Cherry Bomb

Kesäloma ohitse..

2015-07-19T15:17:00.001+03:00

Kesäloma tuli ja meni. Olin suunnitellut ties mitä tekemistä, mutta valitettavasti lomani meni pilalle. Jouduin toisella viikolla sairaalaan, ja siellä tulikin sitten vietettyä muutama päivä. Kotiin päästyäni voimat oli kovin vähissä enkä jaksanut muuta kun olla möllöttää. Kyllä harmittaa. Onneksi saan kumminkin 4 päivää lomaa vielä elokuussa. Olisin saanut enemmänkin sairaslomaa, mutta en sitten kehdannut niitä ottaa. Nyt pikkusen harmittaa etten niitä ottanut. Joka tapauksessa kesäloma on pidetty ja työt alkoivat jälleen.

Töissä olemme alkaneet suunnittelemaan ensi joulua. Tuntuu aina kovin oudolta suunnitella heinäkuussa joulua, mutta niin meillä tehdään. Joulukorttimallien askartelu käy kuumana, ja myös muiden joulukoristeiden tekeminen. Kovasti mietitään mikä voisi olla tämän joulun askartelu hitti. Onneksi on vielä aikaa muutama viikko. Lista on kummiskin kovin suuri ja aika kuluu kovin nopeasti.

Lomalla kävin Myyn ja Tiuhtin kanssa hampaiden puhdistuksessa. Jännitän aina ihan hirveästi kun tytöt nukutetaan. Varsinkin kun Myyllä on tuo sydänvika. Myyllä oli pahentunut sydänäänet. Mutta ei vielä joudu lääkitykselle (onneksi) , vaan seurataan edelleen tilannetta. Lääkäri ihmetteli Myyn olemusta. On kuulemma kovin pirteä, leikkisä, ym, siihen nähden että on tuo vika. Olen samaa mieltä. Iida meinaan oli ihan erinlainen. Hengitys pihisi, yski paljon eikä jaksanut oikein kauheasti tehdä mitään. Toivon sydämestäni että Myy pysyisi tässä kunnossa kauan. Eikä lääkitystä tarvisi aloittaa vielä pitkiin aikoihin. Tiuhtilla todettiin myös sivuääni sydämessä. Hyvin pieni 1/5, kun Myyllä se on 3-4/5. On siinä 3 ja 4 rajoilla nyt. Voi kun toivon että tytöt pysyisivät "terveinä" vielä vuosia. Lääkäri kummiskin sanoi, että ottaen huomion niiden iän ne ovat todella hyvässä kunnossa. Välillä unohdan että rakkaat tyttöni ovat kohta 11-vuotiaita. Muistan vieläkin elävästi kun, kuulin kuinka ne ensimmäisen kerran vetivät ilmaa keuhkoihinsa. Se oli taianomainen hetki, ja kuinka sydämeni pakahtui niitä kohtaan tuntemastani rakkaudesta. Kauan olemme olleet yhdessä, ja toivon mukaan kauan tulee olemaan vielä jatkossakin.

Joskus toivon että saisin nämä hetket takaisin. ♥

En muista minkä ikäisiä tytöt tässä on. Eivät kummiskaan kovin vanhoja kun naamoissa ei vielä ole yhtään valkoista. ♥

Hain vanhan nukensänkyni tytöille. Siinä on mukava mammia. ♥

Juhannus

2015-06-20T00:30:00.001+03:00

Hyvää juhannusta kaikille...

Olen onnekas että kotini lähellä on näin kaunis niittypolku.

Nämä saappaat on ostettu minulle kun olin 10-vuotias, nyt olen 35... Kauan on saappaat kestäneet matkassa.

En poiminut kukkia tyynyn alle, vaikka muuta voisi luulla.

Luonnon kukat ovat sitten kauniita.

Myrtti ja Tiuhti. ♥

Sohvaa mä metsästän...

2015-06-17T22:08:00.000+03:00

Olen viimeisen viikon aikana metsästänyt itselleni uutta sohvaa. En muistanut kuinka vaikeata sopivan sohvan löytäminen oikein voi olla. Olen istuttanut takamukseni ties kuinka monelle sohvalle, enkä vieläkään ole täysin varma minkälaisen sohvan haluaisin. Olen jo vuosia toivonut vaaleaa sohvaa. Nyt mietin uskaltasinko hankkia sellaisen. Koirien kanssa on vaikeata pitää vaaleat pinnat puhtaina. Sohvaan voi tulla vaikka mitä jälkeä. On kurasta tassua, vaahto / muuta oksennusta, ruokaa viedään sohvalle, karvat ym. Kysyttyäni vihreä talo- blogaajalta neuvoa, alan kummiskin kallistumaan siihen uskaliaaseen ratkasuun että ostaisin sen vaalean sohva. Tällä hetkellä omistan punaiset divaanin ja nojatuolin, väristään huolimatta niissä näkyy elämisen jälkiä. Rupesin miettimään muita värejä ja ei taida olla väriä missä tahrat ei näkyisi. Paitsi sohva joka on nahkaa. Olisin todella fiksu jos ostaisin sellaisen. Mutta kun en ole. :) Tulen varmaan vielä jossain vaiheessa katumaan valintaani. Tyypillistä minulle. Olen ihan ulalla mitä tehdä ja minkä valita. Huomenna pitäisi valinta olla tehtynä. Sotkassa meinaan loppuu tarjous ja hinnat nousee. Voi tätä valinnan vaikeutta...

