<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" media="screen" href="/~d/styles/rss2full.xsl"?><?xml-stylesheet type="text/css" media="screen" href="http://feeds.feedburner.com/~d/styles/itemcontent.css"?><rss xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/" xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/" version="2.0">

<channel>
	<title>Ennen ja nyt</title>
	
	<link>http://www.ennenjanyt.net</link>
	<description>Historian tietosanomat</description>
	<lastBuildDate>Tue, 07 Feb 2012 08:38:04 +0000</lastBuildDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.9.2</generator>
	<language>en</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
			<atom10:link xmlns:atom10="http://www.w3.org/2005/Atom" rel="self" type="application/rss+xml" href="http://feeds.feedburner.com/ennenjanyt" /><feedburner:info xmlns:feedburner="http://rssnamespace.org/feedburner/ext/1.0" uri="ennenjanyt" /><atom10:link xmlns:atom10="http://www.w3.org/2005/Atom" rel="hub" href="http://pubsubhubbub.appspot.com/" /><item>
		<title>Johanna Annolan väitöskirjahaastattelu</title>
		<link>http://www.ennenjanyt.net/?p=567</link>
		<comments>http://www.ennenjanyt.net/?p=567#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 07 Feb 2012 08:38:04 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Maria Kallio</dc:creator>
				<category><![CDATA[Haastattelut]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.ennenjanyt.net/?p=567</guid>
		<description><![CDATA[Johanna Annola väitteli 26.11.2011 Tampereen yliopistossa väitöskirjallaan Äiti, emäntä, virkanainen, vartija. Köyhäintalojen johtajattaret ja yhteiskunnallinen äitiys 1880–1918. Annolan vastaväittelijänä toimi yliopistonlehtori Panu Pulma Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Irma Sulkunen Tampereen yliopistosta.

]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.ennenjanyt.net/?feed=rss2&amp;p=567</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Lectio praecursoria 16.12.2011</title>
		<link>http://www.ennenjanyt.net/?p=566</link>
		<comments>http://www.ennenjanyt.net/?p=566#comments</comments>
		<pubDate>Sun, 08 Jan 2012 08:34:46 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Ville Sarkamo</dc:creator>
				<category><![CDATA[Lectio praecursoria]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.ennenjanyt.net/?p=566</guid>
		<description><![CDATA[Esimodernin ajan maailma oli paljon yhteisöllisempi kuin nykyaikamme. Soturikulttuurissa odotettiin yksilön uhraavan itsenä yhteisönsä hyväksi. Palkkioksi tästä uhrimielestä tarjottiin kunniaa ja sitä oli tarjolla sotakentillä. Sotureille kunnian ja soturiarvojen maailmassa kunnostautuminen taistelussa oli elämän keskeisin päämäärä. Ville Sarkamon väitöskirja ”Karoliinien soturiarvot. Kunnian hallitsema maailmankuva Ruotsin valtakunnassa 1700-luvun alussa” tarkastettiin 16.12.2011 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Kimmo Katajala, Itä–Suomen yliopistosta ja kustoksena Professori Petri Karonen Jyväskylän yliopistosta.]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.ennenjanyt.net/?feed=rss2&amp;p=566</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Lectio praecursoria 9.9.2011</title>
		<link>http://www.ennenjanyt.net/?p=565</link>
		<comments>http://www.ennenjanyt.net/?p=565#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 06 Jan 2012 16:00:26 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Marko Hakanen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Lectio praecursoria]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.ennenjanyt.net/?p=565</guid>
