelastajiksi 21. vuosisadalla."

    Merkelkin sanoi 2015 ehkäpä samalta taustalta: " Saksa on suuri ja tulkaa kaikki Eurooppaan rantautuneet siirtolaiset tänne Saksaan turvapaikkaa hakemaan."
    Historialliset vertailukohtansa Merkel hakee 1600-luvun Augsburgin sopimuksesta ja 30-vuotisen sodan Westfalenin rauhasta.

    VP

    Michael Shellenberger kirj. "Onko Saksan energiewendessä kyseessä syyllisyyden voittamisesta?"
    http://michaelshellenberger.substack.co ... ricity-674

    "Saksan kasvavat päästöt ja sähkökustannukset näyttävät dramaattisesti sen, etteivät nykyaikaiset kansakunnat voi luottaa säästä riippuvaisiin energialähteisiin."
    Saksa oli alkuvuonna 2021 kuuden kuukauden ajan naapurimaistaan tuodun energian varassa, ydinsähköä Ranskasta, kivihiilisähköä Puolasta ja maakaasua Venäjältä.
    Eli Saksa tarvitsisi paljon uusia tuuligeneraattoreita myöskin tuulisähkön vihreäksi vedyksi muutettavaksi. Kaasumainen vedyn varastointi vaatii runsaasti varastointitilavuutta ja nestemäinen vety painettakin, joten tuulisähköstä-vedyksi-takaisin sähköksi+varastoinnin vaatima
    energia muodostavat varsin alhaisen hyötysuhteen?

    "Erityisesti Saksan nykyajan energian hylkääminen voi johtua epäselvyydestä sen suhteen, haluaako Saksa olla kansakunta vai ei."

    "Saksan uusiutuvien energialähteiden kokeilun taustalla on monien saksalaisten mukaan tarve päästä yli syyllisyydestään holokaustiin ja toiseen maailmansotaan."
    "On palattava ennen holokaustia käytettyihin energialähteisiin."

    "Saksa saattaa Energiewendessä tehdä vastaavan kuin mitä se tekee maahanmuutossa ja globalisaatiossa."

    Historioitsija Rolf Peter Sieferle, The Subterranian Forest -kirjassaan 1982 osoitti, ettei teollinen vallankumous 1600- ja 1700-luvuilla olisi ollut mahdollinen ilman kivihiiltä.
    Sieferlen Finis Germania-teos v. 2017 tyrmättiin Saksassa.

    "Saksa edesauttaa Euroopan Unionin rakentamista ja Unioni syrjäyttää Saksan hallituksen monissa sen perinteisissä toimivaltuuksissa, kirjoittaa
    C. Caldwell v. 2017 The New York Timesin Siferle-artikkelissaan.
    Saksalaiset näyttävät haluavan valtiona kadota."

    Veikko Palvo





    Saksa aloitti Energiewenden vuonna 2000 tavoitteena päästä eroon fossiilisista polttoaineista ja 2020 mennessä Saksa on rakentanut jo
    30 000 tuuligeneraattoria, mutta tuulettomien ja pilvisten jaksojen varalta on pidettävä myöskin entinen hiilidioksidia päästelevä järjestelmä toimintakunnossa ja käytettävissä,
    85 % vanhasta järjestelmästä vuonna 2019, ja
    http://spectrum.ieee.org/germanys-energ ... ears-later ------------------------- http://ieee.org/sitemap.html
    kalliin kaksoisjärjestelmän
    energiewendessä toteutettu tuuli- ja aurinkoenergian järjestelmä toimii vain _ 20 %:n _ kapasiteetillä.

    Länsi-Saksan ydinvoimaloiden vastainen liike perusti 1977 ÖKO-instituutin ja 1980 Gryne-Puolueen ja 2021:kin "grynet" osoittavat mieltään
    vaatien rusko- ja kivihiilivoimaloiden sulkemista - heti ja fossiilisten käytön lopettamista Saksassa - heti! "Gryneillä" ei ole suunnitelmia siitä, miten Saksan energiahuolto toimii ja käytännössä tarvitaan kaksoisjärjestelmä, eikä Saksan valtio olekaan kuin esittänyt aiesuunnitelman kivihiilen polttamisen lopettamisesta vuoteen 2038 mennessä. Maakaasu on tuuli- ja aurinkoenergiankin säätövoimana ja ehkäpä energiavarastointi vihreänä vetynä edistyy ja hiilidioksidin varastointikin.
    Suomessa annettiin 22.5.2015 ilmastolaki ja jo v. 2011 oli asetettu poliittisesti koottu _ Ilmastopaneeli _ seuraamaan ja valvomaan Suomen Energiewendeä, 2011-2013, 2014-2015, 2016-2019 ja Sanna Marinin hallitus kokosi ja nimitti Ilmastopaneelin jäsenet v. 2020-2023 kaudelle.


    Vuonna 2000 Energiewendeä aloitettaessa Saksa sai 84 % primäärienergiastaan fossiilisista ja v. 2019 _ 78 % _.

    USA on ilman energiewendeä vähentänyt ieee:n mukaan fossiilisia v. 2000 - 2019 85,7 %:sta _ 80 %:iin _ eli "yhtä paljon kuin Saksa,
    vihreyden o l e t e t t u mallimaa."

    Sähköautoista pidetään EU:ssa yllä voimakasta valtiollista mainontaa, samoin kuin tuulimyllyenergiasta, jota on alettava muuttaa vedyn olomuotoon " vetytaloudeksi ", mutta ieee Spectrumin mukaan suurilla lisäkustannuksilla ei ole saatu aikaiseksi juuri mitään.
    Saksan Energiewende ei näyttäisi sopivan esikuvaksi muille EU-maille, eikä maailmalle?

    Merkelin hallituksen ulkoministeri ( presidentti nykyisin ) Steinmeier ( SPD ) on puheessaan Berliinissä 27.3.2015 sanonut:
    http://auswaertiges-amt.de/en/aussenpol ... enz/270426
    "Energiewenden
    olevan espanjaksi, arabiaksi, indonesiaksi energiewenden, mikä edustaa Saksan tulevaisuuteen suuntautuvaa kunnianhimoista hanketta:
    The Project to get the first man on the moon". Saksalainen, eeuulainen, ganze welt?

    "Steinmeier sanoo energiahuollossa tarvittavan monipuolista energiansaantia eri lähteistä" ja Saksan tuulimyllyratkaisu ja sähkön vedyksi muuttaminen on varsin yksipuolista.
    "Ministeri Gabriel sanoi 27.3.2015 Energiewenden alkaneen vihreästä aloitteesta" - maailmanlaajuiseksi.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 08.09.21 11:14

    ]]>         2021-09-05T12:31:46+03:00 2021-09-05T12:31:46+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44273#p44273 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>
    Sitra esittää ihannevaltiona Intian ja Kiinan rajalla sijaitsevan Bhutanin, bhutanilaisten hiilijalanjälki on miinus 6 tonnia hiilidioksidia:
    http://sitra.fi/tulevaisuussanasto/hiilinegatiivinen/

    Bhutanissa on käytössä BKT- ja Bruttokansanonnellisuus- mittaritkin köyhille, takapajuisille, mutta _ onnellisille _ bhutanilaisille ja ehkäpä
    http://wwf.fi/alueet/bhutan/
    Bhutanin olot EU-maihinkin siirrettynä ja sovitettuina olisivat sitten päämääränä joillekin?

    Tosin elintasonkin EU:ssa olisin suorastaan romahdettava ja sille saattaisi olla vastustustakin eeuulaisten suuren enemmistön taholta?

    Veikko Palvo





    lisätty 6.9.-21.:

    Saksan energiaministeri Peter Altmeier ja Venäjän ministerit D.Manturov ja Alexander Novak keskustelivat alkuvuodesta 2021 Venäjällä vedyksi muutettavasta kivihiilestä ja maakaasusta Saksaan vietäväksi, jonkinlaisesta "hiilidioksidineutraalista vedystä," Saksan ja Venäjän Vetyallianssista.
    Venäläistä vetyenergiaa siirrettäisiin Saksaan, Venäjälle pystytettyjen tuulivoimaloiden vedyksi muutettua vihreää sähköenergiaa.
    Saksalla
    on ollut tuulienergiansa kanssa vaikeuksia, v. 2021 ensimmäisellä puoliskolla päästöt Saksassa nousivat 25 % ( Agora Energiewende ) kun ei tuullut, eikä merituulivoimaloillakaan. Hiilidioksidipäästöjen lisäys oli 21 miljoonaa CO2-tonnia. Sähkönsiirtoverkkoihinkin tulisi investoida satoja miljardeja, vuosina 2020 - 2025 600 miljardia $:a.

    Saksan energiaministeri P.Altmeier otti siis alkuvuodesta 2021 pääministeri Alexander Novakin kanssa puheeksi vedyn tuotannon Venäjällä Saksaan siirrettäväksi.
    Minkälaiset takuut ja vakuudet EU-Saksa voisi Venäjälle antaa vihreän vedyn ostamisestaan, kaipa sitä aina johonkin hintaan, korkeaan, saataisiin Saksaan vietyäkin - mutta miksi Saksa etsii itselleen vedyntuottajia Afrikasta ja Venäjältä?
    Eikö maakaasun energiaa hiilidioksidi talteen ottamalla ( CCS ) voisi muuttaa vedyksi Itämeren kaasu-/vetyputkien Saksan puoleisessa päässäkin?
    Vetykaasun tilavuusenergiatiheys on 36 % maakaasun energiasta samalla paineella , joten vedyn siirtonopeuden ex.-kaasuputkessa tulisi olla lähes kolminkertainen, mutta vetynä energiansiirron kokonaishäviö olisi vain 4 - 5%. Häviöitähän on vaikkapa sähköenergian siirrossakin.
    Venäjällä
    Realnoe Vremja kirj. 24.2.2021 P.Altmeierin kaavailuista vedyn tuottamiseksi Saksaan siirrettäväksi Venäjällä:
    http://realnoevremya.com/articles/5256- ... een-energy
    "Saksa, jonka tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus v. 2050 mennessä, kuluttaa nyt vuosittain 55 TWh fossiilisista polttoaineista valmistettua " harmaata " vetyä ja samaan aikaan Saksa käyttää 1000 TWh maakaasua vuosittain mm. kotien lämmitykseen."
    "Saksalainen osapuoli sanoo NordStream 2:sta voitavan käyttää _ vedyn _ kuljetukseen ja kehoittaa Venäjää kehittämään uusiutuvaa energiaa vedyn tuottamiseksi."


    http://osw.waw.pl/en/publikacje/osw-com ... ooperation
    Saksassa poliitikkojen päättämään vetytalouteen ei ilmeisestikään katsota Saksassa pystyttävän ja vetyä "etsitään" Venäjältä ja Afrikasta.

    Vetyä näyttää nykyisin esiintyvän monissa väreissäkin:
    Energiewenden vety on uusiutuvien, tuulen ja aurinkoenergian sähköstä _ vihreäksi _ vedyksi muutettua - "puhdasta vetyä", jollaista
    puhtaasta ja päästöttömästä ydinvoimasta _ violetiksi _ vedyksi muutettu energia ei ole.

    Kivihiilienergiaa voidaan CCS:n ( hiilidioksidi talteenottamalla ja varastoimalla ) avulla muuttaa _ harmaaksi _ vetyenergiaksi ja
    _ sininen vety - on maakaasusta vedyksi muutettua ja CO2 otettu talteen.
    Noissa Saksan vetyluokittelujen yhteydessä puhutaan myöskin Saksaan enenevässä määrin virtaavaan fossiiliseen maakaasuun 5 - 7 %
    sekoitetusta vedystä, ehkäpä "CO2-neutraalista vedystä."

    OSW, viite 11.: Venäläinen Novatek ja Uniper allekirjoittivat Moskovassa 29.1.2021 jonkinlaisen aiesopimuksen ( MOU ) `värivetyjen´ tuotannosta ja siirrosta Uniperin voimalaitoksille Venäjällä ( 5 kivihiili-, ruskohiili- ja maakaasuvoimalaa ) ja Länsi-Euroopassa, Saksassakin ainakin vuoteen 2038 saakka poltettavan kivi- ja ruskohiilen korvaajaksi. ( Fossiilisen maakaasun käytön loppumiselle Saksassa ei ole asetettu tavoitevuotta. )
    https://www.novatek.ru/en/press/release ... ?id_4=4239
    Sinistä vetyä ( CO2 talteenotettuna ) ja vihreää vetyä.





    Forbes 28.7.-21 / Michael Schellenberger toteaa Handelsblatt´n toimittajan 6.2.2017 todenneen:

    "Energiewenden taustalla on Saksan ja saksalaisten tarve päästä yli syyllisyydestään holokaustiin ja ww2:een; saksalaiset kokisivat lopulta
    muuttuneensa maailman tuhoajista 1900-luvulla maailman pelastajiksi 21. vuosisadalla."

    Merkelkin sanoi 2015 ehkäpä samalta taustalta: " Saksa on suuri ja tulkaa kaikki Eurooppaan rantautuneet siirtolaiset tänne Saksaan turvapaikkaa hakemaan."
    Sen jälkeen "taakkaa yritettiin Saksasta kylläkin solidaarisesti jakaa ja Turkin kanssa sovittiin miljardimaksusta siirtolaistulvan patoamiseksi.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 05.09.21 12:31

    ]]>         2021-09-05T12:16:05+03:00 2021-09-05T12:16:05+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44272#p44272 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]> http://globalccsinstitute.com/news-medi ... rofitable/ kirj. CCS-Global Institute vastaten _kyllä_, "Politiikka tekee päästöjen vähentämisestä kannattavaa."
    "Pääomat virtaavat sinne, missä investoinnit tuottavat ja USA:ssa verohyvitys on 50 $ CO2-tonnilta, Kaliforniassa jopa 185 $/co2-tonnilta."

    Päästökauppahinnan nostamisella EU:ssakin saataisiin hiilidioksidin talteenotto ja varastointi "taloudellisesti kannattavaksi?"

    CCS-Instituutin sivuilla mainitaan Luulajan Swerea Metos Ab:kin ja samoin Ruotsin valtion jo 1955 perustamat Rise-tutkimuslaitokset ja
    SSAB ( Rautaruukkikin ) on kehittänyt koksivapaan fossiilivapaan teräksentuotannon, jonka sanoo ottavansa käyttöön vuoteen 2045 mennessä.
    YLE 18.8.2021: "Fossiilivapaa (vety)teräs on 20 - 25 % kalliimpaa. SSAB kaipaa EU:lta selkeitä toimenpiteitä fossiilivapaan teräksen tuotannon edistämiseksi." Tullit EU:n ulkorajoille ja veronmaksajat EU:ssa maksavat sitten korkeamman teräksen hinnan? EU:n viennin kilpailukyky?

    Valtioiden tuilla tuulimyllyjäkin on pystytetty EU:hun kuin sieniä sateella ( 14% sähköntuotannosta EU-alueella ja Saksassa 29608 tuulimyllystä yli 20% vuonna 2020 ja Suomessakin 700 tuuligeneraattoria. Saksassa vetytalous vaatinee noin 100 000 tuuligeneraattoria lisää, kivihiilen polton lopettamisen tavoitevuoteen 2038 mennessä ja fossiilinen maakaasu toiminee tuulienergian säätövoimana vuoden 2050 jälkeenkin?

    Valtioiden tuilla kannattamatonkin saadaan kannattavaksi?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 05.09.21 12:16

    ]]>         2021-08-31T21:40:40+03:00 2021-08-31T21:40:40+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44271#p44271 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>

    En tunnista enkä ole tietääkseni missään esittänyt että ”suomalaisten olisi pitänyt luottaa ja uskoa Stalinin hyvään tahtoon” kuten
    ”Ei, ajatus siitä, että kukaan muu kuin kommunisti olisi voinut luottaa Stalinin hyvään tahtoon, on mahdoton.”
    Kuitenkin virallinen Suomi - eivätkä vain Lindgrenin mainitsemat kommunistit - ”luottivat” Stalinin ”hyvään tahtoon”


    Suomalaiset uskoivat, että he saattoivat ylläpitää vihamielistä asennetta NL:oon. ”Suvereenius” oli, aivan kuten Stalin oli Kotkinin huomiossa sanonut, vain suhteellista, illuusio. Pienillä valtioilla tuntuu olevan taipumus elää ikään kuin tuo illuusio olisi täyttä totta ja käyttäytyä ikään kuin oltaisiin ”isoja poikia, ihan peräti suvereeneja”.
    YYA-sopimuksen solmiminen Talvi- ja jatkosodan jälkeen oli pakko tehdä, vaikka "suomalaisilla oli edelleenkin suuri epäluulo" Stalinin Neuvostoliiton aikeita ja pyrkimyksiä kohtaan ja aluksi YYA-sopimuksen takana eivät tainneet olla muut kuin SKDL - SKP, Suomessakin 1944 syksyllä perustettu kommunistipuolue?
    Kommunistinen propaganda sitten loi sodan jälkeen mielikuvan "hirveän kommunistivastaisesta" 1930-luvun Suomesta, kommunistilaeilla oli 1930 estetty Moskovan Kominternin kommunistien toiminta SDP:n suojissa ja vähän myöhemmin noilla tasavallan suojelulaeilla estettiin lapualaisten toiminta.
    Tannerin SDP:kin saattoi sitten erottaa innokkaimmat vallankumoukselliset, mikä oli edellytys punamultahallitukselle ja `Talvisodan hengellekin´.

    Miksi nimimerkki Plundi sitten toistelee, että Suomen olisi pitänyt syksyllä 1939 ennen Talvisotaa, Stalinin ja Hitlerin aseveljinä jaettua Puolan ja Neuvostoliiton `tukikohtamiehitettyä Viron tehdä "sopimus" Stalinin kanssa ja antautua?

    Äärivasemmiston taholla kirjoiteltiin YYA-aikana samalla tavoin historiapoliittisesti?
    Ja haluatko Plundi olla edelleenkin "yya-puolueettomuuslinjalla", etkä "sotilaallisesti liittoutumattomassa" Suomessa?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 31.08.21 21:40

    ]]>         2021-08-31T21:20:38+03:00 2021-08-31T21:20:38+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44270#p44270 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>


    Tuossa muuten Veikko Palvo huomautti, että Jartsev alkuaan ehdotteli Neuvostoliiton avunantoa siinä tapauksessa, että Saksa olisi hyökännyt Suomen kautta kohti Leningradia. Ei tarvitse kovinkaan syvällisesti tuntea tuon ajan oloja ymmärtääkseen, miten mahdoton tuo ajatus vuonna 1938 oli suomalaisille.
    Ajatus "sotilassopimuksesta" oli mahdoton myös J.K.Paasikivelle hänen päiväkirjojensa mukaan, mutta Stalinin vaatiessa YYA-sopimus oli pakko tehdä. Paasikiven pvk:ssakin se muuttui sitten "ystävyydensopimukseksi" ilmeisestikin yleisen tulkinnan ja julkisuuden vaatiessa Suomessa niin.
    Ja Paasikivi halusi YYA-sopimukseen muutoksia, joista keskusteli salassa julkisuudelta muidenkin suomalaisten kanssa, mutta Hrushtshsevin luvattua Porkkalan takaisin, yya-sopimuksen voimassaoloaikaa jatkettiin muutoksitta ja yya jäi Stalinin haluamaan muotoon.

    YYA-sopimuksen mukaan "Suomen vihollinen oli ( Länsi-) Saksa tai sen kanssa liitossa oleva maa" eli sotilaallisesti Suomen vihollinen oli NATO alkavassa kylmässä sodassa.
    Suomessa ja vain Suomessa sitten kirjoiteltiin paljon puolueettomuudesta, siitä miten Suomi on sillanrakentaja ja rauhan puolella idän ja lännen välillä "yya-puolueettomasti."

    Jartsev/ Rybkin heitti 1938 koepallon suomalaisille toisen maailmansodan jälkeen toteutuneesta yya-sopimuksesta, Suomi vain odottelee puna-armeijan avun saapumista ja "sotilasavun neuvottelut" voitiin käydä samaan aikaan, päätösvalta oli Kremlissä.

    Tänä päivänä Suomi ei ole enää puolueeton vaan `sotilaallisesti liittoutumaton´ maa, jolla on `Nato-optio´ ja taas vain omasta mielestään.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 31.08.21 21:20

    ]]>         2021-08-31T14:39:14+03:00 2021-08-31T14:39:14+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44269#p44269 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>
    Siis Romanian asiantuntijan, professori Dennis Deletantin käsityksen mukaan: "Stalin pyrki parantamaan puolustuksellista asemaansa Saksaan nähden". Siis puolustuksellista asemaansa joukkojen ryhmittyessä asemiinsa Prut-joelle odottamaan akselivaltojen hyökkäystä.

    Onko tuo asema se sinun mainitsemasi, että Stalin ”tuskin ajatteli NL:n puolustusta” miehittäessään Bessarabian, kun hän professori Deletantin käsityksen mukaan tällöin nimenomaan pyrki parantamaan puolustuksellista asemaansa?
    Kieltämättä tunnen Romanian ja nykyisen Moldavian historiaa huonosti. Mutta sen verran toki uskallan sanoa, että Bessarabian valtaaminen ei millään muotoa ole mikään mitätön rajankorjaus. Senkin uskallan sanoa, että selvästikin valtaamalla Bessarabian Stalin saattoi ajatella siirtävänsä eturintaman pois silloisen Neuvostoliiton alueelta Romanialta vallatulle alueelle. Eivätkä puolustusasemien parantaminen ja alueellinen laajentuminen ole mitenkään toisensa poissulkevia vaihtoehtoja, kaikkea muuta.

