<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" media="screen" href="/~d/styles/rss2full.xsl"?><?xml-stylesheet type="text/css" media="screen" href="http://feeds.feedburner.com/~d/styles/itemcontent.css"?><rss xmlns:a10="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:feedburner="http://rssnamespace.org/feedburner/ext/1.0" version="2.0">
  <channel>
    <title>Greenpeace Suomi</title>
    <link>http://www.greenpeace.org/</link>
    <description>Terävää asiaa ilmastosta, metsistä ja ydinvoimasta. Bloggaamassa Suomen Greenpeacen kampanjoitsijat ja vieraskynät.</description>
    <copyright>(c) 2009, Greenpeace</copyright>
    
    <ttl>5</ttl>
    <atom10:link xmlns:atom10="http://www.w3.org/2005/Atom" rel="self" type="application/rss+xml" href="http://feeds.feedburner.com/greenpeace/blogi" /><feedburner:info uri="greenpeace/blogi" /><atom10:link xmlns:atom10="http://www.w3.org/2005/Atom" rel="hub" href="http://pubsubhubbub.appspot.com/" /><item>
      <link>http://feedproxy.google.com/~r/greenpeace/blogi/~3/3b2KmArqRqU/</link>
      <title>Hyvä rouva Merkel, auttakaa, pelkään sitoutumista</title>
      <description>&lt;p dir="ltr"&gt;&lt;span&gt;&lt;img style="float: left; margin-left: 7px; margin-right: 7px;" src="/finland/community_images/57/175357/80261_129122.jpg" alt="EuvsCO2" width="300" height="196" /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;&lt;span&gt;Saksan autoteollisuutta pelottaa sitoutua ilmastopäästöjen vähentämiseen. Niinpä se huutaa apua Saksan liittokansleri &lt;/span&gt;Angela Merkeliltä&lt;span&gt;. Saksan autoteollisuusliitto VDA:n johtaja &lt;/span&gt;Matthias Wissman&lt;span&gt; kirjoitti tällä viikolla Merkelille ja valitti, miten tiukemmat autojen päästörajoitukset ovat haitaksi autoteollisuudelle. Wissman pyysi Merkeliä vastustamaan uusia päästömääräyksiä, joista päätetään Brysselissä juuri nyt.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;Mikä sitten harmitti Wissmania niin paljon? Yli puoli miljoonaa Greenpeacen tukijaa sai Euroopan suurimman autovalmistajan Volkswagenin lupaamaan, että se aikoo saavuttaa tiukemmat päästörajat. Tämä lupaus on eri linjassa muun saksalaisen autoteollisuuden ja Saksan hallituksen näkemyksen kanssa. Lupaus antoi uutta toivoa hiilidioksidipäästöjen leikkaamisesta ja maailman öljyjanon sammuttamisesta. &lt;a href="http://euvsco2.org/fi" target="_blank"&gt;Greenpeacen uusi vetoomus&lt;/a&gt; vaatii nyt eurooppalaisia poliitikkoja äänestämään tiukempien rajoitusten puolesta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;Saksan autoteollisuusliitto VDA ja Saksan hallitus ovat soma parivaljakko, mutta muodostavat ison uhan uusien, hiilidioksidipäästöjä leikkaavien lakien läpimenemiselle. Uusi laki voisi puolittaa autojen päästöt vuoteen 2025 mennessä. Bensasyöppöjä autoja valmistavat BMW ja Daimler kuitenkin tuntevat itsensä uhatuiksi. BMW murjottaa, koska heidän mielestään uudet standardit olisivat “mahdottomia toteuttaa”. Heidän edustajansa tapaavat nyt eri Euroopan maiden hallituksia ja yrittävät saada nämä äänestämään heikommista päästörajoista.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;Jos poliitikot uskovat autopomojen väittämiä, eurooppalaiset autot pysyvät samalla kaistalla kohti saastunutta ja hyvin öljyriippuvaista tulevaisuutta. Autoteollisuus kärsii ilmeisesti myös muistinmenetyksestä, sillä kun vuonna 2008 EU hyväksyi autojen hiilidioksidipäästörajoitukset, autoteollisuus väitti että nämä koituisivat heidän kohtalokseen. Todellisuudessa monet autovalmistajat ovat saavuttaneet nuo tavoitteet jo ennakkoon.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;Jo 78 000 ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksemme. Meillä on edelleen mahdollisuus saada hallituksemme lopettamaan Saksan autoteollisuuden kuunteleminen ja tehdä tyhjäksi Saksan hallituksen aikeet. &lt;a href="http://euvsco2.org/fi" target="_blank"&gt;Allekirjoita vetoomuksemme ja auta saamaan aikaan tiukat päästörajat.&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Näytetään yhdessä Saksan autoteollisuudelle, ettei hallitukselle valittaminen auta. Vuoden 2025 tavoite on paras tapa puhdistaa autot ja käyttää vähemmän fossiilisia polttoaineita. Merkelin ja muiden maiden päättäjien on jätettävä huomioimatta autoteollisuuden ehdotukset ja annettava selkeät tavoitteet ilmastopäästöjen leikkaamiselle.&lt;/p&gt;&lt;img src="http://feeds.feedburner.com/~r/greenpeace/blogi/~4/3b2KmArqRqU" height="1" width="1"/&gt;</description>
      <pubDate>Fri, 24 May 2013 10:04:53 +0200</pubDate>
    <feedburner:origLink>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/hyv-rouva-merkel-auttakaa-pelkn-sitoutumista/blog/45290/</feedburner:origLink></item>
    <item>
      <link>http://feedproxy.google.com/~r/greenpeace/blogi/~3/hhx6lOR1Tm8/</link>
      <title>Ydinvoima on turvallista - ja lehmät lentää</title>
      <description>&lt;p&gt;&lt;img src="/finland/community_images/57/175357/80045_128832.jpg" alt="Eilen Greenpeacen toteuttamassa Ringhalsin ydinvoimalan stressitestissä keskityttiin taivaalta käsin lähestyviin uhkiin." /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kaikki tuntevat sanonnan "Ja lehmät lentää." Sanonnan tarkoituksena on ilmaista miten epätodellinen jokin asia on. Ruotsiksi kyseisessä sanonnassa lentävät lehmien sijaan possut, mutta idea säilyy samana.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Eilen Ruotsissa Greenpeacen tekemässä Ringhalsin ydinvoimalan stressitestissä havaittiin possun mentävä aukko, kun Greenpeacen aktivisti lensi motorisoidulla varjoliitimellä ydinvoimalan ylle ja pudotti kyydistään nipun possuilmapalloja voimalan katolle. Kaikki tämä tehtiin kaikessa rauhassa, kenenkään estämättä.