Ilkan kuvat

Siirto pois Bloggerista

2010-11-20T20:49:00.000+02:00

Ajattelin laajentaa hieman aihepiiriäni ja yrittää alkaa kirjoittaa koodailusta ja muustakin itseäni kiinnostavista teknologia-aiheista, ja siitä seuraa pari muutosta: ensinnäkin siirrän blogini liimatukka-itseäni enemmän miellyttävän moottorin vetämäksi GitHubiin, osoitteeseen http://ilkka.github.com. Toiseksi, vaihdan lontoon murteeseen näin niiku suureellisesti kansainvälistä yleisöä kosiskellakseni. Joten soromnoo. Koitan tusailla jonkun Atom -> markdown -muunnosskriptin tässä lähiaikoina saadakseni koko surkean pienen postaushistorian täältä sinne, mutta tänne ei enää lisää tauhkaa tulle.

Kalustonlisäystä

2009-09-21T00:03:00.003+03:00

200909_kamakikkailua_054, originally uploaded by IlkkaL.

Laajensin tuossa kamarepertuaariani Nikkor 35mm f1.8 -objektiivilla ja toisella SB-600 -salamalla. Näitä olikin hetken aikaa odoteltu, ja nyt sormet syyhyävät päästä kokeilemaan kaikenlaisia kahden valon setuppeja. Tosin jo hetken kikkailun jälkeen oli ilmiselvää että tarvitsen pian myös salamaständejä... yhden valon vielä saan tuohon Slikin tripodiin, mutta toiselle ei jää kuin, no, mitä nyt ympäristöstä sattuu löytymään. Kekseliäisyydellä pääsee toki pitkälle, mutta ei ehkä tiettyä pistettä pidemmälle.

Myös tuo valovoimainen prime on erittäin tervetullut. Kaikenlaisissa bändijutuissa ja reissussa ollessa sisätiloissa on joutunut käytännössä räpsimään ISO 1600:lla, minkä D80:n kennolla kyllä huomaa, eikä mitenkään erityisen hyvällä tavalla.

Nyt meikäläisestäkin varmaan tulee yksi niistä ärsyttävistä tyypeistä jotka klubikeikoilla valtaavat eturivin järkkäreineen ja räpsivät menemään, seuraamatta esitystä sen kummemmin? Aaargh :)

Mitähän seuraavaksi sitten kakkularintamalla? Kunnon laajis tai makro ehkä? Lintu- tai elukkaputki? Mjaa'a. DIY-hommia pitäisi kyllä jatkaa.

Niin juu, piti tuosta kuvasta vielä todeta että tuo syväterävyysalueen hallinta, ikuinen kompastuskiveni.

DIY-Varjo

2009-08-03T11:11:00.002+03:00

Joskus hyvän aikaa sitten törmäsin Cheapshott-heijastinvarjon ohjeeseen (en enää harmi kyllä muista mistä). Tämmöistä oli jo pidemmän aikaa tehnyt mieli, joten heti kun sopiva sateenvarjoaihio löytyi, aloin kypsytellä ajatusta. Kävin jo keväällä Eurokankaassa haeskelemassa sopivaa kangasta. Alunperin halusin rakentaa heijastavan varjon, joten ostin pimennysverhokangasta, jossa on mustan sisäkankaan molemmilla puolilla hyvin tiivis vaaleampi kangas. Harmi kyllä en löytänyt täysin valkoista, vaan lähinnä erittäin vaalean, hieman kermaan vivahtavan harmaan. Tämän takia ostin samantien myös valkoista lakanakangasta heijastavammaksi sisäpinnoitteeksi.

Purin ensin varjon kankaan osiin ratkojalla, ja havaitsin sen koostuvan kahdeksasta kyljiltään hieman kuperasta kolmiosta. Ehdin leikata yhden tällaisen kappaleen pimennysverhokangasta kunnes projekti päätyi telakalle useiksi kuukausiksi.

Viikonloppuna, hankittuani erästä tapahtumaa silmällä pitäen Lumiquestin Mini Softboxin, minut valtasi yhtäkkinen tarmon ja inspiraation puuska, jonka seurauksena kaivoin kappaleet ja ompelukoneen komerosta. Päätin saman tien hylätä heijastavan varjon liian työläänä ja tehdä sen sijaan pelkästä lakanasta läpiampuvan. Kissojen suosiollisella avustuksella kappaleet syntyivätkin melko nopeasti, ja ompelukin sujui kuin vanhalta tekijältä (tässä vaiheessa pitää kehuskella sen verran, että olenpa eräänkin kerran ommellut kasaan osan vaimon juhlapukua). En kummemmin hienostellut, kappaleiden saumojen lisäksi ompelin vain siksakkia koko varjon ulkoreunan ympäri, ettei heti alkaisi sitten purkautua.