    Teoria että Erkko oli "pöhkö" No mutta esitä sitten ihmeessä se, mitä kaikkea muuta tarvitaan Suomen hallituksen toimien ja päätösten analysoimiseksi ”kuin teoria siitä että Erkko oli ”pöhkö”. Älä salaile sitä, vaan sano suoraan kun kerran tiedät.

    Odotan sitä suurella mielenkiinnolla kun olet sen verran usein maininnut, että olisi muka väitetty, että Erkko oli ”pöhkö”. Toistan samalla jo aiemmin itse esittämäni, ettei Erkko suinkaan ollut ”pöhkö”, hän arvioi vain tilanteen väärin kriittisenä ajankohtana.
    Siihen yhteen sanaanhan sitä kannattaakin juuttua... eräänlaista teoriaa tässä olen kaiken aikaa hahmotellut.
    Toivoisin vain, että NL:n huoli olisi ymmärretty laajemmin ennen talvisotaa Suomen puolella. Silloin olisimme todennäköisesti välttyneet talvisodalta, johon Suomen ”haukat” ajoivat Suomen yksisilmäisellä politiikallaan.
    Sopiihan sitä toivoa. Menneen toivominen toisenlaiseksi on vain aika turhaa.
    Sinä näytät tukeutuvan yllä mainittujen asiantuntijoiden edustaman vallitsevaan tutkitun eli tieteellisen totuuden sijaan eräänlaiseen myyttiseen ”totuuteen”, jossa lähes mikä tahansa sovelias pitää paikkansa vaikka alkaen myytistä ”yksi suomalainen vastaa 10 ryssää” (et ole nimenomaan tuohon myyttiin tosin viitannut, en sitä suinkaan yritä esittää). Et ole esittänyt sen paremmin kirjallisuusviitteitä kuin muutakaan evidenssiä jotka tukisivat sinun, ei suinkaan tutkittua vaan myyttistä totuutta.
    Ei, nyt, plundi, keksit ihan itse sanoja suuhuni tai ajatuksia päähäni. En ole suinkaan pyrkinyt esittämään mitään uutta totuutta asioista. Sen sijaan olen yrittänyt jollain tavalla tuoda keskustelua eteenpäin siitä, mihin se jämähti yli 40 vuotta sitten.

    Tuossa muuten Veikko Palvo huomautti, että Jartsev alkuaan ehdotteli Neuvostoliiton avunantoa siinä tapauksessa, että Saksa olisi hyökännyt Suomen kautta kohti Leningradia. Ei tarvitse kovinkaan syvällisesti tuntea tuon ajan oloja ymmärtääkseen, miten mahdoton tuo ajatus vuonna 1938 oli suomalaisille.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 31.08.21 14:39

    ]]>         2021-08-31T10:44:03+03:00 2021-08-31T10:44:03+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44268#p44268 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>


    ”yksi suomalainen vastaa 10 ryssää”
    Yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää-sanonta lienee syntynyt Talvisodan jälkeen, välirauhan aikana?

    Raatteen tien suunnalla Ruotsin rajalle hyökkäystä suunnitelleen neuvostojoukon vahvuus lienee ainakin Talvisodan alussa, suojajoukkovaiheessa, ollut niin suuri, että suhdeluku on ollut 1 : 50 :een?

    Markku Jokisipilä laskeskeli venäläislähteisiin perustuen suhdeluvuksi 5,7 : 1:een, mutta NL:ssa puna-armeijan tappiot Talvisodassa esitettiin aina vähäisiksi ja tuo "tieto" lienee siellä periytynyt nykyaikoihin.
    Puna-armeija Stalinin tentissä-teoksen lähdetietoina on kuukausi Talvisodan jälkeen 14.-17.4.1940 pidetyn Stalin tentin seitsemän Venäjällä julkaistua pöytäkirjaa: http://ts.fi/lukijoilta/1073745120/Kolu ... Moskovassa

    Väinö Linnakin Tuntemattomassaan vahvisti tuon Talvisodan jälkeisen sanonnan pysymistä suomalaisten muistissa.

    "KGB-mies" Boris Jartsevin ( oikea nimi Rybkin ) saapuminen 14.4.1938 keskustelemaan Suomen hallituksen kanssa nostettiin YYA-aikana esille U.Kekkosenkin toimesta, Rybkin tarjosi YYA-sopimusta, mutta Suomen johto ei kuulemma älynnyt tarttua "ala-arvoisen toisen lähetystösihteerin" tarjoukseen, ulkoministeri Erkko ei tainnut antaa Jartsev-Rybkinille edes audienssiakaan, eikä presidentti Kalliokaan.
    Jartsev tarjosi sotilaallista apua, jos suomalaiset estäisivät Moskovassa kuvitellun saksalaisten maihinnousun Suomeen ja lupasi, että tuon sodan päätyttyä Neuvostoliitto vetäisi joukkonsa pois Suomesta eli YYA-sopimusta oikeastaan jo vuonna 1938.

    Mutta Suomi vakuutti puolueettomuuttaan 1938:kin ja Stalin ilmeisestikin katsoi Suomen pyrkimyksen puolueettomuuteen palvelevan Saksan etuja ja Talvisodan jälkeenkin Moskova torpedoi Suomen hankkeen pohjoismaisesta liitosta Ruotsin kanssa. "Jos ette ole meidän puolellamme, olette meitä vastaan"-asenne vallitsi Kremlissä ilmeisestikin ennen Talvisotaa?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 31.08.21 10:44

    ]]>         2021-08-31T09:13:53+03:00 2021-08-31T09:13:53+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44267#p44267 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>
    Jos Stalin olisi tosiaan ajatellut vain ja ainoastaan Neuvostoliiton puolustamista, hän tuskin olisi miehittänyt … Puolan itäosia ja Bessarabiaa...
    Bessarabia

    Tunnen itse Romanian/Bessarabian historiaa melko huonosti, täytyy myöntää. Romanian historian professori, britti Dennis Deletant, jonka kirjoituksiin perustan lähinnä käsitykseni Bessarabian historiasta ennen toista maailmansotaa, näkyy kuitenkin olevan varsin pitkälle toista mieltä kuin sinä. Hän kirjoittaa kirjoituksessaan Romanian osallistumisesta operaatio Barbarossaan ja siihen liittyen Bessarabian miehittämisestä muun muassa seuraavan:
    "In the changed power configuration of 1940, the Soviet Union felt able to disregard the Romanian frontiers agreed by the Allies at the Paris Peace settlement. Stalin looked to improve his defence position against Germany before Hitler made Romania a client state and advanced his defence line to the Prut."
    ​​Prof. Dennis Deletant teoksessa: ”Joining Hitler's Crusade”, toim. prof. David Stahel, (s. 57-58). Cambridge University Press. Kindle Edition.

    Siis Romanian asiantuntijan, professori Dennis Deletantin käsityksen mukaan: "Stalin pyrki parantamaan puolustuksellista asemaansa Saksaan nähden". Siis puolustuksellista asemaansa joukkojen ryhmittyessä asemiinsa Prut-joelle odottamaan akselivaltojen hyökkäystä.

    Onko tuo asema se sinun mainitsemasi, että Stalin ”tuskin ajatteli NL:n puolustusta” miehittäessään Bessarabian, kun hän professori Deletantin käsityksen mukaan tällöin nimenomaan pyrki parantamaan puolustuksellista asemaansa?

    Joudunkin kysymään, miten ihmeessä olet päätynyt näkemykseesi? Esitä, ole hyvä, kirjallisuusviittauksesi ja/tai muu evidenssisi käsityksellesi. Odotan mielenkiinnolla mistä tuo kovasti merkillinen näkemyksesi on peräisin.

    Teoria että Erkko oli "pöhkö"
    ”Ei, Suomen hallituksen toimien ja päätösten analysoimiseksi tarvitaan hiukkasen enemmän kuin teoria siitä, että Erkko oli pöhkö.”
    No mutta esitä sitten ihmeessä se, mitä kaikkea muuta tarvitaan Suomen hallituksen toimien ja päätösten analysoimiseksi ”kuin teoria siitä että Erkko oli ”pöhkö”. Älä salaile sitä, vaan sano suoraan kun kerran tiedät.

    Odotan sitä suurella mielenkiinnolla kun olet sen verran usein maininnut, että olisi muka väitetty, että Erkko oli ”pöhkö”. Toistan samalla jo aiemmin itse esittämäni, ettei Erkko suinkaan ollut ”pöhkö”, hän arvioi vain tilanteen väärin kriittisenä ajankohtana.

    Kremlin huoli
    olisikohan Suomen onnistunut pysyä sodan ulkopuolella, jos Stalin ei olisi pelännyt hyökkäystä Suomen suunnalta?
    Niin, Mannerheim käsittääkseni nimenomaan pyrki opettamaan suomalaisille, että NL:n esitys oli looginen ja välttämätön Kremlistä nähtynä. Jokaisen Kremlissä valtaa pitävän piti olla huolissaan, mutta sitä ei Suomen hallitus valitettavasti ymmärtänyt.

    Nimenomaan siltä suunnalta hyökkäys sittemmin tuli ja päättyi sitten mm. Leningradin saartoon, jossa suomalaiset ja saksalaiset yhdessä murhasivat toista miljoonaa leningradilaista siviiliä näännyttämällä heidät nälkään.

    Toivoisin vain, että NL:n huoli olisi ymmärretty laajemmin ennen talvisotaa Suomen puolella. Silloin olisimme todennäköisesti välttyneet talvisodalta, johon Suomen ”haukat” ajoivat Suomen yksisilmäisellä politiikallaan.

    Mainintasi 1970-luvun keskustelusta

    Näistä käsityksistä esitetään paljonkin 10-osaisessa tv-sarjassa ”Sodan ja rauhan miehet” vuodelta 1978, johon kyllä viittasit mutta jätit samaan aikaan mainitsematta, että sen voi katsoa Yle Areenassa, täältä:

    https://areena.yle.fi/1-4195013.

    Löysin kuitenkin sarjan googlaamalla. Erityisesti sarjan osat 3, 4 ja osittain 5 ovat ajankohtaisia aiheemme kannalta, mutta tietysti koko sarja on minusta oikein hyvä ja ehdottomasti katsomisen arvoinen. Hyvä että löytyi, sen verran katsomisen arvoinen sarja todella on.

    Voisit esittää omat kirjallisuusviittauksesi tuosta 1970-luvun keskustelusta, johon olet palannut kerta toisensa jälkeen yksilöimättä sitä lainkaan tarkemmin. Siis kuka kävi sitä keskustelua 70-luvulla ja millä foorumilla sitä käytiin? Näkisin mielelläni tästäkin keskustelusta kirjallisuusviittauksiasi.

    Tv-sarjassa käytetään asiantuntijoita jotka ovat tukeneet nimenomaan minun kannanottojani muttei suinkaan sinun.

    Sarjassa kuullaan professori Keijo Korhosta, professori Hannu Soikkasta, vuorineuvos Johan Nykoppia, eversti Helge Seppälää ja professori Osmo Jussilaa. Näiden asiantuntemus on tietysti rautainen. Professori Korhonen on muuten kirjoittanut käsityksistään talvisodasta kirjassaan ”Turvallisuuden pettäessä osa II”, joka on minulla hyllyssä (tai ainakin on ollut, en ole tarkastanut). Myös eversti Helge Seppälä, joka on paremmin tunnettu jatkosodan hyökkäysvaihetta käsittelevistä kirjoistaan, on kirjoittanut talvisodasta kirjan ”Talvisodan suomalainen ruletti”, joka ei kuitenkaan muistaakseni sisällä mitään erityisen kiintoisaa meidän aiheemme kannalta.

    Itse olen lisäksi perustanut käsitykseni professoreiden Stephen Kotkinin, Michael Jonaksen, Pekka Visurin ja Heikki Ylikankaan sekä Dennis Deletantin teoksiin. Lisäksi olen referoinut erityisesti J.K. Paasikiven kirjaa ja Väinö Tannerin teosta.

    Sinä näytät tukeutuvan yllä mainittujen asiantuntijoiden edustaman vallitsevaan tutkitun eli tieteellisen totuuden sijaan eräänlaiseen myyttiseen ”totuuteen”, jossa lähes mikä tahansa sovelias pitää paikkansa vaikka alkaen myytistä ”yksi suomalainen vastaa 10 ryssää” (et ole nimenomaan tuohon myyttiin tosin viitannut, en sitä suinkaan yritä esittää). Et ole esittänyt sen paremmin kirjallisuusviitteitä kuin muutakaan evidenssiä jotka tukisivat sinun, ei suinkaan tutkittua vaan myyttistä totuutta.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja plundi — 31.08.21 09:13

    ]]>         2021-08-29T20:04:12+03:00 2021-08-29T20:04:12+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44266#p44266 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>
    Oletan, että Stalinin koko huomio oli tuohon aikaan kiinnittynyt NL:n puolustuksen vahvistamiseen eikä suinkaan NL:n alueen laajentamiseen.
    Tälle et tunnu löytävän riittävästi perusteita. Sen sijaan päinvastaisesta löytyy hyvinkin paljon.

    Venäläisten paha mieli siitä, ettei Molotov-Ribbentropp sopimus toteutunutkaan kokonaan näkyi myös vuoden 1940-lopulla kun Molotov neuvotteli Berliinissä sopimuskumppaniensa natsien kanssa siitä miten nämä kaksi suurvaltaa jakaisivat loputkin maailmasta. Neuvostoliitossa olisi ollut halua jatkaa sotaa Suomea vastaa, jonka Molotov toi Berliinissä esille Suomen kysymyksen ratkaisemiseksi.
    Stalinin ohjeet Molotovin Berliinin-matkalle

    9. marraskuuta 1940
    Ohjeita Berliiniin-matkalle
    1. Matkan tavoite
    2. Lähtien siitä, että Neuvostoliitto-Saksa sopimus etupiireistä on toteutunut (lukuunottamatta Suomi), pyrkiä neuvotteluissa siihen että SNTL:n etupiiriin kuuluisivat:

    a) Suomi – Neuvostoliitto-Saksa sopimus-Saksa vuoden 1939 sopimuksen perusteella, jonka sopimuksen toimeenpanolta Saksan täytyy…
    Kuten totesit Neuvostoliitto tosiaan sai kaiken ja vielä enemmänkin mitä se Suomelta vaati syksyllä 1939, eikö sen sitten olisi pitänyt riittää, jos kerran Neuvostoliiton AINUT intressi oli ollut taata Leningrad.? Miksi aiheeseen piti vielä palata uudelleen natsien kanssa Berliinissä 1940?
    Jos piti vain taata Leningradin puolustus? Entä miksi Stalinin joukot hyökkäsivät 1939 myös pohjoisessa ja yrittivät katkaista Suomen, jos olisi pitänyt vain turvata Leningrad?

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Tapio Onnela — 29.08.21 20:04

    ]]>         2021-08-29T11:37:21+03:00 2021-08-29T11:37:21+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44265#p44265 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Talibanien tulkinta sharia-laista]]>
    "Tuhoutuneelle Afghanistanille olisi tarjottava jotakin, paitsi uhkauksia, paitsi täsmäpommituksia, paitsi taloudellisia pakotteita maalle, jonka talous on, jollei ole täysin kadonnut - täysin laitonta."
    https://asiasociety.org/barnett-rubin-s ... se-taliban
    B.Rubin kertoo 1.1997 kokouksesta New Yorkissa; Afganistanin tuleva taliban-ulkoministeri Wakil Ahmed sanoneen: "Autamme USAta torjumaan kansainvälistä terrorismiä."
    Ja Columbian yliopiston opiskelijoiden imaami on heti hyökännyt Wakil Ahmedia vastaan, koska tämä oli hyväksynyt lännen terrorismi-määritelmän.
    Taliban-hallinnon olisi nytkin v. 2021 valittava: aikoako yksinomaan rakentaa Afganistania uudelleen ainoastaan sharia-versionsa pohjalta,
    Afganistanin jälleenrakennukseen talibanit tarvitsisivat kansainvälistä yhteisöä, koska he tarvitsevat apua jälleenrakennukseen.
    Tarjoaako taloudellista apua Afganistanille Kiina ja/tai Venäjä?

    Kommunistit nousivat sotilasvallankaappauksella 1978 valtaan Afganistanissa ja kommunistien radikaali siipi khalq oli vallassa 19 kuukautta:
    "yksin Kabulin päävankilassa teloitettiin 12000 potentiaalista vihollista tai sellaiseksi katsottua. Maaseudulla khalq tappoi paikalliset islamilaiset johtajat ja heimojohtajat ja maanomistajat, arviolta 50 000 - 100000."
    Luokattoman yhteiskunnan luominen aloitettiin yrittämällä mullistaa kaikki entinen yksinomaan pakottamisen ja väkivallan avulla, maareformi tuli toteuttaa ja uuden koululaitoksen oli määrä kouluttaa lukutaidottomia aatteellisestikin.
    Ideologian mukaisesti islam kiellettiin, aiottiin toteuttaa maareformi
    Aivan kaikkia ei saatu tapetuksi ja kaikkialla nousi kapinoita, armeijakin nousi kapinaan ja alkoi hajota. Loppuvuonna 1979 Iranissa tapahtui Khomeinin vallankumouskin.
    Neuvostoliitto hyökkäsi joulukuussa 1979 Afganistaniin mukanaan uusi kommunistijohtaja, Babrak Karmal ja edellinen tapettiin, H.Amin.
    Puna-armeijan kuormastossa
    oli myöskin Mohammad Najibullah Ahmadzai, josta tuli Afganistanin KGB:n, Khedamat-e Etelea´at-e Dawlatin ( KhAD ) johtaja; pidätyksiä, kidutuksia, teloituksia, kotietsintöjä eli entinen kommunistipuolueen hallintotyyli jatkui.
    Puna-armeija rauhoitti maaseutua ajaen samalla tuhottujen kylien asukkaita maanpakoon Iraniin ja Pakistaniin ja noissa maissa heitä on vieläkin; osa on palannut ja toisaalta lienee tullut lisääkin.

    B.Rubin sanoo suurimmassa "Pashtun-heimoissa olleen ja olevan kaksi kilpailevaa eliittiä, heimoeliitti ja islamilainen eliitti ja sanoo kommunistihallinnon luottaneen heimoeliitin syrjäyttävän islamilaisen eliitin. Maaseudun heimoja ja ulamaa oli jokainen Afghanistanin hallitus 1880-luv. alkaen yrittänyt syrjäyttää ja estää julistamasta jihadia vallanpitäjiä vastaan."

    Puna-armeija vetäytyi ja pres. Najibullah pidätytti heti 1700 intellektuellia ( kenties kommunistisen ) ja Afganistanin kommunistipuolue luopui virallisesti marxilaisuudesta ja islam julistettiin taas valtionuskonnoksi.
    Politiikan B.Rubin sanoo rajoittuneen Kabuliin.
    Najibullahin hallinto ei enää yrittänyt tappaa mullaheita, eikä muitakaan afganistanilaisia ja PDPA-puolue ei enää yrittänyt mullistaa kaikkea.

    NL:n vetäydyttyä 1989 monet kommunistihallintoa vastaan taistelleet laskivat aseensa ja mujahediineihin tulleet ulkomaiset vapaaehtoiset
    ( erityisesti arabit ) nousivat merkittävimmiksi. Islamistit Afghanistanissa olivat olleet kansallisia liikkeitä ja saudien ja Pakistanin vapaaehtoiset Osama bin Ladenin johtajanaan olivat kansainvälisen islamistisen liikkeen johdossa.
    Osama bin Laden oli Sudanista järjestänyt USAn kahden suurlähetystön pommitukset Afrikassa ja Osama karkotettiin ja lähti Islamabadiin.

    "NL:n lähdettyä 1989 CIA ja Pakistanin ISI halusivat kukistaa Najibullahin ja Afganistanissa ei 1992 jälkeen ollut hallintoa ja kaikilla oli aseita,
    NL-aikaan kootut turvallisuusjoukotkin hajosivat ja jakautuivat etnisiin ryhmiin ja liittyivät mujahediiniryhmien kanssa heimo- ja opportunististen perusteidensa mukaan.

