Eksistentiaalinen hyvinvointi

Muutto avanninen.netiin

2006-01-26T18:42:00.000+02:00

Siirryn kirjoittelemaan blogiani avanninen.netiin. Teeman ja blogin kustomointi on tosin vielä kesken, mutta perusrakenne toimii jo. Jos en saa kaikkia posteja tuotua Bloggerista, tämä osoite säilyy vanhojen postien vuoksi. Toivotaan kuitenkin, että tuonti onnistuu.

Ei tässä muuta tällä erää. Lähetys osoitteesta eksistentiaalinenhyvinvointi.blogspot.com päättyy tähän.

avanninen.net

2006-01-25T19:58:00.000+02:00

Iltapäivä meni rattoisasti uutta domainia asennettaessa. Blogin osoite tulee lyhenemään kivasti ja Wordpress tarjoaa aivan toisen tason muokattavuuden kuin Blogger. En kuitenkaan saanut vielä Blogger Importia toimimaan, sillä se valitti CURL-extensionin puutteesta PHP:ssä - laitoinkin siitä Datamapille mailia. Siispä blogin osoite on toistaiseksi vielä tämä nykyinen.

Jatkan teemoilla ja plugineilla pelaamista ylläolevassa osoitteessa. Ehdin jo asentaa K2:n, mutta ehkäpä valitsen teemaksi alkuun jonkun vähän simppelimmän muokata ja käyttää.

Washington Post ja vuorovaikutteisuuden etiikka

2006-01-24T20:41:00.000+02:00

Netissä on viime aikoina ollut mielipiteenvaihtoa siitä, miksi blogien kommentointiosastot ovat huono keskustelualusta. Keskustelu lähti ilmeisesti liikkeelle siitä, kun WashingtonPost.com päätti sulkea post.blog -bloginsa kommenttimahdollisuuden ilmeisesti sopimattomien kommenttien vuoksi (uutistoimisto AP uutisoi tämän 19.1.).

Vuorovaikutteisuuden etiikasta on nyt kirjoittanut mm. Jeff Jarvis Buzzmachine-blogissaan. Keskustelu on perusidealtaan eittämättä mielenkiintoinen ja se tullaan varmasti käymään monta kertaa läpi aihealueeltaan arkojen (kuten poliittissävytteisten) blogien suhteen. Jeff Jarvis toteaakin hyvin kirjoituksessaan:

Q: Should you moderate interactivity?

A: If you want to.

But don’t think that you can tidy up comments any better than you can tidy up the world. People are messy and so’s life. Get used to it.

Webhotelli ja Wordpress

2006-01-22T12:51:00.001+02:00

Ryhdyin suunnittelemaan blogin siirtoa omaan webhotelliin ja oman domainin alle. Tästä aiheesta oli kirjoitettu howto Slacker Manager-blogissa:
HowTo: Make the move to Wordpress from a hosted service

Webhotelli+Wordpress -yhdistelmä antaisi aivan toisenlaisen joustavuuden ja muokattavuuden kuin Blogger. Lisäksi Bloggerissa ei ole tageja (siis avainsanoja...), eikä edes kategorioita, mikä on aika iso puute.

Siispä lähdin tutustumaan suomalaiseen webhotellikenttään. Illan selailun, hintojen ylöslaittamisen ja kokemusten keräilyn jälkeen päädyin näihin kohtuuhintaisiin (<50€/v) webhotelleihin:

Rackglobal.fi: eStarter, 36€/v:

tilaa 150 MB (lisätila 12€/100 MB/v)
3 GB kaista/kk
3 kpl MySQL (ei Wordpress kai tarvitse kuin yhden?)
domain ilmaiseksi, kun 12kk tilaus heti alusta

SH Networks: Webhotelli II, 40€/v:

tilaa 200 MB (lisätila 10€/100 MB/v)
6 GB kaista/kk
20 kpl MySQL

Datamappi: Datamappi Perus, 45€/v:

tilaa 200 MB (lisätila ?€)
5 GB kaista/kk
MySQL (koko yhteensä 30 MB)

Futuron: Starter Hosting, 32 €/v:

tilaa 300 MB (lisätila 5€/100 MB/v)
6 GB kaista/kk
3 kpl MySQL-tietokantoja

Ensi silmäykseltä Futuron näyttäisi hinta-laatusuhteeltaan parhaalta ratkaisulta. Kuitenkin vinkkejä palveluista kaivattaisiin. Onko Wordpress-bloggaajilla kokemuksia hyvälaatuisista ja luotettavista suomalaisista (ei ole luottokorttia) webhotelleista?

