Google Analyticsin luku on loistava. Juttu keräsi liki 55 000 klikkausta keskiviikkona. Kävijöistä yli 50 %:ia tuli Facebookin kautta, seuraavaksi eniten kävijävirtaa antoivat suurimpien lehtien eli Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, MTV3:n ja Aamulehden suorat linkitykset juttuun. Lehden omilta sivuilta juttuun klikattiin 7 000 kertaa.

- 55 000 on mille tahansa jutulle valtava kävijämäärä ja luku kasvaa edelleen, uutispäällikkö Silja Tenhunen.

Kun juttelin Silja Tenhusen kanssa – kuinka ollakaan Facebookissa – totesimme molemmat, että jutun linkitystilastot osoittavat sosiaalisen median merkityksen. Samalla tilastot näyttävät, että Julkisen sanan neuvoston periaatelausumilla on merkitystä media-alalle.

Kuopioon leiriytyneistä hipeistä kertova juttu ei olisi noussut yhtä isoksi nettihitiksi ilman muiden mediatalojen tekemiä suoria linkityksiä, jotka noudattavat uutta JSN:n ohjeistusta journalisteille. Suomessa ollaankin nyt tilanteessa, jossa mielenkiintoisimman jutun julkaissut kerää viimein itsekin hyödyn kaikista kävijävirroista, joita juttu saa verkossa aikaan.

- Pienelle välineelle JSN:n linkitysohje on erittäin oleellinen, koska se toimii, kuten pitää. Uutispäällikkö Silja Tenhunen, Suomen Lehtiyhtymä 21.7.2010

Tenhunen on Helsingin Uutisten uutispäällikkö, joka on analysoinut netin lukijakäyttäytymistä yhtymän eri sivuilla verkkotiimin kanssa. Tiimi seuraa etenkin pääkaupunkiseudun lehdissä (Hki, Vantaan Sanomat, Länsiväylä) JSN:n ohjeiden vaikutusta.

- Vaikka johtopäätöksiä on vielä aikaista vetää, näyttää, että varsinkin pk-seudulla, jonka lehtien uutisia iltapäivälehdet, Helsingin Sanomat ja MTV3 usein lainaavat, linkittäminen on lisännyt juttujen lukijamääriä.

Sosiaalinen media vahvistaa lukijasuhdetta

Vaikka yksi juttu saisi huimasti kävijöitä, ei se riitä lukijasuhteeseen ja takaa, että lukija tulee uudestaan seuraamaan samaa verkkosivustoa tai verkkolehteä.

- Yli 90 prosenttia jonkin hittijutun klikkaajista poistuu sivulta jutun luettuaan. Siksi paikallisille lehdille sosiaalinen media on tärkeämpi väline. Sen avulla on mahdollista tavoittaa juuri ne omat lukijat ja houkutella heidät tutustumaan sivustoon niin, että lehden nettisaitin lukemisesta voisi tulla tapa, Silja Tenhunen arvioi.

Kun kiinnostavia juttuja on usein ja säännöllisesti, ne tuovat lopulta myös pysyviä lukijoita. Vaikka jutuista linkitettäisiin kilpailijoiden juttuihin, ei kilpailija silti pelkällä linkillä pitkälle pääse. Todellinen menestyminen vaatii edelleen hyviä sisältöjä ennen kuin lukija oppii luottamaan, että valittua verkkomediaa kannattaa seurata.

Web-suunnittelijana toimit osana meidän kehitystiimiä ja osallistut asiakasprojekteihin sekä tuotteidemme Gemilo Social ja Waraamo käyttöliittymäsuunnitteluun ja koostamiseen. Tekninen ymmärrys on ennemmin suotavaa kuin sallittua.

Tehtäviisi kuuluu seuraavaa:

* verkkopalveluiden rakenteen suunnittelu
* verkkopalveluiden visuaalinen suunnittelu
* koostaminen xhtml / css
* koostaminen mako/genshi -templateihin

Lisäksi pisteitä saat seuraavista osaamisista ja ominaisuuksista:

* käyttöliittymäsuunnittelu
* graafinen suunnittelu
* css / xhtml
* ohjelmistoista luonnollisesti ainakin PS/DW/ID
* unix-ympäristön perustuntemus
* agile-prosessin ymmärrys / jatkuvan muutoksen sietäminen

Me tarjoamme sinulle (paitsi paikan alan kuumimmassa yrityksessä):
* rennon työympäristön
* näköalapaikan sosiaalisen median verkkokehitykseen
* kovan teknisen osaamisen tueksesi
* loistavan mahdollisuuden kehittyä
* luvan käyttää facebookkia ja muuta sosiaalista mediaa työpaikalla

Lisätiedot: tomi.terentjeff (poing) gemilo (ding) com.