    Talibanit olivat lähtöisin etelä-Afganistanista, Kandaharin seuduiltakin, ja heidän vallanhalunsa kasvoi. Mutta Afganistan oli raunioina, räjäytettyjä siltoja ei oltu korjattu, eikä teitä, maaseudulla viljelysten kastelujärjestelmät olivat huoltamattomina rapistuneet, tiloja ja kyliä oli tuhottu ja terveydenhuollon ammattilaisia oli hyvin vähän jäljellä.
    Ja
    1996 ja 2021 jälkeen talibanit näyttäisivät olevan samassa tilanteessa: pystytetäänkö yksinomaan sharia-version mukainen Afganistan vai
    katsotaanko tarvittavan kansainvälistä yhteisöäkin jälleenrakennuksessa?
    Jälkimmäisessä vaihtoehdossa terrorismin tulisi ainakin olla poissuljettua ja ISIS-vastaisia Talibanit jo lienevät, ei ainakaan suvaita muita islamisteja shariaa pystyttämään?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 29.08.21 11:37

    ]]>         2021-08-27T16:07:34+03:00 2021-08-27T16:07:34+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44264#p44264 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>
    Muutenhan tässä oli kyse kummankin maan turvallisuusintresseistä. Ei ollut Neuvostoliiton asia huolehtia Suomen legitiimeistä turvallisuusintresseistä, eikä se niistä piitannutkaan. Sen sijaan Neuvostoliitto oli jo vanhastaan niille uhka.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 27.08.21 16:07

    ]]>         2021-08-26T06:45:40+03:00 2021-08-26T06:45:40+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44263#p44263 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]> Arrajärven nimiryppäässä Nastolassa on Arrastie, talonnimi, joka on otettu käyttöön isojaon 1800 jälkeen, välillä myös Arraste. On Immilästä Artalahteen johtaneen polun (tien) päässä. Entinen Ardaslahdenkallio on nykyisin Arrastienvuori. Arrastie on taivutettu kuten Merrasjärvi Nastolan länsipäässä, joten taivutus voisi olla merta-merras (indo-iranilainen lainasana), arta-arras. Täten Arra järven nimessä ei ole perusmuoto (nominatiivi) vaan päätteetön genetiivi tai akkusatiivi. Voi olla vaihtoehtoisesti palautunut genetiivistä alkuperäisestä poikkeavaan perusmuotoon, kun sanan merkitys on hämärtynyt. Nastolassa Arralahdenmaan (kylien yhteisesti omistama takamaa) ja Arralahden yhteisomistus Immilän ja Ruuhijärven kesken purettiin 1728. Nominatiivi - genetiivivaihtelua esiintyy alueella paikannimissä, esim. Ukkomäki - Ukonmäki, Noitamäki - Noidanmäki. Toisaalta paikannimissä yhdyssanojen etuosa lyhynee etenkin äänteellisesti hankalissa kohdissa kuten Arranjärvi. -Toisaalla Arra esiintyy genetiivissä nykyisillä kartoilla.
    - Arra tarkoittaa Nastolassa myös kyntöauraa, mutta miten liittää Arrastien taivutus tähän merkitykseen? Arrajärvi on Nastolassa viimeisenä kultivoitua aluetta ja järvellä on ollut merkittävä tuhansia vuosia jatkunut pyyntikulttuurikeskittymä Kilpisaaressa. Niityt muuttuivat pelloksi vasta isojaon jälkeen (1800-). Nastolan kylistä Ahtialassa on ollut kiinteää asutusta roomalaisajalla ja Immilästä on löytöjä merovingiajalta alkaen, Ruuhijärveltä ainakin viikinkiajalta alkaen (nämä tiedot ovat tarkentumassa, rautakautiset löytöpaikat viittaavat karjatalouteen). Muualla Hämeessä Arra-nimet ovat usein kylien tai pitäjien rajoilla, jossa voi olettaa olleen yhteisomistuksia, eivät siis missä tahansa laidoilla. Tätä kohtaa pitää selvittää tarkemmin.
    - Eura on etuvokaalisena äyrä, joka merkitykseltään sopisi "suonta" paremmin paikkaan ja muihin Eura-nimiin. Tällöin kyseessä olisi pyyntiväestöltä lainattu, vokaalirotaation läpikänyt paikannimi. Tämä kuten Imatrakin (Immalanatra, vrt. Heinola Imjärvi - Immilänjärvi)) ovat kuitenkin "heittoja", en ole näitä selvittänyt.
    - Lähteissä Arrajärvi on sekavasti kirjoitettu Arra- tai Arajärvi. Kuten Ardaslahdenkallio on muuttunut Arrastienvuoreksi, voi Arajärvi olla muuttunut Artalahden ansiosta Arrajärveksi. Jo Nastolan historian kirjoittaja Markku Lehtinen huomautti 1950, että Nastolan Arra-nimistö saattaa pohjautua useisiin samannäköisiin, mutta erimerkityksisiin sanoihin.
    - Loksahtikohan?

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 26.08.21 06:45

    ]]>         2021-08-25T22:26:35+03:00 2021-08-25T22:26:35+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44262#p44262 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Talibanien tulkinta sharia-laista]]>
    Mutta "oppositioon jouduttuaan" Talibanit ovat ottaneet Afganistanin huumekaupan tulolähteekseen ja terrorisminsa rahoittamiseksi ja maaseutuhan lienee laajalti ollut koko ajan Talibanien vallassa ja tienvarsipommeja ja väijytyksiä on viritelty jatkuvasti.
    Reuters 16.8.2021 http://reuters.com/world/asia-pacific/p ... 021-08-16/

    Vuoden 2017 sanotaan olleen huippuvuoden huumetuotannossa; 9900 tonnia, josta maanviljelijät ovat saaneet 1,4 miljardia $:a.
    Ja Taliban on saanut opiaateista vuosina 2018 ja 2019 yli 400 miljardia $.

    Huumetuotanto oli jo Najibullahin aikana kasvanut arviolta jo noin 9000 tonniin, Neuvostoliiton Afganistanista vetäytymisen jälkeen eli huumetuotanto näyttäisi alkaneen suuresti kasvaa jo puna-armeijan 10 vuoden miehitysaikana?

    Talibanin sanotaan olevan mukana jo unikkojen istutuksessa, viljelijöiden verottamisessa, huumelaboratorioiden tuotannossa ja maksujen perimisessä Euroopasta, Venäjältä, Afrikasta, Lähi-Idästä ja muualta Aasiasta.

    USA ja 40 kumppanimaata eivät nekään ole halunneet käyttää rajuja menetelmiä afgaanimaanviljelijöiden unikkoviljelyä vastaan, nämä ovat saaneet toimeentulonsa ja ruokansa unikkojen viljelystä saamistaan rahoista, oopiumista ja heroiinista.

    Reutersin art. sanotaan USAn kuluttaneen vuodesta 2002 vuoteen 2017 8,6 miljardia $:a estääkseen unikkoviljelyä ja Talibania saamasta oopiumista ja heroiinista saamiaan miljardeja.
    YK:n UNODC:n mukaan Afghanistanin unikkoviljely kasvoi covid-19:sta huolimatta vuonna 2020 37 % vuodesta 2019 ja YK:n huume- ja rikollisuusvirasto UNODC arvioi Talibanien pyrkivän yhä laajentamaan oopiumin ja heroiinin myyntiään.

    Tosin Afganistanin oopiumi- ja heroiinituotanto ja myynti on arviolta yli 80 % maailman huumausaineista, joten tuotannon laajentaminen taitaisi vaatia jo kysynnän lisääntymistä?
    Jos Talibanit islamin sharian mukaisesti kieltäisivät oopiumi- ja heroiiniviljelyn, he saisivat maanviljelijät vastustajikseen - ja menettäisivät itse huumeista saamansa tulot. Ja Afganistanin talous on ollut sota sekä huumeteollisuus ja sodan talous loppui USAn kumppanimaineen vetäytyessä pois.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 25.08.21 22:26

    ]]>         2021-08-25T10:45:07+03:00 2021-08-25T10:45:07+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44261#p44261 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Talibanien tulkinta sharia-laista]]> Shariasta
    on lukuisia tulkintoja, lahkoja,, suuntauksia ja Taliban-koulukunnan sharia-tulkinta näyttäisi olevan samaa luokkaa ISIS:n sharia-tulkinnan kanssa?
    "Afganistan on maailman pahin paikka syntyä tytöksi
    http://yle.fi/uutiset/3-7848121 pitänee paikkansa `isis-kalifaatin´ ohella, mutta paha paikka se näyttäisi olevan myös afgaanimiehille Afganistanin lukuisissa heimoissa ja klaaneissa. Lukutaidottomuus on suurta kaikilla, jotkut pojat oppia ulkoa moskeijassa koraanin käskyjä ja
    islamin jatkokoulutuksena madrassa-koulussakin.
    Jenny Nordberg kirjoittaa Kabulin tyttöjen salaisuus-kirjassaan 2015 ehkäpä lähinnä ns. "kabuuli-heimon" parissa Kabulissa esiintyvistä bacha posh-pojista, jotka ovat tyttöjä. Eräässä J.N.:n esittämässä tapauksessa pikkutyttö, eikun siis bacha posh-poika ansaitsee kaupan apulaisena elannon, 1,5 $:a päivässä, seitsemän hengen perheelleen, perheenisän sanotaan olevan muurari, joka käyttää rahansa huumausaineisiin.

    Afganistanilaisista elämäntavoista kirjoitetaan harvoin, isaf-sotilaiden kertomukset ja yleishistorialliset kuvaukset ovat yleisimpiä?

    Bacha posh-poikakirjaa on tuossa YLEn artikkelissakin luettu ainoastaan "tyttöjen kirjana" mainitsematta esim. tuota huumausaineongelmaa Afganistanissa, suurta ja yleistä lukutaidottomuutta kaikilla ja naisilla erityisesti. Kabulin tytöissä kuvataan myös jatkuvasti esiintyvää sotaa ja
    joidenkin tyttöjen ja bacha posh-pojankin koulunkäynnistä tyttöluokallakin.
    Islamiin liittyvät opit, tarinat ja kertomukset ovat `aina totta´, sillä kukaan ei halua esittää islamistiseen oppiin minkäänlaista kritiikkiä, se olisi jumalanpilkkaa, kirj. J.Nordberg.
    Ja islamiin liittyvät uskomuksetkin ovat yhtä suuressa arvossa lukutaidottomalla maaseudun heimomiehellä, kuin oppineellakin, esim. lääkärillä Kabulissa. `Huonoina aikoina´ kabul-heimolaisia joutuu pakosta muuttamaan myös takaisin heimo- ja kyläyhteisöönsä ja nyt Talibanien tultua taas valtaan, `huono aika´lienee alkanut uudestaan.
    `Kabulin naislääkäri´ on saanut harjoittaa ammattiaan talibanienkin aikana ja oppinsa hän on saanut Neuvostoliiton miehitysaikana, silloinkin lähinnä `kabuuli-heimoa´on yritetty uudelleenkouluttaa ja murtaa islamilaiset yhteisöt ja niiden elämäntavat.

    Mutta vääräuskoisten opit ja tavat eivät ole sopineet ja iskostuneet ilmeisesti Kabulissakaan ja vielä vähemmän maaseudun lukuisiin heimoyhteisöihin ja koulutkin Afganistanissa taidetaan nyt sulkea pojiltakin, eikä ainoastaan tytöiltä?

    Naiset ovat eläimen asemassa ja Talibaneille ehkä jälleen riittävät mullahien antamat opit pojille?

    Veikko Palvo






    Sharian tulkinta ei suosittele huumausaineiden käyttöä, mutta se on lähestulkoon ainoa rahojen hankintatapa Talibaneillekin ja huumausainerahaa Talibanit käyttivät edellisellä valtakaudellaan.

    Huumausaineiden käyttö Afghanistanissa on kasvanut jatkuvasti, arvion mukaan Afganistanissa on 2,9 - 3,6 miljoonaa narkomaania ja taajamissa ( mm. Kabul, Kandahar ? ) ehkä 10 % narkomaaneista on naisia. ( Joissakin kirjoituksissa huumaisaineiden käyttäjistä kirjoitetaan lähinnä naisina, jotka pakenevat tylsyyttä huumeisiin, joita käytetään myöskin lääkkeenä. )
    Tuottajamaa Afganistanissa heroiini ja oopiumi ovat hyvin halpoja: "viikon heroiiniannos 500 afgaania ( 6,4 $ , lienee korkeahko summa Afganistanissa ) ja oopiumi 10 afgaania ( 0,1 $ ).
    http://reuters.com/article/afghanistan- ... SL8N2BM0Q6

    "YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n arvion mukaan Iranissa on noin 3,5 miljoonaa afgaania ( hazara-heimoja? ), joista monet ovat syntyneet ja kasvaneet Iranissa ja siellä on noin 900 000 pakolaista."
    UNHCR näyttäisi luokittelevan noin 900 000 pakolaisiksi Iranissa + noin 3,5 miljoonaa muuta afgaania?

    Iran on halunnut afgaanien palaavan Afganistaniin ja YK on maksanut muuttoavustuksenkin kaksinkertaisena ja saman olen lukenut tapahtuvan Pakistanin puoleisella raja-alueella, jonne paenneitten määrä yleensä sanotaan hyvin paljon suuremmaksi, kuin Iraniin puna-armeijan miehitysaikana paenneiden. Pakistan haluaa pakolaisafgaanien palaavan, mutta ilmeisesti tuolla raja-alueella `alkuperäisasukkainakin´ asuu pashtuja, pataaneja? Talebaninkin kirjoitetaan rekrytoivan joukkojaan Pakistanin puolella ja käyttävän sitä tukialueenaan, madrassa-kouluistakin kirjoitetaan.

    Reuterin artikkelissa kerrotaan Iranissa huumausaineiden käytön aloittaneesta 26-v. miehestä, käytti 14 vuotta ja kuoli palattuaan Afganistaniin. Pakolaisena Iranissa kasvaneen Zahranah´n kerrotaan aloittaneen huumausaineiden käytön 12-vuotiaana ja olevan nyt Afganistanissa lapsineen huumausaineiden vieroitushoidossa, lapsetkin siis käyttävät.

    "Afganistanissa on arviolta 2,9 - 3,6 miljoonaa huumausaineiden käyttäjää" , arvio ja Afganistanissa ei ole koskaan toimeenpantu väestönlaskentaakaan, joten melkoisen suuri määrä afgaaneista on narkomaaneja ja tuon ongelman Talibanit saavat hoidettavakseen, arvattavasti kieltävät shariansakin mukaisesti, mutta vastoin shariaa alkavat jälleen käyttää huumausainerahoja hyödykseen, muutakaan tulolähdettä Talibaneilla ei liene?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 25.08.21 10:45

    ]]>         2021-08-22T11:06:23+03:00 2021-08-22T11:06:23+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44260#p44260 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Puhutaan Natosta]]>


    Niin, perustelut. Mielestäni Suomen pitäisi hakea Naton jäsenyyttä, koska se tuo maailman uskottavimmat turvatakuut.

    Ei kukaan oleta eikä odota, että Suomen puolustusvoimat lähtee toteuttamaan rintamahyökkäystä Pietaria tai Murmanskin rataa kohti, olimmepa Nato-jäseniä tai emme.[/b] Tosiasiassa tämä skenaario ei tietenkään toteudu, koska Baltian maat ovat Naton jäseniä, eikä Venäjä halua katsoa jenkkien bluffia. Nimittäin jos USA ei bluffaa, hyökkäys Baltiaan voi johtaa vain kahteen asiaan: ydinsotaan tai kasvojen menetykseen. Sitä riskiä Venäjän johto ei halua ottaa.
    NATOn painoarvoisin turvatakuu ovat ydinaseet, ydinasesateenvarjo NATOn jäsenmaille NATOn viidennen artiklan mukaisesti.

    "On vedottu vain kerran 5 artiklaan NATOn historian aikana, USAn puolustamiseksi syyskuun 11 pv:n terrori-iskujen jälkeen ja 30 NATO-valtiota ja NATO-rauhankumppanimaat lähtivät Afganistaniin estääkseen sitä toimimasta kansainvälisen terrorismin tukialueena ja turvapaikkana.
    Afganistanista ei ole 20 vuoteen järjestetty terrori-iskuja liittoutuneiden maaperällä", sanoi NATOn pääsihteeri Jens Stoltenberg 17.8.2021.
    http://cnbc.com/2021/08/17/nato-blames- ... eover.html

    "Huhtikuussa 2021 NATO ilmoitti vetävänsä Afganistaniin sijoitetut joukot pois" ja tieto lienee ollut NATO-kumppanimaillakin, mutta Kabulin hallituksen joukkojen nopea romahtaminen tuli kaikille yllätyksenä. Halukkuutta ja taistelutahtoa sisällissodan aloittamiseksi ei ollut ja talibaneja pidettäneen pikemminkin uskonveljinä monien muiden Afganistanin heimojen ja klaanien tahoilla?"

    Kiinan valtion Global Times kuvaa USAa "heikoksi ja epäluotettavaksi" Afganistanissa ja aloitti sotaharjoitukset Taiwanin salmen mantereen puoleisella rannalla.
    Global Times kirjoittaa, ettei USA puolustaisi Taiwaniakaan jos Peking hyökkäisi ja hylkäisisi sen yhtä nopeasti kuin Afganistaninkin ja kuvaa Kabulin tilannetta samanlaiseksi kuin 1975 Saigonissa USAn hylätessä liittolaisensa Etelä-Vietnamissa.
    Kiinan Times kirjoittaa "Liittolaisista luopumisen olevan USAssa syvään juurtunutta, jo Amerikan vallankumouksen / vapaussodan aikana USAn sanotaan pyytäneen Ranskan Louis XVI:tä liittolaisekseen ja sodan jälkeen Amerikka teki nopeasti rauhan Iso-Britannian kanssa ja tämän
    Kiinan Global Times sanoo mahdollistaneen Ranskan vallankumouksen.
    http://msn.com/en-us/news/world/china-p ... ar-AANtYeJ

    Ukrainan hylkäämisestä 2014 Kiina ei USAa syytä, sanoen USAn kylläkin hylänneen Syyriassa kurdit. Venäjä ei näyttäisi liiemmin ottaneen kantaa Afganistanin tilanteeseen, Afganistanin pohjoisosassa sanotaan kuitenkin esiintyvän Talibanin vastaisuutta.

    Taiwanilla ja USAlla ei niilläkään ole puolustussopimusta, joten NATOn ydinasesateenvarjoa Taiwanilla ei liene?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 22.08.21 11:06

    ]]>         2021-08-22T06:48:38+03:00 2021-08-22T06:48:38+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44259#p44259 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]> Artalahti, joka nimenomaan on Immilä-Ruuhijärven ja Vuolenkosken kylien jakama vesialue Kymenkäänteellä, tärkeällä vesistönosuudella. Muita kirjoitusasuja mm. Ahralahden kallio (1749-, Nastolan pitäjänkartta), ja Ardaslahden kallio. Onkohan rajapaikkana säilyttänyt järven nimeä vanhemman muodon? Mainittua epäspesifisyyttä täytyy varmaankin tutkia tarkemmin, mutta omalla kotipaikallani tämä on ollut hyvin selkeä asutuksen raja, mahdollisesti raja maanviljelijöiden ja pyyntikulttuurin välillä? käsittääkseni jo rautakaudella. Muiden aiemmin esitettyjen arra-sanojen tarkoite ei tunnu sopivan useisiin erilaisiin maastonkohtiin. "Hämäläisyys" eli nimen levikki viittaa siihen, että sillä on ollut yksi tarkoite. Muilla samantapaisilla kuten Aurajoki on todennäköisesti aivan muu merkitys. Leikittelin vielä ajatuksella Imatra - Im(malan)atra...!!??..sekin varmaan eri sana?

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Matti Oijala — 22.08.21 06:48

    ]]>         2021-08-20T12:43:42+03:00 2021-08-20T12:43:42+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44258#p44258 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>
    Ja mikäli hän [Stalin] tosiaan ajatteli ainoastaan puolustautumista, hän tuskin olisi polkaissut maasta Kuusisen hallitusta. Ja mikäli hän tosiaan olisi kunnolla paneutunut siihen puolustukseen, hyökkäys Suomea vastaan tuskin olisi mennyt niin huonosti kuin se meni ja sitten hieman myöhemmin Saksa ei olisi päässyt yllättämään hyökkäyksellään niin katastrofaalisesti kuin se tosiasiassa pääsi.
    Jestas sentään! Seuraavaksi varmaan tuot esiin, että muka todiste Yhdysvaltojen muka aikomukselle julistaa Kuu Yhdysvaltojen maaperäksi (pitäsikö olla kuuperäksi?) yksinoikeudella oli vaikka Challenger katastrofi vuonna 1986 tai jotain muuta yhtä mahdotonta.

    Käsitys Terijoen (=Kuusisen) hallituksesta

    Et ole esittänyt yhtään kirjallisuusviitettä tässä säikeessä lukuun ottamatta sitä, että kerran mainitsit professori Heikki Ylikankaan kirjan ”Käännekohdat Suomen historiassa” (WSOY, Juva, 1986), jossa Ylikangas käsittelee luvussa ”Tie toiseen maailmansotaan” kirjan sivuilla 189-201 talvisotaa. Ylikangas esittää summaavasti kirjassaan seuraavaa (jota et maininnut, vaikka se osuu juuri käsittelemäämme aiheeseen):
    Talvisodan syttymisen ymmärtäisi helposti jos kysymys olisi ollut maamme valloitusaikeista. Niistä kuitenkin oli kysymys vasta venäläisten hyökkäyksen ja Terijoen hallituksen perustamisen jälkeen. Sitä ennen puhuttiin vain aluevaihdoista, vieläpä jokseenkin pienistä... (s. 191).
    Tässä Ylikangas esittää kaikkein olennaisimman: suomalaisten neuvotteluissa omaksuma (eli Erkon) strategia aiheutti NL:n vastauksena Kuusisen hallituksen perustamisen. Myös professori Stephen Kotkin oli samoilla linjoilla. Tämä (erityisesti Erkon ajama) periksi antamattomuus on professori Ylikankaan käsityksen mukaan aiheuttanut Kuusisen hallituksen perustamisen (ja ainakin Kotkinin mielestä, todennäköisesti koko talvisodan).

