Greenpeace Suomi

Suomen Kuvalehden kysely paljasti karun totuuden - puheiden ja tekojen välillä iso ristiriita

Tue, 15 Jan 2019 15:23:00 Z

Suomen Kuvalehti julkaisi viime perjantaina eduskuntapuolueille suunnatun ilmastokyselyn. Kuten twitterissä kommentoin: kysely oli sekä mahtava että masentava. Mahtava siksi, että nyt saatiin todella eroja puolueiden välille. Masentava siksi, että kysely paljasti valtaisan ristiriidan puheiden ja tekojen välillä.

Mitä ilmastomarssilla tulikaan sanottua ja mitä sanotaan nyt?

Lokakuussa Suomessa tehtiin historiaa. Kaikkien aikojen suurin ympäristöaiheinen mielenosoitus sai yli 10 000 ihmistä Helsingin kaduille vaatimaan ilmastotekoja, koska #nytonpakko! Tuolloin haastoimme poliitikkoja vastaamaan vain pari viikkoa aiemmin julkaistun kansainvälisen ilmastopaneelin raportin asettamaan haasteeseen. Kysyimme eduskuntapuolueiden edustajilta kantoja seuraavaan viiteen kohtaan, jotka oikein täyttämällä Suomi voi olla mukana torjumassa ilmastokatastrofia:

1) Suomen nettopäästöt on saatava alle nollan 2030 mennessä.
2) Fossiilisista polttoaineista on päästävä irti vuoteen 2035 mennessä

3) Fossiilituet lopetetaan 2020 mennessä

4) Metsien hakkuita ei kasvateta

5) Suomessa ei avata yhtään uutta turvekenttää.

SK:n ilmastokysely oli laajempi kuin ilmastomarssin järjestäjien laatima viiden kohdan listaus. Silti on hyödyllistä katsoa mitä puolueiden edustajat julistivat yli kymmenen tuhannen huolestuneen kansalaisen edessä ja verrata sitä siihen, mitä puolueet sanovat nyt.

Vihreät ja Vasemmisto sitoutuneimpia ilmastotekoihin

Sekä Vihreät että Vasemmisto olivat vastauksissaan sitoutuneimpia ilmastonmuutoksen torjuntaan ja todellisiin ilmastotekoihin. ilmastoasioissa. Näin sekä ilmastomarssilla, että SK:n kyselyssä. Kummatkin puolueet sitoutuivat ilmastomarssilla siihen, että Suomen nettopäästöt painetaan alle nollan 2030 mennessä ja nyt ainoina puolueina Suomen Kuvalehden kyselyssä siihen, että Suomi on hiilineutraali 2028 mennessä.

Kummankin puolueen edustajat vastasivat ilmastomarssilla, että hakkuita ei tulisi kasvattaa. SK:n kyselyssä tämä linja on pitänyt. Kummatkin puolueet vastaavat, että hakkuut olisi pidettävä nykytasolla (65 miljoonaa kuutiometriä / vuosi). Vielä parempi olisi, jos hakkuutasoja laskettaisiin tästäkin.

Pienet erot puolueiden välillä liittyvät fossiilitukiin ja turpeeseen. Ilmastomarssilla Vasemmiston edustaja Hanna Sarkkinen linjasi Vasemmiston haluavan lopettaa fossiilituet mahdollisimman pian. Vihreiden Ohisalo puolestaan kertoi tähtäimen olevan siinä, että fossiilituet loppuvat 2020 mennessä. Kuvalehden fossiilitukikyselyssä molemmille puolueille tuli kuitenkin täysi suora ja kummatkin olisivat valmiita lopettamaan mm. Turpeen alennetun verokannan sekä energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen jo ensi vaalikauden aikana.

Fossiilisten päättymispäivämäärä Vasemmistolla oli Ilmastomarssilla 2035 poislukien maakaasu vuoteen 2040 mennessä. Maakaasu on tosin nyt luiskahtanut 2040-luvun puolelle. Vihreät puolestaan tähtäävät fossiilisten lopettamiseen 2030-luvun aikana. Vihreät lopettaisivat turpeen polton jo 2020-luvulla kun taas Vasemmistolla tämä päivämäärä on 2030-luvun alussa.

Suuret puolueet pettivät

Joulun alla kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuunottamatta julistivat olevansa sitoutuneita puolentoista asteen tavoitteeseen. Tämä sitoumus ei kestänyt aikaa kovin hyvin, sillä SK:lle annetuista vastauksista käy selväksi, että varsinkaan suuret puolueet eivät ole valmiita sitoutumaan lämpenemisen pysäyttäviin tekoihin.

Kokoomus

Lokakuussa ilmastomarssilla kokoomuksen Kai Mykkänen julisti tavotteiksi sen, että Suomi irrotetaan fossiilisista 2039, fossiilituet lopetetaan 2020-2023, Suomen nettopäästöt painetaan alle nollan ja turvesoiden raivaaminen lopetetaan 2020-luvulla.

Näistä puheista on jäljellä enää rippeet. Kuvalehden kyselyssä sekä omassa ilmasto-ja ympäristöohjelmassaan puolue ei sitoudu siihen, että Suomi olisi hiilineutraali 2035 mennessä. Ei vaikka se on ehdoton minimivaatimus sille, että Suomi olisi matkalla kohti 1,5 asteen tavoitetta.

Lokakuun jälkeen myös fossiilisten päättymispäivämäärä on kokoomuksella liukunut 2040-luvun puolelle. Positiivista on se, että turpeenpoltolle tulisi loppu 2035. Hakkuumääriin kokoomus ei ottanut kantaa ilmastomarssilla, eikä tässäkään kyselyssä. Tässä mielessä kokoomuksen Petteri Orpon kuittailu SDP:n hakkuulinjan epäselvyydestä taannoisessa Maaseudun Tulevaisuuden ilmastotentissä on melko huvittavaa.

Mykkänen oli Ilmastomarssilla valmis lopettamaan fossiilisten tuet jo ensi vaalikauden aikana. SK:n kyselyssä tämä halu on lieventynyt. Positiivista on, että ainoana kolmesta suuresta kokoomus olisi valmis poistamaan turpeen alennetun verokannan. Hyvä! Sen sijaan energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta kokoomus pitäisi edelleen kiinni.

Noin muuten on mainittava, että jopa Siniset sijoittuivat SK:n kyselyssä paremmin kuin kokoomus. Itse asiassa kaikki muut puolueet kuin perussuomalaiset pärjäsivät SK:n kyselyssä paremmin kuin kokoomus.

SDP

SK:n kyselyssä demarit sijoittuivat selkeäksi kolmoseksi. Kannat ovat kuitenkin muuttuneet ilmastomarssin aikaisesta melkoisesti.

Ilmastomarssilla puoluetta edusti puheenjohtaja Antti Rinne. Tuolloin Rinne linjasi demareiden lopettavan fossiilisten tuet 2020-2025. Ilmeisesti tukien lopettaminen painottuu sitten vuosiin 2024 ja 2025, koska ensi vaalikaudella SDP ei ole valmis lopettamaan yhtäkään yritystukea – ei edes lopettamaan turpeen verotukea eikä yllämainittua veronpalautusta. Ei, vaikka se on Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen mukaan sekä turha, että ilmastolle haitallinen tuki, työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tehoton ja ympäristöministeriön mukaan suorastaan haitallinen, koska se kannustaa lisäämään sähkön ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Ilmastomarssilla Rinne linjasi Suomen luopuvan fossiilisista 2035 ja nettopäästöjen painuvan alle nollan samana vuonna. Turvekenttien raivaamisen poltettavaksi oli määrä loppua 2022 mennessä.

Puheessaan Rinne linjasi myös, että Suomi on hiilineutraali 2035. Linjaus on pitänyt edelleen. Se on hienoa, mutta ei vielä riittävää.

Fossiilisten päättymispäivämäärään demarit eivät ottaneet SK:n kyselyssä kantaa lainkaan. Turpeesta eroon pääseminen mainitaan, mutta nyt ollaan takaisin siinä pisteessä, jossa luopumiselle “luodaan aikataulu”, vaikka jahkailun sijasta tarvittaisiin tekoja.

Hakkuiden lisäämiseen Rinne ei ottanut kantaa ilmastomarssilla, mutta sanoi kuitenkin, että on valmis hakkuiden pienentämiseen “jos, se on ilmastonmuutoksen estämisen ehdoton edellytys”. Nyt linja on se, että hakkuut sovitetaan niin, että hiilineutraalius vuonna 2035 toteutuu.

