Chilitunari

2021 kysely vaurioista mullasta tai lannoitteesta

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Fri, 30 Apr 2021 06:55:00 +0000

Onko sinun taimiasi kohdannut epämääräiset ongelmat, onko kasvu näivettynyt tai lehdet menneet spiraalille? Onko kenties jotain muuta epämääräistä? Kerro kokemuksistasi!

*** TÄSTÄ KYSELYYN ***

INFOA

2020 ja jo aikaisempina vuosina alkoi näkymään omituisesti vaurioituneita tomaatteja. Lehdet olivat spiraarilla, uusi kasvu näivettyi. Lehdet saattoivat olla muutoin epämuodostuneita. Latva kuivui kasaan. Ongelmaan yhdistettiin nopeasti vinassi jota alkoi löytyä yhä enemmän ja enemmän tuotteista.

Vinassi itsessään ei ole myrkyllistä, mutta se vaikuttaa varsinkin Keski-Eurooppalaisena valmisteena kantavan mukanaan erittäin suurella todennäköisyydellä rikkaruohojen torjunta-aineita. Näistä yleisin on klopyralidi. Jäämiä voi tulla myös mm. melassin, lannan ja kompostin mukana valmisteisiin. Klopyralidi ei ole ainoa torjunta-aine joka näiden mukana voi kulkeutua, joista mainittakoon aminopyralidi, joka klopyralidia herkempi tuottamaan vaurioita kasveihin.

Klopyralidi on haitallista monille puutarhakasveille, mutta tomaatti on yksi joka reagoi herkästi siihen. 5µg/kg arvo saa tomaatissa aikaan jo näkyviä vaurioita ja 25µg/kg arvolla vaurioit ovat merkittäviä. Vertailun vuoksi elintarvikkeissa yleisesti hyväksytty maksimi määrä klopyralidille on 500µg/kg.

Pyralidiongelmat vaikuttivat hetkellisesti jo väistyneen valmistajien kiinnittäessä huomiota vinassin mukanaan tuomiin ongelmiin ja karsiessaan vinassia pois tuotteistaan. Vaikka nestemäisiä lannoitevalmisteita on hävinnyt markkinoilta, löytyy vielä jostain vanhoja varastoeriä.

Tämän lisäksi vaikuttaa alkaneen uusi aikakausi ja ongelman tuottaja saattaisi olla kasvipohjaiset kierätyslannoitteet multavalmisteissa. Näiden sisältöä ei kerrota tuoteselosteissa, enkä ole saanut myöskään vastausta kysymyksiini valmistajilta.

Ongelmien aiheuttajana voi olla moni tekijä tai monen tekijän summa, mutta yleisesti ongelmat yhdistetään saastuneeseen vinassiin joka on vaukuttimena suoraan tai välillisesti.

Ruotsin FOR teetti 2020 tutkimuksia Ruotsin markkinoilla olleista nestemäisistä vinassiperäisistä luomulannoitteista ja niistä 90% sisälsi klopyralidijäämiä. (ruotsinkielinen raportti tästä)
FORin raportissa kerrotaan ongelmia raportoidun myös tomaatin lisäksi myös useille muille kasvilajeille, kuten basilikalle, pavuille, dahlialle, kurkulle, murattille, kurjenpolvelle, petunialle, auringonkukille, salaattille ja samettikukille. Herkkiä ovat myös herne ja virnat, joista tunnetuin on härkäpapu. Puna-apila on erityisen herkkä klopyralidille.

Luomu- ja Ruotsin KRAV sekä Suomen lannoitelainsäädäntö ei tunnista raja-arvoja torjunta-ainejäämille lannoitteissa tai kasvualustoissa. Lannoitelainsäädäntö kuitenkin vaatii, ettei valmiste saa aiheuttaa haittaa ohjeiden mukaan käytettynä.

Norjan Mattilsynet antoi 16.2.2021 jäämille viitearvon joka ei saisi ylittyä kasvualustassa.
Ruokavirasto muistutti toimijoita Mattilsynetin ohjeistuksen jälkeen 17.3.2021:
"Ruokaviraston lannoitevalvonta ei anna vastaavanlaista ohjearvoa, mutta muistuttaa toimijoita lannoitevalmistelain 539/2006 5 §:n mukaisesta vastuusta tuotteiden turvallisuudesta. Lannoitevalmiste ei saa sisältää sellaisia määriä haitallisia aineita, tuotteita tai eliöitä, että sen käyttöohjeiden mukaisesta käytöstä voi aiheutua vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle tai turvallisuudelle, kasvien terveydelle taikka ympäristölle. Lannoitevalmisteiden raaka-aineiden tulee olla turvallisia ja sellaisia, että niistä valmistetut lannoitevalmisteet täyttävät niille asetut laatuvaatimukset. Toimijoita kehotetaan tarkastamaan tuotteiden käyttöohjeet niin, että niiden mahdollisesti sisältämät klopyralidi ja aminopyralidi on huomioitu."

Tapahtumat aiheen ympäriltä löydät tästä päivittyvästä artikkelistani päivämäärineen:
https://www.chilitunari.fi/2021/03/vierasainejaamat-puutarhatuotteissa.html

Turun Sanomien kattava artikkeli aiheesta:
Kasvoivatko tomaatintaimesi epämuodostuneiksi kippuroiksi? Syynä lienevät luomulannoitteissa piilevät rikkaruohomyrkyt

Epämuodostunut ja sykeröitynyt tomaatinlehti.

Epämuodostuneita tomaatinlehtiä.

Vaurioitunut ja sykeröitynyt tomaatinlatva.

Epämuodostumia tomaatinlehdessä.

Vaurioitunut tomaatinlatva. Lehdet sykeröityneet.

Vaurioita uudessa kasvussa (ylälaidan lehti). Vanha kasvu on normaalia.

Huomaa sivuttaissuuntaan rullautuneet lehdet. Sivusuuntaan rullautunut lehti on tomaatille normaalia.

Lehdenkärki vääristynyt.

Latvan kasvu on keskeytynyt: Kuva Nina Weckman

Latvan kasvu on keskeytynyt ja mutantoitunut: Kuva Nina Weckman

Lukijankuva: vaurioitunut tomaatin latva. Lehdet voimakkaasti pitkittäis rullautuneet

Lukijankuva: vaurioitunut tomaatin lehdistöä. Lehdet voimakkaasti pitkittäis rullautuneet sekä osan muoto vääristynyt.

Lukijankuva: vaurioitunut tomaatti. Lehdet voimakkaasti pitkittäis rullautuneet sekä vääristymiä muodossa.

Lukijankuva: vaurioitunut tomaatin lehti. Lehdet voimakkaasti pitkittäis rullautuneet.

Lukijankuva: vaurioitunut tomaatin latva. Lehdet voimakkaasti pitkittäis rullautuneet. Myöhemmin kasvanut varas vähemmän vaurioitunut.

Lukijankuva: vaurioitunut tomaatin latva. Lehdet voimakkaasti pitkittäis rullautuneet.

Vaurioita lehdissä, mutta ei agressiivista pitkittäiskiertymää.

Lukijankuva: vaurioitunut tomaatin latva. Lehdet agressiivisesti pitkittäis rullautuneet

Vierasainejäämät puutarhatuotteissa

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Thu, 04 Mar 2021 11:27:00 +0000

Olen pitkään seurannut ja puhunut vinassiperäisten lannoitteiden riskeistä kasvinsuojeluainejäämien suhteen. Asian voisi varovasti arvioida kulkevan parempaan suuntaan, mutta laajennetulla ajatustasolla, mitä enemmän aihetta tongitaan, sitä enemmän ongelmia ja mahdollisia haittoja voi löytyä.

Koska jäämäongelmat eivät ainoastaan koske vain sokeriteollisuuden sokerijuurikas melassia ja vinassiperäisiä tuotteita, päätin kerätä tapahtumalistaa ihan omalle sivulleen. Tämä toivottavasti auttaa ymmärtämään mistä tämä kaikki sai alkunsa ja mikä puhuttaa tällä hetkellä. Toivottavaa toki on, ettei asia paisuisi.

Kiertolannoitteiden ja kiertokasvualustojen yleistyessä, on alkanut olla puhetta myös mm. lääke- ja huumejäämistä eri kasvisuojeluainejäämien lisäksi. Näiden lisäksi on tukku kemiallisia-aineita, joiden läsnäolo ei ole laisinkaan hyvä juttu. Näistä mainittakoon palonestoaineet ja muovikemikaalit.

Tästä syystä on kovin rajoittanutta puhua vain vinassista, klopyralidista ja tomateista, kun puhutaan yleisesti vierasainejäämistä. Vaikka nämä kolme ovat tällä hetkellä päälimmäisenä, mahdollisuus ongelmien kirjoon on erittäin suuri. Ei siis pidä unohtaa sitä, vaikka tuosta kolmen kimpasta poistettaisiin itse ongelma, se ei poista kaikkia ongelmanaiheuttajia koko jäämäsektorilta.

Vaikka kierätys ja kiertotalous ovat hienoja juttuja, ne tuovat mukanaan omia haasteita. Tutkimuksen ja tietämättömyyden puute on omiaan lisäämään loppukuluttajien ongelmia. Tämä on osittain seurausta lain ja vaatimusten hitaasta reagoimisesta markkinoihin. Kun lainsäädäntö ja valvonta laahaa kiertotuotten suhteen perässä, menee pitkä tovi ennen kuin tilanne muuttu kuluttajan kannalta turvalliseksi. Vasta kun kaikki aspektit otetaan huomioon ja nimen omaan osataan ottaa huomioon, on vuorossa vaatimusten tiukentaminen.

Edelleenkään laki ei velvoita etsimään kasvinsuojeluaineita lannoitteista tai rehuista, monista muista kemikaaleista puhumattakaan. Vaikka toimijoilla olisi halu toimia oikein, on epävarmaa, mitä kaikkea pitäisi etsiä ja mikä on se määrä josta voi tulla ongelmia loppukäyttäjälle. Kolmantena tulee ongelmat kyvykkyydessä pienten jäämämäärien havaitsemisessa analyyseissä. Tämän myötä toimijat ovat pian ongelmissa raaka-aineiden saatavuuksien kanssa. Esim. Neudorffin mukaan tällä hetkellä on mahdotonta löytää takuuvarmasti klopyralidi vapaata raaka-ainetta Euroopan markkinoilta.

Lainsäädännön ja sitä kautta tutkinnan puutteen takia tilanne on nyt mikä on. Tätä kirjoittaessa 3/2021 oma uskomukseni on, että sokeriteollisuuden mukanaan tuomat kasvinsuojeluainejäämät ovat vain jäävuoren huippu. Kun ei ole tutkintaa, ei ole ongelmaakaan, tai ainakin näin luullaan. Arjen kemikalisoituminen on vain yksi aliarviotu terveyshaitta ja tästä johtuen on jo lähtökohtaisesti väärin, että tuotteet saavat sisältää x määrän erillaisia haitallisia kemikaaleja, ennen kuin ne koetaan vaaraksi.

Lue myös suomennettu loppuraportti, jossa Ruotsin FOR teetti tutkimuksia Ruotsin markkinoilla olelleista luonnonmukaisista kasviravinteista. Kaikkien testissä olleiden nestemäisten lannoitteiden kanssa ilmeni ongelmia ja myös klopyralidia löytyi. Loppuraportti on erinomainen luotaus Ruotsin kesän 2020 tilanteeseen.

Erityiskiitos kaikille tietoa levittäneille ja kaikista eri tiedoista sekä lähteistä vinkanneille!

Päivitän tilannetta uusien tietojen suhteen tähän alle.
(Huom. listaa on tarkoitus päivittää käänteisessä kronologisessa aikajärjestyksessä uutisen päiväyksen mukaan. Jos artikkelia tai uutista ei ole päivätty tai sen tarkka järjestäminen on mahdotonta, se päivätään löytöpäivän mukaan.)

2021

20.8.2021 Perustin Facebookiin Stop torjunta-ainejäämille puutarhatuotteissa!-ryhmän. Ryhmä on avoin ja kaikkien nähtävissä. Tarkoituksena on saada lisää keskitettyä keskustelua aiheesta. Sivulla on sisarryhmänsä Norjassa ja Tanskassa.

12.8.2021 Tukholman siirtolapuutarha, Stockholms Koloniträdgårdar kertoo tuloksista liittyen asiaan joka oli esillä 1.7.2021 Lena Israelssonin toimesta, jossa hevosen- ja lampaanlantaan Tukholman siirtolapuutarhoissa, jotka olivat aiheuttaneet kasvivauroita. Heinäkuun alussa kerätyissa kasvi ja lannoitenäytteistä Pungpinan ja Årstafältetin siirtolapuutarhoista on löytynyt jäämiä. Hevosenlanta oli sisältänyt 466µg/kg klopyralidia sekä 8,9µg/kg pikloraamia. Kasvinäytteistä löytyi 105µg/kg lehdistä ja 109µg/kg hedelmästä klopyralidia. Lampaan lannasta löytyi klopyralidia 9,4µg/kg, mutta myös jo matalimmilla pitoisuuksilla haitallisempaa aminopyralidia 17µg/kg.

9.8.2021 FORin Ulf Nilsson oli Ruotsin P1 radiokanavan haastateltavana (ruotsinkielinen audio) koskien uusia klopyralidilöydöksiä, joita löytyi nyt myös kanan- ja lehmänlannasta

30.7.2021 FOR julkaisi listan analyysituloksista, joista mainitsin saaneeni esitietoja jo 1.7. Yllättäen listalta oli karsittu pois glyfosaatti ja AMPA löydökset. FORin puheenjohtaja Inger Ekrem kertoo, että FOR löysi viime vuonna monista vinassiin perustuvista lannoitteista jäämiä ja ongelman ajateltiin liittyvän sokerijuurikkaan tuotantoon. Tämä oletus oli valitettavasti väärä ja ongelma on paljon laajempi. Tällä lausunnolla Ekrem viittaa jäämälöydöksiin myös kanan ja lehmänlannasta. Multatuotteista tutkittuja jäämiä ei löytynyt.

16.7.2021 Kekkilä on jakanut aiemmin "pumppupullon" takaisinvetokampanian yhteydessä yhteyttä ottaneille 40€:n lahjakortin K-ryhmään. "Tuotteidemme laatu ja käytettävyys on meille ensisijaisen tärkeää. Olemme pahoillamme, että emme ole pystyneet takaamaan onnistunutta kasvatustulosta Kekkilän Luonnonmukaisen Kasviravinteen osalta. Tuotteen sisältämät mahdolliset klopyralidi-pitoisuudet eivät ole vaaraksi terveydelle ja lannoitteella kasvatettuja kasviksia voi huoletta syödä. Tuotteen voi hävittää sekajätteeseen. Pystyäksemme takaamaan tuotteen tasalaatuisuuden, tulemme korvaamaan sen uudella reseptillä. Haasteista huolimatta toivotamme hyvää kesää ja kasvattamisen iloa!"

2.7.2021 Heinäkuun Puutarha&kauppa lehdessä julkaistiin mielipidekirjoitukseni Tätä mieltä palstalla. Summaroin siinä tilanetta ja sitä miten jäämäongelmien vetovastuu on jäänyt yksitäisten aktiivisten ihmisten harteille. Ongelman laajutta ei ole vieläkään nähty ja onkin virhe puhua vain vinassin tuomista ongelmista, kun jäämiä löyty jatkuvasti uusista tuotteista. Kirjoitus on luettavissa tästä.

1.7.2021 Sain Ruotsin FORilta ennakkotietoa analyysituloksista, joissa markkinoilta oli valikoitu tuottteita ja joista oli haetettu torjunta-ainejäämiä. Analysoiduissa oli mukana 11 lannoitetta ja 9 multatuotetta. Jäämiä löytyi 8:sta lannoitteesta, multatuotteiden saadessa puhtaat paperit analysoitujen yhdisteiden osalta. Huolestuttavaa oli, että nyt myös kaupallisista kanan ja lehmänlannasta löytyi myös jäämiä. Saastunein oli Substralin Kogödsel lehmänlantana myytävä tuote (sisältö?), josta löytyi aminopyralidia (172µg/kg), klopyralidia (447µg/kg), glyfosaattia (230µg/kg) ja AMPAa, eli glyfosaatin hajoamistuotteita 220µg/kg.

1.7.2021 Lena Israelsson kertoo, että Tukholman Årstafältetsom siirtolapuutarhassa on havaittu laajasti ongelmia hevostallilta tulleessa hevosenlannassa. Pitkän kirjoituksen lopussa mainitaan myös saastuneesta lampaan lannasta.

23.6.2021 FORin suomenkielinen Loppuraportti ladattavissa myös FORin sivuilta.

22.6.2021 FORin Loppuraportin käännöstyö on lopultakin valmia. Käänsin tomaattiharrastajakollegan kanssa FOR:in Torjunta-ainejäämät kasviravinteissa Loppuraportti kasviravinteiden aiheuttamista kasvien vioittumisista suomen kielelle. Raportti on ladattavissa tästä.

18.6.2021 Kekkilä aloitti takaisinvedon Luonnonmukaisesta Kasviravinteesta, joka tunnetaan paremmin pumppupullona. Takaisinveto on vapaaehtoinen. Tiedoitteessa kerrotaan tuotteen joissakin erissä mahdollisesti sisältävän klopyralidimäärän olevan vähäinen ja ne eivät ole terveydelle vaaraksi ja lannoitteella lannoitettuja kasveja voi huoletta syödä.

17.6.2021 Kekkilä vetää pumppupullossa myydyn kasviravinteen markkinoilta – voi vaurioittaa tomaatteja ja muita herkkiä kasveja, otsikoi Turun Sanomat. TS:n mukaan Kekkilä vetää kaupoista Luonnonmukaisen kasviravinteen, jota on myyty pumppupullossa helmikuulta asti kaupoissa.
Kekkilän mukaan jotkut erät saattavat sisältää haitallista klopyralidia. Uutisen mukaan Kekkilä haluaa nyt klopyralidille lannoitteissa. Haluan tässä kohtaa muistuttaa, että Kekkilälle on kommentoitu jo vuodesta 2018 asti mahdollisista pyralidijäämistä, joista kasvit ovat varoittaneet vaurioitumisellaan. Vasta TS:n uutinen 5.6.2021 korkeahkosta jäämä löydöksestä Kekkilän tuotteesta herätti yhtiön.
Jos olet ostanut ko. tuotteen, ole yhteydessä (palaute@kekkila.fi). Laita liitteeksi kuva pullosta. Tuotteen hinta luvataan korvata.

16.6.2021 FOR julkaisi Norjalaisen Norsøkin tutkimuksen Gjødsel med rester av herbicid:Effekt av klopyralid på oppalsplanter. Testissä lannoitettiin tomaatteja ja herneitä lannoitteella, joka sisälsi klopyralidia. Vaurioita tapahtui jopa pienimmillä annostuksilla.

12.6.2021 Turun Sanomat julkaisi oman artikkelinsa EU:n klopyralidin rajoittamisesta. Siinä mm. Tukesin haastattelusta käy ilmi, että rajoitus on lähinnä varoitus käsiteltyjen kasviosien kompostoinnista. Artikkelissa todetaan, ettei tämä ratkaise vinasseissa esiintyviin jäämäongelmia.

8.6.2021 FOR julkaisi heti oman artikkelinsa Ruotsin Radion haastattelun jälkeen. Siinä toistellaan samaa asiaa, että EU tulee rajoittamaan klopyralidin käyttöä. Henkilökohtaisen viestien vaihdolla saan varmistuksen, että asia koskee lähinnä viljelykiertoa ja kompostointia niiltä osin missä klopyralidia on käytetty. FORilta saaman arvion mukaan tämä ei todennäköisesti tee muutosta Pohjoismaiseen viljelyyn, koska täällä klopyralidin käyttöön liittyy jo nyt rajoituksia, jotka kerrotaan tuotteiden myyntipäällysteksteissä. FORilta arvioidaan, että asia lähinnä koskee Puolaa ja Ranskaa.

8.6.2021 Ruotsin radion P1 kanava haastatteli Ruotsin kemikaaliviraston neuvonantaja Peter Berqkvistia. Lähetys on lyhyt summaus asiasta jossa EU tulee puuttumaan klopyralidin käyttöön. Berqkvist kertoo ongelman olevan laajempaa kuin aiemmin on ajateltu. Ruotsi on esittänyt aimmin esille tulleita ongelmia EU:lle, jossa juuri käsiteltiin klopyralidin käytön jatkamista vuoteen 2036.

5.6.2021 Lannoitteesta myrkkylöytö, Kekkilän kasviravinteesta löytyi torjunta-ainetta. Näin uutisoi Turun Sanomat painolehdessään. Kekkilän kaudelle 2021 tuoma uutuuslannoite sisälsi TS:n saamien tietojen mukaan 748µg/kg klopyralidia. Kekkilän mukaan kaikki erät on tutkitettu vinassikohun myötä ja tulos on ollut alle 10µg/kg. Artikkelista ei käy ilmi oliko Kekkilän käyttämä laboratorio löytänyt klopyralia alle 10µg/kg, vai eikö laboratorion tarkkuus riitä suurempaan tarkkuuteen.
Artikkelissa kerrotaan lisäksi muutamasta kuluttajatapauksesta ja että Norjassa Rusta (Suomessa ent. Hong Kong) on vetänyt pois markkinoilta Ashby garden lannoitteen. Suomen Rustalla on myynnissä samaa lannoitetta ja siitä olen vastaanottanut yhden valituksen kasvuhäiriöistä.

25.5.2021 Hasselfors päivitti Tomat & Chilijord mullasta kertovaa tiedoitettaan. Siinä todetaan, ettei ongelma ole vinassissa, vaan kompostissa. Suoritettujen kasvatuskokeiden tulos oli samansuuntainen, Tomatti & chillimullassa sekä kompostissa kasvu oli huonoa. Vaikka testit aluksi antoivat negatiivisen tuloksen Groen Agro Control laboratoriosta Hollannista Norjalainen Nibio löysi pieniä määriä klopyralidia mullasta.

10.5.2021 Ulkopuolinen taho testautti Kekkilän Luonnonmukaisen Kylvö- ja taimimullan sekä Luonnonmukaisen Tomaattimullan. Mullat valikoitiin sattumanvaraisesti marketista, eikä niihin sillä hetkellä liittynyt mitään kasvatuskokemuksia. Näytteet mullista analysoitiin Groen Agro Controlilla Hollannissa. Kummastakaan näytteestä ei löytynyt pyralideja.

5.5.2021 Ruokaviraston Lannoitevalvonnan infokirjeessä toimijoille 1-2021 Kerrotaan mm. torjunta-aineilöydöksistä lannoitevalmisteissa, joka on sisällöntään lähes yhtenä sisältöön, jonka Ruokavirasto lähetti 17.3.2021 melassia tai vinassia sisältävien lannoitevalmisteita valmistaville tai markkinoille saattaville tahoille.

30.4.2021 Aloitin kyselyn jossa yritän kerätä tietoa minkälaisia ongelmia kuluttajilla on liittyen lannoitteisiin ja kasvualustoihin vuonna 2021. 2021 trendiksi näyttää muodostuvan kasvualusta tuotteet, joiden myötä tomaateihin ilmestyy pyralidivaurioksi tulkittavia kasvuvääristymiä.

27.4.2021 Rusta veti Norjassa kaupoista Ashby Garden lannoitteen, koska keskustelun valmistajan kanssa ja teetetyssä anlyysissa kävi ilmi, että lannoite sisälsi korkean määrän klopyralidia. Tämä ei vastaa Rustan vaatimuksia. Ketju muistuttaa vielä liikkeitä joissa tuote on vielä hyllyssä.

22.4.2021 Hasselfors kertoo Tomat & Chilijord tapauksesta lisää tiedoitteessaan, jossa se kertoo Tomat & Chilijord mullastaan. Hasselfors ottaa ongelman erittäin vakavasti ja on viikosta 16 eteenpäin suositellut jälleenmyyjiään lopettamaan ko. mullan myynnin toistaiseksi, kunnes analyysi tulokset saapuvat. Hasselforssin tekemien omien kokeiden perusteella ongelma saattasi olla vinassin sijasta kompostissa, joka on ruotsalaisvalmisteista. Aiemmin Hasselfors oli lähettänyt raakamateriaaleja, joissa se näki potentiaalisen riskin jäämille, tutkittavaksi Groen Agro Controlille Hollantiin tutkittavaksi. Näistä materiaaleista ei kuitenkaan löytynyt jäämiä klopyralidista tai aminopyralidista. Tomat & Chilijord mullasta lähetettiin viikolla 15 näytteet Nibiolle, koska Nibiolla on kyvykkyys löytää pienempi jäämiä aiemmin mainituista torjunta-aineista. Tuloksien odotetaan valmistuvan 3-4 viikossa. Mullassa käytettyä kompostia on käytetty jo vuosia ongelmitta ja se täyttää sille asetetut KRAV vaatimukset. Ongelma näyttäisi Hasselforsin mukaan kohdistuvan tiettyyn erään ja ko. kompostia käytetään vain Tomat & Chilijord mullassa.

19.4.2021 Lena Israelsson kertoo tapauksesta, jossa multa tiettävästi ensimmäistä kertaa on aiheuttanut pyralidivaurion kaltaisia vaurioita. Kyseessä on Kekkilän ruotsalaisen tytäryhtien Hasselforssin Tomat & chilijord. Tiettävästi Suomen markkinoilla ei ole samaa tuotetta. Mullasta on lähetetty näyte Nibioille tutkittavaksi, mutta se ei ole vielä valmistunut. Hasselfossilta vastattiin, että vaurio näyttää juuri tyypilliseltä hormooneja häiritselvän valmisteen aiheuttamalta ja että he pysäyttävät mullan (myynnin?)

Asia tuli ensiksi esille Orange Alien Chili: odla, äta, förädla -ryhmässä.

13.4.2021 Hyötykasviyhdistyksen ilmainen Maaperäseminaari-webinaari. Webinaarissa Biolanin tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell kertoi mistä ja miksi torjunta-ainejäämiä voi löytyä kiertotaloustuotteista ja juuri lannoitteista ja miksi jäämien löytäminen on vaikeaa. Webinaarissa Hannamaija esitteli mm. Biolanin tekemää kasvatustestiä belgialaisen Bioliq vinassin ja Biolanin oman Ravinnenesteen (vanha resepti) välillä. Bioliqilla lannoitetulla tomaatilla esiintyi selkeästi mutaatiota kasvussa, mutta myös hedelmien muoto oli myös poikkeava.

12.4.2021 Tankalainen Haveselskabet puutarhayhdistys julkaisi raportin liittyen "eco" merkittyihin nestemäisiin lannoitteisiin. Myös näistä tuotteista löytyi klopyralidia seuraavasti:

Pindstrup Flydende Gødning til økologisk dyrkning 923,71 µg/kg 1256,25 µg/l

Hornum Naturnæring 1165,58 µg/kg 1585,19 µg/l

Gro Green Universal Gødning 941,88 µg/kg 1280,96 µg/l

Substral Drivhusnæring 682,33 µg/kg 927,97 µg/l

Grandiol Organic Liquid Plant Food 499,15 µg/kg 678,85 µg/l

ECOstyle Universal Gødning 867,07 µg/kg 1179,22 µg/l

2.4.2021 Nelson Gardenin Suomen sivuille oli ilmestynyt tiedote koskien Biobact lannoitteita. Kyseessä on takaisinveto, joka laukaistiin heti 12.3.2021 Ruotsissa julkaistun tiedoitteen perään. Tiedoitteessa kerrotaan Biobact tuotteesta ja siihen liitettyihin epäilyihin torjunta-ainejäämien suhteen. Vaikka Nelson Gardenin omissa ja Nibion testeissä ei ole ilmennyt, että lannoitteista olisi haittaa taimille. Takaisinveto koskee Biobact tuotteita 6800, 6803, 6810, 6815, 6820. Halutessaaan pullon voi palauttaa ostopaikkaan, josta saa korvauksen. Palautukseen ei tarvita kuittia.

26.3.2021 Puutarha & Kauppa 6/2021 Lannoite ei saa vahingoittaa Artikkelissa päivitetään kuulumiset asian tiimoilta. Mitä asiasta ohjeistettiin Norjassa ja miten Suomen Ruokavirasto asiaan reagoi. Koko sivun artillelissa puidaan myös Ruotsin FOR:n löydöksiä ja pohditaan sitä mikä on saattanut aiheuttaa korkeat klopyralidi pitoisuudet. Lopuksi huomautetaan, vaikka monen tuotteen myynti lopetettaan, voi kauppojen hyllyiltä löytyä vielä vanhoja tuotteita.

25.3.2021 Kotipuutarha-lehdessä 4/2021 oli lyhyt artikkeli, Kohu lannoitteista. Artikkelissa tiivistetään mistä kohussa on kyse.

25.3.2021 Maaseudun Tulevaisuus julkaisi nettiartikkelin eilen paperilehdessä olleesta tomaattivaurioartikkelista otsikolla: "Kotipuutarhuri, käpristyikö tomaatintaimesi latva? Yksi mahdollinen syy voi löytyä lannoitteen torjunta-ainejäämistä". Artikkeli on pitkälti sama, muutamia virkkeitä lukuunottamatta.

24.3.2021 Maaseudun Tulevaisuuden painolehdessä oli artikkeli, Harrastajat ihmettelevät tomaatintaimien vaurioita. Artekkeli taustoittaa ongelmaa Ruokaviraston haastattelulla. Lisäksi artikkelissa oli Kekkilän haastattelu, jossa toistui jo aiemmissa lehdissä näkyneet kommentit testauksista ja niiden puhtaista tuloksista. Ongelmien syyksi Kekkilä epäili liikalannoitusta, joka on tullut vastaan kuluttajilta saaduista ja analysoiduista kasvualustoista.

19.3.2021 Luomuliitto tiedotti vinassipohjaisten luomulannoitteiden mahdollisesti sisältävistä torjunta-ainejäämistä tiedoitteessaan "Tapaus pyralidi - Torjunta-ainejäämät ruokaketjussa".

19.3.2021 Turun Sanomat uutisoivat Nekon lopettavan kuluttajakaupassa myydyn litran vinassivalmistepullon myynnin. Neko lopettaa vinassilannoitteen myynnin – valmistajalta saadun tiedon mukaan vinassi voi sisältää klopyralidia Varsinaista takaisinvetoa ei järjestetä, mutta tuotteen myynti lopetetaan. Nimen perusteella voisi ymmärtää, että kyseisen kuluttajakaupan tuote on sama kuin viime vuonna muutamissa tapauksissa esille noussut ammatikäyttöön suunnattu tynnyrituote. Uutisen päivityksen jälkeen kerrottiin, että Luonnonlannoiteliuoksen tynnyripakkaus pysyy edelleen myynnissä, koska sitä voi käyttää turvallisesti golf- ja jalkapallokentillä.

18.3.2021 Turun Sanomat kirjoitti kahden suuren sivun artikkelin vinassilannoitteista ja asiasta ongelman takana. Kasvoivatko tomaatintaimesi epämuodostuneiksi kippuroiksi? Syynä lienevät luomulannoitteissa piilevät rikkaruohomyrkyt Artikkeli on erittäin laaja ja pureutuu asiaan erinomaisen hyvin. Mukana myös toimijahaastatteluita. Biolan mm. kertoo löytäneensä belgialaisesta vinassista aminopyralidia ja 2,4-D:tä.