Jack Bauer ja propaganda

2006-01-21T19:14:00.000+02:00

Herkko Hietanen kirjoitti 15.1. Berkeleyn perspektiivi -blogissaan mielenkiintoisesti amerikkalaisen television ilmiöistä.

[24] muuten pyörii Fox-kanavalla ja sen käsikirjoittajat on valjastettu myös osaksi USA:n oikeistokoneen propagandarattaita. Jack Bauer rikkoo kaikkia mahdollisia ihmisoikeussopimuksia: kiduttaa, salakuuntelee, uhkailee ja tappaa diplomaatteja. Usein sarjassa tämä toiminta kyseenalaistetaan, mutta lopulta Bauerille sallitaan kaikki terrorismin vastaisen taistelun nimissä. Sarja auttaa valmistelemaan yhdysvaltalaisia tilanteisiin jossa lakia pitää venyyttää. Näyttäisikin, että kansa hyväksyy Bushin lainvastaiset salakuunteluvaltuutukset.

Olen jo aiemmin pohtinut 24-sarjan yhteyksiä siihen, mitä Yhdysvalloissa on ollut meneillään viime vuosina, mutta tieto siitä, että sitä esitetään Foxilla, selkeytti ymmärrykseni täysin.

Lisäksi:

Simpsoneissa ensimmäinen mainostauko tulee heti alkutekstien jälkeen ja mainostaukoja on tyypillisesti puolentunnin aikana neljä. Elokuvien alussa ihmiset imetään rainan pariin. Puolenvälin jälkeen alkavat mainokset. Niitä tulee parhaimmillaan 7 minuutin välein ja ne saattavat kestää yli viisi minuuttia.

Kiitos suomalaiselle tv:lle, että täällä pitää selkeästi ilmoittaa, milloin mainokset alkavat ja loppuvat. Taitaapa olla mainosten maksimikesto ja -määräkin säädeltyjä? Jo MTV:tä (Music Televisionia, siis) tuntuu typerältä katsoa, kun ohjelman ja mainostauon väliin tulee epämääräisiä häpryköitä, jotka hämärtävät mainosten ja ohjelman rajaa.
Muokkaus 22.1. Otsikosta pois "USA:n", kysehän ei ole maan itsensä vaan republikaani-/oikeistopuolen propagandasta.

Conan vitsailee Halosesta, osa 15

2006-01-20T23:06:00.000+02:00

Yhä jatkuva Conan O'Brienin vitsailu yhdennäköisyydestä Tarja Halosen kanssa ja presidentinvaaleista saavat miettimään: missä kulkee huumorin ja vastustajien mollaamisen raja? "Jo nimi Matti Vanhanen saa kalat tekemään itsemurhan" -tyylisestä kommentista tulisi epäilemättä suomalaisessa tv:ssä noottia nopeasti - toki vitsit pitää ymmärtää amerikkalaisessa kontekstissa, jossa tehdään jopa vastustajaa mustamaalaavia tv-mainoksia. (Tästä oli juttua joskus USA:n pressanvaalien aikoihin, veteraaneilla jotain hämäriä kytköksiä Bushin tukijoukkoihin.)

Saattaa olla, että Conanin vitsit saavat ne äänestämään Niinistöä, jotka ovat epävarmoja kannastaan aina viime hetkeen asti. Minä ainakin aloin jo kyllästyä vitseihin nähtyäni tänään SubTV:llä esitettävän jakson Halos-pätkän (via Finland for Thought).

InfoTangle: The Hype and the Hullabaloo of Web 2.0

2006-01-20T16:28:00.000+02:00

InfoTangle :: The Hype and the Hullabaloo of Web 2.0 :: January :: 2006

The Web has entered a “golden” age of participation, the era of the amateur. A time of radical decentralization with innovations such as social software, the folksonomy, user tagging, the longtail. RSS, trackbacks, permalinks, comments, blogs, wikis, API’s, mashups, Ruby on Rails, AJAX and the Zeitgeist. Whether that is good or bad, moral or immoral is subjective, and what we will end up calling it is still under debate.

Artikkeli on hypeä karsiva yhteenveto siitä, mistä uudenlaisessa webissä on kyse. Hyvät lähdeviitteet.

Miljoonan dollarin kotisivu oikeuteen

2006-01-20T09:53:00.000+02:00

News.com - Lawsuit targets Million Dollar Homepage

Alex Tewillä on kovat paikat: ensin palvelunestohyökkäys ja vaatimus 50 000 dollarista, sitten lakitupaan, koska sivut ovat olleet alhaalla monta päivää. Onko pojan rahoista kohta enää mitään jäljellä?