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Greenpeacen toteuttamien rauhanomaisten stressitestien tarkoituksena on tuoda esiin ydinvoimaloiden turvallisuudessa ammottavat aukot. Lokakuussa 2012 kymmenet &lt;a href="http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/lehdistotiedotteet/Greenpeacen-aktivistit-tekevat-stressitestia-Ruotsin-ydinvoimaloissa/"&gt;Greenpeacen aktivistit kävelivät sisään Forsmarkin ja Ringhalsin ydinvoimaloihin &lt;/a&gt;ja oleskelivat siellä jopa kaksi vuorokautta kenenkään huomaamatta. Eilen toteutettu stressitesti kohdistui taivaalta käsin lähestyviin, joko tahallisiin tai tahattomiin, uhkiin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;"Suojaus taivaalta käsin tulevia uhkia vastaan on kaikissa ruotsalaisissa ydinvoimaloissa samaa luokkaa. Ringhalsissa jopa kova lumen tulo saattaa romahduttaa katon, josta seuraa pahimmassa tapauksessa ongelmia jäähdytyksen kanssa," kertoo Annika Jacobson Ruotsin Greenpeacelta.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen EU:ssa päätettiin tehdä stressitestit kaikille ydinvoimaloille. Testien yhteenvedossa havaittiin useita puutteita voimaloiden turvallisuudessa. Nyt myös Greenpeacen stressitestit todistavat, että vakavia puutteita on havaittavissa.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jos vielä kaiken tämän jälkeen kuvitellaan, että ydinvoima on turvallista, kaiketi sitten myös lehmät lentävät.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span contenteditable="false" data-hash="wsJEQeNc87kIxGxyia57mJtWBRXFpmNi9/BcCYEYJQE=" data-state="PGlmcmFtZSB3aWR0aD0iNTYwIiBoZWlnaHQ9IjMxNSIgc3JjPSJodHRwOi8vd3d3LnlvdXR1YmUuY29tL2VtYmVkL1pOa2IyRXRod0NRIiBmcmFtZWJvcmRlcj0iMCIgYWxsb3dmdWxsc2NyZWVuPjwvaWZyYW1lPg==" data-dynamicclass="Raw HTML" data-classid="b30218a7-77fc-43dd-a844-81935aa9b35e" class="epi_dc"&gt;&lt;span class="epi_dc_h"&gt;&lt;span class="epi_dc_l"&gt;&lt;span class="epi_dc_title"&gt;Raw HTML&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="epi_dc_t"&gt;&lt;a class="epi_dc_editBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;a class="epi_dc_previewBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;img src="http://feeds.feedburner.com/~r/greenpeace/blogi/~4/hhx6lOR1Tm8" height="1" width="1"/&gt;</description>
      <pubDate>Wed, 22 May 2013 13:24:00 +0200</pubDate>
    <feedburner:origLink>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/ydinvoima-on-turvallista-ja-lehmt-lent/blog/45256/</feedburner:origLink></item>
    <item>
      <link>http://feedproxy.google.com/~r/greenpeace/blogi/~3/87rcm69M8uY/</link>
      <title>Ydinsähköä Venäjälle</title>
      <description>&lt;p&gt;&lt;span contenteditable="false" data-hash="86+FWr4Y92cAsOUPPnzPZPXuWlOBGi049uUvqvbkR4Q=" data-state="L2ZpbmxhbmQvR2xvYmFsL2ZpbmxhbmQvWWRpbnZvaW1hLzIwMTIvSGFuaGlraXZpLCUyMDMuOS4yMDEyLmpwZw==|R3JlZW5wZWFjZW4gdmFwYWFlaHRvaXN0ZW4gdmllc3RpIDMuIHN5eXNrdXV0YSAyMDEyIFB5aMOkam9lbGxlIHlkaW52b2ltYWxhYSBzdXVubml0dGVsZXZpbGxlIHNha3NhbGFpc2VsbGUgRS5PTjpsbGUgamEgRmVubm92b2ltYW4gcGllbm9zYWtrYWlsbGU6IEVpIHlkaW52b2ltYWEg4oCTIEtlaW5lIEF0b21rcmFmdC4=||MjAxMi0wOS0wM1QxMjoxNDowOA==||MA==|MQ==" data-dynamicclass="Image" data-classid="b30218a7-77fc-43dd-a844-81935aa9b35e" class="epi_dc"&gt;&lt;span class="epi_dc_h"&gt;&lt;span class="epi_dc_l"&gt;&lt;span class="epi_dc_title"&gt;Image&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="epi_dc_t"&gt;&lt;a class="epi_dc_editBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;a class="epi_dc_previewBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&amp;nbsp;&lt;br /&gt;Aivan oikein. Otsikossa ei ole sijamuotovirhettä. Ydinvoiman puolustajat ovat koko suomalaisen ydinvoiman historian ajan vaatineet lisää ydinvoimaa Suomeen, jotta ydinsähkön tulo Venäjältä saadaan loppumaan. Ja onhan sähköä Venäjältä ostettu – siitä yksinkertaisesta syystä, kun ovat halvalla myyneet.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Nyt elektronit alkavat kulkea langassa toiseen suuntaan. Siitä yksinkertaisesta syystä, kun halvalla myymme. Sähkö on nimittäin pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ajoittain niin halpaa, että se menee alle venäläisen hinnan, joka tällä hetkellä on noin 2,5 senttiä kilowattitunnilta. Eikä hinnan laskuun ole tarvittu yhtä ainoata kilowattituntia uutta ydinvoimaa, ei edes Olkiluoto 3:a, jota on rakennettu kuten erästä tunnettua kirkkoa Pietarissa 1800-luvulla.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/20052013/talous/Ven%C3%A4j%C3%A4+hamuaa+halpaa+s%C3%A4hk%C3%B6%C3%A4+Suomesta/a1368932703285"&gt;Helsingin Sanomat kertoi&lt;/a&gt; tänään laajasti Venäjän valtiomonopoli Inter Raon halusta käydä kauppaa sähköllä naapurimaiden kanssa. Lehdessä kysyttiin aivan oikein, eikö Suomi ala viedä ydinvoimaa Venäjälle varsinkin silloin, jos joku joskus uskaltaa laittaa Olkiluoto 3:n käyntiin. Kysymykseen vastasi kantaverkkoyhtiö Fingridin Risto Lindroos siten, että keskivertolukijalta saattoi jäädä huomaamatta, oliko vastaus kyllä vai ei.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Lindroos vastasi, että ”&lt;em&gt;sähkö tulee&lt;/em&gt; kulloinkin &lt;em&gt;siitä voimalaitoksesta, joka on toiminnassa&lt;/em&gt;. Keväisin on suhteessa enemmän vesivoimaa, ja tuulivoima lähtee lisääntymään jo lähivuosina Ruotsin suunnasta ja ehkä Suomessakin. &lt;em&gt;Tarjonta lisääntyy&lt;/em&gt; sekä uusiutuvan energian puolella että ydinvoimassa, &lt;em&gt;eikä kulutus näytä &lt;/em&gt;ihmeemmin&lt;em&gt; kasvavan&lt;/em&gt;." (kursivointi minun)&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Siis kyllä: me viemme ydinsähköä, sillä ydinvoimalat ovat yleensä aina toiminnassa. Venäläisten kannattaa ostaa, kun hinta on alhainen, ja hinta on alhainen, kun meillä ei sähköä kulu. Ja jos sähköä ei kulu, ydinvoimala sammutetaan viimeisenä – niitä kun ei pistetä päälle ja pois ihan noin vain.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Entinen säteilyturvajohtaja-ydinvoimamarkkinoija Jukka Laaksonen, joka nykyisin tienaa palkkansa Rosatomin palveluksessa, kauppaa venäläistä ydinvoimalaa Pyhäjoelle. Se olisikin huojuvan hankkeen ainoa oljenkorsi, sillä Rosatom tarvittaisiin myös Fennovoiman osakkeenomistajaksi, jotta voimalatyömaa vielä voisi toteutua.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Reaktori ja sen omistaja Venäjältä, sähköä vientiin, ydinturman riski ja jätteet meille? Ei tietenkään. Siihen ei oikeuta myöskään eduskunnan 2010 antama periaatepäätös. Sähkömarkkinoiden työntämänä Suomi kompuroi vihdoin muiden teollisuusmaiden perään rakentamaan uusiutuvan energian tuotantoa. Haluttomana ja suunnittelematta, mutta hyvä että edes niin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;JUHA AROMAA&lt;/p&gt;&lt;img src="http://feeds.feedburner.com/~r/greenpeace/blogi/~4/87rcm69M8uY" height="1" width="1"/&gt;</description>
