Samanlaisia kursseja on järjestetty Kielikeskuksessa jo vuosien ajan. Ainakin osa graduntekijöistä hyötyy tosi paljon lisätuesta ja siitä, että graduprosessia voi jakaa muiden kanssa.

Ryhmistä toinen on HY:n opiskelijoille ja avoimen opetuksena kaikille muillekin kiinnostuneille, toinen taas yhteistyöhankkeena pääkaupunkiseudun korkeakoulujen ja yliopistojen kaikille maisterivaiheen opiskelijoille.

Löydät hieman tarkemman kuvauksen kursseista Plotti-sivuston mainoksesta. Sieltä löydät tiedot myös kursseille ilmoittautumisesta.

Ensimmäiselle kurssille ilmoittatuminen on jo käynnissä ja jatkuu 7.1.2024 asti. Tiedot jälkimmäisen kurssin ilmoittautumisesta tulevat hieman myöhemmin.

Opinnäytteen tekemiseen liittyvät ongelmat ovat Simon mukaan yksi yleisimmistä syistä, joiden vuoksi opiskelijat kääntyvät opintopsykologin puoleen. Tästä kokemuksesta ammentava kirja tarjoaa erinomaista tukea gradua tai muuta opinnäytettä tekevälle.

Kirjan ote on lämmin ja ymmärtäväinen, ja siinä on myös paljon käytännöllisiä neuvoja. Erilaisia oppaita tutkimuksen tekemiseen ja kirjoittamiseen löytyy kyllä. Uuden kirjan huomio onkin ensisijaisesti tekemiseen liittyvissä tunteissa ja ajatuksissa.

Haastattelin Simoa uuden kirjan ja opinnäytteen tekemisen tiimoilta.

Kerrotko lyhyesti hissipuheen omaisesti, mistä kirjassasi on kyse? Miksi opinnäytettään tekevän kannattaisi lukea se?

Opinnäyte jumissa -kirja pyrkii rakentamaan siltaa kahden liian kapean selitysmallin välille:

A. ”Opinnäytetyön edistymättömyys johtuu aina kirjoittamisen tai itsensä johtamisen ongelmista”
JA
B. ”Opinnäytetyöhön liittyvä ahdistuneisuus ja välttely on aina merkki mielenterveysongelmasta, joka tulee hoitaa YTHS:llä ja terapiassa.”

Alkuosassa käsittelen opinnäytetyöhön liittyviä odotuksia, paineita ja pelkoja, joiden puristuksessa perinteiset aikaansaamisen työkalut eivät toimi. Loppupuolella kerron keinoista, joilla saa työskentelymotivaation, tuottavuuden ja tunnelman pidettyä plussan puolella jumin hieman hellitettyä.

Opinnäytetyön tekijälle löytyy kyllä ohjeita, ohjausta ja hyvää luettavaa kirjoittamisen keinoista ja tutkielman rakentamisesta, mutta ohjeet ratkaista emotionaalinen jumi ja paniikki gradutiedoston äärellä ovat olleet tätä ennen vähissä.

Kohtaat työssäsi opintopsykologina paljon opiskelijoita, joilla on haasteita opinnäytteen kanssa. Mitkä ovat kokemuksesi mukaan kaikkein tyypillisimmät haasteet?

Ehkä yleisin yhteinen nimittäjä on Yksin haudotut ajatukset. Opiskelija kantaa mielessään kaikkea: työhön liittyviä teorioita ja moneen suuntaan haarautuvia suunnitelmia, joita ei ole kunnolla kirjattu mihinkään; odotuksia nopeasta valmistumisesta ja hyvästä arvosanasta; pelkoja täydellisestä epäonnistumisesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksien pilaamisesta; häpeää aikataulun pettämisestä; kohtalokasta varmuutta siitä, että on ainoa korkeakoulunsa opiskelija, joka ei ikinä valmistu.

Kirjassasi on paljon hyviä vinkkejä opinnäytettä tekeville. Mikä niistä on mielestäsi kaikkein tärkein?