Pakkaset ja ilmaston lämpeneminen

2006-01-19T19:16:00.000+02:00

Kovat pakkaset saavat aina ilmaston lämpenemisen vastajoukot liikkeelle: "-25°C! Siinä teille on ilmaston lämpenemistä." Kumma kyllä, kukaan ei sano mitään, kun Pohjois-Amerikassa on ennätyksellinen hurrikaanikausi tai syksy on poikkeuksellisen lämmin. Silloin ollaan vain hiljakseen.

A social analysis of tagging

2006-01-19T08:44:00.000+02:00

A social analysis of tagging

Why do people tag? For many, tagging is for sharing their own information and watching others. Even if you tag mostly to remember your own stuff, it is difficult to remain untouched by the presence of others.

Pohdiskeleva Liftari: Äänestä tärkeästä tiedosta

2006-01-18T23:38:00.000+02:00

Äänestä tärkeästä tiedosta - linkitä at Pohdiskeleva Liftari

Kun löydät mielenkiintoisen, osuvan tai muuten vain hyvän sivuston tai blogimerkinnän, linkitä siihen blogissasi. Linkitä, vaikkei sinulla olisi löydöstäsi mitään uutta, omintakeista sanottavaa.

Tämä oli minusta niin hyvä kirjoitus, että piti linkittää - vaikka minulla ei olekaan mitään omintakeista sanottavaa ;)

Read/WriteWeb: Synthesis in New and Old Media

2006-01-18T22:38:00.000+02:00

Read/WriteWeb: Synthesis in New and Old Media

It's not quite a Bloggers and Old Media lovefest yet, but at least people seem to have eased up on the 'us vs them' rhetoric.

Mietinkin jo, että Median maailma -kurssi olisi mielenkiintoinen, jos siinä käsiteltäisiin tätä uusi media vastaan vanha media -ajatusta. Jäi kyseinen kurssi alkuinnostuksen jälkeen nimittäin hieman vaiheeseen, liekö ollut vika kysymyksissä, jotka tehdään periaatteella "lue teksti ja vastaa sitä koskeviin kysymyksiin". Kuriositeettina mainittakoon, että kurssin digitaalinen viestintä -osiossa puhutaan digi-tv:stä, digiradiosta ja multimediaalisuudesta - kuin tuulahduksina 1990-luvun loppupuolelta ja 2000-luvun alusta :)

Älä varo, mitä ajattelet!

2006-01-15T15:56:00.000+02:00

Dangerous Myths Bloggers Believe

Bloggaamisesta puhuttaessa mainitaan usein, ettei "blogiin kannata kirjoittaa mitään, mitä ei haluaisi tulevaisuuden työnantajan lukevan". Voisiko sen kärjistää näin?:

Ei kannata olla mitään mieltä mistään, koska mielipide voi myöhemmän osoittautua sellaiseksi, jota voi joutua katumaan.

Blogi löydetään - entä sitten?
Okei, kuvitellaan, että tulevaisuuden työnantajani löytäisi blogini. Hän luultavasti saisi tietää, mitä ajattelin nuoruudessani. Mitä sitten? Ne edustivat sitä minua, joka kirjoitushetkellä olin. Jos työnantajani ei hyväksyisi sitä, että olen joskus ollut jotain mieltä ja että olen sittemmin muuttanut näkemyksiäni, minä olisin varmaan väärä työntekijä hänen palvelukseensa.

Nykyään on muutenkin liikkeellä ajatusta, että kun ihminen on kantansa valinnut, hänen pitäisi pysyä siinä loppuikänsä voidakseen olla luotettava. Kovasti presidentinvaalitenteissäkin vanhoja kaivelemalla yritettiin saada osoitettua, ettei ehdokkaalla ole kunnollisia (=ikuisia?) mielipiteitä ajamistaan asioista, ja että hän on epäluotettava, kun hän ei ole samaa mieltä kuin mitä oli 15 vuotta sitten.

Seuraavan toteamuksen luin viime kesänä Ralph Waldo Emersonin (1803-1882) Esseitä-kokoelmasta. Siinä on opittavaa jokaiselle ihmiselle, jolla on sanottavaa.

A foolish consistency is the hobgoblin of little minds, adored by little statesmen and philosophers and divines. With consistency a great soul has simply nothing to do. He may as well concern himself with his shadow on the wall. Speak what you think now in hard words, and to-morrow speak what to-morrow thinks in hard words again, though it contradict every thing you said to-day. — 'Ah, so you shall be sure to be misunderstood.' — Is it so bad, then, to be misunderstood? Pythagoras was misunderstood, and Socrates, and Jesus, and Luther, and Copernicus, and Galileo, and Newton, and every pure and wise spirit that ever took flesh. To be great is to be misunderstood.