Ensimmäinen sohva on sotkassa. Oli ihan hyvä istua, selkänoja on aikas matala tosin.

Toinen vaihtoehto olisi tämä, pidän todella paljon miltä tämä sohva näyttää, myös täsä oli aikas matala tuo selkänoja.

Sama sohva vaaleana.

3 vaihtoehto onkin sitten ikean sohva. Tässä oli kiva istua, päällisen saa pois ja pestyä.

Plussaa olisi myös se että voisin ostaa siihen heti myös toisen värisen päällisen.

Vielä yksi päivä...

2015-06-11T22:52:00.000+03:00

Tämä viikko vielä, ja sitten minulla alkaakin kesäloma. On sitä jo odotettukin, ja olen jo useamman viikon laskenut hartaasti kalenteristani päiviä. Nyt ei työpäiviä sitten olekkaan kun yksi. Kauheasti en vielä ole tehnyt suunnitelmia lomalleni, mutta päätettiin siskon kanssa taas käydä virossa. Tuleekohan tästä jokavuotinen perinne. Nyt tarkoituksena olisi olla siellä muutaman tunnin kauemmin kun viimeksi. Odotan jo innolla reissua, ja toivon kovasti että sattuisi kohdalle yhtä kaunis ilma kun viime vuonna.

Muita isoja suunnitelmia en sitten vielä ole tehnytkään. Pieniä onkin sitäkin enemmän, elokuviin menoa, kahvilla käymistä ja unohtamatta särkänniemeä. Tarkoituksena olisi myös ostaa uusi sohva ja Myyn pitäisi päästä hampaiden puhdistukseen. Jännitän jostain syystä ihan hirveästi Myyn hammas puhdistus käyntiä. Se ei ole ensimmäinen kerta kun Myyllä puhdistetaan hampaat eikä ensimmäinen koira jonka olen siihen vienyt, mutta varsinkin nyt jännitän sillä Myyllähän todettiin muutama vuosi sitten sydän vika ja kovasti jännittää tuo nukutus. Vaikka ainahan siinä nukuttamisessa on riskinsä. Ja onneksi tuossa hammaspyykissä ei koiraa nukuteta kovin syvään uneen. Mutta silti kovasti jännittää... Ainainen murehtia kun olen.

Willow se osaa aina olla edukseen kuvissa.

Ei uskoisi että ovat siskoksia. Tässä kuvassa ei niinkään huomaa Willown ja Tjorvenin suurta kokoeroa.

Rakkaat.

Kesäloma on hyvä aloittaa uusilla kengillä. :)

Surua...

2015-05-23T14:47:00.002+03:00

Tämä vuosi on tähän asti ollut kovin vaikea. On ollut paljon surua ja murheita. Onneksi on ollut muutama ilon hetkikin, mutta ne ovat olleet kovin vähäisiä. Oma terveyteni on edelleen kovin huono. Vieläkään ei ole selvinnyt mikä minulla on, mutta kovasti etsitään syytä, ja toivotaan että vielä jonakin päivänä saataisiin vastauksia. Sillä välin otetaan kokeita ja mietitään että mitä seuraavaksi. Onneksi näyttäisi että olen saanut hyvän lääkärin, joka oikeasti haluaa selvittää mikä on eikä lähetä minua kotiin, ja pyydä katsomaan josko viikon kahden päästä olo olisikin jo parempi. Niitäkin on ollut, valitettavan monta...

Perhettämme kohtasi myös suuri suru, kun yllättäen menetimme yhden koiristamme. Vanhempieni koira joka on myös minun koirien Tinyn, Tjorvenin, Myrtin ja Willown isä. Sairastui yllättäen ja eikä sitten enää jaksanut olla luonamme. Ikävä on edelleen läsnä ja kun pysähdyn ajattelemaan Pedroa, ei kyyneliltä voi välttyä. Eikä suru poistu kun ajan kanssa. On tosin aina vaikeampaa hyväksyä lähtöä kun on vielä vuosia hyvin jäljellä. Onhan se vaikeaa myös kun ikä painaa, mutta jotenkin sen on pystynyt hyväksymään paremmin kun näitä yllättäviä poistumisiä... Lemmikin poistuminen on kyllä raskasta...

Yksi viimeisitä kuvista Pedrosta. Seuraavana päivänä ei Pedroa enää ollut...