Luulen, että eri lukijoita puhuttelevat eri esimerkit ja vinkit. Toivoisin, ettei kirjaa pidettäisi pelkkänä vinkkivihkona, vaan lukija pysähtyisi pohtimaan ja kokeilemaan ehdottamiani etenemisaskelia.

Kaikkein olennaisimpana pidän opinnäytetyön tekemiseen liittyvän ristiriitaisuuden hyväksymistä. Opinnäyte on samalla intiimi ja oma, samaan aikaan julkisesti arvioitu ja perinteiseen muottiin pakotettu. Sitä tehdessä on sekä oman aihepiirinsä kärkiasiantuntija että tieteentekemisen ummikko aloittelija. Yhtä aikaa työtä rakastaa ja vihaa. Sen haluaisi valmiiksi, mutta sitä ei haluaisi tehdä.

Ristiriitaisuuden hyväksyminen alkaa käytännössä näkyä siten, että vaikka pelkää kirjoittaa ajatuksiaan näkyville, kuitenkin kirjoittaa ne! Se näkyy riskinottona ja turvallisuutta tuovasta välttelystä luopumisena.

Opintopsykologia tullaan tapaamaan varmaankin yleensä silloin, kun opiskeluissa on jonkinlaisia haasteita, ja kirjasi nimessä on sana “jumi”. Tarvitseeko opinnäytettä lähestyä aina ongelmaperustaisesti? Mitä sanoisit niille, joille opinnäyte ei ole ongelma mutta jotka silti kaipaavat tukea?

Sopivan tukiverkoston rakentaminen opinnäytteen tekemiseen on ihan jokaiselle opiskelijoille tärkeää, ettei yllä kuvattu yksinäisten ajatushautomo lähtisi käyntiin.

Oivalsin itse vasta kirjan muokkausvaiheessa, miten merkittävä vaikutus omaan kirjoittamiseen ympäristön suhtautumisella on. Koin olevani vähän kuin opinnäytetyöntekijä, joka on innostuneena löytänyt gradun kokoisen aukon tutkimuskentästä, mutta pelkää että tiedemaailma ja sivustakatsojat lyttäävät orastavat ideat virheellisinä, pinnallisina tai itsestään selvyyksinä.

Miten korvaamatonta olikaan esimerkiksi omien lähikollegojen aito innostus, kun punastellen kerroin pöytälaatikkoprojektistani! Miten vähällä olin luovuttaa koko homman, kun ensiversion palautteessa ne muutamat nihkeät kommentit ja epämääräiset kritiikit upposivat ihon alle ja haihduttivat kaiken kannustavan ja validoivan palautteen.

Eli: Hyvä opinnäytetyön tekijä, hommaa itsellesi joukkio, jolta saat rehellistä ja kannustavaa palautetta ja jonka kanssa voit pallotella keskeneräisiä ajatuksiasi ja nitistää turhia huoliasi!

Mitä muuta haluaisit sanoa?

Opintopsykologina olen tottunut räätälöimään tuen opiskelijan tarpeiden mukaan. Moninaiselle opiskelijajoukolle kirjoittaminen oli haastavaa, koska halusin olla suoraviivainen ja selkeä, tiedostaen samalla, etteivät kaikki pointtini millään voi upota jokaiseen lukijaan. Onneksi jo ensimmäisten palautteiden perusteella vaikuttaa siltä, että kirjaa kokeilleet opiskelijat ovat oikeasti hyötyneet siitä.

Kirjassani ei ehkä sanota näin suoraan, mutta on kaksi tilannetta, jossa en suosittele lainkaan opinnäytetyön kirjoittamista: Silloin, kun sille ei yksinkertaisesti ole voimia ja tilaa arjessa edes yhtä tuntia viikossa. Tai silloin, kun et löydä yhtään omaan järkeesi käyvää syytä tehdä työ valmiiksi ja tekisit sen vain velvollisuudesta tai muiden odotuksia täyttääksesi.

Kiitos haastattelusta, Simo!

—

Opinnäyte jumissa on saanut mukavasti huomiota eri medioissa. Kannattaakin lukea esimerkiksi tämä Aamulehden artikkeli ja katsoa Simon haastattelu Ylen aamussa.