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja plundi — 20.08.21 12:43

    ]]>         2021-08-18T11:14:35+03:00 2021-08-18T11:14:35+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44257#p44257 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Talibanien tulkinta sharia-laista]]> viewtopic.php?p=11487#p11487

    Itsellänikin on nuoren Winston Churchillin 1890-luvulla kirjoittama kirja taisteluista talibanien isoisän isiä vastaan Afganistanin raja-alueella brittiläisessä Pohjois-Intiassa.
    Winston piti afgaaneja `kurjan taikauskon otteessa olevina´ alkukantaisina villeinä, joita mullat ja fakiirit yllyttivät kapinaan Iso-Britanniaa vastaan.
    Winston piti sotaa Afganistanin raja-alueella Kabulin suunnalla taloudellisesti hyödyttömänä ja moraalisesti arveluttavana, sotilaallisesti avoimena kysymyksenä ja poliittisena virheenä. On hyödytöntä vallata afgaanikyliä kahden brittiupseerin tappion hinnalle kylää kohden.
    The Story of Malakand field force
    Winston S. Churchill http://gutenberg.org/files/9404/9404-h/9404-h.htm
    Ja
    brittiläisen Intian pohjoisraja jäikin jonnekin nykyisen Afganistanin-Pakistanin rajan tienoille.

    Puna-armeija yritti 10 vuotta rauhoittaa Afganistania ajaen yli Suomen väkiluvun verran afgaaneja pakoon Iraniin ( shiiat ) ja sunniafgaanit Pakistanin raja-alueelle, miljoonan arvioidaan kuolleen.
    USA lähti liittolaisineen Afganistaniin YK:n turvallisuusneuvoston yksimielisellä valtuutuksella terroristijahtiin, mutta 1890-luvun tasolla olevat heimoyhteisöt eivät olleet käännytettävissä, voinee todeta elokuussa 2021.
    Unikkoviljelmät taisivat Afganistanissa alkaa kukoistaa ja lisääntyä entistäkin enemmän viimeisen 20 vuoden aikana ja huumausaineet lienevät Afganistanin lähestulkoon ainoa vientituote Venäjälle ja Länteen?

    Heimoyhteisöt eivät näytä katsovan talibaneja sisällissodan syyksi, ehkä pikemminkin samoiksi oikeauskoisiksi?

    Veikko Palvo






    Winston Churchill kirjoittaa Afganistanin 1890-luvun oloista Intian puoleisella rajaseudulla; "heimot käyvät sotaa keskenään ja tämän laakson afgaanit taistelevat seuraavan laakson asukkaiden kanssa. Khaani sotii khanin kanssa. Jokaisella heimomiehellä on verikosto naapurinsa kanssa. Kaikki nostavat kätensä toista vastaan ja yhdessä he ovat ulkomaalaisia vastaan ja jokainen osoittaa villiä ja armotonta fanatismia.
    Heidän vaimoillaan ja naisillaan ei yleisesti ottaen ole muuta kuin koiran asema.

    W.Churchill kirj. kiertelevistä talib ul ilm´seistä ja he lienevät olleet jonkinlaisia islamin "kerjäläismunkkeja", `taliban`-nimi näyttäisi olevan islamin madrassan poikaoppilaan nimitys monikossa. Pojille tarkoitettu moskeijakoulu lienee ollut ja on yleinen, Neuvostoliiton miehitysaikana ja länsimaiden viimeisten 20 vuoden sivistämiskokeilun aikana tytötkin ovat voineet käydä koulua, ainakin Kabulissa ja ehkä jossakin Mazar e Sarifin kaltaisessa taajamassa ja miespuolisillakin lienee takanaan ainakin moskeijakoulun opit Kabulissakin.

    Etniset ryhmät ja heimot tässä http://nps.edu/web/ccs/ethnic-genealogies lienevät pitkälti samoja kuin Winstonin aikaan 1890-luvulla,
    "kabuli-heimo" näyttää olevan uutta ja sen sanotaan olevan monietnistä, länsimaista muotia ja elämäntapaa suosivaa ja monien "kabulien" sanotaan saaneen ammatillistakin koulutusta.
    Pashtunien, Afganistanin suurimman ryhmän ( 40-50% ) ja erityisesti ghilzai-heimon sanotaan muodostavan Taliban-liikkeen selkärangan, ja monet Bamiyan-maakunnan wordak pashtuneista ovat kucheja, paimentolaisia. Talibanit tappoivatkin 1998 Bamiyanissa ja Mazar e Sharifissa lähes 5000 shiialaista hazaraa, joilla on myöskin omat lukuisat heimonsa.

    Puna-armeijan miehitysaikana noin 5 miljoonaa pakeni naapurimaihin, sunnit Pakistaniin ja shiiat Iraniin ja nuo maat halusivat sitten näiden, nuorempien evakkona syntyneiden, palaavan tuohon aikaan turvalliseen Afganistaniin ja monet lähtivät sitten pakolaisiksi EU:hun.

    Mutta kuinkahan suuri osa `kabuleista´ on maalta tulleita ja kuinhan suuri osa heistä on islamin traditioita, tapoja, juhlapäiviä, yleensäkin islamilaista kulttuuriaan vastaan, vastarintahenkeä ei ainakaan näyttäisi juurikaan esiintyvän. Siirtolaiset länsimaissa lienevät oma erillinen heimoryhmänsä sekin ja paljonkohan hekään oikeastaan tietävät Afganistanin elämänmenosta maaseudulla lukuisten heimojen ja klaanien piirissä?

    Ennen kommunistien valtaannousua Afganistanissa ja sitten puna-armeijan vallankaappausta ja 10 v. miehitysaikaa Afganistan näyttäisi yrittäneen käyttää hyväkseen Neuvostoliittoa ja USA, taloudellista apua otettiin molemmilta.
    Kabulin valokuvissa 1950- ja 1960-luvulta `kabuliheimo´ ei näyttäisi vielä kovinkaan neuvostolaiselta eikä länsimaalaiselta?
    http://theatlantic.com/photo/2013/07/af ... 0s/100544/
    Kabulissa ovat kuvattuina 1950-luvulla vierailleet presidentti Eisenhower ja NL:sta Nikita Hrushtshov ja Bulganin.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 18.08.21 11:14

    ]]>         2021-08-13T12:28:39+03:00 2021-08-13T12:28:39+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44256#p44256 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]>
    Ote kirjasta “Aavikkoa, aurinkoa ja hiekkaa”.

    Quote:

    Ja laiturilla seisoi ystävämme Linder hienoine autoineen kärsimättömästi odottaen viedäkseen meidät Ali Raisiin, ruhtinaalliseen asuntoonsa El-Rijarissa (sic!). Matkasimme pimeässä. Yritimme turhaan nähdä mitä vilahteli ohitsemme, kun yön verho äkkiä vetäytyi syrjään paljastaen yllättävän ja kuvaamattoman näyn. Seisoimme Linderin arabialaisen asunnon edessä, joka oli vanha merirosvojen pesäpaikka. 1400-luvulla rakennettuun pylväskäytävään lankesi kuun tenhoava loiste. Portin sisäpuolella oli linnaan johtava ovi. Meidät saatettiin ylinnä sijaitseviin makuuhuoneisiimme pitkiä pylväskäytäviä pitkin, joiden seinät olivat vanhoista kaakeleista ja joissa oli pienet ristikoilla varustetut ikkunat. Maatessamme kullalla kirjailtuun silkkiin kääriytyneinä näin tuikkivien tähtien katsovan alas minuun kupolin katossa olevasta ikkunasta. Aamulla uni muuttui todellisuudeksi ja ruhtinas Hjalmariksi, joka kukalliseen silkkipyjamaan pukeutuneena tarkasti taloaan. Ulkona paistoi aurinko lämpimästi ja ihanasti. Puut notkuivat appelsiinien ja mandariinien painosta, ja runsaasti kukkivat bougainvilleat kiipesivät korkeitten sypressien latvaan saakka.

    Unquote

    Eva ja aviosiippansa Louis Sparre viihtyivät Linderin vieraina lähes kahden viikon ajan. Minkä paratiisin kenraali menettikään, ajattelemattomuuttaan! Vrt. Linderin jäähyväiskortti Kitty Linderille aiemmin tässä ketjussa.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 13.08.21 12:28

    ]]>         2021-08-10T16:52:15+03:00 2021-08-10T16:52:15+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44255#p44255 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>
    Olisipa hallitus huomannut sen ennen sotaa, niin sodalta olisi kenties vältytty.
    Kenties. Kenties ei. Ei voi tietää.
    ”Ei, ajatus siitä, että kukaan muu kuin kommunisti olisi voinut luottaa Stalinin hyvään tahtoon, on mahdoton.”
    Olen vain tuonut esille sen, että olet itse ilmeisen ajattelemattomalla formuloinnillasi korostanut sitä ristiriitaa, joka vaivaa lainattua lausettasi verrattuna siihen tosiasiaan, että kaikki mainitut ei-kommunistit esittivät ”luottamista” Stalinin hyvään tahtoon (oikeastaan ei ”luottamista”, siksi sana on lainausmerkeissä kuten huomannet, vaan pikemminkin sopimista) ja että myös koko hallitus esitti samoin mainitsemaasi ”luottamista” kommunisteihin, jopa siinä määrin, että hallitus esitti vähäisistä rajajärjestelyistä sopimista (vaikkei sitä luonnollisestikaan nimetty ”luottamiseksi” vaan periksi antamiseksi).
    Minun on jotensakin vaikeata uskoa, että Mannerheim, Paasikivi ja Tanner eivät olisi epäilleet Neuvostoliiton haluavan enemmänkin kuin vain pieniä rajanoikaisuja. Se on eri asia kuin äärimmäisen vaikeassa tilanteessa ehdottaa suostumista mahdollisimman epäluotettavan ja agressiivisen vastapuolen ehtoihin.
    Stalin oli kasvaessaan ja vaikuttaessaan koko elämänsä ajan oppinut ajattelemaan strategisesti eli reaalipoliittisesti eikä hän ollut toisen maailmansodan kynnyksellä tietysti hakemassa NL:n laajennusta vaan NL:n puolustuksellisia etuja, joiden yhteensovittamisesta Suomen etujen kanssa oli kysymys neuvotteluissa. Oletan, että Stalinin koko huomio oli tuohon aikaan kiinnittynyt NL:n puolustuksen vahvistamiseen eikä suinkaan NL:n alueen laajentamiseen.
    Tuota sopii epäillä, runsain perustein. Jos Stalin olisi tosiaan ajatellut vain ja ainoastaan Neuvostoliiton puolustamista, hän tuskin olisi miehittänyt Viroa, Liettuaa, Latviaa, Puolan itäosia ja Bessarabiaa. Ja mikäli hän tosiaan ajatteli ainoastaan puolustautumista, hän tuskin olisi polkaissut maasta Kuusisen hallitusta. Ja mikäli hän tosiaan olisi kunnolla paneutunut siihen puolustukseen, hyökkäys Suomea vastaan tuskin olisi mennyt niin huonosti kuin se meni ja sitten hieman myöhemmin Saksa ei olisi päässyt yllättämään hyökkäyksellään niin katastrofaalisesti kuin se tosiasiassa pääsi.
    Hallituksessa sen sijaan nimenomaan Eljas Erkko ajoi muka autuaaksi tekevää ”periksi antamattomuutta”, mikä strategia johti sittemmin nimenomaan siihen sotaan, jota hallitus yritti välttää.
    Tätähän on esitetty jo 1970-luvulla ja monta kertaa sen jälkeen. Ei, Suomen hallituksen toimien ja päätösten analysoimiseksi tarvitaan hiukkasen enemmän kuin teoria siitä, että Erkko oli pöhkö.

    Alkuaanhan esitin kysymyksen siitä, että olisikohan Suomen onnistunut pysyä sodan ulkopuolella, jos Stalin ei olisi pelännyt hyökkäystä Suomen suunnalta? Turhanaikaista arvailuahan tämä on, mutta saattaapi silti olla, että olisi.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 10.08.21 16:52

    ]]>         2021-08-10T10:45:58+03:00 2021-08-10T10:45:58+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44254#p44254 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>
    YK:n IPCC:n raportissa sanotaan kuulemma "ensimmäisen kerran ihmisen toiminnan aiheuttaneen kaiken lämpenemisen maapallolla", millä kenties pohjustetaan jälleen `ilmastokehitysapua" pohjoisen pallonpuoliskon mailta kehitysmaille, kuten esim. Kiinalle.

    Maapallon ilmasto on keskimäärin lämmennyt 1,1 ast.c vuosista 1850-1900 ja Suomessa kaksi kertaa enemmän eli 2,3 ast.c:een ja meillä ei enää
    näköjään kannata puhua lämpötilan nousun rajoittamisesta 1,5 ast.c tai alle 2,0 ast.c:een?

    "Apul.prof. Annalea Lohilan mukaan ilmaston lämpeneminen on jo käynnistänyt monia prosesseja, joiden pysäyttäminen tai hidastaminen vie satoja, ellei tuhansia vuosia, vaikka päästöjen taso saataisiin hidastumaan merkittävästikin."
    http://iltalehti.fi/kotimaa/a/a0d364d7- ... 0ce557bb1f

    "Kasvihuonekaasujen pitoisuuksissa maapallolla ollaan korkeammalla kuin koskaan 800 000 vuoden aikana. Meret ovat happamempia kuin kahteen miljoonaan vuoteen."

    "Meret saattavat muuttua hiilinielusta CO2:n päästäjiksi ja lämpöä ja CO2:sta varastoineet meret saattavat lämmittää ilmastoa vielä satoja vuosia sen jälkeen kun ihmiskunta on saanut päästönsä kuriin."

    Ja merien pinnat jatkavat nousuaan.
    "Päästöjen vähentämisen lisäksi ilmastonmuutoksen rajoittaminen vaatii sitä, että ilmakehästä sidotaan hiilidioksidia." Metsät turvemailla ja
    EU:n esittämä Carbon Capture and Storage- systeemi?


    Ilmaston lämpenemisen seurauksiin meillä Suomessa on näköjään suhtauduttava kaksi kertaa painokkaammin kuin muualla EU:ssa tai maailmalla.
    Tulviin, lämpöaaltoihin, kuivuuteen, Itämeren pinnannousuun jne. meidän on kotimaassa varauduttava heti, maailmanparantamisen ollessa toisella sijalla.



    Mikä on Suomen oma tulevaisuuden selviytymisstrategia nykypäivän käytännön toimissa?


    Suomen Maa- ja MetsätalousMinisteriö ( MMM ) on 1.2005 laatinut 272-sivuisen "Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian.
    Suomen keskilämpötilan ennakoidaan nousevan vuoteen 2080 mennessä enimmillään jopa 4 - 6 ast.c. ja
    Suomen sopeutumisstrategiassa käydään yksityiskohtaisesti läpi sopeutumista Suomessa ja todetaan sen olevan "paikallista toimintaa kun taas päästöjen rajoittaminen vaikuttaa ilmastonmuutokseen maailmanlaajuisesti. Kehitysmaissa sopeutumisen haasteet ovat suuret, mutta toisaalta ilmastonmuutoksesta ja kehitysongelmista johtuvien ongelmien erottelu on vaikeaa."

    Maa- ja MetsätalousMinisteriö on 5.2014 laatinut Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman.

    MMM 13.4.2021 EU-komission tiedonanto ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategiasta,
    http://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liitea ... 366384.pdf
    "Ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategia on osa komission Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ( European Green Deal ),
    joka on keskeinen osa komission vastausta globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 sekä Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseksi."

    Onkohan ilmaston Suomessa kaksinkertaisena toteutuneeseen lämpenemiseen ( 2,3 ast.C. ) sopeuduttava EU-komission määrittelemin tavoin --- ei enää kansallisin suunnitelmin?

    Veikko Palvo





    UPI julkaisi elokuun 2021 lopussa selvityksen " ilmastoturvallisuusuhkiin varautumista syytä vahvistaa Suomessa:
    http://tietokayttoon.fi/-/10616/selvity ... a-suomessa
    Ilmastoturvallisuusuhat: 1. suorat vaikutukset , 2. ketjuuntuvat ja 3. siirtymävaikutukset ja todetaan, että " ketjuuntuvien ja siirtymävaikutusten osalta tarvitaan myös jatkotutkimusta."
    "Kansainvälinen ja EU-toiminta:
    - Suomen kansainvälisen yhteisympäristön toimivuuteen liittyy epävarmuuksia." ( ennakoimattomuutta )
    - Suomen vaikutusvalta kansainvälisiin päätöksiin on rajallista ( EUnkin päätöksiin )

    Ilmastoturvallisuusuhkana nähdään myöskin _ hallitsematon _ siirtolaisuus:
    Vuonna 2015 Norjaan Kirkkoniemen suunnalla - pyöräili - 5500 siirtolaista `turvallisesta maasta´, Venäjältä ja Norja alkoi *palautella* näitä jo joulukuussa 2015 takaisin Venäjälle.
    http://thebarentsobserver.com/ru/node/301
    Kiistaa syntyi palauttamistavasta, venäläiset olisivat ilmeisestikin halunneet näiden pyöräilevänkin takaisin Kuolan Nikeliin ja norjalaiset halusivat käyttää palautuksiin pakkasessa bussikuljetuksia.
    Joka tapauksessa näitä päätettiin palauttaa Venäjälle.
    Suomeen tuli - polkupyörillä ja autoillen - Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoille 10.2015 - 2.2016 välisenä aikana 1757 siirtolaista Venäjältä ja heitä ei tiettävästi yritettykään palauttaa.
    Valko-Venäjältäkin on nyt 2021 alkanut tulla siirtolaisia Liettuaan ja Liettua pystyttää rajalle piikkilankaesteitä.

    Tulevaisuuden ilmastopakolaisuuskin tullee olemaan samankaltaista ja hallitsematonta siirtolaismäärien ja ajankohdan osalta?
    Vuonna 2015 Norja palautti siirtolaisia, Suomi ei palauttanut ja siirtolaisten tulo saatiin loppumaan poliittisesti, mutta Valko-Venäjältä Liettuaan tulijoita estämään rakennetaan rajalle jo piikkilankaesteitä ja ehkäpä esteen lävitse päässytkin palautetaan?
    Ilmastopakolaisuuteenkin voidaan suhtautua samoilla tavoin, palauttaa, tai ei palauttaa ja estää rajanylitykset?

    Tulevaisuudessa epävakautta aiheuttaa se, jos suurten hiili- ja öljyvaltioiden pitää sopeutua siihen, että niiden tuotteille ei ole enää kysyntää,
    Yksi tällainen maa sijaitsee Suomen naapurissa.
    Mutta EUn talousmahdin, Saksan aiepäätöksenä on lopettaa ligniitin ja kivihiilen polttaminen vasta 2038 ja korvata vähenevää hiilenpolttoaan fossiilisella maakaasulla ties mihin ajankohtaan asti, maakaasu on vaihtelevan tuulivoimankin säätövoimana.

    Tuulienergia näyttäisi olevan EU-komissionkin päätöksenä tulevaisuuden energiamuoto ja energian vedyksi muuttaminen tasaamaan tuulienergian suuria vaihteluita, joten onkohan siinä ohje Energiewendestä EU-valtioillekin? Ranska oletettavasti säilyttää kuitenkin ydinvoimansa?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 10.08.21 10:45

    ]]>         2021-08-08T11:55:06+03:00 2021-08-08T11:55:06+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44253#p44253 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>
    Kuitenkin virallinen Suomi - eivätkä vain Lindgrenin mainitsemat kommunistit - ”luottivat” Stalinin ”hyvään tahtoon” kun he maaliskuun 13 päivänä 1940 allekirjoittivat Suomen puolesta rauhansopimuksen NL:n kanssa. Lindgrenin tulisi selittää mistä tuollainen ”luottamus” yhtäkkiä syntyi, miksi suomalaiset yhtäkkiä luottivatkin tuona päivänä ”Stalinin hyvään tahtoon” vaikka Stalin, edelleen Lindgreniä siteeraten, ”lahtasi omaa kansaansa”.
    Selitys on hyvin yksinkertainen: Talvisota. Ei siinä mistään luottamuksesta ollut kyse.
    Olen, kuten täällä on jo toisten toimesta todettu, minäkin tosiaan sitä mieltä, että vastauksesi on lähinnä, kuten täällä jo kerettiin mainita, huvittava. Ei silloin ollut tosiaankaan kyse ”luottamuksesta” vaan nimenomaan siitä, että Suomi huomasi pakon edessä että sen oli - oman etunsa vuoksi - sovittava naapurinsa kanssa. Olisipa hallitus huomannut sen ennen sotaa, niin sodalta olisi kenties vältytty.

    Arviosi, että Suomella olisi ollut mahdollisuus valita jokin sopimukseton tila koska naapuriin ei luotettu eikä sen kanssa siis voinut sopia, on tietysti kestämätön. NL sijaitsi Suomen naapurissa tahtoipa Suomi sitä tai ei. Suomi ei ollut siinä asemassa että se saattoi kysyä, oliko naapurimaa kyllin luotettava, jotta sen kanssa saattoi tehdä sopimuksia. Vaihtoehto sopimuksen tekemiselle oli - vaihtoehtoisen sopimuksen tekeminen. Se vaihtoehto eli rauhansopimus 13.3.40 tehtiin pari kuukautta myöhemmin mutta huomattavasti huonommin ehdoin. Oliko tämä muka parempi lopputulos kuin sopimuksen tekeminen hyvällä säällä, vaikka naapurin ehdottamin ehdoin? Opi ajattelemaan, että mitä on tavoitettavissa! Niin tekivät Mannerheim, Paasikivi ja Tanner.