17.3.2021 Ruokavirasto lähetti sähköpostin melassia tai vinassia sisältävien lannoitevalmisteita valmistaville tai markkinoille saattaville tahoille. Kirjeessä kerrotaan viime kesänä vilkkaana käyneen tomaattivauriokeskustelun jälleen aktivoituneen. Ruokavirasto jatkaa ja viittaa Norjan Mattilsynetin lähettämään kirjeeseen (kts. 16.2.2021) ja toteaa, ettei Ruokavirasto anna vastaavanlaista ohjearvoa. Ruokavirasto muistuttaa toimijoita lannoitevalmistelain 539/2006 5 §:n mukaisesta vastuusta tuotteiden turvallisuudesta. Luetelluista vastuista mainitaan mm. ettei valmiste saa sisältää sellaisia määriä haitallisia aineita joista olisi mm. haittaa kasville käyttöohjeen mukaisella käytöllä. "Toimijoita kehotetaan tarkastamaan tuotteiden käyttöohjeet niin, että niiden mahdollisesti sisältämät klopyralidi ja aminopyralidi on huomioitu." Samassa kirjeessä kerrotaan luomuviljelijöiden velvollisuudesta tehdä varotoimenpiteitä esimerkiksi torjunta-aineiden aiheuttaman jäämävaaran vähentämiseksi, vaikka kyseessä olisi luomutuotannossa sallittu lannoitteesta.

15.3.2021 FOR julkaisi uuden artikkelin, Kommer flytande växtnäringbaserad på vinass att säljas iSverige under 2021? Myydäänkö vinasiin perustuvia kasviravinteita Ruotsissa 2021? Artikkeli jatkaa aiheesta joka käsiteltiin kevyesti jo FOR:n aiemmassa klopyralidin loppuraportissa. Raportissa on summattu tilannetta toimijoiden kesken ja sitä miten eri toimijat ja jakelijat aikovat edetä tilanteessa. Raportissa kerrotaan tuotteiden pois vetämisestä ja uusien korvaavien tuotteiden tuomisesta myöhemmin markkinoille.

15.3.2021 Saamani tiedon mukaan Nelson Garden Suomi on myös ryhtynyt 12.3 takaisinvetomenettelyyn Biobact vinassilannoitteiden osalta. Asiasta on jaettu tiedoite vähittäiskauppiaille. Myynnissä olevat pullot kerätään pois myynnistä.
Kuluttajat voivat halutessaan palauttaa pullot liikkeeseen ja saada rahat takaisin, kertoo Turun Sanomat artikkelissaan 18.3.2021

12.3.2021 Nelson Garden Ruotsi ilmoitti erillisessä tiedoitteessaan ja lehdistötiedoitteessaan vetävänsä vinassia sisältävät Biobact tuotteet pois kauppojen hyllyltä. Tiedoitteessa Nelson Gagden taustoittaa päätöstään ja syitä takaisinvetoon. Nelson Garden kertoo etsineensä korvaavaa raakamateriaalia, mutta laatuvaatimuksen täyttävää raaka-ainetta ei ole löytynyt. Vaikka Nelson Garden tiedostaa ongelmat jotka FOR toi esille, se ei ole kuitenkaan saanut omissa viljelykokeissaan vaurioita. Nelson Garden kertoo kehittäneensä uuden testimenetelmän jolla pystytään havaitasemaan erittäin matalat klopyraliditasot. Koska kasviravinteille ei ole torjunta-aineille raja-arvoja, ei ole myöskään standardoituja menetelmiä kasvien reaktioihin havaitsemiseen niihin. Nelson Gardenin toimitusjohtaja Martin Borgström kertoo, että heidän tavoitteenaan on tulla jälleen myymään KRAV-leimattuja nestemäisiä orgaanisia ravinteita tulevaisuudessa. Tiedotteessa huomautetaan, ettei Biobact kasviravinnetikuissa ole vinassia, joten takaisinveto ei koske niitä. Lehdistötiedoitteessa on vielä erillinen linkki Q&A sivulle aiheesta.

10.3.2021 FOR:in loppuraportti on julkaistu liittyen klopyralidijäämiin. Yksi orgaaninen nestemäinen lannoite sai laboratorioanalyyseissä puhtaat paperit, mutta samainen tuote aiheutti kuitenkin käytössä ongelmia ja itse kasvista löytyi jäämiä. Pellettimäisistä lannoitteista ei löydetty jäämiä. Pellettilannoitteet tutkittiin Norjan Nibiolla, kun taas nestemäiset lannoitteet tutkittiin Hollannissa. Raportin kirjoittaneet Ulf Nilssonin mukaan pellettilannoitteiden kohdalla saattoi olla kyse myös analyysin haastavuudessa.

8.3.2021 Sain FOR:rin raportin Rester av bekämpningsmedel i växtnäring, joka julkaistaan virallisesti vasta 10.3. Raportti on erittäin laaja ja pitkä (...ja ruotsinkielinen). Raportin ehkä odotetuin osa on jäämäpitoisuudet, koska käsittääkseni tämä on ensikerta jolloin jäämämääristä on julkisesti julkaistu virallisia lukuja.

Biobact Organisk Näring (2019) 0,11 mg/kg

Biobact Organisk Näring 0,10 mg/kg

Grandiol 1,4 mg/kg

Ica Garden Ekologisk växtnäring 0,15 mg/kg

Neudorff Effekt tomat & gröntnäring 1,4 mg/kg

Organic Tomato fertiliser green future 1,2 mg/kg

Plantagen Ekologisk växtnäring 1,3 mg/kg

Universalnäring Substral E.D.*

Weibulls biologisk tomatnäring 0,76 mg/kg

Änglamark ekologisk växtnäring (1) 0,34 mg/kg

Änglamark ekologisk växtnäring (2) 3,0 mg/kg

Pelletöidyistä lannoitteista ei löydetty jäämiä.

Mittauksissa oli myös muutamia analyyseja hedelmistä ja tomaatin lehdistä. Näissä jäämät olivat vähäisiä ja häviävän pieniä elintarvikkeille asetettuu maksimiraja-arvoon.
*Vaikka Substralin tuotteesta ei löydetty jäämiä, niitä löytyi tomaatin lehdestä, jota oli lannoitettu samalla pullolla.

3.3.2021 Ruotsin FOR:lta vahvistettiin, että Neudorffin ongelmatuotteiden maahantuonti lopetetaan Ruotsissa ja Norjassa. Suomalaisen maahantuojan mukaan tällä hetkellä ei ole syytä myynnin keskeytykseen tai takaisinvetoihin. Tuotteet ovat myynnissä normaalisti ainakin tämän kesän.

1.3.2021 Olin yhteydessä Neudorffin suomalaiseen maahantuojaan ja kysyin aijotaanko täällä seurata ns. Ruotsin mallia, jossa ongelmia tuottaneiden tuotteiden jakelu lopetettaisiin. Sain kattavan ja hyvän vastauksen, jossa tilanne ja sen haastavuus tiedostettiin. Jäämiä ei kiistetty ja niistä oli jopa omia mittauksia. Ne olivat laskelmieni mukaan linjassa Ruotsista tihkuneiden mittausten kanssa. Hyvänä huomiona kerrottiin, ettei kuluttajapalautetta ole tullut lainkaan. Toimiin luvattiin ryhtyä, jos tilanne kääntyy huonommaksi ja näyttää siltä, että lannoitteesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että melassi ja vinassi ei automaattisesti tarkoita ongelmia, koska erot ovat suuria erien välillä. Neudorff on jo pitempään etsinyt klopyralidivapaata raaka-ainetta, mutta sellaista ei ole varmuudella saatavilla EU:n alueelta tällä hetkellä.

1.3.2021 Sain tiedon Ruotsin FOR:rilta liittyen Lenan esittämään tietoon liittyen Neudorffin lannoitteiden myynnin lopettamisesta. FOR:rista oltiin oltu yhteydessä Saksaan ja Neudorff oli luvannut lopettaa nestemäisten orgaanisten lannoitteiden myynnin Ruotsiin. Tiedossa ei ole, koskeeko tämä myös kuivatuotteita, joissa on käytetty myös sokerijuurikaspohjaisia tuotteita ja aiotaanko myynti lopettaa vain Ruotsiin.

27.2.2021 Lena Israellson kertoo saaneensa tiedon, että Ruotsin FOR on keskustellut Neudorffin kanssa ja nestemäisen vinassilannoitteen myynti lopetetaan. Lisäksi Lena kertoi, että Norjan "Ruokavirasto" Mattilsynet on lähettänyt kirjeen toimijoille jotka tuottavat tai markkinoivat lannoitteita. Uudessa ohjeistuksessa klopyralidi ja aminopyralidi pitoisuudet tulisi laskea 1µg/kg tasolle. (kts. 16.2.2021) Kaikki tämän ylittävät arvot vahingoittavat kasveja. Uusi arvo perustuu Norjalaisen Nibion tutkimukseen. Aiemmin ohjaavana arvona on pidetty 0,5mg/kg (500µg/kg), mikä on hyvin yleinen arvo elintarvikkeilla maksimiarvona klopyralidille.

26.2.2021 Kotipuutarha-lehdessä 3/2021 oli virkkeen pituinen maininta tomaatin lehtien käpertymisestä ja melassin mahdollisesta yhteydestä torjunta-aineisiin liittyen.

18.2.2021 FOR:in raportti nestemäisten luomulannoitteiden testituloksista viivästyy. Sain kuitenkin tiedon, että 90% testatuista tuotteista sisälsi klopyralidia. Pellettilannoitteista ei löydetty jäämiä, mutta se saattoi johtua testauksen vaikeuksistakin.

16.2.2021 Norjan Mattilsynet ("Ruokavirasto") Lähetti kirjeen Norjassa rekisteröityneille lannotevalmistajiille ja markkinoijille. Kirjeessa puhutaan Nibion tutkimukista jossa orgaaniset lannoitteet ovat vaurioittaneet herkkiä kasveja, kuten tomaattia ja kurkkua. Ongelma koskee klopyralidia ja aminopyralidia, jotka ovat kasvinsuojeluaineina kuitenkin sallittuja Norjassa. Valmisteiden myyntiä ei suoraan kielletä, mutta jos niitä markkinoidaan herkille kasveille käytettäväksi niiden ohjeen mukainen käyttö ei saa johtaa 1µg/kg arvon ylittymiseen maassa tai kasvualustassa. Erityisen riskin muodostavat maahantuodut lannoitteet ja raaka-aineet jotka sisältävät karjanlantaa, sokerituotannon vinassi, oljet ja muut kasvijäämät yksisirkkaisten kasvien viljelystä. Samalla muistutetaan, että monien laboratorioden torjunta-aineanalyysipaketit eivät sisällä klopyralidia eikä aminopyralidia, vaan ne on erikseen pyydettävä. Virasto tulee seuraamaan tilannetta tarkastuksissa. Suositeltu käyttö ei saa vaurioittaa kasvia jolle tuote on erikseen suunnattu käytettäväksi tai herkille kasveille seuraavana kasvukautena.

8.2.2021 Nelson Garden vakuuttaa ruotsin- ja tanskankielisillä sivuillaan BioBact tuotteisiin liitetyistä havainnoista KRAVin ja NIBIOn suunnalta. Vinassin osuutta vähätellään, koska sen määrä on tuotteissa suhteellisen pieni, eikä tuotteet riko mitään säädöstä. Nelson Garden kertoo, että se ei ole jatkanut tuotteiden jakelua, mutta ei ole vetänyt myynnissä olevia tuotteita poiskaan. Nelson Garden seuraa tilannetta ja käy keskustelua toimijoiden kanssa korvaavista raaka-aineista.

21.1.2021 Tubettaja, mediapersoona ja puutarhuri Diego Footer nosti esille videossaan:
The Truth about TOXIC HERBICIDES in Hay, Compost, and Manure! (YOU BETTER WATCH THIS) mahdolliset ongelmat lannassa. Asia ei ole uusi Yhdysvalloissa ja siellä kasvinsuojeluaineiden jäämät ovat Iso-Britannian tavoin ongelma juuri lannassa tai kompostissa. Videossa Diego puhuu ongelmasta ja siitä miten aineet siirtyy lantaan. Videolla Diego esittelee Cortevan ohjetta, jossa rehellisesti kerrotaan miten aineet siirtyy ravintoketjussa ja mihin lantaa ja heinää ei saa käyttää jos se heinä on esim. käsitelty artikkelissa esitetyllä aminopyralidilla. Videolla puhutaan myös ennustetuista puoliintumisajoista ja mitä ne käytännössä tarkoittaa. Videon alla lista lähteisiin.

2020

13.12.2020 Ruotsin suurin orgaanisen kurkun viljelijä Tåkerngrönt AB kärsi tänä vuonna vääristyneistä kurkuista. Syy löytyi Biofer (täällä Lantmännen) pelletöidystä lannoitteesta. Se sisälsi analyysien perusteella terbutylatsiinia ja foramsulfuronia. Pelleteissä oli käytetty sokerijuurikasperäistä vinassia. Lannoitteen sisällön tutkitutti itse viljelijä. Hänella oli ollut aiemmin vastaavanlaisia ongelmia 2010 vinassista, joka sisälsi kasvinsuojeluaineiden jäämiä. (kts. 12.8.2020)

10.12.2020 Bionynaamisen yhdistyksen jäsenlehdessä Demeterissä 4/2020 oli kirjoittamani artikkeli nestemäisten luomulannoitteiden tuomista ongelmista ja summausta tilanteesta.

8.12.2020 Impecta Frö handler kertoo Lena Israelssonin Fb-sivulla lopettavansa Neudorffin vinassilannoitteiden myynnin. He reagoivat kertomansa mukaan kesällä kohuun nopeasti, mutta saivat myöhemmin valmistajalta tiedon, ettei syytä huoleen ole ja he olivat hujentuneita, ettei heidän tuotteensa ollut ongelmia tuottaneiden joukossa. Olihan tuote KRAV-merkitty, eikä siitä ollut tullut yhtään kuluttajapalautetta. Näin ollen tuotteet otettiin uudestaan myyntiin. Vasta kun Israelsson nosti asian esille ja se, että Impecta edelleen myy näitä tuotteita (josta on löytynyt jäämiä), he alkoivat nopeasti toimiin. Tämän johdosta Impecta harkitsee kaikenlaisten lannoitteiden ja ravinteiden myynnin lopettamista, koska jälleenmyyjän on erittäin vaikea varmistua tämän tyyppisten tuotteiden laadusta. Varsinkin kun KRAV etikettikään ei takaa hyvyyttä. Allekirjoituksessa toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan nimet. Toisessa päivityksessä kerrotaan, että tuotteet löytyy katalogista, mutta niitä ei lähetetä, vaikka joku niitä sattuisi tilaamaan.

4.12.2020 Soilfood julkaisi tiedotteen Ruotsissa velloneen klopyralidiongelmien johdosta. Tutkimuksissa Soilfood Boost NKS Premium -lannoitteesta löydettiin 0,73 mg/kg klopyralidia. Soilfood oli yhteydessä Ruokavirastoon, joka edelleen puolsi tuotteen käyttöä luomutuotannossa.

19.11.2020 päivämäärällä pidetty Luken Kasvinterveys webinaarin lopussa olevalla Q&A osiossa kysellään olisiko paikallaan saada jäämille raja-arvoja ja lakimuutoksen perään klopyralijäämille. Samaisessa webinaarissa Biologi Leena Luoto mainitsee, että kierrätyskasvualustojen ja kierrätyslannoitteiden mahdollisesti sisältämistä raaka-aineiden torjunta-ainejäämistä, vaikka tuotteet ovat luomuhyväksyttyjä. Esille nostetaan myös jätevesipuhdistamoiden kompostoitujen lietteiden mahdolliset lääkejäämät. Tutkimuksia on käynnissä mm. siitä kuinka paljon aineet kulkeutuvat kasviin ja siitä kasvissa käyviin hyönteisiin. Luoto myös kertoo, että osa kierrätyslannoitteita valmistavista tai markkinoivista yrityksistä on lähtenyt omaehtoisesti määrittämään pyraloideja ja glyfosaatteja käyttämistään raaka-aineista ja osasta eristä jäämiä löytyi, joka johti toimittajavaihdoksiin. Samalla tuotiin ilmi, että raja-arvoja tarvitaan myös lannoitteille, aineille joilla on riski kumuloitua ravintoketjussa.

13.11.2020 Puutarha & Kauppa 18/2020 lehdessä julkaistiin artikkeli Herbisidiä luomulannoitteissa? Artikkelissa kerron kokemuksiani ja vallitsevasta tilanteesta. Lehdessä on haastateltu myös useita toimijoita tilanteesta, jotka näkevät tilanteen omalta kantiltaan hieman eri tavalla.

6.11.2020 KRAV SER ÖVER REGLERNA EFTER VÄXTNÄRINGSPROBLEM (sivua päivitetty useasti)
KRAV on tehnyt päätöksen muuttaa sääntöjään klopyralidi ongelmien johdosta. Käytännössä tämän on puhuttu tarkoittavan tuotemerkintöihin. Muutoksella haluttaisiin selkeyttää sitä onko tuotteessa käytetty vain orgaanisia raaka-aineita, vai sisältävätkö ne myös muita KRAV hyväksyttyjä raaka-aineita. Uusien sääntöjen on arvioitu astuvan voimaan 2021-2022.

1.11.2020 Julkaisin artikkelin, jossa pohdin ongelman laajuutta tai lähinnä sitä mitä kaikkea kiertolannoitteista voi löytyä. Pohdinta keskittyy auksiinvaikuttajien ryhmään, joka on laaja. Näillä kaikilla yhdisteillä on samanlainen toimintamekanismi ja niinpä ne aiheuttavat samanlaisia vaurioita kuin esillä enemmän ollut klopyralidi. Yhdysvalloista vioituksia tunnetaan tälle ryhmälle laajasti.

29.10.2020 Lena Israelsson kertoo saaneensa yllätyssoiton KRAV:in Camilla Mannich Ugglalta. Camilla kertoo, että löysivät rikkakasvien torjunta-ainetta, lähinnä klopyralidia, lähes kaikista KRAV-sertifioiduista vinassivalmisteista, niin nestemäisistä kuin pelletöidyistäkin. KRAV tulee tarkastelemaan sääntöjään kesän 2020 tapahtumien perusteella ja koittavat saada implementoitua niitä jo 2022.

25.10.2020 Pähkylässä, Hyötykasviyhdistyksen jäsenlehdessä 4/2020 oli kirjoitukseni Pyralidijäämät puutarhurien kiusana. Kirjoitus yleisluontoinen summaus tilanteesta.

15.10.2020 Lena Israelsson mainitsi postauksessaan, että Neudorffin tuotteesta olisi löydetty 1,4mg/kg klopyralidia. Tieto tästä oli Lenan mukaan tullut hänelle FOR:ilta (Fritidsodlingens Riksorganisation). Tämä määrä on erittäin korkea. Vertailun vuoksi 1,4mg = 1400µg. Tomaatti saa näkyviä oireita jo 5µg/kg määrästä. Lannoitteen laimennuksen jälkeen käyttöliuokseksi, tämän määrän klopyralidia sisältävästä lannoitteesta, riittää jo 3dl valmista lannoitevettä tuottamaan näkyviä vaurioita.

24.9.2020 Nelson Garden on kiistänyt Lena Israelssonille, ettei heidän tuotteistaan ole löytynyt torjunta-ainejäämiä. Nyt kuitenkin Nelson Gardenin Anna Fridvall oli myöntänyt, että Norjalainen Nibio laboratorio oli myös löytänyt heidän Biobact tuotteestaan torjunta-ainejäämiä. Tarkkoja määriä ei kuitenkaan kerrottu julkisuuteen, mutta niiden vakuuteltiin olevan matalampia kuin elintervikkeiden raja-arvot. On kuitenkin hyvä muistaa, että elintarvikkeiden raja-arvot ovat korkeita tomaatille.

22.9.2020 Plantagen jakaa Ruotsissa 500 kruunun lahjakortteja asiakkaille joiden tomaatit ovat vaurioituneet Plantagenin torjunta-aineita sisältäneestä lannoitteesta.

22.9.2020 Ruokavirastolta tuli vihdoin tieto alkukesästä kerättyjen näytteiden kohtalosta. Näytteistä tutkittiin kasvitauteja, mutta niistä ei tutkittu torjunta-ainejäämiä.

22.9.2020 Jordbrukcverket kertoo, että KRAV ilmoittaa, että se on saanut kaikkien KRAV-leimattujen tuotteiden tutkimukset valmiiksi. Kaikkia markkinoilla olevia KRAV-leimattua tuotteita voidaan edelleen myydä.

19.9.2020 SVT:n uutinen torjunta-ainejäämistä luomulannoitteissa. SVT kertoo, että vähintään seitsemästä tuotemerkistä nestemäistä luoviljelyyn tarkoitetusta lannoitteesta on löydetty jäämiä. FOR:rin mukaan torjunta-ainejäämät ovat aiheuttaneet suurta vahinkoa ruotsalaisille harrasteviljelijöille. Jo keväällä ruotsalaiset vapaa-ajan viljelijät varoittivat kasveista jotka olivat vaurioituneet nestemäisen ekolannoitteen kastelun jälkeen. Nyt KRAV ja FOR vahvistavat asian ja torjunta-ainejäämiä on löytynyt vähintään seitsemästä tuotemerkistä. FOR:rin mukaan on selvää, että monet harrasteviljelijöiden havaitsemat vammat johtuvat todennäköisesti kasviravinteista. Näin siksi koska kasvinsuojeluaineet antaa niin selkeät oireet, erityisesti tomaatilla. FOR kertoo keränneensä vahinkoraportteja yli 130 jäseniltään. Suurimman osan näistä arvioidaan olevan kasvinsuojeluainei jäämien aiheuttamia. Eniten viljelijöitä on järkyttänyt se, että jäämiä on vahvistettu olevan KRAV-merkityissä (vastaa luomua) tuotteissa. Tämä selittyy sillä, että lannoitteiden tuotannossa on hyväksytty käytettäväksi raaka-aineita, jotka ovat kasvatettu tavanomaisessa viljelyssä.

19.9.2020 Lena Israelsson sai soiton Plantagenilta, että he aikovat lopettaa KRAV-hyväksyttyjen nestemäisten luomulannoitteiden myynnin. Lena myös vastaanottaa Plantagenilta norjalaisen Nibio laboratorion mittaustuloksia (120620). Lena kertoo, että 1µg/kg arvot voivat aiheuttaa vaurioita tomaateille ja näissä aineissa jäämiä on 800µm/kg ja enemmän.

Test 1. Flytande næring Pumpeflaske. Økologisk Land: Polen
Clopyralid 615,6µg/kg

Test 2 1L flytande næring. Økologisk Land: Tyskland

Fluazitop 40µ/kg

Clopyralid 1265,1µg/kg

Test 3. 1L flytande tomatnæring. Clopyralid 504,4µg/kg

9.9.2020 Nibio (Norjan Bioekonomian instituutti), kertoo luoneensa suodattimen, jolla saavat testeissä kiinni aminopyralidin ja klopyralidin. Rajoina tälle testille on 4µg/kg kompostissa ja 20µg/kg nestemmäisissä lannoitteissa. Samaisessa uutisessa Nibio kertoo testanneensa uutta testausmetodia ja ovat sen avulla löytäneet paikallisen puutarhakaupan valikoimista 992ug/kg klopyralidia sisältäneen nestemmäisen luomulannoitteen ja 72µg/kg klopyralidia sisältäneen pellettilannoitteen. Marianne Stenrød kertoo, että klopyralidikokeet ovat osoittaneet negatiivisia vaikutuksia kasvin kasvuun jopa niin alhaisilla pitoisuuksilla kuin 1µg/kg kasvualustamateriaalissa. Aminopyralidin vaikutukset voivat olla vaikuttavia jopa pienemmillä pitoisuuksilla.

9.9.2020 Lena Israelsson on saanut tiedon, että Ruotsin Plantagen on palauttamassa nestemäiset luomulannoitteensa kauppoihin. Näin siksi, että torjunta-ainejäämät tuotteissa ovat hyvin matalia, eivätkä näin ollen riko säädöksiä. (Muistutukseksi, lannoitelainsäädäntö ei tunne raja-arvoja torjunta-aineille lannoitteessa.) Muutoksena aiempaan, tuotteisiin tulisi vain merkintä, ettei tuotetta suositella tomaateille. (Myös muut kasvit ovat herkkiä pyralidijäämille kuin tomaatit.) Neudorff on jo palauttanut tuotteensa Ruotsissa myyntiin samoista syistä.

28.8.2020 KRAV on saanut testit lähes kokonaan tehtyä ja toteaa nyt, että monista, mutta ei kaikista tuotteista löytyi torjunta-ainejäämiä. Jäämät ovat pieniä, alle elintarvikevaatimusten. Tutkimuksen perusteella lannoitevalmistajat eivät ole rikkoneet KRAV-säädöksiä (Ruotsin Luomu). KRAV on lähettänyt konsultoitavaksi esityksen siitä, miten KRAV-tuotteet tulisi merkitä jatkossa.

(Google käännös: "KRAV on nyt lähettänyt kuulemisen ja esittänyt ehdotuksia siitä, kuinka kasvien ravinteiden ja muiden tuotantotapojen KRAV-merkinnät tulisi suunnitella siten, että niistä tulee selkeämpi eikä niitä voida tulkita väärin luonnonmukaisiksi, mutta ne on hyväksytty käytettäviksi vain luonnonmukaisessa maataloudessa. KRAV: n säännöissä on jo säännelty, että sisällysluettelossa on ilmoitettava, ovatko mukana olevat raaka-aineet luonnonmukaisia vai perinteisiä.")

12.8.2020 Puutarhakirjailija Lena Israelsson oli yhteydessä Ruotsin Lantmänneen, joka keskeytti 2010 vinassin myynnin ongelmien takia. Tutkimuksia tehnyt taho kertoi, että tuolloin vinassista oli löydetty klopyralidia, kloridatsonia ja glyfosaattia.

24.7.2020 Låga halter av bekämpningsmedel i flytande KRAV-märkt växtnäring Jordbruksverketin uutiskirjeessä kerrotaan, että useista KRAV merkityistä tuotteista on löytynyt alhaisia jäämiä klopyralidista, mutta ei kaikista. Vielä on epäselvää mitkä kaikki tekijät voivat olla vaurioiden takana.

10.7.2020 Lena Israelsson saa vastauksen Kiwa-sertifiointilaitokselta, jossa kerrotaan useammasta tuotteesta löytyneen klopyralidia. Asiasta ei kerrota enempää vedoten yrityssalaisuuksiin.

3.7. 2020 Ruokaviraston noutamat näytteet (17.6) vaurioituneista tomaateista on analysoitu (1.7)

DNA-virukset, RNA-virukset, Pospiviroidit, Tomaatin ruskokurttuvirus => ei todettu

2.7.2020 Lena Israelsson sai Plantagenilta enimmäisiä numeraalisia tuloksia. Saksassa toimittajan mittauksissa Plantagenin Orgaaninen ravinteesta löytyi klopyralidia 0,766ppm (766µg/kg). Määrien ei kuitenkaan pitäisi vaurioittaa kasveja, mutta Plantagen ei hyväksy omien sanojensa mukaan tätäkään.

23.6.2020 Ruotsalainen harrastuspuutarhajärjestö on alkanut myös kerätä tietoa
Myös FOR alkoi kerätä tietoa kuluttajilta liittyen tomaattien lannoittamisvaurioihin. Tutkimuksen toivotaan täydentävän Lena Israellsonin kyselyä.

21.6.2020 Lena Israelssonin keräämä lista vaurioita aiheuttaneista lannoitteista
Lena Israelsson julkaisi listan saamistaan palautteista ongelmista liittyen tomaatin lannoittamiseen. Lena vastaanotti kaiken kaikkiaan 250 sähköpostia. Tämä ei yksinään kerro tilanteen laajuudesta Ruotsissa tai Suomessa, vaan se kertoo ruotsalaisten aktiivisuudesta asian suhteen. Lena rankkasi palautteista listalle vain uskottavat ja varmat tapaukset. Ne joissa vioitusta ei ollut selkeästi nähtävissä tai kuvaus ei ollut täysin luotettava, tapaukset eivät päätyneet listalle. Lopullinen vaurioituneiden tapausten määrä oli 156 kappaletta. Laajasta palautemäärästä huolimatta Lena harmittelee, ettei tapaus tavoittanut kovinkaan suurta joukkoa.

Plantagen 49
ICA 47
Änglamark 16
Substral 14
Weibulls 7
Neudorff 7
Grandiol/Lidl 6
Green Future Organic Tomato Fertilizer, Wexthuset.se 4
Biobact 3
Allgödsel, Fagerhults torv 1
Prima/Naturens gödning 1
Algomin ekologisk näring, flytande 1

18.6.2020 Krav-märkt gödsel misstänks förgifta tomater
Sverigesradion juttu monien harrastajien törmäämästä ongelmasta tomaattien kanssa. Yhdistävätekijä ongelmille on KRAV-merkityt lannoitteet. Johanna Jansson Jordbruksverketistä kertoo, että takana on monta eri valmistetta, eikä ongelmaa pysty kohdistamaan. Puutarhakirjailija Lena Israellsonin kerrotaan kertoneen blogissaan ensimmäisenä laaja-alaisesta ongelmasta tomaatinviljelijöiden keskuudessa. Mahdollinen selitys ongelman esiintymiseen KRAV-merkittyissä tuotteissa saattaa olla, että valmisteissa on käytetty elintarviketeollisuuden raaka-aineista, jotka tulevat perinteisestä viljelystä, jossa kasvinsuojeluaineiden käyttö on sallittua.

18.6.2020 Tomater misstänkt skadade av ogräsmedelsrester
FOR kertoo tiedotteessaan olleensa yhteydessä useaan eri viranomaisiin keskustellakseen epämuodostuneista tomaateista, joiden aiheuttajaksi epäillään rikkakasvien torjunta-ainejäämät. Samassa tiedoitteessa pyydetään lisätietoja ja kokemuksia. Tiedoitteessa kerrotaan myös, että vioitukset tomaateissa olivat yleisiä 1970- ja 80-luvulla kun maataloudessa käytettiin rikkaruohomyrkkyjä jotka sisälsivät fenoksihappoja. Tuulikulkeumat pellolta hyötyviljelmiin olivat mahdollisia. Tomaattien vioituksiin tarvitaan usein alle 1ppm rikkakasvien torjunta-ainetta. Fenoksihappo kiellettiin Ruotissa 80-luvun lopulla. Tiedotteessa muistutateen ongelmista 10 vuotta sitten kun tomaatin ja kurkun viljelyssä nähtiin samanlaisia vaurioita. Tuon johdosta vinassin myynti keskeytettiin, jota saatiin sokerin ja leipomohiivan jäännöstuotteiden valmistuksesta. Epäselväksi jäi mikä tuolloin aiheutti ongelmat. (kts. 12.8.2020) Samassa tiedotteessa kerrotaan vielä klopyralidin ja aminopyralidin käytöstä Ruotsissa ja se miten samasta ongelmasta on myös muualta Euroopasta. 2019 Englannista raportoitiin paljon, mutta ongelma tunnetaan siellä jo vuodesta 2009. Myös Norjasta ja Tanskasta on raportoitu samoja ongelmia. Tiedotteen lopussa annetaan vinkki lannoitteen testaamiseen pavuilla.

17.6.2020 Ruokavirasto nouti näytteitä vioittuneista tomaateista. Ruokavirasto tutkii näytteistä ensisijaisesti kasvitauteja. Ko. tomaatit lähtöisin varsinais-suomalaiselta luomutilalta ja levinneet sieltä ympäri Suomea.

17.6.2020 Saan vastauksen Norjan Norsk Landbruksrådgivingistä kyselyyni klopyralidiongelmiin. Aihe on heille tuttu juuri mellassipohjaisista lannoitteista ja ongelmia on ollut jo muutaman vuoden. Ongelman aiheiuttajaksi todetaan juuri klopyralidi, jota on pieniä määriä melassissa tai vinassissa, joiden sokerijuurikkaan alkuperä on Euroopassa. He ovat tehneet kokeita ja erittäin herkiksi todetaan peruna, tomaatti, pavut, herneet ja muut herkät kasvit. Klopyralidin kerrotaan selviämän maassa muutamia vuosia kasvimateriaalissa ja kompostissa. Se selviää myös hevosten ja karjan ruuansulatuksen läpi.
Lisäksi sain pari linkkiä aiheeseen:

https://www.youtube.com/watch?v=2D1idnMNKng
https://www.norsok.no/nyheter/2020/utfordringer-og-losninger-bruk-av-gjodsel-i-okologisk-landbruk

12.6.2020 Skadade tomatplantor (sivua päivitetty useaan otteeseen)
Ruotsin Jordbruksverket kertoo, että useat viljelijät ovat raportoineen vahingoittuneista tomaateista, joiden aiheuttajana ovat voineet olla torjunta-aineet. Useissa analyyseissa, mutta ei kaikissa KRAV leimatuista lannoitteista on löytynyt vähäisiä määriä klopyralidia. On vielä epäselvää vaurioiden aiheuttaja klopyralidi vai jokun muu. Tekstissä myös pohdintaa jäämistä asetusten kannalta.