      <pubDate>Mon, 20 May 2013 14:17:00 +0200</pubDate>
    <feedburner:origLink>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/ydinshk-venjlle/blog/45217/</feedburner:origLink></item>
    <item>
      <link>http://feedproxy.google.com/~r/greenpeace/blogi/~3/AvHGnzM__bw/</link>
      <title>Voi ei! Viisi syytä, miksi Kanadan pääministeri tulisi pitää kaukana Arktikselta</title>
      <description>&lt;p&gt;&lt;span contenteditable="false" data-hash="S0J1DYavtms+/2qVdCulo8qNkYAzLmiZkydTzznhO5w=" data-state="L2ZpbmxhbmQvR2xvYmFsL2ZpbmxhbmQvQXJrdGlzLzIwMTMvSiVjMyVhNCVjMyVhNGthcmh1LmpwZw==|||MjAxMy0wNS0xNlQwOToxMjo0NA==||MA==|Mg==" data-dynamicclass="Image" data-classid="b30218a7-77fc-43dd-a844-81935aa9b35e" class="epi_dc"&gt;&lt;span class="epi_dc_h"&gt;&lt;span class="epi_dc_l"&gt;&lt;span class="epi_dc_title"&gt;Image&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="epi_dc_t"&gt;&lt;a class="epi_dc_editBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;a class="epi_dc_previewBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;Kuuden lyhyen vuoden aikana Kanadan pääministeri Stephen Harperin hallitus on vaihtanut jääkiekon, vaahterasiirapin ja ratsupoliisit öljyputkikiistoihin, öljyhiekkaan ja ilmastonmuutoksen kieltämiseen. Tämä hallitus on tuhonnut Kanadan ympäristöä ja nyt se yrittää työntää öljyistä esityslistaansa Arktiseen neuvostoon.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kanada perusti Arktisen neuvoston vuonna 1996 muiden arktisten valtioiden kanssa yhteistyön ja ympäristönsuojelun takaavaksi foorumiksi. Pikakelaus vuoteen 2013: Kanada ottaa puheenjohtajuuden neuvostossa ja ajaa ilmastonmuutosta edistävää, vaarallista arktisen alueen avomeren öljynporausta sen sijaan, että ottaisi ilmastonmuutoksen ja sulavan Arktiksen tosissaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Jos ihmettelet, miltä arktisen yhteistyön ja suojelun seuraavat kaksi vuotta mahtavat näyttää, tarkastellaan lähemmin Harperin hallituksen tapoja välttää kaikkia ilmastoamme säästäviä toimia.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;1) Ilmastonmuutos on liioittelua, sanoi Vuoden Fossiili&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kanada on hiilidioksidipäästöjen aiheuttajana maailman kärkikymmenikössä. Silti maa on heikentänyt kansainvälisiä sopimuksia ja jopa Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden kansallista lainsäädäntöä. Palkinnoksi siitä se on ansainnut "Vuoden Fossiilin" tittelin jo kuutena vuotena peräkkäin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kanadan luonnonvaraministeri ja innokas ilmastonmuutoksen kieltäjä Joe Oliver on kyseenalaistanut ilmastotieteen sanomalla: "Luulen, etteivät ihmiset ole enää niin huolissaan parin asteen ilmaston lämpenemisestä... Tutkijat ovat lähiaikoina todistaneet, että pelkomme [ilmastonmuutokseen liittyen] ovat liioiteltuja." Mikä on hänen lähteensä? Fox News.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;2) Hyvä, hiili! Buu, uusiutuvat!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kanada lahjoittaa vuosittain 1,3 miljardia dollaria maailman varakkaimmille yrityksille (Arvatkaa kenelle!) ja leikkaa samalla tukia energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian kehittämiseen tähtääviltä toimijoilta. Siitäs saitte, aurinkopaneelit!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;3) Mitä vain haluat, öljyteollisuus&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Harperin hallitus kaipaa öljy-yhtiöiden hyväksyntää niin kovasti, että vähät välittää mistä tahansa, mikä edes näyttää sellaiselta säännöltä tai tutkimukselta, joka voisi asettua öljyteollisuuden tielle. Tämä sisältää ärsyttävät ympäristöarvioinnit ja rasittavat säännökset, jotka tähtäävät muun muassa vesistöjen suojeluun.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;4) Ilmastotiede alas, poliittinen tiede kunniaan&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Hallituksen ilmastotieteilijät ja tutkijat voivat puhua vain, kun heitä puhutellaan. Silloinkin sallitaan ainoastaan hallituksen seulomat kommentit. Ympäristön tutkimukseen myönnettävää rahoitusta on leikattu roimasti.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;5) Kysymykset ovat terrorismia&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ympäristöjärjestöt, jotka uskaltavat esittää kysymyksiä kaikkitietävälle, nerokkaalle öljyteollisuudelle, leimataan radikaaleiksi ja äärimmäisyyksiin meneviksi terroristeiksi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tämä kaikki on osa hallituksen häiritsevää, epädemokraattista taktiikkaa, jonka tavoite on syövyttää nakertaa sääntelyä, oikeuksia ja tutkimuksia, jotka osuvat öljyteollisuuden tielle ja tukevat lyhytnäköisiä taloudellisia tavoitteita. Tämä taktiikka on suora isku vasten enemmistön kasvoja, joka vaatii hallitukselta ilmastoa säästäviä sääntöjä ja stadardeja.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Haluatko tehdä jotain?&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.greenpeace.org/canada/noarcticoil/"&gt;Lähetä kirje Harperin hallitukselle&lt;/a&gt; ja kerro päättäjille, ettemme anna heidän päästää öljyteollisuutta Arktiseen neuvostoon noin vain.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;PATRICK BONIN&lt;br /&gt;Kirjoittaja on Greenpeacen ilmasto- ja energiakampanjoitsija Kanadassa&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;img src="http://feeds.feedburner.com/~r/greenpeace/blogi/~4/AvHGnzM__bw" height="1" width="1"/&gt;</description>
      <pubDate>Thu, 16 May 2013 09:13:00 +0200</pubDate>
    <feedburner:origLink>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/voi-ei-viisi-syyt-miksi-kanadan-pministeri-tu/blog/45168/</feedburner:origLink></item>
    <item>
      <link>http://feedproxy.google.com/~r/greenpeace/blogi/~3/uCEgasYRxbU/</link>
