Hyvä Olo

Nyt sähköposti kiinni!

2012-02-22T21:43:00.001+02:00

Koulutan ajanhallinnasta, oikeammin pitäisi kai sanoa, että koulutan järkevämmästä ajan käytöstä. Aikaahan ei voi hallita. Aika on mielemme luoma käsite. Joka tapauksessa, yksi teema koulutuksessa on sähköpostin jättäminen vähemmälle huomiolle. Aiheesta olen itse asiassa aiemminkin kirjoittanut hyviä vinkkejä tässä samaisessa blogissa.

Lukiessani viime viikolla julkaistua Elinkeinoelämän Valtuuskunnanpamflettia työn teosta, tuli vastaan lisää mielenkiintoista faktaa aiheesta. Yhdysvalloissa on mitattu, että keskiverto toimistotyöntekijä siirtyy tietokoneruudun ikkunasta toiseen ja tarkistaa sähköpostina 37 kertaa tunnissa. HALOO!!!

Ei voi juurikaan puhua keskittyneestä työnteosta, jos noin puolentoista minuutin välein hypätään tekemään jotain muuta. Tähän päälle tarjoiltiin vielä toinen tutkimustulos, jossa kerrottiin, että sähköpostin lukemisen jälkeen kuluu 64 sekuntia ennen kuin työntekijä pystyy taas keskittymään siihen työhön, jonka tekemisen sähköposti keskeytti. Tai jos tämä yhdistetään edelliseen, niin kuluu yli minuutti ennen kuin työntekijä pystyy taas keskittymään siihen, mihin ei ollut kunnolla vielä ehtinyt keskittyä.

Nämä tulokset kuitenkin motivoivat minua jälleen ottamaan itseäni niskasta kiinni ja lukemaan sähköpostini vain muutaman kerran päivässä. Viime syksystä asti sähköpostit eivät ole enää latautuneet koneelleni automaattisesti minuutin välein, vaan klikkaan nappia, että sähköpostiohjelmani hakee saapuneet viestit palvelimelta. Välillä kuitenkin lipsahdan saapuvien viestien päivystämiseen ja klikkailen nappia turhan usein. Uusi ohjenuorani onkin, että jos en pysty lukemaan meilejäni vain 2 – 3 kertaa päivässä, niin vähintääkin tarkistan uudet viestit 60 – 90 minuutin välein, joka on suositusaika, joka kannattaa keskittyä tekemään töitä ja jonka jälkeen on hyvä pitää tauko. Vaikka sitten sähköpostin lueskelun merkeissä.

Työmatkat ulkomaille voivat nakertaa työhyvinvointia

2012-02-06T09:39:00.001+02:00

Uusi Insinööri –lehdessä (15.12.2011) uutisoitiin Työterveyslaitoksen tekemästä selvityksestä, jonka mukaan paljon ulkomaille työmatkoja tekevät kokevat työnsä vaatimukset usein suurempana ja että perhe-elämä tai vapaa-aika kärsii.

Silloin tällöin ulkomaille työmatkailevat kokevat matkat usein mukavaksi vaihteluksi arkityöskentelyyn. Ulkomamaan matkoihin voi kuitenkin liittyä kuormitustekijöitä, joiden vaikutus alkaa korostua, mikäli matkapäiviä kertyy paljon. Esimerkiksi vähintään 10 työmatkaa tehneistä 50 prosenttia oli sitä mieltä, että aikaa saada työt hoidettua ei ole tarpeeksi. Matkalla työpäivät venyvät helposti pitkiksi – jopa 12 tuntiset päivät olivat tavanomaisia – ja toisaalta sillä aikaa työpaikalla kotimaassa muut työt helposti kasaantuvat. Selvityksen mukaan paljon matkustavat tekevät pidempää työpäivää myös Suomessa ollessaan.

Palautumista ei ehkä tapahdu riittävästi

Paljon matkustava ja Suomessa rästiytyneitä työtehtäviä kirivän vähentynyt vapaa-aika voi vaikeuttaa työn ja muun elämän yhteensovittamista sekä palautumista työn ja matkustamisen aiheuttamasta kuormituksesta. Paljon työmatkoja tekevät myös kokevat työnsä häiritsevän perhe-elämää. 80 prosenttia vähintään 10 työmatkaa vuoden aikana ulkomaille tehneistä ilmoitti joutuvansa työmatkojen takia muuttamaan perhettä tai vapaa-aikaa koskevia suunnitelmia melko usein tai silloin tällöin.

Matkustaminen myös kuormittaa. Kuormittavuuteen vaikuttaa matka-ajan pituus ja matkustusolot. Pitkät lennot kuormittavat erityisesti tuki- ja liikuntaelimistöä. Myös aikaerorasitus kuormittaa. Matkustaminen voi kuormittaa myös henkisesti, jos matkan aikana ei kykene riittävästi lepäämään tai käyttämään aikaansa mielekkääksi kokemallaan tavalla.

Matkustelu myös voimavaratekijä

Monien kuormitustekijöiden lisäksi ulkomaan työmatkoihin liittyy myös myönteiseksi koettuja seikkoja ja tekijöitä, joilla on myönteinen vaikutus hyvinvointiin. Esimerkiksi matkailu helpottaa ymmärtämään kokonaisuuden, johon oma työ liittyy. Työ koetaan myös kehittävämmäksi sekä omaan työhön liittyvä päätäntävalta saattaa olla muita parempi. Nämä tekijät ovat yhteydessä työlle omistautumisen kokemuksiin. Omat vaikutusmahdollisuudet matkojen määriin ja ajankohtiin vähensi koetun stressin ja uupumisen määrää.

Työn ja muun elämän yhteensovittamista helpotettava

Selvitys osoitti, että erityistä huomiota pitää kohdistaa paljon matkailevien työntekijöiden kohdalla työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Myös palautumiseen ja elpymiseen on syytä kiinnittää huomiota. Keinoja voivat olla esimerkiksi erilaiset etätyöratkaisut sekä riittävän lepoajan varmistaminen. Myös vaikuttamalla matkajärjestelyihin ja –oloihin jaksamista ja hyvinvointia tukevimmiksi, voidaan kuormitusta vähentää.

Mitä työntekijä voi itse tehdä?

Internet on pullollaan erilaisia vinkkilistoja. Esimerkiksi omalla käytöksellä, ohjelman huolellisella suunnittelulla ja pakkaamiseen liittyvillä vinkeillä, voi vähentää monia epämukavuuksia. Tärkeintä on ehkä kuitenkin pyrkiä keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Työmatkalla kannattaa nauttia matkasta ja sen tuomasta vaihtelusta, eikä murehtia työpöydällä odottavia töitä. Jos työmatkailu rasittaa kohtuuttomasti, niin asiasta kannattaa keskustella esimiehen kanssa.

Työterveyslaitoksen toteuttama ja Työsuojelurahaston tukeman tutkimushankkeen Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset –vihkonen (2011) on saatavilla osoitteesta www.ttl.fi/verkkokirjat.

Pessimisti ei pety

2012-01-19T09:22:00.000+02:00

Luin Kodin Kuvalehden (2/2012) Suorat Sanat –palstan Saa pelätä pahinta -kirjoituksen, joka alkoi lauseella: Mitä siitäkin tulisi, jos kaikki suhtautuisivat myönteisen toiveikkaasti kaikkeen. Palstalla kerrottiin psykologi ja psykoterapeutti Satu Kasken näkemyksiä pessimismin eduista suhteessa positiivisuuteen. Käsittääkseni palstan tarkoitus on herättää keskustelua, ravistella ajatuksia ja jopa provosoida.

Kyllä provosoiduin. Tekstissä kerrottiin, että nykyinen life couchien eli elämänvalmentajien kulttuuri kannustaa ihmisiä yltiöpäiseen myönteisyyteen. Ilona työskentelee usean elämäntapavalmentajan kanssa, eikä yksikään heistä kannusta yltiöpäiseen optimismiin ja positiivisuuteen. Ymmärrän kyllä, että yltiöoptimismi voi olla vaarallista, jos henkilö ei osaa suojautua pahoilta asioilta optimisminsa takia tai ottaa vastuuta mistään ajatellen aina asioiden kääntyvän lopulta parhain päin. Optimismi ja positiivisuus on voimavara, joka auttaa jaksamaan.

Kun ei odota liikoja, niin ei joudu pettymään

Näin ajattelin aiemmin. Olin myös pessimisti. Näin vikoja kaikissa muissa. Masennuin helposti. Palstan mukaan pessimisti kestää vastoinkäymisiä paremmin kuin optimismi. Väitän, ettei se pidä paikkaansa. Oman kokemukseni perusteella.

Sen jälkeen kun olen omassa elämässäni oivaltanut oman asenteen merkityksen – sen, että voin itse vaikuttaa siihen, mitä ympärilläni tapahtuu ja miten kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa sujuu – on elämäni muuttunut paljon mukavammaksi. Positiivinen elämänasenne ei tarkoita sitä, että odottaisin koko ajan kaikkea ihanaa ja mahtavaa tapahtuvaksi enkä ottaisi kunnolla vastuuta mistään. Vastoinkäymisiä ja epäonnistumisiakin tulee optimistisesta elämänasenteesta huolimatta, mutta uuden asenteen avulla kestän ne helpommin ja suuntaan katseen eteenpäin, enkä jää vellomaan niihin liikaa.

Asenteen vanki

Palstan lopuksi varoitetaan myös jäämästä jumiin epäkohtien etsimiseen, saivarteluun ja kyynisyyteen. Eihän kumpikaan ääripää – yltiöoptimismi tai yltiöpessimismi – ole hyvä. On kuljettava keskitiellä ja löydettävä itselle sopiva asenne. Tottahan optimistisillakin ihmisillä on pelkoja, ahdistusta ja negatiivisia tunteita. Ne suojaavat meitä kaikkia. Positiivisuus vain on työkalu niiden käsittelemiseen, jotta voimme elää tasapainoista ja hyvää elämää.

Pelkääthän Sinäkin kanssani tänään parasta kaikista asioista!