12.6.2020 Ruokaviraston Kasviterveysyksiköstä otettiin yhteyttä ja pyydettiin kolmen kuluttajan tietoja, joilla kaikkilla olisi samasta lähteestä ("luomutila 1") olevat tomaatintaimet. Tomaateista etsittäisiin laaja-alaisesti virus- ja bakteeritauteja.

12.6.2020 Kuluttajien kokemuksia tomaattien ongelmista tuli käytännössä vain kolmena ensimmäisenä päivänä ja neljäntenä päivänä alkoi olla jo hiljaista. Keräsin listalle vain tapauksia jotka kuulostivat varmoilta ja sopivilta pyralidin vaurioittamiksi. En lisännyt listaan epävarmoja tai sellaisia joissa lähetetystä kuvassa ei näkynyt mitään tyypillisiä vaurioita. Listalta jätettiin myös pois ne tapaukset joissa kuluttaja ei kyennyt nimeämään käyttämäänsä lannoitetta sanatarkasti.
Tässä eteenpäin lähtenyt lista, ilman tarkempia käyttäjä ja käyttötietoja:

- Kekkilä Tomaattilannoite (8kpl)
- Neudorff BioTrissol Tomaattilannoite (4kpl)
- BioBizz BioGrow (1kpl)
- Plantagen Luonnonmukainen Ravinne (1kpl)
- Substral Tomaattiravinne (1kpl)

Näiden lisäksi sain yhteydenottoja joissa kahdelta eri tilalta oli myyty tomaatintaimia. Näissä lehdet olivat myöhemmin käpristyneet ilman lannoitusta. Toinen tiloista oli virallinen luomutila ja toinen kasvatti vain luonnonmukaisesti, ilman virallista luomustatusta. Luomutilan taimia oli levinnyt luontaistuoteketjun kautta eri puolille Suomea. Yhteistä näille molemmille tiloille oli, että kummatkin olivat käyttäneet Nekon Luonnonlannoiteliuos N2-K5 vinassia. Tässä 7.6 yhteyttä ottanut kuluttaja oli selvittänyt Nekolta, että ko. vinassi on lähtöisin Belgiasta ja sen valmistaja oli DCM. DCM oli kuitenkin jo 2017 antanut vakuutuksen Nekolle, ettei vinassi sisällä klopyralidia.

- "Luomutila 1" (taimia 9kpl eri taloudessa)
- "Luonnonmukainentila 2 "(taimia 2kpl eri taloudessa)

11.6.2020 Toimitin listan Ruokaviraston Luomujaostoon ja Lannoitejaostoon kyselyni tuloksista siihen mennessä. Tässä listassa oli vain vuorokauden tulokset (12kpl).

10.6.2020 Aloitin kamppanian jossa tavoitteenani oli kartoittaa ongelmia aineuttaneita vinassipohjaisia lannoitteita. Tein kyselyn ja pyysin harrastajia kertomaan ongelmistaan, mitä ovat käyttäneet ja kuinka paljon.

9.6.2020 Problem med KRAV-märkt växtnäring (sivua on päivitetty useaan otteeseen)
KRAV sai useita merkkejä siitä, että KRAV-leimatuissa kasviravinteissa olisi kemiallisten torjunta-aineiden jäämiä.

8.6.2020 Sain tiedon, että erään suomalaisen toimijan Virosta tuomassa kanankakassa olisi löytynyt glyfosaattijäämiä. Koska lannoitelaki ei velvoita jäämien etsintään, jäämät ovatkin saattaneet tulla vastaan vasta käyttövaiheen ongelmina. Tämä herätti toisen valmistajan ongelmaan, jonka johdosta se (valmistaja 2) alkoi etsimään omatoimisesti glyfosaattia (sekä myöhenmmin mahdollisesti myös pyralidiryhmän kasvinsuojeluaineita raaka-aineistaan).

8.6.2020 Olin yhteydessä Ruokavirastoon ja kerroin havainnoistani jossa useat kymmenet käyttäjät ovat saaneet vaurioita tomaateihinsa lannoitteiden myötä. Luomupuolen vastaaja muisti yhteydenottoni parin vuoden takaa. Asiaa pidettiin varteenotettavana ja esille otettiin ankaran vastuun periaatetta, jossa toimija on velvollinen korvaamaan säädösten vastaisen tuotteen aiheuttamat vahingot.

Lannoitejaosto vastasi tähän jatkoa ja sanoi, ettei lannoitelainsäädännössä ei ole raja-arvoja torjunta-aineille. Lannoitevalmisteen tulee kuitenkin olla sellainen ettei siitä ole haittaa tai vaaraa ohjeiden mukaisesti käytettynä. Asiaa luvattiin tutkia.

7.6. Sain yhteydenoton jossa huolestunut kuluttaja oli ostanut luomutilalta ruokapiirilleen tomaatin taimia. Viikko ostosta taimet alkoivat oirehtia ja niissä oli nähtävillä selkeästi epämuodostumia uudessa kasvussa. Luomutilalla oli myös havaittu lehtien käpertymistä tomaatissa ja sellerissä.

Huhti- toukokuu 2020 Facebookin puutarharyhmissä alkaa jälleen vilistä kysymyksiä omituisista tomaateista ja niiden kummalisista mutatoituneista kasvutavoista. Vinassiperäiset lannoitteet nousevat jälleen puheenaiheeksi ja pettyneitä ja tomaattinsa pilanneita kuluttajia alkaa putkahdella esille huhti-toukokuun aikana lannoituksen alettua.

2019
Puutarhaharrastajien ongelmat tomaattien lannoituksen kanssa jatkuivat ja tapaukse lisääntyivät merkittävästi vuoteen 2018 verrattuna.

2018
9.7.2020 Sain valmiiksi testini jossa testasin kolmannen osapuolen tomaatin varkaista juuretettuja taimia erilaisilla koelannoitusliuoksilla. Yritin siis toistaa kevään tapahtumia, joiden syyksi arveltiin jos jotakin syytä. Mukana mineraalilannoitusseos ja melassi ja mineraalilannoiteseokset + melassi. Testisarjojen koko 3 tainta per lannoiteseos. Kaikki taimet jotka saivat melassia, vaurioituivat. Taimet jotka saivat pelkkää mineraalilannoitusta, olivat normaaleja.

8.6.2018 Tomaattini olivat jokseenkin jatkaneet kasvuaan, vaikka niistä monesta menikin latvat piloille. Näihin annettiin kasvaa uusi latva ylimmästä varkaasta. Vauriokohdat eivät parantuneet. Vaurioiden ajankohta näkyy kasvutossa selkeästi. Ennen ja melassin jälkeen, kasvu on ollut normaalia.

Melassi alka näyttää suurimmalta syylliseltä tapahtumiin, koska muillakin tomaattiharrastajilla on ollut tänä kesänä vastaavanlaisia ongelmia. Näiden ongelmien myötä yhteiseksi nimittäjäksi alkoi muodostua melassi ja sen jatkovalmiste vinassi. Ongelmia tuottaneissa lannoitteissa oli kaikissa vinassia.

5.6.2018 Tomaattiharrastaja sai vastauksen ja julkaisi sen FB:n Intohimona tomaatit-ryhmässä. Aiheena oli huoli jäämistä liittyen ostetusta Kekkilän Luonnonmukaiseen tomaattilannoitteessa, jonka käyttöä kuluttaja ei vielä ollut ehtinyt aloittaa.
Vastaus oli pitkälti englanninkielinen, koska se tuli nestemäisen vinassilannoitteen valmistajalta Hollannista. Siinä valmistaja kertoo raaka-aineen olevan sokerijuurikasvinassi. Kasvatustapa on tavanomainen, jolloin kasvatuksessa käyteään myös kasvinsuojeluaineita. Tuottaja (vinassinvalmistaja?) ei myöskään erottele orgaanisesti kasvatettuja sokerijuurikkaita. Tästä syystä ei voi sanoa varmaksi onko Fontana 4-1-6 vapaa kasvinsuojeluaineista, koska sitä ei myös testatakkaan. Lannoitteen valmistaja voi vaan taata, että sokerijuurikkaat ovat Eurooppalaista alkuperää.

22.5.2018 Saan vastauksen Evirasta kysymyksiini jäämistä. Sieltä poimittuna pari pääkohtaa.
Eviran Rehujaos:
"Kasvinsuojeluainejäämille ei toistaiseksi ole asetettu sallittuja enimmäisrajoja vain rehuna käytettävissä tuotteissa."
Eviran Lannoitejaos:
”kuten rehut myös lantapohjaiset lannoitevalmisteet saattavat sisältää vähäisiä määriä kasvinsuojeluaineita, jo siitä syystä, että osa rehun sisältämistä kasvinsuojeluaineista kulkee eläinten ruoansulatuskanavan läpi lähes muuntumattomana. Lannoitevalmistelaissa ei ole raja-arvoa kasvinsuojeluainejäämille"

14.5.2018 Rehumelassin valmistaja (Hankkija) kertoo, ettei tuotteesta ole tutkittu kasvinsuojelujäämiä. Sisältö koostuu pääosin suomalaisesta sokerijuurikasmelassista ja lisänä on sivuvirtoja xylitolin ja betaiinin valmistuksesta. Nämä sivuvirrat ovat tehty myös sokerijuurikkaasta, mutta tulevat Euroopasta.

12.5.2018 Sain viestin puutarharyhmässä, että tomaattiongelmieni takana saattoikin olla aminopyralidi tai klopyralidi. Näistä on aiheutunut laajasti ongelmaa ulkomailla mm. lantaperäisen kompostimullan yhteydessä. Pyralideista kertonut henkilö oli kärsinyt vastavanlaisista ongelmista 2010 Substralin Tomaatti- ja yrttilannoitteella.
Laitoin rehumelassista lisäkyselyn valmistajalle.

9.5.2018 Havaitsin, että tomateissani oli jotain pahasti pielessä. Niiden latvat surkastuivat ja kaikki uusi kasvu oli pahasti rullautunut. Ongelmien aiheuttajaksi epäilin käyttämääni Hankkijan Farmarin seosmelassia (rehu), jonka olin ottanut uutena aineena mukaan lannnoitukseen. Tarkoituksena oli vilkastuttaa juurialueen mikrobitoimintaa sokeripohjaisella tuotteella.

Päivitykset julkaisun jälkeen:
8.3.2021 Lisätty alustavia tiedoja FOR:rin raportista.
10.3.2021 Tieto FOR raportista lisätty.

1.11.2020 Lisätty tieto auksiinivaikuttajista kertovasta artikkelistani

13.4.2021 Lisätty tieto Hyötykasviyhdistyksen webinaarista, jossa aiheesta

13.3.2021 Lisätty tieto Nelson Gardenin vinassia sisältävät Biobact tuotteet pois kaupoista
15.3.2021 Lisätty FOR:in artikkeli vinassilannoitteiden tulavaisuudesta
17.3.2021 Lisätty tieto Ruokaviraston lähettämästä sähköpostista vinassilannoitetoimijoille
18.3.2021 Lisätty Linkki Turun Sanomien vinassiartikkeliin

12.3.2021 Lisätty tieto Neleson gardenin takaisinmaksusta ostettujen pullojen suhteen. (TS 18.3.2021)
19.3.2021 Lisätty TS:n uutinen Nekon litran kuluttajatuotteen myynnin lopettamisesta

19.3.2021 Päivitetty TS:n uutista liittyen Nekon Luonnonlannoiteliuoksen tynnyrituotteeseen

24.3.2021 Lisätty tieto Maaseudun Tulevaisuuden vinassi artikkelista

25.3.2021 Lisätty tieto Maaseudun Tulevaisuuden 24.3.2021 painolehden nettiartikkelista.

26.3.2021 Lisätty tieto P&K lehden artikkelist

25.3.2021 Lisätty tieto Kotipuutarha-lehden artikkelista

19.3.2021 lisätty tieto Luomuliiton tiedotteeseen

2.4.2021 lisätty tieto Suomen NG:n takaisinvedosta. (Päivätty tiedotteen löytöpäivälle.)

13.4.2021 Tarkennut Biolanin esittämää sisältöä Maaperäseminaarissa
12.4.2021 Lisätty tieto Haveselskabetin raportti ja tulokset

19.4.2021 Pyralideja Hasselforssin tomaatti- ja chilimullassa?

22.4.2021 Lisätty Hasselforsin tiedotteen sisältöä (22.4 tiedotetta oli jo päivitetty)

30.4.2021 Lisätty tieto 2021 kuluttajakentän ongelmista liittyen kasvien kasvuhäiriöihin.
10.5.2021 Lisätty info Kekkilän mullista, jotka olivat analysoinnissa Hollannissa.

5.5.2021 Lisätty tieto Ruokaviraston infokirjeestä
25.5.2021 Lisätty päivitys Hasselforsin Tomat & Chilijord mullasta

5.6.2021 Lisätty Turun Sanomien artikkeli
8.6.2021 Lisätty maininta Ruotsin Radion haastattelusta
8.6.2021 Lisätty tieto FOR:n uutisesta liittyen klopyralidin rajoittamiseen EU:ssa
12.6.2021 Lisätty Turun sanomien artikkeli liittyen EU:n klopyralidin rajoittamiseen
16.6.2021 FOR julkaisi Norsøkin tutkimuksen
17.6.2021 Lisätty TS:n artikkeli Kekkilän takaisinvedosta.
27.4.2021 Lisätty tieto Norjan Rustan Ashby Garden lannoitteen takaisinvedosta
18.6.2021 Kekkilä tiedoitti sivuillaan Luonnonmukaisen Kasviravinteen takaisinvedosta.
22.6.2021 Tieto FORin loppuraportin suomennuksen valmistumisesta
23.6.2021 Lisätty linkki FORin loppupuraportin suomenkieliseen raporttiin FORilla

1.7.2021 Lisätty linkki Lena Israelssonin hevosenlantaongelmaan siirtolapuutarhassa.

2.7.2021 Lisätty linkki P&k:n Tätä mieltä kirjoitukseeni

16.7.2021 Tieto Kekkikän lahjakortista.

16.8.2021 Aikajärjestys käännetty ympäri, ylin on uusin
1.7.2021 Ennakkotietoja FORilta 2021 tuoteanalyysien osalta

30.7.2021 FOR julkaisi analyysitietoja

12.8.2021 Tukholman siirtolapuutarhan lannan analyysitulokset

20.8.2021 Perustettu Facebook-ryhmä

Kasvinsuojeluaineita ja myrkkyjä

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Sun, 01 Nov 2020 15:23:00 +0000

Kuten moni on tänä vuonna huomannut, sosiaalisen median puutarhakanavilla on ollut paljon puhetta torjunta-ainejäämien mukanaan tuomista ongelmista.

Vinassi ja vinassipohjaiset lannoitteet ovat puhuttaneet tänä vuonna paljon harrastepuutarhureita niin Suomessa, kuin myös Ruotsissakin. Eikä syyttä. Moni on törmännyt tahtomattaan ongelmiin, joiden takana saattaa olla torjunta-ainejäämät. Nämä jäämät olisivat mitä suurimmalla todennäköisyydellä tulleet sokerijuurikkaasta ja siirtyneet sieltä prosessien läpi melassiin, siitä vinassiin ja lopulta lannoiteainepulloon.

Näin siis epäillään, mutta miksi vain epäillään? Siitä syystä, ettei asiaa ole juurikaan tutkittu. Syy tutkimattomuuteen on siinä, ettei EU:n lannokelainsäädäntö tunne raja-arvoja torjunta-aineille lannoitteessa. Toisin sanoen, rahaa ei haluta käyttää asiaan, johon ei kuitenkaan saa aikaiseksi muutosta. Tosin, asia ei tunnu hirveästi kiinnostavankaan viranomaisia, joille turvallisten ja käyttäjäystävällisten lannoitteiden valvonta kuuluu. Jotain tutkimuksia sentään on, mutta Ruotsista ja Norjasta. Joskaan niistäkään ei ole kunnollista virallista listausta ja avoimia dokumentteja. Kiwa-sertifiointilaitos ja KRAV ovat molemmat kertoneet ympäripyöreästi, että lähes kaikista vinassia sisältäneistä lannotteista (nestemäinen & pelletti) on löytynyt torjunta-ainejäämiä.

Ruotsissa kohu on ollut suuri, siitä suurkiitos puutarhakirjailija Lena Israelssonille, joka on kerännyt käyttäjien kokemuksia ja sitä kautta pommittanut eri alan valmistajia ja markkinoillesaattajia. Meteli ei ole turha, koska tutkimuksia on tehty ja jäämiä on löydetty. Omiin korviini on kantautunut eräskin tulos, jossa luomuhyväksytystä lannoitteesta oli löydetty 1400ug/kg klopyralia. Japanilaisen tutkimuksen mukaan 1ug/kg määrä riittää saamaan tomaateissa aikaan vaurioita ja 5ug/kg saa jo aikaan näkyviä vaurioita. 25ug/kg määrällä vauriot olivat merkittäviä ja käytännössä tarkoittivat sadon ja kasvin menetystä. Kun tuo kyseinen lannoite laimennetaan käyttöohjeen mukaisesti, 5ug/kg arvo saavutetaan jo 3dl:n kastelumäärällä. Ja arvatenkin, mitä pienemmästä multatilavuudesta on kyse, sen äkkiämmin rajat täyttyvät.

Testeissä on toki löytynyt muitakin aineita, mutta suurin kysymys on, mitä eri testilaboratoriot edes kykenevät löytämään ja millaisia määriä. Yksi alalla noussut kysymys onkin, mitä kaikkea kiertolannoitteista voi löytyä ja mikä määrä mitäkin on haitallinen. Esim. aminopyralidi on haitallinen paljon pienempinä määrinä kuin klopyralidi.

Vaikkakin lähes kaikki vinassiperäiset tuotteet tai itse vinassi on peräisin Alankomaista, oli paikallaan tutkia meidän rikkakasvien torjunta-aineita. Tukesin sivuilta on helppo löytää tuotteita joko nimellä tai vaikuttavalla aineella. Klopyralidia oli käytössä 14:sta eri valmisteessa. Osa näistä on rinnakkaisia valmisteita, mutta kauppanimet olivat jokaiselle eri. Aminopyralidia oli käytössä neljässä tuotteessa.

HRAC (Herbicide Resistance Action Committee) on listannut torjunta-aineet nippuihin perustuen sukulaissuhteisiin. Tässä listauksessa, ryhmästä 4 Auxin mimics, löytyy klopyralidi ja aminopyralidi.
Niiden lähellä löytyy myös 2,4-D ja MCPA. 2,4-D tehoaineella Suomesta löyty 7kpl ja MCPA:lla huikeat 20kpl valmisteita.

Kuvakaappaus Herbicide Resistance Action Committeen torjunta-aineryhmittelystä 2020
https://hracglobal.com/tools/hrac-mode-of-action-classification-2020-map

Auksiini ryhmän torjunta-aineet matkivat kasvien kasvuhormoonia auksiinia ja saavat näin kasvin kontrolloimattomaan kasvuun. Seurauksena oksien käpristymistä, lehtien kuihtumista ja lopulta kasvin kuoleman.

Kun koko ryhmää aletaan tarkastella, löytyy kaikkiaan 60 eri rikkakasvien torjunta-ainetta Suomen markkinoilta, joista osa toki toistensa rinnakkaistuotteita. Näistä tuotteista 15kpl sisältää kolmea eri vaikuttavaa ainetta tämän ryhmän sisältä. 8kpl sellaisia joissa on kaksi vaikuttavaa ainetta tästä ryhmästä ja lopuissa 15:sta on yksi vaikuttava aine tästä ryhmästä.

Listaus Tukesin sivujen tietojen perusteella vs. Auxin mimics ryhmä.

Kaiken kaikkiaan listauksella löytyi rikkakasvien torjunta-aineita, joissa oli 11 eri vaikuttavaa ainetta. Auxin mimics ryhmässä on kaikkiaan 21kpl vaikuttavaa ainetta, joista Eu:ssa oli hyväksytty 15kpl. Alankomaissa näistä yhdisteistä oli hyväksytty myös 11kpl, kuten Suomessakin, mutta hyväksyttyjen yhdisteiden lista ei ollut kuitenkaan täysin yhtenevä. Alankomaiden naapurissa Belgiassa hyväksyttyjen yhdisteiden määrä tältä listalta oli 13kpl ja Saksassa 12kpl. Myös Ranskassa oli Belgian tavoin 13kpl.

En missään nimessä väitä olevani perillä rikkakasvien torjunta-aineiden vaikutuksesta, kulkeutumisesta ja käytöstä edes yleisellä tasolla ja tämä kirjoitus voi pitää sisällään suoranaisia virheitä, mutta haluan tuoda esille, että pelkästään tässä ryhmässä on potentiaalisia kulkeutujia kotipuutarhaan, joiden vaikutus saattaa olla hyvin samankaltainen kuin nyt esillä olleen klopyralidin.

Kalifornian yliopiston Herbicide Symptomps sivuilta voi löytää eri torjunta-aineiden haittavaikutuksia kasveihin. Valitsemalla Synthetic auxins valinnan, saa eteensä 339 eri kuvaa erillaisista vaurioista. Tuloksia voi vielä kategorisoida eri yhdisteiden valinnalla. Valittavana on:
2,4-D, MCPA, aminopyralidi, klopyralidi, dicamba, fluroksipyyri, mekorproppi, pikloraami, triklopyr.
Näistä ainoastaan triklopyr ei ole Suomessa hyväksytty (on kuitenkin EU:ssa). Myöskään mekoproppi ei ole hyväksytty, mutta siitä löytyvä mekoproppi-P on taas sallittu. Mekoproppin ja mekoproppi-P:n eroa en tiedä.

Herbicide Symptoms sivulta löytyy tomaatille vauriokuvia torjunta-aineille: 2,4-D, fluroksipyyri, klopyralidi, triklopyr, dikamba ja pikloraami. Tähän mennessä viime kesän tomaattivaurioiden yhteydessä on käytännossä puhuttu vain klopyraalista, vaikka kaikki nämä aineet ovat sallittuja monissa EU:n maissa ja siten mahdollisia. Käyttökohteena näillä aineilla on pääsääntöisesti leveälehtiset rikkakasvit, rikkakasvit eri viljoilla sekä rypsillä ja rapsilla.

Jos siis kysytään mitä kiertolannoitteesta voi löytyä, en pidä lainkaan yliampuvana sitä, että niistä voi käytännössä löytyä lähes mitä tahansa. Sitten on paljon muitakin, joiden määriä ja osallisuuksia voidaan vain arvailla. Tämän mahdollistaa suuri valikoima eri rikkakasvien torjunta-aineita, niiden erillainen kulkeutuvuus, viljelykierto ja resistenssin synnyn hallinta eri valmisteilla.

Tietooni on tullut tapaus, jossa ulkomailta tullut kanankakkaerä oli saastunut glyfosaatilla. Tätä ei ilmeisesti päätynyt tavallisille kuluttajille, mutta kuitenkin johonkin, koska asiaa tutkittiin. Se oli mitä ilmeisemmin kulkeutunut siipikarjan rehuksi syötetyn viljan mukana. Glyfosaatti ei taasen edes kuulu tähän ryhmään, jota tässä käsittelin. Glyfosaattivalmisteita Tukesin sivuilta löytyy kaikkiaan 38kpl. Osa syy laajaan valikoimaan on juuri resistenssin synnyn esto.

Tukesin sivu tuntee kaikkiaan 234kpl eri rikkakasvien torjuntaan tarkoitettua ainetta. Tämä luku ei kuitenkaan kata kaikkia Euroopan alueella myytäviä aineita ja tämän listan ulkopuolelta voidaan myös salakuljettaa myös hyviksi havaittuja, nykyjään kiellettyjä torjunta-ainevalmisteita.

Koska toistaiseksi lainsäädäntö ei puutu asioihin, kannattaa äänestää omalla kukkarollaan. Myös ongelmatapauksissa vikaa kannattaa yrittää myös pohtia lannoitteen näkökulmasta. Pullot, kuitit ja muut tiedot kannattaa pitää tallessa. Ruotsissa tuhoutuneita kasveja on korvattu muodollisesti, joskin nämäkin pienet korvaukset saatiin väistettyä tekemällä ehdot saavuttamattomiksi. Kenelläpä on enää syksyllä kuittia tallessa alkuvuodesta puutarhamyymälästä ostetusta pienestä lannoitepullosta.

Biohiili testissä kosteudensitojana Osa2

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Wed, 09 Sep 2020 11:27:00 +0000

Koe on järjestetty harrastelijapohjalta ja puhtaasti kiinnostuksesta biohiileen. Artikkelia ei ole tilattu, eikä pyydetty. Kokeen tekemisestä ei ole myöskään maksettu korvausta. Kokeessa käytetty biohiili on saatu aikanaan yleisluontoisena lahjoituksena Carbofex oy:ltä, eikä sitä ole osoitettu tähän kokeeseen käytettäväksi. Muut kokeessa käytetyt materiaalit ja tilat ovat olleet omia.

Biohiili testissä kosteudensitojana testin ensimmäinen osa ei toteutuksensa osalta tyydyttänyt minua ja mitä pidemmälle testi eteni, sen enemmän näin koejärjestelyissä ongelmia ja suoranaisia virheitä.

Osassa 2 koitan elimininoida näitä juttuja ja tulla koejärjestelyillä lähemmäs todellista tilannetta.

Kokeessa tutkaillaan jälleen biohiilen kuivumista tai lähinnä sitä miten koko kasvualusta kuivuu ja näin menettää kosteuttaan eli painoaan. On toki ilmiselvää, että se materiaali jossa on eniten biohiiltä kuivuu hitaiten, mutta kokeen pääasiasiallinen tarkoitus on yrittää löytää piste tai alue, jossa biohiilen lisäyksellä on oikeasti merkitystä kosteuden sitouttamisen kanssa ja mikä määrä on järjellinen.

Suositukset biohiilen lisäyksestä liikkuvat 5-10% luokassa, mutta kaupallisissa tuotteissa määrä voi olla huomattavasti pienempi. Lähtöolettamana on ettei pienellä, alle 10%:n biohiilen määrällä olisi juurikaan kosteuttasitovaa merkitystä.

Biohiillellä on monia kasvualustaan ja kasviin vaikuttavia ominaisuuksia, mutta tässä testissä keskitytään vain kosteuden viipymiseen kasvualustassa. Kuten aiemmin on ollut esillä, kasvin lisääminen testiin on kohtuullisen mahdotonta nykyisillä koejärjestelyillä ja resursseilla. Näin ollen lopputulokset kosteuden viipymisestä kasvualustassa ja sen vaikutuksia kasviin pitää tehdä puhtaasti arvioiden. Todellisuudessahan kosteus lähtee nopeammin kasvualustasta, koska kasvi hakee juurillaan myös syvemmältä kosteutta. Tässä kokeessa haihtuminen tapahtuu vain yhden haihdutuspinnan kautta.

Muutoksia testiin 2

Peltomulta oli kuivauksen ja seulonnan jälkeen erittäin tasalaatuista "jauhetta".

Aiemmassa testissä olen käyttänyt seulottua kasvuturvetta, jonka maatumisaste on ollut pieni. Näin ollen turve, sammal, on itsessään yksi voimakkaasti kosteutta sitova elementti. Tämä haluttiin eliminoida testissä 2. Kasvualustaksi valikoitui pitkällisen pohdinnan päätteeksi oma peltomulta. Peltomulta on savensekaista multaa, jossa on myös paljon hiekkaa. Se kuivuu nopeasti ja humuspitoisuus on pieni. Testimulta nostettiin maasta, jossa arvioitiin olevan eniten orgaanista multaa. Tämä maa-aines kuivattiin ja siitä seulottiin suurimmat kivet, savet ja muut isokokoiset orgaaniset ainekset pois, kuten puutikut.

Suurin ongelma todellisuuden ja viime testin välillä oli mittaustapa, jolla biohiili ja kasvualusta mitattiin jokaiseen testiyksilöön. Se tehtiin painon mukaan. Mitkään ohjeet eivät käske tehdä biohiilen lisäystä kasvualustaan painon perusteella, vaan lisäykset ovat aina tilavuuksien mukaan.

Määrien mittausta ei haluttu tehdä ensimmäisessä testissä tilavuuksien mukaan, koska tilavuuksia on vaikea määrittää tämänkaltaisille tuotteille. Toisaalta punnittaessa tuotteita ja niiden ollessa keveitä, niin määrä vääristyy tilavuuden suhteen ja näin niillä on vahvasti voimakkaampi vaikutus tulokseen.

Kuivattu multa on oli askel parempaan suuntaan siinäkin mielessä, koska sen tilavuuden määrittäminen oli suhteellisen helppoa. Tilavuus muodostui helpohkosti vakioksi, koska multa painui omasta painostaan kasaan tietyn verran, eikä enää tärisyttäessä tiivistynyt. Tämä antoi hyvän lähtökohdan tilavuuden mittaamiselle.

Biohiileksi valikoitiin kuusesta valmistettu biohiili. Jotta testi olisi järkevästi ja melko luotettavasti toteutettavissa, päätettiin biohiili seuloa. Seulonnassa poistettiin hienoaineis ja pienimmät murut, mutta myös suurimmat. Tällä yritettiin saada biohiilestä mahdollisimman tasalaatuista tilavuuteensa nähden. Koska biohiiltä oli käytettävissä kokeeseen rajattu määrä, seulakoon hiiltä lisättiin murskaamalla sitä lisää isommista hiilistä. Tämä oli omiaan lisäämään pientä hiilipölyä. Niinpä seulonnan jälkeen biohiili vielä pestiin, jolloin siitä irtosi vielä lisää pölyäainesta. Pesun jälkeen tasalaatuinen biohiili paineladattiin erikoisvalmisteisessa paineastiassa, jolla varmistettiin biohiilen nopea ja täydellinen täyteen latautuminen vedellä.

Testiin otettiin mukaan myös yksi verrokki koivusta valmistetulla biohiilellä ja sen osuudeksi valittiin keskiverto määrä. Tällä halutaan hieman peilata eri puusta valmistettujen biohiilen eroa, koska eri puulajeilla solukko on poikkeuksetta hyvin erilainen ja näin niiden vedensitomiskykykin on eri.

Biohiilestä seulottiin hienoin ja suurin aineis pois, tasalaatuisuuden takaamiseksi.

Testiyksilöt
Testiyksiklöiden kokoa päätettiin kasvattaa jälleen, jolloin pienten mittavirheiden merkitys pienenee testiyksikön kasvaessa. Testi päätettiin edelleen tehdä suljetussa muoviastiassa, ei siis edelleenkään ruukussa. Litran jogurttiämpäri sai toimia testiastiana. Sen järkeväksi multatilavuudeksi mitattiin 1100ml, jota pidettiin täytenä ruukun määrityksenä. Tästä päästään näppärästi kimuranttiin määritykseen, eli siiheen, kuinka paljon biohiiltä sitten lisätään ja mihin määrään?

Nyrkkisääntö on hyvä ja toimiva, mutta ei aina sopiva joka paikkkaan... (Ohje: Carbons Finland)

Yllä olevassa on selkeä ja yksinkertainen ohje. Sen soveltaminen saattaa kuitekin tuoda eteen mielenkiintoisen pulman, ylitäytön. Jos ruukun tilavuus on 10 litraa, ei siihen lähtökohtaisesti mahdu enää litraa. Käytännössä tämä ei ole ongelma, koska multa, turve, kasvusammal tiivistyvät helposti ja ruukkuun mahtuu käytännössä helposti nimellistilavuuttaan enemmän kasvualustaa.