Valmis rinkula sopi yllättävänkin hyvin varjon päälle, joten tässä vaiheessa ei ollut jäljellä muuta kuin kiinnittää kangas muutamalla pistolla kahdesta kohdasta jokaiseen varjon ruotoon. Tässä vaiheessa langanpäiden päättely alkoi muuten maistua jo kohtalaisen puulta. Yllä oleva kuva todistanee että ihan hyvinhän se toimii, piti tosin heittää salamasta laajakulmalinssi päälle ennen kuin se valaisi koko varjon.

Yllä vielä setup-shot sekä kuva varjosta kokoontaitettuna. Koska minulla ei vielä ole minkäänlaista pidikettä varjolle, kiinnitin sen salaman mukana tulleeseen muovijalkaan tuolla varjon ympärillä olevalla kuminauhalla, ja koko roskan sitten sillä muovijalalla ständiin. Toivottavasti muovi kestää tuon lisäpainon, hökötys ei nimittäin ole varsinaisesti kevyt.

Seuraava projekti voisikin sitten olla jonkinlainen kiinnityshärpätin. En ole ollenkaan varma voiko tuota edes kiinnittää mihinkään kaupan hyllyltä saatavaan, tuo varjon varsi kun on aika paksua alumiinia.

Kytkykuvausta Nikonilla ja Lightroomilla

2009-06-07T14:00:00.002+03:00

Mahtavaa, loistavaa, upeaa: ilmainen (free as in beer, siis) sovellus + Lightroom-tökkeli "kytkykuvaukseen" Macilla (via David Tejada). Toimii kuin junan vessa! Uskomattoman yyberpro-olo kuvata kotona ja hämmästellä tuloksia heti MacBookin ruudulta kaikessa kauh^H^H^H^Hkomeudessaan. Taidanpa pistää pari ropoa menemään kehittäjälle. Vielä kun sen saisi laittamaan lähdekoodin jakoon...

Tippahommia

2009-05-31T13:51:00.001+03:00

Strobist-blogissa oli vesitippojen kuvaamisesta yhdellä valolla, joten tokihan sitä piti kokeilla. Olen jo aikaisemmin huomannut että värillisistä muovikansioista tulee hauskoja efektejä, joten tähänkin otin taustaksi sellaisen.

Tässä toisessa kuvassa taustana on kylläkin Dörrin 5-in-1 -heijasimen kultapinta.

Samalla tuli taas kikkailtua X-equalsin Lightroom-preseteillä, joita on käytetty kaikissa muissa paitsi tuossa ylläolevassa toisessa kuvassa.

Tämä viimeinen on ehkä oma suosikkini vaikka tuo vesi käyttäytyikin tässä melko hillitysti.

Setupin puolesta voisi sanoa sen verran että nämä kuvattiin parin metrin päästä Sigman 55-200 telezoomilla. Lasi oli muoviastiassa, joka oli mustan kankaan (t-paidan) päällä pöydällä. Lasin takana noin 40 sentin päässä oli tausta, seinää vasten nojallaan. Toinen heijastin (sininen muovikansio) oli joissakin kuvissa oikealla puolella. Salama oli noin 50 sentin päässä taustasta vasemmalla puolella, tähdätty noin 45° kulmassa taustaan ja zoomattu 50 milliin.

Just me, Pablo and the wife

2009-04-01T22:31:00.002+03:00

Just me, Pablo and the wife, originally uploaded by IlkkaL.

an evening of LULZ

Kesäauto

2009-03-14T20:15:00.000+02:00

Nappasin tänään kirjaston uutuushyllystä Esa Keron kirjan Kesäauto, en sillä että auton hankkimista harkitsisin, vaan vain ja ainoastaan Sami Perttilän valokuvien takia. Selasin kirjaa hitusen kiinnostavan kansikuvan perusteella, ja kiinnostuin heti kuvien mahtavista valaistusratkaisuista. Näiden kansien välistä löytyy etäsalamaa, värikalvoa ja pitkää valotusta enemmän kuin laki sallisi, mikäli aiheesta olisi laki, ja siksipä hyvä että ei ole, siis lakia. Harmillista ettei Perttilällä ole ilmeisesti muuta yleisesti saatavilla olevaa materiaalia kuin tuo suppea portfoliosivusto, pitää kuitenkin pitää ottimet on-asennossa josko sattuisi jonkun näyttelyn jostain bongaamaan.