Keskusta

Keskusta on muuttanut linjaansa radikaalisti sitten lokakuisen ilmastomarssin. Se tosin johtuu lähinnä siitä, että linjaa ei silloin juuri ollut. Puoluetta edustanut Matti Vanhanen linjasi keskustan lopettavan fossiilituet joskus, Suomen painavan nettopäästöt alle nollan joskus, turvesoiden raivaamisen loppuvan ehkä joskus, ja Suomen kasvattavan sekä hiilinieluja että hakkuita. Fossiilisten suhteen kunnianhimoa tosin tuolloin löytyi merkittävästi, kun linjana oli, että niistä luovuttaisiin jo 2030.

Nytkään keskusta ei sitoudu minkäänlaisiin hiilineutraaliustavoitteisiin, ei edes vuoteen 2035. Fossiilisista luovuttaisiin sentään 2030-luvun loppuun mennessä, mutta tässäkin kaikki toivo laitetaan siihen, että päästökauppa toimisi.

Hakkuiden suhteen kanta on pysynyt. Niitä kasvatetaan 80 miljoonaan kuutioon. Se on sekä luonnon monimuotoisuuden, että ilmaston kannalta tuhoisaa, mutta ainakin se on selkeä linja. Positiivista Keskustan kyselyvastauksissa on se, että ainoana kolmesta suuresta puolueesta se olisi valmis poistamaan energiaintensiivisten yritysten veronpalautukset.

Ilmastovaalit tulevat vain pitämällä painetta yllä

Suomen Kuvalehden kysely paljastaa, että puheiden ja tekojen välillä on massiivinen ristiriita. Kuten SK:n toimittaja Matilda Jokinen kirjoittaa:

“Kysely paljasti ikävän totuuden: suuri osa puolueista linjasi 1,5 asteen tavoitteen, vaikka puolueen konkreettiset teot eivät olisi millään tavalla linjassa sen saavuttamisen kanssa.”

Me voimme muuttaa tämän. Meidän täytyy muuttaa tämä. Seuraava eduskunta päättää siitä onko Suomi tosissaan vastaamassa ilmastohaasteeseen vai ei. Ilmastonmuutos uhkaa kaikkea mitä rakastamme ja pidämme tärkeänä. Samalla me voimme luoda entistäkin paremman maailman, jossa polttomoottoriautojen pienhiukkaset eivät rasita keuhkojamme ja jossa metsä on vielä metsä. Suomen, yhden maailman rikkaimmista ja onnellisimmista maista, on näytettävä fossiilisista luopumisen mallia muille.

Tule mukaan ja allekirjoita vetoomus. Nyt on pakko!

Olli Tiainen
Ilmasto-ja energiavastaava

Kuvat: Jonne Sippola/Greenpeace

Ilmastosankarin viisi joululahjavinkkiä

Fri, 14 Dec 2018 13:12:06 Z

Image.. Ahdistaako kulutusjoulu, mutta haluat antaa lahjoja rakkaillesi? Tästä vinkit ilmastoystävällisiin lahjoihin.

Jouluna on ihana antaa rakkailleen ja ystävilleen lahjoja. Samalla joulun tarpeeton kuluttaminen voi ahdistaa. Ylikulutus on myös ilmaston ja luonnon kannalta tuhoisaa. Mutta ei huolta! Perhettä ja ystäviä ei tarvitse jättää ilman lahjoja.

Tässä vinkit ilmastoystävällisiin lahjoihin, joita rakkaasi saattavat arvostaa enemmän kuin tarpeetonta tavaraa.

Image.. Vinkki 1. Antaa aikaasi ja seuraasi

Mikä kertookaan enemmän välittämisestä kuin oman ajan antaminen? Pienten lasten vanhemmille voi lupautua lapsenvahdiksi, jotta he pääsevät yhdessä tekemään jotain kivaa. Mummo ja vaari arvostavat, kun joku siivoaa heidän kodin. Kaveri on kiitollinen koiran ulkoiluttajasta. Yhdessä on kiva kokata. Kirjoita lupauksesi joulukortille ja anna kortti lahjaksi.

Image.. Vinkki 2. Anna lahjaksi elämys

Mikä on kaverisi lemppari bändi? Tykkääkö siskosi käydä teatterissa? Haaveileeko isäsi hieronnasta? Tavaran sijaan elämyksen antaminen on varma hitti! Jos pystyt, jaa kokemus heidän kanssaan! Pääsette yhdessä viettämään laatuaikaa.

Image.. Vinkki 3: Tee oma joululahja

Oletko käsistäsi kätevä? Vaikka et olisikaan, itsetehdyt joululahjat lämmittävät saajan sydäntä. Ne kertovat, että olet nähnyt vaivaa ja ajatellut juuri häntä. Ilman suurempiakin askartelutaitoja esimerkiksi seuraavat lahjat ilahduttavat varmasti

Kehystetty runo

Kehystetty kuva

Herkkukori

Itsetehdyt leivonnaiset

Image.. Vinkki 4: Osta kierrätettyjä tuotteita

Tykkääkö läheisesi design tuotteista? Tai keräileekö hän vanhoja esineitä? Kirppareilta voi löytää todellisia aarteita, joita ei tavallisissa kaupoissa tule vastaan.

Image.. Vinkki 5: Lahjoita hyväntekeväisyyteen

Lahjoituksen antaminen hyväntekeväisyyteen tai järjestön toiminnan tukemiseen on todellinen ilmastolahja. Levität hyvää maailmassa luomatta yhtään päästöjä.

Tämän vuoden tärkein lahja on suojella uskomatonta planeettaamme Maata, jotta tulevat sukupolvetkin saavat nauttia siitä. Voit ilahduttaa läheistäsi antamalla kortin, joka kertoo, että olet lahjoittanut hänelle tärkeään kohteeseen. Anna lahjasi täältä: joululahja.greenpeace.org

Tiesitkö nämä 5 arkista tekoa ilmaston hyväksi?

Fri, 30 Nov 2018 09:45:00 Z

Image..

Vaikka ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, voit tehdä arjessa valintoja, jotka vähentävät hiilijalanjälkeäsi. Säästät rahaa ja energiaa ja käytät valtaasi.

Tässä viisi kätevää neuvoa, joita yhdessä noudattamalla voimme saada aikaan ison muutoksen!

Image..
TEKO 1: MATKUSTA ILMASTOYSTÄVÄLLISESTI

Jos mahdollista, kulje pyörällä tai kävellen. Samalla kun säästä energiaa ja rahaa, kuntosi nousee ja ilmasto kiittää!

Käytä kimppakyytiä tai julkista liikennettä.

Valitse juna tai bussi lentämisen sijaan. Esimerkiksi Helsingistä Jyväskylään pääsee junalla vajaassa 3,5 tunnissa. Junamatkan hiilipäästöt ovat tasan nolla, sillä suomalaiset junat käyttävät vesivoimalla tuotettua sähköä.

Image..

TEKO 2: SYÖ ENEMMÄN KASVIKSIA JA HEITÄ POIS VÄHEMMÄN

Suunnittele ruokaostoksesi niin, ettei ruokaa tarvitse heittää roskiin

Tee joulupöydästäsi kasvispainotteinen: kasvisjuhlaruoat piristävät perinteistä jouluruokapöytää ja sopivat kaikille

Siirtymällä kasvisruokaan vähennät ruokasi hiilijalanjäljen puoleen!

Image..

TEKO 3: SÄÄSTÄ ENERGIAA

Sammuta elektroniset laitteet, joita et käytä

Tarkista sähkösopimuksesi ja vaihda uusiutuvaan sähköön

Jos mahdollista, asenna aurinkopaneeli tai maalämpöpumppu

Huolehdi talosi lämpöeristyksestä

Kun et ole kotona, käännä patterit pienemmälle

Valitse energiatehokkaita tuotteita

Image..

TEKO 4: KÄYTÄ VALTAASI

Äänestä vaaleissa vain ilmastotekoihin sitoutuvaa ehdokasta

Kuulutko kirkkoon? Vaadi seurakuntaasi lopettamaan metsien avohakkuut.

Onko työpaikallasi ilmastosuunnitelma? Jos ei, ehdota!

Vaadi taloyhtiötä tekemään energiaremontti ja vaihtamaan lämmitys uusiutuvaan

Image..

