– Ensimmäiset Orkesterifestarit keräsi runsaasti kuulijoita vuonna 2020. Vihdoin pääsemme koronavuosien jälkeen uusimaan festarit, iloitsee kapellimestari Veli-Antti Koivuranta.

Orkesterifestareilla esiintyy työväenopiston 14 eri orkesteria ja soitinyhtyettä. Tyylikirjo on runsas: musiikkia löytyy Big Bandista sinfoniaorkesteriin ja kitarayhtyeistä Pop- & Jazz Ensembleen.

Kaikki esiintyjät ovat aikuisikäisiä musiikin harrastajia, jotka opiskelevat viikoittain työväenopiston eri kokoonpanoissa. Kurssien opettajina ja yhtyeiden johtajina toimivat musiikin ammattilaiset.

Konsertit ovat kestoltaan noin tunnin mittaisia. Vapaa pääsy.

Ohjelma

Harmonikat ja kanteleet

Ke 25.1. klo 18, Töölön kirjasto, Mika Waltari -sali, Topeliuksenkatu 6
Haagan harmonikat, Silkin harmonikat ja Kansanmusiikkiyhtye Kurjenpolvet
Yhtyeiden ohjaus Juha Virtanen ja Anna Kattainen

Sinfonisin sävelin

Pe 27.1. klo 19, Keskustakirjasto Oodi, Maijan Sali, Töölönlahdenkatu 4
Helsinginkadun Filharmonikot
Orkesterinjohto Veli-Antti Koivuranta

Kamarimusiikista viihteeseen

La 28.1. klo 15, Opistotalo, juhlasali, Helsinginkatu 26
Kanneltalon Kamariorkesteri, Saksofoniyhtye ja Viihdeorkesteri Haavekuva
Orkesterin- ja yhtyeenjohto Albert Lenkiewicz, Tony Wallius ja Esko Heikkinen

Rytmiä ja svengiä

To 2.2. klo 19, Maunula-talo, Metsäpurosali, Metsäpurontie 4
Pop- & Jazz Ensemble ja Viihdeyhtye Valo
Yhtyeiden johto Jani Jokinen

Big Band meets Brass Band

Pe 3.2. klo 19, Opistotalo, juhlasali, Helsinginkatu 26
Töölö Brass ja Maunula-talon Big Band
Orkesterinjohto Elias Seppälä ja Esko Heikkinen

Kaikilla kielillä

La 4.2. klo 14, Itäkeskuksen kirjasto, Turunlinnantie 1
Kitarayhtyeet GuitArte, Growing Carrots ja Helsingin Balalaikkaorkesteri
Yhtyeiden ohjaus Jouni Marttinen ja orkesterinjohto Pentti Yrjänäinen

Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy.

Lisätiedot

Tapahtuma Facebookissa

Juuri nyt asiakaspalveluun saapuu normaalia enemmän puheluja johtuen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan organisaatiomuutoksesta ja toimialan ensimmäisestä palkanmaksupäivästä. Pahoittelemme ruuhkaa.

Kaupungin henkilöstö voi olla yhteydessä palkanlaskentaan sähköpostitse, puhelimitse tai sähköisellä lomakkeella. Teethän samasta asiasta vain yhden palvelupyynnön.

Ennen yhteydenottoa kannattaa kurkata myös kaupungin intranet-sivuille, jonne on koottu ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia liittyen palkanmaksuun, palkkalipukkeisiin ja Sarastia-järjestelmään. Ohje:  Näin kirjaudut intraan – voit käyttää intraa myös mobiilisti

Jos olet työsuhteessa, tavoitat palkanlaskennan parhaiten lomakkeen kautta, jonka löydät kaupungin intrasta Palkanlaskentapalvelut-sivulta. Jos työsuhteesi ei ole vielä alkanut tai se on jo päättynyt, voit ottaa palkanlaskentaan yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse.