(kuva: multikustannus.fi)

Tee-se-itse grid snoot

2009-03-09T21:48:00.001+02:00

Sain äkillisen tarmonpuuskan ja ainaisen aloittamisen sijaan sain yhden kamera-aiheisen DIY-projektin jopa valmiiksi. Kyseessä oli jo pitkään miettimäni grid snoot eli vissiinkin suomeksi rasteri. Tätä oli tosiaan kypsytelty jo jonkin aikaa, niin kauan että sopivat (siis mustat) pillit oli ostettu jo reilusti yli puoli vuotta sitten Ikeasta.

Kapineen idea on siis se, että rajoitetaan valon kulkua. Näin saadaan sitten kuvassa valaistua vain haluttu alue halutulla tavalla. Lisää infoa aiheesta löytyy Strobistin Lighting 101:sta.

Lopulta kyseessä oli alle tunnin homma. Ensiksi leikkelin sopivan ohuesta (luokkaa 2 mm) aaltopahvista neljän sivun kokoiset palat, kokolailla silmämääräisesti. Jätin noin 5 cm tilaa välähdyspäälle ja saman verran pilleille. Pillit leikkasin saksilla sopivan mittaisiksi pätkiksi.

Pillit eivät harmi kyllä olleet täysin mustia vaan niissä oli pitkittäinen läpinäkyvä raita. Yritin ensin värittää tätä raitaa umpeen mustalla tussilla, mutta palasia oli niin paljon että lopulta luovuin suunnitelmasta, ja päätin että patentti toimii sitten niinkuin toimii.

Teippasin pahvinpalat oikeaan muotoon jeesusteipillä, samalla kyhäelmää paikalleen sovitellen. Pillinpalaset asetin paikalleen yksi kerrallaan, sipaisten aina yhteen sivuun vähän askarteluliimaa. Viimeistä paria palaa piti hieman puristaa kokoon, mutta se teki rakennelmasta vain tukevamman.

Liiman kuivuttua oli kiire testaamaan, ja hyvinhän tuo toimii. Parin metrin päästä kirkkain valoläikkä on koripaloa pienempi. Nyt pitää vielä opetella käyttämään tuollaista aksenttivaloa.

Valokuvat ja sitaattioikeus

2009-02-24T20:00:00.003+02:00

Eräät suomalaiset neulojat ovat ajautuneet sanaharkkaan Puikkomaisteri -blogia pitävän nimimerkin "Puikkomaisteri" kanssa. Erimielisyydet koskevat valokuvien käyttöä, tarkemmin sanoen kyseisten neulojien (ja eräiden kolmansien osapuolten) ottamien valokuvien käyttöä Puikkomaisteri-blogin kirjoitusten kuvituksena. Kiista on sikäli mielenkiintoinen kun se koskee valokuvien sitaattioikeutta, joten ajattelinpa itsekin heittää lusikkani soppaan.

Vastuuvapauslausekkeentapaisena mainittakoon tässä että vaimoni on osallistunut aiheesta käytyyn keskusteluun. Että caveat lector vaan tai sinnepäin.

Puikkomaisteri-blogissa julkaistiin äskettäin pitkähkö artikkeli, joka sekä valottaa hieman kiistan taustoja (vaikkakin tekee sen ymmärrettävän yksipuolisesti), että selvittää blogin pitäjän perusteluja toiminnalleen. Sivuuttaen kirjoituksen mielestäni melko vähättelevän ja holhoavan sävyn, ja sen että se on hieman erikoisesti koko nimellä tietylle henkilölle osoitettu avoin kirje joka kuitenkin on kirjoitettu nimimerkin suojista, päästään kirjoittajan ydinargumenttiin oman toimintansa puolesta.