Voi rakas ikävä on suuri...

Sairastelua...

2015-03-20T21:02:00.000+02:00

Hei pitkästä aikaa. En ole unohtanut tätä blogia, vaikka se siltä kovasti vaikuttaakin. En vain ole ollut kunnossa pitkään aikaan. Terveyteni on reistaillut pahemman kerran ja enkä ole vieläkään kunnossa. Tällä hetkellä elämääni on kuulunut töissä käyminen, ja akkujen lataaminen, että pystyn siellä töissä olemaan. Vaikeata on varsinkin nyt koska olo on ollut viimeiset 5 vko jo kovin vaikeata. Toivon kummiskin että minut saadaan pian kuntoon, vaikka täytyy myöntää että olen aikalailla itse menettänyt toivon että tulen kuntoon. Onneksi mulla on ihana äiti joka jaksaa yrittää pitää mun mielialaa korkeella. Nauttikaa siitä että olette terveitä, sillä se on kyllä tärkein asia mitä onkaan.

Hyvää kevättä kaikille!

Kuulumisia...

2014-11-29T21:23:00.000+02:00

Taas on mennyt iäisyys kun olen tänne viimeksi kirjoittanut. Siihen on monia syitä. Ensimmäinen: vanha läppärini hajosi joten ostin uuden, no minun tuurillani oli uudessakin vikaa, joten lähetin sen takuuseen. Nyt se toivon mukaan on korjattu, eikä mitään uusia yllätyksiä enää tulisi vastaan. Ja toiseksi olen ollut todella kiireinen. Töissä on ollut hirvee hulina ja päivät on mennyt sellasella vauhdilla ettei ole kerennyt / jaksanut paneutua mihinkään muuhun kun majoittautumaan sohvan perukoille.

Myy parka on myös taas toistaitoinen. Tällä kertaa ei haima vaivaa ( koputan puuta) , vaan se on loukannut silmänsä. Kävimme lääkärissä ja Myyllä oli haava silmässä. Saimme tipat ja kipulääkkeen. silmä vaan ei lähtenyt parantumaan ja päädyimme takaisin lääkäriin missä Myyn silmä "avattiin". Eli arpi kaavittiin pois. Uudet tipat, kipulääkkeet ja antibiootti kuurin. Nyt jännittyneinä odotamme maanantaita jolloin menemme kontrolliin katsomaan josko silmä on alkanut paranemaan. Jos ei niin joudumme silmälääkärin pakeille. Toivon todella että silmä olisi kunnossa. Ennen kaikkea Myyn takia, mutta myös sen, että lääkärissä käynti on hirveän kallista... Varsinkin erikoislääkärillä käymiset. Mutta mitä ei tekisi rakkaan ystävänsä eteen.

Toivon että saisin aikaiseksi kirjoittaa tänne useammin joulukuun aikana. Toivottavasti teillä on ollut mukava syksy ja ja joulun odotuskin on nyt alkanut. Eikö olekkin ihanaa?

Tässä silmä ekanlääkäri reissun jälkeen.

Illalla silmäluomi turposi. Säikähdin ihan hirveästi. Mutta onneksi se laski pian kun päätin antaa sille antibioottia. Ihme ettei lääkäri sitä heti antanut... Varsinkin kun silmä alkoi heti menemään parempaan suuntaan. Sääli ettei lääkettä ollut tarpeeksi ja kun se loppui silmä meni heti huonompaan suuntaan.

Tässä tänään.

Silmä näyttää minusta paljon paremmalta. Toivottavasti huomenna silmä olisi vieläkin parempi.

Kysyin haluaako Myy jotain hyvää.

Kun sanon haluatko se merkitsee meillä että jotain hyvää on tiedossa. Niinpä tytöt saivat pienet palat kanaa. Kyllä maistui.

Joulua odotellessa...

2014-10-17T21:44:00.002+03:00

Olen aloittanut jouluun valmistautumisen. Teen tänäkin vuonna jotkin lahjat itse ja olenkin saanut niistä kolme tehtyä. Laitan niistä kuvaa sitten joulun jälkeen sillä ainakin yksi lahjan saaja käy joskus blogiani kurkkimassa. (siskoni) Joten pysykööt vielä salassa. Olen myös tehnyt joitakin uusia jolukoristeita itselleni. Nämä juuttinaru kuuset valmistuivat viikko sitten ja täytyy sanoa että pidän niistä aina vaan enemmän ja enemmän. Voikun joulu olisi jo pian täällä...

Myy pieni sairastaa...