TEKO 5: KULUTA VÄHEMMÄN

Vaadi tuottajilta kestäviä tuotteita

Osta käytettyjä tuotteita tai osta kimpassa ystävien tai naapureiden kanssa. Ostamisen sijaan lainaa tuotteita, joita tarvitset vain kerran tai harvoin.

Tavaran sijaan anna aineettomia lahjoja. Yhdessä jaettu aika tai tärkeään kohteeseen annettu lahjoitus toisen nimissä koskettavat monesti jopa enemmän kuin tavarat. Voit esimerkiksi antaa joululahjaksi lahjan tuleville sukupolville ja uskomattoman planeettamme Maan suojeluun täältä: joululahja.greenpeace.org

Ilmastovaalit? Todellakin!

Mon, 29 Oct 2018 12:20:00 Z

Suomessa järjestettiin lauantaina 20.10 suurin ilmastomarssi koskaan. Meitä oli paljon! Yhdessä koimme jotain uskomattoman hienoa - tuhannet ihmiset täyttivät Helsingin kadut ja vaativat päättäjiltä toimia ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi.

Kymmentuhatpäinen ihmisjoukko hyppimässä tasajalkaa ja huutamassa iskulauseita sai ihon kananlihalle. Suomen Saamelaisnuoret ry:n puheenjohtaja Petra Laitin, Greenpeacen Kaisa Kososen ja 15-vuotiaan ilmastoaktivistin Greta Thunbergin koskettavat puheet eivät jättäneet ketään kylmäksi. Viestimme oli selvä: ilmasto ei odota, #NytOnPakko toimia! Tapahtuma noteerattiin myös maailmalla ja se inspiroi jopa kansainvälisen ilmastoliikkeen supertähtiä, kuten Bill McKibbeniä ja Naomi Kleinia.

Kuva: Jani Sipilä /Greenpeace

Mikä parasta, viesti ei kaikunut kuuroille korville. Eduskuntatalolla marssia oli vastaanottamassa kahdeksan eduskuntapuoluetta, joista moni oli valmistautunut haasteeseen huolella. Enää ei puhuta yleisellä tasolla siitä, että tärkeää on, vaan nyt puhutaan aikatauluista, jolla Suomi nollaa päästönsä ja luopuu fossiilisista polttoaineista kokonaan. Tämä on mahtavaa!

Me järjestäjät olimme siis haastaneet puolueet vastaamaan seuraaviin vaatimuksiin:

1. Suomen nettopäästöt on saatava alle nollan 2030 mennessä.

2. Fossiilisista polttoaineista on päästävä irti vuoteen 2035 mennessä
3. Kivihiilen ja turpeen poltto lopetetaan 2025 mennessä, eikä uusia turvekenttiä enää avata.

4. Fossiilituet lopetetaan 2020 mennessä.

5. Metsien hakkuita ei kasvateta.

Haasteet oli toimitettu puolueiden edustajille etukäteen, joten kylmiltään heidän ei tarvinnut niihin Eduskuntatalon edessä vastata.

Kuva: Jonne Sippola/Greenpeace

Ilahduttavaa on, että läpi puoluekentän löytyy nyt valmiutta nopeuttaa aikataulua, jolla Suomi vapautuu fossiilisista polttoaineista ja nollaa ilmastopäästönsä - joskin erojakin toki löytyy. Jopa siitä, että päästöiltään kivihiiltäkin pahemman turpeen poltosta on päästävä eroon, alkaa nyt löytyä yksimielisyys. Kyse on lähinnä enää aikataulusta ja puheiden saattamisesta käytäntöön. Tämä lupaa erittäin hyvää - jos painetta toimia pidetään yllä.

Isoimmat erot puolueiden välillä löytyvät, kun kysytään metsähakkuiden lisäämisestä. Ongelma on, että nykyhallituksen suunnitelmat metsien hakkuiden kasvattamiseksi mitätöivät muilla aloilla saavutetut päästövähennykset tai jopa lisäävät Suomen tosiasiallisia kokonaispäästöjä. Kehitys on siis päinvastaista, kuin mitä ilmastokriisin taltuttaminen edellyttäisi. Erityisesti Keskustalle näiden tieteellisten faktojen hyväksyminen on ollut vaikeaa. Tämä kävi jälleen ilmi Matti Vanhasen puheenvuorossa, kun hän kerta toisensa jälkeen yritti väistää kysymyksen siitä, aikooko Keskusta muuttaa linjaansa hakkuiden lisäämisen osalta. Ei selvästikään aio, vaan aikoo jatkossakin väittää mustaa valkoiseksi. Vanhasen mukaan Keskusta aikoo kasvattaa hiilinieluja, mutta tosiasia on, että keskustan johtaman nykyhallituksen linjauksilla Suomen hiilinielu ei kasva.

Kuvat: Jonne Sippola/Greenpeace

Vihreät ja Vasemmisto eivät tuottaneet pettymyksiä. Puolueiden omat linjaukset olivat pitkälti ilmastomarssin järjestäjien tavoitteiden mukaisia. Ne tukevat fossiilisista luopumista 2035 mennessä ja hiilineutraaliutta jo sitä ennen, joskin Vasemmisto pienin perustelluin varauksin maakaasun osalta. Hienoa!

Kuvat: Jonne Sippola/Greenpeace

Isoimmat uutispommit tulivat kuitenkin SDP:ltä ja Kokoomukselta. SDP:n ja Kokoomuksen liikkuminen 2035 hiilineutraaliustavoitteen taakse on merkittävä askel. Aiemmin hallituksen virallinen linja on ollut hiilineutraalius vuonna 2045. Mielenosoituksessa Mykkänen ilmoitti ilahduttavasti tavoitteekseen hiilineutraalin Suomen 2035.

Myös SDP ilmoitti puheenjohtajansa Antti Rinteen suulla puolueen olevan sitoutunut tähän, mikä nostaa lupauksen korkeimmalle mahdolliselle tasolle. Myös RKP:n Anders Adlercreutz sekä Kristillisdemokraattien Tiina Tuomela olivat samoilla linjoilla hiilineutraaliuden suhteen: nykyinen tavoite ei ole riittävä.

Kuvat: Jonne Sippola/Greenpeace

Lisäksi sekä Kokoomus että SDP ilmoittivat tukevansa suorien fossiilisten tukien poistamista mahdollisimman nopeasti 2020 jälkeen. Fossiilituista tullaan vihdoin luopumaan. Sinisten Sampo Terhonkin mukaan niistä luovutaan viimeistään vuoteen 2025 mennessä.

Lisähakkuiden rajoittaminen Suomen hiilinielujen säilyttämiseksi ei saanut niin laajaa tukea kuin olisi tarpeen. Vaikka on aivan selvää, että jos pienennämme hiilinieluja, voidaan hiilineutraaliustavoite 2030-luvulla unohtaa, eivät suuret puolueet ole vielä valmiita sitoutumaan lisähakkuiden rajoittamiseen. Äänenpainot ovat kuitenkin muuttuneet ja etenkin Antti Rinne viesti selvästi olevansa valmis harkitsemaan rajoittamista, jos ilmastonmuutoksen torjunta niin edellyttää.

Kuva: Jonne Sippola/Greenpeace

Fossiilisista kaikki puolueet olivat valmiita luopumaan jo 2030-2040 luvuilla. Keskustan Vanhanen kirjoitti tauluun tavoitevuodeksi 2030. Samoin turvekenttien avaaminen tulee näillä lupauksilla loppumaan pian. Ainoastaan Vanhanen ja Terho eivät vastanneet kysymykseen siitä, tullaanko Suomessa avaamaan enää uusia turvekenttiä.

Kaiken kaikkiaan on toivoa herättävää, kuinka gallupjohtajista sekä SDP:n Rinne että Kokoomuksen Mykkänen näyttävät ymmärtävän kriisin vakavuuden.

Vielä riittää kirittävää, mutta näistä asetelmista on hyvä lähteä kohti ensi kevättä. Ensi eduskuntavaaleista tulee ilmastovaalit.

Nyt on pakko Suomen nousta ilmastonmuutosta vastaan

Wed, 24 Oct 2018 11:45:00 Z

Greenpeace Internationalin ilmastopoliittisen asiantuntijan Kaisa Kososen puhe Ilmastomarssilla Helsingissä lauantaina 20. lokakuuta 2018

Image..