Osat mittoina ovat helppoja ja käytännöllisiä toteuttaa, mutta kuinka ne sitten suhtautuvat prosenteihin. 1 litra 10:stä litrasta on 10%, mutta nämä yhdessä muodostavat nimellisesti 11 litraa. 1 litra hiiltä 11 litrasta on n. 9%. Toinen tapa olisi lukita kasvualustan määrä litraan, vähän samaan tapaan kuin ohjeessakin on ajeltu, 1 säkki on mullan määrä ja siihen lisätään x% biohiiltä. Tavallaan tämäkin ajattelumalli on oikeassa, mutta tilanteessa jossa esim. lisätään 50% biohiiltä mullan määrästä, lopputulemana on 1,5 litraa kasvualustaa. 1,5 litraa ei kyllä millään mahdu litran purkkiin.

Niinpä täytyy lähteä siitä ajatuksesta, että multa+biohiili ovat yhteensä jokaisessa testiyksilössä 1100ml. Koska käytännön toteutus on prosenttien suhteen vaikeaa ja vaatii tarkkuutta, joka lähinnä kääntyy vain epätarkkuudeksi, otetaan mittayksiköksi 1 ja 0,5 osaa. Tässä suhteessa on helppo käyttää desin ja puolen desin mittoja osamäärittelyyn. Tämä on myös hyvin linjassa sille miten kotikäyttäjäkin lisäisi biohiilen. Ei tarkkoja mittauksia, vaan nopeita ja helppoja osia.

Testiyksilöt:

Kosteus:
Aiemmissa testeissäni olen kastellut koeyksilöitä tarkasti saman määrän. Jos tilannetta verrataan oikeaan ja realistiseen tilanteeseen, kukaan ei koskaan kastele ruukkuja läpimäräksi, niin että vettä jää purkinpinnalle pitkiksi ajoiksi. Niinpä saavuttaakseni oikeamman lähtötilanteen, tein muutamia kastelukokeita ja etsin käyttämäni mullan kyllästymispistettä. Muutamien eri vesimäärien jälkeen totesin, että oikea vettymispiste tälle mullalle löytyy 60% mullan tilavuudesta. Tämä tuotti märkää multaa, mutta juuri sen verran, että puristaessa multaa, siitä irtosi muutamia pisaroita vettä. Suuremmat määrät jäivät selkeästi märäksi ja pienemmissä määrissä multa jäi selkeästi kuivaksi.

Koska jokaisessa testiyksilössä oli eri määrä multaa, jokainen yksilö sai näin ollen myös eri määrän vettä. Tämä oli poikkeuksellinen järjestely, mutta kuitenkin järkeen käyvä, kun tilannetta verrataan normaaliin kastelutilanteeseeen. Mullan sekaan lisätty biohiili oli tällä kertaa jo ladattu vedellä, joten siihen ei oletettu enää latautuvan vettä. Vaikka lähtökohta olikin jokaiselle näin toimien hieman eri, se vastaisi parhaiten todellista tilannetta ja kosteus olisi joka purkissa suunnilleen sama. Lasketun vesimäärän lisäyksen jälkeen, kosteuden annettiin tasaantua purkeissa 3 vuorokautta (suljettuna).

Mullan oikeaa kosteutta etsittiin omilla kokeilla. Lopulta oikeaksi määräksi todettiin 60ml vettä /1dl multaa.

Koeyksilöt kuivumassa kasvihuoneen hyllyllä.

Testi:
Koeyksilöiden kuivuttaminen tapahtui kasvihuoneessa, heinäkuun ja elokuun puolivälin paikkeilla. Testi kesti kaikkiaan neljäviikkoa, jonka jälkeen testiä ei enää katsottu järkeväksi jatkaa. Testi aloitettiin punnitsemalla kaikki koeyksilöt vaa'alla ja punnitus toistettiin joka ilta n. 20:30 aikaan. Näin saatiin selville vuorokauden kosteuden haihtuminen. Koska kasvihuoneen kosteus ja auringonpaiste eivät olleet vakioita, tämä luonnollisesti näkyy tuloksissa. Pilvisinä päivinä kosteuden haihtuminen oli vähäisempää, kun taas helteisinä päivinä se oli suurempaa. Varsinaisen testin jälkeen koeyksilöt pakkokuivatettiin uunissa, jotta niiden täysin kuiva paino saatiin tietää.

Tuloksiin...
Kuten arvata saattaa, tulos oli odotetun kaltainen. Tosin tämä olettamus ei kerro kaikkea, mutta palataan siihen tarkemmin tuonnempana. Selkeyden kannalta jätin 20% koivuhiiltä sisältäneen koeyksilön pois tuloksista. Näin siksi, että sen tulos ei eronnut paljoakaan kuusibiohiilestä ja näin ollen se olisi vain sekoittanut käyriä. Todettakoon, että koivu on jonkin verran painavempaa ja imee itseensä hieman vähemmän nestettä kuin kuusi. Näin ollen kuusta voidaan pitää hieman parempana biohiilen materiaalia, suuremman huokoisuutensa johdosta. Mekaaniselta kestoltaan koivu onkin taas huomattavasti parempi, jos tälläiselle omionaisuudelle on tarvetta.

Paino:
Alla olevassa graafissa on näkyvissä eri koeyksilöiden painot märkänä ja kuivana. Painavimpana 100% multaa sisältänyt yksilö ja keveimpänä kokeen suurimman määrän biohiiltä sisältäneen, eli 40% biohiiltä sisältänyt koeyksilö. Tässä suhteessa on kiva huomata, että biohiili toimii kasvualustan keventeenä. Sillä voidaan siis korvata leca-soraa ja saada samalla etuja joita leca-soralla ei ole.

Kuivapaino on lineaarinen suhteessa biohiilen määrään.

Biohiilen mukanaan tuomaa keveyttä tarkasteltaessa, on nopeasti huomattavissa, että luvut ovat lähes yhteneviä biohiilen määrään seoksessa. Tämä toteutuu ainoastaan tarkesteltaessa täysin kuivaa materiaalia ja kosteuden täysin luovuttanutta biohiiltä. Etu kapenee, kun seokset ja hiili kostutetaan, mutta edelleenkin kosteutettunakin ero on biohiilen eduksi merkittävä. Tulokseen vaikuttaa paljon käytetty biohiili ja sen laatu. Kosteutettuna eroja syntyy myös biohiilen lataustasosta.

Kun biohiili imee itseensä nestettä, sen tuoma keveyden etu pienenee, mutta ei häviä täysin.

Kosteudenluovutus:

Aiemmissa testeissäni keskityin suoraan vain mittaustuloksiini, eli koeyksilöiden painoon. Nyt tavoitteena oli analysoida tuloksia ja saada siten parempi käsitys mittauksista ja eri seoksien kosteuden pidätyskyvystä.

Koska käytettävissäni ei ollut tensiometriä tai muuta todellista kosteutta mittaavaa mittalaitetta, perustin kosteuden poistuman ainoastaan painoon, jota seurasin vaa'alla. Tämä ei kerro koeyksilön todellista kosteutta, mutta antaa hyvän käsityksen siitä mitä kasvualustaseoksessa tapahtuu ajan mittaan.

Koska kosteutta on hyvä käsitellä prosenteissa, on hyvä muistaa, että esitetyt kosteusprosentit ovat aina suhteellisia ja perustuvat alussa painittuun painoon sekä kokeen jälkeen kuivattuun kasvualustasekoituksen todelliseen kuivapainoon. Esitetyissä painoissa on vähennetty koeyksilön purkki, joten vertailevaa laskentaa ja suhteellisiin kosteuksiin ei ole otettu huomioon kuin ne materiaalit joiden paino muuttuu kosteuden määrästä.

Suhteellinenkosteuden muutos koejakson aikana.

Kaikkiin koeyksilöihin laitettiin saman verran vettä, mutta veden määrä oli suhteutettu mullan määrän. Vettä laitettiin jokaiseen koeyksilöön 60ml/multa desilitra. Veden määrä mitattiin punnitsemalla. Koska biohiilen sisältämää vettä ei mitattu missään muotoa, oli oletettavaa, että jokainen koeyksilö oli suunnilleen saman kosteuksinen ja multa ei yhdessäkään koeyksilössä muttunut lietteiseksi tai ylimäräksi. Aloituspaino muodosti siten vertailukohdan ja yllä olevassa graafissa aloituspaino on sama kuin 100%:n suhteellinen kosteus.

Tulos oli sellainen, jota saattoi ennalta odottaa. Biohiilen kosteutta sitova vaikutus näkyi selkeästi ja pelkkää multaa sisältänyt koeyksilö kuivui nopeiten. Hitaiten kuivui eniten biohiiltä sisältänyt 40% koeyksilö. Graaffista on hyvä huomata yllättävä ero joka liittyy 5%:n koeyksilöön. Vaikka kyseisen biohiilimäärä on huomattavan pieni, eroaa se kuitekin huomattavasti pelkästä mullasta.
Alkuperäisenä olettamanahan oli, ettei alle 10% biohiiltä sisältävillä seoksilla olisi mitään eroa pelkkää multaa sisältäviin koeyksilöihin.

Kun tarkastellaan alla olevasta pylväiköstä jäljelle jäänyttä kosteutta (sininen), huomataan, että kosteuden jäämä kasvaa jyrkemmin viidestä viiteentoista prosenttiin ja tämän jälkeen nousu hidastuu. Jääneen kosteuden määrä verrattuna multaan (punainen) käyttäytyy hieman jyrkemmin, mutta jo 20% biohiilen lisäyksellä tavoitetaan 50% enemmän jälkikosteutta. Tässä myös vaikuttaa paljon biohiilen laatu ja ennen kaikkea se miten biohiili on saatu ladattua. Kokonaan toinen asia on se, miten biohiili alkaa käyttäytyä kasvualustan mukana kasteluiden välissä, jota tässä kokeessa ei tutkittu lainkaan.

Suurilla biohiililisäyksillä ei saavuteta suurta eroa suhteessa lisätyn biohiilen määrään nähden.

Paino 2:
Koska jäljelle jäänyt kosteus on hyvin todennäköisesti väärä vertailukohta todellisessa käytössä, on hyvä keskittyä tarkastelemaan kasvualustaseoksen lyhyemmän ajanjakson käyttäytymista.
Alla olevassa graaffissa on esitetty koeyksilöiden kokonaispaino, jossa kosteuden poistuma keventää niitä. Koska tilavuus on jokaisessa koeyksilössä suunilleen sama, on painojenkin järjestys oletettu. Vain multaa sisältävä koeyksilö oli painavin ja tämän jälkeen biohiiliseokset tulevat siinä järjestyksessä jossa biohiilen määrä kasvaa yksilöiden välillä. Keveimpänä suurimman määrän biohiiltä sisältänyt koeyksilö 40% (36%).

Koeyksilöiden painot testin aikana. Erot ovat selkeät, biohiilen keventäessä painoa.

Erot koeyksilöiden välillä säilyvät melko tasaisina lähes koko tarkasteluajanjakson ajan. Ainoan poikkeuksen tekee 100% multa, joka keveneen samaan painoon 5%:n biohiiliyksilön kanssa ja nämä kulkevat viikon kuivatusjakson jälkeen käytännössä samanpainoisina. Pienet epätasaisuudet johtuvat poikkeamasta koeympäristössä. Käytännössä tämä tarkoittaa pilvistä tai helteistä säätä.

Kokonaispainon seurannan sijaan, informatiivisempaa on seurata muuttuvan massan määrää, eli tässä tapauksessa kosteuden määrää. Koska erillään ja yhdessä erässä ladatun biohiilen sisältämää kosteutta ei tiedetty, kosteuden kokonaismäärään päästiin käsiksi vasta testin jälkeen. Tämä tarkoitti jokaisen koeyksilön täydellistä kuivaamista, jotta tiedettiin, kuinka paljon testin alun ja täydellisesti kuivattujen koeyksilöiden välinen erotus oli. Näitä tiedoja vastaan pystyttiin laskemaan koeyksilöissä olleen kosteuden kokonaismäärä, jota toki on jo tämän kirjoituksen aiemmissa graaffeissa on käytetty hyväksi.

Kosteuden määrän laskenta paljasti jotain erikoista. Olettamalla, että enemmän biohiiltä, saadaan kasvualustaan enemmän kosteutta, olikin olettamuksena väärä. Osavaikuttajana saattoi olla, ettei biohiiltä oltu ladattu täydellisesti, mutta latauksen vaikeus saattaa nousta myös keskeiseksi vaikuttajaksi tavallisella biohiilen kotikäyttäjällä.

Toinen vaikuttaja kosteuden vähäiseen määrään suurissa biohiilimäärissä saattaa löytyä seoksen ja veden suhteesta. Koska vettä lisättiin koeyksilöihin vain mullan mukaan, niissä koeyksilöissä joissa multaa oli vähiten, oli myös lisättyä vettä vähiten. Yritin tehdä laskentaa myös näiden tietojen kautta saadakseni tietää biohiilen sisältämän kosteuden määrää, mutta näissä laskelmissa en onnistunut. Myös muut vastaan tulevat laskelmat epäonnistuivat ja olisivat vaatineet tarkempia valmistelumittauksia alussa, mutta focus oli tuolloin tilavuusmitoissa, joihin koe perustettiin.

Yksi vaikuttaja voi olla myös biohiilen annostelussa, jossa saattoi olla tilavuuseroja tuotteen luonteen vuoksi. Määrien ollessa pieniä, virhemarginaalikin kasvaa herkästi.

Koeyksilöihin lisätty vesi, multa ja biohiili.

Vaikka käyristä pistää erityisesti silmiin 40% biohiiltä sisältäneen koeyksilön käytös. Siinä oli kosteutta toisiksi vähiten, mutta se kuitenkin oli prossisijalla kosteuden suhteen kokeen lopussa. Biohiili siis selkeästi jarruttaa kosteuden poistumista.

Suurempi määrä biohiiltä vaikuttaisi siis olevan lähtökohdiltaan huonompi kuin pienempi, kun verrataan koko kasvualustassa olevan kosteuden määrää. On kuitnekin hyvä huomata, että kosteuden poistuma on korkeamman biohiilimäärän kasvualustassa hitaampi. Alla olevasta pylväiköstä käy hyvin ilmi se, että suurempi biohiilimäärä päästää kosteutta hitaammin pois kasvualustasta, kun verrataan yhden kasvualustaseoksen sisällä tapahtuvia muutoksia kosteuden haihtumisessa.

Mitä enemmän biohiiltä, sen pienempi haihtuminen.

Vaikka kosteuden viipyminen kasvualustassa pitkittyy biohiilen määrän lisääntyessä, 20%:n jälkeen muutos on jälleen vähäisempää. Sama voidaan todeta alemmasta pylväiköstä, jossa on esitettynä koeyksilöiden alkukosteutta sekä viikon välein mitattuna. Tässä suhteessa 15-20% biohiiltä sekoitettuna kasvualustaan ja kasteltuna sopivaan kosteuteen, sisältää eniten vettä, mutta myös viivyttää kosteutta kohtuullisen hyvin.

Kosteuden määrä kokeen alussa, viikottain ja lopuksi.

Jos haihtumista tarkastellaan suhteellisen kosteuden haihtumisena, kaksi ensimmäistä viikkoa näyttäisivät olevan kriittisemmät. Näinä kahden ensimmäisen viikon aikana suurin osa kosteudesta haihtuu nopeammin, jonka jälkeen kosteuden haihtuminen on hitaampaa. Kolmen viikon aikana käytännössä kaikki seokset ovat luovuttaneet 50% kosteudestaan, jonka jälkeen luovutus näyttää kääntyvän hitaammaksi. Pisimpään kosteutta pitävät korkeat biohiiliseokset, joissa haihtuminen on hitaampaa jo korkean biohiilimäärän johdostakin.

Kuivuminen on suurinta ensimmäisen kahden viikon aikana.

Kuivuminen ja jäljellä oleva kosteus. Erot suurilla biohiilimäärillä eivät paranna tulosta enää merkittävästi. 30% tai 40%:n biohiiliseoksen 50%.n kuivumispisteessä saattaa olla epätarkkuusvirhe.

Loppulauseet
Biohiilen lisäämisellä hidastetaan kasvualustan kuivumista. Koe tehtiin ilman kasveja, koska tämän yhtälön sovittaminen olisi tehnyt testistä vaikean toteuttaa ilman useampia koekappaleita.

Lähtöolettamana oli, ettei pienen biohiilimäärän lisäämisestä ei ole etua kosteuden viivyttämisessä kasvualustassa. Olettama oli väärä. 5%:n biohiililisäyksellä saavutettiin noin viikon etu pelkkään multaa sisältäneeseen kasvualustaan nähden. Kun kasveja kuitekin pitää kastella, on tuo viikko jo hyvä lisä tämän kokeen mukaan.

Se miten biohiili käyttäytyy kun kasvualustaan lisätään janoinen kasvi, onkin hyvä kysymys.
Koska biohiilellä saadaa lisättyä kasvualustaan keveyttä ja sillä on mikrobeja lisäävä vaikutus, kyllä, pienelläkin määrällä biohiiltä voidaan saada positiivisia vaikutuksia kasvualustassa.

Suurien biohiilimäärien lisääminen on käytännössä hukkaa ja suurimmat järkevät lisäysmäärät ovat 15-20%:n luokassa. Tämän jälkeen biohiilellä pitää olla jokin muu käyttöoptio. On hyvä myös huomata, että suurissa määrin biohiili sellaisenaan nosta kasvualustan pH:ta. Tämä saattaa tuoda ongelmia varsinkin suljetussa kasvualustassa, jossa mikrobien määrä on rajallinen. Suurempien biohiilimäärien käyttö vaatii siis toimia pH:n suhteen, jos korkeammasta pH:sta on haittaa.

Kultainen keskitie on tässäkin asiassa siis paras mahdollinen tie. Kun kasvualustaan halutaan pidempää kasteluväliä, kannattaa suosia hieman normaalia isompaa biohiililisäystä. Tässä suhteessa 10-20% on kelpo lisä pitkittämään kosteutta kasvualustassa.

Biohiilen uudelleen lataantuminen kasvualustassa on yksi mielenkiintoinen aihe, jota tulisi tämän kokemuksen pohjalta tutkia enemmän.

Nestemäiset luomulannoitteet

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Tue, 23 Jun 2020 05:34:00 +0000

Aloitin tämän tiedotuskampanian jo jonkin aikaa sitten Facebookissa, mutta laitetaan tämä myös tänne.teksti

...2018,2019,2020. Tapausten määrä on vain kasvussa. Sinun ei tarvitse käyttää lainkaan lannoitteita, koska esim. ostotaimien mukana saattaa kulkeutua näitä aineita, jos viljelijä on käyttänyt vinassia tai vinassia sisältänyttä lannoitetta, joka on sisältänyt kasvinsuojeluainejäämiä. Näissä tapauksissa ongelmat ovat alkaneet yleisesti n. 2 viikon kuluttua siitä kun taimi on tuotu kotiin. Näitä tapauksia on tältä vuodelta useita, ympäri Suomea.

Olen ollut yhteydessä ja aktiivisessa keskustelussa Suomen Ruokavirastoon, Ruotsin Jordbruksverketiin, Norjan Norsk Landbruksrådgivingiin ja Luomuliittoon ja moneen muuhun tahoon. Suomessa asiasta oltiin auttamattoman tietämättömiä, mutta sitkeän viestittelyn johdosta asiaan tartuttiin. Suomessa asiaa lähdettiin purkamaan kasvitautipuolelta ja näytteitä on jo haettukkin.

Ruotsissa tutkimukset aloitettin jo aiemmin ja siellä tutkinta keskittyi vinasseihin. Niistä kun oli 2010 löytynyt korkeita torjunta-ainejäämiä. Norjasta taasen osattiin kertoa ongelman syyksi klopyralidi, jota löytyy vinasseista. Yhtään aiempaa tutkimusta en ole saanut käsiini, niitä ei ilmeisesti haluta antaa siviileille.

Ruotissa samanlaista tiedotus- ja tiedonkeruukampaniaa on pitänyt puutarhakirjailija Lena Israellson. https://www.facebook.com/odlaaretom/posts/891250288023210

SjT:n eli sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen mukaan pyralidiryhmän torjunta-aineiden käyttö on Suomessa vähäistä, koska torjunta-aine on arvokasta ja juurikkaalle on vain yksi käytetty aine.
Markkinoilta löytyy kuitenkin paljon eri pyralidiryhmän torjunta-aineita, joita käytetään mm. viljan ja rypsin kanssa. On siis hyvä kysymys, kuinka paljon torjunta-aineita voi kulkeutua lopputuotteeseen, jos ne kestävät prosessien läpi melassiin saakka ja jopa vinassiin. Melassista kun poistetaan sokeri, saadaan vinassia.

Tällä hetkellä ongelman laajuutta voidaan vain arvailla. Itsehän sain suomalaisesta karjan rehumelassista näitä ongelmia 2018, mutta samasta melassista on ollut ongelmaa vielä 2020. Samaisesta melassista on myös aiempia ongelmia ja niiden kohdalla on myös raportoitu mehiläiskuolemia ruokinnasta. Tuote koostuu pääosin suomalaisista sokerijuurikkaista valmistetusta melassista, mutta sisältää myös jakeita ulkomaalaisesista sokerijuurikkaista valmistetuista tuotteista (betaiini ja xylitol). Betaiinia käytetään mm. kosmetiikassa kosteuttamaan ja suojaamaan ihoa.

Ruotsin viranomaisen mukaan näiltä luomulannoitteilta voidaan ottaa vain KRAV-merkintä pois ja jonka jälkeen toivotaan, että ne häviävät itsestään markkinoilta.

Tällä hetkellä vaurioita on tullut eri tasoisesti, joka oletettavasti kertoo matalista torjunta-ainepitoisuuksista, mutta myös erittäin korkeista, koska osassa tapauksissa lannoitusta on ollut takana vain muutamia kertoja (2) ja vauriot ovat olleet todella agressiivisia. Suomessa oireita on tullut hyvin pitkälti kaikista vinassia sisältävistä kotipuutarhanlannoitteista, mutta tiedossa on myös ongelmia ammattipuolelta.
Erikoispiirteenä saattaa olla, ettei ongelmat välttämättä esiinny tuotteen alun kanssa, mutta tuotteen loppuosa tuottaakin vioituksia. Tämä ehkä enemmänkin silloin jos tuotetta ei pysty sekoittamaan sen pakkauksen koon vuoksi.

Tomaatti on erityisen herkkä pyralidiryhmän torjunta-aineille, mutta oireita saavat mm. myös peruna, herneet ja pavut.

Tällä hetkellä ongelmia on aiheutunut vain nestemmäisten tuotteiden kanssa, mutta mahdolliset kuivatuotteet ja mullat ovat myös epäilyksen alla, jos niiden valmistuksessa tai lannoituksessa on käytetty vinassipohjaisia tuotteita.

Tapahtumien ja uutisten keräyslista on siirtynyt tältä paikalta omalle sivulleen.
https://www.chilitunari.fi/2021/03/vierasainejaamat-puutarhatuotteissa.html

Julkaisun jakaminen on toivottavaa!
https://www.facebook.com/Chilitunari/posts/2300384730271406

Voi olla mahdollista, että vioittumien syy on pyralidiryhmän torjunta-ainejäämissä.
Luomulannoitteet ja kiertolannoitteet voivat sisältää torjunta-ainejäämiä. Tämä ei ole sääntö, eikä tarkoituksen mukaistakaan.

Jäämiä on saattanut kulkeutua lannoitekomponentin mukana itse lannoitteeseen.

Tänä keväänä eri ryhmissä on näkynyt ja kerrottu useista kymmenistä tapauksista, jossa tomaatin latvat ovat menneet kippuralle. Muitakin kasvuhäiriöitä on esiintynyt.
Tapausten määrät ovat räjähtäneet tänä vuonna.

Erityisesti tomaatin latvat, lehdet, uusi kasvu käpristyvät pyralidiryhmän torjunta-aineista. Vioituksia saavat myös monet muut kasvit, kuten peruna, munakoiso, herne...

Pyralidiryhmän torjunta-ainetta saattaa kulkeutua lannoitteeseen sokerijuurikasmelassin tai sen jatkojalosteessa vinassissa. Näihin pyralidit ovat kulkeutuneet suoraan sokerijuurikkaassa tai ne ovat ensin varastoituneet peltoon. Torjunta-ainejäämien on todettu kertyvän tehoviljelypelloissa.

Pyralideja käytetään sokerijuurikkaan leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan ja jo pienet jäämät voivat aiheuttaa vaurioita muille viljelyskasveille, kuten esim. tomaatille.

Pyralidit matkaavat nisäkkään, esim. karjan läpi. Hevoselle, lehmälle, sialle annettu pyralideja sisältänyt melassi, saastuttaa myös kakan.
Näin mm. hevosen kakkakin voi sisältää pyralideja.

Pyralidien aiheuttamat vaurioit ovat yleistyneet meilläkin hälyyttävästi. Yhdysvalloissa nämä 2,4-D vioittumat ovat todella vanha asia, jossa ne ovat mm. osa nurmikkolannosta.

Se mikä tekee tästä asiasta kaikkein pahimman, on valvonnan voimattomuus. Lannoitelainsäädäntö kieltää vahingollisten tai vaarallisten lannoitteiden kaupan ja valmistaja on korvausvelvollinen.

Samalla sama lannoitelainsäädäntö ei kuitenkaan tunne torjunta-aineille raja-arvoa lannoitteessa, joten valvontaa tekevä viranomainen, Ruokavirasto on voimaton asian edessä.

Jos havaitset vaurioita:
- Ota kuvia vaurioista
- Ota tuotteen tarkat tiedot ylös (valmistaja, valmistenimi)
- Etsi eräkoodi
- Koska ja miten tai kuinka pitkään olet käyttänyt
+ Ole yhteydessä tuotteen valmistajaan, maahantuojaan, markkinoijaan
- Pyydä toimintaohjeita jatkon varalle

Jos sinulle on sattunut vastaavaa, kerro siitä!
chilitunari@gmail.com, Chilitunari FB & IG
- Mikä kasvi
- Oireiden laatu ja määrä
- Mikä lannoite (Valmistaja & kauppanimi)
- Valmisteen eräkoodi
- Paljonko olet käyttänyt ja kuinka usein (arvio käytöstä)
- Oletko ollut asiasta johonkin yhteydessä, onko eräkoodia kysytty?
- Kuvat tuotteesta ja vaurioista ovat eduksi

Tarkoituksena ei ole mustamaalata mitään tuotetta, valmistajaa tai ainesosaa.
Tarkoituksena on edistää tietoa ja tutkimusta. Ei ole kenenkään etu, jos tuote vain vaurioittaa kasvin satoamattomaksi. Tässä ajatellaan kaikkien etua asiasta, joka on ilmeisesti päässyt ohi valvonnan.

... ja muista jakaa tätä päivitystä! Kiitos!

Lisäinfoa:
Tuotteen hävittämiseksi, älä käytä viemäriä, koska aineet päätyy vedenpuhdistamon läpi vesistöön! Hävitä aine asianmukaisesti tai käytä se suuremmin laimennettuna kesäkukille. Älä kuitenkaan käytä kukille, joiden multa voi päätyä myöhemmin kasvimaalle tekemään tuhoa.
Torjunta-aineiden eliniäksi maassa on arvioitu jopa 5 vuotta.

Jos tomaattisi ovat vaurioituneet mitä voit tehdä:
- Lopeta ongelmia aiheuttaneen lannoitteen käyttö heti
- Vaihda multa, jos se vain on mahdollista
- jos ei, kastele paljon läpi pelkällä vedellä
- Vaihda jauhemaiseen mineraalilannoitteeseen
- Anna ylimmän varkaan kasvaa uudeksi latvaksi

Vauriokuvia tomaatilla

Lukijankuva: vaurioitunut tomaatin latva. Lehdet voimakkaasti pitkittäis rullautuneet

Lukijankuva: vaurioitunut tomaatin lehdistöä. Lehdet voimakkaasti pitkittäis rullautuneet sekä osan muoto vääristynyt.

Lukijankuva: vaurioitunut tomaatti. Lehdet voimakkaasti pitkittäis rullautuneet sekä vääristymiä muodossa.

Lukijankuva: vaurioitunut tomaatin lehti. Lehdet voimakkaasti pitkittäis rullautuneet.

Lukijankuva: vaurioitunut tomaatin latva. Lehdet voimakkaasti pitkittäis rullautuneet. Myöhemmin kasvanut varas vähemmän vaurioitunut.

Lukijankuva: vaurioitunut tomaatin latva. Lehdet voimakkaasti pitkittäis rullautuneet.

Vääristymiä lehdissä.

Lehdenkärki vääristynyt.

Vaurioita lehdissä, mutta ei agressiivista pitkittäiskiertymää.

Lukijankuva: vaurioitunut tomaatin latva. Lehdet agressiivisesti pitkittäis rullautuneet

Latvan kasvu on keskeytynyt: Kuva Nina Weckman

Latvan kasvu on keskeytynyt ja mutantoitunut: Kuva Nina Weckman

Lue myös:
https://www.chilitunari.fi/2018/07/tomaattien-melassitestin-loppu.html
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6529748/

https://www.pesticides.montana.edu/reference/contamination.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/2,4-dikloorifenoksietikkahappo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Klopyralidi
https://en.wikipedia.org/wiki/Aminopyralid
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/esitteet/elintarvikkeet/tiesitko_taman_kasvinsuojeluainejaamista.pdf
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset-koostumusvaatimukset/muuntogeeniset-elintarvikkeet/perustietoa-kasvinsuojeluainejaamista.pdf
https://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/eu-pesticides-database/public/?event=pesticide.residue.selection&language=EN

http://herbicidesymptoms.ipm.ucanr.edu/index.cfm

https://www.invasive.org/search/action.cfm?q=Clopyralid+

https://www.rhs.org.uk/advice/profile?pid=477
https://www.rhs.org.uk/advice/profile?pid=462

Biohiili testissä kosteudensitojana

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Mon, 22 Jun 2020 08:19:00 +0000

Biohiili on kovassa nosteessa ja se valtaa alaa kiihtyvällä vauhdilla muilta kosteudensitojilta. Biohiiltä voidaan käyttää moniin asioihin sen monipuolisten ominaisuuksien takia. Yksi näistä on kosteuden sidonta ja luovutus. Olen kirjoittanut jo aiemmin laajemmin biohiilestä, mutta biohiili on luontainen kostutuskide. Se ei sisällä mikromuovia, eikä se liejuunna kasvualustaa saven tapaan. Biohiili säilyttää kiinteän olomuotonsa läpi kauden ja paljon kauemminkin. Mikä parasta, biohiili on erinomainen tapa sitoa hiilidioksidia maahan käytännössä ikuisiksi ajoiksi.

Testin ainekset ennen koetta. Vasemmalta: Terracottem maanparannusaine, hieno pölymäinen biohiili, vermikuliitti, keskikarkea biohiili. Ylhäällä keskellä: karkea biohiili.

Biohiiltä suositellaan lisäämään kasvualustaan 5-10%. Jotta se ei toimisi väärinpäin, pitäisi se ladata ensin. Pitääkseni testini suhteellisen yksinkertaisena, en ladannut biohiiltä millään tavalla, päinvastoin. Kuivutin biohiilestä loputkin varastokosteudet ja lisäsin sen testiturpeeseen mahdollisen kuivana. Tällä tavoin tavallaan hypätään tilanteeseen jossa biohiili on jo luovuttanut kaiken kosteuden kasvualustalle ja aletaan odottamaan kosteutta, jota taas imettäisiin varastoon odottamaan seuraavaa luovutustarvetta. Biohiilen lisäksi testissä on vermikuliittiä ja keinotekoista kostutinta.

