­

Uutiset

Kirkkohallituksen yleiskirje nro 21/2018 20.12.2018

Valtioneuvosto on yleisistunnossaan 19.12.2018 hyväksynyt kuolemansyyn selvittämisestä annetun asetuksen (948/1973) muuttamisen siten, että kuolema merkitään väestötietojärjestelmään välittömästi kuoleman toteamisen jälkeen. Kuolintiedon näkyminen väestötietojärjestelmässä ei ole enää hautauslupa.

Asetusmuutos tulee voimaan 2.1.2019. Asetuksen voimaantulon jälkeen vainajan hautaamiseen tai tuhkaamiseen tarvitaan aina paperinen hautauslupa tai kuolinselvitys. Perusteluna asetusmuutokselle on, että väestötietojärjestelmässä olevaa kuolintietoa hyödynnetään laajasti koko yhteiskunnassa, niin viranomaistoiminnassa kuin myös yksityissektorilla, kuten rahoitus- ja vakuutustoimialoilla. Kuolintiedon viivästyminen voi aiheuttaa riskin siitä, että kuolleen henkilön identiteettiä käytetään väärin.

Tämän estämiseksi kuolintieto on merkittävä väestötietojärjestelmään välittömästi kuoleman toteamisen jälkeen. Kuolemansyyn selvittäminen ja hautausluvan antaminen tapahtuu usein viiveellä vasta sen jälkeen. Näin ollen kuolintiedon näkyminen väestötietojärjestelmässä ei enää vastaa lupaa hautaamiseen. Väestötietojärjestelmässä tai muissa viranomaisten tietojärjestelmissä ei tällä hetkellä ole erillistä hautauslupaa koskevaa tietoa. Korvaava menettely on suunnitteilla, mutta toistaiseksi vainajan hautaamiseen tai tuhkaamiseen tarvitaan aina paperinen kuolemansyyn todenneen lääkärin antama hautauslupa tai poliisin antama kuolinselvitys. Asetusmuutoksen mukaan terveydenhuollon toimintayksikkö tai muu vainajan ruumista säilyttävä taho saa luovuttaa vainajan ruumiin haudattavaksi tai tuhkattavaksi vasta sen jälkeen, kun lääkäri on laatinut hautausluvan tai kuolinselvitys on laadittu.

Hautauslupa annetaan sille henkilölle, joka on ilmoittanut huolehtivansa vainajan hautaamisesta tai tuhkaamisesta taikka sille, joka hautauksesta tai tuhkauksesta huolehtivan toimeksiannosta hoitaa hautaukseen tai tuhkaukseen liittyviä käytännön järjestelyjä. Hautaus saadaan toimittaa, kun hautauslupa tai kuolinselvitys on annettu sen hautausmaan ylläpitäjälle, jonne vainaja haudataan.

Vainajan ruumiin voi tuhkata, kun hautauslupa tai kuolinselvitys on annettu krematoriolle, jossa vainaja tuhkataan. Näin ollen, kun vainaja tuodaan seurakunnan hautausmaan tai krematorion vainajien säilytystilaan, on varmistettava, että hautausmaan tai krematorion ylläpitäjä saa viimeistään siinä yhteydessä hautausluvan tai kuolinselvityksen.

Asetusmuutoksen jälkeen seurakunnan vainajakylmiötä ei voi enää käyttää vainajan säilytystilana ennen kuin hautauslupa tai kuolinselvitys on annettu. Seurakunnan on huolehdittava siitä, että tieto asetusmuutoksesta välittyy kaikille hautausjärjestelyistä ja vainajien tuhkaamisesta huolehtiville seurakunnan työntekijöille. On myös varmistettava, että toimintatavat vainajien vastaanottamisessa hautausmaan tai krematorion vainajakylmiöön tarvittaessa muutetaan asetusmuutoksen mukaisiksi.

Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Harri Palo, harri.palo(at)evl.fi, p. 050 3782 292

Pirkanmaan Hautaustoimisto myös Pinterestissä

https://www.pinterest.com/pirkanmaanhautaustoimisto

Kuolemasta ilmoittaminen

Kuolemasta on ilmoitettava viipymättä joko poliisille tai lääkärille. Kotona tapahtuneesta kuolemasta ilmoitetaan ensisijaisesti lääkärille. Valvira toteaa, että kotisaattohoidossa olevan potilaan hoitopaikan pitäisi antaa omaisille tai läheisille ohjeet menettelytavoista, kun potilas kuolee.

Ohjeissa pitäisi kertoa, että kuolemasta soitetaan viipymättä ensisijaisesti hoitavalle lääkärille. Ohjeessa pitäisi olla myös yhteystiedot, mihin ilmoitetaan iltaisin, viikonloppuna tai päivystysaikaan.

6 vinkkiä: Näin vältät liiat perintöverot – yleinen harhakäsitys on, että leski perii puolet

LÄHDE:  ILTA-SANOMAT SU 15.4.2018 Pirjo Latva-Mantila

Perinnönjaon suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Hyvällä suunnittelulla varmistat, etteivät perilliset joudu ongelmiin verotaakan kanssa.

Lakiasiain johtaja Vesa Korpela Veronmaksajain Keskusliitto ry:stä kertoo seitsemän vinkkiä, joiden avulla perintöveroa on mahdollista pienentää.

Hän kuitenkin muistuttaa, että perinnönjakoa suunniteltaessa kannattaa aina ensiksi miettiä, kenelle omaisuuden pitäisi siirtyä – ja vasta sen jälkeen verotusta.