Hyvät ihmiset, ystävät,

Onpa mahtavaa olla täällä tänään. Onpa upeaa, että tulitte. Että olette.

Tämä osoittaa, että ihmisiä kiinnostaa. Että tämä on tärkeää.

Ennen kaikkea tämä osoittaa, että meiltä suomalaisilta löytyy rohkeutta ja voimaa kohdata tämä haaste. Yhdessä.

Me lopetamme ruikuituksen, otamme tämän kriisin haltuun ja käännämme sen mahdollisuudeksi luoda jotain uutta ja kaunista.

Se keskustelu, jota Suomessa nyt käydään ilmastonmuutoksesta, on ainutlaatuista. Täällä kuplii nyt uskomaton muutosvoima, joka voi synnyttää ihmeitä. Ja niitähän tässä nyt tarvitaan.

Meidän mitta on tullut täyteen. Me emme jaksa kuunnella enää yhtään tekosyitä sille, miksi hommat etenee niin hitaasti. Nyt on globaali hätätila, ja on toimittava sen mukaisesti.

Me haluamme olla osa ratkaisua, ei ongelmaa.

***

Pari viikkoa sitten maailman johtavat ilmastotutkijat julkistivat käänteentekevän raporttinsa siitä, mitä ilmastokaaoksen selättämiseksi on tehtävä. Heillä oli kolme tärkeää viestiä.

Tilanne on vieläkin vakavampi kuin luultiin. Me olemme lähempänä peruuttamattomia, katastrofaalisia seurauksia kuin luultiin vain muutama vuosi sitten.

Me elämme ratkaisevia vuosia. Ne päätökset, joita ihmiskunta tekee tässä ihan lähivuosina määrittävät sen, voidaanko tilanne saada vielä jotenkin hallintaan, vai luisutaanko polulle, josta ei ole paluuta.

Fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon niin pian kuin suinkin mahdollista, ja samalla metsiä ja muuta kasvillisuutta, joka sitoo hiiltä, pitää suojella ja lisätä. Koko tähän järjettömään rumbaan, joka täyttää meret muovilla ja tyhjentää metsät elämästä, on saatava tolkku.

Me täällä tänään olemme kuulleet tutkijoiden viestin. Me otamme siitä kopin ja huolehdimme, että Suomi hoitaa oman tonttinsa. Koska nyt on pakko!

Ja koska se tulevaisuus, joka me saadaan tilalle, kun fossiilisista polttoaineista ja tuhoamisen kulttuurista luovutaan, on upea ja kaunis.

***

Me elämmekin todella ainutlaatuisia aikoja ihmiskunnan historiassa. On huimaa olla elossa juuri nyt. Haasteet ovat valtavat, mutta toisaalta myös ratkaisuissa tapahtuu asioita, joita vain muutama vuosi sitten olisi pidetty mahdottomina.

Yhä useampi maa, osavaltio ja kaupunki on tehnyt päätöksiä luopua kivihiilestä, kieltää öljykäyttöiset autot tai siirtyä sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan. Suursijoittajat vetävät rahojaan pois kivihiileltä. Herkulliset kasvisproteeinit korvaavat lihaa lautasilla.

Aurinkoenergian, tuulivoiman ja akkujen hinnat ovat romahtaneet vain muutamassa vuodessa. Mikä oli kallista, on nyt halpaa. Meillä Suomessakin rakennetaan tuulivoimaa jo ilman mitään valtion tukia - juuri sellaisten suurten sähkönkäyttäjien tarpeisiin, joille tuulivoima oli ennen haihattelua.

Nyt meidän pitää vaan uskoa tähän muutokseen ja antaa sille lisää vauhtia. Meidän on uskallettava luopua vanhasta, rohkean ja määrätietoisen politiikan avulla.

***

Mitä me vaadimme Suomen päättäjiltä? Pääkohtia on viisi.

► Suomen nettopäästöt on saatava alle nollan 2030 mennessä. Kyllä. Vaatimus on hurja. Mutta sitä oikeudenmukainen vastuunjako Suomelta edellyttää. Ja sen me teemme mahdolliseksi.
► Fossiilisista polttoaineista on päästävä irti vuoteen 2035 mennessä - kivihiilestä ja turpeesta jo vuosikymmen aiemmin. Toisin sanoen, minulla on yksivuotias tytär. Sinä aikana, hän kasvaa täysi-ikäiseksi, Suomi vapautuu fossiilisista polttoaineista kokonaan.
► Fossiilituet lopetetaan 2020 mennessä, eli käytännössä heti.
► Metsien hakkuita ei kasvateta, eikä yhtään turvekenttää enää avata.
► Ilmastoystävällinen elämä tehdään kansalaisille helpoksi ja houkuttelevaksi.

Ja tämä viimeinen on erityisen tärkeä. Ilmastoystävällinen elämä ei saa olla hampaat irvessä tekemistä, tai jotain, mitä jotkut tekevät jos huvittaa. Sen pitää olla se perustapa, miten täällä ollaan ja eletään. Sen pitää olla hauskaa. Ja päättäjien tehtävä on luoda sille puitteet.

***

Maailma janoaa nyt ratkaisuja. Käytännön ratkaisuja siitä, miten fossiilisista polttoaineista luovutaan ja miten talous sovitetaan planeetan reunaehtoihin.

Meiltä Suomesta niitä löytyy. Ja mitä ei löydy, se keksitään, sillä se yhdistelmä korkean teknologian osaamista, resursseja ja kansalaisten luovuutta ja tukea, joka Suomesta löytyy, on ainutlaatuinen

Me olemme maailman kärkeä niin monella hyvinvoinnin, talouden, osaamisen ja innovaation mittareilla, että melkein hävettää. Siis sehän on ihan uskomatonta!

Siksi juuri meidänlaisiin maihin ja kansalaisiin kohdistuu nyt myös suuret odotukset. Koska jos me emme ota tätä vakavasti ja näytä, miten hyvinvointia, turvallisuutta ja onnellisuutta luodaan ja ylläpidetään ilman fossiilisia polttoaineita ja ekosysteemien tuhoamista, niin kuka sitten?

Yli sata vuotta sitten suomalaiset tekivät historiaa antamalla poliittiset oikeudet naisille, ensimmäisenä maana maailmassa. Myöhemmin mullistimme käsityksen puhelimista ja viestinnästä. Nyt voimme tehdä historiaa päättämällä toimista, joilla Suomi vapautuu fossiilisista polttoaineista ensimmäisten joukossa maailmassa - keinoin, joista voimme olla ylpeitä.

Itsestään se ei tapahdu. Meidän on vaadittava, että se tapahtuu. Niin kauan, että se tapahtuu.

***

Juuri nyt puoluejohtajat vakuuttavat kilpaa ottavansa ilmastonmuutoksen torjunnan tosissaan, mutta tosipaikan tullen lupaus unohtuu ja rohkeus karisee. On helpompi takertua vanhaan. Mutta se on häviäjien valinta.

Kyllä, hienoja päätöksiäkin on tehty - kuten nyt kivihiilen kieltäminen, josta hallitus antoi juuri eilen esityksensä eduskunnalle. Se on hienoa ja se onkin jo noteerattu maailmalla rohkeana tekona, joka nostaa Suomea maailmankartalle.

Mutta kun samaan aikaan metsien hakkuita lisätään ennätyksellisesti niin, että ilmastohyödyt mitätöityvät, jää koko touhusta huono maku. Nykyhallituksen ilmastopolitiikka ei vähennä Suomen tosiasiallisia päästöjä lainkaan yli kymmeneen vuoteen vaan jopa lisää niitä!

Siksi meidän kansalaisten on nyt osoitettava, että tämä peli ei vetele. Pieni fiksailu siellä täällä ei enää riitä, vaan nyt tämä homma ratkaistaan aikuisten oikeasti. Ilman vilunkipeliä.

Me vaadimme, että Suomi käyttää potentiaalinsa maksimaalisesti ja näyttää maailmalle, miten ilmastohaaste selätetään. Siitä tulee upeaa!

Tiedättehän Finlandia-hymnissä sen kohdan, jossa lauletaan “Oi nouse Suomi, näytit maailmalle”? Tuleeko teillekin siitä kylmiä väreitä?

Nyt on taas aika. Oi nouse Suomi, näytä maailmalle, sä kuinka karkoitat kurjuuden!

Muistakaa tämä päivä. Nämä ihmiset. Me, jotka sen teimme. Sillä nyt iso käänne tapahtuu.