Biohiili on käsitteenä laaja ja sen laatu sekä ominaisuudet vaihtelevat tuotantolaitoisten välillä. Suomessa biohiili tuotetaan toistaiseksi suurimmalta osin vain puuhakkeesta. Muodon ja tuotantotavan lisäksi myös puulaji muuttaa biohiilen omainaisuuksia. Hiilen huokoisuuteen vaikuttaa myös lämpötila jossa biohiili on tuotettu. Ei siis ole olemassa yhtä ja ainoaa "biohiiltä", vaan biohiiltä voidaan pitää yleissanana orgaanisesta materiaalista pyrolyysillä valmistetulle hiilelle, koska biohiiltä voidan tuottaa lähes kaikesta orgaanisesta materiaalista. Biohiilellä ja biohiilellä on siis eroja ja ne myös heijastuvat sen kykyyn sitoa ja luovuttaa kosteuttakin. Tässä suhteessa testillä ei ole tarkoitus lähteä vertailemaa biohiilen eroja, vaan tarkastella miten biohiili käyttäytyy vermikuliittiin ja keinotekoiseen kostuttimeen verrattuna. Mukana on myös verrokit ilman kosteutinta.

Testimateriaalit
Biohiili:
- Pölymäistä seulottua biohiiltä, sisältää myös joitain "sattumia" (Carbons Finland)
- n. 2-4mm "keskikarkea" biohiiliseulos (Carbons Finland)
- Karkea biohiili +5mm (Carbofex)
Muut:
- Vermikuliitti (Plant!t)
- Terracottem (Terracottem)
- Puutarhaturve (Belinda)

Testijärjestelyt
Testiä varten Belindan Puutarhaturpeesta seulottiin tavallisella kotitaloussiivilällä tasalaatuista turvetta. Näin turpeesta poistettiin kaikki suuret ainesosat, joita esiintyy suhteellisen paljon perusturpeen joukossa. Seulomalla turpeen tilavuus suhteessa painoon saatiin vakioitua hyvin lähelle jokaista testiyksilöä varten. Jokaiseen testiyksikköön punnittiin 50g seulottua, säkkikosteaa turvetta.

Puutarhaturve seulottiin sihdin läpi, jotta jokaiseen koeyksilöön saatiin suunnilleen sama määrä tasalaatuista turvetta painon ja tilavuden suhteen. Lopullinen turpeen määrä lisättiin kuitenkin painon mukaan. Turvetta ei kuivattu testiä varten, vaan jokaiseen koeyksilöön turve lisättiin säkkikosteana. Tällä pyrittiin saamaan nopeampi nesteen imeytys, koska turve ja biohiili ovat molemmat hydrofobisia ollessaan täysin kuivia.

Koska testimateriaalit olivat erityyppisiä keskenään, päätin lisätä kosteuttajia 20% turpeen painosta. Näin ollen kaikkia kosteuttajia lisättiin 10g jokaiseen testiyksikköön. Todellisuudessa kuluttajan lisäämä määrä perustuu tilavuuteen, mutta tämä koettiin ongelmalliseksi aineiden, lähinnä pölytasoisen biohiilen yhteydessä, joka tiivistyi tilavuusmittauksen jälkeen huomattavia määriä. Tästä johtuen 20%:n lisäys päätettiin tehdä painon mukaan.

Tilavuuserot olivat erittäin suuria, jonka johdosta testi päätettiin tehdä tuotteiden painoon perustuen. Myös pölymäisen biohiilen kasaanpainuvuus aiheutti ongelmia sen tilavuuden luotettavaan mittaamiseen. Terracottem-maanparannusaine (edessä keskellä) on selkeästi muita painavampaa. Terracottemin suositeltu lisäyskin on vain 0,4%.

Kun testiyksilöt saatiin sekoitettua (jokaista testattavaa materiaalia oli kaksi kappaletta), aloitettiin niiden kosteuttaminen. Jokaiseen testiyksilöön lisättiin 50g vettä, joka annettiin vetäytyä. Vetäytymisen jälkeen lisättiin vielä toiset 50g vettä. Tämän jälkeen testiyksilöt peitettiin muovilla haihtumisen estämiseksi n. vuorokaudeksi. Vuorokauden kosteuden tasaamisen jälkeen testiyksilöihin lisättiin vielä 50g vettä. Tämän jälkeen testiyksilöt jälleen peitettiin muovilla ja jätettiin tasaamaan kosteutta kahdeksi vuorokaudeksi.

Erot alkavat näkyä viimeisen vedenlisäyksen jälkeen. Pelkkää turvetta sisältäneet koepurkit (oik. takayläkulma) ovat kyllästyneet vedestä, eikä turve kykene enää imemään lisättyä vettä sisäänsä. Myös aivain hienoa hiilipölyä sisältäneet koepurkit (vas. alaetukulma) imevät vettä muita koeyksilöitä hitaammin.

Kun testiykilöt olivat seisseet noin kaksi vuorokautta viimeisestä vedenlisäyksestä, siirrettiin ne kuivempaan ja lämpimempään ilmaan kuivumaan. Testiyksilöiden paino punnittiin vuorokauden välein ja näin saatiin käsitys siitä kuinka jokainen testiyksilö kuivui ja miten testimateriaali luovuttkosteutta itsestään pois.

Testiseokset:

Keskikarkea biohiili sekoitettuna turpeeseen. Koostumus erinomainen ja helppo sekoittaa.

Terracottem- maanparannusaine. Koska Terracottem on painavaa, sitä tuli turpeen sekaan muita huomattavasti vähemmän.

Karkea biohiili oli helppo sekoittaa turpeeseen, mutta isot biohiilen kappaleet putoavat sekoittelussa ja käsittelyssä helposti materiaalin pohjalle, jolloin tasaisuus hieman kärsii.

Pölymäinen biohiili oli hieman sotkuista sekoittaa turpeeseen. Tosin, sekoittamisen tasaisuus oli helppo päätellä turpeen väristä. Pölymäinen biohiili värjäsi turpeen kauttaaltaan mustapuhuvaksi. Etualalla verrokkina puhdasta turvetta.

Terracottem
Terracottem maanparannusaine on laajastikin käytössä ammattipuolella, mutta sitä on saatavilla myös kuluttajapuolella pieniin pusseihin pakattuna. Terracottem on ainoa testissä oleva kosteudensitoja, joka sisältää epäorgaanisia aineita. Terracottem koostuu vulkaanisestakivestä, lannoitteista ja polymeereistä. Polymeerit turpoavat monikertaisiksi kastuttuaan ja sitovat näin kosteutta kasvualustaan. Polymeerien määrää ei suoraan kerrota tuoteselosteessa, mutta erillisen tiedon mukaan niiden osuus on 7-30% vaihdellen eri Terracottem tuotteiden välillä.

Koska polymeerit ovat eräänlaista muovia, herääkin väistämättä kysymys, lisätäänkö tässä muovia maaperään. Esitin tämän kysymyksen myös Terracottemin suomalaiselle maahantuojalle. Vastaukseksi sain englanninkielisen yleiskirjelmän aiheesta, jossa Terracottemin valmistaja vakuutteli aineen haitattomuutta ja siitä, ettei kyseessä olisi mikromuovinlähde.

Kirjelmästä kävi ilmi, että maan omat mikrobit hajottavat polymeerit. Hajoamiseen kuluva aika oli kuitenkin pitkä, eikä hajoamisaikaan oltu käytetty kuin teoreettisia arvioita. Näissä arvioissa polymeerit hajoaisivat ainostaan 10% vuodessa, jos ilmasto ja lämpöolosuhteet olisivat edullisia.

Tämän perusteella puoliintumisajaksi arvioitiin 8 vuotta! Tästä on myös laskettavissa, että 750g paketin sisältämien poymeerien (7-30% sisällöstä) häviäminen alle grammaan vie aikaa n. 40-50 vuotta! Siis hyvissä ja suotuisissa olosuhteissa. Hajoamistuotteiden luvattiin olevan ympäristöystävällisiä yhdisteitä.

Terracottemin mukana olevat lannoitteet ovat niin sanottuja CRF-lannoitteita (Controlled Release Fertilizers). Nämä lannoitteet ovat päällystetty polyuretaanilla (PUR). Dokumentin kirjoitushetkellä tämä pinnoite ei täyttänyt biohajoavuuden vaatimuksia. Tosin vaatimuksia hajoavuudelle ei myöskään ollut kirjoitushetkellä (3/2018). Dokumentissa peilattiin mahdollisesti voimaan tulevaan 24h biohajoavuusvaatimukseen, mutta myös siihen, että vaatimus tullaan todennäköisesti tuplaamaan ja tähänkin tulee vielä 7 vuoden siirtymäaika. Yhtä kaikki, hitaasti liukenevien lannoitteiden ja polymeerien käyttö ei tunnu ainakaan allekirjoittaneesta kovin ekologiselta, kun vastassa on puuhiiltä ja savimineraalia (vermikuliitti).

Terracottem maanparannusaine oli ainoa epäorgaaninen kostutin testissä. Se sisältää lannoitteita, vulkaanistakivä ja polymeerejä. Sen ominaisuudet jaksavat hämmästyttää, kun se turpoaa yli 15 kertaiseksi. Suositusannostelu onkin 1 ruokalusikallinen 4 litraa kasvualustaa.

Haituvuus ja vedensidontakyky

Sitten itse testiin. 150ml vettä sisältäneet 300ml:n muovipikarit nostettiin kuivumaan huoneilmaan. Lämpölähteen johdosta lämpötila oli normaalia huoneilmaa korkeampi ja ilmankosteus normaalia matalampi. Testipikarit eivät kuitenkaan olleet suoraan ilmavirrassa tai lämpölähteen välittömässä lähietäisyydessä. Epäkeskeisellä sijoituksella pyrittiin varmistamaan suhteellisen tasaiset olosuhteen jokaiselle koeyksilölle. Huomattavaa on, että materiaalit olivat pohjasta ehjässä muovipikarissa, jolloin tavalliseen ruukkuun nähden, kuivumistä tapahtui vain pikarin suulta. Normaalissa ruukussahan kuivumista tapahtuu poikkeuksetta myös pohjan kautta, pohjalla olevien reikien takia.

Testiyksilöiden kuivuminen koko mittausajanjaksolla. Huomattavaa on se, että lähes kaikki kuivuivat huomattavasti alle kuivan aloituspainon (X). Tästä voidaan päätellä se, että säkkikostea turve sisälsi hyvin suuren määrän kosteutta.

Kuivuminen materiaalinen välillä oli melko yhteneväistä, vaikka materiaalien väliset erot olivat suuret. Eroa alkoi näkymään vasta testin ensimmäisen kolmanneksen jälkeen, jolloin Terracottem alkoi erottumaan muista. Terracottemin kahden eri testiyksilön välillä oli myös melko suuri ero. Tämä ero selittynee pitkälti Terracottemin koostumuksesta ja sen mahdollisesta epätasaisesta koostumuksesta testiyksilöiden välillä.

Materiaalien kuivumista seurattiin kaikkien testiyksilöiden osalta niin pitkään, että viimeinenkin testiyksilön paino tippu nesteettömään lähtöpainoon. "Terracottem 1" testiyksilö määritti tässä tapauksessa testin pituuden ja vaati 45 päivää kuivuakseen lähtöpainoon. Nopeiten kuivuminen tapahtui verrokkiyksilössä "Turve 1", joka kuivui lähtöpainoonsa 22 päivässä. Alla olevassa kuvasta käykin ilmi käyrät ja missä vaiheessa mikin materiaalisekoitus kuivui lähtöpainoonsa.

Testiyksilöiden kuivuminen painon suhteen. Käyrä loppuu kun kuivuminen saavutti kuivan aloituspainon.

Koska testiyksilöiden välillä oli jonkin verran eroja, koostin alempaan graaffiin myös keskiarvot eri materiaalisekoituksista. Kuten käyristä on havaittavissa, ei eroja esiintynyt tämänkään jälkeen. Terracottem pidättää selkeästi pisimpään kosteutta. Turpeen ja biohiililisättyjen turpeiden kuivumisaika oli hyvin lähellä toisiaan. Samalla on huomattava, että vaikka biohiililisäys oli painon perusteella 20% ja sen osuus tilavuudesta oli hyvä, mutta sen kosteutta sitova määrä ei todellisuudessa ollutkaan suuri. Biohiili sitoo itseensä kuitenkin maksimissaan 5x määrän vettä painoonsa nähden ja 90-95% tilavuutensa verran. Tästä voidaan päätellä, ettei liian lyhyt imeytymisaika välttämättä riittänytkään hiilelle ja testi aloitettiin liian nopeasti.

Kahden testiyksikön keskiarvoiset kuivumiset painon suhteen. Käyrä loppuu, kun paino saavutti kuivan aloituspainon. Keskiarvoiset lukemat tasoittivat hieman testiyksilöiden välisiä eroja.

Testin 1 loppuarvio
Terracottem vei siis ensimmäisen testin voiton suvereenisti. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että Terracottem on savea, lannoitteita ja polymeerejä. Laajenneet polymeerit sitovat tehokkaasti nestettä sisäänsä, mutta voisiko tulos olla sama jos hiiltäkin olisi 15x määrä? Hiili on kevyttä ja 15g 2-4mm koivuhiiltä on suunnilleen tilavuudeltaan 50ml. Jos koivusta valmistettua biohiiltä olisi 15x määrä, tarkoittaisi se 750ml hiiltä. On siis sanomattakin selvää, että biohiilen sekoittaminen tässä mittakaavassa ei ole yhtenevä millään muotoa tähän testiin. Biohiilen on siis kevyttä suhteessa tilavuutensa.

Testi oli hyvin karkea ja olosuhteet eivät olleet vakiot. Jos jokaisessa koeyksilössä olisi ollut kasvi, olisi haihdutus ollut paljon nopeampaa. Testin kontrollointi oli nyt jo hyvin epäortodoksinen, mutta kasvien kanssa se olisi ollut jo mahdoton. Järkevän testituloksen saavuttaminen olisi vaatinut kontrolloidumpaa ympäristöä ja useita testiyksilöitä. On siis selvää, ettei kasvi olisi pärjännyt pitkällekkään ruukkuihin varastoidun kosteuden varassa. Testissä ei siis ollutkaan kyse tästä, vaan siitä, miten eri muodoissa olevat kosteuden sitojat käytännössä luovuttavat kosteutta. Näin tutkien, kotioloissakin, alkaa saamaan hieman käsitystä kosteudensitojien ominaisuuksista.

TESTI 2
Kuten aiemmin oli jo arveltavissa, biohiilen suhteellisen pieni määrä ei kykene tekemään ihmeitä kasvualustassa vedensidonnan suhteen. Tästä johtuen toiseen testiin lisättiin biohiilen määrää. Kun ensimmäisessä testissä biohiilen määrä oli 10g turpeen painosta, nostettiin tämä määrä 15g:aan. Tämä määrä vastaa 30% turpeen painosta. Kokonaismäärästä tarkasteltaessa seos sisälsi siis ensimmäisessä testissä 16% biohiiltä ja toisessa testissä 23% biohiiltä.

Kun ensimmäisessä testissä veden ei annettu ehkä imeytyäkkään hiileen tarpeeksi hyvin, nyt oli syytä menetellä toisin. Biohiilen latauksen suhteen suositellaan poikkeuksetta 1-2 viikon imeyttämisaikaa. Niinpä toisessa testissä käytetään täysin kuivia materiaaleja ja annetaan vedelle 4 viikkoa aikaa imeytyä. Testipurkkien pääliset on suojattu kannella, ettei kuivumista ehdi tapahtua ennen testin alkua.

Toiseen testiin sain mukaan myös Carbons Finlandin toimittamaa kuusihiiltä, jonka paino-tilavuussuhde oli kuivuhiiltä suurempi. Näin ollen hiiltä tulee mukaan tähän koeyksilöön entistä suurempi määrä tilavuuden suhteen, painon ollessa sama.

Testimateriaalit
Biohiili:
- Pölymäistä seulottua biohiiltä, sisältää myös joitain "sattumia" (Carbons Finland)
- n. 2-4mm "keskikarkea" biohiiliseulos (Carbons Finland)
- Karkea biohiili +5mm (Carbofex)
- Sekakokoinen biohiili kuusesta (Carbons Finland)
- Murskattu biohiili kuusesta "TC sovitus" (Carbofex)
Muut:
- Vermikuliitti (Plant!t)
- Terracottem (Terracottem)
- Terracottem 0,4%
- Puutarhaturve (Belinda)

Toisessa testissä testijärjestelyt poikkesivat hieman ensimmäisestä. Jokaiseen koeyksilöön punnittiin 50g seulottua ja kuivattua turvetta. Koska turve kuivattiin ennen punnitusta, nousi turpeen tilavuus suhteessa ensimmäiseen testiin. Tässä kohtaa taisin lähteä hakoteille, hyvän ajatuksen sijaan.

Kosteuden sitojien määrä nostettiin 15g:aan. Poikkeuksen tähän tekee murskattu kuusibiohiili "TC sovitus", jolla lähdettiin kilpailemaan suoraan 15g:n Terracottem lisäystä vastaan. Tässä koeyksilössä murskatun biohiilen määrä vastasi suunnilleen sitä tilavuutta, johon 15g Terracottem kosteuden sitojaa laskennallisesti turpoaa. Hiilen murskauksella tavoiteltiin hyvää täyttöä laskettuun tilavuuteen ja "ilmataskujen" poistoa tilavuusmäärästä.

Koska Terracottem kosteudensitojalle on myös omat viralliset suotitukset, lisättiin testiin myös Terracottemia virallisen määrän sisältänyt seos. "Terracottem 0,4%. Tähän koeyksilöön punnittiin 50g kuivattua turvetta, joka tärisytettiin tiiviiksi. Tämän jälkeen turpeen tilavuus mitattiin (250ml) ja tähän määrään laskettiin n. 0,4% lisäys Terracottemia (~1ml). Vertailun vuoksi testissä mukana oleva testiyksilö 15g Terracottem määrällä on 20x suositukseen nähden.

Turpeen koeyksilössä oli turpeen määrää nostettu muiden koeyksilöiden tavoin, jolloin se sisälsi 50+15g kuivattua turvetta. Testi olisi todellisuudessa pitänyt tehdä tilavuuksien mukaan, mutta tämä osottautui erittäin ongelmalliseksi, kuten aiemmin jo totesin.

Kokeen 2 koepurkit. Vettymistaso on erittäin korkea.

Testi 2 pääsi alkuun kun kaikki koeyksilöt olivat saaneet vettyä kuukauden verran. Silmämääräisesti kaikissa koepurkeissa oli suunnilleen samanverran materiaalia, vaikka eroa löytyikin näiden väliltä.
Kaikkiin koepurkkeihin lisättiin tismalleen sama määrä vettä, joka tosin jouduttiin imeytymisen takia tekemään useammassa erässä. Vesi lisättiin materiaalien punnistusten tavoin koruvaakaa hyväksi käyttäen.

Koska vesimäärä on niin korkea kuin mahdollista, oli selvää, että vettä on monessa koeyksilössä liikaa. Vedellä kyllästämisellä haluttiin kuitenkin ehkäistä sitä ettei mikään koeyksilö jää kuivaksi ja kaikkilla materiaaleilla on käytettävissä kaikki se vesi mitä ne kykenevät käyttämään.

Eri koeyksilöiden painon putoaminen.

Koepurkkien punitseminen aloitetiin välittömästi kokeen startatessa kuivutteluosioon. Koska tällä kerralla oli jo kasvihuonekausi startannut, koe suoritettiin kasvihuoneessa. Näin koepurkit altistuivat eri lämpötiloille ja myös paahtavalle auringolle. Tämä näkyi myös testissä ja aurinkoisina ja paahtavina päivinä kuivumista tapahtuikin enemmän. Koska koepurkit olivat alussa hyvin vettyneitä, varsinainen kuivuminen lähti käyntiin vasta noin viikon kuivuttelun jälkeen. Niinpä leikkasin käyrästä muutamia päiviä pois. Vasta seitsemännnestä päivästä eteenpäin koeyksilöiden välille alkoi syntyä eroa.

Raju kuivuminen teki tepposia testin edetessä ja katsoin parhaimmaksi lopettaa testin ja leikata sen päivään 26. Tästä eteenpäin materiaalien kutistumiset ja halkeilut eivät enää antaneet järkevää kuvaa kosteuden poistumisesta ja yksittäisten koeyksilöyden rajut heilahtelut kasvaneen haihdutuspinnan johdosta teki kokeesta vaikeaselkoisen. Kasvualustan halkeilut edistivät syvemmältä nopeasti vapautuvan kosteuden haihtumista ja tämä on kasvualustassa toki haitaksi, mutta kasvin näkökulmasta tällöin ollaan jo menty liian pitkälle. Tästä johtuen on hyvä pysytellä vain näin kuvissa rajatulla osuudella ja tutkailla sen tuloksia.

Kokeen 1 verratavat koeyksilöt.

Kun verrataan kokeen 1 ja kokeen 2 tuloksia, voidaan niiden olevan pääpiirteittäin samansuuntaisia. Terracottem vei voiton jälleen suvereenisti ja hiilten välillä ei ollut juurikaan eroa. Poikkeuksen luo kuitenkin turve ja kuusibiohiili. Nämä haihduttivat selkeästi vähemmän kuin muut biohiilikoeyksilöt.
Kuusen osalta tämä selittyy sillä, että kuusi on muita selkeästi huokoisempi ja kevyempi. Näin ollen 15g kuusihiiltä on tilavuudeltaan suurempi kuin 15g koivuhiiltä.

Ehkä vielä erikoisempi tulos nähdään turpeelta, joka oli jopa yksinään parempi kuin biohiililisäyksellä varustetut yksilöt. Tämä eittämättä tuo mieleen kysymyksen, mitä järkeä on edes lisätä biohiiltä, jos se jopa heikentää kosteudensitoutumista kasvualustaan?
Kyllä ja ei.
15g lisättyä turvetta on määrällisesti paljon tässä suhteessa ja määrän lisäys tehtiin juuri täysin kuivutetulla turpeella. Ja vain painoa tuiottaen. Turve itsessään omaa solukkorakenteen, joka jokseenkin hämää tässä testissä vielä lisää.

Testin loppupuolella on toki nähtävissä, että turve alka kuivumaan kuusta enemmän, siinä missä kuusibiohiili alkaa taas jarruttaa kuivumista. Väite siitä, etteikö biohiili kuivuisi ilman kasvia, ei pidä paikkaansa, mutta on oleellista huomata miten pitkälle kuivuminen on tässä jo viety. Kuivumisen kannalta kasvi olisi imenyt pelkästä turpeellisesta versiosta kosteuden todellisuudessa nopeammin, kuin hiilellisestä versiosta. Toisaaltaan voidaan pohtia skenariota, jossa täynnä olevaan 4 litran ruukkuun on vaikea enää lisätä litra tai kaksi kasvualustaa, jotta kosteuden sitoutumista voitasiin kompensoida testin tavalla. Lisäksi biohiilellä on muita etuja kasvualustassa, kuin ne joita tässä testissä on esitetty.

Ensimmäiseen testiin nähden toiseen testiin oli lisätty myös Terracottemista niin sanottu suositusten mukainen seos. Tässä seoksessa kosteuden sitojaa oli mukana vain 0,4%. Tilavuuteen suhteutettuna, tämä teki n. millilitran Terracottemia. Tämä määrä toki turpoaa 15 kertaiseksi, mutta edusti kuitenkin suhteelliseti melko vähän verrattuna Terracottemin toista testiyksilöä, jossa määrä oli painoperusteinen.

Terracottem suositus vastaan biohiilet.

Kuten käyristä voidaan nähdä, on Terracottemin suosituksen mukainen lisäys, vain hivenen parempi kuin testin biohiiliyksilöt. Testin 26. päivänä, kuusihiili menee jopa ohi Terracottemin. Terracottemin voitokas juoksu loppuikin, kun sitä annosteltiin turpeeseen vain suositeltu määrä.

Koska Terracottemin määrä on testissä ollut suuri, haluttiin sitä testata myös biohiiltä vastaan samaan tilavuuteen perustuen. Tätä varten punnittiin 15g Terracottemia ja sen tilavuus mitattiin. Näin saatiin tilavuus, joka kerrottiin 15:sta ja tämän verran toiseen biohiiliyksilöön lisättiin biohiilltä. Biohiileksi valittiin kuusibiohiili ja paremman solukkorakenteen takia. Biohiiltä vielä murskattiin jonkin verran.

Kuusihiilen sovittaminen suurempaan Terracottem määrään yllätti. Sovitetun kuusibiohiilen kuivuminen oli yli kolmanneksen heikompaa kuin Terracottemin. Testeissä suvereenisti pärjännyt Terracottem lyötiin ns. sen omalla kotikentällä, eli tilavuudella. Tässä kohtaa lienee hyvä muistuttaa, että biohiili on täysin luonnonmateriaali, johon on lisäksi sidottu hiilidioksidia. Terracottem on taas polymeerivalmiste, jonka biohajoavuudesta ei ole kunnollisia takeita. Biohiili ei tosin hajoa, mutta sen ei luonnontuotteena tarvitsekkaan hajota.

Loppulauseet

Päälimmäiseksi testistä jäi mieleeni se, että ne suoritettiin väärin. Olisi pitänyt kyetä vakioimaan määrät tilavuuksien suhteen. Tilavuuttta olisi toki voinut kontrolloida myös painon suhteen, kun paino-tilavuussuhde olisi selvitetty. Testissä 2 lisäsin biohiiltä, mutta samalla kasvualustan määrä suhteessa kasvoi, kun käsittelin turvatta täysin kuivana. Näin biohiilen todellinen määrä vain pieneni suhteessa turpeen tilavuuteen. Ehkäpä jatkan testailua tästä jälleen viisastuneena....

Testi oli äärimmäisen pitkä ja raskas. Se sisälsi paljon taustatyötä ja lukuisia punnituksia. Lopputulos ei kuitenkaan ollut selvä ja mielestäni tämä jätti jälleen paljon kysymyksiä ilmaan. Testin perusteella voisi sanoa, että biohiilen lisäämisestä ei olisi mitään hyötyä kasvualustaan, mutta kuitenkin käytännön kokemukset sanovat toista. Biohiili on moninainen lisä kasvualustaan, joka tarjoaa monia etuja. Kosteudensitojana se on erinomainen ja tämän olen huomannut kuumina ajanjaksoina, jolloin kasvit eivät ole lähteneet nuokkumaan normaaliin tapaan. Testissä kasvualustaa vain kuivutettiin, kun todellisuudessa biohiili tasoittaa kasteluiden välissä kuivumista sitomalla ja luovuttamalla kosteutta.

Biohiili on kompleksinen, enkä tahdo edes ryhtyä yrittämään sen testailua muilla osa-alueilla.
Kosteudensitojana se tuntuu toimivan, mutta rohkenen olla eri mieltä Luken tutkimuksien suhteen, jossa riittävänä määränä pidettiin 3-5% osuutta kasvualustasta. 10 litran ruukussa tämä tekisi vain 3-5dl biohiiltä. Kun biohiileltä odotetaan merkittävää kosteudensidontakykyä kasvualustassa, sanoisin määrän olevan jossain 20-30% luokassa. Tällä määrällä kasteluväliä voidaan jo kasvattaa merkittävästi ja se riittää yli jopa muutamien päivien hellejaksojen.

Aihe kaipaa auttamatta lisää testailua, jossa keskityttäisiin biohiilen määrään kasvualustassa. Tilavuuteen perustuen. Biohiilen pienellä lisäyksellä kasvualustaan ei tavoiteta kosteutta tasoittavia ominaisuuksia ja samaan päästään jopa pienellä kasvualustan määrän lisäyksellä. Varsinaisiin sidonta ominaisuuksiin tarvitaan enemmän korkealaatuista biohiiltä. Samalla myös biohiilen muut hyvät edut lisääntyvät.

Lämpömatto on hyvä juttu, vai onko sittenkään?

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Mon, 03 Feb 2020 18:10:00 +0000

Blogiyhteistyössä: Nelson Garden

Lämpöä on käytetty idätyksissä kautta aikain. Lämpöpumppujen yleistyttyä, lämpöä ei yllättäen olekaan tarjolla ikkunalaudalla, jonka alla on aikasemmin ollut lämmin patteri. Tästä ja monesta muustakin syystä erillisten lämpömattojen käyttö on yleistynyt.

Lämpömatto toimitetaan rullalla, mutta matto oikenee lämmettyään.

Mutta mitä lämpömatto tekee? Se yksinkertaisesti lämpeää ja lämmittää sen päälle laitettuja ruukkuja ja multaa. Lämpö taas auttaa ja nopeuttaa monia siemeniä itämään. Lämpö edistää myös juurtumista.

Tuloksena on nopeammin itänyt siemen ja taimi jolla on hyvä ja vankka juuristo. Juuristo on juuri se asia josta taimi ponnistaa eteenpäin ja antaa hyvät edellytykset elinvoimaiselle kasville.

Lämpömaton käyttö on helppoa.

Nelson Gardenin lämpömatto on näppärän kokoinen lämpömatto. Se toimitetaan kivankokoisessa laatikossa. Maton koko on 22x55cm ja matto on rullattu laatikon sisään. Matto oikenee, kunhan se ensin lämpeää. Matto suositellaan laitettavaksi puupinnalle tai solumuovin päälle. Eristävä pinta estää näin lämmön leviämisen väärään suuntaan ja kohdentaa lämmön juuri maton päälipinnalle.

Vaikka matto on kestävää muovia, sitä ei tule sijoittaa terävien pintojen päälle, eikä sitä tule käytön jälkeen rullata kasaan. Nämä molemmat asiat rasittavat maton materiaaleja, joka voi myöhemmin johtaa maton toimimattomuuteen, tai jopa vaaratilanteeseen. On kuitekin muistettava, että matto on kaikessa yksinkertaisuudessaan sähkölaite ja sitä siihen on suhtauduttava kaikesta suojauksesta huolimatta sähkölaitteena. Oikein käytettynä ja huolettuna, matto on erittäin pitkäikäinen.

Lämpömatolla itämässä olevat siemenet on hyvä suojata liialta kosteuden haihtumiselta.

Lämpömatto lämpenee nopeasti, mutta tähän vaikuttaa alusta, ympäristönlämpötila ja myös se kuinka paljon tavaraa on maton päällä, jota matto joutuu lämmittämään. Myyntipakkauksessa kerrotaan maton lämmittävän mullan noin 28-asteiseksi, mutta asia ei ole näin yksinkertainen ja asiaan vaikuttaa juurikin aiemmin mainitut asiat. Myös se, että lämpö pääsee haihtumaan huoneilmaan mullasta, vaikuttaa merkittävästi itse mullan lämpötilaan.

Sain testiini kaksi lämpömattoa, koska ensimmäinen matto ei toiminut odotetunlaisesti. Mittasin mullasta liian korkeita lämpötiloja. Toinen matto kävi selvästi viileämpänä, mutta senkin lämpötilat kävivät hieman liian korkealla. Kahden vuorokauden aikana tehty mittausjakso kertoi lämmön käyneen lähes 38°C:ssa, kun alimmillaankin se oli jäänyt karvan verran päälle 36°C. Testissä matto oli puupöydällä, jonka päällä oli muovimatto. Lämpötila mitattiin kostutetun vermikuliitin sisään asennetusta lämpötiladataloggerista. Vermikuliittilaatikko peitti noin puolet maton pinta-alasta.

Mitä haittaa sitten liian lämpimästä lämpömatosta on? Liika lämpö estää monia siemeniä itämästä, vaikka lämpö olisikin eduksi siementen itämiselle. Sopiva raja kulkee 28-29°C:ssa, jonka jälkeen itäminen alkaa heikkenemään ja estymään. Liika kuumuus ei myöskään enää edistä juurtumista ja juurten kasvua syvemmälle, kuumempaan. Myös itse kasvit ovat näin ollen kuumemmassa ja ovat huonovointisia. Liialla lämmöllä on siis enemmän haittavaikutuksia kuin etuja.