		<description><![CDATA[Aatelointipolitiikka lähti huimaan nousuun 1630-luvulla ja saavutti huippunsa Kristiinan hallintokaudella. Valtakunnan hallinto-organisaatiot siirtyivät nopeassa tahdissa työvoimapulasta ylitarjontaan. Sosiaalisen verkostoitumisen kannalta kumpikin tilanne oli ihanteellinen. Työvoimapula tarjosi vaikutusvaltaisille henkilöille, patronuksille, tilaa sijoitella klienttejään sopiville paikoille, kun taas myöhemmin he pystyivät tiukemmassa kilpailutilanteessa paremmin kontrolloimaan klienttejään, joilla ei ollut enää varaa menettää saavuttamaansa asemaa. Verkostojen avulla valtaeliitti pystyi 1630- ja 1640-luvun aikana pitämään hallussaan valta-asemansa kontrolloimalla alempaa aatelistoa klienttijärjestelmän avulla.]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.ennenjanyt.net/?feed=rss2&amp;p=565</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Teatterin ja tanssin moninainen – Ritva Arvelo ja modernin tanssin sukupolvet</title>
		<link>http://www.ennenjanyt.net/?p=552</link>
		<comments>http://www.ennenjanyt.net/?p=552#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 26 Dec 2011 11:35:29 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Riikka Korppi-Tommola</dc:creator>
				<category><![CDATA[Referee-artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[kulttuuri]]></category>
		<category><![CDATA[taide]]></category>
		<category><![CDATA[tanssi]]></category>
		<category><![CDATA[teatteri]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.ennenjanyt.net/?p=552</guid>
		<description><![CDATA[Aktiivisuus useilla eri taiteen kentillä kuuluu tämän ajan uuden sukupolven toimintamalleihin. Ritva Arvelo (s. 1921) on edellisen vuosituhannen poikkeuksellisen monialainen toimija. Hän totesikin vuonna 1968 kirjoittamassaan teatteripamfletissa, Teatterimme umpihaude, toimineensa näyttelijänä, ohjaajana, teatterihallinnon jäsenenä, opettajana, tanssijana, koreografina ja teatterikirjoittajana.  Näitä roolejaan Arvelo toteuttikin vaihdellen aika ajoin ensisijaista intohimon kohdettaan. ]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.ennenjanyt.net/?feed=rss2&amp;p=552</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Lectio praecursoria 2.12.2011</title>
		<link>http://www.ennenjanyt.net/?p=551</link>
		<comments>http://www.ennenjanyt.net/?p=551#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 20 Dec 2011 10:45:06 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Marita Hietasaari</dc:creator>
				<category><![CDATA[Lectio praecursoria]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.ennenjanyt.net/?p=551</guid>
		<description><![CDATA[Historiallinen romaani on syntyhetkistään saakka ollut yksi tärkeimmistä historiallisen tiedon välittäjistä. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana on ilmestynyt romaaneja, joille yhteistä on historian narratiivisuuden korostaminen eli teokset tuovat esiin historian välittymisen erilaisina dokumentteina ja niistä muodostettujen kertomusten moninaisuuden. Marita Hietasaaren väitöskirja Totta, tarua vai narrinpeliä? Lars Sundin Siklax-trilogian (meta)fiktiivinen historiankirjoitus tarkastettiin Oulun yliopistolla 2.12.2011. Vastaväittäjänä oli dosentti Kukku Melkas Turun yliopistosta ja kustoksena professori Kuisma Korhonen.
]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.ennenjanyt.net/?feed=rss2&amp;p=551</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Murtuuko rahavalta tai demokratia? Vuoden 1918 sisällisota ja nykyaika -enemmän eroja vai yhtäläisyyksiä?</title>
		<link>http://www.ennenjanyt.net/?p=550</link>
		<comments>http://www.ennenjanyt.net/?p=550#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 20 Dec 2011 10:23:42 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Kati Katajisto</dc:creator>
				<category><![CDATA[Kolumnit]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.ennenjanyt.net/?p=550</guid>
		<description><![CDATA[Wall Street -mielenosoitukset ovat niin paljon tunnetta, että ne saattavat kuuluisan sosiologin Zygmunt Baumanin mukaan haihtua ilmaan. (lähde: Helsingin sanomat) Liikkeeltä puuttuu ajattelu, päämäärät ja keinot. Näin rahanvallan vastustajia on mediassa kritisoitu yleisemminkin, mutta osuuko kritiikki maaliin? Kuka voi sanoa tietävänsä, miten globaali järjestys toimii ja mihin pitäisi oikeasti pyrkiä?