Hakemukset palkkatoiveineen 26.7.2010 mennessä Kiitoksen kautta.

Meistä löytää lisätietoa osoitteessa www.gemilo.com (ps. Uudet sivumme ovat tulossa ulos elokuun alussa)

Tervetuloa joukkoon! [kuva kesäpäivä 2010:stä]

Facebook tarjoaa “Tykkää-napista” myös toisen version, jossa tykkää-termin sijasta käytetään termiä “suosittele”. Käytännössä näillä ei ole muuta eroa kuin termi, toiminto on täsmälleen sama. Suosittele-sanan käyttö on kuitenkin vakiintunut käytäntö sekä Suomen että ulkomaiden uutissivustoilla, joten tykkää-termin käyttö ihmetytti. Suosittelu on sanana huomattavasti neutraalimpi ja monikäyttöisempi kuin tykkääminen.  Jaoinkin eilen aiheesta viestin julkisesti Facebookiin sekä merkkasin tekstiin HS.fi- sekä HS.fi Dev-sivut, jolloin viesti ilmestyi myös molempien seinälle.

Viestin julkaisun jälkeen sain puolen tunnin sisään yksityisviestin Helsingin Sanomien työntekijältä, jossa hän perusteli tykkää-sanan käyttöä. Kävimme lyhyen keskustelun yksityisviesteillä aiheesta. Samaan aikaan viime yönä kello 23:59(!) Lassi Kurkijärvi Helsingin Sanomista laittoi yleisen vastauksen ja perustelut HS.fi Dev-sivun seinälle. Viesti keräsi hyvin palautetta ja kaikki vastaajat olivat samalla linjalla kanssani suosittele-sanan paremmuudesta.

“Esimerkiksi nyt HS.fi:ssä on juttu “Mies hukkui Ylivieskassa”. Lienee sanomattakin selvää, kumpi vie viestin oikeammin perille: “Ole kaveripiirisi ensimmäinen, joka tykkää tästä.” / “Ole kaveripiirisi ensimmäinen, joka suosittelee tätä.”"
- Markus Rautopuro HS.fi Dev -kommentissa

Tänään, alle 20 tuntia alkuperäisen viestin lähettämisen jälkeen, sain Helsingin Sanomien työntekijältä taas viestin, jonka mukaan he ovat lopulta päätyneet suosittele-termin käyttöön. Hetken päästä sama tiedote julkaistiin myös HS.fi sekä HS.fi Dev -sivuilla. Haluankin kiittää Helsingin Sanomia hienosti hoidetusta prosessista ja käyttäjien kuuntelemisesta.

Niin ja hyvää juhannusta kaikille! Myös Gemilon toimisto hiljenee pian juhannuksen viettoon, mutta seuraamme ja vastaamme palautteeseenne sekä täällä että fanisivuillamme

Tomi Terentjeff // Kiitos on tämän päivän ja huomisenkin sana. Kiitos Oy (http://www.kiitos.fi/) julkaisi uuden sivustonsa tässä kuussa. Sivusto on rakennettu Gemilo Socialilla ja myös grafiikka on oman talomme työnjälkeä.

On ollut upea aloittaa yhteistyö sosiaalisesta mediasta kiinnostuneen yrityksen kanssa, jolla on muutenkin alusta asti ollut edelläkävijän otteet.

Kiitoksen toimintaa voi seurata liittymällä esimerkiksi heidän Facebook-sivulleen, jossa keskustelu on vilkasta. Kun yritys avoimesti kysyy palautetta ihmisiltä ja aihe kiinnostaa, ehdotuksia ja ideoita kertyy, kuten Kiitoksen fanisivu hyvin osoittaa. Ratkaisevaa on myös reagoida kommentteihin, jotta ihmiset tietävät, että heidän viestejään oikeasti luetaan eikä vain kerätä talteen.