Syö sammakko aamupalaksi

2012-01-17T11:04:00.000+02:00

Olet ehkä kuullutkin tuon lausahduksen jossakin. Itselläni se tuli vastaan ensimmäisen kerran jo kaksi tai kolme vuotta sitten. Omassa elämässäni se ei ole toiminut minään varsinaisena ohjenuorana, mutta toki yritän sitä parhaani mukaan noudattaa.

Kyse on siis siitä, että ikävältä tai hankalalta tuntuvat asiat kannattaisi aamulla hoitaa heti ensimmäisenä. Jos ne jäävät hoitamatta, niin huomaamattasi lykkäät ikävän asian hoitamista koko ajan eteenpäin. Ensin ajattelet, että sitten kun sähköpostit on luettu, sitten siirrät sen myöhemmäksi aamupäivään. Seuraavaksi huomaatkin jo lounasajan olevan käsillä ja päätät tehdä sen lounaan jälkeen. Lounaan jälkeen ajattelet, että heti iltapäivällä.

Tällainen ikävä asia tai tehtävä usein nakertaa koko ajan siellä takaraivossa ja vie turhaan energiaamme. Helpointa on siis hoitaa se mahdollisimman pian pois alta, jolloin energiamme vapautuu muuhun käyttöön ja saamme paljon muutakin päivän aikana aikaiseksi.

Mikset siis aloittaisi heti tänään – syö sammakko heti seuraavaksi!

Kolme taikasanaa vuodelle 2012: MINÄ OLEN VASTUUSSA

2012-01-04T09:05:00.000+02:00

Kirjoittanut: Petri Niskanen

Minä olen vastuussa oman tekemiseni tuloksista, perhe- ja ystäväpiirini ilmapiiristä, työyhteisöni hyvinvoinnista, maamme ja tämän maailman huomisesta.

Elämme muutoksessa ja myllerryksessä. Taloudellinen epävakaa maailmantilanne johtaa pelkoihin poliittisessa päätöksenteossa, elinkeinoelämän ja yritysten stragioissa ja investoinneissa, työyhteisöjen jokapäiväisessä toiminnassa, perheiden elämänsuunnittelussa ja yksittäisen ihmisen päässä.

Johtajuus ei ole sitä, että odottaa myrskyn menevän ohi, vaan sitä että uskaltaa tanssia sateessa.

Kariluodon lausahdus Tuntemattomasta sotilaasta, ei saa jäädä tuleen makaamaan, on paljon käytetty ja käytössä kulunut, mutta tänään yhtä ajankohtainen ja olennaisen kiteyttävä kuin seitsemänkymmentä vuotta sitten. Ja kun puhun johtajuudesta, en tarkoita pelkästään johtavassa asemassa olevia. Jokainen meistä on oman elämänsä kippari ja johtaja, ollen vastuussa omista päätöksistään ja tekemisistään kaikilla elämän alueilla. Tämän asian oivaltaminen ja vastuullinen toiminta päivästä toiseen on paras ”taikakeino” paremman tulevaisuuden toteutumiseksi.

Viisas mies piti esitystä yleisön edessä ja kertoi hauskan tarinan. Yleisö nauroi hersyvästi. Hän kertoi saman tarinan uudelleen ja pari kuulijaa naurahti vielä. Kerrottuaan jutun kolmannen kerran, kukaan ei enää nauranut. Viisas mies hymyili ja sanoi: Kukaan ei naura samalle vitsille kerta toisensa jälkeen. Miksi sitten itkemme ja valitamme samaa asiaa uudelleen ja uudelleen.

Ongelman kohdatessamme, meidän tulee hyväksyä tosiasiat, ottaa oppia erehdyksistämme, vaihtaa näkökulmaa ja etsiä sinnikkäästi ratkaisua. Myös erehdysten tekeminen on hyväksyttävä.

Gandhin sanoin, vapaudella ei ole merkitystä ja arvoa, jos se ei sisällä myös vapautta tehdä virheitä. Jos emme suvaitse epäonnistumisia, kahlitsemme kätemme muutoksilta.

Älä yritä ulkoistaa vastuuta muille. Katso peiliin ja tee omalta osaltasi parhaasi positiivisen muutoksen ja asioiden suotuisan kehittymisen eteen. Vastuun ottaminen on kuin veteen putoava vesipisara. Se levittää vastuunottamisen ilmapiiriä ympärilleen. Perustelu, että kukaan muukaan ei ota vastuuta ei ole käypä. Joka asiassa jonkun on oltava ensimmäinen.

Mies menee ja mies tulee ja mies vastaa itse kulkemisistansa (Koskela)
Anta soitta nii saatanan taval! (Hietanen)

Kirjoittaja on yli 60 maassa toiminut puhuja ja yritys- /organisaatiovalmentaja, kirjan Business Bushido, johtamisen seitsemän arvoa (Basam books, 2007) kirjoittaja sekä Junior Chamber International President 1998.

PS. Otsikko on harhaanjohtava. Nuo kolme sanaa, MINÄ OLEN VASTUUSSA, eivät ole taikasanoja, ainoastaan sanoja, jotka kannattaa asettaa oman elämänsä ohjenuoraksi.

Minkälainen on sinun tarinasi?

2011-12-29T19:30:00.001+02:00

Tiedätkö tarinan Mörkylistä ja hirmuisesta hiirestä? Tarinassa pikkuinen hiiri lähtee kävelylle metsään ja vastaan tulevat vuorollaan kettu, pöllö ja käärme, jotka kaikki kutsuvat hiiren "aterioimaan" seuraansa. Hiiri kieltäytyy kohteliaasti ja kertoo tapaavansa siinä paikassa ihan kohta Mörkylin, jolla on mitä hirvittävimpiä ominaisuuksia. Lisäksi hiiri kertoo ketulle Mörkylin lempiruokaa olevan kettumuhennoksen, pöllölle pöllöjäätelön ja käärmeelle käärmekokkelin. Kaikki säikähtävät ja pakenevat kiireesti. Jokaisen kohtaamisen jälkeen hiiri naureskelee toisten tietämättömyydelle: eihän Mörkyliä ole olemassakaan. Lopulta kuitenkin hiiri kohtaa metsässä juuri kuvailemansa kaltaisen hirviön, joka sekin haluaa syödä pikkuisen hiiren.


Mörkyli on Julia Donaldsonin luoma hahmo.

Tarinan opetus

Tarina sisältää mielestäni erinomaisen opetuksen siitä, että kertomamme asiat useimmiten muuttuvat tosiksi. Tarpeeksi kauan kun toistamme samaa tarinaa, se ennen pitkää toteutuu. Tämä pätee nyt esimerkiksi taantumaan, joka on yhden jos toisenkin tahon mukaan tulossa. Tuleehan se, kun sitä hoetaan kuukausitolkulla, ja ensin yritykset ja kohta kuluttajatkin pistävät kukkaronnyörit kiinni. Tai jos sanomme lapsillemme kerta toisensa jälkeen, että sinä et sitten ikinä opi tuota asiaa, niin pikkuhiljaa lapsemmekin alkavat uskoa niin, eivätkä sitten opi kyseistä asiaa - ainakaan kunnolla.

Kiinnitä huomiota tarinoidesi laatuun

Oletko miettinyt minkälaisia tarinoita itse kerrot? Ne voisivat ehkä olla luonteeltaan positiivisempia tai kannustavampia. Tai niistä voisi karsia jotain pois. Ehkä ne olisi syytä vaihtaa kokonaan uusiin. Itse olen yrittänyt kiinnittää viime aikoina huomiota omiin tarinoihini. Joskus käy niin, että en itse edes huomaa kertovani jotain tarinaa kerta toisensa jälkeen, ennen kuin joku lähipiiristäni huomauttaa, että toistan jatkuvasti samaa, enkö voisi jo keskittyä johonkin muuhun.

Kuuntele siis lähipäivinä omia tarinoitasi tavallista herkemmällä korvalla. Onko tämä juuri sellainen tulevaisuus, jota haluan itselleni maalailla? Tällaisiako asioita haluan tuoda esille, kun saan suunvuoron työpaikalla? Näistä asioistako haluan minut muistettavan?

Tee tarinastasi tosi

Tämän sanotaan toimivan myös toisin päin. Eli kun unelmoit jostain tai haluat jonkin asian tapahtuvan, niin kerrot vain itsellesi ja miksei kaikille muillekin, että näin asia on ja tulee olemaan. Ja jos uskosi on vankkumaton, niin asia toteutuu. Olen kuullut tuntemiltani ihmisiltä, että se todella menee näin. Itse en vielä tietoisesti ole kokenut sitä. Ja tietoisestihan asiat kannattaa elämässä pistää tapahtumaan. Tietoisella tarkoitan, että olen ehkä kertonut itselleni jotain tarinaa alitajuisesti tai vahingossa ja niin on tapahtunut. Mutta tällä kertaa olen valinnut oman tarinani, jota kerron, ja uskon pian näkeväni sen myös toteutuvan.

Miten tarina sitten päättyy?

Mörkyli-tarina jatkuu vielä hiiren kohdattua todellisen Mörkylin. Tarina on ihanan sympaattinen ja hauska, mutta sisältää mielestäni paljon hyviä opetuksia. Suosittelen lämpimästi tutustumaan siihen joko kirjana tai tv-ohjelman muodossa (tällä hetkellä katsottavissa Yle Areenassa 5.1.2012 asti). Ohjelmassa on myös upeasti näytetty, miten hiiren tarina ensimmäisellä kerralla on hapuileva ja epävarma, mutta kerta kerralta se vahvistuu. Näinhän meidän omatkin tarinat usein kasvavat.

Jos et ole vielä tehnyt uudenvuoden lupausta tai et niitä edes harrasta, niin tässä on harkitsemisen arvoinen lupaus: "Lupaan kuunnella omia tarinoitani ja tarvittaessa vaihtaa ne uusiin". Oletko mukana?

Haluatko saada enemmän aikaan?

2011-12-15T12:29:00.001+02:00

Meidän suurin ongelmamme nykypäivänä on keskittymisen puute. Jatkuva informaation tulva, soiva puhelin, merkkiäänet saapuneiden sähköpostien merkiksi ja työpöytämme vieressä juoksevat työkaverit keskeyttävät meidät jatkuvasti itse asialta eli työn tekemiseltä.