    Hallituksen näkemys oli, että sota oli vältettävä. Valitettavasti hallitus ei kuitenkaan pyrkinyt rauhaan riittävästi, eikä oikeasti yrittänyt edes hakea jotain kumpaakin osapuolta tyydyttävää laihaa mutta kelvollista kompromissia. Sota sen sijaan syttyi. Kuten Kekkonen sanoi, Suomi sai syyttää omaa typeryyttään talvisodasta.
    ”Ei, ajatus siitä, että kukaan muu kuin kommunisti olisi voinut luottaa Stalinin hyvään tahtoon, on mahdoton.”
    Itse oletan, kuten olen jo tuonut esiin, että mikäli Suomen hallituksen asennoituminen Leningradin turvallisuusongelmaan olisi ollut hiukan myönteisempi - kuten sinulta lainaamassani tekstissä yllä kommunisteiksi leimaamasi Mannerheim, Paasikivi ja Tanner sekä sinusta kaiketi myös kommunistinen Suomen ylin sotilasjohto esitti - niin olisi talvisota saatu vältettyä. Itse asiassa en tietenkään vakavasti puhuen oleta, että sinusta sen enempää Mannerheim, Paasikivi ja Tanner kuin Suomen ylin sotilasjohtokaan olisivat olleet kommunisteja tai kommunistisia.

    Olen vain tuonut esille sen, että olet itse ilmeisen ajattelemattomalla formuloinnillasi korostanut sitä ristiriitaa, joka vaivaa lainattua lausettasi verrattuna siihen tosiasiaan, että kaikki mainitut ei-kommunistit esittivät ”luottamista” Stalinin hyvään tahtoon (oikeastaan ei ”luottamista”, siksi sana on lainausmerkeissä kuten huomannet, vaan pikemminkin sopimista) ja että myös koko hallitus esitti samoin mainitsemaasi ”luottamista” kommunisteihin, jopa siinä määrin, että hallitus esitti vähäisistä rajajärjestelyistä sopimista (vaikkei sitä luonnollisestikaan nimetty ”luottamiseksi” vaan periksi antamiseksi).

    Sinun tulisi minusta ajateltava strategisesti, reaalipoliitikon tavoin, eikä idealistisesti, luottaen johonkin hämärään ns. ”oikeuden” toteutumiseen. Stalin oli kasvaessaan ja vaikuttaessaan koko elämänsä ajan oppinut ajattelemaan strategisesti eli reaalipoliittisesti eikä hän ollut toisen maailmansodan kynnyksellä tietysti hakemassa NL:n laajennusta vaan NL:n puolustuksellisia etuja, joiden yhteensovittamisesta Suomen etujen kanssa oli kysymys neuvotteluissa. Oletan, että Stalinin koko huomio oli tuohon aikaan kiinnittynyt NL:n puolustuksen vahvistamiseen eikä suinkaan NL:n alueen laajentamiseen.

    Lauseessasi esiintyvä käsitys - se ettei kukaan paitsi kommunisti ”olisi voinut luottaa Stalinin hyvään tahtoon, on mahdoton” - on selvä virhe; Suomessa oli päinvastoin kuin arvelet poliittisen raskaan sarjan ei-kommunistisia tahoja, jotka suosittelivat sopimuksen tekemistä NL:n kanssa. He jäivät vain valitettavasti vähemmistöön kovien erimielisyyksien jälkeen. Heistä avasi suunsa kritisoiden raskaasti tehtyjä ratkaisuja mm. presidentti J.K.Paasikivi postuumisti julkaistulla kirjallaan ”Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939-41”. Paasikiven kanssa samoilla linjoilla oli myös Väinö Tanner teoksessaan ”Olin ulkoministerinä talvisodan aikana”.

    On usein korostettu, että nimenomaan Mannerheim tunsi venäläisten ajattelutavan. Hänkin siis kuului kuin kuuluikin vähemmistöön jääneisiin eli sinusta kommunisteihin. Hallituksessa sen sijaan nimenomaan Eljas Erkko ajoi muka autuaaksi tekevää ”periksi antamattomuutta”, mikä strategia johti sittemmin nimenomaan siihen sotaan, jota hallitus yritti välttää.

    Talvisota oli Suomen kannalta hyödytön. Suomi ei saavuttanut mitään siitä, mistä neuvoteltiin. Suomi olisi, kuten jo mainitsin, yhtä hyvin voinut neuvotteluissa myöntyä kaikkeen, mitä sille ehdotettiin ja enempäänkin. Ainoatakaan kohtaa, mistä vallitsi erimielisyyttä neuvotteluissa, Suomi ei saavuttanut talvisodalla. Suomen historiassa jäi kuitenkin elämään myytti talvisodasta, jossa neitseellisen tahraton ja viaton Suomi-neito esitetään idän jättiläispedon uhrina. Se myytti rakentuu käsittääkseni valitettavasti nationalistiselle valheelle, ihan niin kuin Suomen jo voittamat lukuisat kultamitalit olympialaisissa Tokiossa, mutta vain paljon vakavammassa asiassa.

    Olen näin antanut omalta osaltani vastauksen meille asetettuun kysymykseen ”Olisiko Talvisota voitu välttää?”. Tähän ketjuun on myös haluttu, miltei väkisin, tuoda esiin näkemyksiä vielä kontrafaktuaalisemmasta kysymyksestä kuin meiltä kysyttyyn, nimittäin kysymykseen siitä, mitä kaikkea talvisodan välttämisestä (ts. sopimisesta NL:n kanssa) olisi seurannut. En ole itse antautunut sen kysymyksen spekuloijaksi. Ne spekulaatiot eivät kuulune meille asetetun kysymyksen piiriin, vaan jäävät vain niiden esittäjien tosiaankin epämääräisiksi spekulaatioiksi siitä, mitä olisi tapahtunut, jos yms. jne. yms.

    Näin ollen jää minulle enää mieluisa tehtävä kiittää muita osallistujia keskustelusta. Kiitos minun puolestani.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja plundi — 08.08.21 11:55

    ]]>         2021-08-07T10:57:47+03:00 2021-08-07T10:57:47+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44252#p44252 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>


    Venäläisten paha mieli siitä, ettei Molotov-Ribbentropp sopimus toteutunutkaan kokonaan näkyi myös vuoden 1940-lopulla kun Molotov neuvotteli Berliinissä sopimuskumppaniensa natsien kanssa siitä miten nämä kaksi suurvaltaa jakaisivat loputkin maailmasta Vaikka Berliinin neuvottelujen kärki oli tuossa maailman jakaminen. Neuvostoliitossa olisi ollut halua jatkaa sotaa Suomea vastaa, jonka Molotov toi Berliinissä esille Suomen kysymyksen ratkaisemiseksi.


    Laskelmoiko Stalin mielessään, että Baltian valtaamisen jälkeen käytäisiin uusi sota Suomea vastaan?

    Stalinin murhat Katynissa. Ja niiden historiallisen jälkipelit


    Kesäkuun kriisistä meillä on kirjoitettu, kesäkuun 1940. "Suojeluskuntalaiset on tapettava", tiedetään Stalinin sanoneen ja Katynissä
    tehtiin tilaa 21872:lle suojeluskuntalaiselle.

    Talvisodasta Putin lienee sanonut, että se sujui aluksi hieman hitaasti, mutta "sitten he saivat tuntea puna-armeijan koko voiman" ja
    "se oli vuonna 1917 tehdyn rajavirheen korjaus". Tarton 30.11.1939 rikottua rauhansopimusta ei ole taidettu mainita, eikä voimassa ollutta
    NL-Suomi hyökkäämättömyyssopimustakaan.

    Katynin pääministeri V.Putin tunnusti ( Deutsche Welle 6.4.2010 ) kutsuttuaan Puolan pääministeri Donald Tuskin Smolenskin läheiseen Katyniin osallistumaan muistoseremoniaan.

    Venäjän televisiossa Kultura-kanavalla oli esitetty Andrzej Wajdan Katyn joukkomurhan 70-vuotispäivänä 2010.

    Venäläinen elokuvien tekijä Nikita Mikhalkov kehui Wadjan Katyn-elokuvaa, mutta kehotti puolalaisia unohtamaan menneisyyden ja keskittymään tulevaisuuteen ja korosti venäläisten kärsineen Stalinin aikana enemmän kuin puolalaiset.

    Myöhemmin Venäjällä näytettäisiinkin keskitytyn tulevaisuuteen menneisyyden sankari Stalinin viitoittamalta pohjalta, teollisti Neuvostoliiton
    ( aseteollisuus ) ja voitti Suuren isänmaallisen sodan.


    Presidentti Tarja Halonen puhui 2005 Ranskan Ulkopoliittisessa Instituutti IFRI:ssä:
    http://eilen.fi/se/1451/?language=fi
    Erillissotapuhe: Kaksi Suomen miehitystä tavoitellutta hyökkäystä torjuttiin, ensin 1939 - 1940 ja toinen torjuntavoitto 1944.
    Suomelle toinen maailmansota oli erillisota Neuvostoliittoa vastaan.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 07.08.21 10:57

    ]]>         2021-08-07T10:25:11+03:00 2021-08-07T10:25:11+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44251#p44251 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>

    - ”luottivat” Stalinin ”hyvään tahtoon” kun he maaliskuun 13 päivänä 1940
    Toukokuussa 1940 Britannian sotakabinetti ei luottanut Stalinin aseveljen Hitlerin hyvään tahtoon, vaikka saksalaisten hyökkäys Dunkirkia vastaan oli pysäytetty Hitlerin käskyllä.
    Ulkoministeri Halifax tapasi Italian suurlähettiläs Giuseppe Bastianin ja Britannian sotakabinetissa Halifax halusi neuvotella puolueettoman Mussolinin välityksellä rauhasta Hitlerin Saksan kanssa ja pari muutakin ministeriä tuki ulkoministeriä.

    Chamberlain oli kompromissikannalla, ei suorastaan tukenut Halifaxia sanoen, ettei Saksan rauhanehtojen kuulemisesta olisi haittaakaan.
    Neville Chamberlain oli joutunut eroamaan Norjan maihinnousujen epäonnistumisten johdosta samana päivänä kun Saksa aloitti hyökkäyksen Ranskaan ja Ranska ei ollut vielä Britannian sotakabinetin rauhanneuvottelujen aikaan antautunut. (antautui kesäkuussa) Dunkirkistä oletettiin 300 000 brittisotilaasta saatavan evakuoiduksi operaatio Dynamossa parhaimmassa tapauksessa 45 000 brittisotilasta.

    Churchill näyttää hakeneen laajempaa poliittista tukea tiukalle sodan jatkamista kannattavalle kannalleen ja lupasi briteille vain "verta, hikeä ja kyyneleitä. Sodan lopettaminen on ajankohtaista vasta sitten kun makaamme maassa tukehtumassa omaan vereemme, sanoi Winston.

    Luottamusta ei ollut, "me muuttuisimme orjavaltioksi"; sanoi Churchill. Ja Dunkirkistä saatiin evakuoitua kaikki brittisotilaat taisteluun pohjois-Afrikassa. Ilmavoimin käyty "Taistelu Englannista" taisi olla pikemminkin sotapropagandaa.
    Hitlerin Saksan "elintila" oli idässä.

    Ja niin Iso-Britannia jatkoi 6.1940 yksin sotaa Saksaa vastaan ja sai syyskuussa 1940 USA:lta 50 hävittäjäalusta liitettäväksi Britannian sotalaivastoon suojelemaan saattueita sotaa käymättömästä USAsta Britanniaan.

    Jälkiviisaasti voisi kai sanoa, että Britannissa 450 000:n siviilin ja sotilaan henki olisi säilynyt, sillä Britannia menetti 1945 jälkeen joka tapauksessa jokseenkin kaikki siirtomaansa.
    Vaihtoehtohistoriana voisi ajatella, että Stalinin ja Hitlerin sopimukset olisivat mitätöityneet jos Britannia ja Saksa olisivat tehneet rauhan Ranskan romahdettua ja ettei Stalin olisi harjoittanut painostusta ja uhkaamista Suomen suuntaankaan kesällä 1940.
    Baltian maatkin olisivat ehkä jääneet NL:lta täydellisesti miehittämättä?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 07.08.21 10:25

    ]]>         2021-08-06T17:25:17+03:00 2021-08-06T17:25:17+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44250#p44250 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]> EU:n sanotaan turvaavan rauhan Euroopassa.

    Mutta milloin rauha Euroopassa vaarantui, olisikohan Preussin Ranskan sota 1870 oikeastaan EU:nkin syntyhetki?

    Sotia on tietystikin ollut aina, mutta "Euroopan sisällissodan" jotkut kirjoittavat alkaneen 1870 ja toiset "uuden 30-vuotisen sodan"
    alkaneen 1914 ja noiden "sotien" rauhanhetkeksi sanotaan vuotta 1945, joidenkin pitäessä vuotta 1990 sopivampana; Saksat yhdistyivät.

    Ja Maastrichtin sopimus solmittiin 1992 ja EU alkoi kehittyä.

    Green Deal esitettiin 12.2019 Saksan ja Ranskan ollessa yksimielisiä, mutta nyt 2021 Ranskan ja Saksan "strateginen erimielisyys"
    näyttäisi olevan ydinvoiman ja fossiilisen maakaasun osuus EU:n energiewendessä?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 06.08.21 17:25

    ]]>         2021-08-02T10:46:32+03:00 2021-08-02T10:46:32+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44249#p44249 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>




    Nyt IEA on esittänyt maailman CO2-päästöjen nousevan kaikkien aikojen huippulukemiin vuonna 2023 ja jatkavan `nykymenolla ´ nousuaan vuoden 2023 jälkeenkin.



    Veikko Palvo

    On odotettavissa IEA:n esittämän CO2-päästöjen kasvamisen `nykymenolla´ jatkuvan, IEA:kin on näin YK:n COP26 Glasgow´n 11.2021 kokouksen alla esittänyt CO2-vastaisen tiekarttansa http://iea.org/reports/net-zero-by-2050 koko maailmalle. Globaalit, kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vaativat nopeaa ja määrätietoista toteuttamista---- heti , sanoo ruotsalainen nuori ilmastoguru.


    Suomi on ollut IEA:n jäsen vuodesta 1992 alkaen http://iea.org/countries/finland ja Suomella on EU:n hiilidioksidineutraalisuus 2050-tavoitetta
    tiukempi net-zero tavoite; Sipilän hallitus asetti tavoitteeksi v. 2045 ja Rinteen hallitus eli nykyiset hallituspuolueet vuoteen 2035 mennessä.
    EU-mailla
    on suurestikin eriävät käsitykset ja kannanotot EU:n Green Dealiin tavoitteena vuosi 2050, mutta Suomessa näytettäisiin varsin vähän keskusteltavan julkisuudessa siitä, miten Suomesta tulee " maailman ensimmäinen fossiiliton pohjoinen hyvinvointivaltio."

    Ykkössijalla näyttäisi kuitenkin olevan Uruguay, net-zero CO2-vuodeksi asetettiin v. 2030 jo vuonna 2015 uusiutuvan energian osuuden ollessa 90 - 95 % ja vesivoimaa rakennettaneen lisääkin, samoin tuuli- ja aurinvoimaa.
    UPM rakentaa jo toista sellutehdasta Uruguaihin ja suomalaisyhtiö viherviljelee ympäristövastuullisesti eukalyptuspuita raaka-aineeksi.

    Esim.
    EU:n johtava talous Saksa on toteutuneissa ilmastoasioissa oikeastaan varoittava esimerkki, ensin Saksassa kannatettiin ydinvoimaa ja sitten se 2011 päätettiin lakkauttaa ja alettiin polttaa yhä enemmän rusko- ja kivihiiltä ja nyt vuoteen 2043 lopetettavan kivihiilen sijaan ryhdytään polttamaan yhä enemmän Venäjältä tuotavaa fossiilista maakaasua. Toteutuvana kehityksenä, koska Itämeren putkiakin tulee nyt kaksinkertainen määrä
    käyttöön. Tanska, Suomi ja Ruotsi ovat ilmastoasioissa edelläkävijöitä EU:ssa.


    Mercator Institute for China Studies gGmbH think tankin Roderick Kefferputz esittää Pariisin Montaigne-ajatushautomon sivuilla samaa kuin IEA:
    "Kasvihuonekaasut eivät pysähdy EU:n ulkorajoille, CO2-politiikka koskee globaalia yhteisöä."
    http://institutmontaigne.org/en/blog/gr ... hout-china
    Green deal.
    Roderick Kefferputz epäilee Kiinan haluavan pyrkiä maailman ilmastojohtajaksi Saksan ja Ranskan sijaan.
    "Belt and Roads, aiemmin Silkkitie on kiinalaisen infrastruktuurin rakentamiseksi suunniteltu hyökkäys, johon osallistuu 60 maata, enimmäkseen Afrikassa ja se jättää huomiotta ilmastonmuutoksen vaatimukset."
    "Kiinan ulkopuolella 70% kaikkien kivihiilivoimalaitosten rakentamisista rahoitetaan kiinalaisista pankeista. Kiina käyttää ilmastopyrkimyksiä hegemonisiin tarkoituksiin taloudessa ja teknologiassa ja luo riippuvuuksia."

    "Saksan ja Ranskan olisi lisättävä ponnistelunsa vihreään teknologiaan mm. vedyn, kriittisten raaka-aineiden kierrätyksen ja vaihtoehtojen osalta. Pariisin ja Berliinin tulisi tarjota Afrikan maille omaa ilmastoteknologiaansa, rahoitusta ja apua vastineeksi Afrikan resursseista" eli tehtävä sama kuin Kiinakin tekee,
    sillä "ilmastopolitiikka ei ole win-win-tilanne, siinä on vain voittajia ja häviäjiä."

    "Mutta EU:n ilmastopolitiikka ei voi toteutua ilman Kiinaa", kirj. Merics´n Roderick Kefferputz sanoen koronan pysäyttäneen EU:n talouden ja sanoo Kiinan kasvaneen röyhkeästi taloudessaan ja vahvaa taloutta tarvitaan `vihreän muutoksen´eteenpäin viemiseksi.
    "Made in China-strategiallaan Kiina pyrkii tekemään itsestään maailman teknologiajohtajan; tuuliturbiinit, aurinkopaneelit, sähköautojen akut ovat tulevaisuuden vaurauden vetureita ja Kiina haluaa johtaa vihreää vallankumousta."

    "Ranskan ja Saksan on saatava EU `oikealle tielle ilmastopolitiikassa´ ja tuotava EU:n ulkopuoliset maat mukaan EU:n ilmastopolitiikkaan kohti maailmanlaajuista Green Dealiä", kirj. Roderick K.

    Taitaa olla helpommin sanottu kuin tehty ja IEA:n arvio vuoden 2023 jälkeenkin kasvavista CO2-päästöistä pitänee paikkansa, toki EU:n ja pohjoisen pallonpuoliskon päästövähennykset pyrkivät pienentämään maailman hiilidioksidiekvivalenttitonnien kokonaispäästöjä?
    Ja
    R.Kefferputzin toteamaa "vahvaa taloutta" tarvitaan vihreään muutokseen, muuten EU ei kykene vaikuttamaan Afrikankaan ilmastokehitysavussa Kiinan kanssa kilpaillen?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 02.08.21 10:46

    ]]>         2021-08-01T12:46:59+03:00 2021-08-01T12:46:59+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44248#p44248 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]>
    Hjalmar Linder valitsi Djenat Ali Raisin pakopaikakseen mitä ilmeisemmin Mannerheimin tuolloisen intressin (kenraali Lyautey ) ja oman mieltymyksensä/ suuntautumisensa tähden. Näin Ikään kuin palattaisiin ystävysten Pietarin-aikaiseen asuinjärjestelyyn, jossa Mannerheim viihtyi Linderin kumppanina pitkiä ajanjaksoja ennen avioitumistaan. Avioeron toteuduttua kenraali-ylipäällikkö oli jälleen lähes puilla paljailla, ilman omaa, arvolleen sopivaa residenssiä. Ja Hjalmar olisi jälleen lähellä/ läsnä!!

    Toisekseen; Pohjois-Afrikka, erityisesti Marokon “vapaakaupunki” Tanger ja Algerian pääkaupunki , jonka liepeillä Djenat Ali Rais sijaitsi, olivat muodostuneet 1900-luvun vaihteessa "seksuaalipakolaisten” turvasatamiksi, joissa kaikki se, mikä Euroopassa ja Amerikassa herätti pahennusta, oli hyväksyttyä ja jopa “trendikästä”.

    André Gide kirjoittaa vuoden 1895 alussa äidilleen:

    “Näihin karaktääreihin törmää Shakespearen näytelmissä. Ja Wilde! Wilde!! Voiko traagisempaa elämää olla, kuin hänen! Jospa vain hän olisi varovaisempi – jos hän ylipäätäänkään kykenisi sellaiseen – hän olisi nero, suuri nero... Olen onnellinen saadessani tavata hänet täällä etäisessä periferiassa, vaikka Algeriakaan ei ole riittävän etäällä, voidakseni kohdata hänet ilman tiettyä pelkoa; kerroin sen hänelle suoraan, kasvotusten… Jos Wilden näytelmät Lontoossa eivät yltäisi kolmeensataan esityskertaan ja ellei itse Walesin prinssi istuisi niiden ensi-illoissa, hän viruisi vankilassa ja lordi Alfred Douglas samoin.”

    Gide oli törmännyt idoliinsa Grand Hotel d’Orientissa, joka tuolloin palveli kaikkein vaativimpia matkustavaisia, joihin kenraali Mannerheimkin myöhemmin lukeutui. Tämä tapaaminen Algeriassa muodostui vedenjakajaksi Gidén elämässä, kuten Nobel-kirjailija muistelmissaan kertoo.