Kiitoksen syntyhistoria on mielenkiintoinen, sillä taustalla on Aki Kakon ja Jukka Pekosen Facebook-ryhmä, jolla he onnistuivat kokoamaan laajan vapaaehtoisten ahtaajien joukon.

Kiitoksesta kirjoitti tuoreimman uutisen vastikään Taloussanomat ja Yle Uutiset.

THL:n tiedotteen mukaan kampanja tuotti kaikkiaan yli 1 400 000 euroa ja mukana oli 23 500 pudottajaa. Läskiä suomalaisilta lähti siis yli 48 000 kiloa kampanjan aikana. Alkupunnituksessa käyneistä noin 60 % kävi loppupunnituksessa, mitä erikoistutkija Merja Paturin mukaan voidaan pitää hyvänä prosenttina verrattuna tavallisen laihdutuksen keskeyttämisprosenttiin.

Laihduttamisen lisämotivaationa toimi kehitysapu sekä koko kampanjaa siivittänyt myönteisyys. Osassa seurakuntia järjestettiin myös laihtumista tukevaa toimintaa.
- Merja Paturi

Lisää lukuja kampanjan tuloksista voi lukea kampanjan tulossivulta.

Mukana on ideoita, mihin sosiaalista mediaa voi hyödyntää ja helppotajuisia neuvoja, miten virkamies voi osallistua sosiaaliseen mediaan. Oikeusministeriö julkisti katsauksen tänään.

Yksi katsauksen tärkeimpiä huomioita on minusta seuraava:

“Hallinnon ja virkamiesten käyttöön ottamat palvelut täydentävät muita työ- ja toimintamuotoja eivätkä yleensä korvaa niitä.”

Virassakin saa osallistua sosiaaliseen mediaan

Sosiaalisen median mahdollisuudet-katsauksen kirjoittajat ja katsauksen toimittanut Tuija Aalto nostavat erityisen hienosti esiin, miten virkamiehelläkin on lupa ottaa kantaa asioihin ja että virkamieskin voi olla sosiaalisessa mediassa yksityishenkilönä, vaikka osallistumista tietyt reunaehdot rajaavatkin.

Hallinnossa varmasti moni joutuu kieli poskessa miettimään, missä kohtaa virkarooli päättyy tai asia on riittävän kaukana omasta vastuualueesta, jotta keskusteluihin osallistuminen ei esimerkiksi aiheuta jääviyttä tai kansalainen käsitä väärin, missä roolissa hallinnon ihminen kulloinkin on läsnä.

Hyvä kuitenkin, että katsaus rohkeni ottaa niinkin paljon asiaan kantaa ja linjana on osallistuminen ja aktiivinen kuuntelu. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa esimerkiksi kunnille, että tietohallinnon ei pidä estää pääsyä sosiaaliseen mediaan.

Hallinnon sosiaalisen median ohje

Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle -katsaus on mainio! Tekijät ansaitsevat ison kiitoksen, koska se tuo tarvittavan tausta-aineiston, johon perehtymisen jälkeen on helpompi lähteä suunnittelemaan omaa sosiaalisen median strategiaa ja syventyä käytännön toimenpiteisiin.

Soveltajille jää ratkaistavaksi, mikä kanava sopii milloinkin ja miten eri toimialoilla voisi käyttää sosiaalista mediaa. Yleispätevää ohjetta on mahdoton antaa. Niinpä sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle -katsauksessa neuvotaan, että kunkin julkishallinnon organisaation kannattaa laatia oma ohjeensa.

Uskoisin, että hallinnon sosiaalisen median esimerkkejä nähdään vielä monia tänä vuonna. Minulla oli ilo osallistua esimerkiksi ulkoasiainministeriön työskentelyyn sosiaalisen median sparraajana tänä keväänä. He ovat miettineet sosiaalista mediaa varsin monista näkökulmista ja myös soveltaneet jo käytännössä, kuten esimerkiksi Suomen Thaimaan suurlähetystö Bangkokissa teki Facebookissa Thaimaan levottomuuksien aikana. He tiedottivat nopeasti suomalaisille ulkonaliikkumiskielloista ja maan tilanteesta. Sivua seuraa liki 1 000 ihmistä.