Olen itse viime aikoina testannut ajanhallintaa ja strukturoitujen tehtävälistojen rakentamista sekä tehtävien siirtämistä kalenteriin. Parhaina päivinä se onnistuu ja todella toimii. Mutta joka päivä ei mene niin hyvin. Tänään vastaani tuli artikkeli 7 asiaa, joita tuotteliaat ihmiset tekevät (7 Things Highly Productive People Do) ja koska siinä oli mielestäni seitsemän kohdan verran asiaa, halusin jakaa sen kanssanne.

Saadaksesi enemmän aikaan, voit poimia alla olevista vinkeistä itsellesi sopivat tai vaikka hyödyntää niitä kaikkia:

1. Palastele iso työtehtävä pienemmiksi kokonaisuuksiksi

Sen sijaan, että tehtävälistassasi lukee "työhyvinvointiprojekti", kirjoita sinne esimerkiksi "varaa kokoustila ja lähetä kutsut aloituspalaveriin", "suunnittele työhyvinvointikyselylomake", "sovi tapaaminen työterveyshuollon edustajien kanssa" ja niin edelleen. Työt muuttuvat konkreettisiksi toimenpiteksi ja sinusta myös tuntuu siltä, että saat asioita aikaan, kun ne ovat helposti hoidettavia pienempiä kokonaisuuksia.

2. Lopeta multitasking

Multitasking on myös suomalaiseen kulttuuriin kotiutunut sana. Suomeksi se käytännössä tarkoittaa sitä, että yritetään tehdä montaa asiaa yhtä aikaa, vaikkapa puhua puhelimessa, vastata sähköpostiin ja juoda kahvia. Tasapainoilu usean samanaikaisen tehtävän välillä tyhmentää meitä. Tutkitusti se vähentää älykkyysosamääräämme keskimäärin 10 pisteellä (miehillä 15 ja naisilla 5). Artikkelissa kerrottiin, että pilven polttaminen tyhmentää meitä keskimäärin vain 5 pisteellä, joten mietipä sitä.

3. Ole tiukkana häiriöiden suhteen

Lukitse ovi, laita Ei saa häiritä -kyltti esille, vaimenna puhelin, aseta sähköposti offline-tilaan ja poista kaikki häiriötekijät keskittyäksesi tehtävään, jonka haluat suorittaa.

4. Ajasta sähköpostisi

Lue sähköpostit vain 2 - 3 kertaa päivässä. Jatkuva sähköpostin tsekkaaminen vie keskittymiskykysi. Bloggauksesta Varastaako sähköposti aikaasi voi poimia lisää vinkkejä sähköpostin järkevämpään käyttöön.

5. Käytä enemmän puhelintasi

Jos vastaat samaan sähköpostiin enemmän kuin kaksi kertaa, käytä mieluummin puhelinta. Lyhyellä puhelulla hoidat asiat nopeammin ja yhdellä kertaa.

6. Työskentele oman aikataulusi mukaan

Älä anna muiden määrätä työrytmiäsi. Useimmat aloittavat päivänsä sähköpostin lukemisella ja päivä jatkuukin viesteihin vastaamalla ja tulipalojen sammuttamisella. Saat ehkä vastattua sähköposteihin, mutta paljon muuta et päivän aikana saakaan aikaiseksi. Aamulla ensimmäinen työ tulisikin olla tehtävälistan laatiminen ja priorisoiminen ja tärkeimmän tehtävän suorittaminen.

7. Työskentele 60 - 90 minuutin jaksoissa

Aivot kuluttavat enemmän glukoosia kuin mikään muu ruumiinosa. 60 - 90 minuutin työskentelyjakso on kuluttanut suurimman osan glukoosivarastoistasi. Siksi noin tunnin tai reilun tunnin rupeaman jälkeen olisi hyvä pitää tauko ja tehdä jotain aivan muuta akkujen lataamiseksi. Syö välipala, venyttele, käy vessassa tai siivoa työpöytää. Sitten aivosi taas jaksavat tehdä töitä.

Ehkä ajattelet nyt, että taas hyviä vinkkejä, mutta en kuitenkaan muista puoliakaan huomenna. Vinkit ja ohjeet unohtuvat äkkiä, emmekä pystykään omaksumaan useita uusia asioita yhtä aikaa. Poimi siis yllä olevasta listasta itsellesi tärkein ja yritä kiinnittää siihen huomiota seuraavan viikon ajan. Pikku hiljaa se vakiintuu normaaliksi käytännöksesi. Tai jos esimerkiksi valitset omaksi kehityskohteeksesi kohdan 2, niin laita puhelimesi muistuttamaan tunnin välein ja voit aina silloin tarkistaa, oletko onnistunut keskittymään yhteen tehtävään kerrallaan. Jos huomaat toimineesi multitaskingillä, voit tehdä korjausliikkeen seuraavan tunnin aikana.

Työhyvinvointi on pieniä ja suuria tekoja

2011-12-02T08:41:00.001+02:00

Osallistuin tällä viikolla Työterveyslaitoksen järjestämään Työhyvinvointia työpaikoille -verkostoseminaariin, joka oli samalla kolmen eri hankkeen päätösseminaari. Seminaarista tarttui mukaan valtavasti ajatuksia ja ideoita, joita lähdemme työstämään lähitulevaisuudessa. Nyt kuitenkin haluan jakaa muutamia asioita, jotka erityisesti jäivät mieleen.

Työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämistä ei voi ulkoistaa. Onnistuminen vaatii yhteisvastuullista toimintaa, se on minun ja meidän asia.

Näinhän se juuri on. Yrityksissä on oltava ymmärrys siitä, miksi työhyvinvointia tarvitaan ja mitä se tarkoittaa juuri meidän yrityksissämme. Työhyvinvoinnin edistämiseksi voidaan ja kannattaakin tarvittavilta osin käyttää yhteistyökumppaneita. Työterveyshuolto pitäisi olla strategisena kumppanina. Me Ilonassa haluamme olla valmentavana kumppanina. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että voit soittaa meille, kun organisaatiossasi on asioita, joihin kaivataan muutosta. Onpa se sitten työyhteisön ilmapiiriin, henkilöstön henkiseen tai fyysiseen hyvinvointiin, tai työntekijöiden taitojen kehittämiseen liittyvä. Yhdessä viemme työhyvinvointia eteenpäin ja varmistamme henkilöstösi työssäviihtymisen.

Yhdessä tekeminen ja kehittäminen innostaa, sitouttaa ja motivoi osallistumaan. Työntekijä on itse työnsä paras asiantuntija.

Osa seminaarin sisällöstä käsitteli Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristöä ja tehtyä TEDI-hanketta, jossa neljä erilaista organisaatiota oli määrittellyt, mitä työhyvinvointi ja terveyttä edistävä työpaikka tarkoittaa heidän organisaatiossaan. Mukana määrittelyssä oli yrityksen johdon ja henkilöstön edustajien lisäksi työterveyshoito. Ensinnäkin on tärkeää huomioida, että työhyvinvointi tarkoittaa eri yrityksissä hieman eri asioita. Ja toinen tärkeä seikka huomata, on se, että työhyvinvointiasiat ovat ryhmätoimintaa, ei pelkästään henkilöstöosaston asia. Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikoilla lähtee siis siitä, että kaikilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua.

Investoinnit tässä hetkessä ovat säästöä tulevaisuuteen.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson vieraili seminaarissa puhumassa työhyvinvoinnista. Hän kertoi esimerkistä, jossa keskisuuri hoiva-alan yritys joutui vähentämään henkilöstöä, mutta työnmäärä pysyi samana. Pian sairaspoissaolojen kustannukset nousivat huimasti ja samoin kustannukset sijaisten palkkaamiseen kasvoivat. Esimerkin yrityksessä toimitusjohtaja oli todennut, että siinä konkretisoitui hyvin selkeästi työkyvyn ylläpidon ja työhyvinvoinnin merkitys ja niihin tehtyjen investointien tärkeys. Tällä hetkellä puhutaan paljon työurien pidentämisestä ja työssäjaksamisesta. Nyt onkin äärimmäisen tärkeää alkaa miettiä, miten oman organisaation työntekijät kokisivat viihtyvänsä työssään ja mitä sen edistämiseksi voisi tehdä.

Olemme jokainen toistemme työympäristö. Halusimmepa sitä tai emme.

Koetko voivasi huonosti työpaikallasi? Mitä olet tehnyt asialle? Oletko tullut ajatelleeksi, että tulehtunut ilmapiiri ja huonosti voivat työkaverit tai oma pahoinvointisi voisi osaltaan johtua myös itsestäsi? Olen usein pohtinut sitä, kun me suomalaiset valitamme huonosta asiakaspalvelusta. Koin itsekin ennen saavani usein huonoa asiakaspalvelua. Kun aloin kiinnnittää huomiota siihen, että olisin itse ensin hyvä asiakas ja odottaisin vasta sen jälkeen hyvää palvelelua, on saamani palvelun taso parantunut huimasti. Uskon, että sama pätee osittain myös tähän. Me ihmiset olemme toistemme peilejä. Kun minä äksyilen ja olen stressaantunut ja annan sen vaikuttaa muihin ihmisiin, alkavat hekin äksyillä. Kokeiltaisiinko siis kaikki ensin alkuun vaikka yksi päivä käyttäytyä siten, kuin työympäristömme olisi aivan mahtava ja viihtyisimme työpaikallamme aivan loistavasti. Jos se tuntuu hyvältä, niin jatketaan samaan malliin. Työhyvinvointi on pieniä tekoja.

Työhyvinvointi on johdon vastuulla. Johtamisella ja esimiestaidoilla on suuri merkitys työelämän laatuun.