2014-09-27T23:43:00.001+03:00

On ollut kurja viikko. Läppärini hajosi ja mikä kauheinta Myyn haima alkoi taas oireilla. Myyllä on ennen ollut haimatulehduksen ollessa päällä haima-arvo 500 joka on todella korkea, nyt se oli kohonnut yli 1000. Säikähdin ihan hirveesti. Eläinlääkäri kummiskin rauhoitteli ettei tarvitse maalailla piruja seinille. Myy voi nyt hyvin. On oma ihana itsensä ja menossa mukana. Lääkäri, ja hoitajat varsinkin kehuivat, että se oli niin kiltisti. Myy onkin kovin kiltti tyttö, ellei tule vieraita koiria lähettyville. :) Nyt elämme taas päivä kerrallaan. Jatkamme Royal caninin Low Fat ruualla jota ostin taas muutaman purkin lisää. Innostuin kun huomasin että Hill'slläkin on haima sairaille ruokaa myynnissä. Ilo loppui lyhyeen sillä se ei neidille kelvannut. Vaikka kuinka yritin niin Myy nyrpisteli nenäänsä minkä kerkesi. Onneksi tuo Royal Canin kelpaa. Kallista se on kun mikäkin, mutta mitäpä en tekisi ystäväni eteen. ♥
Myyn ruuasta löytyy lisätietoa täältä. Siitä kiinnostuneille.

Myy ja sen rakas bunny.

Bunny on saanut kovaa kyytiä. Sillä on päässään kaksi kaljua kohtaa mistä Myy pitää kiinni ja antaa sille kyytiä. Ns. doggystyle... :D

Niin rakas. ♥

Se siitä sohvasta...

2014-09-12T18:44:00.003+03:00

Tahtoisin niin uudet huonekalut. Varsinkin uusi sohva on ollut jo iät ja ajat hankinta listallani. Uuden sohvan halua kiihdytti myös se, että rakas Tiuhtini meni ja pissasi toisen sohvistani... Saan tosin syyttää siitä vain itseäni. Neiti kyllä pyysi ulos, mutta mä vaan sanoin että pieni hetki vielä. Joten neiti päätti näyttää mulle mitä mieltä se oli mun hetkestäni. Eipä tule istuskeltua siinä enää. Onhan se pesty joo, mutta nyt se on kyllä tullut vihdosta viimein matkansa päähän. Toivon kovasti että saisin ostettua uuden sohvan ennen joulua. Olisi niin ihanaa saada muutenkin ihan uusi olohuone. Toivottavasti toiveeni tulisi toteutumaan...

Mitään en ole tehnyt...

Muumilaatta-sarja

2014-08-21T22:31:00.002+03:00

Tästä näkyy miltä tuleva Muumilaatta-sarja näyttää kokonaisuudessaan.

Koriste Roxy...

2014-08-08T22:06:00.002+03:00

Jotkut esineet vain saavat sinut ihastumaan. Niin kävi nyttenkin. Tunnen itseni ihan harakaksi kun näen jonkin ihanan esineen, se on vain pakko saada. Onneksi tämä ostos ei päätä huimannut ja lompakkokin köyhtyi vain 6,95€. Kannatti käväistä ruokatunnilla Hemtexillä. Ketun voi ostaa myös täältä.

Olen niin tykästynyt tähän!

Kuvansiirtoa...

2014-08-06T22:05:00.000+03:00

Olen kovasti taas tehnyt kaikenlaista. Joululahjojakin on valmistunut muutamia. Päätin myös kokeilla kuvansiirtolakkaa ja se oli kanssa kovin kivaa puuhaa. Valitsin ensimmäisiksi töikseni kuvan Tiuhtista ja Myystä. Toiseen taas valitsin Ymmin kuvan. Kokeilin lakkaa puurasioihin ja niistä tulikin kivan näköiset. Maalasin ne vielä valkoiseksi ja laitoin lakkaa päälle. Lakkaa ei olisi välttämättä tarvinnut laittaa, mutta omasta mielestäni on hyvä lakata pinta koska se kestää paremmin käyttöä. Tähän jää kyllä koukkuun Minkähän kuvan valitsen seuravaaksi...

Ymmi ihanainen

Ja mun ihanat tytöt.

Arabian muumi uutuudet syksy 2014...

2014-08-04T13:50:00.001+03:00

Tänä vuonna on meitä muumi faneja lellitty ties millä ihanilla asioilla. Nytkin on arabialta tullut ja on tulossa jotain ihanaa. Nämä laatat tulevat syyskuussa kauppoihin ja ovat myynnissä rajoitetun ajan. Niistä tulee muodostumaan ihana muumi-sisustuspuu. Joka on helppo ripustaa seinälle taikka sijoittaa hyllylle. Ovat myös kauniita yksikseenkin. Laatat vaihtuvat puolen vuoden välein, yhteensä viidessä jaksossa. Viimeiset laatat tulevat myyntiin 2017.

Aina niin ihana muumimamma. Kokoa tällä laatalla on 151x189mm ja Hinta 29.90€

Muumipappa laatan koko on myös 151x189mm ja hinta 29.90€

Muumimamma saa myös oman kannun ja vieläkin ihanamman purkin. Nämä ilmestyvät kauppoihin syyskuun ensimmäisellä viikolla.