Ajattelu kansalaisvelvollisuutena
Totta kai pitää ajatella, mitä sanoo ennen kuin sanoo, mitä ajattelee. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei ihminen saisi tuoda omia ajatuksiaan julki, päinvastoin: ajatusten julkituonnin voisi jopa sanoa olevan kansalaisvelvollisuus.

(Mietitäänpä, kuinka paljon maailma on muuttunut sen seurauksena, että joku on sanonut, mitä on ajatellut. Tai, ehkä olisi parempi kääntää tämä toisinpäin: kuinka paljon maailma on muuttunut muuten kuin sen ansiosta, että joku on kertonut ajatuksensa? Aika vähän. Itse asiassa ei yhtään.)

Kuinka paljon maailma muuttuisi, jos yhden suuren ajattelijan sijasta meillä olisi satoja "suuria ajattelijoita", joiden ajatukset leviäisivät helposti taas uusille ajattelijoille? Siinä sitä olisi yhteiskunnalle sen kovasti kaipaamaa murrosta.
***
Lisäys 16.1. Huh, tulipas siinä tekstiä. Ehkä mainitsemallani "pelottelulla" ei yritetä niinkään poistaa ajatuksien leviämistä, vaan sitä, etteivät ihmiset ihan kaikkea itsestään kertoisi. (Tosin tokkopa sitä muutenkaan omalla nimellään uskaltaisi kertoa arimmista tunnoistaan...)

Lainauskielto!

2006-01-15T12:19:00.000+02:00

Kai sinulle nyt tuli selväksi, ettet saa uusittua lainojasi, jos et maksa vanhoja rästejä pois? Sitä puoltatoista euroa kokonaisuudessaan, siis.

Tagata vai tägätä?

2006-01-13T21:14:00.000+02:00

Folksonomia tuo suomen kieleen ongelman: onko se tagi vai tägi, tagata (taggata) vai tägätä (täggätä)? Sana 'tagata' näyttää paremmalta mutta on ongelmallinen; miten se lausutaan, englantilaisittain vai suomalaisittain? Joku voi luulla sitä väärinkirjoitetuksi takaus-sanaksi, jos ääntämyksessä ei ole yhtään englannihtavaa äännettä. 'Tägätä' taas näyttää oudolta ä:n pisteineen, mutta taipuu suomalaisen suuhun helpommin, kun se lausutaan kuten kirjoitetaan.

Hm. Ruotsalaisille se on helppoa. Englannin 'to tag' vääntyy tietysti muotoon 'att tagg/-a, -r, -ade, -at'. 'Tagging' on varmaan 'tagging'.

'Avainsana', jota Kansalaisjournalismi-blogi käyttää, kuulostaa sivistyneeltä, jopa hieman etäiseltä ihmisten suuhun. Saman mallin mukaan 'to tag' on tietysti 'avainsanoittaa', joka kuulostaa väistämättä groteskilta. Jokin viittaus englannin tag-sanaan toisi mukaan vähän särmää.

"Jos joku ihminen on ärsyttävä, sen pitää oppia olemaan vähemmän ärsyttävä."

2006-01-13T18:41:00.000+02:00

Tämän toteamuksen kuulin sivukorvalla tänään psykologian tunnilla, kun taaempana keskusteltiin suosituista ja epäsuosituista osana erästä tehtävää.

Otsikko viittaa vahvasti siihen, että meidän pitäisi miellyttää toisia varmistaaksemme olemassaolomme. Se on myös yksisilmäisesti sanottu: se väittää, että muiden pitää muuttua sellaisiksi kuin me haluamme sen sijaan, että oppisimme hyväksymään toiset sellaisina kuin he ovat. Jälleen palataan siihen ikuiseen maailman muuttamisen dilemmaan, joka on toistunut blogissani ehkä kliseeksi asti. Silti se on aina hyvä muistaa, kun toisten tekemiset alkavat sapettaa.

Jos haluat muuttaa maailmaa, jossa elät, aloita itsestäsi.

Kaah. Koko suosittu/epäsuosittu -vastakkainasettelu tulee jo korvista ulos. Suositummuus on aina suhteessa porukkaan - jos liikkuu porukoissa, joissa on epäsuosittu... miksi niissä ylipäätään liikkuu? Lähtee pois.
***
Minulla on ilmeisesti tänään oikein kirjoituspäivä, kun kaikki, mitä en pariin päivään ole kirjoittanut, haluaa purkautua ulos. Antaa tulla vaan.