Kirjaa voi ostaa esimerkiksi kustantajan verkkokaupasta.

Artikkeli käsittelee keskittymistä monesta näkökulmasta ja kiteyttää huomiot lopuksi kahdeksaan asiaan, jotka tukevat keskittymistä. Artikkeli on valitettavasti maksumuurin takana, mutta ajattelin koota nuo kahdeksan vinkkiä lyhyesti vielä tähän. Lue lisää itse artikkelista.

1. Ylös ja keskittymään
Liikunta

2. Aamulla ulos
Ulkoilu ja luonnonvalo

3. Piippailut pois
Puhelimen ja tietokoneen ilmoitusten poistaminen

4. Post it -lappu puhelimeen
Teksti “Miksi?” saa miettimään, tarvitaanko puhelinta

5. Ajatusten parkkipaikka
Muistilehtiö, johon voi kirjata työn aikana mieleen tulevat asiat

6. Palastelu ja tavoitteet
Selkeä, pienistä asioista koostuva suunnitelma

7. Oikeat tauot
Työn rytmittäminen siten, että välillä liikkuu tai käy juomassa vaikkapa vettä

8. Satsaa uneen
Riittävä ja laadukas uni

Olen kirjoittanut melkein kaikista näistä tässäkin blogissa. Huomaankin itse käyttäväni omassa työssäni ja kirjoittaessani käytännössä kaikkia näistä. Ainoa, jota en tarvitse, on puhelimessa oleva Post it -lappu. En käytä sitä, koska puhelimeni on muutenkin pöydällä hiljaisella enkä koske siihen melkein koko päivän aikana.

Takaan, että nämä keinot toimivat. Kannattaa kokeilla, osaa tai kaikkia.

Suunnittelemista voi toki lähestyä monesta näkökulmasta. Video käsittelee lähinnä sitä, kannattaako vai ei. Jos haluat käyttöösi perusteellisen mallin vaikkapa nyt gradun suunnitteluun, sellainen löytyy täältä.

Jää vielä nähtäväksi, miten kauan innostus riittää ja aikaa näiden videoiden tekemiseen on. Ajattelen kuitenkin, että jo näissä parissa ensimmäisessä videossa on ihan kestävää materiaalia.

Kirjaa kirjoittaessa on pakko miettiä aika tarkkaan, kuka kirjaa voisi lukea. Samoin takakansiteksteissä ja markkinoinnissa kirja suunnataan suhteellisen selkeälle yleisölle. Riittävän hyvää kirjoittamista onkin suunnattu paljolti lukiolaisille ja toisaalta heidän opettajilleen. Kupliva kirjoittaminen taas on tarkoitettu aivan ensisijaisesti työssään kirjoittaville.

Silti kirjojen kirjoittajan näkökulmasta tuntuu, että aika moni muukin voisi saada iloa kirjoista kuin niiden ilmiselvin lukijakunta. Uskallan väittää, että myös kuka tahansa opiskelija tai vaikkapa graduntekijä voisi hyötyä molemmista mainituista kirjoista. Etenkin kirjojen sähköiset versiot on myös hinnoiteltu varsin opiskelijaystävällisesti.

Riittävän hyvää kirjoittamista käsittelee sellaisia kirjoittamisessa aina läsnä olevia kysymyksiä kuin ahdistus ja pilkkusäännöt (toisinaanhan nämä kaksi voivat jopa liittyä toisiinsa). Kirjassa on myös inspiroivia pohdintoja sekä kokeneilta kirjoittajilta että vasta kirjoittajan uransa alussa olevilta nuorilta opiskelijoilta. Kirjan tarkempi esittely löytyy täältä.

Kupliva kirjoittaminen taas yrittää tarjota kuplintaa oikeastaan kaikille kirjoittajille. Se, että kirjoittaminen vie aikaa, on läsnä aika monen elämässä. Se, että kaikesta tehdystä työstä huolimatta teksti ei välttämättä vedä ja innosta, saattaa myös olla karu tosiasia. Jos pohdit tällaisia kysymyksiä, kurkkaapa mitä tuolla kirjalla on tarjottavana. Olen esitellyt kirjaa laajemmin täällä.