Palkanlaskennan yhteystiedot

Usein kysyttyä palkalaskennasta

Palkanlaskennan tiedotteita ja usein kysyttyjä kysymyksiä kootaan kaupungin intraan. Myös linkki Sarastia-järjestelmään sekä ohjeet järjestelmän käyttöön löytyvät kaupungin intrasta. Sarastia-järjestelmää voi halutessaan käyttää myös mobiilisti.

Näin toimit, jos palkassasi on virhe

Näin kirjaudut intraan – voit käyttää intraa myös mobiilisti

Kaksi palkanmaksupäivää

Merkittävimmät palkanmaksupäivät ovat kuun 14. päivä (vakituiset työntekijät) ja kuun viimeinen päivä (määräaikaiset työntekijät). Palkkapäivän osuessa viikonlopulle tai pyhäpäivälle palkanmaksu siirtyy edeltävään arkipäivään.

Kuva: Jussi Hellsten / Helsinki Material Bank

Islanti tutuksi runouden ja kirjallisuuden kautta

Eurooppalaista nykyrunoutta Islannista -luennolla tutustumme islantilaiseen runoilija Sigurður Pálssoniin. Kriitikko, FM Janne Löppönen kertoo, mitä islantilainen runous on eurooppalaisen nykyrunon kontekstissa. Luento 10.1.2023 klo 17–18.30 Opistotalossa, Helsinginkatu 26 sekä verkossa. H232760

Islanti kaunokirjallisuudessa -luento aloittaa Ajankohtaista kirjallisuudessa -sarjan. FM Katri Solan luennolla käsitellään Satu Rämön teosta Hildur sekä Vilja-Tuulia Huotarisen teosta Drive-in. Luento 19.1.2023 klo 10–11.30 Opistotalossa, Helsinginkatu 26. H230712

Muutoksia kulutuskäyttäytymisessä sekä kaupunkikuvassa 1900-luvulla

Moderni esinekulttuuri 1900-luvulla -luentosarjassa pohditaan, mitkä yhteiskunnalliset taustailmiöt vaikuttivat teräsputkihuonekalujen, paperinarukenkien tai muovin vallankumouksen syntyyn. Kuinka sadan vuoden aikakausi muutti kulutuskäyttäytymistämme? Ensimmäisen luennon aiheena on 1900- ja 1910-luvut: kureliivejä ja muita belle epoque -ajan jäänteitä. Luennoitsija TaM Tuija Ekegren. Luennot 11.1.–15.2.2023 klo 18–19.30 verkossa. H232492

Helsingin kaupunkikuva muutoksessa -luentosarjassa kaupunkihistorian ja rakennustaiteen asiantuntijat kertovat Helsingin keskeisistä muutoskohteista ennen ja nyt. Sarja alkaa FT Mika Mäkelän luennolla Kallion saneerauksesta 1930–1980-luvuilla. Luennot 11.1.–15.2.2023 klo 17–18.30 Opistotalossa, Helsinginkatu 26. H232205

Stadin slangia ja taiteilijan työtä

Stadin slangin omaa teemapäivää vietetään 21. tammikuuta. Ohjelmassa on Stadin slangi ry:n asiantuntijoiden esityksiä ja keskusteluja sekä paneeli. Sosiolingvisti, FT Heini Lehtonen kertoo, millaista stadilaisuutta slangi edustaa. Anna Karvosen ja Mikko-Olavi Seppälän soivalla luennolla tutustumme stadilaiseen kansanmusiikkiin ja kupletteihin. Virve Kuutar johdattelee räppärislangiin. Teemapäivä 21.1.2023 klo 10–15.45 Opistotalossa, Helsinginkatu 26. Ohjelmaa voi seurata työväenopiston YouTube-kanavan kautta. H231372

Millaista on taiteilijan työ? Taidemaalari Hanna Kanto kertoo taiteestaan, jonka lähtökohtina on pohjoinen ja sen luonto sekä taiteen ja tieteen yhdistäminen. Kanto on parhaillaan mukana muun muassa Kiasmassa meneillään olevassa Kompassissa pohjoinen -yhteisnäyttelyssä, joka esittelee Jenny ja Antti Wihurin rahaston nykytaidekokoelmaa. Luento 24.1.2023 klo 17–18.30 Kanneltalossa, Klaneettitie 5. H232531

Luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Osaa luennoista voi seurata verkossa.