Kirjoittaja nojaa tekijänoikeuslain 22§:ssa määriteltyyn sitaattioikeuteen, oikeustieteen tohtori Jukka Kemppisen henkilökohtaiseen mielipiteeseen Internetistä löytyvien kuvien käytöstä sekä siihen että rinnastaa oman lainaamisensa tieteellisten artikkelien sitaattikäytäntöön. Sitaattioikeus on lakitekstissä määritelty siten, että lainata saa, kunhan noudattaa hyvää tapaa ja pitää lainauksen laajuuden rajoissa, sanatarkasti:

"Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." (lähde: Finlex)

Saman lain 11§:ssä todetaan että lähde on tässä yhteydessä aina mainittava. Nimimerkki "Puikkomaisteri" ei kuitenkaan ole lähdettä aina maininnut ainakaan eksplisiittisesti, kuten esimerkiksi ~~tässä kirjoituksessa eräästä neuleohjeiden verkkokaupasta~~ näissä kahdessa kirjoituksessa. En osaa sanoa täyttääkö tämä vielä tekijänoikeusrikkomuksen tunnusmerkit, mutta mielestäni se nakertaa uskottavuutta kirjoittajan laintulkinnan oikeellisuuteen.

Kirjoittaja siis kokee itse toimivansa sitaattioikeuden sallimalla tavalla, ja esittää tueksi jo edellä mainitun lainauksen Jukka Kemppiseltä. Alkuperäinen Kemppiselle esitetty kysymys on, että mikäli joku henkilö A viittaa omassa kirjoituksessaan henkilön B blogissa olleeseen kirjoitukseen, lainaa sieltä tekstiä ja sisällyttää lainaukseen alkuperäisessä kirjoituksessa olleen kuvan, toimiiko A silloin sitaattioikeuden piirissä? Kemppisen vastaus tähän on että kyllä toimii, ja että vaaditun asiallisen yhteyden muodostamiseen riittäisi esimerkiksi kuvan sisällön kommentoiminen. Lienee epäselvää muodostuuko tällainen yhteys kaikissa kiistanalaisissa tapauksissa. Samassa yhteydessä Kemppinen kuitenkin toteaa, että kuvan ottaminen olisi outoa, sillä linkki ajaisi saman asian.

Nimimerkin mielestä neuleista puhuttaessa linkki ei missään tapauksessa riittäisi, eli kuvan lainaaminen on ainoa mahdollinen ratkaisu. Myöhemmin hän viittaa siihen, kuinka oikeusoppineiden tulkinta asiasta on (ilmeisesti) lainaamisen lähes poikkeukseton salliminen epäkaupalliseen käyttöön, vaikkakin Kemppisen vastauksesta, sekä varsinkin tästä Kemppisen itse kirjoittamasta blogikommentista (samasta asiayhteydestä kuin nimimerkin ottamat lainaukset) käy ilmi ettei tapaus hänen mielestään mitenkään täysin selvä. Tässäkin mielessä perustelu nimimerkin toiminnalle on jotensakin hatara.

Itse jäin pohtimaan tuon 22§:n edellyttämää "hyvää tapaa" ja sitä mitä se minulle merkitsee. Selvästikin suhtaudun itse positiivisesti omien kuvieni uusiokäyttöön, niinkin pitkälle että olen niiden yhteyteen liittänyt Creative Commons -lisenssitekstin. En ole lainkaan varma siitä onko tuolla lisenssillä mitään lakiteknistä vaikutusta, mutta oikeastaan se onkin tarkoitettu kertomaan ihmisille nimenomaan siitä, että näitä kuvia on lupa käyttää. Hyvätapaista ei taas mielestäni ole se, että käyttää kuvituskuvina lähdettä mainitsematta toisten valokuvia. En tiedä olisiko mikään oikeusaste kanssani samaa mieltä, sillä onhan Tekijänoikeusneuvostokin lausunnossaan 2007:6 sallinut pelkän kuvan lainaamisen, mutta kuten Kemppinenkin sanoi, ei asia ole aivan selvä.

Varmasti en ainakaan odottaisi saavani osakseni mitenkään myötämielistä kohtelua, mikäli kysymättä ja lähdettä mainitsematta kuvia lainaisin.

P.S. Nimimerkki "Puikkomaisterin" kommentin saatuani korjasin väitettäni kuvien käytöstä ilman lähdetietoja.

Taming infinity

2009-01-07T14:27:00.002+02:00

Matikka rules.

(Nysse linkki on tossa tekstissä kun ei se kuulemma tuolla feedissä näkyny.)

Kuva päivässä

2009-01-06T17:56:00.000+02:00

Nyt taas vuosi vaihtui, ja koko valokuvaava maailma (tai ainakin lukulistaltani löytyvä Aki Korhonen) aloitti kuva päivässä -projektin, ajattelin että jospa minäkin!