Kataisen hallitusohjelmassa on kiinnitetty huomiota nimenomaan siihen, että johtaminen vaikuttaa työssäviihtymiseen. Ensi vuoden alussa lanseerataan johtamisen kehittämisverkosto, jonka fokuksena on nimenomaan työhyvinvointi. Verkoston tarkoituksena on pohtia ja levittää esimiestaitoja työpaikoille. Työhyvinvointi on eniten juuri johdon asia. MIksikö? Siksi, että yritys, joka koetaan terveyttä edistäväksi ja jossa työntekijät viihtyvät, on houkutteleva työpaikka. Nyt povataan, että lähitulevaisuudessa yritykset joutuvat käymään kovaa kilpailua osaavista työntekijöistä. Joillakin aloilla tämä on todellisuutta jo nyt. Nämä asiat kannattaa pistää kuntoon ajoissa.

Paneelikeskustelun aiheena oli Terveyttä edistävällä työpaikalla pysytään ja sinne halutaan töihin.

Valitse tärkeimmät asiat ja keskity oleelliseen.

Tuntuuko ajatus organisaatiosi työhyvinvoinnin kuntoon laittamisesta liian isolta projektilta? Työhyvinvoinnin suunnittelua on tehty noin kolmanneksessa suomalaisista organisaatioista ja tässä asiassa valtio ja kunnat ovat yrityssektoria edellä. Kaikkea ei tarvitse - eikä voikaan - saada kuntoon kerralla, vaan työhyvinvoinnin tulisi olla jatkuvaa toimintaa. Työkyky ja työhyvinvointiasiat tulisi huomioida päätöksenteossa, johtamisessa ja toiminnan suunnittelussa. Kun suunta on selvillä, niin silloin tavoitellaan oikeita asioita. Työhyvinvoinnin ja työssäviihtymisen edistäminen lähtee hyvin pienistä askelista. Jokainen meistä voi vaikuttaa.

Lisää henkistä hyvinvointia

2011-11-15T08:53:00.001+02:00

Törmäsin taannoin lyhyeen tietolaatikkoon Hyvä Terveys -lehdessä, jossa kerrottiin käsitöiden hyvää tekevästä vaikutuksesta. Kaikessa tiiviydessään uutinen kertoi, että

"67 % suomalaisista harrastaa käsitöitä. Erilaiset käsityöt ovatkin harrastuksista kaikkein yleisin. Niiden tekemisen tiedetään lisäävän henkistä hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa."

- Hyvä Terveys 14/2011

Olen tarjonnut yrityksille jo joitakin vuosia erilaisia käsillä tekemiseen liittyviä ohjelmia virkistyspäiviin ja muunlaisiin tapahtumiin. Kerran tilattiin esimerkiksi ohjelma, jossa osallistujat saivat itse suunnitella ja painaa kangasväreillä oman cowboyhuivin. Asiakasryhmä oli vieläpä 80 prosenttisesti miehiä ja heillä oli sangen mukavaa tällaisen ei-niin-tutun puuhastelun parissa. Yleensä asiakkaat tuntuvat kuitenkin olevan aika arkoja tilaamaan käsillä tekemiseen liittyvää ohjelmaa, koska kaikki eivät kuitenkaan pidä käsitöistä tai harrasta niitä vapaa-ajallaan.

Ajatus on minusta hiukan hassu. Virkistyspäiviin tilataan kyllä erilaisia ulkoiluohjelmia kisailuineen. Väittäisin, että kaikki eivät varmasti myöskään pidä kilpailemisesta, vaan mieluummin tekisi jotain mukavaa ulkoilua omaan tahtiinsa. Ja on ihmisiä, jotka eivät harrasta liikuntaa lainkaan. Tämä on toki hieman kärjistetty esimerkki, mutta ulkoiluohjelmien tilaaminen on hyväksyttävää, koska me kaikki tiedämme liikunnan hyvät vaikutukset.

Käsillä tekeminen, käsityöt, askartelu, nikkarointi, näprääminen - on se mitä hyvänsä mitä käsillämme teemme, sen hyvää tekevä vaikutus on varmasti jokaiselle selvä. Mieli rauhoittuu, kun keskittyy tekemään jotain muuta. Käsillä tekemiseen liittyvät ohjelmat yritystilaisuuksissa myös tarjoavat osallistujille mahdollisuuden kokeilla uusia asioita ohjaajan opastuksella hauskan tekemisen viitekehyksessä. Silloin ei ole - tai ei ainakaan pitäisi olla - tarkkaa se, miten hieno lopputuloksesta tulee, vaan se itse tekeminen. Lopputuloksesta ei anneta arvosanaa, kuten koulun käsityötunneilla.

Kaiken kotoilun keskellä nykypäivänä tulee myös helposti se tunne, että minunkin pitäisi nyt askarrella tästä säilyketölkistä kiva tuikkulyhty tai innostua tuunaamaan vanhasta kaapista tapetilla ja maalilla entistä ehompi. Kotoilu ja käsillä tekeminen on ihanaa niille, jotka siitä nauttivat. Muille se voi tarjota uuden tavan tutustua itseensä ja parhaimmillaan sieltä voi löytyä itselle jopa uusi harrastus. Ja pienimmillään se voi olla uusi juttu, jota kokeiltiin firman henkilöstötapahtumassa, koska kotoilu sattuu olemaan nyt trendikästä. Ei kannata myöskään unohtaa tutkittua tosiasiaa: käsityöt lisäävät henkistä hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa. Eikö tähän juuri virkistyspäivissä ja muissa sen kaltaisissta tilaisuuksissa pyritä?

Mitäpä siis, jos ensi kerrallan tilaisuutta suunnitellessasi tilaisit ohjaajan ja nikkaroisitte linnunpöntöt, tekisitte kuvioleikkurilla hauskat heijastimet tai tuunaisitte kankaiset ostoskassit?

Ajatuksen voima

2011-10-25T10:16:00.001+03:00

Ihmismieli on ihmeellinen työkalu. Paljon on viime vuosina yritysvalmentajat ja muut puhujat puhuneet asenteen merkityksestä. Kuten Positiivaritkin sanovat: "Asenne ratkaisee. Aina." Mutta mitä sieltä asenteen takaa löytyy? No, ajatukset tietenkin.

Löydettyäni Positiivarien Ajatusten aamiaisen vuonna 2004 alkoi matkani kohti nykyistä minua. Voin tuolloin henkisesti melko huonosti, enkä ollut kovin elämäniloinen ja positiivinen ihminen. Ajatusten aamiainen joka aamu sähköpostissani antoi ajattelemisen aihetta ja omat ajatukseni alkoivat pikku hiljaa muuttua ja muokata asennettani uudenlaiseksi.

Nyt, useita vuosia myöhemmin, henkinen kasvuni jatkuu ja pyrin jatkuvasti oppimaan uusia taitoja ja tulemaan paremmaksi ihmiseksi. Viime aikoina olen tutustunut ajatuksen voimaan. Olen aikaisemmin luokitellut itseni realistiksi. Huumorimielellä usein myös todennut, että "pessimisti ei pety". Realistina olin omasta mielestäni järkevä, kun en asettanut odotuksia liian korkealle. En siis voinut pettyä. Vuosien aikana olen pikku hiljaa oppinut unelmoinnin tärkeyden. Mutta myös sen, että pelkät unelmat eivät riitä. Niitä pitää ajatella aktiivisesti. Kuvitella itsensä tilanteissa, joissa unelmat ovat jo toteutuneet. Uskoa siihen, että unelma muuttuu todeksi.

Ajatuksen voimasta erinomaisen, joskin aika karmean, esimerkin löysin kirjasta, jota luen parhaillaan. Stephen R. Coveyn The 7 Habits of Highly Effective People tarjoilee esimerkin, joka vaikutti minuun merkittävästi. Kerron tuon esimerkin tässä lyhyesti.

Viktor Frankl oli juutalainen psykiatri, joka joutui keskitysleirille toisen maailmansodan Natsi-Sakassa. Kaikki me olemme elokuvista ja kirjoista oppineet, miten julmia ja brutaaleja paikkoja nuo kuolemanleirit olivat. Nykyihminen ei varmastikaan edes pysty kuvittelemaan, miten epäinhimilliset olosuhteet leireillä vallitsivat ja miten täydellistä alistamista vangit joutuivat kohtaamaan päivästä ja kuukaudesta toiseen. Frankl menetti leireillä vahempansa, veljensä ja vaimonsa. Ainoastaan hän ja sisarensa selvisivät sieltä hengissä. Frankl joutui kidutuksen ja erilaisten nöyryytysten kohteeksi, eikä koskaan tiennyt milloin hän päätyisi itse kaasukammioon. Eräänä päivänä, ollessaan täysin alasti pienessä huoneessa, hän tuli yhtäkkiä tietoiseksi viimeistä asiasta, johon hänellä enää itsellään oli valta. Ainoa asia, jota natsivangitsijat eivät voineet ottaa häneltä pois. He pystyivät hallitsemaan hänen ympäristöään ja he pystyivät tekemään mitä halusivat hänen ruumiilleen. Mutta hänellä itsellä oli valta päättää kuinka kaikki se mitä tapahtui, vaikuttaisi hänen mieleensä. Kaikkien kauheuksien keskellä, Frankl keskittyi kuvittelemaan itsensä erilaisiin tilanteisiin. Hän "näki" itsensä vapatumisensa jälkeen luokkahuoneessa opettamassa oppilaitaan. Käyttämällä siis muistiaan ja mielikuvistustaan, hän harjoitti pienen pientä vapauttaan, kunnes se kasvoi suuremmaksi ja suuremmaksi. Hänen sisäinen voimansa ja vapautensa kasvoi natsivangitsijoita suuremmaksi. Hänestä tuli myös suuri inspiraation lähde muille vangeille. Hän auttoi muita löytämään tarkoituksen kärsimyksilleen sekä ihmisarvon keskellä vankileiriä.

Olemme onnekkaita, ettemme itse tarvitse edellä kuvatun kaltaisia olosuhteita löytääksemme ajatuksemme voimaa. Muutosvalmentajamme Petri Niskanen kirjoitti maaliskuussa myös blogissamme juuri tästä: jokaisella on kuitenkin aina mahdollisuus päättää omista reaktioistaan. Valmentajamme Riitta Viljamaa kysyy usein myös valmentamiltaan ryhmiltä, kuinka iso osa meidän jokaisen päivittäin ajattelemasta noin 60.000 ajatuksesta on positiivisia ja kuina iso osa negatiivisia. Kysymys on erinomainen. Yritäpä vaikka tarkastella omia ajatuksiasi seuraavan tunnin ajan. Sen jälkeen todennäköisesti melko moni meistä on valmis Riitan usein ehdottamalle "negatiivisten ajatusten paastolle".