Tutustu koko luentotarjontaan osoitteessa ilmonet.fi.

Työväenopisto on keväästä asti lisännyt omaehtoisten ryhmien määrää. Halukkaat saavat tilat käyttöönsä ja voivat harjoitella keskenään normikurssin ulkopuolella.

Saksofonistien omaehtoista Fonijazz-ryhmää luotsaa pitkän linjan musiikkimies Riku Posa. Ryhmässä soi kolmen lajin saksofonit: altot, baritonit sekä tenorit.

– Meillä on myös oma luottobasisti sekä pianonsoittaja. Rumpukompit saadaan rumpukoneesta.

Posa kertoo, että porukka tuntee toisensa monilta eri musiikin kursseilta. Tutut soittajat helpottavat improvisointia. Kaikkien on luonnollisesti osattava soittaa.

– Kollektiivinen improvisaatio on tärkeää, jotta oppii kuuntelemaan muuta bändiä.

Omaehtoiset treenit tulevat tarpeeseen soittajille. Musaluokassa fonia pääsee puhaltamaan lujempaa kuin vaikkapa kotona kerrostalossa treenatessa.

Fonijazzin treeneissä käy neljästä kahdeksaan muusikkoa kerrallaan. Ryhmä elää ja on valmis ottamaan uusiakin mukaan. Vaikka pääpaino onkin saksofoneilla, tarvitsee porukka vielä banjon soittajaa.

– Tämä on paras fonikurssi ikinä, hehkuttaa ryhmään kuuluva Jussi Gävert.

Perusta omaehtoinen ryhmä

Kokoa ryhmä kurssilaisista. Päättäkää yhdessä, mitä harrastatte, missä ja milloin. Haluatteko jatkaa tutulla porukalla vaikkapa kielen opiskelua tai luovaa kirjoittamista?

Ryhmän yhteyshenkilö hoitaa tilavarauksen opistoisännän tai suunnittelijan kanssa. Hän allekirjoittaa opiston kanssa sopimuksen vapaaehtoistoiminnasta.

Kiitokseksi koordinoinnista yhteyshenkilö saa 38 euron lahjakortin työväenopistoon. Ryhmäläisille osallistuminen on maksutonta.

Lisätiedot

Emmi Komlosi
koulutuspäällikkö
emmi.komlosi@hel.fi
puh. 09 310 80210

Askaroi lahjoja, pelaa lautapelejä

Työpajoissa voit muun muassa valmistaa paukkukarkkeja ja joulupalloja, koristella pipareita, loihtia joulu- ja pakettikortteja sekä askaroida pukinkonttiin pieniä lahjoja.

A very special British Christmas -pajassa kuulet brittiläisestä joulunvietosta. Kuubalaiseen jouluviettoon tutustut rennosti tonttuhattusalsaa tanssien.

Tapahtumasta löytyy lautapelejä moneen makuun – perhepeleistä haastavampiin peleihin. Laulamme yhdessä myös joulun klassikkolauluja ja hittejä.

Jo perinteeksi muodostunut toiveiden joulukuusi odottaa toivettasi.

Esiintyvät ryhmät nousevat estradille

Illan kruunaa joulujuhla, jossa saamme maistiaisia opiston esiintyviltä ryhmiltä. Ohjelmassa on tanssia, musiikkia, teatteria, yhteislauluja ja jouluista vilinää.

Juhlan jälkeen vietämme jatkoja Valoa! -iltaklubilla, jossa on tarjolla puuroa ja yhdessäoloa.