Kiitos!

Metsiemme sankarit Mona ja Liisa

Fri, 19 Oct 2018 07:01:00 Z

Image..

Mona Sumelius, 68, ja Liisa Näntö, 56, keräävät nimiä Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteeseen. Kiinnostus vapaaehtoistyötä kohtaan heräsi omien tyttärien kautta. Työtä motivoi rakkaus metsään ja kiinnostavat keskusteluaiheet ihmisten kanssa.

Miten teistä tuli Greenpeacen vapaaehtoisia?

Mona: Kun minusta tuli mummo, sain uutta perspektiiviä tulevaisuuteen ja ilmastonmuutokseen. Tyttäreni oli myös aktiivinen, niin oli helppoa lähteä mukaan, kun on seurannut toimintaa läheltä.

Liisa: Tyttäreni oli Greenpeacessa harjoittelijana ja vapaaehtoiskoordinaattorina. Olin kiinnostunut ympäristöasioista ja 5 vuotta sitten lähdin mukaan.

Miksi keräätte nimiä?

Mona: Olen sitä mieltä, että avohakkuut valtion mailla pitää lopettaa. Minusta on ihan kauheaa ajatella, että maailmalla pyyhitään pyllyä Suomen metsillä tai että ne [metsät] menee tuolla autojen bensatankeissa.

Liisa: Metsät on minulle erityinen sydämen asia ja minä olen aina harrastanut vaeltamista. Talousmetsistä puuttuu sielu ja elinmahdollisuudet monille lajeille.

Millaista nimien kerääminen on ollut?

Liisa: Se on motivoivaa. Tässä on tietty tavoite ja jos me saadaan tietty määrä [nimiä] täyteen, niin tästä asiasta on ainakin keskusteltava. Tästä syntyy paljon kiinnostavia keskusteluja ihmisten kanssa, jotka ovat eri mieltä.

Mona: Toukokuusta asti olemme olleet 5-6 kertaa [keräämässä nimiä]. Se on aika helppoa. Moni sanoo, että “aa joo, olen ajatellut kirjoittaa netissä, mutta minä kirjoitan tässä”. Suurin ongelma on 50-60 vuotiaat miehet jotka ovat perineet metsäpalstan. Suurin osa allekirjoittaa, toisilla on tottakai se, että “minä en laita nimeäni mihinkään”.

Keitä allekirjoittajat ovat?

Liisa: Yllättävän paljon vanhoja ihmisiä. Vanhin allekirjoittaja on ollut 99-vuotias. Hänet olisi pitänyt saada filmattua, kun hän puhui. Hän sanoi, että luonnonsuojelu on hänelle tärkeä asia. Että siinä iässä, kun väistämättä ei voi olla hirveän monta vuotta jäljellä, sillä on merkitystä millaiseksi maapallo jää itsensä jälkeen. Aika usein on myös niitä, jotka omistaa metsää itse. Yksi nainen kertoi, kuinka metsänhoitoyhdistys painosti hänet avohakkaamaan oman metsänsä. Hän ei tiennyt paremmasta. Tässä voi auttaa ihmisiä näkemään asioita eri näkökulmasta. Tässä ei ole kyse pelkistä allekirjoituksista.

Mitä ihmisiä eniten askarruttaa?

Liisa: He kysyvät, miksi avohakkuut ovat huono juttu. Vastaan, että avohakkuista seuraa tasaikäinen metsä, jossa lajeilla ei ole mahdollista elää. Eri rakenteisessa metsässä on ravintoa eri eliölajeille.

Mona: Me kerrotaan siitä, että kaikille olisi parempi jatkuva kasvatus ja että valtion maat ovat kansallisomaisuutta. Minä puhun niistä, joiden koti se metsä on. Pieneliöt, kasvit ja kaikki muu tuhoutuu moneksi kymmeneksi vuodeksi [avohakkuiden seurauksena]. Toisia huolettaa tämä lappu, että minne se menee ja tuleeko sitten kauheasti sähköpostia. Sanon vaan, että ei tule.

Mitä sanoisitte niille, joita kiinnostaa nimienkeruu?

Mona: Tätähän [vapaaehtoistyötä] on hirveen monenlaista. Minusta Greenpeace on siitä hyvä, että saa koulutusta esimerkiksi Greenspeakeriksi. Helsingissä olen myös mukana kanoottiporukassa. Siellä saa oppia ja saa harjoitusta.

Mitä haluaisitte sanoa lukijoille?

Mona: Minun mielestä kaikkien pitäisi aktivoitua ympäristön takia. Me olemme jo niin pitkällä ilmastonmuutoksessa, että ei ole aikaa jossitella asian kanssa. Meillä on vaan tämä yksi maapallo.

Liisa: Greenpeacella on kuukausilahjoittajien avulla mahdollisuus tehdä oikeaa tutkimusta. Ja se tieto mikä välitetään, perustuu tutkittuun tietoon.

Nyt se tapahtuu. Me selätämme ilmastokriisin.

Thu, 18 Oct 2018 12:16:00 Z

Image..Onhan tästä puhuttu. Ilmastonmuutoksesta. Mutta ei koskaan tällä vakavuudella.

Nyt suomalaisten mitta on tullut täyteen. Ruikutus saa loppua ja toimet alkaa - ihan eri mittakaavassa kuin ennen. Ja tämä on mahtavaa, sillä ilmastokriisin selättämiseen tarvitaan myös meitä, juuri nyt.

Miksi?

Koska maailma janoaa nyt ratkaisuja. Käytännön ratkaisuja siihen, miten tämä kriisi otetaan haltuun.

Ja niitä meiltä löytyy. Mitä ei löydy, se keksitään, sillä se yhdistelmä korkean teknologian osaamista, resursseja ja kansalaisten luovuutta ja tukea, joka Suomesta nyt löytyy, on ainutlaatuinen. Olemme maailman kärkeä niin monella mittarilla, että melkein hävettää. Juuri siksi meidän osaamiseemme kohdistuukin nyt myös suuret odotukset.

Siispä toimiin!

Vuonna 1906 Suomi teki historiaa antamalla poliittiset oikeudet naisille, ensimmäisenä maana maailmassa. Sitten mullistimme käsityksen puhelimista ja viestinnästä. Nyt voimme tehdä historiaa päättämällä toimista, joilla Suomi vapautuu fossiilisista polttoaineista ensimmäisten joukossa maailmassa - keinoin, joista voimme olla ylpeitä.

Itsestään se ei tapahdu. Meidän on vaadittava, että se tapahtuu.

Juuri nyt puoluejohtajat vakuuttavat kilpaa ottavansa ilmastonmuutoksen torjunnan tosissaan, mutta tosipaikan tullen lupaus unohtuu. Vaikka hienoja päätöksiäkin on tehty - tuulivoima kasvaa ja kivihiili kielletään - on kokonaissuunta yhä hukassa. Haitallisiin yritystukiin ei puututa, arktisesta öljynporauksesta ei irtauduta, valtionyhtiöt jatkavat ilmastoporsastelua ja hakkuita suunnitellaan lisättävän niin, että nykyhallituksen ilmastopolitiikka ei vähennä Suomen tosiasiallisia päästöjä lainkaan yli kymmeneen vuoteen!

Siksi meidän kansalaisten on nyt osoitettava, että tämä peli ei vetele. Pieni fiksailu siellä täällä ei enää riitä, vaan nyt tämä homma ratkaistaan aikuisten oikeasti.

Suomi on pieni, kyllä, eikä ongelma yksin meidän päästöillä ratkea suuntaan tai toiseen. Mutta meidän toimillamme se voi nytkähtää merkittävästi oikeaan suuntaan.

Pienuus on myös vahvuus. Meillä on hallittavissa oleva kokonaisuus, jonka puitteissa voimme luoda kansainvälisesti innostavan esimerkin siitä, miten korkeaa elintasoa, hyvinvointia, turvallisuutta ja onnellisuutta luodaan ja ylläpidetään ilman fossiilisia polttoaineita ja ekosysteemien tuhoamista. Ratkaisemalla haasteita suomalaisissa kaupungeissa, tehtaissa, kouluissa ja kodeissa luomme ratkaisuja koko maailmalle, oli se sitten nyhtökauraa, pyöräilybaanoja, älyverkkoja tai energian tekemistä ilmasta.