Olen todella ihanstunut tähän purkkiin. Väri, kuvat ja varsinkin se että niitä kuvia on samassa purkissa jopa kolme.

Kuinka moni teistä aikoo ostaa nämä kotiansa piristämään. :)

Pentuja vai ei pentuja....

2014-08-02T23:44:00.001+03:00

Olen ollut jo jonkin aikaa kahden vaiheilla. Kovasti on mietityttänyt teettäisinkö Tjorvenilla pennut vai en. Pian meinaan olisi se viimeinen mahdollisuus, ja eikä sekään tietenkään ole varmaa tulisiko pentusia. Toisaalta en tiedä kuinka kestisin sen luopumisen. Minunhan kasvattamis yritykset tyssäsi juuri siihen, etten voinut luopua yhdestäkään pennusta. Tyhmä minä. Tietenkin nyt tiedän etten voisikaan pitää kun yhden pennun, jos sitäkään. Suurin asia mikä minua murehdituttaa jos teetän pennut on se, että saako ne hyvät ja rakastavat kodit. On tämä vaan vaikeaa...

Suurin asia mitä pelkään on tietenkin se että jos Tjorvenille tapahtuisi jotain synnytyksen yhteydessä. Sitä en kestäisi. Mun pieni rakas höpönassu. ♥

Kesää.....

2014-06-13T20:06:00.001+03:00

Olen saanut nauttia kesälomasta pariviikkoa. Nyt se kummiskin lähenee loppuaan, ja ensi tiistaina alkaa taas arki. Olisin kernaasti ollut kauemminkin lomalla, mutta hyvä näinkin. Emme ole tehneet kummosia. Olen siivoillut kotona, lukenut paljon kirjoja, katsellut hyviä elokuvia, nähnyt ystäviä ja viettänyt aikaani rakkaiden chihujeni kanssa. Seuraavaksi odotan heinäkuun ensimmäisiä päiviä. Lähden helsinkiin siskon luokse ja menemme viettämään yhden päivän virossa. En malta odottaa!! Toivottavasti on hieno ilma.

Takapihani on todella onnettoman näköinen. Ostin sinne muutaman samettikukkasen piristämään sitä edes vähäisen.

Jostain syystä pidän miltä voikukan siemenpallot näyttää.

Taas on kuvan väritys mennyt päälaelleen picasasta tänne tultaessa..

Onneksi aurinko on edes joinakin päivinä suvainnut näyttäytyä.

Kävin myös moikkaamassa muumipeikkoa.

Myy ihanin.

♥

Rakkaat siskokset. Kohta 10 vuotta kulkeneet rinnatusten. ♥

Ja peräkanaa...

Olen jo valmistautunut pikkuhiljaa jouluun. Tässä isälleni tekemät villasukat. Seuraavaksi taidan tehdä äidille sukat. On hyvä aloittaa näin ajoissa. Viime vuonna kun jäi paljon lahjoja tekemättä. Aika loppui yksinkertaisesti kesken.

Olen palannut myös takaisin lapsuuteen / nuoruuteen. Luin Mirkka- kirjat viimeksi ala- yläaste iässä. Välillä on kiva lukea vähän "kevyempää" kirjallisuutta. Näiden parissa on ollut kiva nauttia kesälomasta ja lapsuuden muistoista.

Olen myös tehnyt itsellenikin villasukat. En nyt tosin kesälomalla vaan aikaisemmin.

Vahva sydän...

2014-05-24T18:09:00.001+03:00

Tiuhti on voinut vähän huonosti tässä jonkin aikaa. Eilen sitten päätin että on aika käydä lääkärissä. Ilokseni lääkäri totesi että Tiuhtilla on tosi voimaks sydän joka lyö loistavasti. Syvä helpotuksen huokaus. Olen meinaan pikkuisen pelännyt että Tiuhtillekin olisi tullut tuo sydänvika. Onneksi sydän kummiskin on tällä hetkellä kunnossa. Ehkä Tiuhti on perinyt voimakkaan sydämensä isältään Turkalta. Tutkittuaan aikansa lääkäri tuli siihen tulokseen että tiuhtilla on todennäköisesti suolistotulehdus. Saimme lääkekuurin ja toivottavasti ne saavat Tiuhtin taas kuntoon. Ainakin ruoka on maistunut paremmin. Toivottavasti Tiuhti on taas pian kunnossa.

Kun Tiuhti oli kovin kipeä, Tiny pysyi äitinsä rinnalla. Ihan sydän meinasi pakahtua katsellessani tätä ihanaa näkyä.

Niin ihana näky.

Innostuin ottamaan kuvia..

♥

Myy ja Myrtti pysyivät myös lähettyvillä.

Jaffakakku..