Kenties siis uusi, hyvä kirja olisi se juttu, joka antaa intoa opintoihin. Seuraava kirja on myös työn alla. Sekin käsittelee jotain sellaista, joka koskettaa jokaista opiskelijaa. En kuitenkaan ihan vielä kerro, mitä!

Kirjasta löytyy ohjeita erilaisiin työelämän tekstilajeihin, kuten vaikkapa työhakemuksen tekemiseen tai verkkokirjoittamiseen. Lisäksi siinä on vinkkejä oman kirjoitusprosessin tueksi sekä ylipäätään huomioita siitä, miten saa kirjoittamisesta käytetyn ajan ja vaivan arvoista.

Kirjan sivuilla esiintyvät Lady Gaga ja Buddha. Lisäksi kirjassa paljastetaan, mikä on Antti Tuisku -ilmiö. Otapa selvää!

Kirjasta voi lukea lisää täältä.

Kirjaa voi tilata esimerkiksi Art Housen verkkokaupasta, joko painettuna kirjana tai e-kirjana.

—

Helsingin yliopiston Kielikeskus järjestää keväällä 2021 kaksi kirjoittamisen kurssia graduntekijöille. Kurssien tavoitteena on tarjota lisätukea kaikkien tiedekuntien graduaan tekeville opiskelijoille. Kurssilla saa erilaisia kirjoittamista tukevia vinkkejä sekä vertaistukea muilta samassa tilanteessa olevilta.

Kielikeskuksen budjettia leikataan ensi vuodesta alkaen aika rajusti, ja tästä syystä myös opetusta karsitaan. Näillä näkymin kevään 2021 kurssit ovatkin viimeiset tässä muodossa järjestettävät gradukurssit. Käytä tilaisuus siis hyväksesi!

Tänä keväänä kurssitapaamiset järjestetään poikkeusolosuhteista johtuen Zoomissa. Kurssilla tavataan viikoittain, keskustellaan gradun tekemisestä, asetetaan tavoitteita ja sitten toteutetaan nämä tavoitteet.

Suuri osa kurssityöskentelystä tapahtuu kiinteissä pienryhmissä. Siksi on tärkeää, että kaikki osallistujat todella pystyvät sitoutumaan kurssitapaamisiin.

Gradun tekemistä vasta suunnitteleville kurssista ei kokemustemme mukaan ole kovin paljon hyötyä. Kurssityöskentely ja kurssilla tehtävät harjoitukset ovat mahdollisia vain, jos gradusi on konkreettisesti työn alla.

Tässä pari palautetta syksyn kursseilta:

Kiitos paljon kurssista! Se auttoi saattamaan graduprojektini loppuun

Tämä oli yksi yliopistourani hyödyllisimmistä kursseista. Kiitos!

Kurssille osallistumisen edellytyksenä on, että sinulla on opinto-oikeus Helsingin yliopistossa ja että pystyt ilmoittautumaan kurssille WebOodin kautta. Kurssin työkieli on suomi, mutta sinällään voit kirjoittaa gradusi millä kielellä tahansa.

Keväällä 2021 järjestämme kurssista kaksi ryhmää:

Ryhmä 3:
maanantaisin klo 10–12, aloitus 18.1.2021; opettajana äidinkielen yliopisto-opettaja Marja Suojala

Ryhmä 4:
maanantaisin klo 12–14, aloitus 18.1.2021; opettajana äidinkielen yliopisto-opettaja Kimmo Svinhufvud

Kurssin periaatteista ja sisällöstä löytyy tarkempi esittely täältä.

Ilmoittautuminen alkaa 4.1.2021 klo 12 ja päättyy 10.1.2021. Ilmoittautuminen WebOodin kautta.

Molempiin ryhmiin mahtuu 25 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, WebOodi arpoo kurssipaikat. Linkit kurssin Moodle-ympäristöön ja Zoom-tapaamiseen lähetetään kurssille hyväksytyille sähköpostilla WebOodissa olevaan sähköpostiosoitteeseen.

Tervetuloa mukaan!