Pienet voivat tehdä suuria. Tanskalaiset tämän jo todistivat, luomalla tyhjästä globaalin tuulivoimateollisuuden, joka suitsii nyt Kiinankin päästöjä. Uusiseelantilaiset vuorostaan osoittivat hiljattain, että öljyn- ja kaasunporauksen voi poliittisin päätöksin lopettaa, luoden kansainvälisesti merkittävän ennakkotapauksen. Irlantilaiset irrottivat ensimmäisenä maailmassa valtiollisen sijoitusrahastonsa hiilestä, öljystä, kaasusta ja turpeesta.

Ruotsalaiset aikovat olla yksi maailman ensimmäisistä fossiilivapaista hyvinvointiyhteiskunnista. Mutta entäs jos me ehdimmekin ensin?

Oi nouse Suomi, näytä maailmalle!

Sitä me vaadimme, kun kokoonnumme lauantaina 20.10. Helsinkiin ilmastomarssille, lukuisten suomalaisten järjestöjen koollekutsumina. Me vaadimme, että Suomi käyttää potentiaalinsa maksimaalisesti ja näyttää maailmalle, miten ilmastohaaste selätetään.

Me marssijat olemme osa ratkaisua. Me rakennamme sen hiilivapaan Suomen, jonka me ansaitsemme ja josta voimme olla ylpeitä, koska #NytOnPakko!

Kuten kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n puheenjohtajistoon kuuluva Debra Roberts hiljattain tiivisti: "Lähivuodet ovat luultavasti tärkein ajanjakso koko ihmiskunnan historiassa."

Käytetään nuo vuodet hyvin.

Mitä poliitikoilta sitten pitäisi vaatia? Tässä tärkeimpiä:

1) Päästöt negatiivisiksi 2030 mennessä.
2) Eroon hiilestä ja turpeesta 2025, öljystä 2035.
3) Fossiilisten tukeminen lopetetaan.
4) Ilmastoystävällinen elämä tehdään kansalaisille helpoksi ja houkuttelevaksi.

Nähdään lauantaina! Siitä tulee upeaa!

#NytOnPakko #KukaMuuMuka

Mitä jos ilmastonmuutos vie meiltä luottamuksen tulevaisuuteen?

Wed, 10 Oct 2018 07:58:00 Z

Image..Uusi kansainvälisen ilmastopaneelin raportti analysoi mahdollisuuksiamme pitää ilmaston lämpeneminen Pariisin sopimuksen tavoittelemassa 1,5 asteessa. On vaikea hahmottaa 1,5 ja 2 asteen lämpenemisen eroa, mutta tämä ero on yksi aikamme suurimmista kysymyksistä.

Uusin ilmastotiede kertoo, että mitä lähemmäksi kahta astetta ajaudumme, sitä suurempi on todennäköisyys, että ilmaston lämpeneminen riistäytyy käsistä ja etenee kohti jopa 4 astetta, joka tarkoittaisi monella tapaa tuntemamme ihmiskunnan loppua. Aikaikkuna katastrofin välttämiseksi on todella pieni. Se määrä hiilidioksidia, jonka voimme päästää ilmakehään pysyäksemme 1,5 asteessa, on päästetty tällä tahdilla vuonna 2030. Siihen on 12 vuotta.

Päästöt on saatava laskuun 2020 kunnes olemme globaalisti päästöttömässä yhteiskunnassa jo vuonna 2050. Haaste on ennennäkemätön, emmekä ole ottaneet sitä tosissamme. Ikävä totuus on, että näillä toimilla olemme menossa kohti todella pelottavaa tulevaisuutta. Ilmastonmuutos on monella tapaa edennyt nopeammin kuin on luultu ja vastauksemme siihen ovat edelleen hajanaisia, liian pieniä ja myöhässä.
Image..
On hyvin ymmärrettävää psykologisesti, että ilmastonmuutoksen todellisuuden näkeminen on asia, jolta suojaudumme kieltämällä, sivuuttamalla ja tukahduttamalla. Itsekin pakotan itseni optimismiin, jotta säilyttäisin toimintakykyni. Samalla huijaamme itseämme jatkamaan kuten ennenkin, kiinnittymään niihin arjen toistuviin mekanismeihin, jotka uskottelevat meille, että kaikki on kuin ennenkin. Mutta jos jatkamme näin, emme pysty tarvittavaan toimintaan.

Meillä on metreittäin vankkaa ilmastotiedettä, mutta sen olemassaolo ei ole saanut aikaan muutosta. Näin suuri muutos vaatii valtavaa sisäistä motivaatiota ja pakkoa, ja sen syntyminen on kiinni tunteista.

Jos emme muuta suuntaa lähivuosina, seuraavat sukupolvet eivät ehkä pysty sitä enää tekemään. Näemme jo nyt esimerkkejä siitä, mitä on tulossa. Merenpinnan nousua, hirmumyrskyjä, kuivuuskausia, ruoantuotannon huomattavaa heikentymistä. Satojen miljoonien ihmisten muuttoaalto on todellisuutta jo seuraavina muutamana vuosikymmeninä.

Keskustelu sopeutumisesta tähän tulevaisuuteen on hapuilevaa ja alustavaa. Vielä vähemmän on kuitenkin keskusteltu siitä, mitä mielissämme tapahtuu.

Meistä herkimmillä ja rehellisimmillä tämä todellisuus on jo mennyt ihon alle, ja heidän tunteistaan saamme osviittaa siihen, minkä kanssa saamme painia kohta väestötasolla.

Otaniemen yliopistokampuksella on aloitettu opiskelijoille ilmastoahdistuksen purkupiiri, jossa kävin viime keväänä vierailemassa. On järisyttävää, miten perustavanlaatuinen tulevaisuusajattelua muokkaava tekijä ilmastonmuutos on jo nyt tämän hetken parikymppisille, ja miten suuri kuilu on heidän tunteidensa ja poliittisen puheen, saati sitten toiminnan välissä.

Moni nuori painii kysymysten kanssa, joihin kukaan ei vastaa:

Mitä alaa kannattaa yleensä opiskella, kun kaikki muuttuu?
Miten ikimaailmassa voisi uskaltaa hankkia lapsia?
Miten luottaa mihinkään, mitä yhteiskunta tarjoaa, kun tähän ilmiselvään vaaraan ollaan näin huonosti varautuneita?

Image..

On selvää, että aika moni asia niin henkilökohtaisesti kuin yhteiskunnassamme nojaa luottamuksen varaan. Tämä kaikki on kriisiaikoina uhattuna, ja nyt olemme menossa kohti sellaisen mittaluokan kriisiä, jota emme ole ennen nähneet. Tiedämme, että humanitäärisissä kriireissä, sodissa ja nälänhädissä luottamus ja usko tulevaisuuteen on olennaista inhimilliselle jaksamiselle.

Vahvatkin yhteiskunnat hajoavat, jos ihmiset menettävät luottamuksen tulevaisuuteen ja kokevat, että parempaan elämään ei ole mahdollisuutta. Pakolaisaallot ovat jo nyt täynnä ihmisiä, jotka eivät enää uskoneet tulevaisuuteen omassa maassaan.

Ihmisen resilienssi ja kyky sopeutua on uskomaton, mutta pahimmissakin kriiseissä jaksamisen täytyy perustua sille, että on jotain toivoa paremmasta, uskoa siihen että surkeus ei jatku loputtomiin. Eikö ole niin, että kestävyytemme ja joustavuutemme vaikeimpina hetkinä nojaa rakkauteen ja toivoon, ja ajatukseen vaikeuksien voittamisesta?

Miten pystymme ylläpitämään tällaista toivoa, jos annamme ilmastonmuutoksen luisua käsistämme?

Filosofi Samuel Scheffler on pohtinut tilannetta, jossa ihminen tietäisi, että pian hänen kuolemansa jälkeen koko ihmiskunta lakkaa olemasta. Miten tämä muuttaisi tapaa, jolla elämme elämämme? Schefflerin mukaan perustavanlaatuisesti.

Ihminen kaipaa elämältään merkitystä, ja tämä merkitys tuntuu nojaavan suurelta osin sille, mitä tapahtuu meidän jälkeemme. Haluamme nähdä elämäntyöllämme olevan merkitystä, haluamme nähdä lastemme elävän ja saavan lastenlapsia, sukupolvien ketjun jatkuvan. Haluamme ajatella, että metsät, vuoret ja valtameret ovat edelleen olemassa, vaikka me lähdemme. Scheffler väittää, että kykymme elää täyttä ja tyydyttävää elämää riippuu itse asiassa monella tavalla seuraavista sukupolvista.