    Muita Maghreb-emigrantteja ja heidän vieraitaan:

    Suomalaisten mini-invaasion aluelle aloitti sosiaaliantropolgi Edvard Westermarck, joka vuonna 1898 oli saapunut Marokkoon. Hänen vuosikymmeniä kestänyt kenttätyönsä berbereiden parissa muistuttaa metodeiltaan Hilma Granqvistin tämän aamun (1/8/21) Helsingin Sanomissa esiteltyä elämäntyötä Palestiinassa. Vain Westermarck sai työlleen akateemisen hyväksynnän. Westermarckilla oli uransa varrella professuureja Helsingin yliopistossa (1906-1918), London School of Economicsissa (1907-1930), sekä Abo Akademissa (1918-1932). Hänelle myönnettiin kunniatohtoriudet Aberdeenissä, Glasgow’ssa ja Uppsalassa.

    Kenttätutkimuksensa yhteydessä Westermarck tutustui Abd-Es-Salam El-Baqqali –nimiseen paikalliseen informanttiin, johon hän solmi 40-vuotta kestäneen ammattillisen ja hekilökohtaisen suhteen. El-Baqqali matkusti Westermarckin mukana mm. Suomeen ja Ruotsiin vuosina 1899 ja 1908. Tangerin-tukikohdakseen Westermarck vuokrasi ja myöhemmin osti omakseen “Villa Tusculum”-nimisen kiinteistön kaupunkia ympäröiviltä vuorilta (vrt. Dejnat Ali Rais). Siellä hän kirjoitti mm. teoksensa ”Wit and Wisdom in Morocco”, joka valmistui “with the assistance of Shereef Abd-Es-Salam El-Baqqali”.

    Westermarckin kuoltua v. 1939 rakennus jäi hänen perikunnalleen, El-Baqqalin asumisoikeudella. Tämän päivän tilannetta ei tunneta. Kenties uskollisen palvelijan/kumppanin jälkeläiset viihtyvät edelleen tienoolla?

    Westermarckin vieraana Suomesta nähtiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä usein taidemaalari Hugo Backmansson, joka oli myös Mannerheimin läheinen ystävä ja kanssakadetti Haminasta. Backmansson oli, Mannerheimin tavoin, jäänyt työttömäksi keisarivallan kukistuttua, toimittuaan sitä ennen hetkellisesti Venäjän taistelumaalareiden johtajana. Backmansson hurmaantui etelän valosta ja Westermarckin tutkimuksista. Valon voimakas vaikutus on läsnä lähes kaikissa hänen Marokon-kauden maalauksissaan, kuten myös paikallinen “folklore”.



    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 01.08.21 12:46

    ]]>         2021-07-30T12:23:52+03:00 2021-07-30T12:23:52+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44247#p44247 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>
    Kuitenkin virallinen Suomi - eivätkä vain Lindgrenin mainitsemat kommunistit - ”luottivat” Stalinin ”hyvään tahtoon” kun he maaliskuun 13 päivänä 1940 allekirjoittivat Suomen puolesta rauhansopimuksen NL:n kanssa.
    Onpa tosiaan huvittava tulkinta. Kysehän ei ollut luottamuksesta vaan sitä, että rintaman murtuminen oli todella lähellä, eikä muuta vaihtoehtoa ollut kun suostua rauhaan. Vastapuoli taas pelkäsi (turhaaan tai ei) sodan laajentumista ja muiden puuttumista sotaan, ja siksi rauha piti saada aikaan, Suomi voitaisiin kyllä sitten ottaa myöhemminkin. (tästähän sitten olikin selviä viitteitä.

    Nimimerkki ei vieläkään ole uskottavasti pystynyt osoittamaan, että Suomen olisi
    kannattanut suostua Stalinin vaatimuksiin ennen talvisotaa. Neuvostoliitto ei varmasti olisi tyytynyt sille annettuihin alueisiin vaan ottanut koko Suomen, jota varten Kuusisen hallituskin perustettiin.

    Hitlerin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Suomi kuului NL:n etupiiriin, josta valitettavasti oli nyt jäänyt yksi pala pois, eli Suomi. Kyllähän se epäilemättä kiukutti venäläisiä, etteivät he onnistuneet pahaista Suomea miehittämään ja liittämään osaksi imperiumiaan ja palauttamaan tsaarien ajan rajoja (sodan jälkeenhän imperiumin rajat taisivat olla itse asiassa laajemmat kuin 1914).

    Nimimerkin väite, että Moskovan rauhassa 1940 rajat olisivat riittäneet ei myöskään pidä paikkaansa. Miksi muuten Molotov (Stalinin ohjeiden mukaisesti) olisi nostanut esille Berliinissä loppuvuodesta 1940 ”Suomen kysymyksen”, ”joka oli ratkaisematta”. ”Leningradin alueen ”turvallisuusintressit” ja suurvallan ”legitiimi turvallisuus” olivat vain sumuverho kommunistisen imperiumin todellisten tavoitteiden edessä, eli imperiumin laaajentaminen ja maailmanvallankomuksen levittäminen ja maailman jakaminen Saksan kanssa, josta Berliinissä neuvoteltiin. Oikeudettoman hyökkäyksen tuomitsi myös Kasainiliitto, jonka vuoksi Neuvostoliitto erotettiin siitä joulukuussa 1939.

    Venäläisten paha mieli siitä, ettei Molotov-Ribbentropp sopimus toteutunutkaan kokonaan näkyi myös vuoden 1940-lopulla kun Molotov neuvotteli Berliinissä sopimuskumppaniensa natsien kanssa siitä miten nämä kaksi suurvaltaa jakaisivat loputkin maailmasta Vaikka Berliinin neuvottelujen kärki oli tuossa maailman jakaminen. Neuvostoliitossa olisi ollut halua jatkaa sotaa Suomea vastaa, jonka Molotov toi Berliinissä esille Suomen kysymyksen ratkaisemiseksi.

    Ja ennen kuin aletaan jänkkäämän siitä mitä Molotov lopultakin Berliinissä Suomen osalta tahtoi (sillä mitäänhän ei diplomatiassa sanota ihan suoraan vaan kiertoilmaisuilla) kannattaa katsoa Stalinin ohjeita Molotoville, jotka kyllä ihan selvästi osoittavat, mitä venäläiset halusivat:
    Stalinin ohjeet Molotovin Berliinin-matkalle

    Erittäin salainen
    9. marraskuuta 1940
    Ohjeita Berliiniin-matkalle
    1. Matkan tavoite
    2. Lähtien siitä, että Neuvostoliitto-Saksa sopimus etupiireistä on toteutunut (lukuunottamatta Suomi), pyrkiä neuvotteluissa siihen että SNTL:n etupiiriin kuuluisivat:

    a) Suomi – Neuvostoliitto-Saksa sopimus-Saksa vuoden 1939 sopimuksen perusteella, jonka sopimuksen toimeenpanolta Saksan täytyy poistaa kaikenlaiset esteet (Saksan joukkojen vetäminen Suomen alueelta, lopetettava kaikenlaiset poliittiset demonstraatiot Suomessa ja Saksassa, jotka ovat vahingollisia SNTL:n intresseille).

    http://heninen.net/sopimus/berliini_f.htm
    Aiheestahan on keskusteltu Agricolassa aiemminkin :
    Molotov Berliinissä keskustelu vuodelta 2016

    Neuvostoliitto oli valmistautunut käynnistämään uudestaan sodan Suomea vastaan, jotta MR-sopimus olisi tullut täytetyksi. Tässä yksi lisätodiste aiheesta, johon törmäsin luettuani uudestaan kiintoisaa Peter Johnssonin Stalinin murhat Katynissa -teosta (Mansarda 2014)

    Teoksessa pohditaan tätä Kimmo Rentolankin esille tuomaa ajatusta siitä, että puolalaisten yli 20 000 sotavangin teloitusta olisi aikaistettu, jotta suomalaisille vangeille olisi saatu lisää tilaa. (jota sivumennen sanoen Johansson ei tue) mutta keskuussa 1940 Neuvostoliitossa valmistauduttiin valtavaan sotavankien tulvaan, Johnsson kirjoittaa:
    ”Päivää myöhemmin, 15. kesäkuuta, samana päivänä jona Neuvosstoliitto hyökkäsi Viroon ja Latviaan, Neuvostoliiton varaulkoministeri Vasili Tsernysov lähetti NKVD:n Tulan alueen johdolle käskyn ryhtyä ”viipymättä” kunnostamaan entistä Tihanovskin eremiittiluostaria, jotta se voisi ottaa vastaan 10 000 sotavankia.

    Tämä herättää jälleen kysymyksen miksi Neuvostoliiton sodanjohto laski, että kolmen pienen Baltian maan valtaamisen yhteydessä otettavien sotavankien määrä ylittäisi näin reippaasti (lähes kaksinkertaisesti) Suomeen tehdyn hyökkäyksen yhteydessä arvioidun luvun.

    Laskelmoiko Stalin mielessään, että Baltian valtaamisen jälkeen käytäisiin uusi sota Suomea vastaan? Kesäkuussa 1940 Viro, Latvia ja Liettua olivat pelkkä haukkapala puna-armeijalle, joka miehitti maat puolen miljoonan miehen voimin. Kaikki kolme maata antautuivat tekemättä merkittävää vastarintaa. Tyhjinä odottavia vankileirejä ei tarvinnut koskaan täyttää baltialaisilla sotavangeilla, koska niiden sijasta Stalin käynnisti baltialaisten ”kansanvihollisten” massiiviset joukkokarkoitukset Gulagin vankileireille Siperiaan.”
    Peter Johnsson Stalinin murhat Katynissa. Ja niiden historiallisen jälkipelit 1940-2014, s.111—112, Masarda 2014.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Tapio Onnela — 30.07.21 12:23

    ]]>         2021-07-30T11:49:22+03:00 2021-07-30T11:49:22+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44246#p44246 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]>
    Aiti, Helene Mannerheim, on kaikkien lähteitten mukaan ollut poikansa lapsuuden/ elämän tärkein vaikuttaja. Hänen nöyryytyksensä, hätänsä ja varhainen kuolemansa vain 39-vuotiaana, jättivät syvät jälkensä Gustafiin, erityisesti suhteissa vastakkaiseen sukupuoleen.

    “Kaikista muista lapsista olen levollinen, mutta mitä mahtaa tulla Gustafista?”, poikansa läpikotaisin tuntenut äiti kirjoittaa enteellisesti vähän ennen kuolemaansa.

    Miksi äiti oli levoton? Mitä hän pelkäsi/ aavisteli?

    Helene Mannerheimista ei tiettävävästi ole säilynyt ainuttakaan öljypotrettia ja vain kourallinen varhaisia valokuvia/daguerrotyyppejä. Ensi kerran julkaistaan alla hänen hiljattain löydetty miniatyyri muotokuvansa, joka on kehystetty mustiin sururaameihin. Kehyksen vasemmassa yläkulmassa on kreivillisen Mannerheim-suvun hopeamonogrammi. Kuva kuuluu kirjoittajan Mannerheim-kokoelmiin

    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 30.07.21 11:49

    ]]>         2021-07-29T10:55:10+03:00 2021-07-29T10:55:10+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44245#p44245 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Globaalit väestöräjähdys ja ilmastonmuutos]]>

    “Meillä on kuin kiveen kirjoitettu käsitys siitä, että maailman väestö räjähtää ja se jatkuu, kunnes tuhoamme planeettamme", sanoo väestöennusteisiin perehtynyt kanadalainen tietokirjailija Darrell Bricker. "Data ei kerta kaikkiaan tue sitä.”
    Vanhentuneesta käsityksestä tuli yleistietoa

    Niitä, jotka näkevät maailmanlopun väestönkasvussa, Bricker kutsuu malthusianilaisiksi ennustajiksi.

    Väestötieteilijä Thomas Malthus (1766–1834) päätteli, että ihmiskunnan lisääntyessä eksponentiaalisesti ruoantuotannon rajat tulevat väistämättä vastaan. Hän uskoi sen johtavan köyhyyteen, nälänhätään ja kulkutauteihin.



    Bricker haluaa kumota mielikuvat faktoilla. Sellainen on, että maailman väkiluvun kasvu on hidastunut jo 50 vuotta. Jos kehitys ei tee täyskäännöstä, se johtaa väestön pienenemiseen.


    Silloin kun allekirjoittanut syntyi, maailmassa oli runsaat 2 miljardia ihmistä ja nyt on kohta 8 miljardia ja ihmisten määrä lisääntyy vuorokaudessa 200 000:lla, niin että se on kyllä väestöräjähdystä lähinnä eteläisellä pallonpuoliskolla.
    YK:n uusimman ennusteen mukaan v. 2100 on maapallon väestöhuippu, 11 miljardia ihmistä ja kääntyykö väkiluvun kasvu sitten tai aikaisemmin laskuun vai ei lienee "datan tulkintakysymys", mistä Darrell Bricker´kin kirjoittaa.

    Maatalouden vallankumous on tehnyt mahdolliseksi väestöräjähdyksen, lääkintäpalveluiden kehityksen ohella kehitysmaissa.
    Onko "väestönkasvu viime vuosikymmeninä johtunut väestön ikääntymisestä" ja pieneneekö maapallon väkiluku sitten ikääntyneiden ihmisten kuoltua, näyttäisi olevan oma ennusteensa?

    "Kasvun rajat" esitettiin 1972, jolloin ydinaseiden ja ydinvoimalaitosten vastainen rauhan liike syntyi Länsi-Saksassa ja energiewende- käsitettä alettiin käyttää 1970-luvun lopulla.
    ÖKO-instituuttikin perustettiin 1977 ja nyt 2021 instituutteja ja ajatushautomoita on lukuisia ja "tiede sanoo niin"-termikin lienee syntynyt tällaisten tutkimuslaitosten toimesta?

    Die Grunen edustajia pääsi 1983 L-Saksan liittopäivillekin ja 1991 yhdistyneessä Saksassa otettiin käyttöön uusiutuvan energian tuetkin ja
    2007 asetettiin ilmastotavoitteet vuoteen 2020 mennessä ja 2011 Merkelin hallitus päätti sulkea Saksan ydinvoimalaitokset.
    Vuonna 2017 Merkelin sanotaan menestyneen G20-kokouksessa, mutta "USA ei suostunut Saksan ilmastojohtajuuteen", kirjoitetaan
    Energiewenden historiassa/ cleanenergywire 9.5.2019.
    Vuonna 2018 uusiutuvat ohittivat kivihiilen Saksassa, kivi- ja ruskohiilen polttaminen lopetetaan oliko se nyt 2038 ja korvataan maakaasulla ja tuuli- ja aurinkoenergian lisärakentamisella.
    "Tuulta ja aurinkoa" suunnitellaan varastoitavaksi vetynä ja hiilidioksidia suunnitellaan otettavaksi ilmasta ja varastoitavaksi mm. tyhjentyneisiin öljykenttiin. CarbonCaptureStoragen yhteydessä ei voine edes puhua hyötysuhteesta?

    Vuoden 2019 joulukuussa Saksassa ilmastolaki ja EU-komission aiemmin pitkäaikainen Merkelin hallitusten ministeri esitti Green Dealin EU:lle.

    EU on maailman toiseksi suurin talous, mutta paljonko EUn 7 %:n CO2-osuuden pieneneminen maailman päästöistä sitten vaikuttaa maapallonlaajuisesti?
    Koronan seurauksena saksalaisyritykset näyttävät investoivan paljon Kiinaan, "koska sen talous toipuu Covid-19:sta nopeasti."
    Kiinassa on Saksan kauppakamari AHK:n http://china.ahk.de mukaan 5000 toimivaa saksalaisyritystä ja liittokanslerikin on vieraillut Kiinassa jo 12 kertaa osoittaen Kiina-Saksa kauppasuhteiden merkityksen.
    Kauppa näyttäisi ajavan ohi energiewenden ja ilmastonmuutoksen vastustamisen EU:ssa?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 29.07.21 10:55

    ]]>         2021-07-28T18:09:32+03:00 2021-07-28T18:09:32+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44244#p44244 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Globaalit väestöräjähdys ja ilmastonmuutos]]>
    Maapallon väkiluku on jo lähes 8,0 miljardia ihmistä ja kasvaa edelleen ainakin ja erityisesti Afrikassa ja väestöräjähdyksen voisi olettaa senkin olevan maailmanlaajuisten tartuntatautien ja pandemioitten syynä?
    Epäilemättä väestötiheydellä on merkitystä tarttuvien tautien leviämisessä. Niiden synnyssä varmaankin esim. teholihatuotannolla ja kiinlaisilla eläintoreilla on myös varsin suuri osa.
    Planeetan väestönkasvun osalta käytössäsi on vanhentunutta tietoa, tässä vähän uudempaa tutkimusta:


    Edessä häämöttävä väestöräjähdys on sitkeä väärinkäsitys – maailman väkiluku voi pian alkaa kutistua, mutta riittääkö se pelastamaan planeetan ympäristökriiseiltä? (Yle, 18.7.2021)
    “Meillä on kuin kiveen kirjoitettu käsitys siitä, että maailman väestö räjähtää ja se jatkuu, kunnes tuhoamme planeettamme", sanoo väestöennusteisiin perehtynyt kanadalainen tietokirjailija Darrell Bricker. "Data ei kerta kaikkiaan tue sitä.”
    Vanhentuneesta käsityksestä tuli yleistietoa

    Niitä, jotka näkevät maailmanlopun väestönkasvussa, Bricker kutsuu malthusianilaisiksi ennustajiksi.

    Väestötieteilijä Thomas Malthus (1766–1834) päätteli, että ihmiskunnan lisääntyessä eksponentiaalisesti ruoantuotannon rajat tulevat väistämättä vastaan. Hän uskoi sen johtavan köyhyyteen, nälänhätään ja kulkutauteihin.

    Väestöräjähdys-termi syntyi 1960-luvulla, kun ihmiskunta kasvoi ennätysnopeasti. Kasvua siivitti 1900-luvulla nopea vaurastumisen, hyvinvoinnin kasvu ja lääketieteen kehitys.

    Stanfordin yliopiston väestötieteen professori Paul R. Ehrlichin varoitti kirjassaan The Population Bomb (1968), että ylikansoitus johtaisi ympäristökriiseihin, maailmanlaajuiseen nälänhätään ja mullistuksiin. Maailmassa oli tuolloin kolme miljardia ihmistä.

    Darrell Brickerin mielestä käsitys hallitsemattomasta väestönkasvusta on nykytiedon valossa vanhentunut.

    “Viralliset tahot ja populaarikulttuuri ovat ruokkineet vuosikymmeniä mielikuvaa siitä, että väestönkasvu on karannut käsistä. Mielikuvasta on tullut niin vahva, että siitä on joskus vaikea käydä edes keskustelua”, Bricker sanoo.

    Kirjailija mainitsee yhtenä esimerkkinä suositun Avengers: Infinity War -elokuva (2018), jossa elokuvan pahis, Thanos, haluaa puolittaa ihmiskunnan tehdäkseen maailmasta paremman paikan.

    Bricker haluaa kumota mielikuvat faktoilla. Sellainen on, että maailman väkiluvun kasvu on hidastunut jo 50 vuotta. Jos kehitys ei tee täyskäännöstä, se johtaa väestön pienenemiseen.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Tapio Onnela — 28.07.21 18:09

    ]]>         2021-07-26T14:44:20+03:00 2021-07-26T14:44:20+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44243#p44243 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>
    Kuitenkin virallinen Suomi - eivätkä vain Lindgrenin mainitsemat kommunistit - ”luottivat” Stalinin ”hyvään tahtoon” kun he maaliskuun 13 päivänä 1940 allekirjoittivat Suomen puolesta rauhansopimuksen NL:n kanssa. Lindgrenin tulisi selittää mistä tuollainen ”luottamus” yhtäkkiä syntyi, miksi suomalaiset yhtäkkiä luottivatkin tuona päivänä ”Stalinin hyvään tahtoon” vaikka Stalin, edelleen Lindgreniä siteeraten, ”lahtasi omaa kansaansa”.
    Selitys on hyvin yksinkertainen: Talvisota. Ei siinä mistään luottamuksesta ollut kyse.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 26.07.21 14:44

    ]]>         2021-07-25T20:09:54+03:00 2021-07-25T20:09:54+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44242#p44242 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>
    Plundi esittää, että suomalaisten olisi pitänyt luottaa ja uskoa Stalinin hyvään tahtoon. Miten he olisivat voineet luottaa Stalinin hyvään tahtoon, kuna Stalin parhaillaan lahtasi omaa kansaansa? ... Ei, ajatus siitä, että kukaan muu kuin kommunisti olisi voinut luottaa Stalinin hyvään tahtoon, on mahdoton.
    En tunnista enkä ole tietääkseni missään esittänyt että ”suomalaisten olisi pitänyt luottaa ja uskoa Stalinin hyvään tahtoon” kuten Lindgren väittää minun sanoneen. Mikäli Lindgren haluaa siteerata minua, hän voinee tehdä sen ilmoittaen missä olisin niin sanonut ja vielä asianmukaisesti sitaateissa. En oikein ymmärrä mihin tuollaista toisen keskustelijan lausumien vääristämistä tai väärentelyä tarvitaan. Lindgren esittänee selityksensä jos mielii pysyä tuossa väitteessään.
    ”Ei, ajatus siitä, että kukaan muu kuin kommunisti olisi voinut luottaa Stalinin hyvään tahtoon, on mahdoton.”
    Kuitenkin virallinen Suomi - eivätkä vain Lindgrenin mainitsemat kommunistit - ”luottivat” Stalinin ”hyvään tahtoon” kun he maaliskuun 13 päivänä 1940 allekirjoittivat Suomen puolesta rauhansopimuksen NL:n kanssa. Lindgrenin tulisi selittää mistä tuollainen ”luottamus” yhtäkkiä syntyi, miksi suomalaiset yhtäkkiä luottivatkin tuona päivänä ”Stalinin hyvään tahtoon” vaikka Stalin, edelleen Lindgreniä siteeraten, ”lahtasi omaa kansaansa”.