Lämpömatto käy idättämiseen, mutta myös pistokkaille ja juurien tukevoittamiseen. (Kuva: Nelson Garden)

Mitä mietteitä itse matosta? Mielestäni lämpömatto on edelleenkin hyvä asia. En ole testannut muita lämpömattoja, joten en osaa suoraan verrata Nelson Gardenin lämpömattoa toisiin. Olen kuitenkin tutustunut eri sulatuskaapeleihin, joissa on sama tekniikka käytössä. Valmistustekniikasta johtuen, uskon markkinoilla olevien mattojen olevan hyvin samanlaisia. Pohjimmiltaan matot lienevät vain toistensa kopioita ja toimivat hyvin samalla tavalla kuin aikanaan vesisängynlämmittimet. Tästä syystä en näe syytä vältellä mattoa.

Lämpö nopeuttaa chilien itämistä huomattavasti. Kuvassa Nelson Gardenin chilikapseleita.

Tärkeintä on tietää kuinka lämmin multa todellisuudessa on ja lisätä eristettä väliin, jos multa on liian kuumaa. Mullan lämpötilan mittaukseen käy halpa digimittari, jossa on pienemmän ja suurimman arvon muisti. Markkinoilta löytyy myös lämpömattojen termostaatteja, joka kytkee lämpömattoa päälle ja pois aina tarpeen mukaan. Termostaatilla saavutetaan erittäin tarkkaan haluttu lämpötila ja samalla säästyy huomattava määrä sähköä, kun matto ei koko ajan kuluta nimellistehoa.

+ Näppärä koko
+ Pieni myyntipakkaus
+ Helppo pitää puhtaana
- Kuumenee helposti liikaa
- Kuluttaa 20W sähköä taukoamatta
- Vaatii lämpötilan seurantaa mittarilla tai termostaatilla

Matot testiin toimitti PerPR.

Ravinnelaskuri eri lannoitemixeille

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Fri, 17 Jan 2020 07:58:00 +0000

Tänä vuonna tulee täyteen 25 vuotta chilien kanssa touhuiluiden kanssa. Tämän kunniaksi julkaisen uuden laskurin lannoitteille, josta toivon mukaan on apua lannoitusten ja ravinnearvojen kanssa pähkäileville. Laskuri on sitä hardcore tasoa ja uskon siittä olevan iloa pienelle prosentille lukijakuntaani. Paatuneimmat chilipäät saattavat olla siitä kiinnostuneita, tai sitten eivät.

Laskuri on siis työkalu itseopiskeluun, vertailuun, seoksien ja annosteluiden etsintään. Se ei sinällään tarjoa mitään avaimet käteen ratkaisua tilanteeseen jossa käyttäjä ei entuudestaan tiedä mitään lannoituksesta. Toisin sanoen laskuri laskee valituilla lannotteilla osuman haluttuun reseptiin.

Yleisnäkymä laskurin pääsivulta.

Lannoitus näyttelee tärkeää osaa onnistumisessa ja lannoituksia olenkin pohtinut monesti ja monelta eri lähestymyskulmalta. Oikeaa lannoitusta ei ole olemassa ja tästä pitää huolen muut ympäristötekijät. Lannoituksen suhteen ei kannata sortua liialliseen tarkkuuteen, koska sillä ei todellisuudessa ole mitään merkitystä. Tärkeintä on, että kasvualustasta löytyy kaikea kasvin tarvitsemaa. Tässä suhteessa laskuri on oivallinen apuväline vesiviljelyyn. Lannoituksen suhteen turve ja multa viljelykset ovat haastavia. pH:n mittaus on vaikeampaa ja multaa ei niin vain vaihdeta, jos kasvualustassa ilmenee ongelmia yli- tai alilannoituksen suhteen.

Laskurissa on valmiita ravinnearvoja ja omien lisääminen on helppoa

Jotta kasvien kanssa vältyttäisiin niin yleisiltä puutostiloilta, pitääkin sitten hieman tarkastella lannoitteiden sisältöä. Tässä kohtaa astutaan askel syvemmälle ja tässä kohtaa on hyvä ottaa esille ravinnelaskuri. Olen itse pyöritellyt lannoittamisiani excelissä ja niistä on ollut monestikin apua syiden ja seurausten etsinnässä. Lannoittamista ei siis todellakaan tarvitse vielä HC-osastolle, ja tässä kohtaa taulukkolaskennasta voi olla apua lannoituksen seurantaan tai sen muuttamiseen tiettyyn suuntaan. Kalsiumin ja magnesiumin puutos on yksi yleisimpiä ongelmia ja näin niiden puutoksiin voi alkaa varautumalla hieman aiemmin kun oireet tulevat esiin. Pian tosin on huomattavissa, että yhdistelmälannoitteet ovat hyvin kankeita ja tämä johtaa npeasti ns. varustelukierteeseen.

Lannoittaminen ja säästeliäs oikein lannoittaminen on kaksi eri asiaa. Oikein lannoittamiseen tarvitaan analyyseja, joita eivät käytä edes kaikki ammattitarhatkaan. Voidaan siis heti kättelyssä unohtaa termi "säästeliäästi oikein lannoittaminen", koska kotipuutarhuri ei tähän pysty.
Sen siaan voidaan tähdätä hieman matalemmalle ja tavoitella jotain tiettyjä tavoitteita. Tavoite voi siis olla pitää kalsiumtaso koko kauden 200mg/l arvossa tai nostaa kalium arvoon 450mg/l. Näiden laskeminen on työlästä käsipelillä, jos lannoittaminen koostuu monesta eri tuotteesta.

Laskurista löytyy valmiiksi liuta eri lannoitteita valittavaksi pudotusvalikosta

No, mitä laskuri sitten tarjoaa?
Ensimmäistä kertaa laskurieni historiassa julkaisen melko avoimen laskurin. Erikoista on myös, että tarjoan laskurista 2 eri versiota. Open Officelle ja Excelille. Laskurin käyttämisestä alempana lisää, mutta käydään tässä muutamia ominaisuuksia läpi.

- Laskurissa voi valita ravinnereseptin, joka on nippu eri ravinnearvoja tai se on jonkin toisen lannoitesarjan sekoituksen tulos. Näitä arvoja voi myös itse koostaa tai kirjoittaa ylös.
- Laskuriin voi valita omat pää- ja apulannoitteet pudotusvalikosta. (Näitäkin voi lisäillä laskuriin lisääkin)
- Laskuriin annetaan NPK, N-Ca ja N-K lannoitteet ja laskuri täsmää annostuksen valittuun reseptiin.
- Laskuriin voi valita täsmättäväksi ykkösprioriteetiksi kaliumin tai fosforin.
- Laskuriin voi antaa oman vesimäärän, johon annostelu täsmätään.
- Laskuri kertoo kuinka paljon annostelua tarvitaan vesimäärään jotta arvot saavutetaan.
- Laskuri kertoo mitkä arvot se saa osumaan suoraa valitun reseptin kanssa ja mitkä arvot jäävät vajaiksi tai mitkä arvot ylittyvät.
- Laskurin tulosta voi täydentää omalla annostuksella tai tulokseen voi ottaa avuksi täydennyslannoitteita
- Täydennyslannoitteiden kohdalla arvojen täsmäys on täysin manuaalista.
- Laskuri sisältää muutamia valmiita ravinnearvoja.
- Laskuri sisältää muutamia laskettuja arvoja lannotesarjoista (näitäkin voi lisätä tai muuttaa).
- Laskuri sisältää liudan eri lannoitteita, joita voi myös lisätä lisää

Käydäänpä sitten laskurin toimintaa läpi! (Ohje Open Office versiosta)

1. Valitse pudotusvalikosta ravinneresepti jota haluat tavoitella. Reseptit ovat tässä kohtaa vain nippu eri arvoja eri ravinteille. Reseptien joukkoon (toinen välilehti) voi lisätä myös omia arvoja tai muita tunnettuja reseptejä. Reseptin voi myös koostaa eri lannoitesarjasta, jolloin omilla lannoitteilla voi tavoitella mm. markkinoilta jo poistunutta lannoitesarjaa.

2. Laskurin laskenta perustuu fosforin tai kaliumin täsmäykseen. Valitse pudotusvalikosta haluatko, että laskuri pyrkii osumaan ensisijaisesti fosforiin vaiko kaliumiin. Yleisesti tämä kannattaa pitää fosforissa, koska fosforiarvot ylittyvät helpommin kuin kaliumin. Tätä asetusta voi toki muuttaa kun tuloksen näkee. Periaatteena kuitenkin on, että fosfori asetuksella laskin on 3-komponenttinen ja kalium valinnalla vain 2-komponenttinen. Näin ollen kalium valinnalla ei käytetä kaliumnitraatti (N-K) saraketta, koska kaliumin määrä saadaan täyteen jo NPK lannoitteesta.

3. Anna vesimäärä mihin määrään haluat lannoitteet laskettavaksi.

4. Valitse lannoitteet joita haluat käyttää. Tässä kohdassa tulee ehkä merkittävin vaatimus laskurin käytölle ja se perustuu juurikin siihen, että laskurissa pitää käyttää kolmea lannoitetta. Ensimmäiseen valikkoon pitää valita NPK peruslannoite, toiseen typpi lannoite ja kolmanteen täydentävä typpi-kaliumlannoite. Laskuri lähtee tavoittelemaan siis näiden perusteella haluttuja arvoja. Tästä johten kaikki lannoitteet eivät välttämättä toimi laskurissa, koska laskuri olettaa löytävänsä mm. fosforia NPK sarakkeen lannoitteesta, kaliumia N-K sarakkeesta ja täydentää typen viimeiseksi N-Ca sarakkeen lannoitteella.

Tuloksena laskuri näyttää kuinka paljon lannoitteita annostellaan annettuun vesimäärään ja kuinka tästä syntyvä tulos suhtautuu halutun reseptin arvoihin. Vihreällä olevat arvot osuvat täydellisesti, punaisella olevat joko ylittyvät tai alittuvat.

5&6. Jos arvot eivät kohtaa täydellisesti, tulosta on mahdollista säätää. Riippuen eri lisälannoitteiden sisällöstä, voit joutua säätämään päälannoitteiden määrää. Kohdan 5. ja 6. säätö on siis täysin manuaalista ja säätäminen vaatii hieman kärsivällisyyttä. Säätöjen kohdalla kannattaa myös muistaa, että annostukset kannattaa pitää vain sillä tasolla jolla annostus oikeasti onnistuu. Liiallinen tarkkuus luo monissa tapauksissa vain lisää epätarkkuutta.

Lopullisen säädön tuloksen näet kohdasta Tulos 2:n vertailusta. Laskurin seuraavaan versioon olenkin lisäämässä toleranssikentän, jossa käyttäjä määrittelee millä toleranssilla laskuri pitää saavutettua arvoa jo hyväksyttävänä osumana.

Lataa laskurit tästä tietokoneellesi. Ne eivät toimi nettiselaimessa.
Microsoft Excel
Reseptiin vertailulaskuri v1.0Beta-Ex.xlsx

Open Office
Reseptiin vertailulaskuri v1.0Beta-OO.ods

Viljele vuoden ympäri, med Sara Bäckmo

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Thu, 31 Oct 2019 06:06:00 +0000

Blogiyhteistyössä: Siemenkauppa.com, Nelson Garden

Nelson Garden lanseerasi kaudella 2019 uuden siemensarjan:
Viljele vuoden ympäri - Så året runt med Sara BäckmoSarjalla on useampi kantava teema, mutta lyhyesti sanottuna se tarjoaa jotain jokaiselle neljälle vuodenajalle. Kirjoitushetkellä sarjasta löytyy 57 eri kasvilajiketta keittiöpuutarhaan.

Satoa kerätään perinteisesti kesästä aina syksyyn...
(Kuva: Nelson Garden)

.... mutta osan sadosta voi kerätä vielä talvellakin.
(Kuva: Nelson Garden)

Sara Bäckmo on ruotsalainen puutarha-alan moniosaaja ja kirjoittaa pohjoismaiden suosituinta puutarhablogia - Sara Bäckmo - My kitchen garden. Sara on intohimoinen keittiöpuutarhuri ja tämä näkyy blogissa ja mm. Saran Instagram tilillä, Sara's Kitchen Garden. Sara valitsi Nelson Gardenin Anna Lindeqvistin kanssa valikoiman lajikkeita ja kasveja, jotka menestyisivät hyvin ankarissa pohjoismaisissa oloissa. Sarjaan kannattaa siis luoda tarkempikin silmäys ihan jo tästäkin syystä.

Viljele vuoden ympäri. Siemenpussin takaa löytyy kylvöohjeet neljälle vuodenajalle.

Sara Bäckmon siemensarja ei ole ainoastaan kasa lajikkeita, jotka menestyisivät suomalaisessa juhannussäässä, vaan sarja antaa ohjeet myös pidempään viljelykauteen. Nimensä mukaisesti, Viljele vuoden ympäri tai ruotsalaisittain, kylvä vuoden ympäri. Siemenpussien takaa löyty nimittäin kylvöohjeet neljälle eri vuoden ajalle. Vaikka talvikylvö on suhteellisen epätodennäköinen vaihtoehto suomalaisviljelijälle, tarjoaa ohjeet kuitenkin hyviä vinkkejä kolmelle eri vuodenajalle.

Kylvä ja kerää satoa pitkin kautta. Kun kylvää taajaan, satoa voi kerätä sen eri kehitysvaiheissa (Kuva: Nelson Garden)

Sarja tarjoaa siis kestäviä, sitkeitä ja valikoituja lajikkeita pohjoisiin oloihin. Se tarjoaa kylvöohjeita neljälle vuodenajalle. Sarjan kolmas teema on enemmän. Saran suositus on kylvää enemmän, koska se on enemmän. Tästä syystä osan sadosta voi kerätä jo aikaisemmassa kehitysvaiheessa, lopun jäädessä vielä kasvamaan. Samalla voi tehdä uusia kylvöjä. Kylvämällä runsaasti, osa sadosta saa jäädä maahan vielä lumen laskeuduttua alas maahan. Näin puutarhasta riittää syötävää pitkään.

Syyskylvöjä voi monesti venyttää tehtäväksi talvella. Tässäpä näpppärä juttu niille kenet talvi yllätti ja syyskylvöt jäivät tekemättä. (Kuvat: Nelson garden)

Osan sadosta voi jättää talven arvmoille ja kerätä vasta sydäntalvella. (Kuva: Din odlarvän / Markus Danielsson )

Toki smoolantilainen talvi on Suomen mittapuussa luxusta, mutta moni kasvi kestää hyvin kylmää. Tästä syystä esim. purjon, palsternakkan, mukulasellerin ja vuonankaalin voi jättää kylmän armoille pitkäksikin aikaa. Kylvä kesällä, kerää talvella. Purjoa voi Saran vinkin perusteella kylvää pitkin kesää ja talvettaa purjot viileässä, kaikkapa kasvihuoneessa.
Koska enenemmän on enemmän, sarjan pusseissa on myös enemmän siemeniä kylvettäväksi.

Viljele vuoden ympäri sarjan siemenpusseissa on normaalia enemmän siemeniä.

Vaikka kylväminen vuoden ympäri kuulostaa ajatuksena hienolta, vaatii se todellisuudessa jopa normaalia enemmän ennakointia ja suunnitelmallisuutta. Se ei ole helppoa, vaikka se saattaa jopa alkuun kuulostaa siltä. Kaikkea ei voi kylvää vuoden ympäri ja tästä syystä esim. elokuu on jo liian myöhäistä purjon kylvölle. Tosin talvikylvökin voi olla myös normaalia esikylvöä sisällä.

Vaikka Saralla on erittäin hyviä kokemuksia vuoden ympäri viljelystä, on Saran kotipaikka smoolannissa talviltaan hyvin lämmin ja vähäluminen. Saran tila sijaitsee Bökebacken kylässä, joka on lähes 500km Helsingin tasoa etelämpänä. Smoolanti ei kuitenkaan pysy talvea lumettomana ja leutojen talvien yleistyessä täällä, viljelyn laajentaminen alkaakin kuulostaa mielenkiintoiselta mahdollisuudelta. Talvikylvö on myös mahdollisuus unohtuneille syyskylvöille.

Mielenkiintoinen setti kokeiltavaksi Siemenkauppa.comilta.
Malachai f1 komatsuna, Northern Lights purjo, Red Russian lehtikaali, kaurajuuri,
Kichi kailaankaali, CN 7006 f1 parsakaali ja salaattikleitonia (talviportulakka)

Valitsin Siemenkauppa.comin valikoimista muutamia mielenkiintoisia lajikkeita. Vaikka Saran siemensarjan valikoima rajoittuu vain keittiökasvisten puolelle, sisältää se vanhojen tuttujen kasvien ja lajikkeiden lisäksi myös eksoottisemmaksi luokiteltavia uutuuksia.

Oma mielenkiinto kohdistui pitkälti juuri uusiin tai entuudestaan tuntemattomiin. Näiden joukosta vihannessinappikaali, joka tunnetaan myös komatsuna nimellä ja Red russian lehtikaali. Nämä sopivat myös vesiviljelyyn, joten niitä voi todella viljellä myös talvella, joskin sisällä.

Komatsunasta on liikkeellä montaa eri lajiketta. Katsotaan onko tämä kuinka lähellä aitoa Japnilaista.
Lehtikaalista löytyi taas uusi variaatio. Suosikki lehtikaalini punainen Scarlet löytyy myös Saran sarjasta.

Mielenkiintoinen parsakaali, josta toivon saavani suuren sadon antamalla sen haarautua.
Kailaankaali on nopeakasvuinen uusi tuttavuus, joka muistuttaa jossain määrin parsakaalia.

Jukan suosikit

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Mon, 28 Oct 2019 06:04:00 +0000

Ei ole tavatonta, etteikö puutarhureilta udeltaisi hyviä ja varmoja lajikkeita. Juuri niitä joista satoa tulee kesästä ja keleistä huolimatta. Satovarmat, helpot ja maistuvat lajikkeet kiinnostavat aina kaikkia. Jokaisella on varmasti ne omat suosikkilajikkeensa omien mieltymysten ja vähän asuinpaikankin sanelemana, mutta tältä sivulta omat suosikkini.

Aihe on sen verran eläväinen, että perustin sille ihan oman välilehden. Löydät välilehden ihan tuosta ylhäältä, "Jukan suosikit". Sille on tässä vaiheessa kasattu tuoreiten muistissa olevat lajikkeet ja kasvit, joista on positiivisia kokemusia lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Päivitän listalle uusia lajikkeita, jahka niitä muista. Lista on siis itsellekkin pieni muistio hyviksi kokemistani lajikkeista.

Myskikurpitsan tyyppinen kurpitsa. Erittäin kiinteä ja maistuva.	Partenokarppinen kesäkurpista. Erittäin tuottoisa ja pitkäsatoinen.
Tuottoisa, pienipalkoinen maistuva herne. Matala, aikainen.	Tuottoisa, suuripalkoinen maistuva herne. Korkea, hieman myöhäisempi.
Erittäin pitkäsatoinen ja sitkeä laji. Ei saa kuivua.	Miedompi kasvihuonekurkku. Ei hirveän pitkäsatoinen.
Erittäin maistuva ja makea minikurkku. Sitkeä, kestää kuuma ja ajoittaista kuivaa.	Erittäin maistuva ja makea minikurkku. Sitkeä, kestää kuuma ja ajoittaista kuivaa.
Erittäin maistuva lehtilkaali. Yhdestä kaalista paljon syötävää.
Makea ja erittäin maistuva kyssäkaali. Keskikokoinen.	Maistuva kyssäkaali. Keskikokoinen.
Erittäin maistuva leikkopapu. Matala, aikainen.	Maistuva, korkea (+3m) salkopapu. Sato myöhäinen.
Satoisa ja nopea taitepapu.	Erittäin maistuva basilika. Nopeakasvuinen ja jopa kämmenen kokoiset lehdet.
Hyvä perusporkkana.	Hyvä talviporkkana. Kasvaa suureksi, mutta on silti maukas.
Vanha lajike. Satovarma ja helppo perustomaatti.	Hieman myöhäisempi. Paksuseinämäinen pastatomaatti.
Maistuva terttutomaatti.
Satoisa ja aromikas tilli	Maistuva ja satoisa pillisipuli. Satoaa pitkälle syksyyn.
Aromikas ja reheväkasvuinen timjami.	Kaunis ja maistuva rukola.

Syyssipulit maahan

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Thu, 24 Oct 2019 05:49:00 +0000

Blogiyhteistyössä: Nelson Garden

Pohjoisessa reipas lumikerros peittää jo maata, mutta eteläisessä Suomessa syksy jatkuu edelleen lempänä ja lämpimänä. Nyt on hyvä hetki istuttaa syyssipuleita odottamaan tulevaa kevättä. Syyssipuleita voi istuttaa maahan aina marraskuun loppuun tai maan jäätymiseen saakka.

Vaikka pihalla on aina keväisin kukkinut narsisseja, tulppaaneita ja krookuksia, sipulikukat eivät ole olleet minun juttuni. Siihen on ehkä liittynyt eräänlainen hankaluuden tunne, uuden oppimisen kynnys. Nyt tilaisuus osui sopivasti kohdalle ja päätin lähteä tutustumaan syyssipuleihin.

Seikkaperäiset ohjeet auttavat kasvupaikan valinnassa, istutuksessa ja hoidossa

Huoleni vaikeudesta oli turha, koska syyssipulien istutuksessa ei ole oikeastaan mitään erikoista. Nelson Gardenin sipulipusseista löytää erittäin hyvin tietoa istutuksesta, kasvupaikasta ja hoidosta. Istutusohjeet ovat hyvin selkeät ja lisäksi istutuksen voi tehdä monesti penkin sijaan myös ruukkuun.

Myyntipakkauksen päältä selviää jo oleellisemmat tiedot

Kasvupaikkaan pitää hieman kiinnittää huomiota ja sen on hyvä olla puolivarjoinen, ilmava ja lämmin. Myöhemmin kasvavista perenneista ei ole monestikaan haittaa.

Ennen sipulien kaivamista maahan, itse istutusta kannattaa hahmotella. Huomioi välit, kasvin korkeudet ja kukinta-aika

Kuin sattuman kautta sipuleille löytyi hyvä paikka talon takaa. Maa oli juuri päivää aikaisemmin myllätty ylösalaisin, kun teleyhtiö toi taloomme valokuidun. Kukkapenkki ei ehkä edusta parhainta mahdollista, mutta se on lämmin ja puolivarjoisa ja sipulikukat ovat menestyneet siinä hyvin.

Osa sipuleista ovat arkoja mätänemiselle. Hiekka auttaa pitämään sipulin kuivempana

Sipulit istutetaan suositeltuun syvyyteen. Sipuli ympäröidään tarvittaessa hiekalla. Osa sipuleista kastellaan istutuksen jälkeen, osaa ei. Lopuksi sipulien päälle haravoidaan lehtiä sateen ja lämmön suojaksi. Huomioi, että ryppäät ovat näyttävemmän näköisiä, kuin yksittäiset ja harvaan istutetut istutukset. Yhdistele värejä. Istutuksia suunniteltaessa huomioi kukinnon korkeus ja kukinta-aika.

Sipulipussin pahvilehdykät sisältävät tietoa ja ne kannattaa säilyttää

Siemenkauppa.comista löydät laajan valikoiman syyssipuleita.

2020 kylvökalenteri ja Nelson uutuuksia

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Mon, 21 Oct 2019 07:34:00 +0000

Blogiyhteistyössä: Siemenkauppa.com, Nelson Garden

Kalenteri alkaa kääntymään vääjäämättä vuodelle 2020. Alkaa olla siis hyvä hetki suunnitella uusia kylvöjä ja aloittaa siemenien hankinta omaan varastoon.

Kylvöjen ajoittaminen nappiin on yksi askel onnistuneeseen kauteen. Se ei takaa vielä voittoa, mutta antaa erinomaisen lähtökohdan kasvien kasvulle ja hyvälle sadolle. Kasvien oikeasta kylvöajasta käydään paljon spekulaatiota ja vääntöä puutarhureiden välillä, mutta helpotukseksi aloittelijoille voin sanoa, ettei yhtä ja oikeaa aikaa olekaan.

Onneksi siemenpusseissa on mukana kylvöohjeet, joita noudattamalla ei voi mennä totaalisesti pieleen. Kokemuksen myötä voi sitten siirtää omia kylvöjään aikaisemmaksi tai myöhäisemmäksi. Kylvöohjeet ovat usein suunniteltu aivan etelään, joten pohjoisemmaksi siirryttäessä kylvöjä kannattaa viivästää muutamalla viikolla.

Monien pyyntöjen pohjalta tein uuden kylvökalenterin, jossa on yksinkertaistettu näkymä kevään kylvöihin. Se ei sisällä kaikkia kasveja, mutta siinä on melko laaja poiminta avuksi kylvöihin. Laajemman kylvökalenterin löydät täältä, joka toimii siinä missä uusikin.

Nelson Gardenin siemenluettelo ilmestyy vasta myöhemmin, mutta uutuksien suunnalta alkaa tihkua jo tietoja. Vanhoista ja hyvistä lajikkeista ei kannata luopua, mutta niiden rinnalla kannattaa aina kokeilla uusia tuttavuuksia. Tässä muutamia poimintoja kaudelle 2020 tulevista uutuuksista.
Tarkkaile Nelson Gardenin sivuja, jonne ilmestyy lähiaikoina lisätietoja uutuuksista.

Siemenpussien kuvat © Nelson Garden

Osterivinokkaita kasvattamaan

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Tue, 18 Jun 2019 08:04:00 +0000

Blogiyhteityössä: Siemenkauppa.com

Sienien kotikasvatus on nouseva trendi. Se on hauskaa ja yllättävän helppoa. Siemenkauppa.comista löytyy Helsienen näppärä aloituspakkaus, jolla aloitus on nopeaa.

Osterivinokas on aloittelijalle sopiva sienilajike, koska se ei ole hirveän vaativa ja näin ollen kynnys kokeiluun on matala. Tarvitset vain aloituspakkauksen ja käytettyjä kahvinporoja.

Helsienen Growkit aloituspakkaus sisältää kasvatuspurkin, sienirihmastoa ja hengittävät teipit laatikon kanteen. Ensimmäisellä kasvatuskerralla teippejä ei edes tarvita. Ne ovat tarkoitettu seuraavia satoja silmällä pitäen, koska purkki tarjoaa sinulle useammankin sienisadon.

Sienirihmasto tulee pienessä pussissa. Kun olet saanut laatikon käteesi, poista rihmastopussi laatikosta ja laita se jääkaappiin odottaamaan viljelyn aloittamista. Älä siis jätä sitä lämpimään tai kuumaan paikkaan.

Käytännössä kaikki tarvitsemasi ohjeet tulevat laatikon mukana. Hygienia on kaiken A ja O sienienviljelyksessä. Kun aloitat sienien viljelyn, aloita käsien pesusta. Huuhtele tämän jälkeen laatikko kiehuvalla vedellä. Muista huuhdella myös kansi kuumalla vedellä. Avonainen kansi on aina riski saastumiselle (kontaminoitumiselle), joten pidä purkki aina kiinni kun se vain on mahdollista.

Kun purkki on huuhdeltu kiehuvalla vedellä ja annettu jäähtyä, voidaan siihen laittaa ensimmäiset kahviporot. Kahviporojen pitää olla jäähtyneet. Suositus on, että kahviporot lisättäisiin kasvatuslaatikkoon mahdollisimman nopeasti jäähdyttyään. Näin siksi, että ilmassa olevat homeitiöt saattavat herkästi saastuttaa porot ja vallata myöhemmin koko sienilaatikon.

Kahvin laadulla ei ole väliä, joten purkkiin kelpaa niin pannukahvi, espressokeittimenkin purut. Suodatinpussit voi silputa sekaan, koska suodatinpussit kelpaavat myös osterivinokkaalle. Avaa rihmastopussi ja sekoita se kahvinpuruihin. Tämän jälkeen sulje kansi ja siirrä purkki pimeään paikkaan pariksi päiväksi.

Kun sienirihmastot ovat vallanneet kahvin ja purujen päälle on levinnyt (kolonalisoitunut) valkoinen huhtu, voidaan lisätä laatikkoon seuraava kahvierä. Vaikka kahvia tulisi kerralla enemmänkin, ei laatikkoon kannata lisätä kuin yksi suodatinpussillinen kerrallaan. Liian suuren määrän lisääminen saattaa johtaa rihmaston tukehtumiseen. Myös homesienet voivat tällöin saada vallan laatikon sisällä. Lisättyä kahvia ei paineta tai puristeta kasaan. Tätä jatketaan niin kauan kunnes laatikko on täynnä. Pinnan kolonalisoitumiseen menee yleensä 2-3 päivää aikaa. Jos kahvinpurut ovat syystä tai toisesta päässeet kuivahtamaan, sumuta puruja puhtaalla vedellä kosteammaksi.

Kun laatikko on tullut vihdoin täyteen, siirrä laatikko valoon. Varo kuitekin liiallista lämpöä ja suoraa auringonpaistetta, koska se nopeasti kuivuttaa laatikon sisällön. Pidä kosteutta yllä sumuttamalla laatikon ympäristöä sumutuspullolla 2-3 kertaa päivässä.
Sienien muodostumiseen menee yleisesti 3-4 viikkoa, siitä kun purkki on tullut täyteen.

Lopulta kun sienet alkavat kasvaa, ne kasvavat nopeasti. Sienet alkavat työntyä kannessa olevien teippien alta. Poista tässä kohtaa teipit. Jos sienet eivät ala nousemaan, kiinnitä huomiota kosteuteen ja lisää sitä tarvittaessa. Lisää ongelmatapauksista alempana. Poimi sienet ryppäänä kun niiden reunat alkavat halkeilla tai muuttaa väritystä.
Käytä kantterellien tai herkkusienten tavoin.

Uudista sisältö osittain 2-3 sadon jälkeen.

Sientenkasvatus on helppoa... mutta siinäkin voi mennä jokin pieleen. Asioita joita voi mennä pieleen on lopulta melko vähän. Huolehdi hygieniasta, kosteudesta ja lämpötilasta. Jos nämä asiat ovat kunnossa, on sato turvattu. Aloitin sienilaatikon täytön 5.3 ja 1. sadon keräsin 9.6. Aikaa aloittamisesta satoon kului siis melko tarkkaan kolme kuukautta, joka huomattavan pitkä aika.

Ongelmaksi tuntui muodostuvan kuivuus ja sienirihmaston passiivinen kasvu, jossa kahvinpurujen kolonalisoituminen vei usein kauemmin kuin 3 päivää. Tämä hidasti prosessia. Täyttymisen jälkeen jätin laatikon väärään paikkaan, jossa auringonpaiste pääsi kuivuttamaan laatikon sisällön. Sopivan paikan löydyttyä, sieniä ei alkanut vieläkään nousta. Tämän jälkeen pidin purkkia 3 vuorokautta jääkaappilämmössä, jolla herätellään rihmastoa tuottamaan sieniä. Tämäkään ei oikein auttanut. Lopulta vein Growkit-laatikon ulos ja aloin sumutella kosteutta sen sisään. Lopulta sieniä alkoi muodostua, mutta kannen alle. Tällöin poistin kannen, jottei sienten muodostumiselle ollut estettä.

Mahdollisia ongelmia ja ratkaisuita:

Sienirihmasto ei kasva porojen päälle

Lisää kosteutta, tarkista lämpötila, odota

Poroissa vihreää

Hometta, koita poistaa, paranna hygieniaa
Tee varmuuskopio saastumisen varalta:
http://osterivinokas.fi/pahviympin-valmistus/

Sienet kasvavat laatikon sisällä.