      <title>Arktinen neuvosto tutkii muttei välitä tuloksista</title>
      <description>&lt;p&gt;&lt;span contenteditable="false" data-hash="lbD21NCNrtt97MlviqPUfACSNTKhzi+SupQ8GGfqnko=" data-state="L2ZpbmxhbmQvR2xvYmFsL2ZpbmxhbmQvQXJrdGlzLzIwMTMvMTRtYXkxM19BcmN0aWNDb3VuY2lsXzAwMDEuanBn|R3JlZW5wZWFjZW4gYWt0aXZpc3RpdCBvdHRhdmF0IHZhc3RhYW4gQXJrdGlzZW4gbmV1dm9zdG9uIHVsa29taW5pc3Rlcml0LiAmY29weTsgQ2hyaXN0aWFuIEFzbHVuZC9HcmVlbnBlYWNl|R3JlZW5wZWFjZQ==|MjAxMy0wNS0xNVQxNDoyODowMA==|VGhlIEFyY3RpYyBDb3VuY2lsIGluIEtpcnVuYQ==|MA==|Mg==" data-dynamicclass="Image" data-classid="b30218a7-77fc-43dd-a844-81935aa9b35e" class="epi_dc"&gt;&lt;span class="epi_dc_h"&gt;&lt;span class="epi_dc_l"&gt;&lt;span class="epi_dc_title"&gt;Image&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="epi_dc_t"&gt;&lt;a class="epi_dc_editBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;a class="epi_dc_previewBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Arktinen neuvosto on vuosien varrella tuottanut valtavan määrän korkeatasoista tutkimustietoa arktisesta ympäristöstä. &lt;em&gt;Arctic Climate Impact Assessment&lt;/em&gt; oli ilmestyessään 2004 merkittävä askel ilmastotutkimuksen saralla. Valitettavasti Arktisen neuvoston jäsenmaita ei ole kiinnostanut soveltaa tutkimustietoa käytännön toimintaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tutkimusta on riittänyt viime vuosien aikana. Suomen ulkoministeri &lt;a href="http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=276514&amp;amp;nodeid=15149&amp;amp;contentlan=2&amp;amp;culture=en-US"&gt;Erkki Tuomioja listasi Kiirunan ulkoministerikokouksen puheessaan näitä tuotoksia&lt;/a&gt;:&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;em&gt;“The work of the Arctic Council has been remarkable during the last years. I am referring to, e.g. the Reports on Arctic Biodiversity, Arctic Ocean Acidification, Ocean Review, Arctic Resilience, Ecosystem Based Management, Obsolete Pesticides and Short-lived Climate Forcers which substantially increase our awareness of the challenges in the Arctic.”&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kokouksessa julkaista raportti &lt;a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/Tutkimus+J%C3%A4%C3%A4meri+happanee+nopeasti/a1367818563175"&gt;Jäämeren happamoitumisesta on yksi huolestuttavimmista.&lt;/a&gt; Yksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nopean nousun seurauksista, on merten happamoituminen, jolla voi olla erittäin tuhoisia seurauksia meriekosysteemeille.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tiedon ja tutkimuksen karttumisesta huolimatta Arktinen neuvosto ei ole saanut aikaan päätöksiä haavoittuvan arktisen ympäristön suojelemisesta. Teollisen toiminnan lisääntyminen alueella tapahtuu tällä hetkellä käytännössä ilman kunnollista sääntelyä. Esimerkiksi kalastus siirtyy pohjoiseen merijään vetäytyessä, mutta tietoa kestävän kalastuksen tasosta alueella, ei yksinkertaisesti ole olemassa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kiirunan ulkoministerikokouksessa hyväksyttiin öljyntorjuntasopimus, joka valitettavasti on melko lailla yhtä tyhjän kanssa. Käytännössä sovitaan siitä, &lt;a href="http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/julkaisut/Shellin-oljyntorjuntasuunnitelma/"&gt;miten luudat ja lapiot&lt;/a&gt; jaetaan sitten, kun onnettomuus on sattunut. Mitään yhteisiä sitovia standardeja arktiselle öljynporaukselle ei ole olemassa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span contenteditable="false" data-hash="JHRVJ7/E/t26+4nOyLMxp0LuJqrw2Wto4XskExp9b3c=" data-state="PGlmcmFtZSB3aWR0aD0iNTYwIiBoZWlnaHQ9IjMxNSIgc3JjPSJodHRwOi8vd3d3LnlvdXR1YmUuY29tL2VtYmVkL25sVXNQSXpjZFZZIiBmcmFtZWJvcmRlcj0iMCIgYWxsb3dmdWxsc2NyZWVuPjwvaWZyYW1lPg==" data-dynamicclass="Raw HTML" data-classid="b30218a7-77fc-43dd-a844-81935aa9b35e" class="epi_dc"&gt;&lt;span class="epi_dc_h"&gt;&lt;span class="epi_dc_l"&gt;&lt;span class="epi_dc_title"&gt;Raw HTML&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="epi_dc_t"&gt;&lt;a class="epi_dc_editBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;a class="epi_dc_previewBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Myönteistä oli, että Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja puheessaan tällaisia standardeja peräänkuulutti. Tuomioja nosti ansiokkaasti esiin myös mertensuojelualueiden tarpeen Pohjoisella jäämerellä. Tutkimuksen myötä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat kohteet Arktiksella aletaan vähitellen tuntea – nyt ne pitäisi suojella.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tietoa on, mutta nyt Arktisen neuvoston pitäisi vihdoin toimia. Greenpeace on mukana rakentamassa kansainvälistä liikettä Arktiksen suojelemisen puolesta, jotta neuvoston työhön saataisiin vauhtia. Liity mukaan: &lt;a href="http://www.savethearctic.org/"&gt;http://www.SaveTheArctic.org&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;img src="http://feeds.feedburner.com/~r/greenpeace/blogi/~4/uCEgasYRxbU" height="1" width="1"/&gt;</description>
      <pubDate>Wed, 15 May 2013 14:19:00 +0200</pubDate>
    <feedburner:origLink>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/arktinen-neuvosto-tutkii-muttei-vlit-tuloksis/blog/45157/</feedburner:origLink></item>
    <item>
      <link>http://feedproxy.google.com/~r/greenpeace/blogi/~3/CsPJUkLkf14/</link>
      <title>400 ppm - pelottavin ennätys ikinä</title>