    Olen siinä käsityksessä että suomalaisten olisi kannattanut sopia uudesta rajajärjestelystä NL:n kanssa jo syksyllä 1939. Se oli myös virallisen Suomen tavoite mutta se jäi tekemättä koska virallisessa Suomessa vallitsi virheellinen käsitys, että Stalin bluffasi. Siihen, edellyttikö rauhansopimuksen tekeminen, sellaista ”luottamusta Stalinin hyvään tahtoon” jota Lindgren tarkoittaa kirjoittaessaan niin, en enemmälti puutu. Totean vain, että suomalaiset käsittivät oman etunsa vaativan sopimuksen tekemistä sitten pari kuukautta myöhemmin eli 13.3.40. Olisi ollut toivottavaa, että suomalaiset olisivat jo Moskovan neuvottelujen aikaan käsittäneet, että heidän oma etunsa vaati sopimuksen tekemistä. En puhu siis yhtään mitään luottamuksesta vaan omasta edusta.

    Mikäli Lindgren tarkoittaa että hänen formuloima varsin merkillinen väännös ”luottaa Stalinin hyvään tahtoon” on identtinen sanonnan ”katsoivat oman etunsa vaativan” kanssa voimme olla samaa mieltä Lindgrenin kanssa. Olen todellakin sitä mieltä, että suomalaisten oma etu vaati sopimuksen tekemistä täysin riippumatta joistain joidenkin suomalaisten omista, subjektiivisista käsityksistä Stalinin luottokelpoisuudesta. Minusta ei pidä sotkea omaa etua luottamukseen kuten Lindgren ymmärtääkseni tekee.

    Lindgrenin voimakkaasti emotiivinen huomio Stalinista joka ”parhaillaan lahtasi omaa kansaansa” lienee pitänyt paikkansa yhtä lailla pari kuukautta myöhemmin kun katsottiin aidosti oman edun perään eikä uskottu bluffiin. Silloin solmittiin rauhansopimus eikä kysytty ”oman kansan lahtaamisen” perään. Silloin katsottiin Lindgrenin sanavalintoja noudattaen mahdolliseksi ”luottaa Stalinin hyvään tahtoon”, minun sanavalinnoissa ”havaittiin äkisti oma etu”.

    Lisäksi on huomattava, että Paasikivi, Tanner, Mannerheim ja korkein sotilasjohtomme eivät uskoneet Stalinin bluffaavan. Nämä katsoivat Suomen edun vaativan että NL:n kanssa sovittaisiin uudesta rajajärjestelystä. Miksi nämä Lindgrenin sanavalintaa käyttäen muka ”luottivat Stalinin hyvään tahtoon”. Olivatko nämä muka niin sinisilmäisiä, että he luottivat Staliniin. Olisi syytä käyttää oikeita sanoja eikä esittää asioita ikään kuin ne, jotka näkivät Erkon ajaman bluffiteorian läpi ja ymmärsivät täysin oikein maan edun, olisivat olleet sinisilmäisiä typeryyksiä. Siihen päädytään, jos virheellisesti katsotaan että sopimuksen tekeminen Stalinin kanssa oli ”mahdotonta” kaksi kuukautta aikaisemmin mutta yhtäkkiä mahdollista sitten.

    Muistutan tästä jo aiemmin siteeraamastani professori Jonaksen lausumasta, että:
    ”on vaikea ymmärtää tuon laajemman suomalaisen johdon parissa, jossa Paasikivi, Mannerheim ja ajoittain Tanner olivat poikkeuksia, ilmennyttä lähes typeryyttä sivuavaa kyvyttömyyttä nähdä Neuvostoliitto sen esittämien vähimmäisvaatimusten valossa sellaisena kuin sen Suomen kanalta tosiasiallisesti oli oltava; alueen määräävänä suurvaltana, jolla oli elintärkeitä turvallisuusintressejä.”
    Suomalaiset uskoivat, että he saattoivat ylläpitää vihamielistä asennetta NL:oon. Tämä näkyi mm. kommunistivainoissa ja muussa vapaan kansalaistoiminnan kieltämisessä, erityisesti Lapualaisliikkeen aikana ja sen jälkeen. He erehtyivät ja huomasivat, että alueen johtavan suurvallan intressit oli pakko ottaa huomioon maan oman edun vuoksi, kuten Jonas aivan oikein totesi. ”Suvereenius” oli, aivan kuten Stalin oli Kotkinin huomiossa sanonut, vain suhteellista, illuusio. Pienillä valtioilla tuntuu olevan taipumus elää ikään kuin tuo illuusio olisi täyttä totta ja käyttäytyä ikään kuin oltaisiin ”isoja poikia, ihan peräti suvereeneja”.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja plundi — 25.07.21 20:09

    ]]>         2021-07-23T16:27:10+03:00 2021-07-23T16:27:10+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44241#p44241 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Klaus Lindgren — 23.07.21 16:27

    ]]>         2021-07-21T13:12:56+03:00 2021-07-21T13:12:56+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44240#p44240 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]>
    VP
    [/quote]

    ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    IEA on vuonna 2008 arvioinut maailman päästöjen puolittamisen maksavan 30 000 miljardia €, joten olisikohan McKinsey-konsulttien esittämä EU:n vuoden 2050-tavoitteeseen pääsemiseksi tarvittava 30 000 miljardin € lasku sukua IEA:n 2008 esittämälle?
    http://yle.fi/uutiset/3-5838653

    IEA:n 2008-raportissa sanotaan "CO2-ekv.tonnin hinnan nostamisen 100 - 220 $:iin tonnilta tulevan merkitsemään todellista käännettä ilmastonmuutoksessa."
    "Öljyn kysyntä maailmassa kasvaa maailmassa 70 %:a vuoteen 2050 mennessä."

    Nyt IEA on esittänyt maailman CO2-päästöjen nousevan kaikkien aikojen huippulukemiin vuonna 2023 ja jatkavan `nykymenolla ´ nousuaan vuoden 2023 jälkeenkin.
    http://fi.fi/uutiset/iea-co2-paastot-ennatykseen-2023-2

    Vaikka EU:n 7% päästöt puolitetaan hiilidioksidineutraalisuuteen v. 2050 mennessä, muun maailman CO2:n päästelemisen kasvamiselle vuoden 2023 jälkeenkään ei näyttäisi olevan asetettu juurikaan esteitä, toteutettuja toimia päästöjen pienentämiselle EU:n ulkopuolella?
    Ja EU:n päästöjen merkittävyys ja osuus 7% pienenee pelkästään siksikin, että muun maailman päästöt kasvavat?

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 21.07.21 13:12

    ]]>         2021-07-14T12:48:19+03:00 2021-07-14T12:48:19+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44239#p44239 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]> Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 14.07.21 12:48

    ]]>         2021-07-14T12:38:38+03:00 2021-07-14T12:38:38+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44238#p44238 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Aage & Dagmar]]> Carl Gustafin uraputken pönkittäjänä Pietarissa. Merkillepantavasti Mannerheimin palvomat naiset (Anastasia-puolisoa lukuunottamatta, jota Mannerheim vain “sieti”), olivat kuin leskikeisarinnan muotista, sekä fyysisesti, että psyykkisesti. Maria Feodorovna oli syntyään Tanskan prinsessa Dagmar. Aage taas oli Dagmarin Valdemar-veljen poika. Valdemar oli tunnettu insestisestä suhteestaan oman veljensä poikaan, Kreikan ja Tanskan prinssi Georgeen, joka taas kunnostautui pelastamalla serkkunsa Nikolain (tuleva tsaari) salamurhaajan kynsistä heidän yhteisellä Japanin-matkallaan
    v. 1891 (n.s. Otsu-välikohtaus). https://en.wikipedia.org/wiki/%C5%8Ctsu_incident

    Mannerheim piti leskikeisarinnan kuvaa prominentisti esillä Kaivopuiston-kodissaan ja vieraili majesteetin luona maanpaossa Tanskassa aina Kööpenhaminassa käydessään.

    Aagen valinta Suomen kuninkaaksi olisi siten ollut luonteva jatkumo Dagmarin nauttimalle suurelle kansansuosiolle Suomessa. Mannerheim, “kuninkaantekijä”, olisi noussut vaikutusvaltaiseen asemaan uudessa kuningaskunnassa, kenties “genralissimoksikin” , tilanteen niin vaatiessa. Mutta historia ja Suomen kansan eduskunta päätti toisin.

    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 14.07.21 12:38

    ]]>         2021-07-14T12:33:54+03:00 2021-07-14T12:33:54+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44237#p44237 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>
    Tänään 14.6. tulee kuluneeksi 80-vuotta siitä, kun virolaisten kyyditykset Siperiaan alkoivat. On päivänselvää, että jos Suomessa olisi alistuttu Stalinin vaatimuksiin myös suomalaiset olisivat kokeneet saman kohtalon.
    Kuitenkaan kesällä 1940 kun Baltian maat liitettiin NL:oon ei Suomea liitetty, vaikka oli niin peräti ”päivänselvää” että Suomikin piti liittää NL:oon. Unohtiko Kreml ehkä tuolloin Suomen? Jäikö se vahingossa liittämättä, koska se epähuomiossa unohtui? Oliko Kremlin huomio kenties kääntynyt muualle? Onnela selvittänee ”päivänselvyytensä” joka on sen vuoksi että se on ristiriidassa tapahtuneen todellisuuden kanssa jo ainakin kyseenalainen. Ei nimittäin sentään voida väittää, että Suomi liitettiin NL:oon kesällä 1940. Niin pitkälle ei kenenkään pokka kestäne.
    Niin, ehkä et nyt ota huomioon sitä, että tuo liittäminen olisi vaatinut uuden sodan, koska talvisodassa Neuvostoliitto ei onnistunut maata miehittämään. Sehän oli kuitenkin tarkoitus eikä vain tukikohdat. Miksi muuten esim. olisi perustettu Kuusisen hallitus?

    Keskustelussa kannattaisi huomioida, että se on enimmäkseen käsitellyt toteutumatonta historiaa, eli jossittelua: nimimerkki Plundin käsitys on, että jos Stalinin vaatimuksiin olisi suostuttu talvisotaa ei olisi ollut, eikä Suomi olisi menettänyt alueitaan vaan jopa saanut enemmän maapinta-alaa. Myöskään mitään väestönsiirtoja ei olisi tehty eikä älymystön ja upseerien teloituksia olisi tapahtunut kuten Puolassa tapahtui. Neuvostoliitolla ei myöskään olisi ollut maailmanvallankumoukseen liittyviä taka-ajatuksia ja imperiumin luominen.

    Yhtä lailla jossittelua ja toteutumatonta historiaa on tietysti myös se näkemys, jota minä edustan, että mikäli Stalinin ehtoihin olisi suostuttu eikä sotaa olisi tullut olisi Suomi olisi miehitetty, tänne olisi perustettu O.W.Kuusisen hallitus, osa väestöä olisi Baltian mallin mukaan siirretty pois ja upseerit ja älymystö olisi teloitettu Puolan mallin mukaisesti, kuten muissa Hitlerin-Stalinin solmiman sopimuksen Neuvostoliiton etupiirissä olleille. Tätäkään ei tietenkään voida varmuudella tietää.

    Minusta on loogisempaa nähdä asia osana laajempaa kokonaisuutta ja katsoa mitä tapahtui maissa, jotka kuuluivat Neuvostoliiton etupiiriin Molotov-Ribbentropp -sopimuksessa ja jotka taipuivat Neuvostoliiton vaatimuksiin, ja mitä tapahtui sodan jälkeen.
    Baltian maat miehitettiin ja liitettiin ”de facto” Neuvostoliittoon, väestöä pakkosiirrettiin ja puolainen eliitti pyrittiin murhaamaan kokonaan.

    Sodan jälkeen Neuvostoliitto oli laajentanut vanhaa Venäjän imperiumia Keski-Eurooppaan jossa se miehitti valtavia alueita aina 1990-luvulle saakka, kunnes tapahtui se jonka Vladimir Putin totesi olleen ”viime vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi”. Ilman talvisodan torjuntavoittoa olisimme olleet osa tuota venäläisten kokemaa geopoliittista katastrofia” – tosin ehkä olisimme sitten 1990-luvulla saaneet sen Suur-Suomen, josta äärioikeisto 1930-luvulla haaveili, mikäli siis suomalainen kulttuuri olisi säilynyt Neuvostoliiton ”kansojen meressä” ja olisimme onnistuneet uudelleen itsenäistymään – virolaisilta se kuin ihmeen kaupalla onnistui.

    Miksi Suomi olisi ollut poikkeus? Tähän nimimerkki Plundilla ei ole edelleenkään vastausta, kun taas päinvastaisesta kehityskulusta on lukuisia lähteisiin pohjautuvia esimerkkejä.

    Tässä vielä yksi Stalinin suunnitelma, jota ei noissa aiemmissa postauksissani ole ollut:
    ”Talvisota meni toisin kuin Moskovassa odotettiin eikä suomalaisia sotavankeja kertynytkään suuria määriä. Mutta puolalaisten upseerivankien kohtalon pyörä oli jo lähtenyt pyörimään eikä se enää seisahtunut, vaan lopullinen teloituspäätös tehtiin Moskovassa maaliskuun alussa 1940, viikkoa ennen talvisodan päättymistä. Suomea ei silloin enää mainittu, mutta ajankohdan huomioon ottaen on aihetta päätellä, että raa’an ratkaisun taustalla olivat myös talvisodan päättymisen tunnelmat. Vähän toista kuukautta aikaisemmin Stalin oli vielä lupaillut surmaa Suomen armeijan valiojoukoille niin että vain naiset, lapset ja vanhukset jäisivät jäljelle. Kun siitä ei tullut mitään, Stalinin viha kohdistui niihin, jotka olivat puolustuskyvyttöminä ulottuvilla, puolalaisiin.”
    Lähdeviite Georgi Dimitrovin päiväkirjaan 21.1. 1940, Georgi Dimitrov, Dnevnik (9 mart 1933 – 6 fevruari 1949) (Sofia: Sv. Kliment Ohridski 1997).
    Kimmo Rentola: Katyn: pieni suomalainen jälkikirjoitus

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Tapio Onnela — 14.07.21 12:33

    ]]>         2021-07-13T10:16:27+03:00 2021-07-13T10:16:27+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44236#p44236 <![CDATA[Kysymyksiä historiasta • Re: Europe´s man on the moon moment]]> "Saksa ja EU voisivat toteuttaa useitakin kustannustehokkaita ja markkinaystävällisiä toimia ja politiikkaa CO2-päästöjen vähentämiseksi, mutta nämä ratkaisut hylätään EU-komission yrittäessä luoda " suunnitelmatalouden."

    Michael kirj. "Ettei `ekologiseen talouteen´ päästä keskitetyllä suunnittelulla ja suositteli ordnungspolitik´in luomista, sellaisen johon Saksan talousihmekin 1950-luvulla perustui. Ja sanoi "maailmanlaajuisen päästökaupan voivan vähentää CO2-päästöjä globaalisti EU:n koko ajan vähenneiden päästöjen muodostaessa vain pienen osan maailman päästöistä. Ydinvoimaan keskittyminenkin auttaisi."

    Ydinenergiaan keskittymisellä Liechtensteinin Michael tarkoittanee tuuli- ja aurinkoenergiaan *keskittymisen* sijaan ja ohella, "vetytalouskin" on jatkoa tuulimyllyihin keskittymiselle.

    Läntisten yhteiskuntien itsepetoksesta Michael kirj. 7.7.2021
    https://www.gisreportsonline.com/the-se ... 558,c.html sanoen etteivät valtioita tuhoonsa johtavat itsepetokset ja
    "määritetyt, epäilemättömät totuudet" ole mitään uutta, sanoen tällaisten johtavan eliitin taipumusten historiallisesti johtaneen suuriin häiriöihin. (Ranskan vallankumous, Natsi-Saksa, Ranskan ja Englannin siirtomaa-aika ja sodat jne. )

    "Huonosti suunniteltu ilmastopolitiikka ja julkinen ylikulutus osoittavat nyt myös demokratioiden voivan ajautua tällaiseen itsepetoksen ansaan",
    kirjoittaa Liechtensteinin Michael.

    Ja sanoo "tällaisen prosessin tyypillisimpiä oireita olevan poikkeavien ja erilaisten mielipiteiden suvaitsemattomuus ja keskustelun hiljentämisen."
    "Itsepetos vaatii yleensä hallitsevan eliitin vallassa pysymiseksi vallitsevan kertomuksen jatkuvaa toistoa."
    Ja
    "Kertomusta uskotaan, vaikka tosiasiat olisivatkin ristiriidassa kertomuksen kanssa."

    Michaelin haluama Saksan 1950-luvun `ordnungspolitik´ merkinnee valtion voimakasta sääntelyä ja ohjausta taloudessa, mutta markkinoiden ja kilpailun ehdoilla ( Saksassa befehl-käsityksetkin lienevät yleisiä ) ?

    Veikko Palvo






    CO2-ekv.tavoitteita EU on esittänyt vuosille 2030 ja 2050 EUn tulisi olla hiilidioksidineutraali.
    Tavoitteista on kirjoitettu paljon, mutta EU-komissiokaan ei ole esittänyt kuinka noihin tavoitteisiin päästään EU:n ja EU-jäsenmaiden talouksissa, lopputuloksena kenties vuonna 2050 tai 2100 sanotaan olevan edullisemman ja paremman maailman - taloudellisestikin, eikä se kuulemma ole tullut maksamaan mitään kenellekään "eeuulaiselle", työtäkin sanotaan olevan useammille vuonna 2030, 2050, 2100 - tai myöhemmin. Vihreä talous näyttäisi vaativan nykyistä enemmän työvoimaa, vaikka neljäs ja viideskin teollinen vallankumous ovat vuoteen 2050 mennessä arvattavasti edistyneet pitemmälle?

    How European Union could achieve net-zero emissions at net-zero cost:
    http://mckinsey.com/business-functions/ ... -zero-cost
    esitetään 1 tai 2:n ( ? )
    kirjoittajan voimin investointikustannusten arvioksi 30 vuoden ajalle vuoteen 2050 yhteensä 28 000 miljardia €uroa, joka vuosi noin 930 miljardia €.
    Mutta mistä rahat? Yksityiset yritykset tarvinnevat EU:n ja jäsenvaltioiden valtiontukia ja `tappiotakuita´ ja julkisen EU:n vallan
    "komentotaloutta"? Vuoteen 2050 asti yksityinen yritys ei voi tuottoa odotella, eikä yhteiskunta verotuloja yrityksiltä ja niiden työntekijöiltä?

    Vuoteen 2050 mennessä McKinsey-artikkelissa sanotaan öljyn ja kaasun käytön laskeneen EU:ssa 10 %:iin ja sähköenergian tarpeen lisääntyneen kaksinkertaiseksi kun on siirrytty tuuli- ja aurinkoenergiaan ja energian varastoimiseen vetyyn.
    Vuonna 2020 fossiilisten osuus EU:ssa on 75%:a ja maakaasuakin alkaa virrata keski-EU:hun kahdesta NordStream-kaksoisputkesta.

    EU osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä McKinsey-artikkelin kirjoitushetkenä v. 2020 oli 7 % ja 930 mrd:n voi pyöristää vuosittain tarvittaviksi 1000 miljardiksi €uroksi 30 v. ajan. McKinsey ei esitä laskelmiaan, lienevätkö hihasta ravisteltuja biljoonia?
    Mistä rahat otetaan?
    McKinsey-raportti esittää päästökauppahinnaksi 100 € / CO2-tonni ja tulopuolelle ei juuri muuta esitetäkään.
    EU:n "solidaarisesti jaettava" kertaluontoinen elpymispakettikin on vain 750 miljardia €.
    Vertailuna USAn puolustusmenot v.2020 olivat noin 690 miljardia € ja USAn CO2-ekv.-päästöt näyttävät olevan laskusuunnassa. Toiseksi suurimmat puolustusmenot ovat Kiinalla ja kolmanneksi suurimmat Venäjällä, mutta Kiinan päästöt ovat nekin jatkuvasti noususuunnassa ja
    Siperiassakin ikiroudan uutisoidaan sulavan metaanipäästöineen.

    Vaikka EU:n 7 %:n osuus maailman päästöistä esim. puolitetaan, mukaan `ilmastotalkoisiin´ näyttäisi tarvittavan muitakin maailman maita, ovathan ne allekirjoittaneet mm. Pariisi2015-sopimuksenkin? Siis käytännön toimissa, ei pelkästään tavoitteet hyväksyen.