Valoa ja iloa -tapahtuma 8.12. klo 14–21.30

Opistotalo
Helsinginkatu 26

Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

Lisätiedot

Ohjelma

Keväällä voit tutustua Star Trek -tieteissarjan avaruusolentojen kieleen. Klingon on sarjaa varten kehitetty kieli, joka on vuosikymmenien saatossa kehittynyt erikoiseksi ja puhujakunnaltaan kunnioitettavan kokoiseksi keinotekoiseksi kieleksi. Klingon yllättää erikoisella kieliopillaan ja lausumisellaan. Kurssilla opitaan kielen alkeet ja tutustutaan klingonien kulttuuriin.

Mitä on tekoäly? Se selviää Elements of AI: tekoälyn perusteet -opintokokonaisuuden aikana. Kokonaisuus koostuu kuudesta maksuttomasta kurssimuotoisesta luennosta. Aiheina ovat ongelmanratkaisu tekoälyn avulla, tekoälyn käytännön sovellukset, koneoppiminen, neuroverkot sekä tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta chileläisten pakolaisten saapumisesta Suomeen. Tammikuussa alkavalla elämäkertakirjoittamisen kurssilla muistellaan ja kirjoitetaan omia sekä läheisten kokemuksia pakolaisuudesta ja elämästä Chilessä ja Suomessa. Teksteistä muodostuu kokoelma, joka julkaistaan syksyllä 2023 osana laajempaa 50 vuotta chileläisiä Suomessa -tapahtumakokonaisuutta.

Ilmoittautuminen alkaa 28.–30. marraskuuta

Ilmoittautuminen alkaa ainealoittain porrastetusti 28.–30. marraskuuta klo 10. Ilmoittautua voi osoitteessa ilmonet.fi, puhelimitse 09 310 88610 sekä opiston asiakaspalvelupisteissä Opistotalossa (Helsinginkatu 26), Stoassa (Turunlinnantie 1), Malmitalossa (Ala-Malmin tori 1) sekä Maunula-talossa (Metsäpurontie 4).

Poimintoja keväältä -esite on jaossa työväenopiston toimipisteissä ja Helsingin kirjastoissa viikolla 47. Koko tarjonta löytyy osoitteesta ilmonet.fi.

Lisätiedot

Kaikki kurssit, luennot ja tapahtumat

Ilmoittautuminen

Lisää turvaa lääkehoitoon

Lääkeautomaateista tekee lähestyttävän myös se, että ne ohjaavat ja opastavat asiakkaita lääkkeiden otossa äänellä. Mikäli lääkkeet jäävät syystä tai toisesta ottamatta, lukitsee automaatti lääkkeet sisäänsä ja tekee ilmoituksen Palvelukeskus Helsingin hoivapalveluihin, josta tilannetta aletaan heti selvittämään. Kaikki lääkkeet ovat turvallisesti laitteen sisällä, eikä niitä voi saada enempää kuin asiakkaalle on määrätty.

Automaattien kautta annostellaan Helsingissä kuukausittain yli 50 000 lääkeannosta. Osalla asiakkaista ne voivat korvata jonkun kotihoidon käynneistä.

- Lääkeautomaatit lisäävät lääkehoidon onnistumista ja turvallisuutta esimerkiksi aikakriittisten lääkkeiden osalta. Palvelu on vapauttanut myös kotihoidon aikaa aiempaa paremmin myös niihin tarpeisiin, joihin ei voida automaatin avulla vastata, Numminen kertoo.

Asiakkaiden tarpeista kehittyvä palvelu

Palvelukeskus Helsingille ammattimaisen palvelun lääkeautomaatteja toimittaa Evondos, joka on Pohjoismaiden johtava lääkeannostelupalvelujen tarjoaja. Maailmassa Helsingin kanssa lähes yhtä paljon vastaavia lääkeautomaatteja on käytössä tällä hetkellä vain Oslossa. Tällä hetkellä Helsinki on kuitenkin kärjessä ja laitteiden kehittyessä myös käyttäjämäärät voivat kasvaa.