Mitä, jos olemme ilmastonmuutoksen takia pian tilanteessa, jossa kokonaiset sukupolvet menettävät luottamuksensa tulevaisuuteen? Ei vain siihen, että heillä olisi mahdollisuus parantaa elämänlaatuaan, vaan elämän jatkumiseen ylipäänsä?

Miten rakentuisi työelämä ja politiikka, jossa hoitaisimme tuntemamme sivilisaation viimeisen sukupolven asioita? Mitä opettaisimme lapsillemme ja miten kertoisimme heille elämästä? Mistä rakentaisimme merkityksen elämälle? Menettäisikö historia merkityksensä ja mitä seuraisi siitä, että emme enää edes yrittäisi tehdä uutta historiaa?

Ajatuksilla tulevaisuudesta on yhteys myös toimijuuteen. Monelle meistä toivo ja luottamus syntyvät helpommin, jos koemme, että voimme vaikuttaa tulevaisuuteen.

Useimmat tuntemani ihmiset, jotka toimivat ilmastonmuutoksen torjumiseksi, sanovat että nimenomaan mielekäs toiminta on paras tapa pitää ahdistus loitolla. Moni kokee myös, että toiminta on moraalinen velvollisuutemme ja kaikkein ahdistavinta olisi luopua toivosta.

Toki toivolle ja luottamukselle on myös perusteita. Meillä on käsissämme teknologia, jolla muutos on mahdollista toteuttaa. Moni niistä teknologisista ja kulttuurisista vallankumouksista, joita tarvitsemme, on jo meneillään, ja niitä tarvitsee vain nopeuttaa.

Tätä toivon ja luottamuksen mielialaa pitäisi nyt ruokkia.

Miten voisimme olettaa, että kansalaiset muuttavat elämäntapojaan, jos poliitikot toistelevat jatkuvasti, että pieni Suomi ei voi tehdä mitään, koska Kiina tuottaa kuitenkin niin paljon enemmän päästöjä? Miten voimme odottaa valistuneiden kansalaisten luottamusta, jos johtajamme tarjoavat katteettonta optimismia samalla kun hallitukset syytävät edelleen miljardien tukia fossiilisille aloille?

Emme voikaan.

Jokaisen elämässä tulee joskus suuren kriisin hetki, joka läpivalaisee kaiken ja saa arjen näyttämään erilaiselta. Ilmastonmuutoksen pitää olla meille tällainen kollektiivinen totuuden hetki, joka muuttaa kaiken. Koska muuten ei ole toivoa. Ilman toivoa ei ole luottamusta, ja ilman luottamusta ei ole toimintaa.

Kivihiilikiellon lyhyt historia

Wed, 22 Aug 2018 11:29:00 Z

Kivihiilikiellon lyhyt historia

Suomessa suunnitellaan parhaillaan lakia, joka kieltäisi ilmastoa kärventävän kivihiilen polton energiantuotannossa vuoden 2029 jälkeen. Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kannalta hiilivoimalat olisi pitänyt sulkea jo eilen.

Hiilenpolttajat ja etujärjestönsä Energiateollisuus ovat olleet hiilikieltosuunnitelmista täysin poissa tolaltaan. Näin vaikka kivihiilikielto ei voi mitenkään olla yllätys heille. Kivihiilen poistamisesta on puhuttu Suomessa koko 2000-luvun ajan. Lue alta hiilestä luopumisen lyhyt historia.

Hiilikieltokeskustelun historia tiivistettynä. Lähde: https://www.facebook.com/GOAT.aus/photos/a.427375331032714.1073741828.302737506829831/442559749514272/?type=3&theater

2001: Kivihiilen kulutus 4,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Hiilikieltoa ehdotetaan.

Ensimmäisen kerran hiilen kieltämisestä puhuttiin, kun pääministerinä oli Paavo Lipponen, televisiosta tuli lauantaisin Iltalypsy ja Facebookin sijaan kännyköillä näppäiltiin matopeliä. Vuoden 2001 hallituksen ilmasto-ja energiapoliittisessa selonteossa puhutaan siitä, kuinka Kioton pöytäkirjan tavoitteet vaativat kivihiilestä eroon pääsyä.

Selonteossa ehdotetaan uusien hiiltä pääpolttoaineenaan käyttävien sähköä, lämpöä tai molempia tuottavien voimaloiden rakentamisen kieltämistä sähkömarkkinalain muutoksilla. Selonteossa puhutaan myös hiilenpolton kieltämisestä olemassa olevissa voimaloissa: “Mikäli päästöjen kehityksen kannalta on välttämätöntä, voidaan lainsäädännöllä kieltää myös olemassa olevia laitoksia käyttämästä kivihiiltä”.

Energia-ala pöyristyi. Hiilenpolttajat puhuivat jopa 2,5 miljardin korvausvaatimuksista, jos ilmaston kärventäminen tällä polttoaineella loppuisi Suomessa.

Hiilenpolttajat reagoivat puheisiin kivihiilen alasajosta vuonna 2002.

2009: Kivihiilen kulutus 4,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Hiilenpoltto loppuu 2020-luvulla

Vuosi 2009. Barack Obama valittiin yhdysvaltain presidentiksi. Michael Jackson kuoli. Kööpenhaminassa järjestettiin ilmastokokous. Vanhasen toinen hallitus ja hallituksen tavoitteena päästä täysin eroon hiilen käytöstä energiantuotannossa viimeistään 2020 -luvulla.

Tämä yhdeksän vuoden takainen tavoite on siis tismalleen sama kuin nykyisen hallituksen ilmasto-ja energiastrategian tavoite. Mauri Pekkarinen kommentoi tuolloin, että “hiilen osuus kansallisessa hiilidioksidipäästöjen taakassa on niin suuri, ettei muuta vaihtoehtoa ole.”
Helsingissä tämäkin aikataulu nähtiin liian tiukkana.

2012: Kivihiilen kulutus 3,6 miljoonaa tonnia vuodessa, hiilenpoltto loppuu 2025 ja Suomi mainittu!

Sauli Niinistö valittiin ensimmäiselle presidenttikaudelleen kevättalvella 2012. Yhdysvalloissa suurin koskaan Atlantin valtamerellä havaittu hirmumyrsky Sandy aiheutti mittavia tuhoja.

Vuonna 2012 Kataisen hallituksen elinkeinoministeri ja nykyinen EK:n puheenjohtaja Jyri Häkämies ehdotti, että Suomessa luovuttaisiin kivihiilen käytöstä kokonaan vuoteen 2025 mennessä.

Suunnitelma noteerattiiin maailmalla Yhdysvaltoja ja Austraaliaa myöten. Esimerkiksi HuffingtonPost kirjoitti: “If all goes according to plan, Finland will become the first European country to stop using coal, with a goal to phase out the energy source by 2025.”
Vicessa kehotettiin koko maailmaa tekemään “kuin Suomi ja haistattamaan hiilelle paskat”.

Energia-ala oli jälleen ällikällä lyöty. Fortumin silloinen lämpöliiketoiminnan investointijohtaja Dan Blomster kommentoi YLE:lle hiilestä luopumista:

“Jos kaikki kivihiili pitäisi korvata koko pääkaupunkiseudulla, se vaatisi valtavia määriä uusiutuvaa polttoainetta tai muita ratkaisuja ja se on kyllä kova haaste. Minulla ei ole siihen tällä hetkellä vastausta, mutta ehkä vähitellen pitäisi alkaa miettimään, mitä se sitten tarkoittaisi.”

Tähän mennessä miettimisaikaa olikin ollut vasta 11 vuotta.

Fortumille kuitenkin pisteet siitä, että sittemmin tämä fundeeraaminen on johtanut myös hyviin tuloksiin, kuten geotermisen lämmön pilotointiin Espoossa yhdessä St1:n kanssa sekä kaukolämpöverkon avaamiseen kaikille halukkaille, siten, että esimerkiksi kiinteistöjen hukkalämpö saadaan paremmin talteen.

2014: Kivihiilen kulutus 3,8 miljoonaa tonnia vuodessa. Tavoite luopua hiilestä 2025 mennessä.