(oikeasti vaimo keksi)

Joka tapauksessa, törmäsin (vaimo kertoi) ihan tähän tarkoitukseen tehtyyn palveluunkin, eli siis Blipfotoon. Kätevähköä. Kun käyttöehdoissakaan ei ollut mitään kovin hämäräperäistä, lähti rekistreissöni hetpikaa liikenteeseen, ja nyt on eka kuvakin postattu. Häslään vielä tuohon blogisivupalkkiin tai jonnekin jonkun kikkulan jossa näkyy nuo Blipfoto-postaukset, tai ainakin yritän.

Kantoväline

2008-12-06T15:47:00.000+02:00

Uuu, reppuni on jo Kööpenhaminassa... tilasin tuossa saarimaan Amazonista Tamracin Adventure 9 :n, sieltä kun sen sai vielä parinkymmenen punnan postikulujenkin jälkeen halvemmalla kuin mistään kotimaisesta kaupasta, kivijalalla taikka ilman. Tähän kapineeseen uppoaa läppärikin, joten helpottuvat sitten työmatkojen hartiaväsymysvaivat samalla. Onneksi olin ajoissa liikkeellä, nyt tämän kerkeää vielä saamaan ennen juuri joulun alla tulevaa Tallinanmatkaa.

Osoitteenmuutos valmis

2008-11-18T11:55:00.002+02:00

No niin, muutin siis tämän blogin osoitteen, sillä tarkoituksella että voisi sitä ehkä joskus harkita kirjoittavansa jostain muustakin kuin valokuvauksesta. Ajattelin jossakin välissä että ehkäpä pistän toisen blogin kylkeen pystyyn, mutta totesin sitten etten viitsi.

Suattaapi olla että vaihdan tuon nimenkin jossakin välissä.

Päivittel: Niin, ne feediosoitteetkin sitten tosiaan muuttuivat.

Osoitteenmuutos, osa 1

2008-11-18T11:50:00.000+02:00

Tsekkasin tuossa että ilkkalaukkanen.blogspot.com näyttää olevan vapaana, joten siirrän tämän blogin siihen osoitteeseen. Feediosoitteetkin muuttunevat. Syynä tähän on se, että en halua antaa tuon osoitteen tai nimen hirveästi rajoittaa kirjoittelua.

Olisin ottanut pelkän ilkan.b.c:n tai ilkka.b.c:n, mutta eivän näyttäneen (ainakaan toistaiseksi) olevan vapaana.

Talviruokintaa

2008-11-09T17:50:00.001+02:00

Aloitettiin tuossa äskettäin lintujen talviruokinta omalla pihalla. Motivaationa toimi paitsi siivekkäiden yleinen hyvinvointi, myös tieto siitä että tiedossa voisi olla hyvät kuvausmahdollisuudet, parhaassa tapauksessa vieläpä mukavasti sisätiloissa istuskellen. Niin, ja tietysti myös kissojen viihtyminen, sillä mikäpä voisi olla kiehtovampaa kuin istua tuntikausia työpöydällä tai kissanpuussa, säksättämässä lasin takana viuhtoville pikkulinnuille.

Kun sopivat siemen- ja pähkinäautomaatit oli löydetty, hankittu ja asennettu, ei kauaa kestänytkään ennen kuin jatkuva kuhina alkoi. Harmi kyllä toistaiseksi ei lintupuolelta ole näkynyt kuin talitiaisia ja harakoita, joista jälkimmäiset eivät kyllä juuri apajille pääse, sopivien jalansijojen puutteessa.

Monotonisuuden katkaisi tämä kohtalaisen notkea orava.

Etäisyys tässä tilanteessa oli kyllä tuon 55-200 -milliseni äärirajoilla, puhumattakaan vallitsevan valon määrästä. Otin nämä kuvat ISO 3200:lla, ja sen kyllä lopputuloksesta huomaa. Valotusaika järkevällä aukolla tuli juuri ja juuri riittävän lyhyeksi pysäyttämään kaikki paitsi aivan nopeimmat liikkeet. Korjattavaa jälkikäsittelyyn siis oli ihan kunnolla.

Kuvasin myös Aperture priority -tilassa, mikä on minulle jokseenkin uusi juttu: tähän asti olen yrittänyt käyttää pelkkää manuaaliohjausta, mutta alan vähitellen uskaltaa luottaa kameran automatiikkaan... tai ehkä paremminkin, alan vähitellen oppia missä tilanteissa automatiikkaa pitää hieman avittaa ja millä tavoin.