- Lääkeautomaattipalvelua on kehitetty pienin askelin jatkuvasti meidän ja asiakkaiden esittämien toiveiden ja ideoiden perusteella. Tulevaisuudessa ammattimaisen palvelun lääkeautomaatteihin voi liittyä vaikkapa videoyhteys, mikä lisää laitteen käyttömahdollisuuksia terveydenhuollossa, kertoo palveluratkaisujen kehityksestä Palvelukeskus Helsingillä vastaava järjestelmäsuunnittelija Tuomas Rantala.

Chatbot auttaa sinua yksinkertaisissa asioissa ja ohjaa oikean tiedon äärelle. Monimutkaisemmissa asioissa botti kysyy, haluatko siirtyä keskustelemaan chatissa asiakasneuvojan kanssa. Tätä botti ehdottaa asiakaspalvelumme aukioloaikoina arkisin klo 9 - 15. Muina aikoina se pyytää sinua ottamaan yhteyttä asiakaspalveluun sähköpostilla.

Voit asioida chatbotin kanssa www.hel.fi/talpa -etusivulla. Sivun oikeasta alakulmasta löytyy Aloita chatti -kuvake.

Talpan chatbot puhuu aluksi vain suomea. Sille on opetettu satoja kysymyksiä liittyen kaupungin laskujen maksamiseen. Se oppii koko ajan lisää sen mukaan, mitä asiakkaat häneltä kysyvät.

Kuva: Jussi Hellsten

- Toiveruokaviikko on yksi pidetyimmistä teemaviikoista paitsi oppilaille, myös meille ruokalistojen suunnittelijoille. Haluamme toteuttaa lasten ja nuorten ruokatoiveita, sillä heidän mielipiteillään on väliä, vaikka emme aivan joka päivä voikaan tarjota kalapuikkoja tai tortilloja, sanoo ruokalistoja suunnitteleva Susanna Immonen Palvelukeskus Helsingistä.

Kymmenen kärjessä hajontaa luokka-asteittain

Toiveruokaviikon ruokalista perustuu aiemmista kyselyistä saatuihin palautteisiin. Myös tänä vuonna toiveruokia kysyttiin koulujen ja oppilaitosten asiakastyytyväisyyskyselyjen yhteydessä.

Top10-lista on säilynyt monta vuotta melko ennallaan. Kärkisijaa pitivät tänäkin vuonna kalapuikot ja pinaattiohukaiset. Haastajikseen ne ovat saaneet muun muassa broilericurryn, sekä tortillat kasvis-quorn-täytteellä.

Helsinkiläisissä kouluissa tarjottava broilericurry on saanut kehuja kansainvälisestikin, kun kouluruokaan tutustuneet kansainvälisen kouluruokakoalition ministeriedustajat kehuivat sitä taannoisella vierailullaan, ihmetellen samalla suomalaisen kouluruoan monipuolisuutta. Top10-listalta löytyi myös monia perinteisiä arkiruokia, kuten nakkikastiketta, kalakeittoa ja hernekeittoa.

- Monet suosikeista seuraavat alaluokilta lukioon, mutta myös eroja on havaittavissa. Kasvisruoista tunnutaan pitävän enemmän varttuneempien oppilaiden joukossa, jolloin makutottumukset ovat ehkä jo vähän kehittyneemmät. Esimerkiksi lukioissa jopa puolet suosikkiruoista on kasvisruokia ja yläasteillakin neljä kymmenestä. Lukioissa neljänneksi suosituimmaksi ruoaksi on kirinyt melko uusi tuttavuus, hernerouhe-juuresragu, joka ei vielä ole yltänyt muiden luokka-asteiden kymmenen suosikkiruoan joukkoon, Immonen kertoo

Ristiriitaisin kouluruoka

Koulujen ja oppilaitosten tyytyväisyyskyselyssä lapsilta ja nuorilta kysyttiin myös, mitä nykyisistä kouluruoista he eivät haluaisi enää ruokalistalle. Ristiriitaisimman ruoan tittelin vie hernekeitto.