Huoli nuorten tv-töllöttämisen vähenemisestä

2006-01-13T17:00:00.000+02:00

Nuorten tv-katselu ei sittenkään laskenut - HS.fi - Tuoreet - Kulttuuri

Tv-toimijoiden huoli nuorten tv-katselun vähenemisestä näyttää tuoreimpien tilastojen perusteella väistyneen. --

Hetken mietin: siis mitä? Kannetaanko maailmassa jo huolta tv:n katselun vähenemisestä? Eikö katselun lisääntymisestä olisi syytä kantaa huolta, kun se tarkoittaisi, että nuoret käyttävät vähemmän aikaansa aktiivisen toimintaan?

Hesarissa oli muuten tässä tällä viikolla toiseksi viimeisellä sivulla (ennen tv-tietoja) kolumni tästä tv:n katsomisesta, josta heräsi ajatus: kuinka tv:n äärellä saadaan kulutettua kolme tuntia päivässä? Mitä ihmiset sieltä oikein niin paljon katsovat?

Ehkä minä olen vain vierautunut tv-katsontakulttuurista, hyvä jos katson sieltä selkeän aikomuksen kanssa mitään kuukauteen. (DVD-tallentavakin renkslaa enkä saa hyviä Prisma-dokkareita nauhalle. Eilen nauhoitti taas jotain 3 sekuntia, vaikka mielestäni mikään ajastus ei ollut päällä.) Jos suomalaisia ohjelmia voisi ladata koneelle jotenkin nopeasti ja myös katsoa milloin haluaisi, tulisi noita varmaan seurattua.

Olisiko se muuten silloin enää "katsoa tv:tä"? "Katsoa tietokonetta" kuulostaisi aika vieraalta.

Blogit voivat muuttaa demokratiaa

2006-01-13T16:02:00.000+02:00

Ehdotukseni koulun sisäisestä blogista sai tuulta purjeisiinsa, kun eräs päivä kävin juttelemassa aiheesta rehtorin kanssa. Mieleeni tuli siinä keskustellessa (oikeastaan aiemmin), että blogi-ilmiö on siitä mielenkiintoinen, että se saattaa muuttaa maailmaamme ratkaisevasti. Nykyinen demokratiahan on tunnettu siitä, että kansalaisilla on melko vähän valtaa sen suhteen, mitä kokouksissa päätetään - he valitsevat toiset ihmiset tekemään tämän työn, jolloin päätökset eivät aina ole parhaimpia mahdollisia ja kansalaisten hyvinvointia eniten edistäviä. Poliitikot edustavat väistämättä ensisijaisesti omia arvojaan, ja jotta demokratia olisi todellinen, jokaisen pitäisi pystyä edustamaan itseään. Käytännön syistä tämä ei kuitenkaan ole mahdollista.

Blogien avulla jokainen voi edustaa itseään netissä, eikä tilan suhteen tee edes tiukkaa. Internetistä voi tulla jopa entisaikojen tori, jossa turistaan kuulumiset ja jonka liepeillä päättäjät vierailevat mennessään juttelemaan kansan syville riveille. Kun yhteiskunnan sisäinen viestintä blogien avulla paranee ja suuret ideat pääsevät leviämään helpommin, tervehtymistä on odotettavissa demokratiankin suhteen. Päätöksissä voidaan kuulla suurta ihmisjoukkoa, sillä jos joku on siitä eri mieltä, hän kyllä tuo mielipiteensä ilmi. Massat sitten joko vastaavat siihen tai ovat vastaamatta.

Päätöksiin osallistuminen ei välttämättä enää tulevaisuudessa tarkoita kymmenien vuosien istumista hallitusten kokouksissa ja aktiivisuutta puoluekentällä. Osallistuminen on myös keskusteluun osallistumista ja sen sanomista, miltä tuntuu. Kun sen joku noteeraa ja lähtee kehittämään sen pohjalta uusia ajatuksia, kirjoittaja on onnistunut ottamaan osaa maailmansa kehitykseen.

Blogit ovat tehokas ja monipuolinen media tähän kehitykseen. Mitä kehitysaskelia meidän täytyy kuitenkin käydä läpi, ennen kuin uudenlainen kansalaisvaikuttaminen voi lyödä itsensä todella läpi?

Laadukkaat erilaisten blogien hakemistot ja (erikoistuneet) verkostot. Esim. 9rules (vaikka ei olekaan aiheellisesti erikoistunut, sivut kuitenkin tyyliasultaan hyviä). Poliittiset, kulttuuriaiheiset, mielipiteet, uskonto, musiikki...
Tehokkaat ja helpot työkalut postien taggaamiseen (kirjoittajalle). Technorati on hyvä, mutta ehkä olisi parempi olla jonkinlainen avoin järjestelmä, jotta taattaisiin palvelun jatkuvuus.