Poista kansi ja annan sienten kasvaa, huolehdi kosteudesta
Purutaso oli liian matala, täytä jatkossa paremmin

Laatikko täynnä, mutta sienet ei nouse

Pidä laatikkoa jääkaapissa 2-3 vuorokautta
Kosteutta ei ole tarpeeksi
Hengittävät teipit ovat saastuneet

Vaihda teipit uusiin

Lisää neuvoja ongelmatapauksiin Helsienen sivuilta. https://www.helsieni.fi/fi/usein-kysyttya/

Vesiviljely Nro3 päivitys ja biohiiltä vesiviljelyyn

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Tue, 23 Apr 2019 08:24:00 +0000

Vesiviljely laitteeni "Nro 3" on ollut käytössä jo kaudesta 2013. Se on kokenut lähes joka kausi jotain pieniä muutoksia, jolla olen pyrkinyt parantamaan kasvua. Ongelmana on ollut lähinnä loppukaudesta juurimätä. Kasvualustat ovat olleet erillaisia eri vuosina ja eri määrillä käytettynä. Kasvualustana on ollut perliittiä, lecasoraa ja kasvualustasammalta. Parhainta kasvu kuitenkin ollut perliitissä tai perliitin ja lecasoran sekoituksessa, eikä juurimätääkään ole tällöin ollut.

Kasvu on ollut parhainta ilmavassa kasvualustassa.

Tämän vuoden päivitys piti ensin olla helppo. Vain kasvualusta muuttuisi perliitiksi. Tämä kuitenkin muuttui nopeasti siihen, että halusin perliitin verkkoruukkuun. Kun sopivia verkkoruukkuja ei ollut Suomesta löydettävissä, lähdin etsimään ruukkuja Euroopasta. Pitkällisen etsinnän jälkeen iskin silmäni Nuova Pasquini & Binin Square Super Ercole ruukkuun. Valmistajan listoilta löytyy myös täällä myytävä "Venti Pot", joka valmistajan listoilla kulkee Ercole nimellä.

Päiviä kestäneen etsinnän jälkeen löysin myyjän ruukuille, joka suostui lähettämään ruukut Suomeen kohtuullisella postimaksulla. Tosin ensimmäisellä yrityksellä 6,5l neliöruukut olivat vaihtuneet 12l Super Ercole ruukuiksi. Nämä eivät mahtuneet tai muutoinkaan sopineet jo vesiljelyyn rakentamilleni ruukkupaikoille. Lopulta oikeatkin ruukut tulivat.

Square Super Ercole ruukussa on isot reiät ja pohjassa reiällinen torni.

Laitteen toisena merkittävänä päivityksenä oli siirtää kastelu tapahtuvaksi ruiskutukseksi suoraan juurille. Tätä varten tarvitsin sumuttimet jotka tekevät tarpeeksi hienoa sumua. Kun tälläiset löytyivät, ongelmaksi muodostui niiden tarvitsema paine. Jotta suuttimet tekevät tarpeeksi hienoa sumua, on niiden takana oltava painetta 4-5bar. Tämä tietysti aiheutti tarpeen uudelle pumpulle.

Kun järjestelmän komponentit oli hankittu ja koeponnistettu, alkoi rakennus. Sumuttimista muokkasin huoltoa varten avattavat. Näin jokaiseen sumuttimeen pääsee käsiksi ilman, että kasveihin pitää koskea. Putkisto muodostui paineilmaputkista ja niiden pikaliittimistä. Näiden lisäksi jokaiselle ruukulle lisättiin vielä yksi kastelutikku, joka kastelee kasvualustaa päältäpäin.

Vesiviljelysysteemin testiajoa.

Projektin ollessa käynnissä, sain yhteydenoton Tamperelaiselta Carbofexiltä. Kyseinen yritys valmistaa korkealaatuista biohiiltä ja oli nyt kiinnostunut saamaan sitä testiini. Käynnissä ollut vesiviljelyprojektini sopi tälle testille erinomaisesti ja niinpä päätin hyväksyä biohiilen toiseksi kasvualustakomponentiksi.

Biohiilen ilmaantuminen oli lopulta erittäin hyvä asia, koska projektin loppumetreillä saapunut perliitti ei vastannut laadultaan haluamaani. Sen piti olla karkeaa, mutta sisälsi todella paljon hienoa jauhoa ja oli raekooltaan 2-3 kertaa pienempää kuin luvattu. Näin ollen biohiili sopi karkeareikäisiin ruukkuihin paljon paremmin kuin hienojakoinen perliitti.

Tästä syystä lähdinkin lisäämään karkeaa biohiiltä jokaiseen verkkoruukkuun. Päädyin lopulta sekoittamaan yhteen ruukkuun 50%/50% ja 25%/75% perliittiä ja biohiiltä. Yksi ruukku täyttyi 100% biohiilestä.

25%/75% perliittiä ja biohiiltä (yl.vas.), 50%/50% perliittiä ja biohiiltä, 100% biohiiltä (alla).

Biohiilen pitäisi toimia moitteetta laitteistossa, jossa lannoitevettä annostellaan sekä päältäpäin, että sivuilta. Sivuilta sumutettu kosteus siirtyy hiilessä kapilaarisesti. Kastelumäärää voi joutua vielä säätämään, mutta tämä nähdään kesän mittaa. Nyt minuutin sumutuksia on neljä kertaa päivässä. Carbofex toimittama biohiili pH-säädettyä, mutta tästäkin huolimatta hiilen ja lannoiteveden käyttäytymistä pitää seurata.

100% biohiili Space Chili 4 - Comet's tail (Hangjiao 4)
25%75% perliitti/biohiili Criolla de Cocina
50%/50% perliitti/biohiili Fundador f1 (=Jalastar)

Biohiili ja sen lataus

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Tue, 16 Apr 2019 09:06:00 +0000

Biohiili imee ja luovuttaa
Biohiili yleistyy kasvualustoissa nyt kovaa vauhtia ja sitä on alettu myös myydä sellaisenaan. Biohiiltä ei kannata rynnätä lisäämään kasvualustoihin suinpäin, koska biohiili imee itseensä kosteutta ja ravinteita. Ravinneköyhässä maassa tästä ei toki ole haittaa, mutta jo keskivertomaassa tästä voi nopeasti tulla kasvua rajoittava tekijä.

Jos biohiiltä lisätään esim. 5% pintamaahan, syö biohiili ravinteita maasta kuluvan ja vielä seuraavankin satokauden aikana. Biohiili aiheuttaakin lataamattomana hallaa siis kahdelle satokaudelle. Vasta kolmantena kautena sen hyödyt alkavat pääsevät esille. Biohiili on siis ravinneimuri. Näin toimien se myös estää ravinteita huuhtoutumasta kasvualustasta pois.

Lataa biohiili
Jotta biohiilen hyödyt saadaan mahdollisimman nopeasti käyttöön, se pitää aktivoida. Aktivointia voidaan kutsua myös lataamiseksi tai rikastamiseksi, mutta yhtä kaikki, biohiili pitää "täyttää" ennen sen lisäämistä kasvualustaan. Ennen kuin markkinoilla on valmiiksi ladattuja biohiiliä, tämä työ pitää tehdä itse. Vähintä mitä biohiilelle pitää tehdä, on ladata se vaikkapa pelkällä vedellä.

Käytä aikaa lataukseen
Koska biohiili omaa korkean solukkomäärän ja pienen solukoon takia se käyttäytyy hyvin vettähylkivän kaltaisesti. Sen kastelussa kannattaakin käyttää paljon vettä. Oman kokemuksen myötä suosittelen käyttämään suunnilleen hiilen määrän verran nestettä. Tällöin biohiilet varmasti vettyvät, eikä vapaana oleva vesi lopu kesken. Runsaammalla vesimäärällä myös sekoittaminen on helpompaa. Jos biohiili on muodoltaan hienojakoista pulveria, varo lisäämästä liikaa nestettä.

Biohiilen lataus on helppoa runsaalla neste määrällä ämpärissä, jossa on tilaa sekoitukselle.

Lataa vaikka pelkällä vedellä
Biohiili imee vettä itseensä hitaasti ja tästä syystä vedenimeytymiselle kannattaa antaa aikaa vähintään 1-2 vuorokautta. Tämän jälkeen hiiltä voi käyttää kastelukiteiden tavoin, jolloin se tasaa kosteusvaihteluita luovuttaen ja imien kosteutta, riippuen ympäristön kosteudesta. Helpoiten kastelu käy ämpärissä jossa on vettä vähintään sama määrä kuin hiiliä.

5 litraa biohiiltä
3-5 litraa puhdasta vettä
Sekoita, anna vettyä 1-3 viikkoa
Lisää kasvualustaan, käytä imeytymätön neste kasteluun

Lataa ravinteilla
Rajatuntilan kasvualustoissa ravinnemäärät ovat usein pieniä. Riippuen lannoittamisesta, kauden aikana ravinnetasot saattavat heitellä merkittävästi. Tästä syystä biohiili kannattaakin ladata ravinteilla. Käytä ravinteiksi vesiliukoisia lannoitteita. Luomua tai mineraalipohjaisia. Sekoita lannoitevesi hyvin ennen sen lisäystä biohiilien kanssa.

5 litraa biohiiltä
3-5 litraa lannoitevettä, valmistajan ohjeiden mukaan
Sekoita, anna vettyä 1-3 viikkoa
Lisää kasvualustaan, käytä imeytymätön neste kasteluun

Ota latauksesta tarvittava määrä biohiiltä ilman nestettä ja jätä loput lataukseen.

Mikrobien ja sienijuurten koti
Biohiili on huokoisuutensa ja kennomaisen rakenteensa ansiosta oivallinen asuinsija mikrobeille ja mykorritsoille eli sienijuurille. Mikrobit rikastuttavat maaperää ja tehostavat kasvua sekä edistävät kasvin terveyttä. Tästä syystä mikrobeja ja sienijuuria kannattaa suosia.

Jos mikrobien ja sienijuurten latauksessa käyttää kaupallisia valmisteita, noudata pakkauksen ohjeita. Mikrobikannat lähtevät usein alenemaan, jos seos on hapeton. Tästä syystä mikrobiliuoksia ei kannata seisottaa liian pitkään ilman ilmausta. Sienijuuret kannattaa taas lisätä hiileen juuri ennen kuin se sekoitetaan kasvualustaan ja tällöinkin mielellään suoraan kasvin juurelle levitettynä.

5 litraa biohiiltä
2-4 litraa puhasta vettä
1-2dl kanankakkaa/madonlantaa/kosteaa valmista kompostia
0,5-1litraa bokashinestettä/mikrobiliuosta valmistajan ohjeen mukaan
Sekoita, anna vettyä 1-2 vuorokautta (hapeta tarvittaessa ilmapumpulla)
Lisää kasvualustaan sienijuurten kera, käytä imeytymätön neste kasteluun

Lataus käy vaikka luontaisillaa lannoitteilla. Kuvassa kanankakkaa, madonlantaa ja merilevärouhetta.

Lataa helposti kompostilla
Jos biohiilen lataus nesteellä tuntuu liian haastavalta, lataa biohiili kompostilla. Koska biohiili imee kosteutta itseensä, käytä mielellään kosteaa kompostia. Kosteassa kompostissa on myös paljon hyödyllistä elämää.

5 litraa biohiiltä
5-15 litraa kosteaa valmista kompostia
Sekoita, anna seistä 1-3 viikkoa
Lisää seosta kasvualustaan

Lataa hitaasti, hajuitta
Biohiilen saa ladattua myös ilman työtä. Lisäämällä biohiilen kompostiin tai bokashiastian pohjalle, lataantuu biohiili täysin ilman vaivaa. Kompostissa biohiili toimii kasvualustana lahotusta tehostaville mikrobeille ja samalla se parantaa kompostiprosessia imien kosteutta. Bokashiämpärin pohjalle lisätty biohiili imee itseensä hyödyllisiä ravinteita, mikrobeja sekä kosteutta. Lisäksi biohiili poistaa epämielyttäviä hajuja kompostista ja bokashista.

Improvisoi oma lataus
Ei siis ole olemassa mitään yhtä ja oikeaa tapaa tai erillistä ohjetta siitä mikä olisi oikea tapa ladata biohiili. Tästä syystä biohiilien latauksessakin voi ja kannattaa improvisoida. Jokaisella on varmasti omat tutut jutut ja suosikit joiden kanssa haluaa toimia. Kokeile myös elintarviketason melassin tai aidon intiaanisokerin lisäämistä. Nämä saavat mikrobit vilkkaiksi.

Kierrätä hiiltä, se kestää
Koska hiilen lisääminen suoraan maaperään on suhteellisen arvokasta puuhaa, kannattaakin hiilen lisääminen aloittaa rajatuntilan kasvualustoista. Kun nämä kasvualustat tyhjennetään ruukuista ja lavoista kauden päätteksi peltoon tai kukkapenkkeihin, siirtyy biohiili näiden mukana eteenpäin. Biohiili ei lahoa tai maadu, joten se säilyy rikasteena ja maanparanteena vielä vuosia.

Erikarkeuksinen biohiili imee eri tavalla vettä. Rakeisempi kelluu herkästi, jauhe juoksettuu.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Siemenkauppa.com, Carbons Finland Oy ja Carbofex Oy kanssa.

Biohiili on ihmeaine

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Sun, 31 Mar 2019 06:49:00 +0000

Yksi aine, monta ominaisuutta
Biohiili alkaa yleistymään kovaa vauhtia, kun tietoisuus sen hyödyistä leviää. Biohiili ei ole pelkkää hiiltä, vaan sillä on moninaisia vaikutuksia ja merkityksiä. Biohiili on varsinainen sveitsiläinen linkkuveitsi, ominaisuuksia riittää. Ominaisuuksina biohiilelle voidaan luetella lukuisia, maan kuohkeutuksesta pH:n nostoon. Se varastoi ja puskuroi ravinteita sekä kosteutta ja toimii kasvualustana mikrobeille sekä sienijuurille. Kaiken lisäksi biohiili on ekoteko, koska jokainen tuotettu kilogramma hiiltä sitoo 3,5kg hiilidioksidia ilmakehästä.

Markkinoilla olevia suomalaisia suomaisesta puusta vastuullisesti tuotettuja biohiilituotteita.

Ei uusi keksintö
Biohiili ei ole keksintönä uusi. Sitä on käytetty jo muinaisina aikoina Amazonin alueella, jossa alkuperäiskansat paransivat maan hedelmällisyyttä hiilellä. Terra preta tarkoittaa aluetta ja maata Amazonilla, jossa ensimmäiset hiilimuodostumat ovat syntyneet luonnollisesti jo 4000-5000 vuotta sitten. Tätä jopa vuosituhansia vanhaa hiiltä on edelleenkin löydettävissä maasta.

Hienojakeinen 0-4mm biohiili käy mm. ruukutusseoksiin. (tilaustuote, Carbons Oy)

Hiilissä on eroja
Vaikka hiiltä syntyy jokaisessa palamistapahtumassa, on biohiilen tuotanto kuitenkin hyvin tarkka prosessi. Siinä orgaaninenmassa hiilletään tarkassa lämpötilassa, suljetussa tilassa. Tällöin happi ei pääse vaikuttamaan itse muodostuvaan hiileen, eikä sivutuotteena synny eitoivottuja yhdisteitä. Näin hiilen valmistus on tehokasta ja lopputuloksena tästä kuivatislauksesta on korkealuokkaista ja huokoista hiiltä. Koska valmistunut biohiili on kennomaista, grammassa biohiiltä on 200-500m2 pinta-alaa. Laadukkaassa biohiilessä pinta-alaa on jopa yli 500m2/g. Pienessä pussissa voi siis olla useita kymmeniä hehtaareja kasvupinta-alaa mikrobeille ja sienijuurille! Rakenteen suuri pinta-ala, avoimet huokoset ja puhtaus haitallisista yhdisteistä mm. erottavat biohiilen tutusta grillihiilestä. Vertailun vuoksi grillihiilessä on huokoista pinta-alaa vain n. 20-40m2/g.

Kennomainen rakenne luo suuren pinta-alan pienen tilaan. (Kuva: Carbofex Oy)

Aktivoi ennen käyttöä
Vaikka biohiilestä on siis moneksi, tarvitsee biohiili kuitenkin aktivointia ennen käyttöä. Biohiili imee itseensä ravinteita ja kosteutta. Jos tämä tapahtuu kasvin juuristossa, heikentää se kasvua. Tästä syystä biohiili pitääkin aktivoida-ladata ennen käyttöä. Jos biohiili on tarkoitus lisätä kasvimaalle, on helpoin tapa aktivoida se kompostissa tai kompostilla. Kompostissa biohiili aktivoituu, mutta sillä on myös monia kompostiprosessia parantavia ominaisuuksia. Kun komposti lopulta tyhjennetään kasvimaalle, leviää kompostissa aktivoitunut biohiili mullan mukana. Biohiili ei häviä kompostoinnissa, koska hiili ei lahoa tai maadu. Biohiili voidaan aktivoida myös valmiilla kompostilla, jossa hiiltä ja kompostia sekoitetaan 1:1. Seos annetaan seistä vähintään viikon.

Yksi tuote, lukemattomia käyttökohteita.

Kasvualustaan
Biohiiltä voidaan käyttää myös rajatuntilan kasvualustoissa, kuten ruukuissa ja lavoissa.
Biohiiltä suositellaan lisättäväksi 5-30% kasvualustaan. Ruukutusseoksissa hyvä määrä on 10% tilavuudesta ja pienemmissä ruukuissa 15%, jolloin se hidastaa muutoin nopeaa kuivumista. Kasvualustaan tulevan biohiilen voi parhaiten aktivoida kastelemalla sen lannoitevedellä. Imeytyvä veden määrä liikkuu n. 60-85% luokassa. Lannoitteena voit käyttää mitä tahansa lannoitetta, joka liukenee veteen. Lannoitevesi voi olla mineraalilannosta tai luomupohjaista. Koska biohiili on itsessään luomutuote, sen voi mainiosti aktivoida luomulannoitteen avulla. Vaikka biohiilestä luodaan eräänlainen lannoitepuskuri, varasto, lannoiteveden tekemisessä kannattaa kuitenkin noudattaa lannoitevalmistajan ohjeita.

Eri seulakoolla saadaan valmistettua tuotteita eri käyttökohteisiin sopivaksi.

Käytä mikrobeja ja anna aikaa
Biohiilen voi aktivoida myös bokashinesteellä tai erillisillä mikrobiliuoksilla. Nesteen imeytyminen vie aikaa, jossa hienompi aines imee enemmän, mutta hitaammin nestettä itseensä. Käytä aktivointiin aikaa vähintään 1-3 vuorokautta. Biohiilen aktivoimiselle ei ole mitään takarajaa, joten aktivointi voi kestää viikkojakin. Vaikka biohiili tasoittaa kasvualustan kosteusvaihteluita ja vähentää sen liikavettymisen vaaraa, on kuitenkin huomattava ruukkujen ja herkkäjuuristin kasvien kohdalla, että biohiili vähentää normaalia kastelutarvetta.

Hieman karkeampi biohiili käy moniin kotipuutarhan käyttökohteisiin.

Sijoitus tulevaisuuteen
Maahan tai kasvualustaan lisätyn biohiilen vaikutusta ei havaita heti. Biohiiltä voidaankin luonnehtia pitkän aikavälin sijoituksena maan hyvinvointiin. Nopeiten sen hyöty tulee ilmi kosteuden tasapainottajana. Hiilen lisäyksestä kannattaakin ottaa tapa, jolla maahan lisätyn hiilen määrä hiljalleen nousee ja näin vuosi vuodelta parantaa maan viljavuutta. Biohiili auttaa ja vapauttaa siinä olevia ravinteita kasvien käyttöön parantuneen kationivaihtokyvyn myötä. Näin myös lannoittamisen tarve vähenee.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Siemenkauppa.com, Carbons Finland Oy ja Carbofex Oy kanssa.

Siemenkauppa.com biohiili valikoima:
- 3l Carbons huokoinen hienojauheinen biohiili
- 10l Carbofex biohiili

Puhtia taimiin ja kasveihin sienijuurella

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Thu, 14 Mar 2019 06:44:00 +0000

Blogiyhteityössä: Siemenkauppa.com

Mykorritsa eli sienijuuri. Symbioosi lienee monelle sanana tuttu koulun biologian tunnilta. Kyllä, kyseessä on sama asia. Sienen ja kasvin yhteiselosta, jossa kumpikin osapuoli hyötyy toisesta. Sienijuuria on käytetty pitkään kaupallisessa puutarhatoiminnassa apuna, mutta sienijuurten käyttö on vasta hiljattain alkanut yleistymään kotipuutarhoissakin. Sienijuurien ymppäyksen voi tehdä kaikille puutarhan kasvateille joilla on juuristo.

Mitä hyötyä sienijuurista sitten on? Itse asiassa paljonkin. Sienijuuret antavat kasville ravinteita ja kosteutta sekä suojaavat niitä taudinaiheuttajilta. Samalla kasvit voivat paremmin, joka samalla suojaa niitä myös tuholaisilta. Hyvinvoiva juuristo edesauttaa kasvin kasvua ja sadontuottoa.

Sienien laajaverkosto kuljettaa kasville mm. fosforia ja vettä, jolloin kasvi kestää paremmin kuivuutta ja tuottaa suuremman ja laadukkaamman sadon. Suurin hyöty sienijuurista saadaan luomuviljelyssä ja avomaalla, jossa vettä on tarjolla vaihtelevasti ja lannoitteiden käyttö on vähäisempää.

Sienijuuria on yleisesti olemassa kaikkialla maassa, mutta niiden määrä ja lajikirjo on usein melko pieni. Määrä on vielä vähäisempi uudessa mullassa, turpeessa tai maassa jota on muokattu voimakkaasti.

Markkinoilla on muutamia mykorritsoja sisältäviä multia, mutta niiden sisältämä sienimäärä on pieni ja rajoittuu yleensä yhteen-kahteen eri sienijuurisukuun. Näiden tuotteiden sienijuurten elinvoimaisuutta voidaan myös kyseenalaistaa, koska sienijuurta sisältävä jauhetta on sekoitettu mullan valmistusvaiheessa pieni määrä, jonka jälkeen säkit yleensä varastoidaan pitkäksi aikaa varastokentälle, joka ei ole eduksi sienijuurille.

Jotta sienijuurista saadaan hyötyä koko kauden, aloitetaan niiden käyttö jo taimivaiheessa. Kylvömultaan voi sekoittaa sienijuurivalmistetta, joka auttaa itämisessä ja taimettumisessa. Koulinnan ja ruukutuksien yhteydessä kannattaa jo ehdottomasti käyttää sienijuuria edistämään taimien kehitystä.

Sienijuuria lisätään multaan tai suoraan juurille jauheena, jotta niiden teho saadaan maksimoitua. Sienijuuret ovat lähes näkymätöntä pölyä, joten oikeastaan näet tuotteissa vain eri kantoaineet, jonka seassa kaikki sienijuuret ovat.

Sienijuurten levittämisessä tärkeintä on laittaa tarpeeksi ainetta ja mahdollisimman lähelle juuristoa. Paras tapa on ripotella mykotuotteet suoraan istutuskuoppaan, jolloin sienijuuret ovat heti kontaktissa kasvin juuriston kanssa. Sienijuurten kanssa on varottava voimakasta lannoitusta koska se tappaa herkät sienijuuret.

Symbio MycoForce

Symbio Mycoforce on sisällöltään monipuolinen mykovalmiste. Se sisältää 8 erillaista endomykorritsaa ja 7 ektomykorritsaa. Näiden lisäksi se sisältää 8 eri hyötymikrobia jotka vilkastuttavat ja monipuolistavat kasvualustan mikrobitoimintaa. Lajikerikas sienijuurivalmiste antaa hyvän valikoiman sieniäjuuria viljelyskasveille.

Endomykorritsa on sisäsienijuuri, joka tarkoittaa sienirihmastoa joka läpäisee soluseinämän ja muodostaa rakenteita kasvu soluseinän ja solukalvon väliin. Endomykorritsat muodostavat symbioosin ruohovartisten kasvien kanssa.

Ektomykorritsa on pintasienijuuri ja se muodostaa sienirihmaston juuren ulkopinnalle. Ektomykorritsat muodostavat symbioosin lähinnä puuvartisten kasvien kanssa.

Mykorritsat sopivat lähes kaikille kasveille. Koska kaikki kasvit eivät muodosta kaikkien sienijuurten kanssa symbioosia, sisältävät sienijuurivalmisteet tästä johtuen laajan kirjon eri sienijuuria.
Juureksien ja kaalien ei kuitenkin tiedetä suoraan hyötyvän sienijuurista, eikä suoranaista sybioosia synny. Tuotteen hyötymikrobeilla voi kuitenkin olla kasvua lisäävä vaikutus näillekkin.

Symbio Mycoforcen sisältämät sienijuuret:

Endomykorritsat:		Ektomykorritsat:
Glomus clarum		Rhizopogon amylpogon
Glomus intraradices		Rhizopogo fulvigleba
Glomus mosseae		Rhizopogo rubescens
Glomus deserticola		Rhizopogo villosulus
Glomus monosporus		Lacarria laccata
Glomus brasilianum		Pisolithus tinctorius
Glomus aggregatum		Scleroderma cepa
Gigaspora margarita

Symbio MycoForce esite

*Valmistajalta saadun tiedon mukaan tuotteen käyttäminen kaalikasveille (Brassica) ei ole haitaksi ja mukana olevat hyötymikrobeilla voivat olla jopa kasvua lisäävä vaikutus.

Kauden tomaatit kylvetty

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Sat, 23 Feb 2019 15:06:00 +0000

Viime kausi meni kasvihuoneessa tomaattipainotteisesti ja sama meno jatkuu tänäkin vuonna. Lajikkeiden kirjossa koitetaan pysytellä kuitenkin maltillisella tasolla. Tällä yritetään tähdätä enemmän runsaaseen satoon, kuin muutamaan maistelutomaattiin.

Taimimäärän päättäminen jokaisen lajikkeen kohdalla, on aina melkoinen päänvaiva ennen kylvöjä. Loppulaskelmissa päästiin lopulta 23 taimen tarpeeseen. Kylvöjen osalta pitää aina siemenen itämisluotettavuudesta riippuen kylvää muutamia varasiemeniä. Omien viime kauden siementen kohdalla määrä on aina vähän isompi, kun tietoa itävyydestä ei ole.

Pääpaino pidetään edelleenkin varmaluottoisessa Moneymakerissä. Sen määrä on tänä vuonna historiallisen pieni 4kpl. Moneymaker ei tosin kuulunut päivän kylvöihin, koska nämä kylvökset ovat jo mukavan kokoisella taimella. Koska perustomaattia kuluu kaikkein eniten, on Moneymakerin kaverina Fandango f1. Se on varhainen ja tuottoisa lajike. Se on uusi tuttavuus meillä.

Niin ikään uusia kokeilulajikkeita on Olivade f1 (luumutomaatti), Resi (kirsikkatomaatti), Ace 55 VF.

Viime kauden uusista lajikkeista jatkoon pääsi Black Krim (pihvitomaatti), Gordost Sibiri (pihvitomaatti), Citrina ja Zlatava.

Päivän muihin kylvöihin kuului malanbarinpinaatti, lehtiselleri ja koristehirssi. Koristehirssin siemenet peitettiin kevyesti vain vermikuliitilla. Lehtisellerin siemeniä ei peitetty lainkaan ja malabarinpinaatti kylvettiin normaalisti peittäen siemenet kevyesti mullalla. Kaikki päivän kylvökset päätyivät lämpölevyn päälle. Hirssin itämislämpötila on hivenen pienempi, joten se siirtyy lämpölevyltä parin päivän päästä pois.

Katso myös:

- Helpot ohjeet tomaatin kasvatukseen

- Tomaatin taimikasvatus

Helpot ohjeet kurkun kasvatukseen

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Tue, 19 Feb 2019 07:49:00 +0000

Blogiyhteityössä: Siemenkauppa.com

Kurkku on tomaatin ohella yksi kotipuutarhojen viljellyin vihannes. Kurkun kasvattaminen ei ole vaikeaa, kunhan huolehtii muutamista yksityiskohdista. Kurkun kasvatukseen on varmasti eri näkemyksiä ja tapoja, mutta tässä omat vinkkini kurkulle.

Kurkun kasvatuksessa lajikevalinta on tärkeää. Suosi ensisijaisesti partenokarppisia lajikkeita. Partenokarppinen kurkku tuottaa vain emikukkia. Näin ollen kukan ei tarvitse pölyttyä tuottaakseen satoa. Tästä on etua paikoissa jossa pölyttäjien määrä on vähäinen, kuten parvekkeella ja kasvihuoneessa. Toisena tai jopa tärkeimpänä ominaisuutena on karvasvapaisuus. Kolmantena hyvänä ominaisuutena on taudinkestävyys.

Kurkut voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: kasvihuonekurkku, avomaankurkku ja amppelikurkku. Nimet kertovatkin mihin nämä kurkut soveltuvat. Moni kasvihuonekurkuksi nimetty lajike soveltuu myös amppelikurkuksi, jos niiden hedelmät ovat pienikokoisia.

Kurkku on kasvultaan nopea, joten ne voi kylvää vasta kasvukauden alettua tai esim. 2-3 viikkoa ennen kasvihuone- tai lavakauden alkua. Nopea kasvu tarkoittaa sitä, että kurkku tulee siirtokokoiseksi nopeasti ja tällöin olosuhteiden pitäisi olla hyvät paikassa jonne kurkkua ollaan sijoittamassa. Kurkku pitää lämpimästä ja tarvitsee paljon valoa. Kurkku on arka kylmälle ja erityisen herkkä se on juuristostaan. Älä käytä kasteluun missään vaiheessa kylmää vettä. Avomaalle kurkku istutetaan vasta kun maa on lämmennyt. Avomaalla kurkku suojataan kukkimisen alkuun asti harsolla tai niin pitkään kun yöt ovat erityisen viileitä.

Kylvä kurkku pieneen ruukkuun, yksi siemen per ruukku. Käytä kylvöön kuohkeaa multaa tai turvetta. Kun kurkku ei tahdo enää pysyä pystyssä, sen voi siirtää jo lopulliseen ruukkuun, lavaan, kohopenkkiin tai peltoon. Lopullisella paikalla kurkku on viimeistään tuettava. Kasvihuonekurkkulle on helpointa tarjota tukinaru jota pitkin se voi kiivetä ylös. Amppelikurkullekkin voi tarjota narun, jolla kasvua saadan ohjattua myös sivuillepäin. Avomaankurkkua ei tueta avomaalla.

Kurkku kasvattaa suhteellisen suuren juuriston, mutta se pärjää pienessäkin ruukussa. Lähinnä ongelmaksi muodostuu kurkun vedenkulutus, joka on kesällä erittäin suurta. Kurkku ei viihdy märässä maassa, joten kastelusta huolimatta kasvualustan on oltava hyvin hengittävä. Amppeleissa kannattaa jo painosyistä käyttää turvetta.

Kurkun janoisuuden takia ruukku kannattaa mitoittaa hieman suuremmaksi. Jos kurkku pääsee kuivumaan, eikä lajike ole karvasvapaa, aiheuttaa tämä kurkun hedelmään karvautta. Karvasvapaat lajikkeet muuttuvat myös karvaiksi, mutta yleensä tämä liittyy ylikypsyyteen.

Kurkku kannattaakin kerätä heti kun se on saavuttanut syöntikoon. Kurkku kerätään vihreänä eli "raakana". Kun kurkun väri alkaa vaalenemaan, on tämä merkki hedelmän kypsymisestä ja se alkaa poikkeuksetta olla jo syömäkelvoton. Jos kurkusta haluaa ottaa siemeniä talteen, tällöin hedelmän pitää antaa kypsyä keltaiseksi saakka. Partekarppiset lajikkeet tuottavat harvoin siemeniä, eikä siemenet muodostueessaankaan ole itäviä.

Kurkkua huolletaan tarpeen tullen. Siitä poistetaan sairaat ja kuivuneet lehdet. Avomaankurkun ja amppelikurkun kasvua ei yleensä säännöstellä. Kasvihuonekurkkua on taas hyvä leikata ja näin säätää kasvua ja sadontuottonopeutta. Kurkusta kannattaa poistaa varkaat (sivuverso päärungosta), koska nämä hidastavat kasvua ja sadontuottoa. Vaihtoehtoinen tapa on antaa tulla sivuhaaraan yksi kukka ja lehti, jonka jälkeen sivuhaara katkaistaan.