Miksi meidän sitten pitäisi paastota? Siksi, koska positiiviset ajatukset pitävät meidän oikeanlaisessa vireessä. Ja ajattelemalla positiivisia ajatuksia, vedämme puoleemme positiivisia tapahtumia. Kuulostaako naurettavalta? Ei se mitään, naura vain - sillä nauru tekee hyvää. Mutta kokeile vaikka yhden päivän ajan ja katso mitä siitä seuraa. Itse olen harjoitellut tätä nyt jonkin aikaa ja väittäisin sen toimivan. Mutta lopulta, jokainenhan meistä löytää itselleen sopivat työkalut ja ne asiat toimivat, joiden uskomme toimivan. Ajatuksillamme siis on merkitystä.

Ajatukset ratkaisevat. Aina.

Kirjoittaja Ulla Vilkman on tasapainoa ja hyvinvointia omaan elämäänsä tavoitteleva Ilona Tuotannon perustaja.
Luentoja ja valmennuksia työhyvinvointiin, oikean asenteen löytämiseen ja mielenhallintaan löytyy useilta Ilonan valmentajilta.

Katso lisätietoja www.ilonatuotanto.fi.

Ainoa ihminen, jota voit muuttaa, olet sinä itse

2011-10-13T11:47:00.001+03:00

Muutosvauhti tässä maailmassa on tällä hetkellä huikea. Ajatellaanpa vaikka yhteydenpitämistä ystäviin Facebookin kautta, helppoa surffailua netissä puhelimilla, melkoisen laadukkaan video- ja valokuvaamisen mahdollisuutta kännykällä, talouden heilahteluita ja vaikutuksia kansakuntien selviämiseen.

Muutummeko me ihmisinä yhtä nopeasti? En osaa sanoa, mutta jos joku väittää, ettei ole muuttunut elämänsä aikana yhtään, hän valehtelee. Tai ei ymmärrä muuttuneensa. Luulen kuitenkin, että osa ihmisistä hakee aktiivisesti jatkuvaa muutosta. Toisin sanoen kehitystä. He haluavat tulla jossakin paremmaksi.

Itse olen alkanut ajatella elämää matkana. Minulla on mahdollisuus oppia uutta itsestäni sekä muokata oma elämäni juuri sellaiseksi kuin haluan. En ole tyytyväinen kaikkeen, mitä elämäni aikana olen tehnyt ja sanonut, tai siihen minkälaisia valintoja olen tehnyt. Mutta nyt oivallan, että muutos ihan missä tahansa asiassa lähtee minusta itsestäni. Mihin asti minulla onkaan mahdollisuus päästä ja mitä kaikkea saavuttaa?

Viimeisen parin päivän aikana olen lukenut muun muassa unelmoinnin tärkeydestä, kuinka hankalien ihmisten käsittelyyn avain onkin sinussa itsessäsi, kuinka jokainen meistä voi menestyä hyvin yksinkertaisin välinein (kirja The Secret, Rhonda Byrne antaa siihen mielenkiintoisen näkökulman).

Allekirjoitan täysin siis ajatuksen, että jokainen meistä voi päättää muuttaa elämänsä paremmaksi. Minkä asioiden sinä haluaisit olevan paremmin? Itse työstän jo omiani. Monet asiat olen muuttanut paremmaksi jo ennen kuin olin lukenut näistä asioista tai edes ymmärsin unelmoinnin ja omien ajatusten voiman. Kyse on ollut ehkä intuitiosta tai siitä, että olen halunnut jonkin asian tapahtuvan niin kovasti että olen uskonut siihen 100 prosenttisesti.

Aikani minäkin yritin muuttaa ihmisiä ja asioita ympärilläni. Tarkalleen en tiedä, milloin minulle alkoi pikku hiljaa valjeta, että asiat muuttuvat vasta, kun minä muutun. Siitä on kuitenkin jo useampi vuosi ja samalla opin tiellä ollaan edelleen.

Tätä samaa aihetta sivusi blogissamme jo alkuvuodesta muutosvalmentaja Petri Niskanen. Tästä samasta aiheesta useat valmentajat ja kouluttajat puhuvat yritysten virkistyspäivissä, kehityspäivissä ja muissa työyhteisöjen tilaisuuksissa. Silti joku saa aina uuden oivalluksen. Usein myös ne, joille asia on jo tuttua. Sillä jos olet sitä mieltä, että tämä kaikki on kuultu jo ennenkin, niin olet ehkä kyynistynyt niin paljon, että sinun on oivallettava tämä asia uudelleen.

Annetaan siis muutoksen rikastuttaa tätäkin päiväämme.

Kirjoittaja Ulla Vilkman on tasapainoa ja hyvinvointia omaan elämäänsä tavoitteleva Ilona Tuotannon perustaja.
Luentoja ja valmennuksia hyvinvointiin ja elämän tasapainon löytämiseen löytyy useilta Ilonan valmentajilta. Katso lisätietoja täältä.

Varastaako sähköposti aikaasi?

2011-08-23T07:13:00.001+03:00

Ilmoittaako sähköpostiohjelmasi aina uudesta saapuneesta viestistä? Kiirehditkö lukemaan uudet postit saman tien? Omalla kohdallani tämä on tuttua, eikä se välttämättä edes tapahdu aina kovin tietoisesti. Olen tutustunut jo muutama vuosi takaperin ajatukseen, että sähköpostit tulisi lukea ja käsitellä vain muutaman kerran päivässä. Tuolloin ajattelin, että kuulostaa hyvältä, mutta käytännössä ei onnistu minun työssäni. Sähköposti on nimittäin yksi tärkeä työkalu työssäni. Onko sinullakin?

No, viime viikolla luin tuoreimmasta MicroPC-lehdestä (8/2011), että sähköposti varastaa liian suuren osan työajastamme, ja aloin miettiä asiaa uudelleen. Alun perin sähköposti tuli helpottaakseen työntekoamme – ja niinhän se toki helpottaakin. Paitsi jos sitä käyttää väärin. Ja välillä huomaan ”roikkuvani” sähköpostissa odottaen uusia viestejä, kun en saa tartuttua muuhun hommaan. Tässä MicroPC:stä poimitut vinkit sähköpostivirheiden välttämiseen:

Älä lähetä sähköpostia
Mitä vähemmän sähköpostia lähetät, sitä vähemmän postia itse saat. En ole koskaan tullut ajatelleeksi, mutta kun asiaa pysähtyy miettimään, niin uskon, että se varmaankin pitää paikkansa. Sähköposti soveltuu parhaiten kahdenväliseen ei-kiireelliseen keskusteluun, mutta silti usein joku muu tapa – kuten puhe tai ryhmätyösovellus (pikaviestit) – on toimivampi tapa viestiä. Ja erityisesti, jos asialla on kiire, mesetä, tekstaa tai soita. Tämä on mielestäni ehkä tärkein oppi itselleni. Myös viestien lähettämistä ”varmuuden vuoksi” monelle vastaanottajalle kannattaa välttää.

Lue sähköposteja vain niille varatulla ajalla
Keskittyminen sähköposteihin kannattaa. Suositeltava aika on esimerkiksi 20 minuuttia aamulla ja iltapäivällä. Micro PC:n mukaan sähköposti ei ole hyvä väline välitöntä toimintaa vaativien asioiden hoitamiseen. Itse tunnustan kyllä käyttäneeni sitä paljon tuossa tarkoituksessa, mutta olen hiljalleen alkanut oppia, että puhelinsoitto tai tekstiviesti on paljon parempi. Monella on nykyisin myös puhelin, jolla on helppo lukea ja vastata sähköposteihin. Sähköpostit pystyy siis kätevästi käsittelemään vaikka työmatkalla bussissa tai junassa.

Älä lueskele sähköposteja, käsittele ne
Toimenpiteet suositellaan tehtäväksi saman tien. Tässäkin on opittavaa, sillä käyn usein koneella lukemassa posteja ja jätän ne odottamaan sopivaa hetkeä, jolloin hoidan ne. Tästä listasta tulee uusi ohjenuorani:
●      Poista kaikki viestit, jotka eivät edellytä reagointia.
●      Vastaa postiin heti, jos voit tehdä sen parissa minuutissa. Poista sitten viesti, ellei sitä ole välttämätöntä arkistoida.
●      Siirrä ehdottomasti säilyttämistä vaativat viestit sopiviin kansioihin.
●      Jätä saapuneet-kansioon vain ne viestit, joiden vaatimia toimenpiteitä et voinut vielä tehdä.

Arkistoi yksinkertaisesti
MicroPC-lehden artikkelissa arkistointiin suositellaan enintään 15 kansiota, koska sitä suuremman määrän hallitseminen vie lopulta enemmän aikaa kuin säästää. Tästä olen hieman eri mieltä, sillä käytän tietokonettani työn lisäksi harrastustoimintaan ja molempiin liittyy paljon sähköpostia. Ehkä tuotakin pitäisi kokeilla ja se voisi toimiakin, mutta en taida olla siihen vielä valmis.

Artikkelissa myös kehotetaan poistamaan viestejä rohkeasti, sillä loppujen lopuksi vain harva asia on säästämisen arvoinen. Tämä on kyllä varmasti totta.

Päivittäistä sähköpostimäärää pystyy vähentämään 80 prosentilla
Jossain vaiheessa saapuvien sähköpostien määrä oli statusarvo. Johtajille ja tärkeille ihmisille tuli paljon sähköpostia. Pikku hiljaa sähköpostin määrästä on kuitenkin tullut ongelma.

MicroPC:n jutussa kerrottiin IBM:n ryhmätyövälineiden evankelistan Luis Suarezin kokemuksista. Hän huomasi, että mitä enemmän sähköposteihin vastaili, sitä enemmän hän niitä sai. Päästääkseen pois tästä noidankehästä Suarez päätti viestiä jollakin muulla välineellä aina, kun mahdollista. Hän ilmoitti aikeistaan blogissaan, Facebookissa ja Twitterissä ja etsi sopivat vaihtoehtoiset välineet ja kannusti muitakin käyttämään niitä. Ja saapuvien sähköpostien määrä romahti viidennekseen.