2014-05-11T23:09:00.002+03:00

Minulta pyydettii jaffakakun ohjetta joten tässä. Toivottavasti maistuu. :)

Jaffakakku
(n. 10 palaa)

Pohja

150 g voita
3 kananmunaa
2 dl sokeria
2 rkl raastettua appelsiininkuorta ( itse raastin koko appelsiinin )
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Appelsiinisiirappi

2 dl tomusokeria
1 dl vastapuristettua appelsiinimehua

Kuorrutus

150 g tummaasuklaata
1 dl kuohukermaa
25 g voita

Lisäksi

sokeroitua appelsiininkuorta ( itse laitoin valkosuklaata ).

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Sulata voi ja anna sen jäähtyä hetki.
Voitele ja jauhota kakkuvuoka ( 1 1/2 l ). Vaahdota sokeri ja kananmunat vaaleaksi vaahdoksi. Lisää appelsiininkuori ja voisula. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää ne taikinaan. Kaada taikina vuokaan.

Paista kakkua uunin alatasossa n. 40 min.

Anna kakun jäähtyä vuoassaan n. 10 min.

Tee sitten appelsiinisiirappi kakun jäähtyessä. Mittaa tomusokeri ja appelsiinimehu kattilaan. Keitä keskilämmöllä , kunnes seos sakenee hieman. ( itse sekottelin seosta vispilällä ).

Pistele kakkuun reikiä esim. coctailtikulla. ( Kannattaa pistellä oikein kunnokka että kakusta tulee oikein kostea. Itse huomasin että olisi pitänyt pistellä enemmän, että siirappi olisi oikein imeytynyt pohjaan asti ). Valele kakkua appelsiinisiirapilla vähän kerrallaan, kunnes kaikki neste on imeytynyt. ( Tässäkin kannattaa valella siirappi kokonaan kakkuun, vaikka voikin jossain vaiheessa tuntua että vähempikin riittäisi ).

Tee kuorrutus. Rouhi suklaa. Mittaa kerma kattilaan ja anna kiehahtaa. Lisää joukkoon suklaapalat ja voi. Ota kattila pois liedeltä. Sekoita, kunnes suklaa sulaa ja seos on tasaista. Anna jäähtyä hetki. Levitä kuorrutus kakun pinnalle.

Koristele kakku sokeroiduilla appelsiininkuorilla. ( Itse rouhin valkosuklaata kakunpäälle, joka sopi myös mainiosti ).

Äitienpäivä..

2014-05-11T21:36:00.002+03:00

Tänä vuonna vietimme äitienpäivää pienellä porukalla. Ei ollut muita kun minä, veljeni ja tietenkin äiti. Isä oli töissä ja sisko ei päässyt tulemaan. Meillä oli kumminkin mukavaa pienellä porukalla, vaikka olikin pikkuisen ikävä puuttuvia ihmisiä. Heräsin aamulle leipomaan äidille kakkua. Äitikin oli meinannut leipoa kakun, mutta isä oli sanonut että kyllä se Elina on varmasti leiponut sulle kakun ja niinhän minä leivoinkin. Tällä kertaa kokeilin jotain ihan uutta ja tein semmoisen jaffakakun. Oli kyllä hyvää, vaikka itse sanonkin. Maistui ihanasti appelsiini ja suklaa. Isäkin söi sitä kolme palaa kun tuli töistä. Äitienpäivälahjan tein taas itse. Tein kangasväreillä kangaskasseihin villakoira aiheiset kuvat, ja ne onneksi onnistui hyvin. Äiti pitikin niistä kovasti.

Loppupäivän olen möyrinyt takapihallani ja tehnyt isän joululahjaa. Kyllä, olen jo nyt aloittanut tekemään joululahjoja. Viime vuonna tuli alotettua liian myöhään ja jäi yli puolet lahjoista tekemättä. Nyt päätin aloittaa hyvissä ajoin että saa sitten joulunalla ottaa pikkusen rauhallisemmin. :)

Tässä toinen tekemistäni kuvista. Jouduin sekoittamaan värin itse, sillä kangasväreissä ( ei ainakaan meiltä ) löydy tätä väriä. Onnekseni onnistuin saamaan oikean sävyn.

Tämän kanssa olikin sitten ongelmia. Joihinkin kohtiin tuli pikkusen paksummalti tuota väriä ja se näkyykin. Toivon että se pesussa pikkusen tasoittuisi.

Aamulla touhutessani, oli eteiseeni ilmestynyt pieni gorilla istumaan.

Tiny oli sen siihen nätisti asetellut. Tinylla kun on ollut tuo ihana valeraskaus, ja tällä kertaa se "synnytti" tämän gorillan. Kyllä on pentu emänsä näköinen. Matotkin ovat ihanasti vinksallaan. Tyttöjen jäljiltä nekin.

Jaffakakku.

Laitoin päälle vielä valkosuklaata.

Tein äidilleni vielä kortin. Tein siitä sellaisen, mitä tapasi lapsena aina tehdä äitienpäivänä.