Kaikki blogialustat mukaan postien taggaamiseen, kaikkien bloggaajien kannustaminen mukaan, jotta sisällön löytämisestä tulee helpompaa.

Netti kaatuu ynnä muita sähkeitä

2006-01-09T21:02:00.000+02:00

Suomalaisetkin yrittävät nyt nyhtää rahoja pois varakkailta mainostajilta, kertoo Digitoday. Idea syntyi, mistäpä muualtakaan, kuin Million Dollar Homepagelta. En halua linkittää sivulle periaatesyistä, linkit ovat sitä tyypillistä kasinojuttua ja kaiken maailman ihme sivuja, jotka eivät edes ole vierailemisen arvoisia. Jos et ole kuullut koko juttua aiemmin, googleta.

Internet ei ole vielä romahtanut, kirjoittaa Kari Haakana blogissaan - mutta onhan meillä toki vielä loppuvuosi aikaa. Miten netti on muuttunut vuodesta 2004? Roskaposti on mennyt pois muodista ja ihmiset ovat valveutuneempia virusten sun muiden suhteen (miten joku yhä availee tuntemattomilta tulevia liitetiedostoja?). Vain *substantiivi tähän, vaikka "pahvi"* jättäisi nettiannoksensa nauttimatta näinä Web 2.5.5.7 betan (korrekti ja epäkaupallinen ilmaus?) ja netti-/blogi-/kansalais-/sosiaalisen vaikuttamisen heräämisen kiihkeinä aikoina. Edellämainituista ei kuulunut kuin pihauksia vuonna 2004, jolloin Hannu H. Kari ennustuksensa tokaisi, kun hän totesi, että saastan määrä ylittää ihmisten sietokyvyn.

Blogit ja Web 2.0 Web 2.5.5.7 beta ovat kovasti taistelemassa tätä väitettä vastaan. Mitä Kari ei välttämättä ymmärtänyt, on se, että ihmisissä piilee yllättäviä voimia, jotka ovat odottaneet tilaisuuttaan netin alkuhetkistä lähtien.

Lopuksi toteamus kaikille saastaan kyllästyneille kyynikoille: Jos haluat vähentää saastan määrää netissä, älä yritä muuttaa muita ja poistaa muiden saastaa. Muuta itsesi (sillä se on ainoa ihminen, jonka voit todella muuttaa): ala luoda todellista sisältöä netin käyttäjille blogeilla, podcasteilla, wikeillä. Ehkäpä Web 2.0:n Web 2.5.5.7 betan tagline voisikin olla:

Lakkaa valittamasta sisällön puutteesta, sen heikkoudesta tai sen turhuudesta - luo itse parempaa, kun kerta osaat.

Sisältö pelastaa meidät kaatumiselta. Sisältö siis kunniaan.

Lukiossa oltava mahdollisuus pitää monet ovet avoimena

2006-01-08T11:38:00.000+02:00

Tässä aiemmin viikolla kirjoittama tekstini HS Mielipiteeseen, jonka postaamisesta puhuin aiemmin. En tiedä onko sitä vielä julkaistu/julkaistaanko; luulisin ainakin, kun tuli vastaus, että onnistuisiko pienentäminen 2500 merkkiin. Totte Harinen kirjoittaa muuten samasta aiheesta blogissaan. Löysin ko. blogin sattumalta (vai oliko?) Googlesta.

Henrik Forsgård kirjoittaa vastineessaan (HS 3.1.) Antto Orasmaalle (HS 21.12.) yhä aikaistuvasta erikoistumisen tarpeesta nyky-yhteiskunnassa ja samalla myös Suomen lukiojärjestelmässä. Mielestäni tietomäärän lisääntyminen ei kuitenkaan ole perustelu lukiossa erikoistumiselle, päinvastoin: me tarvitsemme suuren tietomäärän maailmassa yhä laajempaa yleissivistystä, eli ymmärrystä eri asioiden syy-seuraussuhteista sekä konkreettisesta ja abstraktista maailmasta yleensä. Tästä ovat esimerkkinä vaikkapa ainerajat ylittävät kysymykset, joista on puhuttu jo pitkään.