Lakien tulkinta jää soveltajille

Neuvotteleva virkamies Sari Aalto-Matturi ja verkkosuunnittelija Oili Salminen vastaavat oikeusministeriössä sosiaalisen median hallinnolle tarjoamien mahdollisuuksien arvioinnista. He saanevat paljon kyselyjä, kun ohjeiden tekeminen alkaa, koska katsaus opastaa laatimaan sosiaalisen median ohjeet niin, että ne sopivat hallintolakiin, julkisuuslakiin, henkilötietolakiin ja virkamieslakiin. Lisäksi pitää vielä ottaa huomioon sananvapauslaki ja lait, jotka koskevat sähköisen viestinnän tietosuojaa ja työelämän tietosuojaa.

Ehkäpä siksi katsaus on nimetty katsaukseksi eikä ohjeeksi tai suositukseksi, koska näin voidaan jättää vastuuta enemmän kentälle, kun vielä erikseen korostetaan, ettei  kyseessä ole suositus.

“Tämän katsauksen tarkoituksena ei ole antaa suosituksia edellä mainittujen säädösten soveltamisesta sosiaalisen median käyttöön.”

Toisaalta tämä on ihan ymmärrettävää, kun miettii, miten monella tavalla sosiaalista mediaa voi soveltaa. Tapauskohtaisesthan nuo on todennäköisesti pakko miettiä.

Mihin hallinto voi käyttää sosiaalista mediaa?

Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle -katsaus listaa hallinnon viestintätehtäviksi seuraavat:

• kansalaisten informointi
• neuvonta ja
• osallistumismahdollisuuksien edistäminen.

Sosiaalinen media soveltuu näihin kaikkiin, ja jos jossakin ministeriöistä, kunnista tai julkishallinnon muissa organisaatioissa vielä mietitään, pitäisikö sosiaalista mediaa käyttää, katsauksen lukeneelle vastaus pitäisi olla varsin selvä.

“Sosiaalisen median avulla näitä toimia on mahdollista toteuttaa ja samalla voidaan paremmin tavoittaa erilaisia kohderyhmiä, muiden muassa erikielisiä ja eritaustaisia.”

Mukavaa, että katsaus huomioi – joskin lyhyesti – sosiaalisen median myös sisäisen viestinnän työkaluksi. Ehkäpä katsaukseen lisätään vielä jokin päivä esimerkkejä, miten sosiaalinen media tehosti paitsi sisäistä, myös hallinnon eri organisaatioiden keskinäistä viestintää.

Gemilo Socialin näkökulmasta alla oleva on varsin mielenkiintoinen toteamus, koska pyrimme sosiaalisen median keinoin toimivalla intranetillä juuri tähän:

“Sosiaalisen median käyttö organisaation sisäisenä toimintatapana tarjoaa mahdollisuuksia parantaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä sekä kerätä tehokkaasti osaamispääomaa. Johtamisessa uusien välineiden ja tapojen hyötyinä voidaan nähdä tiedonkulun ja vuorovaikutuksen lisääminen.”

Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle-katsauksen valmisteli oikeusministeriön Demokratia- ja kieliasioiden yksikkö yhteistyössä hallinnon ja kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa. Katsaus julkistettiin tänään. Katsauksen kehittymistä voi seurata osoitteessa: http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Tutkimusjakehitys/Sosiaalisenmedianmahdollisuudethallinnollepa

Uralingon verkkosivut tukevat Uralingon Roadshow:ta, joka on hankkeen ydin. Uralingon fanisivuilla sekä blogissa tiedotetaan Roadshown etenemisestä sekä raportoidaan matkan tapahtumista. Tulossa on myös Uralinko Facebook-sovellus, joka avataan ensi viikolla. Nyt kaikki antamaan kimpassa kenkää nuorisotyöttömyydelle!

Rotuvalitsin on paitsi hauskaa viihdettä myös aidosti hyödyllinen Facebook-sovellus. Sovelluksen avulla kuka tahansa voi kartoittaa omiin elintapoihinsa sopivimman koirarodun, jolloin toivottavasti yhä harvempi lemmikki joutuu kärsimään puutteellisesta hoidosta

- Hauva.comin kehitysjohtaja Jani Niemi.