Globaalistuvassa maailmassa vaaditaan uudenlaista suhteellista ajattelua esimerkiksi [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.ennenjanyt.net/?feed=rss2&amp;p=550</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Lectio praecursoria 26.11.2011</title>
		<link>http://www.ennenjanyt.net/?p=546</link>
		<comments>http://www.ennenjanyt.net/?p=546#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 08 Dec 2011 08:48:12 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Johanna Annola</dc:creator>
				<category><![CDATA[Lectio praecursoria]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.ennenjanyt.net/?p=546</guid>
		<description><![CDATA[Kunnallisia köyhäinhoitolaitoksia, köyhäintaloja, perustettiin Suomeen 1880-luvulta alkaen. Laitosten johtajiksi valittiin usein naisia, joiden nähtiin pystyvän toteuttamaan niin sanottua yhteiskunnallista naiseutta työnsä kautta. Johanna Annolan väitöskirja Äiti, emäntä, virkanainen, vartija. Köyhäintalojen johtajattaret ja yhteiskunnallinen äitiys 1880-1918 tarkastettiin Tampereen yliopistolla 26.11.2011. Vastaväittelijänä oli yliopistonlehtori Panu Pulma Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Irma Sulkunen.]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.ennenjanyt.net/?feed=rss2&amp;p=546</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Verkostoitumisen historiaa. Marko Hakasen väitöskirjahaastattelu.</title>
		<link>http://www.ennenjanyt.net/?p=545</link>
		<comments>http://www.ennenjanyt.net/?p=545#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 23 Nov 2011 11:46:13 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Anu Alapartanen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Haastattelut]]></category>
		<category><![CDATA[1600-luku]]></category>
		<category><![CDATA[Per Brahe]]></category>
		<category><![CDATA[väitöskirjahaastattelu]]></category>
		<category><![CDATA[verkostoituminen]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.ennenjanyt.net/?p=545</guid>
		<description><![CDATA[Marko Hakanen väitteli 9.9.2011 Jyväskylän yliopistossa väitöskirjallaan Vallan verkostoissa: Per Brahe ja hänen klienttinsä 1600-luvun Ruotsin valtakunnassa. Hakasen vastaväittelijänä toimi Mirka Lappalainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Petri Karonen Jyväskylän yliopistosta. Varhaismoderniin historiaan erikoistunut Marko Hakanen tarkastelee väitöstutkimuksessaan 1600-luvun verkostoitumista ja sen yhteiskunnallista merkitystä Per Brahen klienttisuhteiden kautta.]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.ennenjanyt.net/?feed=rss2&amp;p=545</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Lectio praecursoria 24.9.2011</title>
		<link>http://www.ennenjanyt.net/?p=540</link>
		<comments>http://www.ennenjanyt.net/?p=540#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 22 Nov 2011 13:26:53 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Tiina Äikäs</dc:creator>
				<category><![CDATA[Lectio praecursoria]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.ennenjanyt.net/?p=540</guid>
		<description><![CDATA[Arkeologian alaan kuuluva väitöskirjani ”Rantakiviltä tuntureille. Pyhät paikat saamelaisten rituaalisessa maisemassa” tarkastettiin Oulun yliopistossa 24.9.2011. Tutkimukseni kohteena ovat olleet saamelaisten pyhät paikat ja erityisesti uhrikivet eli seidat. Lektioni on kuvaus siitä, kuinka tutkimusintressit ja mielenkiinnon kohteet voivat muuttua väitöskirjaprosessin aikana.]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.ennenjanyt.net/?feed=rss2&amp;p=540</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Voiko historian professori vaikuttaa historian kulkuun? Arvi Korhonen ja syksyn 1940 sotakirjakielto</title>
		<link>http://www.ennenjanyt.net/?p=529</link>
		<comments>http://www.ennenjanyt.net/?p=529#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 04 Nov 2011 12:00:22 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Helena Pilke</dc:creator>
				<category><![CDATA[Referee-artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[Arvi Korhonen]]></category>
		<category><![CDATA[sensuuri]]></category>
		<category><![CDATA[sotakirjallisuus]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.ennenjanyt.net/?p=529</guid>
		<description><![CDATA[Artikkelini otsikko on tahallisen provosoiva. Helsingin yliopiston yleisen historian professori Arvi Korhonen vaikutti kuitenkin omalta osaltaan talvisotakirjallisuuden maanvalloitukseen kesällä ja alkusyksyllä 1940. Hän osallistui myös prosessiin, jonka seurauksena sotakirjallisuus kiellettiin saman vuoden marraskuussa. Millaista sotakirjallisuutta Suomessa talvisodan jälkeen julkaistiin ja mistä sotakirjakiellossa oli kyse?

]]></description>
		<wfw:commentRss>http://www.ennenjanyt.net/?feed=rss2&amp;p=529</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>