Koska kasvihuonekurkku tarvitsee kasvaakseen tukea alhaalta ylös, vaatii kurkku huomiota paljon kasvun ohjaamisen suhteen. Kun kurkku on saavuttanut katon tai naruohjauksen poikkisäikeen katossa, sen kasvu voidaan ohjata tippumaan takaisin alas. Kasvu voidaan ohjata jatkumaan ylhäällä myös kattorakenteita pitkin tai kurkun runkoa voidaan varovasti laskea alas.

Alaslasku on kotipuutarhoissa haastavaa ja liian nopeasti tai liian lähelle juurityveä tehty laskos halkaisee tai katkaisee rungon helposti. Kurkku on myös isojen lehtien takia suuri varjostaja, josta voi olla haittaa tai hyötyä. Tästä syystä kurkun sijoitusta kasvihuoneessa kannattaa miettiä ennen istutusta.

- Kurkku ja tomaatti tulevat toimeen keskenään, vaikka tomaatin haihduttamien alkanoidien sanotaan haittaavan kurkun kasvua
- Kurkku pitää suhteellisen kuivasta ilmasta, mutta tämä altistaa kurkun herkästi vihannespunkeille
- Korkea ilmankosteus ja viileät ilmat altistavat kurkun heräkästi homekasvustoille, kuten härmälle
- Keltaiset lehdet indikoivat liian märästä kasvualustasta, ravinteiden puuttesta tai punkeista
- Kylvä kesällä toinen erä kurkkua loppusyksyn satoa silmällä pitäen
- Kastele ja lannoita paljon, lannoitteeksi käy peruslannoite tai hieman typpipainotteinen lannos
- Kurkun alimmat lehdet voidaan poistaa, jätä alimman hedelmän alle vähintään yksi lehti
- Avomaankurkkua voi myös kasvattaa kasvihuoneessa ja käyttää sitä tuoreeltaan ilman säilöntää
- Jos kurkku närästää syödessä, kokeile vaaleampia lajikkeita tai kokeile kuoria kurkku
- Partenokarppisia ja perinteisiä lajikkeita voi kasvattaa samassa tilassa

Lajikepoimintoja:

Kasvihuonekurkku	Amppelikurkku	Avomaankurkku
Saladin F1	Hopeline F1	Profi F1
Delistar F1	Baby F1	Rhensk druv Hg
Paska F1		Vorgebirgsstrauben

Helpot ohjeet tomaatin kasvatukseen

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Sun, 10 Feb 2019 11:18:00 +0000

Blogiyhteityössä: Siemenkauppa.com

Tomaatin kasvatus pitää sisällään runsaasti pienempiä ja tarkempia niksejä, mutta ilman näitäkin juttuja pääsee kasvatteluissa hyvin alkuun. Koitan jälleen kirjoittaa kasvatuksesta lyhyesti ja yksinkertaisesti.

Tomaattilajikkeiden kasvatuksen välillä ei ole kovin suurta eroa. Eri tomaattien erot tulevat lähinnä hedelmän muodosta ja itse kasvin kasvutavasta. Lajikevalinnassa kannattaa lähteä liikkeelle omista tarpeista ja siitä miten ja missä tomaattia haluaa kasvattaa. Runkotomaatti kasvattaa yhden pitkän rungon, joka sopii mainiosti kasvihuoneeseen. Pensastomaatin kasvutapa on yleensä melko matala ja pensasmainen. Se sopii paremmin seinustalle tai parvekkeelle. Pensastomaatista löytyy myös pienempiä amppelilajikkeita jotka sopivat erinomaisesti parvekkeelle ja terassille.

Aloittelijan kannattaa valita lajikkeiksi perinteisiä perustomaattilajikkeita ja kirsikkatomaatteja. Nämä kasvavat helpoiten ja varmimmin. Suuret pihvitomaatit ovat vaikeampia sekä hitaampia ja tällöin sato jää helposti pieneksi niin kooltaan kuin kappalemäärältään. Aloittelijan kannattaakin valita muutama varma lajike ja tämän lisäksi erityyppisiä lajikkeita kokeiltavaksi.

Tomaattien kylvökausi alkaa helmikuun puolivälissä ja jatkuu aina huhtikuun puoliväliin. Jos käytettävissä ei ole lämmitettävää istutuspaikkaa, tomaattia ei kannata rynnätä kylvämään vielä maaliskuunkaan alussa. Siemenpussit kannattaa säilyttää myöhempää tarvetta varten.

Tomaatin kylvöön kannattaa varata kuohkeaa multaa tai turvetta. Tomaatti kasvattaa juuristoa innokkaasti, eikä se ole niin vaativa mullasta kuin esimerkiksi chili. Tomaatin voi kylvää pieniin ruukkuihin tai hajakylvönä (useita siemeniä samaan purkkiin) isompaan purkkiin. Tomaatti itää kohtalaisen helposti, mutta lämpö nopeuttaa tomaatinkin itämistä. Sijoita hyvin kosteutettu kylvöastia lämpimään tai lämpömaton päälle. Tomaatti itää nopeasti ja tästä syystä purkit on hyvä sijoittaa heti valoisaan paikkaan tai laittaa kasvivalon kylvösten päälle.

Kun tomaatti on aukaissut ensimmäiset varsinaiset lehdet sirkkalehtien päälle, ja kylvö on tehty hajakylvönä, on aika koulia tomaatti eteenpäin. Tällöinkään seuraavan ruukun ei tarvitse olla vielä iso. Istutus tehdään mahdollisimman syvään, siten että sirkkalehdet jäävät juuri mullan pinnalle. Samalla tomaatti siiretään viileämpään (18-20°C), koska tomaatti kasvattaa lämpimässä herkästi vain pitkää vartta. Kun juuret ovat tulleet runsaammin ruukun reunaan, voidaan tomaatti istuttaa jälleen hieman isompaan ja syvempään purkkiin. Tomaatille kertyy olisi hyvä kertyä 2-3 ruukutusta ennen istutusta lopulliseen paikkaan tai ruukkuun. Tämä vahvistaa entisestään tomaatin juuristoa.

Siirrä tomaatit kasvihuoneeseen tai parvekkeelle hallan mentyä. Tomaattia voi muiden kasvien tavoin totuttaa viileämpään paikkaan pitämällä ne päivisin lämpimässä kasvihuoneessa ja siirtää ne jälleen yöksi sisään. Tomaatti kasvaa hyvin kasvihuoneen penkissä tai lavassa. Maahan tomaattia ei kuitenkaan kannata istuttaa ennen kuin maa on lämmennyt. Jos taimi on venähtänyt pitkäksi, voidaan sen juuripaakku istuttaa myös J-mallisesti kyljelleen, jolloin pituutta saadaan hieman lyhyemmäksi.
Tomaatti viihtyy myös ruukussa, mutta kesällä tomaatin vedenotto on suurta, joten ruukun pitäminen märkänä voi olla haastavaa kuumilla kesäkeleillä.

Runkotomaatti tekee varkaita (lehtihankaan tuleva toinen oksa) herkästi ja varkaat tulee poistaa mahdollisemman ajoissa. Pensastomaatilta ei taas poisteta varkaita, koska hedelmät kehittyvät osittain myös varkaisiin. Hätätapauksessa runkotomaatin katkennut latva voidaan uusia antamalla ylimmän varkaan kasvaa uudeksi latvaksi.

Runkotomaatti kasvaa kerroksittain ja muodostaa selkeitä terttuja. Kasvukauden pituudesta riippuen on hyvä muistaa, että tomaatin kukasta kypsään hedelmään kestää n. 2 kuukautta. Tämä pidetään usein mielessä, kun runkotomaatin latva katkaistaan. Tällöin kotikasvatuksessa on terttuja 4-7kpl. Uutena trendinä on olla katkaisematta latvaa, koska silloin tomaatti altistuu herkemmin kasvitaudeille ja voima ei siirry sen enempää tomaattien kypsytykseen, vaan tomaatti alkaa kasvattaa enenevässä määrin varkaita. Pensastomaatin kasvua voi myös rajata leikkaamalla kasvun rajoittamiseksi.

Tomaatti vaatii paljon lannoitusta ja tästä syystä sitä tulee lannoittaa säännöllisesti. Lannoituksen voi aloittaa laimealla lannoitevedellä kun taimet ovat n. 15cm pituisia. Kastelulannoitteet ovat helppoja ja ravinteet ovat heti tomaatin saatavilla. Tomaatti indikoi lehtien värillä ravinnetasoa. Kalpeat lehdet kielivät usein ravinteiden puutteesta tai liian märästä maasta. Tomaatille on paljon sopivia lannoitteita, jotka edistävät kasvua ja sadontuottoa. Lannoitusta jatketaan kauden loppuun asti, koska ravinteita tarvitaan myös sadon kypsytykseen.

Lajikepoimintoja:

Runkotomaatti	Pensastomaatti	Kirsikkatomaatti	Amppelitomaatti
Tanskan vienti	Roma ja Red Pear	Tiger f1	Hundreds & Thousands
Moneymaker	Balkonzauber	Black Cherry	Donna
Sparta f1		Resi	Tumbler f1

Helpot ohjeet chilinkasvatukseen

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Wed, 06 Feb 2019 09:43:00 +0000

Blogiyhteityössä: Siemenkauppa.com

Chilinkasvatuksen suosio on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Eipä ihmekkään, koska chilinkasvattaminen tarjoaa helposti hienoja onnistumisen tunteita.

Vaikka chili mielletään usein punaiseksi, tuliseksi ja pitkäksi suunpolttajaksi, se ei välttämättä ole sitä. Chililajikkeita on lukemattomia ja eri variaatiosta löytyy taatusti jokaiselle se oma lajike. Laijkekirjon suuruus ja monimuotoisuus onkin usein juuri se asia joka koukuttaa monet pysyvästi chilin pauloihin.

Chilin kasvatus on juuri niin vaikeaa kuin siitä haluaa itse tehdä. Helpoimmillaan se ei poikkea monesta muusta kasvihuoneesta tutusta kasvatista. Etsi lajike joka sinua kiinnostaa. Mieti mikä voisi olla sinun juttusi. Kaipaatko polttavaa tulisuutta, vai rahallista makua. Valitse lajike tämän mukaan. Tutustu siemenpakkaukseen ja noudata sen ohjeita. Ensikertaa chiliä kasvattavan kannattaa valita muutama toisistaan poikkeava lajike.

Chilit voi kylvää tammikuun alussa, mutta kylvämistä voi jatkaa aina maaliskuulle saakka. Aikainen aloitus vaatii hieman panostusta, koska chilin taimet vaativat lämpöä ja valoa. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että tuliset lajikkeet kylvetään ensin ja miedommat tämän jälkeen. Näin siksi, että tuliset ja erikoiset lajikkeet vaativat usein pitkän kasvukauden.

Kylvömultana kannattaa käyttää kuohkeaa ja ilmavaa multaa tai turvetta. Chilit voi kylvää 0,5-1cm syvyyteen. Näin juurtuva siemen ei rasitu heti siirrosta ja kasvu voi jatkua itämisestä keskeytymättä.
Mullan ilmavuutta voi lisätä perliitillä ja pinnan kuivumista voi ehkäistä vermikuliitilla. Kylvämisen voi tehdä myös turvotettaviin kylvönappeihin.

Taimet kannattaa kylvää pieniin purkkeihin, josta ne siirretään suurempiin ruukkuihin juurten tultua runsaammin reunaan sekä pohjaan. Liian suuri ruukku hidastaa kasvua.
Pidä kylvökset kosteana, mutta ei kuitenkaan märkänä. Chili itää nopeiten 25-28°C lämpötilassa.
Sijoita kylvös siis lämpimään paikkaan tai laita lämpömatto kylvösten alle.

Itämisen jälkeen, siirrä taimet valoon. Talven taittuessa kevääseen, etelänpuoleisella ikkunalaudalla riittää valoa pienille taimille. Jos käytät keinovaloa, valota taimia 12-14 tuntia vuorokaudessa. Valoa ei voi oikeastaan koskaan olla liikaa. Hyvässä valossa taimet kasvavat tukeviksi ja elinvoimaisiksi. Kasvivalot ovat näppäriä ja ne ovat suunniteltu antamaan kasveille sopivaa valoa. Ne eivät oikein sijoiteltuna tuota kasveja kuumentavaa lämpöä.

Siirrä taimet kasvihuoneeseen, ulkoseinustalle tai parvekkeelle hallan mentyä. Chili on herkkä hallalle, mutta liika kuumuuskin on haitaksi. Päivisin lämpö ei saisi nousta paljoa yli kolmenkymmenen. Chiliä voisikin verrata ihmiseen. Siinä missä suomalaisella on hyvä olla t-paita päällä, on siinä chilinkin hyvä olla. Chili kestää ajoittain korkeitakin lämpöjä, mutta tämä usein aiheuttaa kukka-aiheiden tippumista, jolloin satoa ei muodostu.
Sadon muodostumista voi edesauttaa pölyttämällä kukkia pumpulipuikolla.

Chili pitää lannoittamisesta ja sitä kannattaakin lannoittaa viikottain. Lannoituksen voi aloittaa varovasti laimealla lannoitevedellä jo vaaksan mittaisille taimille ja jatkaa sitä aina sadon muodostumiseen saakka.

Chilille on olemassa omia lannoitteita, mutta moni nestemmäinen yleislannoite ja tomaattilannoite käy myös. Chilin lehdet yleensä paljastavat lannoituksen tarpeen tai sen liiallisuuden.
Kalpea lehti kertoo usein ravinteiden puutteesta ja tumman vihreä liiallisesta lannoituksesta. Chilit voivat tuottaa niin sanottuja varkaita, mutta näitä ei yleensä poisteta.
Chilin liiallista kasvua voi myös rajata lyhentämällä siitä liian pitkiä oksia. Liian rehevä kasvu loppukaudesta hidastaa hedelmien kypsymistä.

Chili on ehkä yksi herkimmistä kasveista tuholaisten suhteen. Taimia kiusaavat usein harsosääsket, joita voi torjua kelta-ansoilla. Myöhemmin kiusaksi saattavat tulla kirvat tai vihannespunkit.
Tästä syystä chili on hyvä sijoittaa muiden kasvien viereen, kuten tomaatin. Tämä vähentää tuholaisriskiä, mutta ei täysin poista tarkkailutarvetta.

Chilin voi kasvattaa kasvihuoneen maassa tai lavassa, mutta sen voi kasvattaa myös ruukussa. Sopiva ruukkukoko on n. 5-10 litraa hieman kasvista riippuen. Kun kausi lähenee loppuaan ja chilissä on vielä satoa kypsymättä, on ruukussa kasvava chili helppo siirtää sisälle jatkamaan kasvua.

Chilin talvetus on haastavaa, mutta se onnistuu helpoiten lisävalon avulla. Talvikaudella chiliä kastellaan ja lannoitetaan vähän. Parhaimmillaan chilistä on iloa moneksi vuodeksi.

Lajikepoimintoja:

Mieto*	Keskitulinen*	Tulinen*	Todella tulinen*
Chilhuacle Negro	De Cayenne	Hot Lemon	Trinidad Scorpion
Cherry Bomb	Jalastar	Habanero	Scotch Bonnet
Hungarian Hot Wax	Jamaican Bell	Ring O Fire	Fatalii's Perkele Pack

*Tulisuusarvio perustuu yleisnäkemykseen. Yksittäisten hedelmien välillä voi olla paljon eroja. Myös kasvuolosuhteet vaikuttavat paljon tulisuuteen.

Chilitön kausi 2019?

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Sun, 27 Jan 2019 16:50:00 +0000

Chilinkasvatus on alkanut tökkimään viime vuosina yhä enemmän, eikä se ole tarjonnut mitään niin kiinnostavaa joka houkuttelisi kasvattamaan aikaisempien vuosien tapaan.

Kiinnostumattomuuteen on monta syytä, joista voisin mainita tuholaiset, kasvitaudit ja ajan puute. Toisaaltaan miksi kasvattaa chilejä joita ei pysty edes syömään niiden tulisuuden takia. Globaali trendihän tähtää aina vain tulisempiin ja niiden risteymiin.

Päätin olla tekemättä chilikylvöjä tällä kaudella ja jättää chilit ainoastaan kahteen viime kaudelta säästyneeseen puskaan. Coco reaper f1 on aivan liian tulinen itselle, mutta en tohdi luopua siitä sen erikoisuuden takia. Se on pysynyt kummasti hengissä ja näyttää starttaavan erinomaisessa kunnossa kuudennelle kaudelle.

Coco reaper f1 (CAP502 x Carolina reaper)

Toinen viime kaudelta selvinnyt chili on Rocoto Manzano Red. Sitä ei ollut tarkoitus lainkaan säästää, mutta päätin kokeeksi ottaa sen sisälle pakkasten tuhottua jo sen lehvästön. Yllätykseksi rungosta alkoi vähitellen pukata uutta kasvustoa. -6°C on kyllä liikaa rocotolle, mutta liekkö kuiva sammalkuutio antanut juuristolle turvaa pakkaselta. Tulevalle kaudelle pusersinkin sammalkuution uuteen muotoon ja tungin sen AirRAP ruukkuun.

Rocoto Manzano red

Kasvihuoneesta löytyy kuitenkin “kolmen vesiviljely”, jossa on perinteisesti ollut chiliä kasvamassa. Tämä vesiviljely on lähes aina ollut helppo ja toimiva ja niinpä aloin tähänkin miettiä kasvatteja, vaikka chilien suhteen kalenteri on jo aika pitkällä.

Koska varsinaista chiliä en halunnut laittaa, mutta paprikaan ei kiinnostanut, tähtäsin näiden kahden välimaastoon. Pitkällisen pohtimisen, googelointien ja siementen pläräämisen jälkeen päädyin kolmeen lajikkeeseen. Kalocsai merevszárú 622 eli Kalocsai M622, Space Chili #4 - Comet's Tail eli Hangjiao 4 ja Criolla de Cocina.

Kaudelle tulee sittenkin chiliä

Valinta oli vaikea, koska monesta lajikkeesta on melko kehnoja kokemuksia ja moni nopea annuum-chili on samalla kirvamagneetti. Kirjoitettuja muistiinpanoja on todella vähän ja lajikekuvaukset eivät yleisestikään kerro satoisuudesta ja kasvin pituudesta.

Criolla de cocina on menestynyt lähes poikkeuksetta hyvin vesiviljelyssä aina oksien katkeamiseen saakka. Tätä mietoa isoksi kasvavaa chiliä oli jopa hieman liikaa kaudella 2017. Valikoima edustaa siis mietoja chilejä joita voisi jopa kutsua paprikoiksi.

Tämän vuoden kylvömulta on sekoitus kaikkea

Siemenet hieman normaalia syvempään

Kylvöt tein kolmeen ruukkuun ja samalla tipautin jokaiseen reikään kolme siementä. Jos ja kun kaikki siemenet itävät, jätän jäljelle parhaimman taimen. Heikompien pois nyppäys tulee kuitenkin tehdä melko nopeasti sirkkalehtien muodostuttua.

Kylvömultana käytin viimekauden rippeitä. Se on sekoitus kylvömultia, seosmultia, kookosta ja turvetta. Lisänä seoksessa on vielä rahkasammalta. Tänä vuonna en ala ymppäämään multiin mykorritsoja vaikka niillä on mielestäni ollut hyvä vaikutus. Nyt sekoitettujen multien seassa on mycoja, joskin osittain mainostettu mukana olo tuntuu hieman huijaukselta olemattomien lisäysmäärien vuoksi yhdistettynä pitkiin kenttäsäilytysaikoihin. Lisäksi joissakin tuotteissa oletetaan olevan itsestäänkin maasta normaaleja sienijuuria ilman mitään erillisiä lisäyksiä.

Nähtäväksi jää millainen chilikausi vuodesta kehittyy ja miten kyseiset lajikkeet jälleen menestyvät. Olen muuten ollut liikkeellä lähes samanlaisella kokoonpanolla kesällä 2016. Tuolloin saman vesiviljelyn kokoonpano oli lähes sama. Ainoastaan Aji verde vaihtui nyt Space chili neloseen.

(Open live writerin sopivuus Bloggerin kanssa on näköjään katkennut kokonaan, joten blogin julkaiseminen on nyt jo lähes mahdotonta. Bloggerin oma julkaisutyökalua on aivan mahdon käyttää.)

Viimeinen chili kasvarista ulos

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Sun, 25 Nov 2018 11:31:00 +0000

Noin! Nyt on kausi sitten täysin virallisesti loppu. Viikon puolessa välissä pakkanen yltyi jopa –6 asteen lukemiin. Pitempään kestänyt viileä keli tiesi sitä sitten, että pakkanenhan tuli paukkuen kasvihuoneen sisälle. Kasvihuonetta ei tänä syksynä lämmitetty kuin yhtenä yönä. Pari jäljellä ollutta chiliä ovat odottaneet hiljaista ja hidasta kuolemaansa jo kuukausia.

Tuplaharsoistakaan ei ole apua kovemmalla pakkasella

Vaikka aamulla pakkanen oli taas tiessään, oli se kuitenkin ehtinyt vierailla hallaharsojen alla ja noutaja oli käynyt vierailemassa rocoton kasvustossa. Alaosa tosin vaikutti säilyneen pakkasen puremalta. Sammalkuutiossa ollut rocoton nysä siirtyikin vielä sisälle.

Rocoto ei kestä lainkaan pakkasta

Viimeiset chilit ovat tarkoituksella jätetty näin myöhään, koska sato säilyy oksilla pitempään näin kuin poimittuna sisällä. Kun säät ovat olleet kohtuu suosiollisia, tämä järjestely oli mahdollinen. Muutaman chilin takia ei kasvihuoneen lämmittäminen ollut järkevää.

Sato säilyy kasvissa paremmin kuin poimittuna

Rocotossa oli jäljellä satoa melko mukavasti

Viimeinen poiminta

Rocoton rungon nysä 30x30x30 sammalkuutiossa

Pakkanen oli vienyt myös täysin suojaamattoman Aji Verden

Vesiviljely on yksi toimivimpia, mutta samalla myös kaikkein helpompia kasvatusmuotoja. Tänä vuonna 2012 valmistuneessa ja pieniä modifikaatioita vuosittain nähneessä vesiviljelysysteemissäni kasvoi tänä vuonna Aji verde chiliä ja näiden välissä lehtikaali.

Lehtikaali kasvoi hienosti, mutta chilit olisivat saaneet kasvaa enemmän. Vaikka systeemit on tavallaan toimivia, on niissä aina enemmän tai vähemmän jotain parantamisen varaa. Tässä systeemissä on kokeiltu paria erilaista kastelumuotoa. Kasvualustana on ollut perliittiä, lekasoraa ja sammalta. Se mitä parannuksia tähän tekisin, on vielä keksittävä.

Vuonna 2012 valmistunut vesiviljely kaipaa päivitystä ja parantelua

Lekasoran poisto käy näppärästi teollisuusimurilla

Imuroidut Aji verden juuret

2018 okasato

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Sat, 17 Nov 2018 15:36:00 +0000

Okiin ei tullut panostettua tänä vuonna lainkaan ja tarkoitus oli katsoa miten okat menestyvät ilman liiallista yrittämistä.

Okat olivat reheviä ja vehreitä olemattomasta hoidosta huolimatta

Okat pääsivät ulos toukokuun lopussa. Tuolloin ne istutettiin suurempiin ruukkuihin ja ne päätyivät suurimmalta osin hiekkaiseen multaan. Lannoitusta okat eivät saaneet kauden aikana, koska joidenkin ohjeiden mukaan maan sisältämät ravinteet riittävät okille.

Okat eivät tykänneet siirrosta kasvihuoneesta veranalle

Syyskuun lopulla okat siirtyivät ulkoa lämmittämättömään kasvihuoneeseen. Kasvihuoneesta sisälle veranalle ne siirtyivät lokakuun loppupuolella. Sisälle siirron yhteydessä kumottiin myös yksi okapurkki, koska sen maanpäällinen osa oli jo näivettynyt. Tästä purkista ei löytynyt edes mukulan alkuja. Loput okat alkoivat kuitenkin näivettyä nopeasti veranalla ja nyt tuli myös aika niiden kumoamiseen.

Okat tekivät tänäkin vuonna ilmamukuloita

Kuten jo hieman ounastelin, okasato jäi vaisuksi. Kappalemäärällisesti mukuloita oli paljon, mutta niillä ei ollut kokoa. Okien kaipaama pimeysvaatimus tuli suunnilleen täytettyä, mutta se ei nähtävästi yksinään riitä. Okien vehreä kasvukausi pitäisikin saada venytettyä pidemmäksi ja ulotettua se myös hämärtyvään aikaan, jolloin päiväpituus olisi selkeästi lyhyempi. Nyt kasvukausi seurasi suhteellisen hyvin Suomen kesää.

Mukulat olivat pieniä

Hieman isompien mukuloiden määrä oli todella vähäinen

Kaksivuotinen okakokeilu on nyt ohi. Oka on mielenkiintoinen kasvi, mutta kuten jo Arno Kasvikin totesi, siitä ei ole suomalaiseksi viljelyskasviksi. Oka ei tavallaan kaipaa pitkää kasvukautta, mutta sen kasvukausi ei vain osu Suomen kesän ja päiväpituuden kanssa yksiin. Oka on lyhyenpäivänkasvi ja se ei sovi suomalaiseen suveen.

Suureen okasatoon on mahdollista päästä, mutta tällöin se vaatisi huomattavia ponnisteluita ja olisi kasvatettavana verrattavissa krysanteemiin tai joulutähteen. Oka vaatii myös tasaista kosteutta, vaikkakin hyvin kuivuvassa maassa. Se menestyy myös varjossa, mutta vaatii lämpimän paikan. Alkukesän kylmyys haittaa myös kasvua.

Okakausi jäi tänä vuonna vain viikkoa lyhyemmäksi, kuin viime vuonna. Aloituksen aikaisuus ei ratkaise okien kanssa, joskin heinäkuussa okien tulisi olla jo isoja. Tämä ei kuitenkaan vaadi aikaista aloitusta, koska mukulatuotanto varsinaisesti käynnistyy vasta päivien lyhetessä alle kymmeneen tuntiin. Uupuneeksi jääneessä viikossa ei olisi tapahtunut enää mitään, joten okien elinvoimaisuus pitäisi pystyä pitämään huipussaan myös viimeisien kasvukuukausien ajan, eli loka-marraskuun. Oka vaatii myös lannoitusta, joskaan se ei määrällisesti tarvitse olla suurta ja pitkävaikutteiset lannoitteet voisivat toimia sen kanssa. Okasato jää siis pieneksi, jos okaan ei panosta.

Okien suhteen tämä jäi viimeiseksi okavuodekseni. Panostuksella mukulat voisi saada suuremmiksi, mutta oka ei kuitenkaan ole mielestäni sen arvoinen kasvi.

Kauden lopetus

noreply@blogger.com (Jukka *Chilitunari*) — Mon, 24 Sep 2018 17:02:00 +0000

Kausi 2018 alkaa olla takana. Kauden lopetus on tapahtunut hitaasti, eikä sitä ole kirjaimellisesti tarkoitus lopettaa juuri tähän päivään ja hetkeen. Kasvimaan ja kasvihuoneen hoito on ajettu alas vähitellen. Nyt viimeiset kasvit saavat pärjätä omillaan siihen saakka kunnes pärjäävät. Tämän jälkeen on vuorossa enää loppusiivous. Kasvihuonetta ei ole tarkoitus lämmittää, joten loppu voi olla yhdestä yöstä kiinni. Viime yönä käytiin lähellä nollaa ja tulevina öinä lämpötilojen pitäisi tippua miinuksen puolelle. Kasvihuone antaa vielä suojaa hetkellisesti.

Avomaa alkaa olla tyhjä.

Partenon kesäkurpitsa jaksaa vielä.

Half tall lehtikaalista riittää syömistä vielä pitkälle talveen.

Onnistunut kevät vaikuttaa paljon okien koko kauteen. Nämä okat eivät rehottaneet missään vaiheessa.

… kun taas nämä okat olivat keväällä harson alla ja ne rehottivat koko kauden runsaan vihreinä. Tosin raparperit rehottivat vieläkin enemmän.

Kasvihuone alkaa olla melko tyhjä. Vain muutamia tomaatteja jäljellä. Okat siirtyivät nyt sisälle kasvihuoneeseen.

Juurimätää. Sen karkotus ei onnistu allekirjoittaneella mitenkään. 24/7 pörissyt ilmapumppukaan ei pitänyt sitä poissa.

Kausi oli jälleen vaiherikas. Taimivaihe elettiin kivuttomasti sisätiloissa. Ongelmat alkoivat kasvihuoneessa, jossa tomaatit, chilit ja kurkut alkoivat heti kärsimään. Ongelmanaiheuttajaksi epäiltiin rikkaruohomyrkkyä joka todennäköisesti tuli rehumelassista. Ongelmista huolimatta satoa kuitenkin tuli. Myöhemmin tomaatteja vaivasi runsas latvamätä ja halkeilevat hedelmät.

Kurkut kasvoivat melko hienosti, kunnes niihin iski härmä kesäkuun viileinä öinä. Niiden osalta kesä ja loppuaika olikin sitten pelkkää kituuttamista. Härmän lisäksi kurkut kärsivät runsaasti myös juuristoalueen ongelmista. Juurimätää vai liian heikkoa kastelua? Tämä ei selvinnyt.

Kauden yllättäneimmät kasvit olivat taitepapu Ferrari, kyssäkaali Delicatess weisser, kesäkurpitsa Partenon f1, jättikurpitsa Nelson f1, lehtikaali Half tall.

Tomaateista Black Krim ja Zlatava olivat erinomaiset lajikkeet. Muitakin hyviä oli, mutta näiden osalta miinusta tuli hitaudesta tai pienestä satoamisesta.

Pettymyksiä kasvien suhteen myös oli. Suurimmalta osalta pettymystä aiheuttivat monet kukat ja jotkin avomaakasvit. Näiden osalta ongelmat rajoittuivat huonoon itävyyteen tai kasvuun. Suurimmaksi ongelmienaiheuttajiksi voidaan sanoa väärät olosuhteet.

Kausi on tältä erää tässä. Pistän kimpsut ja kampsut kasaan. Samalla siirrän blogin kelluvaan tilaan ja lopetan aktiivisen bloggaamisen. Alati vähenevät kävijämäärät eivät kannusta enää bloggaamaan. Vaikka blogissa olikin tänä vuonna jälleen ennätykselliset kävijämäärät, on puutarhablogien tarjonta paisunut liiaksi ja samalla kävijät hajautuvat entistä enemmän eri sivustoille. Toisaaltaan vuorovaikutukseton blogi ei palvele ketään ja työmäärältään se on syönyt vuosien saatossa lukemattoman paljon aikaa. Liikaa. Aika on taas aina pois jostain muusta, varsinkaan kun siitä ei saa mitään korvausta. Blogia en ole lopettamassa ja jatkossa kirjoitan vain satunnaisia juttuja, kun tuntuu siltä että aihe kaipaa kirjoittamista ja aikaa löytyy. Viikottaiset artikkelit alkoivat olla pakkopullaa, jotka vain stressasivat aikataulullaan, kiireellään ja työmäärällään. Blogi oli kuin rikkinäinen rengas jossa kävijämäärät pysyivät yllä rankalla mainostamisella, mutta mainostamisen jälkeen se tyhjeni välittömästi. Oravanpyörä oli järjetön, joka lopulta myös puolsi päätöstäni. Myös toimimaton Blogger alusta ja rikkinäiset julkaisutyökalut ovat tuoneet myös omat ongelmansa, koska usein jo kirjoitetun julkaisun saaminen julkaistuksi on osoittaunut melko mahdottomaksi tehtäväksi.