Hauva.com (www.hauva.com) on Suomen suurin toimituksellista sisältöä sisältävä koiraportaali ja verkkokauppa. Palvelua käyttää kuukausittain n. 70 000 käyttäjää. Palvelu sisältää uutisia, keskustelualueen, kuvagalleria sekä kasvavan koiratuotteiden verkkokaupan. Rotuvalitsin on Hauva.comin sovellus Facebookissa kaikille koirista kiinnostuneille.

Facebook-sovellus käyttää taustalla Gemilon kehittämää vertailualgoritmia, jonka avulla voidaan luoda kyselyjä helposti. Sovelluksen pohja onkin helppo monistaa asiakkaiden eri tarpeisiin, esimerkiksi vaaalikoneeksi.

Hauva.com Rotuvalitsin löytyy osoitteesta http://apps.facebook.com/rotuvalitsin/

Oletko sinä etsimämme? Kuva: Chris Owens@Flickr

Etsimme kumppaneita ja edustajia, jotka voisivat tukea omaa toimintaamme ja toimia myös tuotteidemme ja palveluidemme jälleenmyyjinä. Tällä hetkellä alustamme avulla perustetaan kuukausittain niin yhteisöjä, intranettejä kuin yhdessä tekemisen ympäristöjä. Olemme avoimia yhteistyöehdotuksille, niin pieniltä kuin suuremmiltakin yrityksiltä. Tulemme avaamaan kesällä uudet verkkosivut niin Gemilolle kuin Socialille, joissa kerromme lisää.

Lisäksi haussa on omaan tiimimme vahvistusta, erityisesti myyntipuolelle. Etsimme myyntikonkaria, jolla on näyttöjä myynti- ja projektinhallinnan tehtävistä. Ydintiimissämme voisi olla paikka juuri sinulle ja mahdollisuuksia on osaaville aina osakkaaksi saakka!

Kolmantena, muttei vähäisimpänä, haemme rahoittajia. Voimakas kasvu syö polttoainetta ja ilman sitä on kasvaminen hitaampaa. Gemilo on vähintään tuplannut joka vuosi liikevaihtonsa ja pyrimme tekemään siitä vuosittaisen perinteen. Halukkaille esittelemme tarkempaa dataa mielenkiinnon sytykkeeksi. Kutsu meidät pitchaussessiolle kertomaan lisää!

Olen esimerkiksi itse jo piilottanut niiden Facebook-sovellusten syötteet, joita en pelaa tai halua alkaa käyttää. Se on niin yksinkertaista tehdä, etten ollut tullut ajatelleeksi, ettei kyseinen ominaisuus olekaan kaikkien tiedossa.

Alla oleva kuva on Gemilon lähettämä viesti Gemilon fanisivun lukijoille. Fanisivumme löytyy selkokielisestä osoitteesta http://www.facebook.com/GemiloLtd.

Fanisivulta tulleen viestin oikeassa reunassa näkyy Hide-nappula, joka suomennettuna on Piilota. Sama nappula on minkä tahansa sovelluksen lähettämän sisällön vieressä Facebook-sivullasi, jonne Facebook kokoaa kaikki kavereiden tilapäivitykset ja peleihin liittyvät viestit. Vaikkapa ne kaikki, jotka kertovat kaverisi tarvitsevan apua farmilla tai auttavat kysymään tyhmiä.

Olipa Facebookin syötesivulla (engl. News Feed) viesti miltä tahansa sovellukselta tai peliltä, vie samaan kohtaan oikeaan yläkulmaan ensimmäisen rivin tuntumaan hiiri kuin tuossa yllä olevassa kuvassa. Klikkaa Piilota/Hide-nappulaa. Sen jälkeen et näe enää viestejä kyseisestä Facebook-pelistä.

Sama ominaisuus toimii myös kaverin viestien piilottamiseen Facebookissa, mutta kannattaa muistaa, ettei kaverisi saa siitä mitään ilmoitusta. Ensi kerralla, kun tapaatte, hän saattaa edelleen olettaa, että tiedät, mitä hänelle kuuluu, koska olet nähnyt Facebookin tilapäivitykset.