Erikoistumista vastaan puhuu se, että useimmat eivät vielä peruskoulusta päästyään tiedä, mihin aineisiin he haluaisivat panostaa. Ongelmana ovat nimenomaan allekirjoittaneen kaltaiset ihmiset; peruskoulun päättötodistuksen jälkeen itselläni on ainakin hetkellisenä ammatti-ideana ollut mm. psykologi, filosofi, historioitsija ja fyysikko, kutsuttakoon minua sitten vaikka Forsgårdin hieman vähättelevällä termillä "yleismies Jantunen".

Kuluvana lukuvuotena, toisena lukiossa, olen ymmärtänyt, etten ole vielä valmis erikoistumaan mihinkään tiettyyn lukiossa opetettavaan aihepiiriin, ja uskon, että näin on monen lukiolaisen kohdalla. Lisäksi: Mitä meille "Jantusille" tehdään, joiden mielestä suurin osa aineista on mielenkiintoisia, ja jotka todella oppivat uusia asioita helposti, pänttäämättä? Mihin meidän pitäisi lukiossa keskittyä?

Lukiossa erikoistuminen on vielä siitä huono ajatus, että se saattaa kaventaa tuntuvasti ihmisen maailmankuvaa - etenkin niin laaja-alaisessa oppilaitoksessa kuin mitä lukio on, vaihtoehtojen poissulkeminen tuntuu jopa rikolliselta. Opiskelijalle täytyy antaa mahdollisuus pitää useita ovia avoimina lukion loppuun asti, eikä meitä saa saa pakottaa menemään lukio-opintoja laput silmillä pelkästään kohti ylioppilaskirjoituksia, vaikka se näyttääkin olevan trendi kiireisessä nykylukiossa.

Tuskinpa Forsgårdin mainitsema Aristoteleskaan kaikkea mahdollista tiesi - hänellä sattui vain olemaan laaja-alaista näkemystä sen verran, että hän näyttäytyi tuon ajan maailmassa ulkopuolisille jonkinlaisena yleisnerona. Samanlaista ymmärrystä pyritään tarjoamaan nykymaailmassa lukiokoulutuksella. Toivottavasti Suomen lukioista valmistuu myös tulevaisuudessa nykyajan ”yleisneroja”, jotka ovat ymmärtäneet pitää aine- ja kurssivalikoimansa laajoina kiihtyvästä erikoistumispainostuksesta huolimatta.

Edit klo 15:11 Siellähän se tämän päivän Helsingin Sanomissa koreili. Vaihdoin otsikon samaksi, kuin mikä HS:ssä oli; hyvin valitsivat kuvaavamman otsikon.

Lahden presidenttitentti

2006-01-06T21:33:00.000+02:00

Hieman kävi sääliksi Arto Lahtea TV1:n ehdokastentissä; hän ei oikein ollut perehtynyt valtion työpaikkojen sijoittumiseen (eikä ilmeisesti muihinkaan teemoihinsa, for that matter), vaan oli kirjassaan väittänyt, että 150 000 "ilmatyöpaikkaa" voitaisiin hallinnosta helposti vähentää.

Mitäs näille sadalletuhannelle työttömälle sitten tehdään? "Ryhtykööt yrittäjiksi, kun siitä niin puhuvat." Aika realistista. Lahdella on toki hyvä idea hallinnon yksinkertaistamisessa, mutta toteutus täytyisi suunnitella hyvin, eikä vain laukoa hienolta kuulostavia lukuja ja ajatuksia tyyliin "ryhtykööt tekemään jotain muuta".

On tietysti hyvä, että on ehdokkaita, jotka eivät paljoa asioista; vasta silloin syntyy todellinen kontrasti niihin, jotka niistä tietävät.

Uusinta: Miksi amerikkalaiset sotivat

2006-01-04T22:21:00.000+02:00

Telkkarista tuli uusintana dokkari Miksi me sodimme. Yhtä pointtia tässä koko terrorismin vastaisessa sodassa en ymmärrä: pari rakennusta tuhoutui (tosin lähes kaksi ja puoli tuhatta uhria, mutta silti), ja yhtäkkiä syntyi suuri War on Terror, jossa maailmaa (Amerikkaa) uhkaavat terroristit pitää tuhota, ennen kuin he tuhoavat meidät. Turvatarkastuksia kiristettiin ja valvonta kiristyi, koska "jokainen voi olla terroristi". Mutta: missä ovat terroristit?

Irakissa, sanovat amerikkalaiset, Irakissa. Sieltä ne kohta hyökkäävät. Ehkäpä (vaikka, montako iskua Amerikkaan on tullut 9/11:n jälkeen?), mutta ei amerikkalaisten nykyinen "kill the terrorists before they kill you" -asenne kovin hedelmällinen tässä suhteessa ole.