- Hernekeitto ylsi top10 -listalle, mutta piti kärkisijaa myös niiden ruokien joukossa, jota lapset ja nuoret eivät enää haluaisi koulussa syödä. Hernekeitto on kuitenkin melkoinen klassikko, joten luulemme että se pysyy ruokalistoilla ainakin toistaiseksi, naurahtaa Immonen.

Koulujen suosikkiruokien top 10 vuonna 2022

1. Kalapuikot
2. Pinaattiohukaiset
3. Broilericurry
4. Tortillat quorn-kasvistäytteellä
5. Nakkikastike
6. Hernekeitto
7. Kebab-kastike
8. Tonnikala-pastavuoka
9. Kalakeitto
10. Soijabolognesepizza

Toiveruokiakin kartoittanut tyytyväisyyskysely toteutettiin kouluissa ja oppilaitoksissa sähköisesti syksyllä 2022 ja siihen vastasi 4500 oppilasta Helsingin peruskouluista ja lukioista. Kyselyn top10-listalle päässeitä kouluruokia nautitaan toiveruokaviikolla.

Lue lisää myös kansainvälisen kouluruokakoalition vierailusta 18.10.

Eurooppalaista nykyrunoutta -luennoilla tutustumme neljän runoilijan teosten kautta eteläiseen ja pohjoiseen lyriikkaan. Sarjan avaa suomentaja, runoilija, FM Hannimari Heinon luento italialaisesta runoilijasta Antonella Aneddasta ja tämän teoksesta Anatomioita. Sarjan muissa osissa kriitikko, FM Janne Löppösen aiheina ovat virolainen Jaan Kaplinski, islantilainen Sigurður Pálsson sekä tanskalainen Inger Christensen. Luennot välitetään myös verkossa.

Saamelaisten kulttuuri rautakaudelta 1900-luvulle -sarjassa FL Eero Muurimäki paneutuu saamelaisten menneisyyteen arkeologisten, geneettisten ja historiallisten lähteiden perusteella. Esittelyssä on mukana kansatieteen kuvauksia saamelaisista 1600-luvulta alkaen. Luennot välitetään myös verkossa.

Keisarin uudet vaatteet – Aineeton tekstiili -luennoilla pohditaan, miten tekstiilejä voi lähestyä ilman materiaalista muotoa ja mitä annettavaa digitaalisuudella voi olla muotiin, vaatetukseen ja tekstiileihin. Sarjan ensimmäisessä osassa pukusuunnittelija, tutkija Maarit Kalmakurki käsittelee digitaalisten hahmojen pukusuunnittelua animaatioelokuvissa. Luennolla selviää, miten digitaaliset vaatteet rakennetaan hahmojen päälle ja miten digitaalisia materiaaleja kuvataan animaatioissa. Illan toisena luennoitsijana muodintutkimuksen professori Annamari Vänskä valottaa muotia keskeisenä minuuden rakentamisen välineenä. Sarja on tuotettu yhdessä Tekstiilikulttuuriseuran kanssa. Luento välitetään työväenopiston YouTube-kanavalla.

Tietoa 72 tunnin varautumiseen kotona -luento muistuttaa meitä, miten jokaisen tulisi kotonaan varautua odottamattomiin häiriötilanteisiin. Miten toimia pitkittyneessä sähkökatkossa? Onko vedenjakelun häiriöihin varauduttava ennakkoon? Tule ottamaan selvää, mitä tarvikkeita ja kuinka paljon tulisi jokaisesta kotitaloudesta löytyä pahan päivän varalle.

Luennot ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Osa luennoista on seurattavissa verkossa.

Katso kaikki luennot ja luentoajat osoitteesta ilmonet.fi.

Kuva: Adobe Stock