      <description>&lt;p&gt;Toukokuun 9. päivä tehtiin historiaa, vaikka se monelta jäikin ehkä huomaamatta. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ylitti viime torstaina 400 miljoonasosaa (ppm) eli 0,4 promillea. Luku voi maallikosta kuulostaa pieneltä, ja 400 miljoonasosaa sinänsä on vain symbolinen tasaluku, mutta hyvin pelottava sellainen. Sen ylittäminen kertoo, että hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä kasvaa, se kasvaa nopeasti ja se kasvaa kaikista juhlapuheista huolimatta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Mitä 400 miljoonasosaa hiilidioksidia ilmakehässä tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että ihmisen toimintojen seurauksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa ennennäkemättömän nopeasti. Ihmisen olemassaolon aikana hiilidioksiditaso on vaihdellut jääkausien noin 200 miljoonasosasta jääkausien välisten lämpimämpien aikojen 300 miljoonasosaan. Hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on nyt siis niin korkea, ettei yksikään ihminen ole sitä koskaan ennen kokenut.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;img src="/finland/community_images/57/175357/78538_127621.jpg" alt="" /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tiedämme, että 400 miljoonasosaa on vaarallisen paljon siksi, että jääpeitteistä tehtyjen mittausten mukaan maapallon historiassa kyseinen pitoisuus on saavutettu aiemminkin. Tämä tapahtui noin kolmesta viiteen miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin maapallon keskilämpötila oli kolmesta neljään astetta korkeampi ja napa-alueiden lämpötila jopa kymmenen astetta nykyistä korkeampi. Arktinen alue oli jäätön ja merenpinta 40 metriä nykyistä korkeammalla. Tällaisessa maailmassa ruuantuotannon mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Nykyiset ruokakasvimme eivät tuota satoja entiseen tapaan, nälänhädät kasvavat ja saavat ihmiset liikkeelle. Merenpinnan nousu ahdistaa ihmiset ja viljelykset yhä pienemmille alueille. Hirmumyrskyistä tulee arkipäivää. Tällaisessa maailmassa kilpailukyky saa täysin uuden merkityksen. Tulevaisuus tällaisessa sortuvassa maailmassa pelottaa minua enemmän kuin mikään muu.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Syynä ilmakehän hiilidioksidin nopeaan nousuun on riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista. Vaikka ilmaston hätätila on ilmeinen ja kaikkien tiedossa, ei fossiilisten polttoaineiden pysäyttämiseksi ole tehty juuri mitään. Fossiiliyhtiöt näkevät ilmastonmuutoksen sulattamassa arktisessa alueessa vain uuden liiketoimintamahdollisuuden porata lisää öljyä ja Suomessakin investoidaan hiilen polttamiseen. Tämä siitä huolimatta, että tekniikka puhtaaseen energiantuotantoon on olemassa ja saatavilla. Poliitikkojen puheissa huoli ilmastonmuutoksesta on yhteinen, mutta päästöt maailmassa vain kasvavat.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Vain hyvin nopea toiminta estää ilmastonmuutosta täysin karkaamasta käsistä. Fossiili-investoinnit kaikkialla maailmassa on pysäytettävä, uusiutuvan energian käyttöä on lisättävä ja energiaa on käytettävä entistä tehokkaammin. Muussa tapauksessa peli on pelattu ja saamme seuraavaan uuden ennätyksen jo vuonna 2040. Tuolloin hiilidioksidia on ilmakehässä yli 450 miljoonasosaa. Keinot meillä on. Nyt mitataan tahto.&lt;/p&gt;&lt;img src="http://feeds.feedburner.com/~r/greenpeace/blogi/~4/CsPJUkLkf14" height="1" width="1"/&gt;</description>
      <pubDate>Mon, 13 May 2013 10:52:00 +0200</pubDate>
    <feedburner:origLink>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/400-ppm-pelottavin-enntys-ikin/blog/45110/</feedburner:origLink></item>
    <item>
      <link>http://feedproxy.google.com/~r/greenpeace/blogi/~3/X8f-i-g6IzQ/</link>
      <title>Puhemies Heinäluoma: Sulava Arktis on hälytys – ei liiketoimintamahdollisuus</title>
      <description>&lt;p&gt;&lt;span contenteditable="false" data-hash="k9hAbeOsxmnqrsdeYISmWEAEXxHXLJ1ocTfbkQ0vJ1k=" data-state="L2ZpbmxhbmQvR2xvYmFsL2ZpbmxhbmQvQXJrdGlzLzIwMTIvU2hlbGwtYWN0aW9uX0hlbHNpbmtpL25vcmRpY2EuanBn|QXJjdGlhIFNoaXBwaW4gb24gdnVva3Jhbm51dCBqw6TDpG5tdXJ0YWphIE5vcmRpY2FuIFNoZWxsaW4ga8OkeXR0w7bDtm4gYXJrdGlzaWEgw7ZsanlucG9yYXVrc2lhIHZhcnRlbi4gICZjb3B5OyBHcmVlbnBlYWNl|R3JlZW5wZWFjZQ==|MjAxMi0wMy0wOFQxNDoyOToxOQ==||MA==|MQ==" data-dynamicclass="Image" data-classid="b30218a7-77fc-43dd-a844-81935aa9b35e" class="epi_dc"&gt;&lt;span class="epi_dc_h"&gt;&lt;span class="epi_dc_l"&gt;&lt;span class="epi_dc_title"&gt;Image&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="epi_dc_t"&gt;&lt;a class="epi_dc_editBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;a class="epi_dc_previewBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&amp;nbsp;&lt;br /&gt;Yhdysvaltojen kongressiin on perustettu Suomen ystävyysryhmä, jonka perustamista kunnioitti läsnäolollaan eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Taloudellisen yhteistyön korostaminen on itsestäänselvyys tällaisessa tilanteessa. Sen lisäksi Heinäluoma otti esiin arktisen yhteistyön. Hän mainosti suomalaista osaamista nyt, kun sulava jää avaa laivareitit ja saa öljy-yhtiöt hamuamaan arktista öljyä. &lt;a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Suomi+sai+yst%C3%A4vi%C3%A4+USAn+kongressista/a1368069390134"&gt;Helsingin Sanomien mukaan&lt;/a&gt; Heinäluomaa oli harmittanut suomalaisten jäänmurtajien vaikea pääsy Yhdysvaltojen markkinoille.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Suomalaisten jäänmurtajien palvelut ovat jo menneet kaupaksi. Asiakas tosin ei ollut amerikkalainen, vaan alankomaalais-brittiläinen Shell, jonka hallitusta johtaa suomalainen Jorma Ollila. Suomalaisen valtionyhtiön Arctia Shippingin jäänmurtajat &lt;em&gt;Fennica&lt;/em&gt; ja &lt;em&gt;Nordica&lt;/em&gt; olivat osa Shellin öljynporauslaivastoa Yhdysvaltain vesillä Alaskan pohjoispuolella.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Luonto otti erävoiton Shellistä, joka itsekin töpeksi hankkeessaan aivan riittävästi. Kun kummatkin öljynporausalukset olivat käyneet kivillä ja vuotavan öljylähteen tukkeeksi tarkoitettu kupoli rusentunut kokeiltaessa kuin kaljatölkki, Yhdysvaltojen viranomaiset heräsivät huomaamaan, ettei kaikki ollut kunnossa. Sisäministerille tehty raportti luetteli laiminlyönnin toisensa jälkeen, ja Shell katsoi parhaaksi vetäytyä ainakin täksi vuodeksi hankkeesta. Suomalaiset (Ollilaa lukuun ottamatta) eivät joutuneet häpeään, sillä suomalaisjäänmurtajat eivät raportissa saaneet moitteita.