Leikin myös pikkuisen possun kanssa. Ressukka on kovin yksinäinen kun ei ole sisaruksia joiden kanssa leikkiä. Äidillä on tuommoinen käsinukkekoira joka on toiminut sijais sisaruksena, sen kanssa possu leikkii ja nukkuu. On edes jonkinlainen kaveri toisella, ja kovasti se siitä tykkää. :)

Menetyksiä...

2014-05-07T21:55:00.001+03:00

Hemmetin hemmetti. Mikä siinä nyt on että en saa aikaseks mitään tämän blogin kanssa. Johtuuko siitä ettei ole mitään kirjoitettavaa, vai onko todella niin etten vaan yksin kertaisesti ehdi? Epäilen kyllä suuresti tuota viimeistä. Taidan vain olla laiska tekemään asian suhteen mitään. Mutta nyt kirjoittelen jotain.

Meille ei ole tapahtunut kummoisia. Äitini koira sai ensimmäisen pentueensa tuossa jonkin aikaa sitten. Kaikki ei sujunut kummiskaan niinkun toivottiin. Hertalle jouduttiin tekemään sektio. Äitini huomasi että Hertalta alkoi tulemaan vihreetä nestettä, mikähän viittaa raskausmyrkytykseen. Yksi pennuista oli kuollut mahaan, se oli myös ainut poika. Syntyi kaksi tyttöä. Vielä ei voitu huokasta helpotuksesta, sillä yksi pennuista oli kovin pienen kokoinen. Muutaman viikon se jaksoi sinnitellä kunnes senkin lyhyt elämä sammui. Yksi pennuista on hengissä ja kasvaa päivä päivältä isommaksi. Silmät ovat auenneet ja kova on yritys nousta jaloilleen. Toivottavasti tämä pieni tyttönen tulee elämään ihanan ja pitkän koiran elämän.

Tässä vielä siskokset yhdessä.

Isompi jatkaa kasvamista.

Kutsun sitä possuksi. :)

Hertta ja ainokainen.

Syntymäpäivää ja Myy sairastaa...

2014-04-21T14:49:00.001+03:00

Taas on aika vierähtänyt. Edelleenkään ei ole kovin kummosia tapahtunut. Töitä, töitä ja töitä, välillä kotona möllöttämistä. Vietettiin eilen perheen kesken mun synttäreitä. Syntymäpäivä oli jo viime viikon keskiviikkona, mutta ei keretty aikasemin kokoontumaan. Nytkin syötiin ja kahviteltiin pikaseltaan sillä kaikilla oli kova kiirus taas omille teilleen. Sitä tää elämä on kiirus, kiirus.

Tänään piti aloittaa suursiivous, mutta sekin on nyt vähän jäänyt sillä Myyn haima vaivat ovat taas palanneet. Ruoka ei maistu ja välillä kipuilua. Ei ole voinut muuta kun pakko syöttää neiti. Rokaa onkin sit ollut enemmän mun päällä kun sielä Myyn suussa. Se kun on kova sylkemään, mutta pakko mikä pakko. Jos ei syö niin sen olo menee entistä kurjemmaksi. Harmittaa sillä Myy onkin ollut taas monta kuukautta kunnossa. Toivottavasti tämä olotila ei kestä kun tämän päivän ja pikkuinen on taas huomenna oma ihana pirteä itsensä. Täytyy toivoa parasta. Välillä siis yritän pikkuisen siistiä paikkoja ja välillä hoivaan sairasta ystävääni. Voihan tämän viimeisen pääsiäispäivän näinkin viettää.

Äiti oli tehnyt mulle kivan kakun.

Oli muuten todella hyvää.

Sain äidiltä ja isältä uusimman kesämuumimukin.

Samaistun jostain syystä kovasti tähän hattupäähän.

Veljeltäni sain tämän.

Siskolta taas nämä.

Tiny on saanut vauvan.

Tällä kertaa se "synnytti" gorillan.

Kovasti hoitaa vauvaansa ja on hyvä äiti.

Tjorven majailee lelulaatikossa.

Myy parka. :(

Toivon todella että olo pian paranisi.

Ihana kieli. :)

Voi toista. ♥

Ei itkeä saa...

2014-04-10T16:34:00.001+03:00

Olen ollut nyt kipeänä peräti seitsemän päivää eikä suurta helpotusta oloon ole vieläkään tapahtunut. Kärsin todennäköisesti influenssassta. Inhottava tauti, en ole maistanut mitään sitten sunnuntai aamun. Alkaa pikkuhiljaa masentaan, ja täytyy myöntää välillä hiipii mieleeni inhottava ajatus palaako maku/haju-aistini enää koskaan takaisin.. Ajatukset osaavat joskus olla todella ahdistavia. Päivä kerrallaan. Sitä olenkin tässä huudellut jo iät ja ajat. Mutta eipä tässä elämässä voi oikein muutakaan tehdä. Yrittää olla positiivinen, vaikka kuinka elämä tykkääkin välillä potkia päähän. Vai mitä? Loppuun vähän Eppuja, en ole kappaletta kuunnellut piiiitkiin aikoihin. Muistan kun kuuntelin Eppuja kovasti joskus 18-vuotiaana ja siitä ystävät onkin jo aikaa. :)

Chihuilua.....