Itselleni ehkä sähköpostin määrä ei ole niinkään se ongelma, vaan sen jatkuva vilkuilu. Tavoitteenani on tehostaa ajankäyttöäni ja keskittyä vain olennaisiin asioihin. Siksi olen päättänyt yrittää käsitellä sähköpostit muutaman kerran päivässä sekä miettiä etukäteen, onko jokin asia sähköpostin lähettämisen arvoinen vai hoituisiko se paremmin puhelimitse tai tekstiviestillä. Ei ole siis tarvetta päästä sähköpostin käyttämisestä kokonaan irti – sillä onhan se edelleen minulle tärkeä työväline – mutta en anna sen enää jatkossa hallita ajankäyttöäni.

Kirjoittaja Ulla Vilkman on tasapainoa ja hyvinvointia omaan elämäänsä tavoitteleva Ilona Tuotannon perustaja.
Luentoja ja valmennuksia hyvinvointiin ja elämän tasapainon löytämiseen löytyy useilta Ilonan valmentajilta. Katso lisätietoja täältä.

Yksinkertaista elämääsi!

2011-08-09T21:05:00.000+03:00

Luin Kotivinkki-lehdestä (nro 12/6.7.2011) jutun jossa Maaretta Tukiainen, aiemmin televisiokanavan kanavajohtaja - nyt sisustussuunnittelija ja yrittäjä, oli ollut puhumassa oman tien löytämisestä. Tukiaisen mielestä yksi hyvä reitti oman tien löytämiseen on yksinkertaistaminen. Eli kun luovutaan jostain elämän osa-alueesta, tulee tilalle jotain muuta. Usein parempaa - sellaista, joka on unelmiemme ja toiveidemme mukaista.

Luopuminen ei ole helppoa. Usein siihen liittyy epävarmuutta ja pelkoa: miten selviän. Itse tein tänä vuonna päätöksen luopua oman yritykseni pääelinkeinosta - yritystapahtumien suunnittelusta ja toteuttamisesta - ja keskittyä yritysten henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseen.

Hyvinvointi ja kaikki siihen liittyvä kiehtoo minua kovasti ja huomaan, että yritykseni perustamisesta lähtien hyvinvointiin liittyvät asiat ovat vetäneet minua koko ajan puoleensa. Koen myös henkilökohtaisen hyvinvointini - niin henkisen kuin fyysisen - äärettömän tärkeäksi, jotta voisin olla hyvä yrittäjä, yhteistyökumppani, äiti, puoliso ja ystävä. Hyvä ihminen.

Nyt jo, vain muutama kuukausi päätökseni jälkeen, voin todeta, että olen varmasti tehnyt oikean päätöksen. Tapaan upeita ihmisiä ja asiat etenevät. Asiat loksahtavat kohdalleen. Olen innoissani kaikesta mitä tapahtuu ja hymyilen leveästi kadulla kulkiessani. Vastaantulijat katsovat oudosti ja mietin värjättiinkö kulmakarvani aamulla kauneushoitolassa liian tummaksi vai pitävätkö minua vain hulluna, kun virnistelen.

Käytetäänpä termiä elämänhallinta, oman elämän johtaminen tai itsensäjohtaminen, on kyse tärkeästä asiasta. Oman elämän perusasiat on saatava kuntoon ja jokaisen meidän on otettava vastuu omasta elämästä ennen kuin hyvinvointimme työssä voi parantua. Siksi yritystenkin kannattaa satsata yksilön hyvinvointiin.

Yksinkertaistaminen kannattaa tässäkin asiassa. Henkilöstön hyvinvointiin satsaamisessa voidaan unohtaa täyteen aikataulutetut ja paljon ohjelmaa sisältävät tyky- ja virkistyspäivät ja keskittyä hyvin suunniteltuun sekä ajatuksia ja oivalluksia herättävään valmennukseen. Uskallan väittää, että oikein suunnattu valmennus saa aikaan paljon parempia ja pitkäkestoisempia tuloksia henkilöstön hyvinvoinnissa ja tulee usein myös edullisemmaksi.
Mistä Sinä voisit luopua?

Kirjoittaja Ulla Vilkman on tasapainoa ja hyvinvointia omaan elämäänsä tavoitteleva Ilona Tuotannon perustaja.
Luentoja ja valmennuksia hyvinvointiin ja elämän tasapainon löytämiseen löytyy useilta Ilonan valmentajilta. Katso lisätietoja täältä.

Voittajan vastuu

2011-05-23T07:15:00.000+03:00

Voittaminen on aina kova työn takana. Unelman pitää olla selkeänä mielessä ja tekemisen tähdätä päämäärän saavuttamiseen. Voittamiseen vaaditaan yhteen hiileen puhaltamista, koko joukkueen ja yhteisön tukea toinen toisilleen, kovaa halua ja itseluottamusta, rohkeutta - ja usein hieman onneakin.

Bratislavassa Suomen saavuttaman maailmanmestaruuden takana edellä mainitut asiat olivat avaintekijöitä. Onnea Suomi. Toivottavasti voitto antaa koko kansakunnalle lisää eväitä pussiin nousta entistä suurempaan kukoistukseen.

”Players win games. Teams win championships.”

Bill Taylor

Voittaminen ja vapaus kulkevat aina käsi kädessä vastuun kanssa. Todellisen voittajan mittarina voidaan pitää sitä miten voittoasi käsittelet. Osalla sankareistamme pikkasen lipsui ja se on itsetutkistelun paikka. Bratislavassa nähty ilmaveivi oli positiivista historiaa, Seutulassa tehty olisi saanut jäädä tekemättä.

Kaiken kaikkiaan Suomen joukkue oli kaukalossa ja kaukalon laidalla loistava kansakunnan lipunkantaja, ja on edelleen. Kuten tulevaisuudessakin. Nuoria ja edustavia esikuvia löytyy Mikael Granlundin lisäksi useita Joonas Donskoista Joel Armiaan, Teemu Pulkkisesta Sami Vataseen, +++

”Self-praise is for losers. Be a winner. Stand for something.
Always have class, and be humble.”
John Madden

Muiden kunnioittamisen tulisi olla jokaiselle kiveen kaiverrettu perusarvo elämässä. Jääkiekossa on viime vuodet puhuttu paljon vastustajan kunnioittamisesta pelitilanteessa. Toimittajan pelitilanne on näytön ja näppäimistön edessä.

Iltasanomissa 17. toukokuuta, Kultahumu/Ruotsin trendit –jutusta löytyi seuraavia nostoja kuvien kera: kuningas Kaarle 1-6 Kustaa, kuningatar Silver, Saabin ahdinko, Volvon myynti kiinalaisille ja JAS Gripen hävittäjän putoaminen Långholmenille1993.

Mielestäni tämä on ala-arvoista journalismia. Oikeanlaisen voiton juhlinnan, myös mediassa, tulee olla iloa omasta saavutuksesta, ei häviäjän ivaamista. Paistaako takaa edelleen vanha alemmuudentunto länsinaapurin suuntaan?

Voittamisen käsittelemisessä ja tyylissä meillä on opittavaa, myös medialla. Tekemällä oppii tekemään ja voittamalla voittamaan. Toivottavasti näitä mahdollisuuksia tulee lisää.

Kirjoittaja on muutosvalmentaja, joka on toiminut yritys- ja organisaatiovalmentajana ja kouluttajana 60 maassa ympäri maailmaa, yrittäjänä yli 30 vuotta ja 1998 ainoana suomalaisena kansainvälisen nuorkauppakamarijärjestän puheenjohtajana.

Tutustu Petri Niskasen luentoihin ja valmennuksiin tästä

Toimivatko rajasi sinun parhaaksesi?

2011-05-12T20:51:00.000+03:00

Istun pihalla ja tuijottelen kolmea lähistöllä olevaa kukkapenkkiä. Yhdessä kasvit ovat kauniisti sopusoinnussa, sopivan väljästi, kullakin tarvittava tilansa. Toinen penkki on vasta perustettu, pieniä kasveja, ympärillään paljon tilaa, johon laajeta. Kolmannessa penkissä vallitsee kaaos. Kasvit taistelevat elintilastaan tukahduttaen toisiaan ja yrittäen pitää kiinni omista alueistaan.

Näinhän se taitaa mennä meillä ihmisilläkin. Kun rajamme pitävät ja ovat selkeät ja sopivan suuret, meillä on hyvä olla. Olemme sinut itsemme ja toisten kanssa, teemme itsellemme sopivia valintoja ja päätöksiä. Elämässämme on sopivasti väljyyttä ja voimme hyvin.

Jos rajamme vuotavat tai niitä ei ole, hallinnan tunteemme katoaa ja hengitystilamme kapenee. Saatamme suostua asioihin, joita emme halua ja antaa aikaamme pois itsellemme tärkeistä asioista. Rajojen vuotaessa voimme myös kohtuuttomasti pahoittaa mielemme toisten tekemisistä tai sanomisista. Tuntuu kuin joku muu ohjaisi meitä ja elämäämme - jopa eläisi sitä puolestamme.

Entä jos rajamme ovat liian pienet tai tiukat? Tällöin emme kenties käytä koko potentiaaliamme ja huomaa mahdollisuuksiamme. Elämme ikään kuin puolittain. Sisällämme pieni ääni saattaa kuitenkin kuiskutella kokeilemaan jotain aivan uutta ja laajentamaan rajojamme. Oman mukavuusalueen ulkopuolelle meno voi ensin tuntua vaikealta, jopa pelottavalta. Siitä kuitenkin seuraa kasvua.

Millaiset ovat sinun rajasi? Missä voit antaa periksi ja mistä et tingi? Kun koet rajojasi uhattavan tai loukattavan, kysy itseltäsi, mitä juuri sinä todella haluat, tarvitseeko sinun reagoida tähän tai mitä todella tapahtuu, jos kieltäydyt. Joskus toisen pyynnöstä tai vaatimuksesta kieltäytyminen voi johtaa hänet kasvun tielle, omaksi kokonaiseksi, rohkeaksi itsekseen. Se voi olla suuri palvelus teille molemmille.