– Jos asioita mietitään lyhytnäköisesti pelkästään veronvälttämistarkoituksessa, yllätykset voivat olla ikäviä.

1. Hajauttaminen

Hajauttaminen on Vesa Korpelan mukaan yksi keskeinen keino minimoida perintöveron vaikutuksia. Suosittua on esimerkiksi omaisuuden siirtäminen perillisille jo elinaikana.


– Omaisuudesta joutuu todennäköisesti maksamaan lahjaveroa, mutta vero on progressiivinen, eli prosentti kasvaa lahjan ja perinnön kasvaessa. Kohtuullisen kokoisilla lahjoituksilla saadaan siirrettyä omaisuutta jo valmiiksi seuraavalle sukupolvelle.

2. Hallintaoikeus

Jos vaikkapa äidille jää elinikäinen hallintaoikeus lahjoitettuun kesämökkiin, lahjaveroa ei tarvitse maksaa yhtä paljon kuin ilman hallintaoikeutta.

– Lahjoittaja voi pidättää itselleen elinikäisen tai määräaikaisen hallintaoikeuden. Tällä tavalla omaisuutta saa siirrettyä jälkipolvelle pienemmillä veroilla.

 

3. 4 999 euroa kolmen vuoden välein

Omaisuutta voi lahjoittaa perillisille myös verovapaasti, jos lahjan arvo on alle 5 000 euroa kolmessa vuodessa. Samalta lahjanantajalta voi siis saada 4 999 euron verottoman lahjan kolmen vuoden välein. Kumpikin omaisuuttaan jakava puoliso voi erikseen lahjoittaa kyseisen summan esimerkiksi lapsilleen ja näiden puolisoille verottomana.

– Jos 4 999 euroa annetaan alaikäiselle lapsenlapselle, rahaa ei voi käyttää esimerkiksi vanhempien asuntolainan lyhentämiseen, Korpela huomauttaa.

Periaatteessa myös kesämökin tai asunnon voi lahjoittaa 4 999 euron osissa, mutta Korpelan mukaan lukuisat lainhuudatukset maksavat enemmän kuin saatu verohyöty.

– Mieluummin kannattaa maksaa lahjaveroa.

4. Testamentilla lapsenlapsille verovapaasti alle 20 000 euroa

Omaisuutta voi myös hajauttaa lapsille testamentilla.

– Jos vanhemmilla on esimerkiksi kolme lasta ja jokaisella puolisot sekä lapsia, heille kaikille voi testamentata alle 20 000 euroa ilman perintöveroa. Testamentissa voidaan määrätä, että pesästä maksetaan ensin miniöille, vävyille ja lapsenlapsille kullekin 19 990 euroa ja loput jaetaan lasten kesken.

5. Leski saa valita ilman veroja omaisuutta 109 999 eurolla

Puolisot voivat tehdä testamenttiin määräyksen, että leski saa valita pesästä ensiksi kuolleen jälkeen 109 999 euron edestä omaisuutta. Alle 110 000 euron perintö kun on leskelle verovapaa.

– Tällä tavalla leski voi saada yhteisen asunnon kokonaan omistukseensa. Myöhemmin leski voi myydä asunnon tai vaihtaa sen pienempään.

Leski voi lain nojalla, ilman testamenttia myös vedota asunnon hallintaoikeuteen, jolloin hallintaoikeuden arvo pääomitetaan ja kohteen perintöverotusarvo alenee.

6. Harhakäsitys: leski perii puolet omaisuudesta

Vesa Korpelan mukaan yleinen perinnönjakoon liittyvä harhakäsitys on se, että leski perii aina puolet omaisuudesta. Puoliso ei kuitenkaan peri, jos on rintaperillisiä, eli lapsia tai lapsenlapsia.

– Leskellä on vain avio-oikeus, mikä tarkoittaa sitä, että puolisoiden varat tasataan. Leski perii vain jos ensiksi kuollut on lapseton tai jos on tehty testamentti.

Pirjo Latva-Mantila

LÄHDE:  ILTA-SANOMAT SU 15.4.2018 Pirjo Latva-Mantila

Kevät on kivitoimittajallemme kiireistä aikaa. Seurakunnat avaavat hautasmaat uusille kivi ja talven aikana tilatut kivet toimitetaan paikoilleen ensimmäisten joukossa. Keväällä tilattuja kiviä työstetään tilaus järjestyksessä kiireellä. Mutta huolella ja laadun kärsimättä. Kiviliike Sairanen toimittaa laadukkaita hautakiviä koko Manner-Suomeen. Tutustu oheisen linkin kautta Kiviliikeen verkkokauppaan hautaustoimistomme sivujen kautta ja poimi tarjoamamme 5% lisäalennus käyttöösi !! Pirkanmaan Hautaustoimisto Hautakivet

Vainajan omaiselle ja läheiselle

Kuolemansyyn selvittäminen on tärkeä vainajan ja yleisen oikeusturvan kannalta, ja liittyy osana terveydenhuoltoon ja sen laadun tarkkailuun.Kuolemansyyn selvittäminen perustuu lakiin ja asetukseen kuolemansyyn selvittämisestä.

Kuoleman olosuhteet määräävät tehdäänkö kuolemansyyn selvittäminen lääketieteellisen vai oikeuslääketieteellisen järjestelmän mukaisesti. Lääkäri päättää lääketieteellisestä, ja poliisi oikeustieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä.

Täyden palvelun hautaustoimisto, 
Puhelin 050 - 502 2044 (24/ h päivystys)

 

­