Lightroomissa käänsin sekä luminanssi- että värikohinan poistot täysille, mikä kyllä tasoittikin kuvaa huomattavasti, ja jätti oikeastaan melko hyväksyttävän rakeisuuden. Ajattelin kääntää tilanteen hyväkseni ja hakea rakeisuuteen sopivaa tunnelmaa.

Ensiksikin levitin sävyjä sekä tummasta että vaaleasta päästä, koska pilvisen sään tasainen valo tuotti melko "kapean" kuvan. Tämä lisäsi kontrastia ja elävoitti kuvaa. Vaalensin myös hieman aivan vaaleimpia sävyjä säätämällä toistokäyrän yläpäätä hitusen ylöspäin. Tämä onnistuu Lightroomissa kätevästi suoraan kuvasta: paina develop-moduulissa toistokäyräsäätimen vasemmalla puolella olevaa pikku ikonia, osoita kuvasta sitä sävyaluetta jota haluat säätää ja raahaa hiirellä ylös- tai alaspäin.

Taisin myös säätää värejä hitusen täyteläisemmäksi clarity- ja vibrance-säädöillä.

Tämän jälkeen olikin vuorossa terävöitys. Kovinkaan kummoista lopputulosta ei näistä lähtökohdista ollut esiin taiottavissa, mutta kovasti hyötyä oli äskettäin oppimastani tempusta: kun pitää Alt/Option -näppäintä pohjassa samalla kun säätää terävöityksen eri säätöjä, Lightroom näyttää esikatselukuvassa säädön vaikutusalueen mustavalkoisena maskina. Tämä on erittäin hyödyllistä varsinkin terävöityksen maskia säädettäessä, kun halutaan että terävöitys vaikuttaa ainostaan kohteiden ääriviivoihin.

Viimeiseksi rajasin osaa kuvista hieman tiukemmaksi (paljoon ei ollut varaa ennen kuin pehmeys ja rakeisuus alkaisivat näkyä) ja vedin ns. heikurat, eli laitoin kevyen tumman vinjetin, mikä mielestäni sopi kuvien fiilikseen.

OMG ostin softaa

2008-08-02T18:52:00.000+03:00

Lightroom 2 sitten tuli pihalle. Beeta oli kokeilussa tässä pari viikkoa, ja olin kyllä siihen erittäin tyytyväinen. Kokeilin samaan aikaan myös Applen Aperturea, mutta LR oli näistä kahdesta mielestäni selkeästi käytettävämpi. Olen jo pitempään kaipaillut kunnollista kuva-arkistonhallintaratkaisua, ja tämä tuntui käteen varsin sopivalta.

Ainoana hidasteena oli 300 euron hintalappu, mutta kuinka ollakaan, Adobella on opiskelijoille oma verkkokauppa! Huomasin tämän ihan sattumalta, mutta onneksi, sillä siellä hinta oli kukkarolle huomattavasti sopivampi 99 euroa (0% alv). Ei tarvinnut kauaa miettiä.

Nyt olen sitten ostanut ihan oikeaa kaupallista softaa ensimmäistä kertaa vuosiin. Enkä siis ole varettanut vaan käyttänyt avoimen lähdekoodin kamaa tai muita ilmaisohjelmia. T'ähän tarkoitukseen ei vaan harmi kyllä ole mitään ilmaista (saatika vapaata) vaihtoehtoa -- tai on varmasti, mutta ei läheskään yhtä hyvää. Ei sillä että minulla mitään periaatteellista ongelmaa tässä ostamisessa olisi.

Nyt kun tarkemmin mietin, jos pelejä ei lasketa, en ole tainnut ikinä ostaa mitään tietokoneohjelmaa. On se... jännää.

Odotan suurella mielenkiinnolla paketin saapumista ja tulevia kokeiluja.

Räikkärock 2008

2008-08-02T18:14:00.000+03:00

Tuli tuossa käytyä Räikkärockissa Ylöjärvellä ihan vaan katsomassa Apulantaa. Idea kehittyi Salhojankadun Pubin terassilla hetken mielijohteesta, ja sopivat julkisten kulkemiset mahdollistivat sen toteuttamisen. Pieni ja sympaattinen oli tapahtuma, boonuksena se ettei stillkuvauskalustoa rajoitettu mitenkään. Tämä yhdessä sen kanssa että olin helposti päätä pidempi 80% muusta yleisöstä tarjosi poikkeuksellisen hyvät keikkakuvausmahdollisuudet. Tästä meikäläisellä ei pahemmin ole kokemusta, mutta tässä valiojoukko illan sadosta. Aika isoilla ISOilla piti kuvata, mikä on halpistelezoomini syytä; aivan auki ei kannata paljon kuvailla jos haluaa edes kohtalaisen terävää jälkeä. Mielessäni kehkeytyy jo suunnitelmia joihin ei liity yhtäkään zoomia, pelkästään 50/1.8 ja vaikka 200/2.8...