Kirjoittaja on Life Coach.
Päivi Elovaaran koulutuksiin ja valmennuksiin voit tutustua tästä

Työstä energiaa kotiin? Totta kai!

2011-04-27T10:21:00.000+03:00

”Huh! Olipas rankka työpäivä. En jaksa mitään, tuleekohan telkkarista jotain? Onko jääkaapissa yhtään kaljaa? Kuinka jaksan huomenna raahautua työpaikalle? Elämä on liian raskasta, tällaista ei kestä kukaan. Pääsisinpä jo eläkkeelle.”

Tuttu tilanne monelle suomalaiselle. Työ uuvuttaa meidät, saa mielen ja ruumiin tuntumaan kuluneelta. Koti on paikka, jossa vain lataudutaan seuraavan päivän koettelemuksia varten. Elämästä tulee työssä suoriutumista sen sijaan, että voisimme iloita siitä joka päivä.

Kun kysyn luennoillani osanottajilta, millä tavalla töistä voisi saada energiaa kotiin, hämmästyn joka kerta vastauksia. Useimmat tuntuvat kyllä tietävän, mistä työn ilo muodostuu, mutta keinoja ei jostain syystä käytetä tai niitä ei huomata. Viisautta ei olekaan se, mitä tiedät, vaan se mitä teet sillä, mitä tiedät.

Jaksamme paremmin, kun henkilökohtainen merkityksellisyyden tarve tyydyttyy, kun saamme jotain todellista aikaan, kun onnistumme ylittämään itsemme, kun suunnitteilla oleva haasteellinen hanke etenee tai toteutuu. Energian lähteitämme ovat asiakkaalta, pomolta, kollegalta tai alaiselta saatu myönteinen palaute, epäonnistumisten salliminen ja työpaikan epämuodolliset tilaisuudet.

Mihin katosi nauru? Jos työpaikoilla naurettaisiin enemmän harmittomasti ja sydämen kyllyydestä, saisimme siitä tarmoa ja uutta voimaa. Kunnollisen naurun vaikutus on sama kuin kuntojumpassa. Se käynnistää ruumiin omia, parantavia voimia; samalla lihakset rentoutuvat ja keskittymiskyky paranee. Hyväntahtoinen nauru ei myöskään maksa mitään. Ja kaikki voivat työpaikalla paremmin, tuloksia syntyy ja ilmapiiri tulee kuntoon.

Toiset saavat vireyttä, kun he kykenevät ylittämään itsensä. Toiselle koulutus ja uuden oppiminen tuovat energiaa. Kolmas saa vauhtia siitä, kun oma ammattitaito on täysimääräisesti käytössä. Yhteistä kaikille vireyttä edistäville keinoille on se, että ne eivät maksa kenellekään mitään.

Työyhteisön toimintakulttuurin kehittäminen on jatkuva haaste, jossa jokaisen tulee kantaa oma, henkilökohtainen vastuunsa. Organisaatiopsykologia ja hyvää tarkoittavat ilmapiiritutkimukset eivät johda mihinkään, ennen kuin jokainen yksilö ottaa itse vastuun hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan.

Hyvä työnteon henki rakentaa, yhdistää, innostaa ja luo energiaa. Yhteinen menestys ja tulokset ruokkivat onnistumisen tunnetta. Myönteiset tunteet tarttuvat ja levittävät ympäristöön energiaa. Näin arjesta voi kotona tulla muutakin kuin kaukosäätimen tai pullonavaajan palvontaa.

Valinta on viime kädessä omasi.

Kirjoittaja on helsinkiläinen työyhteisövalmentaja ja kirjailija.
Tutustu Tompan valmennuksiin tästä.

Työhyvinvointia vai työpahoinvointia?

2011-03-22T08:57:00.005+02:00

Pahoinvoinnista ja jaksamisesta työssä on puhuttu viime aikoina ihan kyllästymiseen asti. Kiire, kiire, kiire ja tuottavuuden tehostaminen eli työn teettäminen entistä pienemmällä työntekijäjoukolla ovat todennäköisesti ne pahimmat syypäät pahoinvointiin ja ihmisten loppuun palamiseen. Viime vuosina onkin erilaisten työn iloon, kiireen ja stressin vähentämiseen sekä ajanhallintaan liittyvien luentojen kysyntä ollut huipussaan.

On toki tärkeätä, että meillä jokaisella on keinoja vähentää kiirettä ja kiireen tuntua sekä työkaluja stressin hallitsemiseen. Tärkeintä kuitenkin työssä jaksamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta on, että meillä jokaisella on omassa elämässämme elämän eri osa-alueet tasapainossa. Nyt alkaakin olla selvästi kysyntää sellaisille luennoille ja valmennuksille, joissa pureudutaan henkilökohtaiseen hyvinvointiin tavalla tai toisella.

Pelottavaa on kuitenkin huomata, miten yritykset erilaisissa kehitys- ja virkistyspäivä -nimikkeellä kulkevissa tilaisuuksissa karsivat pois sen hyvinvointiin keskittyvän jutun ja "virkistys" hoidetaan kosteilla illallisilla. Kunpa esimiehet vain ymmärtäisivät, että se sihteerin tai assistentin valitsema ja ehdottama luento, workshop, happihyppely tai naurutuokio ei ole turha, ylimääräinen ohjelma, joka voidaan helposti tipauttaa agendalta pois kun käsiteltävien asioiden määrä paisuu. Siinä on sihteerin tai assistentin tarkoitus ollut erinomainen ja hän on oikeasti miettinyt henkilöstön jaksamista ja virkistymistä.

Onneksi on myös paljon esimiehiä ja yrityksiä, jotka aidosti satsaavat henkilöstönsä hyvinvointiin. Ja jokaisella meistä on toki itsellä mahdollisuus hakeutua luennoille ja tilaisuuksiin, joissa voi kartuttaa elämänhallinnan taitojaan ja opetella lisäämään hyvinvointia elämän eri alueille. Oletpa itse hyvinvoiva tai vasta matkalla sitä kohti, niin keväinen auringonpaiste ja räystäältä tippuva vesi varmasti lisää meidän jokaisen hyvää oloa roimasti. Muista siis hengittää muutaman kerran rauhallisesti oikein syvään, kääntää kasvot kohti aurinkoa ja kuunnella lintujen lirkuttelua tai muita kevään ääniä ja nauttia hetki juuri tästä hetkestä - unohtaen arjen murheet ja kiireet.

Hyvää oloa kevään odotuksen merkeissä!

Kirjoittaja Ulla Vilkman on tasapainoa ja hyvinvointia omaan elämäänsä tavoitteleva Ilona Tuotannon perustaja.
Luentoja ja valmennuksia hyvinvointiin ja elämän tasapainon löytämiseen löytyy useilta Ilonan valmentajilta. Katso lisätietoja täältä.

Kun sinä muutut, maailmasi muuttuu

2011-03-08T21:00:00.001+02:00

Meille tapahtuu elämässä monenlaista. Osaan asioista pystymme vaikuttamaan, osaan emme. Jokaisella on kuitenkin aina mahdollisuus päättää omasta reaktiostaan. Itävaltalaista psykologia Viktor Franklia mukaellen, tapahtumien ja reaktioidemme välissä on vapautemme ja mahdollisuutemme.

Viime vuodet maailmaa ravistellut taantuma kuuluu asioihin, joista mielipidettämme ei ole kysytty. On kuitenkin meidän päätettävissämme miten toimimme menestyäksemme muuttuneessa tilanteessa.

Ahkerat ihmiset tekevät paljon - viisaat tekevät oikeita asioita

Menestystä ympäröi usein mystiikka. Miksi jotkut menestyvät ja toiset eivät? Onko se kiinni kyvykkyydestä, ahkeruudesta vai onnesta?

Näistä jokaisella on paljonkin vaikutusta. Lisäksi voimme kuitenkin esittää itsellemme erään tärkeän kysymyksen: Teenkö oikeita asioita?

Kohtaamamme asiat voidaan ryhmitellä. Ovatko ne tärkeitä vai eivät? Vaativatko ne kiireellisiä toimia vai voiko niiden hoitamista siirtää?

Usein tarmomme kiinnittyy asioihin joiden kylkeen on liimattu lappu kiireellinen.

Kiireellisistä ja tärkeistä asioista esimerkkeinä voivat olla vaikkapa lapsen syntymä, lämmitysöljyn loppuminen talvipakkasella, tuotantokoneen häiriö keskellä kiivainta sesonkia ja tapaaminen merkittävän asiakkaan kanssa. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Yhteistä asioille on, että on toimittava viipymättä. Et voi todeta: ”Hoidetaan synnytys huomenna, nyt en millään ehdi.”

Ajankäytön oikeaa tasapainoa mietittäessä voimme pohtia, luiskahtaako kalenteriimme myös kiireellisyyden statuksen omaavia asioita, jotka eivät oikeastaan ole merkityksellisiä? Kokoukset, jotka voisi hoitaa puhelinsoitolla tai sähköpostilla tai vapaa-ajan aktiviteetit, mitkä eivät täytä tarkoitustaan rentouttajina vaan lisäävät painetta ja kiirettä.

Onko ajanpuute pitkälti omaa syytämme, priorisointikykymme heikkoutta?

Toinen ydinkysymys on kääntäen jatkoa edelliselle. Käytämmekö riittävästi aikaa pysähtymiseen, elämämme isojen kysymysten pohdintaan kuten, miten suunnittelen elämäni, mitkä ovat ammatilliset tavoitteeni tai mitä voin tehdä parantaakseni suhdetta läheisiini?
Suurin osa meistä ei käytä riittävästi aikaa edellä mainittujen asioiden pohtimiseen. Syykin on yksinkertainen. Niiltä puuttuu kiireellisyyden leima ja ulkoapäin määrätty aikataulu. Meille ei tulla sanomaan: Tänään suunnittelet saavuttaaksesi tulevaisuutesi unelmat, huomenna on ihmissuhdepäivä ja ylihuomenna huolehdit kunnostasi.
Meidän täytyy itse tehdä aloite, raivata aika pohdintaan, priorisoida tekemisemme oikein ja olla pitkäjänteisiä.