Kuuden vuoden kuuliaisuutta on kaksi vuotta takana. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö osallistuu New Yorkissa YK:n ilmastoa käsittelevään huippukokoukseen. Sauli Niinistö vahvistaa kaksi vuotta aiemmin huomiota herättäneen viestin ja kertoo puheessaan Suomen pyrkivän lopettamaan hiilenpolton 2025 mennessä.

2015: Kivihiilen kulutus 2,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Hanasaaren voimalalle sulkemispäivä.

2015 Suomessa ja koko maailmassa juhlittiin. Pariisissa saatiin aikaan historiallinen ilmastosopimus. Helsingissä taas saatiin monen vuoden kamppailun ja 15 000 ihmisen vetoomuksen jälkeen päätös siitä, että pääkaupungin toinen häpeäpilkku, Hanasaaren hiilivoimala suljetaan 2025 mennessä.

2016: Kivihiilen kulutus 3,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Hiilenpoltto loppuu 2030 mennessä.

Pariisin ilmastosopimusta juhlittiin Suomessa kääntämällä hiilen kulutus jyrkkään nousuun.

Loppusyksystä 2016 Suomessa julkistettiin uusi Energia-ja Ilmastostrategia. Osana tätä strategiaa linjattiin, että “kivihiilen käyttö lopetetaan ja mahdollisesti jopa lailla kielletään vuoden 2030 jälkeen”. Energiateollisuus pöyristyi taas ja kertoi MTV3:lle seuraavaa:

“Tällainen kieltäminen on erittäin voimakas toimenpide, joka antaa hyvin vahvan signaalin kaikille sijoittajille, että hallitus voi tehdä hyvin arvaamattomia ja äkkipikaisia päätöksiä minkä tahansa energiantuotantomuodon tai teollisuuden osalta”.

Arvaamatonta ja äkkipikaista. Keskustelua kivihiilen kieltämisestä Suomessa oli tässä vaiheessa käyty 15 vuoden ajan.

2018: Kivihiilen kulutus 3,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Hiilelle loppu 2025?

Tämän vuoden alussa ministeri Kimmo Tiilikainen ehdotti, että kivihiilikieltoa aikaistettaisiin vuoteen 2025, eli takaraja asetettaisiin siihen mistä vuosikausia oli ollut puhe. Tätä tavoitetta tukee myös selvä enemmistö suomalaisista.

Maaliskuussa työ-ja elinkeinoministeriö julkaisi raportin kivihiilikiellon taloudellisista vaikutuksista. Raportin mukaan vuoden 2025 hiilikielto aiheuttaisi 190 miljoonan euron kustannukset.

Hirveää.

Lukua voi suhteuttaa esimerkiksi siihen, että Suomen omaa hiiltä, eli turvetta, tuetaan vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla.

Raportti oli monella tapaa ongelmallinen ja näitä ongelmia on eritelty esimerkiksi Hiilivapaa Suomi-kampanjan blogissa. Hiilen polttamisen vaihtoehdot oli rajattu tarkastelussa vain kahteen eri vaihtoehtoon: biomassaan tai kaasuun, vaikka vaihtoehtoja on. Raportissa ei tarkastalla lainkaan energiatehokkuuden, kysyntäjoustojen, lämpöpumppujen, aurinkoenergian, geotermisen energian ja kaukolämpöverkkojen kehittämisen roolia kivihiilen korvaamisessa eikä arvioida näiden vaihtoehtojen vaikutuksia.

Kesä 2018

Kulunut kesä herätti suomalaiset siihen, että ilmastonmuutos on jo täällä. Heinäkuu oli koko mittaushistorian kuumin. #Helleinferno teki olosta tuskaisen ja myötävaikutti leväpuuron leviämiseen uimarannoille. Suomessa ja Ruotsissa riehui metsäpalot.

Heinäkuussa tuli lausunnolle myös hallituksen esitys hiilikieltolaista. Lausuntoaika päättyi viime viikolla. Lakiesityksestä annettujen lausuntojen perusteella hiilenpolttajia ei käristyskupolit paljoa paina.

Energiateollisuuden näkemyksen mukaan kivihiilen kieltäminen nähdään turhana. Keskeinen väite on, että hiilenpoltto loppuisi ilman kieltoakin 2030 mennessä.

Vaan kun ei loppuisi. Helsingissä paikallinen energiayhtiö Helen on ilmoittanut aivan suoraan, että hiilen poltto ei lopu 2030 mennessä ellei kieltolakia tule (s.41): “Helen ei voi hyväksyä tätä vaihtoehtoa muuta kuin pakkolain kautta”. Lakiesitystä koskevassa lausunnossaan Helen vaatii “siirtymäaikaa” hiilestä luopumiselle.

Hiilestä on pyritty eroon 17 vuotta. Nykyesityksen mukaan se loppuisi 2029. Kolmenkymmenen vuoden siirtymäaika ei siis olisi tarpeeksi maailman parasta kaupunkienergiaa tuottavalle yhtiölle?

Jämäkällä poliittisella ohjauksella saadaan energiayhtiöt ja teollisuus raiteilleen ja nykyaikaiset ratkaisut käyttöön lämmöntuotannossa.

Siksi me tarvitsemme vihdoin päätöksen kivihiilen ja turpeen alasajosta Suomessa ja suunnitelman Salmisaaren hiilivoimalan korvaamiseksi. Siksi meidän on vaadittava parempaa kaupunkienergiaa Helsinkiin. Allekirjoita vetoomus ja tule mukaan.

Mitä metsän palamisesta seuraa?

Tue, 31 Jul 2018 11:10:00 Z

Traagiset tapahtumat Kreikassa. Ruotsin poikkeukselliset metsäpalot, jotka vasta viikkojen sammutustöiden jälkeen ollaan saamassa hallintaan. Venäjällä palaa valtava määrä metsää.
Image..
Ihmisten mielessä on ollut luonnollinen kysymys. Onko tämä ilmastonmuutoksen syytä?
Vastaus on kyllä. Ilmastonmuutos on yksi osatekijä, joka tekee paloista aikaisempaa todennäköisempiä. Kun äärimmäiset sääilmiöt – tässä tapauksessa kuivuus – lisääntyvät, palon vaara kasvaa.

Mekanismi toimii valitettavasti myös toisin pain. Vaikka metsäpalot ovat myös luonnon tapa uudistaa metsää, rajut ja laajat metsäpalot niin pohjoisissa kuin trooppisissa metsissä hävittävät elintärkeää hiilinielua ja vapauttavat hiiltä suuret määrät ilmakehään.

Metsäpalot eivät siis ole vain paikallinen tragedia. Suorat päästöt metsäpaloista ovat jopa 25 prosenttia kaikista vuosittaisista päästöistä. Nämä päästöt ovat ilmastoneuvotteluilta piilossa, sillä niitä ei vielä oteta päästölaskennassa täysimääräisesti huomioon.

Tänä vuonna Venäjällä on palanut jo 13 miljoonaa hehtaaria ja yli kolme miljoonaa hehtaaria palaa edelleen. Palanut alue on enemmän kuin kolmasosa Suomen pinta-alasta. Vain osaa näistä edes yritetään sammuttaa. NASA:n mukaan Venäjän metsäpalojen savu on tänä vuonna kiertänyt puoli maapalloa. Tuulet vievät myös mustaa hiiltä Arktikselle, mikä pahentaa edelleen ilmastonmuutosta.

Myös Ruotsissa on pahimmillaan palanut yli 60 paikassa yhtäaikaa. Vaikka Suomi on tähän mennessä selvinnyt lähinnä säikähdyksellä, Ruotsin kokemus on hyvä muistutus siitä, että emme ole kunnolla varautuneet tällaisiin kuiviin ja kuumiin kesiin.

Onneksi jotain on tehtävissä. Me voimme Suomessa olla ylpeitä varovaisuudestamme, mutta maailmanlaajuisesti noin 90 prosenttia paloista on ihmisen sytyttämiä – yleensä siis puhdasta huolimattomuuta.

Jotta asia saisi ansaitsemansa huomion, Pariisin sopimuksen soveltamisessa on palot otettava laskennassa täysimääräisesti huomioon.
Image..
Käytännön tasolla voit myös auttaa Greenpeacen aktivisteja sammuttamaan paloja. Greenpeace on vuosien ajan kouluttanut Venäjällä vapaaehtoisia metsäpalojen sammuttajia.
Ja ennen kaikkea voit auttaa pitämään pohjoiset metsämme hyvässä kunnossa. Tutustu ja tule mukaan.