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kannattaako siitä kuitenkaan ylpeillä? Suomalaista arktista osaamista on käytettävä Arktiksen pelastamiseen eikä sen uhkaamiseen öljyvuodolla, jota ei voi jään seasta puhdistaa. Kun tuote on kunnossa, sitä kelpaa esitellä, kuten Vaisalan &lt;a href="http://www.vaisala.fi/fi/press/news/2011/Pages/Page_20130320101534.aspx"&gt;maailman parhaaksi todettua radiosondia,&lt;/a&gt; jolla ilmastonmuutosta mitataan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kannattaa muistaa, ettei tällä hetkellä yksikään yhdysvaltalainen öljy-yhtiö ole poraamassa Arktiksella eikä luoteisväylällä ole näkyvissä kovin vilkasta liikennettä. Shellkin tähyää nyt Alaskan sijaan Venäjän Arktikselle.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Sen sijaan yhdysvaltalaisissa tutkimuslaitoksissa kuten &lt;a href="http://climate.nasa.gov/key_indicators#seaIce"&gt;NASA&lt;/a&gt;:ssa ja &lt;a href="http://www.ncdc.noaa.gov/sotc/snow/"&gt;NOAA&lt;/a&gt;:ssa on maailman eturivin asiantuntijoita kertomassa, mitä ilmastonmuutos Arktikselle on tekemässä. Heidän välittämänsä tiedon pitäisi avata silmät tajuamaan, että nyt on tosi kyseessä – ei suinkaan uusi avautuva markkina. Tarjotaan vain ylpeänä palvelujamme, jos siitä on vaikkapa näille tutkijoille apua.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;JUHA AROMAA&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;img src="http://feeds.feedburner.com/~r/greenpeace/blogi/~4/X8f-i-g6IzQ" height="1" width="1"/&gt;</description>
      <pubDate>Fri, 10 May 2013 13:33:00 +0200</pubDate>
    <feedburner:origLink>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/puhemies-heinluoma-sulava-arktis-on-hlytys-ei/blog/45093/</feedburner:origLink></item>
    <item>
      <link>http://feedproxy.google.com/~r/greenpeace/blogi/~3/143bVoeKHIw/</link>
      <title>Greenpeace ja Peace Boat mukana Roihuvuoren Hanamissa</title>
      <description>&lt;p&gt;&lt;img title="Roihuvuoren hanami. (c) Timo Kuvaja" src="/finland/community_images/57/175357/78311_127438.jpg" alt="Roihuvuoren hanami. (c) Timo Kuvaja" width="584" height="438" /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;em&gt;Roihuvuoren hanami. Kuva: Timo Kuvaja.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Hanami, eli "kukkien katseleminen" on japanilaisen kulttuurin tärkein juhla. Se ajoittuu kirsikkapuiden kukinta-aikaan ja sen vuoksi ajankohta vaihtelee kukintapaikkakunnan mukaan.&amp;nbsp;Suomessa hanami on myöhemmin kuin Japanissa, jonka eteläosissa keskimääräinen kukinta-aika on maaliskuun lopussa. Tänä vuonna &lt;a href="http://www.roihuvuori.fi/hanami/"&gt;hanamia juhlitaan Roihuvuoren Kirsikkapuistossa&lt;/a&gt; 19.5. jolloin menossa mukana Greenpeace, ja tietysti myös sinä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kirsikankukka symbolisoi katoavaisuutta, koska kukinta kestää vain pienen hetkeen. Tämän kauniin ohikiitävän hetken vastakohtana voimme nähdä kaikki ne ongelmat, jotka vielä tänäkin päivänä ovat läsnä Fukushimassa. Ydinkatastrofin jäljet eivät ole yhtä katoavia, vaan ne seuraavat meitä pitkään onnettomuuden jälkeenkin. Useat evakuoidulla alueella asuneista ihmisistä eivät ole päässeet, eivätkä välttämättä koskaan pääsekään, takaisin kotiin.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Myös Futaban kunta on evakoitujen alueiden joukossa. Futaban pormestari Katsutaka Idogawa, joka oli ennen onnettomuutta myönteinen ydinvoiman suhteen, haluaa nyt kertoa ydinvoiman vaaroista syvällä kokemuksen äänellä. Pormestari vierailee Suomessa Peace Boat -järjestön mukana 19.5.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href="http://www.peaceboat.org/english/"&gt;Peace Boat&lt;/a&gt; on kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö ja valtava risteilyalus, joka kuljettaa mukanaan satoja aktivisteja. Japanilaislähtöinen Peace Boat tekee töitä rauhan, ihmisoikeuksien, tasa-arvon, kestävän kehityksen ja ympäristön eteen.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Kaiken tämän pohjalta Greenpeace ja Peace Boat haluavat nyt yhdistää voimansa, juhlistaa hanamia &lt;/span&gt;ja levittää samalla viestiä ydinvoiman ongelmista. Luvassa koko perheen toimintaa hauskanpidon merkeissä ja hyvän asian puolesta. Lisäksi erityinen vieraamme &lt;span&gt;Katsutaka Idogawa &lt;/span&gt;kertoo terveiset Japanista.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tule perheesi ja ystäviesi kanssa meitä tervehtimään niin fiilistellään yhdessä hanamia. Nähdään kirsikkapuiden alla!&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Hanami, Roihuvuoren kirsikkapuistossa 19.5.2013 kello 12-17.&lt;span&gt;&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span contenteditable="false" data-hash="NYffT3I3Mg7sJgwbWV96sxiUQh4aMnriuSuPQPhpVxQ=" data-state="PGlmcmFtZSB3aWR0aD0iNTYwIiBoZWlnaHQ9IjMxNSIgc3JjPSJodHRwOi8vd3d3LnlvdXR1YmUuY29tL2VtYmVkL2NVcnJXSXlTb3l3IiBmcmFtZWJvcmRlcj0iMCIgYWxsb3dmdWxsc2NyZWVuPjwvaWZyYW1lPg==" data-dynamicclass="Raw HTML" data-classid="b30218a7-77fc-43dd-a844-81935aa9b35e" class="epi_dc"&gt;&lt;span class="epi_dc_h"&gt;&lt;span class="epi_dc_l"&gt;&lt;span class="epi_dc_title"&gt;Raw HTML&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="epi_dc_t"&gt;&lt;a class="epi_dc_editBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;a class="epi_dc_previewBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;img src="http://feeds.feedburner.com/~r/greenpeace/blogi/~4/143bVoeKHIw" height="1" width="1"/&gt;</description>
      <pubDate>Fri, 10 May 2013 13:07:00 +0200</pubDate>
    <feedburner:origLink>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/greenpeace-ja-peace-boat-mukana-roihuvuoren-h/blog/45092/</feedburner:origLink></item>
    <item>
      <link>http://feedproxy.google.com/~r/greenpeace/blogi/~3/HrbEfrMKWWk/</link>
      <title>Nokinen vai valkoinen pilvi</title>