Tonilla on muuten raivostuttava tapa olla jatkuvasti piilossa tuon mikkinsä takana :)

Lisää kesän kuvia

2008-08-02T18:00:00.001+03:00

Turun linnassakin käytiin taas.

Tämä kuva on Nunnakappelista. Salaman käyttö on linnassa kielletty, mutta ikkunoista tuleva valo antaa mahdollisuuksia aika kivoihin kuviin, kunhan vaan kennossa herkkyys riittää. Vähän muistaakseni tiputin tässä tummimpia sävyjä jotta loputkin häivähdykset taustasta hävisivät.

Kesän kuvasatoa

2008-08-02T15:25:00.000+03:00

Ajattelin että voisi tässä takaperoisesti vähän katsella mitä kaikkea onkaan tullut kesän aikana kuvailtua, ja samalla sitten nostaa sieltä esittelyn arvoisia otoksia.

Juhannusta tuli vietettyä Haukivuorella hienoissa savolaisissa maisemissa. Ilmat olivat hienot vaikka sadetta oli etukäteen povannut jokseenkin jokainen. Tämä kuva tuli kannastien levikkeen läheisyydestä rannasta, taivaat olivat aika dramaattiset.

Mukavaa kun salamassa riittää teho tällaisiinkin tilanteisiin.

Toinen kesäreissu suuntautui Turkuun ja muun muassa Kakolan vankilaan. Vaimo näistä jo kertoilikin, joten ei reissusta sinänsä sen enempää.

Kakolan naisten puolen käytävä. Olin kateudesta, no, jos nyt en aivan vihreänä niin ainakin vienosti siihen vivahtavana, kun kanssavierailija kuvasi D3:lla ja putkella joka minusta näytti kovasti Nikkor 14-24 f/2.8:lta... ei tarvinnut salamaa, ei. En tosin juuri käyttänyt minäkään, eihän sillä noissa suurissa tiloissa olisi mitään tehnyt, kun ei aikaa juuri ollut asetella. Puskin niin pitkillä valotusajoilla kuin vain uskalsin, ja ihan hyviä kuviahan siitä tuli. Ainakin pari.

Lisää kohtsillään.

2008-06-16T21:07:00.002+03:00

Tjah, nyt kun alkaa olla kalustoa niin voisi sitten varmaan alkaa kahlata läpi pitkään odottamaani Strobistin Lighting 102 -sarjaa. Millähän saisi kissat pysymään paikallaan...

2008-06-09T17:07:00.003+03:00

Nyt kun se viimein oli ajankohtaista, tulostelin Strobistin Lighting 101 -PDF:n itseopiskelumateriaaliksi. Yksi pikavilkaisulla silmään pistänyt neuvo oli muistiiinpanojen tekeminen, joten ajattelinkin nyt siirtyä tuumasta toimeen ja alkaa tallettaa ongelmia ja opetuksia kuvauksista. Jospa niistä sitten olisi opittavissa jotain.

Yksi juttu jota en ainakaan ottanut huomioon oli se, että kamppeiden pystyttämiseen kuluu hetki, vaikka valoja olisikin vain yksi. Kun menee uppo-outoon tilanteeseen uppo-oudon kaluston kanssa, saattaa joutua miettimään tovin jos toisenkin sijoittelua ja muita asioita. Onneksi CLS oli todella helppo käyttää.

Toiseksi, olisi pitänyt tehdä heti selväksi että testikuvia on otettava, eivätkä one-offit välttämättä onnistu. Nyt ei ollut minkäänlaista testailua uusissa kuvaustilanteissa, ja siinä menetin kyllä useita hyviä tilanteita.

Yleisesti olisi voinut ehkä yrittää jotenkin ohjailla tilannetta enemmän, kun nyt kerran varta vasten oli kuvaamaan lähdetty. Ei tietenkään sitten jos tarkoituksena olisi ollut vain räpsiä hieman.