Sama kaava toimii niin yksityisen ihmisen elämässä kuin yritysmaailmassakin.

Opi syömään sammakoita

- Aseta itsellesi selkeät ja riittävän haasteelliset tavoitteet. Ne parantavat suoritustasi elämän jokaisella osa-alueella.
- Uuden oppiminen on joskus vaikeaa, mutta turhasta tekemisestä ja vääristä toimintatavoista poisoppiminen vielä vaikeampaa. Siitä huolimatta: Opi luopumaan turhasta.
- Positiivisuus ei ole ratkaisu, mutta sen puute on ongelma. Pohdi mitkä ovat vahvuuksiasi, käytä niitä hyväksesi ja usko itseesi.
- Tunnusta heikkoutesi ja käytä muiden apua, samalla kehittäen itseäsi.
- Useat päätökset perustuvat olettamuksiin. Älä oleta liikaa vaan valmistaudu ja selvitä asiat.
- Ongelmissa keskity ratkaisun etsimiseen, älä märehtimään, miksi näin kävi.
- Ota tavaksi syödä sammakko joka aamu. Jos näin teet, se on todennäköisesti ikävintä mitä sinulle päivän aikana tapahtuu. Käännös selkokielelle: Kun hoidat vaikeat asiat viivyttelemättä, vapautat energiaasi ja tehokkuutesi kasvaa merkittävästi.

Nyt on mahdollisuuksien aika
Ongelma on aina haaste. Haaste on mahdollisuus muuttua, muuttaa ja kehittää.
Ihmismieli on kuin laskuvarjo. Se toimii vain avoimena.

Kirjoittaja on muutosvalmentaja Petri Niskanen, joka on toiminut yritys- ja organisaatiovalmentajana ja kouluttajana 60 maassa ympäri maailmaa, yrittäjänä yli 30 vuotta ja 1998 ainoana suomalaisena kansainvälisen nuorkauppakamarijärjestän puheenjohtajana. Tutustu Petriin tarkemmin tästä.

Hyvä ruoka - parempi olo

2011-02-22T22:28:00.000+02:00

Vanha sanonta ”Olemme mitä syömme” pitää hyvin paikkansa. Valikoimalla mitä suuhumme pistämme, voimme hyvin pitkälti vaikuttaa siihen, miten voimme – eli mitä olemme. Ravintoasiat ovat alkaneet kiinnostaa yhä useampia, sillä jaksaminen työelämässä sekä vapaa-ajalla koetaan yhä tärkeämmäksi. Yritysten työhyvinvointi- ja virkistyspäivissäkin alkaa jo näkyä tämä ravintotrendi, vaikka monet henkilöstötilaisuuksien järjestäjät ovatkin vielä sangen varovaisia ravintoteeman suhteen.

Järjestimme RTA-Yhtiöiden ja sen tytäryhtiöiden henkilöstölle virkistyspäivän, jossa pääteemana oli Hyvä ravinto, parempi ruoka. Tilaisuus alkoi tiiviillä tietoiskulla ravintoasioista: miten saamme ravinnosta lisäenergiaa, mitkä asiat vaikuttavat ruoansulatukseen ja miten sitä voimme edesauttaa ja minkälaisia valintoja tekemällä voimme parantaa ruokavaliotamme. Ravitsemusasiantuntijan oppeja päästiin tietoiskun jälkeen testaamaan käytännössä – osallistujille oli järjestetty seitsemän rastipistettä, jossa he saivat vastata ravinto- ja terveysaiheisiin kysymyksiin. Rasteilla oli muun muassa rasvoja, joista tuli valita terveellisin leivän päälle laitettava sekä ruisleipiä, joiden tuoteselosteita vertailemalla valittiin paras. Pääsivätpä osallistujat myös laskemaan omaa painoindeksiään.

Haastavaksi koettu osallistujajoukko, joka koostui muun muassa betonimiehistä, sähkömiehistä ja maanrakennusalan työmiehistä, osallistui aktiivisesti tehtävärasteihin ja yllättävää oli, että tietoakin aiheesta kohderyhmällä tuntui olevan. Aihe kiinnosti useita ja sekä ravintoasiantuntija että Gunilla saivat paljon kysymyksiä liittyen rasteihin ja tietoiskuun.

Meillä suomalaisilla haastavinta ruokavaliossa tuntuu proteiinien riittävä saanti ja proteiinit ovatkin ruokavaliossa erittäin tärkeitä, mikäli mielii vaikkapa painoaan pudottaa. Ruokavalio, jossa proteiinit ja hiilihydraatit ovat tasapainossa, on muutenkin hyvä, sillä se vähentää turvotusta ja muita ruoansulatuksen ongelmia sekä vähentää myös aterian jälkeistä väsymyksen tunnetta. Miten paljon proteiinia sitten tulisi syödä? Ravitsemusasiantuntijamme Riitta Okkosen mukaan 1 – 1,5 grammaa painokiloa kohden eli 60 kg painavan henkilön tulisi syödä 60 – 90 grammaa proteiinia päivässä. Tämä määrä proteiinia tulee esimerkiksi syömällä lounaalla 120 g kirjolohifilettä ja päivällisellä saman verran broilerin rintafilettä.

Haluaisitko muitakin vinkkejä parempaan oloon?
Ota yhteyttä ja tilaa yrityksellesi erilainen virkistyspäivä Hyvä ravinto, parempi ruoka tai Riitta Okkosen Lisäenergiaa! -luento tai henkilökohtainen ravintoneuvonta.

Työtä enemmän vai fiksummin?

2011-02-08T00:00:00.003+02:00

Kuvittele, että tapaat metsässä miehen, joka sahaa puuta nurin hiki hatussa.
”Mitä sinä teet?” kysyt häneltä.
”Etkö näe?” kuuluu kärttyisä vastaus. ”Kaadan puuta.”
”Näytät väsyneeltä!” huudahdat. ”Kauanko olet sahannut?”
”Kuudetta tuntia”, mies vastaa, ”ja olen aivan poikki. Tämä on kovaa hommaa.”
”Mikset sitten pidä muutaman minuutin taukoa ja teroita sahaasi?” kysyt. ”Varmasti työ sujuisi silloin ripeämmin.”
”Ei minulla ole aikaa sellaiseen”, mies huomauttaa painokkaasti. ”Minun täytyy sahata.”

Tehoja lisäämällä ei synny parempia tuloksia. Kun seuraan talousuutisia, en voi välttyä ajatukselta, että tehostamisen nimissä tehdyt saneeraukset ovat kuin tylsällä sahalla tehtävää metsän kaatoa.

Joskus kannattaisi pysähtyä miettimään, tehdäänkö asioita työpaikoilla fiksusti? Vai kohdellaanko ihmisiä ja organisaatiota kuin konetta, joka kasvattaa kierroksia, kun johto painaa lisää kaasua? Jossakin vaiheessa moottori menee rikki, eikä se ole kenenkään edun mukaista. Fiksu johto ymmärtää virittää koneensa, etsiä uusia ja entistä toimivimpia ratkaisuja.

Hyvinvointi ja tehokkuus eivät ole toistensa vastakohtia.

Kirjoittaja on helsinkiläinen työyhteisövalmentaja ja kirjailija.
Tutustu Tomppaan valmentajana ja hänen valmennuksiinsa tästä.

Mitä sinulle tarkoittaa terveys?

2011-01-24T21:10:00.008+02:00

Kirjoita paperille 10 sanaa, jotka kuvaavat, mitä sinulle tarkoittaa terveys. Pyydä sitten kahta muuta henkilöä kirjoittamaan omat sanansa. Hyvällä onnella voitte löytää muutaman kaikille yhteisen sanan. Terveyden kokeminen onkin ainakin osittain subjektiivista. Ulkopuolisin silmin hyvinkin sairaalta vaikuttava voi kokea itsensä jokseenkin terveeksi. Vastaavasti perusterve saattaa pienenkin flunssan yllättäessä tuntea olonsa todella sairaaksi.

Sairauskaan ei ole aina pelkästään huono asia. Joillekin meistä vasta sairaus antaa luvan hellittää ja levätä. Toteamus "taidan olla tulossa kipeäksi" on omassa mielessä hyväksytympi vaihtoehto hätähuudolle "nyt en enää jaksa". Ja kun tarpeeksi pitkään "ei jaksa", stressi aiheuttaa fyysisiä oireita. Sairaus voikin joskus olla omalta sisäiseltä viisaudelta kehon kautta saatu merkki pysähtyä miettimään elämäntilannetta. Jos et usko ensimmäisiä pieniä merkkejä, keho vastaa yhä suuremmin panoksin.

Kun olet määritellyt, mitä terveys sinulle tarkoittaa, näkyykö se arjessasi? Mitä teet terveyden ylläpitämiseksi? Miten se näkyy ajankäytössäsi? Useimmat meistä sanovat terveyden olevan tärkeä arvo, huomattavasti harvemmat toimivat sen mukaisesti.

Jos siis päätät tehdä jotakin voidaksesi paremmin... niin, siinähän se tulikin... kyse on päätöksestä. Päätös sinänsä on helppo tehdä, päätöksessä pysyminen vaatii itsekuria. Seuraavat keinot helpottavat päätöksessä pysymistä. Kun tiedät, mitä tavoittelet, kirjoita se tarkasti ja yksityiskohtaisesti paperille. Luo itsellesi selkeä mielikuva, millainen olet ja millaista on elämäsi, kun tavoite on toteutunut. Kerro päätöksestäsi myös toisille, silloin siitä on vaikeampi livetä. Jaa tavoite pienempiin palasiin, jolloin urakka tuntuu helpommalta. Varaa kalenteriin aikaa tarvittaville toimenpiteille ja pysy tiukkana, älä käytä tuota aikaa mihinkään muuhun. Ota ensimmäinen askel heti.

Hyvää vointia ja onnistuneita päätöksiä!

-- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- --
Kirjoittaja on Life Coach. Tutustu Päivi Elovaaraan valmentajana sekä hänen valmennuksiinsa tästä.