Kymmenen vuoden ja uuden painoksen kunniaksi onkin aika järjestää kilpailu. Osallistu kilpailuun ja voita oma kirja!

Jos haluat kirjan itsellesi, kommentoi tätä viestiä ja vastaa seuraaviin kahteen kysymykseen:

1) Mikä gradun tekemisessä on sinusta kaikkein vaikeinta?
2) Mikä gradun tekemisessä auttaa sinua parhaiten?

Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme kappaletta Gradutakuu-kirjaa. Kilpailuaikaa on viikon ajan, eli se päättyy keskiviikkona 23.10.2019 puolenyön aikaan. Kirjat arvotaan perjantaina 25.10. Voittajat saavat kirjan postissa.

Voit vastata nimimerkillä, mutta käytä vastatessasi todellista sähköpostiosoitetta, jotta saan yhteyden sinuun siinä tapauksessa, että voitat. Sähköpostiosoite ei näy ulkopuolisille.

Jos arpaonni ei osu kohdalle tai myöhästyt kilpailusta, vieraile Art Housen kirjakaupassa. Sieltä kirjaa saa varsin edulliseen hintaan, joko painettuna kirjana tai vielä edullisemmin e-kirjana.

Kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, myös Tohtoritakuu-kirjastamme otettiin tänä syksynä uusi painos. Voisin itse asiassa järjestää sen kunniaksi samanlaisen kilpailun. Palataan siihen vähän myöhemmin!

—

EDIT 24.10.2019:
Kilpailu on nyt päättynyt ja arvonta suoritettu! Arvonnassa käytettiin Random Number Generator -sivuston satunnaisgeneraattoria. Päätöksestä ei saa valittaa!

Voittajiksi valikoituivat kommentit 3, 6 ja 7 eli nimimerkit Päivi, Senni ja Saara. Onnittelut voittajille! Otan teihin yhteyttä sähköpostilla, jotta saatte kirjanne.

Kiitos kaikille osallistujille! Kilpailu on nyt ohi. Saatte kuitenkin mieluusti yhä kommentoida alle ja kertoa siitä, mikä gradun tekemisessä sinusta on vaikeaa ja mikä siinä auttaa.

Viime vuonna vastaava tilaisuus oli oikein onnistunut. Katsotaan, mitä saamme tänä syksynä aikaiseksi!

Minua ei päästetä lavalta tuon jälkeenkään. Illan toisessa osuudessa klo 17:30–18:30 aiheena on tutkijoiden kirjoittaminen. Olen keskustelemassa Faktat nettiin! -kirjan kirjoittajien Petro Poutasen ja Salla-Maaria Laaksosen kanssa toisaalta väitöskirjan tekemisestä, toisaalta tiedeviestinnästä ja esimerkiksi tutkijoiden some-viestinnästä laajemminkin.

Tule mukaan kuuntelemaan! Tapahtuman tarkat tiedot löydät Facebookista.

Löydät kuvauksen Tomaattitorstaista Coworking Basementin sivulta. Työskentely on rytmitetty 45 minuutin jaksoihin, ja osallistujat sitoutuvat vähintään yhdeksi työskentelyjaksoksi kerrallaan. 45 minuuttia on perinteistä tomaattia eli Pomodoro-tekniikan 25 minuutin työskentelyjaksoa pidempi. Se sopii todennäköisesti kuitenkin hieman paremmin yhteisölliseen työskentelyyn kuin lyhyemmät jaksot.

Tomaattitorstait jatkuvat vielä kahtena torstaina 23.5.2019 asti. Mikään ei tietysti estä toteuttamasta samanlaista toimintaa ihan itsenäisesti ystävien kanssa koko kesän ajan.

En tiedä ollenkaan, jatkuuko toiminta syksyllä. Toivottavasti! Kannattaa seurata Tiedekulman ja Coworking Basementin sivuja.

EDIT 18.5.2019: Tiedekulmasta kerrottiin, että Tomaattitorstait jatkuvat jälleen syyskuussa. Jos haluat kesällä jotain samankaltaista, vaaditaan siis omaa aktiivisuutta!