Viimeisenä sitten, ruutuja katsellessa tulee mieleen että asetuskokeilut taisivat hieman lähteä käsistä. Perusyhteydet ja "baselinen" määrittämisen metodi pitäisi kuitenkin pitää mielessä ainakin jossain muodossa, jotta saisi toistettavia tuloksia... eiköhän tuokin harjoittelemalla tuosta tokene.

2008-06-08T22:10:00.002+03:00

Pitkästä aikaa jotain on tapahtunut valokuvausrintamalla. Ensimmäinen vinkki on tässä:

Kuvankäsittelykone alkoi jo hieman yskähdellä kovan kuormituksen alla. Vanhaa sotaratsua ei kuitenkaan vielä tehnyt mieli laittaa lihoiksi, joten lisäaikaa hankittiin lisäämällä ulkoinen kovalevy ja korottamalla muistikapasiteetti tappiinsa. Tämä nyt ei kuitenkaan varsinaisesti ollut se valokuvaukseen liittyvä juttu, mutta on sekin ylläolevassa kuvassa osana. Kyse on nimittäin salamasta.

Tuo on nyt ehkä kököin mahdollinen "tuotekuva", mutta tuommoinen SB-600 sitä tuli sitten hankittua. Jo lyhyen käytön jälkeen olen todella tyytyväinen, ja langaton CLS:kin toimii paremmin kuin osasin kuvitella (kuten ylemmästä kuvasta näkyy, esteen takaakin sopivassa tilanteessa). Salama oli jo viikonloppuna tositoimissakin eräitä bändikuvia ottaessa, mutta niistä lisää myöhemmin.

Ada ajasta ikuisuuteen

2008-02-09T11:26:00.001+02:00

ada_2007-07-07_11-45-31.JPG, originally uploaded by IlkkaL.

Adan jo aika pitkäksi venähtänyt maallinen vaellus päättyi 8.2.2008. Vain paria viikkoa vaille kolmevuotias Ada pääsi kuitenkin varmasti parempaan paikkaan, joten ei tässä suurta syytä suruun ole. Kissojen pitänee nyt keksiä jotain muuta ajanvietettä kuin häkin vieressä töllistely. Heippa Ada, kerro siskollesi terveisiä.

D3 @ 6400

2007-12-14T18:36:00.000+02:00

Kuva joka räjäytti tajunnan: Nikon D3... @ ISO 6400!

Ei kertakaikkiaan voi hyväksyä että moinen aparaatti on olemassa.

Tahtoo.

Lisää aiheesta:

Minerva

2007-12-08T16:19:00.000+02:00

Vaihteeksi vähän kuvia perheen eläimistä.

Minerva, 12 viikkoa ja 900 grammaa energiaa.

Tällainen kaveri saapui taloon viime viikolla. Vanhemmat kissat ovat suhtautuneet aikamoisella varauksella toistaiseksi, mutta päivien kuluessa lähikontakti on lisääntynyt. Enää Sophie sähisee pikkuiselle, ja välillä yrittää vähän tassullakin läpätä -- ilman kynsiä tosin -- jos toinen tunkee liian lähelle.

Leikki pikkuiselle ainakin maistuu. Pitää vaan sanoa, että enpä olisi uskonut, miten vaikea kokomustaa kissaa on kuvata rajallisessa valossa. Tämän pikku leikkisession parhaat kuvat syntyivät pitkähköllä valotusajalla (näissä kuvissa noin 1/13), suurella herkkyydellä (ISO 800) ja salaman teho laskettuna 0,7 EV:llä. Näillä asetuksilla syntyi mielestäni hyvä tasapaino lämpimän taustavalon ja salaman välille. Salama oli suunnattu suoraan kohteeseen, mikä oli ainoa mieleen tullut keino saada kissaan vähän yksityiskohtia. Kiiltelevät karvat tuovat vähän tuota muotoa esille, samaa ei voi sanoa kuvista joissa heijastin salaman katon kautta. Pitkän valotusajan seurauksena näissä on tietysti vähän tuollaista liikkeen tuomaa varjoa, mutta se ei kyllä mielestäni haittaa yhtään.

Kaverilla on tässä aika paha ilme. Tuosta näkyy myös kynsien terävyys. Ovat aikamoiset neulat.

Väsyhän kovasta leikistä tulee tietysti jossain vaiheessa. Minerva nuupahtaa hupaisasti ja nopeasti, kuten pikku kissoilla on tapana.