Mitä, jos kokeiltaisiin sitä "keskustelua"?

Siellä Irakissa ne terroristit ovat, eivätkä he varmasti ole valmiita keskustelemaan.

Mitä, jos edes yritettäisiin?

Koodinimi KYL-blogi

2006-01-04T19:37:00.000+02:00

Nyt se idea syntyi! Jo viime kesänä pohdin, miten saisimme lukiomme sisäisen viestinnän kehittymään ja tuotua ilmi oppilaiden näkemyksiä lukiostamme ja opiskelusta yleensä. Tänään se idea pompsahti päähäni kuin kumiankka: koodinimi KYL-blogi! (Niille, jotka eivät tiedä, puhutaan Kouvolan yhteiskoulun lukiosta, nettisivut hivenen aneemiset mutta toimivat.)

Tein jo OpenOfficella kirjoittajien recruit-ilmoituksen, jonka voi nähdä täällä (tiedosto poistuu, kun sitä ei ole ladattu 30 päivään):

http://www.zupload.com/download.php?file=getfile&filepath=34483
(PDF, 585 kt)

Helpointa toteutus on joillain mainoksettomalla ilmaispalvelulla. Blogger varmaan kävisi, jos ei kamalaa tarvetta kategorioille ole.

Äänimaisemia

2006-01-04T10:50:00.000+02:00

Miten olisi ilmainen matka maailman ympäri? Lähelle pääsee soundtransitilla - vain mielikuvitusta tarvitaan. Klippejä saa käyttää Creative Commons -lisenssin alla mihin haluaa, kun muistaa kiittää tekijää. Mukana on rakennustyömaita, metroja, katumusiikkiesityksiä ja tietysti nauhoitus jääkaapista, jonka päällä on kahvinkeitin.

Linkki

FST:n presidenttitentti ja lukio

2006-01-03T22:23:00.000+02:00

Ruotsinkielisessä, TV1:ltä tulleessa presidentinvaalikeskustelussa keskusteltiin jälleen kerran Suomen kaksikielisyydestä, ja Timo Soini sai olla aika yksin mielipiteensä kanssa, vaikka hänen mielipiteensä ei Arto Lahden kannasta niin paljon eronnutkaan. Esille tuotiin myös mielenkiintoinen pointti: jos poliitikot haluavat suomen pysyvän kaksikielisenä, miksi he eivät itse puhu kieltä? Sitähän opitaan lopulta vain puhumalla. Omat asenteeni taannoisesta Pakkoruotsi-postauksesta ovat jo rauhoittuneet, mutta on hyvä todella pohtia, mitä kaksikielisyys maassamme todella merkitsee; onko "pakollinen" ruotsin kieli vain hieno meriitti EU:ssa vaiko todella tarpeellinen, jotta taataan ruotsinkielisille palveluiden saanti. Tottahan on, että suomenruotsalaiset mitä todennäköisemmin osaavat myös suomea - mitä hyötyä silloin on palveluiden tuottamisesta ruotsiksi?

Heidi Hautala väläytti myös varteenotettavan idean keskustelussa yo-ruotsin vapaaehtoisuudesta: meillä ei välttämättä ole ylioppilaskoetta 5-10 vuoden päästä ollenkaan. Mielestäni olisi tarpeellista yhden kokeen sijaan joko hajauttaa aineet useiksi eri kokeeksi - esim. kolme matematiikan kurssia, koe, taas kolme kurssia ja sitten koe -, tai sitten laskea arvosanat muuten esim. kurssien keskiarvolla, jotta koko lukioajan opiskelutulokset kartoitettaisiin. Ehkä oppiaineena voisi olla vielä "yleissivistys", joka mittaisi kaikkia lukion kursseja yhteensä? Lukiokoulutuksen yleissivistävyyttä pitäisi joka tapauksessa kyetä mittaamaan pitkällä aikavälillä keskiarvojen avulla, eikä vain muutaman viikon "pyrähdyksen" aikana, jolloin moni asia saattaa mennä pieleen.

Kirjoitin muuten vastineen tämän päivän Hesarissa olleeseen mielipidekirjoitukseen erikoistumistarpeesta lukio-opinnoissa. Olen eri mieltä kuin kirjoittaja, mielestäni lukiossa ei vielä ole tarpeellista erikoistua, vaikka ainereaaliuudistus tähän onkin painostavinaan. Lähetän kirjoituksen tänne skannattuna, jos se julkaistaan (ja lähetän, vaikkei julkaistaisikaan, kun jaksan). Saatetaanhan sitä vielä leikellä, vaikka täyttä asiaa se tietysti oli.