2014-03-26T19:49:00.002+02:00

Hui! Yli kuukausi jo mennyt kun olen tännyt viimeksi kirjoittanut. Mihin tämä aika oikeasti menee? Jotenkin taitaa tuo arki viedä mukanaan, töitä tehdessä ja tyttöjen kanssa hengailua. Mitään kovin kummia ei meille ole tapahtunut. Vähän huonoja uutisia tosin on meidän perheemme joutunut tämän vuoden aikana jo kuulemaan. Äitini ei ole kunnossa, mikä tietenkin masentaa kaikista eniten ja saa olon kovin surulliseksikin. Menen kummiskin päivän kerrallaan ja otan vastaan mitä kukin päivä tuo tullessaan.

Myyllä oli häntätulehdus ja lääkärissä käydessämme huomasi lääkäri että pienelle tytölleni on tullut sydänvika. Voi kurjuus... Vielä ei lääkitystä aloitettu ja sanoinkin etten missään nimessä halua samaa lääkitystä mitä rakas Iidani söi. Se kun näytti laittavan Iidan hampaat huonoon kuntoon. Täytyy myös sanoa että pelkään kovasti että Myy menee kanssa samalla lailla kun Iida meni. Ajatuskin siitä on ihan kauhea, mutta tämänkin asian suhteen yritän mennä päivän kerrallaan.

Eipä tässä kai kauheesti muuta, kevät on täällä mikä on ihanaa!!!

Tietenkin silloin kun sinulla on kova kiire ja yrität äkkiä käydä netissä ennen töihin lähtöä käy näin...

Tiuhti oli sitä mieltä että minun olisi pitänyt vain rapsutella häntä.

Siis oikeesti! Miksi joidenkin kuvien värit menee ihan omituiseksi täällä?

Niinkun tässä.

Tämmöset niiden pitäisi olla.. Tiuhti murunen. :)

Tiny nauttii kun paistaa aurinko. Patterin päällä on mukava olla ja nauttia kevään ensimmäisitä säteistä.

On noi koirat ihania.

Siskokset päivälevolla.

Myy ja Tiuhti.

Mun oli ihan pakko mennä häiritseen niiden unia. Olivat niin ihanan näköisiä.

Naamoista jo näkee ettei olla enää mitään eilesen teeren tyttöjä. :)

Syntymäpäiviä ja lahjoja..

2014-02-24T21:16:00.000+02:00

Perheemme on viettänyt syntymäpäiviä tässä kuussa. Ensiksi oli äidin synttärit ja sitten veljen. Vietimme ne kaikessa hiljasuudessa. Vain perheen kesken, tosin koko perhe ei ollut läsnä rakas sisko puuttui joukosta. Tein taas äidille itse lahjan. Se ei ollut mitään suurta taikka erikoista, mutta äiti piti siitä ja se olikin se pääasia. Veljelleni taas ostimme porukalla lahjan. Veli on jo jonkin aikaa kertonut että haluaisi taas alkaa maalaamaan, mutta ei omista yhtään tarvittavia tarvikkeita. Töissäni myydään isoa pakettia jossa on kaikki mitä tarvitaan, maaleja, canvaksia, suteja, paletti ym. ym.. Ehdotin muille että ostetaan semmoinen ja niin me sit ostimme. Oli ilo katsoa veljen ilmettä kun hän aukaisi lahjan. Oli todella mielissään ja tutkikin useaan otteeseen kaikkia uusia tarvikkeitaan. Mielenkiinnolla jään odottamaan mitä niistä syntyy. Varmasti jotain hienoa. :)

Tein siis äidilleni tämmöisen.

Äidin lempi piirretty on ollut lapsudesta asti myyrä. Varsinkin myyrä sai housut. Joten piirsin kangasväreillä myyrän pussia koristamaan.

Pussia en siis itse tehnyt vaan sekin on työpaikalta ostettu.

Tein myös äidille kakun. Tämmöisen lapsenomaisen. Äiti kun pitää niin kovasti Nasusta.

Veljen syntymäpäiviltä ei olekkaan kuvia. Saavuin meinaan suoraa töistä ja kamera oli mukavasti kotona.

Voihan koira sentään....

2014-02-15T14:09:00.003+02:00

Rakkautta on todellakin ilmassa. Ainakin meillä, Tinylla on juoksu ja porukka on jokseenkin sekaisin.... Kuinka saisin pienet neidit ymmärtämään että he ovat tyttöjä, ja vielä siskoksia.. Koiran elämä on joskus outoa. :D

Mitä tähän nyt sanoisi...