    EU-komission tiedonanto vihreän kehityksen ohjelmasta ( Green deal ) 11.12.2019 , käsittelytiedot:
    https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kasit ... +2019.aspx

    mm.Ympäristövaliokunta YmVL 1/2020 vp

    Pyrkimys vihreään rahoitukseen ja ympäristösijoittamiseen:

    "Päästöjen vähentäminen edellyttää merkittäviä investointeja, joiden rahoittaminen edellyttää sekä julkisen että yksityisen sektorin myötävaikutusta.
    Komission arvion mukaan jo nykyisten 2030 ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii 260 miljardia € lisäinvestointeja vuosittain."

    McKinseyn arvio lähes 1000 miljardia vuodessa 30 vuoden ajan eli 30 000 miljardia € näyttäisi olevan yhtä pätevä arvio kuin EU-komissionkin?

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 13.07.21 10:16

    ]]>         2021-07-10T15:13:09+03:00 2021-07-10T15:13:09+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44235#p44235 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]> Aikanaan Stalinin NL:n propagandakoneisto loi Pravdassa 14.9.1939 julkaistun kertomuksen, jonka mukaan puna-armeijan pyrkimyksenä oli
    humanitaarinen interventio Valko-Venäjän ja Länsi-Ukrainan väestöjen vapauttamiseksi, hyökkäys-sanaakaan ei esiinny.
    Katynin tilallakin oli (K)Hatyn 1943.

    Neuvostoliiton ideologia syytti ulkomaailmaa "historian väärentämisestä", Stalin-Hitler sopimuksen salaista lisäpöytäkirjaa ei ollut olemassa, vaikka MR-sopimus liitteineen ja kauppasopimukset ym. löytyivät Hitlerin Saksan jäämistöstä tietoon länsimaissa.

    Neuvostoliiton osa oli aina ainoastaan uhrin ja vapauttajan.

    Suomeenkin puna-armeija hyökkäsi 30.11.1939 vapauttamaan suomalaiset, mutta Talvisodan Moskovan rauhassa "vapautettu" Karjala oli ihmisistä autio - vapautettavia ei ollutkaan.

    Brest-Litovskin voitonparaatissa vastaanottajat kenraalit Heinz Guderian ja Semjon Krivoshein tekevät kuvassa kunniaa:
    http://unherd.com/2019/09/the-history-p ... u-to-hear/
    Neuvostoliiton ja Putinin Venäjän virallisen historiankirjoituksen mukaan puna-armeija ei siis hyökännyt 9.1939 Puolaan, ei miehittänyt Baltian maita eikä Bessarabiaa ( Moldova ), eikä hyökännyt Suomeen 1939 ja toinen maailmansota alkoi vasta kesäkuussa 1941.

    "Kesäkuussa 2016 Moskovassa tuomittiin 37-v. Vladimir Luzgin "Venäjän sotilaallisen kunnian symbolien häpäisemisestä" suuriin sakkoihin, koska Vladimir oli sosiaalisessa mediassa " tietoisesti jakanut vääriä tietoja " , joiden mukaan Neuvostoliitto oli yhteistyössä Natsi-Saksan kanssa hyökännyt 1939 Puolaan.

    "Puna-armeijan hyökkäystä 1939 Puolaan auttoi erityisesti disinformaatio" ja Suomen valloitukseen ja suomalaisten vapauttamiseen oli koottu nukkehallitus, jonka päämies keväällä 1940 siirrettiin johtamaan perustettua uudelleen nimettyä Neuvosto-Karjalaa, johon Stalinin Neuvostoliiton Moskovan rauhassa saamat voittomaat, Karjala ja Salla liitettiin.
    Ja
    disinformaatiota historiastaan näyttäisi Putininkin Venäjä levittävän rajojensa ulkopuolellekin?

    Veikko Palvo






    Espanjan sisällissotaan Cartagenassa panssarivaunuineen ja miehistöineen 10.1936 maihinnoussut kombrig Semyon Moiseevich Krivosheinin sotilasura näyttäisi edustavan Neuvostoliiton aseiden testausta ja kehittelyä ennen puna-armeijan hyökkäystä Puolaan 9.1939 ja hyökkäystä Suomeen 30.11.1939.

    Combrig S.M.Krivoshein kunnostautui Espanjassa mm. Madridin taisteluissa 11. - 12. 1936, vuonna 1938 Krivoshein taisteli Hasan-järvellä japanilaisia vastaan, hyökkäsi syyskuussa 1939 Puolaan ottaen Brest-Litovskissa voitonparaatin vastaan yhdessä kenr. Heinz Guderianin kanssa ja joulukuussa 1939 Krivosheinin ps-prikaati hyökkäsi Suomeen.

    Stalin ja Espanjan sisällissota,
    http://gutenberg-e.org/kod01/index.html Neuvostoliittolaisten arkistotietojenkin mukaan:
    Espanjaan lähetettiin kaikkiaan 306 panssarivaunua ja 60 panssaroitua ajoneuvoa. T-26 panssareita tuhoutui "Molotovin cocktaileillakin" sytytettyinä Espanjassa - "Molotovin cocktail-nimi" syntyi kylläkin Talvisodan aikana.
    T-26 panssarivaunuja ei nähtävästikin ole ehditty varustaa "cocktail-suojauksella" tai sitten tieto ei ole kulkenut. Espanjassa venäläispanssareita
    on tuhottu enemmän panssarintorjuntatykeillä. Talvisodassa lähes 10 000 kpl valmistettu T-26 lienee ollut yleisin panssarivaunu, Espanjassa mm. sen moottori on osoittautunut vikaherkän lyhytikäiseksi ja lunta, jäätä ja huonoa maastoa on ollut Toledonkin tienoilla.

    Panssarivaunuja ja panssaritaktiikkaa puna-armeija on kehitellyt Espanjan sisällissodan taisteluissakin Puolaan ja Suomeen hyökkäystä varten.
    Lentokoneita Stalinin NL on lähettänyt Espanjaan lentäjineen kaikkiaan 648 kpl ja I-15 ja I-16 hävittäjät ja Suomen siviilikohteita Talvisodassa pommittaneet SB-2:kin ovat kehitelleet taitojaan Espanjan sisällissodassa.

    VP

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 10.07.21 15:13

    ]]>         2021-07-07T17:40:35+03:00 2021-07-07T17:40:35+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44234#p44234 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Olisiko Talvisota voitu välttää?]]>
    Tänään 14.6. tulee kuluneeksi 80-vuotta siitä, kun virolaisten kyyditykset Siperiaan alkoivat. On päivänselvää, että jos Suomessa olisi alistuttu Stalinin vaatimuksiin myös suomalaiset olisivat kokeneet saman kohtalon.
    Olen kuullut aikaisemminkin tuon argumentin (itse asiassa retorisen letkautuksen). Siinä ei ole kuitenkaan otettu huomioon niitä seikkoja, joista mainitsin erityisesti tässä lyhyehkössä puheenvuorossani https://agricolaverkko.fi/keskustelu/vi ... 1&start=50. Siinä puheenvuorossani selostan niitä seikkoja, jotka muodostivat taustan vuoden 1940 Baltian maiden miehitykselle. Lisäksi on syytä koko ajan pitää mielessä, että operaatio Barbarossaa suunniteltiin Natsi-Saksassa kesästä 1940 alkaen. Baltian maiden liittäminen oli NL:n vastaveto niihin suunnitelmiin (tai oikeammin NL:n epäilyihin joistain sellaisista).

    Kuten tiedetään, esitettiin Suomelle ja Baltian maille samantyyppiset aluetoivomukset ja toivomukset sotilastukikohdista syksyllä 1939. Sekä Baltian maat että Suomi myöntyivät toivomuksiin. Suomi tosin myöntyi vasta Moskovan rauhassa maaliskuussa 1940, jossa Suomi luopui kaikesta siitä, mistä Suomi oli kieltäytynyt luopumasta Moskovan neuvotteluissa. Niin ollen molemmat olivat tässä suhteessa samassa asemassa, kummassakin oli NL:n meritukikohdat, Suomen ja NL:n rajan kulku oli NL:n kanssa uudelleen sovittu hiukan entistä lännempänä ja Suomi oli luovuttanut NL:lle Suomenlahden saaret sekä Kalastajasaarennon. Baltian maissa oli NL:n kanssa sovittu niin ikään tukikohdista.

    Kuitenkaan kesällä 1940 kun Baltian maat liitettiin NL:oon ei Suomea liitetty, vaikka oli niin peräti ”päivänselvää” että Suomikin piti liittää NL:oon. Unohtiko Kreml ehkä tuolloin Suomen? Jäikö se vahingossa liittämättä, koska se epähuomiossa unohtui? Oliko Kremlin huomio kenties kääntynyt muualle? Onnela selvittänee ”päivänselvyytensä” joka on sen vuoksi että se on ristiriidassa tapahtuneen todellisuuden kanssa jo ainakin kyseenalainen. Ei nimittäin sentään voida väittää, että Suomi liitettiin NL:oon kesällä 1940. Niin pitkälle ei kenenkään pokka kestäne.

    Suomen ja Baltian maiden välillä oli jo näiden sijaintinsa puolesta suuria eroavaisuuksia, jotka aiheutuivat siitä, että Suomi sijaitsee, päinvastoin kuin Baltian maat, Suomenlahden pohjoisrannalla eikä siten välttämättä Leningradiin pyrkivien sotajoukkojen (eli tapahtuneessa todellisuudessa Armegruppe Nordin) tiellä. Baltian maat joutuivat väistämättä jo sijaintinsa vuoksi sodan saappaiden runtelemiksi. Nehän joutuivat peräti kolminkertaisen miehityksen alle.

    Liioin ei oteta huomioon sitä tilannetta, joka oli syntynyt Euroopassa kesällä 1940, mikä aiheutti sen, että NL otti välittömään kontrollinsa Suomenlahden eteläpuoliset Baltian maat, joilla oli huomattavaa sotilasstrategista merkitystä NL:n puolustuksen kannalta lännestä tulevaa hyökkäystä vastaan. Ne sojottivat keihään kärjen tavoin syvälle NL:oon ollen vielä pohjoisessa sivustahyökkäyksiltä suojattuja ja tarjosivat erinomaiset mahdollisuudet logistiikalle meritse. Näistä tapahtumista Natsi-Saksan vastaisen (ennakoidun) rintamalinjan suoristamiseksi teen tarkemmin selkoa ylle merkityssä puheenvuorossani. Kts. tark. kartat ylle merkityssä puheenvuorossani.

    Sodan puhjettua 22.6.41 kun natsit käynnistivät operaatio Barbarossan, Baltian maat heti valloitettiin ja asetettiin natsien hallintaan. Tämän Onnela unohtaa. Tässäkin kohtaa Suomi erosi Baltian maista. Samaan aikaan Suomi näet Suomenlahden pohjoispuolella valloitti natsien kanssa sovitusti Itäkarjalaa sekä Kannaksen. Leningradin piirityksessä, joka oli määrä suorittaa näännyttämällä sen väestö nälkään, muodosti Suomen armeijan joukot saartorenkaan pohjoisen osan. - Tämä natsien suunnitelma epäonnistui sittemmin kuten epäonnistui koko operaatio Barbarossa.

    Olen kuullut, kuten sanottu, aikaisemminkin Onnelan esittämät argumentit kun hän vertaa kahta tässä suhteessa vertailukelvotonta, Suomea ja Baltian maita, kuten verratessa omenoita banaaneihin, ja väitetään, että banaanit ovat pyöreitä kuin pallot, koska omenatkin ovat pallonmuotoisia. Molemmathan ovat hedelmiä, joille on, kuten tunnettua, ominaista pallon muoto. Onko tosiaan niin, ovatko ihan kaikki hedelmät pallonmuotoisia? Banaanitkin?

    Niin muodoin Onnela voi kirjoittaa silmääkään räpyttelemättä ”On päivänselvää, että…” jne. kun pitäisi kirjoittaa ”On tosin riidanalaista mutta oma kantani on, että ...”. Onnelan kanta on lisäksi, rohkenen katsoa, hyvin heikosti perusteltu. Tapahtuneet tosiasiat ovat huomattavasti raskaammat vaakakupissa kuin Onnelan mainitsema ”päivänselvyys” jollaisesta Onnela ei esitä mitään evidenssiä. Ei niin mitään, pelkästään väite päivänselvyydestä ja teoreettista pohdiskelua, tai oikeammin, teoreettisenkin pohdiskelun puutetta. Kysyin ylempänä että ovatko kaikki hedelmät muka pallonmuotoisia. Kysyn edelleen, että sijaitsevatko muka sekä Viro, Latvia ja Liettua että Suomi Suomenlahden etelärannalla?

    Onnelan ”päivänselvyys” osoittautuu lähemmässä tarkastelussa evidenssin puuttuessa ”tyhjänpäiväisyydeksi” tai "näköharhaksi".

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja plundi — 07.07.21 17:40

    ]]>         2021-07-07T12:48:42+03:00 2021-07-07T12:48:42+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44233#p44233 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]> Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 07.07.21 12:48

    ]]>         2021-07-06T12:01:23+03:00 2021-07-06T12:01:23+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44232#p44232 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]>
    kuva Mannerheimin uran alusta. Todennäköisesti Haminan-ajalta.
    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 06.07.21 12:01

    ]]>         2021-07-06T09:17:54+03:00 2021-07-06T09:17:54+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44231#p44231 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]>
    Lindemanin kohdalla mielenkiintoa lisää se, että hänen Ruotsinpyhtäältä juurtuva sukunsa on prominentisti esillä marsalkan kriittissä elämänvaiheissa muutenkin. August Bernhard Lindeman toimi todistajana Mannerheimin avioero-oikeudenkäynnissä Hangossa (kts. Kanava, kesä 2003), Johannes Lindeman taas kuului niihin "setämiehiin", joiden kanssa juhlinta "puntiksella", sai aikaan Mannerheimin erottamisen/eron Haminan kadettikoulusta.

    C. O. Lindeman oli ehdottomasti Mannerheimin läheisin luottohenkilö hänen viimeisinä vuosinaan. Lindeman kävi mm. salaisia neuvotteluja Yhdysvaltain viranomaisten kanssa Marskin mahdollisesta siirtymisestä turvaan Atlannin toiselle puolen, potentiaalin venäläisuhan alta. Nämä dokumentit ovat vasta hiljattain declassifioitu USA:ssa. Marsalkan ahdistunut olo on ilmiselvä lentomatkalla Sveitsiin otetussa yhteiskuvassa.

    Kenraaliluutnantti Lindeman tiettävästi valmisteli muistelmiaan eläkkeelle siirryttyään.
    Ehkä aika ei vain ole ollut kypsä niiden julkaisulle, toistaiseksi?

    Kuva

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 06.07.21 09:17

    ]]>         2021-07-05T20:15:45+03:00 2021-07-05T20:15:45+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44230#p44230 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä]]> Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Antti Hernesniemi — 05.07.21 20:15

    ]]>         2021-07-05T15:03:19+03:00 2021-07-05T15:03:19+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44229#p44229 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]>
    Tunnustuksen takana on Marskin “oikea käsi” ja läheisenä pidetty ystävä, jalkaväenkenraali Erik Heinrichs, joka hyvillä juomilla höystetyn lounaan jälkeen, halusi shokeerata sanomalehtikeisari/ex-ulkoministeri Eljas Erkkoa . Heinrichs vaikeroi lisäksi, kuinka vaikeaa oli kirjoittaa jumalasta”, jolle koko ajan piti olla tahdikas. Hän sen tiesi, kirjoitettuaan marsalkan kaksiosaiseen elämänkerran kieli keskella suuta, vahvasti itsesensuroiden. “Jumala” oli toki jo taivaissa, mutta hänen seuraajansa edelleen maanpäällä. Heinrich oli kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari ja ainut sen ensimmäisessä luokassa Marskin itsensä ohella. Mannerheimin korkeaksi korottama, ohi toisten.

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 05.07.21 15:03

    ]]>         2021-07-05T14:07:11+03:00 2021-07-05T14:07:11+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44228#p44228 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]> Mannerheim oli syksyllä 1918 tiedustellut prinssiltä henkilökohtaisesti tämän halukkuudesta
    ottaa vastaan Suomen kruunu. Aage oli vastaannut myöntävästi. Kun koko kuningashanke sittemmin
    meni myttyyn, prinssi etsi seikkailua Afrikasta. Hänet palkattiin legioonaan aluksi kapteenin vakanssille,
    josta hän myöhemmin yleni everstiluutnantiksi. Agen pitkä palvelus Afrikassa päättyi hänen kuolemaansa Tazassa, Marokossa 19.2.1940, vain 52-vuotiaana, Hänet haudattiin alunperin Sidi Bel Abbesiin, mutta siirrettiin sittemmin Puyloubieriin, Ranskan vetäydyttyä siirtomaistaan Pohjois-Afrikassa.

    Aage ja Mannerheim kuuluivat eri sukupolviin, mutta heillä näkyy olleen paljon yhteisiä intressejä.
    Minkä maininon kuninkaan Suomi Aagessa menettikään!

    Kitty Linderin suhde Mannerheimiin eteni, ainakin Hjalmarin mielestä, liian pitkälle. Kitty itse kuittasi
    kenraalin "vanhana ukkona" sukulaisilleen. Kommentti olisi loukannut Mannerheimiä suuresti, sillä hän näki itsensä mestarimanipuloitsijana. Mannerheim suorastaan palvoi kreivittäriä, ruhtinattaria ja prinsessoja läpi elämänsä, "koukuttaen" samanaikaisesti näiden lähipiirejä. Hän taktikoi ja teki siirtoja, kuin taistelukentillä konsanaan!

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 05.07.21 14:07

    ]]>         2021-07-05T12:56:24+03:00 2021-07-05T12:56:24+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44227#p44227 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]> http://jojalonen.wordpress.com/2012/11/ ... apeliitat/ "Suomalaiset seurasivat 1920-luvulla mielenkiinnolla Abd el-Krimin berberitasavallan vapaustaistelua.
    Erityisen kiinteästi Pohjois-Afrikan taisteluja seurasi suojeluskuntain pää-äänenkannattaja Hakkapeliitta.

    "27.3.1926 Hakkapeliitta veti selkeimmät yhtäläisyysmerkit Rifin tasavallan ja Suomen välillä, Abd el-Krimin berberien taistelu nähtiin rohkaisevana esikuvana suomalaisille maanpuolustusaktivisteille. Vuoden toisessa numerossa oli Hakkapeliitta esitellyt myös suomalaisen ja pohjoisafrikkalaisen kulttuurikohtaamisen julkaistessaan jääkärimajuri Heikki Kekonin - entisen valtionhoitaja C.G.Mannerheimin adjutantin - kirjoituksen vierailustaan Algeriaan:
    Meille suomalaisille antaa riffien sodankäynti ja järkkymätön voitontahto muistiinpantavaa oppia."

    Taisteluita Pohjois-Afrikassa oli ollut jo aiemminkin ja kolmas rif-sota käytiin 1920 - 1926 ( taisteluita oli vielä 1927:kin ).
    Espanjan muukalaislegioona perustettiin 1920 ja Ranskan muukalaislegioonan 160 000 legioonalaista siirrettiin Marokkoon 1925.
    Kapteeni Francisco Franco kohosi rif-sodassa prikaatinkenraaliksi ja kenraali Primo Riverallakin oli `tulevaisuutta´ manner-Espanjassakin,
    rif-sodassa espanjalaiset kärsivät kylläkin suuria tappioita.

    Vuosina 1899 - 1902 käydyn buurisodan Magersfonteinin taistelun 25-vuotisjuhlaa vietettiin Helsingin Katajanokan upseerikasinolla joulukuun 11 pv:nä 1924, suomalaiset kunnioittivat buurien voittoisaa taistelua brittien maailmanvaltaa vastaan
    viewtopic.php?f=10&t=2685#p13206 yhtälailla kuin berberien menestyksekästä sissisodankäyntiä suurta vastustajaa vastaan rif-sodassa.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 05.07.21 12:56

    ]]>         2021-07-05T12:32:44+03:00 2021-07-05T12:32:44+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44226#p44226 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]> Toukokuussa 1918 J.K.Paasikiven I hallitus hyväksyi 31.5.1918 Mannerheimin eron ja Carl Gustaf lähti 1.6.1918 Ruotsiin.

    Veljensä Johan Mannerheimin Grensholmin kartanossa Carl Gustaf lienee sairastanut espanjantaudin ja lähti sitten Hjalmar Linderin metsästysretkelle Norjaan, mukana oli myös Catharine "Kitty" Linder.
    Rakastunut 51-v. Mannerheim
    http://interactive.sanoma.fi/arkku/file ... erheim.pdf järjesti avioeronsa ja kirjoitteli myöhemminkin 31-v Kittylle Oslosta ollessaan lähdössä merimatkalle Aberdeeniin, Skotlantiin.
    Britanniasta Mannerheim pyydettiin valtionhoitajaksi P.E.Svinhufvudin tilalle, mutta Carl Gustaf hävisi kesällä 1919 presidentinvaalit ja jäi jälleen työttömäksi.
    Suomen punaisen ristin johtajana Mannerheim oli sivussa politiikasta ja puolustusvoimain toiminnasta 1920-luvun ajan.

    Veikko Palvo

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Veikko I Palvo — 05.07.21 12:32

    ]]>         2021-07-02T10:29:42+03:00 2021-07-02T10:29:42+03:00 https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=44225#p44225 <![CDATA[Puheenvuoroja historiasta • Re: Mannerheim & Linder]]>
    "Here is an admirable and courageous man who always had balls up to his ass. It's just a shame that they are not always his."

    Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Giosling — 02.07.21 10:29

    ]]>