      <description>&lt;p&gt;&lt;span contenteditable="false" data-hash="1zHV3XSi5qV21AZhSFkMnlCGXerLmFBjrwjKmHqTwss=" data-state="L2ZpbmxhbmQvR2xvYmFsL2ZpbmxhbmQvRW5lcmdpYS8yMDEzL2ljb2FsYmF0dGVyeS5qcGc=|||MjAxMy0wNS0wN1QwODo1ODowMA==||MA==|Mg==" data-dynamicclass="Image" data-classid="b30218a7-77fc-43dd-a844-81935aa9b35e" class="epi_dc"&gt;&lt;span class="epi_dc_h"&gt;&lt;span class="epi_dc_l"&gt;&lt;span class="epi_dc_title"&gt;Image&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="epi_dc_t"&gt;&lt;a class="epi_dc_editBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;a class="epi_dc_previewBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt; &lt;br /&gt;Greenpeace julkisti &lt;a href="/finland/Global/finland/Energia/2013/how_green_internet_report2.pdf"&gt;selvityksen suomalaisten palvelinkeskusten uusiutuvan energian käytöstä ja energiatehokkuudesta&lt;/a&gt;. Selvitys on osa maailmanlaajuista &lt;a href="http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/ilmastonmuutos/onkopilvesipuhdas/raportti_puhdistakaa_pilvemme/"&gt;&lt;em&gt;How Clean Is Your Cloud&lt;/em&gt;&lt;/a&gt; -selvitystä, jolla kannustetaan informaatioteknologiaa ilmastonmuutoksen torjunnan iskujoukoiksi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Sellaiset nimet kuin Google, Microsoft, Facebook ja Apple eivät ole vain muodikkaita nimiä. Hurjimmatkaan monopolisoitumisen ennustajat eivät olisi ikinä voineet kuvitella, kuinka maailman data kulkee muutamien yhtiöiden hallitsemien koneiden kautta. Todennäköisesti hyvin suurella osalla tämän tekstin lukijoista on joko tietokone tai puhelin tai kummatkin, joka käy säännöllisesti jonkun äsken mainitun neljän palvelimella. Ja todennäköisesti lukija käyttää joko TeliaSoneran, Elisan tai Dna:n palvelua – kaikki kolme yhtiötä olivat mukana Greenpeacen suomalaisten palvelinkeskusten vertailussa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Älypuhelin ja pilvipalvelut mullistivat informaatioteknologian. Maailman mittakaavassa kourallinen yhtiöitä tarvitsee datan käsittelyyn koko ajan lisää kuumana käyviä koneita, jotka nielevät sähköä ja tuottavat lämpöä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span contenteditable="false" data-hash="0P5x8x6He5RNoVtt03DoYeRVen3eK4SqIZT8GhQewuE=" data-state="L2ZpbmxhbmQvR2xvYmFsL2ZpbmxhbmQvRW5lcmdpYS8yMDEyL0dQMDQyR0FfbGF5b3V0LmpwZw==|TWllbGVub3NvaXR0YWphdCB2YWF0aXZhdCA1LiB0b3Vrb2t1dXRhIDIwMTIgSG9uZyBLb25naXNzYSBBcHBsZWEga8OkeXR0w6Rtw6TDpG4gcHVoZGFzdGEgZW5lcmdpYWEuIMKpIENsZW1lbnQgVGFuZyAvIEdyZWVucGVhY2U=|Q2xlbWVudCBUYW5n|MjAxMy0wNS0wN1QxMzoyODo1NQ==||MA==|MQ==" data-dynamicclass="Image" data-classid="b30218a7-77fc-43dd-a844-81935aa9b35e" class="epi_dc"&gt;&lt;span class="epi_dc_h"&gt;&lt;span class="epi_dc_l"&gt;&lt;span class="epi_dc_title"&gt;Image&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="epi_dc_t"&gt;&lt;a class="epi_dc_editBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;a class="epi_dc_previewBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Maailman mittakaavassa on toivoa. Greenpeacen aktivistit ovat jaksaneet muistuttaa Applea velvollisuudesta pitää pilvi valkoisena. Maaliskuussa &lt;a href="http://www.datacenterknowledge.com/archives/2013/03/22/apple-hits-100-renewable-energy-in-its-data-centers/"&gt;Apple ilmoitti&lt;/a&gt;, että nyt kaikki palvelinkeskukset toimivat uusiutuvalla energialla. &lt;a href="http://www.theverge.com/2013/4/22/4243798/google-renewable-tariff-proposal-duke-energy-north-carolina"&gt;Google&lt;/a&gt; puolestaan potkii amerikkalaisten palvelinkeskusten suursähköntoimittaja Duke Energyä tuuli- ja aurinkovoiman tarjoamiseen. &lt;a href="http://www.thesun.co.uk/sol/homepage/features/4759932/New-Facebook-data-hub-freezing-Swedish-town-Lulea.html"&gt;Facebook ottaa askelia &lt;/a&gt;hiilenmustasta toiminnasta kohti puhtaampaa tuomalla palvelimensa jäähtymään Luulajaan vesivoimalan viereen. Ja myös &lt;a href="http://www.idaireland.com/news-media/press-releases/microsoft-to-expand-its-d/"&gt;Microsoft lupaa&lt;/a&gt; käyttää Irlannin palvelinkeskuksessaan tuulivoimaa, ”kun sitä on saatavilla.” &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Nyt Greenpeacen raportti on osoittanut, että suomalaiset pystyvät hyviin suorituksiin siinä missä muutkin. &lt;a href="http://www.ficolo.fi/"&gt;Ficolo&lt;/a&gt; ostaa sataprosenttisesti tuulivoimaa ja TeliaSonera vesivoimaa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta on kohtalonkysymys, että älypuhelimemme, tablettimme, tietokoneemme ja yhteyksiämme ylläpitävät operaattorit eivät lisää fossiilisen energian käyttöä. Vaihtoehtoja on. Kannattaa myös kertoa myös palvelujemme tuottajille, että me tiedämme vaihtoehdot. Ja meillä on oikeus vaatia puhdasta palvelua.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;JUHA AROMAA&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;&lt;img src="http://feeds.feedburner.com/~r/greenpeace/blogi/~4/HrbEfrMKWWk" height="1" width="1"/&gt;</description>
      <pubDate>Tue, 07 May 2013 13:52:00 +0200</pubDate>
    <feedburner:origLink>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/nokinen-vai-valkoinen-pilvi/blog/45057/</feedburner:origLink></item>
    <item>
      <link>http://feedproxy.google.com/~r/greenpeace/blogi/~3/s6PurLo0sMQ/</link>
      <title>Maailmaa voi parantaa – vaikka vastassa olisi suuria ja mahtavia</title>
      <description>&lt;p&gt;&lt;span contenteditable="false" data-hash="2gR1qZA0Dad4PWUiWHN4Q7t3eS7h9156u+uK3jjyhRI=" data-state="L2ZpbmxhbmQvR2xvYmFsL2ZpbmxhbmQvRW5lcmdpYS8yMDEyL0dQMDQ5TEdfbGF5b3V0LmpwZw==|Vm9sa3N3YWdlbiBHb2xmLCBWb2xrc3dhZ2VuaW4gdG9pbWl0dXNqb2h0YWphIE1hcnRpbiBXaW50ZXJrb3JuIGphIEdyZWVucGVhY2VuIGJhbmRlcm9sbGkgUGFyaWlzaW4gYXV0b27DpHl0dGVseXNzw6QgMjcuIHN5eXNrdXV0YSAyMDEyLiDCqSBEYXZpZCBSb2JlcnQgSm9uZXMgLyBHcmVlbnBlYWNl|RGF2aWQgUm9iZXJ0IEpvbmVz|||MA==|Mg==" data-dynamicclass="Image" data-classid="b30218a7-77fc-43dd-a844-81935aa9b35e" class="epi_dc"&gt;&lt;span class="epi_dc_h"&gt;&lt;span class="epi_dc_l"&gt;&lt;span class="epi_dc_title"&gt;Image&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="epi_dc_t"&gt;&lt;a class="epi_dc_editBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;a class="epi_dc_previewBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&amp;nbsp;&lt;br /&gt;Euroopan unionissa maantieliikenne tuottaa melkein viidesosan kaikista ilmastopäästöistä. Ja maantieliikenteen päästöistä suuri osa tulee henkilöautoista. Uusia henkilöautoja puolestaan rekisteröitiin vuonna 2011 yli 13 000 kappaletta. Vaikka autojen myynnin kasvu Euroopassa onkin taittunut, sillä on suuri merkitys, kuinka paljon päästöjä uusien autojen pakoputkista tulee.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Euroopan unioni taistelee päästöjä vastaan asettamalla uusille autoille päästörajat. Idea on yksinkertaistettuna se, että jokainen autonvalmistaja saa valmistaa millaisia autoja tahansa, kunhan niiden päästöjen keskiarvo pysyy alle säädetyn rajan. Jos autonvalmistaja myy yhden jyhkeän maasturin, sen on saatava vastaavasti kaupaksi yksi vähäpäästöinen pikkuauto, jotta keskiarvo pysyy rajojen puitteissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Nyt raja on 130 grammaa kilometrillä. Siihen pääsee esimerkiksi Volkswagen Golfilla, ei tosin niillä malleilla, joissa on suurin bensakone.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Autoteollisuudella on suuri ääni Euroopassa, varsinkin saksalaisella autoteollisuudella. Suurin ääni on Ferdinand Porschen 1930-luvulla perustamalla Euroopan suurimmalla autonvalmistajalla Volkswagenilla. Volkswagenin &lt;a href="http://www.volkswagenag.com/content/vwcorp/content/de/the_group.html"&gt;liikevaihto on 193 miljardia euroa&lt;/a&gt; – lähes täsmälleen Suomen koko bruttokansantuotteen verran. Volkswagen valmistaa joka neljännen Euroopassa myydyn henkilöauton. Ympäri maailmaa Volkswagenilla on töissä 550 000 ihmistä ja yksin Saksassa noin 210 000 henkeä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;On helppo kuvitella, että Euroopan unionin poliittiset päättäjät kuuntelevat 210 000 saksalaisen työllistäjää silloin, kun pitää sopia uusista päästörajoista. Euroopan komissio on ehdottanut vuodelle rajaksi 95 grammaa kilometriltä vuoteen 2020 mennessä. Se ei Volkswagenille eikä muulle autoteollisuudelle käynyt. Yhtiön mukaan moista rajaa ei voi saavuttaa, sillä se ei olisi teknisesti eikä taloudellisesti mahdollista. Ja kun näytti siltä, että 95 gramman raja oli tulossa, ehdotukseen ajettiin niin sanottuja superhyvityksiä, joiden avulla hyvin vähäpäästöiset autot laskettaisiin 2,5-kertaisina keskiarvoa laskettaessa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ilmastonmuutoksen torjumisessa ei kuitenkaan voi heittää pyyhettä kehään edes raskaan sarjan vastustajan edessä. Greenpeace aloitti kampanjan, joka oli herkeämättä kertomassa kaikkialla, ettei Volkswagenin tuote ole yhtiön mainoslauseen mukaisesti Das Auto vaan Das Problem. Autonäyttelyssä toisensa jälkeen ja yhtiökokouksessa aktivistit kertoivat yleisölle, kuinka Volkswagen lobbaa Euroopan unionin päättäjiä komission ehdotusta heikompiin päästörajoihin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span contenteditable="false" data-hash="LeyN5ur5xzfWkCum9cPD5t5eFVRXobeU37BrLGwWqEI=" data-state="L2ZpbmxhbmQvR2xvYmFsL2ZpbmxhbmQvRW5lcmdpYS8yMDEyL0dQMDNFSk5fbGF5b3V0JTIwRGFzJTIwUHJvYmxlbS5qcGc=|Vm9sa3N3YWdlbmluIHRlbGV2aXNpb21haW5vc3RhIG11a2FpbGV2YSBha3RpdmlzdGkgQnJ5c3NlbGluIGF1dG9uw6R5dHRlbHlzc8OkIDEwLiB0YW1taWt1dXRhIDIwMTIuIMKpIFBoaWxpcCBSZXluYWVycyAvIEdyZWVucGVhY2U=|UGhpbGlwIFJleW5hZXJz|||MA==|MQ==" data-dynamicclass="Image" data-classid="b30218a7-77fc-43dd-a844-81935aa9b35e" class="epi_dc"&gt;&lt;span class="epi_dc_h"&gt;&lt;span class="epi_dc_l"&gt;&lt;span class="epi_dc_title"&gt;Image&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class="epi_dc_t"&gt;&lt;a class="epi_dc_editBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;a class="epi_dc_previewBtn" href="#"&gt;.&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&amp;nbsp;&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.stern.de/wirtschaft/news/streit-um-eu-emissionsgrenzen-winterkorns-greenpeace-flirt-spaltet-autolobby-2001613.html"&gt;Stern-lehti kertoo&lt;/a&gt;, kuinka kamppailussa kävi. Lehti arvioi, että Greenpeacen kampanja oli tekijä, joka sai jätin kääntymään. Harvalle yhtiölle tekee hyvää, että jokaisessa näyttävässä tuote-esittelyssä on näyttävä protesti. Varsinkaan sellaiselle yhtiölle, joka itse väittää olevansa alansa vihrein. Niinpä viime talvella Volkswagen ilmaisi halukkuutensa neuvotella Greenpeacen kanssa. Siihen mennessä puoli miljoonaa ihmistä, joiden joukossa koko joukko Volkswagenilla ajavia, oli vedonnut yhtiöön.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Maaliskuussa Volkswagenin toimitusjohtaja Martin Winterkorn tapasi Greenpeacen Saksan toimiston pääsihteerin &lt;a href="http://www.greenpeace.de/ueber_uns/geschaeftsfuehrung/brigitte_behrens/"&gt;Birgitte Behrensin&lt;/a&gt; ja muita Greenpeacen kampanjoitsijoita Hannoverissa Volkswagenin raskaiden ajoneuvojen tehtaalla. Kokousta ei voinut väittää lämminhenkiseksi, mutta siitä oli tuloksena yhteinen &lt;a href="http://www.greenpeace.de/themen/klima/nachrichten/artikel/volkswagen_und_greenpeace_bekraeftigen_strikte_co2_grenzwerte_fuer_neuwagen/"&gt;lehdistötiedote&lt;/a&gt;, joka avasi tien kohti ratkaisua.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Pari viikkoa aikaisemmin Winterkorn oli Geneven autonäyttelyssä tehnyt U-käännöksen ja kertonut, että Volkswagen aikoo saavuttaa 95 gramman rajan vuonna 2020. Kaiken lisäksi Volkswagen ei tarvitsisi superhyvitysten porsaanreikää. Autonvalmistajien rintama oli hajonnut, kun joukon suurin julkisesti kertoi saavuttavansa komission ehdottaman tavoitteen. Taistelu tiukkojen päästörajojen puolesta kuitenkin jatkuu aina siihen saakka, kun neuvosto on asiasta tehnyt päätöksen. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tämän tarinan opetus on kuin kansansadusta. Planeettamme pelastamisessa törmätään usein käsittämättömän mahtaviin vastavoimiin. Mutta mahtavinkin organisaatio joutuu kuuntelemaan, kun meitä on paljon ja me tiedämme, minkä puolesta toimimme. Kiitos kaikille niille, jotka vetosivat Volkswageniin. &lt;a href="http://www.euvsco2.org/fi"&gt;Täällä voi jatkaa.&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;JUHA AROMAA&lt;/p&gt;&lt;img src="http://feeds.feedburner.com/~r/greenpeace/blogi/~4/s6PurLo0sMQ" height="1" width="1"/&gt;</description>
      <pubDate>Thu, 02 May 2013 11:47:00 +0200</pubDate>
    <feedburner:origLink>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/maailmaa-voi-parantaa-vaikka-vastassa-olisi-s/blog/45015/</feedburner:origLink></item>
  </channel>
</rss>
